Morjens 1/2012

s n e j Mor

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 1/2012

R – Itella Oyj Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

• Hyvä talousvuosi 2011 • Loviisan kirjasto 150 vuotta • Näyttely Loviisan esihistoriasta

Liite: Kaavoituskatsaus

Kuntauudistus: Kuinka meille käy?

Palveluseteli • eResepti • Aikuisten työpaja

Asukaskysely kartoitti loviisalaisten mielipiteet

Lilian A-S

Mielipiteitä Meneillään on uuden kaupunkimme kolmas vuosi, ja nyt alkaa olla mahdollista sekä arvioida mennyttä että katsoa tulevaisuuteen.

Viime syksynä toteutimme useita kyselyjä, joilla halusimme selvittää asukkaiden, sidosryhmien ja henkilökunnan mielipiteitä ensimmäisistä yhteisistä vuosistamme. Pyysimme mielipiteitä niin sisäisestä kuin ulkoisesta viestinnästä sekä kunnallisten palvelujen laadusta. Saimme sekä ruusuja että risuja.

Kiitos kaikille kyselyihin vastanneille.

Nyt tiedämme, että olemme päässeet hyvän matkaa eteenpäin uuden Loviisan rakentamisessa. Toisaalta tiedämme senkin, että vielä on paljon tehtävää. Haluamme tehdä tätä työtä kaupunkimme hyväksi yhdessä asukkaiden kanssa. Toivottavasti saamme myös valtiovallan puolelta työrauhan jatkaa Loviisan kehittämistä ilman, että meidän tarvitsee käyttää voimia seuraavaan kuntaliitokseen.

Kyselyjen vastauksissa nousi esiin, että vastaajat toivovat kaupungilta lisää vuorovaikutusta ja avointa vuoropuhelua asukkaiden kanssa. Tähän asiaan panostamme lähivuosina entistä enemmän.

Kyselyjen mukaan asukkaat haluavat saada tietoa kaupungin toiminnasta etenkin sanomalehdistä ja kaupungin omista asukaslehdistä. Suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että Morjens-lehti kertoo ajankohtaisista ja tärkeistä asioista. On mukavaa, kun on saatu varmistus siitä, että Morjens täyttää tehtävänsä. Ota yhteyttä ja kerro mielipiteesi lehdestä, jota pidät kädessäsi.

Kiintoisia lukuhetkiä – kuullaan taas!

Lilian Andergård-Stenstrand viestintäpäällikkö morjens@loviisa.fi

2

Morjensin kansikuvamalleiksi houkuttelimme tällä kertaa maanmittausinsinööri Sami Rantamaan Teknisestä keskuksesta ja kuntoutushoitaja Maria Virtasen Senioripalveluista.

Anna palautetta / Ota yhteyttä: Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisa kaupunki@loviisa.fi / puh. 019 5551 / www.loviisa.fi/osallistujavaikuta Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine Toimitus ja ulkoasu: peak press / Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Ulla Ora / Valokuvat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Virpi Lehtinen, Ulla Ora, Arto Wiikari, / AD Milla Ketolainen / Kuvitukset Sanna Nylén, Sofia Papadopoulos

Paino: Lönnberg Painot Oy

3.sivu

Mikä Loviisassa yllätti?

Johtamaasi Loviisan tekniseen keskukseen kuuluvat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu, kaupunkisuunnitteluosasto sekä rakentaminen ja ylläpito. Mikä sektori työllistää sinua tällä hetkellä eniten?

– Kaikki sektorit työllistävät, mutta rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat ehkä toistaiseksi jääneet vähän vähemmälle huomiolle.

Olet ollut uudessa tehtävässäsi nyt viisi kuukautta. Onko vastaan tullut yllätyksiä?

– Yksi yllätys on se, että Loviisassa on vielä erittäin paljon sorapintaisia katuja. Yhdyskuntatekniikan tilan parantamiseen pitäisi saada suuremmat resurssit, mikäli halutaan kiriä naapurikaupungit kiinni.

Positiivista on ollut huomata, että vaikka resurssimme ovat melko pienet, niin henki työpaikalla on hyvä – ja sen ansiosta myös työteho – joten pärjäämme kohtalaisesti. Esimerkiksi katujen ja yleisten alueiden talvihoito on Loviisassa mielestäni paremmalla tolalla kuin Porvoossa – ja palvelutaso on paljon parempi kuin Helsingissä.

Toimit aiemmin Porvoon kaupungin rakennusvalvontapäällikkönä. Miltä Loviisan haasteet näyttävät aiemman kokemuksesi valossa?

– Loviisassa on aika haasteellista päästä selville siitä, mitä on tehty aikaisemmin ja miksi.

Osa vanhojen kuntien tiedoista on vaikeasti löydettävissä ja paljon on hävinnyt niin sanottua hiljaista tietoa.

Mitä uutta kuuluu E18-moottoritierintamalla?

– E18-hanke edistyy hyvin. Kaupungin osuus toteutuksessa on melko pieni, mutta tarpeemme on pyritty huomioimaan esimerkiksi liittymien ympäristössä.

Mainitse jokin teknisen keskuksen hanke, joka vaikuttaa lähivuosina positiivisesti loviisalaisten arkeen.

– On vaikea nostaa yhtä projektia ylitse muiden.

Tavoitteenamme on edetä laajalla rintamalla.

Pyrimme kaavoittamaan viihtyisiä alueita ja myymään hyviä tontteja. Samalla parannamme yleisten alueiden ja rakennusten kuntoa sekä tarjoamme tehokkaita viranomaispalveluja.

Ulf Blomberg Ikä: 53 Tekninen johtaja, 1.11.2011– Diplomi-insinööri, 1987 Yksityisyrittäjä omassa rakenneja lvi-suunnittelua sekä rakennuttajapalveluja tarjoavassa insinööritoimistossa, 1991–2000 Porvoon kaupungin tilakeskuksen päällikkö, 2000–2006 Porvoon kaupungin rakennusvalvontapäällikkö, 2006–2011 Tekninen keskus, Kuningattarenkatu 15 B puh. 0440 555 405, ulf.blomberg@loviisa.fi

3

Hyötytietoa Kesäasukas Ohoi!

Sammukoon valo!

Kesäasukas, haluatko Morjensin jatkossakin kotiin kannettuna?

Morjens on kaupungin virallinen tiedotuslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Se kertoo kaupungin tärkeistä päätöksistä, suunnitelmista ja tapahtumista sekä muista kaupunkilaisia ja kesäasukkaita koskevista asioista. Tämä Morjensin numero lähetetään kaikille vapaa-ajanasukkaille.

Jos haluat lehden jatkossakin kotiin kannettuna, ilmoita nimesi, mökkiosoitteesi sekä vakituinen osoitteesi sähköpostilla osoitteeseen morjens@loviisa.fi Liitä mukaan tieto, kumpaan osoitteeseen Morjensin haluat. Antoisia lukuhetkiä!

Loviisan kaupunki haastaa kaupunkilaiset mukaan Earth Hour -tapahtumaan lauantaina 31.3. klo 20.30–21.30.

Earth hour kokoaa ihmiset ympäri maailman sammuttamaan valot tunniksi ilmaston puolesta. Osallistu sinäkin ja näytä, että me loviisalaiset välitämme ilmastosta!

Maailman luonnonsäätiö WWF on selvittänyt, millä ilmastoteoilla voit vaikuttaa eniten päästöihisi.

Lisätietoja www.wwf.fi/earthhour

Hyvä talousvuosi 2011

Loviisa pärjäsi hyvin muihin kuntiin verrattuna Loviisan taloutta viime vuoden alusta luotsanneella talousjohtaja Kirsi Kettusella on hyviä uutisia loviisalaisille.

Tilinpäätöksen ylijäämä ja velkojen supistuminen ilahduttavat Kettusta.

4

– Loviisan kaupungin tulos on 2,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen tilinpäätöksessä 2011. Velkoja on pystytty lyhentämään noin 250 euroa jokaista kaupungin asukasta kohden, ja velan kokonaismäärä asukasta kohden on vuoden 2011 tilinpäätöksessä 1 280 euroa. Tilastokeskuksen laskemien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa keskimääräisesti 2 085 euroa asukasta kohden.

Loviisan kaupungin vuosikate on 7,8 miljoonaa euroa, joka on 4,7 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2010, vaikka Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate jää lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna 2010.

– Loviisan kaupungin hyvään tuloskehitykseen vaikuttivat keskusten hyvä taloudenpito,

verotulojen ennakoitua suurempi kertymä sekä kuntaliitoksen porkkanarahat, Kettunen kertoo.

Tuloja ja menoja Verotuloja saatiin yhteensä 61,2 miljoonaa euroa, mikä oli 5,5 miljoonaa euroa enemmän kuin budjettia laadittaessa oletettiin. Loviisan kaupungille maksettujen 3,2 miljoonan euron yhdistymisavustusten nettovaikutus kaupungin tulokseen oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa.

– Hyvä vuosikate mahdollisti sen, että puretun Länsiharjun koulun kirjanpitoarvo, 1,7 miljoonaa euroa, voitiin poistaa täysimääräisesti.

Hyvät tuotot kestivät myös erikoissairaanhoidon kulujen ylittymisen miljoonalla eurolla ja lomapalkkavelan kirjauskäytännön muutoksen, mikä aiheutti henkilöstökuluihin lähes 600 000 euron lisäkulun.

KESÄKIVAA!

Etsivä nuorisotyö tiedottaa

Sisäuimakoulut Esplanadissa 4.–8.6. klo 10–13.

Ilmoittautumiset 25.5.

Etsivän nuorisotyön tavoitteena on kannustaa nuoria, jotka eivät ole saaneet koulutuspaikkaa tai joilla on ongelmia arjessa selviytymisessä.

- Rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä, niin voimme yhdessä pohtia ratkaisuja, kehottaa Emmi Pulliainen, joka aloitti työnsä etsivässä nuorisotyössä keväällä.

Emmi korostaa, että yhteistyön lähtökohtana on aina vapaaehtoisuus.

Melontaleiri 11.–13.6. | 1–4 lk Källan leiri 13.–15.6.

5–6 lk Källan leiri 18.–21.6. | 4.–8.6. Valkon päiväleiri Ilmoittautumisajat ilmoitetaan myöhemmin Rantauimakoulut: Valko 2.–13.7. | Plagen 2.–13.7.

Ilmoittautuminen paikan päällä Lisätiedot ja ilmoittautumiset: puh. 019 555 485, vapaa-aika@loviisa.fi

Emmi Pulliainen, puh. 0440 555 387, emmi.pulliainen@loviisa.fi

Vako ja Mi yhteen?

Loviisa esillä YouTubessa Italialainen tanssivideotaiteilija ja tanssinopettaja Beniamino Borghi tanssii Loviisan tutuksi. Kolmeminuuttinen Lov is a... tour -video on nähtävillä YouTubesivustolla. Sitä on katsottu jo noin kolmetuhatta kertaa.

Video alkaa Loviisan torilta ja päättyy sinne. Siinä välissä käydään yksityisissä loviisalaiskodeissa, ateljeissa, Raatihuoneella, meren rannalla, Ungernin linnoituksella, Strömforsin ruukissa - niin kaupungin kuin maaseudunkin hienoissa kohteissa.

Videon ovat tilanneet yhteistyössä Loviisan kaupunki ja viestintä- ja suunnittelutoimisto peak press.

Beniamino Borghi on Loviisanseudun tanssiopiston ja sirkuskoulun opettaja.

Videon voi katsoa internetissä osoitteessa www.youtube.com/watch?v=3bOXJs1f3Xw Linkki löytyy myös Loviisan etusivulta www.loviisa.fi Lisätietoja: Jaana Laine, markkinointisuunnittelija, puh. 0440 555 219

Loviisa, Porvoo ja Sipoo ovat teettäneet tutkimuksen mahdollisesta vapaan sivistystyön oppilaitosten yhdistämisestä vaiheittain vuosina 2012–2015.

Helmikuun lopussa järjestettyyn iltakouluun osallistuneet Loviisan valtuutetut olivat sillä kannalla, että jos muutoksia tulee, ne koskevat vain Valkon kansalaisopistoa (Vako) ja Lovisa svenska medborgarinstitutia (Mi). Opistoilla on yhteistyösopimus Lapinjärven ja Pyhtään kanssa.

– Koska kuntauudistus on kesken, keskitymme Loviisan oppilaitoksiin, emmekä etene suunnitelmissa Porvoon ja Sipoon kanssa, sivistysjohtaja Thomas Grönholm kertoo.

Yksi muutosvaihtoehto on yhdistää Vako ja Mi hallinnollisesti. Kesällä 2011 tehty sähköinen kysely antoi kuitenkin viitteitä siitä, että muutoksia ei toivota. Noin puolet vastaajista ja päättäjistä olivat sitä mieltä, että toimintaa jatketaan nykymuodossa.

– Alustavan aikataulun mukaan asia viedään sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta valtuustoon kesäkuussa, jolloin punnitaan yhdistämisen mahdollisia etuja, Grönholm kertoo.

5

Hyötytietoa

Peruukit päähän ja menoksi!

Loviisan raatihuoneella rullaperuukit rahisivat, kun kahden koulun ykkösluokkalaiset viettivät 1700-luvun juhlaa marraskuussa.

“Lapsissa vara parempi” on ykkösluokkalaisten osallistava historiatyöpaja, joka huipentuu raatihuoneen tanssijuhlaan. Työpaja koostuu yleensä viidestä kaksoistunnista.

– Ensin tehdään havainnollistava aikamatka paikalliseen historiaan. Siinä peruutamme aina vuoteen 1752 asti havainnollisin esimerkein, hurjiakaan juttuja unohtamatta. Seuraavilla kokoontumiskerroilla mietimme sitten roolitusta, askartelemme rullapääperuukkeja, miekkoja ja muuta rekvisiittaa – ja harjoittelemme tietysti tanssia, kertoo kuvataiteilija Kati Rapia.

Rapia vetää työpajoja yhdessä tanssipedagogi Kati Kivilahti-Fageruddin, tanssija Kati Kawasumin ja kuvataideopettaja Anna Palasmaan kanssa.

Koskenkylän koulut.

– Tämä on tärkeä projekti, jonka koulut ovat ottaneet hyvin vastaan. On tärkeää tutustuttaa lapset historiaan ja erityisesti paikallishistoriaan, mieluiten hauskalla tavalla. Positiivisten kokemusten kautta syntyy halu lukea historiaa ja käydä museoissa, toteaa museo- ja kulttuuritoimen päällikkö, museonjohtaja Pia Wilhelmson.

Lapsissa vara parempi on kaupungin rahoittama projekti.

Lisätietoja: Museonjohtaja Pia Wilhelmson, puh. 0440 555 357 pia.wilhelmson@loviisa.fi

Kuva: Kati Rapia

Tarinamaistiaiset Keväällä museossa pidettiin lisäksi Tarinamaistiaisia, joissa noin 20 oppilasryhmää Länsiharjun koulusta ja Generalshagens skolasta tutustui 1700-luvun historiaan ja tapakulttuuriin. Opastukset tehtiin yhteistyössä Loviisan oppaiden kanssa.

Työpajoissa syntyy aito kiinnostus historiaan Vuosittain marraskuussa järjestettäviin Lapsissa vara parempi -työpajoihin ovat tähän mennessä osallistuneet Haddom skola, Länsiharjun koulu ja Generalshagens skola. Lisäksi kirkonkylän koululla Ruukissa on pidetty päivän työpaja, ja ensi syksynä mukaan tulevat

Loviisa mukana Nuori kulttuuri -toiminnassa Vuorovuosin järjestettävät Nuori Kulttuuri Sounds, Nuori Kulttuuri Moves ja Nuori Kulttuuri Teatris -tapahtumat haastavat paikalliset toimijat tukemaan taiteen perusopetusta ja harrastustoimintaa.

Porvoon ja Sipoon kanssa yhteinen Nuori Kulttuuri Sounds -aluetapahtuma järjestettiin Loviisassa 24. maaliskuuta Loviisan liikuntahallissa ja Lovisa Gymnasiumissa. Eri aluetapahtumien parhaat esitykset valitaan

6

valtakunnalliseen musiikkitapahtumaan, joka pidetään Turussa 25.-27.5.

Valtakunnallisen Nuori Kulttuuri -toiminnan tavoitteena on rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä tai kielellisestä taustasta riippumatta. Lasten ja nuorten kulttuuriset harrastukset ja toimiminen ryhmässä ovat tasapainoisen, hyvän ja turvallisen kasvun edellytyksiä. www.nuorikulttuuri.fi

Harmaakallion tontteja myyntiin Harmaakallion uuden asuinalueen ensimmäiset tontit ovat tulossa myyntiin syksyllä.

Asuinalueen kaavoja laaditaan vaiheittain. Ensimmäisenä on valmistunut alueen eteläosan asemakaava Harmaakallion asuinalue 1, jonka tonttien hinnoista ja luovutusehdoista päätetään kevään 2012 aikana.

Ensimmäisessä vaiheessa alueelta luovutetaan parisenkymmentä omakotitalotonttia. Tavoitteena on, että tulevan syksyn aikana voidaan järjestää arvonta tonteista.

– Ensin arvotaan järjestysnumerot, joilla tontin saa valita. Kuka tahansa voi osallistua arvontaan, kertoo Loviisan uusi kaupungingeodeetti Mia Ylikangas.

Yksityiskohtien pitäisi olla selvillä elokuuhun

mennessä, ja Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman aikaan olisi tarkoitus järjestää eräänlainen kick off -aloitustapahtuma.

– Alustavan aikataulun mukaan arvontaan voisi ilmoittautua syyskuun loppuun asti ja tontteja pääsisi varaamaan loppuvuodesta. Rakentamisen voisi aloittaa sitten ensi vuoden puolella.

Loviisan tekninen keskus, Kuningattarenkatu 15 B, puh. 019 5551, fax. 019 555 444 tekninen@loviisa.fi, www.loviisa.fi Tiedustelut: kaupungingeodeetti Mia Ylikangas, puh. 0440 555 237, mia.ylikangas@loviisa.fi

Pikku Pietarin Pihalla uudet työtilat ja puoti Nuorten työpaja Pikku Pietarin Piha on muuttanut uusiin tiloihin Loviisan linja-autoasemalle. Käytössä on nyt 170 neliötä kolmessa kerroksessa.

Työpajassa on tehty iso remontti, jonka toteuttamiseen myös pajan nuoret ovat osallistuneet. Nuoret ovat kunnostaneet ylä- ja alakerran kokonaan sekä keskikerroksesta löytyvät tuotantotilat, joihin nuoret ovat tehneet pintakäsittelyt.

– Uudet tilat ovat käytännölliset. Saimme itse suunnitella tilat ja värimaailman. Tekstiilipuoli siirtyy aikuisten työpajaan Akseliin, ja meillä toteutetaan yhä enemmän Loviisan kaupungin eri yksiköiden tilaamia töitä, kuten huonekalujen kunnostus- ja päällystystöitä. Nuoret tekevät muitakin kaupungin tilaamia töitä, kuten muuttoja, lumitöitä, haravointia ja risusavottaa, Marjaana Meriluoto kertoo.

Pikku Pietarin Piha on 17–24-vuotiaiden työpaja, johon tulee nuoria Loviisasta ja Lapinjärveltä. Puodissa myydään nuorten tekemiä käsi- ja puutöitä.

Pikku Pietarin Piha: Mannerheiminkatu 14, 07900 Loviisa Sisäänkäynti Matkahuollon puolelta (soita ovikelloa) Tiedustelut: Toiminnanjohtaja Kirsi Kippola, puh. 045 7731 9351, kirsi.kippola@loviisa.fi Yksilövalmentaja Marjaana Meriluoto, puh. 045 7731 9352, marjaana.meriluoto@loviisa.fi www.loviisa.fi/nuortentyopaja

7

Loviisan kaupunginkirjasto 150 v

Sähköinen tieto lisääntyy kirjastossa Tänä vuonna 150 vuotta täyttävä Loviisan kirjasto on koko kunnan tieto- ja tarina-aitta.

Kirjojen lainaamisen lisäksi kirjasto välittää yhä enemmän tietoa ja tarinoita sähköisesti.

Kirjaston näyttöpäätteiden välityksellä voi opiskella ja tutkia. Sähköinen kirja on vähitellen tulossa erityisesti opiskelijoiden avuksi, samoin sähköinen lehti, jota voi selata näköiskappaleena päätteeltä.

– Vaikka sähköinen tiedonvälitys lisääntyy,

Jenny Olsson-Korsu (vas.) ja Saara Salin.

8

painopiste pysyy kirjojen lainaamisessa. En usko, että sähköinen lehti ja kirja korvaavat kokonaan paperiversioita, arvioi kirjastotoimen päällikkö Jenny Olsson-Korsu.

Hänen mukaansa sähköisiä kirjoja saa jo nyt melko hyvin ruotsinkielisinä, mutta suo-

Näyttelyitä ja tapahtumia Kirjastossa pidetään näyttelyitä, ja se on mukana erilaisissa tapahtumissa. Tänä vuonna kirjasto osallistuu muun muassa Kirjan ja ruusun päivään 23. huhtikuuta sekä Ruusujen hurmaa -tapahtumaan heinäkuussa.

Liljendalin lähikirjastossa on Loviisan kirjastoista ainoana erillinen näyttelytila.

Lisätietoja www.loviisa.fi/kirjasto

menkielisinä niitä on vähän. Loviisassa ollaan vielä vähän odottavalla kannalla ja katsotaan, minkälaisen vastaanoton sähköinen kirja saa suurissa kirjastoissa.

Kuusi kirjastoa ja kirjastoauto Loviisassa toimii yhteensä kuusi kirjastoa sekä uusi kirjastoauto, joka otettiin käyttöön vuosi sitten. Nykyisten kirjastojen toiminta jatkuu ennallaan toistaiseksi.

Olsson-Korsun mukaan Koskenkylään kaivattaisiin uutta kirjastoa, mutta nykyisillä resursseilla sen rakentaminen ei ole mahdollista, ellei joitain muita toimintoja lakkauteta.

– Olemme päätyneet sellaiseen ratkaisuun, että kirjastoauto pysähtyy Koskenkylässä aiempaa pidempään. Koskenkylän Agricolahalliin on myös perustettu lehtien lukupiste.

Portti tiedonsaantiin Olsson-Korsu muistuttaa, että kirjastonhoitajilta voi myös kysyä neuvoja tiedonhaussa.

Esimerkiksi koululaiset ja opiskelijat saavat

Pitkä historia Loviisan kirjaston historia ulottuu vuoteen 1862 asti. Aluksi kirjasto toimi kirkkoherra Hackzellin peräkammarissa. 1870-luvun lopulla kaupunki otti kirjaston hoitaakseen ja se siirtyi Lägre elementarskolaniin. 1880-luvun lopulla kirjasto muutti Palokunnantalolle Itäiselle Tullikadulle.

1970-luvun alussa kirjastolla oli jo kirjastoauto, joka ajoi Pernajassa, Liljendalissa ja Loviisassa sekä kolme lainausasemaa (Köpbacka, Valko ja Hästholmen).

1998 kirjasto muutti Socikseen eli Seurahuoneen taloon, jossa se sijaitsee edelleen.

halutessaan apua esitelmän tekemiseen.

– Autamme heitä löytämään esitelmän aiheeseen sopivat kirjat ja opastamme lisätiedon lähteille netissä.

Loviisan pääkirjastossa on neljä näyttöpäätettä, joita voi vapaasti käyttää. Lisäksi on muutama pääte aineistohakuja varten.

Satutuokioita perheen pienimmille Olsson-Korsu jäi helmikuussa äitiyslomalle, ja hänen sijaisenaan kirjastossa työskentelee Saara Salin, jolla on kokemusta myös lastenosaston toiminnasta.

Loviisan kirjasto lukuina Kaunokirjoja, suomi

33 250 kpl

Kaunokirjoja, ruotsi

32 953 kpl

Tietokirjoja, suomi

28 993 kpl

Tietokirjoja, ruotsi

25 711 kpl

Lasten- ja nuortenkirjoja, suomi

16 700 kpl

Lasten- ja nuortenkirjoja, ruotsi

18 998 kpl DVD-levyjä

1 811 kpl Lainauksia vuonna 2011

227 551 Fyysiset käynnit 112 539 Verkkokäynnit 30 394

9

Loviisan kaupunginkirjasto 150 v

– Tarharyhmille järjestetään tilauksesta satutunteja sekä suomen että ruotsin kielellä.

Illan satutunteihin on tullut niin vähän osallistujia, että mietimme niille uutta ajankohtaa, joka voisi olla lauantaikin.

Perheen pienimmille suunnatut ”Riimejä, loruja ja rytmiikkaa” -tuokiot jatkuvat ekaluokkalaisille suunnattuina paketteina.

Kirjastosta myös toimitetaan päiväkoteihin kirjoja lainaksi ja koululaiset saavat tilata

kirjoja esimerkiksi jonkin teeman mukaan.

Kirjastosta voi myös kysyä vinkkejä kouluihin sopivista kirjoista.

Aikuisille kirjastossa toimii suosittu lukupiiri, joka kokoontuu talvella kerran kuukaudessa. Siellä keskustellaan kulloisenkin kokoontumiskerran teemaan liittyvästä kirjasta.

Huhtikuun aihe on ajankohtaan sopivasti kevättuntoja ja -tunteita.

• Loviisan pääkirjasto, Kuningattarenkatu 24, puh. 019 555 330, 019 555 307, loviisankirjasto@loviisa.fi Saara Salin, vs. kirjastotoimen päällikkö, puh. 040 778 6385, saara.salin@loviisa.fi • Liljendalin lähikirjasto, Kartanontie 27, puh. 019 555 410, liljendalbibliotek@loviisa.fi • Pernajan lähikirjasto, Kiesitie 3, puh. 019 555 414 tai 019 555 416, pernajankirjasto@loviisa.fi • Tesjoen lähikirjasto, Keskustie 2, puh. 019 555 425, tesjoenkirjasto@loviisa.fi • Ruotsinpyhtään lähikirjasto, Koivulanmäentie 1c, puh. 019 555 415, ruotsinpyhtaankirjasto@loviisa.fi • Valkon lähikirjasto, Monitoimitalo, Pitkäniityntie 62 puh. 019 555 340, valkonkirjasto@loviisa.fi • Kirjastoauto, c/o Pernajan kirjasto, puh. 0400 183 565, kirjastoauto@loviisa.fi

Lehdet netistä näköiskappaleina Loviisan kirjastossa on pian mahdollista selata noin sataa sanomalehteä sähköisessä muodossa näköispainoksina.

E-press -palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa, mikäli määrärahat sen sallivat. Käytännössä palvelun avulla voi lukea päivän lehdet netistä sen sijaan, että tarvitsisi

10

selata paperiversiota.

Porvoon kirjastossa palvelu on jo käytössä. Loviisassa sen käyttöönotto vaatii näyttöpäätteiden lisäämistä. Moni kirjaston käyttäjä ei kuitenkaan halua luopua paperilehdestä, joten myös niiden tilauksia jatketaan.

Loviisassa asuttiin 9 000 vuotta sitten Harva tulee ajatelleeksi, että Loviisassa on ollut asutusta samaan aikaan, kun faaraot hallitsivat muinaista Egyptiä. Se on kuitenkin totta. Loviisan museo esittelee tästä todistusaineistoa.

ni

Jou p Jäp n ine

Löydöt nousivat moottoritien rakennusvaiheessa Loviisan seudulta on 1990-luvulta lähtien löydetty kymmeniä uusia kivikautisia, rautakautisia ja pronssikautisia asuinpaikkoja. Valtaosan löydöistä ovat tehneet maanomistajat ja paikalliset arkeologian harrastajat, osa on tullut esiin arkeologisten inventointien yhteydessä.

Loviisasta on löytynyt myös kaksi maamme vanhimpiin kuuluvaa pajaympäristöä, joista

Koululaiset tervetuloa!

Näyttelyä varten museoon rakennetaan kaksi pientä asuinpaikkaa, jotka kertovat miten kivi- ja rautakaudella on eletty: pukeuduttu, syöty ja metsästetty. Esillä on myös esineitä eri aikakausilta.

– Toivomme erityisesti koululaisia tutustumaan näyttelyyn. Täällä näkee, miten meillä on eletty jo ennen ajanlaskumme alkua. Järjestämme koululaisille myös työpajoja, joissa hyödynnämme paikallisten muinaisartesaanien nahka- ja savityöosaamista. Syksyllä on vielä tarjolla paikallista esihistoriaa käsittelevä luentosarja, Pia Wilhelmson kertoo.

©

Huhtikuussa avattavassa Karhunhammasnäyttelyssä on esillä kivikautisia työkaluja, jotka on kaivettu nykyisen Loviisan alueelta.

Niitä on säilytetty museon kokoelmissa yli sata vuotta, mutta näytteille kiviset työkalut pääsevät nyt ensimmäistä kertaa.

Näyttelyn nimi Karhunhammas juontuu pronssisesta amulettilöydöksestä. Loviisalainen kultaseppä Jouni Jäppinen on valmistanut mallin perusteella uuden hammasta muistuttavan amuletin.

Holmgårdin Viirankosken esineistö viittaa jopa kansanvaellusajalle, noin 400-luvulle.

Todisteina asumuksista ovat nuolenkärjet, astianpalaset ja sepän työkalut.

Uusien sekä aikaisempien havaintojen perusteella Viirankoskella on ehkä ollut yhtäjaksoista asutusta kivikaudelta rautakaudelle.

– Vanha asutus on perustunut kalastukseen erityisesti Kymijokisuistossa, josta on pyydetty vaelluslohta. Pienempien jokien varsilta on saatu haukia ja särkikaloja, Jouni Jäppinen kertoo.

Myös museonjohtaja Pia Wilhelmson on innostunut paikallishistoriaa esittelevästä näyttelystä. Hänen mukaansa Loviisassa on noin 600 kohdetta, joista muinaisia esineitä on löydetty.

Karhunhammas-näyttelyn karttaan on merkitty kohteet, joissa esinelöytöjä ja asuinpaikkalöydöksiä on tehty.

Näyttely avoinna koko kesän Karhunhammas – Loviisalaista esihistoriaa -näyttely järjestetään Loviisan kaupungin museossa, Puistokatu 2, 22.4.–30.9.

Museo on avoinna: Filmistä digiin, Loviisan kameraseura 40 vuotta -näyttelyn aikana 18.3.-15.4. ti-pe & su klo 12-16 Karhunhammas -näyttelyn aikana 22.4.-31.5. ti-pe & su klo 12-16 ja 1.6.-31.8. ti-su klo 11-16 puh. 019 555 359 www.loviisa.fi/museot

11

terveys

Neuvoja koko perheelle

Lahja loviisalaisvauvoille Loviisa Baby -nuttujen raaka-aineena käytetään loviisalaisten lahjoittamia puuvillaisia pussilakanoita, tyynyliinoja tai muita pestyjä pehmeitä puuvillakankaita. Pestyt, puhtaat kierrätyskankaat voi viedä luontaistuotepuoti Herbatikiin, osoitteeseen Aleksanterinkatu 2.

Lari, Topi, Venla, Aleksi ja Vertti. Terveydenhoitaja Ulrika Brommelsin työhuoneen seinällä on paljon ihania piirustuksia, joita ruotsinpyhtääläiset pikkuasiakkaat ovat hänelle taiteilleet.

– Joskus pidän vielä taidenäyttelyn. Tässä kuvassa on äiti, ja tuo iso ympyrä on äidin sydän, Ulrika Brommels sanoo osoittaen 4-vuotiaan Jonnen piirustusta.

Neuvolatädin rooli on tärkeä pienellä paikkakunnalla. Kun nainen huomaa tulevansa äidiksi, on tilanne usein herkkä, ja monet ajatukset pyörivät päässä. Siksi on tärkeää, että neuvolassa on vastassa henkilö, jonka kohtaaminen on luonnollista, mukavaa.

– Se luottamus pitää ansaita.

Isätkin mukaan neuvolakäynnille!

Ulrika Brommels kertoo tutustuvansa uuteen ruotsinpyhtääläiseen jo kohtuvaiheessa. Siitä eteenpäin hän seuraa lapsen kasvua kouluun asti.

– Teen neuvolatyötä kolme päivää viikossa ja kahtena toimin kouluterveydenhuollossa. On hienoa, että voin seurata lapsen kasvua ja kehitystä vuosia. Saan tutustua koko perheeseen.

Asiakas ei ole Brommelsille vain äiti tai vauva, vaan asiakkaana on aina koko perhe.

Perheitä on tietenkin erilaisia.

– Perusperheen lisäksi voi olla äiti ja vauva tai vaikka äiti ja vauva sekä isovanhemmat.

Rohkaisisin isiä tulemaan vielä useammin mukaan neuvolakäynnille.

Oikeaa yhteisöllisyyttä Useimmiten mieltä askarruttavat ihan perusasiat: imetys, nukkuminen, terveys ja kas12

vatus. Kun vauva on viikon ikäinen, Ulrika Brommels lähtee kotikäynnille. Tarkoitus on varmistaa koko perheen pärjääminen uuden tulokkaan kanssa.

– Näemme kotona vuorovaikutustilanteen.

Kotonahan on usein äiti, vauva, isä ja sisarukset. Luulen, että kotikäynti tuo loviisalaisille perheille turvallisuuden tunnetta, hän pohtii.

Ensikäynnillä Ulrikalla on mukana myös lahja Loviisan kaupungilta, suloinen Loviisa Baby -nuttu. Taiteilija Virpi Lehtisen suunnittelemat nutut ovat kaikki uniikkeja. Ulrika kertoo, että nutut otetaan ilolla vastaan.

– Juuri yksi äiti ilahtui, kun sai uuden vauvan myötä toisenkin nutun. Edellisen hän oli säästänyt.

Ulrikan mielestä neuvolapalvelua osataan arvostaa Loviisassa. Lisäksi hän iloitsee siitä, että Ruotsinpyhtäällä ei helposti kukaan jää yksin.

– Täällä on hyvät tukiverkot. Isovanhemmat tai muut sukulaiset auttavat ja seurakunta järjestää äiti–lapsi-kerhoja. Myös äidit ovat aktiivisesti järjestäneet omia kokoontumisia.

Jos joku lykkii vaunuja yksin, tartutaan helposti hihasta. Se on oikeaa yhteisöllisyyttä.

Ruotsinpyhtään terveystalo, Pitäjäntie 2, 07970 Ruotsinpyhtää, puh. 019 505 1721 Avoinna ma–to klo 8–16, pe klo 8–14

terveys

Uusi perusturvajohtaja Carola Klawér Asuinpaikka: Porvoo Koulutus: Terveystieteiden maisteri Ikä: 52 Parasta Loviisassa: Upea merellinen kaupunki

Loviisan uusi perusturvajohtaja Carola Klawér aloitti tehtävässään maaliskuun alussa. Aiemmin hän on työskennellyt sairaan- ja terveydenhuollossa sekä alan opetustyössä Porvoossa, Helsingissä, Sipoossa ja Loviisassa.

– Työskentelin 90-luvun loppupuolella Loviisassa sairaanja terveydenhuollon puolella. Olen erittäin innostunut uudesta työstäni. Mielestäni Loviisa on selvinnyt hyvin kuntauudistuksen haasteista terveydenhuollossa. Haluan taata kuntalaisille tasokkaan hoidon ja laadukkaat palvelut. Kiinnitän huomiota myös työpaikkojen hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työn kehittämiseen.

Sähköinen resepti käyttöön Loviisassa Sähköinen resepti eli eResepti otetaan käyttöön Loviisassa 29.3.2012.

Sähköisellä reseptillä tarkoitetaan lääkemääräystä, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti. Se tallennetaan keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan reseptikeskukseksi.

Reseptikeskuksen rekisterinpitäjä on Kela. Valtakunnallinen reseptikeskus sisältää kaikki sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Reseptikeskuksen asiakastietojen perusteella mikä tahansa sähköisen reseptin käyttöön ottanut apteekki voi toimittaa lääkkeet.

Paperi-, puhelin- ja faksireseptejä ei tallenneta reseptikeskukseen.

Loviisan terveyskeskuksen johtava lääkäri Tero Taipale näkee eReseptin käytössä monenlaista hyötyä.

– Potilaiden reseptit eivät huku. Resepteistä tulee tarkempia ja selvempiä, virheiden todennäköisyys pienenee. Asiakas pääsee tarkistamaan tietojaan ja sitä, kuka hänen tietojaan on katsellut. Myös lääkkeiden väärinkäytön vaikeutuminen on yksi suurimpia hyötyjä.

Degerbynkatu 21, puh. 0440 555 360, carola.klawer@loviisa.fi

Potilas hyötyy monella tavalla •

Suositut terveysluennot jatkuvat!

Loviisan perusturvakeskuksen yhdessä loviisalaisten järjestöjen kanssa järjestämät ilmaiset terveysluennot jatkuvat palvelutalo Esplanadin salissa, Kuningattarenkatu 7.

4.4. klo 17.00 on aiheena kuulo.

Luennoimassa kuntoutussihteeri Johanna Juola Kuuloliitosta

2.5. klo 17.00 on aiheena muisti.

Luennoitsija tulee kaupungin perusturvakeskuksesta

•

•

Voit hakea lääkkeet mistä tahansa eReseptivalmiudessa olevasta apteekista, kuten Loviisan apteekista.

Voit milloin tahansa katsoa sähköisiä reseptejäsi ja tulostaa niistä yhteenvedon verkkosivuilla www.kanta.fi (Omien tietojen katselu).

Sinua hoitava lääkäri tai sairaanhoitaja voi katsoa suostumuksellasi sähköisiä reseptejäsi. Tämä auttaa lääkityksesi arvioinnissa ja ehkäisee lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä.

Lisätietoja: www.kanta.fi Loviisan terveyskeskus, Öhmaninkatu 4, 07900 Loviisa.

Avoinna ark. 8–16, puh. 019 505 1202, 019 505 1305 www.loviisa.fi 13

terveys

Palveluseteli lisää valinnan vapautta Seudullisesti valmisteltu kunnallinen palveluseteli otetaan käyttöön Loviisassa toukokuun alussa.

Palveluseteliä on mahdollista käyttää säännöllisessä tai tilapäisessä kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa sekä vammaispalvelun henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Jo käytössä ollut ikääntyneiden omaishoidon tukena käytetty palveluseteli laajennetaan koskemaan myös alle 65-vuotiaiden omaishoitajia.

– Tavoitteena on palvelusetelin avulla lisätä asiakkaiden valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta sekä parantaa palvelujen saatavuutta, kertoo palveluvastaava Margareta Lepänaho.

Ensin tehdään palvelun tarpeen arviointi, eli millaista palvelua ja kuinka paljon henkilö tarvitsee. Sitten hän voi valita joko kunnallisen palvelun tai jonkin yksityisistä vaihtoehdoista, joihin hän voi käyttää palveluseteliä. Samalla arvioidaan henkilön kyky toimia päätöksentekijänä, tai neuvotellaan omaisten kanssa.

– Jos arvioidaan, että asiakas tarvitsee esimerkiksi kotihoidon apua neljä tuntia, hänelle saatetaan myöntää 25 euron palveluseteli käyntikertaa kohden. Jos palveluntarjoaja ve-

loittaa esimerkiksi 30 euroa tunnissa, asiakas maksaa tämän erotuksen eli viisi euroa.

Kunta huolehtii palvelun tasosta Lepänahon mukaan palveluseteli sopii parhaiten pari kolme kertaa viikossa tarvittavaan apuun, ei niinkään kiireelliseen avuntarpeeseen.

– Omaishoitajat voivat saada palvelusetelin avulla lisää vapaa-aikaa. Tai jos tarvitsee apua esimerkiksi suihkussa käyntiin, yksityiseltä palveluntarjoajalta käy yleensä sama avustaja asiakkaan luona, hän kuvailee.

Kunta vastaa siitä, että palveluntarjoajien taso vastaa vähintään kunnallista tasoa. Maaliskuun puolivälistä alkaen yksityiset palveluntuottajat ovat voineet hakeutua palveluntarjoajiksi. Lepänaho painottaa, että palveluseteli ei ole suunnattu vain varakkaimmille henkilöille.

– Palvelusetelin arvo vaihtelee eri palveluissa, ja on tulosidonnainen säännöllisessä kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa.

Sen arvo nousee tulojen laskiessa.

Lisätietoja: Loviisan kaupunki, senioripalvelut, Mariankatu 31 A palveluvastaava Margareta Lepänaho, puh. 0440 555 380, margareta.lepanaho@loviisa.fi Posintra Oy, palveluseteliasiantuntija Heli Peltola, puh. 010 836 7700 / 050 556 5899, heli.peltola@posintra.fi

Liikuntaneuvontaa ikäihmisille Loviisa on mukana Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -terveysliikuntaohjelmassa. Sen avulla loviisalaiset seniorit saavat ohjeita ja neuvontaa, miten voima- ja tasapainoharjoittelulla voi tukea kotona asumista ja hyvää elämänlaatua.

– Järjestämme yhteistyössä liikuntatoimen ja järjestöjen kanssa neuvontaa ja erilaisia liikuntatapahtumia. Hankkeen aikana on mahdollista kouluttautua vertaisohjaajaksi erilaisiin ikääntyneille tarkoitettuihin ryhmiin tai ulkoiluystäväksi, Margareta Lepänaho kertoo.

14

Jos haluat kouluttautua ulkoiluystäväksi iäkkäälle, ota yhteyttä: Kuntohoitaja Katja Marttila-Meriaho, puh. 0440 555 470, katja.marttila-meriaho@loviisa.fi Lisätietoja: Palveluvastaava Margareta Lepänaho, puh. 0440 555 380, margareta.lepanaho@loviisa.fi

Lähipalvelupisteistä luovutaan?

Kuntafuusion yhteydessä perustetut lähipalvelupisteet aiotaan lakkauttaa yhdistymissopimuksen rauetessa 1.1.2013. Lähipalvelupisteet ovat sijainneet Pernajan lähikirjaston, Ruotsinpyhtään lähikirjaston ja Liljendalin maaseututoimiston yhteydessä.

Hallintojohtaja Christoffer Masarin mukaan lähipalvelupisteiden lakkautus voi kuulostaa dramaattiselta, mutta sitä se ei kuitenkaan käytännössä ole.

– Henkilöitä ei irtisanota, eikä kirjastoja suljeta. Pikemminkin kyse on statuksen muutoksesta.

Alun perin lähipalvelupisteiden ajatuksena oli tarjota myös valtion ja seurakuntien palveluja.

Kierrätys on helppo ekoteko Asianmukainen jätteiden hoito on nykypäivää. Päivittäiset sekajätteet laitetaan oman pihan sekajäteastiaan ja kierrätysjätteet viedään ekopisteille. Suurikokoiset jätteet, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet toimitetaan pienjäteasemille.

Jätteiden vastaanotto Loviisassa Ekopisteille voit viedä maksutta jokapäiväiset kierrätysjätteet - paperin, kartongin, lasipurkit ja pienmetallit. Ekopisteiden hyötyjätesäiliöt ovat kaikkien loviisalaisten ja kesäasukkaiden käytössä, mutta sekajätesäiliöiden käyttöoikeus on vain niillä jotka maksavat ekomaksun lisäksi sekajätepistemaksua.

Säiliöiden ulkopuolelle ei saa jättää jätteitä. Ekopisteiden sijaintipaikat löy-

– Tämä suunnitelma ei kuitenkaan käytännössä toteutunut ja palvelupisteet jäivät ikään kuin torsoiksi, Masar toteaa.

Lähipalvelupisteissä on tarjottu ainoastaan kunnallisia palveluja, joista valtaosa kuuluu kirjastojen tavalliseen palveluvalikoimaan, esim. kunnallisten pöytäkirjojen esilläpito, kopiointimahdollisuus, asiakaspäätteet ja yleinen neuvonta.

Lähikirjastoihin jäävät edelleen kaikki palvelut, jotka niissä on tähänkin asti ollut.

Lähipalvelupiste-nimikkeen poistamisesta päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto kevään aikana.

dät Itä-Uudenmaan Jätehuollon verkkosivuilta www.iuj.fi Pienjäteasemille voit viedä maksutta haravointijätteet, metalliromut, puujätteet, risut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet kuten loisteputket, energialamput, maalijätteet, öljyt ja kemikaalit. Sohvat, patjat, remonttijätteet ja suuret muovijätteet vastaanotetaan maksua vastaan.

Loviisan pienjäteasema, Urakoitsijantie 4, puh. 020 637 7041 Avoinna ma klo 10–18 ja to klo 9–17 Ruotsinpyhtään pienjäteasema, Teollisuustie 1, puh 020 637 7040 Avoinna ke klo 11–19 Vaarallisia jätteitä ja metalliromua kerätään maksutta myös kiertävässä Otto-keräyksessä.

Keräys järjestetään toukokuussa. Aikataulun voit tarkistaa Itä-Uudenmaan Jätehuollon Kierrättäjä-asiakaslehdestä, joka jaetaan kaikkiin koteihin toukokuun alussa.

Ekomaksulla saa paljon Kaikki Itä-Uudenmaan Jätehuollon toimialueen asukkaat ja kesäasukkaat maksavat ekomaksua. Sillä katetaan kierrätysjätteiden ja vaarallisten jätteiden vastaanotto ja asianmukainen käsittely.

– Kun maksat ekomaksua, niin pienjäteasemien ja ekopisteiden ekopalvelut ovat käytettävissäsi. Myös kiertävät Ottokeräykset ja jäteneuvonta katetaan ekomaksuilla, kertoo tiedottaja Katariina Lossi Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:stä.

Lisätietoja: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy asiakaspalvelu 0200 70707, neuvonta@iuj.fi, www.iuj.fi

15

Loviisassa käynnistetty aikuisten työpaja Akseli on tarkoitettu yli 25-vuotiaille loviisalaisille, jotka ovat vaikeasti työllistyviä tai syrjäytymisvaarassa.

Aikuisten työpajassa opitaan tekemällä

Jaana Iivonen

Työpajassa on 12 asiakaspaikkaa, joista kuudessa keskitytään kuntouttavaan työtoimintaan ja kuudessa valmennetaan työttömiä työnhakijoita, joiden työttömyys on pitkittynyt tai vaarassa pitkittyä. Pajassa tarjotun työja yksilövalmennuksen tavoitteena on saada valmennuksen avulla asiakkaat avoimille työmarkkinoille suoraan tai esimerkiksi palkkatuetun työskentelyn kautta sekä kannustaa ja tukea jatko-, täydennys- tai uudelleenkoulutukseen hakeutumisessa.

– Ensin kartoitetaan henkilön lähtötilanne ja sopeutetaan yksilövalmennus siten, että tarvittaessa perusasiat, kuten arjen hallinta, saadaan kohenemaan. Työvalmennuksessa kehitetään työkykyä ja osaamista yksilöllisesti työelämän vaateisiin, sosiaalityöstä vastaava Jaana Iivonen kertoo.

Remontti hyvässä vauhdissa Akseli-työpaja pystyy vastaanottamaan ensimmäiset asiakkaansa kevään korvalla, kun remontti saadaan valmiiksi Kirkkokatu 9:ssä paloaseman tiloissa. Työpajaan voi hakea TE-toimiston kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä pajaan.

– Kuntouttavaan työtoimintaan voi tulla myös sosiaalitoimen kautta, jos siellä on arvioitu henkilön hyötyvän työpajatoiminnasta.

Kuntouttava työtoiminta perustuu sosiaalitoimiston ja työvoimatoimiston yhdessä asi-

16

akkaan kanssa laatimaan aktivointisuunnitelmaan, Iivonen kuvailee.

Työpajajakso kestää 1–6 kuukautta kunkin tarpeesta riippuen. Työpajatoiminta perustuu tekemällä oppimiseen, ja parhaillaan tiloihin remontoidaankin käsityö- ja puutyötiloja. Tavoitteena on myös työssä oppiminen muualla kuin työpajan tiloissa, jolloin valmennettavaa ohjataan toimimaan asiakkaan luona.

– Väliseiniä pystytetään parhaillaan. Myös sähköt saatetaan ajan tasalle. Loppukeväästä voimme ottaa vastaan ensimmäiset pajalaiset, kertoo yksilövalmentaja Katja Laitinen.

Laitisen lisäksi työpajassa työskentelevät työvalmentajat Hannu Martikainen ja Taina Suni.

Loviisan kaupungin Akseli - aikuisten työpaja: Kirkkokatu 9, 07900 Loviisa.

Tiedustelut: Toiminnanjohtaja Kirsi Kippola, puh.

045 773 19351, kirsi.kippola@loviisa.fi tai yksilövalmentaja Katja Laitinen, puh. 0440 555 935, katja.laitinen@loviisa.fi Loviisan TE-toimisto: Chiewitzinkatu 1, 07900 Loviisa Työvoimaneuvoja Heli Nybondas, puh. 010 607 2760, heli.nybondas@te-toimisto.fi

Lähiruokahanke on vastaus kasvavaan kysyntään

”Huoletta tuoretta” Loviisan kaupunki hallinnoi seuraavan kahden vuoden ajan marraskuussa 2011 käynnistettyä lähiruokahanketta ”Huoletta tuoretta”. Mukana ovat Loviisa, Porvoo, Askola, Pukkila, Lapinjärvi ja Myrskylä.

Hankekoordinaattori Mia Aitokari on selvittänyt, miten jatkuvasti kasvavaan lähiruoan kysyntään pystyttäisiin vastaamaan. Yksi pullonkaula on logistiikka, joka pitää saada toimimaan liiketaloudellisesti kannattavasti ja samalla ekologisesti.

– Lähiruoan kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti. Koska lähiruoan pitää olla tuoretta, toimituksia on usein ja määrät ovat pieniä. Siksi yhden tuottajan ei kannata kuljettaa pientä erää kerrallaan omalla kuljetusautollaan. Se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, eikä vastaa lähiruokaan liitettyä ekologisuuden ajatusta.

Kuljetukset pitää järjestää yhteistyössä, jolloin tuottajat hyötyvät taloudellisesti. Yhteistyöllä voimme taata saavutettavuuden, mikä on väliportaan ja kuluttajan kannalta tärkeää.

Yhteistyöllä se sujuu Koska voimakas kysyntä takaa tuotteiden menekin, ei toista tuottajaa pidä nähdä kilpailijana, vaan arvokkaana yhteistyökumppanina. Investoinneista voi saada tärkeää synergiaetua.

– Jos luomumansikan tuottaja haluaa mansikkansa hilloksi, hänen ei kannata investoida omaan tuotantotilaan, jos lähistöllä sellainen jo on. Hän voi vuokrata itselleen tuotantotilan, ja samalla osallistua vaadittaviin viran-

omaiskuluihin. Tämäntyyppistä alkutuottajan ja tuotantokeittiön yhteistyötä olemme jo käynnistäneetkin, Aitokari kertoo.

Kun koko ketju alkutuotannosta kuluttajalle on järjestetty yhteistyössä, voivat lähituottajat keskittyä omien tuotteittensa, vahvuuksiensa ja brändinsä kehittämiseen.

– Lähituottaja kilpailee omalla leimallaan, kasvoillaan. Kun verkostoidumme tehokkaasti, voimme myös keskittyä kehittämään markkinointia yhdessä.

Sadalla eurolla mukaan Lähiruokahankkeeseen osallistujat maksavat 100 euron vuosimaksun. Keväälle ja syksylle onkin suunnitteilla lukuisia tapahtumia ja seminaareja. Jäsenet pääsevät mukaan muun muassa täsmäneuvontaan, koulutuksiin, seminaareihin, retkiin, markkinoihin ja erilaisiin tapahtumiin.

Jäseneksi voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä Mia Aitokariin. Jäsenhaku on jatkuva.

Lähiruokakoordinaattori Mia Aitokari, puh. 050 331 7352, mia.aitokari@loviisa.fi tai lahiruoka@loviisa.fi www.loviisa.fi/lahiruokahanke

Riistahunajaa yhteistyöllä Malmgårdin kartano ja Marbacka Bigård -hunajatila hyödyntävät jo toistensa osaamista. Yhteistyö sai alkunsa, kun kreivitär Creutz Malmgårdin kartanosta keksi yhdistää Ruotsissa kehittämänsä maustesekoituksen hunajaan.

Hän kääntyi liljendalilaisten hunajantuottajien Mia ja Bjarne Brucen puoleen. Näin syntyi riistahunaja.

- Riistahunajaa myydään Malmgårdin purkeissa ja etiketillä, mutta tuotteessa mainitaan Marbacka Bigård tuotteen valmistajana, Mia Bruce kertoo.

Malmgårdin uudessa kartanopuodissa on varattu neljä yhteistä hyllyä lähituottajien tuotteille.

17

Kuntauudistus

Kaupunginjohtaja kuntauudistuksesta

”Loviisalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa”

Kaksi vaihtoehtoa 1.

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä esitti helmikuussa, että Porvoosta, Askolasta, Myrskylästä, Loviisasta ja Lapinjärvestä muodostettaisiin yksi uusi kunta.

2.

Toissijaisena vaihtoehtona ryhmä esitti kahden kunnan mallia. Yhden kunnan muodostaisivat Loviisa ja Lapinjärvi sekä toisen Porvoo, Askola ja Myrskylä.

Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ei lämpene kuntaselvitystyöryhmän ehdotukselle muodostaa Porvoosta, Askolasta, Myrskylästä, Loviisasta ja Lapinjärvestä uusi Porvoovetoinen suurkunta.

– Henkilökohtaisesti suhtaudun tähän vaihtoehtoon kielteisesti, ja uskon että myös valtuuston enemmistö on kanssani asiasta samaa mieltä.

Pakkoliitokset Kaleva tyrmää suoralta kädeltä.

– Loviisa vastustaa pakkoliitoksia. Meidän mielestämme kuntauudistus on asia, josta kuntien täytyy saada päättää itse valtuustoissaan.

Ei toiminnallista yhteyttä Kaupunginjohtajalla on selkeä käsitys siitä, miksi Porvoo-vetoinen suurkunta ei toimisi.

– Porvoon seutu ja Loviisan seutu ovat toiminnallisesti selkeästi kaksi eri seutukuntaa.

Loviisalla ei ole mitään sellaista kytkentää Porvooseen, minkä vuoksi fuusio olisi perusteltu.

Kaleva muistuttaa, että Loviisan kaupungin velkataakka asukasta kohden on 1280 euroa, kun Porvoolla se on tuplasti suurempi eli yli 2800 euroa.

– Loviisan suhteellinen velkaantuminen on pienempää kuin Porvoon ja omavaraisuusaste on

selkeästi parempi kuin Porvoon. Mitään taloudellista pakkoa tämäntyyppiselle fuusiolle ei ole.

Kalevan mukaan ehdotettu kokonaisuus on maantieteellisestikin liian suuri.

– Kaikki tiedämme sen, että Porvoota halutaan kehittää ennen muuta pääkaupunkiseudun suuntaan. Loviisan suunnalla palvelut näivettyisivät pikku hiljaa. Se ei olisi asukkaiden etujen mukaista.

Kaleva myös pelkää, että pienten kuntien mahdollisuudet päästä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon heikkenisivät olennaisesti. Suuressa Porvoon johtamassa kuntayksikössä demokratiavaje olisi ilmeinen.

Loviisan ja Lapinjärven fuusiota Kaleva pitää sen sijaan realistisena vaihtoehtona.

– Tämän mahdollisuuden näen hyvinkin luonnollisena kehityskulkuna. Meillä on ollut pitkäaikaista toimivaa yhteistyötä, ja aluerakenteellisesti Loviisa ja Lapinjärvi muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Haasteena väestö- ja ikärakenne Kaleva myöntää, että Loviisan väestö- ja ikärakenne ei ole parhaasta päästä, ja se vaikuttaa niin sanottuun huoltosuhteeseen (siihen osuuteen väestöstä, jonka työlliset elättävät).

Prosessi 8.2.2012 Virkamiestyöryhmä, virallisesti Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä, luovutti selvityksensä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle.

18

14.2.–21.3.2012 Virkamiestyöryhmän selvityksen esittelytilaisuudet ja kuntien kuuleminen alueellisissa tilaisuuksissa. Uudenmaan tilaisuus 21.3.

2.4.2012 Loviisan kaupunginhallitus ottaa virkamiesvalmistelun pohjalta kantaa valtion esittämiin kuntarakennekysymyksiin.

11.4.2012 Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyy vastaukset valtiovarainministeriön esittämiin kysymyksiin.

– Tilanne ei ole kriittinen, mutta meidän on kehitettävä infrastruktuuriamme ja palvelujamme niin, että voimme markkinoinnin ja aktiivisen elinkeinopolitiikan tuella saada Loviisasta entistäkin houkuttelevamman asuinpaikkakunnan erityisesti lapsiperheitä silmälläpitäen.

Toisaalta saman pulman kanssa painiskelee suuri joukko kuntia eri puolilla Suomea.

– Edessä on vääjäämättä työvoimapula, ja meidän on löydettävä keinot tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Kaleva uskoo kuitenkin, että Loviisaan luotu vahva palvelurakenne pystytään pitämään.

– Myöskään talouden osalta suuria mörköjä ei ole tällä hetkellä olemassa. Esimerkiksi verotulojen kehitys on vakaata muun muassa Fortumin Loviisan voimalaitoksen ansiosta.

Loviisan kaupunki ei häviä Kaupunginjohtajan mukaan loviisalaisilla ei ole mitään perusteltua syytä epäillä, etteikö Loviisan kaupunki olisi olemassa vielä kymmenen vuoden kuluttua.

– Loviisalla on kaikki mahdollisuudet selvitä kuntauudistuksesta niin, että kaupunki on olemassa kymmenen vuoden kuluttua. Sen sijaan kukaan ei pysty sanomaan, mikä on tilanne viidenkymmenen vuoden kuluttua. Se on puhdasta spekulaatiota, aikajänne on yksinkertaisesti liian pitkä.

– Toistaiseksi loviisalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa.

13.4.2012 Kunnat antavat sähköisesti lausuntonsa valtiovarainministeriölle 13.4. mennessä.

Kevät–kesä 2012 Hallitus esittelee linjauksensa ja jatkosuunnitelmat uudesta kuntarakenteesta saadun palautteen ja kuulemisten jälkeen.

”Kuntauudistuksessa ei ole kysymys prosessista, joka alkaa tässä ja nyt ja päättyy jonakin tiettynä ajankohtana, vaan pitkäaikaisesta, useille vuosille ajoittuvasta hankkeesta.”

Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva

Osallistu ja vaikuta Lisää kuntauudistuksesta www.loviisa.fi/kuntauudistus, www.kuntauuudistus.fi Kuntauudistusta koskevaa keskustelua voi käydä Otakantaa.fi -kansalaisfoorumissa ja Uudenmaan alueellisella keskustelupalstalla osoitteessa http://owela.fi/kuntauudistus/uusimaa.

2015–2017 Kuntauudistuksen toteutus alkaa?

SAMAAN AIKAAN Kuntarakennelain ohella käynnistyy rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus sekä kuntalain kokonaisuudistus.

19

Kuntapalvelut & asukasviestintä, kysely

Kysely kartoitti asukkaiden mielipiteet palveluista Loviisalaiset antavat hyvät arvosanat päivähoidolle, kaupungin kirjastopalveluille, ympäristön siisteydelle, jätehuollolle ja kierrätystoiminnalle sekä ulkoilualueiden, puistojen ja viheralueiden hoidolle.

Viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand ja markkinointisuunnittelija Jaana Laine poimivat asukaskyselystä muitakin ilahduttavia tuloksia.

– Rakennetun ympäristön viihtyisyys, Loviisan puhdas ilma, juomaveden laatu ja meluttomuus sekä museot, torit ja torikauppa keräsivät paljon kiitoksia asukkailta.

Myös päivähoito ja Loviisan koulut saivat hyvät arvosanat loviisalaisilta.

Kritiikkiä ja itsekritiikkiä Kyselyn tulosten perusteella Loviisa on autoilijoille melkein lottovoiton arvoinen asuinpaikka. Sen sijaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta liikenneolot eivät ole yhtä hyvällä tolalla.

Varsin kriittisiä kyselyn vastaajat olivat kaupungin talousasioiden hoitoon, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin sekä hammaslääkäripalveluihin.

– Mielenkiintoinen ja ehkä vähän yllättäväkin tulos on se, että lähes joka toinen vastaaja oli tyytymätön kunnan omien luottamushenkilöiden toimintaan.

Apua palvelujen kehittämiseen Viime vuoden lopulla tehty asukaskysely on ensimmäinen laatuaan.

– Olemme nyt eläneet kaksi vuotta uudessa Loviisassa ja halusimme kuulla, mitä mieltä asukkaat ovat kaupungin palveluista ja niiden kehittämistarpeista. Tuloksia voidaan nyt hyödyntää päätöksenteossa sekä kaupungin strategisten linjausten hiomisessa.

Viestintäpäällikkö Lilian AndergårdStenstrandin mukaan vastaavanlaisen kysely aiotaan tehdä jälleen parin–kolmen vuoden kuluttua.

– Silloin meillä on hyvä vertailukohta, mihin suuntaan asukkaiden mielipiteet ovat kulkeneet.

Näin tutkimus tehtiin - Kysely lähetettiin lokakuussa 2011 noin 530:lle satunnaisesti valitulle 18–70-vuotiaalle loviisalaiselle.

- Kyselyyn vastasi yhteensä 199 henkilöä. Vastausprosentti oli 37,3 %.

20

Asukkaiden mainitsemat kehityskohteet, 10 kärjessä 1. Katujen ja teiden hoito 2. Uimahallit 3. Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut 4. Vuokra-asunnon saanti 5. Kunnan hammaslääkäripalvelut 6. Kunnan talousasioiden hoito 7. Julkinen liikenne 8. Kunnan omien luottamushenkilöiden toiminta 9. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikenneolot ja -turvallisuus 10. Pientalotonttien saanti

- Kyselyllä selvitettiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten palveluiden laadusta ja kaupungin viestinnästä.

- Tutkimuksen toteutti Loviisan kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy, jonka suurin omistaja on Suomen Kuntaliitto.

Poimintoja kyselyn tuloksista

87 % ON SITÄ MIELTÄ, että kirjastopalvelut on hoidettu hyvin 86 % että jätehuolto ja kierrätys on hoidettu hyvin 84 % että juomaveden laatu on hyvä

81 % että torit ja torikauppa on hoidettu hyvin

77 % että ilmanlaatu on hyvä

72 % että puistot sekä ulkoilu- ja viheralueet on hoidettu hyvin 69 % että ympäristön siisteydestä on huolehdittu hyvin

66 % että rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus on hyvällä tolalla 52 % on sitä mieltä, että kaupungin talousasiat on hoidettu huonosti

48 % on tyytymättömiä kunnan hammaslääkäripalveluihin

46 % on sitä mieltä, että kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet ovat riittämättömät 45 % on tyytymättömiä kunnan omien luottamushenkilöiden toimintaan

69 % kaipaa Loviisaan uimahallia

Ruusuja ja vähän risujakin asukasviestinnästä Loviisalaiset haluavat saada tietoa kaupungin toiminnasta ennen kaikkea sanomalehdistä (78 %), kaupungin asukas- ja tiedotuslehdistä ja tiedotteista (62 %) sekä kaupungin Internet-sivuilta (46 %).

Kyselyyn vastanneiden mielestä viestinnästä on hyötyä asukkaille. Kiitosta annettiin erityisesti siitä, että kaupungin viestintä huomioi eri kieliryhmät ja että infolehti Morjens kertoo ajankohtaisista ja tärkeistä asioista.

Kaupungin verkkosivujen ansiona on vastaajien mielestä se, että

ne kertovat kattavasti kaupungin palveluista.

Risuja tuli asukaspalautteen riittämättömästä huomioon ottamisesta ja siitä, ettei vaihtoehtoisista ratkaisutavoista ole kerrottu tarpeeksi päätöksentekotilanteissa. Kaupungin toivottiin myös perustelevan päätöksensä aiempaa paremmin.

Lähde: Asukasviestinnän kysely 2011 – Loviisan kaupunki, vastaajia yhteensä 199

21

Kylillä

Morjens esittelee jokaisessa numerossaan yhden kylän Loviisan alueelta.

Onko juuri sinun kyläsi tarinan arvoinen? Ehdota kylääsi tälle palstalle olemalla yhteydessä Loviisan kaupungin viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrandiin, puh. 040 183 5655, morjens@loviisa.fi

Vahterpäässä nautitaan meriluonnosta

– Söderby

Vahterpään-Gäddbergsön luonnonkaunis saari houkuttelee kesäisin veneilijöiden ja mökkiläisten lisäksi luontomatkailijoita. Keväisin lintubongarit suosivat saarta, jossa näkee lähes päivittäin merikotkan. Saaren lähistöllä asuu yli 8 000 merimetsoa.

Saaren kärjessä sijaitsevaan Söderbyn idylliseen kylään ajaa autolla Loviisan keskustasta noin puolessa tunnissa. Siellä pääsee tutustumaan ammattikalastaja Mikael Lindholmin tilaan, jossa on aina tarjolla tuoretta kalaa. Söderby-Lax -yrityksen isäntä myös savustaa ja graavaa kaloja suoramyyntiin sekä liikkeisiin ja ravintoloihin. Hän kertoo turisteille mielellään kalastuksesta ja kalan jalostamisesta. Kesällä mökkiläisiä käy päivittäin Lindholmilla hakemassa tuoretta kalaa.

Mökkiläiset tuovat elämää Vahterpään saaressa asuu ympärivuotisesti noin 80 asukasta, joista lapsia on 18. Siellä on kolme kylää: Söderby, Tallbacka sekä Österbyn kylä. Suurin niistä on Söderby, jossa on 27 asukasta. Viereisellä Gäddbergsön saarella on Reimarsin kylä.

Kesällä saaren väkimäärä kasvaa jopa 20-kertaiseksi, kun mökkiläiset saapuvat. Niemen kärjen ohi menee veneilijöiden reitti Helsingistä Kotkaan. Lindholm toivoo, että alueelle saataisiin vierasvenesatama ja mahdollisesti kesäravintola, jotta elämä saaressa vilkastuisi.

Satama ja luonto viehättävät Suurin osa Ruotsinpyhtään alueella sijaitsevan Söderbyn asukkaista käy muualla töissä. Söderby-Laxin lisäksi kylässä on perheyrityksenä toimiva Hanssonin saha. Kylän lähin kauppa sijaitsee 22 kilometrin päässä Loviisan keskustassa. Kirjastoauto ajaa saareen säännöllisesti. Kesälauantaisin viereisessä Tallbackan kylässä pidetään kesätoria Ringborgin seurantalon edustalla.

Talo on myös suosittu erilaisten juhlien viettopaikkana.

22

Kauniista luonnosta voi nauttia erityisesti Söderbyn kaakkoisosassa sijaitsevassa Kungshamnin vanhassa luonnonsatamassa.

Satama mainitaan ensimmäisen kerran Jönss Månssonin vuodelta 1644 peräisin olevassa purjehdusoppaassa. Sataman tiedetään toimineen Ruotsin saaristolaivaston tukikohtana 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun. Sataman lähistöllä on erittäin kauniita pieniä salmia ja lahtia kalliorantoineen.

Kesätori lauantaisin Ringborgin ensimmäinen kesätori järjestetään lauantaina 9.6.

Sen jälkeen toria pidetään joka lauantai 4.8. saakka. Ohjelmasta ja bussikuljetuksista kerrotaan tarkemmin paikallislehdissä ennen kesätorien järjestämistä.

Lisätietoa alueesta ja kalastuksesta: www.soderbylax.fi, Mikael Lindholm, puh. 040 5115 906, sähköposti soderby.lax@gmail.com Loviisan markkinoille on ilmainen bussikuljetus 12.6. ja 21.8. Söderbystä.

Lisätietoja torivalvoja puh. 044 565 1188, www.loviisa.fi/toritjamarkkinat

Jonna Waltonen aloitti tammikuussa Loviisan uutena matkailusihteerinä Lilian Granbergin jäätyä äitiyslomalle.

Jonna Waltonen on aikaisemmin työskennellyt Porvoon matkailutoimistossa sekä Finnairin markkinointiviestinnässä ja yritysmyyntiasiantuntijana.

– Olen hoitanut Finnairilla muun muassa tapahtumien ja messujen järjestämistä. Matkailusihteerin työssä on paljon samaa, joten uusi työ tuntui heti luontevalta.

Pernajan Kuggomiin Waltosen perhe muutti kuutisen vuotta sitten Helsingistä.

– Olen asunut, opiskellut ja työskennellyt Helsingissä ja Porvoossa. Loviisaan olen tutustunut vuosien varrella myös matkailijan silmin, sillä perheemme harrastaa veneilyä. Helsingin venemessuilla saimme hyvän kuvan Loviisasta veneilykaupunkina.

Waltosen mukaan Loviisa on ainutlaatuinen matkailukaupunki.

– Loviisan vahvuudet ovat sen kauneus ja merellisyys. Kaupungissa on monta pienempää ja isompaa kiinnostavaa matkailukohdetta. Loviisan erityispiirre matkailukaupunkina on sen lämminhenkisyys, ihmiset ja tapahtumat. Hyvä esimerkki ihmisten avoimuudesta on Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma, hän sanoo.

Jonna Waltonen Kotipaikka: Kuggom Koulutus: markkinoinnin tradenomi ja matkailuhallinnon restonomi Ikä: 35 vuotta Perhe: puoliso ja 2- ja 4-vuotiaat tyttäret

Kalevi Ilonen

Finnairilta matkailusihteeriksi Loviisaan

Venesataman uudisrakennus parantaa palveluja Loviisan Laivasillalle nousee toukokuussa uudisrakennus, jotta vierasvenesatama pystyy palvelemaan venematkailijoita entistä paremmin. Uusi huoltorakennus tulee rantaan Österstjernanin hallin pohjoispuolelle.

Rakennus tilattiin kilpailutuksen jälkeen Elemenco Oy:ltä. Se tuodaan paikalleen täysin valmiina toukokuussa ennen veneilykauden alkua.

– Sitä ennen teemme paalutustyöt, jotka ovat nyt suunnitteilla.

Pohjatutkimus on tehty, ja paalutus tapahtuu ennen huhtikuuta.

Myös vaadittavat vesijohto- ja viemärityöt tehdään valmiiksi ennen talon asennusta. Rakennus liitetään myös tietoliikenneverkkoon, kertoo tilapäällikkö Antti Kinnunen.

Noin sadan neliön talossa on eteinen, olohuone ja keittiö sekä kaksi wc:tä, joista toinen on inva-wc. Rakennuksessa on myös vaatehuolto- ja pyykinkäsittelytilat, pukuhuone, pesuhuone ja sauna.

Terassi on puiston suuntaan.

– Ulkovarasto on lämmintä tilaa, joten sitä voi käyttää myös talvella. Saunaa voi vuokrata myös perhe- tai venekunnittain, Kinnunen sanoo.

– Uuteen huoltorakennukseen saadaan veneilijöiden kaipaamat saunatilat. Loviisan vierasvenesatama pystyy näin palvelemaan asiakkaitaan aiempaa paremmin, iloitsee Loviisan matkailusihteeri Jonna Waltonen.

Lisätietoja: Tilapäällikkö Antti Kinnunen, puh. 0440 555 412, antti.kinnunen@loviisa.fi Matkailusihteeri Jonna Waltonen, puh. 0440 555 234, johanna.waltonen@loviisa.fi 23

Loviisan kaupungin johtoryhmä 1 Sten Frondén, kehittämisjohtaja 2 Kirsi Kettunen, talousjohtaja 3 Ulf Blomberg, tekninen johtaja 4 Lilian Andergård-Stenstrand, viestintäpäällikkö 5 Thomas Grönholm, sivistysjohtaja 6 Carola Klawér, perusturvajohtaja 7 Christoffer Masar, hallintojohtaja 8 Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja

24

3 1

2

5 4

7 8 6