Naapurina Voimala by creative peak

naapurina 1 | 2012

Teemana aurinkoenergia

6 johtaja Petra Lundström visioi 18 Auringon merkitys ihmiskunnalle

Haastattelussa lintuharrastaja Rolle Hällfors

a pu la N r a vo ina aap im v u la al oim rin a N a aa N ala vo a i

9 Hyvän mielen mökkisähkö

| Sisältö |

3 4 6 9 10 12 14 16 18

| Pääkirjoitus |

Naapuruus: Kahden, kolmen ja neljänkin kerroksen väkeä Ajankohtaista: Uusi dieselvaravoimalaitos, Fortum Cup Lisäenergiaa auringosta mökkisähköä auringosta Uutta tietoa meriveden lämpötiloista ja virtauksista Ajankohtaista maailmalta Ydinjengi: Näin tieto siirtyy

Kohti kevätaurinkoa Viime vuoden syksyllä valmistuneet turvallisuusarvioinnit osoittivat, että Loviisan voimalaitoksen suunnitteluperusteet ja varautuminen ulkoisiin uhkatekijöihin ovat oikein mitoitettuja. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti selvittelemme kuitenkin koko ajan mahdollisuuksia edelleen paran-

kiikarissa linnut

taa voimalaitoksen turvallisuutta. Voimalaitokselle on esimerkiksi valmistu-

Aurinko

nut uusi dieselvaravoimalaitos, voimalaitosjätteen varastointia on parannettu ja neljän ilmajäähdytystornin suunnittelutyö on käynnissä.

Uskon, että kesäkuussa valmistuvat eurooppalaiset turvallisuusarvioinnit tulevat osoittamaan suomalaiset ydinvoimalaitokset nyt tarkastelluilla osaalueilla myös turvallisiksi ja suunnitellut turvallisuusparannukset oikeiksi. Vuosi 2011 oli yksi Loviisan voimalaitoksen parhaimpia turvallisuuden ja käytettävyyden kannalta. Vaikka hyvät tulokset eivät ole tae tulevaisuudesta, luovat ne Fortumin ydinvoimatoimintojen turvallisuustietoisille ammattilaisille erittäin hyvät edellytykset parantaa edelleen voimalaitoksemme turvallisuutta. Loviisan tuulivoimahanke Hattomissa on edennyt kaavoitusvaiheeseen. Kaavoituksen yhteydessä pyritään mahdollisimman tarkasti selvittämään hankkeeseen liittyviä ympäristövaikutuksia ja edellytyksiä rakentaa kaksi tai kolme tuulivoimalaitosta kaupungilta vuokratulle alueelle. Fortumin tavoitteena on saada asemakaava Loviisan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi vuoden lopulla. Tuulivoimalaitosten

naapurina

rakentaminen edellyttää laajaa keskustelua hyödyistä ja haitoista. Pyrkimyksenä on löytää ratkaisuja, joissa haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Vali-

Päätoimittaja: Peter Tuominen, peter.tuominen@fortum.com Toimituspäällikkö: Anne Muhonen, anne.muhonen@fortum.com Julkaisija: Fortum, Loviisan voimalaitos Atomitie 700, PL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 4511 www.fortum.com/fi Toimitus: peak press & productions oy AD: Sanna Nylén Toimittajat: Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Kirsi Riipinen Kannen kuva: Sanna Nylén / peak press Painopaikka: Lönnberg Painot Oy

giantuotantomuotoja, joissa ei hyötyjen lisäksi olisi myös haittapuolia. Haluan Loviisan voimalaitoksen ja koko Fortumin puolesta toivottaa kaikille seudun asukkaille ja tänne tuleville kesäasukkaille oikein hyvää kevättä.

Peter Tuominen Yhteiskuntasuhdepäällikkö

kuva: päivi ahvonen

tettavasti ei ole olemassa sellaisia enerNaapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin.

naapuruus Teksti: päivi ahvonen | Kuva: virpi lehtinen

Kahden, kolmen ja neljänkin kerroksen väkeä Nak, nak, kop, kop. Nakutus kuuluu ja pauke käy. Majanväkerrys tai -rakennussesonki on taas edessä. Mitä jos ojentaisit auttavan käden ahkerille majanrakentajille? Tulee tukevampi tönö. Näistä ensiaskelmista sitä naapurisopuakin harjoitellaan. Keneltä lainasinkaan vasaran? Olikohan tämä petkele meidän? Ole hyvä naapuri majalliselle lapsia. He ovat tulevaisuuden hyvän naapuruuden rakentajia.

Naapurina voimala 3

ajankohtaista Koonneet: seppo iisalo, Anne muhonen

Neljä ilmajäähdytystornia Hästholmenille Loviisan voimalaitoksen turvallisuutta parannetaan edelleen rakentamalla lähivuosina ilmajäähdytystorneja, joita voidaan käyttää reaktoreiden jäähdyttämiseen sellaisissa onnettomuustilanteissa, joissa merivettä ei voitaisi käyttää esimerkiksi samanaikaisesti sattuneen suuren öljyturman takia. Ilmajäähdytystorneja rakennetaan yhteensä neljä, eli kaksi molemmille laitosyksiköille. Tornien suunnitteluun ja rakentamiseen menee arviolta kolme vuotta.

Ei yhtään INES-tapahtumaa 2011

Voimalaitosjätteen välivarastointia parannettiin Loviisan voimalaitoksen yhteydessä, noin 110 metrin syvyydessä sijaitsevan matala- ja keskiaktiivisten jätteiden uusi välivarastointi- ja loppusijoitustila otetaan käyttöön loppuvuonna 2012. Tiloja on laajennettu noin 15 000 kuutiometrillä. – Laajennuksella lisättiin huoltojätteen välivarastointimahdollisuuksia, mikä parantaa jätteiden lajittelumahdollisuuksia ja vähentää siten niiden loppusijoitusmäärää, kertoo jaospäällikkö Heidi Lampén. Tila on tehty sillä silmällä, että tulevaisuudessa sinne voidaan loppusijoittaa jätteitä. – Luvittaminen loppusijoitustilaksi tehdään purkujätetilojen louhintojen yhteydessä. Purkujätetilojen louhiminen pitää

Fortumin Loviisan voimalaitoksella oli turvallinen ja hyvä tuotantovuosi 2011. Laitoksella ei ollut yhtään kansainväliselle vakavuusasteikolle (INES) yltänyttä ydin- tai säteilyturvallisuuden kannalta merkityksellistä tapahtumaa. Ydinvoimalaitoksen käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin oli kansainvälisesti erittäin korkea, 94,3 prosenttia. Laitos oli koko käyttöjakson ajan täydessä tuotannossa lukuun ottamatta yhtä 2,5 vuorokauden tuotantokatkosta ykkösyksiköllä helmikuun lopulla 2011. Seisokin aikana korjattiin yhden höyrystimen yhden putken laippatiivisteen vuoto. Voimalaitoksella tuotettiin sähköä 8,06 terawattituntia, mikä on noin 10 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Sillä lämmittäisi noin 400 000 omakotitaloa.

aloittaa viimeistään vuonna 2024. + 12 m Pääporras

Sukupolvenvaihdos jatkuu Loviisan voimalaitokselle rekrytoitiin viime vuonna 23

Hissi- ja porraskuilu Ajotunneli maan pinnalle

Huoltojätteen tilat

Valvonta- ja huoltotilat - 110 m

Poistoilmakuilu +4m

Kiinteytetyn jätteen tila

uutta vakituista henkilöä. Vuoden aikana jäi eläkkeelle kymmenkunta henkilöä. Avoimiin tehtäviin tulleiden hakemusten runsas määrä osoittaa voimalaitoksen olevan haluttu työpaikka. Voimalaitoksen noin 500 oman työntekijän lisäksi laitoksella työskentelee yli 100 vakinaista muiden yritysten palveluksessa olevaa työntekijää.

laajennus

4 Naapurina voimala

Yhdystunneli - 112 m

Loviisan alueella Fortum on merkittävin yksityinen työnantaja.

Fortum Cup elokuussa Fortum Cup järjestetään 11.–12.8. viikonloppuna Loviisan vierekkäisillä nurmikentillä. Turnaukseen voivat osallistua vuosina 2000–2005 syntyneet tyttö- ja poikajoukkueet. – Jokaiseen ikäryhmään mahtuu kahdeksan joukkuetta, ja peliaika on 2 x 15 minuuttia. Ilmoittautuminen jatkuu kesäkuun loppuun asti, kertoo turnausvastaava Niclas Mattsson FC Loviisasta. Tapahtuma on osa Fortumin tutor-ohjelmaa. Mukana on useita tutoreita, jotka tarkkailevat otteluita, tekevät havaintoja ja antavat pelin jälkeen palautetta valmentajille. – Jalkapallon oppimisessa ottelut ovat olennaisen

tutoreista. Paikan päällä yleisö pääsee nauttimaan paitsi otteluista myös buffet-pöydän antimista. www.fortumtutor.fi, www.fcloviisa.fi

na naapuri 1 | 2012

Naapurina voimala na Teemea n rgia e o k in myös netissä aur

vuodenvaihteessa noin 10 megawatin dieselvaravoimalaitos. – Laitos parantaa turvallisuutta äärimmäisissä poikkeustilanteissa, joissa ulkoinen sähköverkko on menetetty eivätkä voimalan muut lisä- ja varasähköjärjestelmät syystä tai toisesta ole käytettävissä, kertoo kunnossapitoyksikön päällikkö Pertti Salonen. Dieselvaravoimalaitos on tehty kestämään jopa hirmumyrskyjä. Se on rakennettu 7,5 metrin korkeudelle merenpinnan tasosta. Valmistaja on kotimainen Wärtsilä.

Naapurina voimala ilmestyy kaksi kertaa M VISIOI DSTRÖ RA LUN KÖ TAJA PET KKISÄH 6 JOH LLE LEN MÖ ÄN MIE ISKUNNA 9 HYV TYS IHM N MERKI RINGO 18 AU

vuodessa. Se jaetaan Loviisan seudulla

s Hällfor ttelussa Haasta astaja Rolle rr lintuha

kaikkiin kotitalouksiin. Naapurina a

Loviisan voimalaitoksen alueelle 110 kV:n kytkinlaitoksen läheisyyteen valmistui

Isotalo, joka on yksi turnaukseen osallistuvista Fortum-

Uusi dieselvaravoimalaitos kestää hirmumyrskytkin

tään kokeilemaan vastustajan kanssa, kertoo Harri

p vo urin im a ala voim N N vo aap aap Naa ala im uri u p Na ala na rina uri na apu vo v im oim vo rin a ala ala im ala voim Na N ala ap aap uri u na rina vo im ala

kuva: tomi parkkonen

tärkeitä, kun harjoituksissa läpi käytyjä asioita pääs-

voimala on luettavissa myös sähköisesti osoitteessa www.fortum.com/julkaisut. Arkistosta löytyy sekä viimeisin että aiemmin ilmestyneet numerot selailtavina verkkoversioina.

Naapurina voimala 5

| VISIO | Teksti: Kirsi Riipinen | kuva: janne lehtinen

Lisäenergiaa

auringosta

Aurinkoenergian käyttö maailmalla kasvaa hurjaa vauhtia. Aivan mahdoton visio ei ole sekään, että tulevaisuudessa jopa Loviisan kokoinen voimalaitos pyörisi Suomessa aurinkoenergialla.

Petra Lundström ymmärtää epäileviä tuomaksia.

jota saadaan katolle asennetun aurinkopaneelin ansi-

Ei meidän tarvitse kuin vilkaista auringonsäteilystä

osta. Ja pitkillä patikkaretkillä kännykät ladataan au-

kertovaa karttaa, niin empijöiden kanta tulee selväksi:

rinkoenergiaa hyödyntävällä laturilla.

Suomi on suurin piirtein huonoin mahdollinen paikka, kun katsotaan, miten auringonsäteet leviävät maa-

Huikeat kasvuennusteet

pallolle.

Lundström ennustaa, että seuraavaksi yleistyvät jo ra-

Lundström toimii Fortumin aurinkoenergialiiketoiminnan kehittämisestä vastaavana johtajana.

kaisut, jotka hyödyntävät aurinkoenergiaa.

– Aurinkoenergiasta ei todennäköisesti tule Suo-

– Rakennetun ympäristön energiatehokkuusvaa-

messa sitä suurta, kaikkia energiakysymyksiä ratkai-

timukset tiukkenevat jatkuvasti. Eristysten pitää ol-

sevaa lähdettä, mutta yhtenä lisäenergian lähteenä si-

la hyvät, ja energiatehokkuutta voidaan parantaa esi-

tä voitaisiin käyttää kyllä nykyistä enemmän, Lund-

merkiksi aurinkosähköpaneeleilla.

ström sanoo. Hyödynnetäänhän sitä jo nykyäänkin. Monen mökillä luetaan iltaisin hyvinkin myöhään, kiitos valon,

6 Naapurina voimala

kennusvaiheessa taloihin liitettävät integroidut rat-

Idea on silloin se, että kaikkea tarvittavaa energiaa ei tarvitse ostaa verkosta, kun osa siitä tulee paneeleista omalta katolta.

Miksi aurinkoenergian käyttö on Suomessa lapsenkengissä? • Pohjoinen sijainti ja pitkä pimeä talvijakso • Hinta: sähkön hinta on täällä esimerkiksi KeskiEurooppaa halvempaa eikä ole kannustanut ihmisiä omien aurinkopaneeleiden hankkimiseen. • Ennakkoluulot: kuluttajat eivät ole huomanneet, että paneelien tekniikka on kehittynyt ja hinnat halventuneet. • Varastointi- ja siirtohaasteet.

Petra Lundström toimii Fortumin aurinkoenergialiiketoiminnan kehittämisestä vastaavana johtajana.

Siirtymäajan energiaa Maailmalla, esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa aurinkoenergian hyödyntäminen kasvaa hurjaa vauhtia. – Euroopassa rakennettiin viime vuonna eniten nimenomaan aurinkosähkökapasiteettia. Kasvuennusteet ovat vielä huikeampia. Vuoteen 2020 mennessä aurinkosähkön tuotannon ennustetaan olevan 5–10 kertaa suurempaa kuin nyt. Yhä parempaa ja halvempaa tekniikkaa Suosion kasvun selittää halventunut tekniikka: aurinkosähköpaneelien hinta on lähes puolittunut viime vuosien aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aurinkoenergia on yhä kilpailukykyisempää. Esimer-

• Aurinkotalouteen kuuluvat suoran aurinkosähkön ja -lämmön lisäksi aurinkoon perustuvat energiamuodot, kuten bio-, vesi-, aalto- ja tuulienergia sekä maalämpö. • Fortumissa on käynnissä useita aurinkosähkön kehityshankkeita aurinkoenergian valtavan potentiaalin hyödyntämiseksi. • Fortum tutkii esimerkiksi aaltovoimaa Ruotsin länsirannikolla Smögenissä yhteistyössä Seabased Industryn kanssa. • Fortum on mukana myös suomalaisessa Waveroller-kehityshankkeessa, jossa muunnetaan aaltojen energiaa sähköksi lähellä rantaa. • Fortum rakentaa bioöljylaitoksen Joensuun voimalaitoksen yhteyteen. Integroitu ns. nopeapyrolyysitekniikkaan perustuva bioöljylaitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

Naapurina voimala 7

kWh/kWp

Aurinkoenergian saatavuus kuukausittain, Helsinki–Sisilia-vertailu

300

225

SEuraavaksi yleistyvät jo rakennusvaiheessa

150

taloihin liitettävät integroidut ratkaisut.

tammi helmi maalis huhti touko Helsinki

kesä

heinä

elo

syys

loka marras joulu

Sisilia

kiksi kalliin sähkön Keski-Euroopassa ihmiset hankkivat

ketoimintamahdollisuuksia. Lundström on mukana kuu-

yhä useammin omia aurinkopaneeleja katoilleen.

sihenkisessä tiimissä, jonka on määrä saada selvityksensä

Lundström arvelee, että Etelä-Euroopassa, jossa aurin-

kesään mennessä valmiiksi.

koa saadaan Keski-Eurooppaakin enemmän, aurinko kil-

Isoja kysymyksiä on lukuisia. Mitä Fortumin pitäi-

pailee tosissaan muiden energialähteiden kanssa tämän

si nyt tehdä? Jos yhtiö mielii bisnekseen mukaan, mi-

vuosikymmenen loppupuolella.

ten ja millä aikataululla tulisi edetä? Ensimmäiset jou-

Aurinkosähköpaneelien hinta alkoi tulla ryminällä alas,

tuvat maksamaan kehitystyöstä eniten, mutta jos liik-

kun niitä ryhdyttiin valmistamaan Kiinassa. Markkinoil-

keelle lähtee liian myöhään, menettää hyviä mahdolli-

la alkaa olla myös uutta aurinkotekniikkaa, johon kuuluu

suuksia. Ketkä voisivat olla partnereita ja mille mark-

energian varastointia tai selvästi aiempaa parempi hyöty-

kinoille tulisi suunnata?

suhde. Uusin ja hienostunein tekniikka maksaa vielä, mut-

Yksi iso kysymys on auringosta saatavan energian va-

ta kunhan senkin hinta alenee, aurinkoenergialla toimi-

rastoiminen. Ainakaan toistaiseksi sähkön varastoiminen

vat isotkin voimalaitokset voivat hyvin olla todellisuutta.

isossa mittakaavassa ei ole kannattavaa.

Auringon avulla voi tehdä paljon enemmän kuin suo-

Toinen iso kysymys on energian siirtämisen mah-

malaisilla mökeillä on totuttu tekemään. Esimerkiksi Kii-

dollisuus: olisiko mahdollista, että tulevaisuudessa au-

nassa ja osassa Eurooppaa lämmitysjärjestelmät toimi-

rinkoenergiaa tuotaisiin Eurooppaan vaikka Saharas-

vat yksinkertaisen katolla olevan keräimen avulla. Paitsi

ta asti. Toistaiseksi kannattavaa ratkaisua ei ole ole-

asuntoa, sen avulla voidaan myös lämmittää käyttövettä.

massa, mutta kuka tietää, jos tulevaisuuden tekniikka

Paahteisilla ja kuumilla seuduilla aurinkoa voidaan

taipuu tähänkin. Sähköä kyetään jo nyt siirtämään tu-

käyttää myös jäähdytyksessä.

hansia kilometrejä.

Fortum tutkii mahdollisuuksia

koisilla alueilla niin halvalla, että sitä kannattaa siirtää

Sähköyhtiötkin ovat kiinnostuneet kehityksestä. Fortum

hyvin pitkiä matkoja. •

– Ratkaisevaa on, saadaanko energia tuotettua aurin-

päätti viime syksynä alkaa selvittää aurinkoenergian lii-

Tulevaisuuden keskittävä laitos Aurinkosähkön mahdollisuuksia tutkitaan eri puolilla maailmaa nyt ahkerasti. Yksi mielenkiintoinen sovellus on keskittävä laitos, jossa auringonvalon talteenottoa tehostetaan peilien avulla. Peilit heijastavat auringonsäteet korkealla tornin päässä olevaan keräimeen, josta se siirretään varastojärjestelmään. Teho saadaan keskittävässä laitoksessa niin hyväksi, että sen on mahdollista pyörittää satojen megawattien turbiinilaitosta. Myös aurinkopaneeleiden kennot ovat kehittyneet ja kehittyvät edelleen. Perinteisesti aurinkoenergian hyötykäyttö on vaatinut suuria paneeleja ja paljon tilaa, mutta kehittyessään paneelit saadaan yhä tehokkaammiksi ja kooltaan pienemmiksi. Silloin niitä on helpompi sijoittaa myös tiheästi asutuille alueille.

8 Naapurina voimala

Mökkisähkö auringosta

Aurinkosähköjärjestelmän toiminnan kannalta on tärkeää, että kaikki komponentit on suunniteltu toimimaan keskenään ja että järjestelmän laajentaminen myöhemmin on mahdollista.

Palkintona hyvä mieli

Oletko harkinnut aurinkoenergiajärjestelmän rakentamista mökille? Asentaminen maksaa, mutta jatkossa voit nauttia puhtaasta sähköstä. Teksti: Seppo Iisalo | kuva: jukka salminen

Tyypillinen sähköliittymän korvike mökillä on akuilla ja aurin-

telineiden avulla. Tärkeintä on, että aurinko pystyy esteettömäs-

kopaneeleilla toimiva 12 voltin (V) järjestelmä, jossa vaihtomuun-

ti paistamaan paneelille kesäaikana vähintään kahdeksan tunnin

timet eli invertterit muuttavat 12 V:n tasavirran 230 V:n vaihto-

ajan. Jopa lipputangon tai puun varjo saattaa pudottaa aurinkopa-

virraksi.

neelin lataustehoa.

Aurinkosähköjärjestelmä koostuu paneeleista, jotka keräävät aurinkoenergiaa sekä akuista, jotka varastoivat sähkön ja tasaavat paneeliston jännitevaihteluja.

Paras ilmansuunta on aina etelä. Kallistuskulma horisonttiin vaihtelee Suomessa 30 asteesta 60 asteeseen, kesäkäytössä se on noin 45 astetta.

Kolmas peruosa järjestelmässä on ohjausyksikkö eli säädin. Sen tehtävänä on rajoittaa latausvirtaa akun täyttyessä tai kytkeä pa-

Vaihtoehdot

neelisto irti akusta.

Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja peruspakettimalleista pitkälle kehittyneisiin aurinkosähköjärjestelmiin, jotka tuottavat 230 V:n säh-

Oikea sijoittaminen

kövirtaa.

Aurinkopaneelit sijoitetaan yleensä rakennuksen julkisivulle tai ka-

Yksinkertaisimmilla ratkaisuilla saadaan sähköt valaistukselle,

tolle, mutta ne on mahdollista asentaa myös maastoon asennus-

radiolle ja televisiolle sekä pienille kodinkoneille. Kun mennään kehittyneempiin järjestelmiin, voidaan aurinkosähkön avulla käyttää myös isompia kodinkoneita, kuten jääkaappia, pakastinta ja astianpesukonetta sekä muita laitteita kahvinkeittimestä mikroaal-

Noin-hintoja

touuniin. •

• 12V-tarvikkeet: pienten tilojen valaisu, pienten 12V laitteiden kännyn ja läppärin lataus, noin 350 euroa

Lisätietoa aurinkoenergiasta

• 12V-tarvikkeet viikonloppukäyttöön: esim. jääkaappi, noin 3 000 euroa

www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi

• 230V-tarvikkeet: teho riittää 2,5kW-sähkölaitteeseen, noin < 7 000 euroa

Aurinkokeräin

LÄMPÖÄ

Sähköä Aurinkopaneeli

Naapurina voimala 9

| YMPÄRISTÖ | Teksti: Seppo Iisalo

| Kuvat: Olli Huttunen / Luode Consulting Oy

Uutta tietoa meriveden lämpötiloista ja virtauksista

Fortum on viime vuosina tutkinut tehostetusti meriveden lämpötilojen ja virtausten vaihteluita Loviisan ydinvoimalaitoksen edustan merialueilla. Selvitykset auttavat löytämään parhaat jäähdytysveden ottopaikat.

Kohot

Happi- ja suolapitoisuusanturi

HAVAINNEKUVA. JUKKA SALMINEN / PEAK PRESS

Lämpötila-anturit

Akustinen laukaisin

Kellukkeet

ADCP-virtausmittari

Akustinen laukaisin

Mittauslaitteistot on asennettu akustisilla laukaisimilla betonipainojen avulla pohjaan. Lämpötilamittaukset tehdään puolen tunnin välein. Virtausmittauslaitteisto määrittää veden virtaussuunnat ja -nopeudet metrin välein pinnalta pohjaan. Happi- ja suolapitoisuus mitataan optisella anturilla, joka on varustettu pyyhkimellä likaantumisen estämiseksi.

10 Naapurina voimala

Tutkimukset alkoivat vuonna 2007 Loviisa 3:n ympäris-

havainneet jopa 20 metrin syvyydessä

tövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Ensimmäiset automaat-

yli +20-asteista vettä. Tällä tiedolla on

tiset lämpötilamittausketjut ankkuroitiin meren pohjaan ke-

luonnollisestikin merkitystä, kun ta-

sällä 2010, ja ne korvasivat aiemmin käsin tehdyt luotaukset.

voitteena on saada kesälläkin mahdol-

Automaattisia mittauksia tehtiin myös viime vuonna ja ku-

lisimman viileää jäähdytysvettä voi-

luneen talven yli. Mittausketjuissa on ollut 6–9 lämpötila-antu-

malaitoksen tarpeisiin.

rin lisäksi myös tallentavia suola- ja happipitoisuusmittareita.

Toisena kiintoisana asiana Ranta-

Lisäksi on mitattu veden virtaussuuntia ja nopeuksia

mäki mainitsee salmissa tapahtuvat

muun muassa Söderbyn, Orrengrundin ja Bästön muodostamalla kaarella Orrengrundsfjärdenin ulkokehällä.

virtaukset. – Tavanomaisen tuulen suunnasta riippuvan virtauksen lisäksi olem-

Mistä löytyisi viileämpää vettä?

me havainneet, että tietyissä Loviisan

Suunnittelupäällikkö Reko Rantamäki kertoo, että mitta-

edustan salmissa kylmä ja lämmin ve-

uksien avulla Fortum pyrkii ensisijaisesti selvittämään, mis-

si voivat virrata samaan aikaan eri ker-

sä olisi paras jäähdytysveden ottopaikka mahdollisen Lovii-

roksissa eri suuntiin. Tämä on hyvä

sa 3:n tarpeisiin.

tietää, jos jäähdytysveden otto on sal-

– Tietojen avulla voidaan myös paremmin arvioida, on-

men kynnyssyvyyden alapuolella.

ko nykyisten voimalaitosyksiköiden tarpeisiin saatavissa viiTalvimittauksia tarkennetaan

leämpää vettä. Toistaiseksi tärkeintä on ollut paremman kokonaiskuvan

Tavoitteena on saada kesälläkin mahdollisimman viileää jäähdytysvettä voimalaitoksen tarpeisiin, suunnittelupäällikkö Reko Rantamäki sanoo.

Talvimittauksia ei ole nykyaikaisilla jatkuvasti tietoja keräävillä laitteilla tehty näillä vesillä aiemmin,

syntyminen. – Teemme edelleen perustavaa laatua olevaa selvitystyö-

joten tietoa virtausnopeuden tai -suunnan muutoksista jään

tä, mutta oikeat mittaustavat ja -paikat ovat käsittääkseni

alla ei ole. Mittausteknisesti eroa kesäaikaan ei ole, sillä lait-

löytyneet.

teet ovat samoja.

Havaituista ilmiöistä Rantamäki nostaa esille kaksi kiinnostavaa esimerkkiä.

– Talven, kuten myös kesän, lämpötilamittauksia on tarkoitus jatkaa useamman vuoden ajan, sillä vuodet voivat olla hy-

– Ensinnäkin meidät on yllättänyt se, miten nopeasti kum-

vinkin erilaisia. Talvella tehtävien mittausten sijainteja var-

puamiset ja painumiset muuttavat kesällä meriveden lämpö-

maankin tarkennetaan ja kattavuuttakin ehkä laajennetaan

tilaa ja kuinka syvälle vaikutus ulottuu. Olemme hetkittäin

seuraavina vuosina, Reko Rantamäki kertoo. •

Mittauksia kesällä ja talvella • Vuosina 2010 ja 2011 meriveden lämpötilaa mitattiin neljässä paikassa useammalla syvyydellä jatkuvasti. • Kesän 2010 virtausmittaukset keskittyivät Orrengrundsfjärdenille johtavien salmien virtausten mittaamiseen. • Kesän 2011 virtausmittauksilla selvitettiin virtauksia voimalaitoksen länsipuolisten saarten, Hudön ja Keipsalon, ympärillä. • Talvimittauksilla voidaan havaita, kuinka lämmin jäähdytysvesi leviää ja kulkeutuu jään alla. • Tutkimuksista on vastannut Luode Consulting Oy.

Naapurina voimala 11

Fortum ja Nissan yhteistyöhön Fortum ja Nissan ovat kehittäneet yhteistyössä uuden, kotiin asennettavan latausyksikön, jota suositellaan Nissan LEAF -sähköauton omistajille. Lataus kestää 16 ampeerin kaapelilla alle kahdeksan tuntia, eli se sujuu huomattavasti nopeammin kuin lataus LEAFin mukana tulleella virtajohdolla. Kotilatausyksikkö varmistaa vaivattoman ja turvallisen latauksen ja antaa tarvittaessa lisäkapasiteettia myös akun lämmitykseen kylmissä olosuhteissa. Auton toimintasäde latausten välillä on 175 kilometriä.

Loviisalaiset ovat sankoin joukoin nauttineet Laivasillan valaistusta reitistä.

Valovaalit nyt Lohjalla Lohjalaiset pääsivät vuorostaan vaikuttamaan kaupunkinsa viihtyvyyteen ja turvallisuuteen äänestämällä neljästä vaihtoehdosta eniten valaistusta kaipaavan ulkoilureitin. Fortum ja Lohjan kaupunki toteuttavat yhdessä valaistuksen suunnittelun ja toteutuksen. Loviisassa valovaalit pidettiin vuonna 2010. Valot Laivasillan raitille saatiin viime vuonna.

fortum oyj / juho saastamoinen

Uusia latauspisteitä Fortumilla on tällä hetkellä yli sata julkista latauspistettä Pohjoismaissa. Sähköautot ovat tärkeä osa lähitulevaisuuden energiaratkaisuja, sillä ne tarjoavat keinon hillitä liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Fortumin tavoitteena on tehdä ympäristömyönteiseen autoiluun siirtyminen mahdollisimman helpoksi. Myös Loviisassa on tehty valtuustoaloite, joka tähtää lataustolppien pystyttämiseen kirkon luokse ja Laivasillalle.

12 Naapurina voimala

Kulttuurisaunasta olematon hiilijalanjälki Ekologinen ja energiatehokas yleinen sauna avautuu maailman designpääkaupungissa Helsingissä kesällä 2012. Hankkeen takana ovat kansainvälisesti tunnettu arkkitehti- ja muotoilupariskunta Tuomas Toivonen ja Nene Tsuboi sekä Fortum, jonka kanssa saunan energiajärjestelmä on kehitetty. Edistyksellinen energiaratkaisu lupaa saunojille lähes olemattoman hiilijalanjäljen.

ajankohtaista Kuva: Solar Impulse /Jean Revillard/Rezo.ch

KoonnEEt: Seppo Iisalo, Anne Muhonen

Aurinkoenergiakoneella Sveitsistä Marokkoon Useita ennätyksiä rikkonut sveitsiläinen aurinkoenergiakone aikoo lentää touko-kesäkuussa yli 2 500 kilometriä pitkän lennon Sveitsistä Marokkoon ilman polttoainetta. Kone tekisi välilaskun Madridissa, jossa myös pilottia vaihdettaisiin. Solar Impulse -hankkeen tavoitteena on maailmanympärilento, jota se on kaavaillut vuodelle 2014.

Tuulivoima-asiaa Loviisan torilla Fortumin infoteltta pystytetään lauantaina 9.6. Loviisan torille. Tervetuloa paikan päälle keskustelemaan ja kuulemaan muun muassa Loviisan tuulivoimahankkeesta.

Kestävän kehityksen raportti netissä Fortumin Kestävän kehityksen raportti 2011 on ilmestynyt suomeksi ja englanniksi. Raporttiin on koottu Fortumin taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun tunnusluvut ja tulokset vuodelta 2011. Raportti esittelee Fortumin näkemyksensä tulevaisuuden aurinkotalouteen perustuvasta energiajärjestelmästä. Raportti on luettavissa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/fi

Fortum pohjoismaisen

ilmastoindeksin paras

Fortum on arvioitu Pohjoismaiden parhaimmaksi yritykseksi ilmastoasioiden raportoinnin näkökulmasta. Vuosittain julkaistavan indeksin on laatinut itsenäinen, voittoa tavoittelematon Carbon Disclosure Project (CDP) -organisaatio, joka kerää yrityskohtaista tietoa ilmastonmuutoksen torjunnasta, kasvihuonekaasupäästöistä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Indeksissä on mukana 26 yritystä. Raportin voi ladata osoitteessa www.cdproject.net

Naapurina voimala 13

| ydinjengi | Teksti: reija kokkola | kuvat: ari haimi

Näin tieto siirtyy

Uusi mies astui puikkoihin Eläkkeelle jäävien työntekijöiden arvokas tieto

Käyttöinsinööriksi kouluttautuneella Pertti Räsäsellä on ollut koko ajan edeltäjänsä Olavi Hukarin tuki takanaan.

siirretään seuraajille. Käyttöinsinööri Olavi Hukari opasti seuraajansa Pertti Räsäsen uuteen työtehtävään.

Loviisan voimalaitoksen henkilöstön korkeasta ammattitaidosta pidetään tiukasti kiinni myös henkilöstön rakennemuutoksen tullessa ajankohtaiseksi. Pitkään laitoksella pal-

Käyttöinsinööri (evp) Olavi Hukari • •

velleiden ja eläkkeelle jäävien tilalle koulutetaan uusia, päteviä työntekijöitä.

Aloitti työt Loviisan voimalaitoksella 1977

– Ennakointi on sujunut hyvin, sanovat Loviisan 1-laitosyksikön toiminnasta osaltaan aiemmin vastannut käyttöinsinööri

Jäänyt eläkkeelle, luotsaa seuraajansa jatkamaan työtään

(evp) Olavi Hukari ja nykyinen käyttöinsinööri Pertti Räsänen. He muodostavat käyttöinsinööriparin, jossa jo eläkkeelle jäänyt Hukari on luotsannut työnsä jatkajaksi Räsäsen. Uudet haasteet Vastuulliseen käyttöinsinöörin työhön, kuten muihinkin ydinvoimalan työtehtäviin, valitaan pois jäävän tilalle seuraaja en-

Käyttöinsinööri Pertti Räsänen

nakoivasti ja tarkasti harkiten.

•

Takana 27 vuotta voimalaitoksella

toksella vuonna 1977, ja jatkaa edelleen projekteissa, vaikka on-

Siirtyi turvallisuusyksiköstä käyttöyksikköön

ren poika ole.

•

Hukarin työkokemus on pitkä. Hän aloitti uransa voimalaikin jo virallisesti eläkkeellä. Mutta ei Räsänenkään eilisen tee– Pian tulee 27 vuotta täyteen voimalaitoksella, hän naurahtaa. Hukarin osaamisen siirtäminen seuraajalle suunniteltiin ja toteutettiin harkiten. Prosessi aloitettiin noin vuosi ennen kuin Hukarin eläkkeelle jääminen oli ajankohtaista. Turvallisuusinsi-

14 Naapurina voimala

Tehokasta tiedonsiirtoa • Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokset ovat tuottaneet tehokkaasti ja turvallisesti sähköä valtakunnanverkkoon jo yli 30 vuoden ajan. • Turvallisen ja luotettavan tuotannon taustalla on luotettava laitos, ja sen käytöstä vastaava ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. • Laitoksen organisaatio koostuu useista yksiköistä, joista yhtenä merkittävänä on käyttöyksikkö.

Hyvä työntekijä osaa kysyä. Kaikkitietäviä meillä ei voikaan olla töissä.

• Henkilöstön vaihtuvuus Loviisan voimalaitoksella johtuu pääosin eläkkeelle siirtymisestä. Eläkkeelle siirtymisen myötä laitokselta poistuu pitkän kokemuksen omaavaa ammattitaitoista työvoimaa. • Tähän sukupolvenvaihdokseen Fortum on varautunut ennakoivasti kouluttamalla ajoissa uusia päteviä työntekijöitä eri tehtäviin työkiertojen ja tehtäväkohtaisten täsmäkoulutusten kautta.

nöörinä sekä vuoro- ja ryhmäpäällikkönä toiminut Räsänen va-

tiin sopimaan voimalaitoksen vuosirytmiin niin, että koulutus

littiin käyttöinsinöörin tehtävään, ja hänelle tehtiin uutta teh-

oli mahdollisimman tehokasta.

tävää vastaava koulutussuunnitelma.

– Ennen vuosihuoltoa keskityin teoria- ja simulaattorikoulu-

Räsänen iloitsee siitä, että pitkän uran jälkeen on vielä mah-

tukseen. Vuosihuollon aikana taas sain arvokasta oppia käytän-

dollisuus saada uusia haasteita saman työnantajan palveluksessa.

nössä. Olavi oli koko ajan tukena, ja käytössäni oli paljon hänen

– Vaikka tulin turvallisuusyksiköstä käyttöyksikköön tavallaan

luomaansa materiaalia. Tätä työtä ei voi oppia sivusta katsomal-

sivulta, laitostuntemukseni ja kokemukseni katsottiin sopivak-

la. Vain tekemällä saa tarvittavan varmuuden, Räsänen pohtii.

si pohjaksi käyttöinsinöörin tehtävään. Kokemus on työssämme erittäin tärkeää. Suhtauduin lisäkouluttautumiseen erittäin po-

Jatkuva tiedonsiirto on arkipäivää

sitiivisella mielellä, etenkin kun minulla oli koko ajan Olavin tu-

Turvallinen toiminta perustuu saumattomaan yhteistyöhön eri

ki takanani. Työskentelimme yhdessä puoli vuotta ennen kuin

yksiköiden välillä ja kaikilla tasoilla. Siksi jatkuva tiedonsiir-

aloitin virallisesti käyttöinsinöörin tehtävässä lokakuun alussa.

to kaikkiin organisaation tasoihin on henkilöstölle arkipäivää.

Tieto kulkee joka suuntaan

olla töissä. Hiljaista tietoa jaetaan mielellään, ja se onkin työs-

Voimalaitoksella on aina oltu tarkkoja siitä, että työstä toiseen

sämme tärkeää muun oppimisen ja koulutuksen lisäksi. Koke-

siirtyvillä on takanaan riittävä kokemus, jota sitten tuetaan kul-

muksen karttuminen, jatkuva koulutus ja tiedonsiirto talon si-

lekin sopivalla lisäkoulutuksella.

sällä, ulkopuolella ja kansainvälisesti takaavat luotettavan toi-

– Hyvä työntekijä osaa kysyä. Kaikkitietäviä meillä ei voikaan

– Laitoksen asiat pitää olla hyvin tiedossa, eli aidan yli tänne

mivuuden, he kuvailevat.

ei yleensä tulla. Voimalaitoksella on koko ajan kasvamassa po-

Nyt kun Räsänen on jo tarttunut puikkoihin ja toimii ”laivan

tentiaalista työvoimaa, jotta sen liikkuvuuteen voidaan vastata.

kipparina”, Hukari piipahtelee vain silloin tällöin konsultoimas-

Työkiertoa talon sisällä suositaan, Hukari sanoo.

sa eri projekteissa.

Räsäsen koulutus suunniteltiin yhdessä Loviisa ykkösen ja Loviisa kakkosen käyttöinsinöörien kanssa. Koulutus jaksotet-

– Työt eivät ole tulleet, eivätkä edelleenkään tule uniin, hän naurahtaa. •

Naapurina voimala 15

| Luonto ja ympäristö | Teksti: Seppo iisalo | kuva: Janne Lehtinen lintukuvat: Rolle Hällförs | KARTTA: outi Norberg

Punarinta, Aspskär, Loviisa, 2008

Kiikarissa linnut Rolle Hällforsin lintuharrastuskipinä syttyi jo pienenä poikana. Vanhemmilla oli mökki Pernajan, nykyisen Loviisan ulkosaaristossa, josta kaukoputkella saattoi hyvin nähdä 45 kilometrin päähän Kotkaan ja Suursaareen asti. – Kesät ja viikonloput vietin mökillä, jol-

nosta laskea lajimääriä. Enemmänkin keskityn

loin linnut ja saariston luonto tulivat tutuik-

valokuvaamiseen ja hakemaan parvista harvi-

si, hän kertoo.

naisuuksia.

Sittemmin plakkariin on kertynyt lähes 300 kotimaista lajia, mutta se ei ole Hällfor-

Saaristossa näkee uskomattoman paljon

sille pääasia.

Loviisan saaristo on Hällforsin mukaan erin-

– Kun olen monta kymmentä vuotta bongan-

omainen paikka lintujen tarkkailuun. Vahter-

nut lintuja, ei minua enää niin hirveästi kiin-

päässä Loviisan voimalaitoksen naapurissa si-

MIKÄ MIES? Robert ”Rolle” Hällfors, syntynyt Loviisassa • Loviisan Värikaupan monille tuttu omistaja • Itä-Uudenmaan lintuyhdistyksen (Östra Nylands Fågel och Naturskyddsförening) varapuheenjohtaja • Bongannut lähes 300 lintulajia kotimaassa ja lähes 1000 muualla maailmassa • Tehnyt linturetkiä muun muassa Grönlantiin, Alaskaan, Huippuvuorille, Etelämantereelle, Tansaniaan, Galapagossaarille ja Ecuadoriin • Lintu- ja luontokuvanäyttely Loviisassa 1987, suunnitteilla uusi näyttely 2013 • Parasta lintuharrastuksessa: ”Linturetkillä nähdyt erilaiset elinympäristöt sekä tietenkin uuden lintulajin löytäminen, etenkin spontaanisti.”

”Talvella Loviisan voimalaitoksen lähimerialue pysyy sulana. Sinne voi kerääntyä esimerkiksi uiveloita ja muita vesilintuja, merimetsoja sekä nykyään myös merikotkia, joiden Suomenlahden itäisin pesimäalue on melko lähellä.” 16 Naapurina voimala

1. Lapinjärvi

5. Liljendal

Ruotsinpyhtää

Valkopäämerikotka, Homer spit, Alaska, 2007 Loviisan seudun lintutornit 2.

1. Lapinjärvi

Pernaja

2. Baggnäs 3. Lillängarna

jaitseva mökki toimii hänelle tukikohtana, josta pää-

4. Stolpesudde

see mainiosti merelle ihailemaan lintuja ja luontoa.

5. Teutjärvi

– Kohokohtiani ovat ensimmäiset kevätpäivät saa-

6. Aspskär (havaintopaikka)

ristossa, jolloin pulmuset ja kiurut muuttavat. Myös harmaalokkien muutto on juhlava näky. Silloin on yleensä vielä lunta maassa, ja lintujen värit erottuvat alhaalta päin tulevaa valoa vasten. Joka kerta mieliin jäävä kokemus on meriharakoiden muutto, jota voi hyvällä onnella seurata ulkosaa-

ristossa tai jonkin niemen kärjessä. – Alli- ja mustalintumuutto on myös mielenkiintoinen, sillä se tapahtuu usein yöaikaan. Äänimaisema on huikea kun taivas on pimeä, ja muuttolintujen ääniä voi kuunnella joka puolelta. Valkoposki- ja sepelhanhen massamuutto ajoittuu toukokuun lopulle. Se on myös mahtava luonnonnäytelmä. – Parhaimmillaan olen nähnyt saman päivän aikana yli 50 000 hanhen muuttavan. Maailma on yhteinen Lintuharrastus on vienyt Rolle Hällforsin kirjaimellisesti maailman ääriin. – Erityisen hyvin viihdyn kylmissä olosuhteissa. Olen tehnyt linturetkiä Grönlantiin ja Alaskaan sekä kaksi kertaa Huippuvuorille – ja alkavana kesänä

Kuningaspingviini, Etelä-Georgia, 2010

suuntaan sinne kolmannen kerran. Kovin paikka oli kuitenkin Etelämantere, jonne kaksi vuotta sitten tein 21 vuorokauden merimatkan. Toisaalta Hällforsia kiinnostavat myös trooppiset maat. – Tansaniassa olen ollut kolme kertaa sekä kertaalleen Galapagossaarilla ja Ecuadorissa. Maailman lintulajeja olen bongannut lähemmäs tuhat, pelkästään Ecuadorissa ja Tansaniassa voi nähdä yli 700 lajia. – Tansaniassa N’gorongoron kraatterissa olen nähnyt miljoona haarapääskyä yhdellä kerralla. Se on käsittämättömän hieno Afrikka-miniatyyri, halkaisijaltaan kahdenkymmenen kilometrin mittainen luonnon amfiteatteri, joka syntyi noin 2 miljoonaa vuotta sitten, kun tulivuori lysähti kasaan itsensä sisään. •

Pikkukajava, Vadsö-Eckeröya, Norja, 2009 Naapurina voimala 17

AURINKO SOLEN Aurinko on Maata lähinnä sijaitseva tähti, jota Maa, muut planeetat sekä aurinkokuntamme muut kappaleet kiertävät. Se syntyi noin 5 miljardia vuotta sitten. Aurinko loistaa vielä toiset 5 miljardia vuotta vakaasti. Solen är en stjärna kring vilken himlakropparna i vårt solsystem kretsar. Himlakropparna är jorden, de övriga planeterna, månen och andra objekt. Solen uppstod för ungefär fem miljarder år sedan och kommer att lysa stadigt i ytterligare fem miljarder år.

Tietoja auringosta Auringon pintakerroksissa on 71 % vetyä, 27 % heliumia ja 2 % muita aineita. Aurinko on kirkkaampi kuin 85 % Linnunradan tähdistä. Toisaalta suurin osa tähdistä on himmeitä punaisia kääpiöitä.

toteutus/layout: JUKKA SALMINEN / PEAK PRESS

• • • • • • •

18 Naapurina voimala

halkaisija 1 392 000 km massa 1,9891 x 1030 kg keskitiheys 1,409 kg/m3 pyörähdysaika ekvaattorilla 25 vrk lämpötila pinnalla 5780 K säteilyn teho 3,827 x 1026 W keskietäisyys maasta 149 597 871 km

• • • • • • •

Aurinko (symboli ☉) on maata lähinnä sijaitseva tähti. Auringon ympärille syntyneet planeetat ja muut kappaleet muodostavat aurinkokunnan. Aurinko on tyypillinen tähti, jolla ei ilmeisesti ole mitään poikkeuksellisia ominaisuuksia. Aurinko kiertää muiden Linnunrataan kuuluvien tähtien tavoin sen keskipistettä. www.ursa.fi, www.wikipedia.fi

Uppgifter om solen Solens ytskikt innehåller 71 % väte, 27 % helium och 2 % andra ämnen. Solen lyser klarare än 85 % av Vintergatans stjärnor, av vilka en stor del är svagt lysande röda dvärgar. diameter 1 392 000 km massa 1,9891 x 1030 kg genomsnittlig täthet 1,409 kg/m3 rotationstid vid ekvatorn 25 dygn temperatur på ytan 5780 K strålningseffekt 3,827 x 1026 W medelavstånd från jorden 149 597 871 km

Solen (symbol ☉), som är vår närmaste stjärna, utgör tillsammans med planeterna och de övriga himlakropparna vårt solsystem. Solen är en typisk stjärna utan speciella egenskaper. Den kretsar i likhet med Vintergatans övriga stjärnor kring galaxens centrum. www.ursa.fi, www.wikipedia.fi

Auringon rakenne – Solens uppbyggnad 6.

1. 2. 3. 4. 5. 6.

3. 1. 2. 4. 5.

Ydin – Kärna Säteilyvyöhyke – Strålningszon Konvektiovyöhyke – Konvektionszon Fotosfääri – Fotosfär Kromosfääri – Kromosfär Korona – Korona

skee – Sol ko la ne d ur in g

23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

ång

Valoisaa – Ljust

ng pgå Aur p u l inko So nousee –

III

VII

VIII

Kellonaika – Klockslag

Päivä on pisimmillään kesäkuussa ja Aurinko on taivaanpallolla pohjoisimmillaan. Hos oss är dagen längst i juni när solen står i norr på himmelssfären.

XII

Kuukausi – Månad

Auringon merkitys ihmiskunnalle Aurinko on maapallon merkittävin energianlähde, joka kasveissa tapahtuvan yhteyttämisen kautta tuottaa melkein kaiken eliökunnan kuluttamasta energiasta. Myös ihmisten fyysinen käyttövoima on Auringosta lähtöisin, sillä kaikki ravinto alkaen kasvikunnasta ja päättyen ravintoketjun ylimpiin lenkkeihin edustaa varastoitunutta aurinkoenergiaa. Ydinvoimaa sekä geotermistä ja vuorovesienergiaa lukuun ottamatta kaikki ihmiskunnan kuluttama energia on peräisin Auringon fuusioreaktioista eri väylien kautta.

Solens betydelse för mänskligheten Solen är jordens viktigaste energikälla. Den energi som förbrukas av jordens djur är solenergi som omvandlats genom växternas fotosyntes. Också vår egen muskelkraft kommer från solen eftersom all energi i hela näringskedjan är lagrad solenergi. Med undantag för kärnkraften, den geotermiska energin och tidvattenkraften härstammar all den energi mänskligheten använder från fusionsreaktionerna i solen.

Naapurina voimala 19