Morjens 2/2011

s n e j Mor

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 2/2011

R – Itella Oyj Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

Vapaaehtoistyö on antoisaa • Loviisa - lapsiperheen valinta • Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa • Maaseudun suurkaupunki • Liitteenä palveluhakemisto

1

Lilian A-S Kaupunkimme rikkaus olemme me Kuluneen kesän aikana oli helppo havaita, että uudessa kaupungissamme tapahtuu paljon. Loviisassa on ollut valtavasti pieniä ja suuria tapahtumia, jotka ovat tarjonneet elämyksiä eri puolilla kaupunkia. Kaupunki on toiminut monien tapahtumien järjestäjänä, mutta järjestelyjä ovat innokkaasti siivittäneet myös paikalliset yhdistykset tai yksittäiset puuhamiehet ja -naiset. Yksi uuden kaupunkimme vahvuuksista on moninaisuus. Meillä on maaseutua ja saaristoa sekä pikkukaupunkiympäristöä. Ennen kaikkea meillä on monipuolinen kolmas sektori ja vahva sosiaalinen pääoma. Me välitämme toisistamme. Osallistumme mielellämme yhteisten asioiden järjestämiseen.

Näiden arvojen merkitystä ei voi laskea euroissa ja senteissä. Maailmassa, jossa kvartaalitalous muutoin määrää tahdin, on tärkeää nostaa esiin myös pysyvämpiä yhteisiä asioita ja arvoja. On tärkeää muistaa, että joskus pieni ihminen, yksin tai yhdessä muiden kanssa, voi tehdä merkittäviä tekoja – toiselle ihmiselle tai omalle kylälle tai kunnalle.

Tässä numerossa kerromme muun muassa koulujen isoisätoiminnasta ja muusta sukupolvirajat ylittävästä vapaaehtoistyöstä. Kun valtion ja kuntien taloutta kiristetään yhä enemmän ja säästöt ovat kurja tosiasia, eli euroja ja senttejä on niukalti, on muistettava, että niin kauan kuin meillä on vahva sosiaalinen pääoma, olemme rikkaita ja meillä on iso omaisuus hallittavanamme.

Mukavaa syksyä – kuullaan taas!

Lilian Andergård-Stenstrand viestintäpäällikkö 2

Kansikuvamallimme ovat koulunkäyntiavustaja Pernilla Lindfors ja luokanopettaja Kristian Evertson Sävträsk skolanista.

Messuhulinaa Loviisa on syksyn ja kevään aikana mukana useilla messuilla:

• Omakoti 2011 -messut 28.– 30.10. Myyrmäki-hallissa Vantaalla • ELMA -maaseutumessut 11.–13.11. Helsingin Messukeskuksessa • Matkamessut 19.–22.1.2012 Helsingin Messukeskuksessa • Venemessut 10.–19.2.2012 Helsingin Messukeskuksessa Messuilla tapaa myös loviisalaisia. ”Loviisalaiset tulevat monesti messuilla etsimään ja katsastamaan osaston”, kertoo Loviisan markkinointisuunnittelija Jaana Laine. ”Paljon käy myös sellaisia ihmisiä, joilla on jokin kytkös Loviisaan. Heidän tarinoitaan on mukava kuulla.”

Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine

Toimitus ja ulkoasu: peak press / toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Noora Lintukangas, valokuvat Susa Heiska, Eeva Kangas, Virpi Lehtinen, Arto Wiikari, AD Päivi Ahvonen, kuvitukset Sanna Nylén, Jukka Salminen, kartta Milla Ketolainen Paino: Art-Print

Anna palautetta / Ota yhteyttä: Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisa kaupunki@loviisa.fi puh. 019 5551 www.loviisa.fi/osallistujavaikuta

3.sivu

Valoa tunnelin päässä?

Vastuullasi on Loviisan koko opetus-, päivähoito-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapuolen kenttä. Mikä näistä on haastavin alue?

– Kaikki omalla tavallaan, mutta todennäköisesti haastavin alue on kuitenkin opetus, erityisesti esi- ja perusopetus, joka päivittäin koskettaa noin 1500:aa suomen- ja ruotsinkielistä oppilasta, heidän huoltajiaan sekä koulukyydeistä, kiinteistöistä, pihakouluista ja kouluruokailusta vastaavia.

Suomenkielinen koulukeskushanke on valituksen vuoksi jäissä, ja Länsiharjun ja Harjuntaustan oppilaat jatkavat koulutyötään pihaparakeissa. Milloin tilanne paranee?

– Valoa tunnelin päässä on jo näkyvissä, joskin se vähäksi aikaa taas himmentyi valituksen takia. Itse uskon vakaasti siihen, että uusi koulu valmistuu ja vanha osa on peruskorjattu lukuvuoden 2013–2014 alkuun mennessä.

Homeongelma näyttää vaivaavan muitakin kouluja. Mikä avuksi?

– Ei ole mitään "poppakonsteja" tähän haasteeseen. Tavoitteena on, että hyvässä yhteistyössä kaupungin tilapuolen kanssa pystyisimme ennakoivaan työskentelyyn ja kevään 2012 aikana mahdollisesti kartoittamaan tilannetta.

Millaista tulevaisuutta ennustat Loviisan kyläkouluille?

– Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kouluverkkoselvitys on tehtävä vuoden 2012 loppuun mennessä. En tässä vaiheessa lähde arvuuttelemaan tulevaa kouluverkkoa ja sen rakennetta, mutta toivon, että voimme säilyttää alueellisesti kattavan kouluverkon.

Kaupungissamme on vireää kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa. Miten tämä voidaan turvata jatkossakin?

– Suuri kiitos tästä lankeaa kaupungin ja sivistyskeskuksen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen henkilökunnalle sekä tietysti niille vapaaehtoisille kuntalaisille, yhdistyksille ja seuroille, jotka ovat mukana ylläpitämässä ja kehittämässä kaupungin vireää kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa.

Ei sovi myöskään unohtaa eri tilaisuuksissa kävijöitä, jotka takaavat sen, että toiminta pysyy vireänä.

Thomas Grönholm Sivistysjohtaja Kasvatustieteiden maisteri, 1994 Luokanopettaja, Virböle skola, Ruotsinpyhtää 1994-2000 Luokanopettaja / koulunjohtaja, Hindersby skola, Lapinjärvi, 2000-2003 Sivistystoimenjohtaja / Lovisa Mi:n rehtori, 2003-2009 Sivistysjohtaja, uusi Loviisa, 2010-

3

Hyötytietoa

Koulu kuntoon Länsiharjun koulun purku saatiin syyskuussa päätökseen. Yläkoulun verstastila on niin ikään peruskorjattu ja kaupunginarkiston laajennustyö on käynnissä.

Uuden koulukeskuksen rakentamisen osalta odotellaan edelleen markkinaoikeuden päätöstä. Markkinaoikeus ei ole myöntänyt uuden koulun rakentamiselle täytäntöönpanolupaa, sillä eräs rakentamisesta tehtyyn kilpailutukseen osallistuneista urakoitsijoista on valittanut Loviisan teknisen lautakunnan tekemästä urakoitsijavalinnasta. ”Aikataulu on valitettavasti auki”, kertoo tilapäällikkö Antti Kinnunen.

Päätöksestä riippuu, miten sitten jatketaan. ”Varsinkin koulun puolella on oltu tähän pettyneitä. Toisaalta hanke kuitenkin etenee jatkuvasti”, Kinnunen sanoo.

Purkaminen oli oma urakkansa ja aikataulutettu tälle vuodelle. ”On hyvä, että piha-aluetta on laajemmin, kun tilapäistiloissa joudutaan olemaan pidempään.”

Lisätietoja: Kaupungin tilapäällikkö Antti Kinnunen, puh. 0440 555 412, antti.kinnunen@loviisa.fi

4

Loviisalaista musiikkia Loviisan kaupungin soittokunta, Östra Nylands Sång- och Musikförbund (ÖNSOMF), Loviisa Big Band sekä joukko loviisalaisia muusikoita on lyönyt hynttyyt yhteen Loviisa-cd:n tekemiseksi.

Muusikoista koostunut työryhmä on valinnut kappaleita, jotka liittyvät jollakin tavalla Loviisaan. Levylle on koottu jo olemassa olevia äänityksiä, mutta myös tätä varten sävellettyä musiikkia. ”Levy tulee olemaan sekoitus muun muassa kuoromusiikkia sekä soittokunnan ja Loviisa Big Bandin esittämiä kappaleita”, kertoo ÖNSOMF:n Ann-Charlotte Elo. Levyltä löytyy niin Sibeliusta, kevyempää musiikkia kuin pelimannimusiikkia.

Projekti alkoi joulukuussa 2010 ja nyt-

kähti eteenpäin tämän vuoden puolella, kun virkavapaalla oleva ruotsalaisen seurakunnan kanttori Arno Kantola ryhtyi vetämään projektin teknistä puolta. ”Levyn tarkoituksena on olla musiikkilahja tältä alueelta”, Elo sanoo. Levytys valmistuu syksyn aikana, ja levynjulkistuskonsertti on tiedossa marraskuussa. Äänitettä ovat olleet tukemassa Loviisan kaupunki ja Svenska Kulturfonden. Sen valmistuttua levyä myyvät soittajat ja kuorolaiset, Macu’s Music ja Loviisan matkailutoimisto.

Lisätietoja levyn ilmestyttyä: www.loviisa.fi Ann-Charlotte Elo, puh. 019 533 037, chotte.elo@hotmail.com

Erikoiskaupoille tilaa Loviisassa Loviisalle on laadittu kaupan palveluverkkoselvitys, jonka avulla ostovoimaa pyritään suuntaamaan aikaisempaa enemmän omaan kaupunkiin. Selvityksen mukaan loviisalaiset ostavat päivittäistavaransa kotikaupungista, mutta erikoiskaupan tuotteita haetaan usein muualta.

Loviisan kehittämisjohtajan Risto Niemisen mukaan Loviisaan halutaan nyt lisää erikoiskaupan liikkeitä. Kaupungin väestön ennustetaan kasvavan

ainakin 17 000 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. ”Kuningattarenportin alue keskustan länsipuolella olisi sopiva uusille kaupoille, koska moottoritien liittymä tuo sinne ostajia muualtakin. Suunnitteilla on muun muassa lähituotteiden myyntipisteen perustaminen alueelle”, sanoo Nieminen.

Lisätietoa Loviisan palveluverkkoselvityksestä löytyy osoitteesta www.entrecon.fi

Tule mukaan saaristoa kehittämään Jokainen loviisalainen voi vaikuttaa Loviisan saariston kehittämiseen.

Loviisan kaupunki on mukana ItäUudenmaan saaristo-ohjelmaa laativassa työryhmässä, joka on aloittanut toimintansa syksyllä. Hankkeeseen osallistuvat Porvoo, Loviisa ja Sipoo.

Kuka tahansa voi antaa ehdotuksia saariston kehittämiseksi hankkeen verkkosivuilla, jotka löytyvät osoitteesta www.osaamisfoorumi.fi.

Sivujen kautta voi myös seurata työryhmän työskentelyä ja ottaa

siihen kantaa. ”Toivomme ihmisiltä paljon mielipiteitä ja konkreettisia ehdotuksia saariston kehittämiseksi sekä matkailu- että asumiskäyttöön”, kertoo projektissa mukana oleva Loviisan matkailusihteeri Lilian Granberg.

Hänen mukaansa ohjelman tavoitteena on parantaa jo olemassa olevia kohteita, kuten vierasvenesatamia. Matkailukohteista mukana ovat muun muassa Svartholma sekä Laivasillan alue.

Liikutaan yhdessä

Loviisassa tuetaan yrittäjiä Loviisaan perustetaan vuosittain noin 50 uutta yritystä.

Kaupunki auttaa yrittäjiä löytämään sopivia tontteja ja toimitiloja.

Syksyn aikana Loviisassa otetaan käyttöön uusi toimintamalli, jota käytetään pohjana, kun yritys ryhtyy neuvottelemaan sijoittumisesta Loviisaan ja haluaa kaupungin tukea toimitilojen rakentamiseen.

Loviisassa toimiva Uusyrityskeskus antaa starttirahalausuntoja uusien yritysten perustajille. Uusyrityskeskus on yhdistys, jossa ovat mukana kunta ja paikalliset yritykset. Uusyrityskeskus antaa myös neuvoja aloitteleville yrittäjille muun muassa pankki- ja vakuutusasioista sekä tilitoimistojen palveluista.

”Uusien yrittäjien kanssa analysoidaan liikeideaa ja autetaan heitä muun muassa rahoituksessa, sukupolvenvaihdoksissa ja EU-tuissa”, kertoo Uusyrityskeskuksen toiminnanjohtaja Torleif Bergström.

Lisätietoja yritystontteihin ja kiinteistöihin liittyvissä asioissa antaa kehittämisjohtaja Risto Nieminen, puh. 050 382 7548, risto.nieminen@loviisa.fi. Uusyrityskeskuksessa yrittäjille antaa neuvoja Torleif Bergström, puh. 0500 498 969, torleif. bergstrom@uusyrityskeskus.fi.

Vapaa-aikatoimi järjestää yhdessä seurojen kanssa ”Lasten Liikunnan Ihmemaa” -tapahtumia. Tämä avoin koko perheen liikuntatapahtuma järjestetään Loviisan liikuntahallissa ennen joulua vielä kahdesti.

• Sunnuntaina 6.11. kello 11–13 tapahtuman järjestäjä on Loviisan Jääkiekkoklubi.

• Sunnuntaina 4.12. kello 11–13 järjestäjänä on Loviisan Liikuntaseura.

Jos sinä tai seurasi haluaa ottaa haasteen vastaan ja järjestää liikunnallisen päivän loviisalaisille, ole yhteydessä liikunnanohjaaja Mikaela Skogbergiin, puh. 0440 555 485, mikaela.skogberg@loviisa.fi Vapaa-aikatoimisto, Karlskronabulevardi 8, avoinna ma–pe klo 9–15

5

Kylillä

- uusi kyläsarja alkaa

Morjens esittelee jokaisessa numerossaan yhden kylän Loviisan alueelta. Onko juuri sinun kyläsi tarinan arvoinen? Ehdota kylääsi tälle palstalle olemalla yhteydessä Loviisan kaupungin viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrandiin, puh. 040 183 5655, lilian.andergard-stenstrand@loviisa.fi

loviisa

Horslök

Elämää Sarvisalon eteläkärjessä

– Horslök

Sarvisalon saaressa sijaitseva merellinen Horslök on Loviisan eteläisin kylä. Mutkainen autotie vie läpi upeiden pelto- ja merimaisemien. Sarvisalon sillan ylitys antaa aavistuksen siitä, mitä tuleman pitää.

Idyllinen Härkäpään kylä on Sarvisalon toiminnallinen keskus. Kylänraittia reunustavat entisöidyt perinnetalot ja hienot pihapiirit.

Kyllä kelpaa lomalaistenkin saapua paratiisiinsa Horslökin muinaisen kalasataman tuntumaan!

Horslökissä on harjoitettu maataloutta, mutta merellisen sijaintinsa takia monet kyläläiset ovat saaneet elantonsa kalastuksesta sekä merenkulusta, veneenveistosta ja telakkatoiminnasta. Horslökin telakalla on valmistettu veneitä muun muassa meripelastuksen tarpeisiin. Myös hengellinen elämä oli aiemmin kyläläisille leimallista.

Horslökin 1800- ja 1900-luvun alkupuolen maatilarakennusten, mäkitupien ja huviloiden

6

yleisilme on punamultainen – pikanttina mausteena valkoiset yksityiskohdat. Hienoja perinnepihapiirejä rajaavat vanhat kivi- tai lauta-aidat.

Kylällä on yhteyslaituri, joka toimii tukipaikkana muun saariston mökkiläisille.

Horslökin tien varrelta löytyy myös Solkullan leiri- ja kurssikeskus. Se on kaksikerroksinen 1920-luvulla rakennettu kansakoulu, jonka laaja pihapiiri rajautuu mereen.

Haluatko lukea lisää?

Sarvisalon kylätoimikunta on julkaissut kolme kotiseutukirjaa: Boken om vår ö, osat I, II ja III. Kirjan on toimittanut Östra Nylandin entinen päätoimittaja Kim Wahlroos, ja sen voi ostaa Sarvisalon kyläkaupasta puh. 019 579 558 ja kesäisin kesätorilta.

Lisätietoa kirjasta löydät internetistä osoitteesta: http://personal.inet.fi/koti/ove.paul/boken.htm

“ Horslökissä asuu noin 20–30 perhettä, mutta kesäasukkaita on varmaan kymmenkertainen määrä. Meillä on perinteisiä markkinoita, mutta vuoden ehdoton kohokohta on juhannus.

Silloin kyläläiset ja kesäasukkaat kokoontuvat Byagårdenille ja juhannussalko nousee juhlallisin menoin. Vuoden kulku on muuten rauhallista. Kylän asukkaita ympäröi hiljaisuus, vain eläinten jutustelu rikkoo hiljaisuuden.

Jokaisen eliön jokaisen sydämenlyönnin melkein tuntee.

Naapureiden hyvä yhteiselo antaa saaristoasumiselle lisäarvoa.”

Christina Stenvik

Yrittäjät brunssilla Joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 7.30–8.30 järjestetään yrittäjähenkisille loviisalaisille avoin ja maksuton aamubrunssi. ”Kun yrittäjä on noussut aamutuimaan, alkaa tuo jo olla brunssiaika”, toteaa Loviisan seudun Uusyrityskeskus ry:n toiminnanjohtaja Torleif Bergström.

Alkuun sponsori pitää viisiminuuttisen alustuksen valitsemastaan teemasta, sitten sana on vapaa. ”Tämä on erinomainen paikka antaa infoa omasta toiminnasta, ideoida ja verkostoitua”, kannustaa Bergström.

Lisätietoja: www.kolumbus.fi/loviisanyrityskeskus/ Loviisan seudun Uusyrityskeskus ry:n toiminnanjohtaja Torleif Bergström, puh. 019 530 121, torleif.bergstrom@uusyrityskeskus.fi

Kerro mielipiteesi Loviisan uutta kuntastrategiaa työstetään parhaillaan. Lokakuun lopulla kuntalaisilla on mahdollisuus lukea ja kommentoida strategiaehdotusta kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.loviisa.fi. Käy tutustumassa ja kerro mielipiteesi. Kommentit otetaan huomioon jatkokäsittelyssä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy lopuksi strategian.

Lokakuun aikana Loviisan kaupunki toteuttaa kuntalaisille suunnatun kyselyn kaupungin viestinnästä ja palveluista. Kysely lähetetään postitse 600:lle satunnaisesti valitulle kuntalaiselle lokakuun alussa. Tarkkaile postiasi, ja jos saat kyselyn, ota tilaisuudesta vaari ja anna meille arvokasta palautetta kaupungin toiminnasta.

Koskenkylän nuorisolle uudet tilat Koskenkylässä sijaitsevan Forsby gårdin läheisyyteen on kunnostettu uudet nuorisotilat. Toiminta Askolinintie 56:ssa käynnistyi avointen ovien päivänä 15. syyskuuta.

Nuorisotiloissa järjestetään iltatoimintaa yli 13- vuotiaille. Iltatoimintaa vetää kaupungin nuoriso-ohjaaja Tiina Möller, joka on paikalla maanantai-iltaisin kello 18– 20.30. Tiistai- ja torstai-illat on varattu kyläyhdistykselle, keskiviikkona on seurakunnan nuorten ilta kello 18–20.30 ja torstaina 5–6-luokkalaisten Club Koskenkylä kello 14.30–16. Kyläyhdistys on ostanut nuorille biljardipöydän.

Nuoriso-ohjaaja Tiina Möller, puh. 040 719 3388, tiina.moller@loviisa.fi

Joulu Loviisassa Vuosi vuodelta kasvanut Loviisan Joulu on jo muodostunut käsitteeksi.

Joulunavausta vietetään perjantaina 25.11. Loviisa City Shopping by Night -tapahtuman merkeissä.

Joulun perinteiset tapahtumaviikonloput ovat 3.–4.12., jolloin myös Strömforsin ruukissa on joulumarkkinat, sekä 10.–11.12., jolloin joulumarkkinat järjestetään sekä Laivasillalla että Malmgårdin kartanolla. Joulukodit ovat tapahtumaviikonloppuina avoinna.

Perinteinen kuusenhakuretki järjestetään sunnuntaina 18.12.

Lisätietoja: www.loviisa.fi/loviisanjoulu Loviisan matkailutoimisto, Karlskronabulevardi 8, puh. 019 555 234, info@loviisa.fi

7

”Parasta kouluisoisänä olemisessa on, että koen tekeväni jotain hyödyllistä, jotakin tärkeää ja arvokasta,” sanoo Lars Illman.

Karita Markusas

Denise Lindh

Yhteistyötä vapaaehtoisvoimin sukupolvien yli Lars Illman on Haddom skolanin lapsille ”isoisä”, joka neuvoo läksyissä, kuuntelee lukuharjoituksia, on mukana veistotunneilla ja koulun retkillä.

Kiinnostuitko vapaaehtoistyöstä?

Ole yhteydessä suoraan siihen kohteeseen, johon haluaisit mennä vapaaehtoiseksi auttajaksi. Yhteystiedot löydät tämän lehden palveluhakemistosta.

8

Kouluisoisä Lars Illman vierailee koululla yhtenä päivänä viikossa. Välitunneilla hänen kanssaan on mukavaa ja turvallista rupatella.

– Kouluisoisä kertoo lapsille omista kokemuksistaan ja tarinoita elämänsä varrelta.

Saimme yhteyden Illmaniin, kun kyselimme oppilaiden vanhemmilta, kuka voisi olla halukas ryhtymään kouluisoisäksi, Haddom skolanin koulunjohtaja Karita Markusas sanoo.

Haddom skolanissa otetaan ympäristöasiat huomioon kaikessa toiminnassa. Myös kouluisoisä käyttää työssään kierrätysmateriaaleja.

– Hän on tehnyt useita ympäristöprojekteja, kuten rakentanut yhdessä oppilaiden kanssa ilmoitustaulun koululle ja kylälle sekä tehnyt kuntolaatikoita eri puolille Pernajaa. Hän valmisti myös koulun nimikyltin oppilaiden kanssa. Viimeisin projekti oli valmistaa oppilaiden kanssa ilmoitustauluja kirjastoauton aikatauluja varten.

Illman nauttii lasten kanssa puuhaamisesta. Ja toki koululla osataan arvostaa sitä, että lasten koulupäivissä on mukana yksi lisäaikui-

nen. Jos uintiretkellä ei ole mukana miesopettajaa, Illman huolehtii poikien ryhmästä.

– Lapsille hän luo turvallisen ja mukavan ilmapiirin, ja me aikuiset saamme koululla häneltä monenlaista apua, Markusas kiittää.

Lukuhetkiä vanhusten parissa Pernå kyrkoby skolanin koulunjohtaja Denise Lindh kertoo oppilaidensa lukuhetkistä vanhusten parissa.

– Koulumme kuudesluokkalaiset käyvät Pernajan vanhainkodissa lukemassa vanhuksille kirjoja ja lehtiä joka viikko tunnin verran.

Joskus myös käymme laulamassa ja esiintymässä heille. Vanhukset ovat pitäneet näistä käynneistä, ja oppilaatkin oikein odottavat seuraavaa tapaamista.

Lasten käynnit tuovat toivottua vaihtelua vanhusten arkeen. Ja onhan se mukavaa, kun saa kuulla maailman tapahtumista, jos omilla silmillään ei enää jaksa lukea.

– Joskus myös vain jutellaan. Nämä vierailut ovat ilo kaikille, Lindh sanoo.

Kouluisoisä tuo turvallisuutta Koulupsykologi Peter Sundsten pitää lasten ja vanhusten kohtaamista erittäin tärkeänä. Kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia elossa tai he asuvat kaukana.

– Nyky-yhteiskunnassa isovanhemmat ja lastenlapset eivät välttämättä tapaa kovinkaan usein. Kouluisoisä tuo turvallisuuden tunnetta, ja tuskin koulullakaan harmitellaan ylimääräisen käsiparin apua, Sundsten pohtii.

Hän painottaa koulumaailmassa erilaisten roolien tärkeyttä.

– Opettaja on opettajan roolissa. Kouluisoisän rooli on toinen. Se on tervetullut lisä lasten kouluarkeen.

Vapaaehtoista apua myös sairaalassa 17-vuotias Janika von Haartman työskenteli pitkään Loviisan Marita-kodissa vapaaehtoisena auttajana. Tällä hetkellä hän hakee opiskelupaikkaa.

– Janika ei luonnollisesti voinut toimia sairaanhoitajana, mutta vapaaehtoistyöllään hän toi kultareunuksen vanhusten arkeen, kiittää johtava hoitaja Anne Valkama.

– Askartelua, hemmottelua, ulkoilua ja muuta ohjelmaa, kuvailee sairaanhoitaja Nina Forslund-Ouvinen vapaaehtoistyön luonnetta.

Nuorille tukea elämän valinnoissa Etsivän nuorisotyön työntekijät etsivät tukea tarvitsevia nuoria koko Loviisan alueelta. Vuosi sitten alkanut toiminta jatkuu kahden työntekijän, Terhi Blomfeltin ja Mikael Holmströmin voimin. Tavoitteena on kannustaa nuoria, jotka eivät ole saaneet koulutuspaikkaa tai joilla on muita ongelmia arjessa selviytymisessä.

– Meitä on helppo lähestyä, emmekä halua viranomaisen viittaa päällemme. Olemme samalla viivalla yhdessä nuorten kanssa, muistuttaa Blomfelt.

Etsivä nuorisotyö on kunnissa lakisääteistä. Sen avulla on tarkoitus löytää ja auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Osa nuorista tulee toimintaan oma-aloitteisesti, osa koulujen tai armeijan ilmoituksen jälkeen. Myös sosiaalitoimi ja nuorisotyö ohjaavat nuoria palvelun pariin. Heitä neuvotaan eteenpäin muun muassa työharjoitteluun tai opiskelupaikkoihin.

Blomfeltin mukaan toiminta on alkanut odotuksiin nähden vilkkaasti. Ensimmäisenä vuotena mukana oli noin 30 nuorta, joita tuettiin opiskelupaikan ja työharjoittelupaikan löytämisessä.

Yhteystiedot: Terhi Blomfelt, puh. 0440 555 386, terhi.blomfelt@loviisa.fi Mikael Holmström, puh. 0440 555 387, mikael.holmstrom@loviisa.fi Terhi Blomfeltin profiili löytyy myös facebookista

Vammaisneuvosto antaa virikkeitä Vammaisneuvosto aktivoi Loviisassa eri yhdistyksiä toimimaan yhdessä. Vammaisneuvosto on myös jäsentensä äänitorvi päättäjien suuntaan.

Vammaisneuvostoon kuuluvat muun muassa Loviisan diabetesyhdistys, invalidit ja sydänyhdistykset. Neuvoston tarkoituksena on kehittää yhdistysten yhteistä toimintaa.

– Esimerkiksi jos haluamme tehdä linjaautomatkan johonkin tapahtumaan, niin on helpompi saada riittävästi väkeä, kun toimimme yhdessä, kertoo vammaisneuvoston puheenjohtaja Nils Vainio.

Vammaisneuvoston tarkoituksena on järjestää infotilaisuuksia, joissa on neuvontaa erilaisten tukien hakemisesta ja yhteistyöstä perusturvan kanssa.

Loviisan perusturvakeskus järjestää yhteis-

työssä Loviisan järjestöjen kanssa ilmaisten terveysluentojen sarjan palvelutalo Esplanadin salissa. Marraskuussa järjestetään luento diabeteksesta ja joulukuussa ravinnon merkityksestä terveydelle.

Vammaisneuvostolla on suunnitteilla omat verkkosivut yhdessä kaupungin kanssa. Lisätietoa syksyn ja talven toiminnasta saa Nils Vainiolta puh. 0400 865 431.

Vammaisneuvosto toivoo, että toiminnasta kiinnostuneet yhdistykset ilmoittaisivat yhteystietonsa sosiaalityöntekijä Agneta Almille, puh. 019 555 610, agneta.alm@loviisa.fi.

9

Uudet kielenkääntäjät aloittivat Loviisassa Per-Mikael Jansson ja Karita Kerkkä aloittivat kielenkääntäjinä Loviisan kaupungin palveluksessa 1.8.2011.

Loviisa on mukana myös Suoraan asiaan -hankkeessa, jossa tähdätään selkeään virkakieleen.

10

Per-Mikael Jansson

Karita Kerkkä

Ikä: 37 Muutti Loviisaan Turusta ”Parasta Loviisassa ovat metsät ja pellot sekä tietenkin meri.”

Ikä: 34 Asuu Lahdessa ”Loviisa on kaunis pikkukaupunki.

Erityisesti pidän alakaupungin idyllistä”.

Åbo Akademissa opiskelleen Per-Mikael Janssonin käännöskieliä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Kaikki kolme kieltä ovat hänelle tärkeitä.

– Äidinkieleni on ruotsi, englannista tiedän teknisesti eniten, mutta suomen kielellä voi ilmaista melkein mitä vaan, hän pohtii.

Per-Mikael on toiminut muun muassa englannin kielen kouluttajana aikuisopiskelijoille sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kielenkääntäjänä. Hallinnollinen kieli on siis tuttua.

– Uudessa työssäni en tosin kirjoita potilasasiakirjoja, mutta muuten käännettävä tyyli on jo entuudestaan tuttua.

Per-Mikael Jansson ei epäröinyt hetkeäkään, kun hänelle tuli mahdollisuus hakea paikkaa Loviisassa. Vaimo on kotoisin Loviisasta, ja hän itsekin on lähtöisin ItäUudeltamaalta.

– Asuin lapsena Loviisassa. Koulut kävin Porvoossa ja Sipoossa. Toimin myös englannin opettajana jonkin aikaa ammattikoulussa Porvoossa.

Karita Kerkkä tunsi kiinnostusta ruotsin kieleen jo nuorena, sillä täti ja serkku asuivat Tukholmassa.

– Kyläillessä oli mukavaa harjoitella ruotsin kieltä. Ja koska Suomessa ruotsi on tärkeä kieli, ajattelin, että on järkevää alkaa opiskella sitä.

Ruotsia tarvitaan Suomessa varmasti enemmän kuin harvinaisempia kieliä, esimerkiksi kreikkaa, hän hymyilee.

Valmistuttuaan maisteriksi Kouvolan käännöstieteen laitokselta Karita Kerkkä toimi opettajana laitoksella siihen asti, kunnes toiminnot siirrettiin Helsinkiin.

– Sen jälkeen työskentelin Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksella. Olen nyt todella iloinen, kun saan toimia ammatissa, johon olen varsinaisesti valmistunutkin. Käännän mieluiten ruotsista suomeen, mutta myös toisin päin. Uudessa työssäni saan mahdollisuuden keskittyä omaan kääntämiseen opettamisen sijasta.

Matka kotikaupungista Lahdesta Loviisaan hieman askarruttaa etenkin talven kynnyksellä.

– En toistaiseksi kuitenkaan suunnittele muuttamista Loviisaan.

Selkeää virkakieltä, kiitos!

Loviisa on mukana kuuden kaksikielisen kunnan Rakt på sak – klarspråk i kommunen (Suoraan asiaan – selkeämpää kieltä kunnissa) -pilottihankkeessa, jonka tarkoituksena on opettaa kuntien henkilöstölle selkeää viestintää.

Viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrandin mielestä on erittäin tärkeää, että kuntalaisille kerrotaan mahdollisimman selkeästi heitä koskevista päätöksistä.

– Kieli on tärkeä väline. Yksinkertainen on ymmärrettävää. Turhan usein tärkeä asia hukkuu kapulakielen taakse.

Jokaisen kuntalaisen täytyy ymmärtää, mistä päätöksenteossa ja muissakin asioissa on kyse.

Siksi kouluttaudumme viestimään mahdollisimman selkeästi. Henkilöstömme osallistuu muun muassa kielenhuoltokoulutuksiin ja työpajoihin. Meitä opastaa erinomainen kielikonsultti Eivor Sommardahl, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.

terveys

Terve elämä pitää taudit loitolla Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon avulla voidaan pitkittää yleisimpien kansansairauksien, kuten diabeteksen tai sepelvaltimotaudin puhkeamista. Loviisan terveyskeskuksen johtavan lääkärin Tero Taipaleen mukaan periaatteessa kaikkia sairauksia voidaan ennaltaehkäistä.

– Ennaltaehkäiseminen ei tarkoita sitä, että sairaudelta vältytään kokonaan. Jossain vaiheessa se tulee eteen, mutta voimme pitkittää sairauden puhkeamista jopa kymmenellä vuodella, hän sanoo.

Taipaleen mukaan diabetes on yleisin kansantauti Suomessa, sen jälkeen tulevat sepelvaltimotauti ja dementia. Terveelliset elämäntavat ja itsensä pitäminen vireänä ovat lääke useiden sairauksien ennaltaehkäisyyn. Sosiaalisten kontaktien säilyttäminen on tärkeää etenkin dementian torjumisessa.

kiinnitetty erityistä huomiota kampanjoiden ja teemapäivien avulla.

Ylipaino ja alkoholi ongelmina Ylipaino on diabeteksen suurin yksittäinen tekijä, johon jokainen voi vaikuttaa oman painonhallintansa avulla. Taipaleen mukaan suomalaisten ylipainokäyrä on jyrkässä nousussa, vaikka valistusta terveellisestä ruokavaliosta on tarjolla enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin.

Loviisassa alkoi elokuussa painonhallintaryhmä, jossa kymmenen työikäistä kokoontuu syksyn ajan. Ryhmää vetää psykiatrinen sairaanhoitaja Kirsi Husu. Ryhmä on täynnä, eikä Husun mukaan vastaavia ryhmiä ole tällä tietoa perusteilla useampia, vaikka tarvetta hänen mielestään olisikin.

Ylipainon lisäksi diabeteksen saannin riskitekijä on runsas alkoholin käyttö. Taipaleen mukaan alkoholinkäyttöön on Loviisassa

Hyvä tilanne terveyskeskuksessa

Hoitopolku jokaiselle Loviisassa tehdään jokaiselle potilasryhmälle hoitopolut, joissa käydään koko hoitoprosessi läpi. Taipaleen mukaan hoitopolkujen avulla halutaan taata kaikille potilaille pääsy hoidon piiriin ja mahdollisimman hyvä hoito.

– Esimerkiksi polvileikkauspotilaiden hoitopolussa selvitetään, miten polvi tutkitaan, mitä kuvia otetaan, miten lääkitään ja leikataan.

Ennaltaehkäisevää hoitotyötä varten Loviisaan on perustettu hyvinvointikoordinaattorin tehtävä, joka on tällä hetkellä täyttämättä.

– Toivomme, että saamme ensi vuodeksi rahoituksen tehtävän täyttämiseksi, koska se on satsaus tulevaisuuteen.

– Tietoyhteiskunta passivoi, ja ylipaino on myös lasten ja nuorten ongelma, johon kouluterveydenhoitajat joutuvat puuttumaan yhä useammin, Tero Taipale sanoo.

Taipaleen mukaan Loviisan terveyskeskuksessa on tällä hetkellä hyvä työvoimatilanne. Kaikissa viroissa on riittävästi henkilökuntaa. Se näkyy myös terveyskeskuksen vastaanotolla.

– Meiltä saa tarpeen vaatiessa lääkäriajan samalle päivälle. Jos asia ei ole kiireellinen, ajan saa muutaman päivän päähän, vakuuttaa Taipale.

Hän muistuttaa ihmisiä, että he soittaisivat ensin ajanvarausnumeroon puh. 019 505 1300, jossa hoitotarve arvioidaan ja potilas ohjataan tarkempaan hoitoon. Jos ajanvarausnumero on varattu, soittaa terveyskeskuksen henkilökunta asiakkaalle takaisin.

11

maaseutu

Loviisasta maaseudun suurkaupunki Maaseutupalvelut ovat yksi Loviisan tulevaisuuden valteista.

Kaupunki johtaa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta, johon lähikuntien lisäksi kuuluvat myös Helsinki ja Vantaa.

12

Toimintaa luotsaa vastaava maaseutuasiamies, agrologi Sam Vickholm, joka otti toimen vastaan elokuussa. Työrupeama alkoi kesken kiivaimman EU-tukihakemusten käsittelyn.

Onneksi kaikkea ei tarvinnut opetella alusta alkaen: Vickholm siirtyi tehtävään Lapinjärveltä, jossa hän pyöritti maaseutuhallinnon kiemuroita 13 vuotta.

– Ennen Lapinjärveä olin töissä Liljendalissa ja sitä ennen Pernajassa, hän kertoo.

Lähialue on maaseutuhallinnon osalta käynyt hänelle tutuksi. Vickholm on myös kotoisin Loviisasta.

Suurin ero työntekoon Lapinjärvellä on alueen suurenemisen lisäksi työyhteisö.

– Työn luonne muuttuu, kun en enää ole yksin sen kanssa.

Vickholmin johtama viiden hengen ryhmä hoitaa kaikki EU:n ja kansalliseen tukihallintoon liittyvät maaseutuasiat, käsittelee suorat tuotantotuet ja huolehtii metsien, teiden ja maaseudun kehittämisestä sekä lomitushallinnosta. Maaseutuasiamiehen aikaa kuluu lisäksi esimiestyöhön sekä kunnan sisäiseen hallintoon, kuten budjettityöhön.

Loviisasta isäntäkunta Suomessa maaseutu- ja EU-hallinto on tähän saakka hoidettu kunnittain. Vuoden 2013 alussa voimaan tuleva laki määrää, että hallin-

Palvelua myös sähköisesti Maaseututoimen kanssa voi nykyään asioida myös sähköisesti Vipu-järjestelmän kautta. Sieltä löytyvät maaseutuhallinnon tiedot tilasta, sähköinen tukihaku, karttaohjelma ja lomakepalvelu, josta voi tulostaa esitäytettyjä lomakkeita.

Käyttöoikeuden järjestelmään saa maaseututoimistosta. Yhden omistajan tiloille on automaattisesti myönnetty oikeudet, jolloin järjestelmään pääsee pankkitunnuksilla.

Maaseututoimistolla on yleisökäy-

tössä oleva tietokone, jolla asiakkaat voivat käyttää sähköisiä palveluita.

Viljelijä voi sähköisesti tarkistaa hakemusten käsittelyvaiheen sekä etsiä tukisummia ja maksuaikatauluja. Kevään päätukihaun ja muutosilmoituksen voi tehdä palvelun kautta. Myös rajamuutokset voi tietyissä tapauksissa ilmoittaa sähköisesti. Tilojen kartat, uusimmat väri-ilmakuvat ja lohkorajojen digitoinnit löytyvät järjestelmästä.

Facebookissa on sähköisen tuki-

toalueissa on oltava yli 800 maatilaa. Itä-Uudenmaan kaikissa kunnissa on tätä vähemmän tiloja, joten jotakin piti tehdä.

– Loviisassa on jo entuudestaan maaseutuyksikkö, jossa hoidetaan metsiä sekä muun muassa maatalouslomitusta yli kuntarajojen.

Sen ympärille oli luontevaa rakentaa yhteistyötä, Vickholm kertoo.

Loviisan kaupungin maaseutuyksikkö huolehtii jo nyt lomituspalveluista aina Nurmijärvelle saakka. Alue käsittää 16 kuntaa ja yli 50 maatalouslomittajaa.

Neuvotteluja käytiin koko Uudenmaan alueella. Myrskylä vetäytyi hankkeesta, mutta Sipoo päätti tulla mukaan. Lisäksi mukana ovat Lapinjärvi ja Porvoo. Loppumetreillä myös Vantaa ja Helsinki kallistuivat Loviisan suuntaan. Loviisasta tuli isäntäkunta.

– Yhteistyö alkaa vuoden 2013 alussa.

Käynnissä ovat nyt valmistelut, muun muassa

haun sivu, josta saa tietoa reaaliajassa ja jonka kautta voi tehdä kysymyksiä.

Palvelu painottuu kevääseen.

Vipujärjestelmä löytyy osoitteesta: https://vipu.mavi.fi/ Facebook-sivu löytyy hakusanalla: Vipu – viljelijän verkkoasiointi Lisätietoja: www.mavi.fi ja vastaava maaseutuasiamies Sam Vickholm, puh. 040 521 8128, sam.vickholm@loviisa.fi Maaseututoimi: Bäckasinkuja 1 A, 07880 Liljendal

Porvoon seudulle perustetaan lisätoimipiste, Vickholm selvittää.

Lapinjärven asioita hoidetaan siirtymäkauden ajan erillisellä sopimuksella.

Sam Vickholm

Yli tuhat tukihakemusta Maataloushallinto on hyvin syklistä. EUtukien sesonkiaikaa ovat huhti- ja toukokuu, jolloin viljelijät jättävät hakemuksensa.

– Sitä ennen on paljon selvitettävää ja sen jälkeen hakemukset on tallennettava järjestelmään.

Tällä hetkellä tukea hakeneita tiloja on Loviisan ja Lapinjärven alueella noin 480, Helsingissä ja Vantaalla 100, Porvoossa 300 ja Sipoossa 180, eli yhteensä päästään hieman yli tuhanteen maatilaan.

– Loviisasta on siten tulossa maaseudun suurkaupunki ja isäntäkunta myös helsinkiläisille maatiloille. Se on aika merkittävää.

13

lapset

Loviisa on lapsiperheen valinta Yhä useampi lapsiperhe haluaa asuinpaikakseen Loviisan.

Tänäkin syksynä päivähoitopaikkoja ovat kysyneet Loviisaan juuri muuttaneet perheet sekä pikkukaupunkiin muuttoa suunnittelevat.

Perhepäivähoidosta vastaavan Pia Nyströmin mukaan kyselyitä muualta muuttaneilta lapsiperheiltä on tullut aiempaa enemmän.

– Muualta muuttaneilla ei välttämättä ole hoitoapuna mummoja ja vaareja, usein he eivät tunne kaupungista ketään. Haasteemme on saada vanhemmat lapsineen osallistumaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin, Nyström sanoo.

Kaupunki tarjoaa lapsiperheille avoimen päiväkodin palveluita Treffiksessä, seurakunnalla on äiti-lapsikerho, musiikkiopistolla muskaria vauvasta lähtien ja Folkhälsanilla vauvauintia. Kotona olevat 3–5-vuotiaat lapset voivat myös osallistua kunnan tai seurakunnan järjestämiin leikkikerhoihin.

– Usein 1–3-vuotiaille lapsille tarjottu toiminta on vähintäänkin yhtä tärkeää kotona olevalle vanhemmalle, joka voi muuten tuntea itsensä yksinäiseksi.

Pia Nyström ja Leif Eriksson

14

Kasvatuskumppanuus arvoonsa Loviisan kaupunki ottaa syksyn aikana käyttöön yhtenäisen varhaiskasvatussuunnitelman koko kunnan

alueella. Ennen kuntaliitosta kaikissa kunnissa sovellettiin omia kuntakohtaisia suunnitelmia.

Nyströmin mukaan varhaiskasvatussuunnitelma on ohjeistus alle kouluikäisten kanssa työskenteleville. Siinä on niputettu yhteen arvoja ja periaatteita, joita kaikkien olisi hyvä noudattaa työssään. Käytännössä se muistuttaa koulujen opetussuunnitelmaa.

– Kiinnitämme erityisesti huomiota kasvatuskumppanuuteen, jossa toivotaan vanhempia yhä enemmän mukaan varhaiskasvatukseen, esimerkiksi päiväkotien kehityskeskustelujen avulla.

Yhteistyöllä hyviä tuloksia Loviisaan muuttaa yhä enemmän vieraskielisiä lapsia, mikä tuo haasteita myös päivähoitoon. Kaupungissa on kaksi erityislastentarhanopettajaa, jotka kiertävät päiväkodeissa ja auttavat muun muassa kieliongelmiin liittyvissä asioissa.

Yksi varhaiskasvatussuunnitelman tavoite on lisätä yhteistyötä päiväkotien, seurakuntien, lastensuojelutyön, perhetyön ja neuvoloiden kanssa.

Kaupungin yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan voi tutustua kaupungin verkkosivuil-

la www.loviisa.fi.

Syksyn aikana päivähoidon henkilökunta työstää omia yksikkökohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia, joissa nostetaan esiin jokaisen yksikön erityispiirteitä ja painopisteitä.

Puuhaa lapsille – Suunnittelemme parhaillaan kaupungin verkkosivuille lapsille ja nuorille suunnattua sivustoa, josta näkyvät kaikki kaupungin ja eri seurojen heille järjestämät menot, kertoo vapaa-aikatoimen päällikkö Leif Eriksson.

Nyström ja Eriksson pitävät Loviisan palveluita lapsille ja nuorille monipuolisina. Kaupungin tarjoamien palveluiden lisäksi harras-

tusmahdollisuuksia löytyy musiikkiopistosta, tanssi- ja sirkuskoulusta, kuvataidekoulusta sekä liikunta- ja urheiluseuroista.

Lapsiperheille tarkoitetut Liikunnan ihmemaa -tapahtumat jatkuvat tänä syksynä Loviisan keskustassa. Liikunnalliseen riehaan voivat tulla aikuiset pienten lasten kanssa. Pientä maksua vastaan lapset saavat käyttää vapaasti jumppasalin välineitä.

Loviisan kirjastossa järjestetään lasten satutunteja tilauksesta sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsiryhmille. Säännölliset satutunnit on lopetettu vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Mukaan Treffikseen Treffis on oivallinen mahdollisuus viedä kotihoidossa oleva lapsi tapaamaan toisia lapsia. Se on myös lasten kanssa kotona olevien vanhempien ja perhepäivähoitajien kohtaamispaikka. Sinne voivat tulla niin isät, äidit, vaarit, mummit, hoitajat kuin kummitkin lasten kanssa.

Treffis on hauskaa yhdessäoloa: leikkiä, askartelua, laulua, liikuntaa ja retkiä. Treffis kokoontuu leikkipuistoissa, Myllyharjulla, liikuntahalleissa tai sisätiloissa joka arkipäivä klo 9-13. Sisätilat ovat Loviisan keskustassa Määrlahdessa, Nordenskiöldintie 1.

Viikko-ohjelma löytyy seuraavilta lehtien palstoilta: Östra Nyland: Passa på, Loviisan Sanomat: Seurat, Vartti: Vapaalla.

Treffis toimii Loviisan keskustan ja Valkon li-

säksi myös Koskenkylässä ja Liljendalissa. Myös vanhan Pernajan, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään asukkaat ovat löytäneet leikkipuistoihin.

Lisätietoja ohjaajilta: Pirjo Keskisaari-Grahn, puh. 0440 555 432 Tina Kavander, puh. 0440 555 374.

Tina Kavander ja Pirjo Keskisaari-Grahn

Lapsiperheiden tietopaketti nettiin Loviisan kaupungin verkkosivuille on tarkoitus syksyn aikana koota infopaketti, josta näkee kaikki lapsille ja nuorille tarjottavat toiminnot. Sivuilta löytyy kaupungin palveluiden lisäksi tietoa seurakunnan toiminnasta sekä eri seurojen harrastusmahdollisuuksista.

Sivuilla kerrotaan kouluista, päivähoidosta ja vapaa-ajan toiminnasta. Erityisen tärkeä sivusto on muualta Loviisaan muuttaneille lapsiperheille.

Sivuilta löytyvät pysyvät toiminnot, yksittäisten tapahtumien ilmoituksia ei julkaista.

Jos edustamasi yhdistys tai yhteisö järjestää toimintaa alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, tule kuulemaan lisää sähköisestä palveluoppaasta 20.10. klo 18–19.30 palvelutalo Esplanadin kokoushuoneeseen (Kuningattarenkatu 7).

Lisätietoa valmisteilla olevasta sivustosta antavat: Pia Nyström, puh. 0400 565 109, pia.nystrom@loviisa.fi Thomas Grönholm, puh. 0440 555 250, thomas.gronholm@loviisa.fi

15

1. sIjaIntI

LägEt Piirros: peak press

at a

Lahti Lahtis

LovIIsa LovIsa

an

I- r

-B

H

PI

EP mEtroPoLI-IntrEssI mEtroPoLIntrEssEt Porvoo

• • • •

HE

KymEnLaaKso -IntrEssI KymmEnEdaLs -IntrEssEt

HELsInKI–LovIIsa–PIEtarIKEHItysKäytäväLLä LIIKKuu

an

Kouvola

Miljoonia ihmisiä Liiketoimintaintressejä Tietoa ja osaamista Rahaa ja energiaa

I utvEcKLIngsKorrIdorEn HELsIngfors–LovIsa–s:t PEtErsBurg rör sIg fortLöPandE • • • •

Flera miljoner människor Affärsintressen Kunskap och kompetens Pengar och energi

Kotka

Borgå

HELsInKI HELsIngfors

E u–

vEn

ä jä

-In

tr E

ssI

I nt

rE

mosKova mosKva

tulEvaiSuudEn kEhitySkäytävä

FramtidEnS utvEcklingSkorridor

Loviisa sijaitsee alle tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, kahden metropolin – Helsingin ja Pietarin – välimaastossa, tulevaisuuden tärkeimmällä EU–Venäjä-kehityskäytävällä.

Luontevalla työssäkäyntietäisyydellä asuu noin miljoona ihmistä.

Lovisa ligger på mindre än en timmes köravstånd från Helsingfors, mitt emellan huvudstadsregionen och S:t Petersburg, i framtidens viktigaste utvecklingskorridor mellan EU och Ryssland. Cirka en miljon människor bor på pendlingsavstånd från Lovisa.

Ei vain idyllinEn PikkukauPunki…

intE Enbart En idylliSk SmåStad…

…vaan Paljon muutakin

…utan myckEt mEr

loviisa tunnetaan idyllisenä pikkukaupunkina, joka sijaitsee meren äärellä. Sillä on värikäs historia, jolle kaksikielisyys tuo lisää rikkautta. vanhat puutalot ja hyvin hoidetut puutarhat jättävät vierailijan muistiin unohtumattomia esteettisiä elämyksiä.

lovisa, som för de flesta är bekant som en idyllisk småstad vid havet, har en spännande historia kryddad av tvåspråkighet. Stadens gamla trähus och välskötta trädgårdar ger besökaren en oförglömlig estetisk upplevelse.

mutta loviisa on paljon muutakin. kauppoja, palveluja, elävää maaseutua, elinkeinoelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Se on etelärannikon kehittyvä pikkukaupunki, jossa vanha ja uusi kohtaavat luovalla tavalla.

men lovisa erbjuder även mycket annat - affärer, tjänster, en levande landsbygd och utmärkta näringslivsmöjligheter. lovisa är en knutpunkt på sydkusten, där det gamla möter det nya på ett naturligt och nyskapande sätt.

Pendelöinti lähiöihin Förortspendling

ss

Et

Eu

-ry ss

PIEtarI s:t PEtErsBurg

La

nd

Moottoritien rakennustyöt alkavat loviiSan 10 mahdolliSuutta – loviSaS 10 möjlighEtEr

Loviisan 10 mahdollisuutta_v5.indd 2-3

Koskenkylä–Kotkamoottoritieosuuden rakentamisen tarjouskilpailu on ratkennut.

Liikennevirasto on aloittanut sopimusneuvottelut kolmen yhtiön muodostaman yhteenliittymän kanssa.

Liittymään kuuluvat Destia Oy, YIT Rakennus Oy ja Meridiam Infrastructure Finance II S.á.r.l.

16

– Varsinainen rakennustyö alkaa todennäköisesti näkyä maastossa marras-joulukuussa, kertoo projektinjohtaja Hannu Lehtikankare Liikennevirastosta.

Ahvenkoskella on jo tehty valmistelevia johtosiirtotöitä, ja puita on raivattu kesän ja syksyn aikana.

Noin 53 kilometrin pituisen tieosuuden rakentamisaika on lyhyt, noin kolme vuotta. Suunnitelmien mukaan tie avataan osittain liikenteelle vuonna 2013 ja kokonaisuudessaan vuotta myöhemmin.

Vihreä ja älykäs toteutus E18-moottoritien rakentamiseen liittyvä Vihreä moottoritie -hanke on johtamassa vihreän ja älykkään kehityskäytävän toteuttamiseen.

Vihreä moottoritie tarkoittaa: • kestävän kehityksen mukaista infrastruktuuria, liikennettä ja toimintatapoja • hiiliniukkuutta, energiatehokkuutta, älykkyyttä ja käytävän kestävää hyödyntämistä • sujuvaa rajan ylittämistä valtiosta toiseen • vaivattomasti saavutettavia palveluita

• liikenteen aiheuttamien haittojen korvaamista järjestelmän synnyttämillä hyödyillä – Moottoritie yhdistää kaksi metropolialuetta, Helsingin ja Pietarin. Tämän kehityskäytävän varrella Loviisalla on erinomainen sijainti, projektijohtajana toiminut Aki Marjasvaara sanoo.

Hänen mukaansa vihreä moottoritie sopii aloitteena hyvin tulevaan Suomen ja Venäjän liikenneministeriöiden kehittämistyötä ohjaavaan raamisopimukseen, ja se tulee saamaan painoarvoa myös tulevissa ministeriön strategioissa.

Vihreä moottoritie -esiselvityksen loppuraportti on lähiaikoina luettavissa Loviisan kaupungin verkkosivuilla www.loviisa.fi Kiinnostusta maailmalla Vihreän moottoritien kehityskäytävä-konsepti on jälleen herättänyt mielenkiintoa maailmalla.

Viimeksi konseptia esiteltiin Meksikossa, Mexico Cityssä 26.–30. syyskuuta pidetyssä World Road Congressissa, joka on maailman tiealan merkittävin vuosittainen tapahtuma.

26.9.2011 9.31

1

Satamassa tapahtuu Loviisan satamassa otetaan käyttöön uusia palvelu- ja toimintamalleja. Automatisointia lisäämällä parannetaan muun muassa kulunvalvontaa. Myös satamaoperaattori Nordström Group on omalta osaltaan aloittanut toimintojensa kehitystyön. Lähitulevaisuudessa yhtiö panostaa etenkin asiakkaille tarjottavien palveluiden kehittämiseen.

– Vaikka jatkuva talouden epävakaus tuo paljon epävarmuutta, satamassa tapahtuu nyt paljon myönteisiä asioita. Olemme yhdessä käynnistäneet monia toimenpiteitä, jotka alkavat vähitellen näkyä. Toiminta voidaan palveluiden hankintamalleihin tehtävin muutoksin saada nykyisellä liikennetasolla kan-

nattavaksi 1–2 vuodessa, satamajohtaja Aki Marjasvaara sanoo.

Aki Marjasvaara

Yhtiöittäminen etenee Sataman yhtiöittäminen on esillä Loviisan vuoden 2012 talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Kuntalakimuutos edellyttää, että sataman on vuoden 2014 alusta toimittava osakeyhtiöpohjalta.

– Esillä on ollut eri malleja, miten satamanpito yhtiömuodossa järjestetään. En kuitenkaan lähde tässä vaiheessa niiden todennäköisyyttä arvailemaan. Mutta itsestään selvää on, että tie kulkee tässä vaiheessa kohti Loviisan Satama Oy:tä, Marjasvaara sanoo.

Loviisan liikuntapaikat ja -alueet

Kartta nykyisistä liikuntapaikoista keskiaukeamalla >>

Suunnitelma uusista liikuntapaikoista ja -alueista Frisbee Golf -rata

Korit urheilupaviljongille kuntoradan varteen, väyläkartat, tiiausalustat Suunnittelu ja toteutus 2013

Lähiliikuntapaikat:

Koskenkylä suunnittelu 2012, toteutus 2013 Valko suunnittelu 2013, toteutus 2014 Määrlahti, Harmaakallio, Isnäs jne suunnittelu 2014–2019, toteutus 2015–2020

Länsiharjun koulun piha (lähiliikuntapaikka)

Liikuntapaikkojen kartat

Suunnittelu 2012, toteutus 2013

Hiihtoladut, kuntoreitit sähköisesti Suunnittelu 2012, toteutus 2013

Monitoimi-uimahalli

Suunnittelun päivitys 2016, toteutus 2018

Länsiharjun koulun liikuntasali

Suunnittelu 2010, toteutus 2012

2011

2012

2013

2014

Vesitornin kiipeilyseinä

Suunnittelu 2011, toteutus 2012

2015

2016

2017

2018

Senioripuisto vanhainkotien läheisyyteen:

Liljendal suunnittelu ja toteutus 2011, Tesjoki suunnittelu ja toteutus 2012, Pernajan kirkonkylä suunnittelu ja toteutus 2013

Tesjoen yhdyslatu Paviljongin laduille

tai vanhan kylälatupohjan kunnostus Suunnittelu 2012, toteutus 2013

2019

2020

2021

2022

Seniorien kuntosali

Ei aikataulua Uimarannat

Keskuskentän kunnostus

Suunnittelu 2012

Tennishalli

Toteutus 2022

Liikuntapuisto

Suunnittelu 2011–2013, jalkapallonurmi toteutus 2013, jäähalli 2020

Laiturit, ruoppaukset Ei aikataulua Skeittipaikkojen kunnostus

Valko, Tesjoki

17

Erlandsböle

Vanhakylä Gammelby

9 5 10 2 11 1 5

Koskenkylä Forsby

Kärppä Kärpe

Isnäs

7 13 2

Pernåviken

Pernajanlahti

3 12

6

Rönnäs

8

1

Hopom

12

Hopjärvi Hopom träsk

12 6 Pernaja 6 Pernå

Garpgård

Liljendal 3 8 4 3 9

9 13

Andersby

Haddom

4 7 5 4 4 Valko 3 Valkom 3

2

4

16 5 10

Tesjoki Tessjö

Skogby

Loviisan keskusta Lovisa centrum 7 3 1 1 2 32 1 98 1 26 12 1 4 2

Kuggom

8 11

Skinnarby

10

5

11

Reimars

Petjärvi

10

Vahterpää

Abborrfjärden

Ruotsinpyhtää Strömfors 6 11 4 17 3 14 4 7

12

Kuninkaankylä Teutjärvi Kungsböle

15

Ruotsinkylä Svenskby

5

Tammijärvi

Kabböle

Drottninggatan 21

2 Generalshagens skola Kuningattarenkatu

Brandensteininkatu Brandensteinsgatan 5–7

1 Myllyharjun koulu

KOULUJEN LIIKUNTATILAT Gymnastiksalar i skolor

Långängsvägen 62 puh. /tel.019 555 748, 0440 555 748

4 Valkon monitoimitalo Valkom allaktivitetshus Pitkäniityntie

Herrgårdsvägen 29

3 Liljendalin liikuntatalo / Liljendal idrottshus Kartanontie

Brandensteininkatu Brandensteinsgatan 27 Vahtimestari paikalla ma–pe / Vaktmästare på plats måndagar–fredagar klo/kl. 15.00–22.00 puh./tel. 019 555 747, 0440 555 747

2 Liikuntahalli Idrottshallen

Forsöntie / Forsövägen 3 Vahtimestari paikalla ma–pe / Vaktmästare på plats måndagar–fredagar klo/kl. 15.30–22.00 puh. /tel. 019 637 030

1 Agricolahalli Agricolahallen

LIIKUNTAHALLIT JA -TALOT Idrottshallar och -hus

Pernajantie / Pernåvägen 184

6 Torsbyn (Pernajan kirkonkylän) urheilukenttä / Torsby (Pernå kyrkoby) sportplan

Kenttätie / Planvägen

5 Tesjoen kenttä Planen i Tessjö

Puistokuja/ Parkallén 1

4 Ruukin urheilukeskus / Idrottscentret i Bruket

Herrgårdsvägen 29

3 Liljendalin urheilukenttä / Liljendal sportplan Kartanontie

Isnäsintie/Isnäsvägen 12

2 Isnäsin urheilukenttä /Isnäs sportplan

Urheilutie/ Idrottsvägen puh./tel. 0440 555 889

1 Keskusurheilukenttä ja harjoituskenttä Centralidrottsplanen och träningsplanen

URHEILU- JA PALLOKENTÄT Idrotts- och bollplaner

Turkkilantie Turkkilavägen 167

5 Teutjärven koulu

2 Koskenkylä/Forsby

Staffaksentie Staffasvägen 20

Kapteenintie Kaptensvägen

1 Loviisan uimaranta Lovisa simstrand

BEACHVOLLEYJA TENNISKENTÄT Beachvolleybolloch Tennisplaner

Paavalinkyläntie Påvalsbyvägen 679

13 Tavastbyn urheilukenttä / Tavastby sportplan

Pohjois-Sarvilahdentie Norr-Sarvlaxvägen 19

12 Sarvilahden pallokenttä/Sarvlax bollplan

Haddomintie Haddomvägen 19

11 Haddomin pallokenttä / Haddom bollplan

Kullbyntie / Kullbyvägen 3

10 Koskenkylän pallokenttä / Forsby bollplan

Kuningattarenkatu Drottninggatan 21

9 Generalshagenin koulu / Planen vid Generalshagens skola

Vanha Ranta/Gamla Strand

8 Ruotsalainen koulukeskus / Planen vid svenska skolcentret

Tavastantie Tavastasvägen 10

4 Tesjoen koulu

Vanha Valkontie Gamla Valkomvägen

7 Valkon urheilukenttä / Valkom sportplan

Koulutie / Skolvägen 4

3 Ruotsinpyhtään kirkonkylän koulu

5 Korsvikin hiihtolatu kuntopolku / Korsvik skidspår/konditionsbana Valkossa / i Valkom

Fantsnäsvägen

4 Valkon kuntopolku ja hiihtolatu/Valkom konditionsbana och skidspår Fantsnäsintie

Urheilutie / Idrottsvägen

3 Urheilupaviljongin kuntopolku ja hiihtolatu /Konditionsbana och skidspår vid idrottspaviljongen

2 Harmaakallion kuntopolku ja hiihtolatu Gråberg konditionsbana och skidspår

lähtöpaikka Urheilutie tai Ungernintie / start från Idrottsvägen eller Ungernvägen

1 Ehrensvärdinpolku Ehrensvärdsstigen

KUNTO- JA LUONTOPOLUT, HIIHTOLADUT Konditionsbanor och naturstigar, skidbanOR

Kapteenintie, uimarantaa vastapäätä / Kaptensvägen, mittemot badstranden

4 Casinopuiston tenniskentät Tennisplaner i Casinoparken

Björkholmantie Björkholmsvägen 20

3 Pernajan kirkonkylä Pernå kyrkoby

Brandensteininkatu Brandensteinsgatan 27

1 Liikuntahalli Idrottshallen

KUNTO- JA VOIMAILUSALIT Konditions- och styrkesalar

17 Kukuljärven vaellusreitti / Skukulträskets vandringsrutt

16 Tesjoen hiihtolatu Tessjö skidbana

15 Ruotsinkylä / Svenskby

14 Ruotsinpyhtään kirkonkylä Strömfors kyrkoby

13 Isnäsin hiihtolatu Isnäs skidbana

12 Torsbyn (Pernajan kirkonkylän) hiihtolatu / Torsby (Pernå kyrkoby) skidbana

11 Koskenkylän hiihtolatu/Forsby skidbana

10 Andersbyn hiihtolatu Andersby skidbana

9 Sävträskin kuntopolku ja hiihtolatu / Sävträsk konditionsbana och skidspår

8 Kallen reitti Kalles runda Liljendal

7 Flokomkärretin reitti / Flokomkärrets rutt

5 Koskenkylä /Forsby

Kullbyntie / Kullbyvägen 3 6 Torsby (Pernajan kirkonkylä / Pernå kyrkoby), Pernajantie Pernåvägen 184

Luotsintie / Lotsvägen 4 Liljendal Kartanontie Herrgårdsvägen 29

3 Valko/Valkom

Gamla Strand

2 Ruotsinkielisen koulukeskuksen kenttä/Svenska skolcentrets plan Vanha Ranta

Seppäläntie Smedjevägen 21

1 Rauhalan jäähalli Ishallen i Fredsby

JÄÄKIEKKOHALLIT JA -KAUKALOT Ishockeyrinkar

6 Ruotsinpyhtään kirkonkylän kuntosali Konditionssalen i Strömfors kyrkoby

Forsöntie / Forsövägen 3

5 Agricolahalli Agricolahallen

Långängsvägen 62

4 Valkon monitoimitalo/ Valkom allaktivitetshus Pitkäniityntie

Urheilutie / Idrottsvägen

3 Urheilupaviljonki Idrottspaviljongen

2 Fagerås Patukivenkuja / Patustensgränd

Särkjärventie, Tesjoki Särkjärvivägen, Tessjö

5 Särkjärvi eteläinen Särkjärvi södra

4 Kiramo Kiramontie, Ruotsinpyhtään kirkonkylä / Kiramovägen, Strömfors kyrkoby

3 Valkon uimaranta Valkom simstrand

Taikarannantie (Hopjärvi) Drömstrandsvägen (Hopom träsk), Sävträsk 2 Plagen myös talviuintimahdollisuus / också möjlighet till vinterbad Kapteenintie, Loviisa Kaptensvägen, Lovisa

1 Taikaranta Drömstrand

UIMARANNAT BADSTRÄNDER

Elimäentie / Elimävägen

12 Kuninkaankylä Kungsböle

Puistokuja / Parkallén 1

11 Ruotsinpyhtään kirkonkylä Strömfors kyrkoby

Kenttätie / Planvägen

10 Tesjoki /Tessjö

7 Isnäs

Isnäsintie / Isnäsvägen 12 8 Haddom Haddomintie / Haddomvägen 19 9 Tavastby Paavalinkyläntie/ Påvalsbyvägen 679

Pernajan kirkonkylä Pernå kyrkoby

12 Backstenin ranta Backstens strand

Kesärannantie, Petjärvi Sommarstrandvägen, Petjärvi

11 Särkjärvi pohjoinen Särkjärvi norra

Riissalmentie, Niemistö Rissundsvägen, Näsby

10 Riissalmi/ Rissundet

Staffaksentie Staffasvägen 20

9 Koskenkylä /Forsby

Stormossantie, Ruotsinpyhtää / Stormossavägen, Strömfors 8 Bäston Björkholmantie, Pernajan kirkonkylä Björkholmsvägen, Pernå kyrkoby

7 Kukuljärvi Skukulträsket

6 Rönnäs

Museotie / Museivägen

Uimapaikat BADPLATSER

Idrottsplatser och -områden 6 Myllyharjun kuntopolut / Konditionsbanor på Kvarnåsen

Keipsalo Kejvsalö

Liikuntapaikat ja -alueet

Härkäpää Härpe

Sarvsalö Sarvisalo Sarvsalö

Malmsby