I L I I D #2
www.opso.fi
Miksei johtoportaassakin Tarpeeksi hullu laitosmieheksi Tulos syntyy oman oivaltamisen j채lkeen
Suuren sairaalan suuret haasteet
Maailma muuttuu DIILI 1
#2
DIILI Inspector – Viisi vinkkiä s. 7
Tulos syntyy oman oivaltamisen jälkeen s. 8
Miksei johtoportaassakin Miltä oppisopimus näyttää työnantajan näkökulmasta s. 14
Suuren sairaalan suuret haasteet
s. 20
Tiesitkö että... s. 24
Norma Ojala erikoistuu ekokampaajaksi s. 25 Kolumni: Jakamisen ilo s. 28
Tarpeeksi hullu laitosmieheksi s. 29 Valmistun kokiksi syksyllä 2012 s. 33
Liikkuvaa kasvatusta
s. 34
Inspector – Viisi vinkkiä s. 36
Maailma muuttuu koko ajan
s. 37
Elämää POMO-talossa s. 40
Alkavia koulutuksia s. 41
Julkaisija Itä-Uudenmaan Oppisopimuskeskus | Päätoimittaja Annu Jokela-Ylipiha Toimitus ja ulkoasu peak press | AD & toimituspäällikkö Päivi Ahvonen | Graafinen suunnittelija Milla Ketolainen Toimittajat Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Paula Launonen, Noora Lintukangas, Harri Mannonen, Ulla Ora Valokuvaajat Päivi Ahvonen, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Linda Varoma, Arto Wiikari Paperi Art Silk Gloss 170 g/m2, My Brite Silk 80 g/m2 | Painopaikka Art Print | ISSN 1799-3369
2 DIILI
editorial
AITO, AIDOMPI, AIDOIN
P
Ota yhteyttä tai tule käymään toimistollamme, autamme sinua kaikissa oppisopimukseen liittyvissä asioissa. Porvoon alue toimisto Aleksanterinkatu 20 06100 Porvoo puh. 0400 360 731 ma–to 9–15 pe 9 –14
idätkö matkustamisesta? Niin minäkin. Arvostan vapaa-aikaani, joten on ihanaa herätä vaivattomassa rentoutumispaikassa. Parvekkeelta näkyy pienillä vaahtopäillä leikittelevä meri, pizzeria, auringonlasku, hampurilaisravintola ja liekö tuo keltainen kyltti sama kuin meidän lähikaupan? Kurkkaan naapuriparvekkeelle. Kas, sielläkin on vapaa-aikaansa arvostavaa ja matkailusta pitävää väkeä. Mikä maa tämä olikaan? Espanja? Ei, siellä oltiin viime vuonna. Tunisia? Ei, siellä ei olisi keltaista lähikaupan kylttiä. Ai niin, Kroatiaanhan me eilen illalla lennettiin. Matkailua tarkastellaan usein yksilön tarpeena kokea matkaelämyksiä. Haemme tilaa, joka on arjen vastavoima. Kulttuurien välinen vuorovaikutus on tärkeää ja haluamme Aitoja kokemuksia. Mutta miten Aidon lähelle pääsee? Mitä hiotumpi turistikohde, sitä kauemmas Aito karkaa. Mielestäni Aito on parhaiten tavoitettavissa silloin kun eri kulttuureista tulevat ihmiset tekevät jotain yhdessä, yhteisen päämäärän hyväksi. Kesän lomakausi on takana, joten ehkä Aitoa kulttuurienvälisyyttä voisi etsiä matkakohteen sijaan työelämästä. Aito voi hyvinkin löytyä kun syvennyt keskustelemaan eri kieliryhmää tai kulttuuria edustavan kollegasi kanssa. Aito on vahvasti läsnä jutussa perulaissyntyisestä Normasta, joka opiskelee Suomessa ekokampaajaksi. Entä HUS Desikon henkilöstö, joka edustaa monia kansallisuuksia? Varmasti Aitoa. Monipuolisen vuorovaikutuksen lisäksi ammattitaitomme tarvitsee jatkuvaa sparrausta ja vertailukohtaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Loistavan mahdollisuuden tarjoaa syksyllä Lontoossa järjestettävä World Skills 2011. Noin 1000 nuorta ammattilaista 50 eri maasta kilpailee 45 eri ammattialalla maailmanmestarin tittelistä. Hyvä ammattitaito on Aito asia.
Loviisan alue asiakaspalvelu puh. 0400 360 731 ma–to 9–15 pe 9 –14 oppisopimus@opso.fi
Annu Jokela-Ylipiha oppisopimusjohtaja Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus
DIILI 3
news
Vapaa-ajan käyttö on muuttunut
10–64-vuotiaiden ajankäyttö Toiminto
Suomalaiset käyttävät tietokonetta ja internetiä vapaa-ajallaan keskimäärin 45 minuuttia päivässä. Vuonna 1999 määrä oli vain 11 minuuttia. Lukuihin sisältyy myös pelikonsoleil-
Nukkuminen Vapaa-aika Ansiotyö
la pelaaminen. Vaikka iän ja sukupuolen mukaiset erot tietokoneen käytössä ovat tasoittuneet kymmenen vuoden aikana, ne ovat silti yhä suuret. Nuorilla miehillä tietokone on 2000-luvulla ohittanut television suosituimpana vapaaajanvieton välineenä.
Kotityö Ruokailu ja hygienia Opiskelu 0
Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus
60 1987
120
180
2009
240
300
360
420
Minuuttia/vuorokausi
Ammattitaidon MM-kilpailu lokakuussa Lontoossa Nuorten kansainvälinen ammattitaitokisa WorldSkills Competition pidetään lokakuun 4.–10. päivinä Lontoossa. Joka toinen vuosi järjestettävässä kilpailussa ratkotaan nuorten ammattilaisten maailmanmestaruudet eri lajeissa. Samalla valmistautuminen ja itse tapahtuma edistävät toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä. www.skillsfinland.fi/fi/worldskills
Visuaalisen myynnin osaajaksi Teetkö visuaalista myyntityötä työkalujen, vaatteiden, elintarvikkeiden tai vaikkapa kukkasten parissa? Leiskuuko silmissäsi intohimo oppia visuaalista myyntiä kokonaisvaltaisesti osana liiketoimintaa? Syksyllä 2011 alkaa liiketalouden perustutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus, joka painottuu visuaaliseen myyntityöhön. Opiskelu on monimuotoista sisältäen lähiopintoja muun muassa Flamingossa, verkko-oppimista sekä opintomatkan ulkomaille ja työssäoppimisjakson. Opiskelijat saavat opintojen ajaksi lainaksi iPod touchit blogin ylläpitämiseksi, oppimistehtävien tekoon sekä näyttömateriaalin kokoamista varten. Opinnot ovat oppisopimusopiskelua. Maksuton koulutus alkaa 20.9.2011 ja kestää 1,5 vuotta. Lisätietoja: http://www.edupoli.fi/vm-osaaja
4 DIILI
480 540
KAKE
a p p o Ops maistui
Porvoossa ja Loviisassa
Opsoppaa nautittiin toukokuussa Porvoon ja Loviisan toreilla järjestetyissä
Tämä tässä on Kake Kake neuvoo oppisopimusasioissa, jos et uskalla kysyä koulutustarkastajalta. Kakelle on oma fb-profiili ja hän esiintyy opiskelijaneuvontaan liittyvissä aineistoissa. Kake on keski-ikäinen raskaansarjan opettaja. Hän tuntee suomalaisen koulutuskentän ihan miten päin hyvänsä ja vähän Suomen ulkopuoleltakin. Löydät Kaken fb:stä nimellä Kake Oppisopimustutor. Käy klikkaamassa Kake kaveriksi.
tapahtumissa, jotka sujuivat oppisopimuksesta rupatellen. Fiilis oli hyvä ja kävijöitä paljon, vaikka Loviisassa tuulinen sää tempoi välillä telttaa ja ilmapalloja. Opsoppa on punajuurisosekeittoa, jonka reseptin on kehittänyt Amiston opettaja, keittiömestari Yrjö Mensola.
Kiinnostaisiko europassi Europassin avulla opiskelijat ja työntekijät voivat osoittaa osaamisensa ja pätevyytensä työmarkkinoilla ja koulutuksessa. Europassissa yhdistyy viisi asiakirjaa,
Opsoppa Ainekset 6 hengelle (noin 2 kg)
30 g öljyä 300 g sipulia, selleriä ja palsternakkaa 750 g tuoreita punajuuria 1 l vihanneslientä valkosipulia suolaa valkopippuria neilikkaa punaviinietikkaa
Valmistus
jotka on kehitetty helpottamaan opis-
Kuori ja paloittele juurekset
kelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta
Laita öljy kattilaan ja kuumenna
Euroopassa.
Kuullota juurekset ja valkosipuli öljyssä
1. ansioluettelo
Lisää etikka ja vihannesliemi
2. kielipassi
Laita neilikka maustepussiin ja lisää keittoon
3. liikkuvuustodistus
Kypsennä juurekset aivan kypsiksi
4. ammatillisen tutkintotodistuksen liite
Soseuta
(Certificate Supplement)
Mausta
5. korkeakoulututkintotodistuksen liite
Tarkista keiton koostumus, maku ja väri
(Diploma Supplement).
Lisää tarvittaessa etikkapunajuurilientä, jos
Opetushallitus toimii Suomen Europass-
haluat punertavampaa keittoa
keskuksena.
Voit tarjota lisäkkeeksi smetanaa tai ranskankermaa
Lisätietoja: www.europass.fi
DIILI 5
news
Suomessa on yrittäjiä yhteensä
237 000 Naisia heistä on
81 800 eli hieman yli kolmannes
10 %
Yrittäjien osuus kaikista työllisistä on
Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto, 2009
HUS Desiko on vuoden oppisopimustyönantaja Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus on valinnut vuoden 2011 työnantajaksi HUS Desikon. Päätöstä perusteltiin sillä, että Porvoon yksikkö on aktiivinen oppisopimuskouluttaja. – Yhteistyö lähti liikkeelle yksittäisistä oppisopimuksista, mutta nyt oppisopimusmuotoinen koulutus on osa jatkuvaa organisaation ja henkilöstön kehittämisen prosessia. Yhteiskunnallista merkitystä työnantajana nostaa se, että HUS Desiko rekrytoi myös maahanmuuttajia ja kouluttaa heitä ammattiin oppisopimuksella, koulutustarkastaja Bjarne Grönholm kertoo. Uutena alalle tulevat suorittavat tyypillisesti ensin perustutkinnon. HUS Desiko on anta-
Potkua Pomolle saa jatkoa
nut mahdollisuuden myös jatkaa
Viime vuonna ensimmäisen kerran järjestetty Potkua Pomolle -koulutus saa syyskuussa jatkoa. Kurssi on tarkoitettu esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimiville, jotka toivovat lisää eväitä henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Voit tutustua pilottiryhmän kokemuksiin täällä
erikoisammattitutkintojen avulla.
http://www.opso.fi/Documents/Nettilehti.pdf
6 DIILI
opintoja ammattitutkintojen ja – Minua lämmittää erityisesti se välittävä asenne, jolla koko organisaatio tuntuu suhtautuvan opiskelijoihin, Grönholm sanoo.
inspector
5 vinkkiä
Kuva: Päivi Ahvonen
Vastaajana koulutustarkastaja Leena Sihvonen Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksesta.
Kerro, millainen on tyypillinen oppisopimus
Kerro esimerkki hyvin onnistuneesta oppiso-
kaupan ja kulttuurin aloilla.
pimuskoulutuksesta.
– Kaupan alalle jäädään usein töihin kesätöiden
– Toisen alan perustutkinnon suorittanut opis-
tai yo-tutkinnon jälkeen ilman varsinaista perus-
kelija ei allergian takia voinutkaan työskennel-
koulutusta alalle. Näille henkilöille olemme teh-
lä aiemmassa ammatissaan. Työvoimatoimiston
neet paljon oppisopimuksia liiketalouden pe-
työharjoittelujakson jälkeen hän työllistyi kesä-
rustutkintoon. Kulttuurialaan lasketaan esimer-
töihin puutarha-alalle, josta kiinnostui niin pal-
kiksi kaivertajan tutkinto, jonka tekeminen on
jon, että haluaa suorittaa puutarhatalouden pe-
ollut tosi mielenkiintoista.
rustutkinnon.
Vastaat myös luonnonvara-alasta. Mitä sii-
Keille ennen kaikkea oppisopimuskoulutus-
hen kuuluu?
ta suosittelet?
– Kasvikunnan oppisopimuksia ovat olleet puu-
– Jo jonkin aikaa työssä olleille henkilöille, joilta
tarhatalouden perustutkinto, puutarhuri ja flo-
puuttuu alan peruskoulutus ja jotka haluavat it-
ristin ammattitutkinto. Eläinkunnan sopimuksiin
selleen laajemman näkemyksen alasta. He yleen-
kuuluvat muun muassa maatalousalan perustut-
sä jo tietävät mihin ryhtyvät, ja tutkinnon suorit-
kinto ja pieneläinhoitajan ammattitutkinto. Olen
taminen parantaa etenemismahdollisuuksia.
koulutukseltani metsänhoitaja, joten metsäalan sopimuksia olisi ollut kiva tehdä, mutta niitä ei
Motto, jonka haluat jakaa muiden kanssa.
ole toistaiseksi tullut eteen.
”Aina voi oppia jotain uutta.”
DIILI 7
case
”Tulos syntyy oman oivaltamisen jälkeen” Kaivertajan työssä tarvitaan kiinnostusta kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Nautinto tulee kauniista jäljestä. Teksti: Reija Kokkola | Kuvat: Janne Lehtinen
K
ultaa, hopeaa, kuparia, alpakkaa, tinaa, ’ja titaania. Sormuksia, medaljonkeja, lusikoita, mitaleita, kelloja… ja pippurimylly. Helsinkiläisessä Metal Art -liikkeessä kaiverretaan käsin melkein mitä tahansa melkein mihin tahansa. Kultaseppä ja kaivertaja Annika Eklöf miettii hetken, mikä on ollut erikoisin kaiverrettava pinta, jonka hän on taiteillut asiakkaan toiveen mukaan kymmenvuotisen uransa aikana. – Varmaankin sähkökitaraan tehty koristekaiverrus.
Aholaa erikoistumaan kaivertajaksi. Tähän ammattiin erikoistuminen perustuu jo valmiin kultasepän osalta lähes täydellisesti käytännön työskentelyyn. Kummallakaan naisista ei ole yllään villapaitaa, oli sitten kesä tai talvi. Peukalonpäässä on kumihanskasta leikattu tuppi. Tuppi ei suojaa peukaloa, vaan käsiteltävää materiaalia. Nyt ollaan nimittäin tekemisissä yllättävän herkkien materiaalien kanssa. – Villapaidan hiha naarmuttaa metallia. Tässä työssä myös peukalo tulee karheaksi.
Herkkyyttä myös materiaaleissa
Oppi kulkee lähes kirjaimellisesti suusta suuhun. Kokenut Annika Eklöf käyttää kaiverrintaan aina välillä kielen-
Annika Eklöf opettaa kultaseppä Netta
8 DIILI
DIILI 9
Netta Ahola, 30 Kultaseppä, kaivertajan erikoisammattitutkinto Lempiaine koulussa: kuvaamataito – Se oli alakoulussa, mutta kun en mielestäni saanut tarpeeksi hyvää arviota Uppo Nalle -piirroksesta, tulikin suosikiksi englannin kieli. Motto: Jos ovi aukeaa jonkin uuden oppimiseen, en sano ei.
10 DIILI
”Tässä työssä myös peukalo tulee karheaksi.”
sä päällä. – Siten jäljestä tulee kirkkaampi. Tämän niksin opin vanhalta kaivertajamestarilta. Niin, ehkä tässä ei tosiaan tarvita teoriaopintoja syljen koostumuksesta. Jonkin verran matematiikkaa ja materiaalioppia täytyy kuitenkin hallita. Jumittamista ja harppauksia Koska Netta Aholalla on taustalla jo kultasepän opinnot, hänelle on räätälöity sellaiset teoriakurssit, joista hän hyötyy eniten erikoistuessaan kaivertajaksi. Vaan siltipä Annika Eklöf laittoi hänet ensi alkuun kirjoitushommiin kuin alakoululaisen ikään. Lähdettiin sinnikkäästi harjoittelemaan kauniita kirjaimia. Kolmekymppinen Netta Ahola on sitä ikäpolvea, joka oppi koulussa tekstaustyylisen kaunokirjoituksen. – Harjoittelin todella paljon kirjoittamista. Tosin kaivertajan teksti on kuitenkin enemmän piirtämistä kuin kirjoittamista. Käytän suuntaviivoja apuna, etteivät kirjaimet vinksota eri suuntiin. Kuten missä tahansa oppimisessa, tässäkin hän on saanut kokea jumittamista ja isoja harppauksia. Vaikka opettaja on vieressä neuvonut, mitä pitää tehdä, tulos syntyy vasta oman oivaltamisen jälkeen. – On hienoa, kun yhtäkkiä edistynkin nopeasti, Netta Ahola sanoo. Hän kiittää oman koulutustarkastajansa joustavuutta.
DIILI 11
”Työhön täytyy olla intohimoa, sillä kuten käsityöaloilla yleensä, palkkiot ovat maltillisia.”
– On tunne, että tämä on vain ja juuri minua varten. Elämäntapa-ammatti Naisten työskentelyä on ilo katsella. Kaunista jälkeä syntyy keskittyneessä tunnelmassa. Silmä on tarkkana, käsi ei vapise. Liikaa kahvia tai muita vapinaa aiheuttavia juomia ei voi nauttia. Annika näyttää leveää sormusta, jonka pintaa kaunistaa Pater Noster -rukous. Hyvä kaivertaja voi kaivertaa mitä vaan. – Tarvitaan kärsivällisyyttä ja pikkutarkkuutta. Vaikka moni kultaseppä on tarkka ja kärsivällinen, eivät kaikki silti erikoistu kaivertajiksi. Tähän työhön tarvitaan kiinnostusta kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Nautinto tulee kauniista jäljestä. Netta Aholan mielestä kultasepän ja kaiverta-
12 DIILI
jan ammatit ovat elämäntapa-ammatteja.Työhön täytyy olla intohimoa, sillä kuten käsityöaloilla yleensä, palkkiot ovat maltillisia. Mutta ainakin työympäristö kiiltää kultaa ja hopeaa. – Tämä on mitä parhain paikka oppia ja innostua. Minulla ei ole edes stressiä, sillä Annika on tuossa lähellä auttamassa, jos jokin menee pieleen. Onhan se tosiaan vähän noloa, jos kummilusikassa tai vihkisormuksessa nimi tai päivämäärä ovat väärin. Sellaistakin tapahtuu. – Onneksi virheen voi usein korjata. Mutta ei kaikkia, esimerkiksi lasiin kaiverrettua tekstiä tai lukuja. Oppi syntyy kokemuksen kautta Kaivertimet, pidikkeet ja kaiverruskuula ovat perustyövälineitä. Joskus kaivertaja tarvitsee
näppivoimaa. Annika Eklöf myöntää, että titaania kaivertaessa voi lipsahtaa muutama voimasanakin. – Netta aloitti harjoittelun pehmeähköllä kuparilla. Materiaalien ominaisuuksissa on eroja. Mutta nekin oppii vain kokemuksen kautta. Naiset näyttävät halkaisijaltaan mittavaa sormusta. Tiedoksi siis kaikille, joilla on vuosien tai vuosikymmenten aikana oudosti kutistuneita sormuksia, että nekin voi ottaa taas käyttöön sopivan käsittelyn jälkeen. – Sormuksethan hankitaan usein nuorena, ja ikä tuo monesti painoa ja turvotusta. Tähän sormukseen laitoimme lisäkappaleen, entisöimme sen sitten vanhan mukaiseksi ja teimme vielä koristekaiverruksenkin.
DIILI 13
Miksei johtoportaassakin
Miltä oppisopimus näyttää työnantajan näkökulmasta katsottuna? Kokosimme keskusteluun porvoolaisen konepaja PTH-Metallin toimitusjohtajan Ari-Pekka Hännisen, Strömfors Electricin henkilöstöpäällikön Maria Boije-Malmin sekä Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän henkilöstön kehittämispäällikön Leena Peltolan. Kaikilla on aiheesta omakohtaista kokemusta. Teksti: Harri Mannonen | Kuvat: Virpi Lehtinen
14 DIILI
DIILI 15
Millaisiin tehtäviin olette
kouluttaneet työntekijöitä oppisopimuksella?
Ari-Pekka Hänninen: Hitsaus- ja levytöihin. Maria Boije-Malm: Strömfors Electric on entinen Lexel Electric Oy, ja sillä on pitkä historia oppisopimuskuviosta lattiatason tehtävien osalta. Eniten olemme hyödyntäneet oppisopimusta laitosmiestehtävissä, kone- ja laitemekaanikon tehtävissä sekä kunnossapidon puolella.
Miksi koulutatte näihin tehtäviin ihmisiä oppisopimuksella? Eikö
sopivia työntekijöitä muuten löydy?
Maria Boije-Malm: Nämä ovat spesifisiä tehtäviä, spesifisiä koneita. Työssä oppiminen antaa pohjaa osaamisen kehittämiselle. Työn ja teorian yhdistämällä saa parhaan lopputuloksen.
Ari-Pekka Hänninen: Meillä on ihan konepajatyötä. Ammattikoulun käyneitä työntekijöitä, jotka ovat tehneet asennustyötä, löytyy Porvoon seudulta varmasti, mutta konepajatyöhön erikoistuneita ei niin helposti. Oppisopimuskoulutus on joustavaa. Pystytään painottamaan koulutusta sen mukaan, missä meillä on resurssitarvetta. Maria Boije-Malm: Oppisopimus on molemminpuolinen asia: siitä hyötyy myös työntekijä, ei pelkästään työnantaja. Ja se lisää motivaatiota. Ari-Pekka Hänninen: Meillä ovat olleet nuoria nämä kaverit. Kaikilla ei ole halua ja intoa istua koulunpenkillä – he mieluummin tekevät. Maria Boije-Malm: Jos on nuori, ei välttämättä osaa yhdistää etukäteen hankittua teoreettista tietoa työhön. Ari-Pekka Hänninen: Teilläkin on varmasti paljon erikoisia koneita, joita ei joka paikasta löydy. Tietotaito siirtyy vanhemmalta poru-
kalta nuoremmalle työn lomassa. Leena Peltola: Oman kokemukseni mukaan oppisopimusta on käytetty työntekijätasolla pääasiassa tuotannon moniosaajuuden ja resurssipohjan laajentamiseen. Asiantuntijatehtävissä on käytetty muun muassa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa ajatuksena, että porukka jakaa saman viitekehyksen. Eli että kaikki sillä osastolla toimivat samojen, yhteisesti määriteltyjen prosessien mukaisesti. Ja sitten on ollut yksilöitä, jotka ovat halunneet valmentautua esimiestyöhön. Viimeisin oppisopimusopiskelijani oli filosofian tohtori, joka suoritti oppisopimuksella johtamisen erikoisammattitutkinnon. Maria Boije-Malm: Meille on tulossa uusi tehtävänimike, vuorovastaava–tiiminvetäjä, joka tulee vastaamaan vuoron operatiivisesta toiminnasta. Siihen olemme suunnitelleet tekniikan erikoisammattitutkintoa, että he saisivat johtamisymmärrystä.
Miten paljon vaivaa vaatii, että saatte järjestettyä Leena Peltola * Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän henkilöstönkehittämispäällikkö * On työskennellyt aiemmin teollisuudessa ja tutustunut oppisopimuskoulutukseen työnantajan näkökulmasta * On toiminut oppisopimuskoulutettavien työpaikkakouluttajana
oppisopimuskoulutettaville aikaa teoriaopintoihin?
Ari-Pekka Hänninen: Meillä ei ole ollut oikeastaan mitään ongelmia. Maria Boije-Malm: Meillä se vaatii jonkin verran organisoimista, koska suurin osa opiskelijoista tekee vuorotyötä. He ovat tärkeissä tehtävissä, emmekä voi päästää koko poruk-
”Ne ovat olleet hienoja hetkiä, kun on oltu todistustenjakotilaisuudessa yhdessä.”
16 DIILI
Ari-Pekka Hänninen
”Tietotaito siirtyy vanhemmalta porukalta nuoremmalle työn lomassa.”
kaa samanaikaisesti. Viime talvena kahdeksan hengen ajuri–laitosmies-ryhmä aloitti kunnossapidon oppisopimuksen. Siinä meillä on työpaikkakouluttajana henkilö, joka toimii niissä samoissa tehtävissä ja joka on myös suorittanut oppisopimuksen. Hän koordinoi järjestelyasioita ja tekee arvioinnit. Yleensä meillä on ollut työpaikkakouluttajana työnjohtaja, mutta meidän arkemme on
aika hektistä, ja työnjohtaja kuuluu isoon organisaatioon.
* Porvoolaisen konepaja PTH-Metallin toimitusjohtaja * Yrityksessä on viitisenkymmentä työntekijää * Tällä hetkellä oppisopimuksella on yksi työntekijä
Saavatko työpaikkakouluttajat lisäpalkkaa?
Ari-Pekka Hänninen: Meillä se on käytössä. Maria Boije-Malm: On ollut käytössä meilläkin.
DIILI 17
Millaisia kokemuksia sinulla
on ollut työpaikkakouluttajana toimimisesta?
Leena Peltola: Se oli minulle mieluinen tehtävä. Suosittelen sitä henkilöille, jotka haluavat tukea ja ohjata ihmisiä. Voisi kysyä henkilöstöhallinnosta, että jos joku tulee oppisopimukseen, voisinko päästä työpaikkakouluttajaksi. Ne ovat olleet hienoja hetkiä, kun on oltu todistustenjakotilaisuudessa yhdessä.
Otatteko huomioon koulutuksellisen näkökulman, kun jaatte työtehtäviä oppisopimusopiskelijoille?
Maria Boije-Malm: Kyllä, varsinkin nyt, kun meidän kuviomme on mennyt työnantajan
18 DIILI
näkökulman kautta. Koulutusta on räätälöity, ja ryhmät ovat olleet melko isoja. Koulutuslaitoksenkin kanssa on pystytty aika hyvin sumplimaan, minkä tyyppisiä teoreettisia opintoja kussakin tapauksessa tarvitaan. Ari-Pekka Hänninen: Tapauskohtaisesti katsotaan, mitä elementtejä otetaan teoriapuolella.
Kuinka paljon lisätyötä oppisopimus
Se on molemminpuolinen hyöty. Ari-Pekka Hänninen: Se on ihan totta. Leena Peltola: Pidän oppisopimuksen joustavuudesta. Ari-Pekka Hänninen: Joustavuus tulee työnantajalle siinä, että jos on sellaisia työtehtäviä, joita ei koulunpenkillä opita... Maria Boije-Malm: ... on mahdollisuus räätälöidä täsmäosaamista. Leena Peltola: Juuri näin.
Ari-Pekka Hänninen: Ja työntekijän kannalta: hän saa perustutkinnon työssä ollessaan. Ei joudu tulemaan toimeen opiskelijan pienillä tuloilla, vaan saa palkkaa. Maria Boije-Malm: Oppisopimusta yritykset voisivat hyödyntää laajemmallakin skaalalla. Ari-Pekka Hänninen: Ja eri tasoilla. Nyt se on ollut melkein lattiatasolla, mutta sitä voisi käyttää johtoportaassakin.
aiheuttaa työnantajalle?
Ari-Pekka Hänninen: Pientä panostustahan se tietysti vaatii, jo ihan työnohjaus. Riippuu siitä, kuinka paljon eri elementtejä ja osa-alueita on. Jos se on keskittynyt kahteen tai kolmeen elementtiin, se vähän helpottaa. Maria Boije-Malm: Oppisopimus ei onnistu, jos ei ole ohjausta. Pitää löytää arkirutiineista aikaa. Siinä meillä on ollut haasteita. Yleensä työnjohto on toiminut työpaikkakouluttajana. Ari-Pekka Hänninen: Se on varmasti totta, että jos työnjohtaja ohjaa koulutusta, niin ei se... On niin paljon muuta tekemistä. Leena Peltola: Ja kun ryhmäkoko kasvaa, ohjaaminen vie enemmän aikaa. Ari-Pekka Hänninen: Tulee varmasti haastetta. Leena Peltola: Jos on yksittäinen opiskelija, se ikään kuin hoituu siinä arjen ohessa. Mutta kun on ryhmä käynnissä, se pitää projektoida ja resurssoida.
Mitä mielestänne olennaista
olette oppineet oppisopimuksesta kantapään kautta?
”Oppisopimus on molemminpuolinen asia: siitä hyötyy myös työntekijä, ei pelkästään työnantaja.”
Maria Boije-Malm * Strömfors Electricin henkilöstöpäällikkö * Strömfors Electric on 270 työntekijän sähköasennustarviketehdas Loviisan Ruotsinpyhtäällä * Tehdas kuuluu ranskalaiseen Schneider Electric -konserniin
Maria Boije-Malm: Korostaisin sitä, että sekä työnantaja että työntekijä saavat siitä jotakin.
DIILI 19
20 DIILI
Suuren sairaalan
suuret haasteet Näin varmistetaan ajantasainen osaaminen ja jatkuva kehittyminen. Teksti: Paula Launonen | Kuvat: Janne Lehtinen
E
rikoissairaanhoidon välinehuolto ja tilojen puhtaanapito vaativat erityisosaamista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimipaikkojen hygieniasta vastaava liikelaitos HUS-Desiko satsaa räätälöityihin koulutuksiin. Sata tutkintoa – Vuosittain valmistuu 30 laitos- ja välinehuoltajaa. Lisäksi esimiehet ovat joko suorittaneet tai suorittamassa johtamisen erikoisammattitutkintoa, kertoo toimitusjohtaja Tuula Karhumäki.
Kaikkiaan henkilöstömäärä on 1627. Laitoshuoltajia on 1239 ja välinehuoltajia 366. Hallinnon esimies- ja suunnittelutehtävissä työskentelee 22 henkilöä. Oppisopimuskoulutuksella varmistetaan tehtäviinsä sitoutuneiden ammattilaisten ajantasainen osaaminen sekä jatkuva kehittyminen. Uralla pääsee etenemään esimerkiksi palveluohjaajaksi tai työnjohtajaksi. Paraikaa sata desikolaista suorittaa työn ohessa joko ammatti- tai erikoisammattitutkintoa. Ammattitaitoa voi kehittää myös täsmä-
DIILI 21
Hygienian erikoislähettiläät
HUS-Desiko on kunnallinen liikelaitos, joka tuottaa asiakkailleen laitos- ja välinehuoltopalveluita. Työntekijöitä on 1 627 ja liikevaihto noin 62 miljoonaa euroa. Desikon tehtävä on torjua infektioita sekä edistää hoidon sujuvuutta ja hoitoympäristön turvallisuutta. Asiakkaita ovat HUS:n sairaanhoitoalueiden, tulosyksiköiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden lisäksi HUS-konsernin jäsenkuntien yksiköt ja muut ulkoiset asiakkaat. Lähde: www.hus.fi
kursseilla, joista Karhumäki mainitsee esimerkkinä erityissiivouksen. – Jos havaitsemme uuden osaamisen tarvetta vaikkapa tarttuvien tautien eristystilojen huoltajilla, järjestämme juuri heidän tarpeisiinsa suunnitellun ohjelman. Oman mausteensa tuovat maahanmuuttajat. Esimerkiksi viime keväänä HUS-Desikon Porvoon yksikössä koulutuksen aloittaneista 12 laitoshuoltajasta yli puolet oli muualta kuin Suomesta. – Maahanmuuttajilla on vahva motivaatio opiskella suomen kieltä ja ammatti, kun samalla saa tilaisuuden itsensä kehittämiseen ja mahdollisuuden työllistyä, Karhumäki toteaa. Tukea ja kannustusta Työajalla tutkintoon johtava koulutus on niin suosittua, että ohjelmiin on enemmän tulijoi-
22 DIILI
Parasta kaikille HUS-Desiko on kouluttanut osaajiaan järjestelmällisesti 2000-luvun alusta. Rytmi on vähintään kaksi parinkymmenen henkilön oppisopimusryhmää vuosittain. Tahti pysyy samana myös tulevaisuudessa. – Meille tulee väkeä muista ammateista, esimerkiksi kampaajia, teollisuuden prosessityöntekijöitä ja pankkivirkailijoita. Täällä näkyy suomalaisen yhteiskunnan rakennemurros, sanoo henkilöstöpäällikkö Tarja Saaren-Seppälä. Kun väki vaihtuu ja toimintaympäristö muuttuu, on koulutukselle jatkuva tilaus. – Koulutusväylät ja mahdollisuus edetä uralla toimivat myös houkuttimina. Meille hakeutuu ihmisiä, jotka arvostavat ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä.
ta kuin paikkoja. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen työn ohessa kestää 1,5-2 vuotta. Jokaisella opiskelijalla on oma ohjaaja, jonka tehtävänä on opastaa, tukea ja auttaa koulutuksen eri vaiheissa. Koska valtaosa oppimisesta tapahtuu työpaikalla, ohjaajan rooli on keskeinen. Ohjaaja varmistaa, että oppija saa tarvitsemansa tiedot tehtävien suorittamiseen ja arvioi etenemistä. Opiskelija voi kaivata myös henkistä tukea ja kuuntelijaa. – Ohjaajalta vaaditaan kärsivällisyyttä, aikaa ja suurta sydäntä, lisää henkilöstöpäällikkö Tarja Saaren-Seppälä. Kouluttaminen haastaa koko työyhteisön. Ilmapiirin on oltava kannustava. Myös muilta kuin varsinaisilta ohjaajilta vaaditaan halua perehdytykseen ja osaamisen jakamiseen. – Koko porukka on hengessä mukana. Olemme havainneet, että kouluttautujat tuovat uutta tietoa koko organisaatioon, perustelee palvelusuunnittelija Eija Pelamo. Infoa ja infektioita Erikoissairaanhoidon ammattilaisten haasteita 2010-luvulla ovat uusi informaatiotekniikka ja infektioiden torjunta. – Täällä ei pärjää, ellei osaa käyttää uusinta tietoteknologiaa, Karhumäki sanoo. Tuotannonohjausjärjestelmässä laitoshuoltajat tekevät esimerkiksi ruoka- ja pesulatilaukset ja seuraavat toimitusten etenemistä. Siivouskoneiden ja laitteiden lisäksi on tunnettava puhdistus- ja desinfiointiaineet.
”Kouluttaminen haastaa koko työyhteisön. Ilmapiirin on oltava kannustava.”
Vuoden 2 työnan0t1a1 jana
Palkittu työnantaja Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus on palkinnut HUS-Desikon vuoden 2011 työnantajana. – Yhteistyö on mielenkiintoista, kun toimipisteitä on niin monenlaisia. Synnytysosastolla, päiväsairaalassa ja leikkaussalissa – joka paikassa on omat osaamiskriteerinsä, kertoo koulutustarkastaja Bjarne Grönholm. Sisällöt suunnitellaan aina yhdessä. Oppisopimuskeskus tuottaa käytännön työssä tarvittavan teoreettisen tiedon. – Materiaalit, kemikaalit, standardit, asiakaspalvelu, ensiapu, siivouskoneen ajokortti, tietotekniikka, Grönholm luettelee osa-alueita. Myös teoriaopinnot suoritetaan työpaikalla. Teoriatehtävät kulkevat sähköpostitse tai niitä voi suorittaa verkossa.
– Eikä pidä unohtaa asiakaspalvelua. Laitos- ja välinehuoltajien työpäivät sisältävät myös kohtaamisia potilaiden kanssa, joten vuorovaikutustaitoja tarvitaan, Karhumäki muistuttaa.
DIILI 23
..Tiesitkö, että …
…Ihminen oppii koko ikänsä. Opimme suu-
Suosituimpia tutkintoja yrittäjille ovat yrittä-
rimman osan asioista arjessa tekemällä ja ko-
jän ammattitutkinto tai erikoisammattitutkin-
kemalla, yritysten, erehdysten ja onnistumis-
to, liiketalouden perustutkinto (merkonomi) tai
ten kautta.
oman alan ammattiosaamista kehittävät tutkin-
Aikuisen oppiminen on erilaista kuin nuor-
not. Joillakin ammattialoilla oppisopimusmuo-
ten, jotka opettelevat asioita ensimmäistä
toinen koulutus on ainut vaihtoehto. Tällaisia
kertaa. Aikuinen hyödyntää uuden oppimi-
ammatteja ovat muun muassa nuohooja ja luk-
sessa vanhaa tieto- ja kokemuspohjaansa ja
koseppä. Samoin eräät käsityöläisammattien
liittää uuden tiedon vanhaan tiedostoon.
erikoistekniikat ovat saavutettavissa ainoas-
Oppimisen perusedellytys on motivaatio,
taan oppisopimuskoulutuksen kautta.
sisäinen tahto ja tavoite oppia. Se on aikuisella yleensä kohdallaan. Kun tietää, mitä
…Laki edellyttää 18–24-vuotiasta, ilman
tahtoo ja miksi, on helpompi oppia.
ammatillista koulutusta olevaa nuorta ha-
On hyvä tunnistaa omat opiskelutaiton-
kemaan kolmeen opiskelupaikkaan. Muuten
sa ja oppimistyylinsä, miten oppii parhaiten.
työmarkkinatuki evätään. Lukioiden, amma-
Opiskelutaitoja voi kehittää ja aikuisena sii-
tillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulu-
hen on erinomaiset mahdollisuudet.
jen ja yliopistojen lisäksi yksi mahdollisuus
Lähde: AmmattiWiki.fi
on hakea oppisopimuskoulutukseen.
…Savitauluihin piirretyt asiakirjat kerto-
…Oppisopimuksen voi aloittaa sen jäl-
vat ensimmäisten oppisopimusten tehdyn
keen, kun on täyttänyt 15 vuotta. Suurin
jo nelisentuhatta vuotta sitten. Myös mui-
osa oppisopimusopiskelijoista on aikuisia.
naisen Mesopotamian lainsäätäjä-kuningas
Opiskelijoiden keski-ikä on yli 40 vuotta.
Hammurabi (1792–1750 eaa.) on lakipykälissään viitannut työssä opettamiseen. Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan vaativina ammatteina kankaantekijä, puuseppä ja
…Jos olet jo työsuhteessa tai yrittäjä, sinun kannattaa ottaa suoraan yhteys oman alasi koulutustarkastajaan.
sinetinkaivertaja. Rakennusmestariksi valmistumiseen vaadittiin peräti kahdeksan vuoden
…Oppisopimuskeskus ei välitä työpaikkoja.
oppiaika.
Ole yhteydessä työvoimatoimistoon tai suoraan työnantajiin.
…Oppisopimuksen tarjoamat koulutusmahdollisuudet ovat myös yrittäjän käytettävissä.
24 DIILI
oppija
Norma Ojala
erikoistuu
ekokampaajaksi Ekologisuus näkyy myös kampaamopalveluissa. Norma Ojala rakastaa suomalaista luontoa, josta hän ammentaa voimia päivittäin. Teksti: Reija Kokkola | Kuvat: Virpi Lehtinen
DIILI 25
Norma Ojala (tulevaisuudessa jälleen Campus), 48 Ammatti: kampaaja, ekokampaaja Lempiaine koulussa: käsityöt, urheilu ja biologia Tulevaisuuden haaveet: kehittää Perun ja Suomen välillä ekologisten hiustuotteiden raakaaineyhteistyötä. Lapset ja rakkaus auttavat jaksamaan työssä ja opinnoissa.
N
eljäkymmentä vuotta sitten kahdeksanvuotias Norma Campus vietti huoletonta lapsen elämää Perun pääkaupungissa Limassa haaveillen lääkärin ammatista. Suomen lukiota vastaavan viisivuotisen yläasteen jälkeen Norman tulevaisuudensuunnitelmat olivat muuttuneet. – Halusin silloin lentoemännäksi, hän muistelee Helsingin Vuosaaressa kampaamo Hiusclubissa. On ihan ymmärrettävää, ettei nuoren naisen mielessä juuri käväissytkään pieni pohjoinen maa, Suomi. Eurooppa kuitenkin kutsui häntä kyläilemään. Sisko asui Belgiassa, jonne Norma lähti lomamatkalle 80-luvun lopulla. – Olen ollut lomamatkalla jo 22 vuotta, hän naurahtaa. ”Taasko sinä odotat vauvaa” Matka Belgiaan sinetöi tulevaisuuden. Kun suomalainen mies pyysi lähtemään kanssaan Suomeen, Norma kuitenkin epäröi. – En tiennyt Suomesta juuri muu-
26 DIILI
”Valmistuin kampaajaksi vuonna 1999 ja perustin heti oman liikkeen Helsinkiin. Taisin olla hieman liiankin rohkea.”
ta kuin sen, että se on kylmä ja pimeä maa. Miehen matkassa lähdin kuitenkin Suomeen, Hämeenlinnaan. Lapsirakas Norma sai neljä lasta, joista kolme ensimmäistä vuoden välein. Nuorin on nyt 16-vuotias ja esikoinen jo parikymppinen. – Aikoinaan mieheni sisko päivitteli, että herran jestas, taasko sinä odotat vauvaa, Norma hymyilee. Hänestä oli ihanaa hoitaa lapsia kotona. Koska sukulaisia ei ollut auttamassa ja neuvomassa, Norma sai neuvoja suomalaisilta ystäviltään. – Minulla on edelleen monta rakasta ystävää Hämeenlinnassa. Sukulaisten kanssa pidän yhteyttä lähinnä puhelimitse. En ole käynyt Perussa yhdeksään vuoteen, koska se vaatii niin paljon aikaa ja rahaa.
vuotta. Tällä hetkellä Normalla on oma toiminimi ja oma kampaajantuoli vuosaarelaisessa, Aili Kaldan perustamassa Hair–Clubkampaamossa. Ovi käy tiuhaan, sillä asiakkaat ovat löytäneet tiensä uuteen kampaamoon. – Nyt alkaa näyttää ihan hyvältä. Norman työskentely täällä tuo kampaamolle tärkeää lisäarvoa, Aili Kalda sanoo.
la. Norma ainakin vaikuttaa erittäin uteliaalta, innokkaalta ja innovatiiviselta ekokampaajaopiskelijalta. – Mutta kun tämä on niin valtavan mielenkiintoista! Olen löytänyt oman maailmani!
Monenlaisia yrttikeitoksia
sa kasvavat erilaiset yrtit. Häntä kiinnostaisikin keksiä vielä uusia käyttöjä eksoottisille yrteille. – Minulla on oma pikkupalsta Mustavuoressa. Kävin keväällä laittamassa maahan monenlaista kivaa. Ekokampaaja käyttää työssään ja sampoissa muun muassa merilevää, kasvivärejä ja kylmäpuristettuja luomuöljyjä. Norman mukaan ekologisesta hiustenhoidosta on saatu rohkaisevia tuloksia. – Hiukset voivat hyvin, eikä niitä irtoa niin helposti. Paksut elinvoimaiset hiukset laskeutuvat ja muokkautuvat uudella tavalla ja jopa niiden taipuisuus voi tulla esiin. Kasvipohjaiset aineet voivat tosin aiheuttaa ongelmia allergisille asiakkaille, siksi selvitämme ne seikat aina etukäteen. Minulla on ollut aivan ihania asiakkaita, Norma kiittää. Paitsi asiakkaista hän saa voimia joogasta sekä luonnosta, jota hän rakastaa yli kaiken. Tummat silmät saavat valoa, kun hän kertoo kotipaikastaan Mustavuoressa. Nyt kun lapset ovat jo isoja, ja avioeron myötä itsenäisyyttä ja omaa aikaa on tullut enemmän, Norma nauttii Suomen luonnosta ja sen tuomasta mielenrauhasta. Kasveja katsellessaan hän samalla kehittää
Norma Ojala puhuu varsin hyvää suomea. Kotikielenä Hämeenlinnassa oli pitkään englanti. Onneksi sentään hän saattoi käyttää lastensa kanssa omaa äidinkieltään. Kun lapsia alkoi tulla, Norma kuitenkin päätti sisukkaasti opetella suomen kielen. Sen mitä hän lastenhoidoltaan kerkesi, hän laukkasi kieliopinnoissa työväenopistossa. – Suomi on vaikea, erilainen kieli. Rakastan kuitenkin tätä maata, eikä minulla ollut vaikeuksia sopeutua Suomeen. Kielitaito luonnollisesti helpotti integroitumista. Kului peräti kahdeksan vuotta, kunnes Norma Ojala koki perhetilanteen sellaiseksi, että hän päätti ryhtyä opiskelemaan. Kielitaitoa oli karttunut niin paljon, että opis-
Lisäarvolla Kalda tarkoittaa sitä, että Norma on erikoistumassa ekokampaajaksi. Ekologisuuden arvostuksen myötä moni haluaa myös luonnonmukaisia kampaamopalveluita. Aili Kaldan mukaan ihan pelkästään ekokampaamopalveluiden tarjoajaksi ei moni yrittäjä ole vielä uskaltautunut heittäytyä. Normalle ekologinen ajattelu on luonnollista. – Mielestäni kaikilla aloilla pitäisi pyrkiä yhä ekologisempaan suuntaan. Olen todella innoissani ekokampaajaopinnoistani. Koska opiskelen yrittäjänä oppisopimuksella, minulla on työpaikkakouluttajana toinen ekokampaajayrittäjä, loviisalainen Mona Mether, Norma kertoo. Hän kiittää kouluttajaansa loistavaksi ja kertoo, että opiskelu on ollut todella hyvin järjestettyä ja antoisaa. Kokeilemalla ja testaamalla syntyy uusia ekopalveluita ja -tuotteita. Äskettäin Norma tutki erilaisia sampoita ja pohti tavallisten sampoiden ja ekosampoiden eroja. Kotona hellalla porisevat monenlaiset keitokset. – Kokeilen muun muassa erilaisten yrttien sopivuutta ekosampoihin. Jotkin ekosampoot
kelu suomeksi sujui ihan hyvin. Hänestä ei kuitenkaan tullut lääkäriä eikä lentoemäntää. – Valmistuin kampaajaksi vuonna 1999 ja perustin heti oman liikkeen Helsinkiin. Taisin olla hieman liiankin rohkea, Norma tuumaa. Kampaamoalan yrittäjä hän on ollut jo 12
ovat niin hyviä, ettei hoitoainetta tarvitse käyttää lainkaan. Vaihtoehtoja pitäisi kuitenkin olla enemmän, hän toteaa. Toivoa siis on, että tulevaisuudessa voisimme yhä helpommin hoitaa päänahkaamme ja hiuksiamme luonnonmukaisilla aineil-
”Rakastan tätä maata”
Luonnossa ei mikään ole turhaa Vaikka Norma ei kovin usein pääse kotimaassaan käymään, mieleen ovat painuneet Perus-
myös omaa ammattitaitoaan. – Mustavuori on ihana paikka. Asun metsän äärellä. Kävelen metsässä päivittäin. Luonnossa jokaisella kasvilla on oma paikkansa ja tehtävänsä. Mikään ei luonnossa ole turhaa.
DIILI 27
kolumni
Jakamisen ilo Lapista etelään muutYrityksemme alkutaipaleella tarvitsimme lisää työvoimaa. Samaan aikaan eräs misenä hän hartanut ystäväni oli uuden elämänvaiheen edessä. Taiteellisesti lahjakkaana käsityöih löytynyt. juuri etelästä kitsi alan vaihtoa – luonto-oppaana ei työpaikkoja täyteen rakennetusta ulkoasun suunnitAsiaa yhdessä tuumailtuamme löysimme hänelle sopivan koulutuslinjan – oppisopipressissä peak meillä si suorittai telija Porvoon ammattikoulussa – ja tutkinnon hän työyhteipienelle muspohjalta. Alanvaihdosta tosi motivoitunut opiskelija oli rikastus tuolloin Hän omaksui söllemme. Koska istuimme käytännöllisesti vierekkäin, oli opettaminen helppoa. hän täydenpian ja ohjelmat t nopeasti graafiseen suunnitteluun ja kuvankäsittelyyn tarvittava äntyötehtäv Hänen si omilla taidoillaan ja valmiuksillaan meitä muita, oppien koko ajan lisää. sä syvenivät graafisesta viimeistelystä suunnitteluun. ja kokeili, harjoitTämä oli mahdollista, koska hän opiskeli itsekseen jatkuvasti lisää. Opiskeli teli, hioi ja harjaantui. mietin vastausKun joku taannoin kysyi, eikö ole taakka oman työnsä ohessa opettaa toista, kiinnostunut ja ta kahdesti. Ei, totesin lopuksi. Ei, koska tässä tapauksessa se toinen oli aidosti . Ja vaikka niin motivoitunut, nopea oppimaan ja suunnittelutyön alalle kaikin puolin soveltuva ominaiohtaisilta henkilök hän oli , opettajalla kuin opiskelijallakin oli omat huonot päivänsä toivoa? voi muuta suuksiltaan ja vuorovaikutustaidoiltaan juuri sopiva ”meidän jengiin”. Mitä t toista joka sitten Entä kun hän lähti teiltä, eikö tuntunut haaskatulta ajalta, että on opettanu , että hän olisi viisuotavaa siirtyy muualle töihin? Ei sekään haitannut. Vaikka olisikin ehkä ollut ista kuin on se, pynyt jonkin verran kauemmin, ei toisen tahtotilaan voi vaikuttaa. Yhtä luonnoll iset kannukettä naiset saavat lapsia, on se, että nuoret hankkivat jossain työpaikassa ensimmä sensa ja seuraavassa paikassa toiset. joka pian oli Päinvastoin oli ilo seurata alanvaihtajan kasvamista oman alansa ammattilaiseksi, oman yriperusti min myöhem joka ja haluttu työntekijä isossa kansainvälisessä alan toimistossa Uskon imaa. lisätyövo tyksensä työllistäen sitä kautta itsensä. Pian hän saattaa joutua palkkaamaan oppisopimusvahvasti, että myös hän voi omien positiivisten kokemustensa perusteella harkita kautta. sitä juuri opiskelijan ottamista – onhan hän itse päässyt uuden uran alkuun myös itselleen Työpaikkakouluttajana saa tuntea iloa opiskelijan menestymisestä, ja se antaa – on pysyttäin kotiinpä aina on Se itsekin. onnistumisen tunteen. Sitä paitsi prosessissa oppii vä viivalla ja ”ajan hermolla”. on jakaa tieKuvio toimii samaan tapaan kuin sosiaalinen media, jonka yksi pääperiaatteista omaankin sulan saada saattaa sivussa toa ja vinkkejä muille, vastikkeetta ja pyyteettömästi. Siinä Tiedon jakamihattuunsa, vaikka se ei tietenkään saa olla toiminnan liikkeellepaneva motiivi. töissä kuin siviilissä. sen ilo, antamisen ilo. Siinä on se juju. Pannaan siis hyvä kiertämään. Niin Päivi Ahvonen peak press & productions oy:n luova johtaja
28 DIILI
Opettaminen tuo uusia
haasteita työtehtäviin Työnantaja rohkaisi aikanaan Miia Tiikkaista ryhtymään laitosmieheksi sanomalla, että ”sinä olet tarpeeksi hullu sellaiseen hommaan”. Nyt Tiikkainen jakaa tietoa muille. Teksti: Ulla Ora | Kuvat: Linda Varoma
DIILI 29
30 DIILI
”Oppilaalla ja opettajalla on mukavaa yhdessä ja oppimisessa on reilu meininki.”
M
Tiikkainen on tottunut ratkomaan teknisiä ongelmia pikkutytöstä lähtien. Hän oli isän mukana autoja korjaamassa. – Kun kone rikkoontuu, innostun, kun koskaan ei tiedä, mistä vika mahtaa löytyä. Korjaan koneita mieluusti myös kotona. Pesukone on helppo korjata, kotona olen myös paikannut vesivuotoja ja ratkonut viemäröintiongelmia.
iia Tiikkainen kouluttaa uusia työntekijöitä Schneider Electronicsin tehtaalla Ruotsinpyhtäällä. Tehtaalla valmistetaan sähkölaitteita, kuten pistorasioita ja kotien sähkökytkimiä sekä pieniä elektroniikkakomponentteja. Kaikki kunnossapito-osastolla työskentelevät ovat miehiä, kahdeksan koulutettavan joukossa on yksi nainen. Tiikkaista miesvaltaisuus ei häiritse. Kymmenen vuoden työ tehtaalla on tehnyt hänestä oman alansa asiantuntijan, ja nyt on aika jakaa tietoa muille. – Tekninen ala on ollut aina omintani ja osaaminen koneiden kanssa on minulle luonnollista. Silti väitän, että naisen pätevyys näin miesvaltaisella alalla pitää olla kolme kertaa suurempi kuin miehen, jotta uskottavuus säilyy. Työpaikalla on totuttu luottamaan Tiikkaisen neuvoihin. Huoltomiestä tarvitaan usein, sillä teknisiä ongelmia laitteiden kanssa joudutaan ratkomaan päivittäin. Koneiden hallitseminen on taito, johon vuorotyössä tarvitaan lisää väkeä.
ta kunnossapitoasentajaksi vuonna 2008. Hän oli tuolloin mukana neljän koulutettavan ryhmässä. – Nyt omassa ryhmässäni on kahdeksan ihmistä. Se on aika paljon etenkin, kun teen viisivuorotyötä. Käytännössä työpaikkakouluttaminen tarkoittaa henkilökohtaista opetusta jokaisen oppilaan kanssa. Opetan heitä oman työni ohessa. Kun koneeseen tulee vika, oppilaani kysyvät neuvoa. Silloin keskeytän oman työni linjalla, kunnes laitteet saadaan kuntoon. Ennen työpaikkakouluttajaksi ryhtymistä Tiikkainen teki laitosmiehen hommia, kunnes nivelet eivät enää kestäneet. Hän palasi linjatyöhön ajurilaitosmieheksi ja ajatteli, tätäkö tulen tekemään lopun ikäni. – Toivoin työhöni uusia haasteita. Onneksi niitä tarjottiin, kun minua kysyttiin työpaikkakouluttajaksi viime kesänä. Harkitsin asiaa puoli vuotta, mutta en ole katunut. Vaikka viikossa on muutama ylityötunti kouluttamisen vuoksi, tulen aamulla töihin mielelläni. Työpaikalla erilaisia oppijoita
Onneksi sain uusia haasteita Tiikkainen on itse kouluttautunut omalla työpaikallaan kone- ja metallialan tutkinnos-
Työpaikkakouluttajan työ oppilaan kanssa alkaa siitä, että he laativat yhdessä osaamiskartoituksen. Sen jälkeen asioita harjoitellaan
DIILI 31
käytännössä työpaikalla. Neljän kuukauden jälkeen kirjoitetaan selvitys oppimisen etenemisestä suoraan oppisopimuskeskukselle. Kokonaisuudessaan koulutus kestää reilut kaksi vuotta. Teoriaa opetuksesta on noin
kä kyky itsenäiseen työhön. Hän pitää yhden kouluttajan järjestelmää hyvänä, vaikka koulutettavia on kahdeksan. – Kun opetus on omissa käsissä, kokonaisuus on helpompi hallita ainakin vuorotyös-
dettava. Itse pidän paineen alla työskentelystä. Oppilaan ja opettajan välinen toimiva suhde on tärkeää työpaikkakouluttajan työssä, jossa koulutus on henkilökohtaista. – Minusta on tärkeää, että voimme puhua
seitsemän opintoviikkoa. Tunnit pidetään Etelä-Kymenlaakson ammattioppilaitoksella Karhulassa. Koulutettavilla on hyvin erilainen tausta. Osa aloittaa oppimisen aivan alusta, toisilla on takanaan jokin tekninen koulutus. Oppilaiden ikä vaihtelee 25 vuodesta 40 vuoteen. – On mielenkiintoista nähdä, miten erilaisia oppijoita minulla on. Toisia pitää jarrutella ja sanoa, että meillä on kaksi vuotta aikaa oppia, kaikkea ei tarvitse tietää heti. Toisaalta on niitä, joita täytyy hieman tuupata eteenpäin. Tiikkaisen mielestä työpaikkakouluttajan tärkeitä ominaisuuksia ovat oma-aloitteisuus, talon tapojen ja laitteiden vankka tuntemus se-
sä, jossa ei koskaan näe kaikkia koulutettavia samana päivänä.
kaikesta. Välillä selvitän palkkaukseen liittyviä asioita tai työehtosopimuksen ehtoja. Tiikkainen tekee usein pitkiä päiviä, kun kouluttajan hommat tulevat oman työn päälle. Hän sanoo olevansa naimisissa yrityksen kanssa. – Jos minulla olisi pieniä lapsia, en pystyisi tekemään tätä. Nyt nautin työstä, koska opettamisen avulla voin jakaa osaamistani, mikä antaa aivan uusia haasteita työtehtäviin.
Naimisissa yrityksen kanssa Tiikkainen tekee yhteistyötä koulutettavien lisäksi myös esimiesten kanssa lähes päivittäin. 260 työntekijän tehtaassa työn organisointi ja suunnittelu ovat tärkeitä asioita. Tiikkaisen opettamiseen on tehtaassa jo totuttu. – Samoja työkavereita olemme niin kuin ennenkin, en halua olla mikään auktoriteetti. Ei se sen kummempaa työtä ole kuin että laitteen vika on korjattava, kun se tulee eteen, ja neuvottava toista rauhallisesti, vaikka olisi kuinka kiire. Opetustyössä kiire on vain unoh-
Tähtäimessä vakituinen työpaikka Pyhtääläinen Tommi Siimes, 40, on tyytyväinen päästyään kouluttautumaan omalla työpaikalla, jossa hän aloitti määräaikaisena noin vuosi sitten. Tähtäimessä on vakituinen työ ja haasteellisemmat tehtävät koneiden kanssa. – Hakeuduin laitosmiehen koulutukseen, koska haluan oppia uutta. Tilaisuus oppisopimuksella opiskeluun kiinnosti. Voin hyvin kuvitella olevani täällä töissä vielä kymmenen vuoden kuluttua. Laitteiden korjaamista ei opi lyhyessä ajassa, nyt joudun turvautumaan opettajan apuun joka käänteessä. Mikään vika ei ole itsestään selvä. Miia Tiikkaisen ja Tommi Siimeksen opettaja–oppilas-suhde toimii, vaikka ikäeroa heillä on vain puoli vuotta. Oppilaalla ja opettajalla on mukavaa yhdessä ja oppimisessa on reilu meininki.
32 DIILI
oppija
“Valmistun kokiksi syksyllä 2012 ” Opiskelen kokiksi Pernajassa Kvarnuddenin kurssi- ja leirikeskuksessa. Peruskoulun jälkeen menin lukioon, mutta se jäi kesken. Aloitin työt Kvarnuddenin keittiössä noin kuusi vuotta sitten. Heti alkuun pomoni mainitsi minulle oppisopimuskoulutuksesta, mutta silloin töitä oli vain satunnaisesti ja kesäisin. Kun leirikeskus alkoi toimia läpi vuoden, päätin hommata itselleni kokin paperit. Teoriaopintoja on Porvoon Edupolissa pari päivää kuukaudessa, mutta muu aika on työssäoppimista. Joskus teoriatunnit tuntuvat vähän turhilta, sillä olen jo tehnyt pitkään alan töitä. Ymmärrän sen kuitenkin, koska mukana on myös nuoria, jotka lähtevät ihan nollasta. Ja on toki opintosuunnitelmassani otettu huomioon työkokemukseni. Valmistun kokiksi syksyllä 2012. Pamela Lemmetyinen, 24 Kuva: Arto Wiikari
DIILI 33
Teksti: Reija Kokkola | Kuva: Arto Wiikari
Lis채tietoja: Porvoon liikunnallinen iltap채iv채kerho www.spurttis.com
34 DIILI
Liikkuvaa kasvatusta
P
etri Uronen istuutuu vähän jäykän oloisesti pöydän ääreen iltapäiväkerho Spurttiksen pöydän ääreen. Liikkeen hankaluus ei johdu siitä, että pitkänhuiskea koripalloilija joutuu taipumaan itseään huomattavasti pienemmille tarkoitettuun tuoliin. Pää ei oikein käänny, ja jäykkyys tuntuu ulottuvan koko kroppaan. – Olin lenkillä tietokone selkärepussa, ja niska meni täysin jumiin, hän kertoo. Olemme Petri Urosen työ- ja opiskelupaikalla Porvoossa urheiluun erikoistuneessa iltapäiväkerhossa, Spurttiksessa. Ovensuusta kuuluu hieman hätääntynyttä ”Pete”-huhuilua. Pieni poika epäilee, että kännykkä on pöllitty. Petri pyytää pojan luokseen ja hetkessä kännykkä löytyy – yllätys, yllätys – hupparin taskusta. – Ei näin pienillä ole taipumusta vielä pihistelyyn, Petri hymyilee. Opiskelu tuki seuratyötä On aika luonnollista, että kahdeksan vuotta liigatasolla pelannut mies on päätynyt liikuntaneuvojaksi. Pitkin Suomea kiertänyt koripalloilija ja kaupanalan merkonomi palasi kymmenen vuotta sitten työskentelemään vanhaan kotikaupunkiinsa. Töitä piti olla luvassa, mutta toisin kävi. Uronen alkoi tutkia opiskelumahdollisuutta, joka tukisi seuratyöskentelyä. – Luin oppisopimuksella itseni liikuntaneuvojaksi. Siihen aikaan näytöt suoritettiin usein urheilusuorituksilla. Kokeita oli säännöllisesti
ja anatomiaa opiskelimme aika paljon myös. Nykyään kiinnitetään enemmän huomiota siihen, miten opiskelija ohjaa lapsia. Lapset tarvitsevat liikuntaa Tällä hetkellä Petri Uronen on itsekin työpaikkakouluttaja. Samalla hän opiskelee seuratoiminnan ammattitutkintoa. Toiminta liikunnan parissa on työllistänyt ja mahdollistanut opiskelunkin. Työpaikkakouluttajana hän kuitenkin toivoisi enemmän yhteistyötä oppilaitoksen ja työpaikkakouluttajan välille. Ja ehkä lisää selkeyttä vaihtelevaan byrokratiaankin tarvittaisiin. – Käytännöt saattavat vaihdella kaupungin ja jopa eri henkilöiden välillä. Kaikkialla Petri Urosen työpaikalla on lasten tarvikkeita, leluja, välipalatarvikkeita ja loputtomasti toimistosälää. Suuri osa päivästä kuluu toimistotyössä. – Tässä on yllättävän paljon paperihommaa. Eniten nautin kuitenkin työstäni lasten kanssa. Liikumme päivittäin vähintään tunnin. Teemme retkiä, pelaamme, leikimme ja järjestämme temppuratoja. Harrastamme kaikenlaista liikuntaa. Urosen mielestä on ihan hyvä, jos opiskelija huomaa ajoissa olevansa väärällä alalla. Silloin voi hypätä pois ja etsiytyä muualle. Näin kävi yhdelle hänen ohjattavistaan. – Toiselle opiskelijalle räätälöidään mahdollisuutta jatkaa opintoja jalkapalloseurassa.
Haussa motivoituneita työntekijöitä
Petri Urosen mukaan liikuntaseuratoiminnassa oppisopimus toimii loistavasti, kun halutaan motivoituneita työntekijöitä. – Se on seuroille erinomainen tapa saada uusia työntekijöitä. He ovat yleensä jo valmiiksi motivoituneita ja kiinnostuneita alasta. Myös Spurttis tarvitsee lisää porukkaa, sillä syksyllä alkaa taas pari uutta iltapäiväkerhoa. – Tarvitsemme neljä tai viisi uutta oppisopimusopiskelijaa. Ilmoittelemme MOL.fi-sivuilla, Petri Uronen vinkkaa.
DIILI 35
inspector
5 vinkkiä
Vastaajana oppisopimussihteeri Ulla Timonen.
Olet uusi työntekijä Itä-Uudenmaan oppiso-
opiskelijoille ostetaan koulutuksia. Kolmantena
pimuskeskuksessa. Miten tänne päädyit?
voisin mainita ns. back-office työt: tietyt hallin-
– Tuli henkilökohtainen tarve uusiutua. Suoritin
nolliset tehtävät, esitemateriaalien työstöt sekä
aikuisopiskelijana datanomin tutkinnon ja ryh-
viestintään liittyvät tehtävät.
dyin etsiskelemään paikkaa, jossa voisin hyödyntää sekä aikaisempaa työkokemustani että
Keiden kanssa olet asioinut viimeksi?
uutta osaamistani.
– Muutaman oppisopimusopiskelijan, mainos-
Oppisopimussihteerin tehtäväkuvaus kolahti,
toimiston ja talon oman väen kanssa.
hain avointa paikkaa ja tulin valituksi.
Kuva: Päivi Ahvonen
Millä tavoin voit auttaa oppisopimuskoulu-
36 DIILI
Kerro, mitkä ovat oppisopimussihteerin kol-
tukseen tulevaa?
me keskeisintä työsarkaa.
– Voin antaa alkuinfoa ja ohjata hänet eteenpäin
– Päivään mahtuu hyvin monenlaista tehtävää.
oman alansa koulutustarkastajalle.
Nostaisin kuitenkin kärkeen asiakaspalvelun, johon sisältyy esimerkiksi neuvontaa ja yhteyden-
Motto, jonka haluat jakaa muiden kanssa.
pitoa eri sidosryhmiin. Toinen merkittävä teh-
”Asenne ratkaisee. Kun päättää onnistua, myös
tävä on hankinta, jonka kautta oppisopimus-
onnistuu!”
oppija
Maailma
muuttuu koko ajan Myös akateemisesti koulutettu voi kehittää itseään muutoksen mukana. Teksti: Noora Lintukangas
DIILI 37
”Odottamattominta opiskelussa on nopeus. Kun on positiivinen asenne, voi muutoksen vauhti olla huima.”
”O
n hienoa päästä haastamaan itseään positiivisella tavalla ja tavata ihmisiä, joilla on erilaisia näkökulmia. Keskustellessa ja lukiessa voi punnita omia ajatuksia uudelleen ja kehittää jotakin parempaa, herätä omasta näkökulmastaan.” Näin pohtii Kehitysyhtiö Posintran projektipäällikkö Annika Weckman. Hän tekee työnsä ohella johtamisen erikoisammattitutkintoa. Oppisopimuksella suoritettavien opintojen teoriaosuudet hän opiskelee Jyväskylän Tiimiakatemiassa.Työpaikallaan hänellä on mentori, jonka kanssa teoriaa viedään käytäntöön. Porvoolaisella Weckmanilla on entuudestaan ompelijan ammattitutkinto, maisterita-
38 DIILI
son tutkinto tekstiilityön aineopettajana sekä yrittäjän ammattitutkinto. ”Opiskelu ja kehittyminen ovat luonnollinen osa työelämääni ja olemustani. Haluan haastaa itseäni”, hän kertoo. Oppisopimuksella opiskelun käytännönläheisyys on Weckmanille tärkeää. Pelkkä teoriaopiskelu ei hänelle sopisi. Aikuisiällä opiskelu on myös erilaista kuin aikoinaan yliopistossa. ”Tietoa osaa nyt soveltaa paremmin. Ymmärrän, että kaikesta on hyötyä kaikessa”, hän tiivistää.
tamisen erikoisammattitutkinnon. Aloite opiskelusta tuli Weckmanilta. Hän oli siirtynyt uudenlaisiin tehtäviin ja kaipasi lisää työkaluja ja tukea. Työnantaja innostui ajatuksesta ja oppisopimuskeskus oli sen valmis rahoittamaan. ”Olin itse löytänyt Tiimiakatemian, ja tulimme yhteistuumin tulokseen, että se olisi loistava koulutuspaikka.” Tärkeintä on, että koulutus vastaa opiskelijan ja tämän työpaikan toiveita. Tukena henkilökohtainen mentori Tiimiakatemian vaatimuksena oli, että oppilailla olisi jo kokemusta johtamisesta. Opiskelu tapahtuu tiimeissä, jota yksi tiimin jäsen vuorollaan vetää. ”Käytämme kaikkien tiimin jäsenten taustatietoja ja tietämystä hyväksemme. Opetus tapahtuu vuorovaikutuksessa, ja jokainen tuo tietotaitonsa ryhmään. Opimme toistemme kokemuksista ja samalla syntyy uusia ajatuksia.” Omalla ajalla luetaan lisäksi kirjallisuutta. Jokainen opiskelija valitsee suositusten perusteella juuri ne kirjat, jotka sopivat hänen tilanteeseensa. Puolentoista vuoden aikana on kuusi lähiopetustilaisuutta, joista kukin kestää kolme päivää. Niistä suurin osa järjestetään Jyväskylässä, tosin yksi jakso järjestettiin myös Baskimaassa. Koko prosessin ajan Weckmanilla on työpaikallaan henkilökohtainen, kokenut mentori, jonka kanssa käydään keskusteluja parin viikon välein. Oppisopimukseen kirjataan yhdessä haasteita, joiden pohjalta Weckman vie prosessia eteenpäin.
Jaettu kokemus on arvokas Tammikuussa alkanut, puolentoista vuoden koulutus valmistaa Weckmanin tekemään joh-
Huimalla vauhdilla Vastuu opiskelusta on oppilaalla. On annetta-
”Suurin haaste ylipäänsä kaikessa on hyväksyä, että maailma muuttuu koko ajan. Muutos vie asioita eteenpäin ja siinä voi olla paljon hyvää.”
va itselleen aikaa esimerkiksi perehtyä kirjallisuuteen. Tarvitaan myös paljon energiaa, sillä aikuisopiskelu vaatii oma-aloitteisuutta. Opiskelu tapahtuu konkreettisesti itselle ja omaa työtä helpottamaan. ”Odottamattominta opiskelussa on nopeus. Kun on positiivinen asenne, voi muutoksen vauhti olla huima”, Weckman sanoo. ”Kaikki tähän liittyvä byrokratia on hoidettu hienosti ja tehty vaivattomaksi. Keskitytään olennaiseen. Olennaista on uskaltaa tehdä jotain mitä ei ole aiemmin tehnyt, jotakin mikä tuottaa tulosta ja että uskaltaa kokeilla ja myös epäonnistua. Muuten ei voi oppia uutta”, hän kertoo. Suurin osa Annika Weckmanin opiskelukavereista opiskelee oppisopimusperiaatteella. ”Kurssilla on hyvin mielenkiintoisia ihmisiä, sekä yrittäjiä että palkkatyössä olevia, useimmat johtavissa tehtävissä.” Heidän kanssaan on mielenkiintoista jakaa kokemuksia, saada vertaistukea ja oppia uutta. Haastavinta hänen mielestään on huomata, miten todellisuus muuttuu koko ajan. ”Suurin haaste ylipäänsä kaikessa on hyväksyä, että moni asia maailmassa muuttuu koko ajan. Muutos vie asioita eteenpäin ja siinä voi olla paljon hyvää”, Weckman pohtii. Tässä muutoksessa hän haluaa olla mukana ja haastaa omia ajatuksiaan ja toimintamallejaan. ”Olen iloinen, että monilla työpaikoilla suodaan tällaisia mahdollisuuksia.”
Kolmen kauppa Oppisopimusta ei usein yhdistetä akateemisen tutkinnon suorittaneisiin. Silti se sopii erinomaisesti akateemisesti koulutetuille ja on vaivatonta yhdistää työn tekoon – oppeja kun pääsee saman tien testaamaan käytännössä. Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksella on noin 800 opiskelijaa, joista 14 prosenttia on akateemisen loppututkinnon suorittaneita. Heistä lähes puolet tekee johtamisen erikoisammattitutkintoa. Myös tuotekehittäjän ja yritysneuvojan erikoisammattitutkinnot ovat tyypillisiä. Myyntiä, matkailua, kiinteistövälitystä sekä tieto- ja viestintätekniikka opiskellaan jonkin verran. Akateemiseen opiskeluun liittyy aina tutkimus, kun taas ammatillinen opiskelu on puhtaasti käytäntöä. Oppisopimuksella suoritettavaa tutkintoa ei edes voi tehdä soveltamatta sitä omaan työhönsä. Kyseessä on siis hyvin käytännönläheinen tapa hankkia esimerkiksi johtamiskoulutusta sekä oman työn ja osaamisen laajentamista. Niin yrittäjä kuin palkkatyössä käyvä voi kouluttautua oppisopimuksella. Asiasta innostuneen kannattaa ottaa yhteyttä oppisopimustoimistoon. Oman tilanteen ja kiinnostuksen pohjalta peilataan, sopiiko tämä opiskelutapa hakijalle sekä kartoitetaan sopivia koulutuksen tarjoajia. Myös työnantajan kanssa kannattaa keskustella. Kyseessä on kolmikantasopimus, joka tehdään opiskelijan, tämän työpaikan ja oppisopimuskeskuksen välillä. Työnantajalta työntekijän opiskelu vaatii ennen kaikkea tarpeen tunnistamista ja sitoutumista. Lisäksi on kyettävä nimeämään mentori, joka toimii opiskelijan sparraajana ja apuna. Oppisopimuskeskus maksaa koulutuksen, mutta usein työnantaja maksaa palkan teoriapäivien ajalta. Vastineeksi työnantaja luonnollisesti saa työntekijän kehittämispanoksen ja kehittymisen. Suhde on vastavuoroinen.
DIILI 39
Elämää
POMO-talossa POMO-talossa on eläväinen, ulospäin suuntautunut ja innovatiivinen tunnelma. Teksti: Reija Kokkola | Kuvat: Arto Wiikari
40 DIILI
H
istoriallinen POMO-talo sijaitsee paraatipaikalla Porvoon sydämessä. Sijoillaan se on seissyt jo vuodesta 1900 toimien ensin puusepän verstaana ja sittemmin olutpanimona. Vuonna 1912 Edith Bergholm perusti Porvoon Naisopiston Aleksanterinkatu 22:een. Tuolloin neitokaiset keskittyivät käsi- ja kotitaloustöiden sekä liikunnan opiskeluun. Onpa itse Armi Kuuselakin kipaissut pitkin POMO-talon portaita. – Tämä oli silloin sisäoppilaitos, ja Armin kammari on vieläkin olemassa, nykyisen POMO-talon Amiston toimipisteen johtaja Mika Eskola kertoo. Hänenkin työhuoneessaan voi kuulla his-
O M O o P -tal
”Oppisopimuskeskukseen on nyt helppo piipahtaa, kun se sijaitsee kaupungin keskustassa.”
torian havinaa. Kun Haaga-Helia muutti kampukselle viime vuonna, myös Eskola muutti niin sanotulle vanhalle puolelle. – Vanha puoli on pian sata vuotta vanha, uusi osa tehtiin vuonna 1964 ja laajennus vuonna 2000. Historiallinen rakennus on hiljennyt vuosien varrella vain sota-ajan tuomien muutosten takia. Muuten säpinää on riittänyt, kuten tänäkin syksynä, kun nelisensataa oppilasta ja henkilökuntaan kuuluvaa on taas aloittanut työnsä POMO-talossa. – Eläväinen, ulospäin suuntautunut, innovatiivinen, kuvailee Eskola tunnelmaa. Uusia tuulia Lisää eloa ovat tuoneet uudet datanomiopiskelijat, jotka siirtyivät Askolan toimipisteestä POMOon. Myös Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus löysi uudet toimitilat talosta. – Otimme heidät ilolla vastaan. Oppisopimuskeskukseen on nyt helppo piipahtaa, kun se sijaitsee kaupungin keskustassa. Joku opiskelijoistamme voi löytää uuden polun oppisopimusopiskelusta ja me voimme tarjo-
ta oman lisämme opparilaisille, Eskola pohtii. Myös Edupolin opiskelijoita on siirtynyt saman katon alle. Tilaa tulijoille riittää, sillä Haaga-Helian poistuttua jaettiin syntynyt lisätila järkevästi. – Voimme kehittää ja luoda uudenlaisia opetusmenetelmiä. Nyt on enemmän tilaa erilaisille projektityöskentelyillekin. Erinomainen sijainti Alakerran ravintola IRIS nielee sisäänsä ravintola-alan opiskelijoita. Asiakkaina käyvät POMO-talon henkilökunta, oppisopimuskeskuksen väki, yritykset ja kadunmiehet. Kolmannessa kerroksessa opiskelijat taiteilevat kampauksia, ja kosmetologiopiskelijat harjoittelevat oppejaan käytännössä POMO-talon neljännessä kerroksessa. Matkailualan opiskelijat ovat luonnollisesti tärkeä osa opiskelijoista. Alakerran auditorio on talon oman väen ahkerassa käytössä, ja sitä vuokrataan myös ulkopuolisille. POMO-talon käytävien vilinä vaihtelee luonnollisesti teoriaja työssäoppimisjaksojen tahtiin. – Eri alojemme opiskelijat käyvät myös ta-
lon ulkopuolella tapaamassa erilaisia kohderyhmiä. Osallistumme lukuisiin tempauksiin ja tapahtumiin. POMO-talon sijainti on erinomainen tätäkin ajatellen, Eskola toteaa. Väreillä viihtyisyyttä Taiteiden maisteri Hanna Neuvonen suunnitteli Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen uudet toimitilat, jotka ovat herättäneet paljon ihastusta. Upeat värit ovat lisänneet korkeiden huoneiden viihtyisyyttä. – Halusin tiloista kodikkaat ja viihtyisät. Silti tilan pitää toimia julkisena asiointipaikkana, jonne asiakkaan on helppo tulla. Neuvosen ehdotukset huoneiden värityksistä otettiin hyvin vastaan. – Koulutustarkastaja Leena Sihvonen sanoi pitävänsä voimakkaan vaaleanpunaisesta, mutta miesten huoneisiin valitsin turkoosia ja vanhaa punaista. Oppisopimussihteeri Hilkka Lipastin työtila on pirteän keltainen, kun taas taukotilaan ja neuvottelutilaan valitsin rauhoittavan vihreän, Neuvonen kuvailee.
DIILI 41
Ota yhteyttä: etunimi.sukunimi@opso.fi
ALKAVIA KOULUTUKSIA Specialyrkesexamen för ledare av städningsarbete (Edupoli, Helsinki) Aloitus 5.9.2011, kesto 1,5 vuotta yhteyshenkilö: Bjarne Grönholm 040 552 0111
Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, elämyspalvelut (Porvoo, kilpailutus kesken) Aloitus syyskuu 2011, kesto n. 1,5 vuotta yhteyshenkilö: Leena Sihvonen 0400 563 714
Liiketalouden perustutkinto – merkonomiksi verkossa (Edupoli, Porvoo) Aloitus 12.9.2011, kesto 2 vuotta yhteyshenkilö: Leena Sihvonen 0400 563 714
Laitoshuoltajan ammattitutkinto (Edupoli, Porvoo) Aloitus 4.10.2011, kesto 1,5 vuotta yhteyshenkilö: Bjarne Grönholm 040 552 0111
Tekniikan erikoisammattitutkinto (Edupoli, Porvoo) Aloitus 14.9.2011, kesto 1,5 vuotta yhteyshenkilö: Petri Simander 040 705 9637
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (Edupoli, Helsinki) Aloitus lokakuu 2011, kesto 1,5 vuotta yhteyshenkilö: Petri Simander 040 705 9637
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi (Edupoli, Vantaa) Aloitus 20.9.2011, kesto 2 vuotta yhteyshenkilö: Leena Sihvonen 0400 563 714
Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto (Edupoli, Helsinki) Aloitus lokakuu 2011, kesto 1,5 vuotta yhteyshenkilö: Petri Simander 040 705 9637
Potkua Pomolle II (Opso, Porvoo) Aloitus 20.9.2011, kesto 8 kk yhteyshenkilö: Annu Jokela-Ylipiha 040 549 4378
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (Edupoli, Helsinki) Aloitus nonstop, kesto n. 2 vuotta yhteyshenkilö: Annu Jokela-Ylipiha 040 549 4378
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto (Edupoli, Porvoo) Aloitus syyskuu 2011, kesto 1,5 vuotta yhteyshenkilö: Heikki Raitavuo 040 833 6432 Kylmätekniikan ammattitutkinto (Edupoli, Vantaa) Aloitus syyskuu 2011, kesto n. 2 vuotta yhteyshenkilö: Bjarne Grönholm 040 552 0111
Talotekniikan perustutkinto (Edupoli, Porvoo) Aloitus nonstop, kesto 2-2,5 vuotta yhteyshenkilö: Bjarne Grönholm 040 552 0111
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) (Edupoli, Porvoo) Aloitus syyskuu 2011, kesto 2,5 vuotta yhteyshenkilö: Heikki Raitavuo 040 833 6432
Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto (Edupoli, Porvoo) Aloitus nonstop, kesto 2 vuotta yhteyshenkilö: Petri Simander 040 705 9637
Specialyrkesexamen i företagsledning (Porvoo, kilpailutus kesken) Aloitus syyskuu 2011, kesto 1,5–2 vuotta yhteyshenkilö: Bjarne Grönholm 040 552 0111
Oppisopimuskoulutusta on tarjolla monilla aloilla näiden lisäksi. Räätälöimme juuri sinulle sopivan kokonaisuuden. Ota rohkeasti yhteyttä!
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto - verkkototeutus (Edupoli, Porvoo) Aloitus syyskuu 2011, kesto n. 2 vuotta yhteyshenkilö: Annu Jokela-Ylipiha 040 549 4378
42 DIILI
Rakennusalan perustutkinto (Edupoli, Porvoo) Aloitus nonstop, kesto 2-2,5 vuotta yhteyshenkilö: Bjarne Grönholm 040 552 0111