maaseutu Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti
& Syksy 2009
Teem a
kultu na matk uriailu
Suomi on
kulttuurimaa
Kulttuurimatkailun tuotteistaminen Miten hyödyntää Helsinkiä syöttöalueena? Eräkulttuurimatkailu edellyttää tarinankerrontaa
Sisältö
3 4 8 12 14 16 18 20 22 25 26
Kuva: Jean Nöel Lanthiez
Teem a
kultu na matk uriailu
Pääkirjoitus Tapahtumia, tutkimuksia ja hankkeita
Kulttuurin ketju – kulttuurimatkailun tuotteistaminen Suomi on kulttuurimaa Metsäkulttuuria ja matkailua
Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmä gsm. 0400 1850 69 pirjo.rasanen@laurea.fi
Miten hyödyntää Helsinkiä syöttöalueena? Koko kylän asia
Eräkulttuurimatkailu edellyttää tarinankerrontaa Tarinoita itärajalta Ajankohtaista Kolumni: Sisukasta porukkaa
Ulkoasu peak press Laivurinkatu 2, Loviisa toimitus@peakpress.net www.peakpress.net Maaseutu & Matkailu -lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa 14. vuosikerta Kannen kuva: Toomas Tool
Maaseutu & Matkailu | 3
Pääkirjoitus
Aitoja, kestäviä elämyksiä Edessäsi on Maaseutu & Matkailu -lehden kulttuuri-
lut suurin piirtein täynnä, ei alennuksiin ole tarvinnut
matkailun teemanumero. Jo lehden teko ja artikkelien
lähteä. Myös ohjelmapalveluyrityksillä on mennyt hyvin.
kokoaminen on ollut opettavaista: olemme perehtyneet
Yritykset ovat toki lyhentäneet kokousmatkojaan ja yli
sekä pieniin että suuriin kulttuurimatkailuhankkeisiin,
yön kokouksista on luovuttu. Ohjelmapalveluja, lähinnä
yrityksiin ja yhteisöihin, ja nyt esittelemme koko kult-
lyhyitä retkiä, on ostettu entiseen malliin tai jopa enem-
tuurimatkailun kehittämisen kirjoa monelta eri kantilta.
mänkin. Yrityksillä, jotka ovat keskittyneet vain yritys-
Näkemyksemme kulttuurimatkailusta on laajentunut
matkoihin, on sen sijaan ollut huonompi kesä. Loppu-
huomattavasti. Kulttuuri ei ole vain korkeakulttuuria ja
tuloksena voi sanoa, että huolimatta lamasta kannattaa
taidetta – miksi se usein mielletään – vaan arjen tavat,
panostaa markkinointiin ja tuotekehitykseen, asiakkaita
juhlaperinteet, kaikki se miten ihminen inhimillisenä
kuitenkin riittää.
olentona jättää jälkeensä maisemaan, on kulttuuria. Ta-
Me teemaryhmässä toivomme, että saat tästä teema-
pio Niemen artikkeli ihmisen ja luonnon välisestä yhtey-
lehdestä uusia ideoita ja ajatuksia, sekä löydät yhteistyö-
destä (s. 16) ja sen ympärille rakentuvasta eräkulttuurista
kumppaneita kulttuurimatkailun kehittämiseksi ja tukea
on tässä suhteessa erityisen vaikuttava. Jotta luonnon ja
matkailuyrittämisen arkeen.
ihmisen välinen yhteys saataisiin välitettyä matkailijalle aitona elämyksenä, on se puettava tarinaksi, jonka ympä-
Hyvää syksyä toivottaen,
rille rakennettaan draama, johon matkailija voi osallistua. Lopputuloksena on aitoja, kestäviä elämyksiä. Kulttuurimatkailun lisäksi haluamme tuoda esille mat-
Reijo Martikainen Teemaryhmän puheenjohtaja
kailuyrittämisen arkipäivää. Loppukesästä teemaryhmä teki kyselyn, miten suomalaisilla matkailuyrityksillä ke-
Pirjo Räsänen
sän aikana on mennyt. Vastaukset olivat yllättävän posi-
Teemaryhmän pääsihteeri
tiivisia, ja monet yritykset olivat tehneet hyvän tuloksen. Sanoipa joku, että mennyt kesä oli paras yrityksen toimintakausista. Viinitilayrittäjien mainoskampanja puri odotetulla tavalla ja asiakkaita riitti. Matkailijoiden varauskäytäntö tosin on muuttunut: loma varataan entistä lähempänä matkalle lähtöä. Joissakin yrityksissä asiakkaat ovat yrittäneet tinkiä, mutta kun majoituskapasiteetti on ol-
Lisätietoja aiheesta saat painamalla
4 | Maaseutu & Matkailu
Teksti: Matkailun teemaryhmä | Kuva: Pekka Antikainen ja Jiang Ping
Hankkeita
Metsäpeuranmaan yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen TE-keskuksen kehyksestä on rahoitettu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Peuran Polku - Metsäpeuranmaan
alueen
yhteismarkkinointihanke
(1.6.2008–31.5.2011). Toteutusalue on Nivala-Haapajärven, Ylivieskan, Kaustisen ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnat. Hankkeen yleistavoitteena on rakentaa Metsäpeuranmaan alueen matkailupalvelujen yhteismarkkinointia ja lisätä matkailualueen tunnettuutta sekä kehittää alueen matkailun toimintaympäristöä. Toimenpiteiden tarkoituksena on luoda pohja matkailutuotteiden saattamiseen myös kansainvälisille markkinoille.
Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteiset
kulttuurimatkailupäivät
5.–6.10.2009 Järvenpää-talossa 5.–6.10. järjestettä-
tä kehittämistyökaluja on olemassa.
vät Kulttuurimatkailupäivät jakaantuvat
Ohjelmassa on myös tutustumista
kahteen osaan: Matkailunedistämis-
kulttuurikohteisiin.
keskuksen kulttuurimatkailu-seminaa-
Osallistumismaksu on kahdelta
riin, joka painottuu kulttuurimatkailun
päivältä 50 euroa, yhdeltä päivältä 25
sisältöön ja vetovoimatekijöihin, sekä
euroa.
kulttuurimatkailu-forumiin, joka esitte-
Järjestävät tahot: Matkailunedis-
lee esimerkkejä toimivista kulttuuri-
tämiskeskus, Maaseutupolitiikan yh-
matkailutuotteista ja -verkostoista.
teistyöryhmän Kulttuuri- ja Matkailun
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan mm. siitä mitä mark-
teemaryhmät, opetusministeriön kulttuurimatkailun työryhmä
kinoilla halutaan, mikä on kulttuurin osuus ja rooli erilaisissa matkailutuotteissa sekä miten kulttuurimatkailua kehitetään valtakunnantasolla ja mi-
Ilmoittautua voi osoitteessa
Yhteyshenkilö Lasse Takalo 08-4492 709 / 044-4492 709, lasse.takalo@centria.fi
Maaseutu & Matkailu | 5
Tietoja hankkeiden etenemisestä voi käydä kirjaamassa sivulla Hanketietoja julkaistaan myös tulevissa Maaseutu & matkailu -lehden numeroissa.
Pirkanmaan festivaalit
Etelä-Karjalan ohjelmapalvelut
Pirkanmaalla on käynnistynyt Pirkanmaan
Etelä-Karjalan alueella majoituskapasiteetti
Seudulliset Yrityspalveluverkostot Hämeessä -SYPVE III
festivaalit – voimaa verkostoista -hanke
ja matkailijavirrat kolminkertaistuvat, mikä
SYPVE -hankkeen kautta tarjotaan yritys-
(1.4.2009–31.12.2011). Hanketta hallinnoi Tam-
luo ohjelmapalveluyrityksille suuria mah-
toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen
pereen Teatterikesä ry ja rahoitus sille tulee
dollisuuksia. Tästä lähtökohdasta starttasi
liittyvää maksutonta alkuneuvontaa. Neu-
Pirkanmaan liiton myöntämänä Euroopan
vuoden alussa Etelä-Karjalan ohjelmapal-
vontapisteitä on eri puolilla Kanta- ja Päi-
aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mu-
veluiden kehittämishanke (1.1.–31.12.2009).
jät-Hämeen maakunnissa, mm. Forssassa,
kana 26 pirkanmaalaista kulttuurifestivaalia
Hankkeen tavoitteena on tutustua alu-
useilta eri taiteen aloilta. Päätavoitteena
eella toimiviin ohjelmapalveluyrityksiin ja
on parantaa pirkanmaalaisten kulttuurifes-
luoda toimiva yhteistoiminnan verkosto
SYPVE -hankkeen kautta tarjotaan ohja-
tivaalien toimintaedellytyksiä, osaamista ja
niiden välille, kartoittaa muut alueella toi-
usta yrityksen perustamiseen, liiketoimin-
tuottavuutta. Festivaalit ovat perustaneet
minnassa olevat hankkeet ja kehittää se-
nan alustavaan arviointiin sekä rahoituksen
myös yhteisen yhdistyksen, Pirkanmaan
kä ylläpitää niiden välistä vuoropuhelua,
järjestämiseen. Vastaavasti neuvontaa tar-
festivaalit ry:n, jonka tarkoituksen on mm.
koordinoida ja päivittää yritysten koulu-
jotaan myös toimintaansa kehittäville yrit-
toteuttaa festivaalien yhteismarkkinointia
tus- ja investointihankkeiden tarpeita sekä
täjille. Alkuneuvonnan aikana kartoitetaan
sekä kehittää festivaalimatkailun tuotteista-
kerätä aktiivisesti tietoja markkinoista ja
tilanne ja sen kautta yrittäjäksi aikova henki-
mista ja markkinointia.
koota niitä yritysten käyttöön.
lö tai kehittävä yrittäjä ohjataan tarvittavan
Lisätietoja Susanna Markkola,
Lisätietoja
susanna.markkola@pirfest.fi
Kaisu Kärri, kaisu.karri@lappeenranta.fi
Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Lahdessa ja Sysmässä.
asiantuntija-avun pariin. Lisätietoja SYPVE -hankkeen tarjoamista maksuttomista palveluista: Isto Vanhamäki, isto.vanhamaki@proagria.fi
6 | Maaseutu & Matkailu
hankkeita
tutkimuksia
Kulttuuriosaaminen kulkee rajan molemmin puolin
Kulttuurimatkailututkimuksia
Savonlinnan Innovaatiokeskuksen hallin-
tuurikohteissa ja -tapahtumissa (MEK A:162)
Ulkomaalaiset matkailijat suomalaisissa kult-
noiman Kulttuurimatkailukäytävä Karelia -hankkeen tavoitteita on toteutettu viemällä venäläistä ja suomalaista osaamista
Suomalainen kulttuuritarjonta kansainvä-
rajan molemmin puolin sekä esittelemällä
lisille markkinoille - matkailun alueorgani-
Matkailu- ja elämystuotannon klusterin toi-
saatioiden näkökulma (MEK A 159 2008)
mintaa eri toimijoille. Lisätietoja
Suomalaisen kulttuurin näkyminen matkan-
Etelä-Pohjanmaalla on useita maakunnalli-
Matkailun sähköinen liiketoiminta kehittyy
sia ja ylimaakunnallisia hankkeita käynnissä.
monella tasolla
välisille markkinoille (1.4.2009-31.12.2010) ja
sen hankkeessa Kulttuuri maaseutuyritysten vahvuudeksi tuotettiin maaseutukulttuuria käsittelevien televät mm. rakennuskulttuuria, maaseudun
sisustuskulttuuria,
suomalaista vaatetuskulttuuria, kulttuuria ja maisemaa sekä kan-
Etelä-Pohjanmaalla tapahtuu
vinvointimatkailun tuotteistaminen kansain-
Maa- ja kotitalousnaisten Keskuk-
oppaiden sarja. Oppaat käsit-
järjestäjien matkaesitteissä (MEK A:157 2008)
Nyt käynnistyneitä ovat mm. Pohjalaisen hy-
Kulttuuri maaseutuyritysten vahvuudeksi -kirjasarja:
sainperinteiden tuotteistamista ohjelmapalveluiksi. Oppaita voi tilata Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta
”MAKUMA”, Maaseutu- ja kulttuurimatkailun kärkituotteiden tuotekehitys ja markkinointi Etelä-Pohjanmaalla (1.4.2009 – 31.3.2011). Lisätietoja
tai suoraan julkaisumyynnistä: Anne-Mari Jouppila, 0400 367 675 Hinta on 5 euroa/opas (sis. alv 8%). Lisäksi tulee toimitusmaksu 5 €/lähetys ja postimaksu painon mukaan.
36. VALTAKUNNALLINEN MAASEUTUMATKAILUYRITTÄJIEN JA -KEHITTÄJIEN SEMINAARI Imatralla 22.–24.3.2010
Teemana:
SAIMAAN SYLISSÄ VENÄJÄN VIERESSÄ
Ohjelma, ilmoittautuminen ja lisätiedot 15.11.09 alkaen
Ilmoittauduthan 31.1.2010 mennessä.
Sydämellisesti tervetuloa!
8 | Maaseutu & Matkailu Hanke: kulttuuriN
ketju
Kulttuurin
ketju – Kulttuurimatkailun tuotteistaminen
Maaseutu & Matkailu | 9
Kulttuurin ketju -hanke edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä ja rakentaa kulttuurin matkailullista laatuohjelmaa. Hankkeen rakentamat tuotekehityksen ja laadunparannuksen työkalut tulevat olemaan kaikkien kulttuuri-, matkailu- ja luovien alojen toimijoiden vapaasti käytettävissä. Teksti: Anne Karsikas-Järvinen ja Noora Lintukangas | Kuvat: MEK ja Kulttuurin ketju -hanke
J
otta suomalainen kulttuurimatkailu saisi mer-
kokonaisuutensa, jonka yksinkertaiset portaat kertovat,
kittävämpää jalansijaa niin kotimaisilla kuin
mitä tuotteistuksessa tulee ottaa huomioon. Pyrimme
kansainvälisilläkin markkinoilla, on eri toimi-
saamaan olennaiset asiat napakasti ja selkeästi esille”,
joiden välinen yhteistyö tärkeää. Juuri tähän
Karsikas-Järvinen toteaa. Hankkeen avainsanoja ovat
Kulttuurin ketju -hanke pureutuu.
yhteistyö ja tuotekehitys.
”Haluamme tehdä yhteistyön sujuvammaksi, muova-
Kulmat.fi -sivustolta löytyy runsaasti tietoa, jota yri-
ta kokonaisuuksia ja paketteja, joista on kaikille hyötyä.
tykset ja organisaatiot voivat käyttää oman toimintansa
Järjestämme tilaisuuksia, joissa yhteistyötä saadaan ra-
kehittämiseen. Tietokulma-sivulle tuotetaan hankkeen
kennettua. Sitä kautta kehitetään myös tuotteita, joita
kuluessa selkeitä työvälineitä liittyen muun muassa tuo-
voidaan markkinoida kansainvälisestikin”, selvittää pro-
tekehityksen, hinnoittelun, jakelukanavien tai sähköisen
jektipäällikkö Anne Karsikas-Järvinen.
liiketoiminnan kehittämiseen. Tukikulma-sivulta on
Kulttuurin ketju -hanke valmistaa matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen kanssa yhteisöllisen
mahdollista löytää tietoa asiantuntijapalveluista ja erilaisista rahoitusmahdollisuuksista.
verkkopalvelun, www.kulmat.fi, joka on tarkoitettu kaikkien kulttuuri-, matkailu- ja luovien alojen toimijoiden
Laatua kulttuurimatkailuun
verkostoitumiseen, kokemusten jakamiseen, toisilta op-
Kulttuurikohteille rakentuu hankkeen ja Haaga-Perhon
pimiseen ja erilaisten yhteistyömuotojen ja -tuotteiden
yhteistyönä kulttuurin matkailullinen laatuohjelma, Cul-
rakentamiseen. Vuoden 2009 lopulla aukeavalla sivustol-
ture DQN®. Kaikki laatuohjelmaan sisältyvät toimen-
la esitellään konkreettisia tuotteita ja työkaluja.
piteet pilotoidaan hankkeen yhteistyökumppaneiden
”Tuotteistusta ajatellen sivuille tulee oma e-oppimis-
kuka
valitsemissa kohteissa. Näitä kohteita on neljällä paik>>
Nimi: Anne Karsikas-Järvinen Kotoisin olen: Pohjanmaalta, entisestä Alahärmästä (nyk. Kauhava) Koulutukseltani olen: valtiotieteiden maisteri, ja minulla on aikuiskouluttajan pedagoginen pätevyys. EU-hankemaailmaan tutustuin jo opiskeluaikana, ja valmistumiseni jälkeen olenkin työskennellyt muutamassa EUhankkeessa Kulttuurin ketju -hankkeen lisäksi.
10 | Maaseutu & Matkailu
iusSerlach t museo
>> kakunnalla. Rovaniemeltä mukana ovat Lapin kamariorkesteri, Rovaniemen taidemuseo sekä Arktikum, Mänttä-Vilppulasta Serlachius-museot, Helsingistä Ateneum ja Kävelykierrokset Helsingissä sekä Turusta Åbo Svenska Teater, Turun linna ja Luostarinmäen käsityöläismuseo. Tällä hetkellä kaikkien pilottikohteiden kanssa pidetään niin sanottuja tulevaisuusverstaita. Niissä mietitään mikä on kulttuurimatkailun nykyhetken tila ja mitä se on vuonna 2020. ”Käytännössä tämä tarkoittaa sen pohtimista, miten kulttuurimatkailu tässä ajassa muuttuu, mitä pitää huomioida ja mihin panostaa”, Karsikas-Järvinen kertoo. Myös laatuohjelman toimenpiteet siirretään testauksen jälkeen kulmat.fi -sivustolle, josta ne ovat helposti käytettävissä, ja toimenpiteitä voi alkaa toteuttaa omassa kohteessaan. Pienemmät kulttuurikohteet, kuten kotiseutumuseot, saavat Culture DQN® -ohjelman ohessa oman laadun parannusohjelman.
•
Hanke: Kulttuurin ketju Kesto: 24.2.2009–31.12.2011 Budjetti: 810 000 € Rahoittajat: Etelä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto, kuuluu Opetusministeriön Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen ja kasvu -ohjelmakokonaisuuteen. Päätavoite: edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä ja rakentaa kansallinen kulttuurimatkailun laatuohjelma Hankehallinnoija: Turun kaupunki/Turku Touring Hankehenkilöstö: projektipäällikkö Anne Karsikas-Järvinen ja projektikoordinaattori Lotta Kutinlahti Lisätietoja: Projektipäällikkö Anne Karsikas-Järvinen, (02) 262 7568 / 040 552 3848, anne.karsikas-jarvinen@turku.fi Projektikoordinaattori Lotta Kutinlahti, (02) 262 7568 / 040 741 0199, lotta.kutinlahti@turku.fi
Avainsanoina
yhteistyö, tuotekehitys ja laatu Serlachius-museot Mäntästä kuuluvat Kulttuurin ketju -hankkeen yhteistyökumppaneihin. Teksti: Noora Lintukangas | Kuvat: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja Mänttä-Vilppulan kaupunki
S
erlachius-museot kävivät
jotka liittyvät taidesäätiön museoi-
vuodenvaihteessa
läpi
den kehittämiseen ja siihen, miten
suuren muutoksen, kun
asemoidumme Suomessa”, Viher-
kaksi
koski kertoo.
museota
yhdistyi
yhdeksi kokonaisuudeksi. ”Tämä oli
”Tämä on meille keino profiloitua
hyvä kohta lähteä tällaiseen kulttuu-
isojen museoiden joukkoon, mitä
rimatkailun kehittämishankkeeseen
sisällöllisesti jo olemme. Hyvin pie-
mukaan”, kertoo palvelu- ja vies-
nessä kaupungissa, kaukana isoista
tintäpäällikkö Päivi Viherkoski
asutuskeskuksista ja keskellä metsää
Serlachius-museoista.
tämä vain toisinaan on haastavaa.”
Hankkeen laatusisällöt ovat museoille hyvin tärkeitä. Samoin ovat
Kulttuurimatkailun
kulttuurimatkailun vientiin ja kan-
erityispiirteet
sainväliseen markkinointiin sekä
Museoiden henkilökunta on jo nyt
jakelutiekysymyksiin liittyvät seikat.
saanut hankkeen puitteissa kou-
”Haluamme olla eturivissä mukana
lutusta. ”Kysymme myös aiempaa
ja kehittyä kansainväliseen suun-
enemmän, mitä mieltä henkilökunta
taan”, Viherkoski tiivistää.
on erilaisista asioista”, Päivi Viher-
Paitsi
ulospäin,
suuntautuvat
koski toteaa.
projektin kehitystavoitteet myös or-
”Aivan konkreettisesti hanke tar-
ganisaatioon sisäisesti. ”Meillä on
joaa erilaisia laatutyökaluja kuten
projektissa omia sisäisiä tavoitteita,
laatuverkon. Teemme myös henkilö-
Maaseutu & Matkailu | 11
kunnan tyytyväisyyskyselyitä.”
Maija Kaijanmäki on tyytyväinen
Serlachius-museot tarjoavat taide-
Päivi Viherkoski pohtii, että kult-
hankkeen tähänastiseen etenemi-
elämyksiä ja tekevät tutuksi Suomen
tuurimatkailun laatu saattaa hieman
seen. Vaikka hanke on vasta alussa,
ja metsäteollisuuden historiaa. Tämä
poiketa muun matkailun laadusta.
on yhteisistä keskustelutilaisuuksis-
on Suomen mittakaavassa ainutlaa-
”Kulttuurimatkailussa erilaiset tun-
ta tarttunut mukaan paljon ajatel-
tuista.
teet kuuluvat asiaan. Esimerkiksi yk-
tavaa. ”Työryhmissä on avautunut
Matkailuneuvoja huomauttaa, et-
sittäinen näyttely saattaa olla vaikka
uusia yhteistyömahdollisuuksia, ja
tei Mänttä-Vilppulan vetovoima jää
ahdistavakin kokemus, mutta tästä
olemme löytäneet vahvuuksia, joille
vain tähän: ”Kesällä Suomen suurin
nimenomaan syntyy jotakin uutta.
rakentaa uusia tuotteita matkailijoil-
vuosittain järjestettävä nykytaiteen
Merkittävää on asiakkaan kokonais-
le”, hän selvittää.
katselmus ’Kuvataideviikot’ ruokkii
kokemus.”
Halu“ amme olla
”On hienoa, että Serlachius-mu-
kulttuurinnälkää, lisäksi meillä on
”Suuri kysymys on, miten tämä
seot ovat mukana tässä”, Kaijanmä-
Mäntän musiikkijuhlat, Vilppulan
pystytään huomioimaan laatupuo-
ki toteaa. Hankkeen odotetaan pa-
jazzit sekä urkuviikko.”
lella; mittaamisessa ja palvelun tuo-
rantavan koko kaupungin palveluta-
Mänttä-Vilppulassa
tannossa.”
soa. ”Haluamme luonnollisesti saa-
luonto ja kulttuuri: tarjolla on niin
da lisää asiakkaita kaupunkiimme,
talonpoikais- kuin korkeakulttuuria.
Taidekaupungin imago
pitää yllä ja parantaa entisestään
”Unohtamatta sitä, että Mänttä-Vilp-
Serlachius-museot ovat ottaneet
taidekaupunki-imagoa sekä lisätä
pulaan on helppo tulla: vain tunti
hankkeeseen mukana myös paik-
yhteistyötä Serlachius-museoiden
Tampereelta ja olet luonnon ja kult-
kakunnan muita palveluita sekä
ja muun matkailutarjonnan välillä”,
tuuritapahtumien keskellä”, Maija
väliseen
kaupungin
Kaijanmäki kiteyttää.
Kaijanmäki muistuttaa.
suuntaan.
matkailuneuvonnan.
Mänttä-Vilppulan matkailuneuvoja
Ympärivuotisesti
auki
olevat
yhdistyvät
•
eturivissä mukana ja kehittyä kansain-
Joenniemen kartanossa majaileva Serlachius-museo Gösta on vanha mutta vireä taidemuseo, jonka kokoelma on hämmästyttävän laaja.
“
12 | Maaseutu & Matkailu
Kulttuurimatkailu kehitetään suurella tarmolla, sillä luontopainotteista Suomi-imagoa halutaan monipuolistaa. Vahvuuksiamme kulttuurin saralla ovat muun muassa nykyajan ja historian sujuva vastavuoroisuus, idän ja lännen kohtaaminen, teknologia ja luovuus. Teksti: Noora Lintukangas | Kuva: MEK ja Virpi Lehtinen
Suomi on
kulttuurimaa
K
ulttuurimatkailu on valtiollisessa matkai-
erämaapainotteinen. Samalla kuitenkin esimerkiksi suo-
lustrategiassamme valittu yhdeksi kehi-
malainen muotoilu, säveltäjät ja arkkitehtuuri ovat jo pit-
tettäväksi teemakokonaisuudeksi. Niinpä
kään kiinnostanut maamme rajojen ulkopuolellakin. Tätä
Suomen kulttuurimatkailun kehittäminen
kannattaisi hyödyntää entisestään myös matkailussa.
sai oman strategiapaperinsa vuosiksi 2009–2013. Suo-
Matkailun tarjoajat eivät vuonna 2008 toteutetun sel-
malainen kulttuuritarjonta on laadukasta ja monipuo-
vityksen mukaan tunne kovin hyvin alueidensa kulttuuri-
lista. Osaltaan se voi pidentää matkailusesonkiamme:
tarjontaa ja -vahvuuksia. Yhteistyö kulttuurin ja matkai-
onhan se ympärivuotista toimintaa.
lun välillä rajoittuu usein vain yhteisiin markkinointitoimenpiteisiin. Miten tätä voitaisiin kehittää?
Tavoitteena kansainvälisyys
Kulttuuria ovat niin menneisyyden kuin nykyisyyden
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia tähtää nimen-
kohteet, ihmiset, maisemat ja tapahtumat. Kulttuuria on
omaan kansainvälisille markkinoille. Suomen matkai-
siis joka puolella. Haasteena lienee ennen kaikkea kult-
luimago on kansainvälisesti hyvin luonto-, retkeily- ja
tuurin havaitseminen ja tuotteistaminen.
Maaseutu & Matkailu | 13
Kansainvälisesti on havaittavissa, että aineeton kulttuuripääoma on nousemassa yhä merkittävämpään rooliin materiaalisen kulttuuripääoman rinnalle. Suomessa on valtavan hienoja ja omaleimaisia perinteitä, tapoja, historiaa, tarinoita ja uskomuksia. Meidän tulisi ”nähdä metsä puilta” sekä arvostaa omaa perintöämme ja tapojamme. Tätä kautta välitämme kulttuuriamme aidosti eteenpäin vieraillekin. Haasteena on myös, miten kullttuurin piirteitä ja tarjontaa saadaan tuotua esille matkailun markkinoijille saakka. Kulttuurimatkailu on kuitenkin ennenkaikkea matkailua, tietynlaisista lähtökohdista vain. Suomen ainutlaatuisia myyntivaltteja ovat muun muassa suomalainen muotoilu, musiikki, arkkitehtuuri, perinteen ja modernin vastakohtaisuus, itäinen ja läntinen yhteys sekä suomalainen elämäntapa. Menetystekijänä laatu Suomen matkailustrategiassa korostuu kulttuurin, kulttuuriperinnön ja tapahtumien merkitys. Tavoitteena on lisätä ulkomailta Suomeen suuntautuvaa kulttuurimatkailua ja luoda uusia, kulttuuriin pohjautuvia, laadukkaita matkakohteita. Tärkein kohde alkuvaiheessa ovat tapahtumat ja niiden matkailullinen kehittäminen. Keskeinen menestystekijä on laatu. Matkailun edistämiskeskus aikoo tehdä muutamia varsin konkreettisia toimenpiteitä. Sen kaikki tuoteteemat tukevat paikallisten ja alueellisten piirteiden erottumista selvemmin matkailijoille. Kiertomatkailutarjonnan KOMMENTTI Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Anne Päkkilä toteaa Matkailun edistämiskeskuksen strategian tukevan hyvin myös kansallista kulttuuriviennin ohjelmaa sekä kulttuuriviennin ohjausryhmän hyväksymää kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen liittyvää toimintaohjelmaa 2009-2013: ”Kulttuurimatkailun edistäminen on kansallinen etumme. Suomessa on paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen ja kulttuuriviennin edistäminen rakentavat tärkeällä tavalla Suomi-kuvaa maailmalla.”
yhteydessä mainitaan entistä näkyvämmin tapahtumia. Lyhytlomien ohjelmassa painotetaan kulttuuritarjontaa. Myös suomalaisen joulun tarjontaa vahvistetaan ja ilmettä selkeytetään. Kulttuuri on keskeinen osa myös kesällä avautuneessa maaportaalissa. Matkailu-Suomi on luotettava, luova, positiivisesti vastakohtainen, kiva ja viileä. Strategian jalkauttaminen on
rajattomat.
vasta alkuvaiheessa, mutta jokaiselle matkailualan yrit-
Kulttuuri on
täjälle lienee kiinnostava tieto, että kulttuuri – kaikissa muodoissaan – saa matkailuun liittyvää tukea, kehitystä ja erityishuomiota tällä hetkellä.
•
Mitä on kulttuurimatkailu? Valtakunnallisen matkailustrategian kulttuurityöryhmä määritteli sen Suomen osalta seuraavasti: ”Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja –palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä ja osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama; historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyylit, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinossa.” Lisätietoja
Mahdolli“ suudet ovat
kaikkialla.
“
14 | Maaseutu & Matkailu Hanke: KULMA
Oulangan kansallispuiston Runsuojan niittyladossa lymyilevät kirvesmiehet Simo Hyrkäs ja Juhani Kurvinen.
Kulttuuri on elävää elämää ja parhaimmillaan huisin hauskaa.
Pookivaaran palovartijantorni pyritään kunnostamaan näköalapaikaksi. Torniin kapuaminen vaatii kylmiä hermoja.
Metsäkulttuuria ja matkailua Kulma työstää yhteistyöyritystensä kanssa suomalaista kulttuuria matkailun jalokiveksi. Millaista on käytettävä raaka-aine ja kuinka se hiotaan häikäiseväksi? Teksti: Heidi Lumijärvi ja Hannele Kytö | Kuvat: Hannele Kytö ja Mikroliitti Oy
K “lankana tuotPunaisena
teistamisessa
estävän ja aidon luonto- ja kulttuurimat-
46 erilaista kalastuskulttuuriin ja sotahistoriaan liittyvää
kailun kehittäminen on mahdotonta ilman
muinaisjäännöstä.
vankkaa kulttuuriosaamista. Kattava tieto
Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura kasasi Kalajoen
kulttuurista ja historiasta auttaa nykyisyy-
elinkeinohistorian yksiin kansiin. Menneisyyden kiviä ja
den hahmottamisessa ja omien vahvuuksien löytämisessä.
kantoja kääntämällä löytyi faktatietojen rinnalle kasa-
Kun Kulma-projekti toukokuussa 2008 pyörähti käyn-
päin mielenkiintoisia tarinoita ja persoonia. Joko tiedät,
tiin, kartoitti se ensitöikseen hankealueen kulttuurilliset
kuka oli Piekon Aukko tai mihin on haudattu Sukka-
aarteet. Aikaansaannoksena on nippu raportteja ja selvi-
Matin aarre?
tyksiä, jotka tulevat myös yhteistyötahojen käyttöön.
Oulangan kansallispuiston rakennusperintöselvityksen toteutti Sipark Oy. Käytännössä arkkitehti Saila
Aarteiden etsintää ja vanhan vaalimista
on aitous ja
Palviainen kierteli kansallispuiston selkosia tutustuen
Oulangan kansallispuiston sekä Kalajoen Rahjan saaris-
siellä nököttäviin niittylatoihin ja kämppiin. Jokainen
yksinkertai-
ton ja Siiponjoen alueen muinaisjäännösten kartoituksesta
näistä vanhoista rakennuksista huokuu omalla tavallaan
vastasi Mikroliitti Oy. Esiin putkahti koko joukko aiem-
koillismaalaista historiaa.
suus.
“
min tuntemattomia, jännittäviä kohteita. Oulangalta löy-
Jotta vielä jälkipolvetkin voisivat tehdä aikamatkan
tyi muun mussa 14 kivikautista asuinpaikkaa ja Kalajoelta
menneisyyteen, tehtiin ladoille ja Siilastuvalle ”kasvo-
Maaseutu & Matkailu | 15
Projektin nimi: Kulma – kulttuuriperintö matkailun vetovoimaksi Rahoittaja: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), rahoittajaviranomaisena Oulun lääninhallituksen sivistysosasto Toteuttaja: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Kestoaika: 1.5.2008−30.4.2011 Budjetti: 665 000 € Tavoitteet: Pohjois-Pohjanmaan matkailullisen vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen kulttuuriperinnön tuotteistamisen avulla. Toiminta-alue: Varsinainen toimintaympäristö käsittää Kuusamon, Kalajoen ja Rokuan. Hankkeen vaikutusalueeksi voidaan katsoa koko Pohjois-Pohjanmaa sekä osa Kainuuta ja Lappia. Kotisivut:
Rahjan saariston muinaisjäännösinventoinnissa löytynyt kalliohakkaus kertoo hollantilaisen laivan haaksirikkoutuneen Korkiakarin edustalle vuonna 1677.
jenkohotus”. Kulman kirvesmiehet nikkaroivat hellästi
suomalaisen kulttuurin hiomattomat timantit.
Karhunkierroksen varrella seisovan Siilastuvan entistä
Punaisena lankana tuotteistamisessa on aitous ja yk-
ehommaksi, jonka jälkeen käsittelyyn pääsivät 12 onnel-
sinkertaisuus. Monet arkipäiväisiltä tuntuvat asiat ovat
lista niittylatoa. Oulangan kohteiden kunnostaminen on
ulkomaisille matkailijoille niitä kaikista jännittävimpiä.
ollut kirvesmiehille melkoinen ponnistus – paitsi että pe-
Esimerkkinä mainittakoon turisti, jolle viikon mittaisesta
rinteisten materiaalien ja työtapojen vaaliminen on aset-
Suomen reissusta jäi eksoottisimpana elämyksenä mieleen
tanut omat haasteensa, sijaitsee osa kohteista aikalailla
niinkin erikoinen asia kuin makkaran paisto nuotion ää-
hankalien kulkuyhteyksien päässä.
ressä. Ja kaipaahan tulta tuijottelemaan myös yllättävän
kuka
Rokuan kansallispuistossa kohoavan Pookivaaran pa-
moni hektisen kaupunkielämän kotimaisistakin uhreista.
lovartijantornin ja viereisen Pookin majan kuntoarvion
Tiivistettynä Kulman sanoma on: ”Ei mopolla mahdot-
Nimi: Hannele Kytö
teki arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen. Kulman haa-
tomia!” Matkailijoiden hurmaamiseen ei välttämättä tarvi-
veena on antaa vanhalle palovartijantornille uusi elämä
ta huikeita puitteita ja hirmuisia resursseja, vaan tomeria
matkailukohteena. Rokuan kumpuilevan jäkälämaise-
ja määrätietoisia puuhamiehiä ja –naisia.
Rooli Kulmassa: tiukkapipoinen rahakirstun vartija eli projektipäällikkö
man ihailu yläilmoista ei kuulosta yhtään hassummalta, vai kuinka?
Tuotteistamiskiemuroiden lisäksi sekä haasteellisuutta että rikkautta Kulmaan tuo hankealueen laajuus ja monipuolisuus – ajettaessa Kalajoelta Rokuan kautta
Simppeliys ja sitkeys valttia
Kuusamoon ehtii paitsi matkamittari rullata melkoisesti,
Miten kulttuuri tuotteistetaan aidosti? Mitä kulttuuri yli-
myös maisemat ja kulttuuri muuttua merellisestä silakan
päätään pitää sisällään? Näitä perimmäisiä kysymyksiä
pyynnistä erämaiseen poronhoitoon. Matkailuyritysten
Kulma on viime aikoina pohdiskellut kiivaasti. Mietintä-
kumppanoitumiseen, ajatusten vaihtoon ja kulttuurillis-
myssy on kaivettu tämän tästä esiin, eikä harmailta hiuk-
ten vahvuuksien löytämiseen Kulma luo mahdollisuuksia
siltakaan ole aina vältytty.
muun muassa järjestämällä kulttuurituotteiden ideoimi-
Kulman mielestä kulttuuri on läsnä kaikkialla; niin
seen keskittyviä työpajoja.
rakennuksissa, muinaisjäännöksissä, tarinoissa, tapah-
Erilaisten kartoitusten, kunnostusten ja tuotteistami-
tumissa, perinteissä kuin arkipäiväisessä elämässäkin.
sen lisäksi Kulma tuottaa muutakin kulttuurimatkailun
Hankkeen yhtenä suurena haasteena onkin muuttaa
kehitystä tukevaa materiaalia. Rokualle ja Kalajoelle pys-
käsitystä, jonka mukaan kulttuuri on harmaata, yläluok-
tytettävät maasto-opasteet ja Oulangalle rakennettava
kaista tai museoitunutta. Kulttuurista voidaan ammentaa
kulttuuripolku tempaavat retkeilijän historian pyörtei-
kiehtovia tuotteita kaikenikäisille ja -näköisille matkaili-
siin värikkäällä ja hieman tavallisuudesta poikkeavalla
joille! Vain mielikuvitus on rajana.
tavalla, mikäli suunnitelmat käyvät toteen. Sähköiset
Kulman suurin voimavara ja tärkein yhteistyötaho ovat
aineistot ja opaskirjaset taas palvelevat ennen kaikkea
hankealueen matkailuyritykset. Ilman ammattitaitoisia
yritysten tarpeita. Kulma haluaa pumpata vettä suoma-
ja rohkeita toimijoita ei kulttuurimatkailutuotteita voi
laisen kulttuurin ehtymättömästä kaivosta ja tarjota sitä
syntyä. Yrittäjien kanssa yhdessä pyritään löytämään
kaikille janoisille.
•
50-vuotisjuhlat: 10.3.2028 Lempisarjakuvasankari: Hämähäkkimies Mielipuuha: Koukkupolvihiihto Norjan lumihuippuisilla vuorilla auringonpaisteessa toukokuussa Nimi: Heidi Lumijärvi Rooli Kulmassa: yritysyhteistyö ja tuotteistaminen eli ”jokapaikanhöylä” 50-vuotisjuhlat: 26.12.2028 Lempisarjakuvasankari: Hannu Hanhi Mielipuuha: Hepan kyydissä hurjastelu ja luonnon ihmettely
16 | Maaseutu & Matkailu
Miten hyödyntää
Helsinkiä syöttöalueena? Kun ulkomaisilta matkailijoilta kysytään, mitkä ovat heidän tärkeimmät motiivinsa lomailla Suomessa, kolme syytä
H
elsingissä käy vuosittain yli 15 miljoonaa matkailijaa, joista valtaosa on lyhytlomailijoita. Keskimäärin ulkomaiset vieraat viipyvät kaupungissa noin kaksi vuoro-
kautta. Jos Helsingissä viivytään vähän pitempään, ohjelmaan mahtuu luontevasti vierailu johonkin muuhunkin kohteeseen lähinnä Etelä-Suomen alueella. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston markkinointipäällikkö Kari Halonen korostaa, että
nousee ylitse muiden:
Helsingin strategisena tavoitteena on matkailijoiden vii-
Helsinki, luonto sekä
”Helsinki voisi olla syöttöalueena nykyistä selvästi
suomalainen kulttuuri ja elämäntavat. Teksti: Seppo Iisalo | Kuvat: Ralf Timm, Tim Bird, Pekka Antikainen ja Arto Liiti
pymän pidentäminen. merkittävämpi erityisesti kulttuuri- ja maaseutumatkailun näkökulmasta” hän sanoo. Lisäarvoa Helsingille Halosen mukaan luontomatkailun yhdistäminen vierailuun voi tuoda ulkomaalaisille matkailijoille sellaista lisä-
Maaseutu & Matkailu | 17
arvoa, mitä Helsinki ei välttämättä itse pysty tarjoamaan. ”Vieraat ovat kiinnostuneita esimerkiksi pyöräilystä,
muutakin kuin ryhmämatkailua.
golfista ja vaeltamisesta sen eri muodoissa. Talvisaikaan
”Ymmärrän tietysti, että
suosituimmat luontoaktiviteetit liittyvät murtomaahiih-
on yrittäjän kannalta on-
toon, potkukelkkailuun ja lumikenkäkävelyyn.”
gelmallista kun hän ei voi
Halosen mukaan pienten matkailuyrittäjien pitää
varmuudella tietää, mil-
kuitenkin muistaa, että Helsinki on matkailijoille ennen
loin ja kuinka paljon vierai-
kaikkea kulttuurikohde. Pelkästään liikunta-aktiviteet-
ta tulee. Toisaalta kyselyjen
tien takia kaupunkiin ei monikaan tule.
trendit viittaavat siihen, että
”Helsinkiin saapuvilla vain harvoin on itsellään ulkoi-
suurten ryhmämatkojen aika
luvälineitä mukanaan. Sellaiset pitää löytyä yrittäjältä”
on hiipumassa, tai niihin osallis-
Halonen sanoo.
tuvat lähinnä vain iäkkäät ihmiset ja kielitaidottomat. Sen sijaan pariskunnat,
Kohteella oltava oma imagonsa
perheet ja ystäväseurueet tulevat yksin, ja matkaan
Maantieteellisesti Helsinkiä eniten kiinnostava alue
lähdetään yhä lyhyemmällä aikavälillä.”
voidaan piirtää kehän Hamina, Lahti, Hämeenlinna ja Hanko sisäpuolelle. Toisaalta kaupungin matkailutoimi
Kyltit oikeille paikoille
on mukana esimerkiksi Pohjois-Karjalan ryhmäkierto-
Pohjoismaalaiset, varsinkin ruotsalaiset ja norjalaiset
matkailussa ortodoksisuus-teemalla, ja myös Alvar Aalto
matkailijat, liikkuvat Suomessa paljon omilla autoillaan.
-matkailupaketit ovat kysyttyjä erityisesti suomalaisesta
Kohteet valikoituvat lähinnä kulttuurihistoriallisen kiin-
arkkitehtuurista kiinnostuneiden keskuudessa.
nostavuuden ja matkareitin mukaan.
Ollakseen houkutteleva kohteella pitää Halosen mu-
”Jos olisin itse maaseutumatkailuyrittäjä, selvittäisin
kaan ehdottomasti olla oma imagonsa; sen täytyy erottua
tieliikennelaitokselta (Destialta) tarkkaan, missä maa-
muista.
kunnan suurimmat matkailuvirrat ovat ja keskittäisin
”Vetovoimaisia ovat muun muassa Fiskarsin histori-
kyltitykset sinne. Matkustan paljon eri puolilla Suomea
allinen ruukki, Nuuksion kansallispuisto itsessään, ka-
ja olen pannut merkille, että opastuskyltit on usein siro-
lastuksen ja venematkailun kannalta Porkkalan seutu,
teltu miten sattuu” Helsingin matkailumarkkinoinnista
Hanko ja Raasepori sekä Porvoo ja Loviisan seutu, jotka
vastaava Halonen sanoo.
ovat sekä kulttuurihistorialtaan että visuaaliselta ilmeeltään kiinnostavia.”
Venäläiset matkailijat saapuvat Suomeen pääosin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kautta. Itä-Uudellamaalla
”Porvoossa käy myös risteilyvieraita ja ryhmämatkaili-
on ollut yrityksiä saada heidät pysähtymään edes hetkek-
joita, mutta jos katsotaan kokonaisuutta, Helsingin mat-
si, mutta käyttämätöntä potentiaalia on edelleen paljon.
kailijat ovat pääasiassa yksittäisiä.”
Yhtenä erikoisuutena Halonen mainitsee japanilaisille naisille järjestetyt Home Visit -kotivierailut: niiden kaut-
Ei vain ryhmämatkailua
ta japanilaisnaiset pääsevät tutustumaan suomalaisiin
Halonen sanookin, että Helsingin näkökulmasta olisi
koteihin ja keittiöihin, valmistamaan ruokaa, tiskaamaan
parempi jos maaseudun matkailuyrittäjät kehittäisivät
ja käymään kaupassa ostoksilla.
•
Mukaan markkinointiin Helsingin yhteistyökumppaneina ovat paikalliset tai alueelliset matkailuorganisaatiot. Niiden kautta yksittäisellä elämys- tai maaseutumatkailuyrittäjällä on mahdollisuus päästä mukaan myös kansainväliseen markkinointiin. Lisätietoja Helsinki & Southern Finland 2009 -esite
18 | Maaseutu & Matkailu Hanke: kylämatkailun
kehittäminen
Koko kylän asia Peräseinäjoella on oivallettu, että matkailun kehittäminen on monen tahon yhteistyötä. Matkailuyritysten lisäksi kylämatkailua kehittävät kuntalaiset, toimialueen yhdistykset, matkailua tukevat ja palvelevat yritykset sekä julkinen sektori. Miten kehitystyötä käytännössä kylällä tehdään? Teksti: Susanna Kulmala | Kuvat: Johanna Hietanen
Seinäjoen matkailuyrittäjät järjestivät syksyiset puolukkatreffit Kalajärvellä. Illalla pelattiin yhdessä yögolfia Kalajärven puistogolf alueella. Tapahtuman tavoitteena oli lisätä matkailijoiden ja kyläläisten yhteistoimintaa.
Kylämatkailun kehittämishanke Projetin aika: 1.1.2009–30.6.2010 Projektipäällikkö: Johanna Hietanen
Maaseutu & Matkailu | 19
P
eräseinäjoen matkailun kehittämisellä on pit-
ympäristöön. Johanna Hietanen on huomannut jo nyt,
kät perinteet, ja matkailu koetaan tärkeäksi
että hankkeen myötä moni paikallinen yhdistys on innos-
elinkeinoksi. ”Matkailijat tuovat Peräseinä-
tunut kehittämään matkailua.
joelle huomattavasti tuloja. Matkailijat ovat
Hankkeen aikana järjestetty lukuisia tuotekehitystyöpa-
taanneet kylän elinvoimaisuuden ja palvelujen, kuten
joja. Ideariihissä on ollut mukana paikallisten yhdistysten
kahden kaupan säilymisen”, toteaa Seinäjoen matkailu-
ja yritysten lisäksi kyläläisiä. ”Vuokraa kyläläinen” -aja-
yrittäjät ry:n puheenjohtaja Aarre Kulmala. Valtakun-
tus on yksi esimerkki syntyneistä ideoista. Konkreettisten
nalliseen kylämatkailun kehittämishankkeeseen mukaan
myytävien tuotteiden kehittäminen on yksi hankkeen kes-
pääseminen yhtenä pilottikylistä on antanut kyläläisille
keisimmistä haasteista.
lisää kehittämisen intoa.
Kylällä asuvien ja matkailijoiden yhteiseloa on pyritty
Peräseinäjoen kylämatkailun kehittämisestä vastaa
myös lisäämään. Esimerkiksi syksyllä järjestetään Kala-
Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry. Kehitystyön tueksi yhdis-
järven virkistysalueella avoimien ovien tapahtuma, jossa
tys on saanut hankerahoitusta Seinäjoen Seudun kehit-
jokainen pääsee tutustumaan karavaanarien elämään.
Peräseinäjoen matkailukylä Asukkaita: noin 3500 Vuodesta 2005 lähtien osa Seinäjoen kaupunkia Merkittävimmät matkailukohteet: Kalajärven virkistysalue, maatilamatkailukohteet, Siirtolaisuusmuseo ja siirtolaisuusinstituutti
tämisyhdistykseltä. Hanke käynnistyi vuoden 2009 alussa. Työn tuloksena
Yhteishenki syntyy yhdessä tekemisestä
paikalliset yhdistykset kuten metsästysseura ja metsän-
Yhteishengen synnyttäminen eri toimijoiden välille ei
hoitoyhdistys ovat liittyneet Matkailuyrittäjien jäseneksi.
tapahdu itsestään. Johanna Hietanen on työssään huo-
Jokaisen matkailukylän haasteena on löytää juuri omaan
mannut, että yhdessä tekeminen ja yhteisiin haasteisiin
ympäristöön parhaiten sopiva malli kylämatkailun kehit-
tarttuminen ovat nostaneet selvästi kylän yhteishenkeä
tämiseen. Pääasia on, että joku ottaa vastuun.
hankkeen toiminta-aikana. Opintomatkat toisiin pilottikyliin ovat samalla antaneet uusia ideoita kylän omiin
Julkisen sektorin tuki tärkeää
toimintatapoihin.
Kehittämistyössä on tärkeää luoda ja ylläpitää yhteis-
Miten sitten Espoosta Peräseinäjoen matkailua kehit-
työsuhteita julkiseen sektoriin. Peräseinäjoen kylämat-
tämään tullut Johanna Hietanen kokee kylämatkailun
kailuhankkeessa tämä on otettu huomioon jo hanketta
kehittämisen?
suunniteltaessa. Projektipäällikkö Johanna Hietanen
”On ollut hienoa huomata kuinka vieraanvaraisesti
toteaakin, että päättäjien mukaan ottaminen hankkeen
minut on otettu kylällä vastaan. Kokoontumisissa val-
ohjausryhmätyöskentelyyn on selkeästi sitouttanut heitä
litsee rento ilmapiiri ja vapautuneisuus”, hän kiittelee.
kylämatkailun kehittämistyöhön.
”Kokouksien yhteydessä tuodaan esille positiivisella ta-
Peräseinäjoen kylämatkailun kehittämishankeen tavoitteena on istuttaa ajatus ”Matkailu on koko kylän asia”
Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry Perustettu 1995 (Peräseinäjoen matkailuyrittäjät ry, nimenmuutos tehtiin kuntaliitoksen yhteydessä 2005) Jäseniä syksyllä 2009: 32 Puheenjohtaja: Aarre Kulmala Lisätietoja
valla myös henkilökohtaisia asioita. Tällaista ei olisi ikinä tapahtunut Espoossa ”, Hietanen veikkaa.
Seinäjoen Matkailuyrittäjät herättivät perinteisen latotanssikulttuurin henkiin. Maatilamatkailu Välimaalle kokoontui toistasataa latotanssijaa.
•
Syyskuussa Kalajärvellä järjestettiin alueen ensimmäinen peräkonttikirppis. Kuvassa Kari Vuorus myy puukkoja autonperältä, kovin pohjalaista!
20 | Maaseutu & Matkailu
Er채kulttuurimatkailu edellytt채채
tarinankerrontaa
Maaseutu & Matkailu | 21
Pohjoinen näkökulma kulttuurimatkailusta edellyttää syvällistä käsitystä Lapin luonnosta, joka suorastaan kuhisee kulttuuria, nimenomaan eräkulttuuria ja eräkulttuurihistoriaa. Harva matkailija ajattelee, että kaikki inhimillinen toiminta on kulttuuria. Teksti: Tapio Niemi | Kuva: Jorma Luhta | Piirrokset: peak press
L
appilainen kulttuuri on pääosin henkistä kulttuuria, jota ei voi käsin koskettaa. Lappilaisen kulttuurin henkisyyteen tai aineettomuuteen on yksinkertainen syy. Pohjoisen luonto on
äärimmäisen köyhää. Lappilainen pysyi hengissä äärioloissa ja tuli jotenkuten toimeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lappilaisilta puuttuisivat kulttuuri ja historia. Päinvastoin: pohjoisen kulttuuri on tavattoman rikasta ja monisyistä, mutta se ei aukene ymmärtämättömälle. Kulttuuri syntyy vuoropuhelussa
Pohjoisen ihminen elää luonnossa ja luonnosta. Hän joutuu vastaamaan päivittäin luonnon koviin haasteisiin, vaikka haluaa elää modernissa maailmassa. Vuoden lämpötila saattaa vaihdella 80 celsiusastetta ja sää vaihtua
Tarinankerronnan opetus alkaa Lapin yliopistossa käynnistyi maaliskuussa 2009 Tarinamestarin koulutusohjelma, TarinaMesta, joka opettaa tarinankerrontaa ja lappilaista kulttuurihistoriaa. Kurssi yhdistää kaksi yliopistollista koulutusalaa, matkailuntutkimuksen ja aikuiskoulutuksen menetelmät, joita on kehitelty työelämän tarpeisiin. Matkailu ja pedagogiikka eivät ole aikaisemmin juuri tehneet yhteistyötä ja siksi kurssi herätti heti alkuun laajaa huomiota maakunnassa. Lapin yliopiston Tarinamestarin koulutusohjelmaa rahoittavat Lapin läänihallitus ja Euroopan Unionin ESR-ohjelma.
monesti päivässä. Kylmä pakottaa hänet pukeutumaan poikkeuksellisen hyvin, epävakaat säät rakentamaan jäätä ja tuulta vastaan lujat suojavarustukset ja nälkä hankkimaan elannon lähes elottomasta maasta ja vedestä. Vanhan ajan ihminen ei mennyt metsään pelkästään tyydyttämään nälkäänsä, vaan kohtaamaan henget, pu-
Jatulinsaareen on kulttuuria ja kulttuurimatkailua. Ja
humaan metsänväen kanssa; tasaveroisesti mutta nöyrin
matka kirveenkoskemattomaan erämaahan on mitä hie-
mielin. Hän koki keskustelevansa elävän olennon kanssa.
nointa kulttuuria.
Vuosisatojen vuoropuhelu luonnon kanssa tiivistyi mai-
Syvällisempi määritelmä ymmärtää matkailun vie-
semaan, kyliin, elämäntapaan, työkaluihin ja -tapoihin,
raanvaraisuuden, palvelujen ja mielikuvien taloutena,
uskontoon, pyhiin paikkoihin, paikannimiin, maailman-
jossa asiakassuhde toteutetaan matkailun näyttämöl-
kuvaan, elämänfilosofiaan ja kansan mentaliteettiin.
lä. Draama tarvitsee matkailussakin näyttämöä, jon-
Sää ja ruoan tuotanto muovasivat pohjoista maan äärtä
ka muodostavat Lapin luonto, kulttuuri ja kylämiljöö.
enemmän kuin mitään muuta eurooppalaista korkeakult-
Matkailussa asiakas aina osallistuu draamaan, ja kaikki
tuuria ja antoivat sille oman alkukantaisen elinvoiman
pyörii hänen ympärillään.
ja elämänfilosofian. Nykyään vanhoista Lapin elämän-
Kulttuurimatkailudraama tarvitsee asiantuntevia oh-
taidoista ja viisaudesta, puhtaasta luonnosta, vedestä,
jelmapalveluita. Tarina kuusenpihkavoiteesta herättää
hiljaisuudesta ja mielenrauhasta on tullut muualla ylel-
mielikuvia, mutta matkailutuotteena se herää eloon vas-
lisyystavaroita.
ta sitten, kun matkailija kaapii kuusenpihkaa kaarnasta, pesee voita ja kuuntelee loitsua, joka varjelee terävän
Syvällinen kulttuurikäsitys
puukon vihoilta. Kun toiminta dramatisoidaan matkai-
Syvällisen käsityksen mukaan Lapin luonto suorastaan
lutuotteeksi kylmällä tilalla eli jälleenrakennuskauden
kuhisee kulttuuria. Savottakämppä on kulttuuria. Apaja-
rintamamiestalossa, asiakastyö saa kosmiset mitat, jossa
merkki ja kalajumala ovat kulttuuria. Vaellus Pyhänkas-
yhdistyvät Lapin historia muinaiseen arktiseen kansan-
teenputoukselle on kulttuuria. Venematka Kemijärven
lääkintään, maailmankuvaan ja mytologiaan.
•
22 | Maaseutu & Matkailu
Arolan tila
Tarinoita itärajalta Arolan isäntä Eero Seppänen osaa kertoa tilansa historiasta viiden minuutin tai viiden tunnin version. Historiaan ja perinteisiin liittyvät tarinat ovat olennainen osa Arolan tilan toimintaa. Teksti: Noora Lintukangas | Kuvat: Arolan tila ja Eero Kemilä
”K
ulttuurimatkailu tuli meille hieman sattumalta”, isäntä kertoo. Suomen liittyessä EU:hun oli selvää, ettei Suomussalmella, itärajan tuntumassa sijaitsevalla tilalla ol-
lut edellytyksiä jatkaa maatalousyrittäjyyttä. Isäntäpari päätti panostaa matkailuun. ”Vaimon kielitaito oli tässä ehdoton edellytys . Hän on asunut Englannissa muutamia vuosia ja puhuu kieltä erinomaisesti.” Matkailuyrittäjyyteen liittyivät olennaisesti Arolan ti-
lan värikäs historia ja seudun tapahtumat. Itärajalle on matkaa kilometri ja Raatteen tie kulkee aivan läheltä. ”1700-luvulla tänne vaaralle on saapunut myös hollantilainen veropakolainen, jonka jälkeläisiä minäkin osittain olen”, Eero Seppänen raottaa historian esirippua. Tarinat eivät maksa mitään. ”Ei ne välttämättä niin kovin paljon uusia asiakkaita tuo”, Seppänen pohtii. Mutta jättävätpä vieraille selkeän muistijäljen paikasta. ”Menestys on monesta tekijästä kiinni. Meidän vahvuuksiamme ovat henkilökohtaisuus, hyvä suomalainen perinneruoka, tämä ympäristö ja ohjelmapalvelut.” Lempin jalanjäljissä Eero Seppänen on syntynyt Arolan tilalle. ”Ja tarinan mukaan olen saanut alkunikin täällä.” Seppäsen äidin, Lempin, sankaritarinalla on vahva yhteys seudun historiaan. Lempi näki, kuinka talvisodan syttymisen päivänä, 30.11.1939 venäläissotilaat piirittivät naapuritalon. Raskaana ollut Lempi pakeni kolmen pienen lapsensa kanssa noin 10 kilometrin matkan läpi metsän, soiden ja juuri ja
Maaseutu & Matkailu | 23
juuri kantavan järven jään, Juntusrannan kylälle. Hän
tällä hetkellä tilan elämysmatkailu-puolta. Kesäisin kar-
halusi saada sanan venäläisten hyökkäyksestä suoma-
hujen seuraaminen turvallisista pyöröhirsimajoista on ti-
laisille sotilaille, jotka olivat majoittuneena paikalliselle
lan suurin valtti. Talvisin asiakkaat ovat vaeltajien lisäksi
koululle. Viesti saatiin perille ja Suomussalmen ja Suo-
hiihtäjiä tai koiravaljakko-seurueita.
men itsenäisyyden puolustaminen alkoi.
”Itärajan retkeilyreitti on paikallisten matkailuyrittä-
Jo 15 vuoden ajan ovat Lempin jälkeläiset jättäneet
jien yhteistyön tulos. Asiakkaat yöpyvät yhden yön kus-
marraskuun viimeisenä päivänä muistovaelluksen Lem-
sakin paikassa ja jatkavat sitten matkaa”, Eero Seppänen
pin jalanjäljissä. ”Tiedämme aika hyvin äidin kulkeman
kertoo yhteistyöstä. ”Mietimme juuri parhaillaan, olisiko
reitin, sillä hän ehti kirjoittaa muistelmansa ennen kuo-
jotakin muuta kehitettävää yhdessä”, hän jatkaa.
lemaansa”, Seppänen kertoo.
Asiakkaista noin puolet on suomalaisia, puolet ulkomaalaisia. Toiminta on ympärivuotista, vaikka kesäse-
Yhteistyötä
sonki ja maaliskuu ovatkin selkeitä huippuja. ”Pystymme
Arolan tila on perheyritys , jota Eero Seppäsen pojan
majoittamaan noin 20 henkeä, ja vanhaan pirttiin mah-
perhe todennäköisesti jatkaa. Hänen poikansa kehittää
tuu ruokailemaan 35 ihmistä.” ”Kokonainen linja-autoporukka on meille pieni järjestelykysymys”, Seppänen kertoo. Ratkaisu on silti lähellä: rajavartiosto on esitellyt puolikkaalle bussilastilliselle omaa toimintaansa samalla kun toinen puoli porukasta on ruokaillut. ”Asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä järjestelyyn.” Myös rajavartiolaitoksella on roppakaupalla tarinoita kerrottavana seudun historiasta. Itärajan tarinat ovat kiehtovia.
•
Lisätietoja
Arolan tulevat matkailuyrittäjät, lastenlapset Janne ja Sanna Helena-mummin ja Eero-ukin kanssa Arolan hirsipirtissä.
Meidän “ vahvuuksiamme ovat henkilökohtaisuus, hyvä suomalainen perinneruoka, tämä ympäristö ja ohjelmapalvelut
“
24 | Maaseutu & Matkailu
ajankohtaista
Teksti, piirros ja kuva: Henrik Harju
Majoitus- ja ateljeetiloja Pedersöreen Vanhan maatilan asuinrakennus, navetta, paikalle siirrettävä hirsirakennus sekä aitta kunnostetaan vanhaa kunnioittaen Lepplaxin kylässä, Pedersöressä, majoitus- ja ateljeetiloiksi. Tiloissa on mahdollisuus paitsi majoittua myös pitää kokouksia ja näyttelyitä sekä järjestää erilaisia tapahtumia. Taiteilijakylä sekä maaseutumatkailutoiminta pyritään käynnistämään kesällä 2010.
Vanhaan aittaan valmistuu idyllisiä majoitustiloja.
Kävelyriippusilta säilyy osana Kuhankosken kulttuurimaisemaa
Teksti ja kuvat: Pirjo Ikäheimonen
Kuvassa yrittäjä Henrik Harjun näkemys valmiista taiteilijakylästä, joka valmistuttuaan tarjoaa eksoottista majoitustilaa matkailijoille sekä ateljeetilaa eri alojen taiteilijoille.
Hankkeen toteuttaja: Henrik Harju tmi Maaseutumajoitus Pihlaja Tukiprosentti: 20 % Kustannusarvio: 20 000 € Leader-toimintaryhmä: Aktion Österbotten
K
uhankosken riippusilta
ja Harhalan alueiden kylät toisiinsa.
oli vielä keväällä käyttö-
Sillan alla virtaa voimakas Saraave-
kiellossa. Se oli tarkoi-
si, jonka kallioisilta rannoilta löyty-
tus purkaa kesän 2009
vät myös Suomen ja Fennoskandian
aikana. Kyläläiset päättivät investoi-
laajimmat kalliomaalaukset.
da tulevaisuuteen. Kyläseura Kuha-
Kuhankosken voimala on raken-
set osti sillan eurolla, haki kunnos-
nettu 1920-luvulla, jolloin työväki
tukseen Leader-tukea JyväsRiiheltä
pääsi kosken yli voimalan yhteydessä
ja pelasti sillan kyläläisten käyttöön.
ollutta siltaa pitkin. Teräsrakentei-
Laukaassa Kuhankosken voima-
nen, alueen asukkaiden yleiseen käyt-
laitoksen yhteydessä sijaitseva käve-
töön rakennettu yli 50 metriä pitkä
lyriippusilta on osa rakennushisto-
riippusilta valmistui vuonna 1966.
riallisesti merkittävää kulttuurimai-
Voimalaitoksen omistajavaihdos-
semaa. Silta yhdistää Kuhankosken
ten yhteydessä vuosikymmenien
Maaseutu & Matkailu | 25
kuluessa silta rapistui. Se on uhattu
ensimmäisissä talkoissa oli ennätys-
purkaa useaan otteeseen 1990-luvul-
määrä kyläläisiä”, kertoo kyläaktiivi
ta lähtien. Kun sillan säilyttämiseksi
Raija Pihlainen.
ei näyttänyt löytyvän vaihtoehtoja,
”Niin paljon tehdään talkoilla,
päätti kyläseura ottaa vastuun. Se
kuin on mahdollista”, kertoo Ilkka
osti sillan omakseen ja varmisti asuk-
Palonen. Kunnostus on vaativa työ,
kaille tärkeän yhdysreitin ja kulttuu-
sillä vuolas virta asettaa haasteita
rimaiseman säilymisen.
sillalla työskentelyyn. Virta ei jäädy edes kovimmilla pakkasilla, joten
Kunnostustöissä
sillan teräsrakenteiden korjaukseen
ennätysmäärä talkooväkeä
tarvitaan erikoisosaamista. Syksyn ja
”Kyläläisillä on edessään mittava
kevään aikana sillan nykyiset huono-
urakka, mutta sillan säilyttäminen on
kuntoiset puurakenteet puretaan ja
meille itsestäänselvyys ja kunnia-asia”,
sillan teräsrungot korjataan. Samalla
toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Ilk-
sillalle rakennetaan uudet turvalliset
ka Palonen. Kulttuuriperinnön vaa-
kansirakenteet, lakisääteiset turva-
liminen on osa kyläseuran toimintaa.
verkot ja kaiteet.
Keväällä 2009 selvisi, että sillan
Hankkeen tuloksena asukkaiden
kunnostukseen voi saada Maaseu-
käytössä säilyy kulttuurihistorialli-
turahaston EU-tukea JyväsRiihen
sesti arvokas maisemarakenne, joka
kautta. Ensimmäinen ponnistus oli
soveltuu turvalliseksi kulkureitiksi.
kuitenkin investointeihin vaadit-
Tarkoituksena on myös saada ns.
tavan omarahoitusosuuden kerää-
kolmen sillan reitti osaksi Laukaan
minen. Kyläläiset keräsivät alueen
virallisia virkistysreittejä. Sillan yh-
asukkailta, yhdistyksiltä ja yrityksil-
teyteen kyläseura aikoo rakentaa
tä sitoumuksia ja lahjoituksia lähes
myös levähdyspisteen, jota asukkaat
8 000 euron edestä.
ja matkailijat voivat käyttää. ”Alue
Kesällä kyläseura otti vastuuva-
on suosittu tutustumiskohde myös
kuutuksen ja teki alustavat korja-
veneilijöille, joiden määrä on kesän
ukset, jotta silta voitiin avata alueen
aikana kasvanut. Vielä kun saataisiin
asukkaiden käyttöön. Samalla sillan
kesäkahvila. Voimalan yläkerrasta
ympäristöä raivattiin puusavotoilla.
löytyisi tilat”, vinkkaa talkootöissä
”Sillan tärkeydestä kertoo se, että
ahkeroinut Juha Salmela.
•
Kuhakosken riippusilta on ainutlaatuinen kohde, jolta avautuvat mielenkiintoiset maisemat. Kuhasten puheenjohtaja Ilkka Palonen raivaa sillan ympäristöä. Hankkeen hakija: Kyläseura Kuhaset ry. Kustannusarvio: 60 000 € Tukiprosentti: 70 % Toimintaryhmä: Jyväsriihi ry Kuhankosken voimalan alue ja työväen asunnot rakennutti 1920-luvulla G. A. Serlachius Oy. Alue on yksi Laukaan ja Keski-Suomen merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Ilkka Palonen johti talkoojoukot yli uudelleen avatun riippusillan.
26 | Maaseutu & Matkailu
hankkeiden esittely
Tampere-Turku-tien varrella, Loimaalla, voi ihailla upeasti valaistuja viljasiiloja.
Moderni
kulttuurimaisema Kuva: Matti Norr, Loimaan kaupunki
Loimaan seudun vahvaa maatalousperinnettä kuvaavat muun muassa 1940–80-luvuilla rakennetut viljasiilot. Loimaan kaupunki yhdisti rohkealla tavalla uutta ja vanhaa: vuonna 2008 toteutetussa Leader-hankkeessa viljasiilot saivat vaihtuvan värivalaistuksen. Pimeään aikaan eri väreissä hehkuvat siilot tekevät vaikutuksen niin alueen asukkaisiin kuin matkailijoihinkin.
Hankkeen hakija: Loimaan kaupunki Tuki: 50 % Kustannusarvio: 120 000 euroa Toimintaryhmä: Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry
Kulttuuritalot kuntoon 2009 Kaustisen seutukunnassa toimii lukuisia yhdistyksiä, jotka ovat aktiivisesti hakeneet rahoitusta erilaisiin projekteihin. Alueella kunnostetaan Ullavan, Vetelin, Räyringin ja Patanan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita nuorisoseurojen taloja.
Hankkeen hakija: Ullavan Ylikylän nuorisoseura Kustannusarvio: 30.700€ Tuki: 60% Toimintaryhmä: Pirityiset
Ullavan Ylikylän nuorisoseuran hankkeessa ”Uudet pokat ja punaa poskiin” kunnostettiin talo ulkoapäin uudella punamaalilla ja uusittiin ikkunat. Talkootyö on hankkeissa arvossaan.
Leader-rahoitusta Leader-rahoituksella on toteutettu maassamme käynnissä olevalla hankekaudella 2007–2013 monia matkailuun liittyviä yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita. Leader-toimintaryhmät myöntävät myös mikroyrityksille investointi-, käynnistys- ja kehittämistukia.
Maaseutu & Matkailu | 27
kolumni | Mikko Lindell
Sisukasta porukkaa Viime syksystä saakka jatkunut taantuma on tuonut
myös kaukaa. Ulkomaisten osuus ja suorat varaukset
ajateltavaa myös matkailuyrittäjille. Kokemuksemme
netin kautta ovat nimittäin kasvavat niin ikään. Ulko-
mukaan yritystilaisuuksia järjestetään vähemmän, mutta
maalaiset haluavat tutustua paikallisiin ihmisiin ja maa-
kotimaan matkailu taas on lisääntynyt. Pitäisikö kaiken
seutumatkailussa tämä on luonnollinen osa palvelua.
lama-puheen keskellä vaipua synkkyyteen ja suureen
Matkailuyritykset on vientiyrityksiä, sillä tuomme
varovaisuuteen vai uskaltaisiko sitä elää, yrittää ja ottaa
matkailijoita käyttämään palveluita. Luonto ja rauhal-
jopa riskejä?
lisuus ovat parhaita vetovoimatekijöitämme, joiden
On totta, että yritysasiakkaat vähentyneet selvästi ja ohjelmapalveluita käytetään aiempaa vähemmän.
avulla voimme ympärivuotisesti tuoda matkailijoita käyttämään palveluita lähialueellamme.
Totta on silti myös se, että perhejuhlia järjestetään
Suomalaisilla maaseutumatkailuyrittäjillä on siis kaikki
maaseutumatkailu- kohteissa ympäri vuoden yhä
syy olla ylpeitä toiminnastaan ja jatkaa yrittämistä pysty-
enemmän ja vuokramökkien sekä viikonloppuvara-
päin. Yhteistyössä ja yrittämisessä on voimaa.
usten määrä, kuten myös ulkomaisten vieraiden osuus ja suorat nettivaraukset kasvavat jatkuvasti.
Nyt ei siis kannata lamaantua, vaan katsoa tulevaisuuteen. Kun muun muassa rakennuskustannukset ovat
Matkailuyritysten välillä on toki eroja niin paikallisesti
alhaalla ja ammattitaitoista työvoimaa saatavilla, kan-
kuin alueellisestikin. Silti tiettyjä trendejä on tänä aika-
nattaisi miettiä investointeja. Kaipaamme alalle sisuk-
na tunnistettavissa. Vuokramökit ovat haluttuja ympäri
kaita yrittäjiä, nuoria ihmisiä, joilla on intoa viedä tätä
vuoden. Tämä on edullinen vaihtoehto monelle lapsi-
nopeasti muuttuvaa toimialaa eteenpäin.
perheelle omaan mökkiin verrattuna. Viikonloppuvarauksetkin ovat hyvässä kasvussa, ympärivuotisesti. Varausten teko vain on siirtynyt yhä lähemmäksi lomaa, ja viimetipan varaukset ovat lisääntyneet. Aina ei tarvitse lähteä kauaksi, kun lähialueeltakin löy-
Suomen Maaseutu-matkailuyrittäjät ry
seudun arkeen ja nähdä siellä paikallisia ruuan tuottajia
on valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien ja -yritysten yhdistys, joka on perustettu vuonna 1995. Jäsenyrityksiä on tällä hetkellä yli 270, lisäksi kannattajajäseninä on eräitä keskeisiä maaseutumatkailun toimijoita ja kehittäjiä. Mikko Lindell toimii Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:npuheenjohtajana.
lähialueella. Aktiiviset markkinointiponnistelumme ja
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjien yhteisesite kertoo palveluista ympäri Suomen.
maaseutuyrittäjien yhteisesite auttavat löytämään lähi-
Pdf-tiedosto löytyy täältä:
alueen kohteita. Matkailuyrittäjät ovat sitkeää porukkaa.
Myös yhdistyksen kotisivut uudistuvat ja esitetiedot monipuolistuvat lähiaikoina.
tyy sopiva maaseutumatkailukohde. Maaseutumatkailu on hyvä mahdollisuus kaupunkilaisille tutustua maa-
Maaseutumatkailuyrityksiin tullaan paitsi läheltä
maaseutu
& -lehden Linkkilista
Maaseutupolitiikan teemaryhmät: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat Maaseutu & Matkailu -lehti: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/lehti Matkailun edistämiskeskus: www.mek.fi Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteiset kulttuurimatkailupäivät: www.maaseutupolitiikka.fi/kulttuuri/kulttuurimatkailufoorumi www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu Hankkeet ja tutkimukset: http://innovaatiokeskus.com/index.php?option=com_content&view=article&id=120&catid=1 www.seamk.fi/matko > muut hankkeet http://www.mek.fi/W5/mekfi/index.nsf/(Pages)/Ulkomaalaiset_matkailijat_suomalaisissa_ kulttuurikohteissa?opendocument&np=F http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/(pages)/Suomalainen_kulttuuritarjonta?opendocume nt&ind=W5/mekfi/index.nsf&np=F-30 http://www.mek.fi/W5/mekfi/index.nsf/(pages)/Suomalaisen_kulttuurin_ näkyminen?opendocument&ind=w5/mekfi/index.nsf&np=F-30 http://www.experiencebusiness.fi/Suomeksi/Uutiset.iw3?showmodul=149&newsID=03d1 1d74-58ac-4586-b924-c6aa5378f950 Maa- ja kotitalousnaiset: www.maajakotitalousnaiset.fi Kulttuurin ketju -hanke: www.turkutouring.fi Kulttuurimatkailu: www.mek.fi, www.visitfinland.com ja www.kulttuurivienti.fi Kulma -hanke: www.metsa.fi/kulma Helsingin kaupungin matkailusivut: www.visithelsinki.fi Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry: www.seinajokimatkailu.com Arolan maatila- ja erälomat: www.arolantila.suomussalmi.net Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry: www.suomenmaaseutumatkailu.fi
Aurinkoista syksyä toivottaa
maaseutu
&