Idylli kesä 2010 by creative peak

Idylli Idyll i BorgÅ

1 / 10

24 h Porvoo

Porvoossa

Nauti kulttuurikesästä

Staden som Bryssel

kahvila

asuu onni Saaristossa

Porvoon kulttuurikesä 2010 – Edelfeltin jalanjäljillä Porvoossa Albert Edelfelt on Porvoon kulttuurikesän päähenkilö tänä vuonna. Albert Edelfeltin siteet Porvooseen olivat vahvat. Taiteilija syntyi Kiialan Kartanossa Porvoossa vuonna 1854. Opiskeltuaan ensin Antwerpenissa ja sittemmin Pariisissa hän asettui asumaan Pariisiin. Vuodesta 1879 hän palasi Porvooseen kesäisin ja ikuisti maalauksiinsa Haikossa sijaitsevassa ateljeessa monia lähiseutujen näkymiä. Hän kuoli rakastamassaan Haikossa elokuussa 1905.

puh. 040-55 29 083, galleria avoinna päivittäin aamusta iltaan. Vapaa pääsy. Haikon ohjelmassa on myös maalauskursseja. Maalauskurssit toteuttaa Repin instituutti yhteistyössä Kymenlaakson kesäyliopiston kanssa. Haikkoontie 114, www.haikko.fi

Kulttuurikesän tapahtumia

Albert Edelfeltin ateljeemuseo Taiteilijan itselleen työskentelytilaksi vuonna 1883 rakentama ateljee. Avoinna 15.5.-31.5. ja 1.9.-15.9. ti- su klo 10-14, 1.6.-31.8. ti-su klo 10-16, Edelfeltin syntymäpäivänä 21.7.2010 on lastenteatteri Soittorasian esittämä Täti Monika Edelfeltin jalanjäljillä klo 15 ja Porvoon suomenkielisen seurakunnan jumalanpalvelus klo 18.00 ateljeemuseon pihapiirissä. Edelfeltinpolku 3, puh. 019-577 414 tai 040-55 29 083.

Hotelli Haikon Kartano Kartanon keltaisessa salongissa Albert Edelfeltin maalauksia yksityiskokoelmista. Kartanon ravintolassa voi nauttia aterian Edelfeltin tapaan tai taiteilijan nimikkoleivoksen kahvin kera, Haikon Kartano puh. 019-57601, Kartanossa ”Albert Edelfeltin kesäkodin tunnelmia” -näyttely Porvoon museon kokoelmista, avoinna ma-la klo 11-17 su 12-16. Galleria Hanna Kaarinassa Haikon kartanossa ”Pietarin Taideakatemian opettajien visiitti”. Taiteilijat dosentti Andrei Chugunov sekä pedagogit Olga Denisenko ja Alexander Novoselov.

Porvoon museo, Vanha raatihuone Vanhassa raatihuoneessa on esillä huomattava Albert Edelfeltin maalausten kokoelma sekä Edelfelteille kuulunutta esineistöä. Avoinna touko-elokuussa ti-la 10-16, su 11-16 puh. 040-197 5557. Raatihuoneentori, www.porvoonmuseo.fi Pääsymaksu: 6 € / aikuinen, 3 € / lapsi (7–17v.). Yhteinen pääsymaksu Holmin talon kanssa. Porvoon Matkailuoppaat ry – Borgå Turistguider rf teemaopastukset 27.7., 8.8., ja 24.8. ”Albert Edelfelt, aikansa kosmopoliitti”, lähtö Raatihuoneentorilta klo 18.00. Kielet suomi ja ruotsi. Aikuiset 6 € / hlö, alle 16-v. ilmaiseksi. www.porvoonmatkailuoppaat.fi

Lapsille:

Albertin satusivellin, Porvoon Teatteri Porvoon Teatteri vie lauantaisin 3.7.-7.8. klo 13-14. lapsia retkelle Edelfeltin jalanjäljille maalaamaan ja tutustumaan Albert Edelfeltin äidin opastamina taiteilijan elämään ja taiteeseen. Ikäsuositus on esikoulu- ja ala-asteikäiset. Raatihuoneentorilta. Hinta 7 € / lapsi, 3 € / aikuinen. Ennakkovaraus puh. 040-571 0680. www.porvoonteatteri.fi Albertin satusivellin mukana myös Neste Oilin Porvoon jalostamolla avointen ovien tilaisuudessa 22.8.2010 klo 12–15.

Albertin matkassa kesäleiri 3.–6.-luokkalaisille 7.–11.6. Taide- ja luontoleirillä tutustutaan Albert Edelfeltiin ja hänen maisemiinsa Porvoossa. Järjestää Porvoon kulttuurikoulu yhteistyössä Porvoon luontokoulun ja nuorisotoimen kanssa.

Kulttuurikesän päättäjäiset 27.–28.8.

Perjantai-iltana 27.8. Oodi naiselle -konsertti kirjastossa ja allasmusiikkia uimahallilla Museot ja kirjasto avoinna klo 21.00 saakka, uimahalli 22.00 saakka. Vapaa pääsy. Lauantaina 28.8. Antiikkitori Porvoon torilla klo 12-16. Torilla mukana Wenzel Hagelstam arvioimassa asiakkaiden tuomia taide-esineitä. Edelfelt-luento Vanhassa raatihuoneessa

”Albert Edelfelt – ihminen ja taiteilija”, museonjohtaja Merja Herranen, esitys suomeksi ja ruotsiksi klo 14.00. Iltapäivällä musiikkia Porvoon museoissa. Vapaa pääsy. Edelfeltiä muistellen -konsertti Borgå Gymnasiumissa klo 18.00, Jyrki Anttila ja Porvoonseudun musiikkiopiston orkesteri, liput 20 €. Porvoonseudun musiikkiopisto, Kaivokatu 37, puh. 019-520 2549 Lisätietoja: Porvoon kaupungin matkailutoimisto, Rihkamakatu 4 Avoinna: 7.6–29.8. ma–pe 9-18, la–su 10-16 sekä 2.1.-6.6. ja 30.8.–31.12. ma–pe 9-16.30, la 10-14, 019-520 2316. www.porvoo.fi/matkailu

Tapahtumaa tukevat Aktia säätiö Porvoo, Itä-Uudenmaan liitto, Neste Oil Porvoo, Nordea Suomi Oyj, Osuuskauppa Osla Porvoo, Porvoon energia, Porvoon kaupunki, Svenska kulturfonden

Edelfeltin jalanjäljillä -kierros Tutustu Edelfeltin jalanjäljillä - esitteen avulla paikkoihin, joissa taiteilija maalasi Porvoossa. Esite Porvoon kaupungin matkailutoimistosta suomeksi ja ruotsiksi sekä englanniksi ja venäjäksi.

ä viestintä 10 vuotta

viestintä-, suunnittelu- ja mainostoimisto laivurinkatu 2 | 07920 loviisa nordenskiöldinkatu 23 | 06100 porvoo 4 (019) 535 552 | www.peakpress.net

Idylli Sisältö s.38

PECHA KUCHA

7 Pääkirjoitus

32 Minä ja kaupunki: Heta Salmi

8 Sykkeessä

Palsta vinkkaa, mitä kaupungilla tapahtuu.

12 Tuokio

Mark Mallon kirjoitti runon jokirannasta.

13 Tilaisuus teki yrittäjän

Rolf Gabrielsson muistelee valokuva-albumin äärellä.

18 Kaupungin paras kahvila

Idylli testasi kahvilat, poimi omasi.

20 Porvoo 24 h

Reportaasi: vuorokausi kaupungissa.

31 Erään patsaan tarina

Lehteä tekemässä

34 Borgå som Bryssel

Kuka ihmeen Gabriel Linsén?

När familjen Nieminen flyttade till Borgå.

37 Kolumni

Niina Hietalahti paljastaa, millainen 38 nainen on Porvoon ainoan lähiruoka- kaupan takana.

17 Vanha kuva kertoo

Sarjassa taiteilijat kertovat kaupunkisuhteestaan.

Säröilyä

Palsta kertoo, mistä kaupungilla puhutaan.

44 Let’s talk vision!

Asiantuntijat visioivat huomisen Porvoota.

50 Kasvo: Maria Peura

53 Saaristolaiselämää Sundössä 58 Skaftkärr: Tulevaisuus on kohta täällä

Porvoo näyttää vihreän elämäntavan esimerkkiä koko Suomelle.

oscar lindell

mia jokiniva Ammatti? Valokuvaaja Ikä? 20 Kuvasi lehteen? 24h-reportaasin Parasta tekemistä Porvoossa? Ihmisten elämän ikuistaminen, veneily ja mökkeily Lempipaikka kaupungissa? Jokiranta

Ammatti? Toimituspäällikkö Ikä? 31 Miksi Idylli-lehti? Uuden tekeminen inspiroi. Paikallisuus on vahvassa nosteessa. Idylli tehtiin valtakunnallisen aikakauslehden laatukriteerein, mutta valokeila annettiin porvoolaisille, paikallisille ”arjen sankareille”.

Kesän viikko-ohjelma Maanantai

tiiStai

KeSKiViiKKO

tORStai

Helsinki-Porvoo-Helsinki-risteily 5.–26.7. m/s J.L. Runeberg Helsinki klo 10 > Porvoo klo 13.20 Porvoo klo 16 > Helsinki klo 19.25 Hinta: meno-paluu 35 €/aik., 16 €/lapsi (7–16 v.), meno 24 €/aik., 12 €/lapsi Lähtö: Kauppatori, Helsinki Pieni Pyöräretki 5.7.–26.7. klo 11–12.30 Hinta: 6 €/aik., lapset alle 16 v. ilmaiseksi Lähtö: Matkailutoimisto, Rihkamakatu 4 Opastettu kävelykierros Vanhassa Porvoossa 28.6.–13.8. klo 14–15 Hinta: 6 €/aik., lapset alle 16 v. ilmaiseksi Lähtö: Raatihuoneentori, (satamasta klo 13.10) trokareiden saappaissa-kävelmä 14.6., 21.6., 28.6. klo 17.30 Hinta: 10 €/aik. Lähtö tykiltä

Helsinki-Porvoo-Helsinki-risteily 11.5.–11.9. m/s J.L. Runeberg Helsinki klo 10 > Porvoo klo 13.20 Porvoo klo 16 > Helsinki klo 19.25. Ks. ma Helsinki-Porvoo-Helsinki-risteily 29.6.–14.8. m/s RoyalCat Helsinki klo 10.05 > Porvoo klo 13.20 Porvoo klo 16.00 > Helsinki klo 19.10 Hinta: meno-paluu 35 €/aik., 15 €/lapsi (7–16 v.), meno 30 €/aik. Lähtö: Kauppatori, Helsinki Jokiristeily, barkassi Borgå 8.6.–15.8. klo 11–16 tasatunnein Hinta: 8 €/aik., 4 €/lapsi (4–12 v.) Lähtö: Satama, Jokiranta urkuvartti tuomiokirkossa 1.6.–31.8. klo 12–12.15 Viikinkiseikkailu Linnamäellä -lastenkierros 6.7.–10.8. klo 13–14. Hinta: 7 €/lapsi, 3 €/aik. Ennakkovaraus puh. 040 571 0680 Lähtö: Linnamäen paikoitusalue Lounasristeily, m/s RoyalCat 29.6.–14.8. klo 14–15.20. Hinta: 19 €/aik., 9 €/lapsi (5–12 v), lounas 12 € Lähtö: Satama, Jokiranta Opastettu kävelykierros Vanhassa Porvoossa 28.6.–13.8. klo 14–15. Ks. ma teemaopastus 1.6.–31.8. klo 18–19. 6 €/aik., lapset alle 16 v. ilmaiseksi. Ks www.porvoonmatkailuoppaat.fi

Helsinki-Porvoo-Helsinki-risteily 29.6.–14.8. m/s RoyalCat Helsinki klo 10.05 > Porvoo klo 13.20 Porvoo klo 16.00 > Helsinki klo 19.10. Ks. ti Jokiristeily, barkassi Borgå 8.6.–15.8. klo 11–16. Ks. ti täti Monikan Leiki & Opi Ympäristö: Juna 12.6.– 8.8. klo 11–17. Ks. ke urkuvartti tuomiokirkossa 1.6.–31.8. klo 12–12.15 Pikku-elina -lastenkierros 8.7.–29.7. klo 13–14. Hinta: 7 €/lapsi, 3 €/aik. Ennakkovaraus puh. 040 571 0680 Lähtö: Raatihuoneentori Lounasristeily, m/s RoyalCat 29.6.–14.8. klo 14–15.20. Ks. ti Opastettu kävelykierros Vanhassa Porvoossa 28.6.–13.8. klo 14–15. Ks. ma Kesäkonsertti tuomiokirkossa 3.6.–26.8. klo 20

PeRJantai

Lauantai

Pellingin kesätori 29.5.–18.9. ja pe 25.6. klo 9–12, ei 26.6. Helsinki-Porvoo-Helsinki-risteily 11.5.–11.9. m/s J.L. Runeberg Helsinki klo 10 > Porvoo klo 13.45 Porvoo klo 16 > Helsinki klo 19.25. Ks. ma Helsinki-Porvoo-Helsinki-risteily 29.6.–14.8. m/s RoyalCat Helsinki klo 10.05 > Porvoo klo 13.20 Porvoo klo 16.00 > Helsinki klo 19.10. Ks. ti Jokiristeily, barkassi Borgå 8.6.–15.8. klo 11–16. Ks ti täti Monikan Leiki & Opi Ympäristö: Juna 12.6.–8.8. klo 11–17. Ks. ke Saaristo- ja lounasristeily/ Saaristolinja 26.6.–8.8. klo 12–15.45. Hinta: 22 €/aik., 10 €/lapsi (4-12 v.), lounas 14-24 €. Lähtö: Satama, Jokiranta

albertin satusivellin 3.7.–7.8. klo 13-14. Hinta: 7 €/lapsi, 3 €/aik. Ennakkovaraus puh. 040 571 0680 Paikka: Raatihuoneentori Lounasristeily, m/s RoyalCat 29.6.–14.8. klo 14–15.20. Ks. ti Opastettu kävelykierros Vanhassa Porvoossa 3.7.–28.8. klo 14–15. Hinta: 6 €/aik., lapset alle 16 v. ilmaiseksi. Lähtö: Raatihuoneen-tori, (3.7.–14.8. satamasta klo 13.10) Museojunamatka Kerava-Porvoo-Kerava 3.7.– 4.9., ei 10.7. ja 7.8. Kerava klo 12.10 > Porvoo klo 13.15 Porvoo klo 16.00 > Kerava klo 17.05 Hinta: meno-paluu 20 €/aik., 10 €/lapsi, meno 13 €/aik., 6,50 €/lapsi Lähtö: Keravan rautatieasema/ Porvoon vanha rautatieasema tanssit tanssisaaressa 12.6., 26.6., 24.7., 14.8. ja 28.8. klo 20

Tapahtumia 12.6. avoimet portit -pihatapahtuma, Vanha Porvoo 25.6. Juhannuskokkoristeily, Saaristolinja 25.6. Kokkopurjehdus, Marita Sailing 30.6.–4.7. avanti! Suvisoitto 3.–11.7. Pirates Of Porvoo - Suomenlahden Viimeiset Merirosvot! Koko perheen näytelmä, jokiranta

10.7. 60’s forever, the Searchers, augustinranta 16.–18.7. Porvoon Jokipäivät 20.–25.7. emäsalon musiikkijuhlat 31.7.–8.8. art albert -kuvataidetapahtuma 26.–28.8. Porvoon kulttuurikesä 2010 – albert edelfeltin jalanjäljillä, päättäjäiset 27.–28.8. Sadonkorjuu Olutfestivaali

Sunnuntai Helsinki-Porvoo-Helsinki-risteily 6.6.–29.8. m/s J.L. Runeberg Helsinki klo 10 > Porvoo klo 13.45 Porvoo klo 16 > Helsinki klo 19.55. Ks. ma Helsinki-Porvoo-Helsinki-risteily 29.6.–14.8. m/s RoyalCat Helsinki klo 10.05 > Porvoo klo 13.20 Porvoo klo 16.00 > Helsinki klo 19.10. Ks. ti Jokiristeily, barkassi Borgå 8.6.–15.8. klo 11–16. Ks. ti Saaristo- ja lounasristeily/ Saaristolinja 26.6.–8.8. klo 12–15.45. Ks. la täti Monikan Leiki & Opi Ympäristö: Juna 12.6.– 8.8. klo 11–17. Ks. ke täti Monikan Porvoo -lastenkierros 11.7., 18.7., 25.7. ja 1.8. klo 13-14 J.L. Runebergin kodin puutarha avoinna 30.5, 27.6, 25.7 ja 29.8 klo 10–16 Hinta: museon pääsymaksu 6 €/aik., 3 €/lapset (7–17 v.) teemaopastus 1.6.–31.8., ei 27.6. klo 18–19. Ks. ti

Viikko-ohjelman lisätiedot, esitetilaukset ja matkailuneuvonta Porvoon Matkailutoimisto Rihkamakatu 4, 06100 Porvoo Puh. (019) 520 2316 tourist.office@porvoo.fi www.porvoo.fi/matkailu

Pääkirjoitus | Ledare

Idylli Porvoossa | Idyll i Borgå

(kreik. eidyllion, pieni kuva) Kannessa Niina Hietalahti Kuva: Eeva Kangas

tekijät Päätoimittaja Rolf Gabrielsson Toimituspäällikkö Mia Jokiniva AD Eeva Kangas Tämän lehden toimittajat Päivi Ahvonen Marit Björkbacka Milla Hannula Seppo Iisalo Reija Kokkola Paula Launonen Mark Mallon Risto Repo Valokuvaajat Kristoffer Albrecht Eeva Kangas Oscar Lindell Virpi Lehtinen Juha Loikkanen Jakke Nikkarinen Kuvittajat Sanna Nylén Jukka Salminen Toimitus peak press & productions oy Nordenskiöldinkatu 23, 06100 Porvoo

Myönteisessä hengessä Mitä, jos jättäisimme valittamisen vähemmälle. Monikaan asia ei lopulta valittamisella parane. Valittamiseen kuluu energiaa, jolle olisi parempaakin käyttöä. Ei tarvitse, eikä pidäkään, ummistaa silmiä epäkohdilta, mutta kannattaisi pitää silmät auki myös kaiken sen hyvän ja kauniin edessä, minkä Porvoo ja koko seutu tarjoavat. Vaikka porvoolaisellakin idyllillä on särönsä ja kaupungilla suuriksi kasvaneet taloudelliset ongelmansa, meillä on myös paljon ilonaiheita ja vahvuuksia. Ei unohdeta niitä! Toivotan lukijoille antoisia lukuhetkiä ja myönteisiä elämyksiä uuden aikakauslehden parissa, myös kesäasukkaille ja kaupungissa vieraileville matkailijoille.

I positiv anda Hur skulle det vara om vi för omväxlings skull lät bli att hela tiden klaga. Det hjälper ju ändå föga. Det finns bättre ändamål att använda sin energi för. Vi behöver inte, och skall inte heller blunda för missförhållanden och olägenheter, men kunde gärna hålla ögonen öppna också för allt det goda och vackra, som Borgå och hela bygden erbjuder. Fastän också borgåidyllen har sina sprickor och staden kämpar med stora ekonomiska problem finns här även mycket att glädjas åt. Låt oss inte glömma det! Med önskan om givande läsestunder och många positiva upplevelser i sällskap med den nya tidskriften, även för sommarbosatta och gästande turister.

Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa www.peakpress.net Painopaikka Artprint ISSN 1799 -1439

Rolf Gabrielsson Päätoimittaja / Chefredaktör

Sykkeessä

Kaupungin ajankohtaisimmat asiat, tärkeimmät tiedot ja ihmeellisimmät ilmiöt

Koonnut Mia Jokiniva

Piknik, jolla viisastuu Tänä kesänä on helppoa palaveerata letkeästi joenrannassa tai räätälöidä lounastreffien puheenaiheet kerrankin oman kiinnostuksen mukaan! Porvoo Tours yhdistää kesäretkissään historian ja herkuttelun. Piknikkorin ja oppaan voi tilata juuri sinne, missä haluaisi itse nauttia auringonpaisteesta ja kuulla tarinoita vanhasta Porvoosta. Lounasvaihtoehdoksi saa joko pirskahtelevan piknikin Asturian tapaan, lempeän lähiruokatarjoilun tai pellinkiläisen saaristolaiskorin. Opas loihtii veden kielelle kertomalla vanhan ajan herkuttelusta. Millainen gourmet-kokki oli Wille Wallgren, mitä löytyi Edelfeltin lautaselta ja mitä et tiennyt vielä Kiialan kartanon viinatehtailija Levineistä? Kesto 2 h. Ryhmäkoko 5–20 hlöä. www.porvootours.fi, 019 574 2200

Antiikkia, antiikkia Porvoo on vanhan tavaran taivas. Kaupunki tekee hyvää kodin laittajan sielulle, sillä todellisia löytöjä voi tehdä vieläpä edullisesti. Galleria Rahling Välikadulla vaalii kokoelmissaan eräitä Suomen hienoimmista myytävistä astiastoista. Yli 120 vuotta vanha, Limogesin ruiskukkakuvioinen posliiniastiasto on tarkoitettu 18 henkilölle. Astioita kokoelmaan kuuluu 106. Käy ainakin katsomassa, vaikka sinulla ei ylimääräisiä hyllymetrejä olisikaan. Limogesin astiat kelpasivat aikoinaan myös Yhdysvaltojen valkoisen talon pöytäkattaukseen. Reija Kokkola Galleria Rahling. Välikatu 9. 019 58 2001

Lavatanssien pyörteisiin, ykskakskol Hyötyliikunta voi tarkoittaa esimerkiksi juhannusta tanssikengät jalassa. Tolkkisten tanssisaaressa pannaan jalalla koreasti koko juhannusyö 26.6. Jos joitain liikkeitä jää juhannuksena näyttämättä, voi elokuussa 14.8. urakoida toisen tanssimaratonin samalla lavalla San Marino&Linda-orkesterin säestyksellä. Omat laastarit mukaan! www.dansholmen.fi, 040 543 9275 8

Hyvän kahvin

salaisuus Porvoon Paahtimo järjestää kesällä tilauksesta noin tunnin mittaisia kahvikursseja ryhmille. Kursseilla kerrotaan kahvin viljelystä, kasvatuksesta ja eri kahvilaaduista. – Kurssilla voidaan opetella paahtamaan kahvia tai esimerkiksi tekemään jokin tietty erikoiskahvi. Teemana voi olla selvittää, mikä on hyvän espresson salaisuus tai se, miten kotikahvista tehdään mahdollisimman hyvää, kertoo Paahtimon ravintolapäällikkö Linda Räsänen. www.porvoonpaahtimo.fi, 019 617 040

Puutarhajoogaa taivasalla Juhannuksesta alkaen joka keskiviikkoiltana klo 18.00 taivutaan Runeberginkadun sisäpihalla puolituntiseksi puutarhajoogaan. Aiempaa joogakokemusta ei tarvita. Säävaraus, eli kumpparit jalassa ei joogata. Hinta 5 €. Jooga- ja meditaatiokeskus Gaia. Runeberginkatu 18. 040 828 88 89

Valoisuus on yleensä ensimmäinen asia, johon vierailija kiinnittää huomiota, Strandhagenin bed & breakfastin emäntä Mina Westerholm kertoo. Erillisessä vierastalossa on neljä majoitushuonetta, kodikas yläaula ja kesällä valoa tulviva oleskeluveranta. Täällä ei kuulu television tai radion ääntä, ei liikenteen melua eikä edes pölynimurin meteliä. Vakiokalustoon kuuluvat kissat Fjalar, Maja ja Hjalmar sekä sileäkarvainen mäyräkoira Hilda. Kesätyöntekijöitä ovat aitauksessaan ruohoa rouskuttavat lampaat. Kun yön hiljaisuudessa istuu parvekkeella, kuuluu sirkkojen siritys voimakkaasti. Muuten ympäristö on täysin hiljainen. Jos aamulla sataa, laittaa Mina takkaan tulen. Aamiaispöytä on katettu kauniisti, ja tarjolla on emännän aamulla paistamaa leipää. Millaista täällä on yöpyä talvisaikaan? Pimeää ja vielä hiljaisempaa. Reija Kokkola www.strandhagen.fi

Besök konsten i Svenskfinland

30.7.–1.8. klo/kl. 30.7.-1.8. klo/kl 12–18 12-18 www.konstrundan.fi

KuvaT Virpi Lehtinen, Eeva Kangas, Futureimagebank

Silenzio!

Avoimet ateljeet rannikolla

Sykkeessä

Top3

lintubongauspaikat

1. Kanteleenjärven lintuvesi Pukkilassa Suojelualueen lintutorni sijaitsee Kanteleenjärven ja peruskoulun vieressä. Hieno yölaulajakohde, jossa kuulee esimerkiksi luhtahuittia, luhtakanaa, rastaskerttusta ja pensassirkkalintua. 2. Porvoon Ruskis, pohjoisniityn lintutorni Torni on aamuvalon puolella. Riippuen veden- ja niitynkorkeudesta sieltä voi seurata vesilintuja ja kahlaajia.

Matti Puotilan kyläkauppa sai Porvoon yrittäjien Vuoden yrittäjä -palkinnon vuonna 2007.

Uuttera mohikaani jaksaa Kyläkaupat elävät ja kuolevat, mutta Matin kioski pysyy. Matti Puotilan perheyrityksenä toimiva kauppa on kuin suomalainen versio New Yorkista kertovien elokuvien tunnelmallisista ja täysistä pikkukaupoista. Omistaja asuu kaupan takana eikä työmatkoja kerry. Valikoima on puolestaan kutakuinkin isojen ostoskeskusten tapainen. Kioski tarjoaa tarpeesta riippuen sesonkiajan mansikat, polttoaineet, viikatteet ja leikkokukatkin. – Sijainti on ratkaiseva tekijä. Saaristosta ovat monet palvelut loppuneet ja moni käy täällä, vaatimaton kauppias selittää kyläkauppansa suosiota. Matin kioski sijaitsee Tarkkisten kylässä, aivan saaristoon kulkevan tien kupeessa. Kesällä kaupassa käyvät kyläläisten lisäksi myös mökeille kiiruhtavat lomalai-

set. Tärkein tekijä yrittäjäelämän onnistumiselle löytynee kuitenkin työnteosta, sen määrästä ja laadusta. – 12 tuntia, seitsemänä päivänä viikossa. Ei tässä voi laskea tunteja, vaan täytyy olla tekemisen kipinä. Tämä on kanssakäymistä ihmisten kanssa sekä halua palvella, Puotila toteaa. Matin kioskin piha ja kauppa toimivat vanhan ajan malliin kyläelämän keskuksena. Kylässä on käyty kyläkauppaa jo 1930-luvulta asti. Matin kioski on puolestaan toiminut kylässä vuodesta 1991 saakka. Intoa riittää myös kylätoimintaan. Puotila toimii Tarkkisten kyläyhdistyksen puheenjohtajana sekä uutena toimena ItäUudenmaan kylät ry:ssä. Se on toimintaa, joka luo vireyttä alueen muihinkin kyliin. Milla Hannula

www.tarkkinen.fi/matinkioski

3. Emäsalon kärki Keväällä Emäsalon kärjessä näkee arktisia vesilintuja, joskus hyvällä tuurilla vielä kesäkuussakin. Asiantuntija: Lintukuvaaja Arto Juvonen

, toripoliisista päivää Tmi Toripoliisit tuo uudenlaiset draamaopastukset kaupunkiin. Toripoliisin vinkit Porvoossa pärjäämiseen eivät taatusti ole värittömiä tai mauttomia, sillä Idylliin tihkuneiden tietojen mukaan Toripoliisien kaikki oppaat ovat ”lievästi persoonallisuushäiriöisiä” ja omaan erikoistumisalueeseensa kajahtaneita. Yksi opastaa vain vallankumouksista ja Eugen Schaumanista. Toinen vetää kierrokset kuten entisajan korttelipoliisi eli aikuis- ja kotikasvattajan roolissa. Kolmas opastaa ainoastaan kuolemaan ja rajatiloihin liittyen hautausmailla, yöaikaan...

Wanted 28.6.–2.7. näyttelijöitä, ohjaajia, kuvaajia, käsikirjoittajia… Nuorisotoimen järjestämällä kesän elokuvaleirillä Lapparbäckissä 5–9-luokkalaiset voivat suunnitella ja toteuttaa oman elokuvan ammattilaisten opastuksella. Leffanteon lomassa uidaan, rentoudutaan ja nautitaan kesästä kavereiden kanssa. Leirillä ollaan ma ja ti klo 9–17 ja ke–pe yövytään paikan päällä. Opettajana toimii tuottaja-ohjaaja Saku Koponen. Leirimaksu 90 €. Lisätietoja elokuvanteosta 040 566 5179. Hinta sisältää matkat, majoituksen, ruokailut ja kaupungin tapaturmavakuutuksen.

korvapuustit maailmankartalle!

mest fotograferade

turistmål?

Invid kyrkomuren står en rödvit MB-sportbil. Det är ändå ingen riktig Merca utan ett privatbygge på en Volkswagen-bottenplatta. I grannhusen kan man intyga att nästan alla turister stannar och låter sig fotograferas bredvid bilen. Den ägs av F1-kommentatorn Timo Pulkkinen, själv bosatt i knutarna. Legender föds ofta av sig själv, de skapas inte med våld.

Kuvat Eeva Kangas, kuvitus Sanna Nylén

Stadens

Porvoon Tullitalo saa pisteet ehdottomasti ilmiömäisimmästä kesän tapahtumaideasta. Kansantaiteiden keskus TRAD Art Centerin eli Tullitalon vaaleanpunaisten seinien sisällä voi nimittäin ihastella pian muutakin kansainvälistä kuin maailmanluokan pitsi-, paperi- ja grafiikkataidetta. Ovet avataan kesällä kahdesti viikossa japanilaisille turisteille, ja heidät opetetaan leipomaan supisuomalaisia korvapuusteja. Japanilaisryhmät Suomeen tuova Riitta Oikawa ennustaa korvapuustimanian leviävän Tullitalosta yli Aasian: – Olemme yhteilleet jo seitsemään matkatoimistoon Japanissa. Tämä on otettu erittäin innostuneesti vastaan. Suomi-buumi on Japanissa valtava, kertoo miltei 40 vuotta maassa asunut Oikawa. Idea Tullitalon korvapuusteihin lähti siitä, että japanilaisten muutama vuosi sitten Suomessa tekemä elokuva Ruokala Lokki saavutti Japanissa nopeasti kulttimaineen. Elokuva kertoi japanilaisnaisesta, joka perusti Helsingin Punavuoreen kahvilan ja muun muassa leipoi siellä korvapuusteja. Nyt samaisen kahvilan ulkopuolella Helsingissä parveilee kesät talvet kymmeniä japanilaisturisteja. – Japanilaiset ovat siitä jännä kansa, että he voivat innostua valtavasti tällaisista yksityiskohdista, kuten tietystä kahvilasta tai leivonnaisesta. Idylli-lehti toivoo, että kulttuurivaihto ei pysähdy tähän. Voisivatko japanilaiset puolestaan demonstroida meille, miltä maistuvat korvapuustit, joiden kaneli on vaihdettu wasabiin ja raesokeri kombulevään? Mia Jokiniva Lisätiedot: www.kankan.fi, 044 522 0424

Tuokio

KUVA Kristoffer Albrecht

Maarista Suomenkylään

Runo Mark Mallon

illoin luulimme olevamme joen rannassa yksin. Eräänä päivänä vesi alkoi nousta, ja lähdimme yksi kerrallaan kahlaamaan virtaa ylös. Vesi nousi ja nousi. Jatkoimme matkaa pimenevään iltaan, kahlasimme ja

uimme kohti pohjoista. Alkoi yö, ja virta erotti vahvat heikoista. Katsoin taakseni ja sanoin: Näetkö, meitä oli muitakin. Vastasit: He kaikkoavat kuin tähtien kalpeat kajot. Nousimme kalliolle, jonne kyläläiset olivat sytyttäneet tulen. Vietimme hautajaisia aamusta yöhön tulen loimussa. Valo erotti meidät meistä. Nuo ja me, sanoimme. Kuolleet ja elävät, ajattelimme. Keitä he olivat, sitä emme vielä aavistaneet. Mark Mallon on saksalaissuomalainen kirjailija ja kirjallisuuslehti Särön päätoimittaja, joka asuu Porvoossa. Valokuvataiteilija ja taiteen tohtori Kristoffer Albrecht asui Porvoossa useita vuosia 2000-luvulla.

Vesi laskeutui, hukkuneiden liha muuttui linnanvierustan maaksi, ja vuodet pakenivat taaksemme. Koetti päivä, kun meitäkään ei ollut. Ei Suomenkylässä, ei Maarissa, jossa yksinäisyytensä kuvitelleet löytävät itsensä haarautuneina harmaan taivaan alla. Juuret ja oksisto, nuo ja me, tulessa eronneet.

Tilaisuus teki yrittäjän

Niina Hietalahti etsi itsensä näköistä elämää kolmekymppiseksi. Viimein maalaiskylän kasvatti palasi takaisin pieniin piireihin, kun löysi täydellisen kodin, työn ja elämäntyylin Porvoosta. TEKSTI Mia Jokiniva KUVAT Eeva Kangas ja Juha Loikkanen

”Ideologisesti ruoassa kiinnostavat kohtuullisuus ja maalaisjärki.”

ikkuruinen maastopyörä on jäänyt kumolleen jättimäisen, taivaansinisen talovanhuksen portaiden juureen. 3-vuotias Anton on juossut pyörän luota leikkeihinsä. Anton on harvinaisen kuuluisa porvoolainen ikäisekseen. Valtaosa kaupunkilaisista tuntee hänen nimeään kantavan lähiruokakaupan, jonka Antonin äiti Niina Hietalahti perusti jokirantaan muutama vuosi sitten. Tänään Niina Hietalahti ei ole kaupalla, vaan kotona. Hän lakaisee Idyllin valokuvaajan pyynnöstä talonsa portaita. Poseeraukset kameralle eri asennoissa vuorottelevat huudahduksien kanssa: ”Kamalaa, tämä on niin suurta petosta! Mä en lakaise juuri koskaan! Mä inhoan siivoamista!!!” Kuvauksen jälkeen Hietalahti johdattaa toimittajan lähellä kotiaan sijaitsevaan lempilounaspaikkaansa, luomukasvisravintola Fredrikan lähteeseen. Keskustelun alkaessa selviää, että siivous ei ole ainoa asia, missä Hietalahti ei ole suostunut asettumaan vanhanaikaiseen naisen rooliin. – Minussa on elänyt ala-asteelta saakka kapinahenkisyys. Koulu oli vaikeaa, kun kiltin tytön muotti ei kiinnostanut ja kyseenalaistin kaiken. Sanon yhä mielipiteeni suoraan, ja välillä tuntuu, että pitäisi sulkea suu useammin, ettei saisi vihamiehiä. En suostu rutiineihin helposti. Tärkeät paperit ovat aina hukassa, laskut myöhästelevät ja mies on se, joka naputtaa kotona hujan hajan jäävistä vaatteista, Hietalahti kertoo nauraen. Vihreinä välkkyvät silmät ja rytmikkäästi sanojen tahdissa heilahteleva, punaiseen taittuva polkkatukka tukevat rehellistä puhetta, jossa ei kuulu hiukkaakaan sievistelyä tai todisteluntarvetta. LUOVUUS SAA KUKOISTAA

Hietalahti kasvoi perheensä ainoana lapsena Pirkanmaan Urjalassa, Halkivahan maalaiskylässä. Koko koulussa oli saman verran oppilaita kuin nykyisin mahdutetaan pienikokoiseen luokkaan. Vanhemmilla oli 500 emakon sikatila.

– Piirit olivat todella pienet. Koko kylän lapset olivat 4H-kerhossa. Talvella hiihdettiin ja luisteltiin, kesällä kerättiin apulantasäkkejä. Halkivahassa ei tapahtunut paljoakaan. Hietalahti jaksoi pikkukylää lukioikään saakka, mutta muutti heti valmistuttuaan vuodeksi Saksaan au pairiksi. Sieltä alkoi pitkä oman polun etsimisen tie. Seurasi muutto Turkuun kauppaopistoon, sitten Helsinkiin sihteeriopistoon, sieltä Lontooseen ja taas takaisin Suomeen. Työnantajat vaihtuivat vuosien varrella, mutta Hietalahtea vaivasi tunne siitä, ettei kaikki ole kohdallaan. – En ymmärtänyt silloin, että en vain ole omalla alallani. Mitä edes ajattelin, kun lähdin sihteeriksi! Toisella äitiyslomallani päätinkin, että otan loparit. Ryhdyin yrittäjäksi. Vasta sen kautta olen löytänyt oman luovuuteni ja alkanut kukoistaa, hän kertoo. Ruoka on aina inspiroinut Hietalahtea. Kun isä myi sikalansa maitoporsaita Helsinkiin, jopa Chez Dominiquen kaltaisiin huippuravintoloihin, alkoi Niinaakin kiinnostaa kaupanteko ruoalla. – Aina kun matkustin, ihailin ulkomaiden luomu- ja lähikauppatarjontaa. Suomen markettien valikoimat tuntuivat tosi ankeilta. Luomu ei ollut koskaan ideologisesti ensisijainen kiinnostuksen kohteeni, vaan pikemminkin kohtuullisuus ja maalaisjärki. Kun tyhjä tila vapautui Porvoonjoen rannasta, Hietalahti näki heti, että paikalle saisi hienon lähiruokakaupan. UUSI ELÄMÄ VANHASSA MILJÖÖSSÄ

Kauppa muuttui ajatuksesta oikeaksi liikkeeksi nopeasti. Alkuajat olivat intensiivistä ja fyysisestikin raskasta aikaa. Oma yritys otti, mutta myös opetti. Hietalahti ymmärsi itsestään sen, että pystyy tiukassa paikassa melkein mihin vain. Ja sen, että ajanhallinta ja johtaminen ovat hänelle vaikeimpia osaamisen lajeja. – Ehkä johtamisen vaikeus juontuu siitä, että olen ainoa lapsi. En osaa antaa negatiivista palautetta, vaan nielen sen.

Niina Hietalahti Perhe: Mies Ville, 5-vuotias Elli, 3-vuotias Anton Ikä: 35 Ammatti: Tradenomi HSO-sihteeri, yrittäjä Mielipaikka: Riippuu seurasta Intohimo: Löytyy kaikilta ihmisiltä jossain vaiheessa Klassikko: Uudet perunat ja silli Idyllisintä Porvoossa: Se, kun Runeberg-laiva tulee kesällä laituriin

Ehkä kun lapsena ei ole joutunut tappelemaan sisarusten kanssa ja kanavoimaan negatiivisia tuntemuksia päivittäin, se on aikuisenakin vaikeampaa. Anton&Antonilta kävelee katua ylöspäin muutaman minuutin Hietalahden kotiin. Huvikumpumaisen talon ovien takana asuu monta perhettä. Elämä muuttui kertaheitolla, kun pariskunta päätti 6,5 vuotta sitten jättää 50 neliötä Helsingin Lauttasaaressa taakseen ja aloittaa ystävien yllyttäminä asunnon etsimisen Porvoosta. – Tämä talo epäilytti minua ensin, koska se oli niin iso ja pitkään myynnissä. Selvisi kuitenkin, että asunnon myyjä halusi valikoida ostajan tarkkaan. Mieheni Ville puhui hänen kanssaan pitkään elämästä kahvila Strindbergillä Helsingissä – ja talo

myytiin meille. Talon rakennutti Frans Nyberg vanhempi. Hänen poikansa Geselius-Saarinen-Lindgrenin arkkitehtitoimistosta suunnitteli talon. Siinä on ehtinyt asua liuta porvoolaista kulttuuriväkeä, kirjaililijoita ja taiteilijoita. Hietalahdille selvisi jälkikäteen, että Villen isoisovanhemmat ovat tunteneet talon alkuperäisen rakennuttajan – ja varmasti siis vierailleetkin siellä. Suvun DNA palasi taloon miltei sadan vuoden viiveellä. Heti porraskäytävässä Muchan ja Toulouse-Lautrecin kehystetyt julisteet asettavat vanhan talon tunnelman kohdilleen. Sisällä valtava huonekorkeus, erikoiset seinien kulmat ja leikkaukset, valikoima vanhoja huonekaluja, kokoa-

”Täällä on todella paljon ihmisiä, jotka ovat maamme huipulla siinä, mitä he tekevät.” mista odottava kakluuni ja suurikuvioiset tapetit kertovat siitä, että Hietalahdet ovat löytäneet uniikin talon ja todella panostavat sen hoitamiseen. – Etenemme vähitellen. Pian laitamme sisäpihan verannan kuntoon. Sitten voin nauttia rakastamani aamukahvit ja lehden siellä. En väitä harrastavani sisustamista, mutta haluan kunnioittaa vanhan talon

> 15

” En ymmärtänyt, että en vain ole omalla alallani. Mitä edes ajattelin, kun lähdin sihteeriksi! ”

henkeä ratkaisuissa. Tämä talo on nyt elämäni kivijalka. PIENIMUOTOISUUS ON MAHTAVAA

Ulkona Hietalahti kertoo iloitsevansa Porvoon pienikokoisuudesta. Kaikkialle voi pyöräillä hetkessä. Tänään jo kerran kaupalle kuljettanut punainen Tunturi on kulkenut mukana aina vuodesta 1998, jolloin Hietalahti työskenteli toimitusjohtajan assistenttina kulttimaineen saavuttaneella kaapelikanava Moon TV:llä. – Pyörä muistuttaa minua aina elämäni sekavimmasta työpaikasta. Moon TV:n kohelluksen rinnalla kalpenee kaikki muu – sikäli sekin työpaikka opetti paljon, hän sanoo. Moon TV:n sekoiluista ja sykkivästä Helsingin Punavuoresta on pitkä matka Porvoon pikkukaupunki-idylliin. Tällaista muutosta Niina halusikin. – Olin eilen kymmenen minuuttia Hulluilla Päivillä. Olin sen jälkeen niin väsynyt, hektisyys oli kamalaa. Pienimuotoisuus on mahtavaa. Porvoossa kaikki on hitaampaa. Hietalahti arvostaa sitä, että lapsille saa opettaa, että ihmisiin voi luottaa. Puskissa piileksivistä namusedistä ei tarvitse varoitella. Virikkeitä ja harrastuksia on lähellä. Molemmat lapset ovat käyneet Kaivokadun Kuvismuskarin, jota Hietalahti ylistää monisanaisesti. – Tietysti tunnen joskus ulkopuolisuutta, ja jotkut asiat ottavat pannuun. Esimerkiksi kaupungin yrittäjävastaisuutta on vaikeaa ymmärtää. Täällä on todella

paljon ihmisiä, jotka ovat maamme huipulla siinä, mitä he tekevät. Sitä on vain joskus hankala nähdä politiikan läpi. MIELI ETSII JO UUTTA

Aika, jolloin kauppa oli Hietalahdelle kaikki kaikessa ja täytti miltei jokaisen vapaan hetken, on jäämässä taakse. Nyt – Kotona olemiselle on taas enemmän aikaa, iloitsee Niina Hietalahti. hän kouluttaa uutta henkilökuntaa ja valmistelee itse Anton&Antonissa takaalalle siirtymistä. Aamuisin voi taas lukea lehtiä leppoisasti, ja iltapäivällä unohtua Facebookiin. On aikaa vapaaehtoistyölle Unifemissä, joka edistää naisten asemaa ja ihmisoikeuksia. Elämää ei tarvitse enää aikatauluttaa. – Vahvuuteni on ideoinnissa ja alkuun panemisessa. Pystyn innostamaan muutkin mukaan uuteen. Mutta kun tulee tasaisuusvaihe, jossa impulsiivisuus ja tekemisen into eivät enää riitä, vaan pitäisi hioa rutiineja ja ”käyttää järkeä”, olen valmis siirtämään projektin muille. – Luulen, että olen sarjayrittäjä. Huomaan, että nyt mieli etsii taas uuden tekemisen alkua. Ruokakaupan jälkeen haluaisin tehdä jotain ihan muuta. Sitä paitsi Suomi on yrittäjän paratiisi – täällä ovat kaikki kivat jutut vielä tekemättä!

Vanha kuva kertoo Juttusarjassa tunnetut porvoolaiset muistelevat menneitä aikoja

Träbilen trean

Puuauto kolmonen

em minns inte sin första bil. I mitt fall var det en bil av trä. Jag var tre år, när jag fick den. Den var hemgjord och det som gjorde den ännu värdefullare var att det var min äldre – och enda - bror, som gjort den. Vi hade just flyttat från Borgå stad till Alkrog i Borgå landskommun, där vår far byggt ett egnahemshus åt sin familj. Bilden ur albumet är tagen på den ännu rätt halvfärdiga gården. Men för bilen var det en hur bra omgivning som helst, ännu inga rabatter och liknande hinder. Problemet med bilen var att den inte hade pedaler, utan skulle skuffas. Det var inte alltid någon hade tid att skuffa den unga föraren runt på gården. Min bror hade inspirerats att bygga bilen av de på den tiden populära lådbilarna, för vilka det ordnades backävlingar. För min och ”treans” del blev det dock aldrig något tävlande. Bilens senare öden är något höljda i dunkel, men jag har ett svagt minne av att den i något skede byttes mot en korg läsk. En av mina farbröder jobbade som bryggmästare på Borgå Bryggeri och jag har för mig att hans två söner, mina yngre kusiner, övertog ”trean” mot en korg med bryggeriets lemonad, citronsoda eller någonting liknande. Vart bilen därefter tog vägen vet jag inte. Men ”trean” lade grunden till mitt livslånga bilintresse.

okainen muistanee ekan autonsa. Minun ensimmäinen nelipyöräiseni oli kotitekoinen, puusta tehty. Sen arvoa lisäsi se, että tekijä oli vanhempi – ja ainoa – veljeni. Olin kolmevuotias ja olimme juuri muuttaneet Porvoon kaupungista Porvoon maalaiskunnan Alkrogiin, jonne isämme oli rakentanut omakotitalon. Valokuva on silloin vielä keskeneräisestä pihasta. Autolle ja ”autoiluun” piha oli kuitenkin mitä sopivin, ei kukkapenkkejä tai muita esteitä. Ainoa ongelma oli se, että ”kolmonen” ei ollut polkuauto, vaan sitä piti työntää. Työntäjää ei aina löytynyt nuorelle kuljettajalle. Veljeni oli saanut idean sen ajan suosituista laatikkoautoista, joilla ajettiin mäkikisoja. Itse en ”kolmosellani” sellaisiin osallistunut. Auton myöhemmät vaiheet ovat jonkin verran hämärän peitossa. Sellainen muistikuva minulla on, että auto jossain vaiheessa vaihdettiin koriin limsaa. Setäni oli panimomestarina Porvoon Panimossa, ja muistini mukaan ”kolmonen” meni hänen kahdelle pojalleen, nuoremmille serkuilleni, korista sitruunalimsaa tai jotain muuta panimon hyvää virvoitusjuomaa. Mitä autolle sen jälkeen tapahtui, en tiedä. ”Kolmosesta” minun elinikäinen autoharrastukseni kuitenkin lähti.

TEXT Rolf Gabrielsson

TEKSTI Rolf Gabrielsson

Kaupung in paras kahvila Etsitkö tunnelmallista paikkaa lounastauolle vai onko täydellisyyteen hiottu kahvin maku tärkeämpää, kun istahdat alas? Idylli testasi kaupungin kahvilat, poimi joukosta omasi. Teksti Mia Jokiniva Kuvat Eeva Kangas

Porvoon Paahtimo Paahtimo paahtaa kaikki kahvinsa itse. Erikoiskahvien pohjana toimiva espresso on paikan ”tumma sekoitus”, ripauksella pohjoisitalialaista makua. Café latte tehdään täysmaitoon kahdella espressoshotilla, jotka ovat täsmälleen 3,4 senttilitran kokoisia. Paahtimon jokainen latte tehdään käsityönä, eli pavut jauhetaan erikseen. Latessa on oikeaoppisen pehmeä maku ja vain sentin kansi maitovaahtoa. Mannerheiminkatu 2. 019 617 040

Café Cabriole Estetiikka on puoli ruokaa. Cabriolen suklaaprinsessa on kaunis vanhan ajan kakku, jossa ei säästellä suklaamoussea tai kermavaahtoa. Kakkukomeus on kuorrutettu belgialaisella 78-prosenttisella bittersuklaalla. Kuoren värin voi tilata muunakin kuin ruskeana. Suklaaprinsessa kukentuu sokeriruusuun ja -terälehtiin sekä mango- ja mansikkakastikekirjailuun. Kyytipoikana toimivaan café au laitiin piirretty kahvikukkakin on taiturimaista käsityötä. Piispankatu 30. 019 523 2800 18

Cellar Café Ilta-auringossa pieniä pyörteitä tekevä Porvoonjoki ja aittojen siluetit veden yllä eivät ole hullumpi maisema terassille, jossa tarjoillaan kansainvälisenkin arvostelun kestäviä tapas-suolapaloja. Cellar Cafén tapaslautasen voi tilata pienenä tai isona. Nälkä ei jää kummankaan pikkupurtavan jäljiltä. Esimerkiksi marinoidut herkkusienet, viininlehtikääryleet, falafelit, frikadellit, katkaravut pil pil -mausteseoksessa, oliivit ja talon hummus sekä salsa vievät kielen ja mielen mennessään. Jokikatu 55. 019 524 4866

Fredrikan lähde Fredrikan lähteen saksalainen kokki Anja Sorasalo menetti sydämensä tiramisuille jo nuorena, kun vietti aikaa Hampurin pienissä italialaisravintoloissa. – Kun muutin Suomeen, ihmettelin, miksi tiramisuksi nimitettiin täytekakkupohjalla tehtyjä kakkuja, joissa oli ripaus kahvinmakua. Äitini toimitti minulle aidon tiramisureseptin. Nykyisin Fredrikan lähteessä tarjoiltavaa Anjan tiramisua on muunneltu hieman, koska kahvila pyrkii tekemään ruokansa ainoastaan luomutuotteista. – Alussa tein tiramisun pohjan ei-luomu-keksistä, mutta en ollut tyytyväinen. Jalostin sitä eteenpäin, ja nyt pohjakin on luomua, Sorasalo kertoo. Lopputuloksen maku on taivaallinen – jokaisen rasvagrammansa ehdoton väärti.

Fredrikan lähde Valoa ja kullanväriä tulviva ruokailutila, kiireettömyyden tuntu, ekotaiteilija Raija Puukon suunnittelema kauniiden yksityiskohtien sisustus sekä aidolla lämmöllä höystetty palvelu. Siinä luetteloa, joka rankkaa Fredrikan lähteen Porvoon kahviloiden parhaaksi miljööksi. Paikka saa erikoismaininnan siitä, että ruoan lisäksi kahvikin on luomua. Myös vegaani löytää valikoimasta syötävää. Runeberginkatu 18. 040 828 8889

Runeberginkatu 18. 040 828 8889

Café Fanny Kun kahvilan eteen aukeaa iso terassi ja toinen moinen komeilee rakennuksen sivussa, päivä paistaa auringonpalvojalle aamusta iltaan. Raatihuoneentorin Café Fannyssa nautitaan tavallisen kahvilatarjoilun lisäksi täysistä anniskeluoikeuksista. Terassilla voi ajankulukseen ihastella, pysyvätkö läheiseen kirkkoon korkokengissä kiiruhtavat juhlavieraat mukulakivikadulla pystyssä. Välikatu 13. 050 593 2824

P o rvo o

24H TEKSTI Mia Jokiniva KUVAT Oscar Lindell

s viet o j , u u t h a p a t Mitä

tää Porvoo

en vuorokau ssa kokonais

den niin,

että siirtyy noin kahden tunnin välein aina seuraavan vastaantulijan mukaan? Idylli otti selv

ää.

Lauantai-aamu KLO

4.00–6.40

Aurinko nousee puoli viideltä. Lilli Kellgren kokee verkkoja, kun Henrik ohjaa venettä hitaasti eteenpäin.

loitamme valokuvaajan kanssa 24-tuntisen urakkamme mereltä Iso-Pellingistä, kalastaja Lilli ja Henrik Kellgrenin veneestä. Sääntöjä meillä on seuraavan vuorokauden varalle muutama. Siirrymme mahdollisuuksien mukaan noin kahden tunnin välein seuraavan vastaantulijan matkaan. Jos se on mahdotonta, palaamme aina uudestaan Porvoon torille. Kaupungin rajojen ulkopuolelle ei saa lähteä. Aurinko nousee puoli viideltä. Lilli Kellgren kokee verkkoja, kun Henrik ohjaa venettä hitaasti eteenpäin. Saalis ei ole suuri, verkoissa on pari hassua ahventa ja kuorretta. Se oli tosin odotettavissakin. 45 vuotta yhdessä olleen pariskunnan kalastusyritys on 32-vuotias. Siinä ajassa oppii tietämään täsmälleen milloin ja minkä verran kalaa nousee mistäkin. Jotta aamutorilla olisi tuoretta myytävää, sumpussa ja varastossa odottelee lisää kaloja. Lillin isä ja kaikki seitsemän sisarusta ovat kalastajia. Myös Henrik sai ammatin verenperintönä. Kellgrenin kaksi aikuista lastakin kalastavat. Yritystoimintaa pariskunta pyörittää kahdestaan: kalastukseen, perkaamiseen, käsittelyyn kuten savustukseen ja graavaukseen, kuljetukseen ja torimyyntiin ei tarvita apua. – Tämä on sesonkiammatti. Kesällä paiskitaan 16-tuntisiakin päiviä, ja talvella eletään säästöillä. Riuskoin ottein Kellgrenit pakkaavat kalalaatikot kylmähuoneesta pakettiautoon. Yhteistyö on saumatonta, ääneen ei tarvitse tekemisistä neuvotella. Kuudelta teräskaksikon auto starttaa kohti toria.

> 21

KLO

6.40–9.05

ori on vielä autio. Vain kukkakauppias asettelee pelargonioita ja petunioita riviin myyntipöydälleen. Hetken kuluttua Kellgreninkin vaunu on valmiina. Asiakkaita ei näy, edes lokit eivät ole vielä liikkeellä. Vaunun pystytyksen jälkeen Lilli Kellgren lähtee usein käymään Tuorisen kotileipomon kahvilabussissa. Kävelemme perässä. Sisällä käy vilske. 14 vuotta Tuoriselle työskennellyt Pia Rönnholm valmistautuu päivään. Valtaosa vakiasiakkaista tulee pian. Valmiina on oltava kahvia, munkit ja lihapiirakat. Sesonkiajalla bussissa tungeksii lisäksi turisteja ja satunnaisia kävijöitä. Silloin henkilökunta palvelee taukoamatta, puhuu kolmea kieltä sekaisin, poseeraa kameroille ja keittää välillä kahvit vahingossa ilman pannua. Bussin takaosan eläkeläiskaverit Tauno Kärnä ja Esa Faari kertovat, että heidän ”toriparlamenttinsa” on kokoontunut täällä joka aamu miltei 10 vuoden ajan. Miten muuten kuulisi kaikki uutiset? Ikkunan alla pasteeraa Jaana Airaksinen Viku-koirineen. Airaksinen on nyt asiakas, mutta työskennellyt torimyyjänä yli 50 vuoden ajan. – Tässä seisoi ennen hevosia ja tuolla roikkuivat Melinin lihakaupan lihat, hän kertoo. SOLin vaatteisiin pukeutunut nuori nainen lähestyy meitä. – Tuossa tuleekin ”hierojani”, innostuu Airaksinen. Hän saa Eveliina Määtältä viiden minuutin niskanpehmityksen, kunnes Määtän on kiirehdittävä seuraavaan huoltokohteeseen. Me pääsemme mukaan.

KLO

9.05–10.10

oimitaan roskat, kartoitetaan ilkivalta ja vahditaan päivystyspuhelinta, kertoo kiinteistönhuoltohenkilö Määttä työstään, kun teemme huoltokierrosta Kuninkaanportin ympäri. Varmistamme vielä, että liput liehuvat saloissa. Sitten menemme sisään. Hälytystaulu kertoo, että yö oli ongelmaton. Yhtäkkiä kuuluu riipivää kirkumista. Minä jäykistyn, mutta Määttä ohjaa meidät tottuneesti Hoplop-seikkailupuiston ohi. Ovelta näemme sisällä satoja melskaavia lapsia. Ulkona Määttä kaivaa paljain käsin tupakantumpit kivetyksen raoista. – Tärkeintä työssäni on suunnittelukyky ja kärsivällisyys. Olen onnellinen vapaudesta organisoida aikaani itse. Heti kommentin päälle päivystyspuhelin hälyttää: palvelukeskuksen katto vuotaa Söderkullassa. – Joo, mä lähden. Moi! Määttä hyppää rattiin, ja me vilkutamme, kun arjen sankaritar kaartaa valkoisella ratsullaan kohti uusia pelastettavia.

Hälytystaulu kertoo, että yö oli ongelmaton. Yhtäkkiä kuuluu riipivää kirkumista. Minä jäykistyn, mutta Määttä ohjaa meidät tottuneesti Hoplop-seikkailupuiston ohi. 23

KLO

10.10–12.30

alaamme taksilla Porvoon torille. Näemme, kuinka Kuninkaanportin kaupat ja asfalttikentät vaihtuvat äkisti perinteiseen peltoaukeaan latoineen. Raju siirtymä maisemasta toiseen näyttää, miten vimmalla Porvoo haluaa olla ”suuri pieni kaupunki”. Ohitamme luultavasti Suomen pikkuruisimman liikenneympyrän. Sen halkaisija on niin pieni, ettei etuajo-oikeutta voi päätellä. Kukakohan maksaisi kolaroidessa viulut? Torilla vastaan kiiruhtaa pieni nainen verkkareissa. Hän on 20-vuotias Emilia

Emilia ohjaa zumbatunnin. Tämä pitää nähdä! Fredrikssonin Peugeot 306:n ovet avautuvat, ja lähdemme kohti Tarmolaa. Tänne ei eksytä sattumalta. Halli teollisuusalueella on luotaantyöntävän näköinen. Mutta se piilottaa sisälleen hienolla sisustuksella tyylikkääksi tuunatun kuntokeskus Verden. Aerobicsali täyttyy erikokoisista ja -ikäisistä naisista. He kertovat, että zumbahulluus on totaalista. Muut asiat järjestellään pois kalenterista, jotta lauantai-aamu vapautuisi tanssille. 15 minuutissa huone kuumenee ja pos-

Fredriksson, tulossa Huhtisista ja menossa Sokokselle ostamaan vettä. Sitä tarvitaan pian litroittain, sillä kohta

ket hehkuvat, kun 40 naista veivaa merenguea, reggaetonia ja salsaa vuorotellen. Etteikö suomalainen lantio muka liiku?

KLO

12.30–14.30

KLO

ukuhuoneessa joku sopii lounastreffit nepalilaisravintola Himchuliin Kevätkummussa. Otamme vinkistä vaarin. Ulkoa paikka on hassunnäköinen röttelö. Sisällä kaikki kuitenkin kiiltää puhtauttaan, katossa roikkuu ”kristallikruunuja” ja tuoleilla on pitsiliinat. Yli 10 vuotta sitten Suomeen saapunut Sapkota Narayan Prasad kertoo, että perusti Himchulin kahden ystävän kanssa. Kolmikko on kotoisin Nepalin Chitalanista, ja asuu Helsingissä. Aiemmin miehet olivat Satkarin, yhden pääkaupungin arvostetuimman nepalilaisravintolan, kokkeja. – Kotimaassani tein töitä neljän ja viiden tähden hotelleissa, kunnes sain työkutsun Suomeen. Ravintola täyttyy, ja tarjoiluvuorossa oleva Prasad suihkii eestaas. Ilmaa halkovat nepalinkieliset huudot kokille keittiöön. Yk24

14.30–16.30

sikään annos ei lähde pöytään, ennen kuin maku on tarkistettu. Silti kukaan ei odota ruokaansa yli kymmentä minuuttia. Prasadin liiketoveri Shrespha Bishal kertoo, että ravintolayrittäminen on rankkaa. – Meillä on 6-päiväinen viikko, välillä 14-tuntisia päiviä. Vapaapäivä menee tukussa. Silti tämä on mukavaa, koska tämä on oma yritys, Bishal kertoo. Himchuli tarkoittaa vuorenhuippua. Sinne päästään kovalla työnteolla.

alkahoitaja Margit Magnusson kävelee lounastauolta työhuoneelleen. Hän ottaa meidät mukaansa kadunvarresta. Pian istumme Laamannin palvelukodissa, jalkahoitola Ingassa, ja katselemme, kun Raili Välimaa saa tyttäreltään jalkahoidon. Jalkahoidon jälkeen Raili lähtee leipomaan kakkua ja me autoilemme Margitin kanssa Ylä-Näsiin. Hän asuu harmaan kivitalon ensimmäisessä kerroksessa 1960-luvun pienkerrostaloalueella. Lähiöidylliä pitää yllä Näsin krouvin terassilta kantautuva möly. Margit jakaa kolmion pikkuruisen Poco-koiran ja 18-vuotiaan pojan kanssa. Olohuoneen ikkunan alla näkyy kivimuuri, joka oli aikoinaan Porvoon ja Porvoon maalaiskunnan raja. Se kulkee yhä Tolkkistentieltä Gammelbackantielle. Kävelytämme koiran Peippolan uimamontun ympäri. Kaikki palvelut, koulu, päiväkoti, jäähalli ja urheilukenttä ovat näköetäisyydellä. – Alue on oma, pieni maailmansa. Pidän eniten siitä, että täällä on rauhallista. Kun olin Helsingissä töissä, kiirehdin aina kotiin. Lenkkipolulla vastaan tulee kaksi aasialaisturistia karttoineen. Myös suuri maailma on Peippolassa.

Porvoolaiset paljastuvat herkkusuiksi: Leipätuotteista toiseksi eniten myydään Henrikssonin banaanikakkua.

KLO

16.30–18.05

itähän porvoolaiset syövät viikonloppuisin? Se selviää kaupassa. Seurattuamme vanhaa miestä keskustaan päädymme K-citymarketin penkille. Keski-ikäisten pariskuntien ja nuorten perheiden kasseihin katoaa maitoa, lihaa ja jäätelöä. Kauppias Kimmo Sivonen kertoo, että perusporvoolaisen ostoskassi maksaa lauantaina noin 22 euroa. Leipä on todennäköisimmin Vaasan Ruispalaa. Sille levitetään kotona vihreää Oivariinia. Kyytipojaksi Valion sinistä maitoa. Kalan ja lihan myynti nousee lauantaisin. Erikoisolut tarttuu mukaan yhä useammin, mutta tavallisin olutostos on kaupan edullisin kaljalaatikko. Porvoolaiset paljastuvat herkkusuiksi: Leipätuotteista toiseksi eniten myydään Henrikssonin banaanikakkua. Kaupunkilaiset ovat myös eettisiä kuluttajia. Luomumaito, -lihat, -jauhot ja -säilykkeet kasvattavat markkinapaikkaansa koko ajan. Viisaasta kuluttamisesta kertoo myös paikallistuotteiden suosiminen. Tuonkin rouvan perunapussissa on todennäköisimmin wessöläisen Selanderin tai toisen paikallisen viljelijän, Magnus Wikstenin irtoperunaa.

Pian pöytään istuu kiroileva, umpihumalainen mies, jota kutsutaan ”kivenhakkaajaksi”. Selviää, että mies omistaa Kotkassa oman jalokivikaivoksen.

KLO

18.05–20.15

orilla on kymmenittäin vanhoja amerikanrautoja. Hyvinkääläinen Suvi Nousiainen 26, poseeraa omansa edessä. Kyydissä olevan Sami Mikkolan tukka nousee korkeammalle kuin Elviksen kampaus ikinä. Ilma on täynnä bensan hajua. Torin kulmalla Christer Lindén ja Carina Niemi katselevat autojen lähtöä. Lyöt-

täydymme heidän seuraansa. Ensin pari hakee loton R-kioskilta. Sitten siirrytään Glory Daysiin iltakaljalle. Pian pöytään istuu kiroileva, umpihumalainen mies, jota kutsutaan ”kivenhakkaajaksi”. Selviää, että mies omistaa Kotkassa oman jalokivikaivoksen. Se on Euroopan ainoa topaasikaivos. Porvoolaisessa pikkukapakassa pöytäseuranamme istuu

siis Suomen ainoa jalokivien louhija! Hän kertoo, että topaaseja löytyi ja myytiinkin jonkin verran. Mutta ei rikastumiseen asti. – Sitten ne loppuivat, mies sanoo ja ryystää kahvia äänekkäästi. Hänelle ei tarjoilla enää muuta.

KLO

”Idylli säilyy idyllinä vain, jos ihmiset pystyvät ylläpitämään taloja.”

20.15–21.05

lemme joenrannassa. Penkereen kaiteeseen nojaillen mietimme, mitä tapahtuu seuraavaksi. Valokuvaaja napsii laukauksia vanhan

kaupungin talojen yli kirkolle. Äkkiä suoraan kame-

KLO

ran suunnassa erään talon ikkunasta ilmestyy tupakka. Pian sitä seuraa käsi. Kohta näkyy koko mies. Ja alkaa jutella meille. Lehtemme nimen kuultuaan hän kommentoi: – Idylli säilyy idyllinä vain, jos ihmiset pystyvät ylläpitämään taloja. Toisin sanoen, kauneus vaatii taloudellisia panos-

21.05–23.05

ellar Cafe on ollut olemassa 12 vuotta. Aloitimme algerialaisen ystäväni kanssa helmikuussa 2010, kertoo Ílker Güzel, 33. Hän

muutti Turkista Suomeen yhdeksän vuotta sitten,

tuksia. Mies katoaa ikkunasta, ja keskustelee kohta

ja tutustui nykyiseen yhtiökumppaniinsa jo tuolloin

kadulla kanssamme.

kielikurssilla.

– Välillä näen vanhan Porvoon kauneuden ym-

– Pidin Loviisassa Olympos-ravintolaa viisi vuotta,

pärilläni taas uusin silmin. Kun kävelen keskustan

mutta myin sen. Cellar Cafessa haluamme, että ih-

kaupoilta kotiin päin huomaan, että Porvoo muuttuu

miset tulevat istumaan iltaa ja

Raatihuoneentorin kohdalla kuin toiseksi kaupungik-

viihtyvät kauan. Yhdeksältä illalla tilanne kel-

si. Meteli jää taa. Sen huomatessani nöyrryn aina

larin valkoisten holvikaarien alla

uudelleen, Martin Nybergh sanoo. Vanhan kaupungin asumisessa on nurjatkin puo-

ei näytä ihan Güzelin toivomal-

lensa. Turistit kurkkivat ikkunoista sisään ja kotipi-

ta. Asiakkaita on kaksi, vaikka

haa kuvataan. Se on kuin museossa asuisi.

ruoka on loistavaa, tila viihtyisä

– Joten kyllä, laitamme kaihtimet alas joskus. Mut-

ja kauittimissa hyvää flamen-

ta se on osa elämää täällä. Se pitää hyväksyä. Olisi

coa. Mutta yhdeltätoista paikka

itsekästä sanoa, että vanha kaupunki pitäisi sulkea

ratkeilee jo liitoksissaan – nuo-

liikenteeltä tai turisteilta. Se, että täällä käy ihmisiä,

ria, vanhoja ja perheellisiäkin

jotka arvostavat tätä, on vain rikkaus, hän sanoo.

illanistujia. Juuri kun olemme

Seuraavaksi Nybergh vinkkaa meidät kohti Cellar Caféta, kotitalonsa kivijalassa sijaitsevaa ravintola-

lähdössä, astuu uusi tuttumme Nybergh sisään. – Mitä ihmettä, tämähän on

kahvilaa. Terassin ilta-auringossa värjöttelee vielä

aivan täynnä…

muutama asiakas.

> 27

KLO

23.05–00.30

astaan tulee kuutta muovikassia pyöränsarvissaan tasapainotteleva mies. Hän esittäytyy taiteilijanimellä Pullo-Pate. Porvoon kuuluisin pullojenkerääjä kiertää kaupunkia neonvihreällä Trekking-pyörällään kesät talvet, joka ikinen päivä. Viikonloppuisin ajamista kertyy yli 15 tuntia. – Aloitin tämän 11.8. 1989. Olin joutunut onnettomuuteen. Auto ajoi päälleni Nikkilän suoralla, kun olin työmatkalla. Selässä oli heijastin, mutta kuskina ollut vanha mies sokaistui rekan valoista eikä nähnyt minua. Onnettomuuden seurauksena Pate

Värikäs kaulaliina on, ja huppu varalla. – Aloitan joka aamu yhdeksän aikaan. Poljen Tolkkisiin ja Huhtisiin usein kolmestikin päivässä. Tulot vaihtelevat, mutta minulla on aina hyvä päivä. Nykyinen tilani on pyhä. Vapaus, huvi ja hyöty yhdistyvät. Pulloja löytyy kieltämättä paljon ja joka tienpätkältä. Rauhankadulla on sadan metrin matkalla 10 pulloa. Kun huomautan, että viereisellä kaiteella on tölkki, Pate ei edes vilkaise sivulleen, kun sanoo: – Ei ole. Se on pantiton ja ollut siinä koko yön. Opimme, että yhteen pussiin mahtuu

teisesti salaisuudet yhä omana tietonaan. Hän paljastaa vain sen, että on löytänyt esimerkiksi parisataa lompakkoa vuosien varrella. Huomaamme kuvaajan kanssa, että moni tuijottaa meitä, pullonkerääjän kanssa puhujia, pitkään ja pilkallisestikin. En tiedä jaksaisinko itse tällaisia katseita edes yhtä kokonaista iltaa Paten asenteella. Hän ei tulistu, ei loukkaannu, ei arvostele takaisin. Hän vain tekee työnsä ja jatkaa seuraavalle kadulle. Piispankadun ja Mannerheimintien kulmassa Pate päättää lähteä tyhjen-

joutui punnitsemaan sitä, miten tahtoi elää. Ne ajatukset johtivat irtisanoutumaan työpaikasta. Pate muutti Porvooseen ja alkoi kerätä pulloja. Kilpailijoita on ollut vuosien varrella satoja, mutta kaikki muut ovat lopettaneet. Eniten työ vaatiikin sisua ja kestävyyttä: henkistä ja fyysistä. – Kukaan ei aavista, mitä olen kuullut näinä vuosina. Mutta kehut tai haukut eivät vaikuta minuun enää, itsetuntoni on vahvistunut. Usein nuoret pojat huutelevat halutessaan näyttää kovilta kundeilta. Tytöt laittavat ne kypsempinä aisoihin. Rautainen fysiikka Patella on ollut aina. Vuonna 1983 hän juoksi maratonin kolmeen tuntiin. Saman vuoden 100 kilometrin Finlandia-hiihdossa sijoitus oli 3200:s ajalla 5:36, edes -18 asteen pakkasesta ei ollut haastajaksi. Kerran 1980-luvulla Pate polki neljä tuntia Nikkilästä Tuusulaan hakemaan Costa Rica -kahvia, koska se oli alennuksessa. – Tuolloin oli koillistuuli ja mittari näytti -34 pakkasta. Kasvoilla piti olla suoja. Jos pukeutuu oikein, ei tule kylmä. Nytkin alla on monta paria housuja.

26 pulloa, ja että pyörällä voi kuljettaa 10 pussia yhtaikaa. – Kossu ei ole minulle vieläkään maittanut, olen ollut selvin päin aamusta iltaan. Pärjään muilla tavoilla, Pate toteaa, kun katselemme keskiyön humalaisia. – Olen nähnyt enemmän kuin kukaan muu, mitä Porvoossa tapahtuu. Mutta ei se kiinnosta minua. Vaikka utelen, Pate pitää hienotun-

tämään pullopussit piilovarastoonsa. Sitä ennen puhutaan hetki politiikkaa, sekin kuuluu olevan miehellä hyvin hallussa – paikalliselta tasolta Brysseliin. – Elämä on opettanut. Ja olen ollut 20 eri työssä, esimerkiksi valssinsorvaajana ja sitojakonekorjaajana. Onnettomuuden jälkeen ajattelin, että hyvä, että näin kävi. En vaihtaisi elämääni enää mihinkään.

KLO

00.48–02.50

Barracuda on kuin Porvoo-läpileikkaus: pukumiehiä, motoristeja, täriseviä vanhuksia, pieniin tuubitoppeihin ahtautuneita nuoria tyttöjä.

stumme Tazzian portailla siinä, mihin Pate jätti meidät. Sade rihmoo. 20 minuutin kuluttua ohi kulkee naiskaksikko, Sari ja Ulla. Saamme kutsun mukaan ravintola Barracudaan. Sisällä seuraan liittyvät Jenny ja Lara. Juoru meistä on kiirinyt edellämme, Jenny kuuli jo töissä, että olimme zumbatunnilla. Barracuda on kuin Porvoo-läpileikkaus: pukumiehiä, motoristeja, täriseviä vanhuksia, pieniin tuubitoppeihin ahtautuneita nuoria tyttöjä. Kuten karaokepaikassa kuuluu, Dingon Levotonta tuhkimoa hoilotetaan ties kuinka monetta kertaa. Jatkamme Amarilloon. Heti narikassa vastaan tulee Sarin aikuinen poika. Pikkukaupunkielämän pieniä iloja! Naiset juovat muutaman lasillisen, juttelevat ja käyvät vuorotellen tupakalla. Puheenaiheet vaihtelevat yli kolmekymppisten sinkkuudesta lastenhoitoon. Joku miettii, lukeutuuko ulkopuolisten silmissä ”Sinkkuelämää-sarjan villiksi Samanthaksi”, ”keski-ikäiseksi näkymättömäksi naiseksi” vai ”vanhemmaksi luotettavaksi rouvashenkilöksi”. Emme pääse kuvaajan kanssa tekemään loppuillan analyysia asiasta, sillä kiirehdämme Frysaren nakkikioskille lähtevän poikajoukon mukaan.

Yli 80-vuotiaan Harry Gustavssonin kioski on ollut porvoolaisten aamunälän pelastus yli 30 vuotta.

KLO

02.50–4.00

nägäri unohtuu pojilta matkan varrella, mutta me menemme perille asti. Asiakkaita ei näy, joten jututan myyjänä olevaa Nooraa. Yli 80-vuotiaan Harry Gustavssonin kioski on ollut porvoolaisten

aamunälän pelastus yli 30 vuotta. Venäjältä keisarin pääkokilta ostettu sinappiresepti on yhä vetonaula. Nyt saapuu asiakas. Hän tilaa maidon ja lihiksen kahdella nakilla. – Suosituin annos, kertoo Noora. Mies jää juttelemaan kanssamme ja tilaa turinoidessaan vielä kahdesti saman annoksen. Olemme joutua klassiseen tappeluun nakkikioskin jonossa, sillä mies pitää idioottimaisena ehdotustani siitä, että niille, jotka eivät syö lihaa, voisi olla valikoimissa kasvis- tai kalaversio hodarista. Tappelua ei nähdä, vaikka mies alkaakin puolustaa toraisasti lihansyöntiä. Kellon lyödessä neljä ja kioskin sulkeutuessa haikailen yhä kalahampurilaista. Olisihan ollut hienoa päättää 24 tuntiamme Porvoossa hotdogiin, jonka välissä höyryäisi Pellingiltä tuoksuva pihvi, paistettuna tuoreeltaan Kellgrenien aamulla kalastamasta ahvenesta.

Erään patsaan tarina Juttusarjassa esitellään henkilöitä porvoolaisten patsaiden takana

Säveltävä romantikko TEKSTI Päivi Ahvonen KUVA Eeva Kangas

Selim Gabriel Linsén (1838–1914) oli porvoolainen laulunopettaja ja säveltäjä. Gabriel Linsénin puoliso Maria Natalia Linsén o.s. Borelius taas oli Suomen ensimmäinen naisvalokuvaaja. Hän sai odottaa pitkään ennen kuin nuorena ujo Gabriel uskalsi kosia viereisellä tontilla asuvaa Nataliaa. Koska keskustelun avaus tuntui kovin vaikealta, hän kirjoitti tulevalle vaimolleen nuotein koristellun runon, joka alkoi näin: ”Vill du komma med mig i den grönskande skog där ingen, ingen oss ser?” Tämän romanttisen tunnustuksen Gabriel sijoitti syreenipensaaseen, jonka äärellä Natalia usein istuskeli. Linsénin kuuluisin sävellys on ympäri maan tunnettu Kesäpäivä Kangasalla, jonka hän on säveltänyt 1860-luvulla Zacharias Topeliuksen kirjoittamaan runoon. Linsénin puisto. Vuorikatu 5

Min채 ja kaupunki Juttusarjassa porvoolaiset taiteilijat kertovat, millainen on oman luomisen ja kotikaupungin suhde

auki!

Silmät

TEKSTI Rolf Gabrielsson KUVA Juha Loikkanen

Graafikko, korutaiteilija ja kirjailija Heta Salmi on lumoutunut Porvoosta, sen luonnosta, eri miljöistä ja historiasta. Kaupunki on hänelle ehtymätön inspiraation lähde.

”M

uutin Porvooseen vajaa 20 vuotta sitten. Ymmärrän hyvin, että kaupungissa pitkään asuneet sokaistuvat helposti kaikelle ihanalle ja kauniille. Porvoolaisten olisi hyvä pitää silmät enemmän auki. Kun liikun luonnossa, näen yhtäkkiä kalliossa rautarenkaan, jossa laivat ovat olleet kiinni, tai kiviaitan merkkinä siitä, että siinä on ollut asumus. Historia pulpahtaa koko ajan esiin mitä uskomattomimmista paikoista. Olen luontoihminen henkeen ja vereen. Aiheet hopeakoruihini löydän Porvoon luonnosta, esimerkiksi juoksulenkillä Hamarista Porvoonjoen rantaa pitkin Kokonniemeen. Muistan tarkasti pieniä yksityiskohtia, minulla on näkömuisti. Hahmottelen koko maailmani kuvien kautta. Luontoaiheet siirtyvät ensin luonnoksiksi ja siitä koruiksi. Sänkyni vieressä on kynä ja paperia. Piirtelen ja luonnostelen, kun kotona on hiljaista. Aurumin verstaassa sitten vain teen. Osallistuin kymmenen vuotta sitten korukurssille. Hurahdin korujen tekemiseen täysin, ja

nimenomaan hopeaan materiaalina. Työ lähtee tasaisesta levystä. Valssaan, sahaan ja viilaan, juotan, väännän ja käännän sitä, kunnes sormet verisinä ja mustina koru on valmis. Se on vieläkin, joka kerta, pieni ihme. Olen varmaan ainoa, joka tykkää lokakuusta ja marraskuusta. On tasaisen harmaata, ruskean eri sävyjä, taivasta ja maata ei erota, horisontti on kadonnut, ja sitten yhtäkkiä edessä on kirkkaan keltainen lehti alastomassa puussa! Sain maatuneista lehdistä idean syksyllä Porvoon Taidehallissa pitämääni korunäyttelyyn. Teemana on luonnon pitsit. Kun lehdissä on vain rangat jäljellä, ne ovat kauniin pitsimäisiä. Luonnosta ja lähiympäristöstä löydän myös aiheet kirjoittamiseen. Ryhdyin kirjoittamaan, kun pojille lukemani lasten ja nuorten kirjat eivät olleet mielestäni aina niin ihmeellisiä. Kaksi kirjaa on jo ilmestynyt ja seuraavat kaksi odottavat vuoroaan. Arvostan, että Porvoossa kaikki on lähellä. Eikä täältä myöskään puutu mitään.”

Aurum Kultasepänliike Aurum toimii kultasepänliike- ja verstasrakennuksessa Vanhassa Porvoossa. Rakennuksessa on ollut kultasepänliike vuodesta 1911. Nykyinen myymälän sisustus valmistui vuonna 1916 arkkitehti Max Frelanderin suunnitelmien mukaan. Axel Roseniuksen suunnittelema verstas rakennettiin liikkeen yhteyteen vuonna 1926. Myymälä ja verstas ovat edelleen alkuperäisessä asussaan ja ovat valmistumisestaan lähtien olleet niille suunnitellussa käytössä.

BORGÅ SOM BRYSSEL Britta Nieminen får genast en känsla av ro inom sig när hon kommer från Helsingfors över bron in till Borgå. Här sker allt i en betydligt lugnare takt än i huvudstaden. Livet påminner enligt henne om familjens år i Bryssel. TEXT Marit Björkbacka BILDER Eeva Kangas

är familjen Nieminen i höstas flyttade till Borgå från Helsingfors var det ingen främmande stad de kom till. Britta, frun i huset, har under sin barndomstid bott i staden och Henrik är ursprungligen från Hyvinge, alltså van vid småstadsliv. Med flyttningen ville de ge döttrarna Mikaela, 9 år, och Isabel, 8 år, en möjlighet att vidga sina revir och inte vara så beroende av föräldrarnas skjuts för att

komma till sina olika aktiviteter. Eftersom familjens sommarställe ligger på Vessö söder om stadskärnan och bara på 20 minuters avstånd från hemmet upplever de att de nu bor idealiskt. – Vi bodde i ett enfamiljshus i norra Helsingfors men då vi tillbringar hela somrarna på stugan gick man hela tiden omkring med dåligt samvete för allt ogjort trädgårdsjobb, säger Britta. Nu bor de i en stor loftlägenhet i ett mindre höghus. Lokalen är i två våningar

och den ljusa luftiga interiören gör att den mest påminner om ett enfamiljshus. Via Stockholm och Bryssel

Familjen Nieminen har tidigare bott i både Stockholm och Bryssel. Därför känns inte steget från Helsingfors till Borgå så stort. Litet överraskande påminner livet i Borgå mer om deras tillvaro i storstaden Bryssel än om hur det var att bo i Helsingfors. – På det område vi bodde i Bryssel

”Vi gick själva till simhallen och simmade.” MIKAELA OCH ISABEL

UNDER ÅR 2009... ..flyttade bort från Borgå 1932 personer – av dom 558 till Helsingfors. ...flyttade till Borgå 2030 personer – av dom 546 från Helsingfors. Statistikcentralen 35

terskrog och kanske ett litet köpcenter. I Borgå har flickorna en helt annan möjlighet att röra sig på egen hand. – Vi gick själva till simhallen och simmade, berättar Mikaela glatt. Vägen dit är inte så lång då de bara bor 500 meter från simhallen men för flickorna betyder självständigheten mycket. Nervös skolstart

”Jag har njutit av att få följa Porvoon Tarmos hemmaspel.”

fanns det mycket restauranger och små butiker. Att bo i Borgå är litet liknande. Här kan man njuta av att gå ut och äta på en bra restaurang utan att det krävs att man förhandsbeställer ett bord, berättar de enhälligt. De uppskattade inte de långa avstånden i Helsingfors och att det mesta av verksamheten var koncentrerat till den absoluta stadskärnan. – Beslutsfattarna i Helsingfors borde satsa mycket mera på att utveckla förorterna och inte lämna dem med en kvar-

Skolstarten i fjol höstas var däremot litet ängslig för dem. – Det gick lätt att få vänner men jag var nog jättenervös då jag började i Näse skola, berättar Mikaela. Isabel håller med. För henne var den dubbelt spännande eftersom det var hennes allra första skoldag. Med två barn i lågstadieåldern är frågan hurudan skola barnen skall få viktig och något som Britta och Henrik länge funderade över. Mikaela stortrivdes i sin förra skola, som var en liten välfungerande skola, omtyckt bland såväl föräldrar som elever. – Barnen hör egentligen till Kvarnbackens skoldistrikt men vi valde Näse skola som är liten och ligger ganska nära vårt hem, berättar Britta. Det valet är de nöjda med. Barnen har acklimatiserat sig bra i Näse skola för klasserna 1-6, på västra sidan av ån. Det som de uppskattar mest med skolan är just litenheten och samvaron eleverna emellan. – När jag far till skolan brukar jag cykla med en skolkompis som går på fyran, berättar Mikaela. Nytt nät FÖR SERVICETJÄNSTER

Britta var i Helsingfors van att föra flickorna till en morgonklubb och då några liknande inte finns i Borgå uppstod en del bekymmer i början. Isabel började ibland klockan tio och flickorna hade in-

te ännu hunnit få så många vänner. Britta, som arbetar i it-branschen, valde att distansarbeta ett par dagar i veckan och problemet löste sig på det sättet. – När man är ny i en stad måste man också bygga upp ett helt nytt servicenät med tandläkare och frisörer. Det var inte lätt men som tur var är borgåborna hjälpsamma och lät djungeltrumman gå, säger hon. Henrik har å sin sida njutit av att få följa med korgbollslaget Porvoon Tarmos hemmaspel. – Det påminner om min uppväxt i Hyvinge. Då fanns det ett lag, som hela staden hejade på, och efter varje match kunde man läsa i lokaltidningen detaljer om både spelet och spelarna. Flickorna spelar nu juniorkorgboll för Tarmo och trivs med gänget. Eftersom Nieminens är en tvåspråkig familj får de prata finska när de tränar. Ändå var det svenskan i Borgå, som var en viktig faktor då familjen fattade beslutet att flytta. – Här kan man klara sig på svenska och få service på två språk, säger Britta. Både Britta och Henrik arbetar i Helsingfors. Kontrasten mellan de två städerna har gjort att de allt mer uppskattar sin nya hemstad. – Genast när jag kommer in till Borgå får jag en känsla av ro inom mig och allt sker i en betydligt lugnare takt, säger Britta. Själv är hon van att leva i ett hektiskt tempo och att allt genast skall kunna skötas via datorn. Tiden i Borgå har lärt henne att alla inte ännu lever på samma sätt. Hon saknar ofta hemsidor för företag som hon vill bekanta sig med innan hon besöker det. Även Mikaela märkte snabbt skillnaden efter flyttningen. Helt spontant konstaterade hon, när skolan började, att hon känner sig så fri i Borgå. Det om något är ett gott betyg för familjens beslut att flytta till en småstad.

Kolumni

Risto Repo

Satuja aitojen takana

ojuin siinä, keväisellä Linnamäellä ja kurotin vaivihkaa kättäni kohti tytön kättä. Kun ne kohtasivat, muistan ihmetelleeni, miten kukaan koskaan voi ajatellakaan mitään uskaliaampaa, kun jo tämä synnytti

niin tavattomia väristyksiä. Se tapahtui luokkaretkellä Porvooseen kymmeniä vuosia sitten, mutta vähän samanlaisena, sadunomaisena ja lapsellisena on säilynyt suhteeni kaupunkiin. Kun ensi kertaa muutimme vaimoni kanssa Porvooseen Moskovasta vuonna 1992, halusimme suuresta pienempään paikkaan. Tahdoimme kansallisuuskiistojen repimästä kaupungista kaksikieliseen, jotta supisuomalaiset lapsemme oppisivat arvostamaan myös toista kotimaista puhuvia, toisenlaisia ihmisiä. Kävin Helsingissä töissä, iltaisin ei juuri jaksanut olla sosiaalinen. Porvoo jäi maisemaksi, kuppilat meditointipaikoiksi, joita ne yhä ensisijaisesti minulle ovat. Kuljetutin kerran Pappilanmäellä ja vanhassa kaupungissa venäläisvierasta, Stalinin keskitysleirit kokenutta vanhaa taiteilijaystävää. – Sinähän elät sadussa, hän sanoi. Ajattelin hänenkin viittaavan maisemaan, mutta olen myöhemmin miettinyt hänen samalla tarkoittaneen niitä puuaitoja, jotka suojaavat porvoolaisten yksityiselämää. Olisihan se hauska tietää, minkälaisia todellisia kertomuksia niissä eletään, pihojen kunnostamisen ja jatkuvan remontoinnin lisäksi! Joskus, kauniimpinakin päivinä pieni alakulo täyttää mielen. Viiden Porvoon vuoden jälkeen muutimme ulkomaille. Kun kymmenen vuoden kuluttua palasimme, iloitsin toisaalta tuttuudesta, mutta toisaalta olin hämmentynyt siitä, miten moni eli samantapaista elämää kuin lähtiessämme. Ellei nyt sitten ollut eronnut tai kuten muutamat, muuttanut Viroon helpomman leivän ja parempien työskentelyolosuhteiden perässä. Mutta se nuoruuden innostus, usko Porvoossa tapahtuviin suurtekoihin, se tuntui kadonneen. Ehkä se oli vain kuvitelmaa, pala satua. Mutta uskon yhä kuin helsinkiläinen runoilijaystäväni Pentti Saaritsa, että Avantin suvisoitto on kaikista Suomen kesätapahtumista se, jota ei pidä jättää väliin. Tai kuten muutamaksi kuukaudeksi tänne muuttanut julkkistoimittaja lausahti: – On niin mukavaa, kun ei tunnisteta, eikä koko ajan tulla pöytään korjailemaan edellistä kirjoitusta. Porvoo on varmaan ihan yhtä juoruileva ja pahansuopa pikkukaupunki kuin mikä muu tahansa. Mutta sen poikkeuksellinen historia, sijainti ja ilme tekevät siitä ainutlaatuisen etsijänä sen soisi kehittyvän. Vähenisivät ne alakulonkin hetket taas uuden löytämisen riemussa. Eikä lauseita tarvitsisi aloittaa enää sanomalla ”olipa kerran...” Kirjoittaja on porvoolainen vapaa toimittaja, joka on työskennellyt kirjeenvaihtajana Varsovassa, Moskovassa, Tukholmassa ja Beirutissa. Parhaillaan hän työstää tietokirjaa isästään Eino S. Revosta.

Kuva Juha Loikkanen

kulttuurien kohtauspaikan. Sellaisena, vanhojen perinteiden ylläpitäjänä, uusien tuulien

Säröilyä

KULTTUURINTEKIJÖITÄ, TAIDETTA JA TAPAHTUMIA JOKA SORMELLE

Pecha Kucha taipuu moneksi. Loviisassa säveltäjä Markus Fagerudd ja muusikko Kimmo Koso improvisoivat musiikkia valokuvataiteilija Janne Lehtisen kuviin. Yllä olevat kuvat ovat hänen teoksestaan Night Shift.

10.9.

PECHA KUCHA

Pecha Kucha

-illat vihdoin Porvooseen

Pecha Kucha -ilta on luovien alojen esi-

järjestetään 300 kaupungissa ympäri

– Toivotamme kaikki suunnittelijat,

tysformaatti, jonka ytimen muodostavat

maailmaa. Suomessa esityksiä pidetään

yrittäjät, arkkitehdit, keksijät, muusikot,

lyhyet valokuvaluennot. Esiintyjät ker-

ainakin Loviisassa, Helsingissä, Turussa,

tutkijat, runoilijat, utopistit ja muut luo-

tovat reippaassa tahdissa visioistaan

Tampereella Oulussa ja Rovaniemellä.

vat mielet mukaan tuottamaan hyvää,

ja projekti-ideoistaan muille iltamaan

Nyt myös Porvoo on saamassa oman

Ahvonen kuuluttaa. Mia Jokiniva

osallistujille. Esityksien sisältö voi olla

Pecha Kuchansa syyskuussa.

melkein mitä vain.

– Pecha Kucha sopii myös yliopistoihin

– Koska esitykset ovat lyhyitä, säilyy

ja liike-elämään, ja miksei myös kunnal-

yleisön kiinnostus. Moni ehtii esitellä

lishallintoon. Luovuus on paikallaan kai-

projektejaan, visioitaan tai ideoitaan.

kessa työskentelyssä, ja koska esitysten

Yksi esitys kestää tasan 6 minuuttia ja

sisältöä ei rajoiteta millään tavalla, saa-

40 sekuntia, sillä esityksessä on näy-

vat ajatukset vapaasti virrata, Ahvonen

tettävä 20 kuvaa, kutakin 20 sekuntia.

sanoo.

Kukaan ei ehdi vaipua syvään seminaa-

Porvoon Pecha Kucha -iltaan haetaan

riuneen, viestintä- ja suunnittelutoimisto

nyt kiinnostuneita esiintyjiä. Yhdessä il-

peak pressin luova johtaja Päivi Ahvonen

lassa on noin kymmenen kutsuttua pu-

sanoo.

hujaa. Formaatti taipuu moneen tarkoi-

Formaatti on Japanista vuonna 2003

tukseen, ja areena on vapaa. Tavoitteena

lähtenyt luovien alojen tapahtumakon-

on Porvoossakin luoda luoville toimijoille

septi. Sana levisi ja illoista tuli maa-

merkittävä kohtaamisalusta ja kiihdyttää

ilmanmenestys. Pecha Kucha -iltoja

paikallista luovuutta.

Ilmoittautua voi Taidetehtaan tanssikoulun taiteelliselle johtajalle Hanne Kauppiselle hanne.kauppinen@gmail.com tai peak pressiin toimitus@ peakpress.net Porvoon Pecha Kucha 10.9.2010 klo 19.00 Opetusravintola Iris POMOtalossa, Aleksanterinkatu 20. www.pecha-kucha.org

Taidetehtaasta monipuolinen palveluja tapahtumakeskus Porvoonjoen länsirannalla sijaitsevan Taidetehtaan alueen rakennus- ja kunnostustyöt ovat käynnissä. Taidetehtaan peruskorjaus ja uusi mediakeskus valmistuvat ensimmäisinä vajaan kahden vuoden päästä. Kokonaisuudessaan suurhankkeen toteuttamisen arvioidaan vievän kolme, neljä vuotta. Porvoon ydinkeskustaan nousee uusi, lähes viiden hehtaarin suuruinen keskus taiteen, kulttuurin, matkailun ja kaupan palveluille. Alue tulee tarjoamaan paljon uutta toimintaa kaupungin asukkaille, perheille, opiskeleville nuorille, senioreille sekä yritys- ja lomamatkailijoille. Taidetehtaan alueelle rakennetaan tapahtumatiloja kulttuurille, kokouksille ja kongresseille, mediakeskus monikäyttöisine elokuva- ja auditoriosaleineen, taitelijoiden työtiloja, näyttelytiloja, kävelykatu erikoisliikkeineen ja viihde- ja ravintolapalveluineen, päivittäistavarakauppa, 160 huoneen hotelli, kongressi- ja matkailupalveluita sekä asuntoja. Rolf Gabrielsson

Magnusborgista kajahtaa

Porvoolainen Magnusborgin Taiteilijayhdistys ry on edistänyt jo 18 vuoden ajan toiminnallaan elokuvataiteen, mediataiteen, multimedian, äänitaiteen sekä esittävän ja luovan säveltaiteen harjoitta-

misen mahdollisuuksia Porvoon alueella. Tänä vuonna yhdistys ponnistaa Magnusborg 2010 -hankkeen nimissä. Hankkeessa on mukana 12 tuotantoyhtiöitä tai tuotantopalvelu-

ja tarjoavaa yritystä. Tavoitteena on kehittää ja synnyttää uutta liiketoimintaa sekä verkottaa Itä-Uudenmaan alueen digitaalisen sisältötuotannon yrittäjiä. www.magnusborg.fi

Säröilyä Aikamoista sirkusta!

Porvoolaispojat kavereineen perustivat oman sirkuksen levittääkseen temppuilun ilosanomaa. Neljän miehen ja kahden naisen Sirkus Aikamoi-

Kuvat Virpi Lehtinen

nen tarjoaa monenlaisia elämyksiä: jongleerausta, heittovoltteja, akrobatiaa, trapetsiesityksiä ja hurjia temppuja. Sirkus Aikamoisen repertuaariin kuuluvat lyhyet soolo- tai kimppaesitykset, mutta myös juonelliset 45 minuutin teatterityyliset show´t. Esitykset muuttuvat ja elävät tilanteen ja tarpeiden mukaan. Kaikki Sirkus Aikamoisen jäsenet ovat valmistuneet vuonna 2009 Lahden koulutuskeskus Salpauksen sirkuslinjalta. – Sirkus on kuntorääkkiä armeijan tyyliin. Huippuhyvä peruskunto on kaiken perusta, jongleeraukseen, pariakrobatiaan ja heittovoltteihin erikoistunut Jouni Ruuth Aikamoisesta toteaa. Tänä kesänä Aikamoisen uusinta taidonnäytettä, hulvatonta Washington-showta voi ihastella Linnanmäen Hevosenkenkälavalla. Esityspäivät 27.–31.7., 2.8. ja 10.–15.8, esitykset aina klo 14.30 ja 17.00. Kesto noin 15 minuuttia ja pääsy vapaa. Reija Kokkola www.sirkusaikamoinen.fi

Kuva Rolf Gabrielsson

Flowerstikit saavat kyytiä Jouni Ruuthin käsissä.

Kultursommar med Edelfelt Kultursommarutbudet i Borgå år 2010

om hur tanken på en Edelfelt-sommar

grundar sig centralt på Albert Edelfelt,

föddes.

hans liv och hans produktion. Finlands

I Borgå stad mottogs idén positivt.

internationellt sett mest betydelsefulla

Borgå stads kulturdirektör Susann Hart-

konstnär föddes i Borgå, där han också

man är medlem i den arbetsgrupp, som

målade största delen av sina tavlor.

tillsattes för att föra projektet i hamn.

Trots sin betydelse har Albert Edelfelt

Hon är mycket nöjd med det evene-

ägnats mindre uppmärksamhet i Borgå

mangs- och programutbud, som fåtts

än till exempel Johan Ludvig Runeberg.

till stånd.

Det har man även noterat inom den stif-

-Staden har skäl att vara mycket tack-

telse, som värnar om Edelfelts minne

sam, inte bara för stiftelsens initiativ

och sköter hans numera i museibruk

utan också för de övriga insatserna från

varande ateljé i Haiko.

den tredje sektorn. Utan dem hade utbu-

-Vi beslöt, att någonting måste göras

det blivit mycket magrare.

åt saken. Edelfelt bör utnyttjas på sam-

Välimäki och Hartman hoppas att

ma sätt som, och vid sidan av Runeberg,

Edelfelt-temat skall ge Sommar-Borgå

berättar styrelsemedlemmen i stiftelsen,

större synlighet och stärka Borgås ima-

stadsfullmäktige Markku Välimäki

ge som kulturstad. Rolf Gabrielsson

Albert Edelfelt –stiftelsens ombud Hanna Kaarina Syrjäläinen (till vänster), Susann Hartman och Markku Välimäki räknar med att Edelfelt-sommaren skall locka besökare också till konstnärens ateljémuseum i Haiko.

toimitus@peakpress.net

Ge feedback p책 Idyll:

Anna palautetta Idyllist채:

Porvoo Mannerheiminkatu 14 044 303 9014

www.mariadrockila.fi

Avoinna ma-pe 10-18 la 10-16

Koe hidas nautinto!

Säröilyä

Sikamakeeta menoa Teksti Mia Jokiniva Kuvat Eeva Kangas ja Kannonnokka

uusi vuotta sitten Ari Kuokka

Porvoolainen Ari Kuokka teki sen, mistä moni vain haaveilee. Hän irrottautui vanhasta elämästään ja perusti yrityksen rohkealle liikeidealle. Sen seurauksena moni on tullut onnelliseksi – Kuokka mukaan lukien.

dä, Kuokka kertoo. Nyt mies seisoo oman elämyspalve-

palkkaista työtä IT-alalla. Hän

luyrityksensä terassilla, kalliojyrkänteen

heräsi varhain Porvoon kodissaan, ajoi

reunalla, hiukset tuulessa liehuen. Kuok-

Kuokka käveli itsekin edellisen työnsä

Helsinkiin, teki pitkän päivän ja ajoi vä-

ka kertoo, että ”hullunrohkea” ratkaisu

ahdistavimpina aikoina metsään – eikä

syneenä takaisin. Työn rytmi ja sisältö

lähteä töistä tyhjän päälle ei ole kadut-

tehnyt mitään.

veivät miehestä mehut.

tanut päivääkään. Oma yritys, Kannon-

– Annoin aikaa aisteilleni ja sitä kautta

nokka, syntyi 15 kuukautta irtisanoutu-

ajatuksilleni. Omassa yrityksessäni ha-

misen jälkeen.

luan tarjota ihmisille paikan, jossa voi

– En silti tiennyt, mitä muuta olisin voinut tehdä. Pitkään pohdittuani kuitenkin irtisanouduin. Pari headhunteria soitti perään, mutta se maailma sai jää-

Nimi: Ari Kuokka Kotipaikka: Porvoo, Kerkkoo

PYSÄHTYMISEN FILOSOFIAA

Voisimme tarjota henkilökunnalle tilaisuuden ”istahtaa kannonnokkaan”.

tehdä saman.

haavetta elämyspalveluyrityksestä. To-

LÖYLYISTÄ GOURMETRUOKAPÖYTÄÄN

teutuspaikkaa eikä kokonaista liikeideaa

Vuosien mittaan Kannonnokka on laa-

ollut.

jentunut kallioon louhitulla luksussau-

– Olin jo pitkään elätellyt utopistista

Kuokka tutustui salibandytreeneissä

nalla, porealtaalla, kesäkeittiöllä ja ko-

Ikä: 42

porvoolaiseen Kenneth Seveliukseen,

koustiloilla. Kokkikoulut ja viininmais-

Ammatti: elämyspalveluyrittäjä

jolla oli Grottabackassa valtava villisika-

telut ovat saaneet rinnalleen kirkkove-

Koulutus: maatalous- ja

tarha. Miehet löysivät yhteisen sävelen.

nesoutua ja mahdollisuuden risteillä

metsätieteiden yo

Kannonnokka nousi kuusikkoon, suuren

jokilaivalla Porvoon keskustasta perille.

Perhe: Vaimo ja 2 tyttöä

kallion laelle, vuonna 2006. Alkuun oli

Etelä-Suomen pisin vaijeriliukurata val-

Intohimo: Luonto

vain yksi kota, terassi ja suuri halu tar-

mistui juuri, ja puiden latvoihin puuha-

Tähtää: Onnelliseen loppuun

jota yrityksille virkistyspäiviä.

taan seikkailureittiä. Yöpyä Kannonno-

– Nimi keksittiin, kun aloin miettiä

filosofiaamme: Työelämä on hektistä.

teki vielä rankkaa, mutta hyvä-

kassa ei kuitenkaan voi.

a keittiöli ike ti- j o K

WELMANS Hem- och kökaffär

Welmans, Välikatu 8 06100 Porvoo tel 019 5230777 Uusittu sivusto: www.welmans.fi

– Keskitymme kahteen asiaan: saunomiseen ja gourmet-tason ruokaan.

INTIIMIYDEN ON SÄILYTTÄVÄ Kuokka teki alkuun Kannonnokassa markkinointia myöten lähes kaiken itse. Nyt tyytyväiset asiakkaat hoitavat mainostamisen. – Joissain asioissa voisi tehdä lyhyellä tähtäimellä paljon enemmän rahaa, mutta silloin jotain katoaisi. Haluamme säilyttää paikan intiimiyden. Se lämmittää eniten, kun asiakkaat antavat juuri sitä palautetta, jonka takia aloimme tehdä tätä: ”Olipa tosi rentouttavaa, ajantaju katosi kokonaan”.

”Porvoolla on lähtökohdat näyttää koko maailmalle.” Margit Sjöroos

LETâ&#x20AC;&#x2122;S TALK VISION! Asiantuntijoiden visioissa huomisen Porvoo on luovien nomadien keidas, maailmankuulu innovaatiokeskus ja ainutlaatuisesta historiastaan tietoinen, inhimillinen ekokaupunki. Teksti Paula Launonen Kuvat Eeva Kangas

LET’S TALK VISION!

aloudellisesti vahvan Porvoon idylliin haluavat asettua sekä menestyvät kasvuyritykset että laadukasta arkea arvostavat ihmiset. Tällaisena Porvoon tulevaisuuden näkevät apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz, matkailuyrittäjä ja Porvoon yrittäjien puheenjohtaja Birgitta Palmqvist sekä stressittömien ympäristöjen asiantuntija Margit Sjöroos. Idylli-lehden koolle kutsuman ideariihen visiot vaikuttavat toiveikkailta, kun niitä peilaa laman kurittamaan kaupungin kassaan. Tämän vuoden lopulla Porvoolla on yhtä paljon velkaa kuin verotuloja. Leikkuri saksii vuotuisista käyttömenoista 15 miljoonaa euroa kaudella 2010–2013. Samalla ajanjaksolla investointien katto on 15 miljoonaa euroa vuodessa. Kimpassa klustereiksi

– Tiukoista ajoista huolimatta jatkamme kaupungin määrätietoista kehittämistä metropolialueen kasvukeskuksena, apulaiskaupunginjohtaja von Schoultz avaa keskustelun. Tällä hetkellä 48 000 asukkaan Porvoo vetää uutta väkeä vajaan prosentin vuosivauhtia. Keväällä hyväksyttyyn Porvoon kaupungin strategiaan kasvutavoitteeksi kirjattiin 1,5 prosenttia. Työpaikkaomavaraisuus halutaan pitää 90 prosentin tuntumassa. – Jotta tämä onnistuisi, Porvoo tarvitsee kasvuyrityksiä. Meillä on muutama suuryritys ja runsaasti mikroyrityksiä, mutta varsinaiset veturit eli keskikokoiset yritykset puuttuvat, Palmqvist jatkaa. Helsinkiläinen Sjöroos hämmästelee sitä, että porvoolaiset piirtävät yhtäläisyysmerkin kehityksen ja kasvun väliin. – Tulevaisuudessa yhä suurempi osa taloudellisesta menestyksestä syntyy pienten luovien yritysten toiminnasta. Eikö tällainen luova, verkostomainen klusteri voisi olla myös Porvoon vahvuus? Palmqvist nappaa pallon ja kertoo esimerkin omalta alaltaan. – Olemme porvoolaisten ja naapurikuntien matkailuyritysten kanssa tuotteistaneet paketteja, jotka sisältävät kuljetus-, majoitus-, ruokailu- ja kulttuuripalveluita. Klusteriyhteistyö on suuri mahdollisuus pienelle yritykselle. Siitä on jo hyviä kokemuksia. Saariston rauhaan

Kun puhe siirtyy mantereelta saaristoon, Porvoon Yrittäjien puheenjohtaja Palmqvist ja humaaneja arvoja edistävän

”Tiukoista ajoista huolimatta jatkamme kaupungin määrätietoista kehittämistä” Fredrick von Schoultz

ympäristösuunnittelun asiantuntija Sjöroos ovat samalla aaltopituudella. – Meillä on hieno saaristo, mutta palveluiden puuttuessa veneilijät suuntaavat mieluummin Turun tai Hangon edustalle. Saaristoon voisi rakentaa tiiviitä kyläyhteisöjä ympärivuotiseen asumiseen, Palmqvist innostuu. – Saaristokylät houkuttelisivat tutkijoita, arkkitehteja, käsikirjoittajia, ohjelmistokoodaajia ja muita freelancereita. Ylikansoitettuihin, meluisiin ja saastuneisiin maailman metropoleihin kyllästyneet luovien alojen huiput löytäisivät täältä kiireettömän tunnelman ja puhtaan luonnon, Sjöroos maalailee. Palmqvistin ja Sjöroosin unelman toteutumiselle antaa toivoa Moderni saaristokylä -hanke. Sen perusajatuksena on, että saaristoon rakennetaan perinteisen mallin mukaan tiiviitä, rantaan asti ulottuvia, moderneja kyliä. Hanketta käynnistellään parhaillaan Emäsalon Eslahdessa, jonka ranta-

”saaristoon voisi rakentaa tiiviitä kyläyhteisöjä ympärivuotiseen asumiseen.” birgitta palmqvist

asemakaavamuutosta kaupunkisuunnitteluosasto pohtii yhdessä maanomistajien kanssa. Kultturelli Länsiranta aistiystävälliseksi

Uudenlaista yhteisöllistä ajattelua edustaa myös Porvoonjoen länsipuolelle rakennettava Taidetehdas. Kaupungin ytimeen nouseva viiden hehtaarin alue yhdistää taiteen, kulttuurin, asumisen, matkailun ja kaupan palvelut. Alueelle kaavaillaan 400–500 uutta asukasta, 200–400 työpaikkaa, kymmeniä yrityksiä ja taiteilijoiden työtiloja. Alueelle on tulossa mediakeskus, hotelli, gallerioita ja kongressikeskus. Rakentaminen alkaa kuluvan vuoden lopulla ja ensimmäiset tilat valmistuvat keväällä 2012. Apulaiskaupunginjohtaja on mielissään jokikaupungin poikkeuksellisesta struktuurista, jossa joen toinen puoli on rakennettu ja toinen puoli jätetty tyhjäksi. – Vanha empirekeskusta sijaitsee joen itäpuolella. Nyt rakennamme uudenlaisen kaupunkimiljöön Länsirannalle, von Schoultz kertoo. Sjöroosin mielestä Länsiranta vaikuttaa hienolta idealta, mutta samalla hän varoittaa, että upeat visiot on myös helppo pilata. Suurin riski on ihmisen aisteja ärsyttävä ja arkista elämää hankaloittava tilasuunnittelu, josta on jo liikaa esimerkkejä. – Ei kannata rakentaa räikeitä, sokkeloisia, epäjohdonmukaisia ja vaikeasti hahmotettavia tiloja, joissa suunnistaminen on hankalaa. Suunnitelkaa tilat mieluummin aistiystävällisesti ja ihmislä-

> 47

LET’S TALK VISION!

Fredrick von Schoultz, Margit Sjöroos ja Birgitta Palmqvist kokoontuivat peak pressin Porvoon toimistolle visioimaan kaupungin tulevaisuutta.

Näillä Porvoo porskuttaa • • • • •

energiatehokas kaupunkirakenne integroituminen metropolialueeseen vuotuinen väestönkasvu 1,5 % työpaikkaomavaraisuus 90 % rakennetaan uutta talouden suhdanteista riippumatta: • Länsiranta ja Taidetehtaan alue sekä Skaftkärrin alue • Kävelypainotteinen keskusta ja Kuninkaanportin alue • Tolkkisten teollisuusalue ympäristöineen • Haja-asutusalueiden kehittämis- hankkeet • Sähköisen talotekniikan osaamiskeskus • Kansallinen kaupunkipuisto

Lähde: www.porvoo.fi, Porvoon kaupungin strategia 2010–2013

heisesti niin, että niissä on helppo liikkua jalan, polkupyörällä, rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa. Ottakaa materiaalien valinnassa huomioon akustiikka ja tarjotkaa kuuloaistille lepoa repimisen sijaan, Sjöroos neuvoo. Historia on pääomaa

Palmqvistin mielestä omintakeisuus on Porvoon tärkein pääoma. Hän kehaisee itäuusimaalaisia matkailutoimijoita, jotka ammentavat alueen historiasta elämyksiä vierailijoille ja liiketoimintaa paikallisille yrittäjille. Esimerkkinä Palmqvist mainitsee Porvoossa 1920- ja 1930-luvuilla tapahtuneen pirtun salakuljetuksen. Sitä hyödynnetään nyt Euroopan aluekehitysrahaston ja ItäUudenmaan liiton rahoittamassa matkailunkehittämishankkeessa. Porvoon matkaoppaat elävöittävät vanhan kaupungin historiakierroksia saamansa draamaopetuksen avulla. Pirtu-aiheesta on järjestetty näyttely ja teeman ympärille on rakennettu veneretkiä ja lounastarjoiluja. Hanke on poikinut myös muotoilukou-

lutuksen, jonka myötä salakuljetusaiheisia esineitä ilmestyy Porvoon, Sipoon ja Loviisan matkamuistomyymälöihin tänä kesänä. – Suomen toiseksi vanhimmassa kaupungissa on asuttu jo 800 vuotta, joten meillä on harvinaisen laaja ja painava historia, Palmqvist iloitsee. Ekologisia ratkaisuja tulevaisuudelle

Mutta miten Porvoo aikoo hyödyntää suomalaista innovaatio-osaamista? Mahtaako teknologialla olla mitään väliä kaupungissa, jonka keskiaikaista asemakaavaa noudattavan keskustan kivitalot ovat jykevinä seuranneet aikojen ja tapojen muutoksia satojen vuosien ajan? – Me haluamme olla suunnannäyttäjiä ja uuden kokeilijoita, ei suuri menneisyys meitä yksin kanna tulevaisuuteen, von Schoultz linjaa. Esimerkkinä hän mainitsee Skaftkärrin, Suomen ensimmäiseen suuren kokoluokan taajaman, jonka suunnittelu perustuu mahdollisimman tehokkaaseen energiankäyttöön ja vähäisiin päästöihin. Alueelle

Miksi ministeri sulki Kuninkaanportin? rakennetaan matalaenergia- ja passiivitaloja. Kodinkoneet käyvät ja kodit lämpiävät uusiutuvalla energialla. Skaftkärrin ohella Kuninkaanporttiin suunniteltu hypermarketalue tarkoittaa von Schoultzille harppausta huomiseen. Se, ettei ympäristöministeriö viime keväänä vahvistanut maakuntakaavaan kauppakeskittymää, oli monille iso pettymys. – Porvoon tulevaisuudelle iso kauppakeskittymä moottoritien vieressä olisi tärkeä. Se vähentäisi porvoolaisten asiointia muiden kaupunkien hypermarketalueilla. Kuninkaanporttiin jäisi myös ohikulkijoiden rahaa, von Schoultz uskoo. Sopuisasti rinnakkain

Pienyrittäjiä edustava Palmqvist on samoilla linjoilla. Hän ei pidä kaupungin ulkopuolelle sijoitettavaa kauppakeskittymää uhkana keskustan pienille myymälöille. – Kysymys on aivan erilaisista kaupoista ja palveluista, jotka eivät kilpaile keskenään. Elintilaa riittää molemmille. Sjöroosinkin mielestä kauppakeskushanketta vastustetaan turhaan. Kuninkaanportti voisi tarjota mahdollisuuden innovatiiviseen rakentamiseen. – Paikalle voisi suunnitella aivan uudenlaisen, viihtyisän ja ekotehokkaan kauppakeskittymän. Sellaisen ostospaikan, jossa ei olisi räikeitä valoja, melumattoa eikä muitakaan stressaavia aistiärsykkeitä. Ostoksia olisi mukava tehdä rennosti ja kiireettömästi. Kuninkaanportista tulisi stressittömän kauppakeskuksen malli, jota ihailtaisiin maailmanlaajuisesti, Sjöroos kannustaa.

Teksti Paula Launonen Kuva Jakke Nikkarinen

suntoministeri Jan Vapaavuoren mielestä ostoskeskusalue moottoritien varrella uhkaa kaupungin kehitystä. Itä-Uudenmaan tuore maakuntakaava tukee Porvoon ekokaupunkitavoitteita. Se turvaa laajojen metsäalueiden yhtenäisyyden sekä Helsingin ja Porvoon välisen raideliikenteen kehittämisen. Sen sijaan kauppakeskittymän rakentamista Kuninkaanporttiin kaava ei salli.

Eipäs juupas Ympäristöministeriö näkee taajaman ulkopuolisen kauppakeskittymän uhaksi sirpaleisten alueiden eheyttämiselle ja energiatehokkaalle suunnittelulle. Moni itäuusimaalainen on vastakkaista mieltä. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen jättämässään valituksessa Maakuntahallitus väittää, että mammuttimarket eheyttäisi Porvoon kaupunkirakennetta. Perustelujen mukaan Kuninkaanportti sijaitsee kaupungin laajenemissuunnassa, nykyisen kaupungin kyljessä. Liikenteen päästöt vähenisivät, kun ostosreissuja ei enää tehtäisi Helsingin Itäkeskukseen. Porvoon strategiassa 2010–2013 Kuninkaanportti on yksi seitsemästä pääkehittämishankkeesta.

Kaupat arkireviirille Asuntoministeri Jan Vapaavuori seisoo tukevasti ympäristöministeriön päätöksen takana. Ministeri on todennut useaan otteeseen, ettei laki salli Kuninkaanportin ostoskeskusalueen rakentamista. Hän uskoo, että moottoritien varrella sijaitseva vähittäiskauppakeskittymä olisi iso riski. – Porvoolle voisi käydä kuten Hä-

meenlinnalle. Keskustan kaupat näivettyivät kaupungin reunalle rakennettujen markettien myötä. Kauppojen pitäisi palvella siellä, missä ihmiset ovat. Ostospaikkoja ei saa sijoittaa arkireviirin ulkopuolelle.

Uraauurtava edelläkävijä Vapaavuoren mielestä porvoolaisten on turha takertua Kuninkaanporttiin tulevaisuuden menestyksen kulmakivenä. Kaupungin vahvuudet löytyvät muualta. – Porvoon elinvoima on omaperäisessä miljöössä, metropolialueella sijaitsemisessa ja innovaatioissa, Vapaavuori linjaa. Skaftkärriin nousevaa energiatehokasta taajamaa ministeri luonnehtii hankkeeksi, joka profiloi Porvoon edelläkävijäksi kansallisessa mitassa. – Harvoja näin isoja alueita on mietitty kokonaisuutena ja kokonaisvaltaisten tavoitteiden näkökulmasta. Ensimmäistä kertaa Suomessa aluesuunnittelu lähtee energiakaavasta, Vapaavuori kiittelee.

Mainetta ja kunniaa Vaikka hallituksen päätös uusiutuvan energian käytön lisäämisestä Suomessa sisältää tukilupauksen vain bio- ja tuulivoimalle, Vapaavuori pitää täysin mahdollisena Porvoon Energian suunnitelmaa, jossa aiotaan tuottaa Skaftkärrin kaukolämpö aurinkoenergialla. Asuntoministeri uskoo markkinavoimiin. – Kyllä elämässä voi tehdä asioita ilman valtion tukeakin. Aurinkoenergia on tulevaisuuden energiamuoto. – Skaftkärr-hanke kaikkineen tuo Porvoolle elinvoimaa sekä mainetta ja kunniaa dynaamisena kaupunkina, Vapaavuori uskoo.

Keskeneräisyyttä kestävä etsijä teksti Milla Hannula kuva Eeva Kangas

Kasvo

MARIA PEURA

Finlandia-ehdokkaanakin ollut Maria Peura kirjoittaa uutta teosta, pitää hipan leikkimisestä Ruusupuistossa ja tuntee ristiriitaista kaipuuta pohjoiseen. Porvoolainen Peura kertoo, mitä muuta kuuluu kirjailijan arkeen.

Julkaiset pian kirjan ”Antaumuksella keskeneräinen – mitä

Kuulutko taiteilijoihin, jotka ovat kritisoineet porvoolaista

kirjoittaminen on”. Kenestä tulee

kulttuuripolitiikkaa?

Mitä tapahtuu kirjan syntyessä? Olen hajamielinen, oli kirjoittami-

nen kesken tai ei. Kun kirjoitan, en yri-

hyvä kirjailija?

Harmittaa, että Taidetehtaan taiteilija-

täkään keskittyä muuhun. Minun on saa-

Kirjan piti ilmestyä tammikuussa, mutta

yhteisö hajotettiin. Taidemaalarit ja ku-

tava olla omassa hajamielisessä, tolkut-

nimi koitui kohtalokkaaksi. Työstän si-

vanveistäjät tarvitsevat suuria ja käyttöä

tomassa, yksinäisyydessäni. Kun istun

tä edelleen, ja se ilmestyy tänä vuonna.

kestäviä työhuoneita. Taidetehdas oli

työpöydän ääreen, suljen kaikki viestin-

Kenestä tahansa voi tulla hyvä kirjailija.

elävä, rähjäinen ja kaunis, aivan kuten

tävälineet. Viihdytän itseäni ajattelemalla

Kirjailijat edustavat hyvin erilaisia tempe-

luova prosessikin on. Se, että tilalle tu-

kiihkouskovaisen termein: Netti on saata-

ramentteja. Varmaa on, että pitää pystyä

lee siistejä studioita ja ruokakauppa, on

nasta, kännykkä on riivattu kapine. Kun

istumaan paikoillaan pitkään, sietämään

huonoa kehitystä inspiroivan ilmapiirin

työpäivä päättyy, olen läsnä lapsilleni.

keskeneräisyyttä ja keskittymään.

kannalta.

Hankalat tilanteet ja tunteet voi muuntaa

Olet syntynyt Pellossa ja olet

kaunokirjallisuudeksi. Se on parantavaa.

Olet nuori, kaunis ja lahjakas.

Muutimme toissa vuonna. Jotenkin va-

olet?

laistus- ja peiliolosuhteet olivat muut-

ton leikkikentällä etenkin ne keltaiset pal-

Juureni tunkeutuvat kirjoitusprosessiini

tuneet, koska huomasin vanhentuneeni

lukat, joiden päällä on aivan mahtavaa

jatkuvasti. Pohjoinen on läsnä koko ajan.

valtavasti. Silmäluomet roikkuvat ja

leikkiä hippaa. Ladylinen Hot and relax

Tornionjokilaakson murre sekä elämisen

suun ympärillä on syviä uomia. Hehku-

-studio. Minun työhuoneeni, jonka ikku-

tapa ovat erilaisia kuin etelässä.

tan mielelläni vanhenemisen luonnolli-

nasta näkyy hautaustoimisto. Se muistuttaa tämän hetken ainutlaatuisuudesta.

nyt porvoolainen. Miten elä-

mäsi paikat vaikuttavat siihen, kuka

Kadehditaanko sinua?

Tunnen itseni enimmäkseen juuretto-

suutta, en kuitenkaan itsessäni. Mutta

maksi. Siksi kaipaan synnyinseudulleni.

en haluaisi nuortuakaan. Elämä on koko

Lapset ovat ne juuret, jotka kiinnittävät

ajan kiinnostavampaa.

minut elämään.

Tietysti olen kokenut kateutta. Kadeh-

Lempipaikkasi Porvoossa? Kirkko ja hautausmaa. Ruusupuis-

Millaisen kesän vietät? Juhlin 40. syntymäpäivääni kesä-

Toisaalta etelä on vieläkin eksoottinen.

din jatkuvasti muita ihmisiä. Myönteis-

kuun alussa. Vietän viikon koko perheen

Lapissahan ei oikein ole edes kahviloita.

tä kateutta koen, kun luen romaania.

musiikkileirillä Ilmajoella ja viikon joo-

Siitä tiedän, että teksti on loistavaa.

galeirillä Houtskarissa. Elän mahdolli-

Jos minulla todettaisiin parantumaton sairaus, muuttaisin heti Lappiin, vetäy-

simman paljon mökkielämää Tornionjo-

tyisin Raanujärvelle, vanhempieni kesä-

kilaaksossa.

paikkaan kuolemaan.

Puhdasta vettä jo vuodesta 1913. Friskt vatten redan år 1913. Porvoon vesi Borgå vatten

Mestarintie 2, 06150 Porvoo, Mästarvägen 2, 06150 Borgå puh/tel (019) 520 211, fax (019) 520 2610, www.porvoo.fi/vesilaitos, e-mail: vesilaitos@porvoo.fi

TAIDETEHTAAN TANSSIKOULUSSA

TANSSITAAN myöS KESäLLä!

Kursseja lapsille, nuorille ja aikuisille… LEIRIT:

• Kesäkimara-päiväleirit Porvoossa SET: • Street Camp TUmI U A T T I ILmO äleireille ja avat mustijoella iv lk

TIIVISKURSSIT: • • • • • •

Disco-show Breakdance Nykytanssi Baletti Lyrical Jazz Dancehall Reggae

Pä le a rsseil ivää iiviku s t 9 pä n ä e t v . y in t t ä alkua ja pä urssin k 19.4. / n i p leir am ennen m! Street C .6. p Huo v / .4 lkaen sti. 10.5.a n rajoitetu o oja Paikk

Tanssikoulun toimisto:

puh. 040 539 8800 (Ark. klo: 9-16) www.taidetehtaantanssikoulu.fi taidetehtaantanssikoulu@gmail.com Jos otat useamman kurssin saat koko kurssipaketista -15% (Ei koske leirejä.)

SyySLUKUKAUDELLE ILmOITTAUTUmINEN ALKAA 5.8.2010! Lukujärjestys ilmestyy nettiin 1.8. mennessä. www.taidetehtaantanssikoulu.fi 52

Saaristolaiselämää Sundössä

Camilla ja Mikael Sundbäckin työpäivät porvoolaisella Sundön sukutilalla alkavat aamukuudelta. Kotiseuturakkaus ja vuodenajat ohjaavat tekemistä ja päivien rytmiä.

Teksti Reija Kokkola Kuvat Virpi Lehtinen KUVITUS Jukka Salminen

ehreä lehtomaisema, kaunis kangasmetsä ja kesäisin sinisenä välkkyvä meri ovat Camilla ja Mikael Sundbäckin arkimaisemaa. Heidän kotinsa, Sundön tilan päärakennus, sijaitsee Sundön saaressa, vain kivenheiton päässä Porvoon Piirlahti-Pellingin lossilta. Tilan monipuoliseksi kehittynyt toiminta alkoi yli kaksikymmentä vuotta sitten, kun Pellingin kesätori perustettiin, ja Sundbäckeille tarjoutui mahdollisuus myydä maatilansa tuotteita. Tori vetää puoleensa väkeä edelleen. Sundbäckien tuotteet ovat suosiossa, vaikka hinnat ylittävät joskus markettien pyynnöt. Paikalliset, ohikulkijat ja kesävieraat arvostavat tuoretta lähiruokaa. Tuoreiden vihannesten tuoksu leijuu aurinkoisella pihalla nytkin, sillä tilan emäntä Camilla Sundbäck on kerännyt juuri sveitsiläisen harjoittelijatytön kanssa kasvimaalta kottikärryllisen sipuleita, porkkanaa, perunaa ja punajuurta. Avomaaviljelykset Sundön tilalla kitketään käsin. Talon isäntä, Mikael Sundbäck, on alkuperäinen sundöläinen. Hän on käynyt juuri tervehtimässä pariskunnan kahta lehmää, jotka syövät heinää aitauksessaan meren äärellä. Nyt Mikael kävelee rannasta ylös kaunista pihatietä pitkin. Ympärille levittäytyvä tila on ollut Sundbäckien suvun hallussa 1600-luvulta asti. LAMPAISTA LÄMMINTÄ YLLE

Mikael kertoo, että Sundbäckien päivä on alkanut aamukuudelta. Joka arkiaamu perheen 15-vuotias Johan-poika lähtee seitsemäksi koulubussille. Perheen 12-vuotias tytär Ann-Sofie kulkee pitkän koulumatkansa taksikyydillä. Sitten alkavat isäntäparin monenlaiset työt, jotka vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Talvella Mikael tekee metsätöitä

Camilla ja Mikael Sundbäck ovat monitaitureita, muuten saaristossa ei selviäisikään. Elanto hankitaan lampaista, kuusien ja avomaavihannesten kasvattamisesta, metsätöistä ja teiden kunnossapidosta.

Muhkeankokoisina pihamaalla tepastelevat kanaeukot ovat nokkineet kukon pyrstön töpöksi.

ja auraa tiet. Kesällä viljellään maata ja korjataan heinää. Eläimiä hoidetaan kesät talvet. Mutta kun eläinten hoitaminen, maanviljely ja avomaavihannesten kasvattaminen ovat sekä yritystoimintaa että elämäntapa, eivät ne tunnu välttämättä työltä. Lampaat ovat yksi Sundbäckien pääelinkeinoista. Niistä saa villaa, lantaa ja taljoja. Ne toimivat samalla alueen maisemanhoitajina. Lampaita annetaan myös vuokralle. Villasta lähitalojen mummot kutovat lämpimiä ja kauniita sukkia, lapasia ja myssyjä. Camilla puolestaan louskuttaa kangaspuita. Käsitöitä ja muita maatilan tuotteita myydään tilalla ja Pellingin kesätorilla käyville. Lämpöiset taljat ovat myös haluttuja. Lampaan liha on kysyttyä muulloinkin kuin pääsiäisen aikaan. Katse kohtaa ensimmäiseksi yksinäisen, pienen mustan lampaan, joka

parturoi pihaa autopaikan vieressä. Yksinäisyyttä pikku päkättäjän ei tarvitse kuitenkaan potea. – Lampaita on lähes 100. Ne laiduntavat kesällä eri puolilla saarta ja naapurisaarissakin, Sundbäckit kertovat.

reineen yrittää pullikoida vastaan, Vilma ja Manta juoksevat salamana ympärillä ja ohjaavat lampaat haluttuun suuntaan. Ennen Vilman ja Mantan apua lampaiden kuljettaminen veneellä muihin saariin laitumelle oli hankalampaa. – Tein häkkejä, joihin lampaita houkuteltiin leivällä. Se vei aikaa ja oli hankalaa. Nyt koirat ajavat ne suoraan veneeseen, Mikael kertoo. KELLONTARKKA KANA JA MUITA IHMEITÄ

Lampaiden kasvatuksen apuna pihalla ryntäilevät perheen kaksi bordercollieta, Vilma ja Manta. Ne ovat sisäistäneet lampaiden kaitsemisen tehtäväkseen täydellisesti. Vaikka iso ruskea emolammas kave-

Eläimiä riittää Sundbäckien vehreällä pihalla. Hoppis-pupun aitausta kiertää kapea polku, joka on painunut sitä kaitsevien koirien käpälistä. Muhkeankokoisina pihamaalla tepastelevat kanaeukot ovat yksissä tuumin nokkineet talon kukolta pyrstön töpöksi. Osa kanoista on aidosti vapaita. Ne saavat liikuskella ja munia miten tahtovat lähiympäristössä.

> 55

Kun maanviljely on yritystoimintaa ja elämäntapa, se ei tunnu työltä.

Hoppis-pupu pitää saada yöksi mökkiinsä, ettei minkki syö sitä iltapalakseen.

Sundbäckien kanat tuntevat kellon hyvin. Mikael kertoo, että yksi kotkottajista on aina kymmenen aikaan aamulla tietyssä paikassa pihalla. Kun pariskunta juo kello yhdentoista kahvit, kana ilmestyy päärakennukselle. Se siirtyilee paikasta toiseen kellontarkasti. – Voimme tarkistaa ajan sen avulla. Ainakin huomaamme, milloin on kahvitauon paikka. Kana menee kanalaan nukkumaan aina viimeistään iltakymmeneltä, mutta hämärän aikaan joskus aikaisemminkin. Kun ilta koittaa, Hoppis-pupu pitää saada yöksi mökkiinsä, ettei minkki syö sitä iltapalakseen. Camilla kertoo, että koirat osaavat kiertää häkkiä ja ajaa Hoppiksen mökin sisään nukkumaan. Rannassa lepäävät perheen omaan käyttöön varatut kaksi kookasta venettä ja neljä pienempää moottorivenettä, joita vuokrataan vieraille. Lahden toisella puolella nököttää kivien päällä tunnelmallisen näköinen mökki, jota Sundbäckit vuokraavat sitäkin. Sen lattiatasosta alkava ikkuna näyttää erikoiselta. – Tämä on vanha nuottamökki. Nuotat otettiin sisään tuosta ikkuna-aukosta, Mikael kertoo. Nykykäytössä mökki on vierasmaja, johon mahtuu yöpymään viisikin henkilöä. Vuokratiloja on lisääkin. Monet tulevat mökkilomalle virvelöimään. Merestä saa

ahventa, kuhaa ja haukia. Niemenkärjessä on pari saunaa, joita mökkiläiset tai muut vieraat voivat käyttää tai vuokrata erikseen. JUURET SYVÄLLÄ SUNDÖSSÄ

Mikael ei ole lähtenyt saareltaan lukuun ottamatta opiskeluaikaa Inkoossa, jossa hän suoritti maanviljelijän tutkinnon. – Enkä ikinä lähdekään pois. Niin kauan kun pääsen liikkumaan autolla, taksilla tai bussilla, aion asua kotitilallani, hän vannoo. Myöskään Camilla ei ole ajautunut kylmiltään Sundön saarelle sukutilan emännäksi. – Isoisäni syntyi viereisellä saarella. Vietin aina lomat siellä, joten oikeastaan palasin juurilleni tullessani Sundöhön, Camilla sanoo. Pariskunta on ollut yhdessä 23 vuotta. Kiirettä on piisannut niin paljon, että he ehtivät mennä naimisiin vasta viime kesänä, kun Mikael täytti 40 vuotta. Häät vietettiin oman talon kuistilla, yhdeksän tärkeimmän vieraan juhlistamana. Sundbäckit todella rakastavat saaristoa. Vapaa-aikanaan he kalastavat, sienestävät, metsästävät ja ulkoilevat. Ja kun pariskunta pitää lomaa, he eivät lähde etelän aurinkoon, vaan vielä kauemmaksi saaristoon. – Lomailemme viikon syksyllä ja talvella. Menemme isäni mökille ulkosaaristoon, Camilla kertoo.

Sundbäcks TOP 5 i skärgården 1. ”Det alldra bästa med skärgården och Pellinge är förstås havet, under alla årstider. Man tröttnar aldrig på havet! Att åka ut med båt eller på vintern att skida på isen, det är livet. Man kommer så nära naturen och kan på naturens villkor få njuta av den fina skärgårdsmiljön.” 2. ”Om vi vill ta ledigt en kväll far vi ofta ut till Sandö eller Brokholmen (Nylands Rekreationsområde) för att grilla och umgås med vänner. Där finns också fina sandstränder för barnen att simma.” 3. ”Vill vi åka längre öster över till havs, då åker vi till Gåsören, Digskär Fyr eller Hamnskär. Mycket fina holmar med fin natur.” 4. ”Vill vi åka väster över, åker vi gärna till Pörtö. Också Söderskär Fyr med alla de äldre husen är fina.” 5. ”Att åka till Borgå med båt, gärna genom Fladan för att se på näckrosorna. Och vandra i gamla stan, det är också en fin upplevelse.”

Tulevaisuus on kohta täällä

skaftkärr Teksti Seppo Iisalo KuvaT Karin Krokfors Oy

Tähän asti vain yksittäiset ihmiset ja perheet ovat voineet toteuttaa asumisessaan ekologisia ratkaisuja. Nyt Porvoo näyttää tietä, miten rakennetaan kokonainen kaupunginosa, joka on suunniteltu ympäristöä kunnioittaen.

Hiilijalanjälki Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.

os kaikki menee suunnitelmien mukaan, jo viiden vuoden kuluttua Skaftkärrin uudelle asuinalueelle on muuttanut satoja perheitä, joista osa asuu erillispientaloissa ja osa tiiviimmin rakennetulla keskusta-alueella. Ulkoisesti Skaftkärr ei ehkä eroa kauheasti muista nykyaikaisista pientaloasuinalueista, joiden suunnittelussa on ajateltu asukkaiden viihtyvyyttä ja joissa tiivis rakentaminen ja avarat viheralueet polveilevat rinnakkain. Lapset leikkivät korttelipihoilla ja vanhemmat puuhastelevat kodeissaan. Toiset käyvät ansiotyössä muualla, mutta eivät yhtä monet kuin perinteisissä lähiöissä. Tämä johtuu siitä, että etätyön mahdollisuudet on hyödynnetty paremmin kuin muualla.

asuntojen lämmittämisestä sekä taloussähköstä. Toinen 50 prosenttia taas johtuu liikkumisesta. Siitä puolet on työpaikkaliikennettä, puolet vapaa-ajanliikennettä. Liikkumisen määrään vaikuttaa osaltaan myös liikkumisen tarve: kuinka kaukana ovat palvelut ja työpaikat, onko päivittäin pakko käyttää omaa autoa, ja niin edelleen. Skaftkärrissä monipuolisilla lähipalveluilla vältetään turhaa asioimista etäällä sijaitsevissa kauppakeskuksissa. Joukkoliikenteen pysäkit ovat lähellä ja kaikkien tavoitettavissa. Pihajärjestelyt ja korkeatasoiset kevyen liikenteen väylät takaavat sen, että pyörällä tai sähköpyörällä pääsee Porvoon keskustaan vähintään yhtä nopeasti kuin omalla autolla.

Vihreää elämäntapaa vaivattomasti

Suunnittelijoiden visioissa Skaftkärrissä on myös yhteisöllisiä työpajoja, studioita, jotka on varustettu nykyaikaisilla tietoteknisillä ja muilla laitteistoilla. Tiloihin on järjestetty erilaisia tukipalveluja niitä tarvitseville, ja videopalaverit mahdollistavat päivittäisen yhteydenpidon miten kaukana tahansa sijaitsevalle työpaikalle. Jos varsinainen työpiste on Helsingissä, sinne ei välttämättä tarvitse ajaa joka päivä, ja toisaalta etätyön tekijä ei myöskään joudu istumaan yksin kotona työskennellessään. Satunnaiseen käyttöön voi saada yhteisen auton, jolloin perheen ei ainakaan tarvitse ostaa kakkosautoa kulutusta lisäämään. Ilmaan on myös heitetty ajatus siitä, että mitä jos tontin hintaan kuuluisi myös sähköpyörä tai –mopo… Mahdollisuuksia on monia, mutta niiden toteuttaminen riippuu tietenkin asukkaiden omista valmiuksista ja siitä, kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan ekstrasta. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja ratkaisuja. Myös perinteiselle omakotitaloasumiselle on tarjontaa – Skaftkärrissäkin.

Sitä ei vielä tiedetä, ovatko tulevat Skaftkärrin asukkaat keskimääräistä onnellisempia. Mutta ainakin he ovat ekologisen asumisen edelläkävijöitä Suomessa. Eikä ympäristöä kunnioittavasta elämäntavasta ole tehty pelkkää viherpiipertämistä tai pakkopullaa, päinvastoin. Vihreää elämäntapaa voi toteuttaa Skaftkärrissä vaivattomasti, koska asuinalueen käyttämän energian lähteet ja energian tuotantotapa on valittu niin, että päästöjä ei juuri synny. Energiankulutus on minimoitu asuinalueen kaavoituksella, maankäytöllä ja rakentamalla matalaenergia- tai jopa passiivitaloja. Kodeissa jokainen voi seurata näytöltä reaaliajassa oman perheensä energiankulutusta ja verrata sitä muiden vastaavanlaisten asuntojen kulutukseen. Älykäs talotekniikka helpottaa monia arjen toimintoja, ja valokuitu mahdollistaa lähes rajattoman tiedonsiirtokapasiteetin ja siirtonopeuden. Pyörällä nopeasti keskustaan Kuvassa Arkkitehtitoimisto Karin Krokfors Oy:n Corretto Housing Project/ATT, Helsinki 2006.

Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen pilottihankkeen tavoitteena on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia hiilijalanjäljestä syntyy

Etätyölle hyvät mahdollisuudet

Asiantuntijana Diplomi-insinööri Arto Varis Skaftkärrin hankekoordinaattori, Kehitysyhtiö Posintra

> 59

Näin hanke etenee

1. 2. 3.

Skaftkärrin osayleiskaava ja ensimmäinen asemakaava valmistuvat vaiheittain vuoden 2010 kuluessa. Kunnallistekniikkaa päästään rakentamaan vuonna 2011, ja ensimmäiset asukkaat muuttavat asuntoihinsa vuosina 2013 ja 2014. Tonttien varaaminen voi alkaa vuoden 2011 lopussa.

SELITYKSET: Selitykset

1. 1. Tori Tori 2. 2. Palvelu/korttelitalo Palvelu/ korttelitalo 3. Kaupallisia Kaupallisiapalveluja 3. palveluja 4. Koulu Koulu 4. 5. Päiväkoti 5. Päiväkoti 6. Pelikentät 6. 7. Pelikentät Hulevesiuoma 7. 8. Hulevesiuoma Humlanreitti 9. Humlanreitti Kevyenliikenteenreitti 8. 10. Joukkoliikennereitti 9. Kevyenliikenteenreitti 11. Pikapyörätie ja 10. Joukkoliikennereitti aurinkokeräinkatos 11. ja 12. Pikapyörätie Aurinkokeräinpuisto aurinkokeräinkatos 13. Tarmolan työpaikka-alueen laajennus 12. Aurinkokeräinpuisto 14. Tarmolan Saaristotie työpaikka-alueen 13. 15. Saaristotien yhteydessä laajennus toteutettavat yhteydet, 14. Saaristotie puiston poikki kulkevat yhteydet 15. Saaristotien yhteydessä muutetaan kevyenliikenteen käyttöön yhteydet, puiston toteutettavat 16. Tuleva alue poikki kulkevat yhteydet muutetaan kevyenliikenteen käyttöön 16. Tuleva alue

Skaftskärin alueen kehittämisessä pilottina toimiva aurinkoenergian ja maalämmön hybridiratkaisu As Oy Vanhankaupungin Kellokas Helsingissä.

SKAFTKÄRR näyttää tietä

13 13

kaftkärr on Porvoon kylkeen suunniteltu, Suomen mittakaavassa suuri ja ainutlaatuinen, vähintään 6000 asukkaan energiatehokas kaupunginosa. Alueelle tulee monenlaisiin elämäntilanteisiin ja -tyyleihin soveltuvia omakoti-, rivi- ja kerrostaloasuntoja, osa merinäköalalla. Uutta on se, että jo kaavoitusvaiheessa pyritään löytämään mahdollisimman energiatehokkaat ratkaisut lämmitykseen, asumiseen ja liikkumiseen. Toisaalta kaikkea ei lyödä lukkoon heti, vaan alueen rakentamisen eri vaiheissa voidaan vielä joustavasti valita kulloiseenkin tilanteeseen ekologisimmat ja kustannuksiltaan edulliset energiarat-

10 10

15 15

10 10

15 15

12 12

10 10

7 7 10 10

16 16

22 11 11

3 3

4 4

14 14

PORVOON KAUPUNKI SKAFTKÄRRIN KAAVARUNKO LUONNOS 1:8000 28.4.2010 PÖYRY FINLAND OY

Skaftkärrin kaavarunko näyttää suunnittelijoiden pöydällä tältä.

16 16 16 16

KUVA Pöyry

kaisut. Kaukolämmön ohella alueella hyödynnetään mittavasti aurinkoenergiaa sekä muita uusiutuvia energiamuotoja kuten maalämpöä ja tuulienergiaa. Aikanaan Skaftkärr saattaa tuottaa aurinkokaukolämpöä jopa yli omien tarpeidensa. Alusta alkaen kehitystyössä otetaan huomioon sekä rakentamisen, palvelujen tarjonnan että liikenteen vaikutukset hiilijalanjälkeen. Porvoon kaupunki, Porvoon Energia, Kehitysyhtiö Posintra ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ovat mukana hankkeessa.

15 15

ä ä e r Vi h

ö r n G e n ! e r a g a i i ! g r e en

Viisailla energiavalinnoilla vaikutat tehokkaimmin ilmastonmuutokseen. Valitse käyttöösi Ekoenergia-merkittyä sähköä tai puulla tuotettua kaukolämpöä ja siten arvostat ajankohtaisia ympäristöarvoja. Ekoenergia-merkkiä käyttävä yritys tuottaa sähköä ja/tai lämpöä uusiutuvilla energialähteillä, eli puulla, biomassalla, tuulella, aurinkovoimalla tai vanhalla vesivoimalla.

Genom kloka energival motverkar Du effektivt klimatförändringen. Respektera dagens miljövärderingar och välj Ekoenergi-märkt elektricitet eller träbränslebaserad fjärrvärme. Företag som använder Ekoenergi-märket producerar elektricitet och/eller värmeenergi med förnybara bränslen, det vill säga trä, vindkraft, solenergi och biomassa eller el från vattenkraft byggda före år 1996.

Kehitysyhtiö Posintra on erikoistunut pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja tarjoaa seuraavia palveluita: RAVINTOLA JA JOKIRANNAN TERASSI AUKI KOKO KESÄN vä ka tu

ika

jok

RESTAURANGEN OCH ÅSTRANDSTERRASSEN ÖPPNA HELA SOMMAREN RESTAURANT AND RIVERSIDE TERRACE OPEN THE WHOLE SUMMER

r ne

ru tu

klo 11–

Tervetuloa Välkommen Welcome Johans Jokikatu 8 06100 Porvoo

010 666 8450 johans@johans.fi www.johans.fi

• Yritysten neuvontapalvelut, starttirahalausunnot • Kehittämishankkeet • Osaamiskeskustoiminta • Seudulliset kehittämispalvelut • Itä-Uudenmaan yrityshautomo • Työpooli

Kipinätie 1, 06150 Porvoo puh. 010 836 7700 www.posintra.fi

RESTAURANT GRAND PARK

SALON GRAND STYLE

är en mat- och sällskapsrestaurang med en stämningsfull och varm miljö.

Barberare - Frisör Parturi - Kampaamo Anne&Maria tfn/puh 040-176 2020

on tunnelmallinen ja lämminhenkinen ruokaja seurusteluravintola.

www.grandcorner.fi

Under samma tak! * Saman katon alla! * Under samma tak! * Saman katon alla! KULTURHUSET GRAND KULTTUURITALO Central plats för fester och evenemang. Keskeinen paikka juhliin ja tapahtumiin. Välkommen! Tervetuloa!

www.grand.fi 62

KAR-FOTO

Avoinna: Ma-pe 9-18, la 9-14 Piispankatu 28 06100 PORVOO Puh. (019) 580 001

Meiltä tunnissa aidot, säilyvät VALOKUVAT digistä tai filmistä! www.karfoto.fi

Kaikkea kuvasta 35 v. kokemuksella. Allt inom foto med 35 års erfarenhet. Kuvatilaukset myös netissä. Fotobeställning även på nätet.

www.karfoto.fi

Oppisopimus on hyvä diili!

Oppisopimuskoulutuksessa oppiminen tapahtuu työpaikalla. Käytännössä opittua tuetaan teoriajaksoilla. Oppisopimuksella voi opiskella myös yrittäjä. Valittavanasi on yli 360 tutkintoa, joista yhdessä etsitään sinulle ja sinun työhösi sopivin. Tarvitset työpaikan sekä intoa ja halua kehittyä. Me järjestämme sinulle teoriakoulutuksen sekä tuemme sinua ja työpaikkakouluttajaasi koko opintojesi ajan. Syksyllä alkavia oppisopimuskoulutuksiamme: Verkkodatanomi - pääsääntöisesti verkossa toteutettava tietojenkäsittelyn perustutkinto. Soveltuu erityisen hyvin sosiaalisen median parissa työskentelevälle yrittäjälle ja työntekijälle. Koulutukseen sisältyy mahdollisuus perehtyä myös tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon innovaatiomenetelmiin. Ryhmä käynnistyy syyskuussa 2010. Ota yhteyttä: oppisopimusasiat: Annu Jokela-Ylipiha, puh. 020 5131 208, annu.jokela-ylipiha@opso.fi Koulutuksen sisältö: Ari Rapo, puh. 020 5131 780, ari.rapo@edupoli.fi Muotimerkonomi - muodin parissa myyjänä tai toimistotehtävissä

työskenteleville henkilöille toteutettava liiketalouden perustutkinto. Koulutus kestää n. 2,5 vuotta. Opintoihin kuuluu Muotikaupanliiton järjestämä Pukeutumisneuvojan koulutus. Lähiopetusta haastavimmista oppiaineista ja muotialaan liittyvistä teemoista noin kahden viikon välein (n. 20 päivää vuodessa). Lähiopetus on Tikkurilassa Vantaalla. Ota yhteyttä: oppisopimusasiat: Leena Sihvonen, puh. 020 5131 293, leena.sihvonen@opso.fi Koulutuksen sisältö: Mari Siivonen, puh. 020 5131 603, mari.siivonen@edupoli.fi

Lähihoitaja - hoitoalan perustehtävissä esim. päiväkodissa, sairaalassa, terveyskeskuksessa, palvelutalosssa tai kuntoutuskodissa työskenteleville suunnattu sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Koulutus kestää kaksi vuotta, joista ensimmäinen on kaikille yhteisiä ammattiopintoja ja toinen koulutusohjelmaopintoja. Lähiopetus järjestetään Porvoossa ja Loviisassa. Ota yhteyttä: oppisopimusasiat: Heikki Raitavuo, puh. 020 5131 292, heikki.raitavuo@opso.fi Koulutuksen sisältö: Päivi Makkonen, puh. 020 5131 567, paivi.makkonen@edupoli.fi

Talonrakentaja - rakennusalan työntekijöille tai yrittäjille suunnatun

rakennusalan perustutkinnon talonrakennuksen osaamisalalla voi erikoistua kirvemiestöihin, muuraukseen, betonointiin, teräsrakentamiseen, korjausrakentamiseen tai rakennusalan moniosaajaksi. Koulutus kestää noin 2,5 vuotta. Teoriaopintoja on yhteensä enintään 70 päivää, josta osa on etäopetusta. Lähiopetus järjestetään Porvoossa. Ota yhteyttä: oppisopimusasiat: Bjarne Grönholm, puh. 020 5131 294, bjarne.gronholm@opso.fi Koulutuksen sisältö: Eero Ahlström, puh. 020 5131 547, eero.ahlstrom@edupoli.fi

LVI-asentaja tai kiinteistönhoitaja - talotekniikka-alojen työntekijöille tai yrittäjille suunnattu talotekniikan perustutkinto, jossa erikoistutaan LVI-asentajaksi tai kiinteistönhoitajaksi. Koulutus kestää noin 2,5 vuotta.Teoriaopintoja on yhteensä enintään 70 päivää, josta osa on etäopetusta. Lähiopetus järjestetään Porvoossa. Ota yhteyttä: oppisopimusasiat: Bjarne Grönholm, puh. 020 5131 294, bjarne.gronholm@opso.fi Koulutuksen sisältö: Olli-Pekka Heikkilä, puh. 020 5131 546, olli-pekka.heikkila@edupoli.fi Siivoustyönohjaaja - puhdistuspalvelualalla työskenteleville suunnattu erikoisammattitutkinto antaa valmiuksia työskennellä mm. palveluohjaajana tai tiiminvetäjänä. Teoriaopinnot sisältävät lähiopetusta ja ohjattua itseopiskelua. Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa huomioidaan opiskelijan koulutus ja työkokemus. Ota yhteyttä: oppisopimusasiat: Bjarne Grönholm, puh. 020 5131 294, bjarne.gronholm@opso.fi Koulutuksen sisältö: Sonja Enbäck, puh. 020 5131 617, sonja.enback@edupoli.fi Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto - isännöintialalla toimiville yrittäjille ja johtotehtävissä työskenteleville suunnattu johtamiskoulutus, jossa vahvistetaan johtamisosaamista ja kehitetään työn kannalta tärkeitä työkaluja. Koulutus antaa mahdollisuuden verkostoitumiseen. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta. Lähiopetuspäiviä on 14 ja ne toteutetaan Vantaan Tikkurilassa. Ota yhteyttä: oppisopimusasiat: Petri Simander, puh. 020 5131 295, petri.simander@opso.fi Koulutuksen sisältö: Lotta Lindholm, puh. 020 5131 739, lotta.lindholm@edupoli.fi Jos näistä koulutuksista ei löytynyt sinulle sopivaa, ota yhteyttä meihin. Etsitään sinulle yhdessä työtehtäviäsi tukeva oppimispolku. Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Perämiehentie 6, 06100 Porvoo asiakaspalvelu puh. 020 5131 804 oppisopimus@opso.fi, www.opso.fi parhaiten tavoitat ma-pe 9-15

Tervetuloa herkuttelemaan Fredrikan Lähteen kasvislounaalla tai nauttimaan kahvipöydän antimista. Suosimme luomua!

Vakuuttaminen vaatii paikallistuntemusta Vakuuttaminen vaatii paikallistuntemusta

Vakuutussopimuksen pitää mielestämme perustua paikallistuntemukseen ja asiantuntemukseen. Sekä vakuutussopimusta laadittaessa että korvauspäätöksiä tehtäessä. Vakuutussopimuksen pitää mielestämme Ehkä juuripaikallistuntemukseen siksi Lähivakuutuksellajaon perustua asiantuntutkitusti Suomen paras palvelu ja laatemukseen. Sekä vakuutussopimusta tyytyväisimmät asiakkaat. dittaessa että korvauspäätöksiä tehtäessä.

Vi tycker att försäkringsavtal skall basera sig på lokalkännedom och sakkunskap. Både när det gäller att teckna försäkringar och när ersättningsbeslut skallskall göras. Det Vi tycker att försäkringsavtal basera är just därför Lokalförsäkring sig kanske på lokalkännedom och sakkunskap. enligt undersökningar Finlands bästa Både när det gäller atthar teckna försäkringar betjäning och mest nöjda kunder. och när ersättningsbeslut skall göras. Det

Ehkä juuri siksi Lähivakuutuksella on lisää! Ota yhteyttä niin voimme keskustella tutkitusti Suomen paras palvelu ja tyytyväisimmät asiakkaat.

är kanske Lokalförsäkring Hör av Dejjust så därför kan vi diskutera mera! enligt undersökningar har Finlands bästa betjäning och mest nöjda kunder.

Ota yhteyttä niin voimme keskustella lisää!

Hör av Dej så kan vi diskutera mera!

Porvoo/Borgå

Avoinna arkisin klo 11-17, juhannuksen jälkeen myös viikonloppuisin klo 12-18. Runeberginkatu 18, Porvoo Lisätietoja www.fredrika.fi

Att försäkra kräver lokalkännedom Att försäkra kräver lokalkännedom

Sipoo/Sibbo

Loviisa/Lovisa

Lähivakuutus Uusimaa

Liljendal

Lokalförsäkring Nyland

Yhteinen palvelunumero: Puh. 010 192 623 Porvoo/Borgå

Lapinjärvi/Lappträsk

Gemensamt servicenummer: 624 Lapinjärvi/Lappträsk Loviisa/Lovisa Tel. 010 192

Sipoo/Sibbo

www.lahivakuutus.fi

www.lokalforsakring.fi

Lähivakuutus Uusimaa

Liljendal

Lokalförsäkring Nyland

Yhteinen palvelunumero: Puh. 010 192 623

Gemensamt servicenummer: Tel. 010 192 624

www.lahivakuutus.fi

www.lokalforsakring.fi

Fredrika ja Kankan yhdistetään portailla! Empirekaupungin kulttuurikeidas tuottaa elämyksiä ja enemmän estetiikkaa Upplevelser och mera estetik i empirestadens kulturoas

Vadstena: pitsiluennot/ spetsföreläsningar 17.-18.6.2010 Juhannussalkokurssi/midsommarstångskurs 22.–25.6.2010 (90 €) Juhannusjuhla 25.6.2010 (5/3 €) kansanmusiikkiryhmä/folkmusikgruppen Rosenfink kansantanssiryhmä/folkdansgruppen Katajaiset muurinpohjalettuja/”muurikka” plättar TRAD Art Center • Jokikatu 17 Porvoo • Ågatan 17 Borgå • www.kankan.fi +358 443 094 712

Opastettuja kävelykierLWT roksia mielenkiintoisin 28.–29. 8. 2010 teemoin! Avoimet puutarhat toukoja kesäkuussa!

Small Ships Race 17.-18.7.

LOVIISA etelärannikon idylli Käsityöläisten ruukki

Sibeliuspäivät 9.-13.6.

Uusi lastenseikkailu Svartholmassa • Kuningas saapuu Loviisaan • Ehrensvärd 300v • Liljendaldagarna • Rootsinpyhtää Bluegrass • Lurens sommarteater >>> www.

loviisa.fi lovisa.fi

LOVISA

idyllen vid sydkusten

Kaikkea rakentamiseen ja remontointiin Allt för byggande och renovering Palveleva Rautakauppa Järnhandel med betjäning

Simolinintie 3, Porvoo | ✆ 0424 66191 | ark. 7-18, la 8-14 www.simolin. | myynti@simolin.

Tule Paahtimoon, siellä muutkin ovat! Kun haluat sisäpiirin tietoa lähetä sähköpostiosoitteesi ja kännykkänumerosi osoitteeseen vip@porvoonpaahtimo.fi

Kom till Paahtimo, så gör också andra! Om du vill ha insider information så skicka din email adress och mobilnummer till adressen vip@porvoonpaahtimo.fi

Laamanni_Formato_135x45_5 22:36 Page 1 2 | 019 617040 | www.PorvoonPaahtimo.fi Porvoon Paahtimo oy 29.3.2006 | mannerheiminkatu C

CY CMY

Uusi sisustusliike wanhassa kaupungissa

Puh. 040 707 4753

www.porvoonwanharautakauppa.fi

Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

Tuomisia ja viemisiä, kotiin ja mökille Löytöjä paikanpäällä, lisää valikoimaa tilaamalla Tervetuloa ostoksille!

Pitanssienipuoti

Tanssinharrastajanerikoisliike Loviisassa

Osoite Kirkkotori 2, Porvoo www.thg.nu

Tanssipuoti on samoissa tiloissa “Voi juku”second hand -myymälän ja Kauneuspiste Evelynin kanssa. Kuningattarenkatu 14, Loviisa, ark. 10-17, la 10-14

Saman katon alta lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö. Under samma tak värme, vatten, ventilation och el. LVIS • myynti • huolto • asennus • suunnittelu • öljypoltinhuolto ja -asennus • sähköasennus ja -myynti

VVSEL • försäljning • service • istallation • planering • oljebrännarservice och installation • elinstallation och försäljning

OY LVIS-

-VVSeL ab BORGÅ ELEKTRISKA AFFÄR PORVOON SÄHKÖLIIKE

Teollisuustie 24 Industrivägen Porvoo • Borgå Puh. (019) 529 6000 ma-pe 7–17 må-fre • la 9–13 lö Ota yhteys • Tag kontakt 66

Uutta K-RAUTA Porvoossa:

Uuden ajan elämyksellinen myymäläympäristö väreillä sisustamiseen. Tule ja tutustu ainutlaatuiseen väristudioon!

Ratsumestarinkatu 3, 06100 PORVOO puh. (019) 534 300 Avoinna: ark. 7-20, la 9-16, kesäsunnuntaisin 12-16 67 www.k-rauta.com/porvoo