t u n tu
s i d Uu
Ma anoMistaja Maanomistajain liiton jäsenlehti
•
4 | 12
www.maanomistajainliitto.fi
Kulta
- ikuisesti kestävä valo Energiapuu puhuttaa metsänomistajia
ELÄKÖÖN RAKENNUS! |
EHHA:N YLEISKOKOUS VIROSSA
|
MAATALOUDEN TULEVAISUUS ON TEKNOLOGIASSA
4 | 12
Ma anoMistaja Maanomistajain liiton jäsenlehti
Tässä numerossa Pääkirjoitus ............................................3 ajankohtaista .........................................4 KORJaUSRaKENTaMiNEN: Kultauksen riskejä Kuiva sisäilma ja siivous .....................7
Enegiapuu puhuttaa metsänomistajia ....................................8 Kulta – ikuisesti kestävä valo .............10 Maanomistaja ennen ...........................15 Tuulivoimaa syysseminaarissa ..........16 EUROOPaN HiSTORiaLLiSET KiiNTEiSTÖT EHHa:n yleiskokous virossa ................18 COUNTRY SiDE Maatalouden tulevaisuus on teknologiassa ...................................20
Oikeustapauksia ...................................22 Palveluhakemisto .................................23 Kevätretki ................................................24
Lehden tekijät JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y.
www.maanomistajainliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Tuija Nummela
Kuva virpi Lehtinen
ULKOASU: peak press & productions oy www.peakpress.net AD: Milla Ketolainen KANNEN KUVA: Pyry Krappe PAINOPAIKKA: Lönnberg Painot Oy
Paperi: MultiOffset 120 g | ISSN 0355-0478
OM HUR BESKATTAREN FÖRYNGRAR DITT 101 ÅR GAMLA HUS! A. Om du önskar att ditt över 100 år gamla hus skulle vara nytt, så vänd dig med förtroende till beskattaren. Vi har på gården bl.a. ett 1911 byggt stall. Huset har genom tiderna, efter att hästarna avskaffats, varit i många olika användningar, senast såsom gårdsbutik, vilken öppnades 2001. För ca fyra år sedan skulle också ett garageutrymme i stallet tas till butiksanvändning. Det sades att ändringen i användning, från garage till gårdsbutik, för detta ca 50 m2 stora utrymme, förutsätter byggnadstillstånd. Om ändring av användning anhölls och beviljades, och allt var frid och fröjd. 2011 hade plötsligt beskattaren i Borgå vaknat till och beslöt att eftersom dessa 50 m2 hade fått ny användning, så skulle denna del av stallet betraktas såsom ny butiksfastighet. Samtidigt som en annan regel som någon utfärdat sade att om en del av en byggnad betraktas såsom ny, så skall så som följd hela byggnaden betraktas som ny! Sagt och gjort sade skattefiskalen och beslöt att hela det 101 år gamla stallet är en 580 m2 stor nybyggnad, och utfärdade en nästan 4000 EUR fastighetsskatt på hela rasket. Sålunda var vi lyckliga ägare till en 1 år gammal 580 m2 ny butiksbyggnad. Sjäva Stallet är idag nog inrett, men väggarna är de samma vitkalkade tegelväggar som byggdes för 101 år sedan. Likaså allt bärande, mellantak och tak. Fönstren är orginala 101 år gamla (och de kommer antagligen att hålla lika länge till). Hur kan ett ännu 101 år gammalt hus plötsligt vara nytt? Är skatten en skatt på fastigheten (byggnaden) eller är det en verksamhetsskatt, vilken ju beskattas enligt inkomstskatt? Hur kan en delförnyelse inverka på hela byggnaden? I detta fall var det dessutom ingen byggnads förnyelse, utan endast en ändring av användning. På detta sätt lyckades beskattaren “förnya” en över 100 år gammal byggnad mycket enklare än vilken skicklig renoverare som helst. B. Om ovanstående faktiskt är gällande regler, så håller vi på att armera en bomb, riktad mot alla gamla byggnader, genom den byggnadslagstiftning som är under behandling i riksdagen. I denna lagstiftning koncentrerar man sig på minskning av energianvändning på ett för gamla hus hotfullt sätt. I lagen förutsätts krav på “Byggnadslov” för allt flere, även mindre, åtgärder. Om beskattaren sedan anser att gjord åtgärd “förnyar” en del av byggnaden, och att med ovanstående logik följer att hela byggnaden därmed blir “ny” med påföljande fastighetsskatt för nybyggnad. Om detta blir den nya verkligheten för oss som har gamla hus, vilka borde bevaras, så skapar vi en tröskel för bevarande eller blir det så att vi uppmuntras till civil olydnad (dvs låta bli att söka tillstånd) för att undvika katastrofala byggnadstillstånd med ovanstående påföljder. I värsta fall låter vi byggnaderna förfalla, för att senare riva dem, på grund av att det blir ekonomiskt ohållbart att pga förhöjd fastighetsskatt (dold hyra till kommunen) utföra nödvändigt underhåll. Thomas Frankenhaeuser vice ordförande
Pääkirjoitus
KUINKA VEROTTAJA NUORENTAA 101-VUOTIAAN TALOSI A. Jos toivot, että yli 100 vuotta vanha talosi olisi uusi, käänny luottamuksella verottajan puoleen. Tilallamme on mm. vuonna 1911 rakennettu talli. Rakennusta on käytetty hevosista luopumisen jälkeen moniin eri tarkoituksiin, viimeksi vaatemyymälänä, joka avattiin vuonna 2001. Noin neljä vuotta sitten tallirakennuksen autotalliosa otettiin myymäläkäyttöön. Sanottiin, että noin 50 m2 käyttötarkoituksen muutos autotallista vaatemyymäläksi edellyttää rakennuslupaa. Käyttötarkoituksen muutos anottiin ja myönnettiin, ja kaikki olivat tyytyväisiä. Vuonna 2011 Porvoon verottaja oli yhtäkkiä herännyt ja päättänyt, että koska tämä 50 m2 oli saanut uuden käyttötarkoituksen, pitäisi tämä osa tallia arvostaa uutena liikekiinteistönä. Samanaikaisesti toinen määräys sanoi, että jos osa rakennuksesta katsotaan ikään kuin uudeksi, sen seurauksena koko rakennus arvostetaan kuin uusi. Sanottu ja tehty, sanoi veroviranomainen ja päätti, että koko 101 vuotta vanha talli on 580 m2 suuruinen uudisrakennus ja vaati lähes 4000 euron kiinteistöveron koko hoidosta. Siten me olimme vuoden vanhan 580 neliöisen liikerakennuksen onnellisia omistajia. Itse talli on kyllä nykyään kunnostettu, mutta seinät ovat samat valkoiseksi kalkitut tiiliseinät, jotka rakennettiin 101 vuotta sitten. Samoin kantavat rakenteet, välikatto ja katto. Myös ikkunat ovat alkuperäiset 101 vuotta vanhat (ja tulevat olettavasti kestämään vielä yhtä kauan). Kuinka voi 101-vuotias talo olla yhtäkkiä uusi? Onko vero kiinteistövero (rakennukselle) vai onko se elinkeinovero, joka verotetaan tuloverona? Kuinka voi osittainen uudistus vaikuttaa koko rakennukseen? Ja tässä tapauksessa sitä paitsi ei edes mikään rakennuksen uudistus vaan vain käyttötarkoituksen muutos. Tällä tavoin verottaja onnistui ”uudistamaan” yli 100 vuotta vanhan rakennuksen paljon yksinkertaisemmin kuin kukaan ammattitaitoinen remontoija. B. Jos edellä olevat ovat todella nykyiset säännökset, olemme tekemässä pommia kaikkia vanhoja rakennuksia kohti eduskunnan käsittelyssä olevalla rakennuslainsäädännöllä. Tässä lainasäädännössä keskitytään vähentämään energiankäyttöä vanhoja rakennuksia uhkaavalla tavalla. Laissa edellytetään rakennuslupaa yhä useammalle, myös pienelle, toimenpiteelle. Jos verottaja sitten katsoo, että tehty toimenpide uudistaa osan rakennuksesta, edellä olevasta logiikasta seuraa, että koko rakennus muuttuu ”uudeksi” ja se saa uudisrakennuksen kiinteistöveron. Jos tästä tulee uusi todellisuus meille, joilla on korjausta tarvitsevia rakennuksia, luomme niiden säilyttämiselle kynnyksen. Vai käykö tässä niin, että meitä kannustetaan kansalaistottelemattomuuteen (eli jätetään lupa hakematta) välttääksemme katastrofaalisen rakennusluvan edellä kuvatuin seurauksin. Pahimmassa tapauksessa annamme rakennusten rapistua ja myöhemmin ne puretaan, koska taloudellisesti kestämätön korotettu kiinteistövero estää välttämättömän ylläpidon. Thomas Frankenhaeuser varapuheenjohtaja
4 | 12 Ma anoMistaja
3
3 kysymystä 1. Miten selvitän jollain paikkakunnalla vallitsevan kiinteistöjen hintatason? Maakunnalliset hintatilastot löytyvät netistä maksutta Maanmittauslaitoksen sivuilta. Kiinteistöjen kauppahintatilastot, jotka kertovat toteutuneiden kiinteistökauppojen hinnat maakunta- ja kuntatasolla, ovat sen sijaan maksulliset. Julkaisu ilmestyy kaksi kertaa vuodessa: kevättalvella koko edellisvuotta käsittelevä ja syyskuussa kuluvan vuoden puolivuotistilasto.
...
www.maanmittauslaitos.fi
ELÄKÖÖN RAKENNUS! Ravintola autokaupassa, kirjasto meijerissä tai virasto kenkätehtaassa Euroopan rakennusperintöpäivien vuoden 2013 teema on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Teeman kautta halutaan tuoda esiin vanhojen rakennusten, rakennuskokonaisuuksien ja rakennelmien uusiokäyttöä. Parhaimmillaan tyhjilleen jäänyt rakennus saa muutoksen myötä uuden elämän rapistumisen sijaan. Kohteen korjaaminen uuteen käyttöön säilyttää ja tekee näkyväksi alueen historiaa. Kunnostettu kohde lisää samalla koko alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa pitämään lähiympäristöstä entistä parempaa huolta. Usein vanhan kunnostaminen kannattaa myös taloudellisesti ja voi olla jopa uudisrakentamista edullisempaa.
2. Miten maarakennusalan kustannukset ovat kehittyneet viime vuoden
ilmianna rakennus
aikana?
Rakennusperintöpäivät kerää kiinnostavia esimerkkejä uudiskäyttökohteista eri puolilta Suomea. Kohteita voi ehdottaa 15. joulukuuta 2012 saakka Suomen Kotiseutuliiton verkko-
Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 4,2 prosenttia vuoden 2011 lokakuusta tämän
sivujen kautta löytyvällä kyselylomakkeella osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi. Kohteet ja niiden taustalla olevat tarinat kootaan julkaisuksi, joka ilmestyy maaliskuussa sekä sähköisenä että painettuna versiona.
avoimet ovet syyskuun toisena viikonloppuna Yhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita järjestämään rakennusperintöpäivien tapahtumia. Vuositeeman mukaisesti avointen ovien päiviä tai tutustumiskäyntejä toivotaan erityisesti kohteisiin, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Tapahtumien pääviikonloppu on 6.– 8.9.2013, mutta ohjelmaa voi järjestää myös muuna ajankohtana.
vuoden lokakuuhun. Eniten nousivat päällysteiden hinnat (5,9 %) ja seuraavaksi eniten kunnossapito (5,0 %).
...
www.stat.fi/til/maku/index.html
ilmoittautuminen viimeistään 15.12.
3. Kuinka suuri osa Suomessa käyteSuomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltetaan noin puolet. Polttoainekäytön suuri osuus johtuu pääasiassa metsäteollisuuden puuainesjäämien kuten kuoren ja jäteliemien poltosta. Osuu-
Kuva Pyry Krappe
tystä puuaineksesta menee polttoon?
det eivät ole viime vuosina merkittävästi vaihdelleet, vaikka polton osuutta on kasvattanut myös metsähakkeen lisääntynyt käyttö energiantuotannossa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 paperiin ja kartonkiin sitoutui 22 prosenttia, sahatavaraan 11, puulevyihin 3 sekä vientimassoihin 6 prosenttia puuaineksesta.
4
...
Ma anoMistaja 4 | 12
EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT • Tavoitteena on lisätä paikallisen rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta osana eurooppalaista kulttuuriperintöä sekä kannustaa kansalaisia osallistumaan rakennusperintömme vaalimiseen ja suojeluun. • Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission
aloitteesta. Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu rakennusperintöpäivien tapahtumiin. • Suomessa rakennusperintöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.
Kuva Janne Lehtinen
Maatalouden luopumistuki muuttuu Maatilojen sukupolvenvaihdoksissa kannattaa olla pari seuraavaa vuotta tarkkana, sillä luopumistukiin tulee muutoksia. Luopumistuki on maatalouden rakennekehitystä edistävä järjestelmä. Se mahdollistaa maatilojen oikea-aikaiset sukupolvenvaihdokset, kun luopujat voivat lopettaa maatalouden harjoittamisen ja saada luopumistuen normaalia vanhuuseläkeikää aikaisemmin. Nuoret yrittäjät puolestaan saavat maatalousyrityksen vastuulleen sopivassa iässä, keskimäärin 30-vuotiaina.
ikärajat nousevat Hallituksen esityksen mukaan vuoden 2013 alussa luopumistukeen tulee muutos, mikä
estää luopumistuen saamisen, jos myy tilan pellot lisämaaksi toiselle viljelijälle. Vuoden 2014 alussa luopumistuelle pääsyn ikärajat nousevat. Nykyinen luopumisjärjestelmä tulevine muutoksineen on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Viljelijä voi vielä tämän vuoden ajan saada luopumistuen myymällä tilansa pellot lisämaaksi toiselle viljelijälle. Vuoden 2013 alussa tämä mahdollisuus poistuu. Luopumistukea on mahdollista saada lisämaaluovutuksen perusteella, jos hakemus on jätetty Melaan tai kunnan maaseutuelinkeino-
viranomaiselle viimeistään 31.12.2012. Luovutettaessa tilan pellot lisämaaksi lähisukulaiselle on ikäraja 56 vuotta. Luovutettaessa pellot vieraalle edellytetään luopujalta 60 vuoden ikää. Lisämaapellon ostajan oltava alle 50-vuotias lähialueen viljelijä ja hänellä on oltava voimassa pakollinen Myel-vakuutus. Lisätietoa: www.mela.fi/elaketurva/luopumistuki
METSÄVARAKARTAT JULKISIKSI suunnitteluun pienillä alueilla ja metsäteollisuuden puunhankinnan suunnitteluun. Kiinnostavat puutavaralajit voidaan paikantaa teemakartoilta ja korjuumahdollisuudet arvioida Maanmittauslaitoksen maastotietokannan avulla.
Kuva Janne Lehtinen
Metla on avannut monilähdeinventointiin perustuvat metsävarakarttansa julkisesti saataville Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelun kautta. ETRS-TM35FIN -koordinaatistossa olevien karttateemojen maastoelementin koko on 20 m × 20 m. Tietoja voidaan käyttää esimerkiksi metsä-
Tiedostojen katselupalvelu: Paikkatietoikkuna.fi
4 | 12 Ma anoMistaja
5
Energiatodistus myös pientaloille
KORJaUSRaKENTaMiSEEN ENERGiaTEHOKKUUSvaaTiMUKSia Eduskunta on hyväksynyt marraskuun lopussa maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen, joka tuo myös korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräysten piiriin. Lakimuutos ja erityisesti sen perusteella annettava asetus on herättänyt huolta vanhojen rakennusten omistajissa ja ystävissä. Maanomistajain Liitto oli mukana eduskunnan ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ja toi esiin erityisesti maaseudun vanhojen rakennusten kunnostamiseen liittyviä näkökulmia. Uudet määräykset eivät saa uhata rakennusperintöä tai velvoittaa taloudellisesti kannattamattomiin toimenpiteisiin. Lakiesitykseen ei tullut muutoksia näihin seikkoihin, mutta ympäristövaliokunnan mietinnössä myös tämä aihepiiri oli otettu huomioon. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas) totesi mietinnön esittelypuheenvuorossaan: ”Energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpano edellyttää, että rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan silloin, kun rakennukseen tehdään suurempi korjaus tai muutostyö, jolla on merkittävä vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen. Energiatehokkuutta on parannettava vanhan rakennuksen korjauksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Uusia lupia ei lainmuutoksen takia tarvita.” Kuntien rakennusmääräykset ja lupakäytännöt ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia, joten epävarmuus uuden lain ja asetuksen käytännön vaikutuksista jatkuu. Tuija Nummela, toiminnanjohtaja
– Tärkeää on myös se, että uusi todistus sisältää suosituksia energiatehokkuuden parantamiseen. Siitä on hyötyä sekä nykyiselle että tulevalle asukkaalle, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru sanoo. Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 lähtien kaikessa uudisrakentamisessa rakennuslupaa haettaessa sekä vuodesta 2009 myynti- ja vuokraustilanteissa suurissa rakennuksissa ja uusissa pientaloissa.
Kuva virpi Lehtinen
Toiminnanjohtajalta
Hallitus antoi marraskuussa esityksen laiksi rakennuksen energiatodistuksesta. Sen mukaan energiatodistus tarvitaan jatkossa myös vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä, kuten muissakin rakennuksissa.
Siirtymäaika vanhoille pientaloille Uudistetut energiatodistukset tulevat käyttöön vaiheittain. Ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä vasta 1.7.2017 alkaen. Energialuokitus pohjautuu rakennuksen Elukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta ostoenergiankulutuksesta painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla. Uudistuksen myötä rakennuksen energialuokka (A–G) tulee ilmoittaa myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Energiatodistus on jatkossa voimassa 10 vuotta. Sen tekemisen voi yhdistää muuhun rakennuksesta tehtävään asiantuntija-arvioon, esimerkiksi kuntoarvioon.
Pientalojen energiankulutuksella on merkitystä, sillä niiden osuus rakennusten energiankulutuksesta on 27 %. Kaiken kaikkiaan rakennuksissa kuluu jopa 40 % energian kokonaiskulutuksesta Suomessa.
AVOIMET OVET PISPALASSA Pispalan pihoihin ja taloihin pääsi tutustumaan avoimien ovien tapahtumassa Euroopan rakennusperintöpäivien yhteydessä syyskuussa 2012. avoinna oli yhteensä 14 yksityistä kotia, rinteisiin perustettuja pihoja sekä piharakennuksia. Päivän teemaan oli koottu mukaan Pispalan
rakennushankkeita sekä erilaisia korjausrakentamiskohteita. Tapahtuman järjestäjänä toimi Tampereen rakennuskulttuurin keskus. Pispalaan oli mahdollista päivän aikana tutustua opastetulla kävelyretkellä, jonka aikana kuljettiin Pyynikin näkötornilta Pispan koululle.
viLJa-aLa KaSvaa, RYPSiaLa vÄHENEE Suomen 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalan käytössä suurimpia muutoksia vuonna 2012 ovat vilja-alan kasvaminen (+47 000 ha) ja rypsialan väheneminen (-24 000 ha) Vilja-ala kasvaa arviolta 4 % vuoteen 2011 verrattuna. Rypsiala on noin kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2011. Tiedot ilmenevät Matildan kesäkuun lopun maataloustilastoista.
6
Ma anoMistaja 4 | 12
Korjausrakentaminen Kultaus on esteettinen kokonaisuus. vaurion korjaus pyritään sopeuttamaan mahdollisimman hyvin kokonaisuuteen.
värimalleja työhuoneelta löytyy niin pohjustuksista kuin lehtikullan eri sävyistä.
TEKSTi: Juhani Krappe KUvaT: Pyry Krappe
Kultauksen riskejä
Kuiva sisäilma ja siivous Ohuenohut kultaus, vain noin 1/10000 milliä, kuluu liian ahkerassa siivouksessa. Myös nykyaikaiset siivouskemikaalit ovat myrkkyä lehtikullatuille huonekaluille, koristekuvioille ja muille esineille. – Vanhoista elokuvista tuttu pölyhuiska on riittävä tapa puhdistaa esineitä, neuvoo kultaajamestari Raimo Snellman. Ortodoksisen tsasounan kullattu ikonostaasi kesti hyvin sen, että sisällä oli pakkasta yli kaksikymmentä astetta, mutta nykyaikainen lämmitys pystyy tuhoamaan kultauksen. – Kultauksen kiinnittävä sidosaine kutistuun kuivassa sisäilmassa ja pohja hapertuu. Lopputuloksena on kultauksen irtoaminen. Kultaajan näkövinkkelistä pronssimaalien keksiminen oli vihonviimeinen asia. Kullattuja esineitä on paikkailtu pronssimaalilla ja kultaus on tuhottu täydellisesti. – Pronssimaalilla tehtyjen korjausten poistaminen on lähes mahdotonta.
Kuntokartoitus kannattaa Kultausta on kautta aikojen käytetty runsaasti huonekaluissa ja myös arvorakennusten katto- ja seinäkoristeissa. – Kultausten kuntokartoitus kannattaa tehdä, Raimo Snell-
man neuvoo. Kultaajamestari on erikoistunut kartoitusten tekoon. – Kartoituksessa selvitetään kultausten kunto, arvioidaan tarvittavat restaurointityöt ja annetaan myös töiden kustannusarvio. Kuntokartoituksessa selvitetään myös, kuinka kultauksia on hoidettu ja annetaan tarvittaessa uudet hoito-ohjeet.
Säilyttävää korjausta Vanhojen kultausten restaurointi vaatii sekä taitoa että silmää. Ammattilainen pyrkii säilyttämään mahdollisimman paljon vaurioitumatonta vanhaa ja käsittelee korjauksen niin, että se sopeutuu hyvin kokonaisuuteen. – Erilaisten kultaus- ja pohjustustekniikoiden tunteminen on avainasemassa. Lehtikultaa löytyy monta eri sävyä kultapitoisuudesta ja valmistusmaasta riippuen. Vaurioiden korjaamista ei kannata pitkittää, sillä niiden korjaamisen kautta löytyy todennäköisesti myös syy vaurioiden syntymiseen.
4 | 12 Ma anoMistaja
7
Energiapuu puhuttaa metsänomistajia
Korjuussa paljon erilaisia mahdollisuuksia Energiapuusta ovat nyt kaikki puunostajat erittäin kiinnostuneita. Se on nähty. Energiapuuta ostetaan sekä pystykaupalla että hankintakaupalla.
TEKSTi Ja KUva: Rauno Numminen, Suomen Metsätilanomistajien Liiton puheenjohtaja
S
ekä metsänomistajan että puunostajan kannalta on tärkeää valita oikea ajankohta energiapuun korjuuseen. Metsä ei saa olla liian pientä, koska silloin ei kerry riittävästi pinoon pantavaa eikä toisaalta liian isoa, koska silloin karkaavat metsätalouden tuet energiapuun korjaajan ulottumattomiin.
Tuet elinehto Nuoren metsän hoito on metsän kasvatuksen tärkein vaihe. Siinä luodaan metsän tulevaisuus vähintään viideksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Aikaisemmin nuoret metsät hoidettiin niin, että puut vain kaadettiin raivaussahalla maahan. Tällaisen toimenpiteen jäl-
8
Ma anoMistaja 4 | 12
Metsäpalvelupäällikkö, metsänhoitaja Kalle Karosto Usewoodista kiertää työkseen koneelle sopivia taimikoita ja nuoria metsiä. Niitä riittää.
Kuva Usewood
Metsurit loppuvat metsistämme ja metsänomistajat ikääntyvät. Koneita tarvitaan energiapuun korjuuseen. Onneksi niitä myös koko ajan kehitetään. Esimerkiksi Usewood on tuonut markkinoille taimikonhoitoon ja enegiapuun korjuuseen soveltuvan kohtuuhintaisen Tehojätkän.
keen metsässä ei viitsinyt kulkea kymmeneen vuoteen, koska puun runkoja oli sikin sokin joka puolella. Nyt tämä aikaisemmin maahan kaadettu jätepuu on muuttunut arvokkaaksi energiapuuksi. Näin on hyvä. Metsänomistaja saa nuoren metsän hoitoon valtiolta hehtaarikohtaista tukea noin 150–200 euroa metsän koosta ja tekotavasta riippuen. Tämän lisäksi metsänomistaja saa korjuutukea 7 euroa kiintokuutiolta, jos puu menee energiakäyttöön ja kertymää on vähintään 20 kiintokuutiota. Hehtaarirajaa kertymälle ei ole.
pantavaa on tarpeeksi. Energiapuuta voidaan korjata monella tapaa. Pöllipuun kokoisesta puusta voidaan tehdä kuitua sellun keittoon ja pienemmistä rungoista ja latvoista energiapuuta. Kaikki puu voidaan myös tehdä energiapuuksi. Lisäksi energiapuu voidaan korjata metsästä karsittuna tai oksineen. Kaikki vaihtoehdot ovat käyttökelpoisia. Metsänomistajan pitää vain punnita, mikä on paras vaihtoehto hänen metsälleen ja lompakolleen.
Korjuumenetelmiä paljon
Aikaisemmin nuoren metsän hoito miellettiin sellaiseksi toimenpiteeksi, mistä metsänomistajalle tulee vääjäämättä vain
Puun ostajat ovat erittäin kiinnostuneita ostamaan energiapuuta, jos vain pinoon
Kysyntä selkeässä kasvussa
kuluja. Enää ei ole näin. Jos jonkun kannattaa koota metsästä energiapuu, hakettaa se ja kuljettaa vielä polttolaitokselle niin se on tekijälle bisnes. Tästä bisneksestä osa kuuluu aina myös metsänomistajalle. Satakunnassa järjestetyssä energiapuupäivässä osallistujilta kysyttiin syytä siihen, miksi nuoria metsiä ei hoidata. Yleisin vastaus oli tiedon puute. Toisena syynä mainittiin se, että kun metsä saadaan perintönä, niin sen hoitoon ei välttämättä haluta panostaa. Metsänomistajin kannattaa nyt ryhdistäytyä nuorten metsiensä hoidossa ja ottaa sieltä saatava raha talteen. Ostajia energiapuulle riittää ja kysyntä on selkeässä kasvussa.
4 | 12 Ma anomistaja
9
Kaikki kultaus ei suinkaan näytä samanlaiselta. Kirkkautta ja kontrasteja voidaan säätää.
10
Ma anomistaja 4 | 12
Kultaajamestari Kulta on ikuisuuden ja valon symboli. Se on myös kestävää, kun työ tehdään oikein.
Teksti: Juhani Krappe kuvat: Pyry Krappe
Kulta
- ikuisesti kestävä valo Lehtikultaa on käytetty esineiden pinnoitukseen 4 000 vuotta. Kaksoisvirtojenmaassa opittiin kultaa lyömään riittävän ohueksi, jotta sillä voitiin päällystää vaikka kokonaiset vankkurit.
–K
ultaan on liittynyt aina syvää symboliikkaa, sanoo kultaajamestari Raimo Snellman, joka on tutustunut perinpohjaisesti sekä läntiseen että itäiseen kultauskulttuuriin. Oikeissa olosuhteissa kultaus kestää ikuisesti, siksi uskonnot joka puolella maailmaa ovat ottaneet sen käyttöön. – Meille kultaus on varmaan tutuinta ikonitaiteessa, sanoo Raimo Snellman, josta tuli 1980-luvulla ortodoksi kultauksen ja ikonitaiteen kautta.
Tie kultaajaksi vanhojen esineiden kautta Nuoren miehen tähtäimessä ei ollut käsityöläisen ammatti, kun
hän lähti opiskelemaan Walesin yliopistoon Englantiin kieliä sekä englantilaista ja amerikkalaista kirjallisuutta ja yritystaloutta. – Käytin vapaa-aikani kiertelemällä antiikkiliikkeissä ja huutokauppakamareissa. Siellä syttyi halu tietää enemmän mystisestä kultauksesta. Varsin nopeasti Snellmanille selvisi, että mustasukkaisesti ammattikunnan ulkopuolisilta varjellut työmenetelmät olivat katoamassa. Suomessa oli silloin enää yksi kultaajamestari. Kisällejä ja mestareita ei ollut valmistunut viimeisen 50 vuoden aikana. – Lähdin etsimään Ruotsista, Saksasta ja Englannista paikkaa, jossa voisi opiskella alaa, hän kertoo. Opiskelupaikka urkeni silloisesta Neuvostoliitosta Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin.
4 | 12 Ma anomistaja
11
Kultaajan työkalut eivät ole muuttuneet vuosituhanten aikana.
– Oikeastaan kävi paremmin kuin hyvin, sillä kultausta oli Suomessa tehty pääosin länsimaiseen tyyliin. Nyt oli mahdollisuus tutustua itäiseen perinteeseen venäläisen taiteen museossa toimivassa kultaajamestari Petrovits Slezinin työyhteisössä. Kieliopinnot koituivat myös hyödyksi, sillä Snellman sai opettajakseen mestarin pojan Viktor Slezinin, joka oli myös kultaajamestari. – Viktor halusi oppia lisää englantia, jota hän oli siihen mennessä opiskellut lähinnä The Beatlesien levyiltä.
Työ ja tekijä löysivät toisensa Mestari Petrovits Slezin tuli 1990-luvun alussa kultaajaksi valmistuneen Raimo Snellman kanssa Suomeen ja kierteli ortodoksisissa seurakunnissa tutkimassa ikonostaasien kuntoa. Korjattavaa löytyi runsaasti ja tuoreella kultaajalla oli oikeaa tietoa idän suunnasta tulleiden esineiden kunnostamiseen. – Kullattuja esineitä oli tuotu idästä, mutta kultausopit olivat lännestä, muistuttaa Raimo Snellman. Tuoreen käsityöläisen ensimmäinen mittavampi urakka oli Ilomantsin ortodoksisen kirkon ikonostaasien konservointi ja ulkopuolisten ristien kultaus. Ortodoksisen kirkkohallituksen päätös ikonostaasien tarkastusohjelmasta työllisti Snellmanin pitkäksi aikaa, ensin ohjelman asiantuntijana ja sen jälkeen usean hankkeen toteuttajana. Kirkon lisäksi myös museovirasto oli herännyt kunnostamaan arvorakennusten kultauksia. Raimo Snellmanin mielestä ehkä tärkein asia kuitenkin oli alan 12
Ma anomistaja 4 | 12
Ohuenohuet lehtikultalehdet pakataan yksitellen. Pakkaus kertoo kullan pitoisuuden, valmistajan ja valmistusajankohdan.
ammattitutkintojen herättäminen henkiin. Opetushallitus otti Snellmanin ja viiden muun kultaajan kanssa ehdotuksesta alan näyttötutkinnot uudelleen valikoimaansa, ja vuonna 1994 sveitsiläinen Michael Schinabeck otti vastaan ensimmäiset kisällin ja mestarin tutkinnot. Nykyisin kultaajan ammattitutkintojen järjestäminen tapahtuu keskitetysti Helsingin maalariammattikoululla.
Oman tien kulkija Raimo Snellman huomasi kultauksesta kiinnostuessaan, että ammattisalaisuudet olivat pitkään olleet samojen käsityöläissukujen hallussa. Niitä ei jaettu ja siksi koko ammatti oli vaarassa kadota. – Lehtikultaus on ikivanha työtapa, jonka rinnalle myöhemmin tuli teollinen sähkökemiallinen pinnoitus, joka leikkasi alan kasvun. Ikivanhan menetelmän tuntemiseen on kuitenkin tarvetta. Kultaajamestarin mielestä taidon pitää elää ja se onnistuu vain perusasioiden vapaalla opettamisella. Opetuksen tarjoaminen ei ole jäänyt vain ajatuksen tasolle. Kultaus Oy Snellmanin siirtyminen kulttuurikeskus Sofian suojiin Helsingin Kallahteen vuonna 2007 tarjosi kultauskurssien järjestämiseen hyvät puitteet. Kulttuurikeskus Sofiaa hallinnoi Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, joten paikka on erittäin osuva. Raimo Snellmanin mukaan hyvää on myös se, että tiloissa onnistuu kookkaidenkin töiden restaurointi. Työhuoneen jatkuminen on turvattu, siitä Raimo Snellman on
Snellmanin työhuone on huolehtinut siitä, että kultaamisen taito jatkuu Suomessa. Mikko Snellman on kultaajamestarin viides oppisopimusoppilas ja todennäköinen työhuoneen jatkaja.
4 | 12 Ma anomistaja
13
Kultaajien ammattikunta on pieni, Suomessa työskentelee neljä kultaajamestaria.
TAIDETTA JA UUSIA ESINEITÄ Kultausta on käytetty taiteessa kautta aikojen. Edelleen löytyy taiteilijoita, jotka käyttävät sitä töidensä tehokeinona. Raimo Snellman on tehnyt yhteistyötä muun muassa Maaria Wirkkalan ja Pekka Jylhän kanssa. Tuoreimpia töitä on Outi Pieskin ”Eatnu, eadni, eana – virta, emo, maa”, saamelaiskäräjien parlamenttisaliin kulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. – Työhön kuuluvat saamelaisnaisen korut, Lapin riskut, on kullattu. Snellmanin työhuoneella valmistuu myös yritysten palkintoja. Työn alla on esimerkiksi peltisepän litkaraudan kultaus. Se luovutetaan vuosittain perinteisiä kattoja urakoivassa yrityksessä vuoden peltisepälle. Kultauksen ovat saaneet myös Moskovaan matkaavien loisteputkien kuristimet. Lehtikultaa on käytetty jopa jälkiruokien ja makeisten koristeluun. Esimerkiksi Intiassa lehtikultaa ja lehtihopeaa käytetään häissä pääruokien juhlistamiseen.
14
Ma anoMistaja 4 | 12
Litkarauta on kattopeltisepän perinteinen työkalu, joka kullattuna muuttuu kunniapalkinnoksi.
tyytyväinen. Omat lapset ovat ohjautuneet muihin ammatteihin, mutta jatkaja löytyi kuitenkin suvusta. – Sukulaispoika Mikko, joka on ammatiltaan sisustusasentaja, autteli minua aina silloin tällöin. Viisi vuotta sitten hän tuli kokeilemaan kultausta ja jäi oppilaaksi. Kultaajakisällin ammattitutkinnon Mikko Snellman suoritti tänä vuonna.
Kulta on kierrätetyin metalli Raimo Snellman arvioi, että kullan kierrätys on esimerkillisen tehokasta. Laskelmien mukaan maailman maanpäällisen kullan määrä viimeisen 5 000 vuoden aikana on 160 000 tonnia. Lehtikultaukseen ei maailman kultavarannosta paljoa kulu, sillä pinnoituksen paksuus on yhden kymmenestuhannesosa millin luokkaa. – Kulta on ainutkertainen metalli, sillä siihen ei pysty mikään, eivät edes ilman saasteet. Esimerkiksi kirkkojen kupoleiden ristien kultauksen kestävyyttä on tutkittu yhdessä Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n kanssa. Raimo Snellman on alusta asti ollut kiinnostunut itäisen ja läntisen kultauksen eroista, aineresepteistä ja työtavoista sekä esteettisistä ja taiteellisista näkökohdista. – Varsin kiinnostavaa on ollut päästä tutustumaan myös kaakkoisaasialaiseen kultauskulttuuriin, Raimo Snellman sanoo.
Maanomistaja ennen
4 | 12 Ma anoMistaja
15
TEKSTi Ja KUvaT: Tuija Nummela
Maanomistajain Liiton tuulivoimaseminaarissa 18.10. Helsingin Suomalaisella Klubilla oli alustajina ilpo Mattila MTK:sta ja Jari Suominen (kuva keskellä) Suomen Tuulivoimayhdistyksestä
Tuulivoimaa syysseminaarissa Maanomistajain Liiton syyskokousseminaarin aiheena oli tuulivoima maanomistajan näkökulmasta.
M
TK:n energia-asiamies Ilpo Mattila kävi läpi tuulivoimatontin vuokrausperiaatteita. Tärkeää on tehdä kirjallinen sopimus jo tutkimusvaiheessa. Silloin vuokralainen selvittää tuulivoimalan rakentamisedellytyksiä. Sopimuksen pituus voi olla esimerkiksi neljä vuotta, jona aikana tutkitaan tuulioloja, suunnitellaan rakentamista ja haetaan tarvittavia lupia. Tältä ajalta maksetaan varausmaksu, joka jää maanomistajalle, vaikka rakentaminen ei lopulta toteutuisikaan. Varsinaisesta tuulivoimalan rakentamisalueesta maksetaan maanomistajalle vuokraa. Tuulivoimalan vaikutusalueelle, johon ei voi rakentaa muita voimaloita, maksetaan korvausta. Korvaus maksetaan vaikutusalueen pinta-alan suhteessa. Kaikki tuulivoimayhtiöt eivät kannata tätä mallia, mutta sitä on syytä vaatia tuulivoimala-aluetta vuokrattaessa. Tuulivoimaloita ei voi rakentaa liian lähelle toisiaan, joten yksi voimala rajoittaa seuraavien rakentamismahdollisuuksia ja siten viereisten maanomistajien toimintaa. Joissakin tapauksissa tuulivoimalalle on selvästi jokin luontainen paikka ja lähellä olevat alueet eivät tarkoitukseen esimerkiksi tuuliolojen tai
16
Ma anoMistaja 4 | 12
maaperän vuoksi sovi. Tämäkin on syytä ottaa huomioon korvauksista neuvoteltaessa. vuokrausvaihtoehdot ja sopimuksen pituus Varsinaisen tuulivoimalatontin vuokraa määriteltäessä on käytössä eri vaihtoehtoja. Vuokra voi olla kiinteä euromäärä per voimala per vuosi. Tässäkin tapauksessa on syytä sopia esimerkiksi elinkustannusindeksiin perustuvasta hinnantarkistusmahdollisuudesta. Toinen vaihtoehto on sähköntuotannon arvoon sidottu vuokra. MTK suosittelee näiden yhdistelmää eli osa vuokrasta kiinteänä, osa tuotantoon perustuvana. Sopimusta tehdessä on tärkeää määritellä sopimuksen pituus, esimerkiksi 25–30 vuotta. Mikäli vuokra sovitaan sähköntuotantoon sidotuksi, on sovittava tarkasti, mitä hintaa tarkoitetaan. Joka tapauksessa maanomistajan vuosituottotavoitteen suuruusluokka tulee olla 10 000–18 000 euroa. Tonttivuokran lisäksi pitää sopia myös teiden käytöstä tai mahdollisesta rakentamisesta. Paikalla olevan puuston poistaminen ja siitä saatavan tuoton kohdentuminen on myös sovittava. Tuulivoimala on liitettävä sähköverkkoon ja sitä varten on useimmiten rakennettava
uusia sähköjohtoja ja raivattava johtokäytäviä. Nämäkin seikat on otettava huomioon samoin kuin kunnossapitovastuu. Kiinteistövero sovitaan vuokralaisen maksettavaksi. Toiminnan päättymisen jälkeistä maisemointia varten on tarpeen perustaa takuurahasto tai asettaa muu riittävä vakuus. Kaikista yksityiskohdista on otettava selvää ennen allekirjoitusta. Mahdolliset salassapitolausekkeet eivät sido allekirjoittamatonta sopimustarjousta.
Kustannustehokasta sähköä tuulesta Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Jari Suominen antoi seminaariväelle laajan katsauksen tuulivoiman tuotantoon ja tulevaisuuteen. Sähkön asema merkittävimpänä energiamuotona vahvistuu ja sen kulutus kasvaa nopeasti. Tuulivoima on nopeimmin kasvava uusiutuvan sähkön tuotantomuoto erityisesti Euroopassa ja USA:ssa, tosin sähköntuotannon vaihtoehtojen lisääntyessä ei senkään osuuden kokonaistuotannosta ennusteta kasvavan kuin vajaaseen viidennekseen. Suomessa energiantuontilasku on kasvanut kaiken aikaa. Öljyn hinnan merkittävä nousu romahduttaisi Suomen vaihtotaseen. Vaihtotasetta on mahdollista tasa-
Kiinnostava vertailukohta
öntuotannosta vuonna Tanskassa tuulivoiman osuus sähk Suomessa 0,3 %. 2010 oli 24 %, Saksassa 9,4 % ja aa suuruusluokkaa. sam ovat -alat pinta en Suom ja Saksan ja Suomessa reilut Saksassa on asukkaita 81 miljoonaa a on 21 600 aloit voim tuuli 5 miljoonaa. Saksassa kappaletta, Suomessa 130. ä sopivaa tilaa Ja meiltä Suomesta ei tahdo löyty tapauksissa ssa usei ne vaan tuulivoimaloille, lähiseudun vapaaherättävät vastustusta erityisesti Saksasta on löytynyt ajan asukkais sa. Kuinkahan niille paikkoja? isiä syrjä ja sia tuuli vän riittä
painottaa tehokkaasti ja kilpailukykyisesti kotimaisella, uusiutuvalla energialla. Tuulivoima on yksi vaihtoehto.
Kokonaissuunnitelma vuoteen 2050 saakka Elokuussa 2012 Suomeen on rakennettuna 145 tuulivoimalaa ja rakenteilla on reilut 20, joista suurin yksittäinen kokonaisuus on Tuuliwatti Oy:n Tervolan hanke. Ensi vuodelle on jo tällä hetkellä suunniteltu rakennettavaksi 26 voimalaa. Maatuulivoimapuisto on suuri investointi. Kustannustehokas puiston koko on noin 30 MW eli 10-14 voimalaa. Kokonaisinvestointi on noin 50 miljoonaa euroa eli 1,6 M€/MW. Tuulivoimalat ja tornit muodostavat noin 80 % kokonaiskustannuksesta, maanrakentaminen, tiet ja perustukset 10-15 % ja sähköistys 5-10 %. Tuulivoimalle on tehty kokonaissuunnitelma myös Suomessa vuoteen 2050 saakka. Vuoteen 2020 arvioidaan voimaloiden lisääntyvän 100 kappaleen vuosivauhtia kokonaismäärän ollessa vajaa 1000. Sähköntuotanto olisi 6 TWh eli noin 6 % Suomen sähköstä, mikä on 50 % kotitalouksien sähkönkulutuksesta. Vuonna 2050 painopiste on suunnitelman mukaan siirtynyt jo korjausinvestointeihin ja laitoksia olisi yhteensä 4000. Ne tuottaisivat neljänneksen Suomen sähkönkulutuksesta. Sähkön hinnan nousu ja tuulivoimaloiden teknologinen kehitys luovat edellytykset huomattavalle tuulivoimatuotannon lisäämiselle Suomessa.
Maanomistajien mahdollisuudet Tuulivoiman mahdollisuudet maaseudun yritystoimintana herättivät seminaarissa
Useimpien maanomistajien kohdalla realistinen ratkaisu on tuulivoimatontin vuokraaminen alan yritykselle.
vilkasta keskustelua. Jonkin verran on jo maatilakokoluokan tuulivoimaloita rakennettu. Maanomistajan numerossa 3/12 on esitelty Oittisen tilaa ja siellä olevaa Hollannista tuotua käytettyä tuulivoimalaa. Varsinainen tuulipuistoyrittäminen todettiin mielenkiintoiseksi, mutta vaativaksi mahdollisuudeksi. Laaja-alaista neuvontaa ja konsultointia ei juuri ole saatavissa, vaan maanomistajan on itse perehdyttävä aiheeseen syvällisesti. Tästä syystä useimpien maanomistajien kohdalla realistinen ratkaisu tuulen hyödyntämiselle on tuulivoimatontin vuokraaminen alan yritykselle.
Liiton toiminta jatkuu vilkkaana Seminaaria edeltäneessä syyskokouksessa puhetta johti Veikko Salomaa. Toimintasuunnitelman painopisteiksi vuodelle 2013 hyväksyttiin tehostunut viestintä ja jäsenhankinta. Toisena kohtana oli lausunto tai muu vaikuttaminen merkittäviin maanomistukseen liittyviin valtakunnallisiin hankkeisiin. Kolmas painopiste on jokamiehenoikeudet maanomistajan näkökulmasta. Keväällä on tulossa opintomatka Ruotsiin yhdessä rakennushistoriallisen jaoksen kanssa. Syyskokouksen yhteydessä järjestetään jälleen seminaari tai muu tapahtuma maankäytön ajankohtaisista aiheista. Erityisenä aihealueena tulevana vuonna on luonnon monimuotoisuuden ja riistanhoidon edistämiseen keskittyvä Wildlife Estates -hanke, johon Maanomistajain Liiton jäsentiloista suositellaan osallistujia. Hallituksesta erovuoroiset Pekka Vilkuna ja Peter Storsjö valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle.
SUOMESSA 254 TUULIVOIMALLE SOVELTUVAA ALUETTA Ympäristöministeriön uusi raportti kokoaa yhteen maakuntien liittojen tuulivoimaselvitykset, joissa osoitetaan tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Mahdollisia tuulivoimalle soveltuvia alueita on Suomessa yhteensä 254. – Tuulivoima-alueita käsitteleviä maakuntakaavoja on parhaillaan vireillä 16 maakunnassa, kertoo erityisasiantuntija Nunu Pesu ympäristöministeriöstä. Kattavat selvitykset on toistaiseksi laadittu kaikkien muiden maakuntien paitsi Pirkanmaan ja Uudenmaan sekä Pohjois-Lapin alueiden osalta. Osa puuttuvista selvityksestä on vielä kesken. Selvitysten mukaan tuulivoimalle soveltuvien alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 400 km², ja alueille voisi selvitysten mukaan sijoittaa yhteensä noin 12 000 megawattia tuulivoimaa.
MAHDOLLISUUKSIA JA RAJOITTEITA Rannikkoseutu ja meri-alueet ovat lähtökohtaisesti muuta Suomea tuulisempia alueita. Sisämaassa tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita sijaitsee eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Lentoesterajapinnat, puolustusvoimien varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet sekä ilmatieteen laitoksen säätutkat aiheuttavat rajoitteita, jotka vaikuttavat siihen, voidaanko alueelle rakentaa tuulivoimaloita. www.tuuliatlas.fi
4 | 12 Ma anoMistaja
17
Euroopan historialliset kiinteistöt European Historic Houses
KÄÄNNÖS: Jari Leino KUVAT: Hannele Helkama-Rågård
EHHA:n yleiskokous Virossa Euroopan kulttuurinen monimuotoisuus vahvasti esillä.
K
okouspaikan valintaa perusteltiin sillä, että Viro on 2000-luvulla saavuttanut erinomaisia tuloksia taloudellisen kasvun ja dynaamisen yrittäjyyden saroilla. Tämä on heijastunut myös historiallisiin rakennuksiin. Monet vanhojen kartanoiden omistajasuvut ovat saaneet tilansa takaisin ja ryhtyneet kunnostamaan niitä. Historiallisista syistä Virossa on melkoinen määrä kartanoita. 1900-luvun alussa kartanoita oli 1250, joista reilut kolmesataa on yhä olemassa. Yksi näistä on Sakan kartano, jossa EHHA:n yleiskokous ja seminaari pidettiin. Sakan kartanon vuodesta 2001 alkaen omistanut Tõnis Kaasik on 18
Ma anomistaja 4 | 12
Viron kartanoyhdistyksen puheenjohtaja ja entinen Viron ympäristöministeri.
Monipuolinen ohjelma Tõnis Kaasikin pitämän tervetuliaispuheenvuoron jälkeen EHHA:n puheenjohtaja Rodolphe de Looz-Corswarem esitteli järjestön uusimpia projekteja, minkä jälkeen kansallisten järjestöjen puheenjohtajat kertoivat omien järjestöjensä toiminnasta vuodelta 2012. Lounastauon jälkeen jatkettiin seminaarilla aiheesta ”Historiallisten rakennusten ylläpito muuttuvassa Euroopassa – Pohjoismaiset kokemukset”. Seminaarin ensimmäinen osa käsitteli rakennetun
kulttuuriperinnön osuutta eurooppalaisen maiseman monimuotoisuudessa. Seminaarin toisella osuudella pureuduttiin perintölakiin. Esitysten aiheina olivat muun muassa kehitteillä oleva eurooppalainen notaariverkosto sekä Viron perintölaki. Seuraavaksi esiteltiin kolmen kartanon tarinat Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Suomen osuudesta vastasi Kulloon kartanon Thomas Frankenhaeuser. Kaikkien esitelmien keskeinen sanoma oli, että kartanon tai linnan ylläpito ei ole helppoa, vaan vaatii selkeän vision siitä, miten historiallinen rakennus herätetään jälleen henkiin. Mutta jos mielikuvitusta, unelmia ja ideoita riittää, hankkeesta voi tulla myös
taloudellinen menestys. Monet virolaiset yrittäjät ovat tehneet kartanoistaan menestyviä yrityksiä, kuten keramiikkatuotteita valmistava Atlan kartano tai luksushotelliksi ja -kylpyläksi muutettu Pädasten kartano. Seminaarin lopuksi Viron entinen ulkoministeri ja nykyinen europarlamenttiedustaja Kristiina Ojuland kertoi kiinteän kulttuuriperinnön merkityksestä ja sitoutumisestaan säilyttämään Euroopan kulttuurillista monimuotoisuutta, joka tekee Euroopasta niin erityisen.
Selviä saksalaisvaikutteita Seuraavien kahden päivän aikana kokousvieraat tekivät tutustumisretkiä Viron kar-
tanoihin. Useiden kartanoiden rakennustyylissä on havaittavissa selviä saksalaisvaikutteita, mikä onkin hyvin luonnollista, koska monet niistä rakennettiin 1700- ja 1800-luvuilla Baltian saksalaisten aatelissukujen toimesta. Monet näistä suvuista ajettiin pois mailtaan ensimmäisen ja toisen maailmansodan myllerryksissä. Viron itsenäistymisen jälkeen vain 2 % näistä suvuista palasi asumaan vanhoihin kartanoihinsa, jotka olivat kommunistien vallan aikana olleet joko täysin hylättyinä tai muussa käytössä, kuten kouluina tai hallintorakennuksina.
MISSÄ SUOMALAISTEN TIETOISUUS JA MENNEISYYDEN KUNNIOITUS? Me suomalaiset, jotka saimme osallistua EHHA:n vuosikokoukseen Virossa ja siihen liittyvään kartanokierrokseen, saimme paljon pohdittavaa. Kuten oheisesta artikkelista ilmenee, historian tapahtumat ovat kohdelleet Viron ja muiden Baltia maiden kartanoita kovakouraisesti. Poliittisena tavoitteena on selvästi ollut aatelis- ja säätyläiskulttuurin muistomerkkien hävittäminen. Rakennusten annettiin rappeutua ja raunioitua, tai vaihtoehtoisesti rakennukset otettiin sellaiseen käyttöön, joka lopuksi tuhosi ne. Hyvin yleistä oli, että päärakennukset muutettiin kouluiksi. ”Puhdistus” koski toisin sanoen ihmisten lisäksi myös rakennuksia. Nyt, kun Viro on jälleen saanut luvan hoitaa omia asioitaan, esille on noussut ilahduttavan voimakas tarve ja halu korjata ja pelastaa mitä pelastettavissa on. Erityisesti meille vieraille jäivät mieleen europarlamentaarikko Kristiina Ojuland ja kansanedustaja Imre Sooäär, jotka puhkuivat intoa pelastaa kartanorakennuksia myös tuleville sukupolville. Mieleemme jäivät myös ne virolaiset, jotka olivat ottaneet tehtäväkseen osallistua tähän tärkeään tehtävään hankkimalla kartanon entisöidäkseen sen. Monesti on hyvin haasteellista luoda rakennusten yhteyteen tarvittavaa kassavirtaa, kun ympäröivät maatalousmaat useimmiten eivät enää kuulu kartanon omistukseen. Miten meillä Suomessa? Meillä ei ole ollut neuvostovaltaa, eikä meillä myöskään ole ollut määräävässä asemassa sellais-
EUROPEAN HISTORIC HOUSES ASSOCIATIONS
www.europeanhistorichouses.eu info@europeanhistorichouses.eu
ta poliittista voimaa, jonka tavoitteena olisi ollut menneisyyden hävittäminen. Meidän rakennusperintömme on hyvin vaatimaton eteläiseen naapuriimme verrattuna. Kuitenkin näyttää siltä, että emme kykene hoitamaan edes sitä pientä mitä meillä on. Valtio (Senaatti-kiinteistöt) kokee myyntitilanteessa tärkeämmäksi, että viimeinenkin sentti saadaan kotiin kuin että toimiva historiallinen maatila vanhoine pää- ja talousrakennuksineen pelastettaisiin tuleville sukupolville. Eräs metsäyhtiö katsoi tehtäväkseen tuhota Dalkarbyn kartanon Pohjan pitäjässä. Nämä pintaraapaisut käyvät esimerkkeinä Suomessa vallalla olevasta mentaliteetista. Myöskään monet yksityishenkilöt eivät tiedosta, että vanhan rakennuksen ja rakennusympäristön omistaminen on velvoittavaa. Yhteiskunta ei viesti vero- tai muilla porkkanoilla, että kulttuuriympäristön vaaliminen on tärkeää. Viron lisäksi myös Ruotsi on ihan eri tasolla kun Suomi näiden asioiden tiedostamisessa. Herää kysymys, mistä tämä johtuu. Ollaanko Suomessa yleisesti päättäjiä ja lainsäätäjiä myöten välinpitämättömiä vaiko vastuuttomia historiallisten ympäristöjemme suhteen? Toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä ja nopeasti. Peter Storsjö Maanomistajain liiton hallituksen jäsen
Disclaimer - 67 rue de Trèves B-1040 Brussels Tel +32 2 235 20 01 - Fax +32 2 234 30 09
4 | 12 Ma anoMistaja
19
Country Side ELO – European Landowners’ Organization
Maatalouden tulevaisuus on teknologiassa
E
uroopan maanomistajajärjestön ELO:n ja Syngentan järjestämässä foorumissa oli paikalla yli 300 alan ammattilaista. Avajaispuheessaan Espanjan maatalousministeri Miguel Arias Cañete painotti, että viljelijöiden on tehostettava toimintaansa voidakseen tuottaa korkealaatuista ruokaa ja samalla suojella ympäristöä. Tämä vaatii lisäinvestointeja teknologiaan ja maatalouden tutkimukseen, koska tulevaisuudessa meidän on pystyttävä tuottamaan yhä enemmän satoa samalla viljelyalalla. Ministeri Cañete oli vahvasti sitä mieltä, että GMO*-kielto on haitaksi eurooppalaisten viljelijöiden kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuuden suurena haasteena on pystyä ruokkimaan kaikki maapallon 9 miljardia asukasta vuoden 2050 väestöennusteen mukaan, vaikka viljelykelpoisen maan määrä ei tule juurikaan kasvamaan. Suurin ongelma ei ole ruuan tuottaminen vaan sen jakaminen maailmanlaajuisesti.
tuottaminen on avainasemassa, mikäli viljelijöiden halutaan ottavan käyttöön uusia, tehokkaampia ja kestävämpiä viljelymenetelmiä ja -tekniikoita. Viljelijät haluavat ja osaavat kehittyä, mutta he tarvitsevat lisää tietoa ja teknologian siirtoa maaseudulle. CAP**-uudistuksessa onkin mukana uusi, maatalouden tuotekehitykseen tarkoitettu 4,5 miljardin euron investointiohjelma.
Järkevä vedenkäyttö haasteena Useissa puheenvuoroissa korostettiin puhtaan veden, kastelujärjestelmien ja pohjaveden merkitystä kaiken maatalouden perustana. Intialaisen Liberty-instituutin edustaja Barun Mitra kertoi niistä haasteista, joita hänen kotimaassa on järkevään vedenkäyttöön ja eri alueiden väestöpaineisiin liittyen.
Lopuksi maatalouden tulevaisuusfoorumin puheenjohtaja, EU:n entinen maatalouskomissaari Franz Fischler kiitti kaikkia puhujia ja osallistujia todeten, että tapahtuman aikana järjestetyt yleisöäänestykset olivat antaneet arvokasta tietoa kunkin osallistujamaan erityisongelmista, kuten tuotanto- ja ravinneketjuista. Fischlerin mukaan maatalouden perustutkimus on hyvällä tolalla, mutta teknologisessa tuotekehityksessä on vielä parantamisen varaa. Uuden teknologian saaminen jokapäiväiseen käyttöön tulee vaatimaan amerikkalaistyylistä riskipääomaa. Seuraavana päivänä ELO:n jäsenillä oli mahdollisuus tutustua biodiversiteetin hallintaan käytännössä Toledon eteläpuolella sijaitsevalla El Castanarin tilalla.
Kuva Janne Lehtinen
KÄÄNNÖS: Jari Leino
Syyskuun alussa Madridissa pidetty maatalouden alueellinen Forum for the Future of Agriculture 2012 -tulevaisuusfoorumi vaati aikaisempaa suurempia panostuksia maatalouden tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Myös viljelijöiden yhteiskunnalle tuottamista hyödyistä tulisi tiedottaa paremmin suurelle yleisölle.
Globaali visio maanviljelystä ja ympäristönsuojelusta ELO:n puheenjohtaja Corrado Pirzio-Piroli puhui aluksi maatalouden tuottamista julkishyödykkeistä, kuten ravinteiden kierrätyksestä ja elinympäristöjen säilyttämisestä. Hänen mukaansa tärkeintä on luoda mekanismeja, jotka palkitsevat kestävän kehityksen sääntöjen mukaan toimivia viljelijöitä ja rankaisevat niiden rikkojia. ELO:n mielestä neuvontapalvelujen
EUROPEAN LANDOWNERS’ ORGANIZATION
20
Ma anoMistaja 4 | 12
COUNTRY SIDE on ELO:n kuukausittain julkaistava jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton toiminnasta ja maanomistusasioista EU:ssa. Lehti julkaistaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.
*Geenimuunneltu organismi
**Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka
Lehden tiivistelmän voi lukea ELO:n kotisivuilla www.elo.org josta löytyy myös lehden tilauslomake. Lehden hinta on 50 euroa/vuosikerta.
PÄÄTOIMITTAJA Ronan Girard, Rue de Trèves 67, B - 1040 Bruxelles, Belgia. SÄHKÖPOSTI countryside@elo.org, PUH. 0032 (0)2 234 30 00
”Kukaan ei ole maanomistajan puolella!”
-lause on ote arkitodellisuudesta. Maankäytön suunnittelijoiden pöytiin ei kutsuta maanomistajien edustajia ja valmiisiin ratkaisuihin vaikuttamisessa on lähes ainoa tie tehdä valitus. Maanomistajain Liitto on hereillä puolestasi. Se kulkee askeleen edellä antamalla lausuntoja maanomistusta koskevien lakien valmisteluun ja auttaa maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä. Toivomme, että mahdollisimman moni löytää Maanomistajain Liiton, jäsenmäärän kasvu lisää painoarvoa. Sinulla on liiton jäsenä tärkeä tehtävä; anna sivun 23 kuponki naapurillesi, tuttavallesi - niin hän voi liittyä liiton jäseneksi tai hankkia lisätietoa liiton toiminnasta.
Asianajaja
Johan Bardy Tel +358 9 278 4300, +358 400 486060 Fax +358 9 278 4301 johan.bardy@bardy-rahikkala.fi
Puh. 040 707 4753 www.porvoonwanharautakauppa.fi Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO
Asianajotoimisto BARDY RAHIKKALA Unioninkatu 20–22, Helsinki www.bardy-rahikkala.fi
KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖOIKEUS (MM. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) RIITA-ASIAT (MM. ASUNTOKAUPPA-ASIAT JA RAKENTAMISOIKEUS) • SOPIMUSOIKEUS (SOPIMUSTEN LAADINTA JA TARKASTUS) • YHTIÖOIKEUS JA LIIKEJURIDIIKKA • KONKURSSI- JA VELKAJÄRJESTELYASIAT • VAHINGONKORVAUSASIAT JA KULUTTAJASUOJA • PERHE- JA PERINTÖOIKEUS • RIKOSOIKEUS • •
KARTANOPUOTI - PANIMO www.malmgard.fi
Kaikki palvelut kiinteistökauppaan Kaikki palvelut Kaikki palvelut kiinteistökauppaan kiinteistökauppaan TILA O I ARVTILA ARV
IO
KAUPPA- KA KIRJA VKAH UPANKAUPPAA VI ST KIRJA VAH UPAN VIS - U S T US
Snellmaninkatu 25 A 3, 00170 Helsinki • info@advoline.fi www.advoline.fi • puh. (09) 4289 0130 • fax 045 689 0881 Asianajaja, varatuomari Tatu Henriksson, puh. 045 130 0567 Varatuomari Alf Henriksson, puh. 050 303 1825
Järvenkyläntie 353 25230 Angelniemi (Salo) Puh: 010 2311 530
www.antiikkiverstas.com erikoishöyläämö • verstaat
myymälä näyttely www.antiikkiverstas.com arkisin 9–17, la 10–14 •
www.antiikkiverstas.c www.antiikkiverstas.com
OlaviNieminen Nieminen Olavi Olavi Nieminen metsänhoitaja,LKV LKV metsänhoitaja, metsänhoitaja, LKV julkinenkaupanvahvistaja kaupanvahvistaja 402713/73 julkinen 402713/73 julkinen kaupanvahvistaja 402713/73
Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy Joupinpuisto 12 A, 02760 Espoo Puhelin 050 527 0545, olli@ollinmetsa.fi
Metsätila-arviointi O. Nieminen NieminenOy Oy Metsätila-arviointi O. www.ollinmetsa.fi Joupinpuisto 02760Espoo Espoo Joupinpuisto 12 12 A, A, 02760 Puhelin olli@ollinmetsa.fi puhelin050 050527 527 0545, 0545, olli@ollinmetsa.fi
www.ollinmetsa.fi www.ollinmetsa.fi
4 | 12 Ma anoMistaja
21
Oikeustapauksia KORKEIN OIKEUS JA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Tarkemmin päätöksiin voi tutustua valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi
3.10.2012/2623 KHO:2012:89 Luonnonsuojelulaki - Metsälaki - Liito-oravailmoitus - Menettely ympäristökeskuksessa Menettelyvirhe - viipymättä annettava päätös - Määräaika Luonnonsuojelulain 72 a §:n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on annettava päätöksensä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämiseksi viipymättä sen jälkeen, kun se on saanut metsälain 14 b §:ssä tarkoitetun ilmoituksen metsäkeskukselta. Luonnonsuojelulain 72 a § ei kuitenkaan sisältänyt sellaista menettelyllistä määräaikaa, jonka ylittymisen perusteella päätös olisi tullut kumota. Luonnonsuojelulaki 72 a § Ks. ja vrt. KHO 2009:38. 24.9.2012/2509 KHO:2012:80 Maankäyttö ja rakentaminen - Ranta-asemakaava - RM-alue - Selvitysten riittävyys - Yleiskaavallisen tarkastelun puuttuminen - Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Ranta-asemakaavalla oli suunniteltu uusi matkailualue noin 14 hehtaarin suuruiselle alueelle. Matkailua palveleville rakennuksille oli osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 2 300 kerrosneliömetriä. Kaavaselostuksessa oli arvioitu, että alueella tulisi vierailemaan kesäisin 111-253 henkilöä vuorokaudessa. Ranta-asemakaavaa laadittaessa maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetut tutkimukset ja selvitykset oli tehty ainoastaan kaavoitettavan alueen osalta. Kun otettiin huomioon kaavassa matkailua palvelevien rakennusten korttelialueille osoitetun rakennusoikeuden määrä ja sen mahdollistama käyttäjämäärän lisääntyminen, ranta-asemakaavaa laadittaessa olisi tullut selvittää myös kaavan vaikutukset kaava-alueen ympäristön ranta-alueiden maankäyttöön. Kaavan pohjana olevien selvitysten perusteella ei ollut arvioitavissa, täyttikö kaava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentissa, 54 §:n 2 momentissa ja 73 §:n 1 momentissa asetetut vaatimukset rakentamisen ja muun maankäytön sopeutumisesta rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaava-alueen maankäytön suhdetta ympäröivän alueen maankäyttöön ei ollut myöskään selvitetty oikeusvaikutteisella yleiskaavalla. Puutteellisten selvitysten vuoksi ei ollut mahdollista arvioida rantaasemakaavan kohtuuttomuutta naapuritiloille mahdollisesti suuntautuvan merkittävän vir-
22
Ma anoMistaja 4 | 12
kistyskäytön ja rakennusoikeuden tasapuolisen jakautumisen kannalta. Ranta-asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös oli selvitysten puutteellisuuden vuoksi lainvastainen. 18.9.2012/2453 KHO:2012:79 Ympäristövaikutusten arviointimenettely - arviointimenettelyn soveltaminen yksittäistapauksessa - Hallintopäätös Yva:n tarpeesta - Yhteysviranomainen - Muutoksenhaku lupa-asiassa - Menettely hallinto-oikeudessa - Maa-ainesten ottaminen - Lupa-asian ratkaisu Alueellinen ympäristökeskus oli ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä YVA-laki) 6 §:n 1 momentin nojalla mainitun lain mukaisena yhteysviranomaisena antamassaan päätöksessä todennut, ettei maa-ainesten ottamista koskevaan hankkeeseen ollut sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (jäljempänä YVA-menettely) YVA-lain 4 §:n 2 momentin nojalla. Kunnanhallituksen myönnettyä sittemmin hankkeelle maa-aineslain mukaisen luvan F ja hänen asiakumppaninsa olivat valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatineet, että maa-aineslain mukainen lupa kumotaan. Vaatimusta oli perusteltu muun ohella sillä, että maa-aineslain mukaiset luvan myöntämisedellytykset eivät täyttyneet ja sillä, että hankkeeseen olisi tullut soveltaa YVA-menettelyä. Hallinto-oikeus oli ratkaissut F:n ja hänen asiakumppaninsa valituksen samana päivänä annetuilla kahdella eri päätöksellä. Toisella päätöksellä oli ratkaistu kunnanhallituksen päätöksen lainmukaisuus maa-aineslain soveltamiseen liittyvien valitusperusteiden johdosta ja toisella päätöksellä yhteysviranomaisen päätöksen lainmukaisuus YVA-menettelyn soveltamiseen liittyvien valitusperusteiden johdosta. YVA-lain 17 §:n 2 momentin mukaan maaaineslupaa koskevasta päätöksestä valittava voi muutoksenhaussaan vedota siihen, ettei YVA-laissa tarkoitettua arviointimenettelyä ole suoritettu. Hallinto-oikeuden on otettava tähän valitusperusteeseen kantaa lupa-asiaa koskevassa ratkaisussaan. Mikäli arviointimenettelyn tarpeesta on tehty erillinen YVAlain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu, jossa on katsottu, ettei arviointimenettely ole tarpeen, on tähän päätökseen kohdistuva muutoksenhaku yhdistettävä lupa-asiaa koskevaan muutoksenhakuun. Hallinto-oikeuden on tällöin käsiteltävä arviointimenettelyn tarvetta koskeva kysymys lupa-asian yhteydessä ja ratkaistava asia samalla päätöksellä lupaasian kanssa. Hallinto-oikeuden ei näin ollen olisi tullut erottaa kysymystä arviointimenettelyn tarpeesta ja ympäristökeskuksen YVAlain mukaisena yhteysviranomaisena tekemän päätöksen lainmukaisuudesta eri päätöksellä ratkaistavaksi. F valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen
siitä hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla oli edellä todetulla tavalla ratkaistu kunnanhallituksen päätöksen lainmukaisuus. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa oli F:n valituksen johdosta arvioitava muun ohella myös sitä, oliko maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksenä ollut erillisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttaminen. 10.7.2012/1931 KHO:2012:57 Maankäyttö ja rakentaminen - Hallintovalitus asemakaavan laatimiskustannusten korvaaminen - Hyväksyttävät kustannukset - Kohtuullistaminen Kaupunki oli voinut sisällyttää maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n tarkoittamaan asemakaavan laatimisesta perittävään korvaukseen laskennallisen tuntihinnan mukaan määräytyvän korvauksen asemakaavan suunnittelu- ja käsittelykustannuksista. Kaupungin kustannusten perimistä koskevasta viranhaltijapäätöksestä valitettiin hallintovalituksella hallintooikeuteen ilman oikaisuvaatimusmenettelyä.
JÄSENEDUT
JÄSENETU Arviointikeskus myöntää Maanomistajien Liiton jäsenille 10 %:n jäsenalennuksen perimistään palkkioista useimmissa toimeksiannoissa. Alennuksen saaminen edellyttää, että jäsenyys ilmoitetaan toimeksiannon yhteydessä. Jäsenalennusta ei anneta silloin, kun vakuutusyhtiö korvaa maanomistajan oikeudenkäyntikulut (oikeusjutut maaoikeudessa, käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa) eikä silloin kun maanomistajalle maksetaan ns. edunvalvontakuluja asiamiehen käyttämisen johdosta (maantieja lunastustoimitukset). Arviointikeskuksen perimä palkkio on verotuksessa vähennyskelpoista, silloin kun se kohdistuu elinkeinotoimintaan (esim. ympäristölupa-asiat, kaava-asiat, maataloustukiasiat, metsäasiat, sopimusasiat, yksityistiet, arviointilausunnot). Palkkion lisäksi perittävä arvonlisävero on aina vähennyskelpoinen maanomistajan itse maksamista arvonlisäveroista, mikäli tämä on arvonlisäverovelvollinen. Lisää tietoa Arviointikeskuksen palveluista (020 7411 050) ja osoitteesta www.arviointikeskus.fi
MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y. Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945. LIITON TEHTÄVÄT Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä. LIITON TAVOITTEET • Maan yksityisomistuksen säilyminen ja senvahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasa-arvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä. • Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa. • Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä • Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996. FÖRBUNDETS UPPGIFTER Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet. FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING Förbundets målsättning är att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. Författningarna bör vara tydliga och rätt riktade. Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jordoch skogsbruket, för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd och för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.
TOIMISTO PL 169, 01301 Vantaa käyntiosoite Urheilutie 6 C 09 1356 511 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi TOIMINNANJOHTAJA Tuija Nummela
Jäseneksi MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI voi liittyä jokainen merkittävän maa- tai metsätilan, omakotitontin, liiketontin tai kesämökkipalstan omistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä liittyvissä kysymyksissä. Jäsenemme saavat 10 % alennuksen Arviointikeskuksen lakiasia- ja kiinteistöarviointi asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun sisältyy Maanomistajalehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.
MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2012 PUHEENJOHTAJA Eine Rosenberg-Riihimäki, Hartola 040 541 8084 eine.rosenberg.riihimaki@gmail.com VARAPUHEENJOHTAJA Thomas Frankenhaeuser, Porvoo 040 5464 285 thomas.frankenhaeuser@kullogard.fi JÄSENET Henrik Creutz, Loviisa puh 040 5147 475 henrik.creutz@malmgard.fi Pekka Hintikka, Rautalampi puh 0400 860 341 pekka.hintikka@pp1.netsor.fi Janne Sankelo, Vaasa puh 050 5120 519 janne.sankelo@eduskunta.fi Peter Storsjö, Raasepori puh 0500 504 229 peter.storsjo@nyby.fi Pekka vilkuna, Nivala puh 050 5565 440 pekka.vilkuna@gmail.com
RAKENNUSHISTORIALLINEN JAOS Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden omistajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen kansainvälistä toimintaa Maanomistajain Liitto on jäsenenä European Historic Houses Associations (EHH) -järjestössä. PUHEENJOHTAJA Thomas Frankenhaeuser VARAPUHEENJOHTAJA Peter Storsjö JÄSENET isabella Salenius Hannele Helkama-Rågård Henrik Creutz Joachim Borgström
Liity verkkoon – Anslut dig till nätverket Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighetsoch jordanvändning både på nationell och internationell nivå.
vastaanottaja maksaa postimaksun
Kyllä, haluan liittyä Maanomistajain Liiton jäseneksi. Jäsenmaksun 110 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.
Haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.
Nimi / Namn
Jakeluosoite / Adress
Maanomistajain Liitto r.y. Tunnus 5005145 00003 vaSTaUSLÄHETYS
Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt
Puh / Tel.
4 | 12 Ma anoMistaja
23
KEVÄTRETKI 21.–23.3.2013
Maanomistajain Liiton ja Rakennushistoriallisen jaoksen kevätretki järjestetään ensi keväänä Ruotsiin Uppsalan seudulle 21.–23.3.2013. Tutustumiskohteina eturivin maaseutuyrityksiä, kartanoita ja rakennushistoriallisesti mielenkiintoisia ratkaisuja. Retkiohjelma julkaistaan alkuvuodesta. Nyt voi esittää toiveita, jos on kiinnostunut jostain erityisestä kohteesta. alustavan suunnitelman mukaan lähdemme laivalla Helsingistä torstai-iltana 21.3. ja palaamme lentäen lauantai-iltana 23.3.
Kuva Shutterstock
Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. alustavan ennakkovarauksen voi tehdä jo nyt osoitteeseen toimisto@maanomistajainliitto.fi Ennakkoilmoittautuneet saavat ohjelman ensimmäisten joukossa omaan sähköpostiin alkuvuodesta. Sitova ilmoittautuminen vasta retkiohjelman ja -hinnan julkaisemisen jälkeen.