Kotipitäjä 5

KOTIPITÄJÄ

ELINVOIMAA NIIN IHMISILLE KUIN

eKukka logo - originaalit vaaka

Jussilantie 2 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779 Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866

e K u k k a f i K u k k e n k o t i e K u k k a f i K u k k i e n k o K k k k i e K u k k a . f i K k k i k e K u k k a . f i

www.tuomenkukka.fi

e K u k k a f i K u k k e n k o

e K u k k a . f i

KEVÄÄN KUIVIN KUMPPANI.

Vesivek käy yhtenä rintamana kesyttämään kevään sulamisvesiä. Omat tuotteet, tekijät ja toimitukset takaavat sujuvan remontin ja jokainen työvaihe on priimaa kuin itselle tekisi. Mitä teidän katolle kuuluu?

Varaa maksuton katon kuntotarkastus. 08-2377 9501 | vesivek.fi

K u k k e n k o

K u k k e n k o

Kymmenenvuotta eduskunnassa on minulle antanut mahdollisuuden olla vaikuttamassa valtakunnan politiikkaan. Olen ollut ehdolla eduskuntavaaleista 1999 lähtien kaikissa eduskuntavaaleissa. Kaikista lähemmäs pääsin läpimenoa vuoden 2007 vaaleissa eli ensimmäiselle varapaikalle. Tulin myös vuoden 2008 puoluekokouksessa valituksi SDP:n puoluehallitukseen. Se on paikka missä pystyy vaikuttamaan puolueen poliittisiin ohjelmiin ja puolueen linjauksiin politiikasta. Kaiken kaikkiaan olen puoluehallituksessa saanut olla 7 vuotta.

Vuoden 2009 keväällä oli EU-parlamenttivaalit ja silloin eduskunnassa istuva kansanedustaja Liisa Jaakonsaari lähti ehdokkaaksi EU-parlamenttivaaleihin. Olin tietysti aktiivisesti Liisan kampanjassa mukana ja tuntui siltä, että Kainuussa ja muuallakin Suomessa oltiin vahvasti Liisaa viemässä EU-parlamenttiin. Minulla oli Slougan, ” Yhdellä äänellä kaksi läpi” Se tuntui iskevän vahvasti kainuulaisiin äänestäjiin ja näin Liisa tuli valituksi, ja minä pääsin varapaikalta vaikuttamaan valtakunnan politiikkaan. Tietysti Liisan oma kampanja oli merkittävin hänen valituksi tulemiseensa koko valtakunnan alueella. Vuoden 2011 vaaleissa sain jatkaa eduskunnassa, mutta vuoden 2015 vaaleissa menetimme toisen paikan Oulun vaalipiirissä ja silloin jäin varapaikalle.

Uusiyritys vuoden 2019 vaaleissa toi paikan eduskunnassa. Tämä viimeinen neljän vuodenjakso on ollut kaikista kausista erilaisin, johtuen covid-19 ja Venäjän aloittamasta sodasta. Tuntuu, ettei ole yhtään rutiininomaista päivää. Aina tule yllätyksiä, mutta tällä kaudella niitä ollut erityisen paljon. Olemme eduskunnassa pystyneet kuitenkin suhteellisen hyvin klaaraamaan hallituksen esitykset, loppukautta lukuun ottamatta. Hallituspuolueiden kesken on ollut valiokunnissa erilaisia näkökantoja ja niiden yhteen sovittamisessa on ollut omat vaikeutensa. Pitkien neuvotteluiden ja kompromissien kautta on lopputulos ollut monessa asiassa saavutettavissa. Vaalien

Kirja-arvostelu

Lasse Lehtinen on kirjoittanut Kuopion ylpeydestä. Ei historian tutkimusta eikä historiikkia vaan elämänmakuisen tarinan juhlakirjan upeille sivuille.

Haapaniemen koulussa opettaja pyysi nimeämään kuuluisia suomalaisia, joiden sukunimi alkaa H-kirjaimella. ”Hevi Hartikaine ja Hiltus-Hilima”, Repe vastasi.

”Etkö ole koskaan kuullut Tarja Halosesta?”

”En oo seuranna mimmivutista ollenkaan.”

Kuopiossa asiat ovat tärkeysjärjestyksessä.

Kupsin perustivat kuopiolaiset pikkuporvarit. Sen ajan suurta rahaa potkupallo ei kiinnostanut.

Kansalaissodan jälkeen voittajat erottivat SVUL:stä punikkien seurat. Työväenseurat perustivat v 1919 Työväen urheiluliiton (TUL). Kuopiossa paikallinen työväenurheiluseura Elo pelasi jo jalkapalloa. Tarvittiin porvarillinen vaihtoehto.

Kupsinkin pelaajat vuosikymmenten varrella tulivat enimmäkseen työväen kodeista.

läheisyys on antanut siihen oman sävynsä. Nyt kun valmistaudutaan kevään 2023 eduskuntavaaleihin, tunne osaltani on kaksijakoinen. Tuntuu hyvältä jäädä viettämään eläkepäiviä, mutta on myös haikeaa jättää taakse instituutio ja ne edustajakollegat sekä virkamiehet, joiden kanssa on tehnyt kymmenvuoden ajan Suomen ja suomalaisten eteen lainsäädäntötyötä. Myös kansalaispalaute on ollut kaksijakoista ilmoitettuani, etten ole enää lähdössä eduskuntavaaliehdokkaaksi, ymmärrystä on onneksi löytynyt. Osaltani päätös jäädä pois valtakunnan politiikasta ei ole ollut helppo. Ehdokkaaksi pyydettiin kaikilta mahdollisista suunnilta, mutta katsoin jo ikänikin riittävän perusteluksi pois jäännille. Joulun alla saavutin 70 vuodeniän. Olen saanut olla eduskunnassa kymmenenvuotta ja se on merkittävä osa omasta elämästäni. Päätettyäni jäädä pois valtakunnan politiikasta, olen pohtinut tilannetta monelta kantilta, myös puolueen, mutta tullut tulokseen, että onneksi meillä on nuorempia intoa uhkuvia ehdokkaita, se helpottaa pois jääntiä osaltani. Toivon kaikille onnea ja menestystä eduskuntavaaleissa ja eri toteen SDP:n ehdokkaille nousevan gallup kannatuksen myötä.

Seuran kaikkien aikojen kirkkain tähti Aulis Rytkönenkin aloitti jalkapallon työväen seurassa. Kupsissa oli paremmat mahdollisuudet kehittyä jalkapalloilijana, mutta Auliksen isä työväenmiehenä vastusti ”porvariseuraan” siirtymistä. Äiti oli ymmärtävämpi ja niin Aulis siirtyi Kupsin a-junnuihin. Auliksen urasta Suomessa ja Ranskassa olemme paljon kuulleet, lukeneet ja monet ovat nähneetkin.

Aulis näytti palloilijan lahjansa jo syntymäpitäjässään Karttulassa potkimalla hevosen kakkaroita tieltä ojan taakse. Palloa perheellä ei ollut varaa hankkia.

Lasse kuvaa menneitten vuosikymmenten opettajia ja valmentajia. Kaikilla ei nyky-yhteiskunnassa olisi enää sijaa.

Kups on yleensä menestynyt, mutta välillä on käyty kakkosessakin. Silloin ei ole ollut tunkua johtotehtäviin. Kaikki miehet kieltäytyivät puheenjohtajan paikasta. Valittiin nainen Eija Vähälä. Hän oli Kuopion Muotoiluakatemian johtaja.

Uusi valmentaja Atik Is -

mail tuli Eijan johtamaan hallituksen kokoukseen ja kertoi: ” Kyllähän me harjoittelisimme, mutta meillä ei ole yhtään palloa!” Sokoksen johtaja Juha Thilman tuli kohta kertomaan, että Sokos lahjoittaa kymmenen palloa.

Talouden ja hallinnon ammattilainen Eija nosti Kupsin talouden suosta. Siihen ei olisi mies kyennyt.

Kuopissa yritettiin jalkapallon nostamiseksi saada uusi FC-Kuopio perustetuksi. Tarkoitus oli saada Kupsin lisäksi mukaan Elo ja Koparit. Kaikki olivat vuorollaan olleet mestaruussarjassa, Kupsi pisimpään, mutta sekin välillä tippui alasarjoihin.

Henkinen kynnys oli ylivoimainen, Koparit lienee edustanut jyrkähköä oikeistoa, koska se sotien välissä oli ainoa urheiluseura, joka sai harjoitella Suojeluskunnan talolla. Elo oli TULn seura. Näiden kolmen olisi tullut luopua uuden perustettavan seuran hyväksi jalkapallosta ”huipulla”. Hanke kaatui.

Eija oli rahankeruupuuhissa Helsingissä, pyysi apua pankkiiri Ari Lahdelta. Hän

kysyi ”mitä se Kups maksaisi?”

Ari Lahdesta tuli Kups Oyn pääomistaja. Taloudellista osaamista tuli mukana ja tietenkin paljon rahaa. Nyt Kupsin toiminta on ammattimaista. Palkattua henkilökuntaa on riiittävästi. Junioritoiminta on vahvaa ja niin miesten kuin naisten edustusjoukkueet menestyvät Suomessa ja kansainvälisesti.

Edelleen vapaaehtoisten työ on seurassa kaikkein tärkeintä. Talkoolaisten merkitystä seuran hengen luojina ja ylläpitäjinä ei voi millään rahalla korvata.

Kirjassa Lasse kuvaa värikkäiden ihmisten tarinoita ihmisläheisesti ja lempeästi. Lukija kokee välillä olevansa kentän laidalla tiukassa pelissä tai riehakkaassa karonkassa. Kirja ansaitsee juhlakirjan nimen. Teksti vie mukanaan, taitto on mainio. Taittajana oululainen Ilpo Koskela. Sivukoko on suuri. Kuvat pääsevät oikeuksiinsa.

Upea Kups on saanut arvoisensa juhlakirjan.

Toivo J. Kanninen

Terveisin, Raimo Piirainen

Vaalan Soteuudistukset kiinnosti kuntalaistilaisuudessa

Runsaasti kuntalaisia oli kokoontunut Vaalan valtuustosaliin kuulemaan Sote asiantuntijoiden esityksiä Vaalan kuntaa koskevissa asioissa.

Tämän seudun hyvinvointialue Pohde on päättänyt lakkauttaa Vaalasta nk. akuuttihoito-osaston, jossa on ollut 18 hoitopaikkaa. Perusteluna on hoitajapula ja rahoitus vaikeudet.

Jatkossa on tarkoitus yhdistää em. osasto yhteiseksi

Utajärven kanssa ja sijoitus paikkana Utajärvi, joka vastaa vaalalaisten akuuttihoidosta. Pohteen tavoitteena on luoda yhdenvertaiset rakenteet koko hyvinvointi alueelle. Akuuttihoito tulee sisältämään lääkärihoitoa 24/7 ja sen kesto on enintään 1 viikko. Akuuttihoitoa antavat sairaanhoidon ammattilaiset sairaalatasoisissa oloissa. Päivystys hoidetaan sairaanhoitajan toimesta ja päivystysapua voi hakea puhelimella numerosta 116117. Entinen hätänumero 112 on myös käytössä. Akuuttihoito on kestoltaan enintään viikon, minkä jälkeen hoitoa jatketaan tarvittaessa sairaalatasoisesti kotona. Tämä tarkoittaa, että esim. suonen sisäinen lääkitys suoritetaan kotona paikalle saapuvan hoitohenkilön avulla.

Myöskin jälkikuntoutusta suoritetaan kotona. Kotisairaanhoitoa tehdään yhteistyössä Utajärven kanssa. Vanhusten kotona asumista tuetaan KOTAS eli koti asumisen tilannekeskuksen ohjaamana. Ensihoitoa tarvitseville Vaalassa on ensihoitoyksikkö paikalla 24/7. Vaalaa koskevat soteuudistukset herättivät monia kysymyksiä paikalla olijoiden keskuudessa. Epäilyä aiheutti Utajärven hoitopaikkojen riittävyys ja riittävän henkilöstön saatavuus sinne. Erikoistason omaishoidon toteuttaminen uudessa järjestelmässä huoletti myös. Uusi järjestelmä perustuu paljolti kotihoitoon ja siitä tehtiin kysymys syrjäkylien hoidon käytännön toteutuksesta. Päivittäiset hoito käynnit ja kustannukset kinnostivat kuulijoita samoin riittävän hygienia tason ylläpito kotioloissa. Käyntikorvauksia ei oltu päätetty, mutta paikalla olleet sote henkilöt aikoivat esittää 12 euroa/kerta ja se perittäisiin enintään kaksi kertaa päivässä.

Omaishoitoon kuuluu myös saattohoito, jonka moninainen luonne ja toteutus jäi osin epäselväksi.

Esitetyistä sote järjestelyistä jäi kuva monimutkaises-

ta rakenteesta, jonka käyntiin saaminen sujuvasti ei tapahdu käden käänteessä. Hyvin suuri osa toiminnasta tapahtuu tien päällä henkilökunnan ja potilaiden liikkuessa paikasta toiseen. Se aiheuttaa suuria vaatimuksia kulkemiselle ja

kuljetuksille ja paineita niistä vastaaville organisaatioille. Kaavailtu Vaalan ja Utajärven sote yhteistyö tulee olemaan mallina muille vastaaville kuntien välisille toimille.

Tervetuloa Merilän Kartanon

30-VUOTISJUHLAAN 13.3.23

klo 14 keittolounas klo 14.45 30 vuotta… klo 15-17 Vaaliseminaari

Aiheina hyvinvointialue, eduskuntavaalit

Pj. Tapani Tölli

Osallistujat:

Pekka Aittakumpu, Pirkko Mattila, Lauri Nikula,

Eero Aitta

Puheenjohtaja Annika Saarikko

Mistä vaaleissa on kyse – mihin Keskustaa tarvitaan?

Eduskuntavaaleissa haemme luottamusta suomalaisilta keskusta-aatteesta kumpuavalle yhteistyön politiikalle, joka etsii ratkaisuja vastakkainasettelun sijaan.

Vaaleissa kyse on perusasioista; leivästä, lämmöstä ja lähipalvelusta. Taloudesta ja turvallisuudesta.

Puolustamme koko Suomen turvallisuutta ja elinvoimaisuutta, turvallisuuden ja aluepolitiikan nivoutuessa aiempaa tiiviimmin yhteen. Huoltovarmuus ja omavaraisuus ruoassa ja energiassa ovat osa kokonaisturvallisuuttamme.

Yhteiskunnallista eheyttä ja kriisinsietokykyämme pitää vahvistaa. Erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa turvallisuudentunnetta, tulevaisuususkoa ja mielenterveyden tukea on vahvistettava. Tämä on välttämätöntä koko yhteiskuntamme selviytymisen, uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta.

Keskustalle talous on väline, jonka kestävällä hoitamisella mahdollistamme oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville. Talouden kestävä hoitaminen edellyttää kipeitäkin sopeuttamispäätöksiä, mutta myös uuden kasvun luomista, yrittäjyyden vahvistamista, työtä ja tekijöitä koko Suomeen. Vihreän teknologian ratkaisut ja investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua.

Hoiva ja huolenpito, turvallinen ikääntyminen ja palveluiden saatavuus ovat perusasioita, jotka haluamme turvata. Perheille lupauksemme on, että vahvistamme palveluita, tuemme vanhemmuutta ja nostamme lapsilisiä 200 eurolla vuositasolla. Kun kodeissa voidaan hyvin, lapset voivat hyvin ja se näkyy myös työrauhana koulumaailmassa.

Keskustan vakaalle, Suomea uudistavalle ja maltilliselle keskivoimalle on tarvetta. Keskustalaisuus on välittämistä ilman vasemmistolaisuutta ja oikeistolaisuutta ilman kovuutta. Tältä pohjalta yhdessä eteenpäin!

Tarvitsemme väkilukuaan suuremmat alle 10 000 asukkaan kunnat

“Miks sä sitten asut täällä?” Kysyi etelästä tullut vieras vilpittömästi minulta kotitilallani Pudasjärven Panumalla, kun kerroin että opiskelen Lapin ja Oulun yliopistoissa ja teen etätöitä Helsinkiin. Tämä ei ollut ensimmäinen eikä valitettavasti myöskään viimeinen kerta, kun saan selitellä asumistani väkiluvultaan pienessä kunnassa ja vieläpä maalla. Maalla asuminen ja korkeakouluttautuminen on vielä 2020-luvulla ihmettelyn aihe. Kuinkahan moni isoon kaupunkiin muuttanut saa selitellä asumistaan?

Suomessa on 309 kuntaa, joista 210 on väkiluvullisesti pieniä alle 10 tuhannen asukkaan kuntia. Iso osa suomalaisista asuu näissä kunnissa. Suomen pinta-alasta ja samalla luonnonvaroista lähes 70 prosenttia on näissä omaleimaisissa alle 10 tuhannen asukkaan kunnissa.

Pienet kunnat ovat paikkoja, jonne ihmiset tulevat laskettelemaan, mökkeilemään ja vaeltamaan. Niissä sijaitsee merkittävä määrä talotehtaita. Pienissä kunnissa koulutetaan monet käytännön osaajat koko Suomeen. Iso osa kansallis -

puistoista osa on väkiluvullisesti pienissä kunnissa. Listaa voisi jatkaa pitkästi. Riippakivi ja tulonsiirto –keskustelun sijaan meidän pitäisi muistaa nämä edellä mainitut tosiasiat.

Valtakunnan mediassa huomiota saa Länsimetro ja tunnin juna Turkuun, mutta uutisoidaanko siitä, kuinka turvallista on matkustaa Kuusamoon perjantai-illan liikenteessä tai pääseekö Kainuuseen lentokoneella? Julkisessa keskustelussa on siistiä asua Pyhällä tai Syötteellä, muttei Pelkosenniemellä tai Pudasjärvellä. On uutisoinnin arvoista muuttaa etelästä pohjoiseen, kun samaan aikaan asettumista kotipaikkakunnalle Taivalkoskelle tai Merijärvelle saa selitellä. Väkiluvullisesti pieni kunta passaa eksoottiseksi lomapaikaksi, mutta on pohtimisen paikka, millaiset palvelut väkiluvultaan pienissä kunnissa on tai millä rahalla pieniä kuntia kehitetään? On aika ottaa tosissaan koko maakunnan kehittämistarpeet, niin keskustoissa kuin reuna-alueilla, yli maakunta- ja kuntarajojen. Maamme kuusi suurinta kaupunkia julkaisivat hallitusohjelmatavoitteensa, joissa

Tänäkin

Tulossa on nimittäin eduskuntavaalit. Yllätyin, kun törmäsin vastikään henkilöön joka väitti olevansa tietämätön mistään vaaleista. Politiikka ku ulosti hänen mielestään oleva pelleilyä ja oman edun tavoittelua. Yhteisiä rahoja tuhlataan eikä vastuuta ole kellään. Tottahan esitin hänelle muutamankin poikkipuolisen sanan, mutta lopulta ajattelin jankkaamisen olevan turhaa.

Onko politiikasta sitten tullut hyödytöntä performanssia, jossa vain kovimmat puheet saavat huomion. Ehkäpä itseltäni vain unohtuu yhä uudelleen se tosiasia etteivät kaikki seuraa politiikka yhtä tarkasti. Ulkopuoliselle kuva kaikesta näyttää muodostuvan

Ape tässä moi. Olen Pudasjärven kaupunginvaltuutettu ja hyvinvointivaliokunnan jäsen

Ari-Pekka ”Ape” Nieminen ja nyt eduskuntavaaliehdokkaana.

Koulutukseltani olen nuorisotyöntekijä, eräopas ja ammattiaineiden opettaja. Lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntäni.

Olen kouluttanut 20 vuoden ajan kirkon nuorisotyönohjaajaksi, eräoppaaksi tai matkailun ohjelmapalvelujentuottajaksi opiskelevia.

Organisoin Vienan Karjalan avustustyötä Pudasjärveltä

käsin noin 20 vuoden ajan. Autoimme lastenkodin lapsia, vähävaraisia perheitä, invalideja, kehitysvammaisia ja vanhuksia.

Sipilän hallituksen leikattua toisen asteen määrärahoja

pohdittiin millä keinoilla suuret kaupungit saavat elinvoimaa. Tavoitteet ovat mainioita koko Suomen menestymisen kannalta. Pohjois-Suomi tarvitsee vetävät kasvukeskukset Oulun, Rovaniemen ja Kajaanin. Menestyäkseen ne tarvitsevat mukaan myös meitä väkiluvullisesti pienempiä ympäryskuntia. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu ei palvele ketään, sillä maaseutu tarvitsee kaupunkia ja kaupunki maaseutua.

Koko Suomen puuosaamisesta on keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalle 12,7 prosenttia. ICT-osaamisesta 10 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan 14,2 prosenttia koko maan maidosta ja perunoista 19,83 prosenttia. Näistä kaikista iso osa tulee väkiluvullisesti pienistä kunnista. Ei ole yhdentekevä asia, miten kotiseutuamme kehitämme. Meidän on aika tunnustaa, että pieni on kaunista ja tarpeellista, jotta suuri voi rinnalla menestyä.

Minä en suostu häpeämään juuriani tai ajattelemaan maaseutumaisia kuntia riippakivinä ja toivon, että vuonna 2023 kenenkään muunkaan ei

tarvitsisi. Ihmisen pitää voida asua siellä, missä haluaa, ilman että sitä tarvitsee selitellä. Hybridityö, monipaikkaisuus ja maallemuuttobuumi ovat tulevaisuuden pohjoista. Minä uskon Pohjois-Suomeen ja sen elinvoimaan ja tätä uskoa me tarvitsemme, kun kehitämme tasavertaisesti koko maakuntaa.

Olga Oinas-Panuma Kuntaliiton Pienten kuntien neuvottelukunnan puheenjohtaja Pudasjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eduskuntavaaliehdokas (kesk.)

vuonna saamme äänestää

iltäpäivälehtien otsikoiden ja somessa pyörivien videoiden kautta, näiden saadessa tuhansia näyttökertoja lyhyessä ajassa.

Mitäpä sitten päälle nelikymppisenä kirvesmiehenä ja isänä ajettelen Suomen nykytilanteesta? Ehdolle lähtemistä pitikin kypsytellä pidemmän aikaa, koska eduskuntavaalit ovat käytännössä se kovin rasti poliitikolle. Olemme ajautuneet kriisistä toiseen ja ongelmia riittää monella taholla. Työssäkäyvillä, puhumattakaan työttömistä ja eläkeläisistä, on vaikeuksia selvitä välttämättömistä elinkustannuksistaan. Unohtamatta myöskään maataloustuotannon kustannusten nousua.

Hyvinvointivaltion rakenteet ovat lujilla resurssien puutteessa ja ikääntyneiden määrän kasvaessa. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos ja ylikulutuksen aiheuttama luontokato uhkaa muuttaa elinympäristöämme kestokykymme ylittävällä tavalla Suurin ongelma tuntuu kuitenkin joillekin olevan valtion velkaantuminen. Valtion talous tarvinnee kyllä tasapainotusta, mutta sitä ei voi tehdä pelkästään miljardiluokan menojen ja etuuksien leikkauksin. Käytännössä on kasvatettava myös tulopuolta esimerkiksi pääomatuloihin ja suuriin omaisuuksiin tehtävin veronkorotuksin. Tarvitaan todellisia tekoja kestävämmän tule-

Minä kuuntelen sinun ääntäsi

jäin työttömäksi matkailualan lehtorin virasta. Viime vuonna olin toimittajana ja kirjoitin 340 juttua paikallislehteen. Työttömän arki on tullut tutuksi erinäisten työttömyysjaksojen aikana. En kannata päivärahojen leikkaamista. Syy työttömyyteen ei aina ole työttömässä. Turha syyllistäminen ja kyykyttäminen pois. Se syö vain omanarvontuntoa. Oma aktiivimallini palkitsisi työttömän 2000 eurolla, jos hän omatoimisesti löytää työpaikan.

Vanhempia tulee kunnioittaa

Sydäntäni lähellä ovat myös hoitajat ja vanhukset. Äitini ja anoppini ovat iäk -

käitä ja elämän voimavarat alkavat hiipua. Meidän velvollisuutemme on taata vanhemmillemme hyvät hoitotilat ja hoitajat. Arvostan jokaista hoitoalalla työskentelevää tai läheistään hoitavaa omaishoitajaa. Sote uudistuksen myötä joiltakin paikkakunnilta vähenivät vuodepaikat. Meillä ei ole erikoissairaanhoidossa kerrossänkyjä, joihin sijoittaa leikkauksista toipuvat. Vuodepaikat pitäisi olla kotikunnissa. Muuten tämä tulee todella kalliiksi. Mielestäni oma kansa tulee olla ensisijalla.

Jätetäänkö kotitalo kylmilleen?

Vaalikampanjani aikana olen käynyt yrityksissä ja ju-

tuttanut yli 300 yrittäjää. Olisi hyvä, jos aloittava yrittäjä pääsisi uralleen helpotetulla veroprosentilla. Lakiuudistuksissa ei ole aina kuultu alan yrittäjiä, sen ovat kokeneet taksiyrittäjät niin sanotun Bernerin lain myötä. Maatalousyrittäjien ahdinkoon on myös löydettävä ratkaisu, jotta Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus olisi taattu. Kehityssuunta on huono, jos kolme tilaa lopettaa päivittäin!

Eläkeläisten saama korotus hupeni useilla veroprosentin nousuun. Olisi järkevämpää laskea vähätuloisten veroprosenttia niin, että elämiseen jäisi rahaa. Monet eläkeläiset ovat muuttaneet rakkaista kotipaikoistaan taajamien vuokrataloihin korkeiden sähkö-,

ruoka ja polttoainekustannusten takia. Muutama vuosi talo kylmillään ei tuota iloa edes jälkipolvelle.

Arvot antavat

turvaa

Arvomaailmani perustuu

kristilliseen käsitykseen ihmisestä, perheestä, yhteiskunnasta ja isänmaan puolustamisesta. Suomen hyvinvointi on perustunut pitkälti arvoihin, jotka kumpuavat Raamatun periaatteista. Elämän suojeleminen, oikeudenmukaisuus ja huolehtiminen heikoimmista ovat arvoja, jotka kaikille on itsestään selvyyksiä. Sanan-, mielipiteen ja uskonnonvapaus ovat oikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle. Vanhem-

vaisuuden rakentamiseksi eikä pelkästään tyhjiä lupauksia. Ennen kaikkea politiikan teon on oltava inhimillistä ja reilua. Jaakko Latvanlehto reilu työmies

pien kunnioittaminen on antaa lapsille tasapainoinen ja terve suhtautuminen auktoriteetteihin esimerkiksi koulussa. Ilman arvoja ihminen on kuin heikoilla jäillä.

Ari-Pekka Ape Nieminen Eduskuntavaaliehdokas KD (sit.)

Annika Saarikko Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri

Puuttukaa varhain ja vahvasti

Koulu-uhkaus jodelissa. Yläkouluikäiset ryöstävät ikätoveriltaan puhelimen ja rahaa puukolla uhkaamalla. Välinpitämätön kaveriporukka aiheuttaa toistuvaa harmia oppilaitoksessa. Alakouluikäisiltä

löytyy teräaseita ja huumeita koulussa, sähkötupakasta tai nuuskasta puhumattakaan.

Nuorisoporukka pahoinpitelee ikätoverin ja pakottaa hänet tekemään jotain hyvin nöyryyttävää, teko videoidaan ja jaetaan sosiaalisessa mediassa. Kaikki esimerkkejä elävästä elämästä.

Edellä kuvatut esimerkit heijastelevat lasten ja nuorten kasvavaa pahoinvointia yhteiskunnassamme. Ilmiötä ei voi pitää mitenkään marginaalisena, sillä nuorison keskuudessa on havaittavissa rikollisen elämäntavan ihannoinnin kasvua, mikä ilmenee mm. pukeutumisessa, musiikissa ja sosiaalisen median päivityksissä. Poliisilla on huoli nuorten jengiytymisestä ja siihen liittyvästä kehityksestä, jota Etelä-Suomessa eletään jo todeksi.

Poliisia ja muita nuorten parissa toimivia ammattilaisia pitää kuunnella ja ottaa heidän viestinsä tosissaan. Poliisi tekee osansa, mutta pelkkä seuranta ja tilannekuvan luo-

minen eivät riitä. Tarvitaan moniviranomaisyhteistyötä, jossa erityisesti alaikäisten osalta lastensuojeluviranomainen on ratkaisevassa roolissa.

Lastensuojeluviranomaisen

pitää voida käyttää toimivaltaansa nähtävissä olevan, ei-toivotun yhteiskunnallisen ilmiön ehkäisemiseksi, kantaen huolta lapsen edun lisäksi myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta. Jos jäämme odottamaan vain poliisin toimia, kuten kiinniottoa tai vangitsemista, olemme myöhässä.

Omien havaintojeni mukaan eri toimijat usein keskittyvät kantamaan vain oman osansa vastuusta eikä asioita hoideta kokonaisvaltaisesti.

Alaikäisen kohdalla lastensuojelutoimet mahdollistavat aivan eri tavoin puuttumisen ei-toivottuun kehitykseen

kuin täysi-ikäisen kohdalla pakkokeinolain kautta. Lapsen kehitys ja kasvu voivat vaarantua, vaikka vakavaa rikollista tekoa ei vielä olisi tapahtunutkaan. Ilman varhaista puuttumista riski rikoksen tielle ajautumisesta kasvaa merkittävästi.

Jos lastensuojelulaki ei nykyisellään mahdollista tällaista tiedon ja asiantuntevan analyysin perusteella havaitun

ilmiön ehkäisemistä, on sitä kiireesti päivitettävä. Alaikäinen rikoksentekijä täytyy esimerkiksi voida tarvittaessa sijoittaa toiselle paikkakunnalle sekä oman että muiden kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.

On välttämätöntä lisätä yhteistyötä peruskoulujen, poliisin ja muiden viranomaisten välillä. Ankkuritiimi on hyvä alku, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan vanhemmuuden tukemista. On kotien tehtävä ja vastuu toimia ensisijaisena kasvattajana. Koulujen ja oppilaitosten päätehtävä taas on sivistää ja tukea tätä kodeissa tehtävää kasvatustyötä. Tarvitaan myös laajaa ja luottamuksellista keskustelua yhteiskunnallisen eriytymisen estämiseksi.

Ruotsin kansallisen erikoisryhmän NOA:n kokeneen poliisipäällikön Carin Götbladin neuvot Suomelle Ylen jutussa 14.2.2023:

”– Minun neuvoni on: puuttukaa varhain ja vahvasti. Tämä ongelma ei poistu itsestään, niin kuin olemme Ruotsissa kuvitelleet. Se ei pysy erillään muusta yhteiskunnasta.

– Suunnatkaa toimia heti ja hajottakaa ongelmaryhmät. Puuttukaa varhain perheisiin, joista jengiläiset tulevat ja

tehkää heti selväksi, että tällaisia rinnakkaisyhteiskuntia tai jengejä ei hyväksytä. Tämä on tärkeää!”

Uunituoreet hyvinvointialueet tarjoavat mahdollisuuden yhtenäistää viranomaisten käytäntöjä ja kehittää niiden välistä yhteistyötä. Ei-toivottuihin kehityskulkuihin on puututtava jämerästi toisiinsa luottavalla ja yhdessä ratkaisuja hakevalla moniviranomaisyhteistyöllä. Jos laki ei taivu tarpeiden mukaan, on lainsäätäjien tehtävä päivittää lakeja asianmukaisin lainsäädäntökeinoin.

Lauri Nikula

Kansanedustajaehdokas, (kesk.) Vanhempi rikoskonstaapeli, nettipoliisi

Mika Flöjt asiamieheksesi eduskuntaan

Mika Flöjt asiamieheksesi eduskuntaan

Tule mukaan Flöjtin tiimiin

Mika Flöjt asiamieheksesi eduskuntaan

• Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Tule mukaan Flöjtin tiimiin

Mika Flöjt asiamieheksesi eduskuntaan

• Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

• Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Tule mukaan Flöjtin tiimiin

Tule mukaan Flöjtin tiimiin

• Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

• Puhtaan ympäristön, vesien ja luonnosta kumpuavien elinkeinojen, ruokatuotannon ja biokaasun puolesta

• Puhtaan ympäristön, vesien ja luonnosta kumpuavien elinkeinojen, ruokatuotannon ja biokaasun puolesta

• Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

• Puhtaan ympäristön, vesien ja luonnosta kumpuavien elinkeinojen, ruokatuotannon ja biokaasun puolesta

• Kestävä kehitys- ja hyvät peruspalvelut

• Puhtaan ympäristön, vesien ja luonnosta kumpuavien elinkeinojen, ruokatuotannon ja biokaasun puolesta

• Kestävä kehitys- ja hyvät peruspalvelut

• Koulutus

• Puhtaan ympäristön, vesien ja luonnosta kumpuavien elinkeinojen, ruokatuotannon ja biokaasun puolesta

• Koulutus- ja peruspalvelut turvattava riittävällä rahoituksella

• Koulutus

• Kestävä kehitys- ja hyvät peruspalvelut

• Kestävä kehitys- ja hyvät peruspalvelut

• Koulutus

• Koulutus

YTM, kansainväliset suhteet- ja politiikka varakansanedustaja, maakunta- ja aluevaltuutettu www.mikaflojt.fi | puh. 0405788784

• Vaelluskalojen palauttaminen luonnonmukaisilla ohitusuomilla on positiivista aluepolitiikkaa

Ole yhteydessä, Sinun asiamiehesi

YTM, kansainväliset suhteet- ja politiikka varakansanedustaja, maakunta- ja aluevaltuutettu www.mikaflojt.fi | puh. 0405788784

YTM, kansainväliset suhteet- ja politiikka varakansanedustaja, maakunta- ja aluevaltuutettu www.mikaflojt.fi | puh. 0405788784

Ole yhteydessä, Sinun asiamiehesi

YTM, kansainväliset suhteet- ja politiikka varakansanedustaja, maakunta- ja aluevaltuutettu www.mikaflojt.fi | puh. 0405788784 Ole yhteydessä, Sinun asiamiehesi

Ole yhteydessä, Sinun asiamiehesi

Vastuuta

Pienpetopyytiä Oulujokivarressa

Aloitimme muutamia vuosia sitten pienpetojen järjestäytyneen porukkapyynnin Oulujoen Eräseuran alueilla Pilpajärveä ympäröivässä maastossa Alue on sittemmin laajentunut myös naapuriseurojen alueille. Porukkamme on kasvanut 14:n vakituisen jäsenen suuruiseksi ja mukaan otamme myös vierailevia pyytäjiä.

Metsästyksen kohteina ovat kettu, mäyrä ja näätä kotoperäisistä lajeista ja vieraspetoina pyydämme supia ja minkkiä. Kettua ja supia pyydämme enimmäkseen koirien avulla ja muita lajeja pääosin loukuttamalla. Koirina käytämme ajavia koirarotuja: Suomen ajokoiraa, Venäjän ajokoiraa, Amerikankettukoiraa ja plottia. Luolakoirina on käytössä Saksan metsästysterrieri ja mäyräkoirat. Loukkuina on heti tappavilla raudoilla varustettuja minkki- ja näätäloukkuja. Supille ja ketulle käytössä on myös suomalainen keksintö kanuloukku.

Moni retkeilijä on varmaan nähnyt metsässä puoliksi avoimen laatikkomaisen loukun, jonka sisällä on houkuttimena jokin syötti. Loukku pyytää elävänä, joten se on vaaraton esim. koirille tai kissoille. Loukku tarkastetaan päivittäin. Aivan asutuksen tiestön välittömässä läheisyydessä ketun ja supin houkuttelu saaliseläimen ääntä matkimalla on

UUTTA VIRTAA PÄÄTÖKSENTEKOON!

Turvallisuus ja hyvinvointi sydämen asiana.

154

Merja Rasinkangas

Ylikonstaapeli, koulupoliisi

Oulun kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu

Valtatie 22 korotettava

Valtatie 6:een sekä rautatiet kuntoon!

osoittautunut myös käyttökelpoiseksi. Vaanimista haaskalta on myös tehty ketun ja supin pyynnissä.

Ketun ajokoira metsästykseen osallistuu useampi metsästäjä passittamalla ennakkoon tietyt maastokohdat, joissa kettu ajon aikana kulkee. Lumijälki auttaa ketun paikallistamista jäljittämällä.

Kuluneen talven pienpetosaalis on ollut hyvä suotuisten lumiolosuhteiden vuoksi. Näin ei suinkaan aina tilanne ole. Koirametsästystä harrastamme koirien irtipito aikana elokuun 20. ja helmikuun 28. päivien välillä. Ketun pyynti on sallittua elokuun alusta ja huhtikuun puoliväliin. Näätää saa metsästää maaliskuun loppuun elokuusta alkaen. Supi ja minkki ovat vieraspetoina rauhoittamattomia läpi vuoden. Ketun ja supin houkuttelupyynti on lajissaan antoisaa ja sitä olemme harastaneet maaliskuun alun ja huhtikuun puolenvälin aikaan.

Pienpetojen määrän kurissa pito on tärkeää riistanhoito työtä. Erityisesti supin ja minkin aiheuttamat tuhot maassa ja vesien äärillä pesiville linnuille ovat aiheuttaneet ko. lajien taantumisen koko Suomen alueella. Pienpetokannan rajoittaminen vähentää osaltaan myös kettukapin leviämistä. On hienoa nähdä, että kyseinen pyyntimuoto kiinnostaa myös nuoria metsästäjiä.

Amerikankettukoira Mörkö on innokas kaveri lähtemään ketunpyyntiin isäntänsä Juha Hemmorannan kanssa. Kuva: Eero Aitta.

Uhkana pienpetojen pyynnille ja yleensä kaikelle metsästykselle ovat paikoin runsastunut susikanta ja tiukentuvat määräykset esim. lyijyhaulien käytölle. Edellinen on uhkana metsästyskoirille ja jälkimmäinen voi vaikeuttaa

metsästysalueiden vuokraamista. Toivottavasti em. uhkat saadaan kohtuudella hallittua niin, että kaikenlainen metsästrys jatkuu täällä myös tulevaisuudessa.

Eero Aitta

Anne Huotari Vaalan kunnan vs hyvinvointijohtajaksi

Vaalan kunnan vs hyvinvointijohtajaksi on valittu sosionomi YAMK Anne Huotari. Huotari aloittaa virassa maanantaina 13.3.2023.

Hyvinvointijohtaja vastaa kunnan hyvinvointiosaston kokonaisvaltaisesta johtamisesta ja poikkitoiminnallisen yhteistyön kehittämisestä yhteistyössä johtoryhmän ja muiden toimialojen ja henkilöstön kanssa.

Hyvinvointijohtajan osas-

tolla olevia vastuualueita ovat kunnan yleinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö, nuorisotyö, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut ja kirjastopalvelut. Hyvinvointiosaston toimialaan kuuluvat myös kotouttaminen, yhdyspintatyö erityisesti sote-palveluiden kanssa, kunnan ikäkausiverkostojen sekä vanhus- ja vammaisneuvoston, nuorisoneuvoston ja vapaa-ajan asukasneuvoston toiminnan koor-

Minä uskon Minä uskon Pohjois-Suomeen, PPohjois-Suomeen, ohjois-Suomeen, uskotko Sinä? uskotko Sinä?

dinointi.

”Tartun innolla hyvinvoinnin edistämisen tehtäviin yhteistyössä työntekijöiden, järjestöjen, kuntalaisten ja täällä aikaansa viettävien kanssa. Minulla on ollut side synnyinkuntaani Vaalaan koko elämäni ajan, olen käynyt koulua täällä ja vapaa-ajan asuntoni sijaitsee Manamansalossa”, Huotari kertoo.

Huotari on aiemmin urallaan työskennellyt esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittämisen ja työllistämisen johtotehtävissä, yrittäjänä kuntien työllisyyspalveluiden ja uusien toimintamallien auditoinnin tehtävissä, kolmen kauden ajan kansanedustajana, aluekoordinaattorina ehkäisevän päihdetyön hankkeessa ja viimeisimpänä hankepäällikkönä Luonto työllistää -hankkeessa.

Vaalan kunta julisti hyvinvointijohtajan määräaikaisen, kuluvan vuoden loppuun asti kestävän viransijaisuuden

haettavaksi vakituisen hyvinvointijohtajan virkavapauden takia. Hakuaikana virkaan tuli 25 hakemusta. Kunnanjohtaja Miira Raiskila sanoo olevansa tyytyväinen laajaan ja monipuoliseen hakijajoukkoon, joka kertoo Vaalasta paikkakuntana ja työnantajanakin hyvää. Kunnanhallitus valitsi Huotarin virkaan kokouksessaan 28.2.2023.

”Olen iloinen saadessamme Annen laaja-alaisen osaamisen Vaalan kunnan kehittämiseen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kunnan tärkeä tehtävä, jossa olemme Vaalassa tehneet systemaattista hyvää työtä jo pitkään – tänä vuonna erityisesti hyvinvointialueen ja kunnan palveluiden yhdyspintojen rakentamisessa ja työllisyys- ja elinkeinopalveluiden muutosten valmistelussa on tehtävää, jossa Annen osaamisesta, kokemuksesta ja verkostoista on Vaalalle varmasti suurta hyötyä”, Raiskila kertoo.

Eduskuntavaalit 2.4.2023

Ennakkoäänestys

kotimaassa 22. – 28.3.2023

ulkomailla 22. – 25.3.2023.

Vastuuta koko Suomesta

Maksaja: Ari-Pekka Nieminen

Ystävät yhdessä

On perjantaiaamu klo 10. Pentti Vimpari ajaa autollaan Mauno Laitisen omakotitalon pihaan. Mauno ilahtuu, kun Pentti tulee sisään, ja pian alkaa vilkas keskustelu ja kuulumisten vaihto.

Tänään on ystävien viikoittainen tapaamisaika. Pentti Vimpari suoritti SPR:n ystäväpalvelukurssin noin puoli vuotta sitten. Hänelle tarjottiin ystäväksi Mauno Laitista, joka asuu Utajärven kirkonkylässä. Kävi heti ilmi, että he ovat oikein sopiva ystäväpari, vaikka he eivät entuudestaan tunteneet toisiaan kovinkaan hyvin. Selvisi, että heillä oli paljon yhteistä jaettavaa toisilleen. Molemmat ovat jääneet leskeksi muutamia vuosia sitten. Heillä on samanlainen maanviljelijä- ja yrittäjätausta. Lisäksi he omaavat samanlaisen huumorintajun. He kokevat, että ystävyys on rikastuttanut molempien elämää.

Ystävyys on tuonut minulle uutta elämänsisältöä, toteaa Mauno. Hän asuu yksin, liikkuminen on vaikeata eikä hänellä ole enää ajokorttia, minkä takia kontaktit muihin ihmisiin ovat vähentyneet.

Meillä keskustelun aiheita riittää, Mauno jatkaa. Keskustellaan kaikesta mahdollisesta, ja tietenkin tämänhetkisestä maailmantilanteesta.

Pentti innostui lähtemään mukaan SPR:n ystävätoimintaan, kun häntä siihen pyydettiin. Hän kokee saaneensa paljon tästä vapaaehtoistoiminnasta.

Itselle saa hyvän mielen ja on mukava käydä ystävää tapaamassa, Pentti toteaa.

Pentti haluaa rohkaista niitä, jotka miettivät sitä, voisivatko he osallistua tällaiseen vapaaehtoistoimintaan:

Pitää vain uskaltaa lähteä mukaan, ihan sellaisena kuin on. Ei tässä vaadita mitään sen kummempaa. Kurssin suorittaminen on helppo tehtävä.

Huomasin vain sen, että olin ainut mies kurssilla, muut olivat naisia.

Ystävysten yhdessäoloon kuuluu tietenkin kahvittelu. Pentti on käynyt tulomatkalla ostamassa munkit kaupasta ja virittelee kahvinkeittimen valmiiksi ja pian päästään nauttimaan yhdessä pöydän antimia.

Pääministerin epäkiitollinen työ

Paavo Lipponen on ainoa mies, joka on kestänyt pääministerinä kaksi täyttä vaalikautta.

Olisi kestänyt kolmannenkin ellei presidentin kansliapäällikkö Martti Manninen (kepu) olisi pettänyt presidentin luottamusta ja virkavalaansa lähettämällä salaisia asiakirjoja kepun silloiselle puheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle. Kepu voitti niukasti vaalit ja Jäätteenmäki tuli pääministeriksi. Tietovuodosta hän valehteli eduskunnalle ja joutui eroamaan oltuaan pääministerinä vain 69 päivää ja ehkä unettomia öitä.

Pääministeriksi tuli Matti Vanhanen. Hän oli sitkeä sissi ja hoiti hommansa eleettömästi vaalikauden loppuun. Kepu menestyi seuraavissakin vaaleissa ja Vanhanen jatkoi pääministerinä. Tätä kautta hän ei jaksanut hoitaa loppuun. Erosi vuosi ennen vaalikauden päättymistä. Pääministeriksi tuli Mari Kiviniemi. Hän ei onnistunut hommassa. Vaaleissa tuli rökäletappio eikä hänen pääministeriyttään juuri muisteta.

Vuoden 2011 vaalien jälkeen pääministeriksi tuli kokoomuksen Jyrki Katainen. Hän jätti tuskaisen taipaleen kesken ja lähti EU-komissaariksi.

Ystävätoiminta on ollut viime vuosina yksi olennainen osa SPR:n Utajärven osaston toimintaa. Uusiakin vapaaehtoisia on saatu mukaan ystäväpalveluun. Lisää kuitenkin tarvittaisiin, varsinkin miehet olisivat tervetulleita.

Utajärvellä halutaan pitää huolta yksinäisistä ja syrjäytyneistä mm. kunnan, seurakunnan ja eri järjestöjen toimesta, mutta aina löytyy väliinputoajia, jotka kärsivät yksinäisyydestä ja kaipaavat ystävää.

Ystävää itselleen haluavat ovat useimmiten iäkkäitä vanhuksia, joilla ei ole omaisia

Uudet keinot kokeiluun Oulujärvellä

Metsähallituksen Luontopalvelut parantaa kokonaan uudella tavalla, sorastuksella, linnustolle tärkeitä pesimäympäristöjä Oulujärvellä.

Sorastuksilla varmistetaan, että raivatut luodot eivät kasva umpeen ja näin pesimismahdollisuudet ovat paremmat.

On suuri ongelma, että avoimia pesimäympäristöjä löytyy yhä vähemmän. Erityisesti luodoilla pesivät tiira- ja lokkikoloniat ovat kadonneet tai niiden parimäärät ovat vähentyneet merkittävästi.

Oulujärvellä parannetaan lokkilintujen ja kahlaajien pesimäympäristöjen tilaa sorastamalla pesimäluotoja. Aiemmin umpeen kasvaneiden luotojen puustoa ja pensaikkoa on raivattu vuoden 2022 aikana ja nyt umpeenkasvun hidastamiseksi luotojen pinta peitetään suodatinkankaalla ja sorakerroksella.

Oulujärven alueella sorastamista käytetään ensimmäistä kertaa pesimäluotojen parantamiseksi tehtävässä työssä, eikä vastaavaa menetelmää ole käytetty aiemmin tällä alueella. Sorastus on myös valtakunnan mittakaavassa melko uusi menetelmä pesi-

mäluotojen kunnostamisessa.

- Sorastaminen hidastaa luotojen vesakoitumista ja näin ollen takaa linnuille paremmat pesimisolosuhteet. Sorastus myös vähentää merkittävästi luotojen hoitotarvetta, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Riku Elfving Metsähallituksen Luontopalveluista.

Ensimmäiset sorastustyöt

aloitetaan helmikuussa 2023

Siniluodolla, jonka alueella raivaukset tehtiin vuonna 2021. Siniluoto kuuluu Oulujärven lintusaaret Natura-alueeseen. Sorastamista voidaan tarpeen mukaan tehdä myös muilla lintusaarten luodoilla, jos tulokset Siniluodon alueella ovat positiivisia.

- Oulujärven lintusaaret ovat linnustolle arvokkaita pesimäympäristöjä, joiden umpeen kasvu on kiihtynyt muun muassa vedenpinnan säännöstelyn myötä. Monilta luodoilta ja saarilta esimerkiksi tärkeät lokki- ja tiirakoloniat ovat hävinneet lähes kokonaan, Elfving toteaa. Oulujärven lintusaarten

Natura-alue koostuu 12 saaresta, jotka ovat arvokkaita pesimäpaikkoja erityisesti lokkilinnuille ja muille vesi-

ja rantalinnuille. Lokit ja tiirat ovat lintuvesien avainlajeja, sillä pesiään puolustavat emot suojelevat samalla myös muiden lintujen pesintöjä petoja vastaan. Lintuvesiltä vähenevät tyypillisesti monet muutkin lintulajit, jos lokkikolonia syystä tai toisesta häviää.

Metsähallituksen Luontopalvelut parantaa Oulujärven linnuston elinoloja ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella. Työt tehdään yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa. Raivausten ja sorastuksen lisäksi Oulujärven lintusaarilla kokeillaan muitakin lintuveden hoitokeinoja, kuten pesimäpaikkojen luomista korottamalla saaria maa-aineksella.

Oulujärven lintusaarten Natura 2000 -alue on linnustolle perustettu suojelualue, jonka suojeluperusteena on useita avoimessa ympäristössä pesiviä lajeja. Metsähallituksen Luontopalvelujen toimet kohdistuvat Natura-alueelle, mutta onnistuessaan niillä on positiivinen vaikutus koko Oulujärven linnustoon.

Metsähallitus

eikä ystäviä paikkakunnalla. He kaipaavat juttuseuraa ja keskustelukumppania.

Vapaaehtoisia voidaan pyytää myös ulkoiluystäviksi esim. muistisairaille henkilöille

Ystävätoimintaan osallistuvalta edellytetään ystäväpalvelun peruskurssin käymistä. Kurssin pituus on 3 - 4 h ja sen voi suorittaa myös etänä. Ystävätoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä SPR:n Utajärven osastoon, 044 9892033/Mauno Moilanen.

Mauno Moilanen

Muista pitää huolta itsestäsi, käy välillä hierojalla!

Muhoksen

Hierontapiste

Eero Suomela

P. 040 1642 405

Pääministeriksi tuli Alexander Stubb. Hän huomasi, että suuri joukko ihmisistä toivoo aina pääministerin epäonnistuvan. Myös omat Kokoomuksessa tai juuri he.

Vuoden 2015 vaaleissa kepu sai rökälevoiton Juha Sipilän johdolla. Politiikan ulkopuolelta tullut Sipilä kuvitteli panevansa ”asiat kuntoon”. Veto loppui häneltäkin kesken ja hän kaatoi kalkkiviivoilla hallituksensa. Ehkä kuvitteli sillä välttyvänsä nöyryyttävaltä vaalitappiolta. Toisin kävi. Maalaisliitto-kepun satavuotisen historian huonoin vaalitulos tuli Sipilän johdolla. Nyt Annika Saarikko on panemassa ”vielä paremmaksi”.

Viime eduskuntavaaleissa ennakkosuosikki kokoomus käi kakkoseksi Petteri Orpon tyriessä sekoilullaan kokoomuksen kannatuksen.

Pääministeriksi tuli vaalien voittaja Antti Rinne. Kepu kaatoi jo joulukuussa 2019 hänen hallituksen. Pääministeriksi nousi nuori Sanna Marin.

Kepu antoi demareille vuosikymmenen lahjan. Marin on osoittautunut valovoimaiseksi valtion johtajaksi. Hänen suosionsa äänestäjien keskuudessa ja maailmalla on suuri.

Kuten havaitsimme pääministeri on yleensä menettänyt suosionsa kuherruskuukauden jälkeen. Marin on vain kasvattanut suosioitaan. Vaikeiden asioiden hoitaminen kunnialla on lisännyt luottamusta.

Vaalit ovat vajaan kuukauden kuluttua. Kokoomuksen kannatus on laskenut jo kolme kuukautta ja Petteri Orpo huolehtii möläytyksillään, että alamäki jatkuu.

Marin näyttää vievät demarit ykköseksi.

Kentällä on liikettä ”taktiseen äänestämiseen”. Monet vihreitä ja vasemmistoliittoa kannattaneet ovat kertoneet äänestävänsä demareita, jotta Sanna Marinista tulisi pääministeri. Vain silloin vihreillä ja vasemmistoliitolla on mahdollisuus vaalien jälkeiseen hallitukseen.

Jos persut yltävät suurimmaksi puolueeksi Riikka Purra pääsee yrittämään hallituksen muodostamista. Ainoa vaihtoehto lienee sinimusta hallitus kokoomuksen kanssa ja jos muitakin löytyy enemmistön saamiseksi. Se ei ole helppoa.

Nyt on pääministerivaalit. Sanna Marinia on vaikea ohittaa. TK

SUUNNITELMISSA KEITTIÖREMONTTI?

Tule käymään, niin suunnitellaan yhdessä toimiva kokonaisuus

Pentti Vimpari (vas.) vierailee Mauno Laitisen luona viikottain kahvittelun ja rupattelun merkeissä. Ystävyys on tuonut sisältöä elämään, kertoo Mauno. Kuva: Mauno Moilanen

P itäjän P arhaat

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

HAUTAUSPALVELUT

Puh. 010 322 7070 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

TUULILASIKORJAAMOT

Isokatu 11, 90100 Oulu, puh. 08 3113 354

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486 info@dapu.fi

ma-pe 10-14

LIIKENNÖITSIJÄT

Tilausajot edullisesti

17-60 -paikkaiset turistibussit

SUORSAN LIIKENNE OY

P. 0400 610 285 www.suorsanliikenne.fi

Kotipitäjän Kirppis

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

ROMULIIKKEET

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

UTAJÄRVEN

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

AUTOHUOLTO OY

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701

• Laaja kattavuus.

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Rahan ja ajan säästö.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

UTACON OY

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?

ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

OULUN DIESELHUOLTO OY

OULUN DIESELHUOLTO OY

 Ostetaan  Myydään  Asunnot

 Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS

MYYDÄÄN

100 litran akvaario tarvikkeineen, myös kaloja mukana, hinta 120 e kaikki, p. 050 437 7013.

Lasten potkukelkka, pun. H. 30 €, Emma syöttötuoli. H. 10 €. P 040 849 5910.

Honda Civic 1994 Paltamossa ajok. seis. vaakuutuksessa 2 renkaat. Hp. 700 e. P. 050 562 1934.

Seuraava lehti ilmestyy 22.3.2023. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 17.3.2023 mennessä: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Suksiboxi Thule Sweden, aukeaa molemminpuolin, pit.1800 mm ja lev. 800 mm. P. 0500 289 256.

KOTIPITÄJÄ

Valtatie 30, 91500 Muhos

Jakelualue:

OSTETAAN

Mercedes 300d w124 v. 8595 manuaalivaihteiston KARDAANIAKSELI. Myös halpa 300d varaosa-auto kiinnostaa. P. 040 514 2350.

Solifer Suzuki Pv: n osia: Jalkatapit runkoineen, penkin pehmuste, magneetonkoppa, myös koko epäkuntoinen mopo/osakasa kiinnostaa. Tarjoa. P. 040 5142 350.

SEKALAISTA

63 v. mies etsii 50-65 v. kunnollista naisystävää. Puh. 046 953 7152.

Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Iinatti, Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala

Yhteystiedot:

Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi

Myyntineuvottelijat: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@kotipitaja.fi Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@kotipitaja.fi

Julkaisija:

VKK-Media Oy

Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi www.kotipitaja.fi

VM-TEAM OY Ikäihmisten liikuntatapahtumassa huolletaan

Paltamossa järjestetään 31. maaliskuuta ikäihmisille Pysytään pystyssä -liikuntatapahtuma, jonka tavoitteena on lisätä ikäihmisten tietoisuutta oman toimintakyvyn ja tasapainon ylläpitämisestä. Yksi tärkeimmistä liukastumis- ja kaatumistapaturmien ehkäisykeinoista on liikunta.

Maksuttoman tapahtuman järjestää Paltamon kunta yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun liikunnanohjaaja-opiskelijoiden kanssa.

toimintakykyä

ja tasapainoa

Mukana on myös Ikäinstituutti.

Tapahtuma sopii heille, jotka kaipaavat harjoitusta liikuntakyvyn ja tasapainon ylläpitämiseen. Tapahtumassa ohjaajat ohjaavat tasapainon ja lihasvoiman harjoituksia ilman laitteita ja laitteiden avulla toimintakyvyn vahvistamiseksi. Liikkumisapuvälineen kuten kävelykepin tai rollaattorin käyttö ei estä tapahtumaan osallistumista. Tapahtuma alkaa klo 9 kah-

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS!

vituksella Korpintien monitoimikeskuksen ruokalassa. Päivä jatkuu liikunnallisilla pisteillä kuten liikuntabingolla ja tuolijumpalla. Mukaan voi varata omat eväät ja sisäliikuntavarusteet.

Tapahtuma on osa Paltamon kunnan ja Ikäinstituutin kolmevuotista Voimaa Vanhuuteen -mentorointiohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia liikunnan avulla.

Oulujärvikuoro

tähtää kesäkonserttiin

Projektikuorona aloittava

Oulujärvi – kuoro kokoontuu ensimmäisen kerran su 19.3. klo 12 Vaalan koulukeskuksessa. Toinen harjoituskerta on su 2.4 ja siitä eteenpäin erikseen sovittuina pyhinä. Risto Vähäsarjan johtamaan kuoroon on tulossa laulajia mm. Oulujokivarresta, Kainuusta ja Helsingistä, mutta tilaa on vielä uusillekin laulajille. Kuoro konsertoi su 2.7. klo 18 Vaa-

la - viikon lopputapatumana Suutarinkylässä Välisen 200 – paikkaisessa kulttuuri - kivinavetassa. Seppo Kämäräisen käsikirjoittamassa ja juontamassa konsertissa kuullaan Vähäsarjan säveltämiä lauluja musiikkinäytelmistä Rämsänrannan runoruhtinas ja Aleksanterin myrsky Ilmari Kiannon, Vexi Salmen, Raija –Liisa Kiannon ja Ritva Hakkaraisen kirjoittamiin

• Mopojen ja pienkoneiden korjaus

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

VM-Team Oy

lauluteksteihin. Sekakuoron solisteina esiintyvät Esa Ruuttunen, Jaakko Hietikko, Satu Lotvonen, Martti Niskanen ja Sisko Haataja. Sotkamon suunnalla stemmaopetusta tulee antamaan projektin basisti ja varajohtaja Olli Pautola. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Veneheiton – ja Suutarinkylän kyläyhdistykset.

VAALITARJOUS:

044 242 8040, 044 986 9690

tai

aineisto@kotipitaja.fi

Hyvä lukija

Kotipitäjä edistää alueen yhteisöllisyyttä tarjoamalla yhdistyksille, järjestöille ja urheiluseuroille lehdestä ilmaiseksi palstatilaa, jossa ne voivat esitellä toimintaansa.

Yhdistykset järjestävät esimerkiksi kerhoja, retkiä ja tapahtumia. Urheiluseurat tarjoavat liikuntaan kannustavaa matalan kynnyksen toimintaa sekä mahdollisuuksia kilpaurheiluun.

Samoin lehden lukijat voivat kertoa mielensä päällä olevista asioista Lukijalta-palstalla. Sana on vapaa.

Kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen: aineisto@kotipitaja.fi

Vastuuta