Kotkan Energia 20 vuotta by creative peak

kotkaN energia

20 vuottA

Avoimet ovet Hyötyvoimalaitoksella

Hyötyvoimalaitoksen ovet olivat yleisölle avoinna jo viidennen kerran 28.4.2013. Opastetuilla laitoskierroksilla ihmiset pääsivät omin silmin näkemään, miten roskapussit muuttuvat koteja lämmittäväksi kaukolämmöksi ja kartonkitehdasta pyörittäväksi höyryksi ja sähköksi. Avointen ovien päivän tärkein viesti – jätteiden hyötykäyttö kannattaa – tuli kaikille selväksi. Heikki Rantula Kymenlaakson energianeuvonnasta kertoi energiatehokkuuteen liittyvistä asioista ja antoi hyödyllisiä vinkkejä energiansäästöön. ”Pientalon lämmitystavat ja aurinkoenergian hyödyntäminen sekä keinot kodin energiankulutuksen pienentämiseen olivat suosituimpia aiheita. Myös lampun valinta herätti keskustelua.”

Kotkan Energian liikeidea=

Yhdistetty

sähkön ja lämmön tuotanto uudistuvia energiavaroja käyttäen yhteistyössä

paikallisen teollisuuden kanssa

Julkaisija Kotkan Energia Oy Kotkantie 2, 48100 Kotka 05 2277 270 www.kotkanenergia.fi

Toimituspäällikkö Seppo Iisalo

Päätoimittaja Pekka Sihvonen

Toimittajat Seppo Iisalo, Reija Kokkola

Toimitus & ulkoasu peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa 019 535 552 www.peakpress.net

Valokuvat Janne Lehtinen, Kotkan Energian arkisto

AD Jukka Salminen

Paperi Kansi Art Silk 250 g/m2 Sisus Offset 120 g/m2 Kannen kuva Kotkan Energia Juhlalogo Sanna Nylén

Sisältö Kotkan Energia 20 vuotta 06 HISTORIA Aikajana 1993–2013

12 Toimintalinjat Toimitusjohtaja Vesa Pirtilän haastattelu

16 MODERNIT TUOTANTOLAITOKSET

Hovinsaaren voimalaitos / Hyötyvoimalaitos / Karhulan biolämpökeskus / Tuulivoimalaitokset

24 OSAAVA HENKILÖSTÖ Kotkan Energian suuri voimavara

26 ASIAKKAAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Mukana olleet ja läheltä seuranneet kertovat

Kotkan energia 20 vuotta Vuonna 1993 perustettu Kotkan Energia Oy on Kotkan kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö. Sen ydinliiketoimintaan kuuluvat kaukolämmön jakelu, lämmön ja sähkön yhteistuotanto sekä jätteiden hyötykäyttöpalvelu.

1993

Kotkan Energia Oy perustetaan

Kotkan kaupungin sähkölaitos perustetaan

1922

Sähkölaitos muuttuu energialaitokseksi

1984

Turvalan alue liitetään kaukolämmön pääverkkoon

Henkilöstöä noin 130 Kaukolämmön siirtojohto Karhulaan otetaan käyttöön

1994

Kotkan Energia Oy aloittaa sähkön ja lämmön jakelijana ja myyjänä

Kun aloitin työt vuonna 1994, Kotkan Energia oli puhdas sähkön ja lämmön jakeluyhtiö vailla omaa tuotantoa. Liiketoiminnan fokus oli jälleenmyynnissä. Aloimme miettiä, miten voisimme kehittää ja laajentaa liiketoimintaa niin, että siitä olisi enemmän hyötyä asukkaille, yhteistyökumppaneille ja yhtiölle itselleen. Käynnistimme yhteistyöneuvottelut teollisuuslaitosten kanssa, ja ensimmäinen sopimus solmittiin vuonna 1995 Xyrofin Oy:n kanssa. Vähitellen irtauduimme pelkän jakeluyhtiön roolista ja laajensimme toimintaamme tuotanto- ja teollisuuspuolelle. Yhteistyö teollisuuslaitosten kanssa on syventynyt ja jatkunut näihin päiviin asti. Vesa Pirtilä

toimitusjohtaja

1990-luvun alussa Kotkan Energia oli puhdas sähkön ja lämmön jakeluyhtiö vailla omaa tuotantoa

Ostetaan Hovinsaaren voimalaitos, jossa on Xyrofin Oy:n vanha arinakattila

1995

Asennuspalvelut yhtiöitetään Kymertek Oy:öön Eskolan alueverkko liitetään kaukolämmön pääverkkoon

1996

Omaa energiantuotantoa Maakaasun ja höyryn myynti uusina tuotteina Sähkömarkkinat avautuvat

Kaasukombivoimalaitos aloittaa toimintansa Hovinsaaren voimalaitoksen yhteydessä

1997

Karhulanniemen teollisuusalue liitetään kaukolämmitykseen

1998

Energiantuotantoa lisätään Sähköntuotantoa Oy Mankala Ab:ssä ja PVO:ssa

Sähkölle yhteinen kauppapaikka, Nord-Pool

1990-luvun alkupuolella automaattinen tietojenkäsittely (atk) oli vielä lapsenkengissä. Vähitellen monet manuaalirutiinit ovat siirtyneet sähköiseen muotoon. Työasemien määrä on kasvanut ja tuonut päätelaitteen käytännössä jokaiselle työntekijälle työtehtävästä riippumatta. Nykyään päätelaitteet ja työasemat ovat lähes poikkeuksetta verkossa ja tieto liikkuu eri järjestelmien välillä. Tietojen käsittely ei ole enää paikkasidonnaista. Asiakaspalvelussa olemme siirtyneet kaukolämpömittareiden etäluentaan. Enää asiakkaan ei tarvitse tehdä kuukausittain lukemailmoituksia, ja mahdollisista jakeluhäiriöistä tai ennakkohuolloista voimme ilmoittaa tekstiviesteillä. Markku Huusko

tietohallintopäällikkö

Teollisuusyhteistyö alkoi 1990-luvun puolivälissä Ensimmäinen kumppani oli Xyrofin Oy

Mussalon tuulipuisto ja -polku valmistuvat

Jumalniemen liikerakennuksille toimitetaan kaukolämpöä

Turvalan kaukolämpöpumppaamo valmistuu

1999

2000

Uusiutuvan energian tuotantoa lisätään Ilona-tuotemerkki laajaan käyttöön pienasiakasmarkkinoinnissa Palveleva energiatalo -konsepti: Kaikki energia-alan palvelut samasta pisteestä

Liiketoimintojen maantieteellinen laajentaminen Baltiaan

1990-luvun lopulla lähdimme hakemaan yhtiölle uutta kasvua Baltiasta. Aika pian kuitenkin huomasimme, että Viron ja Liettuan vanhojen neuvostoaikaisten yhtiöiden rakenteiden uudistamiseen olisi tarvittu niin isoja investointeja, etteivät resurssimme riittäisi. Olimme yksinkertaisesti liian pieni yhtiö toimimaan näillä kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi Baltian-investointimme oli kaupungille kuin punainen vaate. Lopulta kaupunki edellyttikin, että vetäydymme Virosta ja Liettuasta. Pekka Sihvonen

varatoimitusjohtaja

Aiempina vuosikymmeninä käyttöpäivystäjän työ oli hyvin fyysistä, esimerkiksi pumput käynnistettiin käsiventtiiliä kääntämällä. Istuimme kattilahallissa valvontapöydän ääressä, kattilan ollessa aivan selän takana, ja pumppujen käydessä lähistöllä. Uusi valvomo valmistui kaasuturbiinin ja kombikattilan myötä 1997. Valvomossa seuraamme koko ajan, mitä kaukolämmön tuotannossa tapahtuu. Jos ilmenee ongelmia, lähdemme paikan päälle selvittämään asiaa ja poistamaan mahdollisia tukoksia. Automaation myötä työ on hieman keventynyt, mutta toisaalta se on tuonut uusia haasteita. Tapani Sinijärvi käyttöpäivystäjä

ISO 9001:2000 laatujärjestelmäsertifikaatti yhtiölle Hirssaari liitetään kaukolämmitykseen

2001

Sähkön verkko- ja myyntiliiketoiminta siirtyvät Kymenlaakson Sähkö Oy:lle Kotkan Energia Oy keskittyy kaukolämpötoimintaan sekä yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon uusiutuvilla energiamuodoilla Henkilöstöä noin 50

Kaukolämpöliiketoimintaa Virossa ja Liettuassa 1999–2003

2003

Baltian liiketoimintoja Virossa ja Liettuassa

Kaukolämpöverkko on kasvanut hurjasti verrattuna 80-lukuun, jolloin tulin töihin Kotkan Energiaan. Silloin asiakkaita oli pari sataa, nyt pari tuhatta. Aikoinaan suosittiin öljyä, kun se oli halpaa. Puun polttamista olisi pidetty suorastaan kahjona. Sittemmin öljyn kallistuminen on lisännyt huomattavasti kaukolämmön kysyntää. Usein on ollut luontevaa siirtyä kaukolämpöön, kun esimerkiksi öljykattila tai muu laitteisto on mennyt huonoon kuntoon. Kaukolämmön yleistymisen myötä on joitakin ammatteja kadonnut, esimerkiksi lämmittäjiä ja talonmiehiä ei enää taida paljonkaan olla. Öljyautot eivät myöskään enää pörrää katukuvassa kuten ennen. Timo Inkeroinen

kaukolämpöpäällikkö

Vuodesta 2003 olemme panostaneet uusiutuviin energioihin ja pyrkineet eroon fossiilisista polttoaineista. Se oli strateginen suunnanmuutos, jota meidän ei ole tarvinnut katua. Uusi linjaus ei ollut suinkaan itsetarkoitus. Maakaasun hinnan kohotessa biopolttoaineisiin siirtyminen on ollut myös taloudellisesti järkevää. Huomattava osa polttoaineesta hankitaan nyt maakunnasta sen sijaan että ostaisimme tuontimaakaasua. Samalla olemme auttaneet yhteistyökumppaneitamme teollisuuslaitoksia irtautumaan fossiilisista polttoaineista. Vesa Pirtilä

toimitusjohtaja

2003

Biokaasulämpökeskus valmistuu Aittakorpeen hyödyntämään

Uusi strateginen linjaus

Heinsuon kaatopaikkakaasuja

Biovoimalaitos aloittaa energiantuotannon Hovinsaaren voimalaitoksen yhteydessä Ahlstrom Glassfibre tulee asiakkaaksi

2004 Energiatoimialan uudelleenjärjestely Kymenlaaksossa Kotkan Energia Oy luopuu kokonaan voimayhtiöosuuksistaan (hiili- ja kaasulauhdetuotannosta, ydinvoimasta ja vesivoimasta)

2005

Kotkan kaupunki uusii energiatoimialan omistajastrategian Kotkan Energialle uusiutuvien energiamuotojen liiketoimintakonsepti

Lämmöntuotanto keskitetään Hovinsaaren voimalaitokselle

Korkeakosken Hyötyvoimalaitos oli ensimmäinen laitos, joka sai uuden jätteenpolttoasetuksen mukaisen ympäristöluvan Suomessa vuonna 2006. Ensimmäiset jätepussit poltettiin vuonna 2008. Ennen Hyötyvoimalaitosta jätteet kärrättiin kaatopaikoille, mutta nykyään se on vähentynyt huomattavasti Hyötyvoimalaitoksen ansiosta. Jätteen laatu vaihtelee paljon. Talvella jätekuormat ovat usein umpijäässä ja kesällä kotitalousjätteet usein jo käyvät meille tullessaan. Kotitalouksien toivoisin hieman skarppaavan jätteiden lajittelussa. Meille tuodaan autonrenkaita vanteineen tai jopa päältä ajettavia ruohonleikkureita. Antti Lanki

Hyötyvoimalaitoksen käyttöpäällikkö

Polttoainehankinnoissa olemme kiinnittäneet huomiota eritoten polttoaineen laatuun. Meillä on useita polttoaineen toimittajia, joten emme ole riippuvaisia vain yhdestä toimittajasta. Panostamme mahdollisimman haitta-aineettomaan polttoaineeseen tekemällä muun muassa alkuaineanalyysejä. Haitta-aineiden pitoisuuksien seurannan ansiosta tilanne on nyt hyvällä tasolla. Puhtaamman polttoaineen ansiosta olemme pystyneet käyttämään Hovinsaaren voimalaitosta kolme lämmityskautta ilman yhtään suunnittelematonta alasajoa. Tehostetun välivarastoinnin ja käytännön tuoman kokemuksen ansiosta olemme myös välttyneet tulipaloilta. Jari Taskinen

energiahankintapäällikkö

Kierrätyspolttoaine REF 1:n polttaminen alkaa Hovinsaaren biovoimalassa ISO 14001 -standardin mukainen ympäristösertifikaatti yhtiölle

2006

2007

Kotkan Energia saa Reilu kaukolämpö -merkin Korkeakosken Hyötyvoimalaitoksen rakentaminen alkaa

2013 Hyötyvoima1aitos otetaan kaupalliseen käyttöön

2009

Kotimaisten polttoaineiden varastokenttä rakennetaan Heinsuolle Huosiossuon hankinta omaa turvetuotantoa varten

Karhulan biolämpökeskus valmistuu

2012

Kotkan Energia päättää toimintojensa keskittämisestä Hovinsaarelle

Yhtiöllämme on hyvin selkeä tarina Tämä on ollut visiomme… Tämä on ollut erinomainen näköalapaikka energiatekniikkaan.

Kotkan Energian toimintalinjat 1993–2013

Teksti Seppo Iisalo Kuva Janne Lehtinen

Kotkan Energian toimitusjohtaja Vesa Pirtilä on ollut yhtiön peräsimessä kohta kaksikymmentä vuotta. Hän jos kuka tuntee yhtiön vaiheet viimeistä piirtoa myöten. Tässä hän kertoo yhtiön kehitystarinan ydinkohdat.

Kun Vesa Pirtilä tuli Kotkan Energian palvelukseen vuonna 1994, se oli puhdas sähkön ja lämmön jakeluyhtiö vailla omaa tuotantoa. Liiketoiminnan fokus oli energianmyynti pienasiakkaille. – Hyvin pian aloimme miettiä, miten liiketoimintaa voitaisiin kehittää niin, että saisimme siitä enemmän hyötyä niin asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme kuin yhtiölle itselleenkin. – Aloitimme neuvottelut energiayhteistyöstä teollisuuslaitosten kanssa, ja ensimmäinen sopimus tehtiin vuonna 1995 kumppanina makeutusainevalmistaja Xyrofin Oy. Siitä alkoi laajamittainen yhteistyö teolli-

suusasiakkaiden kanssa, toimitusjohtaja Vesa Pirtilä linjaa. Yhteistyön hedelmät

1990-luvun puolivälissä tehty linjaus johti siihen, että Kotkan Energia luopui pelkästä jakeluyhtiön roolista ja laajensi toimintaa tuotanto- ja teollisuuspuolelle. Yhteistyö teollisuusasiakkaiden kanssa on laajentunut huomattavasti vuosikymmenien varrella. – Tällä hetkellä suurasiakkaita on parikymmentä, esimerkiksi Ahlström Glassfibre Oy, Danisco Sweeteners (Dupont), Karhulan teollisuuspuisto monine yrityksineen sekä Kotka Mills Oy ja Sonoco Alcore Oy, joitakin tär-

keimpiä mainitakseni. Vuoden 2012 lopussa kaukolämpöasiakkaita oli yhteensä 1981. – Niiden joukossa myös Kotkan kaupunki ja Kymenlaakson keskussairaala sekä monet seurakunnat ja taloyhtiöt Kotkassa ja Karhulassa. 2000-luvun alun isot järjestelyt

2000-luvun alkupuolella Kotkan Energian liiketoimintaan tuli iso muutos, jota voi kuvailla sanoilla rönsyjen poistaminen. – Se lähti siitä oivalluksesta, että emme voi olla kaikessa isosti mukana. Päätimme keskittyä kaukolämpöön ja energiantuotantoon. Myimme sähkön verkko- ja myynti-

liiketoiminnan Kymenlaakson Sähkö Oy:lle, ja saamillamme rahoilla rakensimme jätteenpolttolaitoksen. Se oli toimitusjohtajan sanoin ”rankka siirto”. – Puolet taseesta ja melkein puolet henkilökunnasta siirtyi yhtiön ulkopuolelle, vieläpä ilman sen kummempaa vatvomista ja omistajan eli Kotkan kaupungin täydellisellä tuella. Järjestelyjen jälkeen voitiin keskittyä kunnolla varsinaisten ydinliiketoimintojen kehittämiseen. Kotipesä kuntoon

Pirtilä muistuttaa, että prosessi oli erittäin haastava siitäkin syystä, että samaan aikaan Kotkan Energia luopui kaikista Baltian maissa sijainneista yhtiöistään. – Rakensimme uudelleen kotimarkkinamme, joka ulottui Haminasta Pyhtäälle ja rannikolta Anjalankoskelle. Tältä alueelta hankimme nyt puuta, turvetta ja pääosan jätteistä, jotka muuttuvat hyötyenergiaksi. Tätä kaikkea Pirtilä kutsuu maakunnalliseksi ja ympäristöä kunnioittavaksi teoksi. – Polttoaine hankitaan pääosin omasta maakunnasta sen sijaan, että ostaisimme kallista tuontimaakaasua. Samalla tuemme paikallista teollisuutta. Yhteisvoimaloiden ansiosta nekin voivat irtautua fossiilisista polttoaineista. Toimintaperiaatteemme on maakunnan elinkeinotoimintaa tervehdyttävä. Painopiste bioenergiaan ja jätteiden hyödyntämiseen energiantuotannossa

2000-luvun alkuun asti Kotkan Energia tuotti kaukolämpöä valtaosin fossiilisilla polttoaineilla. Se ei sopinut yhtiön uuteen ympäristöystävälliseen imagoon. Uusi strateginen linjaus tehtiin vuonna 2003. – Päätimme polttoainepohjan

Vantaalla ollaan vasta nyt ottamassa käyttöön vastaavanlaista laitosta.

Se oli seitsemän vuoden projekti, huikea savotta

laajentamisesta biopolttoaineisiin ja jätteisiin. Se oli seitsemän vuoden projekti, huikea savotta näin jälkeenpäin ajatellen, toimitusjohtaja kiteyttää. Neuvonpidot bioenergiaan siirtymisestä alkoivat vuosina 2001– 2002. Uusi Hovinsaaren biovoimalaitos otettiin käyttöön vuonna 2004 ja Hyötyvoimalaitos vuonna 2008. Molempien tuotanto perustuu pääosin uusiutuvaan energiaan. – Viiden vuoden aikana otimme käyttöön kaksi isoa voimalaitosta, ja nyttemmin myös Sunilan biolämpökeskus Karbio täydentää uusiutuvan energian ohjelmaamme ja osaltaan lisää puupolttoaineeseen pohjautuvaa kaukolämmön tuotantoamme. Edelläkävijän roolissa

Toimitusjohtaja muistelee lämpimästi 2000-luvun saavutuksia. Erityisesti edelläkävijän rooli Hyötyvoimalaitoksen rakentamisessa lämmittää mieltä. – Olimme silloin ja olemme edelleen äärimmäisen ylpeitä siitä, että meillä oli ensimmäisenä Suomessa lupa uudentyyppiselle jätteenpolttolaitokselle – ennen suuria energiayhtiöitä. Se, että Kotkan Energian kokoinen ”nakkikioski” oli liikkeellä ennen Fortumia, Vattenfallia ja muita alan suuria toimijoita, oli varmasti kaikille yllätys. Esimerkiksi

Tuulivoiman menestystarina

Toinen juonne Kotkan Energian uusiutuviin energioihin perustuvassa strategisessa linjauksessa liittyy tuulivoimaan. Miten ajatus tuulivoiman hyödyntämisestä syntyi 1990-luvun lopulla? – Kotka on merenrantakaupunki, jossa on hyvät tuulet, ja koska itsekin innokkaana merenkävijänä olin kokenut tuulen voiman, halusin nähdä, voisiko tuulta hyödyntää energiantuotannossa, Vesa Pirtilä vastaa. Vuonna 1999 nousivat ensimmäiset kaksi tuulivoimalaa, Ilona ja Ilmari. Ne olivat siihen aikaan ensimmäiset tuon mittaluokan tuulivoimalaitokset Suomenlahdella. Pirtilän mukaan tuon ajan yhteiskunnallinen ilmapiiri suosi tuulivoimaloiden rakentamista ainakin Kotkassa. – Silloin kukaan ei vastustanut tuulivoimaloiden pystyttämistä. Päinvastoin saimme paljon yhteydenottoja, joissa suorastaan pyydettiin rakentamaan tuulivoimaloita yksityisten maanomistajien maille. Minullekin tuli useampia puhelinsoittoja, joissa tyyliin ”minulla olisi tarjolla erityisen hyvätuulinen paikka” houkuteltiin sijoittamaan tuulimyllyt juuri sinne. Yleinen asennoituminen oli kovin toisenlaista kuin nykyään. – Viranomaiset eivät olleet vaatimassa jatkuvia selvityksiä, puolustusvoimista nyt puhumattakaan. Kaavoittajat, maanomistajat ja naapurit olivat suopeita. Ei edes tuulivoimaloiden meluhaitoista valitettu. Ainoa asia, johon jotkut suhtautuivat kriittisesti, oli maisemalle aiheutuva haitta. Jatkoa seuraa

Jo 2000-luvun alkupuolella Kotkan Energia lähti etsimään sopivia paikkoja uusille tuulivoimaloille.

Kotkan Energian strateginen muutos 2003–2013 100%

80%

60%

40%

20%

2003

2004

2005

2006

2007

Graafi osoittaa, miten Kotkan Energia on vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä viimeisten kymmenen vuoden aikana.

– Siihen kannusti myös investointituki, joka kattaisi yhden kolmasosan kuluista, sekä markkinahinnan päälle tuleva tuki, joka mahdollisti liiketoiminnallisen kannattavuuden. Kuuden seitsemän vuoden aikana haussa oli ainakin neljä eri sijoituspaikkaa. Niistä yksi, Mussalon vaihtoehto, toteutuu vielä tämän vuoden aikana, kun kaksi Enerconin valmistamaa 2,35 MW:n tuulivoimalaa nousee syväsataman yhteyteen. Ja jatkoa seuraa, mikäli Puolustusvoimien kriittinen kanta tuulivoimaloiden tutkahäiriöihin lievenee. Se tarjoaisi Kotkan Energialle mahdollisuuden laajentaa tuulivoimatuotantoa. – Kartoitamme paraikaa lisärakennusmahdollisuuksia Mussalon syväsataman läheisyydestä sekä Rankin saaresta yhteistyössä kaupungin kanssa, Pirtilä valottaa. Toimitusjohtaja puhuu tuulivoiman menestystarinasta. – Ilman ensimmäisistä myllyistä

saamiamme kokemuksia emme olisi yhtä hyviä tuulivoima-asiantuntijoita kuin nyt olemme. Tiedämme, että joulukuussa kaupalliseen käyttöön otettavat uudet myllyt sopivat erinomaisesti juuri meidän olosuhteisiimme ja ne tulevat olemaan myös taloudellisesti kannattavia. Tämä on hyvinkin perusteltu sähköntuotantoinvestointi. Visio vuoteen 2023

Kotkan Energia on vuodesta 1993 elänyt kymmenen vuoden sykleissä. Ensimmäinen suuri linjaus tapahtui vuonna 1993 ja toinen 2003. Kolmas kymmenvuotiskausi on nyt alkamassa, millainen siitä on tuleva? Toimitusjohtaja Vesa Pirtilää kysymys ei näytä hätkähdyttävän lainkaan. Hänelle Kotkan Energian vuosien 2013–2023 visio on harvinaisen selkeä. – Jatkamme ja syvennämme teollisuusyhteistyötä. Samalla lisäämme biopolttoaineiden ja tuulivoiman osuutta tuotannossamme, ja aurinkovoima

2008

2009

2010

Fossiiliset Turve

2011

2012

Uusiutuvat sekä jäte

tulee uudeksi osaksi tuotepalettiamme uudentyyppisten aurinkokeräimien ja aurinkosähkökennojen yleistyessä. Hajautettu energiantuotantomalli vahvistuu, ja se tukee sekä asiakkaidemme että meidän liiketoimintaa. Vauhdilla yleistyneet lämpöpumput kiristävät lyhyellä aikavälillä kilpailutilannetta ja pakottaa Kotkan Energian siirtymään entistä edullisempien polttoaineiden käyttöön. Jatkossa Pirtilä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että Kotkan Energia itsekin lähtisi näille markkinoille. – Maalämpö ei aivan lähitulevaisuudessa kuulu tuotepalettiimme, mutta kuka tietää, miten on myöhemmin. Hajautetussa verkostossa se voi hyvinkin toimia yhtenä osana lämmöntuotantoa, ja aivan varmasti se lisää huolto- ja kunnossapitopalvelujen tarvetta. Siinäkin voi olla meille hyvä rako toimia. ■

Modernit tuotantolaitokset Kotkan Energian tuotantolaitokset ovat nykyaikaisia ja ympäristöystävällisiä. 2000-luvulla käyttöön otetut Hovinsaaren voimalaitos ja Korkeakoskella sijaitseva Hyötyvoimalaitos tuottavat sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä kotkalaisten tarpeisiin. Uusin ylpeys, Karhulan biolämpökeskus, edustaa sekin moderneinta tekniikkaa. Sen ansiosta uusiutuvan energian osuus Kotkan Energian tuotannossa on noussut yli 50 prosentin. Vuoden 2013 lopulla valmistuvat uudet tuulivoimalat lisäävät ympäristöystävällisyyttä entisestään. Kuva Jyrki Salmi

Hovinsaaren voimalaitos on Kotkan Energian päätuotantolaitos. Siellä tuotetaan suurin osa Kotkassa käytettävästä kaukolämmöstä, prosessihöyryä lähiseudun teollisuusyrityksille ja sähköä yhteistuotantona (CHP) lämmöntuotannon kanssa. Polttoaineenaan laitos käyttää maakaasua, metsähaketta, kuorta, purua, metsäteollisuuden sivutuotteita, jyrsinturvetta ja kierrätyspolttoainetta. Hovinsaaren voimalaitos on nykyaikainen ja ympäristöystävällinen laitos, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota savukaasujen puhdistukseen ja muiden ympäristöhaittojen minimointiin.

Fakta Biovoimalaitos aloitti energiantuotannon Hovinsaaren voimalaitoksen yhteydessä vuonna 2003 • Kaukolämmön tuotanto 300–350 GWh • Sähköntuotanto 150–250 GWh • Prosessihöyry 80–120 GWh u su

o ta nn s tu o

Hovinsaaren voimalaitos

Kaukolämpö 60 %

prosessiHöyry 20 %

sähkö 20 %

Näin toimii

Hyötyvoimalaitos Kotkan Energian Hyötyvoimalaitos käyttää polttoaineena kotitalouksien sekajätettä. Kierrätykseen kelpaamaton kotitalousjäte kerätään Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Mikkelin alueilta. Keräilyalueella asuu noin 540 000 ihmistä. Hyötyvoimalaitoksen ansiosta säästetään fossiilisilla polttoaineilla tuotettua ja ulkomailta hankittua energiaa.

Jätebunkkeri LämmönvaihdinKAttila

Turbiini

Tuhka Toimitetaan jäteyhtiölle

Fakta Hyötyvoima1aitos otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 2009

tuo ta n no

Jäteasema

• Vuosittainen käyntiaika 11 kuukautta • Voimala käy aina 100 prosentin teholla • Polttoaineenkäyttö 100 000 tonnia/v • Energian tuotto noin 260 GWh

Prosessihöyry 50 % sähkö 20 % Kaukolämpö 30 %

• Kierrätyspaperi ja -kartonki • Lasi • Biojäte • Metalli • Ongelmajäte

Höyry

Kaukolämpö

Sähkö

KOtitaloudet Teollisuus

Savukaasujen puhdistus

Loppujäte

loppujäte Ongelmajäte kaatopaikalle

Kierrätykseen sopiva lajiteltu jäte

Hyötyvoimalaitoksessa yli puolen miljoonan ihmisen roskapussit ja teollisuuden kierrätykseen kelpaamattomat jätteet muuttuvat koteja lämmittäväksi kaukolämmöksi ja kartonkitehdasta pyörittäväksi höyryksi ja sähköksi. Hyötyvoimalaitos sijaitsee Korkeakoskella noin 10 kilometrin päässä Kotkan keskustasta. 34 MW:n teknisesti

huippunykyaikainen CHP-laitos tuottaa sähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Jätteenpolttolaitos on tiukan jätteenpolttodirektiivin mukainen. Se kuormittaa tuotannossaan vain vähän ympäröivää luontoa.

Biolämpökeskus on 18 m korkea Piippu nousee 40 metriin

Karhulan biolämpökeskus Naapuriystävällinen energiapuulla toimiva Karhulan biolämpökeskus korvaa fossiilisia polttoaineita. Kesän ajaksi se menee hiljaiseksi.

Välikauden laitos

Fakta Käyttöönotto vuoden 2013 alussa • Kaukolämpöteho 18 MW • Toimii kaukokäytöllä Hovinsaaren voimalaitokselta • Käytössä lämmityskaudella u su

o ta n n s tu o

Biolämpökeskus on ns. välikauden laitos, eli se on käytössä varsinaisen lämmityskauden ajan, tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Käyttöönotto vuoden 2013 alussa sujui normaalisti, ja kevättalven kirpeät pakkaskelit auttoivat laitoksen säätöjen ja viritysten onnistumista hyvin.

Rakennustyömaa syksyllä 2012.

Kotkan Sunilassa vuoden 2013 alussa käyttöön otettu biolämpökeskus on Kotkan Energian modernien tuotantolaitosten uusin ylpeys. 18 MW:n biolämpökeskus mahdollistaa kaukolämmön tarjoamisen Sunilan suuriin asuinkerrostaloihin sekä Kotkan kaupungin omistamiin kiinteistöihin. Biolämpökeskus käyttää polttoaineena haketta. Näin se korvaa fossiilisia polttoaineita ja nostaa uusiutuvan energian osuuden Kotkan Energian tuotannossa yli 50 prosenttiin.

Kaukolämpö 100 %

Uudet tuulivoimalat

Uudet tuulivoimalat edustavat Enerconin uusinta, mataliin tuuliin kehitettyä mallisarjaa. Tuulivoimaloiden arvioitu vuosituotanto vastaa noin tuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Mussalon alueella on entuudestaan kaksi 1 MW tuulivoimalaa. Niistä toinen, Ilona, korvataan uudella, tehokkaammalla voimalalla. SÄHKÖVERKKO KARTALLA

FAkta Käyttöönotto joulukuussa 2013 • Arvioitu vuosituotanto 17 000 MWh • Hankkeen kokonaisinvestointi noin 8 miljoonaa euroa

MItat

Kokonaiskorkeus 143 m Tornin korkeus 98 m Roottorin halkaisija 92 m

Sähköasema 20/110 kV

Mussalo

Tuulivoimala 1 Merikaapeli Tuulivoimala 2

u su

o ta nn s tu o

s ta

Tuulivoimaloiden käyttöönottoon liittyy mittava sähköverkon ja -aseman rakennusurakka, joka toteutetaan vuoden 2013 syksyyn mennessä. Tuulivoimalat on tarkoitus ottaa kaupalliseen käyttöön joulukuussa 2013. Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 8 miljoonaa euroa.

Enercon E-92 / 2 350 kW

Kotkan Energia ottaa vuoden 2013 lopussa käyttöön kaksi 2,35 MW tuulivoimalaa, jotka on tilattu saksalaiselta Enerconilta. Tuulivoimalat sijoittuvat Mussalon syväsataman yhteyteen.

SÄHKÖ 100 %

Lisärakentamisen mahdollisuudet selvitetään Tuulivoiman lisärakentamisen esteenä on ollut Puolustusvoimien kriittinen kanta tuulivoimaloiden tutkahäiriöihin. Tähän asiaan on odotettavissa lopullinen ratkaisu vuoden 2013 aikana, jolloin myös Kotkan Energialle tarjoutuu mahdollisuus laajentaa tuulivoimatuotantoa. Lisärakennusmahdollisuuksia kartoitetaan Mussalon syväsataman läheisyydestä sekä Rankin saaresta yhteistyössä kaupungin kanssa.

Mallinnuskuva merelle sijoitetun tuulivoimalan perustasta.

osaava Henkilöstö Osaava ja työhönsä vahvasti sitoutunut henkilöstö on Kotkan Energian suuri voimavara. Kuva Jari kallio

Henkilöstön määrän kehitys 1993–2013

Korkeakoulu / Yliopsto

141

150

Henkilöstön Koulutus

120

Ei ammattikoulutusta

90 60

Opistoaste / AMK

Ammattikoulutus

Henkilöstörakenne 2013

1993

1996

1999

2003

2006

2009

2012

Työntekijät

Johto Ylemmät toimihenkilöt

Vuonna 2012 yhtiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 89 henkilöä. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Keski-ikä on pysynyt samana viimeiset viisi vuotta. Henkilöstöstä noin neljännes saavuttaa 63 vuoden eläkeiän vuoteen 2020 mennessä. Toimihenkilöt

Ammattinimikkeitä

Analyytikko, asiakasneuvoja, energianhankintainsinööri, kaukolämpöasentaja, kaukolämpöpäällikkö, kaukolämpöteknikko, kirjanpitäjä, käyttöinsinööri, kunnossapitoinsinööri, käyttöpäällikkö, laatuja ympäristöpäällikkö, laskentapäällikkö, laskutussihteeri, mekaaninen asentaja, palkanlaskija, projekti-insinööri, SSTasentaja, suunnitteluteknikko, talousjohtaja, tehdaspalvelupäällikkö, tietohallintopäällikkö, työnjohtaja, voimalaitoskäyttäjä

L채mmityskustannuksemme ovat pienentyneet

Asiakkaat ja

yhteistyökumppanit Kaukolämpö on huoleton valinta

Kaukolämmön hinnan muodostuminen pientaloissa 19% 5%

Leinosen perhe on kokeillut monenlaisia lämmitystapoja. Huoltamoyrittäjä Risto Leinosella on pitkä ja monipuolinen kokemus erilaisista energiamuodoista lämmityksessä. 80-luvun puolivälissä Leinonen toimi sivutoimisena talonmiehenä kerrostalossa. Lämmönlähteenä käytettiin öljyä. Hän muistaa vielä hyvin vuosien 1986–87 talven, jolloin suomalaisia kurittivat julmat pakkaset. – Lämpötila laski 20 ja 30 asteeseen. Paukkupakkasia riitti puolitoista kuukautta. Isännöitsijä repi hiuksiaan, kun taloyhtiön varat eivät meinanneet riittää valtavaan öljynkulutukseen, Leinonen kertoo. Muutettuaan rivitaloon vuonna 1988, Leinosten perhe siirtyi kaukolämpöön. Jotkut maalailivat piruja seinille. Mitä jos kaukolämpöputki katkeaa? – Kertaakaan ei ollut katkosta, Leinonen muistelee.

52%

Energiamaksu Perusmaksu Energiavero ALV

24%

Nelihenkinen perhe muutti 1990-luvun lopulla alppitalotyyliseen omakotitaloon, jossa oli alkuun suora sähkölämmitys. Leinoset tottuivat jatkuvaan termostaattien kääntelyyn, mutta silti lämmityskulut nousivat huikeiksi. Avuksi rakennettiin varaava takka, joka auttoikin hieman laskemaan lämmityskuluja. – Maksoimme silti liikaa lämmityksestä. Pienemmät sähkölaskut

Liittyminen kaukolämpöön kesällä 2012 sujui sutjakkaasti, sillä putki kulki aivan talon vierestä. Liittymisen jälkeen lämmityskustannukset laskivat selvästi. Leinoset olivat jo tätä ennen asennuttaneet neljä ilmalämpöpumppua. – Huomasimme kuitenkin, että niiden hyöty menee pakkasen puolelle, kun lämpötila laskee kahteen-

toista asteeseen. Sitten Leinoset alkoivat ihmetellä puulattian narinaa. Kävi ilmi, että ilmalämpöpumput kuivattivat sisäilmaa. Sitä ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan kosteutuslaitteen avulla. – Oli ihan hullua toisaalta kuivattaa ja samalla kosteuttaa ilmaa. Kaukolämmön avulla lämpötila pysyy säätöautomatiikan avulla riittävänä ja tasaisena. Sähkölaskut ovat pienentyneet. Leinosen huoltamo lämpiää maalämmön avulla. Sitäkin harkittiin omaan kotiin. Teknisesti ratkaisu olisi ollut vaikea ja alkuinvestointi kallis. – Huoltamolla lämpimän veden tarve on pieni, joten maalämpö toimii hyvin. Mutta kotona on poreamme ja tarvetta muutenkin enemmän, joten maalämpö ei välttämättä riittäisi. Olemme tyytyväisiä kaukolämpöön, Leinonen toteaa. ■ 27

Kotkan Energian suurasiakkaita Ahlstrom Glassfibre Oy Danisco Sweeteners / Dupont Hankkija-Maatalous Oy Kotkan tehdas Karhulan teollisuuspuisto monine yrityksineen Kotka Mills Oy Sonoco Alcore Oy Coor Service Management LP Oy Steveco Oy Vaasan Oy Kotkan Seudun Talokeskus Oy Kotkan Asunnot Oy Kotkan kaupunki Kotkan Opiskelija-asunnot Oy Kotkan Isännöintipalvelu Oy Kymenlaakson keskussairaala / Kastek Oy Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Ok Ympyrä Realia Isännöinti Oy Lisäksi seurakuntia

Pitkä yhteistyömme on sujunut hyvin

Luotettava yhteistyökumppani Kotkan Energia on tehnyt pitkään yhteistyötä aikakauslehtiä ja laminaattipapereita sekä puutuotteita valmistavan metsäteollisuusyhtiön Kotkamills Oy:n kanssa. Luotettava yhteistyökumppani on kummallekin yhtiölle tärkeä. – Kotkan Energia on ostanut meiltä kaukolämpöä jo 15 vuotta. Pitkä yhteistyömme on sujunut hyvin, Kotka-

millsin toimitusjohtaja Tuija SuurHamari kiittää. Suunnitteilla on yhteisen biovoimalaitoksen rakentaminen Kotkamillsin tehdasalueelle. Biovoimalla on tarkoitus osittain korvata kallistuneen maakaasun käyttöä. Uuden energiainvestoinnin kannattavuutta tarkastellaan monelta kantilta. Perusoletus on se, että maakaasun hinta nousee tulevaisuudessakin. – Maakaasun hinta on noussut monena vuonna peräkkäin. Hintaan on vaikuttanut muun muassa ener-

giaverotuspäätös, jossa maakaasun verotusta kiristettiin. Energiapoliittinen päätöksenteko on ollut hieman poukkoilevaa, mikä luonnollisesti on vaikuttanut yhteisen hankkeemme etenemiseen. Ratkaisua tehdessämme pohdimme luonnollisesti korvaavan ja korvattavan polttoaineen hintaeroa, Suur-Hamari kuvailee. Kesän korvalla tehdään päätös yhteisen biovoimalan eteenpäin viemisestä. Jos päätös tehdään, uusi voimalaitos saadaan käyttöön parin vuoden päästä. ■

Kotitalousjätteiden hyödyntäminen – Kymenlaakso Suomen kärkipäässä Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana jätehuolto on kehittynyt paljon. 1990-luvun pienistä ja aitaamattomista kaatopaikoista on tultu kauas. – Siihen aikaan ihmiset saivat viedä jätteensä lähimmälle kaatopaikalle milloin halusivat, muistelee käyttöpäällikkö Paavo Savolainen Kymenlaakson Jäte Oy:stä. Ensimmäisiä jätehuollon seudullisia kehitysaskelia Kymenlaakson alueella oli Kymenlaakson Jäte Oy:n perustaminen vuonna 1997.Yhtiö perustettiin hoitamaan osakaskuntiensa jätteenkäsittelyä. Tehtävää varten rakennettiin jätekeskus Keltakankaalle.

Aluksi keskukseen tuli energiajätteen murskauslaitos ja kotitalouksien jätepussien optinen erottelulaitos. Kotitalouksilta alettiin kerätä energiajätettä erikseen oransseihin pusseihin. Optinen laitos erotteli oranssit pussit erilleen muiden pussien eli kaatopaikkajätteen joukosta. – Laitos toimi, mutta energiajätettä ei saatu riittävästi talteen. Lopulta vuonna 2005 energiajätteen pussikeräyksestä luovuttiin. Samana vuonna neljä jäteyhtiötä (Itä-Uudenmaan Jätehuolto, Päijät-Hämeen Jätehuolto, Metsäsairila Oy ja Kymenlaakson Jäte Oy) yhdistivät voimansa ja perustivat Kaakkois-Suomen hankintarenkaan. Hankintarengas päätti kilpailuttaa kotitalouksien sekajätteen käsittelyn. Kilpailutuksen voitti Kotkan Energia.

Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2008, kotitalousjätteen hyödyntäminen alkoi Kotkan Energian Hyötyvoimalassa. Nyt Kymenlaakso on jo Suomen kärkipäässä kotitalousjätteiden hyödyntämisessä. – Kotkan Energian kanssa tehdyllä yhteistyöllä kotitalousjätteen hyötykäyttöastetta saatiin nostettua kymmenillä prosenteilla ja samalla kaatopaikan täyttyminen hidastui, Savolainen kiittää. Tulevaisuudessa kaatopaikan täyttyminen tulee entisestäänkin hidastumaan. Heinäkuun alussa Keltakankaan jätekeskuksessa otetaan käyttöön lajittelulaitos, jossa käsitellään kaatopaikalle menevää sekalaista jätettä hyötykäyttöön. Tällä varaudutaan jo nyt tulevaan lainsäädännön muutokseen, joka astuu voimaan vuonna 2016. ■

vielä1990-luvulla ihmiset toivat jätteensä kaatopaikalle milloin halusivat

Kaukolämmön hinta nyt kohdallaan Vuosikymmeniä EteläKymenlaakson kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Reijo Kauhanen on seurannut läheltä Kotkan Energian toimintaa viimeisten parinkymmenen vuoden ajan. – Kiinteistöjä kiinnostaa luonnollisesti energian saatavuuden luotettavuuden lisäksi hinta. Alkuun kaukolämmön hinta tuntui liian korkealta, mutta kun Kotkan Energia siirtyi käyt-

tämään kotimaista polttoainetta, hinta asettui kohdilleen. – Alkuun oli kovia hintapaineita, mutta käytyäni neuvotteluja Kotkan Energian johdon kanssa totesin sen varsin yhteistyöhaluiseksi. He ottivat tavoitteeksi hinnan asettumisen valtakunnan keskitasolle, missä se nyt onkin. Kotkan Energian johto on tehnyt viisaita päätöksiä myös ympäristön kannalta, Kauhanen toteaa. Kotkan Energia tarjoaa raportointi-, käyttöhuolto- ja tarkastuspalveluita. Kauhanen kiittää myös kaupunkilaisten mukavuutta lisäävistä palveluista.

– Esimerkiksi vanhusten vuokratalon sisäänkäynnin edustaa on sulatettu, mistä on ollut merkittävästi hyötyä. Ymmärtääkseni Kotkan Energialta voisi saada myös viilennyspalvelua tarvittaessa. Kauhanen toteaa, että kaukolämpö on turvallisin lämmitysmuoto kiinteistöissä. Lämpöä riittää paukkupakkasillakin. – Siksi hinnan on pysyttävä kilpailukykyisenä. Näin estetään epävarmojen lämmitysmuotojen leviäminen, hän huomauttaa. ■

Myös vanhusten vuokratalon sisäänkäynnin edustaa on sulatettu

Yhtä kumparetta koristaa madonnaaiheinen maataide

Kaunis kumparepuisto Kotkan kumparepuisto on taidonnäyte maa-alueen uusiokäytöstä. Kotkan kaupunginpuutarhuri, puutarhaneuvos Heikki Laaksonen esittelee innostuneena vuosikymmeniä kestänyttä projektia, kumparepuistoa, joka on oivallinen taidonnäyte maa-alueen uusiokäytöstä. Kumparepuisto sijaitsee Otsolan kaupunginosassa, ja se on läpi vuoden ahkerassa virkistyskäytössä. Ei voisi uskoa, että se oli aikoinaan paikka, jonne kärrättiin jätettä. – Suota käytettiin aikoinaan Karhulan

kauppalan kaatopaikkana. Alueelle on tuotu vähintään miljoona kiloa täyttömaata. Maata haluttiin tuoda kohtuumatkan päästä, joten kumpareet valmistuivat melko hitaasti. Täyttäminen aloitettiin 80-luvun puolella ja viimeinen muotoilu tehtiin vuonna 2000. Laaksonen suunnitteli alueen monipuoliseksi ja kauniiksi. Kumpareista tehtiin 30, 35 ja 45 metriä korkeat merenpinnasta mitattuna. – Suunnittelin kolme erikorkuista kumparetta yhden kökkäreen sijaan. Maisemasuunnittelijana toivoin alueesta mahdollisimman luonnonmukaista ja harmonista. Kumparepuistoon tullaan nautti-

maan urheilusta, liikunnasta ja retkeilystä läpi vuoden kauempaakin. Alueella on monenlaisia mäkiä eriikäisten lasten ja nuorten pulkkailu-, kelkkailu- ja lautailukäyttöön. Lapset voivat temppuilla kiipeilytelineillä samalla kun vanhemmat grillaavat grillipaikoilla. Merimaisemia pääsee ihailemaan näkötornista ja lintuja voi bongata lintutornista. Yhtä kumparetta koristaa madonna-aiheinen maataide. – Alueella on myös harvinainen frisbee-golf-rata, joka kulkee puoliksi metsässä ja puoliksi avoimella alueella. Suosta jätimme jäljelle reunat, jota koristavat tuhannet alppiruusut, atsaleat ja pitkospuut, Laaksonen kuvailee. ■

...vaikuttaa myös ilmaston puhtauteen

Kattava kaukolämpöverkko Topias Kotiniemi on tehnyt pitkän uran Kotkan kaupungin luottamustoimissa ja nähnyt myös Kotkan Energian pitkän kehityskaaren. – Yhteistyö on sujunut hyvin. Olen ollut mukana perustamassa Kotkan Energiaa. Se on vähän kuin oma lapsi, hän naurahtaa. Kotiniemi pitää tärkeänä sitä, että Kotkassa on luotettava energian tuottaja ja kaukolämpöpalvelun tarjoaja. Laadukkaat ja kustannustehokkaat energiapalve-

lut takaavat teollisuuden ja yritysten toiminnan. Kaukolämpö, teollisuushöyry ja sähkö pitävät rattaat pyörimässä. – Yhteistyö teollisuuden kanssa on tärkeä jo työllisyydenkin kannalta. Myös kaukolämpöverkko on saatu vuosien varrella kattavammaksi. Se vaikuttaa oleellisesti myös ilmaston puhtauteen, Kotiniemi sanoo. Parhaillaan selvitetään Kotkan kaupungin energiaomistusten myymistä. – Kotkan kaupunki omistaa Kotkan Energian sataprosenttisesti, enkä kannata sen myymistä. Myynnistä voisi olla arvaamattomat seuraukset kotkalaisille, Kotiniemi huomauttaa. ■

Kaukolämmön alkuperä, % öljy 2 %

1993 Maakaasu 4%

Kivihiili 94 % öljy 1%

2003 Biopolttoaineet 11 % Turve 11 %

Maakaasu 20 % Kivihiili 62 % 2012 Maakaasu 17 %

öljy 1% Biopolttoaineet 40 %

Jäte 17 % Turve 21 %

Kaukolämpöverkon pituus 1993–2013 1993 99 km

1997 111 km

2002 138 km

2007 161 km

2012 183 km

ensimmäisten joukossa Kotkan kaupungilla pitkään teknisenä toimialajohtajana työskennellyt Risto Virtanen kiittää Kotkan Energiaa siitä, että se on ollut toimintansa aikana monessa uudessa hankkeessa ensimmäisten joukossa. – Kotkan Energia otti ensimmäisenä Suomessa tuulivoimaloita käyttöön. Myös jätteenpolttolaitos eli hyötyvoimalaitos oli ensimmäisten joukossa,

Virtanen toteaa. Iso uudistus tapahtui 2000-luvulla, kun sähköntuotanto ja -myynti siirtyivät Kymenlaakson Sähkö Oy:lle. – Vuonna 1978 tapahtuneen kuntafuusion jäljiltä Kotkan alueella toimi kaksi sähköverkkoyhtiötä. Vuonna 2003 Kotkan Energia Oy:n sähköliiketoiminnot fuusioitiin Kymenlaakson Sähkö Oy:n kanssa, jolloin yhtiölle siirtyivät myös Kotkan Energian osuudet Pohjolan Voiman tuotantolaitoksista. Tämän jälkeen Kotkan Energian päätuote on ollut kaukolämpö ja sen ohella tuotetut teollisuushöyry, sähkö ja jätteenpolt-

topalvelut, Virtanen muistelee. Hänen mielestään Kotkan Energian rooli on ollut kaupungille tärkeä myös teollisuutta alueella ylläpitävänä voimana. Sonoco-Alcore Oy ja Danisco-Sweeteners Oy ovat ulkoistaneet energiatoimintansa Kotkan Energialle. – Kesäaikaan kaukolämmön tarve vähenee. Tiivis yhteistyö teollisuuden kanssa takaa tasaisen liiketoiminnan läpi vuoden. Samalla sitoutamme teollisuutta alueelle, mikä lisää työllisyyttä. Kaupungin elinkeinopolitiikalla voi tällä tavalla vaikuttaa työllisyyteen, Virtanen toteaa. ■

Kotkan Energia otti ensimmäisenä Suomessa tuulivoimaloita käyttöön

Teoria ja käytäntö nivoutuvat luontevasti

Työharjoittelu syventää opintoja Kymenlaakson energiatekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitoon sekä voimalaitosten prosessi-, automaatio- ja 3D-laitossuunnitteluun suuntautuneita insinöörejä. – Monet opiskelijat ovat päässeet työharjoitteluun Kotkan Energian voimalaitoksille, kertoo Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Markku Huhtinen. Kotkan Energia on myös tarjonnut opiskelijoille lukuisia aiheita opiskeluaikana tehtäviin työelämälähtöisiin 34

Kotkan Energia on tehnyt pitkään yhteistyötä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun kanssa.

projekteihin sekä opintojen lopuksi tehtävään opinnäytetyöhön. – Näin koulussa tapahtuva teoreettinen opiskelu on nivoutunut luontevasti työelämässä suoritettaviin käytännöntaitoja kehittäviin tehtäviin. Kotkan Energia on ollut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Energiatekniikan koulutusohjelmasta valmistuneiden insinöörien lukumääräisesti suurin yksittäinen työllistäjä kuluneiden 20 vuoden aikana. – Olemme tehneet pitkään myös tutkimusyhteistyötä. Tutkimuskohteina ovat olleet tuulivoiman ja

bioenergian käytön lisäämiseen liittyneet hankkeet. Tällä hetkellä selvitetään myös Kotkan Energian vanhojen kaupallisesta käytöstä poistuvien tuulivoimalaitosten käyttöä opetustarkoituksissa. – Erityisen ilahtuneita olemme siitä, että Kotkan Energia on juhlavuotenaan päättänyt lahjoittaa merkittävän määrän rahaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun stipendirahastoon jaettavaksi opinnoissaan hyvin menestyneille opiskelijoille, Markku Huhtinen toteaa. ■

STIPENDIT JA SPONSOROINTI Peli-Karhut

naisten koripallo

FC KooTeePee miesten jalkapallo

Kiekko-Tit aanit miesten jääkiekko

KTP Basket miesten koripallo

Kymen Golf golfin harrastus Kotkan Energia on tukenut stipendein ja tukimaksuin lukuisia lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaseuroja sekä erilaisia tapahtumia. Kotkan meripelastusyhdistystä yhtiö on tukenut ylläpitokuluissa, alushankinnoissa ja polttoainekuluissa. Uusimpana stipendien saannin kohderyhmänä on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun energiatekniikan opiskelijat. Markkinointiyhteistyösopimuksia on 2000-luvulla tehty pääasiassa paikkakunnan menestyneimpien urheiluseurojen kanssa.

Elinvoimaa KOtkalle ja maakunnalle