VUOSI | 2011
1
2
kulttuurinen identiteetti
TUTKIMUS
yr ittäjyys
TIEDE
kansainvälisyys
INFORMAATIOTEKNOLOGIA
luonnonvarat
YMPÄRISTÖ
mater iaalit
elinikäinen oppiminen
biotieteet KEHITYS
vuorovaikutus
TERVEYS
PUHDAS T E K N OLOGIA
INNOVAATIOTOIMINTA
monialaisuus
Oulun yliopisto on kansainvälinen tutkimus- ja koulutusyhteisö, jonka tehtävänä on edistää tulevaisuuden uutta osaamista, hyvinvointia ja sivistystä. Ihmistieteiden, luonnontieteiden ja teknisten tieteiden ennakkoluuloton yhdistäminen luo ainutlaatuisen pohjan uudelle monitieteiselle tutkimustiedolle, innovaatioille ja uusien osaajien koulutukselle. Yliopiston tavoitteena on tutkimuksen kansainvälinen kärki valituilla painoaloilla sekä korkeatasoinen koulutus vaativiin työelämän tehtäviin.
3
LAURI LAJUNEN rehtori
Rehtorin katsaus Oulun yliopistossa jatkettiin edellisenä vuonna laaditun strategian toteuttamista sekä toimintatapojen uudistamista uuden yliopistolain hengen mukaisesti. Keväällä käynnistettiin strategian päivitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute Oulun yliopistolle oli voittopuolisesti kiittävää. Kiitosta saivat uusittu strategia ja siihen liittyvät toimenpiteet tutkimuksen ja koulutuksen tehostamiseksi ja laadun nostamiseksi sekä näitä tukevat rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet. Hyvää palautetta sai myös yliopiston toiminta Oulun seudun innovaatioyhteistyössä ja tiivis yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa. Väitöskirjaprosessin tukitoimien ansiosta tohtoreita valmistui ennätysmäärä 182, minkä ansiosta tohtorintutkintojen kolmen vuoden keskiarvo on tavoitteen mukainen. Tohtorien osuus suhteessa muissa yliopistoissa suoritettuihin tohtorintutkintoihin nousi edellisestä kolmivuotiskaudesta runsaan prosenttiyksikön 9,9 prosenttiin. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1314. Tavoitetta ei saavutettu mutta siitä huolimatta Oulun yliopiston suhteellinen osuus koko yliopistolaitoksessa suoritetuista ylemmistä korkeakoulututkinnoista nousi edellisen kolmivuotiskauden 9,3 prosentista 10,4 prosenttiin. Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin 1177. Myös tieteellisten julkaisujen ja ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on ollut kasvussa. Yliopisto on menestynyt hyvin Suomen Akatemian ja Tekesin FiDiPro – Finland Distinguished Professor Programme -ohjelmassa. Yliopistossa työskenteli kahdeksan FiDiPro-professoria ja kaksi FiDiPro Fellow -tutkijaa. Heistä kuusi professoria ja FiDiPro Fellow 4
-tutkijat työskentelivät tekniikan alalla ja kaksi professoria luonnontieteiden alalla. Yliopisto on pystynyt tasapainottamaan taloutensa. Tasapainottamistoimenpiteitä vietiin eteenpäin suunnitelman mukaisesti. Kajaanin luokanopettajakoulutuksen lakkauttamisessa on meneillään siirtymävaihe ja jäljellä olevat toimenpiteet, kuten henkilöstösiirrot ja -vähennykset sekä tiloista luopuminen painottuvat vuodelle 2013.
(Centre for Environment and Energy CEE) innovaatiokeskittymät. Keskittymien tavoitteena on synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja yliopiston, ammattikorkeakoulun, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkijoiden yhteistyöllä. Kansainvälistymistä edistettiin useilla toimilla. Vuoden aikana laajennettiin yhteistyötä japanilaisten yliopistojen kanssa perustamalla toimipiste Jokohamaan. CWC Nippon -toimipisteen tavoitteena on tukea yhteistyön jatkuvuutta, kannustaa monitieteisiin tutkimuksiin ja luoda uusia kansainvälisiä yhteistoimintamalleja myös yritysten kanssa. Toiminta alkaa vuoden 2012 aikana.
”Keskeistä toimenpiteissä on moni- ja poikkitieteisyys sekä kansainvälisyys.”
Yliopiston alueellinen toiminta Kainuussa on keskitetty Kajaanin yliopis tokeskuk seen, jossa keskeiset yhteis työkumppanit ovat Kajaanin ammat tikor keakoulu, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, VTT ja Mikes.
Yliopistokeskuksen toimintayksiköt ovat mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut koulutus- ja tutkimuskeskus CEMIS ja aikuiskoulutuskeskus Aikopa. Yliopistokeskuksen perusrahoitusta lisättiin merkittävästi. Oulun Innovaatioallianssin ohjauksessa vuonna 2008 aloitettu viiden innovaatiokeskittymän muodostaminen on nyt suunnitellussa laajuudessa. Innovaatiokeskittymät on muodostettu internet-tutkimukseen (Center for Internet Excellence CIE), painettavaan elektroniikkaan (Center for Printed Intelligence PrintoCent) ja kansainväliseen liiketoimintaan (Martti Ahtisaari Institute MAI). Kolmivuotisina ohjelmina muodostettiin terveyden, lääketieteen tekniikan ja biotieteiden (Centre for Health and Technology CHT) sekä ympäristön ja energian
Suomalais-amerikkalainen yhteistyö vahvistuu tulevaisuuden langattomien verkkoteknologioiden kehityksessä WiFiUSinstituutin myötä. Instituutin toimintaa johtaa ja koordinoi Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC). Koulutusviennin ensimmäiset hankkeet toteutuivat vuoden aikana. Opettajankoulutuksen osaamista vietiin Armeniaan ja Namibiaan. Namibian yliopistoon perustettiin lääketieteellinen tiedekunta Oulun yliopiston mallin mukaisesti. Yliopiston ensimmäinen varainhankintakampanja päättyi 30.6.2011. Tuotolla tuetaan monitieteisen tutkimuksen ja koulutuksen paino- ja kehittämisaloja muun muassa rekrytoimalla huippututkijoita ja -opettajia, tukemalla jatkokoulutusta, käynnistämällä uusia tutkimus- ja koulutusohjelmia sekä kehittämällä tutkimusja opetusympäristöjä. Keskeistä toimenpiteissä on moni- ja poikkitieteisyys sekä kansainvälisyys.
HANS SÖDERLUND Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja
Hallituksen puheenjohtajan katsaus
Oulun seutu on tietointensiivinen ja sen elinkeinorakenne poikkeuksellisen vahvasti innovatiivisiin yrityksiin nojautuva. Monialainen tiedeyliopisto antaa lisäarvoa ympäristölleen koulutuksen ja tutkimuksen kautta, mutta vahvistaa myös epäsuorasti ympäristön kulttuurista monipuolisuutta. Yliopiston ja yhteiskunnan yhteistyö on rakentava ja monipuolinen. Innovaattorin paikka ei ole säilyvä vaan sen eteen täytyy tehdä jatkuvasti työtä. Globaali kilpailu on kova sekä tiedon luojien eli yliopistojen että tiedon hyödyntäjien eli korkean teknologian yritysten kesken. Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti varmistaa ja vahvistaa toimintansa laatua ja vaikuttavuutta. Vain laadukkaalla, kansainvälistä kilpailua kestävällä tutkimuksella on merkitystä. Opetuksen laadun on varmistettava, että valmistuvat opiskelijat ovat kilpailukykyisiä maailman työmarkkinoilla. Tällä en halua erityisesti korostaa niitä tiedekuntia, joiden tutkimustulokset ovat suoraan hyödynnettävissä yhteiskunnassa ja teollisuudessa – myös positiivinen epäsuora vaikuttavuus syntyy vain laadukkaalla toiminnalla. Ilahduttavaa on, että Oulun yliopiston laatumittarit osoittavat oikeaan suuntaan. Vuoden 2011 aikana Oulun yliopisto työsti uutta strategiaa. Tarkoituksena ei ollut vuoden 2010 hyväksytyn
strategian radikaali muokkaaminen vaan sen edelleen jalostaminen. Strategian keskeinen tavoite on edelleen tutkimuksen ja opetuksen laadun vahvistaminen. Yliopiston perusarvoihin kuuluu akateeminen vapaus. Tutkijan kuuluu saada valita tutkimusongelmansa ja -metodinsa vapaasti. Laadun kannalta on toisaalta keskeistä, että osaaminen on riittävän syvällistä ja tutkimusvälineistö kunnossa. Tämä pakottaa keskittymään muutamiin painoaloihin. Vahvistamalla painoalojen poikkitieteellisyyttä vahvistamme niiden vaikuttavuutta ja annamme tilaa akateemiselle vapaudelle. Sekä valtion että yliopiston talous edellyttää, että opiskeluajat lyhenevät ja valmistumismäärät kasvavat. Turhien mutkien poistamiseksi yliopisto tarkistaa opetusprosessinsa ja varmistaa, että koulutusohjelmat edistävät nopeaa opiskelua. Laajemmilla kandidaattivaiheen ja syvemmillä maisterivaiheen opinnoilla pyritään siihen, että kandidaattiopintojen aikana opiskelija näkee paremmin alansa mahdollisuudet ja pystyy riittävillä tiedoilla valitsemaan maisterivaiheen pääaineensa. Opetusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Pelkkä ex cathedra -luennoiminen ei vastaa nykypäivän näkemystä laadukkaasta opetuksesta. Interaktiivisuus ja
luova ratkaisukeskeinen opetus valtaavat alaa. Oulun yliopisto kehittää opetuksensa näiden periaatteiden mukaisesti alkaen painoalojen opetustarjonnasta. Uudet opetusmenetelmät vaativat muutoksia myös tiloihin. Luentosalien käyttö vähenee ja tilalle tarvitaan ryhmäopetustiloja ja kehittyvää tietotekniikkaa. Oulun yliopistossa on vahva kasvatustieteiden tiedekunta ja vankka pohja tietotekniikassa. Meillä on hyvät edellytykset toimia koulutuksen kehittämisen edelläkävijänä ja edistää myös koulutusvientiämme. Yliopiston keskeinen vahvuus on hyvät ja innostuneet opiskelijat. Hyviä opiskelijoita saamme tarjoamalla laadukasta toimintaa, mutta keskeistä on myös ylläpitää vireää ja viihtyisää akateemista ympäristöä. Kansainvälinen houkuttavuus edellyttää samaa. Koko yliopistoyhteisö, tutkija-opettajat, tukihenkilökunta ja opiskelijat, luo yhdessä ilmapiirin, johon hyvä maine perustuu.
”Vain laadukkaalla, kansainvälistä kilpailua kestävällä tutkimuksella on merkitystä.”
5
TAINA PIHLAJANIEMI tutkimusrehtori
Verkostoitumista tutkimuksen vahvistamiseksi Oulun yliopisto profiloituu kansainvälisesti korkeatasoisena tiedeyliopistona, jonka tutkimusta kehitetään laadukkaammaksi ja kansainvälisesti arvostetummaksi. Tutkimus valituilla painoaloilla on laajaa ja vakiintunutta ja luonteeltaan monitieteistä. Tutkimuksen painoalat ovat biotieteet ja terveys, informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus sekä ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Kehittämisalat ovat suppeampia nousevia aloja, joiden tutkimusprofiilit ja -rakenteet ovat muotoutumassa. Näitä ovat kaivos- ja vuoriala, terästeollisuus, liiketoiminta ja talous sekä tutkimusperustainen opettajankoulutus. Paino- ja kehittämisaloille on määritelty tieteelliset fokukset, joita vahvistetaan. Tavoitteena on muodostaa tutkimusryhmien synergiaa hyödyntäviä, kansainvälisesti merkittäviä tutkimusohjelmia. Paino- ja kehittämisaloilla on laajoja monitieteisiä tutkimuskeskuksia, fokusoituja tutkimusyksiköitä ja verkostoja, tutkijakoulutusta ja kansainvälistä maisterikoulutusta sekä tutkimusinfrastruktuureja. Tutkimus on verkostoitunut kansainvälisesti ja paikallisesti strategisina kumppanuuksina. Tutkimuksen infrastruktuurit on tunnistettu paino- ja kehittämisaloittain ja niille on suunnattu yliopiston strategista rahoitusta ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Strategista rahoitusta suunnattiin ensisijaisesti kokonaisuuksiin, joita luonnehtii yhteiskäyttö ja suunnitelmallisuus. Tutkimuksen ja sen kansainvälisyyden vahvistamiseksi keskeisille fokusalueille kohdennettiin ns. rekrytointipaketteja, joiden tavoitteena on perustaa aktiivisesti julkaisevien nuor ten tutkijoiden vetämiä tutkimusryhmiä. Rekrytointiohjelmalla saadaan noin 30 tutkimushenkilön lisäys. Lisäksi suunniteltiin tenure track -tutkijauraohjelmaa, joka käynnistetään 2012 aikana. 6
Oulun yliopiston tutkijakoulu (University of Oulu Graduate School, UniOGS) aloitti toimintansa elokuussa. Tutkijakoulu vastaa tohtorikoulutukseen liittyvistä linjauksista ja opiskelijoiden sisäänotosta sekä hyväksyy koulutussuunnitelmat ja myöntää tutkinnot. Tämä antaa mahdollisuuden harmonisoida prosesseja ja edistää opiskelijoiden tasavertaista kohtelua sekä suunnitella tutkijakoulutusta. Tutkinnon suorittaminen neljässä vuodessa ja väittelyiän alentaminen ovat keskeisiä tavoitteita.
Oulun Innovaatioallianssin myötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kaupungin ja yritysten yhteistyötä systematisoidaan, tavoitteita konkretisoidaan ja resursseja ohjataan laajoihin keskus- tai verkostomuotoisiin kehittämisalueisiin. Näihin keskuksiin lukeutuvat Oulun yliopiston johtamat Center for Internet Excellence CIE, Mar tti Ahtisaari Instituutti MAI ja VTT:n koordinoima painettavan elektroniikan keskittymä PrintoCent.
Langattoman tietoliikennetekniikan tutkimus vahvistui, kun Centre for Wireless Communications (CWC) -keskuksen yhteyteen perustettiin WiFiUS-instituutti (Vir tual Institute for Wireless Research between Finland and USA). Suomen Akatemian, Tekesin ja NSF:n (National Science Foundation) rahoittama ja Oulun yliopiston koordinoima WiFiUS on yksi NSF:n kaikilla tieteenaloilla globaalisti käynnistämistä kolmesta virtuaalisesta instituutista.
”Tutkimus on verkostoitunut kansainvälisesti ja paikallisesti strategisina kumppanuuksina.”
Vuoden lopussa valmisteltiin tutkimus- ja koulutusyhteistyötä japanilaisten kumppaneiden kanssa langattoman tietoliikennetekniikan alueella perustamalla CWC Nippon -toimipiste Jokohamaan. Vuonna 2012 toimintansa aloittava toimipiste on ensimmäinen suomalaisen yliopiston Japaniin perustama yksikkö. Suomen Akatemia valitsi Solujen ja soluväliaineen vuorovaikutuksen huippuyksikön tutkimuksen huippuyksiköksi kaudelle 2012–2017. Oulun yliopiston tutkijoita on osallisena Helsingin yliopistosta johdetussa Inversio-ongelmien huippuyksikössä sekä kahdessa muussa huippuyksikössä kaudella 2008–2013. Uutena läpimurtona Oulun yliopistoon saatiin ensimmäisen kerran Euroopan tutkimusneuvoston ERC Advanced Grant -rahoitus. Se myönnettiin professori Heli Jantuselle mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan tutkimukseen.
Innovaatioallianssin ohjelmina käynnistettiin terveyden, lääketieteen tekniikan ja biotieteiden sekä ympäristön ja energian innovaatiokeskittymät. Oulun Innovaatioallianssi tavoittelee uusia työpaikkoja ja palveluita, merkittävää lisäystä täydentävään rahoitukseen ja uusien yritysten mukaantuloa hankkeisiin. Suomen Vuoriklusterin yhteyteen perustettiin kansallinen tutkimusverkosto, jota koordinoi vuorialan osaamiskeskus Oulu Mining School. Alaan liittyvää tutkimustyötä vahvistetaan Oulun yliopistossa professorirekrytoinnin avulla ja tiivistämällä monialaista yhteistyötä.
7
Professori Riitta Keiski 8
Puhtaampaa tekniikkaa
Aineen- ja lämmönsiir totekniikan professori Riitta Keiski kiinnostui nuorena kemiasta, mutta päätti ryhtyä opiskelemaan prosessitekniikkaa. Nykyään hän on keskittynyt katalyysitutkimukseen, ympäristöteknologian tärkeään kehittyvään osa-alueeseen. Keiskin ryhmän keskeisin tutkimusalue on ympäristöpäästöjen hallinta: miten katalyyttien avulla voidaan estää haitallisten komponenttien muodostuminen päästöissä tai tehdä niistä haitattomia. ”Tutkimme myös, miten teollisuuden savu- ja kiertokaasujen eri yhdisteitä voidaan hyödyntää.” ”On täysin mahdollista erottaa ja puhdistaa savukaasuista hiilidioksidia ja käyttää sitä edelleen esimerkiksi vaikka virvoitusjuomissa.” Hiilidioksidista ja vedystä voidaan valmistaa myös polttoainekomponentteja.
”Ympäristöteknologian tutkimuksen hyödyt on helppo nähdä globaalistikin.”
Ympäristöteknologian tutkimus on luonnostaan kansainvälistä. Keiskin tutkimusryhmällä on yhteistyötä muun muassa Ranskan, Marokon, Intian ja Perun yliopistojen kanssa. ”Kansainvälisyys kasvattaa kriittistä massaa ja osaamista. Toisaalta hyvää osaamista löytyy myös kansallisesti ja uusia tutkimusavauksia voi luoda yhteistyössä omassa yliopistossammekin.” Teknisiä aloja varjostaa usein ajatus ympäristöhaitoista. Keiski haluaa tuoda esiin puhtaampaa tekniikkaa ja korostaa, että vihreät arvot ovat Oulun yliopistossa tehtävässä tutkimuksessa hyvin esillä. ”Haluamme Oulussa olla kestävän tuotannon ja energian kehittäjiä.” Riitta Keiski on saanut tutkimustyöstään paljon kiitosta. Professoriliitto valitsi hänet muun muassa Vuoden professoriksi vuonna 2011. ”Haluan tehdä hyviä asioita. Ympäristöteknologian tutkimuksen hyödyt on helppo nähdä globaalistikin.” JUHO KARJALAINEN
Käytännössä ympäristöteknologian tutkiminen sisältää paljon kokeellista tutkimista ja mallinnusta. ”Pidämme silmällä myös oman tutkimuksemme kestävyyttä. Tarkoituksena on saada mahdollisimman tarkkaa tietoa ilmiöistä, mutta minimoida tarvittavien kokeiden määrä.” 9
OLLI SILVÉN koulutusrehtori
Opintojen tukitoimet tuottivat tulosta Oulun yliopisto jatkoi opintojen sujuvoittamiseen ja tutkintosaantojen parantamiseen keskittyvän strategisen toimenpideohjelman toteutusta. Loppuvaiheen opiskelijoiden opintoja nopeutettiin tukitoimin, joiden ansiosta Oulun yliopisto paransi huomattavasti osuuttaan ylemmistä korkeakoulututkinnoista. Yliopiston valtakunnallinen osuus vuosien 2009–2011 maisterintutkinnoista nousi edellisen kolmivuotiskauden 9,3 prosentista 10,4 prosenttiin. Ensimmäisen opintovuoden vaikutus opiskelijoiden pysyvyyteen, opintomenestykseen ja valmistumisaikaan on merkittävä. Kaikki koulutusohjelmat ja oppiaineet velvoitettiin nimeämään jokaiselle opiskelijalle ns. omaopettaja vähintään ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi.
”Ensimmäisen opintovuoden vaikutus opiskelijoiden pysyvyyteen, opintomenestykseen ja valmistumisaikaan on merkittävä.” Koulutusohjelmien ja oppiaineiden ensimmäisen opintovuoden toteutukset auditoitiin. Menestyneiden yhteiseksi piir teeksi osoittautui säännöllinen sisäinen arviointi ja siihen perustuva kehittäminen. Toimintamallin tukemiseksi koulutusohjelmille ja oppiaineille varmistettiin vastuuhenkilöt.
10
Opintojen alkuvaiheen sujuvoittamiseksi vuotuista opiskeluaikaa jatkamalla toteutettiin ns. kesäkoulu, jonka tarjontaan valittiin yleisimmin rästiin jääviä opintojaksoja. Toimintaa kehitetään, sillä tulokset ovat erinomaiset. Yliopiston tavoitteena on, että opinnot etenisivät ilman hidasteita. Yliopistossa valmistauduttiin siir tymään keskitetysti laadittuihin, tyypillisimpiin opintopolkuihin perustuviin lukujärjestyksiin. Toimivilla aikataulutuksilla on suuri merkitys, sillä opintotuki muuttui kaksipor taiseksi ja vaatimukset vähimmäissuorituksista kiristyivät. Oulun yliopisto on toteuttanut liki puoleen koulutuksistaan ns. joustavat opintopolut. Tämä tarkoittaa, että opiskelija voi kandidaatin tutkinnon jälkeen siirtyä toiseen koulutusohjelmaan tai oppiaineeseen ilman siltaopintoja. Polut on valittu työelämärelevanssin perusteella. Joustavia opintopolkuja käyttävien opiskelijoiden osuuden ennustetaan nousevan huomattavaksi viimeistään 2014 opiskelijavalintojen uudistuessa. Tuolloin suunnitellaan rajoitettavaksi opiskelupaikan jo saaneiden osallistumista päävalintoihin. Yliopisto tuki kolmen uuden kansainvälisen maisteriohjelman perustamista ja kuutta olemassa olevaa laajennettiin. Odotettavissa on, että kansainvälisten opiskelijoiden tutkintojen määrä liki kaksinker taistuu vuonna 2012.
Luoteis-Venäjältä suuntautuvan opiskelijavaihdon kasvattamiseksi koulutusneuvosto perusti Erasmusjärjestelmää vastaavan liikkuvuusavustusmenettelyn. Usean kiinalaisen yliopiston kanssa sovittiin vastavuoroisesta opiskelijavaihdosta englanninkielisiin maisteriohjelmiin. Täydennyskoulutuksen, työllistymisen tukitoimien, avoimen yliopiston ja kielitaitokoulutuksen yhteistoimintaa vahvistettiin perustamalla täydentävien opintojen keskus. Keskus tarjoaa koulutuskokonaisuuksia sekä tutkinnon suorittaneille että vielä opiskeleville ja koordinoi työelämäharjoittelua. Tavoitteena on työelämän tarpeiden huomioiminen koulutuksen suunnittelussa. Opiskelijapalveluiden kokoaminen uuteen opiskelijakeskukseen aloitettiin vuonna 2011. Myös eräät ulkopuoliset yhteistyökumppanit sijoittavat palveluitaan samaan pisteeseen. Samanaikaisesti selkiytettiin koulutushallinnon organisaatiota.
11
Tohtoriopiskelija Jan Hermes 12
Humaanissa ympäristössä
”Oulun yliopisto on loistava paikka kansainväliselle opiskelijalle.” Jan Hermes ehti työskennellä kotimaassaan Saksassa teollisuuden parissa jonkin aikaa, kunnes ajatus laajasta opintokokonaisuudesta taloustieteiden saralla kävi yhä kiinnostavammaksi. Tarkasteltuaan eri vaihtoehtoja kotimaastaan ja sen ulkopuolelta Hermes huomasi Oulun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan maisteriohjelman. ”Insinööritaustani ei soveltunut useimpiin maisteriohjelmiin, mutta Oulussa ei vaadittu erikseen tutkintoa taloustieteistä”, Hermes muistelee. Hän on kotoisin Saksasta, mutta omaa hieman juuria myös Suomessa. Oulu ei varsinaisesti ollut Hermesille tuttu paikka, mutta kaikki kaupungista kuulemansa oli ollut positiivista. Opiskelut Oulun yliopistossa hän aloitti vuonna
2009. ”Oulun yliopisto on todella avoin paikka, kaikkien kanssa voi puhua englantia, eikä täällä todellakaan tunne oloaan muukalaiseksi.”
Kaksivuotisen maisteriohjelman jälkeen Hermes harkitsi palaamista työelämän pariin, mutta ohjaaja ehdotti opintojen jatkamista. ”Professorini kannusti väitöskirjan tekoon, ja aloin harkita akateemista uraa.” Tällä haavaa hän tutkii verkostoteorioita ja liiketalouden etiikkaa.
Tulevaisuuden suunnitelmat Jan Hermesillä ovat vielä hieman auki, mutta yksi asia on varma. ”Suomi tulee aina olemaan osa minua. Tiedä vaikka jäisin Oulun yliopistoon töihin”, hän naurahtaa. JUHO KARJALAINEN
Oulun yliopisto on Hermesin mukaan loistava paikka kansainväliselle opiskelijalle. ”Täällä on useita järjestöjä, jotka pitävät kansainvälisistä opiskelijoista huolta. Opetusta on tarjolla englanniksi ja kaikki ovat hyvin vastaanottavaisia.” Erityisesti hän kiittelee yliopiston aitoa yhteisöllisyyttä, joka tulee ilmi muun muassa opiskelijoiden kuuntelemisessa. ”Täällä on huomattavasti vähemmän hierarkiaa verrattuna kotimaahani. Opiskelijat ja professorit voivat yhteistyössä kehittää opetusta ja tutkimusta. Olemme vertaisia humaanissa ympäristössä.”
13
SAKARI JUSSI-PEKKA yhteyspäällikkö
Aktiivista yhteiskuntasuhteiden rakentamista Oulun yliopiston ensimmäinen varainhankintakampanja päättyi 30.6.2011. Yhteinen yliopisto -kampanjalla kerättiin 11,4 miljoonaa euroa tieteen ja Pohjois-Suomen tulevaisuuden hyväksi. Lahjoituksiin perustuvaa valtion vastinrahaa yliopisto sai 23,1 miljoonaa euroa. Yliopistorahastoon saatujen varojen yhteissumma vuoden 2011 lopussa oli 34,6 miljoonaa euroa. Pääoma mahdollistaa sijoitustuottojen kautta säännöllisen tuen Pohjois-Suomen kannalta tärkeiden koulutusja tutkimusalojen vahvistamiseksi. Varainhankinnan jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi se asemoitiin pysyvästi yliopiston strategiaan ja organisaatioon osaksi yhteiskuntasuhteiden hoitamista.
Mining Oulu – Know How -kansainvälistymishanketta resursoitiin EAKR-rahoituksella ja valtion vastinrahoituksella sekä Pohjois-Pohjanmaan liitolta saadulla rahoituksella. Hankkeessa kehitetään Oulun roolia tieteellisenä ja kansainvälisenä kaivosteollisuuden kohtaamispaikkana ja nostetaan Suomen vahva kaivosteknologian osaaminen kansainväliseen tietoisuuteen. Pohjoisen ympäristötutkimusta koskeva yhteistyö vietiin uudelle tasolle, kun alan tutkimuslaitokset muuttivat yhteisiin tiloihin Linnanmaalle. Ympäristötietotalosta muodostui alan keskittymä, johon kuuluvat luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä (Lynet) MTT, Metla, RKTL ja SYKE sekä yliopiston Thule-instituutti. Oman vahvistuksensa tuo Ympäristötietotalon lähelle muuttanut Evira.
”Jatkuvuuden varmistamiseksi varainhankinta asemoitiin pysyvästi osaksi yhteiskuntasuhteiden hoitamista.” Oulun yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) solmivat strategisen kumppanuussopimuksen, jonka avulla ne panostavat kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Yhteistyön painoaloiksi valittiin Oulu Mining School -yhteistyö, mineraaliset luonnonvarat ja niiden kestävä käyttö sekä kaivosympäristöt ja pohjavesi. Sopimukseen sisältyy yhteisprofessuurin perustaminen rikastustekniikan alalle.
14
Elokuussa toimintansa aloitti Centre for Health and Technology -innovaatiokeskittymä, jonka tarkoituksena on edistää yksilön tervey ttä ja hyvinvointia, palveluiden kehittämistä sekä tehostaa terveydenhuollon prosesseja.
CHT verkottaa alan toimijat edistämään tutkimusta ja innovaatioprosessia, luomaan houkuttavia testaus- ja pilotointiympäristöjä sekä tuotteistamaan innovaatioita. CHT toimii kanavana yritysten ja tutkimusrahoittajien suuntaan ja rakentaa kansainvälisiä verkostoja. CHT:ssa yliopiston yhteistyötahoina ovat VTT, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Technopolis.
Yliopisto käynnisti ydinvoimatekniikan täydennyskoulutusohjelman yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja alan muiden toimijoiden kanssa. Alkuvaiheessa koulutetaan asiantuntijoita Pyhäjoelle sijoitettavan ydinvoimalan rakentamista ja käyttöä varten. Sidosryhmien palvelutarjontaa tehostettiin organisaatiomuutoksella. Perustettuun täydentävien opintojen keskukseen sisältyvät muun muassa alumnisuhteet sekä elinkeinoelämän ja erityisesti pk-sektorin kanssa tehtävä yhteistyö Pohjois-Suomen hyvinvoinnin kannalta keskeisillä toimialoilla. Yliopiston tutkijat tekivät 54 keksintöilmoitusta, joista 20 eteni kaupallistamisen jatkoselvittelyihin. Yliopiston nimiin tehtiin neljä prioriteettipatenttihakemusta ja yksi hyödyllisyysmallihakemus. Oulun yliopisto on tehnyt kaikkiaan 68 lisenssi-, optio-, siirto- tai teknologianmyyntisopimusta. Uusia sopimuksia solmittiin kuusi ja uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä syntyi yksi. Kunnia-alumnin, presidentti Martti Ahtisaaren mukaan nimettyä ensimmäistä valtakunnallista Ahtisaari-päivää vietettiin Mar tti Ahtisaari Instituutin ja Oulun yliopiston järjestämässä juhlassa 16. marraskuuta. Presidentti kunnioitti läsnäolollaan tilaisuutta. Ahtisaari-päivän tavoitteena on lisätä suomalaisen rauhanvälitystyön tunnettuutta korostamalla koulutuksen, tiedon ja viestinnän merkitystä.
Logopedian opiskelija Ilona Niemel채 15
Johtaja Juha Ala-Mursula 16
Yrittäjyysvaihtoehto ykköseksi Uuden Oulun elinkeinoelämää kehittävä Business Oulu toimii yritysten ja yrittäjien äänenä, kun yliopisto suunnittelee kärkihankkeitaan ja koulutussisältöjään. Toisaalta ilman yliopistoa Oulun elinkeinoelämä olisi murto-osa nykyisestään. Kumpikin tarvitsee toistaan. Johtaja Juha Ala-Mursula Business Oulusta arvostaa Oulun yliopiston merkitystä alueen elinkeinoelämän kehittäjänä. ”Monilla toimialoilla yliopisto on elinkeinotoiminnan peruspilari. Muuten meillä ei olisi esimerkiksi ICTklusteria, ei nykyisiä hyvinvointipuolen toimijoita, ei lääketieteen teknologiaa. Myös ympäristöalalla meillä on kansainvälisiä kärkiä. Kaikki kansainväliset ja isommat kilpailutekijät perustuvat siihen, mitä yliopistossa on tutkittu.” Ala-Mursula arvelee, että ilman yliopistoa Oulussa olisi jopa 30 000 työpaikkaa vähemmän kuin nyt. Business Oulu on aktiivisena osapuolena mukana ainutlaatuisessa elinkeinoelämän, yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä tutkimuslaitokset yhdistävässä innovaatioallianssissa, jonka ansiosta on saatu aikaan korkean tason tutkimuskeskuksia.
Allianssi on Ala-Mursulan mukaan mahdollistanut poikkitieteellisen tutkimuksen, josta hänen mukaansa syntyvät suurimmat keksinnöt.
ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan puolella on paljon mahdollisuuksia saada isojakin juttuja aikaan, ja vastaavia mahdollisuuksia on myös humanistisilla aloilla.”
”Allianssi on toimiva ja osaava työkalu, jossa tuodaan oikeaa lisäarvoa yrityksille silloin, kun niiden omat resurssit eivät vielä riitä tutkimiseen ja jolloin odotellaan vielä rahoittajien kiinnostuksen heräämistä.”
”Meillä yrittäjyys on uravalinnoissa usein se viimeinen vaihtoehto, kun monessa kansantaloudessa se on ensimmäinen vaihtoehto.” RAIJA TUOMINEN
Business Oulu ja yliopisto tekevät myös yhteistä markkinointia. Jotta Ouluun saataisiin tasokkaat opiskelijat ja opettajat, myös kaupungin pitää olla houkutteleva. Uusimpana yhteisenä markkinointi-ideana on tehty huumoripitoisia videoklippejä, joissa ulkomaiset opiskelijat kertovat kokemuksistaan Oulussa. Videot ovat pyörineet myös elokuvien alkupaloina, ja niitä voi katsoa netissä osoitteessa oulu.com. Yrittäjyysnäkökulman huomioon ottaminen kaikilla tieteen aloilla loisi Ala-Mursulan mukaan aivan uusia näköaloja. ”Edullinen, kansainvälinen digitaalisten sisältöjen jakelu mahdollistaa yrittäjyyden monella uudella alueella. Esimerkiksi luovat alat ovat kovasti nousussa. Samoin
”Monilla toimialoilla yliopisto on elinkeinotoiminnan peruspilari.” 17
18
LIISA ROSSI henkilöstöjohtaja
Ydintehtäviin vahvistusta kansainvälisistä osaajista Henkilöstöjohtamista ja -politiikkaa ohjaavat yliopiston strategia ja henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma. Tavoitteena on, että yliopisto menestyy ja on hyvä työyhteisö työntekijöille ja opiskelijoille. Ohjelman kaikilla osa-alueilla korostetaan hyvän henkilöstöjohtamisen merkitystä ja tuetaan esimiehiä muutosten läpiviemisessä ja johtamistyössä. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on henkilöstön määrän ja laadun sekä niihin liittyvien muutostarpeiden ennakointi henkilöstörakenteen kehittämiseksi. Painopisteinä ovat erityisesti tutkijanuran kehittäminen ja tukitoimintojen keskittäminen palveluyksiköihin ja yliopistotasolle. Tehtävien ja toimintojen uudelleenjärjestelyillä tavoitellaan tuloksellista ja kannustavaa tutkijoiden ja opettajien tehtävärakennetta ja uralla etenemistä sekä yliopiston kansainvälistymistä. Määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistaminen on tärkeää etenkin tukitoiminnoissa. Lähtökohtana on yliopiston ja sen yksiköiden henkilöstörakenteen tasapainoinen kehittäminen. Tutkimus- ja opetushenkilöstön tehtävärakenteen kehittämistä jatkettiin. Tutkijauratyöryhmässä laadittiin tutkijanuran eri tasojen väliset kriteerit ja esitys tenure track -järjestelmän pilotoinnista. Tutkijanuramalli hyväksyttiin yliopiston hallituksessa kesäkuussa 2011. Yksiköiden henkilöstösuunnitelmissa on tavoitteena, että tutkijatehtäviä on oikeassa suhteessa kaikissa tutkijanuravaiheissa.
Kansainvälisyyden ja tutkijanuran kehittämiseksi strategiarahaa suunnattiin paino- ja kehittämisaloille rekrytointipaketteihin ja tutkijatohtorin tehtäviin. Rekrytoinnit tehtiin laajoina kansainvälisinä hakuina, ja niiden avulla voitiin palkata 16 tutkijaa: kaksi osaaikaista professoria ja kahdeksan yliopistotutkijaa sekä kuusi tutkijatohtoria. Tutkijoista kahdeksan on ulkomaalaisia. Tehtäviinsä rekrytoidut ovat palkanneet ryhmiinsä tutkijatohtorin tai tohtorikoulutettavan, joten kerrannaisvaikutukset ovat huomattavat.
”Tavoitteena on, että yliopisto menestyy ja on hyvä työyhteisö työntekijöille ja opiskelijoille.”
päivitti yliopiston tasa-ar vo- ja yhdenver taisuussuunnitelman. Osaamisen kehittämisen käy täntöjä uudistettiin kokoamalla henkilöstökoulutussuunnitelma. Henkilöstökoulutuksen pelisääntöjä päivitettiin ja perehdyttämiskäytäntöjä tehostettiin. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseksi järjestettiin koulutustilaisuuksia laajasti eri aiheista. Vuorovaikutteinen Esimiesfoorumi otettiin ohjelmaan syksyllä. Yliopistossa otettiin uutena palkitsemiskeinona käyttöön kannustepalkkiojärjestelmä, jonka tavoitteena on palkita henkilöitä ja ryhmiä erityisen hyvistä tuloksista.
Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi ovat hyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteita. Syksyllä toteutettiin henkilöstön työhyvinvointikysely, jonka tulokset noudattivat kaikissa yliopistoissa yhtenäistä linjaa. Kehitettävää on erityisesti johtamisen osaalueella, muun muassa strategiatietoisuudessa ja tiedottamisessa. Yliopistossa otettiin käyttöön varhaisen tuen malli, jonka avulla helpotetaan ongelmien varhaista havaitsemista ja ratkaisujen löytämistä. Esimiehiä koulutettiin mallin käyttöönottoon. Tasa-arvotoimikunta
19
Luonnonlahjat eivät riitä esimiestyössä Suuret muutokset toimintaympäristössä mittaavat tosissaan esimiestaitoja. Yliopistolain muutos, uusi johtamisjärjestelmä ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi rahanjakomalli sekä yliopiston kirjaston rakenteellinen uudistaminen ovat ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäen lähes 30-vuotisen esimiesuran suurimmat myllerrykset. Esimiestaitoja on tarvittu. ”Muutos 1980 -luvulta tähän päivään on valtava. Yliopisto menee yhä yritysmäisempään suuntaan. Nyt haetaan tehokkuutta ja tuottavuutta, ja omaa yksikköä verrataan valtakunnan muihin vastaaviin.” Esimieheltä vaaditaan toiminnan suunnittelun ja johtamisen sekä työsuhde- ja talousasioiden tuntemusta mutta erityisesti taitoja henkilöiden johta-
”Toiminnassa on oltava selkeät rakenteet ja tavoitteet, mikä vapauttaa energiaa työhön.” miseen. ”Ihmiset ovat työn ydin. Ellei ihmisten kesken ole vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä, ei työ ole tuloksellista. Ihmisten johtaminen on esimiehelle haastavinta.” Esimiestyö yliopistossa on Kytömäen mielestä kautta linjan jämäköitynyt viime vuosina. ”Suurten muutosten onnistuneeksi läpiviemiseksi se on ollut ihan pakko.”
Toiminnassa on oltava selkeät rakenteet ja tavoitteet, mikä vapauttaa energiaa työhön. Tämän turvaamisessa Kytömäen mielestä esimies on avainasemassa. Työssään hän on kehittänyt johtoryhmätyöskentelyä ja ottanut käyttöön muun muassa säännölliset henkilöstötapaamiset. Kirjastolaiset kokoontuvat nelisen ker taa vuodessa omiin puoli päivää kestäviin missä mennään -tilaisuuksiinsa. Yliopistoyksiköitä ei johdeta pelkällä luonnonlahjakkuudella vaan esimiestaitoja on kohennettava. Yliopisto antaa Kytömäen mukaan esimiehille hyvän tuen ja tarpeellista täsmäkoulutusta ver taisfoorumeineen. ”Esimieskoulutukset ovat monipuolisia, henkilökohtaista neuvontaa ja keskustelutukea sekä akateemista konsultaatiota saa tarvittaessa.” Kytömäen mukaan koulutukset ovat erityisen tärkeitä kaikille uusille esimiehille, myös tutkijoille, jois ta tulee laitosjohtajia. Ylikirjastonhoitajana hänen tehtävänsä on tukea myös omia esimiesalaisiaan, joita hän sai kirjaston organisaatiouudistuksessa kolme uutta. ”Olen hyvilläni, että tapaan koulutuksissa myös laitosjohtajia. Se vahvistaa tunnetta, etten työskentele erillään laitosten arjesta, ja saan oivalluksia ja tukea ver taiskeskusteluista.” Oma uudistuminen on esimiehelle tärkeää. Ammatillisesti Päivi Kytömäki uudistuu kansainvälisissä ja kansallisissa alan luottamus- ja asiantuntijatehtävissä. ANNA-MARIA RAUDASKOSKI
20
Ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki 21
PIRJO KYTÖSALMI talousjohtaja
Talous säilyi tasapainoisena Yliopistot ovat vastanneet omasta maksuvalmiudestaan ja vakavaraisuudestaan vuoden 2010 alusta alkaen. Oulun yliopiston talous oli hyvin tasapainossa vuonna 2011, ja tulos oli 3,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vakavaraisuus säilyi erinomaisena, sillä omavaraisuusaste nousi vuoden alun 79,1 prosentista 83,1 prosenttiin. Myös maksuvalmius säilyi hyvänä.
kovelkakirjalainoihin ja osakkeisiin. Oman pääoman yhteissumma oli 134,8 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata yliopiston varojen hyvä kokonaistuotto pitkällä aikavälillä. Toiminnassa tavoitellaan kohtuullista tuottoa kohtuullisella riskillä. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 855 000 euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Oulun yliopiston välisen sopimuksen mukainen perusrahoitus vuodelle 2011 oli 144,9 miljoonaa euroa. Perusrahoituksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö maksoi 4,9 miljoonaa euroa kertaluonteista maksuvalmiusrahaa. Yliopisto sai valtionrahoitusta yliopistojen alv-kompensaatiosopimuksen pohjalta 10,9 miljoonaa euroa.
”Sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata yliopiston varojen hyvä kokonaistuotto pitkällä aikavälillä.”
Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 80,4 miljoonaa euroa. Täydentävän rahoituksen tuotot olivat edellisvuoden tasolla 71,8 miljoonaa euroa, joka on 30,3 prosenttia kokonaistuloista. Täydentävä rahoitus koostuu pääasiassa Tekesin, Suomen Akatemian ja Euroopan unionin projektirahoituksesta. Varsinaisen toiminnan kulut olivat 231,8 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulujen osuus suurimpana oli 145,8 miljoonaa euroa eli 62,9 prosenttia. Varainhankinnan tuottojen ja valtion vastinrahan siirto yliopiston peruspääomaan kasvatti tasetta 26,4 miljoonalla eurolla. Kampanjakauden jälkeen tulleita lahjoituksia kertyi 68 200 euroa. Yliopistorahastoon saatujen varojen yhteissumma kasvoi 34,6 miljoonaan euroon. Varat on sijoitettu pääasiassa rahastoihin, jouk-
22
Oulun yliopiston sijoitusomaisuuden hoito ulkoistettiin kolmelle täyden valtakirjan varainhoitajalle. Sijoitustoiminnan periaatteiden mukaan sijoitukset tehdään turvallisella ja tuloa tuottavalla tavalla hajauttaen omistukset eri sijoitusinstrumentteihin ja maantieteellisille alueille. Toiminnan vähimmäistavoitteena on reaaliarvon säilyttäminen. Varainhoitajien hoidossa on sijoitusomaisuutta kirjanpitoarvoltaan 63,9 miljoonaa euroa. Vuosi 2011 oli Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toinen varsinainen toimintavuosi. Yhtiön organisaatio sai lopullisen muotonsa ja yhteisesti sovitut toimintatavat ja sopimuskäytännöt yliopiston tilapalveluiden kanssa otettiin käyttöön. Yliopiston vuokraamissa tiloissa valmistui peruskorjauksia tai tilajärjestelyistä aiheutuneita muutostöitä
noin 9000 neliömetrin alalla. Suurimpia hankkeita olivat lääketieteellisen tiedekunnan laitosrakennus 2:n, epäorgaanisen kemian laboratorion, systeemi- ja säätötekniikan laboratorion, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen ja matemaattisten tieteiden laitoksen peruskorjaukset sekä geo- ja vesitekniikan laboratorion ja opiskelijakeskuksen muutostyöt. Työn alla olivat myös luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän Lynet-laboratorion muutostyöt. Lisäksi hankesuunnittelua aloitettiin ja toteutettiin useissa kohteissa. Työ-, oppimis- ja tutkimusmpäristöjä kehitetään vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Kampusten kehittäminen nostaa neliövuokria, mitä on tarkoitus kompensoida tilojen toiminnallisuuden ja tehokkuuden parantamisella.
MENORAKENNE
Henkilöstökulut 62,9 % Tilakustannukset 14,3 % Muut kustannukset 22,8 %
OPISKELIJOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ
SUORITETUT PERUSTUTKINNOT
TOHTORINTUTKINNOT
20 000 17 500
182
15 000
154 130
12 500
123
141
10 000 7500 5000 2500
2011 TIEDEKUNNAT Humanistinen tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Luonnontieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta
JULKAISUTOIMINTA
Taloustieteiden tiedekunta Teknillinen tiedekunta
KOULUTUSALAT Humanistinen Kasvatustieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Terveystieteet Kauppatieteellinen Teknillistieteellinen
Opiskelijat yhteensä uudet perustutkinto-opiskelijat
15864 1811
Tutkinnot yhteensä alemmat tutkinnot perustutkinnot tohtorintutkinnot muut tutkinnot
2768 1177 1314 182 95
Henkilökunta yhteensä (htv) professorit
2790 228
Yliopiston rahoitus yhteensä (M€) perusrahoitus täydentävä rahoitus harjoittelukoulun kotikuntakorvaukset muut yleisavustukset/ALV-kompensaatio
237,3 144,9 71,8 4,9 12
Julkaisutoiminta julkaisut yhteensä tieteelliset julkaisut
3223 2523
Tiedekunta tai yksikkö
Tieteelliset julkaisut
Muut julkaisut Yhteensä
Humanistinen tiedekunta
309
137
446
Kasvatustieteiden tiedekunta
117
132
249
Luonnontieteellinen tiedekunta
498
104
602
Lääketieteellinen tiedekunta
712
102
814 126
Taloustieteiden tiedekunta
106
20
Teknillinen tiedekunta
646
117
763
Muut yksiköt (ml. erillislaitokset)
135
88
223
Yhteensä
2523
700
3223
Aineistossa eivät ole mukana käännöstyöt, toimitetut teokset ja painetut abstraktit.
HENKILÖTYÖVUODET HENKILÖRYHMITTÄIN professorit tutkijat opettajat kirjastohenkilöstö hallintohenkilöstö muu henkilöstö
8%
21 %
17 % 36 % 3%
15 %
htv 228 964 396 74 448 573
Harjoittelukoulut (htv:t eivät sisälly kuvioihin) Oulu Kajaani 72 19 opettajat 13 3 muu henkilöstö
LÄHTENEET JA TULLEET VAIHTO-OPISKELIJAT MAITTAIN Lähteneet Saksa Espanja USA Itävalta Kiina Ranska Iso-Britannia Ruotsi Japani Thaimaa Tanska Muut Yhteensä
48 29 29 23 21 18 16 13 11 11 10 121 350
Tulleet Ranska Espanja Saksa USA Italia Puola Tšekki Meksiko Korean tasavalta Kiina Turkki Muut Yhteensä
56 51 42 22 19 17 17 15 14 11 11 125 400
23
TAPAHTUMAT 2011
TAMMIKUU
Professori Riitta Keiski valittiin Vuoden Professoriksi Professori Mikko Siponen huomioitiin parhaana eurooppalaisena alan järjestön AIS:n ranking-listalla
HELMIKUU
Rakennusalan vaikuttajaorganisaatiot lahjoittivat maaja pohjarakennustekniikan professuurin Yrittäjät ja yliopisto avasivat haastekampanjan yliopistorahaston kar tuttamiseksi
MAALISKUU
Uusi FiDiPro-professori Valery V. Tuchin nimitettiin optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorioon
TOUKOKUU
Professori Tatu Juvonen nimettiin Vuoden Alumniksi
24
KESÄKUU
Suomen Akatemia nimesi professori Taina Pihlajaniemen johtaman Solujen ja soluväliaineen vuorovaikutuksen huippuyksikön tutkimuksen huippuyksiköksi vuosille 2012–2017 Ydinvoimatekniikan koulutus päätettiin aloittaa Oulun yliopistossa
LOKAKUU
Oulun Ympäristötietotalo vihittiin Linnanmaalla luonnonvaratutkimuksen käyttöön Professori Heli Jantunen sai Oulun yliopiston ensimmäisen ERC Advanced Grantin mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan tutkimukseen
Oulun yliopisto ja Shanghai Jiao Tongin yliopisto allekirjoittivat opiskelijavaihtosopimuksen
CWC ryhtyi koordinoimaan Suomen ja USA:n langattoman tietoliikenteen yhteistyötä WiFiUSvir tuaalitutkimuskeskuksessa
ELOKUU
MARRASKUU
Centre for Health and Technology -innovaatiokeskittymä aloitti toimintansa
JOULUKUU
Oulun yliopiston tutkijakoulu University of Oulu Graduate School, UniOGS, aloitti toimintansa
Ensimmäinen valtakunnallinen Ahtisaari-päivä järjestettiin Oulun yliopistossa
Oulun yliopisto ja Luulajan teknillinen yliopisto sopivat Nordic Mining Schoolin kaksoistutkintojen vaihto-ohjelmasta
TIEDEKUNNAT HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Oppiaineet Informaatiotutkimus Logopedia Suomen kieli Saamen kieli Saamelainen kulttuuri Englantilainen filologia Germaaninen filologia Pohjoismainen filologia Kirjallisuus Historia Aate- ja oppihistoria Kulttuuriantropologia Arkeologia Perustutkinto-opiskelijat näistä uusia jatko-opiskelijat Tutkinnot alemmat tutkinnot perustutkinnot tohtorintutkinnot Henkilökunta opetus- ja tutkimushenkilökunta muu henkilökunta Julkaisutoiminta tieteelliset julkaisut muut julkaisut
1971 275 239 424 201 208 13 133 119 18 446 309 137
LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Oppiaineet Erikoishammaslääkärikoulutus Erikoislääkärikoulutus Hammaslääketieteen koulutusohjelma Hoitotieteen tieteenalaohjelma Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma Lääketieteen koulutusohjelma Radiografian tieteenalaohjelma Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma 1476 Perustutkinto-opiskelijat näistä uusia 255 jatko-opiskelijat 328 ammatilliset jatko-opiskelijat 563 Tutkinnot 362 alemmat tutkinnot 57 perustutkinnot 214 tohtorintutkinnot 59 ammatilliset jatkotutkinnot 88 Henkilökunta 376 opetus- ja tutkimushenkilökunta 243 muu henkilökunta 133 Julkaisutoiminta 814 tieteelliset julkaisut 712 muut julkaisut 102
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Oppiaineet Kasvatustieteiden koulutus Musiikkikasvatuksen koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Luokanopettajan koulutus Master of Education, Intercultural Teacher Education Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajakoulutus Opettajan pedagogiset opinnot 1679 Perustutkinto-opiskelijat näistä uusia 299 jatko-opiskelijat 120 Tutkinnot 407 alemmat tutkinnot 226 perustutkinnot 208 tohtorintutkinnot 8 Henkilökunta 163 opetus- ja tutkimushenkilökunta 128 muu henkilökunta 35 Julkaisutoiminta 249 tieteelliset julkaisut 117 muut julkaisut 132
Oppiaineet Biokemia Eläinekologia, eläinfysiologia, kasviekologia, kasvifysiologia, genetiikka Biofysiikka, fysiikka, geofysiikka, teoreettinen fysiikka, tähtitiede Geologia ja mineralogia, maaperägeologia, geokemia Epäorgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, orgaaninen kemia, rakennetutkimuksen kemia Maantiede Matematiikka, tilastotiede, sovellettu matematiikka Tietojenkäsittelytiede Perustutkinto-opiskelijat 3552 näistä uusia 602 jatko-opiskelijat 353 Tutkinnot 608 alemmat tutkinnot 267 perustutkinnot 282 tohtorintutkinnot 56 Henkilökunta 488 opetus- ja tutkimushenkilökunta 357 muu henkilökunta 131 Julkaisutoiminta 602 tieteelliset julkaisut 498 muut julkaisut 104
TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Oppiaineet Johtaminen Kansantaloustiede Laskentatoimi Markkinointi Rahoitus Kansainvälinen liiketoiminta Yritysjuridiikka Perustutkinto-opiskelijat näistä uusia jatko-opiskelijat Tutkinnot alemmat tutkinnot perustutkinnot tohtorintutkinnot Henkilökunta opetus- ja tutkimushenkilökunta muu henkilökunta Julkaisutoiminta tieteelliset julkaisut muut julkaisut
1608 328 93 307 122 170 4 89 66 23 126 106 20
TEKNILLINEN TIEDEKUNTA Oppiaineet Arkkitehtuurin koulutusohjelma Konetekniikan koulutusohjelma Prosessitekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelma Ympäristötekniikan koulutusohjelma Perustutkinto-opiskelijat näistä uusia jatko-opiskelijat Tutkinnot alemmat tutkinnot perustutkinnot tohtorintutkinnot Henkilökunta opetus- ja tutkimushenkilökunta muu henkilökunta Julkaisutoiminta tieteelliset julkaisut muut julkaisut
3340 452 542 580 304 232 42 643 482 161 763 646 117
25
OULUN YLIOPISTON HALLITUS 31.12.2011 Hans Söderlund, tutkimusprofessori, puheenjohtaja Pekka Erkkilä, Executive Vice President Lea Kauppi, pääjohtaja Leena Mörttinen, johtaja Erkki Ormala, Vice President Sanna Järvelä, professori Markku Mäkivuoti, hallintopäällikkö Markku Savolainen, professori Milja Seppälä, fil. yo. Raija Ukkola, ylivirastomestari
REHTORAATTI Lauri Lajunen, rehtori Olli Silvén, koulutusrehtori Taina Pihlajaniemi, tutkimusrehtori
YLIOPISTOKOLLEGIO 31.12.2011 Petri Sahlström, professori Kalervo Hiltunen, professori Juha Kostamovaara, professori Juhani Niskanen, professori Jouni Pursiainen, professori Kyösti Oikarinen, professori Paula Rossi, professori Hannu Soini, professori Henrik Hedberg, yliassistentti Matti Isohookana, projektipäällikkö Juha Jaako, yliopistonlehtori, puheenjohtaja Eila Keränen, kirjastosihteeri Gordon Roberts, lehtori Vesa Virtanen, johtaja Elina Honkala, tekn. yo. Petra Junno, kasv. yo. Matti Kemi, fil. yo. Miikka Saukko, FK, tekn. yo., varapuheenjohtaja Aino-Maija Toppi, kauppat. yo. Anssi Tuohino, lääket. kand. 26
27
WWW.OULU.FI
28
Toimitus: Oulun yliopiston viestint채palvelut | Valokuvat: Juha Sarkkinen ja Ilpo Okkonen | Graafinen suunnittelu: Pakkahuone | Kirjapaino: Erweko | ISSN 0787-4227
Oulun yliopisto Linnanmaa PL 8000 90014 OULUN YLIOPISTO puh. 0294 480 000