NOSTE. TÄTÄ ET EHKÄ TIENNYT LOVIISASTA
Joustavat liikenneyhteydet VAHVAT KLUSTERIT
HUIPPUPAIKKA SIJOITTUA UUSILLE YRITYKSILLE.
LOVIISA Ei vain puutaloidylliä
yrityspalvelut.loviisa.fi yrityspalvelut.loviisa.fi
HYVÄT LIIKENNEYHTEYDET
LAHTI
PORVOO
LOVIISA E18 HELSINKI
TUKHOLMA
KUNDA TALLINNA
2
VIRO
ETÄISYYKSIÄ 10 0
Helsinki................. 90 km Porvoo...................37 km Kotka.................... 45 km Kouvola................. 65 km Lahti...................... 80 km Pietari................. 299 km Tallinna................175 km Tukholma............ 472 km
km
sä
te el lä
KOUVOLA
E18
KOTKA
Suomenlahti PIETARI 0
50 km
VENÄJÄ
LOVIISA Logistinen sijainti
SILLAMÄE
60°27’25” N 26°13’20” E
KNOW & HOW
TÄTÄ ET EHKÄ TIENNYT LOVIISASTA Monelle on yllätys miten lähellä Helsinkiä Loviisa sijaitsee. Ruuhkaton moottoritie vie 50 minuutissa pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Satamasta on tavarajunaliikenneyhteys Lahden kautta joka suuntaan sekä lyhyt meriväylä avomerelle ja maailmanmarkkinoille.
NOSTEESSA Metalli- ja meriklusteri Satamasidonnainen teollinen toiminta Puutalorakentaminen Digitalisaatio energia-alalla Luovat startup-yritykset Ennakkoluuloton yritysten välinen yhteistyö 4
›› Monipuolinen elinkeinorakenne ›› Kattava valokuituverkosto ›› Edulliset tontit ja toimitilat ›› Joustava kaavoitus ›› Paljon luovia toimijoita ›› Hyvä yritysilmapiiri Kaupungilla on halu kehittää kuninkaallista palvelua. Uudet yrittäjät ovat tervetulleita.
85 uutta yritystä 2016–2017 Me olemme jo täällä Fortum Power and Heat, Loval, Eltete, Osuuskauppa Varuboden, The Federation Stevedore in Lovisa, Sanka, ISS Palvelut, Teampac, Valkon Metalli, LPOnet, Boomeranger Boats...
LOVIISA Paljon elinvoimaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
loviisa.fi
10 Digitalisaation eturintamassa
16 PORT OF LOVIISA
VAHVAA YHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN Puuelementtirakentamisen asiantuntijoita
Meriosaamista vaativiin kohteisiin
20
26
Loviisa tunnetaan pikkukaupunki-idyllistään, vanhoista puutaloistaan ja ydinvoimalasta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että täällä toimii maailman mittakaavassakin huipputason yrityksiä. Tämä julkaisu kertoo esimerkein loviisalaisesta osaamisesta, uudentyyppisestä rajat ylittävästä yhteistyöstä ja siitä, miten Loviisa profiloituu sijoituspaikkana uusille yrityksille.
KNOW & HOW
TÄTÄ ET EHKÄ TIENNYT LOVIISASTA Herraskartanosta moderniin tuotantoon
Lisää vaihtoehtoja vientiin
18
28 Luova on kaunista x6
8
Puuvenerakentamisen eleganssia
Ympäristö vailla vertaa
27
16
LOVIISA Paikallisuus on valttia, ja maine kiirii.
malmgard.fi
HYVÄT SUUNNITELMAT JA PALJON TYÖTÄ Kuinka 1600-luvun herraskartanotila toimii modernissa maailmassa? Hienosti – ainakin kun kyseessä on Loviisassa sijaitseva Malmgårdin tila. Paljon työtä tämä on kuitenkin vaatinut. 8
KUVA: BRENDAN AUSTIN
KUVA: ANNA AUTIO
Malmgårdin kartanon isännällä Henrik Creutzilla on käsillä vuoden kiireisin aika, kuten maanviljelijöillä aina kesäisin. Kahvit täällä kartanon puodissa ehtii silti hörpätä ja kertoa tuoreimmat kuulumiset. Jo puodin tuotevalikoima viljahiutaleista ruokaöljyihin ja oluisiin kertoo, että Malmgårdista on tullut varsin kekseliäs maatila. Tilalla päätettiin 1990-luvulla siirtyä viljelemään peltoja luonnonmukaisesti ja torjunta-aineista luovuttiin kokonaan. Tuohon aikaan luomu oli Suomessa jokseenkin uutta, ja monen mielestä malmgårdilaiset olivat seonneet. Henrik Creutz myöntää, ettei alku ollut helppo. Sato pieneni luomuun siirtymisen jälkeen lähes puoleen. – Vanhempani innostuivat luomuun Saksassa 1980-luvulla, kun koko perhe asui silloin siellä. Suomessa olosuhteet olivat toisenlaiset, eikä täkäläistä neuvoa ollut juuri saatavilla. Käytännön ideoita haettiin Ruotsista ja Tanskasta. Pelloille valittiin muinaisia viljalajeja, spelttiä ja emmervehnää. Mukaan tulivat myös muut kotimaiset viljalajit. Niistä etenkin luomukauran suosio on kasvanut huimasti. Hyvin pian keksittiin, että tila voisi alkaa myydä tuotteitaan. – Myimme aluksi jauhoja ja kuivattuja herneitä, Henrik Creutz muistelee vaatimatonta alkua hymyssä suin. Asiakkaat innostivat tilallisia jatkokehittelyyn ja antoivat hyviä ideoita. Loviisan alueelta löytyi hyviä kumppaneita. Leipuri alkoi valmistaa tilan viljasta leipää, toinen korppuja. Sittemmin valikoima on kasvanut reippaasti. Tilalta saadaan viljatuotteiden lisäksi muun muassa hunajaa, mausteita, rypsiöljyä ja hilloja. Luonnonmukaisuutta eivät enää vieraatkaan kyseenalaista. Puhdas luonto on täällä tärkeä arvo. – Emme ole käyttäneet minkäänlaisia torjunta-aineita ainakaan neljännesvuosisataan. Olemme saaneet nähdä, miten luonto on samana aikana muuttunut. Malmgårdiin on esimerkiksi tullut lisää eri lintulajeja.
ASIAKKAAT INNOSTIVAT TILALLISIA JATKOKEHITTELYYN.
Henrik Creutz Malmgårdin kartano Ei määrä vaan laatu
Viljan jalostaminen jatkui edelleen, kun oma panimo aloitti 2009. Oluissa käytetään oman lähteen vettä. Jo alusta asti oli selvää, ettei olutta voitaisi panna suuria määriä eikä isojen panimoiden kanssa olisi mahdollista lähteä kisaamaan. Pienpanimo päätti keskittyä makuun ja laatuun. Vaikka makuja kokeiltiin ja testattiin tarkkaan, Creutz kertoo jännittäneensä, miten esimerkiksi vähittäiskaupan asiakkaat ottaisivat oluen vastaan. Kaupoista ensimmäisenä Malmgårdin olut tuli myyntiin loviisalaisessa K-marketissa. – Kun lanseeraus alkoi, hyllyllämme oli jono ja olut myytiin loppuun saman tien. Hienosti tilan oluet, joita on nykyään kaiken kaikkiaan toistakymmentä, ovat maistuneet muillekin kuin suomalaisille oluen ystäville. Tästä hyvänä osoituksena ovat lukuisat palkinnot – myös ulkomailta.
Brändi paikallisuudesta Henrik Creutz pohtii, että Malmgårdin maine on hankittu paikallisuudella: jos kaikkia raaka-aineita ei saada omalta tilalta, ne haetaan mahdollisimman läheltä. Hän on hyvillään, että loviisalaiset arvostavat paikallisuutta ja ovat ottaneet Malmgårdin omakseen. Vähitellen maine on kiirinyt, ja esimerkiksi hiutaleita tullaan hakemaan kauempaakin. – Pyrimme jatkuvasti löytämään uusia juttuja. Emme vielä tiedä, mitä ne tulevaisuudessa ovat. Mutta paikallisia joka tapauksessa.
9
LOVIISA Rautaisella ammattitaidolla ja tinkimättömällä asenteella.
sanka.fi
MUKANA MAAILMAN MUUTOKSESSA Sanka Oy:n suihkukalusteet ovat tuttuja monille suomalaisperheille, mutta löytyy niitä Karibianmeren loistoristeilijöistäkin.
Suihkukalusteiden markkinajohtajaksi 1960-luvulla yritys laajensi tuotantoaan puistovalaisimiin ja kattokupuihin sekä lujitemuovitekniikkaan, jolla valmistettiin huonekalujen runkoja. Suihkutilakalusteiden valmistus aloitettiin 1970luvulla. Sillä tiellä Sanka Oy on vieläkin. Se on noussut alan markkinajohtajaksi Suomessa, ja nykyisin sen tuotteita
10
löytyy niin isoista kuin pienistäkin kylpyhuoneista, julkisista tiloista, hotelleista ja vapaa-ajan kohteista. Yksi yrityksen huippuhetkistä koettiin vuonna 2009, kun silloinen maailman suurin loistoristeilijä Oasis of the Seas lähti Turusta kohti Karibianmerta – ja vaativat risteilymatkustajat pääsivät nauttimaan Sangan tyylikkäistä suihkutiloista.
Made in Loviisa Sanka Oy:n valttina nyt ja tulevaisuudessa on kotimainen valmistus Loviisassa. – Suomessa tehty on aina Suomessa tehty. Tätä ohjenuoraa Sanka Oy:ssä käytetään, vaikka nykyään omistuspohja on ruotsalainen, maajohtaja Petteri Tarkio kiteyttää. – Uuden omistajan myötä Sanka Oy:n tuotevalikoima tulee laajentumaan ja kattamaan lähes kaikki kylpyhuoneessa tarvittavat kalusteet. Tarvittavia lisävarastointitai kokoamistarpeita tullaan kehittämään Loviisassa kilpailukykyisen ja kustannustehokkaan sijainnin takia, kertoo maajohtaja Petteri Tarkio.
KUVAT: OUTI KARIKIVI
Kukapa olisi osannut ennakoida tällaista kehityskaarta, kun Sanka aloitti lähes 70 vuotta sitten pienenä perheyhtiönä, loviisalaisena muovisten silmälasinsankojen valmistajana. Silmälasinsangoista Sanka Oy sai nimensäkin, mutta 1950-luvulla se tuli tunnetuksi ennen kaikkea innovatiivisesta yhteistyöstä suomalaisten huippumuotoilijoiden kanssa ja akryylimuovisten design-valaisimien valmistajana. Suomalaisen muotoilun klassikon asemaan nousivat muun muassa Yki Nummen alkuperäiset Lokki- ja Modern Art -valaisimet.
KUVA: LOVAL KUVA: SANKA
LÄMPÖÄ
LINNUNRADALTA Loval Oy jos jokin on yritys, joka kuvastaa loviisalaista kaukonäköisyyttä ja tulevaisuuteen tähtäävää osaamista. Nimikin viittaa Loviisaan ja Valkon kaupunginosaan. Loval aloitti sähkövastusten valmistajana vuonna 1960. Yrityksen perustaja Eero Laakso oli kaukaa viisas. Hän näki kotitalouksien koneellistumisessa markkinaraon ja oivalsi Loviisan sijainnin ja liikenneyhteyksien tarjoamat edut. Nykyisin Loval valmistaa korkean teknologian sähkölämmityselementtejä globaaleille markkinoille. 80 prosenttia tuotannosta menee vientiin, muun muassa Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan – esimerkiksi ammattikeittiöihin, laboratorioihin, maalämpöpumppuihin ja teollisuuden eri prosessien tarpeisiin. Lovalin erikoisuus on tyhjöjuotosteknologia, jota hyödynnetään avaruus- ja ilmailuteollisuudessa sekä muissa kliinistä puhtautta vaativissa kohteissa. Loval on Loviisan suurimpia työllistäjiä ja merkittävä veronmaksaja. Se on rekrytoinut runsaasti uusia työntekijöitä ja työllistää lähes 250 henkilöä. Tuotanto ja toimistotilat sijaitsevat Loviisan keskustan tuntumassa Linnunradalla.
KUVA: SHUTTERSTOCK
LOVIISA Kaukaa viisas.
loval.fi
LOVIISAN OSAAMISTA VIEDÄÄN MAAILMALLE Fortumin ydinenergian tutkimusjohtaja Kristiina Söderholm on juuri palannut San Franciscosta ja Moskovasta. Hän on kertonut kansainvälisille yleisöilleen muun muassa virtuaalitodellisuuden valvomosta ja uudesta teknologiasta, joka on käytössä tai joita kehitetään Loviisan ydinvoimalaitoksella. Missään muussa vastaavanlaisessa laitoksessa käyttöaste ei ole yhtä hyvä kuin Loviisassa. Maailman tehokkaimmin hoidetaan kunnossapidot ja seisokit.
Loviisa on edelläkävijä Kovaa osaamista on tarkoitus myydä muille. – Olemme alkaneet kaupallistaa sitä ja rakentaa osaksi uutta palvelubisnestä, kertoo Söderholm. Muiden alan yhtiöiden lisäksi Loviisan toiminta kiinnostaa esimerkiksi tutkimuslaitoksia. Hyvän käyttöasteen lisäksi uteliaisuutta herättää uuden tekniikan hyödyntäminen. – Meillä on käytössä projekteissa, kunnossapidossa ja koulutuksissa interaktiivisia 360 asteen videoita turvallisuuden ja työn tehokkuuden parantamiseksi. Tämä teknologia on energia-alalla aivan uutta ja saanut erittäin paljon positiivista palautetta. Uusia käyttötapoja kehitetään jatkuvasti lisää.
12
Fortumlaisten osaaminen Loviisassa kiinnostaa kansainvälisesti. Yhtiön suunnitelmissa on uusia vientituotteita.
LOVIISA Digitalisaation edelläkävijä energia-alalla.
fortum.com
OLEMME RAKENTANEET VERKOSTOJA ISOJEN JA PIENTEN TOIMIJOIDEN KANSSA.
Videoita on helppo tehdä ja helppo näyttää hyvin oikeanoloisia tilanteita. Koulutuksissa tarvitaan vain kännykkä taskuun ja virtuaalilasit päähän. Myös ydinvoimalaitoksen valvomo on mallinnettu virtuaaliseksi, joten senkin käyttöä pääsee harjoittelemaan ensin digitaalisesti. Simulaattori mallintaa tuotantoprosessin, ja virtuaalitodellisuuden valvomo luo käyttäjälleen realistisen tunteen valvomossa toimimisesta. Valvomon näyttöjä, kytkimiä ja ohjeita voi käyttää kuin oikeita. Kokemuksia loviisalaisten simulointityökalusta hyödynnetään myös esimerkiksi yhtiön fuusiotutkimuksessa. Pian fortumlaisilla on käytössään myös lisättyä todellisuutta, sillä sitäkin testataan. Ehkäpä jo lähitulevaisuudessa kenttätyöntekijät saavat silmälaseihin tai visiiriin vaikkapa työohjeet.
Uusiutuvan energian tukija Yksi Fortumin iso tutkimusalue liittyy siihen, miten ydinvoima voisi tukea uusiutuvaa energiaa. Energiapiikkien hallitsemista varten Fortum on kehittänyt virtuaalivoimalaitoksen. Idea on, että Fortum kykenee sen avulla tarjoamaan kantaverkkoyhtiölle säätövoimaa ohjaamalla asiakkaidensa lämminvesivaraajia. Esimerkiksi kivihiilivoimalaa ei tarvitse käynnistää yksittäisen piikin takia, vaan sen ajaksi voi
14
KUVA: FORTUM
Kristiina Söderholm, ydinenergian tutkimusjohtaja
keskeyttää lämminvesivaraajista lämmityksen ja näin tasata piikin. Fortumissa tutkitaan myös tuuli-, aurinko- ja aaltoenergiaa, ja kumppaneina on muun muassa korkeakouluja. Aurinkoenergian ongelma Suomessa on edelleen pimeä talvikausi, sillä energian pitkäaikainen varastointi ei ole vielä mahdollista. Toisaalta aurinkopaneelien teknologia kehittyy ja halpenee. Tuulivoimassa on Söderholmin mielestä suomalaisittain enemmän potentiaalia, ja vesivoimaahan on jo käytössä. Jotta eri energiamuotoja voidaan ymmärtää ja niiden käyttöä optimoida, tarvitaan yhteinen digitaalinen alusta, jota Fortum on kehittänyt. Ja paljon dataa. Sitä saadaan myös muualta, kuten Ilmatieteen laitokselta. – Eri puolilla yhtiötä on parhaillaan käynnissä kymmeniä pilotteja. Olemme rakentaneet verkostoja isojen ja pienten toimijoiden kanssa, joukossa on myös startupeja. Yhtiö on isossa muutoksessa, sillä sitä muutetaan paremmin kokeilukulttuuriin sopivaksi. Nyt halutaan varmistaa myös se, että ydinosaaminen, jota Loviisassa on paljon, säilyy ikäpolvelta toiselle. Iso joukko ihmisiä on nyt eläköitymässä. – Tarkoituksemme on kertoa yhä avoimemmin, mitä kaikkea teemme, millaisia ovat haasteemme ja missä olemme erityisen hyviä.
VASTUULLISESTI YHDESSÄ • Voimalaitoksella työskentelee lähes 500 fortumlaista sekä noin sata ulkopuolista työntekijää. • Kesän vuosihuollon aikana määrä nousee huomattavasti. Tuolloin laitoksella työskentelee lähes tuhat ulkopuolista työntekijää 80 eri yrityksestä.
URAKOITSIJOILLE TARJOLLA TÖITÄ Loviisan voimalaitoksen erilaisiin töihin ja projekteihin osallistuu vuoden mittaan fortumlaisten lisäksi lähes tuhat ulkopuolista työntekijää noin sadasta eri yrityksestä. Läheinen sijainti antaa urakoitsijayrityksille hyvät lähtökohdat kumppanuudelle.
Apulaisjohtaja Thomas Buddas kertoo, että voimalaitoksella suhtaudutaan erittäin positiivisesti urakoitsijoihin. – Tarvitsemme ammattilaisia laidasta laitaan ruokala-, huolto-, kuljetus-, siivous- ja puhtaanapitopalveluista turvajärjestelyihin ja suunnittelutöihin, erilaisista rakennus-, asennus-, automaatio- ja huoltotöistä sähkö- ja metallitöihin. – Esimerkiksi rakennusteknisiä töitä
on runsaasti, onhan laitos jo 40 vuotta vanha. Toisaalta Fortumilla on paljon innovatiivisia ajatuksia, ja Fortumin toimintatavat ovat 2000-luvulla vahvasti muuttuneet. Digi- ja virtuaaliaikaan siirtyminen tarkoittaa sitä, että jatkossa Loviisan voimalaitoksella tarvitaan yhä enemmän uusien yritysten uudentyyppisiä palveluja. – Samalla yhteistyö urakoitsijayritysten kanssa syvenee. Vastuu ja kokonaisuuden hallinta säilyvät meillä, mutta kumppanimme saavat aikaisempaa enemmän itse ohjata työvoiman käyttöä ja siten vaikuttaa projektien hyvään läpiviemiseen. Näin hyöty on molemminpuolinen. Suurin osa urakoitsijayrityksistä tulee sadan kilometrin säteeltä, Loviisan lisäksi Kotkan, Kouvolan ja Porvoon seuduilta. Yhteistyökumppanin sijainti lähellä voimalaitosta helpottaa asioiden hoitoa ja voi siten antaa yritykselle etulyöntiaseman. – Luonnollisesti kaikkien urakoitsijoiden täytyy täyttää korkeat laatu- ja pätevyysvaatimukset ja työntekijöiden on omaksuttava Fortumin tiukka turvallisuuskulttuuri, Buddas muistuttaa.
• Vuonna 2016 Loviisan voimalaitos työllisti näiden lisäksi erilaisissa töissä ja projekteissa noin 940 ulkopuolista työntekijää lähes sadasta eri yrityksestä. • Urakoitsijayritysten koko vaihtelee yhden hengen yrityksistä monikansallisiin yrityksiin. Tyypillisesti urakoitsijat ovat muutaman kymmenen hengen yrityksiä.
SUURIN OSA URAKOITSIJAYRITYKSISTÄMME TULEE 100 KILOMETRIN SÄTEELLÄ LOVIISASTA. Thomas Buddas, Loviisan voimalaitoksen apulaisjohtaja
15
LUOVIA STARTUPEJA ARKIDESIGNIA
KUVA: VIRPI LEHTINEN
Myös tiskiainepullo voi olla designia, tietää yrittäjä ja italan asiantuntija Anne Karkkonen. Hänen Herttanen Design & Deli -kauppansa Loviisan keskustassa aloitti nettikauppana, mutta on sittemmin laajentanut kivijalkaan. Herttasen harkittu ja tyylikäs valikoima sekä taidokas esillepano houkuttelevat asiakkaita puotiin, jonka aukiolo rajoittuu viikonloppuihin. Nettikauppa on tietysti auki 24/7. Herttasella on ihan oma laajeneva asiakaskuntansa. Sana on kiirinyt blogien kautta. herttanen.fi
PELASTETTU PALVELU Asiantunteva ja ystävällinen palvelu. Rento meininki. Hyvin hoidetut, ammattitaitoa peilaavat tilat ja työn ääniä. Tätä kaikkea on Ken ja Dani Ryynäsen uusi rengas- ja huoltoliike Vulko Oy, jonka veljekset perustivat aiemmin toimintaa pyörittäneen Euromasterin tiloihin. Yritteliäät veljekset päivittivät konseptin, panostivat oikein kunnolla palveluun, ja nyt hallissa ei ainoastaan huolleta, säilytetä ja myydä renkaita – siellä myös hoidetaan koko autoa ja muita moottoriajoneuvoja. Jouhevasti ja ystävällisesti.
vulko.fi
Degerby Gillessä käy kuhina. Uudet yrittäjät Sanna Brandt ja Tiia Tahvanainen valmistautuvat torstailounaan tarjoamiseen kiireettömän eleettömästi. Eikä kiire sopisikaan tähän miljööseen, sillä vuonna 1695 valmistunut Degerby Gille on vanhin säilynyt rakennus Loviisan keskustassa. Täällä on ollut ravintolatoimintaa 1930-luvulta lähtien. Nykyisin Gille toimii pääosin tilausravintolana, mutta lähiruokaan nojaava kunnianhimoinen torstailounas houkuttelee tuvan täyteen ruokailijoita.
16
degerbygille.fi
KUVA: EERO EKHOLM
HYVÄÄ RUOKAHALUA!
KUVA: VIRPI LEHTINEN
MIKÄS SEN VARMEMPAA KUIN NAKKI! Sääkär korv eli Varma nakki -yrityksen Jan Sinisalo pyörittää ”nakkibisnestä” hymyssä suin. Ja miksipä ei, sillä kauppa käy ”Nakki-Camionettessä”, legendaarisessa Citroënissa. Janne Sinisalo tiesi, että jos aikoo erottua, nakkien on oltava parasta laatua. Täyslihasta valmistettuja gluteenittomia Wotkinin nakkeja onkin kiitelty vuolaasti – ja sämpylät tulevat ajan hengen mukaisesti lähileipomosta. Luova, sinnikäs, yritteliäs ja hauska nakkimies tulee tilauksesta myös juhliin – ympäri vuoden. Sellaista palvelua ei moni perinteinen nakkikioski tarjoa!
varmanakki.fi
HILJENTYMISESTÄ BUSINESS
KUVA: ONNI AHVONEN
Keskelle loviisalaista maalaismaisemaa noussut Villa Mandala on verrattain lyhyessä ajassa raivannut tiensä kansainväliseenkin julkisuuteen. Villa Mandala on Suomen ensimmäinen stressinhallintaan erikoistunut hyvinvointi- ja kokouskeskus, jonka yrittäjä ja toimitusjohtaja Mikko Harma on myös valokuvaaja. Villa Mandalassa järjestetään yrityksille tapahtumia ja yksityishenkilöille viikonloppuisin minilomia – vieraita saapuu ympäri Suomen.
villamandala.fi
KUVA: VIRPI LEHTINEN
FIILATEN JA HÖYLÄTEN Kari Korhonen perusti vuonna 2014 Liljendaliin Loviisan Höylä & Puutuote -nimisen höyläämön ja puusepänliikkeen. Rakkaus puuhun ja perinteisten työmenetelmien kunnioitus ovat tuoneet osaamista arvostavan asiakaskunnan. Puusepänliikkeessä syntyy parhaita rakennusperinteitä kunnioittaen mitä erilaisimpia puu ja -höylätuotteita. Kari Korhonen on erikoistunut vanhoihin taloihin ja suojeltuihin kohteisiin. Käsin huolellisesti tehdyille höylä- ja puutuotteille, esimerkiksi paneeleille ja listoille, löytyy kysyntää pääkaupunkiseutua myöten.
17
18
LOVIISAN SATAMA
MERITIE MAAILMANMARKKINOILLE Erinomainen sijainti, toimiva satamainfrastruktuuri ja ammattitaitoinen toiminta takaavat Loviisan sataman laadukkaan palvelun. Sataman läheisyys tuo lisäarvoa monille lähialueen yrityksille.
KUVA: SANTERI ENSTEDT
LOVIISA
KIERTOTALOUS VAUHDITTAA SATAMAA Loviisan sataman palvelutarjonta monipuolistuu, kun toiminnot räätälöidään asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Helsingin Satama Oy kiinnostui Loviisan sataman mahdollisuuksista ja omistaa nykyisin Loviisan satamayhtiön 60-prosenttisesti. Loput 40 prosenttia kuuluvat Loviisan kaupungille. Perinteisesti Loviisan satama on tunnettu mekaanisen metsäteollisuuden, etenkin sahatavaran, erikoissatamana. Viennin osuus on noin 75 prosenttia liikennemääristä. Vienti koostuu puuja sahatavaran lisäksi muun muassa viljasta ja muusta irtotavarasta. Entistä enemmän maailmalle viedään pellettiä, haketta ja muita kiertotalouden tuotteita. Tuonti koostuu sementistä ja rakennusteollisuuden tarvitsemista metallituotteista. Uusia nousevia tuonti- ja vientituotteita ovat kiertotalouden eri jakeet.
Runsaasti kasvupotentiaalia Juuri näihin tulevaisuuden mahdollisuuksiin Helsingin Satama Oy halusi tarttua Loviisassa. Helsingin Sataman
20
toimitusjohtajan Kimmo Mäen mukaan uusia kuljetustarpeita tulee varmasti. – Kiertotalous yleistyy, ja energiantuotantoon liittyvät kuljetukset kehittyvät. Loviisa tarjoaa uusia vaihtoehtoja myös näihin kuljetuksiin. Loviisan Sataman toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen ja satamaoperaattori LFS:n toimitusjohtaja Petteri Sammalisto näkevät, että vahvaa kasvupotentiaalia on sekä viennille että tuonnille. – Pystymme tarjoamaan Etelä-Suomen kasvaviin liikennetarpeisiin satamakapasiteettia. Helsingin Satama on vahvasti keskittynyt yksikkö- ja matkustajaliikenteeseen, kun taas Loviisan sataman vahvuuksia ovat breakbulk eli yksiköimätön kappaletavara sekä irtolastiliikenne. – Pienenä ja monipuolisena yksikkönä pystymme tarjoamaan asiakkaille räätälöityjä palveluja. Yhdessä Helsin-
75% VIENTIÄ
portofloviisa.fi
TAVARAJUNAYHTEYS LAHDEN KAUTTA
7 MIN.
MOOTTORITIE
E18
TARJOAMME MONIPUOLISEN JA JOUSTAVAN VALIKOIMAN SATAMAPALVELUJA. Tiina Vepsäläinen Loviisan satama Oy
ALUE SOPII ERITYISESTI SELLAISELLE TEOLLISELLE TOIMINNALLE, JOSSA LFS:N TAVARANKÄSITTELYOSAAMISTA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ. Petteri Sammalisto LFS Oy
gin kanssa tarjoamme monipuolisen ja joustavan valikoiman satamapalveluja, Vepsäläinen kertoo.
Satama tuo lisäarvoa lähialueen yrityksille Hyvillä logistisilla yhteyksillään, ruuhkattomalla sijainnillaan ja toimivalla infrastruktuurilla Loviisan satama tuo lisäarvoa monien muidenkin lähialueen yri-
KULKUSYVYYS 9,5 m
tysten toimintaan. Yhteistyö on tiivistä ja toimintatavat ennakkoluulottomia. Esimerkiksi vesirakentamiseen erikoistunut Terramare Boskalis hyödyntää Loviisan sataman laitureita ja Timberpointin puuelementtitehtaan kanssa on sovittu työvoiman vaihdosta. Myös Hollmingin monialakonserniin kuuluva Valkon Metalli Oy pystyy hyödyntämään sataman laiturikapasiteettia suuriin laivattaviin erikoisprojekteihinsa. Suomen suurin yksityinen sahatavaran tuottaja ja jalostaja Versowood on
pitkään käyttänyt Loviisaa päävientisatamanaan. Hiljattain se teki päänavauksen yksiköimättömän sahatavaran laivakuljetuksesta suoraan Loviisasta Kiinaan. Suomenlahden Telakka, joka on Suomen uusin, tehokkain ja ympäristöystävällisin korjaustelakka, päätti sekin asettua Loviisan sataman tuntumaan. Myös Suomen suurin viljan käsittelyyn ja varastointiin erikoistunut Suomen Viljava Oy on täydentänyt siilokapasiteettiaan ja rakentanut merkittävästi lisää varastotilaa satamaan. Loviisan satama onkin Itä-Suomen alueelta tulevan viljan merkittävin vientisatama.
• Täyden palvelun satama • Toimiva infra • 7 min moottoritielle E18 • 50 min Helsinki-Vantaan
lentoasemalle • Tavarajunayhteys Lahden kautta • Lyhyt väylä avomerelle
21
LOVIISA
100%
YHTEIST YÖTÄ timberpoint.fi
KYLLÄ KIMPPA KANNATTAA. Jyrki Huttunen Puurakentajat Oy Marko Suonpää Timberpoint Oy
22
PUUELEMENTTIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄT Kaksi puurakentajaa tutustui sattumoisin Loviisan kaupungin järjestämässä yrittäjätilaisuudessa. Siitä alkoi erinomaisen toimivaksi osoittautunut yhteistyö. Timberpointin puuelementtitehdas käynnistyi elokuussa 2016 Loviisan Valkossa. – Ostimme pohjoismaiden suurimman puutyöstökoneen, joka mahdollisti puuelementtien toimittamisen suuriinkin rakennuskohteisiin, toimitusjohtaja Marko Suonpää kertoo. Investointi osui oikeaan aikaan ja saumaan. Pian massiivisten puuosien valmistukseen erikoistunut Timberpoint alkoi toimittaa puuelementtejä muun muassa Helsingin Jätkäsaareen Wood City -projektin kerrostaloihin, ja sen jälkeen alkoi eduskuntatalon edustalle nousevan Helsingin uuden keskustakirjasto Oodin kattorakenteiden puuosien työstäminen. Seuraavaksi alkaa puukerrostalon tekeminen Poriin.
MONET ASIAKKAAT OVAT IHAILLEET SIJAINTIAMME JA PUITTEITAMME LOVIISAN SATAMAN VIERESSÄ.
Ennakkoluulotonta yhteistyötä
Marko Suonpää Timberpoint Oy
Logistinen huippusijainti ja työvoiman saanti – siinä on se punainen lanka, joka Suonpään mukaan on vienyt loviisalaisen puuelementtirakentamisen pitkälle. Huippusijainnilla hän tarkoittaa tehtaan yhteyttä Loviisan satamaan sekä erinomaisia rautatie- ja maantieyhteyksiä puuraaka-aineiden syntysijoille muun muassa Varkauteen ja Kuhmoon. Toisaalta pääkaupunkiseutu lukuisine rakennuskohteineen on vain 80 kilometrin päässä ja E18-moottoritie on vieressä. Sataman logistiikka-palveluiden avulla puuelementit voidaan varastoida tarvittaessa ja toimittaa työmaalle juuri silloin kun niitä tarvitaan. Tehtaan työvoiman saanti taas on turvattu sataman ja alueella toimivien muiden loviisalaisten yritysten ennakkoluulottomalla yhteistyöllä. – Olemme saaneet satamasta lisätyövoimaa silloin, kun siellä on ollut hiljaista ja meillä kiireistä, Suonpää kuvailee.
Se, että Loviisan satama tarjoaa työvoimaa porttiensa ulkopuolelle, ei ole ihan tavanomaista Suomessa, ja siksi se on noteerattu laajasti. Esimerkiksi Yle Uutiset julkaisi näyttävästi joulukuussa 2016 uutisen, joka oli otsikoitu ”Työntekijät jakoon – loviisalaisyritykset keksivät poikkeuksellisen ratkaisun työvoimapulaan”. Media on hehkuttanut loviisalaista puurakentamisen osaamista, jolla on pitkät perinteet puuvenerakentamisen puolelta mutta joka nyt on puhjennut kukkaansa puuelementtirakentamisen kokonaisvaltaisena haltuunottona. Suonpään mukaan loviisalainen osaaminen on noussut suomalaisen puurakentamisen eliittiin. – Täällä on hyvät edellytykset lähteä suurillekin markkinoille, hän arvioi.
23
MENESTYSTARINA ALKOI PIENESTÄ
24
KUVA: JYRKI HUTTUNEN
Puurakentajat aloitti CLT-talojen rakentamisen vuonna 2013, jolloin Suomi oli vielä puuelementtirakentamisen kehitysmaa esimerkiksi Itävaltaan, Saksaan ja moneen muuhun Keski-Euroopan maahan verrattuna.
Puurakentajien toimitusjohtaja Jyrki Huttunen kertoo: – Vuosina 2013 ja 2014 rakensimme ensimmäiset CLT-pientalot Loviisaan, Porvooseen ja Espooseen. Sitten tuli suvantovaihe. Pientalopuolella kasvu jatkui, mutta isoja hankkeita ei oikein tullut kyselyyn – kunnes vuonna 2016 nytkähti, ja CLT-rakentaminen lisääntyi myös julkisissa ja suuremmissa hankkeissa.
CLT-taloista Porin Suomi-Areenaan Sen jälkeen alalla on tapahtunut paljon ja Puurakentajat on päässyt kiinni moneen uuteen projektiin ympäri Suomen. CLT-taloja on rakennettu tai on rakenteilla muun muassa Tampereella, Puumalassa, Vääksyssä ja Helsingin Laajasalossa. Yksi rakennusteknisesti haastavimmista kohteista oli Porin Suomi-areena, jonka Puurakentajat toteutti kesällä 2017 yhdessä Aalto-yliopiston ja Stora Enson kanssa. – Pienten kohteiden kautta olemme kehittäneet puuelementtirakentamisesta sellaista osaamista, jota voimme hyödyntää huomattavasti isommissa projekteissa. Meistä on tullut valtakunnallisesti varteenotettava tekijä, kun suuret rakennusliikkeet etsivät osaavia puuelementtitoimittajia ja tarvitsevat luovaa suunnittelua. – Jos nykyinen rakentamisen suuntaus jatkuu, puuelementtirakentaminen voi kasvaa Suomessa todella nopeastikin.
Hyvät näköalat
LOVIISALAISET OVAT OTTANEET YRITYKSEMME HYVIN VASTAAN, JA KAUPUNKI ON TUKENUT TOIMINTAAMME. Jyrki Huttunen Puurakentajat Oy
Puurakentajat ja Timberpoint toimivat tiiviissä yhteistyössä, mutta ovat itsenäisiä yrityksiä. Malli on osoittautunut hyvin toimivaksi, ja Huttusen mukaan uudetkin puutalorakentajat ovat tervetulleita Loviisaan. – Tänne on syntynyt Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen hyvää osaamista, ja toimintaa tukee sijainti 80 kilometrin päässä Helsingistä ja pääkaupunkiseudun rakennuskohteista. Loviisan vetovoimainen satama maantie- ja rautatieyhteyksineen luo erinomaiset puitteet myös puurakentajille. – Olen keskustellut eri puolilla Suomea urakoitsijoiden kanssa, ja monet heistä ovat olleet suorastaan kateellisia Loviisan sijainnista ja toimivasta yhteistyöstä.
LOVIISA CLT-
RAKENTAMISEN ASIANTUNTIJA puurakentajat.fi
MERIKLUSTERI VETÄÄ HEWIÄ OSAAMISTA Kun Tainion majakka piti peruskorjata vaikeissa olosuhteissa avomerellä ja kokonainen vanha terässilta nostaa Haminassa, vaativista töistä vastasi He-Wi Oy. Loviisalaisen Henrikssonin perheyrityksen meriosaaminen juontuu 1960-luvulle. Nykyisin yrityksen liikevaihdosta noin puolet muodostuu merirakentamisesta ja puolet erilaisista nostotöistä. Tervasaaren vanhan terässillan kekseliäs nosto-operaatio keväällä 2016 oli koko päivän kestänyt tapahtuma Haminan edustalla. Sitä seurasi parituhatta ihmistä Kwaijoen sillan musiikin tahdissa.
he-wi.fi
KUN VESIRAKENTAJAA TARVITAAN
KUVA: TERRAMARE
Terramare on erilaisiin ruoppaustöihin, vedenalaiseen louhintaan, satama- ja laiturirakentamiseen, liukuvalukohteisiin ja ympäristörakentamiseen erikoistunut yritys, jonka tunnetuin työmaa lienee Vuosaaren satama Helsingissä. Terramaren huoltoyksikkö ja korjaamo ovat Loviisan Valkossa sataman läheisyydessä.
26
terramare.boskalis.com
Meriklusteri keskittyy Valkon alueelle, lähelle Loviisan satamaa. Täältä löytyy alan huippuosaamista.
HIGH TECHIÄ ERIKOISVENEISIIN
KUVA: BOOMERANGER BOATS
Boomeranger Boatsin valmistamissa RIB-erikoisveneissä käytetään edistyksellisimpiä high tech -ratkaisuja, ja siksi ne ovat niin kysyttyjä viranomaisten vaativiin pelastus- ja partiointitehtäviin Suomessa ja monissa muissa maissa. Yhtiö kehittää toimintaansa jatkuvasti ja vahvistaa asemaansa alansa johtavana toimijana. Käsityönä Loviisassa valmistetut RIBit nauttivat suurta arvostusta maailmalla.
boomeranger.fi
PUUVENERAKENTAMISEN ELEGANSSIA M-Yachts on kasvanut pienestä veneveistämöstä täyden palvelun telakaksi. Vaativat nykyajan veneenomistajat saavat saman katon alta huollot, korjaukset, säilytyksen ja tarvittaessa venetekstiilien verhoilun. Myös Doyle Sailmakersin maailmankuulut purjeet kootaan Loviisan Valkossa. Vankka, perinteitä kunnioittava puuveneosaaminen, sijainti Loviisan sataman tuntumassa ja Helsingin läheisyys luovat erinomaiset puitteet toiminnalle.
m-yachts.fi
27
LOVIISA
EUROOPAN SUURIN SIRKKAKASVATTAMO LOVIISAAN
Mukana ajassa.
nie.fi
Elintarvikehyönteisten kasvattamon perustaminen on vaatinut vuosien tutkimusja suunnittelutyön. Periaatteena on ekologinen ja eettisesti kestävä toiminta. Strömforsin ruukin tyhjilleen jäänyt entinen Schneiderin sähkötarviketehdas saa uutta eloa, kun suomalainen Nordic Insect Economy Oy (NIE) käynnistää sen tiloissa Euroopan suurimman yksittäisen elintarvikehyönteisten kasvattamon. Tilat sopivat erinomaisesti hyönteisten kasvattamiseen. – Avointa tilaa on paljon ja lattiapinta on tasainen. Tila on puhdas ja hyvässä kunnossa. Aloitamme toiminnan keskihallissa ja laajennamme myöhemmin muihin tiloihin vanhaa rakennusta kunnioittaen, NIE Oy:n toimitusjohtaja Sami Vekkeli toteaa NIE Oy on tehnyt pääasiassa yksityisten sijoittajien ja sekä myös Tekesin rahoituksen avulla jo vuosia tutkimus- ja suunnittelutyötä sirkkatehtaan toiminnan edistämiseksi. Kun Maa- ja metsätalousministeriö sekä Evira näyttivät vihreää valoa, projekti alkoi edetä vauhdilla. NIE Oy toimittaa tutkimuksiin perustuvan tarvittavan teknologian. – Ensimmäisen vuoden aikana tavoite on tuottaa kymmeniä tonneja hyönteisiä. Jatkossa on tarkoitus nostaa tuotanto satoihin tonneihin vuositasolla, Vekkeli arvioi.
Kotimaisuus on valttia Hyönteistehtaan perustaja, yrittäjä Vesa-Matti Marjamäki uskoo kotimaiseen kysyntään. Marjamäen arvion mukaan elintarviketeollisuus tulee tarvitsemaan proteiinipitoista ja ekologisesti kestävää hyönteis-
28
jauhetta, joka on ensimmäinen yrityksen tuotteista. Hyönteisten kotimaisuus on valttia. – Liiketoiminnassa on aina taloudellisia riskejä, ja yrittäjän pitää mitoittaa oma riskinkantokykynsä niihin. Itse näin tässä tapauksessa kuitenkin ennemmin mahdollisuuksia.
Huipputeknologia avuksi NIE Oy:n tavoitteena on toimittaa ja asentaa mahdollisimman pitkälle automatisoitu teknologia, johon kuuluvat muun muassa kasvatuslaatikot sekä juomaja ruokinta-automaatit. – Toiminta perustuu hyönteisten hyvinvointiin. Hyvin voivat sirkat myös kasvavat hyvin, Vekkeli toteaa. Hygienia on tärkeä seikka hyönteiskasvattamon toiminnassa. Sirkat saavat elää puhtaassa ympäristössä, ja niille tarjotaan puhdasta vettä sekä kotimaisista raaka-aineista tuotettua hyönteisrehua. NIE Oy:n toimittaman teknologian ansiosta kaikki tehdään koneistetusti. Toiminnan käynnistämisellä on samalla Loviisan seutua piristävä työllistämisvaikutus. Lisäksi tavoitteena on piristää yksittäisten tuottajien toimintaa ottamalla heidät mukaan tuotantoketjuun. – Näin pienempiä määriä tuottavat yritykset pääsevät mukaan isoja määriä tarvitsevan elinkeinotarviketeollisuuden tuottajiksi, Vekkeli sanoo.
KUVA: TOPI KAIRENIUS
NIE Oy on vuonna 2014
perustettu suomalaisen hyönteisteknologian kehitykseen sekä hyönteisraaka-aineen jatkojalostukseen keskittyvä yritys. Sen toimitusjohtaja on Sami Vekkeli. Vesa-Matti Marjamäki on kouvolalainen maanviljelijä ja yrittäjä. Uudessa hyönteisalan yrityksessä on mukana myös Strömforsin yrityspuiston omistava Uusitalon perhe.
jauhetta voidaan käyttää muun muassa proteiinipatukoissa, mysleissä, leivissä, pastoissa, makaroneissa ja kasvispihveissä sekä makkaroissa. Jauheen proteiinipitoisuus on 70 %.
KUVA: TOPI KAIRENIUS
Hyönteisistä valmistettua
Sirkkakasvattamo tulee tyhjilleen jääneen entisen sähkötarviketehtaan tiloihin.
TOIMINTA PERUSTUU HYÖNTEISTEN HYVINVOINTIIN. KUVA: NIE
Sami Vekkeli NIE Oy
29
LOVIISA Lähellä Helsinkiä ja Helsinki–Vantaan lentokenttää.
stromforsoutdoor.com
SUURIA ELÄMYKSIÄ LÄHILUONNOSSA Ruotsinpyhtään ruukkialue on liikuntamatkailijan unelma.
30
KUVA: STRÖMFORS OUTDOOR
KUVA: JOONAS LUOTONEN
KUVA: STRÖMFORS OUTDOOR
Kymijoki virtaa ruukkialueen läpi, lähistöllä on Kukul- ja Särkjärvien kirkkaat uimavedet ja maastossa on paljon korkeuseroja. Alueella toimiva Strömfors Outdoor Factory tarjoaa välineitä, ohjausta, kilpailuja ja kursseja lajeissa, joita alueella on luontaisesti hyvä harrastaa, sekä joogaa ja hiljentymistä. Myös lapsille ja perheille on omia kokonaisuuksiaan. – Matkailuala elää globaalisti suuria muutoksia. Omatoimi- ja teemamatkustaminen lisääntyy. Suomi on kansainvälisesti kiinnostava kohde, ja me haluamme tehdä suomalaisesta luonnosta helpommin lähestyttävän niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille liikunta- ja hyvinvointituristeille. Rakennamme uniikkia kombinaatiota luonnon, aktiviteettien ja hiljentymisen ympärille.
SUHTAUDUMME LUONTOON JA LIIKKUMISEEN INTOHIMOISESTI. Topi Lintukangas Strömfors Outdoor Factory
Kehitysjohtaja Topi Lintukangas kehuu Loviisaan kuuluvan Ruotsinpyhtään ruukkialueen sijaintia lähellä pääkaupunkiseutua ja Helsinki-Vantaan lentoasemaa. – Se on Lappia helpommin saavutettavissa, ja kunhan sen arvo virkistyskäytössä ymmärretään, ovat mahdollisuudet valtavat. Strömfors Outdoor Factoryn päätyminen Ruotsinpyhtäälle oli sattumien summa. – Liiketoimintaamme ajatellen valmiina ei ollut muuta kuin luonto. Ensimmäisen vuoden vain rakensimme keskusta ja paketoimme alueen tarjontaa niin, että sen varaan voidaan kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Kyse on pitkästä projektista, joka vaatii suuria investointeja. Visiomme on rakentaa korkean arvon kohde, jonka avainsana
on laatu, Lintukangas tiivistää. – Olemme vasta alkutaipaleella ja toiminta keskittyy vielä kotimaahan, mutta sellaisenaankin meillä on jo paljon tyytyväisiä asiakkaita, joiden kautta toteutuu juuri se mitä tavoittelemmekin, luonnosta nauttiminen. Parin kolmen vuoden jänteellä tavoitteemme on olla keskeinen matkailun ajuri Loviisan alueella.
Strömfors Outdoor Factory on moderni ulkourheilun ja retkeilyn sekä henkisten voimavarojen löytämisen keskus. Se on perustettu 2015. Mukana on seitsemän osakasta.
31
KUVA: SANTERI ENSTEDT
HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ Idylli inspiroi luovuutta.
32
Ilmakuva vehreästä Harmaakalliosta, vain parin kilometrin päässä Loviisan torilta. Alueella on lenkkipolkuja ja talvella hiihtolatuja. Se on yksi Loviisan suosituimmista ulkoilualueista.
Metsät, kalliot ja metsäpolut, laaja maaseutu, peltoalueet, merenrannat ja koskematon saaristo tarjoavat ilmaisia luontoelämyksiä. Erinomaiset ulkoliikuntamahdollisuudet tuovat toivottua vastapainoa arkiselle työlle. Olipa lajisi melkein mikä tahansa, Loviisa on outdoor-liikkujan unelma. Täällä viihtyy koko perhe.
VASTAPAINOA HEKTISELLE TYÖLLE.
• Vaellus • Maastopyöräily • Kiipeily • Golf • Frisbeegolf
• Melonta • Kalastus • Marjastus ja sienestys • Purjehdus • Sukellus
LOVIISA Pinta-alaltaan suurempi kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa yhteensä.
loviisa.fi
TERVETULOA LOVIISAN NOSTEESEEN Jos ajatellaan megatrendejä, Loviisa sijaitsee monella mittarilla keskiössä. Olemme lähellä pääkaupunkiseutua, ja urbanisaatio tulee vahvistamaan eteläisen Suomen aluekeskuksia, myös Loviisaa. Toinen megatrendi liittyy luonnon, luomun ja elämänlaadun kasvavaan merkitykseen. Loviisassa se tarkoittaa muun muassa lähiruokaa, puurakentamista, luonnonläheistä kaunista asuinympäristöä ja stressivapaata arkea. Uutena kaupunginjohtajana minulla on visio kehittää Loviisaa kaupunkina, joka profiloituu vahvasti tulevaisuuteen orientoituvana, parhaat puitteet tarjoavana, yhteisöllisyyttä tukevana ympäristönä, jossa yritykset voivat rauhassa suunnitella ja kehittää tuotteitaan ja palvelujaan. Mielessäni ovat esimerkiksi ne sadat pääkaupunkiseudun ruuhkien keskellä toimivat tai startup-vaiheessa olevat yritykset – muun muassa insinööri-, arkkitehti-, ohjelmisto- tai konsulttitoimistot – joille Loviisa tarjoaa mitä luontevimman sijoituspaikan. Täältä on hyvät ja ruuhkattomat yhteydet, erinomainen ja kattava valokuituverkko, edullisia tontteja ja toimitiloja – unohtamatta loviisalaisia asukkaita, luovia ja osaavia ihmisiä, joilta saa lisäpotkua kehittää toimintaansa. Loviisan kaupunki antaa täyden tukensa nykyisille ja uusille yrityksille. Katsomme tulevaisuuteen ja haluamme tarjota hyviä vaihtoehtoja. Nähdään ja kuullaan! Jan D. Oker-Blom kaupunginjohtaja
34
›› Joustavat ja nopeat liikenneyhteydet ›› Vahvat klusterit ›› Vilkas paikallinen elinkeinoelämä ›› Edulliset tontit ja toimitilat ›› Hyvä yritysilmapiiri ›› Ennakkoluuloton yhteistyö ›› Kuninkaallista palvelua Yhteyshenkilöt Sten Frondén kehittämisjohtaja (yritystontit, sidosryhmäsuhteet, kaupungin omistamat toimitilat) +358 40 559 5525 sten.fronden@loviisa.fi Fredrik Pressler yrityspalvelujohtaja (yritysneuvonta) +358 500 498 969 fredrik.pressler@posintra.fi
Julkaisija Loviisan kaupunki Päätoimittaja Sten Frondén Suunnittelu ja toteutus Creative Peak Toimituspäällikkö Seppo Iisalo Ulkoasu Jukka Salminen Valokuvat Janne Lehtinen Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Noora Lintukangas, Kirsi Riipinen Paino Lönnberg Painot Oy Kansi Scandia 2000 white 270 g/m2 Sisus Offset 140 g/m2
yrityspalvelut.loviisa.fi 35
TUO YRITYKSESI LOVIISAAN. ANNAMME SINULLE NOSTETTA.
LOVIISA Parasta Startuppia.
yrityspalvelut.loviisa.fi