Naapurina voimala

naapurina 2 | 2011

Ydinvoimalan turvallisuus

5 Radon – Kodin kutsumaton vieras 6 Tuulivoimalat tulevat 16 Energiansäästön tehovinkit

N

in

a

vo

18 Loviisan kalat

aa ima p l in ur a N i a vo na aap v al im oim ur i al a al na N a a vo a N

16 Energiakurssi lukiolaisille

| Sisältö |

3 4 6 8 12 13

| Pääkirjoitus |

Naapuruus: Pilke silmäkulmassa Ajankohtaista Sähköautot, radonmittaus Tuulivoimalat tulevat turvallisuus ennen kaikkea

Ydinvoiman käytön pitää olla turvallista

vipinää on riittänyT

Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus käynnisti vilkkaan keskuste-

Ajankohtaista Vuosihuolto, syysenergia

lun ydinvoiman turvallisuudesta. On itsestään selvää, että ihmisten on voi-

14 Ydinjengi ytimessä 16 Lukiolaisten energiakurssi 17 ja Keskiaukeama Loviisan kalat

8

tava luottaa ydinvoimalaitosten turvallisuuteen ja siihen, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille eikä ympäristölle. Fortumissa on jo kauan ennen Fukushiman onnettomuutta korostettu turvallisuuden tärkeyttä ja tehty jatkuvasti pitkäjänteistä työtä turvallisuuden parantamiseksi.

Japanin onnettomuus nosti ulkoiset tapahtumat kuten äärimmäiset sääolosuhteet ydinvoimakeskustelun ytimeen. Laitoksia suunniteltaessa ja perusparannuksia tehtäessä arvioidaan, millaisiin poikkeuksellisiin ulkoisiin olosuhteisiin on syytä varautua, ja mitoitetaan laitosten rakenteet ja järjestelmät kestämään nämä olosuhteet riittävillä varmuusmarginaaleilla. Emme vielä tiedä, miksi näin ei ollut Fukushimassa.

Aina voidaan kuitenkin maalata uhkakuvia, jotka ylittävät nämä suunnitteluperusteet. Vaikka näiden tapahtumien todennäköisyys on äärimmäisen pieni, ovat ne ainakin teoriassa mahdollisia. Monessa maassa on ydinvoimalaitoksissa panostettu paljon vakavien onnettomuuksien ehkäisemiseen. Näin on myös tehty meillä. Suomessa on kuitenkin ymmärretty, että kaikista toimenpiteistä huolimatta ei voida kokonaan sulkea pois vakavan onnettomuuden mahdollisuutta.

Tämän takia olemme Suomessa ja Ruotsissa jo 90-luvulla modifioineet laitokset siten, että niillä on edellytykset selviytyä vakavasta, reaktorisydämen vaurioitumiseen johtavasta reaktori-

naapurina

onnettomuudesta ilman isoa radioaktiivista päästöä ympäristöön. Olemme luottavaisia sen suhteen, että nyt tehtävät turvallisuusarviot tulevat osoittamaan, että Loviisan voimalaitos on

Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin.

turvallinen. On kuitenkin selvää, että

Toimitusneuvosto: Heli Kurki, Anne Muhonen, Peter Tuominen Päätoimittaja: Peter Tuominen, peter.tuominen@fortum.com Julkaisija: Fortum, Loviisan voimalaitos Atomitie 700, PL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 4511 www.fortum.com

me tinkimättömästi jatkamaan pitkäjänteistä työtä Loviisan voimalaitoksen turvallisuuden parantamiseksi edelleen aina viimeiseen käyttöpäivään asti. Haluamme olla loviisalaisten luottamuksen arvoisia.

Peter Tuominen Yhteiskuntasuhdepäällikkö

kuva: päivi ahvonen

Toimitus: peak press & productions oy Toimituspäällikkö: Seppo Iisalo AD: Milla Ketolainen Toimittajat: Päivi Ahvonen, Reija Kokkola, Ulla Ora Kannen kuva: Hanna Neuvonen Painopaikka: Art-Print

aina on parannettavaa ja siksi tulem-

naapuruus Teksti: päivi ahvonen | Kuva: peak press

... 99, 100, 101, 102, 103 ...

Naapurin pojat pelaavat jalista, kuten he itse sanovat.

Toisen naapurin tytöt taas pelaavat futista. – Mennäänkö potkimaan palloa, huutaa kolmas.

Harri Isotalo on pelannut kuusivuotiaasta lähtien, ja laji jaksaa edelleen kiinnostaa. Nyt hän ruokkii tietojaan ja taitojaan FC Loviisan junnujen valmentajana ja Fortum-tutorina.

Isotalon motto ”Pilke silmäkulmassa mutta täysillä” sopii opiksi naapurillekin. www.fortumtutor.fi/

Naapurina voimala 3

ajankohtaista Koonnut: seppo iisalo

fortum oyj / Juha Saastamoinen

Tsekkaa oma sähkönkäyttösi Tarkista omat sähkönkäyttötottumuksesi Elvarin Tee se itse -kotikatselmuksen avulla. Katselmus kattaa laajasti koko rakennuksen energiankäytön, mutta ohjeistaa myös kotitaloussähkön järkevään käyttöön.

Katselmus löytyy Motivan verkkosivuilta www.motiva.fi

Sähköautot tulevat Jo yli 100 latauspistettä Fortum valmistautuu sähköautojen laajamittaiseen käyttöönottoon suunnittelemalla ja toteuttamalla latausverkostoa ja maksamista. Tähän mennessä Fortumilla on Pohjoismaissa jo yli sata sähköautojen julkista latauspistettä. Suomessa sähköauton voi ladata Fortumin latauspisteissä Helsingissä, Espoossa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Kurikassa.

Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta www.chargedrive.fi Lataus 15–20 minuutissa Fortumin Keilaniemen pääkonttorin edustalla avattiin syyskuun alussa näyttely, jossa testataan erilaisia sähköajoneuvojen latausasematyyppejä. Uudet pikalatausasemat lyhentävät sähköautojen vaatiman

Sinussa energiaa?

Fortumin leikkimielinen testi selvittää, löytyykö sinusta uuden sukupolven energiaa: avointa ja uteliasta mieltä, kykyä tarttua yhdessä haastaviin tehtäviin ja

nykyisen 6–8 tunnin latausajan noin 15–20 minuuttiin.

halua kehittää omaa osaamistasi.

Yli 1600 kilometriä yhdellä latauksella

http://fortum.inoob.fi/Employer_Image/

Urapolku ja opiskelijat -testi koululaisille löytyy täältä:

Saksalainen sähköauto Schluckspecht on rikkonut sähköautojen pitkän matkan ennätyksen kulkemalla 1 631,5 kilometriä yhdellä latauksella.

Matkanteko kesti neljän vuorottelevan kuljettajan ohjauksessa 36 tuntia ja 12 minuuttia. Auton akkua ei ladattu taukojen aikana.

Kohti päästötöntä tulevaisuutta

Massojen kulkuneuvo viimeistään 2022

Fortum uskoo tulevaisuuden energiajärjestelmän

Asiantuntijapalveluja tarjoavan Ernst & Youngin julkistamassa tutki-

perustuvan CO2-päästöttömään sähköntuotantoon

muksessa maailman johtajat uskovat, että sähköautojen lopullinen

ja energiatehokkuuteen. Yhtiön kestävän kehityksen

läpimurto tapahtuu noin vuonna 2022. Viimeistään silloin sähköautoista

raporttiin 2010 sisältyvä tiekartta kuvaa yhtiön toimia

on tullut massojen kulkuneuvo, raportti toteaa.

ja kehitystyötä kohti aurinkotaloutta, joka pohjautuu päästöttömiin ja ehtymättömiin energialähteisiin.

Tutustu koko raporttiin www.fortum.com/fi (Kestävä kehitys/Raportointi)

4 Naapurina voimala

Louhintaurakka päätökseen Loviisan voimalaitoksen huoltojätteen loppusijoitustilan laajennusosan louhintaurakka ja siihen liittyvät

rakennustyöt on saatu päätökseen. Uudet, laajuudeltaan noin 15 000 kuutiometrin kalliotilat (välivarasto ja yhdystunneli), sijaitsevat 110 metrin syvyydessä. Laajennus lisää voimalaitoksen maanalaisten tilojen käytettävyyttä ja työturvallisuutta. ”Asennustöiden jälkeen tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2012 alussa”, kertoo ydinlaitosjätteistä vastaava ryhmäpäällikkö Mirkka Ek.

Radon (Rn) = radioaktiivinen kaasu

Neuvoja uudisrakentajalle • Tiivistä maanvaraisen laatan ja sokkelin liitos bitumikermillä.

• Tiivistä laatassa olevat läpiviennit.

• Asenna varmuuden vuoksi myös radonputkisto ja poistohormi vesikatolle saakka.

• Jos pitoisuus ylittää 200 Bq/m3, aktivoi radonputkisto kytkemällä siihen huippuimuri.

Syksy on hyvä ponnahduslauta radonmittaukselle Säteilyturvakeskuksen tekemät mittaukset osoittavat, että Loviisan pientaloissa radonin enimmäisarvot ylittyvät melko usein.

Sisäilman radonpitoisuudet vaihtelevat alueellisesti. Suurimpia ne ovat läpäisevillä soraharjuilla ja pienimpiä tiiviillä savimailla. Lisäksi rakennustapa vaikuttaa paljon radonpitoisuuteen.

Radonia ei voi millään tavoin ihmisaistein havaita eikä se aiheuta akuuttia kolotusta tai särkyä. Siksi radonmittaus on ainoa tapa varmistaa, että oman kodin sisäilmassa ei ole keuhkosyövän riskiä kasvattavia radonkaasuja.

Kallioperässä olevan uraanin hajoamistuotteena syntyvä radonin isotooppi Rn-222 aiheuttaa suurimman osan luonnonsäteilyaltistuksesta.

Suomessa radonpitoisuudet ovat Euroopan suurimpia.

asuttuun kerrokseen, esimerkiksi olohuoneen kirjahyllyyn tai makuuhuoneeseen. Siinä sen annetaan olla rauhassa kaksi kuukautta. Sen jälkeen purkki palautetaan STUK:iin, jossa se analysoidaan. Tieto tuloksista lähetetään kotiin muutaman viikon sisällä.

Lysti ei paljon maksa. Radonmittauspurkin saa STUK:sta 43 eurolla.

STUK:n suositukset

Helppo homma

Syksy on paras aika aloittaa radonmittaus. Se ei vaadi paljon. Pitää vain ottaa yhteys Säteilyturvakeskukseen, josta voi tilata tulitikkuaskin kokoisen mittauspurkin. Purkki sijoitetaan mieluiten talon alimpaan

Stuk / Tiina Jutila

• Jos valitset tuulettuvan alapohjan, tee se tiiviiksi ja huolehdi määräysten mukaisesta tuuletuksesta.

Jos mittaustulos ylittää 400 Bq/m3, STUK suosittelee asunnon omistajaa ryhtymään toimenpiteisiin radonpitoisuuden pienentämiseksi.

Jos mittauksen osoittama radonpitoisuus on yli 200 Bq/m3, STUK suosittelee tarkoituksenmukaisia, helposti tehtäviä korjauksia, joilla radonpitoisuutta voidaan alentaa. Uusissa asunnoissa tulee päästä alle 200 Bq/m3.

“Mitä korkeampi radonpitoisuus on, sitä ripeämmin kannattaa ryhtyä korjauksiin oman terveyden takia.

Korjauksiin löytyy toimivia kohtuuhintaisia menetelmiä”, Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Arvela sanoo. • Lisätietoja: www.stuk.fi/sateilytietoa/oikopolut/radon/ Verkkosivuilta voi tilata radonmittauksen, ja sieltä löytyy myös luettelo radonkorjauksia tekevistä yrityksistä.

Kunta

200 Bq/m3 ylitykset

400 Bq/m3 ylitykset

1000 Bq/m3 ylitykset

Taipalsaari

68 %

39 %

11 %

Loviisa

61 %

35 %

10 %

Lahti

57 %

32 %

13 %

Pyhtää

54 %

31 %

9 %

Lapinjärvi

54 %

27 %

7 %

Askola

53 %

24 %

9 %

Tampere

46 %

22 %

9 %

piirros: jukka salminen

Suurimmat pientalojen radonpitoisuudet Suomen kunnissa

Lähde: STUK Säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkeilla tehdyt mittaukset pientaloasunnoissa. Mittauksia yhteensä 87 000.

Naapurina voimala 5

Fortumin tuuli- ja aaltovoimapäällikkö Sebastian Johansen on eläytynyt täysillä Loviisan testipuiston kehittämiseen.

| uusiutuva energia | Teksti: seppo iisalo | kuva: janne lehtinen piirros: jukka salminen | kartta: milla ketolainen

Loviisan tuulivoimaloissa testataan uutta tekniikkaa Muutaman vuoden kuluttua Atomitien varrelle nousee 2–3 huippunykyaikaista tuulivoimalaa. Niiden avulla Fortum kerää tutkimustietoa tuulivoimaloiden toiminnasta ja käytöstä suomalaisissa olosuhteissa.

Suunnitelmissa oli aikanaan jopa kymmenen

ta”, Fortumin tuuli- ja aaltovoimapäällikkö Sebasti-

tuulivoimalan rakentaminen Björnvikiin varatulle

an Johansen kertoo.

alueelle, mutta se osoittautui liian suureksi määräksi alueen kokoon nähden. ”Tarkemmassa kartoituksessa totesimme, että melurajat loma-asutukseen ja turvaetäisyydet maantie-

6 Naapurina voimala

Mielenkiintoinen hanke Johansen pitää hanketta kaikin puolin erittäin mielenkiintoisena.

hen ja voimajohtoihin jäisivät liian pieniksi. Myös

”Loviisan tuulivoimalat ovat eräänlaisia tuulivoi-

paikallisten asukkaiden esittämät näkemykset huo-

man koelaboratorioita. Selvitämme erilaisia teknisiä

mioitiin. Näiden seurauksena päädyttiin siihen, että

ratkaisuja, joilla tuottavuus saadaan korkeaksi me-

alueelle voidaan rakentaa korkeintaan kolme laitos-

luhaittoja lisäämättä. Lisäksi tutkimme kylmien olo-

Roottori

Konehuone

Torni

Perustukset

Loviisan tulevat tuulivoimalat ovat teholtaan 2–5 megawatin onshorelaitoksia. Ne ovat kolmilapaisia ja vaaka-akselisia.

Roottorit kääntyvät tornissa tuulen mukaan.

Tornien korkeus on 90–130 metriä.

Loviisan keskusta

Atomitie

TUULIPUISTOVARAUS

Tuulivoimalat nousevat Björnvikiin varatulle alueelle lähelle nykyisiä ydinvoimalaitoksia.

Hästholmen

Tuulivoiman plussat ja miinukset

Fortumilla useita hankkeita

Plussat

Fortumilla on suunnitteilla kuusi maatuulivoimalahanketta Suomessa: Loviisan lisäksi Bergö, KuolavaaraKeulakkopää, Kalajoki, Joukhaisselkä ja Ii. Ruotsissa Fortum on mukana kahdessa maatuulivoimahankkeessa. Pohjois-Ruotsissa sijaitsevaan Blaikenin tuulipuistoon suunnitellaan jopa 100 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho nousee enimmillään 250 megawattiin. Siitä on tulossa yksi suurimmista maalle rakennetuista tuulipuistoista koko Euroopassa.

Uusiutuva energialähde Tuotannossa ei synny hiilidioksidipäästöjä Suomessa mahdollista lisätä kapasiteettia merkittävästi Soveltuu hajautettuun energiantuotantoon Helppo poistaa käytön

suhteiden vaikutuksia sekä voimaloiden optimaalisia

lepakoiden, lintujen ja kasvien esiintyvyyttä. Mitään

huoltojärjestelmiä.”

sellaista, mikä estäisi voimaloiden rakentamisen, ei

Loviisan ydinvoimalaitoksen läheistä sijaintia Jo-

jälkeen Miinukset

ole tullut esiin.

Mahdolliset

hansen pitää huomattavana etuna. ”Siellä on paljon

Alueella on voimassa vuonna 2008 hyväksytty oike-

osaavaa väkeä, joka voi auttaa esimerkiksi tuulivoi-

usvaikutteinen osayleiskaava, jossa on tilavaraus tuu-

melu-, maisema- ja

maloiden huoltotöissä.”

livoimala-alueelle. Maa-alueen vuokraamisesta Lovii-

ympäristöhaitat

san kaupunki ja Fortum ovat päässeet yhteisymmärMeluhaitat minimiin Laitoshankintaa ei ole vielä tehty, mutta valinnan pe-

Kaavoitusprosessi on vielä kesken.

ruskriteerit ovat selvät: tuotetun energian hinta, me-

”Osayleiskaava edellyttää asemakaavan laatimista,

lu, mahdollisuudet hyödyntää myös muissa hankkeis-

ja kaavoituksen aloittamissopimusta työstetään par-

sa sekä uudet tekniset ratkaisut.

aikaa. Asemakaavan laatii konsultti ja työn kustan-

Viimeaikaista tuulivoimaloiden tuotekehitystä Sebastian Johansen pitää toiveita herättävänä. Erityi-

Kannattavuus perustuu paljolti

rykseen.

taa Fortum”, Loviisan vs. kaupunginarkkitehti Anne-

yhteiskunnan tukeen Ei voi hyödyntää kaikkialla Ei voi toimia ainoana energianlähteenä Käytönaikaiset

li Naukkarinen kertoo.

sesti Saksassa meluhaittoja on tutkittu paljon, kos-

Jos kaavoitus- ja muut lupa-asiat saadaan ajoissa

ylläpitokustannukset

ka potentiaaliset sijoituspaikat alkavat käydä vähiin.

kuntoon, kilpailutus ja laitostilaus voidaan Sebasti-

kohtuullisen korkeat

”Tuulivoimaloiden siipiä on kehitetty. Uusiin lai-

an Johansenin mukaan tehdä syksyllä 2012. Tällöin

toksiin on mahdollista asentaa ohjausohjelmat, joilla

tuulivoimalat rakennettaisiin vuoden 2013 aikana,

Parhaita paikkoja

tehoja voidaan laskea ja lapojen asentoja säätää niin,

ja ne saataisiin käyttöön mahdollisesti saman vuo-

tuulivoimaloille ovat

että meluhaittoja voidaan vähentää tuulen alapuolel-

den loppupuolella.

merten rannikot, aukeat

la ja sääolosuhteiden niin vaatiessa.”

”Tässä on kuitenkin vielä aika monta välivaihetta, jo-

mereen rajoittuvat pellot

ten täyttä varmuutta aikataulujen toteutumisesta ei

sekä suurten mäkien ja

Missä mennään nyt?

ole”, Johansen toppuuttelee.

•

vuorten rinteet ja laet,

Kesän aikana Björnvikin alueella on tehty luontokar-

joissa tuulen keskinopeus

toituksia, joiden avulla on selvitetty muun muassa

on 5,5–7,5 m/s.

Naapurina voimala 7

| turvallisuus | Teksti: Seppo Iisalo | ilmakuva: hanna neuvonen

Turvallisuus ennen kaikkea

Miten toimitaan, jos merivesi nousisi Suomenlahdella vastoin kaikkia fysikaalisia odotuksia yli kolme metriä? Mitä vaikutuksia olisi viikkoja jatkuvalla 40°C helteellä?

Entä jos ydinvoimalaitoksen sähkönsyöttöjärjestelmiin tulisi peräkkäin ja samanaikaisesti vikoja, joiden toteutuminen on aiemmin arvioitu täysin mahdottomaksi?

8 Naapurina voimala

Säteilyturvakeskus (STUK) pyysi elokuussa Loviisan

nonilmiöihin varautumisesta valmistuu joulukuun

ydinvoimalan turvallisuuden kansallista lisäselvitystä.

puoliväliin mennessä. Jo aikaisemmin, lokakuun lo-

Työ on jatkoa viimekeväiselle selvitykselle, jonka For-

pussa, Fortum saa valmiiksi EU:n niin sanottuihin

tum toimitti Säteilyturvakeskukselle Japanin Fukushi-

stressitesteihin liittyvän selvityksensä, joka tehdään

man ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen.

kaikissa EU-maiden ydinvoimalaitoksissa.

Toukokuussa pidetyssä raportin julkistamistilaisuudessa STUK totesi, ettei Loviisan voimalaitoksessa ole

14 kohdan selvitys

tullut esiin sellaisia uusia uhkatekijöitä tai puutteita,

Säteilyturvakeskuksen kansallinen lisäselvityspyyn-

jotka vaatisivat välittömiä turvallisuusparannuksia.

tö on kattava. Siinä edellytetään selvitystä ja toimen-

Fortumissa päätettiin kuitenkin jatkaa tutkimusja selvitystyötä poikkeuksellisiin tilanteisiin valmis-

pidesuunnitelmaa yhteensä 14:ään eri kohtaan. Niitä ovat muun muassa: – Toimenpidesuunnitelma lämmönsiirron varmis-

tautumiseksi.

– Tästä työstä on apua nyt, kun Säteilyturvakes-

tamiseksi polttoaineesta lopulliseen lämpönieluun

kukselta tuli uusi selvityspyyntö, ydinturvallisuus-

(mereen tai ilmakehään) poikkeuksellisissa ulkoisis-

osaston johtaja Matti Kattainen Fortumista sanoo.

sa uhkatilanteissa.

Aikaisempaa yksityiskohtaisempi selvitys luon-

>

– Toimenpidesuunnitelma ja aikataulu poikkeuk-

>>

Fortum työstää tämän syksyn aikana tarkennetun selvityksen poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin ja häiriötilanteisiin varautumisesta Loviisan ydinvoimalaitoksella.

Naapurina voimala 9

sellisen korkeaan meriveden pintaan varautumiseksi.

Mutta entä, jos sittenkin meren pinta vastoin kaik-

– Toimenpidesuunnitelma ja aikataulu reaktorira-

kea tutkimustietoa nousisi esimerkiksi kolmeen tai jo-

kennuksessa sijaitsevien polttoaineen varastoaltaiden

pa viiteen metriin: mitä tapahtuisi voimalaitokselle

jälkilämmön poistamiseksi nykyisten prosessi-, sähkö-

tai Helsingin kaupungille, jossa metro sekä laajat me-

ja automaatiojärjestelmien ollessa menetettyjä.

renranta- ja keskusta-alueet joutuisivat veden varaan?

Yksi selvitettävä asia koskee varautumista nykyisiä

– Tuulitilanteiden muutoksista Suomenlahdella on

suunnitteluperusteita kovempien pakkasten ja heltei-

tehty runsaasti fysikaalisia selvityksiä, samoin on tut-

den mahdollisiin vaikutuksiin turvallisuusjärjestelmiin.

kittu aallon liikkeitä ja niin sanottua kylpyamme-efektiä. Lisäksi merenkulkijat ovat tehneet omia havainto-

Vastaukset kaikkiin kysymyksiin

jaan satojen vuosien ajan, joten merenpinnan käyttäy-

Osastonjohtaja Matti Kattaisen mukaan Fortum laa-

tyminen tunnetaan hyvin. Voimakkaimmat vaikutuk-

tii syksyn mittaan kaikkiin kysymyksiin vastauksen

set ovat Suomenlahden pohjukassa Pietarin edustalla.

ja täsmennetyn toimintasuunnitelman. Täsmenne-

Kattainen muistuttaa, että vesi ei tule tyhjästä.

tyt toimintasuunnitelmat toimitetaan Säteilyturva-

Suomenlahdessa on tietty määrä vettä, eikä se voi

keskukselle joulukuun puoliväliin mennessä.

yhtäkkiä lisääntyä olennaisesti.

Mielenkiintoisena Kattainen pitää muun muassa

– Suomenlahden syvimmät osat ovat 80–100 met-

selvitystä lämmönsiirron varmistamiseksi polttoai-

rissä. Se on siten hyvin matala verrattuna monta kilo-

neesta mereen tai ilmakehään poikkeuksellisessa ul-

metriä syviin valtameriin. Siksikään Japanin kohtaa-

koisessa uhkatilanteessa.

man tsunamin kaltainen hyökyaalto ei ole täällä mah-

– Nykyisten suunnitelmien mukaan lämpö siirretään mereen, mutta myös ilmajäähdytys on mahdollinen. Insinööritermein puhumme lämpönielusta, eli

dollinen.

Silti, näiltäkin osin, Fortum pyrkii Kattaisen mukaan ottamaan oppia Japanin onnettomuudesta.

lämmön siirtämisestä ilmakehään. Se voi olla tarpeen

– Meillä on suunnitelmia ja erilaisia vaihtoehtoja

sellaisessa tilanteessa, jossa lämmön siirtäminen me-

äärimmäisen epätodennäköisen ja mahdottomalta-

reen ei olisi mahdollista esimerkiksi alueella tapah-

kin tuntuvan tulvan varalta, jopa tulvavallin rakenta-

tuneen öljytankkerionnettomuuden takia.

miseksi laitoksen ympärille. Tässä vaiheessa on kui-

Vesijäähdytteisten hätädieseleiden lisäksi laitoksella on kolme ilmajäähdytteistä dieselgeneraattoria.

tenkin ennenaikaista puhua sellaisen toteutuksesta.

Teknisesti se olisi kyllä mahdollista.

Kahta näistä dieselgeneraattoreista voidaan tarvit-

Kattaisen mukaan esimerkiksi viiden metrin ve-

taessa käyttää myös turvallisuuden kannalta tärkei-

denpinnan nousuun Suomenlahdella tai monta viik-

den akustojen varaamiseen. Hätädieselgeneraattorei-

koa jatkuvaan yli 40°C:een hellejaksoon ei tehtyjen

ta voidaan korvata yhdellä ilmajäähdytteisellä diese-

selvitysten perusteella ole perusteltua varautua.

lillä ja ulkoisella suoralla yhteydellä Ahvenkosken vesivoimalaitokseen.

– Nyt arvioidaan, mitä muita fyysisiä turvallisuusparannuksia voitaisiin edelleen toteuttaa.

– Sen sijaan näitä lievempiin, Loviisan osalta järkevällä todennäköisyydellä mahdollisiin äärimmäisiin pinnankorkeuksiin ja lämpöjaksoihin on syytä varautua, hän sanoo.

Toisena mielenkiintoisena teemana Kattainen nostaa esiin reaktorirakennuksissa olevien käytetyn

Turvallisuusajattelu selkärangassa

ydinpolttoaineen varastoaltaiden turvallisuuden pa-

Kattainen korostaa, että Loviisan ydinvoimalaitok-

rantamisen.

sen turvallisuus on ollut ja on erittäin hyvällä tasolla.

– Laadimme toimenpidesuunnitelman varastoal-

– Vaikka tiedämme tämän ja työtä turvallisuuden

taiden jälkilämmön poistamisesta tilanteessa, jossa

eteen on tehty vuosikymmeniä, haluamme tarkastel-

altaiden normaali jäähdytys olisi menetettynä pitkän

la asioita ennakkoluulottomasti ja itsekriittisesti, mi-

aikaa, jopa viikkoja.

tä voisimme tehdä vieläkin paremmin, hän toteaa.

Tulvaan varautuminen

suuden ylläpitäminen on Fortumille ykkösasia ja kai-

Loviisan voimalaitos on suunniteltu kestämään meri-

ken toiminnan lähtökohta – myös liiketaloudellises-

veden korkeuden nousun kolmen metrin tasolle. Tä-

ta näkökulmasta.

Ydinturvallisuusosaston johtajan mukaan turvalli-

hän mennessä meri on noussut Loviisan voimalaitok-

– Turvallisuusajattelu on syvässä henkilöstömme

sen edustalla korkeimmillaan noin 1,7 metriä – se ta-

selkärangassa. Haluamme varmistaa, että myös uu-

pahtui vuoden 2005 tammikuussa.

den sukupolven työntekijät sisäistävät sen. •

10 Naapurina voimala

Haluamme tarkastella asioita ennakkoluulottomasti ja itsekriittisesti

Matti Kattainen Ikä: 43 vuotta Koulutus: Diplomi-insinööri (TKK Teknillinen fysiikka) Kesätöissä Loviisan voimalaitoksen vuosihuollossa 1991 Diplomityö Fortumiin (silloinen IVO) vuosina 1992–93, ”sillä reissulla edelleen” Vuodesta 2008 Nuclear Safety -osaston johtaja Keilaniemessä

kuva: Linda varoma

Hyvät lähtökohdat Fortumin Loviisan voimalaitoksella työskentelee yli 500 henkilöä, joilla on laaja asiantuntemus ydinvoiman eri osa-alueilta.

Keilaniemen pääkonttorissa Espoossa työskentelee lähes 200 ydinvoiman asiantuntijaa pääosin Loviisan voimalaitokseen liittyvissä tehtävissä.

Loviisan ja Keilaniemen edustajista koostuva käyttökokemusten käsittelyryhmä seuraa, mitä muissa ydinvoimalaitoksissa tapahtuu ja pyrkii ennakoivasti jakamaan niistä saatavaa oppia.

Yhteys valtakunnanverkkoon Hätädieselgeneraattorit 400 kV

Turbiini Höyrystin

110 kV

Jälkilämmönpoiston lämmönvaihdin Generaattori

Yhteys Ahvenkosken vesivoimalaitokselta Jäähdytysvesipumput

Merivesilauhdutin

Reaktori

piirrokset: jukka salminen

Ydinvoiman käyttäjien maailmanlaajuinen yhdistys WANO (World Association of Nuclear Operators) välittää tietoa jäsenistön käyttökokemuksista ja -tapahtumista.

Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen WANO on täsmentänyt joitakin suosituksiaan ja ohjeitaan. Fortum on aktiivisesti mukana WANOn toiminnassa.

Dieselvaravoimalaitos

Merivesijäähdytys Dieselhätävesipumput

Ilmajäähdytin

Sähkön saanti Loviisan voimalaitoksen hätäjärjestelmille on moninkertaisesti varmennettua: useita erillisiä johtoyhteyksiä valtakunnan sähköverkkoon, moninkertaiset hätädieselgeneraattorit, oma dieselvaravoimalaitos sekä varahätäsyöttövesipumput varustettu omilla dieselmoottoreilla, jolloin ne ovat riippumattomia sähkön syötöstä.

Laitoksen merivesijäähdytykseen perustuvan lämpönielun rinnalle harkitaan ilmajäähdyttimiä. Tällöin jälkilämmönpoiston merivesijäähdytin ohitetaan ja höyrystimissä lämmennyt vesi ohjataan ilmajäähdyttimeen, josta jäähtynyt vesi palautetaan jälkilämmönpoistojärjestelmän pumpulle ja taas höyrystimeen.

Naapurina voimala 11

Japanin Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen vipinää on riittänyt myös Loviisan voimalaitoksella. Ryhmäpäällikkö Toivo Kivirinnan allakka meni uusiksi.

”Vipinää on riittänyt” Toivo Kivirinta

Toivo Kivirinnalle on jäänyt mieleen Fortumin

alueiden parhaat asiantuntijat, yksi kultakin alalta.

Ikä: 31 vuotta

keväällä järjestämä kokous, joka pidettiin heti Fukus-

Kivirinnan tehtävänä on seurata työn edistymis-

Koulutus: Diplomi-insinööri (TKK Teknillinen fysiikka)

himan onnettomuuden jälkeen ennen Työ- ja elin-

tä sekä käydä läpi selvitys kohta kohdalta, jotta kaik-

keinoministeriön ja Säteilyturvakeskuksen selvitys-

ki tarvittavat asiat on varmasti käsitelty ja niin laaja-

pyynnön lähettämistä.

alaisesti kuin selvityspyynnössä on vaadittu.

”Kokouksen alkajaisiksi puheenjohtaja totesi, että

– Jonkin verran tuli muutoksia loppuvuoden teh-

Kesätöissä Säteilyturvakeskuksen luonnonsäteilylaboratoriossa 2001

hän haluaa kaikkien nostavan jälleen esiin pienim-

täväsuunnitelmaani. Työn jatkuessa urakka on osoit-

mätkin parannusehdotukset, jotka ovat jääneet mui-

tautunut isommaksi kuin olin olettanut, hän sanoo.

Harjoittelijana ja myöhemmin luotettavuusinsinöörinä Fortumin riskianalyysiryhmässä 2002–2007

den hankkeiden varjoon.”

Työtä tehdään Kivirinnan mukaan hyvällä asenteel-

Se oli Kivirinnan mielestä hyvä lähtölaukaus selvitystyölle.

la – ennakkoluulottomasti ja pyrkien itsekriittisyyteen, mennen ihan ongelmatilanteiden loppurajoille asti.

– Runsaan kuukauden sisällä laadimme seikkape-

– Tarkastelu aloitetaan ongelmatilanteesta nume-

räinen selvityksen Loviisan voimalaitoksen varautu-

ro yksi, johon haetaan ratkaisu. Sen jälkeen esitetään

misesta poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin. Se sisäl-

jatkokysymys: mitä jos esitetty ratkaisu ei toimikaan,

si tiiviin pääraportin ja kymmenen liitettä, kukin laa-

miten sitten toimittaisiin? Siihenkin tilanteeseen pi-

Turvallisuusinsinööri Loviisan voimalaitoksella 2007–

juudeltaan muutamasta sivusta useisiin kymmeniin.

tää kehittää ratkaisu. Näin etenemme pitemmälle ja

Loviisan voimalaitoksen koulutusryhmän päällikkö 2010–

Säteilyturvakeskuksen elokuussa pyytämää lisäselvi-

pitemmälle niin sanotun syvyyssuuntaisen puolusHyvällä asenteella liikkeellä

tuksen periaatetta noudattaen.

tystä työstävät Loviisan voimalaitoksella eri osaamis-

Viimeisille rajoille asti Joskus pohdiskeluun tuodaan mukaan samanaikaisia vikoja suorastaan tolkuton määrä, ikään kuin suunnilleen mikään ei toimisi niin kuin pitää. Tällainen teoreettinen, aikaisempia selvityksiä pitemmälle viety ”mitä, jos” -pohdinta saattaa välillä turhauttaa niinkin viilipyttymäisen rauhallisen insinöörin kuin Toivo Kivirinnan.

– Tuolla ajattelutavalla saa kyllä kaiken menemään rikki. Oikeassa tilanteessa on hyvin vaikea kuvitella, että niin voisi käydä, hän huokaa.

Kivirinta kuitenkin tietää tasan tarkkaan, että ydinvoimaloita koskevia selvityksiä ei tehdä turhan päiten, vaan siksi, että turvallisuus voitaisiin maksi-

kuva: Linda varoma

maalisesti taata.

12 Naapurina voimala

– Ydinvoimalaitoksessa, jos missä, se on tietenkin ykkösasia.

Samalla hän korostaa, että fyysisiä muutostöitä ei tule äkkipäiten tehdä.

– Kaikkien muutosten täytyy olla tarkoin harkittuja, ja kaikkia asiantuntijoita pitää kuunnella.

•

ajankohtaista KoonnEEt: Seppo Iisalo, Anne Muhonen

Lyhyt

vuosihuolto

päätökseen

Syysenergiaa liikunnasta

Loviisan voimalaitoksen kummallakin yk-

Arjen askeleet on Fortumin syksyn kampanja, jonka

siköllä oli tänä vuonna vuorossa lyhyt vuo-

avulla jokainen voi vaikuttaa omaan hyvinvoin-

sihuolto.

tiinsa. Kampanja haastaa kaikki Fortumin Suomen

Loviisa 1:llä normaalien määräaikais-

toimipisteissä työskentelevät liikkumaan.

huoltotöiden ja polttoaineen vaihdon lisäk-

”Jo 30 minuuttia sykettä nostavia arjen askeleita

si merkittävimpiä töitä olivat höyrystinti-

päivässä luo pohjaa hyvinvoinnille”, työhyvinvointi-

lassa sijaitsevien suodatinrakenteiden muu-

päällikkö Pirjo Hagman toteaa.

tokset, 6 kilovoltin (kV) katkaisijoiden uusi-

Syys-

eneragia

”Kampanja liittyy ForCARE-työhyvinvointimalliin, jon-

minen kytkinlaitoksella sekä höyrystimien

ka tavoitteena on edistää työturvallisuutta, tukea henkilöstön

primäärikollektorien avaukset ja tiivistei-

työkykyä koko työuran ajan sekä edistää työhyvinvoinnin

den vaihdot. Loviisa 2:lla normaalien määrä-

johtamista Fortumissa”, Hagman kertoo.

aikaishuoltotöiden ja polttoaineen vaihdon lisäksi merkittävimpiä toimenpiteitä olivat yhden varavoimadieselin vaihto peruskunnostettuun, sekä 6 kV:n katkaisijoiden uusintoja kytkinlaitoksella.

Fortumille tunnustusta maailmalla

Vuosihuoltoon osallistui voimalaitoksen

Fortumin työlle kestävän kehityksen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemi-

500 työntekijän lisäksi noin 750 kunnossa-

seksi on myönnetty kaksi merkittävää kansainvälistä tunnustusta: Fortum arvioitiin

pidon ja tarkastusalan ammattilaista yh-

maailman parhaimmaksi sähkö- ja lämpöyhtiöksi Carbon Disclosure Leadership

teensä 76 yrityksestä. Vuosihuollot takaavat

-indeksissä (CDLI) pistemäärällä 97/100. Yhtiö hyväksyttiin myös yhdeksännen

voimalaitoksen turvallisen ja häiriöttömän

perättäisen kerran Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin DJSI World. Fortum on

toiminnan.

ainoa pohjoismainen yhtiö CDLI-indeksissä.

Norjalaisministeri vieraili Loviisassa Norjan öljy- ja energiaministeri Ola Moe Borten (kuvassa toinen oikealta) vieraili kesäkuussa Loviisan voimalaitoksella yhdessä poliittisen neuvonantajansa Ivar Vigdenesin turvallisuusjärjestelyt. Oppaina toimivat voimalaitoksen johtaja Satu Katajala ja johtaja Timo Karttinen Fortumista.

kuva: ari haimi

kanssa. Ministeriä kiinnostivat laitoksen toiminta ja

Naapurina voimala 13

| ydinjengi | Teksti: reija kokkola | kuvat: ari haimi

Työtä ytimessä Säteilyvalvojien tehtävänä on suojella ydinvoimalassa työskenteleviä ihmisiä säteilyltä ja kontaminaatiolta eli radioaktiiviselta lialta.

Loviisan voimalaitoksen valvonta-alueella työskentelevien henkilöiden säteilyturvallisuudesta vastaa 13 hengen säteilyturvallisuusryhmä, johon kuuluu ryhmäpäällikkö, säteilysuojeluinsinööri, projekti-insinööri, kahdeksan säteilyvalvojaa sekä kaksi pesulatyöntekijää.

Säteilyvalvojien yhtenä tehtävänä on varmistaa, etteivät työntekijät mene ilman valvontaa paikkoihin, joissa ionisoiva säteily on voimakasta. Radioaktiiviset järjestelmät sijaitsevat voimalaitoksen valvonta-alueella. Siellä jokainen työntekijä kantaa mukanaan kahta annosmittaria eli E- ja TL-dosimetriä, joilla seurataan säteilyaltistusta.

Elektroniset dosimetrit luetaan jokaisen käytön jälkeen. Henkilökohtaisista säteilyannostiedoista kootaan kuukausittain raportit ja ne toimitetaan Säteilyturvakeskukselle.

Säteilysuojelukoulutus kaikille – Keskimääräinen työntekijän saama vuosittainen annosmäärä Loviisan voimalaitoksessa vaihtelee yhden ja neljän millisievertin välillä. Luonnosta ihminen saa säteilyä noin 3-4 millisievertiä, eli suunnilleen saman määrän, kertovat säteilyvalvojat Taru Salmela ja Jarno Tuominen.

Valvonta-alueelle ei pääse kukaan ilman tulokoulutusta, johon kuuluu myös säteilysuojelukoulutus.

Kaikkiaan koulutukseen osallistuu vuosittain noin tuhat henkilöä.

Revision aikana koulutettavien määrä on huipussaan. Silloin myös Taru Salmelan ja Jarno Tuomisen

14 Naapurina voimala

Huoltoseisokin aikana tästä ammatista oppii eniten

olosuhteista sekä siitä, mitä ollaan tekemässä.

– Työkohteessa mittaamme vielä säteilytason annosnopeusmittarilla sekä mahdollisen kontaminaation pintakontaminaatiomittarilla. Tulosten perusteella annetaan ohjeet työssä tarvittavista suojavarusteista, Taru Salmela kertoo.

Mittareiden laadunvalvonta ja määräajoin suoritettavat testaukset kuuluvat myös säteilyvalvojien työnkuvaan.

Riisuuntumisjärjestyksellä on väliä Iho pysyy puhtaana, kun käytetään asianmukaisia suojavarusteita. Niitä ovat muun muassa suojakäsineet, paperihaalarit sekä hengitys- ja kengänsuojat.

Tarvittaessa voidaan perustaa lisäkenkäraja työkohteeseen, jotta voidaan estää kehon likaantuminen ja kontaminaation leviäminen.

– Jos esimerkiksi venttiilin putki todetaan mittarilla tai pyyhkäisylapulla aktiiviseksi, se voidaan peittää lyijymatolla.

Kun venttiili on vaihdettu, asentaja riisuu suojavarustuksen. Riisuuntumisjärjestys on tärkeä. Ensin riisutaan hanskat, sitten haalarit, hengityssuoja ja viimeiseksi lisäkenkäsuojat.

– Likaiset vaatteet riisutaan tietyssä järjestyksessä, etteivät puhtaat vaatteet kontaminoidu.

Annamme ohjeet työssä tarvittavista suojavarusteista

Sopivasti stressaavaa Jarno Tuomisen ja Taru Salmelan mielestä säteilyvalvojan työ on sekä sopivasti stressaavaa että antoisaa.

Heistä on mukavaa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja vastuu tuo työhön oman arvonsa.

Jos esimerkiksi reaktorihallissa nostetaan parinsadan tonnin painoinen radioaktiivinen reaktorin sisäosa, reaktorihalli pitää turvallisuussyistä tyhjentää toimenpiteeseen kuulumattomista ihmisistä. Nostotyö tapahtuu säteilysuojatusta nosturikopista.

Jarno Tuomisen ja Taru Salmelan lähipiiri ei ihmettele heidän erikoista työtään. Mitä nyt joskus vitsaillaan.

työpäivät ovat kiireisimmillään.

– Alueella on paljon ulkopuolista työväkeä. Työpäivät voivat venyä pitkiksi, mutta juuri huoltoseisokin

– En kuulemma tarvitse lamppua kotona, kun säteilen itse, Taru naurahtaa.

Säteilysuojelupäällikkö Timo Kontio haluaisi rii-

aikana tästä ammatista oppii eniten.

sua turhan mystiikan ydinsäteilyn ympäriltä.

Laadunvalvontaa ja testauksia

dollisimman pienenä haittavaikutusten riskin mini-

Säteilyvalvojilla on käytössään monenlaisia mitta-

moimiseksi – vähän samalla periaatteella kuin herk-

reita, joiden avulla pystytään turvaamaan laitoksel-

käihoistenkin kannattaa välttää turhaa auringonot-

la työskentelevien säteilyturvallisuus.

toa. Ei tässä sen kummallisemmasta asiasta ole kysy-

– Työperäinen säteilyaltistus täytyy pitää mah-

Ennen kuin koneasentaja menee valvonta-alueelle

mys. On silti ymmärrettävää, että luonnosta saatava

irrottamaan venttiiliä, saavat säteilyvalvojat työmää-

säteily ei herätä yhtä voimakkaita tunteita kuin ydin-

räimen, josta löytyy tieto kyseisen huonetilan säteily-

voimalasta peräisin oleva säteilyaltistus, hän sanoo. •

Naapurina voimala 15

o öviikk st ä 1 sä 01 gian .10.2 ener 10.–16 n e , n la 41 alli unn a viikol tak s l s Va kakuu lo

Nautitaan saunasta, energiaa säästäen Kuva: Päivi ahvonen

Saunassa on ihana helliä itseään niin kesähelteillä kuin syksyn ja talven koleilla keleilläkin. Puukiuas tuottaa makoisimmat löylyt.

Sähkösauna vie tavallisessa perhekäytössä hyvinkin tuhat kilowattituntia kokonaissähkön kulutuksesta, siis karkeasti vastaa-

| yhteiskuntavastuu | Teksti: ulla ora kuva: päivi ahvonen

Lukiolaisten energiakurssi alkoi Lovisa Gymnasiumin eli Loviisan ruotsinkielisen lukion 21 oppilasta aloitti syyskuussa energiakurssin, jonka koulu järjestää yhdessä Fortumin kanssa.

Yhteensä 38 tunnin kurssi on jaettu neljään eri moduuliin: energia-alan haasteet ja tulevaisuuden energiateknologia, tuuli- ja aaltovoima, vesivoima sekä ydinvoima. Opetuksessa ja ryhmätöissä käydään läpi eri tekniikoita ja perusasioita energian tuottamisesta. Kurssi päättyy seminaariin, jossa puretaan ryhmien tietopaketit.

– Kurssilla selvitetään energiantuotannon tulevaisuuden haasteita ja ratkaisumalleja ryhmätöiden avulla, Fortumin yhteiskuntasuhdepäällikkö Peter Tuomi-

Tuttuja ja tuntemattomia meren eläviä

nen kertoo.

Rehtori Jan Lindhin mukaan yritykset ovat aiemminkin olleet mukana lukion opetuksessa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun koko kurssi järjestetään yrityksen toimesta.

– Meillä on Fortumin kanssa samoja näkemyksiä energiantuotannosta, ja haluamme herättää oppilaiden kiinnostusta alaa kohtaan, Lindh sanoo.

Hänen mukaansa yritysten ja yhdistysten tuominen mukaan opetukseen avaa ovia koulusta muualle yhteiskuntaan, mikä on tärkeää oppilaiden siirtyessä jatko-opiskeluun ja työelämään.

Kurssi on myös Fortumille pilottihanke. Aiemmin yhtiö ei ole järjestänyt tällaista kurssia. Tuomisen mukaan tavoitteena on järjestää energiakurssi myös suomenkielisessä lukiossa.

16 Naapurina voimala

•

Loviisan vesiltä kalastetaan muun muassa siikaa, kuhaa, ahventa ja haukea.

Harvinaisempia otuksia ovat miekkasärki, nokkahauki ja villasaksirapu.

van kilowattituntimäärän kuin viihde-elektroniikkalaitteet yhteensä.

Motivan asiantuntijan Antti Kokkosen mukaan suurin energiatuhlari on heti valmis -kiuas. Siitä luopumista hän suosittelee lämpimästi, ellei saunomistarve todella ole päivittäinen.

Sähkösaunaa ei ole syytä pi-

tää päällä turhaan. Kun se on lämmitetty, sinne tulisi mennä heti. Lämpötilaksi useimmille riittää sadan asteen sijasta 70–80 astetta.

– Ei energiatehokkuuden nimissä saunan käytöstä huonoa omaatuntoa tarvitse potea, mutta turhan päiten sähkökiuasta ei kannata pitää päällä pitkiä aikoja, Kokkonen sanoo. •

Näin vaikutat kotitaloussähkön kulutukseesi

1 Hylkää heti valmis -kiukaan

4 Pese täysiä astian-

lämpimänä pito tai koko kiuas

pesukoneellisia

2 Varmista kylmälaitteiden ilmankierto laitteen alla, takana ja yläpuolella

3 Jos taloudessa on kaksi jääkaappia, voit tehdä vanhemmasta vihannes- ja juomajääkaapin ja säätää lämpötilaa lämpimämmäksi +10 asteeseen

Loviisan alueella meriveden pinta-ala on yhteensä 906 km2 eli lähes 100 neliökilometriä enemmän kuin maapinta-ala.

5

Linkoa pyykki tehokkaasti, säästät kuivatusenergiaa

TOP 5

Motivan asiantuntija Antti Kokkonen arvioi, että nämä viisi asiaa kuntoon laittamalla säästät vuodessa 2 000 kilowattituntia eli noin 200 euroa.

| ympäristö | Teksti: Reija Kokkola kuvaT: Janne Lehtinen

Helle on paahtanut Suomenkin yllä viime kesinä.

Auringonpalvojat ovat pulahtaneet mielellään mukavanlämpimään meriveteen. Söderbyläinen kalastaja Mikael Lindholm sen sijaan on pudistellut päätään.

– Kun pintaveden lämpötila nousee yli + 19 asteen,

Pernajanlahti Loviisanlahti

on kalansaanti tiukassa. Myös itätuulet karkottavat kaloja. Tilanne koskee koko Suomenlahtea, hän kertoo.

Juhannuksen paikkeilla alkaa lohikausi, joka kestää heinäkuun loppuun. Lohta on tullut viime aikoina heikosti, mutta lahnaa on ollut sitäkin enemmän.

Valitettavasti sitä vaan edelleenkin pidetään Suomessa roskakalana.

– Ensi keväänä pitäisi alkaa lahnan poistokalastus, jolloin sitä myydään lähinnä Baltian maihin. Lahnan poistuessa kuhan ja ahvenen poikasille riittää paremmin ruokaa.

Harvinaisuuksina nokkahauki ja villasaksirapu Talvella Lindholm kalastaa matikkaa ja kuhaa. Kuhaa nousee jäiden lähtiessä verkoilla. Hylkeenkestävällä pohjarysällä saadaan extraa, kuten suomukaloja kuhaa, ahventa ja haukia.

– Talvella kalastan pääasiassa verkoilla, ehkä jokunen rysä on jään alla. Ponttonirysä on tärkeä kalastusväline.

Joskus pyydyksestä nousee harvinainenkin otus.

– Miekkasärki, nokkahauki, villasaksirapu, Lindholm luettelee.

Lindholm pahoittelee, että hylje on varsin viisas eläin. Se kun melkein syö kalastajalta elannon.

– Hylkeet saattavat syödä jokaisesta saaliskalasta parhaan palasen selästä.

Lindholmia huolestuttaa myös Itämeren tilanne.

Pietarista tulee saasteita, mutta kyllä Suomi antaa oman osansa.

– Maatalouden päästöjä pitäisi vähentää, hän sanoo.•

Loviisan kalat

keskiaukeama

>> Naapurina voimala 17

Silakka - Strömming

Särki - Mört

Clupea harengus membras

Rutilus rutilus

Loviisan kalat Lovisas fiskar

Nokkahauki - Näbbgädda Belone belone

Lahna - Braxen Abrahamis brama

Made - Lake Lota lota

Kuva/bild: : jukka salminen

Kuha - Gös

Sander lucioperca

Taimen - Havsöring Salmo trutta trutta

Siika - Sik

Goregonus lavaretus

Hauki - Gädda Esox lucius

Villasaksirapu - Ullhandskrabba Eriocheir sinensis

Ahven - Abborre Perca fluviatilis