Naapurina Voimala 2/2012

naapurina 2 | 2012

Itämeri puhdistuu 14 PIA WILHELMSSON RAKKAUDESTA HISTORIAAN

5 9

MITÄ NYT, LOVIISA 1 & 2 ?

HYVÄ TIETÄÄ SÄTEILYSTÄ

18 Ydinpolttoaineen elinkaari

| SISÄLTÖ |

3 4 5 6 9 12 14 16

| PÄÄKIRJOITUS |

NAAPURUUS AJANKOHTAISTA Q&A – KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ITÄMERI PUHDISTUU

NUORIA OSAAJIA TARVITAAN

18

RAKKAUDESTA HISTORIAAN – JA LOVIISAAN

Tavoitteenamme on kertoa kaikille sidosryhmillemme Loviisan voimalaitoksen

HUOLEHDIMME YDINPOLTTOAINEEN KOKO ELINKAARESTA

rimme Fortumissa jatkuvasti parantamaan tiedottamistamme ja vuorovaiku-

Kärnbränslets livscykel omfattar brytning, anrikning, koncentrering, tillverkning av bränslestavar, användning i reaktorn, mellanlagring och slutförvaring. Användningen i reaktorn och mellanlagringen sker i Lovisa. Med öppen bränslecykel avses att det uttjänta kärnbränslet slutförvaras som sådant inneslutet i hållbara kapslar.

Ydinjätteet

KärnavFall

KorKea-aKtiivinen jäte Korkea-aktiivinen jäte on käytettyä polttoainetta

HÖGaKtivt avFall Det högaktiva avfallet utgörs av uttjänt kärnbränsle

KesKiaKtiivinen voimalaitosjäte Esimerkiksi radioaktiivisia halkeamistuotteita sisältävät nesteet, lietteet ja ioninvaihtomassat

oi

o N p

lt t

o

pp – Ö

rÄ eN B

NSle

Käsittelyn jälkeen matala- ja keskiaktiiviset jätteet kuljetetaan voimalaitoksen alapuolella, noin 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan välivarastointi- ja loppusijoitustilaan.

Voimalaitosjäteluola

louHinta

n

muksia, joita asetetaan aktiiviselle ja oikea-aikaiselle vuorovaikutukselle ym-

KÄRNAVFALLSHANTERINGEN I LOVISA

De uttjänta bränsleknippena flyttas till bassänger i anslutning till reaktorerna där de får svalna. Efter några år flyttas de från reaktorhallen till ett mellanlager på anläggningsområdet där de förvaras i väntan på slutförvaring.

päröivän yhteiskunnan kanssa.

Efter tillbörlig behandling deponeras det låg- och medelaktiva avfallet i kraftverkets mellanlagrings- och slutförvaringsutrymme på cirka 110 meters djup.

VäliVarastointilaitos

DRIFTAVFALLSGROTTA

Kokeilemmekin jatkossa uusia toimintatapoja paikallisessa tiedottamisessa.

VäLIVARASTOInTILAITOS

Ottaen huomioon sen, että tietoa pitää olla tarjolla sekä sähköisessä että pai-

polttoainesauvojen valmistus

Tillverkning av bränslestavar

KäYttÖ Ydinvoimalassa Användning i reakrorn

Anrikning

Ve

si kertaa vuodessa ilmestyvä lehti ei mielestämme riittävästi täytä niitä vaati-

YDINJÄTEHUOLTO LOVIISASSA

K a -j o l a it d ta ala me ma im och vo gLå

l CYke

Koncentrerering

riKastus

alKuvaiHeet venäjällä

siihen, että tämä numero jää nykymuotoisen lehden viimeiseksi. Yksi tai kak-

Käytetyt jo tehonsa menettäneet polttoaineniput siirretään reaktorin vieressä oleviin vesialtaisiin jäähtymään. Muutaman vuoden kuluttua ne siirretään reaktorihallista laitosalueella sijaitsevaan erilliseen välivarastolaitokseen odottamaan loppusijoitusta.

s es el jät Kia ak e K tii tiv vi td ne rif n tav fal l

lÅGaKtivt driFtavFall Skyddsplast från underhålls-, reparations- och städningsarbete samt annat blandavfall

väKevÖinti

Brytning

jektista lähtien. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista. Olemmekin nyt päätyneet

Ys – r äjä

Uraanin louhinta, rikastus ja polttoainesauvojen valmistus tapahtuu Venäjällä. Valmiit polttoaineniput kuljetetaan Loviisan voimalaitokselle.

sla

nd

inledande Faser i rYssland

Uranbrytningen, anrikningen och tillverkningen av bränslestavar sker i Ryssland. De användningsklara bränsleknippena transporteras till Lovisa kraftverk.

n ne vi tii -aK fall ea av rK i v t Ko gakt Hö

netussa muodossa. Ja pitäen mielessä sen, että vaikka olemme koko ajan me-

te jä

nossa enemmän ja enemmän kohti sähköistä viestintää internetin välityksel-

loppusijoitus 2020 Slutförvaring 2020

lä, on postin kotiin kantama lehti monille ihmisille sittenkin se ensisijainen tiedon lähde. Jotta osaisimme tehdä muutokset sidosryhmiemme toiveiden mu-

välivarastointi Mellanlagring

loV i i sa n l oV i s a Vo i m a l kra ftV aitos erk loppusijoitus eurajoen olKiluotoon

Välivarastoinnin jälkeen käytetty polttoaine kuljetetaan Eurajoelle loppusijoitettavaksi noin 500 metriä maanpinnan alapuolelle kallioperään.

slutFÖrvarinG i olKiluoto i euraÅminne

Efter mellanlagringen transporteras det uttjänta kärnbränslet till Euraåminne för slutförvaring i berggrunden på 500 meters djup under markytan.

kaan, kysymme tämän lehden mukana tulevassa kyselyssä palautetta paikal-

loppusijoitus Slutförvaring

ol

ki

lu

ot

lisviestintäämme liittyen. Toivomme, että mahdollisimman moni teistä osallistuu kyselyyn, sillä kaikki viestintämme kehittämiseen liittyvä palaute on

o

aapurina voimala

Naapurina voimala

19

meille erittäin arvokasta.

Tämä Naapurina Voimala on samal-

naapurina

la minulle viimeinen lehteni päätoimittajana. Työskenneltyäni pitkään viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden parissa siirryn yhtiössä uusiin, mielenkiintoisiin tehtäviin. Tehtäväkierrot, mahdol-

Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin.

Päätoimittaja: Peter Tuominen, peter.tuominen@fortum.com Toimituspäällikkö: Anne Kuokkanen, anne.kuokkanen@fortum.com Julkaisija: Fortum, Loviisan voimalaitos Atomitie 700, PL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 4511 www.fortum.com/fi Toimitus: peak press & productions oy AD: Sanna Nylén Toimittajat: Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Anna-Maria Länsimies Reija Kokkola, Kirsi Riipinen Kannen kuva: Sanna Nylén / peak press Painopaikka: Lönnberg Painot Oy

lisuus kehittyä ja saada uusia haasteita tekevät monille fortumlaisille työskentelyn yhtiössä mielekkääksi - niin myös minulle.

Haluan kiittää kaikkia sidosryhmiä Loviisassa hyvästä yhteistyöstä, avoimesta keskustelusta ja ystävällisestä ilmapiiristä. Pidetään yhteyttä vaikka tehtävät muuttuvat.

Peter Tuominen

KUVA: PÄIVI AHVONEN

Av

rto

Naapurina Voimala -lehti, jota nykymuodossaan on julkaistu Loviisa 3 -pro-

medelaKtivt driFtavFall Bland annat vätskor, slam och jonbytarmassor innehållande radioaktiva sönderfallsprodukter

matala-aKtiivinen voimalaitosjäte Voimalaitoksen huolto-, korjaus- ja siivoustöissä kertyvät suojamuovit ja muut sekalaiset jätteet

kie

tustamme ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Tärkeä osa Loviisan voimalaitoksen paikallistiedottamista on ollut tämä

18

KäRnBRänSLETS LIVSCYKEL

e AiN

asioista aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä avoimesti ja ymmärrettävästi. Py-

YDINPOLTTOAINEEN ELINKAARI

Ydinpolttoaineen elinkaari Ydinpolttoaineen elinkaareen kuuluvat louhinta ja rikastus, väkevöinti, polttoainesauvojen valmistus, käyttö ydinvoimalassa, välivarastointi ja loppusijoitus. Loviisassa näistä tapahtuu käyttö ydinvoimalassa sekä välivarastointi.

Avoin polttoainekierto tarkoittaa sitä, että käytetty polttoaine loppusijoitetaan sellaisenaan kestäviin kapseleihin suljettuina.

Kaikella on aikansa

AJANKOHTAISTA

naapuruus

TEKSTI: PÄIVI AHVONEN | KUVA: PEAK PRESS

KENEN VALO SINÄ OLET? Pimeä aika vuodesta saa kaipaamaan valoa ja lämpöä. Laivasillan rantaraitti on valaistu, mutta lämmitystä pitää odottaa kesään. Voit kuitenkin lämmittää naapuriasi, tuoda valoa hänen elämäänsä. Ehkä hän on yksin ja ilahtuisi kävelyseurasta? Tai ehkä hän kaipaisi vain hymyn, joka lämmittäisi hänen mieltään. Mikä tuo valoa ja lämpöä sinun talveesi, tuo sitä varmasti myös muille.

Naapurina voimala

3

ajankohtaista

Uusi koulutussimulaattori testikäytössä Loviisan voimalaitoksen uusi koulutussimulaattori on ollut testikäytössä reilut puoli vuotta. Uuden koulutussimulaattorin rakentaminen liittyy voimalaitoksella käynnissä olevaan automaatiouudistusprojektiin.

– Automaatiouudistuksen seuraavissa vaiheissa voimalaitoksen valvomot ja automaatiojärjestelmät uudistetaan perusteellisesti, toteaa järjestelmäasiantuntija Esa Maikkola.

Simulaattorin testauksella varmistetaan etukäteen muun muassa simulaattorin soveltuvuus tulevaan

KUVA: MARKKU KORPI-HALLILA

KUVA: ARI HAIMI

KOONNEET: SEPPO IISALO, ANNA-MARIA LÄNSIMIES

Vuosihuollot päätökseen Päättyneillä Loviisan voimalaitoksen vuo-

Kakkosyksikön lyhyen vuosihuollon

sihuolloilla parannettiin ykkös- ja kakkos-

aikana vaihdettiin samoin noin kolmas-

yksikön turvallisuutta ja käytettävyyttä.

osa polttoaineesta sekä tehtiin tarkas-

Loviisan ykkösyksiköllä oli laaja, kah-

tus- ja huoltotöitä.

deksan vuoden välein tehtävä vuosihuolto,

– Kahdeksanvuotishuollossa tehtiin

jonka aikana tehtiin runsaasti laajoja tar-

paljon laajoja tarkastuksia, eikä niis-

kastuksia, koestuksia ja määräaikaishuol-

sä ilmennyt merkittäviä poikkeamia.

toja sekä useita merkittäviä muutos- ja

Vastaaviin vuosihuoltoihin verrattuna

korjaustöitä. Normaalina vuosihuoltotoi-

saadut säteilyannokset olivat kaikkien

menpiteenä vaihdettiin noin kolmasosa

aikojen alhaisimmat, toteaa prosessi- ja

reaktorin polttoaineesta.

kehitysjohtaja Thomas Buddas Loviisan

Ykkösyksikön vuosihuolto pitkittyi 12

voimalaitokselta.

vuorokautta alkuperäisestä aikataulus-

Vuosihuoltoon osallistui Loviisan voi-

taan, koska laiteuusintojen jälkeiset koes-

malaitoksen 500 työntekijän lisäksi noin

tukset ja laitteiden toiminnan varmistami-

1 000 kunnossapidon ja tarkastusalan

nen veivät suunniteltua pidemmän ajan.

ammattilaista yhteensä 80 yrityksestä.

koulutuskäyttöön.

– Viranomaisvaatimusten mukaisesti ydinvoimalaitoksen ohjaajille on annet-

Tuulivoiman koepuistolle aikalisä

tava koulutusta koulutussimulaattorilla,

Fortum on päättänyt keskeyttää toistai-

– Ohjeet merkitsevät sitä, että tiukat

seksi Atomitien varteen Loviisan Hatto-

melunormit ylittyvät alueella kaikilla niillä

miin suunnitellun tuulivoiman koepuis-

tuulivoimalamalleilla, joilla koepuisto olisi

tohankkeen. Keskeytyksen syynä ovat

ollut mahdollista toteuttaa kustannuste-

ympäristöministeriön heinäkuussa anta-

hokkaasti, toteaa Fortumin tuuli- ja aalto-

mat uudet tiukat melusuositukset.

voimapäällikkö Sebastian Johansen.

joka vastaa tarkasti voimalaitosta niin valvomotoimintojen kuin simulointimallin käyttäytymisen osalta.

Myös valvomomuutosten ja voimalaitoksen hallintaan tarvittavan ohjeiston toimivuus on varmistettava etukäteen simulaattoriympäristössä tehtävin testein.

– Simulaattoriasennus täydennetään täysimittakaavaiseksi koulutussimulaattoriksi, kun automaatiouudistuksen seuraavan vaiheen yksityiskohtainen suunnittelu etenee riittävän pitkälle, Maikkola kertoo.

4

Naapurina voimala

Uuden ohjeistuksen mukaan tuulivoiman

Hankkeesta oli ehditty tehdä monipuo-

melu ei saa ylittää 35 desibeliä öisin loma-

lisia selvityksiä parin vuoden ajan. Kaa-

asuntoalueilla.

voitus oli edennyt hyvin.

Hattomin alueella yli 35 desibelin melu-

Fortum odottaa nyt tuloksia ympäris-

vyöhykkeen sisäpuolelle jäisi 51 vapaa-ajan

töministeriön työryhmältä. Sen on mää-

asuntoa ja 5 vakituista asuntoa. Lähimmät

rä antaa aikanaan tarkempaa ohjeistusta

asunnot sijaitsevat 600 metrin päässä

tuulivoimaloiden melun laskennasta ja

suunnitelluista tuulivoimaloista.

mittaamisesta.

Naapurina voimala myös netissä

Naapurina voimala jaetaan Loviisan seudun talouksiin, mutta lehden voi lukea myös netissä osoitteessa www.fortum.com/julkaisut

Q&A

Kysymyksiä ja vastauksia Loviisan voimalaitoksen syksyn tapahtumista

Loviisan voimalaitoksella on tapahtunut syksyn 2012 aikana muutamia suunnitelmista poikkeavia tuotantokatkoksia ja viime vuosia enemmän muita poikkeamia. Kysyimme voimalaitoksen prosessi- ja kehitysjohtaja Thomas Buddakselta: miksi näin?

on kiinnitettävä erityishuomiota tulevissa vuosihuolloissa.

Miten nämä poikkeamat vaikuttavat toimintaanne jatkossa?

Teemme jatkuvaa turvallisuus-

Thomas Buddas.

arviointia laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi.

Loviisan voimalaitoksella oli tänä vuonna vuorossa pitkä vuosihuolto.

Kaikki syksyn tapahtumat on tutkittu, raportoitu perusteellisesti vi-

Ykkösyksikön vuosihuolto alkoi 5.8. ja venyi noin kaksi viikkoa yli suun-

ranomaiselle ja niistä on otettu opiksi. Toimintatapojamme ja ohjeistuk-

nitellun aikataulun. Ykkösyksikön jälkeen vuosihuollot jatkuivat Lovii-

siamme on kehitetty edelleen opitun pohjalta.

san kakkosyksiköllä, jossa pysyttiin hyvin aikataulussa.

Ykkösyksiköllä toteutettiin laaja, kahdeksan vuoden välein tehtävä

Onko laitoksen turvallisuus jotenkin vaarantunut näiden

huolto. Sen aikana tehtiin runsaasti laajoja tarkastuksia, koestuksia

poikkeamien takia?

ja määräaikaishuoltoja sekä useita merkittäviä muutos- ja korjaustöi-

Mistään näistä tapahtumista ei ole ollut vaaraa ihmisille, ympäristölle

tä. Normaalina vuosihuoltotoimenpiteenä vaihdettiin noin kolmasosa

tai laitokselle. Turvallisuuskulttuurimme koostuu monesta osa-aluees-

reaktorin polttoaineesta. Kakkosyksiköllä oli puolestaan vuorossa ly-

ta, joissa kaikissa on oltava hereillä koko ajan. Laitoksella noudatetaan

hyt vuosihuolto, jonka aikana vaihdettiin samoin noin kolmasosa polt-

jatkuvan parantamisen periaatetta, joka tarkoittaa että seuraamme

toaineesta sekä tehtiin tarkastus- ja huoltotöitä. Kakkosyksikkö kytket-

toimintaa, kehitämme sitä ja koko ajan kiristämme myös omia tavoit-

tiin verkkoon 13.10.

teitamme. Tämän syksyn häiriötilanteissakin Loviisan voimalaitos on toiminut suunnitellulla tavalla.

Thomas, tänä vuonna voimalaitoksen vuosihuolto pitkittyi suunnitelmistaan. Miksi?

Lisätietoja tapahtumista: www.fortum.com/ydinvoima/ajankohtaista

Ykkösyksikön vuosihuolto ylitti tosiaan 12 vuorokautta alkuperäisen aikataulunsa, koska laajan vuosihuollon aikana tehtyjen laiteuusintojen jälkeiset koestukset ja laitteiden toiminnan varmistaminen veivät suunniteltua pidemmän ajan. Pitkittyvä vuosihuolto asettaa aina haasteita tekijöille ja suunnittelijoille. Eri työvaiheet liittyvät toisiinsa ja yhden

6 Vakava onnettomuus

vaiheen viivästyminen aiheuttaa muutoksia kaikkeen toimintaan.

5 Ympäristölle vaaraa aiheuttava onnettomuus

Säteilyturvakeskus on kirjannut tänä syksynä muutamia INES-luokiteltuja tapahtumia Loviisassa. Mitä se tarkoittaa?

Loviisassa on ollut tänä vuonna poikkeavia tilanteita jonkin verran enemmän kuin mihin viime vuosina on totuttu. INES 0 -luokiteltuja tapahtumia sattui vuosihuollon aikana kuusi. INES 0 tarkoittaa poikkeuksellista tapahtumaa, jonka turvallisuusmerkitys on niin vähäinen, että sitä ei voida sijoittaa varsinaiselle asteikolle.

Lisäksi viranomainen on tulkinnut yhden tapahtuman INES 1 -luokkaan, joka tarkoittaa poikkeuksellista turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa. Kyseessä oli inhimillinen virhe. Laitoksen itse laatimiin palomääräyksiin nähden liiallinen määrä herkästi syttyvää pesunestettä oli tuotu valvonta-alueelle reaktorikuilun pesua varten odottamaan työn etenemistä. Sama tapahtui ensimmäisen kerran vuonna 2010, joten tähän

7 Erittäin vakava onnettomuus

INES-luokat

Onnettomuus

4 Laitosonnettomuus

Väestönsuojelutoimet tarpeellisia Väestönsuojelutoimet mahdollisia

3 Vakava turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma 2 Merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma 1 Poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Turvallisuutta heikentänyt tapahtuma

Ei tarvetta väestönsuojelutoimenpiteille

0 Poikkeuksellinen tapahtuma, jonka turvallisuusmerkitys vähäinen Poikkeuksellinen tapahtuma

Naapurina voimala

5

| YMPÄRISTÖ | TEKSTI: KIRSI RIIPINEN | KUVA: PÄIVI LEHTI

Itämeri puhdistuu Suunta on parempi ja tulevaisuus yhä valoisampi. Itämeren hyväksi töitä tekevä Marjukka Porvari suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteen, ja tähän hänellä on hyvät perustelut.

ITÄMERI ON YLEENSÄ OTSIKOISSA sinilevien tai rehevöitymisen ta-

ISOT PISTEKUORMITTAJAT KURIIN

kia. Hyvät uutiset ovat jääneet vähemmälle, vaikka nykyään niitäkin

John Nurmisen Säätiö on toiminut Itämeren puolesta vuodesta 2004 ja

on. John Nurmisen Säätiön johtaja Marjukka Porvari ottaa mieluus-

tehnyt töitä meren rehevöitymisen sekä tankkeriturmien vähentämi-

ti esille ne hyvät.

seksi. Säätiön organisaatio on matala ja toiminta tehokasta.

Tuorein hehkutuksen paikka on juuri julkaistu Itämeren suojeluko-

Säätiö on ollut aktiivinen muun muassa Pietarin jätevedenpuhdis-

mission, Helcomin, tuore raportti, jonka mukaan laivojen karilleajot

tamoiden fosforipäästöjen vähentämisessä, mikä on ollut yksi sen

ovat vähentyneet. Laivojen pohjakosketusten määrät ovat laskeneet jo

suurimmista ponnisteluista. Säätiö aloitti yhteistyön Pietarin vesi-

useiden vuosien ajan, vaikka Itämeren liikennemäärät kasvavat.

laitoksen kanssa 2005.

Porvari tietää, että tulevaisuuden näkymät ovat todennäköisesti

– Kolmen suurimman puhdistamon fosforikuormasta saadaan ny-

nykyistäkin valoisammat, kiitos uuden ennakoivan alusliikenteen

kyään talteen tuhat tonnia vuodessa, Porvari kertoo. Määrä vastaa

navigointipalvelun. Sen avulla saadaan tankkereiden reittisuunni-

noin viidesosaa Suomenlahden kokonaisfosforikuormituksesta.

telmat alusliikenneohjauksen tietoon. Öljytankkerit puolestaan saa-

Tulevaisuus on vielä parempi, sillä Pietarin vesilaitos pyrkii saa-

vat aiempaa helpommin tietoa oman reitin sää-, jää- ja poikkeusti-

maan kaikki jätevetensä tehokkaan puhdistuksen piiriin vuoteen

lanteista. Oleellinen tieto kootaan reittikohtaisesti portaaliin, yhdel-

2015 mennessä.

le näkymälle.

6

Merkittävää oli myös venäläisen Fosforit-lannoitetehtaan päästöjen

– Öljytankkerionnettomuuksien tavallinen syy on ollut inhimil-

saaminen aisoihin. Lannoitetehdas oli paitsi Suomenlahden, myös ko-

linen virhe. Uusi navigointipalvelu auttaa vähentämään juuri näitä.

ko Itämeren suurin yksittäinen pistekuormituslähde. Kaiken lisäksi lä-

Halpa keino estää isoja onnettomuuksia.

hes kaikki tehtaasta valunut fosfori oli haitallisessa, leville käyttökel-

Naapurina voimala

KUVA:TOMI PARKKONEN

Vesivoiman vaikutuksia tutkitaan

poisessa muodossa.

Suomessa on pitkä kokemus vastaavanlaisen tuotannon valumavesien hallinnasta. Teknistä apua saatiin John Nurmisen Säätiöltä.

Vaikka Fosforitin alueelta valui fosforia valtavat määrät, se saatiin hallintaan suhteellisen pienillä investoinneilla.

– Suomenlahden leville käyttökelpoisesta kuormituksesta on Pietarin ja Fosforitin toimilla nyt saatu pois 60 prosenttia. Tämän pitäisi alkaa näkyä veden laadussa nopeasti, ensin lähialueella ja vähitellen myös lännempänä.

VILJAN HINTAKIN VAIKUTTAA ITÄMEREEN

Saaristomerellä tilanne ei ole aivan yhtä lupaava. Maatalous on Itämeren iso kuormittaja, eikä sen rehevöittäviä valumia ole saatu vähenemään. Pistekuormittajat on helpompi saada kuriin kuin maanviljelys.

Porvari ei kuitenkaan halua syyllistää yksittäisiä maanviljelijöitä. Ilmastonmuutos, Euroopan unionin ja Suomen maatalouspolitiikka sekä globaalit trendit ajavat kaikki kehitystä yhä

>>

– John Nurmisen Säätiö toimii Itämeren hyväksi tehokkaasti ja tuloksellisesti. Teemme säätiön kanssa mielellämme yhteistyötä, kiittää Ulla Rehell, Fortumin kestävän kehityksen johtaja.

Fortum ja John Nurmisen säätiö tekevät yhteistyötä jo toista kautta, uusi nelivuotiskausi alkoi tänä vuonna.

– Haemme kumppaneita, joiden toiminta on tavoitteellista ja mitattavissa. John Nurmisen säätiön toiminnalla on ollut selvät vaikutukset Itämereen.

Fortumin oma toiminta vaikuttaa vesistöihin kahdella tavalla: yhtiöllä on vesivoimatuotantoa Itämereen laskevissa joissa ja toisaalta rannikolla sijaitsevat voimalaitokset ottavat merestä jäähdytysvettä ja johtavat lämmenneen veden takaisin mereen. Vesivoiman tuotanto vaikuttaa muun muassa vedenpinnan korkeuteen ja virtaamaan. Nämä vaikutukset ovat useimmiten paikallisia.

Loviisan ydinvoimalaitos taas käyttää yhtiön suurimpana yksittäisenä vedenkuluttajana lähes 1 500 miljoonaa kuutiometriä jäähdytysvettä. Lämpimän jäähdytysveden purku Itämereen nostaa pintaveden lämpötilaa parin kilometrin säteellä 1-2 astetta.

Yhtiö rahoittaa ja osallistuu itse vesivoiman vaikutusten ja niiden lieventämisen tutkimiseen. Rehell huomauttaa, että yksittäisen yrityksen on toimittava ympäristölainsäädännön mukaan, mutta tämän lisäksi oman toiminnan ympäristövaikutuksiin on syytä kiinnittää huomiota laajemminkin.

– Itämeren reunavaltioissa asuville merellä on valtavan suuri virkistysarvo, Rehell muistuttaa.

Hän on itse seurannut purjehtijana meren tilaa kymmeniä vuosia. Meri on lähellä maallakin, sillä hän asuu Kirkkonummen Kantvikissa, meren tuntumassa.

– Muistan vielä hyvin hurjat hernerokkakesät 1997-98. Lapseni olivat silloin pieniä, ja merellä oli vaikea löytää paikkaa, jossa he olisivat voineet uida.

Aivan viime vuosina hän on huomannut, miten vesi on alkanut siellä täällä puhdistua.

– Rakkolevä on tullut paikka paikoin takaisin ja vesi selvästi kirkastunut.

Naapurina voimala

7

KUVA: JANNE LEHTINEN

20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0

1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2012

– Olen optimistinen, suunta on parempaan päin, sanoo John Nurmisen säätiön johtaja Marjukka Porvari.

>>

Meriveden rehevyys ja kesän levät ovat vähentyneet itäisellä Suomenlahdella jo yli viisi vuotta.

SUOMENLAHDELLA PAREMPI TILANNE

kuormittavampaan suuntaan.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren alueen maatalouteen, sillä

Säätiöllä riittää töitä myös tulevaisuudessa. Paraikaa toteutetaan

kun maa kuivuu etelämpänä, viljelyksiä siirretään yhä pohjoisem-

hankkeita 17 Itämeren alueen kaupungissa vuotuisten fosforipääs-

maksi – myös Itämeren alueelle. Euroopan unioni puolestaan sane-

töjen vähentämiseksi 2500 tonnilla vuoteen 2015 mennessä. Hank-

lee, että karjataloudessa syntyvä lanta on ajettava pelloille. Tehotuo-

keita toteutetaan esimerkiksi Valko-Venäjällä, josta ravinteita va-

tanto tietää paljon lantaa, ja pellolle ajettu ylimääräinen lanta siir-

luu Itämereen jokia pitkin.

tyy lopulta rehevöittämään merta.

Biologisen puhdistuksen ja kemikaalien avulla fosforista on

Globaalin viljakaupan hinnatkin tuntuvat Itämeressä. Vehnästä on viime vuosina saanut hyvän hinnan – ikävä kyllä se on yksi kuor-

mahdollista saada suodatettua jopa 97 prosenttia, typestäkin yli 90 prosenttia.

mittavimmista viljalajeista.

Käykö niin, että kun päästöt saadaan tehokkaasti vähene-

Kaiken päälle tulevat vielä meidän Itämeren maissa asuvien ihmisten kulutustottumukset: mitä paremmin pihvit maistuvat, sitä

mään, sinilevälautat ovat tulevaisuudessa historiaa ja meren vesi puhdasta?

enemmän ympäristö kuormittuu. Jos söisimme enemmän kasviksia,

– Olen optimistinen. Suomenlahdella vedenlaatu joka tapaukses-

eläimiä varten ei tarvitsisi kasvattaa niin paljon rehua, eivätkä ve-

sa paranee, Saaristomerellä ja Itämeren pääaltaalla kehitys on hi-

sistöt saastuisi yhtä paljon.

taampaa. Suunta on joka tapauksessa parempaan päin. • SUOMI NORJA

8

Naapurina voimala

Porvoo

Naantali

HTI

ENLA

SUOM

RUOTSI

Muuga VIRO

Brofjorden

Prinorsk Pietari VENÄJÄ

Göteborg

TAN SKA Fr ed er ic K ia bo alun rg d-

Itämeri on matala meri, joka on yhteydessä Pohjanmereen kapeiden ja matalien Tanskan salmien kautta.

Itämeren vesi vaihtuu hyvin hitaasti ja täydelliseen vaihtumiseen on arvioitu kuluvan noin 40 vuotta.

Itämeren valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä.

Kaikissa merta ympäröivissä maissa on paljon teollisuutta ja maataloutta, minkä vuoksi Itämereen on joutunut jo kauan ympäristömyrkkyjä ja ravinteita.

Lähde: Ympäristötieto

Ventspils Riika

Butinge Klaipeda

LATVIA

LIETTUA Kaliningrad

Rostock SAKSA

Gdansk PUOLA

VALKO-VENÄJÄ

Kartassa näkyvät Itämeren tärkeimmät öljysatamat.

ajankohtaista

KOONNEET: SEPPO IISALO, ANNE KUOKKANEN

Nyt on radonmittauksen aika Huoneilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla.

Kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan kahdella radonmittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Mittausajaksi suositellaan kahta kuukautta marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana.

Radonpitoisuuden mittauksen voi tilata

Aurinkotalouden professuuri Lappeenrantaan Lappeenrannan teknillinen yliopisto perustaa aurinkotalousprofessuurin, joka on tutkimusalallaan ensimmäinen Suomessa. Fortum tukee toiminnan käynnistämistä 75 prosentin osuudella viiden vuoden ajan, vuosina 2013–2017.

Fortum perustelee tukeaan sillä, että energiatoimiala on siirtymässä kohti aurinkotaloutta, joka perustuu joustavaan ja tehokkaaseen energiajärjestelmään sekä päästöttömään energiantuotantoon.

STUKista. STUKin palvelun hintaan (43,85 €) sisältyy asiakhttp://verkkokauppa.stuk.fi/

Hyvä tietää säteilystä

KUVA: SHUTTERSTOCK

kaalle postitettava radonmittauspurkki, analyysi ja tuloskirje.

Loviisan ydinvoimalaitoksen normaalista käytöstä lähiympäristön asukkaille koituva vuotuinen säteilyannos on niin pieni, ettei sitä pystytä mittauksin toteamaan. Laskennallisesti arvioituna se on suuruusluokaltaan enimmillään tuhannesosa luonnon lähteistä aiheutuvasta annoksesta.

Voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ympärivuotisesti asuvalle henkilölle aiheutuu voimalaitoksen päästöistä noin 0,001 mSv:n keskimääräinen altistus vuodessa. Tämä vastaa määrää, jonka loviisalainen saa luonnonsäteilystä muutaman tunnin aikana.

Esimerkkejä säteilyannoksista

Aurinkopaneeleilla sähköntuottajaksi?

Annosnopeus

Esimerkki

Pientalon omistajilla on nyt mahdollisuus hankkia

6000 mSv

Annos, joka äkillisesti saatuna saattaa johtaa henkilön kuolemaan

sähköntuottajaksi.

0,005 mSv/h

Tshernobylin onnettomuuden aikana suurin mitattu annosnopeus Suomessa

0,005 mSv/h

Annosnopeus lennettäessä 12 kilometrin korkeudessa

0,0002– 0,0004 mSv/h

Annosnopeus, jonka ylittyessä Suomen säteilyvalvontaverkon automaattinen säteilymittari hälyttää

0,00004 – 0,0003 mSv/h

Luonnon taustasäteily Suomessa

Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa.

Sen yksikkö on sievert (Sv). Lähde: STUK.fi

itselleen valmis aurinkopaneelijärjestelmä ja ryhtyä Fortumin lanseeraama avaimet käteen -aurinkopaneelipaketti sisältää esiselvityskäynnin asiakkaan luona, sähköverkkoon kytkettävän aurinkopaneelijärjestelmän sekä paneelien toimituksen ja asennuksen.

Fortum sitoutuu ostamaan mahdollisen ylijäämäsähkön Nord Poolin spot-tuntihintaan, josta vähennetään välityspalkkio 0,24 senttiä kilowattitunnilta.

Osoitteessa www.fortum.fi/aurinkopaketti voit testata

aurinkosähkön

tuotantomahdollisuutesi

sekä valita itsellesi sopivimman paketin neljästä eri kokovaihtoehdosta.

Naapurina voimala

9

ajankohtaista KUVA: PÄIVI AHVONEN

KOONNEET: SEPPO IISALO, ANNE KUOKKANEN

Blogi pitää ajan tasalla Ydinreaktioita-blogi on jokaisen ydinvoimasta kiinnostuneen aarreaitta, joka sisältää ajankohtaisten ja poleemisten kirjoitusten lisäksi kommentteja ja taustatietoa mielenkiintoisessa muodossa. www.ydinreaktioita.fi

UEFA NOTEERASI TUTOR-OHJELMAN Euroopan jalkapalloliitto UEFA on valinnut Fortumin Tutor-ohjelman Euroopan parhaaksi Grassroots-projektiksi. Palkinto luovutettiin Suomi–Ranska MMkarsintaottelun tauolla syyskuun alussa. ”Uskomme, että tämäntyyppisille sponsorointiohjelmille on tilausta yhteiskunnassa, sillä panostus lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja sitä kautta perheiden arkeen on sijoitus tulevaisuuteen. Haluamme aktiivisesti vaikuttaa omien sponsorointiohjelmiemme kautta tukemalla nimenomaan ruohonjuuritason toimintaa”, Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula totesi.

Aaltoenergian testaus etenee juhlarahasto Sitra tukevat hanketta

koottu turvallisuutta lisääviä ohjeita sähköjoh-

on suunnitellut aaltoenergiayksikön,

miljoonaluokan panostuksella. Ra-

tojen läheisyydessä työskenteleville. Sivustolta

jonka toimintaperiaate perustuu me-

hoituksen turvin AW-Energy aloittaa

löytyy myös herättäviä videoita sekä taustoittavia

renpohjaan lähelle rantaa asennetta-

kaupalliseen mittakaavaan tarkoite-

artikkeleita.

vaan saranoituun paneeliin. Rannalla

tun WaveRoller-laitteen kehityksen

www.hengenvaara.fi

olevaan sähköverkkoon liitettävä

ja pystyy varmistamaan Portugalin

paneeli muuttaa aaltojen edestakai-

Penichessä äskettäin käyttöön-

sen liikkeen sähköenergiaksi.

otetun 3 x 100 kW:n testilaitoksen

Fortum ja Suomen itsenäisyyden

käyttötestauksen valmistumisen.

Vuorovesi hyötykäyttöön Vuorovesi on kuun ja auringon aiheuttama ilmiö,

Fortum on saavuttanut jaetun en-

vuotena peräkkäin ja saavutti kaik-

joka on voimakkain päiväntasaajalla. Vuoroveden

simmäisen sijan pohjoismaisessa

kien aikojen parhaan tuloksensa,

liikkeet voidaan muuttaa sähköksi rakentamalla

Carbon Disclosure Leadership -in-

98/100 pistettä.

pato rannan edustalle ja käyttämällä hyväksi

deksissä, joka tarkastelee yritysten ilmastoasioiden raportointia.

Fortum sijoittui parhaaksi toisena

Naapurina voimala

Sähköalan toimijoiden yhteiselle sivustolle on

Aaltoenergiaa kehittävä AW-Energy

Hyvin raportoitu!

10

TIEDÄ ennen kuin toimit!

CDP:n vuosittainen Nordic 260

nousu- ja laskuveden korkeuseroa. Vuorovettä

-raportti julkaistiin lokakuussa Tuk-

voidaan hyödyntää sähköntuotannossa myös

holmassa.

turbiinien ja roottorien avulla.

Etsitkö tietoa Loviisan voimalaitoksesta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista asioista?

Käy verkkosivuillamme osoitteessa www.fortum.com/loviisa.

Kaikki viimeisimmät tiedotteemme löydät osoitteesta www.fortum.com/loviisa/ajankohtaista

Ydinenergia-alan sukupolvenvaihdos Suomessa tarvitaan ydinenergia-alalle

2400

noin

Tuki jatkuu Puhdas Itämeri -hankkeille John Nurmisen Säätiön Itämeri-työn tukemiseksi. Aiesopimuksen mukaan Fortum tukee Puhdas Itämeri -hankkeita vuosittain 100 000 eurolla vuosina 2012–2015.

Sopimus on suoraa jatkoa edelliselle, vuoden 2011 lopussa päättyneelle nelivuotiselle yhteistyölle.

KUVA: PEAK PRESS

Muistathan myös ilmaisen infopuhelimemme 0800 90535.

Numerossa on nauhoitettu tiedote, jos laitoksella on jotakin normaalista tuotantotilanteesta poikkeavaa toimintaa.

uutta osaajaa

2025 3300 1200

vuoteen

mennessä.

Alalla työskentelevistä noin henkilöstä

Loviisan Laivasillan kävelyreitti valaistiin 2011.

Pääsääntöisesti tarvittava työ-

Nyt valaistaan Haikarin rantaraitti Lohjalla

voima on korkeasti koulutettu-

Lohjalaiset ovat valinneet Haikarin rantaraitin

on siirty-

mässä eläkkeelle.

ja, yliopisto- tai ammattikorkeakoulutason osaajia. Arvio sisältyy ydinenergia-alan osaamistyöryhmän raporttiin, joka luovutettiin

Lohjan seudun tärkeimmäksi valaistuskohteeksi Fortumin ja Lohjan kaupungin järjestämissä Valovaaleissa. Kohteen rakentaminen on hyvässä vauhdissa kaivuutöiden juuri valmistuessa.

Upeaa ympäristövalaisua päästään juhlistamaan

keväällä työ- ja elinkeinoministeriölle.

avajaisten merkeissä joulukuussa.

Fortum on aikaisemmin toteuttanut Valovaalit Joensuun ja Loviisan kaupunkien kanssa.

Kaikkien alueiden valaisun suunnittelussa on otettu huomioon ympäristöön, energiansäästöön sekä valon laatuun ja näkömukavuuteen

KUVA: FORTUM OYJ, JUHA SAASTAMOINEN

liittyvät kysymykset.

Kampanja vauhditti järkevää energiankäyttöä Lähes tuhat yritystä, yhteisöä ja kotitaloutta osallistui Motivan järjestämään energiansäästöviikkoon 8.–14. lokakuuta. Kampanja saavutti jopa satojatuhansia ihmisiä. Monet tapahtumat jatkuvat vielä pitkälle ensi vuoteen.

Energiansäästöviikko muistuttaa suomalai-

Sähköautoille uusia pikalatauspisteitä

sia vuosittain tärkeästä asiasta: energiaa ja

Fortum ja Nissan ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Suomen pää-

materiaaleja järkevästi käyttämällä vähennäm-

teiden varsille perustetaan ensi vuoden aikana 20 pikalatauspistettä.

Sähköauton tyypillinen toimintasäde maantieajossa on 130 kilometriä tai jopa sen alle. Normaalilatauksella tyhjän akun lataaminen kestää 8–12 tuntia.

Pikalatauksella vastaavan energiamäärän siirto onnistuu reilussa puolessa tunnissa.

Kertalatauksen hinnaksi on arvioitu noin kymmenen euroa. Tästä energian hinnan osuus on 3,5-4 euroa.

me hiilidioksidipäästöjä ja muita toimintamme ympäristövaikutuksia.

Osallistujien kymmenet tapahtumat eri puolilla Suomea pitivät huolen siitä, että tietoa sai viikon aikana niin yrityksissä, kouluissa kuin erilaisissa yhteisöissäkin.

Naapurina voimala

11

| YDINJENGI | TEKSTI: REIJA KOKKOLA | KUVAT: ARI HAIMI

Nuoria osaajia tarvitaan Roni Pyörre aloitti heinäkuussa työt Loviisan ydinvoimalaitoksessa.

Hän suosittelee uutta työnantajaansa myös muille nuorille.

12

Naapurina voimala

HITSAAJA-ASENTAJA RONI PYÖRRE työskentelee keskittyneesti työparinsa kanssa työpisteessään Loviisan ydinvoimalaitoksessa.

Heinäkuun alussa työt voimalaitoksella aloitta-

– Vähän jännitti se, että olin hakeutumassa aivan erilaiseen, ainutlaatuiseen työympäristöön.

työpäivä venyy jopa seuraavaan aamuun.

Juttelimmekin paljon silloisesta työstäni Interma-

Kuulosuojaimet suojaavat työn ääniltä ja raitis-

rine Oy:ssä. Koulutus ja työkokemus ovat tärkei-

ilmamaskit pitävät hengityksen helppona. Hitsaa-

tä, mutta puhuimme jonkin verran myös siviili-

jat käyttävät TIG-hitsauslaitteita, joista ei liiemmin

elämästä: millainen perhe, mitä harrastan? Haas-

lähde käryä, mutta hiontapölyä ilmassa leijuu.

tattelussa tuli heti myös esiin voimalaitoksen nol-

tää riisuessaan maskinsa.

KOKENUT TYÖPARI AUTTAA

Hitsaaja-asentaja • Kotipaikka: Kotka • Aloitti työt Loviisan voimalaitoksella heinäkuussa 2012

telutilanteessa.

vision aikaan paiskitaan pitkiä päiviä, ja välillä

ta. Varusteet ovat huippuluokkaa, Roni Pyörre kiit-

25 vuotta

Roni täytti hakemuksen netissä ja sai kutsun haastatteluun. Jännitys laimeni nopeasti haastat-

nut nuori mies pääsi nopeasti tositoimiin, sillä re-

– Isossa yrityksessä ei tingitä työturvallisuudes-

RONI PYÖRRE,

kea hetki vaihtaa työpaikkaa.

Vaikka työ on etenkin revision aikaan fyysisesti raskasta, Pyörre sanoo viihtyvänsä erinomaisesti.

Uusi työntekijä on otettu kivasti vastaan.

– Ohjeistukset ovat hyvät, ja kokenut työpari auttaa. Tällä hetkellä työskentelen hitsaajan parina asentajan ja sepän työssä. Aina voi kysyä neuvoa, ja pitääkin kysyä, hän huomauttaa.

Pitkät työpäivät eivät harmita, sillä vapaatakin on. Ja revision ulkopuolella työaika on mu-

latoleranssi alkoholin suhteen. Itse pidän sitä tärkeänä seikkana turvallisuuden kannalta.

Roni Pyörre oli hakijoista ensimmäinen haastateltu, joten hän jäi odottamaan haastattelukierroksen päättymistä. Odottelu palkittiin: soitto valinnasta tuli parin kuukauden päästä.

– Aivan mahtava fiilis! Sitten tehtiin turvallisuusselvitys, jossa taustat tutkittiin. Kontolla ei saanut olla rötöksiä. Lääkärintarkastuksessa tehtiin myös alkoholikartoitus.

VAKAA TYÖNANTAJA

Aloittamaan Pyörre pääsi heinäkuun alussa, eli kesken kesälomakauden.

kavasti kiinteä, aamuseitsemästä puoli neljään.

– Ensimmäisenä työpäivänä oli viiden tun-

Työmatka Kotkan ja Loviisan välillä taittuu

nin mittainen tulokoulutus. Kävimme hake-

omalla autolla.

massa työvaatteet ja puhelimet. Oikeastaan en-

– Matkaan kuluu noin 45 minuuttia. Kyllähän se

simmäinen viikko oli tutustumista uuteen työ-

tietää pidennystä päivään, mutta siihenkin tottuu.

paikkaan. Onneksi revisio alkoi vasta kuukauden päästä, niin ehdin päästä hyvin kiinni työ-

ARVOSTAN TÄSSÄ MAAILMANTILANTEESSA VAKAATA TYÖNANTAJAA.” ERILAINEN TYÖPAIKKA

hön ja talon tapoihin.

Ronin mielestä yksi uuden työnantajan tärkeimmistä vahvuuksista on sen vakaus.

– Arvostan tässä maailmantilanteessa vakaata työantajaa. Ydinvoimalaitosta ei hevin hetkauteta.

Ja on palkkakin ihan kilpailukykyinen.

Oltiin keskellä helmikuun pakkasia, kun Roni

Roni Pyörre odottaa revision jälkeen alkavia

Pyörre näki lehdessä työpaikkailmoituksen: hit-

koulutuksia. Iso työnantaja tarjoaa nuorille myös

saaja-asentajaa tarvitaan Loviisan ydinvoima-

mahdollisuuden edetä.

laitokselle. Hän oli valmistunut levyseppähit-

– Lisäopinnotkaan ei ole poissuljettu vaihtoeh-

saajaksi Kotkan ammatillisesta koulutuskes-

to. Voin suositella ydinvoimalaitosta työpaikkana

kuksesta vuonna 2006, ja nyt tuntui olevan oi-

myös muille nuorille. •

Naapurina voimala

13

| IHMINEN | TEKSTI: PÄIVI AHVONEN | KUVA: EEVA KANGAS

Rakkaudesta

historiaan – ja Loviisaan Nuori taidehistorian opiskelija tuli museolle kesätöihin vuonna 1974.

Historia vei mennessään ja museo teki häneen syvän vaikutuksen.

Loviisan museojohtajana Pia Wilhelmson on nyt unelma-ammatissaan.

– KULTTUURIKAUPUNKIMME FANTASTINEN HISTORIA, kaupungin

na 2010, kulttuuritoimet yhdistettiin ja Pia Wilhelmsonista tuli sa-

synty, sen sijainti, Sibelius, kylpyläaika, linnoitushistoria ja meren-

malla kolmen muun museoyksikön johtaja.

kulku ovat muokanneet meitä vuosisatojen ajan ja vaikuttavat meihin edelleen, Pia Wilhelmson miettii työhuoneessaan museolla.

riittää ja aina uusia näyttelyitä valmistellessa löytää jotain uutta mie-

Perhe oli kiinnostunut historiasta, ja jo nuorena tyttönä Pia luki Loviisan historiasta kaiken mitä vain sai käsiinsä.

– Minulla naksahti päässä kun lukiolaisena vierailin Hugo Simber-

lenkiintoista tietoa.

TALO TÄYNNÄ JÄNNITTÄVIÄ KERTOMUKSIA

gin näyttelyssä. Halusin arkkitehdiksi tai sisustusarkkitehdiksi. Pää-

Loviisan museo tuottaa pysyvän näyttelyn rinnalle 6–7 erikoisnäytte-

dyin kuitenkin lopulta opiskelemaan taidehistoriaa, ja se herätti kiin-

lyä vuosittain. Pia Wilhelmson ja hänen kollegansa museoassistentti

nostukseni kaikkeen vanhaan.

Carina Nygård tutkivat taustat, suunnittelevat ja lopulta rakentavat useimmat näyttelyt itse.

AINA KULTTUURIN HYVÄKSI

– Rakastamme rakentamista. Itse tekeminen on antoisaa ja hyvää

Pia Wilhelmson on työskennellyt Loviisan kaupungilla lukuisissa

vastapainoa hallinnolliselle työlle. Näyttelyiden suunnittelu ja raken-

eri viroissa ja erilaisilla titteleillä, mutta aina kulttuurin hyväksi.

taminen on luovaa työtä. Yritämme keksiä näyttelyitä, jotka kytkey-

Kun Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal fuusioituivat vuon-

tyvät muutenkin ajankohtaisiin teemoihin.

K

14

– Loviisa on historian ystävälle kiitollinen kaupunki. Kerrottavaa

Naapurina voimala

A: UV

VI

RP

E IL

HT

IN

EN

MISSÄ MUUALLA VOI NAUTTIA kansainvälisesti korkeatasoisia kamarikonsertteja 15 tai 25 euron pääsymaksua vastaan? Ei missään.

Sibeliuspäivistä kiittäminen on niiden taiteellista johtajaa Jan Erik Gustafssonia, joka onnistuu kerta toisensa jälkeen luomaan mahtavan ohjelmiston ja etsimään siihen parhaat mahdolliset esiintyjät. Kun konsertit vielä pidetään upeissa puitteissa kuten kirkossa, Raatihuoneella tai Bongan linnassa, on taide-elämys täydellinen.”

KUKA? Pia Wilhelmson • Filosofian maisteri • Intohimona historia • Loviisan museojohtaja ja Loviisan museoja kulttuuritoimen johtaja Museo- ja kulttuuritoimen alaisuuteen kuuluvat mm. kulttuuritoimisto, Loviisan kaupungin soittokunta, Loviisan vierasateljee, Loviisan Sibeliuspäivät sekä Loviisan kaupungin museotoimi (Komendantintalo, Ruukin pajamuseo ja Viirilän kotiseutumuseo) • Rakentanut uransa aikana yli 100 erikoisnäyttelyä • Harrastaa historian lisäksi matkustamista, antiikkia, puutarhanhoitoa, ruuanlaittoa ja lukemista

– Olen etuoikeutettu, kun saan työskennellä näin hienossa miljöössä.

Pia Wilhelmson pitää tärkeänä, että jo päiväkotilapset tutustuvat museoon.

– He ovat vapaita ajattelijoita, heillä on luontainen kiinnostus historiaan. Museo ei ole pölyttynyt paikka, vaan talo täynnä jännittäviä

LOVIISA ON HISTORIAN YSTÄVÄLLE KIITOLLINEN KAUPUNKI.”

kertomuksia. Museon perusnäyttely edustaa yhteistä kulttuuriperin-

– Egypti-näyttelyn ansiosta saimme museon turvallisuuden ajan

töämme – vähän samaan tapaan kuin kirjastot – se täytyy siirtää uu-

tasalle, mistä olen erittäin onnellinen. Toivon, että lähivuosina voim-

sille sukupolville.

me uusia valaistuksen ja sähköt sekä jonakin päivänä saneerata kel-

UNELMISTA TOTTA

larin museokäyttöön.

Monen muuton jälkeen museo-esineitä luetteloidaan ajan tasalle.

Museonjohtaja ei haaveile Rembrandteista seinilleen, vaan iloitsee huo-

Lisäksi Pia Wilhelmson iloitsee valtavasti Strömforsin Ruukin paja-

mattavasti arkisemmista asioista. Yksi unelmista toteutui, kun museo

museosta, joka nyt kuuluu hänen vastuualueeseensa.

sai oman varastorakennuksen. Toinen ilon aihe oli Egypti-näyttely, jo-

– Minua kiehtoo se, että Ruukki ei ole vain paikka jossa on tehty rau-

ka tosin oli jo melkein liiankin iso projekti pienelle museolle.

taa. Ruukki on ollut yhteisö. Sen historian tutkiminen on kiehtovaa. •

Naapurina voimala

15

| YDINJÄTTEET | TEKSTI: SEPPO IISALO | KUVA: JANNE LEHTINEN

Ydinvoimayhtiöiden vastuu kestää siihen asti, kunnes loppusijoitus on hyväksyttävällä tavalla suoritettu, johtaja Sami Hautakangas sanoo.

”Huolehdimme ydinpolttoaineen koko elinkaaresta” Vastuu ydinjätehuollosta kuuluu Suomessa ja Ruotsissa ydinvoimayhtiölle.

Fortum huolehtii omalta osaltaan ydinpolttoaineen koko elinkaaresta.

SAMI HAUTAKANGAS, Fortumin ydinvoimatut-

don sekä Ruotsin Forsmarkin ja Oskarshamnin

Näin sanoo ydinenergialaki

kimuksesta ja ydinjätehuollosta vastaava johta-

laitosten osaomistaja.

”Ydinjätteet, jotka ovat

taavan on huolehdittava kaikista toimenpiteis-

syntyneet Suomessa tapah-

tä turvallisen loppusijoituksen toteuttamiseksi

Itse asiassa Fortumilla on hyvin poikkeuk-

tuneen ydinenergian käytön

sekä varauduttava taloudellisesti voimalaitok-

sellinen asema ydinjätehuoltotoiminnassa glo-

yhteydessä tai seurauksena,

sen tuotannon aikana näihin kustannuksiin.

baalistikin ajateltuna.

on käsiteltävä, varastoitava

Lainsäädännön selkeys on yksi syy siihen, et-

– Huolehdimme ydinpolttoaineen koko elin-

ja sijoitettava pysyväksi tar-

tä olemme mukana ensimmäisten joukossa to-

kaaresta. Tässä meillä on erinomainen mah-

koitetulla tavalla Suomeen.”

teuttamassa ydinjätteen loppusijoitusta.

dollisuus strategiamme mukaisesti vaikuttaa

Ydinenergialaki 11.12.1987/990, 6 a § (29.12.1994/1420)

1993: Loviisan voimalaitosjäteluolan rakentaminen alkaa.

1978: Käytetyn polttoaineen välivarastointi aloitetaan Loviisassa.

16

Naapurina voimala

ja, pitää lainsäädäntöä selkeänä ja velvoittavana.

– Seuraamme läheltä jätehuoltotoimien to-

– Ydinjätteitä tuottavasta toiminnasta vas-

teuttamista sekä Posiva Oy:ssä että Svensk

AINUTLAATUINEN MAHDOLLISUUS

kärnbränslehantering Ab:ssa.

ja näyttää tietä turvalliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen hiilidioksidivapaaseen ener-

Hautakangas muistuttaa, että Fortum omistaa Lo-

giantuotantoon myös ydinvoiman osalta, Hau-

viisan ydinvoimalaitokset ja on lisäksi Olkiluo-

takangas tähdentää. •

1996: Posiva Oy aloittaa toimintansa.

1996: Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset Loviisasta Venäjälle päättyvät.

2000: Olkiluoto valitaan käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikkakunnaksi.

1997: Loviisan voimalaitosjäteluola noin 100 metrin syvyydessä otetaan käyttöön.

2007: Nestemäisten jätteiden kiinteytyslaitos valmistuu Loviisassa.

2004: Maanalaisen Onkalon louhintatyöt alkavat Olkiluodossa.

Havainnekuva Loviisan voimalaitosten ydinpolttoaineen elinkaaresta keskiaukeamalla.

Ydinpolttoaineen elinkaar

i

KäRnBRänSLETS LIVSCYKEL

Ydinpolttoaineen elinkaareen kuuluvat louhinta ja rikastus, väkevöinti, polttoainesauvojen valmistus, käyttö ydinvoimalassa, välivarastointi ja loppusijoitus. Loviisassa näistä tapahtuu käyttö ydinvoimalassa sekä välivarastointi.

Avoin polttoainekierto tarkoittaa sitä, että käytetty polttoaine loppusijoitetaan sellaisenaan kestäviin kapseleihin suljettuina.

Kärnbränslets livscykel omfattar brytning, anrikning, koncentrering, tillverkning av bränslestavar, användning i reaktorn, mellanlagring och slutförvaring. Användningen i reaktorn och mellanlagringen sker i Lovisa. Med öppen bränslecykel avses att det uttjänta kärnbränslet slutförvaras som sådant inneslutet i hållbara kapslar.

Ydinjätteet

Av

oiN

po

lt

eki

ert

Öpp o –

rÄN eN B

SleCY

riKastus

en vin tii -aK all ea avf rK vt Ko gakti Hö

te jä

loppusijoitus 2020 Slutförvaring 2020

polttoainesauvojen valmistus

Tillverkning av bränslestavar

KäYttÖ Ydinvoimalassa

Användning i reakrorn

Anrikning

välivarastointi

Mellanlagring

louHinta

nä

VäLIVARASTOInTILAITOS

Ke a j - j os la l a i t de ta la e ma ima ch m vo g- o Lå

kel

Koncentrerering

Brytning

Ve

VäliVarastointilaitos

DRIFTAVFALLSGROTTA

HÖGaKtivt avFall Det högaktiva avfallet utgörs av uttjänt kärnbränsle medelaKtivt driFtavFall Bland annat vätskor, slam och jonbytarmassor innehållande radioaktiva sönderfallsprodukter lÅGaKtivt driFtavFall Skyddsplast från underhålls-, reparationsoch städningsarbete samt annat blandavfall

väKevÖinti

alKuvaiHeet venäjällä

KÄRNAVFALLSHANTERINGEN I LOVISA

De uttjänta bränsleknippena flyttas till bassänger i anslutning till reaktorerna där de får svalna. Efter några år flyttas de från reaktorhallen till ett mellanlager på anläggningsområdet där de förvaras i väntan på slutförvaring.

Efter tillbörlig behandling deponeras det låg- och medelaktiva avfallet i kraftverkets mellanlagringsoch slutförvaringsutrymme på cirka 110 meters djup.

KärnavFall

KorKea-aKtiivinen jäte Korkea-aktiivinen jäte on käytettyä polttoainetta KesKiaKtiivinen voimalaitosjäte Esimerkiksi radioaktiivisia halkeamistuotteita sisältävät nesteet, lietteet ja ioninvaihtomassat matala-aKtiivinen voimalaitosjäte Voimalaitoksen huolto-, korjaus- ja siivoustöissä kertyvät suojamuovit ja muut sekalaiset jätteet

iN toA

YDINJÄTEHUOLTO LOVIISASSA

Käytetyt jo tehonsa menettäneet polttoaineniput siirretään reaktorin vieressä oleviin vesialtaisiin jäähtymään. Muutaman vuoden kuluttua ne siirretään reaktorihallista laitosalueella sijaitsevaan erilliseen välivarastolaitokseen odottamaan loppusijoitusta.

Käsittelyn jälkeen matala- ja keskiaktiiviset jätteet kuljetetaan voimalaitoksen alapuolella, noin 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan välivarastointi- ja loppusijoitustilaan.

Voimalaitosjäteluola

s ät Ki kt e aKt ivt iiv dr in if t en av fal l

KUVA: ARI HAIMINEN

FAKTA

jä

Ys – r

Uraanin louhinta, rikastus ja polttoainesauvojen valmistus tapahtuu Venäjällä. Valmiit polttoaineniput kuljetetaan Loviisan voimalaitokselle.

slan

d

inledande Faser i rYssland

Uranbrytningen, anrikningen och tillverkningen av i Ryssland. De användningsklara bränsleknippena bränslestavar sker transporteras till Lovisa kraftverk.

loV i i s a l oV i s n Vo i m a kr a aft laito Ver s k loppusijoitus eurajoen olKiluotoon

Välivarastoinnin jälkeen käytetty polttoaine kuljetetaan Eurajoelle loppusijoitettavaksi noin 500 metriä maanpinnan alapuolelle kallioperään.

slutFÖrvarinG i olKiluoto i euraÅminne

18

Naapurina voimala

Efter mellanlagringen transporteras det uttjänta kärnbränslet till Euraåminne för slutförvaring i berggrunden på 500 meters djup under markytan.

loppusijoitus

Slutförvaring

ol

ki

lu

ot

o

Naapurina voimala

Valtaosa Loviisan voimalaitoksella syntyvästä jätteestä on matala-aktiivista. Se koostuu tavanomaisesta huoltojätteestä, kuten eristemateriaaleista, vanhoista työvaatteista, pyyhkeistä, suojakäsineistä, koneen osista ja muovista. Jätteet pakataan 200 litran tynnyreihin ja varastoidaan voimalaitoksen alapuolella, noin 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan välivarastointi- ja loppusijoitustilaan, kertoo reaktori-insinööri Tomi Nurminen.

Ydinjätehuoltorahastossa 1,9 miljardia euroa Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on kerätä varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseen. Näin varmistetaan se, että ydinjätehuolto pystytään hoitamaan kaikissa olosuhteissa.

Tällä hetkellä rahaston varat ovat noin 1,9 miljardia euroa.

2020: Loppusijoitus Eurajoen Olkiluotoon alkaa.

2012: Loviisan voimalaitoksen alapuolella, noin 110 metrin syvyydessä sijaitseva matala- ja keskiaktiivisten jätteiden uusi laajennettu välivarastointi- ja loppusijoitustila otetaan käyttöön.

Ydinpolttoaineen elinkaari YDINVOIMALOIDEN POLTTOAINEENA käytettävä uraani on peräisin kallioperästä. Polttoaineketjun alkupäässä uraanimalmi jalostetaan ydinpolttoainenipuiksi.

FORTUM HANKKII POLTTOAINEEN venäläiseltä TVEL-yhtymältä, joka toimittaa valmiit polttoaineniput Loviisan voimalaitokselle, missä polttoaine varastoidaan voimalaitoksen yhteyteen rakennettuun tuoreen polttoaineen kuivavarastoon odottamaan vaihtoseisokkia.

Vuosihuollon yhteydessä reaktorista poistetaan suunnitellun käyttöikänsä saavuttaneet polttoaineniput – tyypillisesti noin neljännes polttoaineesta – ja korvataan tuoreilla polttoainenipuilla.

Käytetyt jo tehonsa menettäneet polttoaineniput siirretään reaktorin vieressä oleviin vesialtaisiin jäähtymään muutamaksi vuodeksi.

Jäähtymisen ja säteilyn alenemisen jälkeen niput pakataan käytetyn polttoaineen kuljetussäiliöön ja siirretään reaktorihallista laitosalueella sijaitsevaan erilliseen välivarastolaitokseen odottamaan loppusijoitusta.

SUOMESSA KÄYTETTYÄ YDINPOLTTOAINETTA ei jälleenkäsitellä, vaan se loppusijoitetaan sellaisenaan kestäviin kapseleihin suljettuna kallioperään. Tätä kutsutaan avoimeksi polttoainekierroksi.

Posiva Oy vastaa käytetyn polttoai-

19

neen kuljetuksesta Loviisasta Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevaan loppusijoituslaitokseen, joka on noin 500 metrin syvyydessä kallioperässä. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.

MATALA- JA KESKIAKTIIVISTA VOIMALAITOSJÄTETTÄ syntyy Loviisan voimalaitoksen huolto- ja korjaustöiden yhteydessä sekä radioaktiivisten prosessivesien puhdistuksessa, yhteensä 100–150 m3 vuodessa.

Valtaosa voimalaitoksella syntyvästä jätteestä on matala-aktiivista. Se koostuu pääosin tavanomaisesta huoltojätteestä, kuten eristemateriaaleista, vanhoista työvaatteista, pyyhkeistä, suojakäsineistä, koneen osista ja muovista.

Ne pakataan 200 litran tynnyreihin, jotka puristetaan puoleen alkuperäisestä tilan säästämiseksi. Vuosittain kertyy 500–1000 huoltojätetynnyriä.

Voimalaitoksen käytössä syntyvät keskiaktiiviset jätteet, esimerkiksi radioaktiivisia halkeamistuotteita sisältävät nesteet, lietteet ja ioninvaihtomassat, kiinteytetään sementin ja lisäaineiden kanssa teräsbetonisiin jäteastioihin. Astia suljetaan valamalla siihen betonikansi.

Käsittelyjen jälkeen matala- ja keskiaktiiviset jätteet kuljetetaan voimalaitoksen alapuolella, noin 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan välivarastointi- ja loppusijoitustilaan. Kiinteytettyjä keskiaktiivisia jätteitä varten loppusijoitustilaan on rakennettu erityinen betonikaukalo.

Asiantuntijoina Sami Hautakangas ja Tomi Nurminen

Naapurina voimala

17

YDINPOLTTOAINEEN ELINKAARI KÄRNBRÄNSLETS LIVSCYKEL

Ydinpolttoaineen elinkaareen kuuluvat louhinta ja rikastus, väkevöinti, polttoainesauvojen valmistus, käyttö ydinvoimalassa, välivarastointi ja loppusijoitus. Loviisassa näistä tapahtuu käyttö ydinvoimalassa sekä välivarastointi.

Avoin polttoainekierto tarkoittaa sitä, että käytetty polttoaine loppusijoitetaan sellaisenaan kestäviin kapseleihin suljettuina.

Kärnbränslets livscykel omfattar brytning, anrikning, koncentrering, tillverkning av bränslestavar, användning i reaktorn, mellanlagring och slutförvaring. Användningen i reaktorn och mellanlagringen sker i Lovisa. Med öppen bränslecykel avses att det uttjänta kärnbränslet slutförvaras som sådant inneslutet i hållbara kapslar.

YDINJÄTTEET

KÄRNAVFALL

KORKEA-AKTIIVINEN JÄTE Korkea-aktiivinen jäte on käytettyä polttoainetta

HÖGAKTIVT AVFALL Det högaktiva avfallet utgörs av uttjänt kärnbränsle

KESKIAKTIIVINEN VOIMALAITOSJÄTE Esimerkiksi radioaktiivisia halkeamistuotteita sisältävät nesteet, lietteet ja ioninvaihtomassat

MEDELAKTIVT DRIFTAVFALL Bland annat vätskor, slam och jonbytarmassor innehållande radioaktiva sönderfallsprodukter

MATALA-AKTIIVINEN VOIMALAITOSJÄTE Voimalaitoksen huolto-, korjaus- ja siivoustöissä kertyvät suojamuovit ja muut sekalaiset jätteet

O AV

PO IN

L

A TTO

INE

K

TO IER

–

E ÖPP

LÅGAKTIVT DRIFTAVFALL Skyddsplast från underhålls-, reparations- och städningsarbete samt annat blandavfall

N BR

EC ÄNSL

YKEL

VÄKEVÖINTI

POLTTOAINESAUVOJEN VALMISTUS

Tillverkning av bränslestavar

Koncentrerering

RIKASTUS Anrikning

LOUHINTA Brytning

ALKUVAIHEET VENÄJÄLLÄ

VE

N

ÄJÄ

–

Uraanin louhinta, rikastus ja polttoainesauvojen valmistus tapahtuu Venäjällä. Valmiit polttoaineniput kuljetetaan Loviisan voimalaitokselle.

18

Naapurina voimala

SL RYS

AND

INLEDANDE FASER I RYSSLAND

Uranbrytningen, anrikningen och tillverkningen av bränslestavar sker i Ryssland. De användningsklara bränsleknippena transporteras till Lovisa kraftverk.

YDINJÄTEHUOLTO LOVIISASSA

Käytetyt jo tehonsa menettäneet polttoaineniput siirretään reaktorin vieressä oleviin vesialtaisiin jäähtymään. Muutaman vuoden kuluttua ne siirretään reaktorihallista laitosalueella sijaitsevaan erilliseen välivarastolaitokseen odottamaan loppusijoitusta.

Käsittelyn jälkeen matala- ja keskiaktiiviset jätteet kuljetetaan voimalaitoksen alapuolella, noin 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan välivarastointi- ja loppusijoitustilaan.

VOIMALAITOSJÄTELUOLA

S ES el JÄT KIA ak E K TII tiv VI td NE rif N tav fal l

KÄYTTÖ YDINVOIMALASSA Användning i reakrorn

De uttjänta bränsleknippena flyttas till bassänger i anslutning till reaktorerna där de får svalna. Efter några år flyttas de från reaktorhallen till ett mellanlager på anläggningsområdet där de förvaras i väntan på slutförvaring.

Efter tillbörlig behandling deponeras det låg- och medelaktiva avfallet i kraftverkets mellanlagrings- och slutförvaringsutrymme på cirka 110 meters djup.

VÄLIVARASTOINTILAITOS

DRIFTAVFALLSGROTTA

K A - J TO A I d L TA ALA me MA IM och VO gLå

KÄRNAVFALLSHANTERINGEN I LOVISA

VÄLIVARASTOINTILAITOS

N NE VI I I KT ll A-A avfa E t RK i v KO gakt Hö

TE JÄ

LOPPUSIJOITUS 2020 Slutförvaring 2020

VÄLIVARASTOINTI Mellanlagring

LOV I I SA N L OV I S A VO I M A L KRA FTV AITOS ERK LOPPUSIJOITUS EURAJOEN OLKILUOTOON

Välivarastoinnin jälkeen käytetty polttoaine kuljetetaan Eurajoelle loppusijoitettavaksi noin 500 metriä maanpinnan alapuolelle kallioperään.

SLUTFÖRVARING I OLKILUOTO I EURAÅMINNE

Efter mellanlagringen transporteras det uttjänta kärnbränslet till Euraåminne för slutförvaring i berggrunden på 500 meters djup under markytan.

LOPPUSIJOITUS Slutförvaring

OL

KI

LU

OT

O

Naapurina voimala

19