Teemme hyvää ruokaa!
n henkilöstölehti Porvoon tilapalveluide 14
1/20
tilapalvelut_1/2014.indd 1
3.3.2014 13.16
ARJEN
SANK ARIT
ttömän työn emme suinkaan näkymä tta mu i, ikk ka ta rei ka isten lasten, Olemme arjen san ivittäin tuhansien porvoola pä tuu tun ja y ky nä ki jäl tekijöitä. Työmme huolta itsestämme! husten arjessa. Pidetään nuorten, aikuisten ja van
ELUT PORVOO N TILA PALV
Saan työskennellä kaupungintalossa, teletalossa, neuvolassa, päiväkodissa, monissa eri kiinteistöissä, joissa kaikissa on vähän erilaisia hommia. Työpäivät ja -tehtävät ovat monipuoliset ja vaihtelevat. Se on parasta. Kiinteistönhoitaja Kristian Bergman
PÄÄTOIMITTAJA Annika Malms-Tepponen
2
JULKAISIJA Porvoon tilapalvelut
tilapalvelut_1/2014.indd 2
TOIMITUS peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa puh. 019 535 552 www.peakpress.net
Toimituspäällikkö | Päivi Ahvonen AD | Sanna Nylén PAINOPAIKKA Lönnberg Painot Oy, 2014
3.3.2014 13.16
Huomion keskipisteessä
T
ilapalvelut on ollut viime viikot huomion keskipisteessä. Keskuskeittiöstä on riittänyt mielipiteitä – puolesta ja vastaan. Kouluruoka ja sen laatu ovat puhuttaneet myös radiossa ja televisiossa. Ylen oppimisen sivuilla toimittaja Elvi Huhtala otsikoi juttunsa ”Löysätkää pipoa, ruokatohottajat!”
12
Uusi henkilöstöohjelma jalkauttaa strategian käytäntöön.
Toimittajan mukaan elämme ruokatohotuksen aikaa. Kaikilla tuntuu olevan jokin ruokarajoite, ja nyt en puhu allergioista, vaan kaikesta muusta – karppaamisesta, luomuruuasta, ruokahifistelystä, laihduttamisesta erilaisine dieetteineen. Kouluruokamarina on osa tätä jatkuvaa ruoka- ja hyvinvointikeskustelua. Lapset otetaan nykyään mukaan myös perheen ruokavalintoihin kaupassa käynnistä ja ateriavalinnoista lähtien. Heille opetetaan, että he voivat ja heidän kuuluu vaatia itselleen vain parasta ja mieluisaa ravintoa. Samaan aikaan suomalaiset oppilaat, jotka ovat käyneet koulua ulkomailla, ikävöivät kotimaansa ilmaista kouluruokaa. Meillä jokaisessa koulussa on salaattipöytä, tarjotaan kasvisvaihtoehtoja, leipää ja maitoa.
Päätoimittaja Annika Malms-Tepponen
Olen samaa mieltä siitä, että oppilaiden mielipiteitä tulee kuunnella entistä enemmän kouluruuan ja kaiken muunkin koulutoiminnan suunnittelussa. Uudet sukupolvet ovat tottuneet erilaiseen ruokakulttuurin ja siksi on hyväksyttävä sekin, että kouluruokakeskustelu jatkuu, toimittaja Elvi Huhtala pohtii. Toimistostamme löytyy kansio, johon on kerätty lehtileikkeitä – silloin kuin siihen vielä oli aikaa. Lohduttavaa oli nähdä, että samoja keskusteluja on käyty vuodesta toiseen. Välillä ollaan keskiössä, sitten tulee uudet uutiset, mutta keskustelusta riippumatta meidän on huolehdittava siitä, että palvelu toimii vuoden jokaisena päivänä. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme. Yhdessä tekemisessä on meidän vahvuutemme!
Annika
Tässä numerossa
16
Parasta työssäni .................................................................... 4 Uutiset ..................................................................................... 6 Monta syytä valita keskuskeittiö ........................................ 8 Jos tulee tenkkapoo, apu on lähellä .................................. 10 Uusi henkilöstöohjelma koskettaa jokaista ...................... 12 Työsuojelu - yhteinen asiamme .......................................... 14 Lomavinkkejä kevääseen ja kesään ............................ 16 Uusi kaupunkistrategia: Ei papereita vaan käytäntöä ...... 18 Näin meillä menetellään....................................................... 20 Ammattina sujuva arki .......................................................... 22 Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 3
3
3.3.2014 13.16
Työ & tekijät!
i n ä s s ö y t a t s a r a P TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: JANNE LEHTINEN, VIRPI LEHTINEN
Parasta on hyvä tunnelma
Maria Baarman-Ek palvelukeittiövastaava Satumäen päiväkoti
Satumäen päiväkodissa on kuusi osastoa ja yhteensä 95 lasta ja parikymmentä aikuista, joiden aterioista huolehdin. Työskentelen keittiössä, mutta tapaan päivittäin päiväkodin pikkuisia ja muuta henkilökuntaa. On mukavaa, että saan palautetta, johon myös reagoin nopeasti. Mielestäni on tärkeää, että niin lapset kuin aikuisetkin tulevat rohkeasti juttelemaan. Pidän myös siitä, että työni on itsenäistä. Päivä alkaa aamupuuron keittämi-
sellä ja päättyy välipalan tarjoamiseen. Väliin mahtuu lounas, salaatin tekoa ja tietenkin näiden välissä tiskaamista. En voisi enempää kiittää työkavereitani! Täällä on todella mukava tunnelma, ja siksi töihin on joka aamu kiva tulla. Vaikka välillä on kiire, kaikki käyttäytyvät ystävällisesti ja arvostavasti toisiaan kohtaan. Mielestäni hyvä fiilis on työpaikalla kaikkein tärkeintä. Lisäksi koen, että työtäni päiväkodin keittiössä todellakin arvostetaan.”
Ihanat vanhukset
Elina Poskiparta laitoshuoltaja Johanna-koti
On mukavaa, kun saa työskennellä upouudessa rakennuksessa. Etenkin alkuun täällä oli todella paljon siivottavaa muuton jäljiltä. Arvostan sitä, että työni on palkitsevaa ja itsenäistä. Lisäksi työssäni näen oman kädenjälkeni. Minulla on myös käytössäni modernit ja hyvät työvälineet, joten työ ei ole fyysisesti liian kuormittavaa. Teen päivävuoroa, ja minulla on kiinteä työaika. Viikonloput ovat vapaat. Parasta työssäni kuitenkin ovat Jo-
hanna-kodin vanhukset, joista pidän kovasti. Olen luonteeltani sosiaalinen, ja tykkään jutella ja höpötellä vanhusten kanssa. Usein kyselen vointia ja taputan kenties olalle. Onko kaikki hyvin? Oletko nukkunut hyvin? Kyllä laitoshuoltaja ehtii aina pari sanaa vaihtaa, ja se ilahduttaa vanhuksia. Kun olin pelastuslaitoksella äitiyslomasijaisena, kaipasin takaisin vanhusten pariin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että laitoshuoltajan työ on juuri se mun juttu!”
4
tilapalvelut_1/2014.indd 4
3.3.2014 13.16
Tarpeeksi haasteita Työni on sopivan haastavaa ja monipuolista. Siihen kuuluu ruokapalvelun suunnittelua, organisointia ja seurantaa sekä elintarvikehankintaa. Puolet työajastani kuluu suunnittelussa tai kokouksissa ja loppuaika ruoanvalmistuksessa. Työni on oikein kivaa, vaikka meillä välillä kiire onkin. Pidän siitä, että olen suorassa yhteydessä asiakkaisiin, ja saan heiltä palautetta. On hienoa kuulua Porvoon tilapalveluiden isoon organisaatioon, jossa saa riittävästi tukea omaan työhönsä. Organisaation jäsenenä kohtaan koko ajan uusia työkavereitakin. Parasta kaikessa on se, että työ on tarpeeksi haastavaa ja koko ajan oppii uusia asioita. Ja tietenkin se, että saan työskennellä kivan ja osaavan tiimin kanssa. ”
Nina Sola ruokapalveluesimies Omenamäen palvelukeskus
Lasten suusta hauskoja juttuja Aamuisin haen auton keskusvarastolta, mutta muuten työpäivät ovat vaihtelevia. Liikun päivän mittaan paljon, sillä alueellani on lukuisia kouluja, vanhainkoteja ja päiväkoteja. Olen ollut tässä hommassa jo 26 vuotta, joten tunnen alueen kuin omat taskuni. Parasta työssäni on itsenäisyys, vaihtelevuus ja liikkuvuus. Ei siis mitään liukuhihnatyötä! Tapaan päivän mittaan paljon ihmisiä, niin vanhoja kuin nuoriakin. Tykkään jutella päiväkotien lasten kanssa. He tulevat usein juttelemaan ja kysyvät mitä teen. Saan kuulla ihan kaikkea, mitä nyt lasten suusta sattuu tulemaan. Se on hauskaa, sillä pidän todella paljon lapsista.
Hans Bergman putkiasentaja Ölstens
Vaikka työni on itsenäistä, saan kuitenkin apua tarvittaessa. Kaikki työkaverit ovat kivoja, mutta tapaan heitä lähinnä aamuisin. Arvostan myös sitä, että minulla on säännöllinen päivätyö. Päivystystä on joka 13. viikko, eli ei kovin usein.” Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 5
5
3.3.2014 13.16
KOONNUT: PÄIVI AHVONEN
CIDERBERG CIDERBER CIDE RBERG RBER G OY O
Uutiset!
Omenapuut aloittelemassa kukintaansa Alitalon tilalla toukokuussa 2013.
Kevätretki Lohjalle
T
ilapalveluiden tämän kevään henkilöstöretki tehdään Lohjalle Alitalon omenaviinitilalle. Kevätretki toteutetaan vanhan kaavan mukaan, eli omalla ajalla ja lähtö iltapäivällä. Viinitilalla voi maistella viinejä ja ostaa niitä vaikka tuliaisiksi. Valittavanasi on joko 14.5. tai 21.5. tehtävä retki, lähtö noin klo 15.00. Tuttuun tapaan Tilapalvelut tarjoaa kyydin, eväät ja hyvää seuraa. Kutsu tulee vielä erikseen. Lähde mukaan! Ilmoittautumiset Peter Backmanille, Harriet Ekholmille tai Siv Makkoselle. •
6
tilapalvelut_1/2014.indd 6
3.3.2014 13.16
Uutiset!
Panostetaan hyvinvointiin!
J
o käynnistynyt Hyvinvointikaruselli on koko henkilökunnalle tarkoitettu koulutus. Ylilääkäri Veli-Pekka Valkonen Avire-yhtiöistä luennoi ja keskustelee henkilöstön kanssa painonhallintaan, ravitsemukseen, liikuntaan ja uneen liittyvistä asioista ja niiden yhteydestä hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Tilaisuudet Ti 17.3. klo 14–16 Ke 19.3. klo 9–11 Ma 24.3. klo 14.30–16.30 Ma 31.3. klo 14–16 Ke 2.4. klo 9–11 Ma 7.4. klo 14–16 Ma 14.4. klo 14.30–16.30
Näsin terveyskeskus, alakerta kokoushuone Tilapalvelut, Kuninkaanportti Näsin terveyskeskus, alakerta kokoushuone Tilapalvelut, Kuninkaanportti Linnankosken lukio, kellarikerroksen pikkuauditorio Linnankosken lukio, kellarikerroksen pikkuauditorio
Kattila, moppi vai molemmat?
P
orvoon tilapalvelut käynnistää yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston ja Edupolin kanssa jo kolmannen Kattila ja moppi -rekrytointikoulutuksen maaliskuussa 2014. Tavoitteena on kouluttaa kahden ammatin moniosaajia puhdistus- ja cateringalalla rekrytoitavaksi Porvoon tilapalveluihin. Koulutus tarjoaa käytännönläheisen väylän kouluttautua ammattiin. Rekrytointikoulutusvaiheeseen otetaan 20 opiskelijaa, ja opiskelu muodostuu lähiopetuksesta ja työssäoppimisesta. Koulutus antaa valmiudet täydentää tutkintoa oppisopimuksella.
Jos metsään haluat mennä nyt .... Jos Sinulla on ehdotuksia perinteisen syysvaelluksen kohteesta, niin voit vinkata niistä taloussuunnittelija Erja Fosbergille. Puh. 040 706 1466 tai erja.forsberg@porvoo.fi
Koulutusaika 10.3.–4.7.2014
Ensiapua kesäkuussa
T
apaturma, onnettomuus tai äkillinen sairastuminen voi osua kenelle tahansa, melkein koska vain tai missä vain – myös töissä. Silloin työtoverin antama ensiapu voi pelastaa loukkaantuneen tai sairastuneen hengen. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni osaa antaa ensiapua ja on saanut auttamiseen tarvittavaa koulutusta.
Ensiaputaito on osa arkipäivän turvallisuutta, ja kesäkuussa sinullakin on mahdollisuus harjoitella tai päivittää ensiaputaitosi. Tule ja osallistu! Ensiapukoulutuson tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole aiempaa ensiapukoulutusta tai heidän koulutuksensa on mennyt vanhaksi. Esimiehet ilmoittavat asianomaisille myöhemmin koulutuspaikat. •
Kurssiajat 2.6. klo 8.00–11.30 2.6. klo 12.30–16.00 3.6. klo 8.00–11.30 3.6. klo 12.30–16.00 4.6. klo 8.00–11.30 4.6. klo 12.30–16.00 5.6. klo 8.00–11.30
Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 7
7
3.3.2014 13.16
Monta sy ytä valita
KESKUSKEITTIÖ Ruokapalvelun järjestämiseksi etsitään nykyistä tehokkaampia tapoja. Tilapalvelut on puoltanut niin sanottua keskuskeittiömallia. Miksi? TEKSTI: KIRSI RIIPINEN KUVA: SHUTTERSTOCK
8
tilapalvelut_1/2014.indd 8
3.3.2014 13.16
K
un uutta ruokapalvelumallia ryhdyttiin kaupungissa suunnittelemaan, huomattiin, että keskuskeittiö on loppujen lopuksi ainoa vaihtoehto, jolla voidaan taata laadultaan tasavahva ja kustannustehokas joukkoruokailu, kertoo toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen. Keskuskeittiömalliin kuuluu yhden ison keittiön lisäksi Pääskytien keittiö. Ateriat valmistetaan tässä mallissa keskitetysti, sen jälkeen ne jäähdytetään ja kuljetetaan kaupungin eri toimipisteisiin. Ateriat kuumennetaan paikan päällä kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa. Jakelukeittiössä myös keitetään niin sanotut energialisäkkeet eli perunat, riisi ja pasta sekä valmistetaan salaatit. EINESRUUAN MÄÄRÄ VÄHENISI
Mallista on keskustelut vilkkaasti ja kerätty adressi, jossa vastustetaan keskuskeittiötä. Sen allekirjoittajat vaativat siirtymistä pienten valmistuskeittiöiden malliin. Adressin allekirjoittajat pelkäävät muun muassa einesruoan määrän kasvavan keskuskeittiömallissa. – Tilanne on päinvastainen, sillä keskuskeittiömallissa ruokaa valmistetaan enemmän alusta alkaen itse. Vanhusten ateriapalvelu myös ottaa mukaan tuoresalaatit, joita ei voida pakata nykyisiin aterioiden lämpölaatikoihin, Annika kertoo. Keskuskeittiöehdotuksessa ruokavalio ei myöskään yksipuolistu. Keskuskeittiössä voidaan tarvittaessa valmistaa kaksi ateriavaihtoehtoa, siis esimerkiksi kasvisruokailijoille omansa. Myös hävikin määrää on helpompi valvoa keskuskeittiömallissa, sillä jakelukeittiöt voivat lämmittää kerrallaan vain sen verran annoksia kuin kulloinkin on tarve. Annika huomauttaa lisäksi, että ruoan tuottamistavalla ei ole vaikutusta kotihoidon asiakkaiden ihmiskontakteihin, mistä myös oli adressissa maininta.
vastaamaan perusaterioiden lisäksi muun muassa erityisruokavalioista, sähköisistä tilauksista sekä oikeista ravintoarvoista. – Näitä ruoan valmistamisen ammattilaisia ei ole saatavissa, Annika huomauttaa. Aterioita on pystyttävä valmistamaan jatkossa järkevästi ja kustannustehokkaasti. Mutta miten henkilöstön käy, jos kaupunki valitsee ruokapalveluun keskuskeittiömallin? Annika sanoo, että tulevaisuuden tuotantotavassa pitää selvitä joka tapauksessa nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä. – Olemme jo aiemmin laskeneet, että henkilöstön vähennystarve on kolmannes. Lukua ei Annikan mukaan kannata säikähtää, sillä kolmannes henkilöstöstä vähenee joka tapauksessa vaihtuvuuden ja eläkkeelle siirtymisten takia. ERITYISRUOKAVALIOT OTETTAVA HUOMIOON
Osa nykyisistä pienistä keittiöistä on tullut tiensä päähän ja vaatisi alusta asti valmistettavia aterioita varten isoja remontteja. Ongelmallisia ovat myös erityisruokavaliot, sillä niiden valmistukseen tarvittaisiin omat tilat jokaiseen valmistuskeittiöön. Joka kymmenes tilapalveluiden valmistamista aterioista on nykyään erityisruokavalioita. Esimerkiksi Huhtisen aluekeittiö on ahdas jo nykyisellään eikä siinä ole tilaa erityisruokavalioiden valmistukseen. Myös pakkaustilat puuttuvat. Sama koskee Linnankosken lukion aluekeittiötä. Lisäksi Omenamäen palvelutalon aluekeittiö on käynyt ahtaaksi, ja Johannisbergin aluekeittiö tulisi remontoida välittömästi.
Keskuskeittiömallissa ruokaa valmistetaan enemmän alusta alkaen itse.
HYVÄÄ RUOKAA JÄRKEVÄSTI
Yksi syy keskuskeittiömalliin on henkilöstön tarve. Mikäli siirryttäisiin pieniin valmistuskeittiöihin, henkilökuntaa tarvittaisiin nykyistä enemmän. – Tämä on suuri haaste, sillä ammattitaitoisesta keittiöhenkilöstöstä on pula jo nyt. Pieniä valmistuskeittiöitä varten tarvittaisiin lisää 150 ruoanvalmistuksen ammattilaista. Heidän on kyettävä
SUUNNITELMAT VALMIIKSI KEVÄÄN AIKANA
Kuinka varma keskuskeittiön tulo sitten on? Joko päättäjät ovat hyväksyneet uuden mallin? Lopulliset päätökset yksityiskohtineen ovat vielä tekemättä. Tarkoitus on, että hankesuunnitelma etenee kevään aikana ja tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn kesään mennessä. Parhaillaan sitä varten tehdään lisäselvityksiä. Hankesuunnitelman edetessä tarkentuvat keskuskeittiön laajuuteen, teknisiin ratkaisuihin, tuotantoon ja rahoitukseen liittyvät yksityiskohdat. Myös henkilöstöä, eri viranomaistahoja ja sidosryhmiä kuullaan suunnittelun yhteydessä. • Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 9
9
3.3.2014 13.16
Jos tulee tenkkapoo,
apu on lähellä Kevätkummun tiimi osaa pitää hauskaa kesken kiireisen työpäivän. Murheistakin voi kertoa työkaverille. TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVA: VIRPI LEHTINEN
P
orukan ilopilleri ja rauhallisempi pohdiskelija. Räväkkä, mutta aina ystävällinen. Hyväntuulinen ja tyyni. Huumoria viljelevät vääräleuat. Millainen soppa syntyykään, kun tämä tiimi mennä huiskaisee päivästä toiseen? Ei lainkaan hullumpi sekametelisoppa. Kevätkummun siivousporukka ja huoltomiehet osaavat pitää hauskaa työn lomassa, vaikka kiire pukkaisi kantapäillä. – Ilman huumoria ei näissä hommissa pärjää, sanovat työparina työskentelevät tilahuoltajat Marjo Hukka ja Susanna Virtanen eli Mallo ja Suski. Ja nauravat tietenkin päälle. HUONE RAIKUU NAURUSTA
On aamukahvin aika, ja Kevätkummun tiimi on kokoontunut Kevätkummun koululle taukotilaan. Tarjolla on pullaakin. Pullat on hankittu kiinteistönhoitajan Esa Virtasen keräämistä pulloista saaduilla kolikoilla. – Otatteko pullaa, ukot, Satu Miettinen kysyy kiinteistönhoitajilta Esalta ja Peter ”Pettu” Uroselta. Satu on tullut aamukahville viereisestä Mäntykummun päiväkodista, samoin nuorisoasemalla, kirjastossa ja koulussa työskentelevä Tua Törnroos. Dorrit Lehtonen puolestaan siivoaa Kevättuulen päiväkodissa. Ja ukothan ottavat. Pettu pistelee jo sellaista huumoria, että huone raikuu naurusta ja Esa säestää. Vaikka porukka on ollut vasta syksystä asti kasassa, se on hitsautunut hyvin yhteen. Tiimi on jaettu kolmeen eri kohteeseen, mutta yhteistyö on silti tiivistä.
– Susannalla on kokemusta keittiötöistä. Hän tulee apuun vaikka kesken omien hommien. Pettukin on pelastanut minut monelta mokalta, Satu kiittää. – Kyllä me aina tuurataan, jos on tarvis. Pitää olla joustava, Susanna lisää. Marjo Hukka pohtii, että mistään työstä ei pidä kieltäytyä. Hyvä yhteishenki on työpaikalla todella tärkeää. – Kaikkea pitää tehdä, vaikkei niin tykkäisikään. SOPIVASTI HULLUJA
Kevätkummun tiimi ahkeroi etenkin aamuvarhaisella, kun päiväkotilapset ja ala-asteen oppilaat vielä tuhisevat vuoteissaan. Tilat pitää putsata ennen heidän tuloaan. – Aamut ovat kiireisimpiä. Silloin mennään ja lujaa, tiimiläiset kertovat.
10
tilapalvelut_1/2014.indd 10
3.3.2014 13.16
Ti i mi t
TUTUKSI
He pitävät toisiinsa yhteyttä työpäivän aikana puhelimitse. On mukavaa, kun tietää, että apua on tarjolla, ja ystävällinen ihminen vastassa. Suurin osa porukasta myös asuu lähekkäin, ja he ovat vapaaajallakin tekemisissä. Susanna ja Satu käyvät yhdessä pitkillä koiralenkeillä. – Ja vilkuttavat minulle, kun olen parvekkeella, Marjo hymyilee. Töissä oppii tuntemaan toisensa hyvin. On tärkeää, että voi puhua asiasta kuin asiasta. Ja jos on hiljaisempi, sekin sallitaan. – Juttelemme kaikesta. On tärkeää, että voi luottaa toiseen. Ja jos jokin töissä sattunut asia on jäänyt vaivaamaan, on kiva, kun sen voi jakaa työkaverin kanssa, Satu sanoo.
Hän pelkää heittäytyvänsä liian imeläksi, mutta suostuu silti kuvailemaan työkavereitaan. – Hauskoja, rentoja, luotettavia, ihania. Ja sopivasti hulluja. – Oikeastaan ihan bimboja, Susanna nauraa. Tietenkin Petulla on myös sanansa sanottavana. – Ihan tällaista hiljaista miestä ahdistaa, kun ei saa suutaan auki. Lisää naurua. Sitten saan kuulla, että tämä hiljainen mies myös laulaa mielellään. Jouluna kuulemma Suvivirttä ja kesällä joululauluja. •
Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 11
11
3.3.2014 13.16
Minulle on tärkeää, että...
Uusi henkilöstöohjelma
koskettaa jokaista Porvoon kaupungin uusi henkilöstöohjelma koskettaa kaikkia kaupungin palkkalistoilla olevia. Se antaa isot linjat, joita viedään käytäntöön jokaisella työmaalla. TEKSTI: KIRSI RIIPINEN KUVITUS: SHUTTERSTOCK, OUTI NORBERG
P
orvoon kaupunkiin laaditaan parhaillaan uutta henkilöstöohjelmaa. Miksi näin, eikö aiempi kelvannut? – Kaupunki hyväksyi uuden strategiansa viime vuoden lopulla, ja se ulottuu aina vuoteen 2017 asti. Jotta siinä esitetyt päämäärät ja toimenpiteet saadaan siirrettyä käytäntöön, tarvitaan uusi henkilöstöohjelma, kertoo Porvoon kaupungin henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari. Uuteen henkilöstöohjelmaan tulee konkreettisten toimenpiteiden lisäksi myös mittarit, joilla toimintaa seurataan. Sitä laadittaessa kuullaan henkilöstöä, joka voi kertoa ehdotuksia tai toiveita työpaikkakokousten lisäksi intranetissä. MUKAAN INNOVOIMAAN!
Kevään aikana kaupunki tekee myös uuden henkilöstökyselyn, jonka tulokset pyritään ottamaan huo-
mioon uudessa ohjelmassa. Anu huomauttaa, että henkilöohjelman on tarkoitus näyttää, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen: kaupunki kertoo strategiassaan, millaisia valintoja ollaan tekemässä ja henkilöstöohjelma vastaa, miten se omalta osaltaan toteuttaa niitä käytännössä. Anu kehottaa ihmisiä tulemaan mukaan innovoimaan, sillä strategiset päämäärät eivät ole aivan vähäiset. – Talouden tervehdyttäminen jatkuu. Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat. Osallistumis-
minun mielestäni...
12
tilapalvelut_1/2014.indd 12
3.3.2014 13.16
Meidän työssä tarvitaan...
Hyvinvoivia työyhteisöjä Miten uusi ohjelma koskettaa Tilapalveluja? – Ihan samalla tavalla kuin koko kaupungin muutakin henkilöstöä, eli se antaa linjaukset. Soveltaminen käydään läpi kullakin työpaikalla erikseen. Anu pohtii, että Tilapalveluissa nousevat todennäköisesti esille esimerkiksi hyvinvoivan työyhteisön kysymykset mutta myös vaikkapa rekrytoinnissa onnistuminen. – Myös prosessien läpiviemiset ja oikeat työmäärät ovat tärkeitä pohdittavia asioita.
mahdollisuudet lisääntyvät. Kaupunki on kestävä ja kilpailukykyinen. Hyviä ideoita voi kertoa myös esimerkiksi pääluottamusmiehille. Lisäksi Anu itse tai ohjelman koordinaattori Christina Sani ottavat sähköpostiviestejä mielellään vastaan. MIKÄ ON OIKEUDENMUKAISTA JA TASAPUOLISTA?
Anu toivoo, että ihmiset jaksaisivat uhrata jokusen ajatuksen tekeillä olevalle ohjelmalle, sillä siinä linjataan koko henkilöstöpolitiikka ja se koskee kaikkia kaupungin palkkalistoilla olevia. – Ohjelma tehdään yleisellä tasolla, eikä siinä ole mukana yksittäisiä työpaikkoja koskevia ohjeistuksia.
Sen sijaan siihen kirjataan, mikä on oikeudenmukaista, tasapuolista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Siinä tulee näkyä myös linjaukset siitä, kuinka henkilöstöstä pidetään huolta, kun töitä tehdään entistä pienemmällä väellä. – Joudumme pohtimaan myös, miten saamme houkuteltua meille parhaat ihmiset silloin kun heitä tarvitaan eläkkeelle jäävien tilalle. Kun ohjelman kokoamista varten koottu työryhmä saa ehdotuksensa valmiiksi, siitä kerrotaan koko henkilöstölle ja sitä käydään kullakin työmaalla läpi: mitä tämä tarkoittaa käytännössä juuri meillä. Henkilöstöohjelma hyväksytään kesäkuun loppuun mennessä. • Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 13
13
3.3.2014 13.16
– Työsuojelussa tarvitaan kaikkien panosta yhteisten tavoitteiden, esimerkiksi työtapaturmien vähentämiseksi, kertoo työsuojelupäällikkö Leena Juvakka. p
TYÖSUOJELU
YHT EINEN ASIAMME Työsuojelutavoitteiden asettamisessa ja toteutumisessa tarvitaan niin työnantajaa kuin henkilökuntaakin. TEKSTI: KIRSI RIIPINEN KUVA: JANNE LEHTINEN
14
tilapalvelut_1/2014.indd 14
3.3.2014 13.16
T
yösuojelupäällikkö ja työsuojeluvastaavat edustavat työnantajaa. Työsuojeluvaltuutettu on henkilöstön edustaja. Työpaikkojen työsuojeluparit (esimies ja henkilöstön edustaja) ovat työsuojelun toimijoita. Porvoon kaupungin työsuojelupäällikkö on henkilöstöjohdossa toimiva suunnittelija Leena Juvakka. Hän toimii asiantuntijana työturvallisuuslakiin liittyvissä asioissa ja organisoi työsuojelun yhteistoimintaa keskitetysti. Lisäksi Juvakan tehtäviin kuuluu keskistetyn ohjeistuksen laatiminen. Vastikään päivitetty ohje työtapaturmista ilmoittamisesta on tästä hyvänä esimerkkinä. Tilapalveluiden henkilökuntaa edustaa toimikaudella 2014–2017 työsuojeluvaltuutettu Leena Väänänen. Työsuojeluparin tehtävänä on tarkkailla työpaikan olosuhteita, osallistua työhyvinvointitoimintaan ja henkilöstön edustajana aluehallintoviraston mahdollisiin työsuojelutarkistuksiin. •
VELVOITTEET • Työnantajan velvoitteena on huolehtia siitä, että työtä voidaan tehdä turvallisesti ja terveellisesti. • Työntekijän on noudatettava annettuja ohjeita ja kerrottava havaitsemistaan työturvallisuuspuutteista esimiehelle.
Suojaimet ei vät a u ta, jos niitä ei käyt ä!
Katso tilapalvelun työsuojeluparit ja yhteistyöryhmä sivuilta 20–21.
”Työsuojelua edistetään yhteistyöllä” Onneksi olkoon Leena Väänänen! Sinut on valittu vaaleilla täysipäiväiseksi työsuojeluvaltuutetuksi vuosille 2014–2017. Mitä kaikkea työhösi liittyy? – Kiitos! Toimialueenani on Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut, varhaiskasvatuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut lukuun ottamatta opetuspalveluja. Varsinainen toimi minulla on lähihoitajana Epoon päiväkodissa.
jokaisen työntekijän omaa asennetta työympäristöä kohtaan. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua työympäristönsä epäkohtiin, jos hän havaitsee turvallisuuspuutteita. Työympäristö on pidettävä siistinä, ja jokainen työntekijä voi vaikuttaa hyvän työilmapiirin luomiseen.
Mikä sai sinut kiinnostumaan työsuojeluasioista? – Olen toiminut aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä yli 20 vuotta erilaisissa tehtävissä. Työsuojelu on yksi tärkeimmistä asioista, joita ammattiyhdistysliike ajaa varsinaisen edunvalvonnan lisäksi. Kolme vuotta sitten sain tilaisuuden toimia kolmen kuukauden ajan työsuojeluvaltuutetun sijaisena. Tästä heräsi varsinainen mielenkiinto työsuojelu- ja varsinkin työhyvinvointiasioita kohtaan.
Millaisissa asioissa kannattaa kääntyä nimenomaan sinun puoleesi? – Kun työntekijä havaitsee epäkohtia tai puutteita työsuojeluun tai työhyvinvointiin liittyvissä asioissa, hänen tulee ensisijaisesti kääntyä oman esimiehensä puoleen. Mikäli esimies ei ota asiaa hoitaakseen, silloin työntekijän kannattaa ottaa yhteys työsuojeluvaltuutettuun, siis minuun. – Korostan vielä työntekijöiden oma-aloitteellisuuden merkitystä. Rohkaisen tuomaan esiin omia ideoita, joilla työpaikasta voidaan tehdä entistä turvallisempi ja samalla keventää työtaakkaa.
Mikä on mielestäsi työsuojeluvaltuutetun tärkein tehtävä? – Työsuojeluvaltuutetun on edistettävä työntekijöille mahdollisimman turvallista ja terveellistä työympäristöä yhdessä työnantajan ja työsuojeluviranomaisten kanssa. – Työsuojelu- ja työhyvinvointiasioissa korostan kuitenkin
Millaisella tolalla työsuojeluasiat ovat mielestäsi Porvoossa? – Porvoossa on pitkät perinteet työsuojeluasioiden hyvästä hoidosta. Työsuojelua kehitetään työnantajan ja työntekijöiden sekä työterveyshuollon välisenä yhteistyönä. Tällä hetkellä työn alla on muun muassa yhtenäinen koneturvallisuusohjeistus. •
Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 15
15
3.3.2014 13.16
TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI AHVONEN
Lomavinkkejä kevääseen ja kesään LÄHILOMAILUA
Retkelle lähisaaristoon
J
os et ikinä ole tutustunut Porvoon saaristoon, tee se tulevana kesänä. Pellingin saaristossa nähtävää on paljon – ja mikä parasta, matka ei ole pitkä. Perille pääset paitsi bussilla tai omalla autolla myös pyöräillen – ja tietysti veneellä. Miten menetkin, polkupyörä kannattaa ottaa mukaan. Pyöräillen tai kävellen on ihana tutustua tähän luontoparatiisiin – reittejä on kolme ja niiden varrella on paljon nähtävää. Jos et ole ottanut mukaan omia eväitä, voit ostaa niitä ihanasta saaristolaiskaupasta Söderby-bodanista. Ruokakori täytyy tosin tilata päivää aikaisemmin. Siihen sisältyy vilttejä, istuinalustoja, käsipyyhkeitä, pöytäliina, kahvimukit ja lusikat, kankaiset ruokaliinat, kahvia, teetä, sekamehua, sokeria, kahvimaitoa, päivän pullaa sekä kahta eri lajia keksejä. Ruokaa saa myös Tirmon saaristokeskuksesta ja Benitas Cafésta. •
Yhteystietoja Benitas Café Santasaarentie 162, 07370 Pellinki puh. 040 740 9729 www.pellinge.net/benitascafe Tirmon saaristokeskus Tirmontie 611, 07360 Tirmo puh. 040 822 5556 tirmo(at)saaristokeskus.fi www.saaristokeskus.fi Söderby-Boden Vanha Söderbyntie 44, 07390 Suurpellinki puh. 019 540 699 soderbyboden(at)gmail.com soderbybutiken.worpress.com LISÄTIETOA PALVELUISTA PELLINGISSÄ WWW.PELLINGE.NET/KOTI.HTM
Porvoon ulkosaaristossa sijaitseva Söderskärin majakkasaari on merkittävä haahkojen, räyskien ja muiden merilintujen pesimäalue.
SÖDERSKÄRIN MAJAKKA/JARI POHJALAINEN
Ulkosaaristossa sijaitsee myös Klovharun, Tove Janssonin kuuluisa kesänviettopaikka. Sinne saa rantautua kesäisin yhden erikseen ilmoitetun viikon aikana.
16
tilapalvelut_1/2014.indd 16
3.3.2014 13.16
KAUKOMATKAILUA
Edullisesti kauas – äkkilähtö!
M
onet haluavat varmistaa paikkansa auringossa hinnalla millä hyvänsä – ja miksi ei. Mutta niillä, joilla on varaa joustaa loma-ajasta, on mahdollisuus päästä hyvinkin edullisesti etelänlomalle tai jopa kaukomatkalle. Edullista etelänlomaa kyttäävän täytyy olla valmis singahtamaan yhden tai kahden vuorokauden varoitusajalla lentokentälle – silloin matkojen hinnat nimittäin laskevat alhaisimmilleen. Kanariansaarille saa äkkilähtölennon halvimmillaan reilulla sadalla eurolla. Tällöin majoituspaikka pitää hankkia itse, mutta niitä on paljon ja kaiken hintaisia. Hotellimajoituksen sisältävä viikon matkapaketti saattaa irrota alle 300 eurolla – sillä hinnalla ei lomaa Punkaharjulla vietetä! Äkkilähdön metsästäjä tarvitsee nopeaa reagointikykyä, avointa mieltä ja nettiyhteyden, jonka avulla hintojen kehitystä voi seurata! Osoitteesta www.rantapallo.fi näet kaikki äkkilähdöt yhdellä silmäyksellä ja voit laittaa erilaisia hakukriteerejä. Googlettamalla hakusana äkkilähtö voi säästää monta sataa euroa. •
Äkkilähdön metsästäjä tarvitsee nopeaa reagointikykyä
Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 17
17
3.3.2014 13.16
Uusi kaupunkistrategia
EI PAPEREITA VAAN
KÄYTÄNTÖÄ Miten voisimme tehdä töitä uudella tavalla? Voisimmeko jättää jotakin kokonaan tekemättä? Selvitetään, mitä Porvoon uusi kaupunkistrategia tarkoittaa jokapäiväisessä työnteossa. TEKSTI: KIRSI RIIPINEN KUVA: JANNE LEHTINEN
K
aupunkistrategia muuntuu vauhdilla arkeen, kun asioista puhutaan työpajoissa ja täytetään yhdessä tätä varten tehtyä työkirjaa. – Ainakin meillä työpajassa on puhuttu myös asian vierestä, mikä toisaalta sekin on ollut tärkeää, kertoo Tilapalveluiden siivoustyönjohtaja Siv Makkonen. Samanlainen kokemus on myös isännöitsijä Göran Sjöströmillä. Hän tosin arvelee, että keskustelu ei ollut hänen miesvoittoisessa porukassaan yhtä vuolasta kuin naisseurueissa on ollut. – On hyvä, että strategiaa puretaan porukalla. Jos asiasta ryhdyttäisiin kyselemään ihmisiltä yksittäin, tulokset jäisivät heikommiksi, Göran tuumaa. TIUKKA TILANNE NÄKYY
Siv on samaa mieltä, kuten myös ruokapalveluesimies Pia-Maria Starck sekä taloussuunnittelija Erja Forsberg, joka vetää työpajaa Tilapalveluiden toimistossa. Keskustelut ryhmissä jatkuvat vielä, mutta tarkoitus on, että kevään aikana jokaiselle työpaikalle saataisiin lista tärkeimmistä strategiasta käytäntöön vietävistä asioista. Strategiassa näkyy selvästi esimerkiksi julkisen sektorin tiukka tilanne: töitä on kyettävä tekemään entistä pienemmällä porukalla. Porvoon kaupungissa korostetaan myös esimerkiksi kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta. Näistäkin työpajoissa on puhuttu.
KAVERIA EI JÄTETÄ
Tähän asti saadut kokemukset kertovat, että strategian työstäminen kiinnostaa ihmisiä ja että työpajoihin tullaan mielellään mukaan. Kaupungin uusi ohjelma ei siis olekaan kasa papereita tai isojen herrojen aivoituksia, kun päämäärät tuodaan lähelle yhteisiin tapaamisiin. – Ainakin meillä ihmiset miettivät, miten palvelumme voisi olla vielä parempaa, jotta työpaikat säilyisivät myös tulevaisuudessa, Siv kertoo. Göran on ilahtunut erityisesti siitä, miten selvästi yhteisissä keskusteluissa on noussut esiin ”kaveria ei jätetä” -meininki. Toisin sanoen, kun joku huomaa, että kollegalla on tiukka paikka, häntä mennään auttamaan. Tällaisia tilanteita sattuu muuallakin Tilapalveluissa esimerkiksi silloin, kun joku sairastuu eikä hänen tilalleen heti saada sijaista. Hyvä porukkahenki on silloin kullanarvoinen, ja siihen jokainen pystyy vaikuttamaan. Siv on hyvillään siitä, että työpajoissa ihmisille kirkastuu ajatus kaupungin perimmäisistä tarkoituksista sekä Tilapalveluiden rooli isommassa kuviossa. PiaMaria kiittelee, miten näkyvästi kuntalaisten hyvinvointia strategiassa korostetaan. •
”Kun joku huomaa, että kollegalla on tiukka paikka, häntä mennään auttamaan.”
18
tilapalvelut_1/2014.indd 18
3.3.2014 13.16
Kaveria ei jätetä, toteavat Siv Makkonen, Pia-Maria Starck, Göran Sjöström ja Erja Forsberg
Pienet teot ratkaisevat Kun eteenpäin vietävät kärkihankkeet saadaan yhdessä päätettyä, ne eivät jää paperille. Niistä on tarkoitus puhua jatkossakin työpaikkatapaamisissa. Millaisia muutoksia käytännön työhön on odotettavissa? – Meidän työmme on sidoksissa mitoitettuihin laatuvaatimuksiin, ja ne määrittelevät työpäivän perustan. Työpajoissa olemme puhuneet paljon poikkeustilanteista ja siitä, miten voimme
hoitaa myös ne entistä paremmin. Esille on noussut esimerkiksi oma aktiivisuus, Siv kertoo. Toimiston pajassa on puhuttu muun muassa tilapalvelujen synergiaeduista ja palvelujen markkinoinnista. Pieniltäkään tuntuvia asioita ei kannata vähätellä. Kierrätys tehostuu ja yksi pieni työvaihe jää pois esimerkiksi silloin, jos toimistojen työhuoneiden roskakoreja käytetään vain papereille. Silloin roskiksiin ei tarvita pussia ja nii-
den tyhjentäminen käy nopsaan. Göranin porukassa on muistutettu yksittäisistä ostoksista. Jos käy rautakaupassa kuuden euron ostoksella, sen käsittely vie toiset kuusi euroa. Tehtävien ja niissä tarvittavien osien suunnittelu on siis tärkeää jokaiselle. – Meillä puhutaan hävikin määrästä. Seuraamme jatkossa todennäköisesti entistäkin tarkemmin ruoan hävikkiä ja sitä, millaisia määriä raaka-aineita tilataan, kertoo Pia-Maria. •
Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 19
19
3.3.2014 13.16
Ota n! ta ltee
Koska ylitöihin, mistä kuntoutus? Näin meillä menetellään
T
yösopimukseen liittyvät asiat sovitaan oman osastopäällikön kanssa. Samassa yhteydessä sovitaan palkkauksesta, mahdollisesta koeajasta ja muista palvelussuhteen perusasioista. Toimitusjohtaja allekirjoittaa kaikki yli kuuden kuukauden mittaiset sopimukset. Uusien työntekijöiden perehdyttämisohjelma käynnistyy jo ensimmäisestä työhaastattelusta. Tarkat menettelytavat, toimenkuva ja muu ohjelma käydään läpi ensimmäisten työpäivien aikana kohta kohdalta. Ketään ei jätetä yksin. Työntekijän lähin esimies tai työntekijän tuleva työpari auttaa ja opastaa alkuun. Työntekijä saa henkilökortin, joka kulkee jatkuvasti mukana. Lähimmältä esimieheltäsi saat vastauksen, jos sinulla on mielessäsi kysymyksiä koskien
• työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia • vaitiolovelvollisuutta ja salassapitoa • perhevapaita (äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä vuorotteluvapaa) • palvelussuhteen päättymistä (irtisanomisaika, työtodistus ja palkkalaskenta) • ympäristöasioita • vakuutusturvaa • työtapaturmia (työtapaturman sattuessa lähin esimies täyttää työtapaturmailmoituksen) YLITYÖT Ylitöihin ei voi vain jäädä, vaan niistä pitää sopia aina etukäteen työnjohtajan tai lähimmän esimiehen kanssa. Ylityöt saa sopimuksesta pitää vapaana tai ottaa rahana.
LOUNASSETELIT Jos olet oikeutettu saamaan lounasseteleitä, käy lunastamassa ne palvelupiste Kompassista. Muista ottaa henkilökortti mukaan. PALVELUPISTE KOMPASSI Palvelupiste Kompassista saat paitsi lounassetelit ja liikuntasetelit myös tietoa Porvoon kaupungin vuokramökkien vuokrauksesta ja hakuprosessista. Kompassin palveluneuvojat neuvovat ja palvelevat porvoolaisia kaikissa kaupungin palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Kompassi sijaitsee kunnantalossa katutasossa, Rihkamatori B, puh. 020 69 2250, kompassi@porvoo.fi TUPAKOINTI Porvoon tilapalvelut on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi. Tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta lakisääteisiä ja työehtosopimuksiin kirjattuja taukoja työaikaan kuulumattomalla ruokatauolla. Tupakoinnin lopettaminen on henkilökohtainen päätös, johon Porvoon tilapalvelut työnantajana kannustaa ja motivoi. SAIRASTUMINEN JA ILMOITUSVELVOLLISUUS
Ilmoita heti aamulla sairastumisestasi puhelimitse esimiehellesi ja ole tarvittaessa yhteydessä Kuninkaantien terveys-asemaan. LOMAT Listat lomavarauksista ja lomatoiveista kiertävät syksyllä ja keväällä. Työnantaja vahvistaa lomat. Yllättävien esteiden ja menojen ilmaantuessa keskustellaan aina tapauskohtaisesti loman siirtämisestä tai ajankohdan vaihtumisesta lähimmän esimiehen kanssa.
TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuudesta voit kysyä oman osastosi yksikkösi työsuojelupareilta. Työsuojeluparin muodostavat yleensä työnantajan ja työntekijän edustaja. Parit ovat mukana koordinoimassa tilapalveluiden työsuojeluriskienhallintaohjelmaa. Riskit arvioidaan kolmen vuoden välein vuosittain ja siinä käsitellään taloutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevia riskejä. Tilapalveluiden riskienhallintaohjelma on yksi osa Porvoon kaupungin riskienhallintaohjelmaa. Toimitusjohtaja vastaa työnantajan edustajana työturvallisuudesta, ja henkilöstön virallisena edustajana toimii työsuojeluvaltuutettu Leena Väänänen. TYÖSUOJELUPARIT Kiinteistöpalveluyksikkö
• Björn Nyqvist M2781, 050 572 6274 ja Tom Rönnblad • Mika Söderström M5756, 040 775 0008 ja Dennis Forsberg Siivousyksikkö
• Marianne Seppänen M5758, 040 351 5530 ja Helena Niskanen • Hanna Simula M2798, 0400 476 768 ja Leena Wallius • Siv Makkonen M2799, 0400 840 994 ja Susanna Virtanen • Irja Patjas M4413, 040 583 3581 ja Mari Older Ruokapalveluyksikkö
• Helena Jokinen M5146, 0400 743 2062 ja Anu Laaksonen • Satu Siikavirta M5145, 040 743 2052 ja Marianne Nordström • Nina Sola M3448, 040 489 9530 ja Maria Baarman-Ek M3341, 040 489 9541
20
tilapalvelut_1/2014.indd 20
3.3.2014 13.16
• Eeva Hyvönen 019 575 5046 ja Kirsi Myllys • Ulla Pirhonen M5937, 040 187 2213 ja Teija Mäkelä • Pia-Maria Starck ja Taina Koskela M2521, 040 489 9535 • Birgitta Kiiski ja Alvar Heikkinen YHTEISTYÖRYHMÄ Suluissa varajäsenet • Annika Malms-Tepponen, pj • Nina Sola (Harriet Ekholm) • Ritva Flink (Anu Laaksonen) • Mika Söderström (Björn Nyqvist) • Peter Nordström (Tom Ingelin) • Hanna Simula (Marianne Seppänen)
• Harriet Viljala (Riitta Hyppönen) • Leena Väänänen, työsuojeluvaltuutettu KOULUTUS Kerro lähimmälle esimiehellesi, jos olet kiinnostunut jatko-opinnoista ja lisäkoulutuksesta tai oppisopimuskoulutuksesta. Voitte yhdessä pohtia, mitä se käytännössä tarkoittaisi ja miten asiaa voidaan edistää. KUNTOUTUKSET Jos olet kiinnostunut erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista, ole yhteydessä työterveyshuoltoon.
”Puhelinluettelo” Toimitusjohtaja | Annika MalmsTepponen, puh. M2791, 0400 784 696 Kiinteistöpalvelupäällikkö | Mikael Nystedt, puh. M2779, 040 527 7013 Siivouspäällikkö vt. | Marianne Seppänen, puh. M2519, 040 752 7221 Ruokapalvelupäällikkö | Birgitta Creutziger, puh. M3219, 040 482 2301 PALKKA-ASIAT Hallintopalvelukeskus, Raatihuoneenkatu 5 Tuntipalkat | palkkasihteeri Nina Blomqvist, puh. M2288, 040 489 9930
ELÄKE Eläkkeisiin liittyvissä asioissa auttaa eläkeneuvoja Mari Ahrenberg, puh. M2282, 040 489 1600. HARRASTUS- JA VIRKISTYSTOIMINTA Kaupungin yhteisestä harrastus- ja virkistystoiminnasta voit kysyä lisätietoja toimistosihteeri Eeva Pulkkiselta, puh. M2281, 040 8654484. Tilapal§veluiden omassa Voi Hyvin -ryhmässä ovat Harriet Ekholm, Siv Makkonen ja Peter Backman. Porvoon kaupunki julkaisee sähköistä viikkoinfoa, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Saat linkin infolehtiseen omaan sähköpostiisi.
Puhelinnumero, jossa etuliite M toimii työntekijöiden soittaessa työpuhelimesta toiseen työpuhelimeen.
Kuukausipalkat | palkkasihteeri Lena Lappalainen, puh. M5135, 040 481 3331
KTN Elina Toikkanen, puh. M5716, 040 186 2293
YHTEISTOIMINTA Työsuojeluvaltuutettu | Irmeli Grönqvist, puh. M2251, 040 489 9727
TYÖTERVEYS Kuninkaantien työterveysasema, Tekniikankaari 1 A Avoinna ma-to klo 8–16, pe klo 8–14
AMMATTIJÄRJESTÖT Porvoon toimihenkilöyhdistys Jyty Pääluottamusmies | Anne Saarvo, puh. M5136, 040 593 1776 Porvoon JHL ry Pääluottamusmies | Sune Forss, puh. M2341, 0400 714 118
Ajanvaraus ja asiakaspalvelu puh. 019 520 4693 Työterveyshoitaja | Johanna Vähäkuopus, puh. 019 520 4694 arkisin klo 11–12
Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 21
21
3.3.2014 13.16
Am m a t t i n a
Sujuva Arki Nälkä. Onneksi kohta on lounastauko. Ottaisinko tänään kasvisvaihtoehdon? Taas tulee lunta, mutta käytävä on kolattu puhtaaksi. Pelastusmiehistö säntää apuun. Heillä on puhtaat pukimet s ja siisti ambulanssi. Ilman ammattilaisten työtä arki ei sujuisi kitkatta. TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: JANNE LEHTINEN
Jaana Simola
keittäjä, Linnankosken lukio
Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty
K
ello käy aamuseitsemää, kun keittäjä Jaana Simola aloittaa työpäivänsä ruokkiakseen Linnankosken lukion sekä etäkohteiden nälkäiset. Simola vastaa erityisruokavalioannosten valmistuksesta ja suunnittelusta. Kaikkiaan ruokaa valmistetaan päivittäin 1700–1900 annosta. Kasvisruokailijoita on noin sata, ja erityisruokavaliota noudattaa noin 30 henkilöä. – Erikoisruokavalioannosten tarve vaihtuu päivittäin kulloisenkin ruoan mukaan. Valmistan aina myös kasvisvaihtoehdot, Simola kertoo. Aamuisin ei iske paniikki, sillä hän on aloittanut päivän valmistelut jo edellisenä päivänä. – Ruoka on valmista puoli yhdeksään mennessä, minkä jälkeen pakkaamiseen kuluu puolisen tuntia, ja lähtevät annokset saadaan matkaan muihin kohteisiin. Sen jälkeen alan valmistella seuraavaa päivää. Jos ruo-
kana on esimerkiksi lihapataa, laitan lihat valmiiksi astioihin. Seuraavana aamuna ne on sitten helppo laittaa uuniin ja lisätä kastike päälle. Oikeastaan työni ei ole kovin kiireistä juuri tämän ennakkovalmistelun ansiosta. Lukion ruokailu alkaa kello 11.05, jolloin Jaana työskentelee sali-, tiski- tai keittiövuorossa. Iloinen, energinen ja sosiaalinen nainen viihtyy parhaiten salivuorossa. – Aina välillä saamme palautetta oppilailta ja opettajilta. Sekä hyvää että huonoa, hän hymyilee. Kun lukion oppilaat ovat syöneet vatsansa täyteen, Jaana kumppaneineen siivoaa linjaston ja keittiön. Kello 15.09 hän on valmis lähtemään kotiin. Alkaa kotiäidin arki, jota tahdittavat lasten harrastukset sekä omat liikuntaharrastukset. – Isommat lapset pääsevät jo itsekin harrastuksiinsa, mutta nuorinta kuljetan vielä itse. Hän harrastaa monipuolisesti musiikkia. Se on palkitsevaa myös äidille. •
22
tilapalvelut_1/2014.indd 22
3.3.2014 13.16
Hannu Lehto kiinteistönhoitaja, Keskuskoulu
Koululaisten oma lumimies
M
oni alakoululainen vetää vielä sikeitä siinä vaiheessa, kun Hannu Lehto saapuu työpaikalleen Keskuskoululle. Ensituimaan hän katsoo, mitä ulkona pitää tehdä. Kesällä nurmi pitää leikata, ja talvella hän hoitaa lumityöt. – Urakoitsija puhdistaa traktorilla isot piha-alueet lumesta, minä taas hoidan luiskat ja portaikot kulkukelpoisiksi. Sen jälkeen teen saman homman Museomakasiinilla, joka sijaitsee koulun lähellä. Normaalitalvina sokkeloisten tilojen lapioimiseen ja kolaamiseen menee pari tuntia, minkä jälkeen juon aamukahvin. Sisällä koulussa Hannu huolehtii siitä, että paikat ovat kunnossa ja varastotilat siistejä. Jos tulee pikkukorjattavaa, hän tarttuu itse toimeen. Isommat hommat hoituvat Tilapalvelujen päätoimiston kautta. – Pikkuremppa hoituu kyllä, mutta jos on jotain isompaa korjattavaa, paikalle pyydetään alan ammat-
tilainen. Esimerkiksi sähköasioissa ammattilainen kutsutaan aina paikalle, hän kertoo. Hannu viihtyy hyvin koulumaailman tuiskeessa. Kokemusta nimittäin on. – Minulla on 11-, 13-, 16- ja 18-vuotiaat lapset, joten olen isänä kokenut koulun kaikki eri asteet. Itse olen ollut töissä koulumaailmassa pian 13 vuotta. Viihdyn hyvin lasten ja opettajien parissa. 57-vuotias Lehto on osallistunut ASLAK-kuntoutukseen. Kokemukset kuntoutuksesta ovat hyviä. – Olen innostunut taas liikkumaan. Hölkkään, jumppaan ja sauvakävelen. Pitkän työuran tehneenä jaksan nyt hyvin eläkeikään asti. Suosittelen kaikille! Kun kello on puoli neljä iltapäivällä, hän sulkee koulun ovet. – Ne sulkeutuvat sähköisesti, mutta tarkistan silti, että ne ovat kiinni, eikä mitään ole jätetty oven väliin estämään lukkiutumista. • Hyvä me!
tilapalvelut_1/2014.indd 23
23
3.3.2014 13.17
Anna Fagerlund tilahuoltaja, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos
Pyykinpesusta ambulanssin kuuraukseen
I
han ensimmäiseksi aamulla Anna Fagerlund kiiruhtaa tarkistamaan pyykit. Hän nimittäin vastaa palomiesten ja toimistoväen asusteiden pyykkäyksestä. Sitten hän jättää pyykkikoneet laulamaan, ja lähtee siivoamaan toimistotiloja ja palomiesten huoneita. – Toimistotilan ehdin siivota ennen työntekijöiden tuloa, mutta palomiehistä osa on luonnollisesti koko ajan paikalla, Anna kertoo. Tilahuoltajan työ pelastuslaitoksella vaatii erityisosaamista sekä erityistä tarkkuutta turvallisuutta ajatellen. Tätä hän painottaa aina myös tuuraajilleen. – Minulla on aina hanskat, joskus kahdetkin kädessä. Esimerkiksi ambulanssia siivotessa tai roskiksia tyhjentäessä täytyy kädet suojata tarkasti, ettei vaikkapa haa-
van takia saa mitään tartuntaa. En voi myöskään olla siivouskärryineni tiellä silloin, kun pelastuslaitokselta sännätään apuun hälytyksen takia. Annan työhön kuuluvat muun muassa saunan siisteys ja ison autohallin peseminen koneella. Hän pitää monipuolisesta työstään ja arvostaa moderneja työvälineitä. – Jos jokin työväline menee rikki, saan heti tilalle uuden. Se homma toimii erittäin hyvin! Hänestä on myös tärkeää, että työyhteisössä on mukava tunnelma. Pelastuslaitoksella on tapana tervehtiä hymyillen ja jäädä hetkeksi juttelemaan. – On mukavaa, että muut työntekijät vaihtavat kanssani kuulumisia. Minut pyydetään mukaan myös yhteisiin kahvihetkiin. On hienoa tuntea olevansa osa porukkaa. •
24
tilapalvelut_1/2014.indd 24
3.3.2014 13.17