Maanomistaja 3/2012

t u n tu

s i d Uu

Ma anomistaja Maanomistajain liiton jäsenlehti

•

3 | 12

www.maanomistajainliitto.fi

Teemana

Uusiutuva energia

Hakkeesta lämpöä ja tuulesta valoa Vanha tullimylly jauhaa sähköä perhehoitokodille Energiamääräysten puristuksessa Brysselin vihreä viikko liperin kunta selvittää viljelijöiden kaavoitustoiveet

liitteenä

Viljelijä - vaikuta kaavantekoon

3 | 12

Ma anomistaja Maanomistajain liiton jäsenlehti

Tässä numerossa Pääkirjoitus .............................................3 Ajankohtaista .........................................4 3 kysymystä ............................................5 Korjausrakentaminen: Energiamääräysten puristuksessa ....7 Eduskunnan käsissä miljoonan pientalon kohtalo....................................8 Uusiutuva energia: Hakkeesta lämpöä ja tuulesta valoa .....................10 Tuulesta temmattavaa rahaa tarjolla ..........................................14 Uusiutuva energia: Vanha tullimylly jauhaa sähköä perhehoitokodille ......16 Maanomistaja ennen ............................21 Liperin kunta selvittää viljelijöiden kaavoitustoiveet ...............22 Hollannin Heerlijkheid Mariënwaerdt ..24

Jokamiehenoikeuksista julkaistu opas .........................................27 Country Side Brysselin vihreä viikko ..........................28

Oikeustapauksia ....................................30 Palveluhakemisto ..................................31 Syyskokous ja -seminaari.....................32

Lehden tekijät Julkaisija: Maanomistajain Liitto r.y.

www.maanomistajainliitto.fi Päätoimittaja: Tuija Nummela ulkoasu: peak press & productions oy www.peakpress.net AD: Milla Ketolainen Kannen kuva: Pyry Krappe Painopaikka: Lönnberg Painot Oy

Paperi: MultiOffset 120 g | ISSN 0355-0478

Vindkraft är tillsammans med vattenkraft en gratis och ändlös energikälla.

Pääkirjoitus

Vindkraften kommer På Jordägarnas Förbundets höstseminarium i oktober kommer vi att behandla energifrågor med fokus på vindkraften. Vindkraften är ett mycket aktuellt tema och har under den senaste tiden skapat både positiva och negativa rubriker. I fjol stod den för endast cirka 0,3 procent av den totala elproduktionen i Finland. Genomsnittet i EU är fem procent. Vi har därmed ännu en väg att gå för att nå Finlands målsättningar på sex procent inom ungefär tio år.

Vindkraften är ett led i arbetet med att öka användningen av förnybar energi och därigenom minska användningen av fossila bränslen. Genom en ökad användning av vindkraft för vår energiförsörjning minskar vi utsläppen av koldioxid, svaveldioxid, kväveoxider, metan och andra ämnen som är alla skadliga för miljön.

Vindkraften är också ett bra komplement till vattenkraft. När det blåser mycket är det möjligt att spara vattnet och istället använda mer vindkraft för elproduktion. Under det kalla vinterhalvåret blåser det mer än under sommarhalvåret vilket gör att vindkraftverken producerar som mest när vårt behov av elenergi är som störst. Man kan dock inte alltid räkna med att det kommer att finnas tillräckligt med vind överallt för att kunna driva vindkraftverken. Olika platser är olika väl lämpade för vindkraftverk. Med anledning av detta bör vindkraften ofta kompletteras med andra alternativa energikällor. Vindkraft är tillsammans med vattenkraft en gratis och ändlös energikälla.

Vindkraftens motståndare tycker att kraftverken är fula och orsakar buller. Samtidigt anser man att dessa bryter de traditionella landskapen på land och ute i skärgården. Visst kan detta anses vara sant. Allting nytt ser till en början främmande ut. Vi måste därför komma ihåg de positiva miljöeffekter vindkraften medför och att vindkraftverken utvecklas hela tiden. Inom nära framtid kommer det att finnas bullerfria vindkraftverk.

Personligen anser jag att vindkraften är här för att stanna. Vi jordägare skall därför vara aktivt med och stöda utvecklingen av denna alternativa miljövänliga energikälla eftersom vi har ännu en möjlighet att påverka den.

Henrik Creutz Styrelsemedlem

Tuulivoima tulee Maanomistajain Liiton syysseminaarissa tulemme käsittelemään energiakysymyksiä tuulivoiman ollessa painopisteenä. Tuulivoima on hyvin ajankohtainen aihe ja on aiheuttanut viime aikoina sekä positiivisia että negatiivisia otsikoita. Viime vuonna tuulivoima tuotti vain noin 0,3 prosenttia koko Suomen sähköstä. Keskiarvo EU:ssa on viisi prosenttia.

Meillä on siten vielä pitkä tie kuljettavana saavuttaaksemme Suomen tavoitteen kuusi prosenttia noin kymmenessä vuodessa.

Tuulivoima on osa uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja sitä kautta fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä. Lisäämällä tuulivoiman käyttöä energiantuotannossa vähennämme hiilidioksidin, rikkidioksidin, typpioksidin, metaanin ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden päästöjä.

Tuulivoima on myös hyvä täydentäjä vesivoimalle. Kun tuulee paljon, on mahdollista säästää vettä ja käyttää sen sijaan tuulivoimaa sähköntuotantoon. Kylmän talvipuoliskon aikana tuulee enemmän kuin kesäaikaan, eli tuulivoimala tuottaa eniten kun sähköntarpeemme on suurimmillaan.

Ei voi kuitenkaan laskea sen varaan, että aina tuulee tarpeeksi tuulivoimalan pyöritykseen. Erilaiset paikat sopivat eri tavoin tuulivoimalle.

Siitä johtuen tuulivoimaa täytyy usein kompensoida muilla vaihtoehtoisilla energialähteillä. Tuulivoima on yhdessä vesivoiman kanssa ilmainen ja loppumaton energialähde.

Tuulivoiman vastustajat pitävät tuulivoimaloita rumina ja äänekkäinä.

Lisäksi niiden katsotaan rikkovan perinteisen maiseman maalla ja ulkosaaristossa. Toki nämä näkemykset voivat olla totta. Kaikki uusi näyttää aluksi pelottavalta. Siksi meidän täytyy muistaa tuulivoiman tuomat myönteiset ympäristövaikutukset ja että tuulivoimalat kehittyvät koko ajan.

Lähitulevaisuudessa tulee olemaan äänettömiä tuulivoimaloita.

Itse olen sitä mieltä, että tuulivoima on tullut jäädäkseen. Meidän maanomistajien pitää olla siksi aktiivisesti mukana ja tukea vaihtoehtoisten, ympäristöystävällisten energiamuotojen kehitystä, koska meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen.

Henrik Creutz hallituksenjäsen

3 | 12 Ma anomistaja

3

Lyhyesti

375 vuotta maanmittausta Maanmittauksen katsotaan alkaneen Suomessa 375 vuotta sitten, kun Ruotsin kuningatar määräsi ensimmäisen maanmittarin Suomeen tekemään maanmittausta, koska kruunun piti saada verotuloja.

Työ jatkuu yhä, miksi?

– Maisema muuttuu koko ajan, kun rakennetaan uusia teitä ja rakennuksia. Myös maanomistusolot muuttuvat.

Lisäksi mittaustarkkuus on parantunut vuosien saatossa, joten mittaustietojen avulla saadaan nykyään entistä tarkempia karttoja, vastaa kartastopäällikkö Reima Ronkainen Etelä-Suomen maanmittaustoimistosta.

...

Karttapaikalle uusia taustakarttoja Maanmittauslaitoksen karttapaikkaverkkopalveluun on lisätty uusia karttoja. Perus- ja maastokarttojen sekä ilmakuvien lisäksi katseltavissa on taustakarttoja, joista näkee myös kadunnimet ja rakennusten numerot. Lisäksi karttapaikalta näkee kiinteistöjen rajat ja kiinteistötunnukset. Kiinteistöjaotuksen voi lisätä näkyville asetuksista.

Fortumilta kattava aurinkopaneelipaketti Fortum on lanseerannut kuluttajille aurinkopaneelipaketin avaimet käteen -ratkaisuna. Samalla Fortum sitoutuu ostamaan asiakkaan mahdollisen ylijäämäsähkön.

Aurinkopaketti sisältää esiselvityskäynnin asiakkaan luona, sähköverkkoon kytkettävän aurinkopaneelijärjestelmän sekä paneelien toimituksen ja asennuksen.

Osoitteessa www.fortum.fi/aurinkopaketti asiakkaalla on mahdollisuus testata omaa aurinkosähkön tuotantomahdollisuuttaan sekä

valita itselleen sopivin paketti neljästä eri kokovaihtoehdosta.

Aurinkopaneelipaketteja tarjotaan aluksi Uudenmaan alueella asuville. Tulevaisuudessa Fortumin tavoitteena on tarjota mahdollisuutta oman aurinkosähkön tuotantoon koko Suomessa.

Vaali luonnon monimuotoisuutta Perinteiset rakennelmat ja rakennukset kuuluvat kulttuurimaisemaamme ja kohottavat sen arvoa.

...

www.maanmittauslaitos.fi/kartat/ karttapaikka

Kohteiden rakentamisessa, korjauksessa sekä entisöinnissä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää alkuperäisiä materiaaleja ja paikallisia työtapoja. Tämä edellyttää vanhojen käsityötaitojen hallitsemista ja myös halua oppia niitä.

Perinteisillä rakennelmilla ja rakennuksilla, myös maalaamattomasta puusta tehdyillä, on iso merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Kiviaidat, riukuaidat ja tavalliset lankkuaidat ovat kiinteitä rakennelmia joiden varassa luonnon monimuotoisuus pääsee kasvamaan.

Lähde: Virtuaaliammattikoulu/ perinnerakentaminen

4

Ma anomistaja 3 | 12

Anders Wall -palkinto

Järvikylän kartanolle Karl Grotenfelt on saanut merkittävän eurooppalaisen tunnustuspalkinnon. Palkinnon kriteerit liittyvät maaseutuympäristössä tapahtuvaan yritystoimintaan, jossa otetaan huomioon ympäröivä maisema, luonnon monimuotoisuus, kulttuuriperintö ja kestävän talouskehityksen edistäminen. Palkinnon saajan valitsee Anders Wall Säätiön kanssa ”Friends on the Countryside” -organisaatio, Euroopan komission ympäristöosasto ja Ruotsin kuninkaallinen maa- ja metsätalousakatemia. Tunnustus myönnettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle saajalle.

Järvikylän kartanossa on tällä hetkellä jo yhdestoista sukupolvi jatkamassa tilan kehittämistä. Kartano on ollut edelläkävijä siirtonurmen ja ruukkuvihannesten tuotannossa.

Maanomistaja-lehdessä 1/2012 oli laaja esittely Järvikylän kartanosta. Samoin numerossa 2/2012 kartanoa esiteltiin kevätseminaarin yhteydessä.

Kuvassa vasemmalta Karl Grotenfelt, Anders Wall ja Johan Nordenfalk.

3 kysymystä 1. Miten kiinteistöjen kauppahinnat ovat kehittyneet?

Vuonna 2011 kiinteistökauppoja tehtiin 68 700 eli sama määrä kuin edellisvuonna. Rahaa käytettiin 8,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa kolmen prosentin vuosikasvua.

Lomamökkikauppoja tehtiin yhteensä 11 600. Omalla rannalla sijaitsevan rakennetun lomakiinteistön keskihinta nousi kaava-alueella seitsemän prosenttia. Haja-asutusalueella rantatonttien keskihinta nousi 26 prosenttia.

Metsän keskihinta nousi neljä prosenttia vuodesta 2010.

Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2011 verkossa: www.maanmittauslaitos.fi/ kauppahintatilastot

...

Uudistuvan metsälain linjaukset jalkautuvat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio uudistaa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta hyvän metsänhoidon suosituksia tämän ja ensi vuoden aikana. Työ tehdään laajassa yhteistyössä metsä-, energia- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa.

Hyvän metsänhoidon suosituksilla on tärkeä rooli tarkistettavan metsälain linjausten tuomisessa käytäntöön. Suositukset ovat ohjanneet suomalaista metsänhoitoa vuosikymmenten ajan erittäin hyvin tuloksin.

Suosituksilla saavutettu taloudellinen hyöty koko yhteiskunnalle voidaan laskea kerrannaisvaikutuksineen sadoissa miljoonissa euroissa jo yhden vuoden aikana. Suositusten uudistamisen taustalla on metsälain muutosten ohella ilmastonmuutos.

De nya riktlinjerna i skogslagen implementeras Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio förnyar på uppdrag av jord- och skogsbruksministeriet Råd i god skogsvård i år och nästa år. Uppdateringen görs i ett brett samarbete mellan olika aktörer inom skogs-, energi- och miljöbranscherna.

Råd i god skogsvård spelar en viktig roll när förändringarna i skogslagen ska föras ut i praktiken. Råden har fungerat som rättesnöre för finländskt skogsbruk i årtionden med mycket goda resultat.

Det ekonomiska mervärde som råden genererat för hela samhället kan när multiplikatoreffekten beaktas räknas i hundratals miljoner euro per år. Förändringarna i skogslagen men också klimatförändringen har skapat ett behov att uppdatera Råd i god skogsvård.

2. Miten ja milloin kaavoitusmittausohjeita uudistetaan?

Maanmittauslaitos uudistaa kaavoitusmittausohjeita yhteistyössä Geodeettisen laitoksen ja kuntien kanssa. Kaavoitusmittausohjeet pyritään julkaisemaan julkisen hallinnon suosituksena (JHS). Samanaikaisesti ympäristöministeriössä valmistellaan asiaan liittyviä säädösmuutoksia.

Uusi suositus on tarkoitus hyväksyä vuoden 2012 aikana. Se korvaa vanhat Maanmittauslaitoksen antamat ohjeet ”Kaavan pohjakartta 1997” ja ”Kaavoitusmittausohjeet 2003”.

...

3. Haluaisin opiskella maaseudun perinnerakentamista. Missä onnistuisi?

Yksi mahdollisuus on opiskella Virtuaaliammattikorkeakoulussa.

Opintojaksolla opit tuntemaan puu- ja kiviaitojen, porttien, siltojen, kaivojen, maitolaiturien, latojen, aittojen ja muiden vastaavien perinnerakennusten ja -rakennelmien rakentamis-, entisöimis- ja kunnossapitotöiden perusteet.

Opintojakson oppimateriaali on koottu Virtuaaliammattikorkeakoulun eTuotantoympäristössä. www.amk.fi/opintojaksot/500/ 1110273811521.html

...

3 | 12 Ma anomistaja

5

Tarastin selvitys budjettiriihessä Hallitus käsitteli budjettiriihessä 29.8. ministeri Lauri Tarastin tekemää selvitystä uusiutuvan energian lupaprosessien tehostamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys jatkaa Tarastin keväällä tekemää arviointia tuulivoiman hallinnollisten esteiden purkamisesta, mutta nyt asiaa puitiin laajemmin ympäristölupaprosessien näkökulmasta.

Nykyisessä suhdannetilanteessa on erityisen tärkeää edistää kiinteitä investointeja kasvun ja työllisyyden ylläpitämiseksi. Myös Suomea sitovat tavoitteet edistää energiantuotannon rakennemuutosta kohti uusiutuvaa energiaa vaativat toteutuakseen käytännön toimia.

Asianajaja

Johan Bardy Tel +358 9 278 4300, +358 400 486060 Fax +358 9 278 4301 johan.bardy@bardy-rahikkala.fi

Vaalipäivä sunnuntai

28.10.2012

Ennakkoäänestys kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Syksyn kunnallisvaalit ”Valitse ehdokkaasi maankäytön näkökulmasta” Tämän syksyn kunnallisvaalien ehdokasasettelu on tehty ja vaaleihin on aikaa vajaa kuukausi.

Vaaleissa valitaan taas päättäjät kuntiin seuraavien neljän vuoden ajaksi. Kunnilla on huomattavan paljon päätäntävaltaa maanomistajia koskevissa asioissa. Näistä tärkeimpiä ovat kaavoitus ja maankäyttö, remontointiin ja rakentamiseen liittyvät asiat sekä ympäristöasiat.

Varsinkin pienillä paikkakunnilla äänestäjät tuntevat usein kunnallisvaaliehdokkaat melko hyvin. Silloin oman ehdokkaan valinta on yleensä helppoa. Mutta oli kyse isommasta tai pienemmästä kunnasta, maanomistajan kannattaa miettiä ehdokkaan valintaa maankäytön näkökulmasta. Mikäli ei tunne ehdokasta riittävän hyvin, on syytä selvittää hänen suhtautumisensa edellä mainittuihin kuntien päätösvallassa oleviin, maanomistajan kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Vaalissa valitaan kunnanvaltuuston jäsenet.

Valtuusto puolestaan valitsee henkilöt kunnan-

tai kaupunginhallitukseen sekä lautakuntiin ja muihin toimielimiin. Lautakuntien päättäjät ovat monesti avainasemassa esimerkiksi rakentamista koskevissa asioissa.

Lautakuntien jäsenet valitaan yleensä kunnallisvaaleissa ehdokkaina olleiden henkilöiden joukosta. Vaikka siis äänestämänne henkilö ei olisi tullut valituksi valtuustoon, hänellä on mahdollisuus tulla valituksi lautakuntaan. Lautakunnan jäsenenä hän on vaikuttamassa asioihin niiden valmisteluvaiheessa.

Hyvät Maanomistajain Liiton jäsenet, erinomaista vaalisyksyä kaikille.

Eine RosenbergRiihimäki

Asianajotoimisto BARDY RAHIKKALA Unioninkatu 20–22, Helsinki www.bardy-rahikkala.fi

Tuulesta tuloja

metsätaloutta enemmän

Puh. 040 707 4753 www.porvoonwanharautakauppa.fi Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

6

Ma anomistaja 3 | 12

Tuulivoimayhtiöiden maksamat vuokrat maa-alueista ovat nousseet viime vuosien aikana huomattavasti.

Muutama vuosi sitten yleinen vuokrataso oli noin 3 000 euroa voimalaa kohti vuodessa.

Jos vuokraa maksetaan 500 metrin säteen alueelle voimalasta, hehtaaria kohti se tekee 127 euroa.

Yksityismetsien nettokantorahatulot koko Suomessa olivat viime vuonna 88 euroa hehtaaria kohti.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla metsätaloudella on tienannut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 45 euroa hehtaarilta.

Asiasta kertoi Maaseudun Tulevaisuus.

Korjausrakentaminen

”Energiatehokkain toimenpide on yläpohjan lisäeristäminen.”

”Kannattaa olla viekas”

Energiamääräysten puristuksessa Miten rakennushistoriamme käy ilmastopoliittisten tavoitteiden puristuksessa?

Teksti ja kuvat: Maria Luostarinen

Eurooppalaiset energiamääräykset astuivat voimaan heinäkuun alussa. Tavoitteena on leikata vuoteen 2050 mennessä rakennusten aiheuttamia päästöjä 20 %. Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on 40 % luokkaa.

Suojellut rakennukset on onnellisesti jätetty määräysten ulkopuolelle. Muu vanha rakennuskanta taas on niiden piirissä, joten viranomaisten on tarkasteltava energia-asioita aina lupamenettelyn yhteydessä.

Energiatehokkuustoimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa heti. Näin saadaan lisäaikaa, mutta säilyttämistä se ei edistä. Rakennuksen kunnostamiseen kannattaa nyt oikeasti paneutua.

Kokonaisenergia-ajattelu on järkevää On muotia ajatella laaja-alaisesti. Siinä on yksi väylä rakennushistorian vaalimiseen. Kokonaisenergia-ajattelu mahdollistaa sen, että herkimpiä ja heikoin lämpöarvoin varustettuja osia ei tarvitse vaihtaa uusiin, kun vastapainoksi kohdistetaan vahvemmat toimenpiteet osiin, joilla on todellista lämpötaloudellista merkitystä.

Energiatehokkain toimenpide on yläpohjan

lisäeristäminen, koska lämpöenergiasta katoaa taivaan tuuliin noin 60 %. Vasta sitten tulevat ulkoseinät ja ikkunat 30 % lämpöhävikkiosuudellaan.

Usein ikkunoiden merkitystä energiansäästössä liioitellaan. Vanhat ikkunat ovat mennyttä, kun ikkunateollisuus haistaa energiamääräyksissä piilevän markkinaraon.

Vanhoista ikkunoista tulisi pitää kiinni kynsin hampain, koska ikkunat ovat talon sielu: laadukkaasti tehtyjä ja kauniita. Niistä voidaan saada lähes nykymääräykset täyttäviä. Kun puitteet puupaikataan, lasit kitataan, huullokset tiivistetään, asennetaan karmiin mahdollisesti puuttuvat huulloslistat, asennetaan kolmas lasi eli sisarpoka ja käytetään siinä lämpösäteilyn eristävää selektiivilasia, ollaan jo hyvin lähellä nykyarvoja eli U-arvo 1 W/Km2.

Ikkunoihin unohtuneet vanhat helat ovat kuin koruja. Ne tulisi jättää puitteisiin vaikka vailla käyttötarkoitusta.

Talon henkeä kunnioittaen Kannattaa olla viekas ja keksiä keinoja joilla määräyksiin päästään soveltaen, talon henkeä

ja autenttisuutta menettämättä.

Miljöömme sisältää vielä elämisen historiaa ja rakennusosien valmistuksen teknistä kehitystä, jota meillä ei ole varaa menettää. Kun nuoretkin kysyvät rap-laulaja Palefacein kappaleessa ”kuinka historiaa luetaan”, niin pitäkäämme huolta siitä, että sitä voi edelleen lukea rakennetusta ympäristöstä. Se jos jokin on sivistyksen mittari!

Kirjoittaja on Etelä-Savon korjausrakentamiskeskuksen toiminnanjohtaja

Mieti näitä • Kokonaisuusajattelun rinnalla rakennusta kannattaa tarkastella osina.

• Talvella voisi ison talon osastointi ja lämmittäminen eri volyymeilla olla järkevää.

• Tai voisiko rakennukseen jättää huonetiloja, jotka korjataan säilyttäen ja vastapainoksi tiloja, jotka korjataan nykyaikaisin menetelmin?

3 | 12 Ma anomistaja

7

Eduskunnan käsissä

miljoonan pientalon kohtalo Ympäristöministeriön ylitarkastaja Tommi Lindh kertoo haastattelussa maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta ja uudesta korjausrakentamisen energiatehokkuussääntelystä.

HaastattelU: Tuija Nummela

Miksi maankäyttö- ja rakennuslakia muutetaan ja mikä on lakimuutokseen liittyvän asetuksen merkitys? Keitä koskee?

– Lakimuutokseen on tällä kertaa kaksi syytä. Yhtäältä halutaan selkiyttää rakentamismääräysten antovaltuuksia perustuslain 80 §:n edellyttämällä tavalla ja toisaalta säätää lailla asetuksenantovaltuus määräykselle energiatehokkuuden parantamisesta rakennuksen korjaus- ja muutostöissä.

Kyseessä olisi ensimmäinen vain korjaustoimintaa sääntelevä asetus Suomessa. Asetus koskee rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävissä hankkeissa rakentamiseen ryhtyvää eli käytännössä rakennuksen omistajaa. Asetusluonnoksen mukaan energiatehokkuutta on parannettava tiettyyn asetuksen määräämään tasoon, joko koko rakennuksen osalta tai korjattavan rakennusosan tai teknisen järjestelmän osalta.

Mitä asetuksella tavoitellaan?

– Asetuksen tavoitteena on vähentää energiankulutusta olemassa olevissa rakennuksissa ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Onko eri maissa erilaisia ratkaisumalleja?

8

Ma anomistaja 3 | 12

– Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on toimeenpantu Euroopan eri maissa monin eri tavoin. Tavoitteet ovat yhteisiä,

Kuka

TOMMI LINDH Arkkitehti SAFA, TkL Ylitarkastaja YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OSASTO

mutta toimeenpano on direktiivissä jätetty kunkin maan kansalliseen harkintaan.

Tällä on pyritty siihen, että energiansäästö- ja päästövähennyskohteet valitaan kunkin maan olosuhteet huomioon ottaen järkevimmällä mahdollisella tavalla.

Kaikilta mailta edellytetään, että energiatehokkuuden parantaminen tapahtuu kustannustehokkaasti ja että toimenpiteet ovat teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Ovatko Maanomistajain Liiton lausunnossa esiin tuodut uhkat todellisia?

– Lausunnossa esille tuotuja mahdollisia uhkia on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Vaatimustasojen kohtuuttomuus ja esitettyjen vaihtoehtojen vaikeaselkoisuus ovat varmasti asioita, joita liiton ammattilaiset ovat voineet jo tässä vaiheessa arvioida. Rakennusosien uusimiseen kannustaminen kunnostamisen asemesta on varmasti oikeutettu huomio ja liittyy olennaisesti linjauksiin asiassa.

Mikä lakiesitykselle tapahtuu seuraavaksi ja koska sen on tarkoitus tulla voimaan?

– Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä ja on tulossa voimaan ensi vuoden alussa. Ympäristöministeriön asetus voidaan antaa vasta sen jälkeen.

Ympäristöministeriö

PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO

LAUSUNTO 9.7.2012

Lausunto ehdotuksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi korjaus- ja muutostöissä (YM 5/600/2012) Maanomistajain Liitto – Jordägarnas Förbund r.y ei kannata ehdotetun kaltaisen asetuksen antamista. Se on vaikeaselkoinen ja asettaa kohtuuttomia vaatimuksia. Rakennusten energiatehokkuus ja energiansäästö on sinänsä hyvä ja kannatettava tavoite. Käytettävien keinojen on kuitenkin oltava kustannustehokkaita ja energiansäästötavoitetta tosiasiallisesti edistäviä.

Asetusluonnoksesta ei pysty ilman alan koulutusta saamaan selville, mitä tavoitellaan ja kuinka siihen on mahdollista päästä. Erityisesti ”Vaihtoehdot energiatehokkuuden parantamiselle” ovat erittäin vieraita käytännön elämälle ja siten omiaan hämärtämään kansalaisten käsitystä vaadittavista toimista ja kyvystä toteuttaa niitä.

Asetus kannustaa raskaisiin remontteihin ja ylikorjaamiseen sekä pahimmillaan pakottaa ratkaisuihin, joiden käytännön toiminnasta ja hyödyllisyydestä ei ole kokemusta tai tutkittua tietoa.

Ilman riittävää tietoa tehty lisäeristys aiheuttaa pahimmillaan vakavia rakenteellisia vaurioita ja jopa terveyshaittoja.

Kulttuurihistorialliset arvot ovat todellisessa vaarassa, mikäli asetus tulee voimaan tällaisenaan. Erityisesti taustamuistiossa painotetaan rakennusosien uusimista, ei korjaamista. Tämä on vastoin kestävän kehityksen, materiaalitehokkuuden ja alkuperäisen suunnittelun, työn ja materiaalin kunnioittamisesta lähtevää ajatusmaailmaa. Energiansäästö ei voi olla korjausrakentamisen ainoa tai ylimmäinen tavoite.

Perusteluissa todetaan, että vaatimukset velvoittavat tekemään vain ne parannukset, jotka ovat mahdollisia teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti. Taloudellisuudella perusteluissa tarkoitetaan kustannustehokkuutta, jonka esimerkkinä käytetään ikkunoiden uusimista, ”koska ne uusittaisiin joka tapauksessa ja uudisrakentamisrakentamista koskevien määräysten mukaiset ikkunat ovat edullisimmat”. Tällainen ajatusmalli johtaa Suomen muutenkin vähäisen vanhan rakennuskannan tuhoon.

Asetus on välttämätöntä palauttaa uuteen valmisteluun, jossa lähtökohdaksi otetaan Tanskan malli eli pientalojen jättäminen vaatimusten ulkopuolelle. Muidenkin rakennusten osalta painopiste on siirrettävä pienimuotoiseen korjaamiseen, joka on hyötysuhteeltaan parempaa ja kustannustehokkaampaa.

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND r.y.

Eine Rosenberg-Riihimäki Puheenjohtaja

Tuija Nummela Toiminnanjohtaja

3 | 12 Ma anomistaja

9

energia a v u t Uusiu

Hakkeesta lämpöä ja tuulesta valoa Maantie-Oittisen tila Sastamalan Äetsässä on ollut Oittisen suvun hallussa 1860-luvulta lähtien. 1800-luvun lopulla tilalla toimi kestikievari.

Nyt tila on yksi Kariniemen kotitiloista. Se tuottaa 1,2 miljoonaa kiloa broilerinlihaa vuodessa.

10

Ma anomistaja 3 | 12

TEKSTI JA KUVAT: Jari Leino

T

ilan nykyinen isäntä Jussi Oittinen, 35, kertoo kunnioittavansa menneiden sukupolvien työtä.

– Pienestä on lähdetty liikkeelle. Isovanhemmat tekivät rankan päivätyön. Pappa oli ensin viisi vuotta rintamalla ja ryhtyi sitten tilaa kehittämään, hän kertoo.

Vuoden maaseutuyrittäjä 2011 Tilalla oli 1970-luvun loppupuolelle asti noin 20 hehtaaria peltoa ja saman verran metsää. Jussin ja hänen isänsä Juhan aikana tila on muuttunut moderniksi kotieläin- ja kasvinviljelytilaksi.

Kananpoikien kasvatus on päätuotantosuunta, jota kasvinviljely, bioenergiantuotanto ja metsätalous tukevat. Tunnustuksena monipuolisesta ja määrätietoisesta tilan kehittämisestä Jussi Oittinen sai Vuoden Nuori Maaseutuyrittäjä -palkinnon vuonna 2011.

Tuulivoimalan hankkiminen tilalle oli isä-Juhan ajatus. Jussi on jatkanut erilaisten uusiutuvien energian tuotantomenetelmien kokeilua. Tällä hetkellä mietintämyssyn alla on biokattilan korvaaminen kesäisin aurinkokeräimellä, joka taipuisi tehovaihteluihin paremmin kuin lämpökattila. Untuvikot tarvitsevat paljon lämpöä ensimmäisenä viikkonaan, mutta sen jälkeen lämmitystä tarvitaan kesällä ja syksyllä lähinnä öisin.

Kananpoikien kasvatusta yli 20 vuotta Tilalle tuodaan kuusi kertaa vuodessa uusi erä untuvikkoja kasvatukseen. Kananpojat viettävät vajaan kuuden viikon kasvatusaikansa lämmitettävissä ja ilmastoiduissa kanalarakennuksissa. Ne elävät vapaina kanalan lattialla tehden sitä, mitä tuon ikäiset kananpojat muutenkin tekisivät, eli syöden, juoden ja turvepehkua kuopsuttaen.

Kananpoikien hyvinvointia ja kanalan olosuhteita tarkkaillaan kiertämällä kanalassa säännöllisesti. Tietokonelaitteisto valvoo

kanalan sisäilman laatua ja lisää tarvittaessa ilmanvaihtoa. Riittävä lämmitys pitää myös turvepehkun kuivana, millä on suuri merkitys kanojen hyvinvoinnille.

Viljan kuivatus pelleteillä Suuri osa kanojen ruuasta on kotitilalla ja lähialueella tuotettua viljaa. Omaa peltoa on noin 70 ha ja vuokrapeltoa 20 ha. Yli puolet pinta-alasta on kevätvehnällä, jota syötetään kokonaisina jyvinä omille kananpojille. Vuorottelukasveina viljellään öljykasveja ja kauraa. Vehnää tuotetaan itse noin 300 tonnia vuodessa.

Talouskeskus ja vanhimmat broilerikasvattamot lämmitetään pelleteillä. Lämpölaitoksen ja kuivurin välille on rakennettu erillinen, kiinteä glykolikierto. Vilja kuivataan siten pääosin uusiutuvalla energialla. Kylminä öinä kuivausta voidaan terästää kuivurin öljypolttimella.

Päätilan lämpökeskuksessa käytetään pellettiä siksi, että se on rakennettu vuonna 2003 vanhasta kuivurista, jonka kippaussiiloa käytetään pelletin varastointiin. Hake ja palaturve olisivat nykyään lämmönlähteinä pellettiä edullisempia, mutta ne eivät sovellu lämpölaitoksen siirtokairoille.

Haketta omista metsistä Noin viiden kilometrin päässä talouskeskuksesta sijaitsevat uudet broilerikasvattamot lämmitetään hakkeella ja palaturpeella.

Hake palaa ympäri vuoden ja kylmimpään aikaan hakkeen sekaan lisätään turvetta. Kokemus on opettanut, että energiapuun laatuun ja varastointiin kannattaa panostaa. Aiemmin haketta ostettiin ulkopuolisilta, mutta ostohakkeen laatu vaihteli liikaa.

– Usein myyjä kehui, että varmasti on kuivaa ja peiton alta otettua, mutta kun hake pistettiin kattilaan palamaan, niin vesihöyry

3 | 12 Ma anomistaja

11

Hydraulisesti avautuvan hakesiilon lattialämmitys estää haketta jäätymästä

Fakta

Tuulivoimalan tekniikka Malli: Vestas V29 Valmistusmaa: Tanska Nimellisteho: 225 kW Vuosituotanto: noin 250 000 kWh Napakorkeus: 52 m Siipien halkaisija: 29 m Kaksoisgeneraattori: pienempi 50 kW:n generaattori hyödyntää 3,5–7 m/s ja isompi 7–22 m/s puhaltavat tuulet

vain sihisi, Jussi Oittinen kuvailee.

Nyt hake hankitaan omista metsistä. Noin 100 hehtaarin metsiä hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti (FFCS-sertifikaatti). Metsänhoito on ulkoistettu metsänhoitoyhdistykselle ja paikalliselle metsäkoneyrittäjälle. Ensiharvennus- ja harvennushakkuista saatava puuaines haketetaan. Energiapuulle on raivattu oma kuivatusalue samalle tuuliselle ja aurinkoiselle mäelle, jonka päällä tuulivoimalakin sijaitsee. Hake tehdään ylivuotisesta, peitettynä säilytetystä puusta ja varastoidaan asianmukaiseen varastohalliin, jossa on erilliset tilat hakkeelle, palaturpeelle ja pelleteille. Hakekasan perälle on ajettu palaturvetta, joka tulee kasan alta esiin sopivasti kylmimmillä talvipakkasilla.

Lämpölaitoksen vieressä oleva, hydraulisesti avautuva maanalainen hakesiilo on yksi esimerkki siitä, miten Oittisen tilalla rakennukset ja laitteet on pyritty sijoittamaan siten, että työskentely olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Hakepoteron lattian alla kulkevat lämmitysputket varmistavat, että märkäkään hake ei jäädy talvipakkasilla. Siilosta hake siirtyy hydraulisten tankopurkaimien ja kuljetusruuvin avulla lämpökattilaan.

Tilan lämpölaitokset tuottavat lämpöenergiaa noin 1 500 MWh vuodessa, mikä vastaa noin 150 000 litraa lämmitysöljyä. Jussi Oittinen sanoo, että uusiutuvan energian käyttö on sekä ekologinen että taloudellinen kysymys.

– Ekologinen puoli oli jo isällenikin tärkeä, mutta kun lämpöä tuotetaan tässä mittakaavassa, siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin on selkeästi taloudellinen kysymys. Ainakin näillä öljyn hinnoilla.

tilaiset olivat pyörittäneet voimalaa seitsemän vuotta ja sen 350 000 euron hankintahinta oli EU:n tukipolitiikalla jo mukavasti kuoletettu. Käytöstä poistetun voimalan sai kohtuuhintaan 50 000 eurolla. Valmistajan lupaama käyttöikä on 30 vuotta, joten vuoden 2005 alussa sähköverkkoon kytketyllä tuulivoimalalla on vielä puolet käyttöiästään jäljellä.

Sisämaan voimalaksi suunnitellussa mallissa on kaksoisgeneraattori ja automaattisesti säätyvä siipien lapakulma, joten se pystyy hyödyntämään mantereen heikoimmatkin tuulet. Sähköä voimala alkaa tuottaa 3,5 metriä sekunnissa puhaltavalla tuulella. Nimellistehon (225 kW) saavuttaminen vaatii 14–15 metriä sekunnissa ja maksimiteho 275 kW saadaan 17 m/s puhaltavalla tuulella.

– Vielä ei ole tullut sellaista tilannetta, että voimala olisi kytkenyt siivet pois päältä liian kovan tuulen takia, Jussi Oittinen kertoo.

Tuulisähkö kattaa tilan vuotuisen sähköenergian tarpeen ja vähän jää vielä myytäväksikin. Oittisen tilalla kulutetaan sähköä vuodessa noin 200 000 kWh, josta kolme neljäsosaa menee kasvatushallien ilmastointiin sekä valon, rehun ja veden säätelyyn.

Tällä hetkellä voimalan koko sähköntuotanto myydään ensin verkkoon, josta sitten ostetaan tilan tarvitsema määrä takaisin.

Mittaustapaa on tarkoitus muuttaa siten, että tilan käyttämästä sähköstä ei tarvitsisi maksaa siirtomaksuja. Tuulienergiaa on myös mahdollista varata sähkövastusten avulla 35 000 litran kuumavesivaraajaan.

Sähköä tuulesta

Tuulivoimala on rakennettu tilan korkeimmalle paikalle, tukevalle kalliopohjalle ja 20 kilovoltin sähkölinjan lähelle. Korkea rakennelma vaatii kunnolliset perustukset.

Ekologista ajattelua edustaa myös tuulivoimala, jonka isä-Juha hankki käytettynä Hollannista 2000-luvun alkupuolella. Hollan12

Ma anomistaja 3 | 12

Kalliolle, kukkulalle

Nykyinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1925. Pihapiirissä oleva maakellari muistuttaa kestikievarin ajoista.

Oittisen tila Oy

Omistaja: Jussi Oittinen, 35 Toimiala: broilerien kasvatus Liikevaihto: 1,8 miljoonaa euroa Työvoima: yrittäjä, vanhemmat ja yksi vakituinen työntekijä Käytettävä energia lähes täysin uusiutuvaa

Voimalan alkuperäinen korkeus oli 40 metriä, mitä ei pidetty riittävänä Äetsän tuuliolosuhteissa. Siksi mastoa korotettiin 12 metrillä.

Alin jatke on peräisin paikallisen Finnish Chemicalsin 22 mm terässeinämäisestä kuljetussäiliöstä, josta on leikattu päädyt pois.

Siivet puhdistettiin ja vahattiin ennen paikalleen nostamista.

Tähän työhön meni yksi työpäivä siipeä kohti kahdelta henkilöltä.

Siipiä ei onneksi tarvitse vahata säännöllisesti ja muutenkin voimala on melko vähähuoltoinen. Perushuolloksi riittää voitelu, joka tehdään kahdesti vuodessa omin voimin. Korkealaatuista, arktiset olosuhteet kestävää vaihteistoöljyä käyttämällä öljynvaihtoväli pyritään pitämään vähintään kolmessa vuodessa, koska 50 öljylitran nostaminen ylös 52 metrin korkeuteen on mel-

koinen souvi. Maston huipulla käydään kuitenkin kuukausittain tarkastuskäynnillä öljyvuotojen ja muiden vikojen varalta.

Voimalassa on ollut kaksi pidempää, yhden–kahden kuukauden seisokkia laiterikkojen takia. Asiansa osaavien huoltomiesten saaminen paikalle on välillä ollut vaikeaa, koska valmistajan lähin huoltoyksikkö on Ruotsissa.

Tuulivoimalan pystyttäminen vaatii nykyään rakennus- ja ympäristöluvan. Ympäristöluvan saanti on pitkälti kiinni naapureista, joten on tärkeää toimia itse niin, että ei ärsytä naapureita. Jussi Oittinen kertoo, että rakennusluvan saaminen tälle voimalalle ei aikoinaan tuottanut hankaluuksia, koska naapurit ovat etäällä ja voimala ei edes näy kovin monesta suunnasta.

Vinkit tuulivoimalaa miettiville • • • • •

Voimala pitää sijoittaa lähelle keskijännitetai suurjänniteverkkoa.

Sijaintipaikan tulee olla mahdollisimman korkealla ja kalliopohjalla.

Pystytyspaikalle on oltava hyvä tie, joka kestää raskaat rekat ja nosturit.

Kannattaa hankkia heti alkuun mahdollisimman korkea ja tehokas voimala.

Sisämaahan ehdottomasti sisämaakäyttöön suunniteltu voimala, jossa siiven rakenne ja pyyhkäisypinta-ala on suunniteltu

•

•

ottamaan pienetkin tuulet.

Osta ”avaimet käteen” -periaatteella tai ainakin siten, että valmistaja tai valtuutettu huoltoliike tulee käynnistämään voimalan.

Jos käytöstä poistettua, purettua voimalaa on säilytetty vuosia ulkona, kosteus on kuivattava huolella sähkölaitteista.

Tietoa pientuulivoimaloista www.tuulivoimayhdistys.fi/pientuulivoima

3 | 12 Ma anomistaja

13

gi a ener a v u t u Uusi

Tuulesta temmattavaa rahaa tarjolla MTK ja Maaomistajain Liitto kannustavat jäseniään vuokraamaan tuulimyllytontteja kohtuuhintaan tuulivoimalayrityksille.

A

ikoinaan vesivoimayhtiöt ostivat koskiosuuksia paloviinapullon hinnalla. Nyt järjestöt vaativat kuvaannollisesti tuulimyllytonteista konjakkipulloa ja joka jouluksi.

Kohtuullinen vuokrataso sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu ovat tärkeimmät asiat tuulivoiman rakentamista edistettäessä.

MTK:n vuokrasopimusmalli Tuulimyllyjen rakentamisen edistämiseksi MTK on laatinut vuokrasopimussuosituksen, jonka mukaan sovitaan vuokranmaksun perusteista sekä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta (teiden kunnossapito, puuston raivaus, maisemointi vuokra-ajan päätyttyä sekä kiinteistöveron maksaminen).

MTK ei anna mitään vuokrasuosituksia, vaan lopulliset hinnat sopivat aina vuokranantaja ja -ottaja. Vuokrasopimusmalli löytyy MTK:n jäsenien käytössä olevasta Reppu-sivustosta.

Kiinteää ja tuotantovuokraa Tuulisähkön takuuhinta takaa keskimääräisen 3 MW:n tuulivoimalan rakentajalle ensin kolmeksi vuodeksi noin 760 000 euron sekä sen jälkeen yhdeksäksi vuodeksi noin 600 000 euron vuositulot. Siitä riittää maksukykyä myös kohtuulliseen vuokraan.

MTK edellyttää, että vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta lähtien maanomistaja saa korvausta siitä, että tuulivoimayritykset saavat tehdä tuulimittauksiaan ja valmisteluja neljän vuoden ajan tulevalla

14

Ma anomistaja 3 | 12

tuulivoimalan rakennuspaikalla.

Varsinainen sopimus tehdään 25–35 vuodeksi. Markkinoilla on myös yrityksiä, jotka tarjoavat sopimuksia, joiden mukaan vuokrarahaa saattaa tulla vasta seitsemän vuoden kuluttua, kun tuulivoimala alkaa tuottaa sähköä.

Eri vaihtoehtoja Rakennustöiden alettua ja sähköntuotannon käynnistyttyä vuokraksi määräytyy vuosittainen kiinteä euromäärä myllyltä sekä vuotuisen sähköntuotannon mukaan määräytyvä osa.

Koko vuokra voidaan sopia myös kiinteäksi ja sitoa indeksiin. Kiinteän vuokran etu on, että rahaa tulee tuottaapa mylly sähköä tai ei. Osin sähköntuotantoon sidottu vuokra taas mahdollistaa paremman vuokran edellytyksellä, että tuulimyllyn sähköntuotanto on suurempi kuin laskennallinen 2400 tunnin vuotuinen käyntiaika.

MTK:n selvitysten mukaan kokonaisvuokratasot lähenevät tarjousten ja tehtyjen sopimusten mukaan 9000–12 000 euron vuositasoa, josta kiinteän vuokran osa on 5000–7000 euroa sekä sähköntuotannosta 1–2 prosenttia, 3600–7200 euroa.

Kiinteä osa on indeksisidonnainen.

Vuokratasoon vaikuttaa tuuliolosuhteet, olemassa oleva tiestö ja sähkölinjat sekä tuulipuiston myllyjen määrä. Sopimuksiin tulee ottaa myös kohtuullistamispykälä, menneiden koski- ja suoriidoista viisastuneena.

Tuulivoimalan vaikutusalueen korvaus MTK korostaa, että tuulivoimalan vaiku-

tusalueella olevia maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. Tuulivoimalan läheisyyteen noin 400–1000 metrin etäisyydelle, vaikutusalueelle, ei voi rakentaa toista voimalaa tuuliolosuhteiden takia.

Tällä alueella oleville maanomistajille tulee maksaa myös korvausta, ei vain sille, jonka maalle voimala tehdään.

Suurin korvaus tulee sille, jonka maalla voimala on ja loppukorvaus jaetaan vaikutusalueella olevien maanomistajien kesken pinta-alojen suhteessa. Osa yrityksistä toimiikin näin, osa ei. Mikään laki ei tähän velvoita, mutta usein jo hyvän naapurisovun ylläpito on kannustanut maanomistajia vaatimaan kyseisen mallin käyttöä.

Tietoa on tarjolla Maanomistajien kannattaa ennen sopimusten allekirjoitusta kysellä asiasta neuvoja paikallisesta Metsäomistajien Liitosta tai MTK:sta ja Maanomistajain Liitosta.

Myös tuulivoimayhdistys voi resurssiensa puitteissa neuvoa yleisissä vuokra- ja rakentamiskysymyksissä.

Salassapitopykälät eivät ole sitovia ennen kuin sopimus on allekirjoitettu. Neuvoa voi kysyä vapaasti. Perehdy sopimukseen, kysy neuvoa. Älä koskaan allekirjoita sellaista, mitä et täysin ymmärrä.

Tuulesta kannattaa tempaista rahaa maaseudulle!

Ilpo Mattila, Energia-asiamies, MTK ilpo.mattila@mtk.fi

Suomen Tuulivoimayhdistys ry toimii tuulivoiman edistämiseksi Suomessa Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) on perustettu vuonna 1988 edistämään tuulivoimaa Suomessa.

Yhdistys pyrkii lisäämään tietoa tuulivoimasta ja kumoamaan virheellisiä käsityksiä riippumattoman tieteellisen tiedon avulla. Tietoa lisäämällä vähennetään ihmisten ennakkoluuloja ja tuulivoimaan kohdistuvia pelkoja.

Yhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Tuulienergia-lehteä, välittää tuulivoimaan liittyvää tietoa ja osallistuu aktiivisesti energia-alan tapahtumiin. Se osallistuu myös tuulivoimasta käytävään poliittiseen keskusteluun ja pyrkii edistämään tuulivoiman toimintaedellytyksiä Suomessa.

Yhdistyksen jäseninä on tuulivoimasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä ja tuulivoiman parissa työskenteleviä yrityksiä.

Henkilöjäseniä on yli 200 ja yritysjäseniä yli 130. Yhdistyksen jäsenmäärä on ollut viime vuodet voimakkaassa kasvussa.

Jäsenyritysten kirjo on laaja: jäsenistöön kuuluu tuulivoimaloita valmistavia ja maahantuovia yrityksiä sekä näiden alihankintaketjuun kuuluvia komponenttivalmistajia, tuulivoimapuistoja suunnittelevia ja rakentavia yrityksiä, huolto- ja kunnossapidosta vastaavia yrityksiä, konsulttiyrityksiä ja niin edelleen.

STY pyrkii olemaan johtava ja näkyvä vaikuttaja tuulivoiman edistäjänä edustaen kaikkien jäsentensä yhteisiä näkemyksiä.

Tuulimyllytontin vuokraajan muistilista Vuokra-aika rajattu, esim. 25–30 vuotta. Jatko sovitaan erikseen.

Tuulitutkimusaikainen vuokra-alue neljäksi vuodeksi, minkä jälkeen lopullinen alueen rajaus

Vuokranmaksun periaatteet: 1. Alkaa kun sopimus allekirjoitettu €/ha/v tai kertakorvaus, kunnes rakennuslupa on saatu. Jos myllyä ei rakenneta, vuokraaja ei palauta maksettuja korvauksia vuokralaiselle.

2 a. Kiinteä vuokra €/mylly/vuosi (maksu alkaa kun rakennuslupa) + muuttuva 2–4 % sähköntuotannon arvosta (sähköntuotannon alettua) TAI 2 b. Pelkkä kiinteä vuokra €/mylly/vuosi (rakennuslupa) – Vuokrataso noin 8000–12000 €/mylly/vuosi, vaihtelua molempiin suuntiin 3. Korvausta maksetaan myös vaikutusalueen maanomistajille, 400–1000 m myllystä. Heidän kanssaan vuokralainen tekee erilliset sopimukset.

4. Tarjolla on sopimuksia, joissa vuokranmaksu alkaa sähköntuotannon alettua, jopa vasta yhdeksän vuoden kuluttua.

Muuta huomioon otettavaa • • • • • • • • •

Tiet ja sähkölinjat yleisen käytännön mukaan, kunnossapito vuokralaisen vastuulla Kiinteistöveron maksaa vuokralainen, samoin muut myllystä ja haitasta aiheutuneet kustannukset Myllytontin maisemoinnista vastaa vuokralainen toiminnan loputtua Vuokralainen perustaa takuurahaston maisemointia varten Vuokran kohtuullistamislauseke vuokratason noustua merkittävästi Sopimus voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle MTK-liitot ja MO-liitot antavat lisätietoja yksityiskohdista Salassapitolausekkeet eivät sido allekirjoittamatonta sopimustarjousta Ota selvää yksityiskohdista ennen sopimuksen allekirjoitusta

3 | 12 Ma anomistaja

15

TEKSTI: Juhani Krappe KUVAT: Pyry Krappe

Heikki Sarion mukaan vastaavanlaisia ”mopediluokan” voimaloita voitaisiin vanhoille myllytiloille saada Suomeen paljon, jos tsaarin aikaiset luvat hyödynnettäisiin. Valtakunnallisesti tuotetun energia määrä on pisara meressä, mutta yhdelle taloudelle merkittävä asia.

rgia va ene u t u i Uus

Vanha tullimylly

on jauhanut perhehoitokodille sähköä yli 30 vuotta Eskolanjoen vesivoimaa on virallisesti hyödynnetty Karjalohjalla Immolan virtapaikassa jo vuodesta 1858 lähtien. Yhden kiviparin kotitarvemylly läntisellä Uudellamaalla muuttui silloin hänen keisarillisen majesteettinsa luvalla tullijauhatusmyllyksi.

Virtapaikka jauhaa nyt sähköä Sarion perheen kahdelle kiinteistölle.

16

Ma anomistaja 3 | 12

Pato Eskolan joessa Immolan virtapaikassa on vaatimaton. Vanhan myllypadon takana riittää virtaavaa vettä kuitenkin niin paljon, että kodin kahden kiinteistön tarvitsemasta energiasta saadaan tuotettua 80 prosenttia.

–K

un ostimme myllykiinteistön vuonna 1980, painavin peruste päätökselle oli siihen liittyvä patoamisoikeus, kertoo Heikki Sario.

Ei aivan tavallinen tarina Oma sähköntuotanto on sivujuonne Sarion perheen vaiheissa.

Heikki ja Ulla-Maija ovat paluumuuttajia, jotka tulivat Kanadasta takaisin Suomeen vuonna 1975.

Karjalohjalta löytyi ystävien avulla sopiva paikka Suomen ensimmäiselle ammatillisesti orientoituneelle kehitysvammaisten perhehoitokodille ja toinen muutto toi perhekodin Immolan myllyn naapuriin.

– Perhehoidossa käännettiin silloin uusi lehti, sillä Ulla-Maija on koulutukseltaan lääkintäpedagogi ja erikoistunut kehitysvammatyöhön, selvittää Heikki, jonka oma lentokonemekaanikon tausta sopi oivallisesti kaikkiin avustaviin tehtäviin.

Oman kiinteistön hankkiminen perhehoitokodille oli kuitenkin kytemässä.

Osta mylly Mylly oli edelleen toiminnassa, kun Sarion perhe muutti naapuritaloon vuokralle.

– Vähintään kerran kuukaudessa silloinen mylläri Lambert Landen poikkesi kylässä ja sanoi, että osta mylly, mutta kiinnostus kauppaan oli kyllä molemminpuolista, Heikki Sario kertoo.

Itse mylly oli kunnossa, mutta samassa rakennuksessa aikanaan toimineen meijerin tilat olivat rappiolla.

Kaupat tehtiin vuonna 1980. Rakennusalan ammattilaiset lääninarkkitehti mukaan lukien olivat sitä mieltä, että ainoa oikea ratkaisu olisi purkaa koko rakennus. Peruskorjaukseen kuitenkin ryhdyttiin ja parin vuoden jälkeen perheellä oli entisen meijerin tiloissa uusi koti.

Myllyn tilat säilytettiin ja jauhatusta jatkettiin vielä muutamia

3 | 12 Ma anomistaja

17

Paljon hyödyntämätöntä voimaa Vanhojen mylly- ja sahapatojen takana seisoo selvitysten mukaan hyödyntämätöntä voimaa teknillisenä potentiaalina noin 250 megawattia.

Suomesta löytyy satoja käytöstä poistettuja pieniä vesivoimalaitoksia, joiden toimilupia ei ole purettu.

Patojen hoito on laissa säädettyä ja omistajalla on joka tapauksessa velvollisuus hoitaa patoa.

Talon sivuitse vedetty syöttöputki lisäsi pudotuskorkeutta kolme metriä. Aiempiin tehoihin päästiin nyt 400 litraa sekunnissa pienemmällä virtaamalla. Juhana Sario tarkastaa generaattorina toimivan oikosulkumoottorin kiilahihnojen kireyttä.

vuosia. Vuonna 1981 veden voiman rinnalle asennettiin 30 kW:n potkuriturbiini-laitos ja oma sähköntuotanto käynnistyi.

Sähkö ei ollut uusi asia Sähköä Immolan mylly oli tuottanut jo aikaisemmin. Ennen varsinaisten jakeluverkkojen tuloa myllyn tasavirtageneraattori tuotti sen verran virtaa, että kussakin kylän talossa voitiin polttaa 25 watin hehkulamppua.

– Kylän valot jouduttiin kuitenkin sammuttamaan, kun Immolan kartanon sahalaitos käynnistettiin, kertoo Heikki Sario.

Sähkön verkkoa pitkin tuleva jakelu kuitenkin tuli kylään ja myllyn sähkölaitos menetti paikallisen merkityksen.

Turbiini kuin turbiini Seuraavassa vaiheessa lentokonemekaanikon työssä hankittu ammattitaito tuli avuksi. Omaa energiantuotantoa oli suunniteltu alusta asti ja Heikki löysi lehti-ilmoituksella aikanaan Sveitsistä tuodun rikkinäisen potkuriturbiinin.

– Hetken kyseltyäni huomasin, että vika on korjattavissa, sillä oikeastaan vesiturbiini on toimintaperiaatteeltaan hyvin samanlainen kuin lentokoneen turbiinimoottori.

Heikki Sarion oman työn suuri osuus näkyy myös kustannuksissa, sillä ensimmäiseen sähkölaitokseen kului rahaa vain 6000 markkaa eli tuhatkunta euroa!

Sario on huomannut, että laadukkaan kotimaisen laitekokonai18

Ma anomistaja 3 | 12

suuden saa valmiina pakettina runsaalla 150 000 eurolla, mutta esimerkiksi Vietnamissa valmistettu vastaava paketti maksaa vajaat 30 000 euroa.

Korjattu turbiini asennettiin myllyn tiloihin ja käyttöön saatiin tuhannen litran virtaama sekunnissa ja 4,3 metrin korkeusero.

Vanhasta syöttöputkesta kuitenkin luovuttiin 80-luvun lopussa ja rakennettiin uusi myllyn kiertävä 620 millin syöttöputki ja kasvatettiin korkeusero 7,4 metriin.

– Nyt päästään parempaan tehoon pienemmällä virtaamalla, 600 litraa sekunnissa.

Sähkö riittää omaan käyttöön ”Hessun Energia” tuottaa sähköä vesivaroista riippuen 50 000– 80 000 kilowattia vuodessa. Tuotettu energia riittää noin 80-prosenttisesti kahdessa kiinteistössä olevien 550 rakennusneliön – 17 huoneen – lämpöön ja valoon. Kun veden säännöstelyraja tulee vastaan niin siirrytään valtakunnan verkkoon.

Sähköntuotannon periaate on induktiogenerointi, joka nojaa valtakunnan verkkoon. Oma tuotanto putoaa välittömästi pois, jos valtakunnan verkossa jakelu katkeaa. Menettely on välttämätön, koska muuten pienvoimala ryhtyisi tuottamaan virtaa verkkoon. Pitkien katkosten varalla on oma dieselgeneraattori, jonka magnetointijännitettä vastaan voidaan nojata ja oma järjestelmä voidaan ottaa tuottamaan energiaa.

Järjestelmä on helppohoitoinen, sillä toimivuudesta talossa

kertoo merkkivalo. Toiminta on pitkälle automatisoitu, hysterase- relejärjestelmä haistelee jännitepoikkeamat ja ajaa järjestelmän alas, jos esimerkiksi yksi vaihe putoaa pois.

– Yhden vaiheen pois putoaminen nostaa jännitteen noin 600 volttiin. Siitä eivät elektronisen laitteet oikein pidä, toteaa Heikki Sario.

Hämmästyttävän yksinkertainen Myllyn säännöstelypato piiloutuu hyvin länsiuusmaalaiseen vehreään ympäristöön. Padolla olevalta välpältä lähtee reilut puoli metriä halkaisijaltaan oleva putki, jonka toisessa päässä on turbiini kevyen suojakaton alla.

Turbiiniakselin hihnapyörä siirtää voiman tavalliseen oikosulku-sähkömoottoriin, joka toimii generaattorina. Virta ohjataan varastohallissa olevaan sähkötauluun, jossa on myös kaikki tarvittava automatiikka, ja jaetaan kahteen kiinteistöön käytettäväksi.

Potkuriturbiinin etummainen laakeri pitää vaihtaa noin kolmen vuoden välein, mutta sekin on vain noin neljän tunnin työ.

– Muistaakseni vain kerran on syöttöputkeen päässyt kova esine, joka on vaurioittanut turbiinin siipiä. Mutta siitähän selvittiin, kun potkuri korjattiin.

Käyttämättömät mahdollisuudet Myllyn sähkölaitos on herättänyt runsaasti mielenkiintoa.

Vierailijoita on käynyt tutustumassa yksinkertaiseen järjestelmään Karjalohjalla.

Suomessa 152 pienvesivoimalaitosta Noin puolet Suomen pienvesivoimalaitoksista on yli 50 vuotta vanhoja. Se asettaa omat haasteensa laitosten käytölle ja huollolle. Vain noin neljännes laitoksista on alle 25 vuoden ikäisiä.

EU:n käyttämän määrittelyn mukaan kaikki laitokset, joiden nimellisteho on pienempi kuin 10 MW, kuuluvat pienvesivoimaan.

Suomessa on nykyään käytössä 152 pienvesivoimalaitosta, joista 79 laitosta on teholtaan 1-10MW:n kokoisia ja 73 laitosta pienempiä kuin 1 MW.

Vesivoiman polttoaineet ovat uusiutuva vesi ja ikuinen painovoima • • • • •

ei kasvihuonepäästöjä energiatuotantoprosessissa ei kasvihuonepäästöjä polttoaineen valmistuksessa ei kasvihuonepäästöjä polttoaineen kuljetuksessa ei jätteitä korkein asema elinkaarianalyysissä (Life Cycle Analysis)

3 | 12 Ma anomistaja

19

Heikki Sarion mukaan esimerkiksi vanhoja myllytiloja löytyy paljon, joilla on patoamisoikeus eli käyttämättömiä voimavaroja on paljon. Joskus ongelmia aiheuttavat manttaalijaot, jotka on purettava, jotta vesivoima voidaan ottaa käyttöön. Säädökset ja

lupakäytäntö ovat vuosien varrella tiukentuneet.

Lisätietoja Pienvesivoimayhdistyksestä www.pienvesivoimayhdistys.fi

Pienvoimalaopas Pienvesivoimalayhdistys on koonnut pienvoimalaoppaan, jonka tarkoituksena on edesauttaa pienvesivoiman käyttöönottoa ja tuotannon tehostamista Suomessa.

Oppaassa selvitetään, mitä kaikkea on otettava huomioon, kun voimalan tai kosken vesivoiman omistaja ryhtyy miettimään seuraavanlaisia kysymyksiä: • Kannattaako minun ryhtyä pienvesivoiman tuottajaksi ja onko se yleensä kannattavaa?

• Kannattaako minun parantaa laitoksen tuotantoa uusimalla laitteistoa ja automatisoimalla?

• Voinko yleensä saada luvan voimalaitokseni rakentamiseen tai kunnostamiseen?

20

Ma anomistaja 3 | 12

• Mitkä ovat hankkeeni toteutuksen kompastuskivet sen jälkeen, kun olen nostanut ensimmäisen kiven koskestani?

• Pystynkö yleensä oppimaan vesivoimatekniikasta niin paljon, että kykenen hoitamaan laitostani? Mistä saan apua siihen ja mitä se maksaa?

• Puhutaan avustuksista, sähkön myynti- ja verkkosopimuksista, veronpalautuksista, jne. Kaikki tämä vaatii paperisodan ja millä tavalla selviän siitä?

Lähde: Pienvesivoimayhdistyksen verkkosivut

Maanomistaja ennen

3 | 12 Ma anomistaja

21

TEKSTI: Kehityspäällikkö Hannele Partanen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, hannele.partanen@maajakotitalousnaiset.fi KUVA: Jutta Kurki

Liperin kirkonkylään tulee uutta asutusta.

Kunta tekee alueelle osayleiskaavan.

Liperin kunta selvittää

viljelijöiden kaavoitustoiveet Maaseutualueille kohdistuvassa yleiskaavoituksessa voidaan tehdä maatilaselvitys kaavoituksen avuksi. Sen avulla kaavoittaja saa kattavan kuvan maatalouden nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Liperin kirkonkylä hyödyntää viljelijöiltä saatavia tietoja kaavoituksessaan.

22

Ma anomistaja 3 | 12

L

iperin kunta on käynnistänyt kirkonkylän osayleiskaavoituksen. Uuden asutuksen sijoittaminen kirkonkylään tuo haasteita kaavoitukselle, koska maatalouden säilyminen on tärkeää. Pellot tulevat aivan liki taloja ja peltomaisema on tärkeä osa kirkonkylän maisemaa.

Viljelijöiden ja omakotiasukkaiden välisten ristiriitatilanteiden välttämiseksi Liperissä aloitetaan maatilaselvitys kaavoituksen avuksi.

– Jotta kaavoituksessa päästään hyviin lopputuloksiin, alueiden suunnitteluun

liittyy aina vuorovaikutteisuus, painottaa kunnan yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen.

– Kun kaava-alueen maanomistajat kytketään tavanomaista kiinteämmin kaavoituksen tekoon, kaavoituksen toteutuminen nopeutuu. Valituksia tulee vähemmän, koska asioista on keskusteltu jo aiemmin.

Mielipiteet kaavoituksen käyttöön Pohjois–Karjalan maa- ja kotitalousnaisten / ProAgrian maisema- ja yritysneuvoja

Päivi Jokinen ehdotti Liperin kunnalle, että osayleiskaavan alueella olevien viljelijöiden mielipiteitä kysyttäisiin maatilaselvityksen avulla.

Yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen koki sen tarpeelliseksi, koska taustatiedot maatalouden ja liitännäiselinkeinojen kehittymisestä tukevat asukaslähtöistä kaavasuunnittelua. Kuivalainen korostaa, että yleiskaavaluonnosta tehtäessä kaikki saatava tieto on tärkeää.

– Hankerahoitusta saatiin Joensuun seudun Leader-yhdistykseltä. Leaderissa asiaa pidettiin mielenkiintoisena ja käytännönläheisenä mahdollisuutena lisätä vuorovaikutusta. Vastaavanlaisia selvityksiä ei ole aiemmin Pohjois-Karjalassa tehty, joten hankkeessa oli pilottimaista luonnetta.

Maatilaselvitys kaavoituksen avuksi Maatilaselvitys kaavoituksen avuksi on maankäytönsuunnittelua tukeva toimintamalli. Sen avulla kaavoittaja saa kattavan kuvan maatalouden nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Maatilaselvitys on kehitetty Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksessa yhdessä alueellisten maisemanhoidon neuvojien kanssa.

– Selvityksessä kysytään maatiloilta näkemyksiä peltojen käytöstä, uusista rakennussuunnitelmista, sivuelinkeinoista ja sellaisista oman maankäytön suunnitelmista, joilla on vaikutusta elinkeinojen kehittämiseen, ympäristöön ja maisemaan.

Reino Kuivalaisen mielestä on tärkeä saada tietää, millaisia tavoitteita Liperin kirkonkylän ympäristön maatiloilla on.

Kunta haluaa tukea maatalouselinkeinon kehittämistä ja sijoittumista kirkonkylän ympäristöön. Erityiskysymyksenä ovat suuryksiköt, onko niitä tulossa ja millaiset toiveet niiden sijoittumisesta on.

duttaa se, kuinka kiinnostuneita selvityksestä oltiin.

– Päivi Jokinen haastattelee 20 suurimman tilan viljelijät henkilökohtaisesti syksyn aikana, muille viljelijöille lähetetään kirjallinen kysely. Haastattelutieto on täysin luottamuksellista ja tiedot tulevat vain kaavoittajan käyttöön. Haastatteluista tehdään kirjallinen yhteenveto, jossa analysoidaan tilannetta. Tämä selvitys on julkinen eikä siinä ole yksilöityjä tietoja maanomistajista.

Asiasta jo kuulleet viljelijät ovat suhtautuneet maatilaselvityksen tekoon myönteisesti. Reino Kuivalaisen mukaan kaikilla on ainakin jonkinlaisia odotuksia kaavoituksesta, esimerkiksi siitä, tuleeko se vaikuttamaan maatalouteen elinkeinona. Kiinnostusta herättää myös se, miten pystyy maitaan hyödyntämään, jos ei jatka maataloutta. Liperin kirkonkylässä on paljon ranta-alueita ja rantarakentaminen on kiinnostanut tonttia etsiviä.

Päivi Jokinen painottaa, että maatilaselvityksen ansiosta viljelijä saa kaavoittajalle omia asioitaan paremmin tietoon.

– Kaavoittajalle voi kertoa esimerkiksi sen, jos talouskeskuksen liikenteessä on ongelmapaikkoja. Kaavoittajaa kiinnostaa myös mahdollinen navetan laajentaminen, koska se voi vaikuttaa asutuksen läheisyyteen. Myös kiinnostus tonttimaan myyntiin tulee selville.

Maatilakävelyillä maatalous tutuksi Reino Kuivalainen on yllättynyt siitä, että vaikka kirkonkylän ympärillä on vahva maatalous, niin se on monelle asukkaalle vieras asia.

– Liperin Leipäpäivän yhteydessä tehtävillä kahdella maatilakävelyllä annetaan asukkaille mahdollisuus tutustua karjatilaan ja kasvinviljelytilaan. Nämä tilaisuudet tulevat varmasti lisäämään asukkaiden ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta, Kuivalainen toteaa.

”Alueiden suunnitteluun liittyy aina vuorovaikutteisuus.”

Alueen viljelijät haastatellaan Kirkonkylän suunnittelualueella sijaitsee 40 maatilaa. Viljelijöille pidetään tiedotustilaisuus ennen haastattelukierrosta.

Maatilaselvityksestä on jo ollut tilaisuus tiedotusvälineille. Reino Kuivalaista ilah-

Lisääntyvä rekkaliikenne tiloille vaatii tiestöltä enemmän. Toimivaa tiestöä ja liikenneratkaisuja joudutaan pohtimaan yhä enemmän.

Perinteisen perheviljelmän lisäksi viljelymaalla on nykyisin erilaisia omistajia.

Se asettaa haasteita kaavoitukselle.

3 | 12 Ma anomistaja

23

”Uusia suunnitelmia ja unelmia riittää aina”

24

Ma anomistaja 3 | 12

Heerlijkheid Mariënwaerdt

Eurooppalainen tila Mariënwaerdt Heerlijkheid Mariënwaerdt on yksityisomistuksessa oleva tuhannen hehtaarin tila KeskiHollannin jokialueella. Sukupolvien saatossa sille on kehittynyt aivan oma luonne, joka kattaa luonnon ja historian lisäksi myös tavan jolla tilaa hallitaan.

Teksti ja kuvat kirjasta Creating the future of the countryside - The European Estate, Käännös Jari Leino

N

imi Mariënwaerdt tarkoittaa Marian saarta. Tilan historia tunnetaan vuodesta 1129, jolloin pyhän Norbertin luostari perustettiin samalle paikalle, jossa nykyinen Mariënwaerdtin kartano sijaitsee. Luostari rakennettiin vanhan joenpohjan keskellä olevalle ylängölle, joka suurimman osan vuotta oli todellakin saarekkeena tulvamaiden keskellä. Vuonna 1734 nykyisten omistajien esi-isä kreivi van Bylandt osti tilan, jota tällä hetkellä hoitaa van Verschuerin suvun kahdeksas sukupolvi.

Vuosisatojen varrella van Verschuerit ovat kehittäneet yhä läheisemmän suhteen kartanoon, jossa aluksi asuttiin vain kesäisin. 1950-luvulla van Verschuerit muuttivat pysyvästi kartanon alueelle.

Vuokraviljelijöiden määrän vähentyessä suku otti yhä enemmän vastuuta tilan maiden viljelemisestä. Maatalouden tuotoilla pyrittiin kattamaan kartanon ylläpidosta johtuvat, nousevat kulut. Tilalla aloitettiin maidontuotanto oman luomujuuston valmistusta varten, ja vuodesta 1995 alkaen tilan tuotteita on myyty suoraan kuluttajille kartanon omassa kau-

passa. Viljelyssä on vuodesta 2000 lähtien panostettu kokonaan luomuun.

Maaseutumessut ja oma lehti Tilalla on kehitetty omia herkku- ja lahjatuotteita suoramyyntiin. Mariënwaerdtin maaseutumessut ovat pyörineet jo 17 vuotta, ja muutaman vuoden ajan kartano on julkaissut omaa, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää lehteään. Heerlijkheid on maaseutuelämään keskittynyt kuvalehti, jonka avainsanoja ovat alkuperäisyys, tyyli, arvot, etiketti ja sukuperinteet. Myös luontoarvot ovat sille tärkeitä.

Maatilamatkailusta on tullut yhä tärkeämpi osa tilan toimintaa. Kartanon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet patikointiin, pyöräilyyn ja maastoratsastukseen. Ratsastajia tulee paikalle kauempaakin tutustumaan tilan 14 kilometrin reittiin.

Parkkipaikalla on reilusti tilaa hevostenkuljetusvaunuille. Ratsastuskeskuksesta löytyy ulkokenttä, pilttuita, lämmitetty satulointihuone ja pukuhuone suihkutiloineen. Hevosillekin on tarjolla pesumahdollisuus ja runsaasti herkullista jokiniityn ruohoa.

Tilan rakennuksissa on erilaisia kokous-

ja juhlatiloja sekä aamiaismajoitusta. Kartanon kauppa myy tilan omia hilloja, mehuja, marmeladeja, kastikkeita ja juustoja sekä rouva van Verschuerin salaisen reseptin mukaan leivottua saksanpähkinätorttua. Kaikki tuotteet ovat lisäaineettomia luomutuotteita.

Pannukakkuravintola ja turvalato Kartanon kaupan vieressä on pannukakkuravintola, joka tarjoilee herkullisia luomupannukakkuja. Tilalla on toinenkin ravintola, lähiruokaa tarjoileva Brasserie Marie. Yksi kokous- ja juhlatiloista on nimeltään De Hoge Schuur (”korkea lato”).

Se on alunperin ollut korkealla paikalla sijaitseva lato, jonne karja vietiin turvaan tulvan uhatessa. Nyt rakennus on uusittu nykyaikaiseksi juhlatilaksi, jonne kattokruunut luovat tunnelmaa.

Vierailijat kysyvät usein isäntäväeltä, vieläkö te kaikkien näiden vuosien jälkeen jaksatte kehittää uusia suunnitelmia Mariënwaerdtia varten. Vastaus on selvä: – Kartanosta on tullut niin kiinteä osa van Verschuerien elämää ja onnea, että uusia suunnitelmia ja unelmia riittää aina.

3 | 12 Ma anomistaja

25

Kaikki palvelut kiinteistökauppaan Kaikki palvelut Kaikki palvelut kiinteistökauppaan kiinteistökauppaan KAUPPA- KA A L I T KIRJA VKAH UPANKAUPPAOAI V A VI A R TIL IO ST KIRJA VAH UPAN V VIS - U S R A T US

OlaviNieminen Nieminen Olavi Olavi Nieminen metsänhoitaja,LKV LKV metsänhoitaja, metsänhoitaja, LKV julkinenkaupanvahvistaja kaupanvahvistaja 402713/73 julkinen 402713/73 julkinen kaupanvahvistaja 402713/73

Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy Joupinpuisto 12 A, 02760 Espoo Puhelin 050 527 0545, olli@ollinmetsa.fi

Metsätila-arviointi O. Nieminen NieminenOy Oy Metsätila-arviointi O. www.ollinmetsa.fi Joupinpuisto 02760Espoo Espoo Joupinpuisto 12 12 A, A, 02760 Puhelin olli@ollinmetsa.fi puhelin050 050527 527 0545, 0545, olli@ollinmetsa.fi

www.ollinmetsa.fi www.ollinmetsa.fi

Peltopylväs on uudenlainen voimajohtopylväs, joka on suunniteltu maanviljelijöiden toiveiden mukaan. Peltopylväässä ei ole tukivaijereita eli haruksia. Lisäksi pylvään jalustojen ympärillä olevat suojarakenteet estävät mahdolliset törmäykset jalustaan. Niinpä maatalouskoneilla työskentely onnistuu peltopylvään lähellä paremmin kuin perinteisten harustettujen pylväiden lähellä. Peltopylväitä käytetään ensisijaisesti uusilla voimajohto-osuuksilla.

Fingrid välittää.

Varmasti.

Fingrid vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta, jonka voimajohtojen yhteispituus on yli 14 000 kilometriä. Huolehdimme siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Pidämme johtomme käyttövarmoina sekä turvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa huolehtimalla johtoalueiden ja reunavyöhykkeiden puuston säännöllisistä raivauksista.

26

Ma anomistaja 3 | 12

www.fingrid.fi

Jokamiehenoikeuksista julkaistu opas Ympäristöministeriö julkaisi syyskuun alussa monivuotisen suunnittelun tuloksena oppaan ”Jokamiehenoikeudet ja toiminen toisen maalla –Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä”.

Kirjat

Jokamiehenoikeudet ja toisen maalla toimiminen -julkaisun hinta on 25 euroa, toimitusmaksu on 8,15 euroa.

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 9 %.

Kirja ovat tilattavissa nettikaupasta.

Toimitusaika on 2–4 arkipäivää. www.edita.fi/netmarket Kirjan voi ostaa myös kirjakaupoista ainakin tilaamalla ja sitä voi lukea verkossa ilmaiseksi www.ymparisto.fi

J

ulkaisu ei tuo muutoksia jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen on koottu aiheeseen liittyvää tietoa. Opas on tarkoitettu erityisesti viranomaisten, yhdistysten ja yritysten käyttöön. Suoranaisten määräysten ja ohjeiden sijaan neuvotaan hyviä käytäntöjä.

Maanomistajain Liitto pitää hyvänä, että jokamiehenoikeuksien rajoja selvennetään.

Liitto kannattaa perinteisiä jokamiehenoikeuksia eli haittaa tai häiriötä tuottamatonta liikkumista jalan, hiihtäen tai polkupyörällä luonnontilaisilla alueilla. Myös perinteinen paikallisten ihmisten marjojen poiminta ja sienestys on hyväksyttävää.

Sen sijaan emme hyväksy ajatusta, että jokamiehenoikeuksien nojalla voisi harjoittaa minkäänlaista liiketoimintaa tai muuta erityisesti järjestettyä toimintaa toisen maalla ilman maanomistajan suostumusta tai asiasta sopimista. Oppaan mukaan taas jokamiehenoikeudet ovat riippumattomia käyttäjästä, käytön tarkoituksesta tai maa- ja vesialueen omistajasta. Se ei vastaa yleistä oikeustajua.

Lisäksi oppaassa olisi ollut syytä korostaa enemmän, että luonnossa liikkuminen ei saa aiheuttaa haittaa ja vähänkin epäselvissä tapauksissa pitää kysyä maanomistajalta suostumus. Oppaassa ei tuoda riittävän selkeästi esiin, että jokamiehenoikeudet ovat toissijaisia suhteessa maanomistajan käyttötarpeisiin nähden. Oikeuksien rinnalla on tärkeää painottaa myös

jokamiehenvastuuta ja velvollisuuksia.

Oppaassa on esimerkein osoitettu, minkälaisia kieltoja maanomistaja ei saa asettaa. Vastaavasti olisi pitänyt olla useampi esimerkki ohje- ja kieltotauluista, joita maanomistaja voi perustellusta syystä asettaa. Lisäksi on korostettava, että vastuullinen jokamiehenoikeuksien käyttäjä noudattaa maanomistajan toiveita, vaikka ne eivät perustuisi pakottavaan lainsäädäntöön.

Tekstiin on jäänyt myös joitakin ristiriitaisia näkemyksiä. Esimerkiksi rakennelmien käytöstä sanotaan aluksi aivan oikein, että niiden käyttö ei perustu jokamiehenoikeuteen vaan omistajalla on oikeus määrätä niiden käytöstä. Kuitenkin myöhemmin samalla sivulla lukee, että jokamiehenoikeudella käytettävillä alueilla sijaitsevia rakennelmia saa yleensä käyttää, jos käyttöä ei ole erikseen kielletty. Tällainen tulkinta ei voi olla oikea. Jos maanomistaja rakentaa esimerkiksi laavun metsäänsä, se ei ole jokamiehen käytettävissä vaikka erillistä kieltoa ei olisikaan.

Jokamiehenoikeuksien tulevaisuus turvataan parhaiten, kun ne säilyvät kohtuullisina ja maanomistajalla on mahdollisuus perustellusta syystä, esimerkiksi toistuvasta roskaamisesta, rajoittaa jokamiehenoikeuksia alueellaan. Vastuulliset ja velvollisuudentuntoiset luonnossa kulkijat eivät aiheuta haittaa luonnolle eivätkä maanomistajalle.

3 | 12 Ma anomistaja

27

Country Side ELO – European Landowners’ Organization

”Jokainen pisara on tärkeä”

Brysselin vihreä viikko:

Haasteena vesi

Ilman vettä ei ole ympäristöä, taloutta eikä elämää, kirjoittaa Euroopan maanomistajajärjestön ELO:n pääsihteeri Thierry de l’Escaille.

Brysselissä vietettiin toukokuun lopulla EU:n vihreää viikkoa. Euroopan suurimman ympäristöalan konferenssin tunnuslauseena oli ”Haasteena vesi – jokainen pisara on tärkeä”.

Vihreän viikon osallistujia oli noin 3000.

He keskustelivat kolmen päivän aikana veteen liittyvistä kysymyksistä, esimerkiksi siitä, miten varmistetaan hyvälaatuisen veden riittävyys kaikkien tarpeisiin väestön kasvaessa nopeasti ja ilmastonmuutoksen kiihtyessä.

Ympäristökomissaari Janez Potočnik totesi, että vesi on elintärkeä luonnonvara, johon ihmisen toiminnalla on valtava vaikutus.

Euroopan komission tuore mielipidetutkimus osoittaa, että seitsemän kymmenestä eurooppalaisesta pitää veteen liittyviä ongelmia vakavana huolenaiheena. Uhkina pidetään muun muassa piste- ja hajakuormituksesta aiheutuvaa veden pilaantumista ja vesivarojen liikakäyttöä. Veteen liittyvät luonnonkatastrofit kuten kuivuudet ja tulvat ovat yleistyneet ja niiden vaikutukset käyneet yhä vakavammiksi.

Odotettavissa on, että ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutosten seurauksena luonnonkatastrofit vain pahenevat.

korostettiin veden hinnoittelun kannustinvaikutusta ja hinnoitteluun liittyviä avaintekijöitä, kuten vedenkäytön mittaamista, hintajoustoja ja laitonta vedenkäyttöä. Veden hinnoittelua pidettiin tärkeänä tekijänä vedenkäytön tehostamisessa.

Viikon tapahtumat tuottivat sisältöä myös Euroopan vesivarojen turvaamista koskevaan suunnitelmaan, jonka on määrä valmistua tämän vuoden marraskuussa.

Suunnitelman tarkoituksena on turvata hyvälaatuisen veden saanti sekä kestävä ja tasa-arvoinen veden käyttö pitkäjänteisesti.

Suunnitelma on pohjana EU:n vesivaroihin liittyviä haasteita koskevalle politiikalle.

Vihreän viikon sanoma oli kirkas kuin vesi: ”Jokainen pisara on tärkeä”. Ilman vettä ei ole ympäristöä, taloutta eikä elämää.

Kuka pelkää veden hinnoittelua?

Yksi vihreän viikon seminaareista oli otsikoitu ”Kuka pelkää veden hinnoittelua”.

Seminaarissa käytiin läpi veden hinnoittelun nykytilaa EU-maissa. Esitelmissä

Country Side on ELO:n kuukausittain julkaistava jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton toiminnasta ja maanomistusasioista EU:ssa. Lehti julkaistaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.

28

Ma anomistaja 3 | 12

Haasteiden edessä Maailmanlaajuisesti meillä on edessämme valtava haaste: miten tuottaa 50 % enemmän ruokaa vuoteen 2030 mennessä ja kaksinkertaistaa tuotanto vuoteen 2050 mennessä.

Nämä tavoitteet pitää todennäköisesti saavuttaa nykyistä vähemmällä vedenkäytöllä, koska kaupungistumisen, teollistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat paineet vähentävät veden saatavuutta. Niinpä viljelijät joutuvat jatkossa tehostamaan vedenkäyttöään ja parantamaan vesivarojen hallintaa. Maanviljely on vesivarojen suurin kuluttaja vieden 60 % makean veden kokonaiskulutuksesta. Toivottavasti tämä laskee takaisin 40 prosenttiin.

Kestävään vesivarojen hallintaan sisältyy muun muassa keinokastelu veden saatavuuden tasaamiseksi tuotantokausien aikana, vesivarojen hallinta sateeseen perustuvassa viljelyssä sekä tulvien ja kuivuuden hallinta.

Meillä on monenlaisia viljelyjärjestelmiä, jotka perustuvat erilaisiin veden lähteisiin, kuten pintaveteen, pohjaveteen, sadeveden keräämiseen, jäteveden kierrättämiseen ja suolan poistoon merivedestä. Tähän kaikkeen liittyy myös valtava määrä erilaisia poliittisia, kulttuurillisia ja juridisia kysymyksiä.

Tiettyjä avainasioita on painotettava: vesivarojen hallintaan liittyviä omistusoikeuksia on vahvistettava etenkin maanviljelyssä, maatalous-, vesi-, energia- ja ympäristöpolitiikan yhteensovittamista on parannettava ja ihmisten tietoisuutta näistä asioista on lisättävä.

Thierry de l’Escaille, ELO:n pääsihteeri

Lehden tiivistelmän voi lukea ELO:n kotisivuilla www.elo.org josta löytyy myös lehden tilauslomake.

Lehden hinta on 50 euroa/vuosikerta.

Päätoimittaja Ronan Girard, Rue de Trèves 67, B - 1040 Bruxelles, Belgia.

Sähköposti countryside@elo.org, puh. 0032 (0)2 234 30 00

KARTANOPUOTI - PANIMO www.malmgard.fi

•Ulko-ovet •Nostoseinät •Kiskotoimiset suojapressut •Liuskaverho-ovet

www.championdoor.com Champion Door Oy Pajatie 1, 85500 Nivala Puh. 08-445 8800 Fax 08-442 956 info@championdoor.com

KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖOIKEUS (MM. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) RIITA-ASIAT (MM. ASUNTOKAUPPA-ASIAT JA RAKENTAMISOIKEUS) • SOPIMUSOIKEUS (SOPIMUSTEN LAADINTA JA TARKASTUS) • YHTIÖOIKEUS JA LIIKEJURIDIIKKA • KONKURSSI- JA VELKAJÄRJESTELYASIAT • VAHINGONKORVAUSASIAT JA KULUTTAJASUOJA • PERHE- JA PERINTÖOIKEUS • RIKOSOIKEUS • •

Snellmaninkatu 25 A 3, 00170 Helsinki • info@advoline.fi www.advoline.fi • puh. (09) 4289 0130 • fax 045 689 0881 Asianajaja, varatuomari Tatu Henriksson, puh. 045 130 0567 Varatuomari Alf Henriksson, puh. 050 303 1825

Järvenkyläntie 353 25230 Angelniemi (Salo) Puh: 010 2311 530

www.antiikkiverstas.com erikoishöyläämö • verstaat

myymälä näyttely www.antiikkiverstas.com arkisin 9–17, la 10–14 •

www.antiikkiverstas.c www.antiikkiverstas.com

3 | 12 Ma anomistaja

29

Oikeustapauksia Korkein oikeus ja Korkein hallinto-oikeus Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

5.6.2012/1460 KHO:2012:40 Maankäyttö ja rakentaminen - Rakennuslupa Ranta-alue - Suunnittelutarvealue - Emolehmäpihatto - Lantavarasto - Talousrakennus - Maatila Rakennuslupa oli myönnetty kahden kerrosalaltaan 759 neliömetrin suuruisen emolehmäpihaton ja yhden kerrosalaltaan 728 neliömetrin suuruisen lantavaraston rakentamiseksi olemassa olevan maatilan yhteyteen maankäyttöja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetun rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Hankkeen laatu ja rakennusten sijainti huomioon ottaen kysymys oli rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulle suunnittelutarvealueelle. Rakentaminen merkitsi kokonaan uuden erillisen eläintuotannon aloittamista tilakeskuksen läheisyydessä. Rakennukset mahdollistivat 246 nautaeläimen pitämisen alueella. Eläinmäärän vuoksi rakentamista oli pidettävä muuna kuin maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 2 momentissa tarkoitettuna tavanomaisena maatilatalouteen kuuluvana eläintenpitona.

KKO:2012:75 Kiinteistön kauppa- Hinnanalennus - Vahingonkorvaus Kiinteistönvälitys- Vahingonkorvaus Saamisen vanhentuminen- Vapaamuotoinen katkaisutoimi Kysymys siitä, oliko kiinteistön kaupasta johtuvan hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen sekä niihin liittyvien kulukorvausten vanhentuminen katkaistu velan vanhentumisesta annetun lain 10 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla.

KKO:2012:72 Kiinteistön kauppa- Laatuvirhe - Kauppaehto Vastuunrajoitus Elinkeinonharjoittajien väliseen liikekiinteistöä koskevaan kauppakirjaan sisältyvän ehdon mukaan ostaja otti ”vastattavakseen kaikista mahdollisista rakennuksen korjaamisessa tai purkamisessa tarvittavista toimenpiteistä ja näistä aiheutuvista kustannuksista siitä huolimatta, oliko niitä huomioitu kustannusarviossa, ja olivatko ne olleet kaupantekohetkellä mahdollisesti piileviä tai oliko niillä terveydelle tai ympäristölle haitallisia vaikutuksia”. Ostaja vaati hinnanalennusta ja vahingonkorvausta kaupanteon jälkeen todettujen laatuvirheiden perusteella. Kysymys vastuunrajoitusehdon sitovuudesta.

30

Ma anomistaja 3 | 12

KKO:2012:69 Perintökaari- Lakiosa - Lakiosan täydennys Perittävä oli 88-vuotiaana myynyt maatilansa osittain lahjanluonteisella kaupalla sisarenpojalleen. Kauppa oli tehty sen jälkeen, kun perittävällä oli todettu vakava sairaus. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla kauppaa oli lahjanluonteiselta osaltaan pidettävä perintökaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna lahjana, joka oli tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Kysymys myös siitä, liittyikö kauppaan sellaisia vastasyitä, joiden nojalla lahjan arvo olisi voitu jättää lisäämättä pesän varoihin rintaperillisen lakiosaa määrättäessä.

KKO:2012:39 Kiinteistönmuodostamislaki- Vesijättö - Tilusvaihto Maaoikeuden tuomion mukaan vesijätöstä johtuva tilussijoitus tuli korjata tilusvaihdolla siten,

Nimityksiä – På nya poster Maanomistajien Arviointikeskus Oy VT Helena Ålgars on nimitetty Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n päälakimieheksi 3.9.2012 alkaen toimipaikkanaan Helsinki. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat asiakkaiden toimeksiantojen hoitaminen lähinnä kiinteistö- ja ympäristöoikeudellisissa mutta myös muissa oikeudellisissa asioissa. Ålgars on aikaisemmin työskennellyt lakimiehenä Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f:ssä. Sitä ennen hän on toiminut pankkilakimiehenä sekä tuomioistuinlaitoksessa.

Arviointikeskus (www.arviointikeskus.fi) on MTK:n ja SLC:n omistama osakeyhtiö joka tarjoaa asiantuntijapalveluja ensisijaisesti kiinteistöarvioinnin ja ympäristöoikeuden saralla.

Jordägarnas Värderingscentral Ab Vicehäradshövding Helena Ålgars har börjat som chefsjurist på Jordägarnas Värderingscentral Ab den 3 september. Hon är stationerad på kontoret i Helsingfors och kommer närmast från Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf där hon har fungerat som jurist.

Före tiden på SLC jobbade Ålgars som bankjurist och inom domstolsväsendet.

På Värderingscentralen kommer Ålgars i första hand att sköta kunduppdrag i fastighets- och miljöjuridiska ärenden, men även i andra typer av juridiska angelägenheter. Värderingscentralen (www.arviointikeskus.fi) är ett aktiebolag som ägs av MTK och SLC och som erbjuder experttjänster inom främst fastighetsvärdering och miljörätt.

että vesitilaan A liitettiin rantatilasta B maa-alue ja B:hen liitettiin vesijättöä. Kysymys siitä, oliko asiassa edellytyksiä tilusvaihdolle vai tuliko tilussijoitus korjata siten, että B sai lunastaa vesijätön.

10.7.2012/1931 KHO:2012:57 Maankäyttö ja rakentaminen - Hallintovalitus Asemakaavan laatimiskustannusten korvaaminen - Hyväksyttävät kustannukset - Kohtuullistaminen Kaupunki oli voinut sisällyttää maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n tarkoittamaan asemakaavan laatimisesta perittävään korvaukseen laskennallisen tuntihinnan mukaan määräytyvän korvauksen asemakaavan suunnittelu- ja käsittelykustannuksista. Kaupungin kustannusten perimistä koskevasta viranhaltijapäätöksestä valitettiin hallintovalituksella hallinto-oikeuteen ilman oikaisuvaatimusmenettelyä.

Jäsenedut

Jäsenetu Arviointikeskus myöntää Maanomistajien Liiton jäsenille 10 %:n jäsenalennuksen perimistään palkkioista useimmissa toimeksiannoissa. Alennuksen saaminen edellyttää, että jäsenyys ilmoitetaan toimeksiannon yhteydessä. Jäsenalennusta ei anneta silloin, kun vakuutusyhtiö korvaa maanomistajan oikeudenkäyntikulut (oikeusjutut maaoikeudessa, käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa) eikä silloin kun maanomistajalle maksetaan ns. edunvalvontakuluja asiamiehen käyttämisen johdosta (maantieja lunastustoimitukset).

Arviointikeskuksen perimä palkkio on verotuksessa vähennyskelpoista, silloin kun se kohdistuu elinkeinotoimintaan (esim. ympäristölupa-asiat, kaava-asiat, maataloustukiasiat, metsäasiat, sopimusasiat, yksityistiet, arviointilausunnot).

Palkkion lisäksi perittävä arvonlisävero on aina vähennyskelpoinen maanomistajan itse maksamista arvonlisäveroista, mikäli tämä on arvonlisäverovelvollinen.

Lisää tietoa Arviointikeskuksen palveluista (020 7411 050) ja osoitteesta www.arviointikeskus.fi

Maanomistajain liitto – Jordägarnas Förbund r.y.

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen.

Liitto on perustettu vuonna 1945.

Liiton tehtävät Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

Liiton tavoitteet • Maan yksityisomistuksen säilyminen ja senvahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasa-arvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä • Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.

Förbundets uppgifter Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

Förbundets målsättning Förbundets målsättning är att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. Författningarna bör vara tydliga och rätt riktade. Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jordoch skogsbruket, för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd och för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

Toimisto PL 169, 01301 Vantaa käyntiosoite Urheilutie 6 C 09 1356 511 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi Toiminnanjohtaja Tuija Nummela

Jäseneksi Maanomistajain Liiton jäseneksi voi liittyä jokainen merkittävän maa- tai metsätilan, omakotitontin, liiketontin tai kesämökkipalstan omistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä liittyvissä kysymyksissä. Jäsenemme saavat 10 % alennuksen Arviointikeskuksen lakiasia- ja kiinteistöarviointi asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun sisältyy Maanomistajalehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.

Maanomistajain Liiton hallitus 2012 Puheenjohtaja Eine Rosenberg-Riihimäki, Hartola 040 541 8084 eine.rosenberg.riihimaki@gmail.com Varapuheenjohtaja Thomas Frankenhaeuser, Porvoo 040 5464 285 thomas.frankenhaeuser@kullogard.fi Jäsenet Henrik Creutz, Loviisa puh 040 5147 475 henrik.creutz@malmgard.fi Pekka Hintikka, Rautalampi puh 0400 860 341 pekka.hintikka@pp1.netsor.fi Janne Sankelo, Vaasa puh 050 5120 519 janne.sankelo@eduskunta.fi Peter Storsjö, Raasepori puh 0500 504 229 peter.storsjo@nyby.fi Pekka Vilkuna, Nivala puh 050 5565 440 pekka.vilkuna@gmail.com

Rakennushistoriallinen jaos Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden omistajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen kansainvälistä toimintaa Maanomistajain Liitto on jäsenenä European Historic Houses Associations (EHH) -järjestössä.

Puheenjohtaja Thomas Frankenhaeuser Varapuheenjohtaja Peter Storsjö Jäsenet Isabella Salenius Hannele Helkama-Rågård Henrik Creutz Joachim Borgström

Liity verkkoon – Anslut dig till nätverket Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighetsoch jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Kyllä, haluan liittyä Maanomistajain Liiton jäseneksi.

Jäsenmaksun 110 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

Jakeluosoite / Adress

Maanomistajain Liitto r.y.

Tunnus 5005145 00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puh / Tel.

E-mail

2 | 12 Ma anomistaja

31

syyskokous ja -seminaari Helsingissä 18.10.2012

Kutsu

Inbjudan

Maanomistajain Liitto

Jordägarnas Förbund

pidetään torstaina 18.10.2012 klo 10 Helsingin Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3A Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat

hålls torsdagen den 18.10.2012 kl. 10 i restaurang Helsingin Suomalainen Klubi, Folkskolegränd 3A Mötet behandlar stadgeenliga höstmötesärenden

Hallitus

Styrelsen

Esityslista ja muu kokousmateriaali on saatavilla Liiton kotisivuilla 1.10. alkaen www.maanomistajainliitto.fi tai paperikopiot voi pyytää Liiton toimistosta puh 09 1356 511

Föredragningslistan och övrigt mötesmaterial finns på Förbundets hemsida på adressen www.maanomistajainliitto.fi eller papperskopior kan beställas från Förbundets kansli tfn 09 1356 511

Tervetuloa

Välkommen

SYYSKOKOUS

Syyskokousseminaari

to 18.10.2012 klo 10–14 Helsingin Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3A

Tuulivoimaa maanomistajan näkökulmasta Ohjelma 10.00 Maanomistajain Liiton syyskokous 11.30 Lounas 12.30 Tuulivoimalatontin vuokraajan muistilista Ilpo Mattila, Energia-asiamies, MTK 13.15 Kustannustehokasta sähköä tuulesta Jari Suominen, TuuliWatti Oy:n tj. ja STY:n hallituksen puheenjohtaja Ilmoittautuminen viimeistään ke 10.10.

Seminaarin hinta on 60 €, sisältää lounaan ja kahvit.

Osallistuminen pelkästään syyskokoukseen on maksuton.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Maanomistajain Liiton toimistoon 09 1356 511 tai toimisto@maanomistajainliitto.fi.

HÖSTMÖTET