Kymen Vesi 1 2017

KYMEN VESI Asiakaslehti 1 // 2017

Mitä kuuluu, Oona Kettunen Kuinka monta litraa vettä saat 1 eurolla Suomenlahden tila – erikoistutkijan haastattelu Mikä ihmeen piilovesi?

SUUNNITTELIJAN TYÖ on ratkaisujen etsintää

Akvaariotalo Maretariumin salaisuudet MARETARIUMIN HARVINAISIN KALA ON SUOMEN ALKUPERÄISEEN KALALAJISTOON KUULUVA RANTANUOLIAINEN.

Sari Saukkonen

SEPPO IISALO | JANNE LEHTINEN, kuvat

Toimitusjohtaja Sari Saukkonen kertoo, että Maretariumissa on tällä hetkellä 51 eri kalalajia ja kalayksilöitä noin 1 500.

– Joistakin lajeista on esillä sekä vanhoja körmyjä että pieniä poikasia. Lisäksi esillä on vesien pieneläimiä, muun muassa kilkkejä ja rantakäärmeitä.

Miten Maretariumin yli 20 akvaarioallasta eroavat kooltaan ja kalakannaltaan toisistaan?

– Pienimmät altaat ovat muutaman sadan litran poikasaltaita ja pieneläinten terraarioita. Suurin on Itämeri-allas, jonka sisätilavuus on 680 kuutiota ja vettä yli puoli miljoonaa litraa.

Mikä Itämeri-altaassa on kiinnostavinta?

– Kajojen kutuajat ovat mielenkiintoista seurattavaa ja tuottavat meille paljon uutta tietoa. Syksyllä parhaista kutukumppaneista ja -paikoista kisaavat lohet ja taimenet, talvella voi nähdä mateiden kututanssin. Keväällä ahventen harsomainen kutunauha saattaa peittää koko altaan pohjan, ja kesällä kutuvuorossa ovat lahnat ja kuhat.

Mikä on Maretariumin harvinaisin kala?

– Harvinaisin on Suomen alkuperäiseen kalalajistoon kuuluva rantanuoliainen. Sitä esiintyy luonnossa vain Pyhtään-Haminan välisellä merialueella ja Rautjärven Hiitolanjoessa. Se uiskentelee tai on pohjahiekkaan kaivautuneena luontokoululuokan altaassa.

Mikä on oma suosikkikalasi?

– Omat suosikkilajini ovat kuha ja kivinilkka. Kun toisinaan sukellan Itämeri-altaaseen kaloja ruokkimaan ja altaan ikkunoita harjaamaan, kuhat odottavat kohteliaasti omaa ruokaansa eivätkä ryntäile kuten kirjolohet, lohet ja taimenet. Sukellusruokinnassa kuhiin saa yksilöllisen kontaktin. Myös kivinilkka on suosikkini, koska se on jatkuvasti liikkeessä iloisella ilmeellä. Voisi sanoa, että kivinilkka näyttää aina innostuneelta.

2

| KYMEN VESI

Maretariumissa on katsottavaa perheen pienimmillekin.

Vinkkejä vierailijoille • MARETARIUMISSA EI KANNATA KIIREHTIÄ altaalle toiselle vaan pysähtyä etsimään altaan eri lajeja. Osa lajeista saattaa olla piileskeleviä ja pieniä, ja voi mennä hetki ennen kuin ne löytyvät.

• KOULULAISRYHMÄN KANNATTAA VARATA ennakkoon opastettu kierros. Maretariumin oppaat osaavat kertoa viimeisimmät kalauutiset ja hauskimmat havainnot vuosien varrelta.

• SUOMALAISTEN SUOSIKKIKALAT -ÄÄNESTYS jatkuu marraskuun loppuun saakka. Tulokset julkistetaan Maretariumissa 6.12.2017, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Tähän mennessä äänestysvastauksia on saatu jo yli 3 000 ja yli 30 eri kalalajia on saanut ääniä.

KYMEN VESI |

3

TÄSSÄ NUMEROSSA

Suunnittelija työssään > Suunnittelupäällikkö Noora Liljanto kertoo, mikä on suunnittelutyössä tärkeintä.

Milloin sataa?

– Sivut 6–9

> Oletko valmis, kun rankkasade yllättää?

– Sivut 10–11

Kirkastuvaa itäisellä Suomenlahdella > Erikoistutkija Seppo Knuuttila tutkii työkseen Suomenlahden ravinnekuormitusta, ja hän on seurannut lapsuudestaan asti lähietäisyydeltä Kymijoen ja Kotkan merialueen tilan kehitystä. – Muutos on dramaattinen, hän luonnehtii erikoishaastattelussamme

sivuilla 12–16

Oona Kettusen kuulumiset

Kuinka monta litraa hanavettä saat yhdellä eurolla?

> Juoksija Oona Kettunen on nykyisin myös Karhulan Katajaisten nuorisotoimintapäällikkö.

Mitä kuuluu Oonalle?

> Tähän ja 9 muuhun kysymykseen saat vastauksen

Mitä kuuluu, Oona Kettunen Kuinka monta litraa vettä saat 1 eurolla

SUUNNITTELIJAN TYÖ on ratkaisujen etsintää

Toimitus ja ulkoasu Creative Peak Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa Toimituspäällikkö Seppo Iisalo AD Milla Kaukiainen Valokuvaaja Janne Lehtinen

Paino Lönnberg Painot Oy Paperi MultiArt Matt 170g/115g R PÄ

ISTÖME

R I

Mikä ihmeen piilovesi?

Julkaisija Kymen Vesi Oy Malminginkatu 16, 48600 Kotka Päätoimittaja Jani Väkevä

KK

Suomenlahden tila – erikoistutkijan haastattelu

KYMEN VESI OY

YM

Asiakaslehti 1 • 2017

> Mussalon jätevedenpuhdistamon akvaarion kynsi­ sammakko Lyyli ilahduttaa vieraitakin.

– Sivut 22–23

sivuilla 20–21

– Sivut 18–19

KYMEN VESI

Lyyli on sympaattinen

M

ILJ

ÖMÄRK

Alateksti Painotuote 1234 5678 4041 0017

4

| KYMEN VESI

T

Kymen Vesi Oy on Kotkan, Pyhtään ja eteläisen Kouvolan alueella toimiva vesihuoltoyhtiö.

PÄÄKIRJOITUS

Yhdessä eteenpäin!

Kymen Vesi Oy täytti tämän vuoden alussa 10 vuotta. Yhtiön perustamisen jälkeen Etelä-Kymenlaaksossa toteutettiin merkittäviä jätevesi-investointeja. Seitsemän paikallista jätevedenpuhdistamoa lakkautettiin ja rakennettiin siirtoviemäreitä. Kotkan Mussalossa aloitti toimintansa tehokkaampi, alueellinen jätevedenpuhdistamo. Vastaavasti metsäteollisuus on investoinut omiin puhdistamoihinsa.

Nyt voidaankin todeta, että tehdyt panostukset kantavat hedelmää. Kymijoen, Kotkan edustan merialueen ja myös Suomenlahden vesistön tila on kääntynyt parempaan suuntaan. Alueemme vesilaitosten ja teollisuuden puhdistustaso on jo niin korkea, että katse kääntyy muihin Itämeren alueen toimijoihin, jotka kuormittavat vesistöä huomattavasti enemmän.

Osa asiakkaistamme on saanut tänä vuonna tiedotuskirjeen hulevesistä. Hulevesillä tarkoitetaan käytännössä sadevesiä, lumen sulamisvesiä ja salaojavesiä. Puhdistamollemme saapuvista jätevesistä yli 40 % on hulevesiä.

Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin aiheuttaa vesilaitokselle ylimääräisiä pumppaus- ja käsittelykustannuksia sekä ympäristön kannalta haitallisia ylivuotoja verkoston kapasiteetin ylittyessä. Uudessa vesihuoltolaissa hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin onkin kielletty.

Huonokuntoista verkostoa ja virheellisiä liittymiä löytyy kuitenkin yhä sekä vesilaitoksilta että vanhoilta kiinteistöiltä. Yhteisellä panostuksella estämme kielteiset ympäristövaikutukset ja saamme laskettua vuotovesimäärän hyväksyttävälle tasolle.

Kymen Vesi 10 vuotta

Huolehdimme hyvän ja terveellisen juomaveden saamisesta!

Tämän lehden teemana ovat jätevedet ja niiden vaikutus vesistöjen tilaan. Jätevedenpuhdistuksen tulevaisuuden haasteena on muun muassa lääkejäämien ja mikromuovien kulkeutumisen estäminen vesistöön. Tämäkin haaste vaatii yhteisiä ponnistelujamme. Samalla kuitenkin suojelemme koko veden kiertokulkua tuleville sukupolville.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

Jani Väkevä toimitusjohtaja

KYMEN VESI |

5

6

| KYMEN VESI

Työntekijä esittäytyy

Kaikki alkaa SUUNNITTELUSTA Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Päteekö tämä kansanviisaus myös Kymen Vedessä?

SEPPO IISALO | JANNE LEHTINEN, kuvat

S

uunnittelupäällikkö Noora Liljannon lisäksi Kymen Veden suunnitteluyksikköön kuuluvat suunnitteluinsinööri sekä kolme kartoittajaa.

Töitä tehdään yhdessä ja sama päämäärä mielessä.

– Suunnittelutyö tähtää siihen, että verkoston rakentaminen ja saneeraaminen kohdennetaan oikein ja että työ sujuu mahdollisimman sujuvasti, Noora Liljanto kiteyttää.

Hän aloitti työt Kymen Vedessä vuonna 2009, samoihin aikoihin kun innostui suunnistamisesta.

Eikä se ehkä ollut ihan sattumaa.

– Suunnittelussa on jotain samaa kuin suunnistuksessa. Kummassakin on maali selvillä, mutta reitti ja etenemiskeinot täytyy aina valita tapauskohtaisesti. Jokainen hanke ja jokainen maasto on erilainen, ja täytyy ottaa huomioon paljon eri tekijöitä.

Liljanto korostaa, että suunnittelu on samalla tiimityötä. Siinäkin on jotain samaa kuin suunnistuksessa.

– Suunnistuskilpailussa Jukolassa metsä raikaa kun suunnistajat huutelevat vinkkejä toisilleen. Eikä suunnittelijakaan aherra yksin toimistossa, vaan työtä tehdään yhdessä esimerkiksi vesilaitoksen muiden

asiantuntijoiden ja kunnan kanssa, asukkaiden toiveita kuunnellen.

maalla. Näin tuemme omalla työllämme muiden yksiköiden toimintaa.

TIETOJA KERÄTÄÄN, RATKAISUJA ETSITÄÄN

KYSYÄ KANNATTAA

Suurin osa Kymen Veden hankkeista on Liljanto korostaa, että suunnittelijan työ vesi- ja viemäriverkoston saneerausta eli on suurelta osin selvittelyä ja tiedon ke- olemassa olevien huonokuntoisten verruuta, ja niiden pohjalta etsitään ratkai- kostojen uusimista. Samalla parannetaan suja. Esimerkiksi kun uutta verkostoa ra- alueiden kuivatusta ja rakennetaan kadulkennetaan, kaikki johtojen ja viemärien le myös hulevesiviemärit.

Kaikki suunnitellaan ennakkoon, ja enpaikat ja korot määritetään tarkasti etukäteen suunnittenen kuin työ allun avulla. kaa, järjestetään yleisötilaisuuk– Uusilla alueilla kaavoitus sia. määrittelee palNoora Liljanto TYÖ toivoo, että asukjon. SaneerausON PALJOLTI kohteissa taas kaat osallistuolemassa oleva vat niihin aktiiRATKAISUJEN tilanne pitää otvisesti. taa huomioon – Meille voi ETSINTÄÄ. esittää rohkeasmahdollisimman Noora Liljanto hyvin. ti mitä tahansa mieltä askarrutSuunnittelu tehdään yleentavia kysymyksä kahdessa vaisiä, ja vastaamheessa: ensin laaditaan alueen yleissuun- me parhaan mukaan. Kannattaa osallisnitelma ja sen jälkeen tarkempi katukoh- tua, sillä tilaisuuksissa saa tärkeää tietoa myös tonteilla tarvittavista toimenpiteistä, tainen rakennussuunnitelma.

– Hyvällä suunnittelulla vähennetään hän vinkkaa. epäselvyyksiä ja yllättäviä tilanteita työKYMEN VESI |

7

TOIVEITA ON PALJON

Vesilaitoksilla korjausvelkaa on paljon – ja taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Siksikin saneerausten oikeaan kohdentamiseen pitää paneutua huolellisesti.

– Eikä se ole aina ihan helppoa. Toiveita on paljon, mutta kaikkia ei voi heti täyttää, Liljanto sanoo.

Töiden priorisointiin vaikuttaa monta tekijää.

– Muun muassa se, paljonko alueella on putkirikkoja ja puuttuvatko hulevesiputket. Jos johto-osuudella on tärkeitä kohteita, esimerkiksi sairaala, sekin vaikuttaa aikatalutukseen.

Eniten saneeraustarvetta on 1960- ja 1970-luvun verkostoissa.

– Nykyinen saneeraustahti Kymen Vedellä on viisi tai kuusi katuosuutta vuodessa. Kohteita täytyy lisätä lähivuosina, jotta verkoston ikääntymisen ongelmat vältettäisiin.

Kymen Vedessä laadittiin hiljattain arvio korjausvelasta. Sen mukaan saneerausten määrä tulisi jopa nelinkertaistaa kymmenen vuoden aikana.

– Saneerausten oikea kohdentaminen edellyttää laajoja verkostotutkimuksia. Tietämys verkoston kunnosta on entistä tärkeämpää.

Paperikartat jäävät historiaan Suunnittelijoiden arkisessa työssä paperikartat ovat korvautuneet sähköisillä kartoilla. Ne kulkevat kännykän tai tabletin mukana, ja puhelin paikantaa sijainnin maastossa.

– Se on tosi kätevää. Ei tarvitse lähteä toimistolle välillä tulostamaan, Noora Liljanto sanoo.

Iso muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa, yhden vuosikymmenen aikana.

– Esimerkiksi tonttijohtokartat ovat nykyään sähköisessä muodossa tietokoneelta, kännystä tai läppäriltä tutkittavissa. Toki niitä tulostetaan asiakkaille pyynnöstä.

8

| KYMEN VESI

HAALARIHOMMISTA TIIMIN VETÄJÄKSI Noora Liljannon tie Aalto-yliopistosta vei nuoren insinöörin ensin Kymen Veden kesätyöntekijäksi ja lopulta suunnittelutiimin vetäjäksi.

Noora aloitti Kymen Vedessä vuonna 2009 ”haalarihommissa” kartoitustöissä ja oli sen jälkeen kesätöissä, kunnes opintojen loputtua 2015 valittiin suunnitteluinsinööriksi ja viime vuoden marraskuussa suunnittelupäälliköksi. Nooran opiskelutausta liittyy vesi- ja ympäristötekniikkaan.

Nooran työparina toiminut Jasmina Aouni tuli Kymen Veteen kesätöihin vuonna 2016. Saman vuoden syksyllä hän aloitti osa-aikaisena suunnitteluinsinöörinä valmistellen samaan aikaan Mussalon jätevedenpuhdistamolla diplomityötään, jonka aiheena oli energiatehokkuuden lisääminen. Jasminan opiskelutausta ja osaaminen liittyvät kemiaan ja laitospuoleen.

– Osaamistamme on voitu hyödyntää monipuolisesti, he sanovat.

Nooran työpäivä JOKAINEN NOORAN TYÖPÄIVÄ ON ERILAINEN. Herätyskello soi. Joskus Minnikissani herättää jo sitä ennen.

AIKAMOINEN HYPPY Sekä Noora että Jasmina ovat kotoisin Espoosta.

– Espoolaiset kaverit ihmettelivät, miten voin muuttaa maalle asumaan, mutta itse en ole kokenut muuttaneeni ”maalle”. Esimerkiksi uimahalli ja kirjasto ovat täällä lähempänä kotiani kuin koskaan aiemmin ja muutenkin asun monipuolisten palvelujen äärellä, Noora vastaa.

Kun Jasmina tuli ensimmäiseen työhaastatteluun, se oli hänen ensimmäinen vierailunsa Kotkaan.

– Aikamoinen hyppy tuntemattomaan. Minä kyllä muutin landelle ja 14,5 neliön yksiöön, hän naurahtaa.

Nykyisin Jasmina asuu Kotkansaarella ja on tyytyväinen asuinympäristöönsä.

– Asun ihan palvelujen keskellä. Kotka on kaunis kaupunki ja puistot mielettömän hienoja. Sitä paitsi täällä on pieniä kivoja kahviloita jopa enemmän kuin Espoossa, hän kehuu.

– Veden kanssa olen elänyt koko elämäni ja tykkään elää edelleen.

Asukkaiden sähköpostiviesteihin vastaamista. Monet kysymykset koskevat liittymisen kustannuksia tai erityisehtoja.

Suunnittelutöitä tietokoneen ääressä. Piirrän suunniteltuja putkia sähköiseen verkkotietojärjestelmään ja kirjoitan suunnitelmaselostuksia.

Kaavoitusryhmän kokous kaupungintalolla. Kuulen kaavoituksen ajankohtaiset kuulumiset ja välitän tietoja vesihuollon näkökulmasta.

Uuden teollisuusliittyjän vesijohtoliittymän mallintamista, jolla pyrimme ennakoimaan suuren vedenkulutuksen vaikutuksia muuhun verkostoon.

Maastokäynti asukkaan luona. Neuvon miten liittymiskustannuksia voi vähentää rakentamalla naapureiden kanssa yhteinen pumppaamo ja paineviemäri.

KYMEN VESI |

9

HULEVESISTÄ HUOLEHTIMINEN on ympäristöteko Hulevedet saattavat aiheuttaa monenlaista harmia niin kiinteistöille kuin vesistöillekin.

Onneksi ongelmat ovat ratkaistavissa – ja luonto kiittää.

SEPPO IISALO | JUKKA SALMINEN, kuvat MILLA KAUKIAINEN, piirroskuva

H

ulevesillä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä.

Väärin johdetut vedet ovat osasyynä kiinteistöille tai vesistöön pääseviin jätevesiylivuotoihin. Hulevedellä lisätty jätevesi virtaa tällöin viemäristä kaduille, pihoille ja kellareihin aiheuttaen pahimmassa tapauksessa kiinteistössä kosteusvaurioita ja homeongelman riskin.

Lähivesistössä puhdistamaton jätevesi lisää rehevöitymistä, likaa uimavesiä ja voi aiheuttaa kalakuolemia.

MONENLAISTA HARMIA

Toimitusjohtaja Jani Väkevä kertoo, että tällä hetkellä Kymen Veden jätevesistä noin 40 prosenttia on hulevesiä.

– Se on aivan liikaa. Tavoitteena on vähentää määrä 25 prosenttiin viidessä vuodessa.

Mussalon jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on koetuksella varsinkin rankkasateella ja keväällä lumien sulamisen aikoihin, jolloin hulevesiä on kaikkein eniten jätevesien joukossa.

– Joudumme käyttämään silloin tavallista enemmän kemikaaleja, silti puhdistustulokset heikkenevät ja energian kulutus kasvaa puhdistamolla. Tämä kaikki nostaa vesilaitoksen kustannuksia, ja loppupeleissä se näkyy kuluttajien vesilaskussa.

Väkevä muistuttaa, että hulevesiongel10

| KYMEN VESI

man ratkaisuun velvoittaa myös vuonna 2014 voimaan tullut uusi vesihuoltolaki.

– Viranomaiset vaativat meitä tekemään toimenpiteitä omassa verkostossamme ja vaikuttamaan kiinteistöjen virheellisiin liittymiin.

TILANNE KARTOITETTU, TOIMEEN TARTUTTU

On siis monta syytä huolehtia hulevesistä oikein ja lain edellyttämällä tavalla.

Kymen Vedessä onkin tartuttu toimeen ja kartoitettu tilannetta. Tällöin on huomattu, että kaikki omakotiasukkaat eivät tiedä, minne kiinteistön hulevedet menevät eikä ongelmaan ole tartuttu.

– Usein kaikki on hyvin, mutta aika mo-

Sade ei haittaa, vai haittaako Syksyllä ja talvella sataa useimmin, mutta kerralla tulevat sademäärät ovat pienempiä kuin kesällä. Kymenlaaksossa kuivinta on keväällä, huhti-toukokuussa.

Viime kesän elokuun 13. päivän rajuilma oli poikkeuksellisen voimakas. Silloin mitattiin Rankissa kesän suurin tuntisateen ja vuorokausisateen määrä. Eniten satoi Kotkassa, vuorokauden aikana peräti 42,1 millimetriä.

Viimeisin iso tulviminen tapahtui Korelan alueella viime vuonna.

Kymenlaaksossa suurimmat sateet ajoittuvat tyypillisestikin elokuulle, jolloin sataa keskimäärin 80 millimetriä kuukauden aikana. Rannikon tuntumassa sadesumat yltävät myös syksyisin lähes vastaaviin lukemiin.

Kymenlaaksossa vuotuinen sademäärä kohoaa 600 ja 700 millimetrin välille.

Rannikolla ja saaristossa sataa vähän vähemmän.

– Enimmillään vettä on tullut metrin verran, meteorologi Niina Niinimäki Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelusta kertoo.

Tämän syksyn ja ensi talven sateista ei kenelläkään ole varmaa tietoa, mutta pidemmän aikavälin trendi on tunnistettu.

ni kaupunkilainen on myös huomannut, ettei hulevesille ole tehty mitään, ja nyt olisi aika laittaa asiat kuntoon. Tässä pyrimme auttamaan asiakkaitamme mahdollisimman hyvin.

Peruskuvio on selvä.

Jos kadulle on rakennettu hulevesiviemäri, kadun varrella olevien kiinteistöjen tulee liittyä siihen. Muussa tapauksessa hulevedet voi ohjata omalta tontiltaan läheisyydessä olevaan ojaan.

Myös huleveden viivyttäminen ja imeyttäminen omalla tontilla ovat hyviä keinoja suojella kiinteistöä ja vesistöjä silloin kun ne eivät aiheuta tulvan vaaraa.

Lisätietoja ja hulevesiverkostoon liittymisohjeet löytyvät verkkosivuilta osoitteesta www.kymenvesi.fi

– Sademäärät kasvavat ja voimistuvat kaikkina vuodenaikoina, ja suhteellisesti eniten talvella.

Myös rankkasateiden arvioidaan voimistuvan, ja rankimmat sateet esiintyvät edelleen kesällä ja alkusyksystä.

– Sademäärien arvioidaan kasvavan Suomessa ilmastonmuutoksen myötä vuoteen 2040 mennessä noin 7–8 prosenttia ja vuosisadan lopulle tultaessa noin 12–20 prosenttia vuosien 1971–2000 keskiarvoon verrattuna, Niina Niinimäki kertoo.

Sadan neliön kokoiselta katolta valuu talon reunustalle noin kuusi tankkiautollista vettä vuodessa!

NÄIN LASKET TONTTISI SADEMÄÄRÄN Kuinka paljon sadevettä kertyy tuhannen neliömetrin tontille vuodessa? Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelun meteorologi Niina Niinimäki kertoo meille tarkan litramäärän.

Hulevesiä ja salaojavesiä ei saa johtaa jätevesi­ viemäriin.

Vesihuoltolaki 17 d § 22.8.2014/681

KYMEN VESI |

11

Sateen mittaus- ja tilastoyksikkö on millimetri (mm). Se ilmoittaa, miten paksu kerros vettä kertyy maanpinnalle, mikäli vesi ei valu, imeydy eikä haihdu minnekään.

Kun neliömetrin pinta-alalle kertyy tasaisesti yhden millimetrin paksuinen kerros vettä, neliömetrin pinta-alalla on yhteensä yksi litra vettä.

Tuhannen neliömetrin tontille kertyy siten yhden millimetrin sateesta 1000 litraa vettä. Jos vuotuinen sademäärä on 600-700 mm, mikä on tyypillinen määrä Kymenlaaksossa, kertyy vettä vuoden aikana tuhannelle neliömetrille 600 000–700 000 litraa.

12

| KYMEN VESI

Ympäristö

& Vesi

”Suomenlahden tila on parantunut dramaattisesti” Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Seppo Knuuttila seuraa työkseen Suomenlahden ravinnekuormitusta ja rannikkovesien tilaa.

Hänellä on myös runsaasti omakohtaisia kokemuksia Kymijoen ja Kotkan lähimerialueen tilan muutoksista vuosikymmenten varrella.

Positiiviset muutokset itäisellä Suomenlahdella ilahduttavat tutkijaa.

– Pitkäjänteinen työ vesiensuojelun puolesta on tuottanut tuloksia, hän sanoo.

SEPPO IISALO | JANNE LEHTINEN, kuvat

KYMEN VESI |

13

Ympäristö

L

apsuudessaan Seppo Knuuttila asui Karhulassa. Tuolloin Kymijoki oli yksi Suomen saastuneimmista joista.

– Kävimme uimassa läheisellä sorakuopalla, koska Kymijoen vesi oli yhtä kuitupuuroa. Joella käytiin tästä huolimatta kalassa kaveriporukassa. Virvelillä saadut hauet oli kuitenkin myytävä kalakauppaan, koska kotona Kymijoen kalaa ei ruoaksi kelpuutettu.

Knuuttila kertoo, että Kymenlaaksossa oli 1960- ja 1970-luvuilla 12 paperi- ja sellutehdasta. Karhulassa toimivat Sunilan sellutehdas, Enso-Gutzeitin Insuliittitehdas ja Ahlströmin kartonkitehdas, Kotkassa Enso-Gutzeitin (nykyisin Kotkamills) sellu- ja paperitehdas ja Hovinsaaren paperitehdas.

Teollisuuden jätevesiä ei käytännössä puhdistettu lainkaan ennen niiden johtamista vesistöihin.

– Myöskään yhdyskuntajätevesiä ei siihen aikaan puhdistettu. Nykyisen Kotkan alueen yli 60 000 asukkaan jätevedet päästettiin suoraan puhdistamattomina mereen.

Lisäksi vesiin päästettiin aivan laillisesti suuria määriä ympäristömyrkkyjä, kuten elohopeaa. Suurimmillaan yli 2000 kiloa elohopeaa valui vuosittain Kymijoen kautta Suomenlahteen.

– Tänä päivänä sen suuruutta on lähes mahdoton ymmärtää, sillä määrä on kymmenkertainen verrattuna nykyiseen koko Suomen alueelta vuosittain Itämereen kulkeutuvaan elohopean määrään. ”AIKA KULTAA MUISTOT”

Seppo Knuuttila on sittemminkin viettänyt lomansa ja aina kun vaan mahdollista myös viikonloput Haminan kupeessa lapsuuden kesämökillään, sananmukaisesti aitiopaikalla.

– Vastarannalla toimi vuodesta 1955 tammikuuhun 2008 Summan paperitehdas paikalla, jossa nykyisin on Googlen Haminan palvelinkeskus. Tehokas biolo-

& Vesi

ginen jätevedenpuhdistamo tehtaalle valmistui vasta 1980-luvun lopulla.

Knuuttila on siten saanut lähiperspektiiviäkin arvioida Kotkan-Haminan seudun rannikkovesien tilan kehitystä.

Niinpä, kun nykyään harmitellaan loppukesän sinilevälauttoja ja sanotaan, että ennen kaikki oli paremmin, Knuuttilalla on kanttia kuitata: – Aika kultaa muistot.

Todellisuudessa Kotkan rannikkovesien tila on parantunut dramaattisesti 1970-luvulta.

– Silloin monet rannat olivat uimakiellossa koko kesän veden suurien bakteeripitoisuuksien takia. Nyt leväongelmasta kär-

PALJON ON SAAVUTETTU, MUTTA ISO URAKKA ON VIELÄ EDESSÄPÄINKIN. Seppo Knuuttila

sitään vain paikoin ja yleensä enintään 2–3 viikkoa kesässä.

– Tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat tepsineet erinomaisesti, hän iloitsee.

YMPÄRISTÖNSUOJELU ON KANNATTANUT

Knuuttila kertoo, että yhdyskuntajätevesien puhdistaminen alkoi Suomessa 1970-luvulla ja teollisuuden jätevesien tehokas puhdistus vielä sitäkin myöhemmin.

– 1960-luvun lopulla tilanne vaikutti jo lähes toivottomalta. Käytännössä kaikissa Suomen sellutehtaiden alapuolisissa vesistöissä esiintyi jo 1960-luvun alussa happikatoa. Pahin tilanne oli siellä, missä useita tehtaita oli keskittynyt pienelle alueelle.

Monessa paikassa tehtaan omat jätevedet olivat pilanneet läheisiä vesialueita niin, 14

| KYMEN VESI

ettei vesi kelvannut enää edes tehtaan prosessivedeksi, saati yhdyskuntien raakavesilähteeksi.

Yhtenä ratkaisuna teollisuuden jätevesiongelmiin esitettiin jopa jätevesien johtamista Itämereen kaukaa sisämaasta asti.

– Jo tuolloin ajankohtaiseksi noussut Itämerensuojelu kuitenkin vaikutti siihen, että suunnitelmasta luovuttiin. Kesti kuitenkin vielä pari vuosikymmentä ennen kuin puunjalostusteollisuudessa otettiin jätevesienpuhdistuksen tehokkaat menetelmät käyttöön 1980–90-lukujen taitteessa.

POSITIIVISIA MUUTOKSIA PIETARISSA

Suomenlahti oli vuosikymmeniä Itämeren rehevöitynein osa-alue, ja Venäjä oli pitkään selvästi suurin kuormittaja.

– Viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut paljon positiivisia asioita. Pietarin jätevesien tehokkaalla puhdistamisella ja Luga-joen (suomeksi Laukaanjoen) fosforilannoitetehtaan päästöjen kuriin saamisella on ollut jo näkyvä vaikutus itäisen Suomenlahden kokonaistilan parantumiseen, Knuuttila sanoo.

– Vielä vuosituhannen vaihteessa Pietarin kaupungin noin viiden miljoonan asukkaan jätevedet laskettiin joko heikosti puhdistettuina tai osittain kokonaan puhdistamattomina suoraan mereen. Vuoden 2004 jälkeen fosforikuormitus on alentunut alle neljännekseen, lähes 2000 tonnia!

Muutos alkoi tapahtua sen jälkeen, kun Pietarin Lounainen puhdistamo valmistui ja kahdessa muussa suuressa puhdistamossa tehtiin osittain suomalaisten tuella iso remontti vuosina 2006-12.

Eniten kuormituksen vähenemiseen on vaikuttanut kemiallisen fosforinpoiston käyttöönotto.

– Nykyisin 98 prosenttia Pietarin jätevesistä käsitellään jätevedenpuhdistamoilla. Myös ravinteiden poistossa on päästy Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission Helcomin vaatimalle tasolle.

Ympäristö

& Vesi

Kokonaisuus ratkaisee Itämeren kokonaistilanne vaikuttaa Suomenlahden tilaan. Yhtenä ongelmana ovat hapettomat Itämeren syvänteet, joista vapautuu fosforia. Aika ajoin tätä hapetonta ja ravinteikasta syvävettä pääsee virtaamaan Suomenlahteen. Vaikutus on suurinta läntisellä Suomenlahdella.

SEPPO KNUUTTILA Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus (SYKE) • Seurannut lapsuudestaan asti Kymijoen ja Kotkan lähimerialueen tilan kehitystä.

• Tutkii työkseen Itämeren kuormitusta ja Suomenlahden tilaa.

• Toimi elokuussa 2017 matkanjohtajana Suomen ympäristökeskuksen tutkimusaluksella, joka keräsi tietoa Suomenlahden tilasta Hangosta Vironlahdelle.

• Joutui median parrasvaloihin paljastettuaan Luga-joen varrella sijaitsevan Fosforit-tehtaan jättipäästön vuonna 2011.

• Sai vuonna 2013 Itämerisäätiön Itämeripalkinnon yli 20 vuotta jatkuneesta omistautuneesta ja sitkeästä työstä Itämeren hyväksi.

• Iloitsee itäisen Suomenlahden tilan parantumisesta ja sanoo että suojelutoimenpiteet ovat kannattaneet.

Tämä on fakta Rehevöitymisen huippu koettiin Suomenlahdella vuoden 2005 tienoilla.

Sen jälkeen suuntaus on ollut laskeva.

Silti sekä Itämeren suojelukomission, että Suomen kansallisiin tavoitteisiin on vielä matkaa.

Fosforipäästöt Suomen vesistöihin 1980–2015 t/v 1000 800 600

Teollisuus Yhdyskunnat Kalankasvatus

400 200 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Kuormitukset Itämereen Maatalouden kuormitus Yhdyskuntajätevedet Teollisuuden päästöt

Maatalous on nykyisin isoin yksittäinen kuormituslähde Suomen puolella, Suomenlahden omasta fosforikuormituksesta yli puolet on peräisin maataloudesta.

Lähde: SYKE 2017

KYMEN VESI |

15

Jätevedenpuhdistamojen lupaehtoja on Suomessa jatkuvasti kiristetty, ja teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien aiheuttama kuormitus on viime vuosikymmeninä olennaisesti vähentynyt.

Kymen Veden puhdistamojen lupaehdot täyttyvät kaikilta osin. Esimerkiksi Kotkan Mussalon jätevedenpuhdistamolla ei ole enää ollut lupaehtojen ylityksiä. Vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna yhdyskuntajätevesistä peräisin oleva fosforikuorma on alentunut yli 40 % ja typpikuorma yli 60 %.

Ympäristö

& Vesi

Venäjä Ryssland

Kotka Helsinki Helsingfors

Suomenlahti Finska viken Tallinna Tallinn

Viro Estland

Pietari Sankt Petersburg Laukaanjoki Luga Kingisepp

”Käsissämme oli pommi” Erikoistutkija Seppo Knuuttila koki tutkijan uransa jännittävimmät hetket vuosina 2011–2012, kun hän paljasti Luga-joen (Laukaanjoen) Fosforit-lannoitetehtaan jättimäisen fosforipäästön itäiseen Suomenlahteen.

Ensimmäiset viitteet päästöstä oli saatu jo vuonna 2008, kun SYKEn tutkimusryhmä, johon Knuuttila kuului, teki ensimmäistä kertaa päästökartoitusta Venäjän maaperällä.

Epäilykset vahvistuivat syksyllä 2011, kun Knuuttilan johtama tutkimusryhmä otti uudelleen näytteitä Luga-joella Itämeren suojelukomission hankkeessa. Tällöin poikkeuksellisen suuren päästön lähteeksi paljastui Fosforit-lannoitetehtaan alueella sijaitseva valtava kipsijätevuori.

KUVA: Seppo Knuuttila

FOSFORITLANNOITE­ TEHDAS

SYKEn näytteenottaja keväällä 2012 tehtaan alapuolisella purolla 11.4.2012 Seppo Knuuttila kertoo: Seppo Knuuttila – Kuva: Heti kun kuormituslähde paljastui ja laskin sen suuruuden, oli päivänselvää, että käsissämme oli pommi – koko Itämeren valuma-alueen suurin fosforipäästö, josta meillä ei ollut aiemmin mitään tietoa.

SYKE raportoi päästöstä Itämeren suojelukomissiolle, ja sen jälkeen alkoi tapahtua.

– Fosforit-tehtaan johto reagoi aluksi toteamalla, että ”ei pidä paikkaansa”. Minua syytettiin tehtaan ja Venäjän mustamaalaamisesta, venäläiset viranomaiset olivat hiljaa tai tukivat tehtaan näkemystä. Asian käsittely tuntui kovin vaikealta Suomenkin viranomaisille, Knuuttila muistelee.

Näytteenottoa voitiin kuitenkin jatkaa, mutta selkkauksilta ei vältytty.

– Venäjän turvallisuuspalvelu FSB pidätti minut huhtikuussa 2012 Laukaanjoen varrelta. Minua syytettiin luvattomasta toiminnasta tehdasalueella, vaikka olin näytteenotossa täsmälleen ennalta sovitulla alueella.

”TÄRKEINTÄ ETTÄ PÄÄSTÖT SAATIIN KURIIN” Seurasi noottien vaihto Suomen ja Venäjän ulkoministeriöiden välillä.

Kakkapökäleen matka

– Olin pidätettynä kaksi päivää ja vietin yhden yön pidätyssellissä. Vapauduttuani minua kuulusteltiin vielä Suomen ja Venäjän rajalla kahdeksan tuntia ja tietokoneeni takavarikoitiin.

Seuraava yllätyskäänne tapahtui vajaa kaksi kuukautta pidätyksen jälkeen, jolloin Fosforitin emoyhtiö, Venäjän suurin mineraalilannoitteiden valmistaja EuroChem myönsi fosforipäästön alkuperän olleen tehdasalueella. Päästö oli tukittu välittömästi Helcomin tiedotteen julkistamisen jälkeen jo tammikuussa ja samalla yhtiö oli aloittanut valmistelut fosforipitoisten vuotovesien johtamiseksi puhdistusprosessiin.

Niin on myös tapahtunut, ja myöhemmin brittiläinen konsulttiyhtiön puolueeton raportti osoitti tehdasalueelta Laukaanjokeen päätyvän fosforikuorman alentuneen noin 20 tonniin, kun se vuosina 2008–2011 oli jopa yli 2000 tonnia.

– Minulle episodista ei jäänyt mitään hampaankoloon. Tärkeintä oli, että päästö saatiin kuriin ja positiiviset vaikutukset näkyvät itäisellä Suomenlahdella Kotkan rannikolle asti.

Noin 85 000 asukkaan jätevedet toimitetaan Mussalon jätevedenpuhdistamolle

Kymen vesi huolehtii jätevesistä vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen.

Infografiikka kertoo, miten kakkapökäle matkaa WC:sta Mussalon puhdistamolle ja miten jätevedet puhdistetaan huolellisesti ennen niiden laskemista mereen.

INFOGRAFIIKKA: Sanna Nylén / Creative Peak

SYKE:n näytteenottaja työssään Laukaanjokeen laskevalla purolla keväällä 2012.

16

| KYMEN VESI

VÄLPPÄYS

Ympäristö

KUVA: Shutterstock

& Vesi

PELISILMÄÄ VESIASIOIHIN Kymen Vesi Oy:n uusi hallitus piti kesällä tutustumis- ja järjestäytymiskokouksen. Hallituksen puheenjohtaja Kim Soares (sd) kertoo, että työ on päässyt hyvään alkuun.

– Olemme tutustuneet yhtiön toimintaan, talouteen ja organisaatioon ja laajemminkin vesiasioihin.

– Vesi koskettaa meistä jokaista. Se on yksi isoimpia arkeemme vaikuttavia asioita, vaikka sitä ei aina tulla ajatelleeksi. Siksikin on tärkeää, että Kymen Veden toiminta on vakaalla pohjalla ja henkilöstö osaavaa, kuten olen ilokseni saanut havaita, hän arvioi.

Soareksen mukaan myös jätevesistä huolehtiminen on Kymen Vedessä korkealla tasolla.

– Tulevaisuudessa puhdas vesi on luonnonvara, josta voi kehittyä Suomelle merkittävä vientituote. Yritystasolla tästä on ollut eräitä virityksiä myös Kotkan seudulla, ja näen hyvänä, että kunnallinen vesiyhtiö tukee tällaista toimintaa.

Siviilissä Kim Soares toimii kymenlaaksolaisen peliyhtiön toimitusjohtajana ja suunnittelijana.

ITÄMERIKYLÄSSÄ TAPAHTUI Kymen Vesi Oy osallistui Kotkan Meripäivien aikana pidettyyn Itämerikylään, jossa esiteltiin Itämeren rehevöitymistä.

RAVINNEPÄÄSTÖT KURIIN Kotkan kaupunki ja Kymen Vesi tukevat John Nurmisen säätiön Nutritrade-hanketta, jolla vähennetään Suomenlahden rehevöitymistä. Yhteinen tukisumma 10 000 euroa käytetään Laukaanjoen varrella sijaitsevan Kingiseppin kaupungin jätevesien puhdistuksen tehostamiseen.

– Positiivinen vaikutus ulottuu Kotkan lähimerialueille asti, Kymen Veden toimitusjohtaja Jani Väkevä toteaa.

Puhdistamossa jätevedestä poistetaan happea kuluttavat orgaaniset aineet sekä vesistöjä rehevöittävät fosfori ja typpi HIEKANEROTUS

ESISELKEYTYS

ILMASTUS

JÄLKISELKEYTYS

KUVA: Janne Lehtinen

Koko perheen tapahtumassa pääsi tutkimaan Mussalon puhdistamon lietekantaa mikroskooppien avulla, osallistumaan tietokilpailuun sekä vierailemaan kuvitteellisessa Itämeren kaupungissa.

Lisäksi Itämerikylässä sai ajankohtaista ja käytännöllistä tietoa eri kotitaloustuotteiden vaikutuksesta ympäristöön.

Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkea myöten 800 metrin päähän Suomenlahteen

800 m Ylimääräiset partikkelit ja hiekka toimitetaan jatkokäsittelyyn

LIETTEEN KUIVAUS

KYMEN VESI |

17

Liete toimitetaan jatkokäsittelyyn

SUOMENLAHTI

Sponsorointi

”Juoksusta tulee paras mieli ja olo” Kotkalainen Oona Kettunen on kansainvälisen tason kestävyysjuoksija.

Mutta hän on myös liikuntatieteen opiskelija ja Karhulan Katajaisten nuorisotoimintapäällikkö.

HARRI MANNONEN | JANNE LEHTINEN, kuvat

E

nsisijaisesti urheilen vielä aika monta vuotta.

Katsotaan sitten, mitä sen jälkeen, Oona Kettunen sanoo.

– Toiveeni on, että kun oma huippu-urheilu-ura on ohi, voin jatkaa työtä urheilun parissa.

Oona Kettusen toistaiseksi parhaat saavutukset ovat vuodelta 2013. Silloin hän muun muassa voitti nuorten Euroopan mestaruuden 3000 metrin estejuoksussa.

Seuraavat kolme kesää menivät pieleen jalan rasitusmurtumien takia. Ne saivat Kettusen välillä epäilemään, kestävätkö hänen jalkansa juoksua.

Uskoa on kuitenkin riittänyt, eikä hän aio vaihtaa päälajiaan. Se olisi mahdollista, sillä hän on menestynyt myös maastohiihdossa ja triathlonissa.

– Juoksu on se, mitä haluan tehdä. Siitä tulee paras mieli ja olo.

TREENIT YKSIN, TYÖT PORUKASSA

Työ Katajaisten nuorisotoimintapäällikkönä on osapäiväinen ja ympärivuotinen.

Aiemmin Oona Kettunen teki vastaavaa työtä kesäisin.

– Koordinoin, että kaikkien Katajaisten alle 15-vuotiaiden toiminta toimii. Teen töitä enimmäkseen oman palautumisaikani yhteydessä kotona, hän kertoo.

Liikuntatieteen opinnot auttavat Kettusta tekemään perusteltuja päätöksiä nuorisotoiminnan suhteen. Halutessaan hän voisi valmistua maisteriksi ja liikunnanopettajaksi jo ensi keväänä.

Lapsena kestävyysjuoksijatkin harjoittelevat porukassa, mutta:

18

| KYMEN VESI

– Jo 15-vuotiaana puolet työstä tehdään yksin lenkkipolulla. Monet kestävyysurheilijat ovat sellaisia, että oma rauha on joskus tärkeää.

Kettunen tykkää treenata yksin ja tehdä töitä porukassa.

– Sopiva sekoitus molempia on paras vaihtoehto ainakin minulle, hän sanoo.

Oona Kettusen tavoite on nousta uudelleen kansainväliselle tasolle. Harjoittelu on kokonaisvaltaista: hän muun muassa leireili viime keväänä kuusi viikkoa Yhdysvalloissa kahden kilometrin korkeudessa.

Tuollaisten reissujen kannalta tukijat – kuten Kymen Vesi – ovat elintärkeitä.

– Ilman tukijoita täysipainoinen urheilu ei olisi mahdollista käymättä koko ajan vanhempien lompakolla, hän sanoo.

– Eikä sekään välttämättä riittäisi.

OONA KETTUNEN

ILMAN TUKIJOITA TÄYSIPAINOINEN URHEILU EI OLISI MAHDOLLISTA. Oona Kettunen

KYMEN VESI |

19

•

Kotkalainen 23-vuotias kestävyysjuoksija

•

Seura Karhulan Katajaiset

•

Valmentajat äiti Saila Kettunen ja Jukka Keskisalo

•

Opiskelee liikuntatiedettä Jyväskylän yliopistossa

•

Työskentelee Katajaisten osapäiväisenä nuorisotoimintapäällikkönä

•

Alle 20-vuotiaiden Euroopan mestaruuskisoissa 2013 voitti 3000 metrin estejuoksun ja sijoittui 5000 metrillä toiseksi

•

Naisten Suomen mestari 10 000 metrillä 2013

•

Triathlonin 23-vuotiaiden Suomen mestari 2017

10 kysymystä vedestä

KANNATTAAKO PIHISTÄÄ WC-HUUHTELUSSA Kuinka monta litraa hanavettä saat yhdellä eurolla? Kannattaako pihistää wc:n huuhtelussa? Tarvitseeko pesukoneesi erillisiä vedenpehmennysaineita?

Jos et tiedä, lue Kymen Veden toimitusjohtajan Jani Väkevän vastaukset.

SEPPO IISALO | JANNE LEHTINEN, kuva

1

ONKO KYMEN RAAKAVEDESSÄ JOTAIN ERIKOISTA? – Vedenottamomme sijaitsevat fluoridipitoisella rapakivialueella. Näin ollen fluoridia imeytyy maaperästä pohjaveteen ja liika fluoridi joudutaan poistamaan talousvedestä ennen sen johtamista kuluttajille.

2

ENTÄ VEDEN KOVUUS?

3

MITEN TOIMIA, JOS HUOMAA ETTÄ VESI ON SAMEAA?

4

minimoimaan putkirikot, mutta kaikilta katkoksilta emme valitettavasti voi välttyä. Tiedottamista kehitämme koko ajan.

5

– Ensinnäkin siihen, että raakavesi on hyvälaatuista. Lisäksi viranomaiset ovat asettaneet talousvedelle tiukat vaatimukset, joita luonnollisesti noudatamme. Otamme säännöllisesti näytteitä vedenottamoista, verkostosta ja vesitorneista, ja muutenkin seuraamme vedenlaatua valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Jos jotakin poikkeamaa ilmenee, pystymme reagoimaan nopeasti.

– Toiminta-alueellamme vesijohtovesi on pehmeää (noin 3 °dH). Siinä on se hyvä puoli, että pesukoneissa ei tarvitse käyttää niin paljon pesuainetta tai erillisiä vedenpehmennysaineita.

– Veden sameus voi johtua esimerkiksi siitä, että talousveteen on sekoittunut ilmaa verkoston korjaustöiden yhteydessä. Tämän voi testata seisottamalla vettä lasissa muutaman minuutin ajan.

Jos sameus häviää, on kyse pienistä ilmakuplista veden seassa.

- Joskus kuitenkin esimerkiksi virtaussuuntien muutoksen johdosta vesijohtoverkostosta saattaa irrota sakkaa talousveden sekaan, mikä ilmenee myös veden sameutena. Tällöin vettä on syytä laskea ennen käyttöä hanasta niin kauan kunnes se kirkastuu.

MIHIN HANAVEDEN HYVÄ LAATU PERUSTUU?

6

MILLAINEN ON MIELESTÄSI HANAVEDEN HINTA–LAATU-SUHDE? – Yhdellä eurolla saa noin 600 litraa puhdasta, hyvälaatuista juomavettä kotiin toimitettuna. Tuhat litraa puhdasta vettä kotiin kuljetettuna, jäteveden poiskuljetus ja puhdistaminen puhdistamolla maksaa noin 5,5 euroa, ja perusmaksu on siinä mukana. Mielestäni hinta tästä kokonaispalvelusta on hyvin kohtuullinen.

7

ASIAKASKYSELYISSÄ KYMEN VESI ON SAANUT HYVÄT ARVOSANAT. MISSÄ ASIOISSA ON TOIVOTTU PARANNUSTA? – Putkirikoista johtuvat ennakoimattomat vedenjakelukatkokset aiheuttavat eniten harmia, ja niihin liittyvään tiedottamiseen ei aina olla oltu tyytyväisiä. Verkostosaneerausten avulla pyrimme

20 | KYMEN VESI

KUVAILE KYMEN VEDEN KULUTTAJAASIAKASTA VEDENKÄYTTÄJÄNÄ.

– Omakotiasukas kuluttaa vähemmän kuin rivitalo- tai kerrostaloasukas, mutta paljon vaikuttavat myös henkilökohtaiset käyttötottumukset, esimerkiksi suihkussa käytetty aika. Vanhat ihmiset eivät välttämättä ole tottuneet käymään niin usein suihkussa, kun taas nuoret voivat viihtyä suihkussa montakin kertaa päivässä – mutta eihän näitä tietysti voi yleistää.

EROAAKO VEDENKULUTUS ERI VUODENAIKOINA? – Vedenkulutuksessa ei ole sellaisia vuodenaikavaihteluja kuin sähkönkulutuksessa. Vettä kulutetaan aika tasaisesti ympäri vuoden.

9

Vedenkulutus vuorokaudessa

LISÄÄNTYYKÖ VAI VÄHENEEKÖ VEDEN KULUTUS NOIN YLEISESTI? – Vedenkulutus on laskenut Suomessa 1980-luvulta lähtien, ja lievä laskutrendi näyttää jatkuvan. Siihen on monta syytä, mutta yksi on vähän kuluttavien suihkukalusteiden ja energiatehokkaiden pyykinpesu- ja astianpesukoneiden yleistyminen.

10

LITRAA

150

LITRAA

Omakotitaloasukas

Rivitalo­ asukas

Kerrostalo­ asukas

135

PITÄISIKÖ IHMISTEN PIHISTÄÄ VEDENKULUTUSTAAN NYKYISTÄ ENEMMÄN?

170

LITRAA

Lähde: Kymen Vesi

8

Vedenkulutushuippu alkuillan tunteina

– Suomessa vettä on riittävästi, joten lähtökohtaisesti siitä syystä vettä ei tarvitse säästää. Myös verkosto on rakennettu niin, että vesi ei pääse loppumaan. Vettä on kuitenkin järkevä säästää taloudellisista ja ympäristölähtöisistä syistä. Kohtuullinen vedenkäyttö vähentää ympäristövaikutuksia veden hankinnassa, verkostojen ylläpidossa sekä jätevedenpuhdistamoilla.

– Tekniikka kehittyy ja on luonnollisesti järkevää hankkia energiatehokkaita kodinkoneita ja -laitteita. Toisaalta suihkussa ei ehkä kannata viettää turhan pitkiä aikoja, ja nurmikon kasteluun voi käyttää kertynyttä sadevettä. Mutta sitten voi jo miettiä, miten mielekästä on pihistää wc:n huuhtelussa, sillä se voi aiheuttaa hajuhaittoja ja pahimmassa tapauksessa tukkeumia.

Vedenkulutuksen vaihtelu eri vuorokaudenaikoina näkyy vesitornin veden pinnan nousuna ja laskuna.

Kulutuksen kasvaessa kello kuuden jälkeen aamulla veden pinta alkaa laskea, ja alimmillaan se on alkuillasta.

Yöllä, kun veden kulutus on vähäistä, vesitornin veden pinta nousee taas.

KLO 05

KLO 21

TODISTUS

Kymen Vesi

Veden väri .............................................. 9,3 Veden haju ............................................ 9,1 Veden paine .......................................... 8,9

Veden maku ......................................... 8,8 Veden jakelun katkottomuus ....... 9,4 Veden hinta .......................................... 7,2

Kymen Veden saamat kouluarvosanat perustuvat Taloustutkimus Oy:n tekemään kyselyyn 8.6.-4.8.2017 välisenä aikana. Puhelinhaastatteluun osallistui 233 Kymen Veden toimialueella asuvaa, satunnaisesti valittua 18–74-vuotiasta henkilöä.

KYMEN VESI |

21

AFRIKKALAINEN KYNSI­SAMMAKKO (Xenopus laevis) Afrikkalaiset kynsisammakot kuuluvat sammakoiden lahkoon Amura ja siinä kielettömien sammakoiden heimoon Pipidae. Luonnossa niitä tapaa Angolassa, eteläisessä ja itäissä Afrikassa. (Faunatar)

Puhdistamon pikku-Lyyli ilahduttaa vieraitakin Mussalon jätevedenpuhdistamon erikoisuus, akvaariossa asustava kynsisammakko Lyyli tuottaa paljon iloa muillekin kuin puhdistamon työntekijöille.

SEPPO IISALO | JANNE LEHTINEN, kuvat

22 | KYMEN VESI

Laitosteknikko Ritva Huusko-Helmi- isopurjepleko Esko, joukko kirjoahvenia ja nen muistaa tarkan päivän, milloin Lyyli yksi lehtikala. Pohjalla viihtyy lisäksi kymmuutti puhdistamolle: 5. heinäkuuta 2015. menkunta partamonnia.

Akvaarion asukkaat elävät hyvässä sym– Se saatiin Kotkanseudun eläinsuojeluyhdistykseltä kierrätyskalana. Meillä ei bioosissa. ole mitään käsitystä siitä, miten vanha se – Tappeluja ei ole. Ihan pieniä kaloja on, mutta kynsisammakot voivat elää jopa emme kuitenkaan enää ota, sillä ne saat15-vuotisiksi. taisivat joutua isomParin vuoden aipien suihin. kana Lyyli on saanut Mussalon jäteison ihailijajoukon. vedenpuhdistamon LYYLI akvaario on tavan– Se on valloittanut paitsi puhdistaomaisia kotiakvaaON MYÖS mon pojat myös morioita kookkaampi, TWITTERISSÄ. net jätevedenpuhstrategiset mitat 160 SE EI TOSIN distamolla vierailex 55 x 60 cm, ja siinä vat koululuokat ja on vettä 530 litraa.

OLE HIRVEÄSTI muut ryhmät, mut– Akvaario on aiTWIITANNUT. ta joidenkin mieleskanaan sijoitettu kahvion ruokailutä se on ihan kauRitva Huusko-Helminen hean näköinen. tilaan. Se on vähän – Akvaarioihmiliian valoisassa paiset, kuten minä, pikassa, ja siksi siihen tävät sitä kuitenkin muodostuu herkästi kauniina ja hyvin sympaattisena. levää. Onneksi se on lähinnä esteettinen haitta. Lyyli viihtyisi hyvin mutaisessakin vedessä, Huusko-Helminen tietää.

SYMPAATTINEN OTUS Akvaarion vesi vaihdetaan kerran viiRitva Huusko-Helmisestä tuntuu ajoittain kossa, noin 120 litraa kerrallaan. Vedensiltä kuin Lyyli seuraisi mitä ympärillä ta- vaihto kestää puolisentoista tuntia, ja sapahtuu. Se tulee usein framille, kun nä- malla akvaario siivotaan ja suodattimet kee liikettä. puhdistetaan.

– Lyyli on hyvin touhukas, paljon elä– Puhdistukseen käytämme vain luomuväisempi ja sosiaalisempi kuin puolisonsa konsteja. Ihan täysin kirkkaana vesi ei pyJurpo. Mie juttelenkin sen kanssa kun sii- sy, mutta ei se haittaa. voan akvaariota.

Lyyli on melko isokokoinen albiinonaaraskynsisammakko. Puoliso Jurpo taas on ruskea ja kaikin puolin vaatimattomampi.

Ruoka Lyylille maistuu erinomaisesti Kiinnostaako – Lyyli syö melkein mitä vaan. Se tykvierailu kää erityisesti verimadoista. Yleensä se syö vesikilpikonnien ja kalojen ruokaa. Sitä ei Lukioluokat ja alan opiskelijat kuitenkaan saa ruokkia liikkaa, muuten se pääsevät vierailemaan Mussalon jätevedenpuhdistamolle. nousee pinnalle lillumaan.

HYVÄ SYMBIOOSI

Akvaariossa Lyylin ja Jurpon seuralaisina ovat kultakalaa muistuttava papukaijakala,

Yhteydenotot käyttöpäällikkö Kaisu Albeni puh. 040 761 8738 tai käyttöinsinööri Jukka Mäkitalo puh. 044 702 8169

KYMEN VESI |

23

Kun tarvitset apuamme…

ASIAKASPALVELU Hallinto ja vesilaskutus Malminginkatu 16, 48600 Kotka info@kymenvesi.fi www.kymenvesi.fi Asiakaspalvelu, laskutus puh. 05 234 8111, ma–to klo 9–15, pe 9–14 Hulevesiasiat puh. 040 669 5096, hulevesi@kymenvesi.fi, ma–to klo 9–11 ja 12–15

VESIONLINEPALVELU Palveluun voi kirjautua ilman erillistä rekisteröitymistä asiakasnumerolla sekä käyttöpaikkanumerolla.

Tiedot löytyvät vesilaskusta.

VIKAILMOITUKSET Työaikana ma–to klo 7–15.30 ja pe klo 7–13.45 putkimestarille Muina aikoina puh. 05 288 1129

ANNA PALAUTETTA Mikä oli lehden mielenkiintoisin juttu?

Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa numeroissa? info@kymenvesi.fi Malminginkatu 16, 48600 Kotka

Tiesitko taman piilovedesta

KÄYTÄMME PÄIVITTÄIN noin 150 litraa hanavettä peseytymiseen, ruuanlaittoon ja muuhun talouskäyttöön.

VESIJALANJÄLKEMME ON paljon suurempi, noin 4 700 litraa päivässä.

KAIKKI SELITTYY niin sanotulla piilovedellä.

PIILOVESI TARKOITTAA sitä kokonaisvesimäärää, joka on kulutettu käyttämiemme elintarvikkeiden

ja tuotteiden kasvattamiseen, valmistukseen ja jalostukseen, esimerkiksi viljan viljelyyn, karjan kasvattamiseen tai vaatteiden valmistukseen.

ERI TUOTTEIDEN vesijalanjälki vaihtelee valtavasti. Omena on ekologisimmasta päästä. Naudanliha taas edustaa toista ääripäätä.

Kun haluat tietää enemmän www.edu.fi

1 kupillinen teeta

1 omena

1 kg riisia

1 puuvillapaita

1 farkut

1 kg naudan pihvilihaa

30 l

2 700 l

70 l

10 000 l

2 500 l

15 500 l