LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 2/2014 IK – Itella Oyj Julkinen tiedote
Veroäyri ei nouse
Lisää vuokra-asuntoja
UUSI TONTTIPALVELU käytössäsi Sairaanhoitajat auttavat
KYLILLÄ Liljendalissa JEE,
UUTEEN KOULUUN!
Pääkirjoitus
Ilmaisia ja puoli-ilmaisia iloja Harrastusten ei aina tarvitse olla ultrahienoja ja supertrendikkäitä, eli suomeksi sanottuna kalliita. Loviisassa on tarjolla paljon ihania ilmaisia mahdollisuuksia viettää aikaa ja kehittää itseään. Otetaanpa viiden vinkin kärki: KIRJASTO. Monissa kyselyissä valittu suosituimmaksi kunnalliseksi palveluksi. Tarjoaa sananmukaisesti kaikkea kaikille: viihdettä, yleistietoa, satutunteja, videokasettien digitointia, kirjoja, paperi- ja e-lehtiä… Saapuu luoksesi myös kirjastoauton muodossa. ULKOILUREITIT. Kukuljärven reitti Ruotsinpyhtäällä yllättää Lapinkävijätkin monipuolisuudellaan ja jylhällä kauneudellaan. Ehrensvärdinpolku keskustassa kertoo linnoitushistoriasta ja lähiluonnosta – ja on osittain esteetön kulkea. Kallen kierroksella Liljendalissa voi ihailla upeita järvimaisemia. Reittien kiertäminen onnistuu myös talvella vaikkapa lumikengillä. Toiminnallinen reitti on frisbeegolfrata Valkossa.
tarjolla uusia vanhoja kapistuksia ja näkökulmia. Vapaa pääsy, aina. Kesällä bonuksena Viirilän kotiseutumuseo ja Strömforsin ruukin pajamuseo. KANSALAISOPISTOT. Erilaisten kurssien runsaudensarvi: lyhyitä ja pitkiä, kädentaitoja ja kieliä, liikuntaa ja luentoja, kulttuuria ja tietotekniikkaa. Eikä maksa paljon. Vielä edullisemmin opiston maailmaan pääsee vuosikortilla, sisaralennuksella, työvoimatoimiston tai opetushallituksen opintosetelillä. TAPAHTUMAT. Ilmaisia elämyksiä loviisalaisille: seniorijuhla Marionin kera, itsenäisyyspäivän juhla, Wanhan Ajan Joulukodit, Kalevalan päivä, hiihtomestaruuskilpailut, Tarhamusaa, markkinapäivien bussikuljetukset ja paljon muuta. Ja pienellä pääsymaksulla vielä paljon lisää, omalla paikkakunnalla. Nämä kaikki tarjoaa sinulle kunta, kokonaan tai yhteistyökumppanien avustuksella. Käytä etujasi!
MUSEO. Tasokkaita näyttelyitä ja kiinnostavia esineitä Komendantintalon upeassa miljöössä. Ihana paikka viettää kiireetöntä sunnuntai-iltapäivää. Joka kerralla
Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: Jaana Laine Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine
Toimitus ja ulkoasu: peak press Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola / Valokuvat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen AD Milla Ketolainen / Kuvitukset Sanna Nylén
Paino: Lönnberg Painot Oy / Paperi G-Print 100g ISSN 2342-5326 (verkkojulkaisu)
2
ANNA PALAUTETTA / OTA YHTEYTTÄ: Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisa kaupunki@loviisa.fi puh. 019 5551 www.loviisa.fi/osallistujavaikuta
Morjensin kansikuvamalleina ovat kotihoitajat Sofie Silfvast ja Jaana VisavuoriTerävä.
Jaana Laine, markkinointisuunnittelija morjens@loviisa.fi
" Loviisassa on tarjolla paljon ihania ilmaisia mahdollisuuksia viettää aikaa ja kehittää itseään. Käytä etujasi!"
Keskuskeittiö palvelee Ruokapalvelupäällikkö Annika Kuusimurto vastaa Loviisan kaupungin ruokapalveluista ja keskuskeittiöstä. Keille kaikille keskuskeittiö tarjoaa ruokapalveluita? – Se palvelee päiväkoteja, ryhmäperhepäiväkoteja ja kouluja sekä kotipalveluateria-asiakkaita kaupungin keskustan alueella. ISS on toinen ruokapalvelujen tarjoaja Loviisassa, ja terveyskeskuksessa on oma keittiönsä. Kuinka monta ateriaa keskuskeittiö valmistaa päivittäin? – Lounaita valmistamme 1700 annosta. Välipaloja päiväkoteihin ja koulujen iltapäiväkerhoille tehdään lisäksi 320 annosta. Keskuskeittiöltä lähetetään myös aamupalatarvikkeita päiväkoteihin 200 annosta. Kuinka paljon keskuskeittiön ateria saa maksaa ruokailijaa kohden? – Olemme budjetoineet elintarvikkeisiin noin yhden euron per ateria. Riittääkö se? – Kyllä se on riittänyt. Jääkö ruokaa yli? Jos, mihin se menee? – Kyllä sitä jonkin verran jää, mutta se vaihtelee päivittäin. Tällä hetkellä ylijäämäruoka menee biojätteeseen.
Mikä ruokapalveluiden järjestämisessä on haastavinta? – Haastavaa on juuri tuo oikean ruokamäärän suunnitteleminen joka paikkaan. Ruoan pitää riittää kaikille, eikä kukaan saa jäädä ilman ateriaa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä ruokapalveluihin on selvitetty kyselyillä vuodesta 2011 lähtien. Miten tyytyväisyys on kehittynyt? – Kehitys on ollut koko ajan parempaan suuntaan. Esitetyt toiveet pyrin ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan ruokalistoja suunnitellessani.
sittuja ja niitä on kiitelty. Jyrkimmin mielipiteitä jakaa ruoan maustaminen. Toiset kokevat, että käytämme liian vähän mausteita ja suolaa. Entä oma lempiruokasi? – Paistettu kala kananmunakastikkeella. Mielellään itse ongittua ahventa…
Mistä ruoasta tulee eniten positiivista palautetta? Mikä jakaa mielipiteet jyrkimmin? – Meille on tullut paljon kiitosta salaattitarjonnasta kouluissa ja päiväkodeissa. Kalaruoat ovat myös suo-
ANNIKA KUUSIMURTO Loviisan ruokapalvelupäällikkö Aloittanut työssään 1.10.2009 Toiminut eri tehtävissä yksityisellä ruokapalvelupuolella vuodesta 1988 Mieluisinta työssä: Ihmiset
3
Hyötytietoa Yhdistysten tiedot yhdestä paikasta Yksillä purjeilla -hanke on koonnut loviisalaisyhdistysten tiedot samaan osoitteeseen. www.yhdistysinfo.fi -palvelusta löytyy tällä hetkellä 263 Loviisan seudun yhdistyksen perustiedot. Yhdistyksillä on mahdollisuus päivittää tietojaan helposti. – Yhdistysinfoon liittyminen ja sen käyttäminen on yhdistys- ja järjestötoimijoille maksutonta, Camilla Stjernvall-Malmberg kertoo.
Camilla Stjernvall-Malmberg, verkostokutoja, puh. 044 449 2664, camilla.stjernvall-malmberg@yksillapurjeilla.fi www.yksillapurjeilla.fi www.facebook.com/YksillaPurjeillaGemensammaSegel www.yksillapurjeilla.blogspot.fi
Kouluverkko uusiksi Kouluverkkoselvityksen työryhmä ehdotti Kyrkoby skolan, Isnäsin sekä Teutjärven koulujen lakkauttamista lukuvuoden 2015 alusta ja Tesjoen koulun ja Tessjö skolan lakkauttamista syksyllä 2016. Sivistyslautakunta esitti kuitenkin kokouksessaan 24.9. lähes yksimielisesti pohjaehdotuksesta poiketen, että molemmat Tesjoen koulut ja Kyrkoby skola poistetaan lakkautuslistalta ja vain Teutjärven koulu lakkautetaan. Isnäsin suomenja ruotsinkieliset alakoulut pyritään yhdistämään kaksikieliseksi kouluksi. Siihen kuitenkin vaadi-
taan opetus- ja kulttuuriministeriön kokeilulupa. Loviisan kaupunki on hakenut rahaa kokeiluun opetushallitukselta, ja tarkoitus on hakea myös Svenska kulturfondenilta. -Lupahakemus on lähetetty ministeriöön, ja oletamme saavamme vastauksen ennen kaupunginvaltuuston kokousta. Jos vastaus on kielteinen, lautakunta ehdottaa, että Isnäsin molemmat koulut lakkautetaan, sivistysjohtaja Thomas Grönholm sanoo. Sivistyslautakunnan linjaus etenee seuraa-
vaksi kaupunginhallitukseen 13.10. ja sen jälkeen valtuustoon, joka tekee lopullisen päätöksen kouluverkosta kokouksessaan 29.10. Lisätietoja: sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh. 0440 555 250, thomas.gronholm@loviisa.fi www.loviisa.fi/kouluverkkoselvitys
LOVIISA LIITTYI Potilastiedon arkistoon Loviisa liittyi lokakuun alussa Potilastiedon arkistoon, joka on osa uutta valtakunnallista terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelua eli Kanta-palveluja. Potilastiedon arkistoon tallennetaan jatkossa kansalaisten uudet potilastiedot (esim. potilaskertomustiedot, laboratoriotulokset ja lääkitystiedot). Kanta-palveluihin kuuluvat myös sähköinen resepti ja Omakanta. Omakanta-palvelussa asiakas voi itse tarkistaa omat tietonsa. Kaikki julkisen ja yksityisen terveydenhuollon organisaatiot liittyvät Potilastiedon arkistoon vuoden 2015 loppuun mennessä. www.kanta.fi www.loviisa.fi/sahkoinenpotilastiedonarkisto 4
APTEEKKI
SAIRAALA RESEPTIKESKUS
LABORATORIO
TERVEYSKESKUS
POTILASTIEDON ARKISTO
TYÖTERVEYS
OMAKANTA
Kullakin terveydenhuollon organisaatiolla on oma potilastietojärjestelmänsä, johon tallennettuja potilastietoja voidaan käyttää ainoastaan kyseisessä organisaatiossa (esim. Loviisan terveyskeskus).
Tietoiskuja Apua arkeen -messuilla Apua arkeen -messut järjestetään 20. lokakuuta kello 11–17 Loviisan liikuntahallissa. Loviisan kaupungilla on messuilla oma osastonsa. Osa runsaslukuisista näytteilleasettajista on tuttuja edellisiltä vuosilta, mutta tarjolla on myös paljon uutta. Esillä ovat muun muassa vammais-, seniori- ja fysioterapiapalvelut. Messuilla esitetään tietoiskuja säännöllisin välein. – Esimerkiksi oikeanlaisilla tyynyillä ja patjoilla voidaan
helpottaa nukkumisongelmia. Myös pikkunikseillä voi helpottaa arkea yllättävän helposti. Monelle purkkien avaaminen tuottaa ongelmia. Siihen on tarjolla avuksi sähköinen purkinavaaja, Loviisan seudun invalidit ry:n puheenjohtaja Jyrki Laakso kertoo. Lisätietoja Jyrki Laakso, Loviisan seudun invalidit ry:n puheenjohtaja puh. 044 5544 555, jyrki.laakso@loviisaninvalidit.fi
PUHUTTELEVIA NÄYTTELYITÄ
kaupungin museossa Syksyllä Loviisan kaupungin museossa avattu Nina Hackmanin näyttely puhuttelee kävijää. – Itämeren tilanteen lisäksi valokuvanäyttely käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä yksinäisyyttä. Museointendentti Jaana Toivari-Viitala kertoo, että jouluksi valmistuu kiinnostava joulunäyttely, jossa esitellään eri aikoina annettuja lahjoja ja niiden pakkaustapoja. – Helmikuussa avataan koulunkäynnin historiaa peilaava näyttely. Loviisan kaupungin museo, Komendantintalo Puistokatu 2, 07900 Loviisa, puh. 019 555 359, 0440 555 357, 044 450 5009 Avoinna 28.9.–2.11.2014 ti-pe & su klo 12–16 Vapaa pääsy. Ryhmäopastukset tilauksesta (arkisin aukioloaikoina 20 €, muina aikoina sekä lauantaisin ja pyhäpäivisin 40 €)
JUHLITAAN SIBBEÄ!
Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Merkkipäivää juhlitaan Loviisassa pitkin vuotta pääasiallisena kohderyhmänä lapset ja nuoret, kuten valtakunnallisesti on suositeltu. – Sibeliusta tuodaan esille lapsille ja nuorille sopivassa muodossa. Esimerkiksi kaikille peruskoululaisille tarjotaan Sibeliuksen musiikkiin pohjaava ”Ainolasta kohti ääretöntä” -konsertti kevättalven aikana, kirjasto- ja kulttuuritoimenpäällikkö Jenny Olsson-Korsu kertoo. Myös Loviisan tanssiopiston kevään juhlanäytös perustuu Sibeliuksen musiikkiin. Esitys viedään myös keskusta-alueen ulkopuolelle, jotta mahdollisimman moni koululainen pääsee näkemään sen.
Loviisan Sibeliuspäivillä 10.-12.9.2015 kuullaan muun muassa Sibeliuksen Kullervosinfonia. Juhlavuosi alkaa 15.-18.1.2015 Helsingissä Matkamessuilla, jossa Loviisa esittäytyy Sibelius-kaupunkien yhteisosastolla, Sibeliuksen poluilla. Vuoden mittaan on luvassa esimerkiksi Sibelius-opastuksia Loviisassa. Loviisan kaupungin museon paikallishistoriallisessa kesänäyttelyssä teemana on Sibelius ja Loviisa kylpyläkaupunkina 150 vuotta. Lisätietoja: Jenny Olsson-Korsu, kirjasto- ja kulttuuritoimenpäällikkö, puh. 019 555 488 jenny.olsson-korsu@loviisa.fi 5
Hyötytietoa Loviisan Joulu lähestyy! Loviisan Wanhan Ajan Joulukodit ovat jälleen avoinna kahtena viikonloppuna, jolloin jouluvieraat voivat tulla tutustumaan aitoon joulutunnelmaan ja tekemään mukavia, uniikkeja jouluhankintoja. JOULUKODIT ovat avoinna 29.11.–30.11. sekä 13.12.–14.12.
Kuva: Jolle Onnismaa
Strömforsin ruukissa järjestetään erityisesti lapsille ja perheille suunnattu Tallinmäen joulu -tapahtuma. Joulumarkkinoiden lisäksi pajat, puodit ja kahvilat ovat avoinna ja pihafarmilla voi tutustua eläimiin. Joulumuori on myös paikalla leikittämässä lapsia. TALLINMÄEN JOULUTAPAHTUMA järjestetään 6.–7.12. www.visitloviisa.fi
LOVIISA ELOKUVAKAUPUNKINA
6
Seuraavaksi Onnelin ja Annelin talvielokuva
Näytelmäelokuva Tsamo kuvattiin elokuussa
Suosittu lastenelokuva Onneli ja Anneli saa jatkoa. Elokuvalla on ollut jo 175 000 katsojaa. Uuden elokuvan kuvaukset on tarkoitus aloittaa Loviisassa joulukuun lopussa. Tuotantoyhtiö Zodiak Finland Oy on jo käynyt kartoittamassa sopivia ulko- ja sisäkuvauspaikkoja. Onnelin ja Annelin talvi -elokuvan suunniteltu ensi-ilta elokuvateattereissa on syksyllä 2015. – Teemme kuvauksia vanhoissa hyvissä kohteissa, mutta tarinan myötä tarvitsemme myös uusia kuvauspaikkoja, tuottaja Sari Lempiäinen kertoo.
Loviisassa on kuvattu myös 1860-luvulle sijoittuva tositapahtumiin perustuva näytelmäelokuva Tsamo, joka kertoo pienen alaskalaisen intiaanitytön tarinan. Elokuvassa suomalainen vuori-insinööri ostaa Venäjältä pienen tytön ja tuo hänet Suomeen suomenruotsalaiseen kaupunkiin. Loviisa valikoitui tarinan kaupungiksi osittain senkin takia, että ohjaaja Markku Lehmuskallio on asunut lapsuudessaan Loviisassa. Kuvauksia tehtiin Lapinjärven kirkossa, Suolatorilla, Pilastereissa sekä muualla Loviisassa. Pääosaa esittää 10-vuotias venäläistyttö Albina Tologonoa. Lisäksi Loviisassa on hiljattain kuvattu muun muassa Rojua, rojua -ohjelmaa, Nurkkakunnat-sarjaa, Hotellit kuntoon -sarjan traileri ja Valion mainos.
Uusia toimijoita Länsiporttiin
Katso valtuuston kokoukset livenä!
Ensi kesänä Loviisaan avattavaan uuteen Tokmanni-myymälään tulee noin 2 500 neliön liiketilat. Lisäksi myymälään sijoitetaan puutarhaosasto, jolloin neliömäärä nousee lähes 3 000:een. Liiketila rakennetaan moottoritien ja Loviisan Värikaupan väliin, ja se avataan kesäkuun alussa 2015. Alueella on myös rakenteilla uudet tilat pienkoneliike Nybonnille. Työ- ja huoltotarvikeliike Würthille rakennetaan uudet tilat toiselle puolelle Loviisan sisääntulotietä.
Loviisan kaupunginvaltuuston syksyn kokoukset voi katsoa suorina lähetyksinä Loviisan kaupungin sekä Loviisan Sanomien ja Östra Nylandin verkkosivuilta. Kokoukset pidetään 8.10., 29.10. (jolloin tehdään kouluverkkopäätökset), 12.11. (päätökset vuoden 2015 budjetista) ja 10.12. Kaupungin ja paikallislehtien verkkosivuille ilmestyy kunakin kokouspäivänä noin kello 18 live-lähetyksestä kertova linkki, jota klikkaamalla suora lähetys käynnistyy. Myöhemmin kokouksen kulun voi katsoa videotallenteelta. Kaupunginvaltuuston kokousten videointi toteutetaan paikallislehtien työnä.
Tarhamusaa! Loviisan seudun päiväkotilapset pääsevät osallisiksi ainutlaatuiseen tarhamusatapahtumaan, kun muusikkopariskunta Mirella Pendolin-Katz ja Kalle Katz kiertävät päiväkodeissa opastaen lapsia laulamaan ja liikkumaan tapahtumaa varten säveltämiensä kappaleiden tahdissa. – Tarhamusa-tapahtuman teemana ovat värit. Katzit ovat tuottaneet kappaleista cd-levyn sekä musiikkivihkosen, jonka avulla lapset voivat osallistua kappaleiden esittämiseen, Villekullan päiväkodin johtaja Diana Astikainen kertoo. Kun Katzit ovat kiertäneet kaikissa
päiväkodeissa, päiväkotilapset esittävät kappaleet jättikuorona elävän orkesterin säestämänä Loviisan liikuntahallissa perjantaina 14.11. kello 9–10.15. Kapellimestarina toimii Kalle Katz ja kuoronjohtajana Mirella Pendolin-Katz, Esityksestä tulee näyttävä, sillä lavasteet on tehnyt tekstiilitaiteilija Tina Karvonen ja koreografiasta vastaa Kati Kawasumi, joka on esityksessä mukana itsekin. – Tämän projektin aikana Loviisan kaupungille syntyy oma maskotti, jonka se saa käyttöönsä, Astikainen kertoo.
LASTEN TAIDETTA ALMINTALOSSA Varhaiskasvatuksen teemavuosi saa hienon päätöksen Loviisassa, kun Almintalossa avataan marraskuussa lasten taidenäyttely. Pienten taiteilijoiden töitä pääsee ihailemaan pitkään, sillä näyttely on avoinna 14.11.2014–11.1.2015. – Koska lapsia on niin paljon, taideteokset tehdään ryhmätöinä. Näyttely on avoin kaikille. Tervetuloa! Diana Astikainen toivottaa. Almintalo, Brandensteininkatu 3, puh. 044 710 9375 www.loviisantaidekeskus.fi
KIVAA TEKEMISTÄ SYYSLOMALLA Perjantaina 17.10. LATE NIGHT IN FORUM -TAPAHTUMA. Nuorisotila on auki yöhön saakka. Nuorille tarjotaan pizzaa sekä muuta naposteltavaa. Lauantaina 18.10. HyvänMielenRock -porukka järjestää HYVÄNTEKEVÄISYYSTAPAHTUMAN LIIKUNTAHALLISSA. Tuotto menee lyhentämättömänä vähävaraisten perheiden harrastustoiminnan ja aktivoinnin tukemiseen. Tapahtuma alkaa kello 13, jolloin esiintyy LASTENMUSIIKKIORKESTERI Jytäjyrsijät. Kello 14 alkaa SALIBANDYMATSI Rokkarit vastaan Loviisan Torin Legendat. Legendojen joukkueen on kasannut Ray Backman.
Sunnuntaina 19.10. LIIKUNNAN IHMEMAA LIIKUNTAHALLISSA klo 16-19. Maanantaina 20.10. TEMPPUTEMMELLYS-MATKA ESPOOSEEN. Lisätietoa koulujen Wilma-sivuilta, paikallislehdistä ja Loviisan vapaa-aikatoimistosta. Vapaa-aikatoimisto, Karlskronabulevardi 8, 07900 Loviisa, puh. 019 555 398, 019 555 485 vapaa-aika@loviisa.fi 7
Aikuissosiaalityöstä sosiaaliohjaaja Marja Bäcklund, sosiaaliohjaaja Mikaela Valkama-Jansson ja sosiaalityöntekijä Kaj Nygård.
Tervetuloa kahville!
Lastensuojelussa panostetaan perhehoitoon
Aikuissosiaalityön iltapäiväkahvit saavat jatkoa syksyllä. Tarkoitus on madaltaa kynnystä hakeutua palveluiden piiriin, jotta tarvittaessa olisi helppoa asioida tutun henkilökunnan kanssa. – Haluamme tulla lähelle kuntalaisia, jotta palvelumme tulisivat tutuiksi. Ohjaamme asiakkaita myös muiden mahdollisten palvelujen pariin. Kahvitilaisuudet järjestetään joko aamu- tai iltapäivisin kerran kuussa. Paikalla on yleensä jonkin alan erikoisasiantuntija. Emme ole määrittäneet kahvittelutilaisuuksillemme mitään tiettyä päivää, joten tiedotamme tulevista tilaisuuksista alueen lehdissä, sosiaalityöstä vastaava Pamela Stenberg kertoo.
Loviisassa lastensuojelu järjestää tänä syksynä ensimmäistä kertaa yhteistyössä Porvoon kanssa Pride-koulutusta sijaisperheeksi haluaville perheille. Sijaisperhe toimii oman perheen ulkopuolella hoitoa tarvitsevan lapsen kasvu- ja elinympäristönä. – Lastensuojeluun tarvitaan myös lisää tukihenkilöitä ja -perheitä. Tukihenkilö tai tukiperhe voi olla avuksi lapsiperheelle, kun tukea tarvitaan eikä ympärillä ole sukulaisia tai ystäviä.
Lastensuojelun työryhmästä Mona Ahonen, Johanna Kuisma, Veera Simonen, Maria Rosvall (takana) ja Sari-Sisko Veppling. 8
Tukiperheet ovat tavallisia perheitä, joilla on aikaa ja halua olla lasten tukena. Tukiperheillä on kyky tarjota lapselle turvallista arkea ja lämmintä huolenpitoa, Pamela Stenberg sanoo. Lisätietoja: Sosiaalityöstä vastaava Pamela Stenberg, Loviisan kaupungin perusturvakeskus, Itäinen Tullikatu 17, puh. 0440 555 474
Uuteen kouluun!
Jippii! Vihdoinkin uudessa koulussa!
Suomenkieliselle koulukeskukselle haetaan uutta nimeä Opettajat ja oppilaat ovat tyytyväisiä päästyään aloittamaan syyslukukauden uutuuttaan hohtavassa koulurakennuksessa. Suomenkieliseen koulukeskukseen kuuluvat esikoulu, Länsiharjun koulu, Harjuntaustan koulu, Myllyharjun koulu ja Myllyharjun lukio. Yhteensä oppilaita on noin 550. – Uudelle yhtenäiskoululle etsitään nyt uutta nimeä. Nimi valitaan 1.8.2015 mennessä, rehtori Päivi Outinen kertoo. Moderni tekniikka käyttöön Kysyttäessä Länsiharjun koulun kolmasluokkalaisilta, mikä uudessa koulussa on kivaa, kaikki oppilaat
viittaavat innoissaan. Koulussa tuntuu ihan kaikki olevan kivaa. Värit, käytävät, luokat, piha… – Olen tosi iloinen, että olemme vihdoin päässeet uuteen kouluun, Luka etupulpetista kiteyttää muidenkin tuntoja. Aika moni mainitsee modernin tekniikan, josta opetustyössä ehkä eniten vaikuttaa Epson-kone. Opettaja Kaisa Korpela näyttää, miten liitutaulu on korvattu heijastettavalla whiteboard-systeemillä. Enää ei käytetä liitua vaan virtuaalikynää.
Jokaisen värin ja paksuuden voi valita näyttöä näpäyttämällä. Jesse tulee näyttämään, miten jälki pyyhitään. Kätevästihän tuo käy. – Epson-kone on älytaulu, jota voi käyttää monella tavalla, Sofia kertoo. Luka näkee muitakin etuja. – Ei tarvitse välttämättä sutata kirjaa! Pientä jännitystä ilmassa Vaikka nykytekniikka kiehtoo koululaisia, monelle yhtä tärkeitä ovat 9
Uuteen kouluun!
Avarat tilat ja uusi tekniikka lisäävät oppimista, sanoo rehtori Päivi Outinen.
viihtyisyys ja tietenkin välituntien pihaleikit. Ne saavat paljon kiitosta Rebeccalta, Tiukulta, Sofialta ja Siljalta. Isot käytävät ja kauniit värit ilahduttavat mieltä päivittäin. Venla kertoo jännittäneensä etukäteen, miltä uusi koulu lopulta näyttää. – Tavallaan tuntuu oudoltakin. Emmehän ole koskaan aiemmin olleet tällaisessa koulussa. On va-
Valoisassa ruokalassa syövät niin pienet kuin isotkin oppilaat.
loisa ruokala ja erilaisia laitteita. Meidän mielestämme piha on nyt tosi kiva, kun on paljon tekemistä, tytöt pohtivat. – Uudessa koulussa on paljon tilaa. On mukava liikkua, Tiuku lisää. Luokan perällä Konsta nostaa kätensä. Hänestä uusi koulu on jännittävä, jopa pelottava. Samaa mieltä on Eevi.
Pihaleikit saavat kiitosta Rebecca Haloselta, Silja Laitiselta, Sofia Öhbergilta ja Tiuku Ylipihalta.
10
– Ei heti tiedä, missä kaikki on, he toteavat. Omat tabletit ja kannettavat tietokoneet Myös rehtori Päivi Outinen on tyytyväinen lopputulokseen, vaikka sopeutumisvaihe on vielä meneillään. Konstan ja Eevin tavoin hän kertoo myös henkilökunnan vielä tutustuvan uusiin tiloihin ja tekniikkaan. Tilauudistuksilla ja laitehankinnoilla tähdätään yhteisöllisyyteen ja yhä parempaan pedagogiseen ympäristöön. Uudistuksia on tehty myös ”vanhalle” puolelle. – Olemme sijoittaneet luokkia niin, että esimerkiksi saman oppiaineen opiskelijoista voidaan muodostaa luontevasti erilaisia ryhmiä. Olemme saaneet tabletteja ja kannettavia tietokoneita oppilaiden ja opettajien käyttöön. Opettajilla on omat kannettavat tietokoneet, joten heidän ei enää tarvitse kirjautua sisään yhteiselle koneelle, Outinen kertoo.
KOULUMATKOJEN TURVALLISUUS
PARANI LOVIISAN KESKUSTASSA
Kolmasluokkalaiset muistavat parakkiajoilta ahtaat tilat, koleuden ja ajoittaiset ongelmat vedensaannissa. – On kiva, kun täällä kaikki eivät ole ihan kiinni toisissaan. Ainoastaan kenkiä riisuttaessa on ahdasta, he sanovat. Hyvä yhteishenki, ihanat oppilaat Outinen kiittää koulun hyvää yhteishenkeä, joka on kantanut läpi muutosten vuosien. Hän toteaa, että kun ollaan samoissa tiloissa, myös yhteisöllisyys lisääntyy. Pienten oppilaiden on helppoa siirtyä koulutiellään eteenpäin, kun kaikki on tuttua esikoulusta alkaen. Hänen mielestään isoa koulua on turha pelätä. – Meillä on aivan ihania oppilaita! Noin viidensadan oppilaan määrä pysyy vielä ihan kivasti näpeissä. Myös muut kuntalaiset pääsevät käyttämään uusia tiloja erilaisissa iltatoiminnoissa. Perusajatus on, että tämä on kaikkien koulu, hän hymyilee.
Tieyhtiö Valtatie 7 Oy on lahjoittanut 100 000 euroa koulumatkojen turvallisuuden parantamiseen Loviisassa, Pyhtäällä ja Kotkassa. Loviisassa varoilla parannettiin kohteita, jotka koululaiset olivat kokeneet erityisen vaarallisiksi. Ajonopeuksien alentamiseen tähtääviä nopeusnäyttöjä on asennettu kaikkiaan viisi Loviisan keskustan koulujen läheisyyteen. Kirkkaat LED-valaistut numerot näyttävät auton nopeuden. Lisäksi suojateille on asennettu varoitusjärjestelmiä, joissa välkkyvä havainnekapseli varoittaa autoilijoita lähestyvästä suojatiestä. Suojatien varoitusjärjestelmiä asennettiin Mannerheiminkadulle muun muassa linja-autoaseman kohdalle. Nopeusnäyttöjä tuli muun muassa Puistokadulle ja Kirkkokadulle. Toimenpiteillä tähdätään ajonopeuksien alentamiseen sekä suojateiden havaittavuuden parantamiseen. Lahjoitussumman lisäksi Valtatie 7 lahjoitti kaikille Loviisan ekaluokkalaisille käsivarren ympärille kiedottavat heijastimet.
UUSILLE LUKIOLAISILLE LÄPPÄRIT Kaikki Loviisassa lukio-opintonsa elokuussa aloittaneet opiskelijat ovat saaneet uudet kannettavat tietokoneet Loviisan kaupungin ja sponsoreiden avustuksella. Lukiolaiset itse maksoivat 300 euroa koneen hankintahinnasta. Idean takana on Loviisan ruotsinkielisen lukion Lovisa Gymnasiumin rehtori Jan Lindh. Taustalla on se, että lukion nyt aloittava ikäluokka tekee kolmen vuoden päästä ylioppilaskirjoituksensa sähköisesti. Lovisa Gymnasiumissa aloitti tänä syksynä opintonsa 34 oppilasta ja Myllyharjun lukiossa 14. Kaikki uudet lukiolaiset päättivät hankkia heille tarjotun laadukkaan kannettavan tietokoneen.
11
"Muista ilmoittautua kursseille etukäteen. Jos et pääse osallistumaan, muista myös perua osallistumisesi."
Miten voin auttaa? Sivistyskeskuksen toimistosihteeri Johanna Lönnfors vastaa kansalaisopistojen asiakaspalvelusta.
12
Lönnfors tietää, mitä loviisalaiset harrastavat. Hän hoitaa Valkon kansalaisopiston Vakon ja Lovisa svenska medborgarinstitutin Mi:n kansliaa sekä Loviisan sivistyskeskuksen asiakaspalvelua. ”Olen tekemisissä niin liikunnan ja kulttuurin kanssa kuin varhaiskasvatuksen ja aikuisopiskelunkin”, hän kertoo. Lönnfors vastaa puhelimeen, kun loviisalaiset tiedustelevat vaikkapa päivähoitohakemuksiin, hoitovapaan kuntalisiin tai senioriliikuntaan liittyviä asioita. Päävastuualueenaan hänellä kuitenkin on kansalaisopistotoiminta. Loviisalaisia kiinnostavat hieman saksaa ja ranskaa eksoottisemmat kielet, kuten italia. Kierrätyskursseilla, joilla vanhoista materiaaleista loihditaan uutta, on nykyään enemmän väkeä kuin viisi vuotta sitten. ”Päivän harrastustrendi ovat lyhytkurssit. Nykyään ei sitouduta lukukauden tai -vuoden mittaisiin kursseihin kuten ennen”, Lönnfors selvittää. Tämän hän kertoo lähes 15 vuoden kokemuksella, sillä Lönnfors aloitti työt Mi:n kansliassa vuonna 2000. Kuntafuusion jälkeen hän on tehnyt muitakin kuin
kansalaisopistoihin liittyviä töitä. Lönnfors ei itse juuri osallistu kansalaisopistojen kursseille, mutta tämä ei johdu tarjonnasta. ”Olen kurssitarjonnan kanssa jatkuvasti tekemisissä, joten siitä tulee ikään kuin kylläinen olo. Lisäksi, kun aiemmin kävin kursseilla, minulta kyseltiin silloinkin työasioista, enkä oikein kokenut osallistumista vapaa-ajaksi.” Mutta on hänelläkin harrastuksensa. ”Valokuvaan paljon ja olen salibandyfriikki. Reissaan Loviisan Torin fanina pelimatkoilla ja käyn kannustamassa Ajunioreissa pelaavaa poikaani. Sisustan myös mielellään kotia ihan omissa oloissani ja kiertelen kirppareita. Lönnfors liikkuu myös mielellään ulkona. Loviisassa luonto on lähellä, vaikka asuisi keskellä kaupunkia. ”Pidän merestä. On hienoa nähdä, miten se muuttuu vuodenaikojen mukana.” Yksinolo on asiakaspalvelutyölle hyvää vastapainoa, mutta työssä parasta ovat juuri ihmiset. ”On palkitsevaa huomata, että asiakas saa kaipaamansa vastauksen ja tulee tyytyväiseksi. Siitä tulee itsellekin hyvä mieli.”
Eija Temmes, Marketta Heikinheimo ja Tanja Lill-Smeds
TULE JA UUDISTU Kansalaisopistojen kurssitarjonta on jälleen erityisen monipuolinen. Hyvät opettajat, mielenkiintoinen tarjonta ja edullinen opetus ovat lyömätön yhdistelmä. Ja opetus on kaikkien ulottuvilla. – Luonnollisesti mukana ovat vanhat suosikit, mutta meillä on paljon uusiakin kursseja. Lyhytkurssien suosio on kasvanut, joten niiden tarjonta on myös lisääntynyt. Jännä uutuus on Suomen Punaisen Ristin kanssa yhteistyössä toteutettava ystävätoimintakurssi. Olen itse osallistunut sellaiseen aikaisemmin Hangossa ja se oli todella antoisaa, suosittelen lämpimästi, opistojen rehtori Eija Temmes vinkkaa. Kätten taidot, taideaineet, liikunta ja kielet. Jokainen voi löytää itselleen jotain kivaa mitä opiskella. – Uutuutena meillä alkaa kudonnan avoin opetus Loviisassa ja Isnäsissä. Se sopii erityisesti niille, joilla ei ole aikaa osallistua koko vuoden kestävälle kudontakurssille. Osallistujat voivat kutoa valitsemanaan aikana mattoja, myöhemmin mahdollisuuksien mukaan muun muassa kaulahuiveja, huopia ja liinoja. Heidän pitää varata aika (0440 555 448) ohjaukseen, jonka jälkeen kutojalla on viikko aikaa kutoa työtä, kertoo tekstiilityönopettaja, apu-
laisrehtori Marketta Heikinheimo. Lyhytkursseista hän suosittelee käsityöintoisille Kasseja ja pussukoita -kurssia ja 7–9-vuotiaiden käsityökoulua. Mielenkiintoinen on myös Väripigmenttejä luonnosta -viikonloppukurssi. – Pidemmälle ehtineisiin kieliryhmiin muun muassa venäjä 120603 mahtuu hyvin mukaan, ja osallistua voi myös kesken kauden. Myös ruotsinkielisellä puolella Lovisa svenska medborgarinstitutissa on paljon jännää uutta. – Kalan fileointi, kaaoksenhallinta, ohjelmoinnin perusteet, aikuisbaletti (alkeet) ja miesten jooga ovat uutuuksia, joihin odotamme reilusti osallistujia. Lisää oppilaita toivomme ranskan ja italian jatkoryhmiin, tanssivoimisteluun Isnäsissä ja Pernajassa sekä senioreille suunnattuun bloggaamisen perusteisiin, kertoo kieltenopettaja, apulaisrehtori Tanja Lill-Smeds. Mahtavaa palvelua on myös Dataöppet. Se on henkilökohtaista ohjausta oman tai opiston tietokoneen,
tabletin tai älypuhelimen käyttöön tunti kerrallaan vain kymmenen euron hintaan. Henkilökohtaisessa ohjauksessa voidaan keskittyä kävijän nimenomaiseen avuntarpeeseen näiden laitteiden kanssa – tunnissa ehtii paljon. Nyt kannattaa siis viimeistään ottaa kurssivihko käteen ja ilmoittautua mukaan. – Ilmoittautuminen onkin tärkeä aihe. Haluamme vielä muistuttaa kaikkia todella ilmoittautumaan, sillä jos kurssille on tulossa liian vähän osallistujia, pitää se perua. Yhtä tärkeää on myös muistaa perua ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu. Näin välttyy siltä, että saa laskun kurssista, johon ei ole osallistunut, Eija Temmes muistuttaa. Kursseihin voi tutustua ja niille ilmoittautua myös netissä. Asiakaspalvelu, toimistosihteeri Johanna Lönnfors, puh. 0440 555 297, vako@loviisa.fi edu.loviisa.fi/vako/ http://edu.loviisa.fi/index.php/mi_index.html
13
Kylillä
Ruotsinkielistä MAASEUTUA Pelloilla on viikolla rauhallista. Useimmilla Embomissa ja Garpomissa asuvilla maanviljelijöillä on myös toinen työ. Mutta juuri rauhaa ja luonnonläheisyyttä vehreiden ja tiheään asuttujen Garpomin ja Embomin kylien asukkaat arvostavat. – Laskin, että Embomissa ja Garpomissa on asukkaita noin 90. Suurimmalla osalla äidinkielenä on ruotsi, ehkä vain kymmenkunta ihmistä puhuu äidinkielenään suomea. Useimmat meistä ovat vähän vanhempaa väkeä, mutta paraikaa täällä asuu kuusi perhettä, joissa on pikkulapsia. Se on hieno asia, kertoo Sten-Olof Backas, Embom-Garpomin kyläyhdistyksen puheenjohtaja. Sten-Olof Backaksen tilalla on museo – ”mäkitupalaismökki”. Kun kylän marttayhdistys ei enää halunnut huolehtia rakennuksesta, perustettiin kyläyhdistys pitämään huolta mökistä.
EMBOM-GARPOM
LOVIISA
14
EMBOM-GARPOMIN MÄKITUPALAISMÖKKI -MUSEO Ajanvarauksella kesä-syyskuussa. Embom-Garpom byaförening, Sten-Olof Backas Embomintie 12, 07880 Liljendal puh. 0400 641 886
– Nyt meillä on sitten museo pihamaalla. Rakennus on vuodelta 1891 ja pienuudestaan huolimatta se on aikaisemmin ollut koti, tilapäisesti jopa kahdelle perheelle. Museoon on kerätty esineistöä ajalta, jolloin työn tekivät vielä ihmiset eivätkä koneet. Seudulla toimii aktiivinen metsästysyhdistys, johon kuuluu viitisentoista hirvenmetsästäjää, mutta kaikki ikäryhmät kokoaa yhteen kuitenkin kyläyhdistys. – Asukkaat arvostavat kyläjuhlia. Viime kesän juhliin tuli 70 ihmistä, joten kokoontumiselle on mielestäni sosiaalinen tilaus. Se on oikeastaan ainut tapahtuma, jossa kaikki ovat yhtä aikaa koolla. Embom–Garpom on tyypillinen maatiloista koostuva maalaiskylä, mutta suurimmalla
osalla maanviljelijöistä on toinenkin työ viljelyn ohella. Tiloja hoidetaan lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Vain neljällä tilalla maanviljely on kokopäiväistä, ja kolmella näistä tiloista on eläimiä. Jotkut vanhempiensa tilan hoitaakseen ottaneista viljelijöistä ovat alle nelikymppisiä. – Vielä 1920-luvulla kylä oli varsin eristyksissä. Sinne tuli ja sieltä lähti vain yksi ainoa tie. Vasta vuonna 1955, kun kylän läpi kulkeva valtatie valmistui, alueelle saatiin elämää. Mutta nyt on taas rauhallista, kun suurin osa liikenteestä kulkee uutta valtatietä Sävträskin sivuitse. Mutta juuri rauha on hienoa. Olen maaseudun, en suurkaupunkien, ihminen. Viihdyn täällä rauhan keskellä.
Opimme ja saimme paljon. Opiskelu oli erittäin vaativaa, mutta hyvin antoisaa ja mikä parasta, ammattitaitomme on kehittynyt valtavasti, Tanja Jyrkkämäki ja May Lassas toteavat.
Sairaanhoitajat auttavat monessa Vaivaako silmätulehdus tai angiina? Enää ei tarvitse jonottaa lääkärille. Rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyden omaava sairaanhoitaja voi tutkia potilaan ja kirjoittaa reseptin. Sairaanhoitaja Tanja Jyrkkämäellä ja terveydenhoitaja May Lassaksella on rankka opiskeluputki takana. Työn ohella suoritettu, lähes puolitoista vuotta kestänyt lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava tutkinto oli kova mutta antoisa rupeama. Terveydenhoitaja ja diabeteshoitaja May Lassas työskentelee ennaltaehkäisevän terveydenhoidon parissa, ja hänen vastuualuettaan on muun muassa kroonisten sairauksi-
en seuranta. Hän voi uusia verenpaine-, kolesteroli- ja astmalääkkeitä ja osan diabeteslääkkeistä sekä määrätä esimerkiksi ehkäisyvalmisteita ja rokotteita rajatusti. Sairaanhoitaja Tanja Jyrkkämäki on erikoistunut kirurgiaan ja sisätauteihin, ja hän on myös koulutettu hygieniahoitaja. Tanja työskentelee ensiavun sairaanhoitajana ja hygieniahoitajana. Hänen toimenkuvansa on monipuolinen ja sisältää uuden koulutuksen myötä myös akuuttipotilaiden vastaanottoa. – Osaamme entistä paremmin tutkia potilaita ja arvioida heidän tilannettaan. Silmätulehdukset, virtsatietulehdukset ja angiina ovat sellaisia tyypillisiä sairauksia, joihin voin nyt uuden pätevyyden myötä määrätä lääkkeen – ja toki on myös ammattitaitoa olla määräämättä lääkettä, jos sikseen tulee, Tanja Jyrk-
kämäki muistuttaa. Asiakkaat ohjataan joko lääkärille tai hoitajalle normaalisti ajanvarauksen kautta. Hoitajalle voi esimerkiksi angiinaepäilyssä saada ajan nopeammin kuin lääkärille, eikä asiakkaan tarvitse odottaa päivystyksessä. TERVEYSKESKUKSEN ajanvaraus ja puhelinvastaanotto arkisin klo 8–16 puh. 019 505 1300 HAMMASHUOLLON ajanvaraus maanantaista torstaihin klo 8–15, perjantaisin klo 8–13.30, puh. 019 505 1340 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITAJIEN puhelinvastaanotto arkisin klo 12–13 puh. 019 5551 Sairaanhoidon rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyys • Laurea AMK, Otaniemi yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa • 1,5 vuoden ammattikorkeakouluopinnot 15
Asuminen, tontit & rakentaminen
LISÄÄ VUOKRAASUNTOJA TARJOLLE
Tove Ståhl
Loviisan vuokra-asuntopulaan on tulossa lähitulevaisuudessa helpotusta. Koskenkylään Israelinmetsän alueelle nousee syksyn ja talven aikana kaksikerroksinen rivitalo, johon tulee tusinan verran asuntoja. Kehittämisjohtaja Sten Frondén arvelee, että talo on muuttovalmis ennen ensi kesää. Myös kaupungin keskustaan rakennettavaan 38 huoneiston kerrostaloon on tulossa uusia vuokraasuntoja, ja keskustassa on vireillä toinenkin, noin kymmenen vuokraasunnon hanke. – Uudet vuokra-asunnot on tarkoitettu pääosin perheellisille loviisalaisille tai uusloviisalaisille. Myös joitakin pieniä sinkkuasuntoja tulee tarjolle. Uusien vuokra-asuntojen tarvetta lisää myös se, että Loviisaan muuttaa koko ajan uusia asukkaita. – Esimerkiksi alkuvuosi 2014 on ollut muuttovoittoinen. Tove Ståhl aloitti asuntosihteerinä Tove Ståhl on valittu Loviisan uudeksi asuntosihteeriksi. Hän aloitti työnsä elokuun alussa. Tove vastaa Antinkujan eläkeläisasunnoista (15 asuntoa), Läntisen Harjutien pienkerrostalosta (8 asuntoa) ja Myrskylänkadun rivitalojen 21 asunnosta. – Hoidossani on yhteensä lähes 16
50 vuokra-asuntoa, hän kertoo. Toven tavoittaa Raatihuoneelta iltapäivisin. Aamupäivät hän työskentelee vesiliikelaitoksen palveluksessa. Tove arvioi, että vuokra-asuntohakemuksia jätetään syksyn aikana 30–40. – Monet hakevat useampaan kohteeseen. Tavallisimmin he etsivät aiempaa edullisempaa tai suurempaa asuntoa.
kenkylässä, Isnäsissä ja Kuggomissa vuokrattavia asuntoja hoitaa Isännöinti-Moduli Oy. Sirpaleinen palvelurakenne on kehittämisjohtaja Sten Frondénin mukaan vanhaa perua, eikä se ole juuri muuttunut kuntafuusion jälkeen. – Jatkossa kaupunki pyrkii siihen, että ainakin uudet kohteet saataisiin yhden ja saman palvelun alle, hän sanoo.
Sirpaleinen palvelurakenne Loviisan kaupungin ohella vuokraasuntoja välittävät Kiinteistö Memo (Peter Antas), Isännöinti-Moduli Oy (Tuula Kallio) sekä Itä-Uudenmaan Kiinteistövälitys Oy ja Loviisan asuntopalvelu. Kiinteistö Memo vastaa Määrlahdessa, Linnunradalla ja Seppäläntiellä sekä Ruotsinpyhtäällä ja Tesjoella sijaitsevista vuokra-asunnoista. Syyskuun alussa Memolla oli vapaana vanhan Loviisan alueella yksi ja entisen Ruotsinpyhtään alueella kolme asuntoa. – Hakijoita on pääasiassa yksiöihin, joita ei juuri vapaudu. Suurempiin asuntoihin ei hakijoita ole kovinkaan paljon, Peter Antas kertoo. Liljendalissa, Pernajassa, Kos-
Vuokra-asuntotiedustelut Tove Ståhl , asuntosihteeri, puh. 0440 555 955, tove.stahl@loviisa.fi Parhaiten tavoitettavissa pe klo 12–15.30 Lisätietoja: www.loviisa.fi/vuokraasunnot
Timo Turpeinen ja Marianne Forstén
Uusi tonttipalvelu käytössäsi Loviisan uusi tonttipalvelu on otettu käyttöön. Verkko-osoitteessa kartta.loviisa.fi/tontit avautuu koko Loviisan alueen opaskartta. Halutessasi voit vaihtaa sen ilmakuvaksi, maasto- tai asemakaavakartaksi. Aiemmin Loviisan tontit olivat ItäUudenmaan tonttipörssissä. Uusi Loviisan oma tonttipalvelu sisältää enemmän tietoa, ja se on helppokäyttöinen. – Klikkaamalla opaskartan kohdetta saat näkyville tontin perustiedot: pinta-alan, rakennusoikeuden, neliöhinnan ja koko tontin myyntihinnan tai vuosivuokran suuruuden. Lisätietoina löytyvät rakennustapaohje, asemakaava ja kaavamääräykset, paikkatietokäsittelijä Timo Turpeinen kertoo.
vierailevat saavat reaaliaikaisen tiedon tonttitilanteesta. Tällä hetkellä Loviisalla on tarjota yli 150 vapaata tonttia. Tontteja on melko tasaisesti eri puolilla kaupunkia. – Liljendalissa vapaita tontteja on eniten, tällä hetkellä 35 kappaletta, mutta hyviä tontteja löytyy myös muualta, esimerkiksi Koskenkylästä Israelinmetsän alueelta, Ruotsinpyhtäältä ja keskustan tuntumasta, kiinteistörekisterin hoitaja Marianne Forstén kertoo.
Yli 150 vapaata tonttia Tonttipalvelun verkkosivut pidetään ajan tasalla niin, että sivuilla
Neljä hintatasoa Valtaosa tonteista on omakotitalotontteja, joukossa on myös joitakin
rivitalotontteja. Kaupunginvaltuusto on määritellyt tonttien hinnat eri vyöhykkeiden mukaan. Käytössä on neljä hintatasoa: 7 e/m2, 10 e/m2, 16 e/m2 ja 28 e/m2. Tonttikoot vaihtelevat: pienimmät tontit ovat noin 600 m2 ja suurimmat noin 4 000 m2. Lisätietoja: Marianne Forstén, kiinteistörekisterin hoitaja, puh. 0440 555 418, marianne.forsten@loviisa.fi kartta.loviisa.fi/tontit
17
Kuva: Jukka Salminen
Asuminen, tontit & rakentaminen
Uusi rakennusjärjestys voimaan Loviisa on saanut uuden rakennusjärjestyksen, jolla varmistetaan asukkaiden tasapuolinen kohtelu viisi vuotta sitten fuusioituneessa kunnassa. – Muutosprosessi käynnistyi jo alkuvuonna 2012. Sen jälkeen on toimitettu kuulutukset, luonnos on ollut nähtävillä ja kuntalaiset ja mökkiläiset sekä naapurikunnat ovat voineet esittää huomautuksensa siihen, kertoo johtava rakennustarkastaja Rolf Skogberg. Lain mukaan jokaisella kunnalla tulee olla oma rakennusjärjestyksensä. Siinä esitetään asiat, joista ei ole mainintaa maankäyttö- tai rakennuslaissa. – Se yhtenäistää, täydentää ja täsmentää sääntöjä ja määräyksiä, Skog18
berg luonnehtii. Määräyksiä on muun muassa erilaisten rakennusten kerrosalakoosta ja etäisyyksistä ranta-alueilla. Rakennusmääräyksiin sisältyy myös uusi määritelmä tilanteista, jolloin toimenpidelupaa ei tarvita. Joitakin tiukennuksia Etäisyydet ranta-alueista ovat hieman tiukentuneet. Niiden taustalla ovat ympäristöministeriön tulvamääräykset. Uusien määräysten mukaan uutta
Rolf Skogberg
rakennusta ei saa rakentaa 40 metriä lähemmäs rantaa. – Yleiskaava saattaa kuitenkin mahdollistaa lähemmäs rantaa rakentamisen, esimerkiksi 25 tai 30 metrin päähän, Skogberg sanoo. Asemakaava-alueen ulkopuolella määräykset eivät muutoinkaan ole yhtä tiukat. Tällaisia alueita on Loviisassa runsaasti. 15-sivuinen Loviisan rakennusjärjestys löytyy kaupungin verkkosivuilta www.loviisa.fi/rakennusjarjestys
LÄHES 400
hakemusta vuodessa Loviisan rakennusvalvonta käsittelee noin 380 lupahakemusta vuodessa, kun mukaan lasketaan myös Lapinjärven hakemukset. Suurin osa lupakäsittelyyn tulevista hakemuksista liittyy asuinrakennusten laajennuksiin, liitereihin ja muihin apurakennuksiin. Uusia asuin- tai vapaa-ajanrakennuksia koskevia hakemuksia on vuositasolla viitisenkymmentä.
Käsittelyaikaan voi vaikuttaa Toistaiseksi hakemukset tehdään perinteiseen tapaan paperilla. Sähköiseen lupahakemusmenettelyyn on määrä siirtyä ensi vuoden alkupuolella. Rakennusluvan virallinen käsittelyaika Loviisassa on kaksi kuukautta. – Käytännössä aika vaihtelee. Jos hakemus on hyvin tehty ja sisältää kaikki tarvittavat tiedot, käsittely voi onnistua kahdessakin viikossa, lupasihteeri Gunilla Törnblom kertoo. Hakemuksesta puuttuvat tiedot ja asiakirjat taas venyttävät käsittelyaikaa. – Tällöin teknisen keskuksen henkilökunta joutuu onkimaan tiedot. Se teettää ylimääräistä työtä ja vie oman aikansa. Törnblom kehottaakin rakennusluvan hakijoita huolellisuuteen. – Jos jokin asia jää epäselväksi, kannattaa ehdottomasti ottaa meihin yhteyttä, hän neuvoo. Lisätietoja: Rolf Skogberg, johtava rakennustarkastaja, puh. 0440 555 411 rolf.skogberg@loviisa.fi Gunilla Törnblom, lupasihteeri, puh. 0440 555 407 gunilla.tornblom@loviisa.fi Hannele Nyman, lupasihteeri, puh. 040 763 0424 hannele.nyman@loviisa.fi Toimisto: Kuningattarenkatu 15 B Auki arkisin klo 9–12, muina aikoina ajanvarauksella
MAALÄMPÖKAIVON
LUPAMENETTELY VAIHTELEE Jos haluat rakentaa maalämpökaivon uudisrakennukseen, lupa käsitellään rakennusluvan yhteydessä. Jos taas vaihdat vanhan rakennuksen lämmitysmuotoa ja siirryt maalämpöön, projektille pitää hakea toimenpidelupa. Ympäristönsuojelutarkastaja Ulla Kanasen mukaan maalämpökaivon rakentamislupa tarvitaan muun muassa ympäristönsuojelusyistä. – Määräyksillä halutaan suojella ennen kaikkea pohjavesiä, hän kiteyttää. Käytännössä lupa evätään harvoin. Tällöin tyypillisenä syynä on se, että maalämpökaivo aiotaan rakentaa ykkösluokan pohjavesialueen muodostumisalueelle tai suositukset kaivon paikalle eivät muutoin täyty. Lämpökaivolle voi tällöin hakea vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastosta. – Minimietäisyyden toiseen lämpökaivoon tulee olla tällä hetkellä voimassaolevien suositusten mukaan 20 metriä ja tontin rajalle 10 metriä, Kananen kertoo.
SUOSITUKSET MAALÄMPÖKAIVON MINIMIETÄISYYKSISTÄ LOVIISASSA Toinen lämpökaivo Porakaivo Rengaskaivo Rakennus Tontin raja Viemärit ja vesijohdot
20 m 40 m 20 m 3m 10 m 5m
Lähde: Loviisan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset
Loviisan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset löytyvät kaupungin verkkosivuilta www.loviisa.fi/paikallisetmaaraykset. Ympäristönsuojelu, puh. 0440 555 373
19
Kuva: Willy Johansson
Uuden alavesisäiliön betonirakenteiden viimeistelytyöt olivat meneillään syyskuussa.
– Asukkaat eivät välttämättä edes huomaa alavesisäiliön käyttöönottoa joulukuussa, vesihuoltopäällikkö Markku Paakkarinen sanoo.
Alavesisäiliö käyttöön vuoden lopulla Loviisan uusi alavesisäiliö on määrä ottaa käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Samalla vanha vesitorni poistuu käytöstä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, käyttäjät tuskin edes huomaavat muutosta. Uuden alavesisäiliön rakennustyöt alkoivat E18–moottoritien tuntumassa Panimonmäellä kesäkuun puolivälissä, jolloin urakoitsija Lemminkäinen Infra arvioi töiden kestävän noin kuusi kuukautta. Suunnitellussa aikataulussa on pysytty, ja syyskuun lopussa olivat meneillään varsinaisen säiliön ja erillisen venttiilitilan betonirakenteiden viimeistelytyöt. – Tämän jälkeen vuorossa on alavesisäiliön altaan tiiviyden koestus, kertoo Loviisan vesiliikelaitoksen vesihuoltopäällikkö Markku Paakkarinen. Ennen käyttöönottoa tehdään vielä tarvittavat putkityöt, esimerkiksi uuden alavesisäiliön ja vieressä olevan vanhan vedenottamorakennuksen yhdistäminen putkilinjauksella sekä alavesisäiliön liittäminen 20
olemassa olevaan verkostoon. – Laitoksen testausvaihe kestää arviolta joitakin viikkoja. Vanha vesitorni pois käytöstä Uusi vesisäiliö otetaan käyttöön todennäköisesti joulukuussa. Samalla Myllyharjulla sijaitseva vanha ja ränsistynyt vesitorni poistetaan käytöstä. – Vesitornin ohittaminen on itse asiassa varsin yksinkertainen toimenpide. Verkoston putket kohtaavat sen alla ja ylös menevä putki suljetaan. Vesitornissa oleva vesi lasketaan sen jälkeen vähitellen pois, Paakkarinen kuvailee. Vesitorni on aiemmin toiminut kaupungin verkoston paineentasaajana ja varastosäiliönä. Jatkossa paineenohjaus tapahtuu pumppujen avulla. Uudet verkostopumput sijoitetaan alavesisäiliön viereiseen vanhaan vedenottamorakennukseen. Lisäksi siellä sijaitsevat sähkönsyöttö- ja ohjauslaitteistot. – Uusi alavesisäiliö pumppuineen ja ohjauslaitteineen varustetaan varavoimajärjestelmällä, Paakkarinen kertoo.
Lisää painetta verkkoon Muutoksen yhteydessä Loviisan verkoston painetta nostetaan noin puolella barilla. – Tällä pyritään turvaamaan se, että myös kaupungin korkeimmilla paikoilla, esimerkiksi harjulla, vedenpaine on riittävä. Paakkarisen mukaan vedenpaineeseen tulee asuinpaikasta riippuen pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen nykyiseen verrattuna. Vedessä voi aluksi esiintyä myös jonkin verran ruostetta ja sakkaa. – Se johtuu siitä, että vanhoissa linjoissa virtaussuunta vaihtuu paikoitellen. Tämä voi panna putkiin kertyneen sakan liikkeelle. Pyrimme kuitenkin minimoimaan haitat huuhtelemalla. Tarvittaessa informoimme asukkaita mahdollisista ongelmista etukäteen, Paakkarinen kertoo.
LOVIISAN UUSI ALAVESISÄILIÖ Suunnittelija: Ramboll Finland Oy Urakoitsija: Lemminkäinen Infra Oy Sijainti: Panimonmäki Säiliöosan ulkomitat: 21,5 m x 26 m Korkeus: 5,5 m | Vesitilavuus: 2 000 m3 Erillinen venttiilitila: 7,5 x 10 m Suunniteltu käyttöönotto: joulukuu 2014
PUUTARHAJÄTTEET eivät kuulu luontoon Syksyn puutarhatyöt tuottavat ison määrän puutarhajätettä, joka valitettavan usein hävitetään asiaankuulumattomasti metsään. Oli kyseessä sitten oma metsä tai toisen maa eivät puutarhajätteet kuulu sinne. – Pahinta tässä on se, että ne kasvit, jotka eivät kuulu Suomen luontoon, pääsevät tätä kautta leviämään ja valtaamaan alaa suomalaisilta kasveilta. Olisikin tärkeää, että kaikki loviisalaiset hävittäisivät puutarhajätteensä oikeaoppisesti pienjäteasemalla, kertoo ympäristönsuojelutarkastaja Ulla Kananen. Taajama-alueella on myös risujen ja oksien avopoltto kielletty savuhaittojen vuoksi. Haja-asutusalueella ne saa polttaa, jos savuhaittaa tai tulipalovaaraa ei ole ja jos risut ovat tarpeeksi kuivia. Myös lehdet pitää viedä pienjäteasemalle, mikäli
Ulla Kananen
niitä ei kompostoida. – Ohjeita lehtien kompostointiin on netissä vaikka kuinka. Täytyy muistaa, että omenat eivät kuulu kuitenkaan lehtikompostiin vaan umpinaiseen biokompostiin – tai pienjäteasemalle, Ulla Kananen muistuttaa. Ruotsinpyhtään pienjäteaseman yhteydessä sijaitsee ekopiste, jota voidaan käyttää myös pienjäteasemien aukioloaikojen ulkopuolella. Loviisan pienjäteasemalla ekopiste sijaitsee pienjäteasemaalueella, joten sitä voidaan käyttää ainoastaan aukioloaikoina.
LOVIISAN PIENJÄTEASEMA Urakoitsijantie 4, 07900 Loviisa, puh. 020 637 7041, avoinna: ma klo 11–18 ja to klo 10–17 RUOTSINPYHTÄÄN PIENJÄTEASEMA Teollisuustie 1, 07970 Ruotsinpyhtää, puh. 020 637 7040, avoinna: ti klo 12–19 www.iuj.fi
Lisätietoja Ympäristönsuojelutarkastaja Ulla Kananen puh. 0440 555 373, ulla.kananen@loviisa.fi
PUUTARHA- JA HARAVOINTIJÄTE
> lehtikomposti tai pienjäteasema
RISUT JA OKSAT
> poltto haja-asutusalueella tai pienjäteasema
OMENAT
> biokomposti tai pienjäteasema
21
Kuva: Shutterstock
Sote-uudistus
SOTE-UUDISTUKSEN valmistelussa vielä mutkia Hallituksen ajama sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (ns. sote-uudistus) on nyt loppusuoralla. Loviisa vastaa ministeriön lausuntopyyntöön lokakuun puoliväliin mennessä, ja jos kaikki sujuu hallituksen nuottien mukaan, uusi palvelurakenne tulee voimaan 1.1.2017. Hallituksen ajama sote-uudistus lähtee siitä, että sosiaali- ja terveyspuolen tehtävien järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi valtakunnallisesti viidelle sote-alueelle, joille muodostettaisiin 25–30 tuottajaorganisaatiota. Sote-alueen tuottajaorganisaatio vastaisi siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa laadukkaat palvelut. Mullistus Loviisassakin Toteutuessaan sote-uudistus tietäisi 22
melkoista mullistusta Loviisan ja muiden kuntien sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämiseen. Vuoden 2017 alusta Loviisa kuuluisi Uudenmaan, Kymenlaakson ja EteläKarjalan muodostamaan sote-alueeseen, jossa asuu 1,9 miljoonaa ihmistä. – Kunnan toiminta kuntana muuttuisi, kun sen budjettivallasta putoaisi puolet pois, kaupunginjohtaja Olavi Kaleva luonnehtii. Hän arvioi, että palvelurakenteen muutos tulee kunnille aikaisempaa kalliimmaksi samalla kun kunnat menettävät perinteisen päätösvallan sosiaali- ja terveysasioissa.
Olavi Kaleva
Kuntauudistus Henkilöstö kuntayhtymän leipiin Myös vaikutukset henkilöstöön olisivat huomattavat, sillä nykyisin kunnan palveluksessa olevat sosiaali- ja terveysalan työntekijät siirtyisivät järjestäjäorganisaation eli kuntayhtymän palkkalistoille 1.1.2017 alkaen. – Kunta ostaisi sitten palvelut kuntayhtymältä. Fyysisesti henkilöstön työ tapahtuisi vanhoissa yksiköissä – ellei kuntayhtymä muuta palvelujen painopisteitä. Viiden vuoden irtisanomissuoja ei myöskään enää pätisi. Tavoitteet ja todellisuus Sote-uudistuksen tavoitteena on perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempi integraatio. Monet muutkin kuin kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ovat epäilleet, miten siinä onnistutaan.
– Erityisen huolissaan olemme kuitenkin siitä, miten sosiaalipuolen asiat jatkossa järjestyvät. Ne ovat jääneet lain valmistelussa taka-alalle. Ja kuitenkin juuri niiden kohdalla lähipalvelujen tarve korostuu. Kaleva muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toteuttamiseen liittyy vielä paitsi käytännöllisiä myös periaatteellisia ongelmia, jotka voivat vaikuttaa lain säätämiseen loppumetreillä. Sekin on mahdollista, että hallitus ei ehdi tuoda esitystä riittävän aikaisin eduskunnalle tai käsittely muista syistä venyy. – Tällöin palattaisiin lähtöruutuun, ja eduskuntavaalien jälkeen valittava uusi hallitus saisi sote-uudistuksen työlistalleen.
PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN SOTE-ALUE Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut
TUOTTAMISVASTUU
KUNTA (alue)
KUNTAYHTYMÄ (alue)
OSTOPALVELU
Yritys
Järjestö Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
NÄIN SOTE-UUDISTUS ETENEE 18.8.2014
Sosiaali- ja terveysministeriön esitys kunnille lausuntoja varten
14.10.2014
Kuntien vastaukset ministeriölle
Marraskuu 2014
Lakiesitys eduskunnalle
Alkuvuosi 2015 Lain vahvistaminen ja voimaantulo
2015–2016
Toimeenpanovallan valmistelu
1.1.2017
Uusi palvelurakenne toimintaan Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
Kuuden kunnan yhdistymisselvitys loppusuoralla
Loviisan ja Lapinjärven valtuustot yhteisseminaariin
Kuuden itäisen Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitystä työstetään syksyn aikana. Loppuraportti on määrä julkistaa joulukuussa. Yhdistymisselvityksen valmistelu alkoi viime vuonna. Siinä olivat aluksi mukana Loviisan ja Porvoon lisäksi Sipoo, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä ja Pornainen. Ohjausryhmän jätettyä väliraporttinsa maaliskuussa Pornainen jättäytyi prosessista. Työ on jatkunut, ja nyt ollaan viimeistelyvaiheessa. Ulkopuolinen konsulttitoimisto Finnish Consulting Group (FCG) laatii kunnille yhdistymisselvityksen loppuraportin ja tekee yhdistymissopimusluonnoksen, johon kunnat ottavat kantaa tammikuussa 2015. Mikäli kunnat päätyvät kuntaliitoksen kannalle, yhdistymisneuvottelut käydään keväällä 2015 ja mahdollinen kuntaliitos toteutuisi 1.1.2017 alkaen. www.iuselvitys.fi
Loviisan ja Lapinjärven yhdistymisselvitystä koskeva yhteinen valtuustoseminaari pidetään 5. marraskuuta. Loviisan ja Lapinjärven kuntien yhdistymisselvitystä valmistellut työryhmä ehdotti kesän lopulla, että Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta yhdistyvät. Selvitysmies Risto Niemisen valmisteleman väliraportin mukaan yhdistyminen vahvistaisi uuden Loviisan kaupungin asemaa Uudenmaan maakunnan itäisellä alueella. Yhdistyneen kunnan asukasluku kasvaisi 18 300 asukkaaseen. Kuntalaisilta ja kuntien yhteistyötoimikunnilta pyydettiin mielipiteitä väliraportista syyskuun loppuun mennessä. Kuntien hallitusten oli määrä antaa lausuntonsa lokakuun alkupuolella. www.loviisa.fi/selvitysloviisajalapinjarvi 23
Kirsi Kettunen
LOVIISAN veroäyri ei nouse Loviisa ei aio nostaa vuoden 2015 tuloveroprosenttia eli kansanomaisemmin veroäyriä. Kaupunginhallitus päätti asiasta äänestyksen jälkeen kesäkuun alussa. Samassa yhteydessä hyväksyttiin kaupungin ensi vuoden kokonaismenoraami, 107 613 000 euroa.
24
Vuoden 2015 talousarvio on ollut kesän jälkeen lautakuntien käsittelyssä. Päätökset tehdään 12. marraskuuta pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa.
tuloksen näyttämään paremmalta kuin se todellisuudessa on. – Tehostamistoimenpiteitä on kuitenkin jatkettava myös tulevassa talousarviossa, hän korostaa.
Verotulot vähenemässä Talousjohtaja Kirsi Kettunen kertoo, että Loviisan vuoden 2014 tulosennuste on hyvä. Kettusen mukaan siihen vaikuttaa olennaisesti sataman yhtiöittäminen Loviisan Satama Oy:ksi. – Yhtiöittäminen tuo Loviisan kaupungille kirjanpidollista voittoa 5,5 miljoonaa euroa, millä on positiivinen tulosvaikutus. Kirjanpidollisesta voitosta huolimatta tulosennuste tammi–elokuulle 2014 on vain 1,7 miljoona euroa ylijäämäinen. Verotulot, etenkin yhteisöverojen tuotto, ovat vähenemässä. Kettusen mukaan kirjanpidollinen voitto saa Loviisan kaupungin
Työllistämispalveluja kehitetään Vuoden 2015 talousarvioon vaikuttaa muun muassa se, että Loviisalle ei enää vuonna 2015 makseta kuntaliitoksen johdosta saatuja avustuksia valtionosuuden menetyksistä. Vielä tänä vuonna ne ovat 1,3 miljoonaa euroa. Samaan aikaan valtionosuusjärjestelmän uudistaminen syö tuloja yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Kettusen mukaan yksi merkittävä kustannuksia lisäävä muutos vuoden 2015 talousarviossa on kuntien vastuun lisääminen pitkäaikaistyöttömien hoidosta. – Kustannukset tulevat jopa kaksinkertaistumaan, hän arvioi. Loviisan kaupunki yrittää aktii-
visesti vaikuttaa työllisyyden edistämiseen. Se näkyy myös talousarviossa työllistämispalveluiden kehittämisenä. Talousarvio laaditaan vuosille 2015–2017. Kettunen muistuttaa, että sote-uudistus ajoittuu jo vuoteen 2017. – Sen vaikutusten huomioon ottaminen on erittäin haasteellista.
KOKONAISMENORAAMI 2015: 107 613 000 euroa