Naapurina voimala by creative peak

naapurina 1 | 2009

Naapurinsa kullakin 10 kaikki YHDEssÄ pEli-iloN puolEsTa 12 puHDasTa ENErGiaa 17 ElÄMÄÄ YDiNvoiMaN kaNssa 18 lEikkaa MuisTipEli TalTEEN

NaapurinaVoimala.indd 1

3.8.2009 14.18

| sisältö |

2 3 4 6 10 12 14 16 17 18

| pääkirJoitus |

peter tuominen, edunvalvontapäällikkö

pÄÄkirJoiTus

Hyvä naapuri

NaapuriNsa kullakiN aJaNkoHTaisTa

Fortumin ydinvoimalaitos on tuottanut sähköä Loviisassa yli kolmenkymmenen

akTiivisia ElÄkEpÄiviÄ loviisassa: kulttuurivaikuttaja tuija-riitta Lindholm

vuoden ajan. Tänä aikana ydinvoima on herättänyt voimakasta keskustelua, puo-

kaikki YHDEssÄ pEli-iloN puolEsTa Harri isotalo sparraa jalkapallon juniorivalmentajia

myönteisesti Fortumiin ja ydinvoimaan. Voimalaitoksen turvallisuus, hyvät käyt-

pÄÄsTÖTÖNTÄ ENErGiaa

vistaneet myönteistä suh-

lesta ja vastaan. Enemmistö Loviisan-seudun asukkaista suhtautuu kuitenkin tökokemukset ja toimivat naapurisuhteet ovat vahtautumista.

kYsY HJÖrDiksElTÄ

Käynnissä

olevaa Fortumin hanketta

TulEvaisuus: hiiliniukkaa energiaa, aaltovoimaa ja sähköautoja

uuden ydinvoimalaitos-

koluMNi: elämää ydinvoiman kanssa

Loviisan Hästholmenin

MuisTipEli

jasti, mikä on luonnolli-

yksikön rakentamiseksi saarelle kannatetaan laanen edellytys hankkeen toteuttamiselle. Ydinvoimahankkeen lisäksi Fortum selvittää yhdessä Loviisan kaupungin kanssa mahdollisuuksia tamiseksi

naapurina

mantereelle,

voimalaitoksen pohjoispuolelle. Kaikessa energiantuotannossa, niin tuuli- kuin ydinvoimassa, on hyvät ja huonot puolen-

kuva: päivi aHvoNeN

tuulivoimapuiston toteut-

sa. Fortumin tavoitteena on pitkäjänteisesti yhdessä lähialueiden asukkaiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa hakea ratkaisuja, jotka perustuvat kestävään kehitykseen ja haittojen minimointiin.

Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin. päätoimittaja: peter tuominen, peter.tuominen@fortum.com julkaisija: Fortum Loviisan voimalaitos atomitie 700, pL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 45 55011 www.fortum.fi toimitus: peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa, puh: 019 535 552 www.peakpress.net toimituspäällikkö: Noora Lintukangas ad: Milla ketolainen toimittajat: päivi ahvonen, seppo iisalo, reija kokkola ja Harri Mannonen kuvaajat ja kuvittajat: päivi ahvonen, kristina elo, susa Heiska, Lauri Henttonen, tomi parkkonen ja Jukka salminen painopaikka: art-print

Avoin keskustelu naapureiden kanssa on tärkeää. Hyvä esimerkki tästä on vuorovaikutus Loviisa 3 -hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisessä. Ydinvoimaja tuulivoimahankkeet edellyttävät vielä paljon selvityksiä ja erilaisten ratkaisujen arviointia. Uskon vahvasti, että hyvät naapurisuhteemme luovat erinomaiset edellytykset tälle työlle. Hyviin naapurisuhteisiin kuuluu, että voimme keskustella ja vaihtaa mielipiteitä avoimesti ja rehellisesti toista kunnioittaen, vaikka olisimmekin joskus eri mieltä. Fortum on Loviisan-seudulla monessa mukana, ja sen tuki on merkittävä monelle seudun tapahtumista. Esimerkkeinä mainittakoon uimarannan Fortum-laiva, Ungernin paviljongin katon korjaus, nuorten jalkapalloilun valmennuksen tukeminen, Sibelius-päivät, Wanhassa Wara Parempi sekä tuet nuorisourheilulle ja urheiluseuroille. Tämä on osa paikallista yhteiskuntavastuutyötämme, jota teemme paikallisten ihmisten kanssa. Fortumin toiminta-ajatuksena on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö sekä kestävän kehityksen edelläkävijä. Teemme jatkuvasti työtä kehittääksemme toimintaamme ja naapuriyhteistyötä. Fortum on hyvä energiayhtiö ja naapuri.

NaapurinaVoimala.indd 2

3.8.2009 14.18

naapuruus

teksti: Noora Lintukangas | Kuva: peak press

O Naapurinsa kullakin Jollakin on naapurina metsä, toisella junarata. Yhden naapuri asuu heti seinän takana, toisen kilometrin päässä. Naapuri ihastuttaa tuomalla lahjaksi korillisen omenoita syksyllä. Naapuri vihastuttaa leikkaamalla nurmikkoa aikaisin sunnuntaiaamuna. Naapurista on turvaa matkoilla ollessa: joku ainakin katsoo hieman kotini perään. Naapuri lainaa tikkaita, kananmunia tai akkuporakonetta. Naapurista on moneksi ja naapuruus toimii kumpaankin suuntaan. Naapuruuden ydin on luottamus. Nämä hirvet on kuvattu Hästholmenin saarella, voimalaitoksen aidan vieressä. Heidänkin naapurinsa on voimala.

Naapurina voimala 3

NaapurinaVoimala.indd 3

3.8.2009 14.18

ajankohtaista Koonnut: Noora Lintukangas

Miltä Loviisa näyttää Hästolmenilta katsottuna? 3 > 4

1. Svartholma Vaikka päivittäinen Svartholman reittiliikenne lop-

puukin jo 16.8., pääsee saareen vielä viikonloppuisin vesibussilla elokuun loppuun saakka. Lauantaisin ja sunnuntaisin lähtö on klo 12 ja paluu klo 16. Vielä ehtii siis piknikille tai kesäkahvila Svartholmaan nauttimaan valkosipulietanoita. Lisää tietoa: www.saaristolinja.com

2. Juoksupaidat Toukokuussa järjestetyssä Helsinki City Run -juok-

sutapahtumassa oli mukana myös voimalaitoksen joukkue. Parisenkymmentä juoksua enemmän tai vähemmän harrastanutta puolimaratoonaria karautti näyttävästi matkaan samanlaisissa juoksupaidoissa. Paidat oli varta vasten painatettu tilaisuutta varten. Tekstinä niissä oli toiveikkaasti ”Loviisa 3 – vain lupa puuttuu”.

1 5 7 2

3. Sähköauto nähtävillä Pyhtään saaristomarkkinat järjestetään 14.-15.8. Siltakylän Lököressä. Pyhtään vuoden suurin tapahtuma järjestetään jo 17:ttä kertaa. Markkinoilla on esillä myös Fortumin sähköauto. Sähköauto on esillä myös Loviisan Wanhassa Wara Parempi -tapahtumassa 29.-30.8.

Lisätietoa: www.pyhtaa.fi/Palvelut/Saaristomarkkinat, www.wanhassa-wara-parempi.fi

4. Kesäjuhla Ungerilla Fortumlaiset kokoontuivat kesäkuun alkupuolella

kuvaT: päivi ahvonen

viettämään lauantaipäivää Bastion Ungernille. Heikki Paasosen juontamassa henkilöstön virkistystilaisuudessa oli leppoisa tunnelma: koolle oli kutsuttu fortumlaiset perheineen, ja ohjelmaa oli tarjolla kaikenikäisille. Lapsia viihdyttivät mainio Pellekaija Pum -duo sekä Loviisan tanssi- ja sirkuskoulun Sasu Peistolan ohjeistamat sirkustreenit. Ohjelmaan kuului myös leikkimielinen valokuvauskilpailu, poniajelua, opastettu kierros Ehrensvärdin polulla sekä iltapäivätanssit paviljongilla. Musisointi jatkui illan hämärtyessä aina puolille öin saakka.

Voimalaitoksen vuosihuolto alkaa 23.8. Se tuo kaupunkiin yhteensä viitisensataa uutta työntekijäÄ noin viiden viikon ajaksi.

4 Naapurina voimala

NaapurinaVoimala.indd 4

3.8.2009 14.18

3888 on voimalaitoksessa vierailleiden lukumäärä viime vuodelta

5. Cafe Port uudistui Voimalaitoksen vastaanottokeskus Café Port sai keväällä

kuva: päivi ahvonen

uuden ilmeen. Vanhat kahvilarakenteet on korvattu modernimmilla ratkaisuilla: haitariovet vaihdettiin kiinteiksi seiniksi, mikä teki tilasta selkeämmän ja viihtyisämmän. Tila sai myös panoraamaseinän, jota komistaa loviisalaisen valokuvataiteilija Arto Wiikarin ottama valtava maisemakuva. Café Portiin pääsevät kaikki voimalaitoksella vierailevat ryhmät. Kahvin juonnin lomassa oppaat kertovat voimalaitoksen toiminnasta ja näyttävät esittelyvideon. Tekeillä on myös uusi multimediaesitys voimalaitosvierailun elävöittämiseksi.

6. Loviisan päivä ja Taitajain yö Tiistaina 25.8. vietetään Loviisan päivää. Päiväsaikaan torilla on markkinahumua, iltapäivällä musiikki- ja tanssiesityksiä, aina klo 20.30 saakka. Purjehdusseura ÖNS järjestää Dunkahällin ympäripurjehduksen kevytveneille ja purjelaudoille Loviisanlahdella. Ehrensvärdin luontopolulla, Urheilupaviljongin kupeessa on oppaita paikalla, Loviisan Ilmailijat järjestää lennokkaita esityksiä ruotsalaisen koulukeskuksen kentällä ja myös Bongan linna on illalla avoinna vierailijoille. Alkesanterin pihalla voi tarkkailla taiteilijoita työssään ja kirjastossa kuulla punkbändi Snotty Fingersiä. Loviisan iltahämärissä Itä-Uudenmaan Oppaat ja Loviisan Kaupungin Hywät Asukkaat tekevät opastetun kierroksen. Lähtö tapahtuu torilta klo 19.30. Lisää tietoa ja tarkempia aikatauluja löydät Loviisan kaupungin sivuilta: www.loviisa.fi

7. Salibandyn Suomen mestari Loviisan ydinvoimalaitoksella nosturinkuljetta-

jana työskentelevä Peik Salminen on tuore salibandyn Suomen mestari helsinkiläisen SSV:n pelipaidassa. Harjoitusmatkat lyhenevät syksyllä merkittävästi, sillä Salminen palaa Loviisan Torin riveihin.

Naapurina voimala 5

NaapurinaVoimala.indd 5

3.8.2009 14.18

6 Naapurina voimala

NaapurinaVoimala.indd 6

3.8.2009 14.18

Teksti: Reija kokkola | Kuvat: susa heiska

Aktiivisia

eläkepäiviä

Loviisassa

Tuija-Riitta Leppämäestä tuli kesällä Lindholm, kun hän avioitui Alfinsa kanssa. Aktiivinen eläkeläinen on alueen kulttuurivaikuttaja. Tuija-Riitta ja Alf Lindholmin kodissa Loviisan Chiewitzinkadulla on rauhallinen tunnelma. Valoa ja avaruutta on saatu yhdistämällä kaksi asuntoa. Seurustelu Alfin kanssa toi Tuija-Riitan muutama vuosi sitten Loviisaan keskeltä Helsingin kiihkeintä ydintä. Kun pariskunta pohti yhteen muuttamista, Alfia huolestutti se, että tuleva vaimo joutuu luopumaan kauniista kodistaan Helsingissä. Oli nimittäin selvää, että pankinjohtajan työstä eläkkeelle jäänyt Tuija-Riitta muuttaa Loviisaan, sillä Alf työskentelee Fortumilla Loviisassa. Tuija-Riitta ei jäänyt haikailemaan Fredrikinkadun asuntoaan, vaikka hän ikkunoistaan näkikin oman konttorinsa. – Sanoin Alfille, ettei koti ole seinistä kiinni. Toin paljon esineitä ja huonekaluja Fredrikinkadulta tänne. Nyt minulla on kaunis koti Loviisassa, Tuija-Riitta hymyilee. Helsingin sykettä hän ei ole kaivannut. Koska matkan varrella on ollut riittämiin kiirettä ja muutakin kuin auringonpaistetta, tuntuu elämä slow cityssä mukavalta. – Ihastuin Loviisaan heti. – Ehkä me aina täällä asuneet olemme liiankin tottu-

Naapurina voimala 7

NaapurinaVoimala.indd 7

3.8.2009 14.18

neita kaupunkimme kauneuteen, Alf puolestaan pohtii.

na -75. Työt Fortumilla prosessinhoitajana alkoivat

Tuija-Riitta on viettänyt suurimman osan elämäs-

vuonna 1976, joten takana on pitkä ura saman yhtiön

tään Turussa ja Helsingissä. Uuden kodin suunta oli-

palveluksessa. Nykyään Alf toimii työnjohtajana.

si ollut luontevammin lännessä kuin idässä, sillä su-

– Eläkkeeseen on vielä muutama vuosi. Sitten meil-

vulla on kesähuvila Piikkiössä Turun seudulla. Tui-

lä on enemmän aikaa meidän yhteiseen intohimoom-

ja-Riitta toteaa pilke silmissään palanneensa lähem-

me golfin pelaamiseen, hän hymyilee.

mäs juuriaan. – Olen syntynyt Viipurissa.

Romanttinen kihlaus

Alf on lähtöisin Liljendalista ja koukattuaan Kos-

Amorin nuoli osui Lindholmeihin muutama vuosi sit-

kenkylän kautta hän asettui asumaan Loviisaan vuon-

ten vappuaattona. Tuija-Riitta oli kyläilemässä Lovii-

O Tuija-Riitta on ollut itse aktiivinen tutustuja. -Meillä on vieraillut valtavasti väkeä.

8 Naapurina voimala

NaapurinaVoimala.indd 8

3.8.2009 14.18

saan muuttaneen ystävänsä luona, ja he päättivät pii-

– Siellä kihlautuvilla on tapana nousta vuorille, lu-

pahtaa paikalliseen ravintola Ziltoniin, jossa myös Alf

kita ketjuun lukko ja heittää avaimet alas. Näin me-

otti kevättä vastaan.

kin kihlauduimme, Tuija-Riitta ja Alf kertovat.

Tapaaminen johti toiseen, ja romanttinen kihlaus tapahtui vuonna 2006 Kiinassa Shanghain Keltai-

Ihan täydellisesti he eivät traditiota noudattaneet, sillä kummallakin on avain tallessa kaulaketjussa.

silla vuorilla. Kiinan kulttuuri on aina kiinnostanut

– Häitä vietimme kesäkuussa Liljendalissa ison vie-

Tuija-Riittaa, joten Alfin 30-vuotisen työuran kun-

rasjoukon kanssa. Häälahjojen sijasta pyysimme ha-

niaksi myönnetylle palkintomatkalle lähdettiin siis

lukkaita lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyystilille.

Kiinaan. Alf kosi Tuija-Riittaa lumoavan Huangshan-

Nämä lahjarahat aiomme lahjoittaa johonkin lovii-

vuoriston maisemissa aamuauringon valossa.

salaisten nuorten hyväksi tarkoitettuun kohteeseen, Tuija-Riitta sanoo. Avioparia yhdistää myös kuuluminen Odd Fellowhyväntekeväisyysjärjestöön. – Ja kummallakin on ollut rättisitikka, he nauravat. Rakkaus ei yksin riitä Osittain pankinjohtajan työn takia Tuija-Riitta on aina ollut erittäin aktiivisesti mukana erilaisissa yhdistyksissä. Puheenjohtajuuksia ja muita toimia on ollut ja on edelleen niin paljon, ettei hän edes yritä laskea niitä. Seeprahan ei tunnetusti pääse raidoistaan. – Tiesin, että rakkaus ei yksin riitä viihtymiseeni. En voi vain istua kotona ja sanoa, että tässä olen, tee minut onnelliseksi. Tarvitsen ympärilleni ystäviä, tekemistä, harrastuksia ja kulttuuria. Eipä siis ihme, että Tuija-Riitta on mukana aktiivisesti Loviisan kulttuuri- ja ympäristövaikuttajana. Yksi pesti on Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry:n puheenjohtajuus. Yhdistys järjestää muun muassa Wanhassa Wara Parempi -tapahtumaa. – Kunnia WWP:n erinomaisesta menestyksestä ei kuulu minulle, mutta täytyyhän heillä puheenjohtaja olla, hän hymyilee. Sosiaalisesti aktiivinen nainen on huomannut olleensa aitiopaikalla tutustuessaan uuteen kotikaupunkiinsa ja sen asukkaisiin. – Jos en olisi kotoutunut Loviisaan, olisi pitänyt katsoa peiliin. Alfin avulla olen tutustunut alkuperäisiin loviisalaisiin, ja tuttavien kautta olen tutustunut uusloviisalaisiin. Pankinjohtajana hän tuntee yritysmaaliman lait läpikotaisin. Puolison työt voimalaitoksella eivät ole

Ja kummallakin on ollut rättisitikka.

herättäneet kiivaita keskusteluja. Samaa mieltä on Alf: – Tuttavapiirissäni on ydinvoiman kannattajia ja vastustajia. Kunnioitan kaikkien mielipidettä. Mielestäni yksi hienoimmista yhtiömme toimintaperiaatteista on nollalinja. Fortumilaiset eivät käytä päihteitä työpäivinään eivätkä niitä edeltävinäkään. Se viestittää turvallisuuden tärkeydestä, Alf painottaa.

• Naapurina voimala 9

NaapurinaVoimala.indd 9

3.8.2009 14.18

| yhteiskuntavastuu | Teksti: Harri MAnnonen | KUVA: Tomi Parkkonen

Kaikki yhdessä peli-ilon puolesta

Loviisalainen erityisopettaja ja ”kolmosdivarin mies” Harri Isotalo sparraa jalkapallon juniorivalmentajia Fortum Tutor -ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on sytyttää pelaamisen kipinä nappulaliigalaisiin. – Mä olin vaahtosammuttimen kokoinen kakkosmaalivahti, enkä päässyt pelaamaan sekuntiakaan. Mun rooli oli heitellä kiviä. Näin alkoi Harri Isotalon jalkapalloura Loviisan Riennon junioreissa.

Mitä junnuvalmentajien tutor käytännössä tekee? – Ajan kentälle ja seuraan harjoitukset. Sen jälkeen käydään valmentajan kanssa keskustelu, Harri Isotalo vastaa. – Se on malli A. Malli B on, että vedän harjoituksesta jonkin osi-

Nyt Isotalo on erityisopettaja, futisvalmentaja ja ”valmentajien valmentaja”: hänet valittiin hiljattain valtakunnalliseen Fortum Tutor -ohjelmaan.

on. Malli C on, että vedän koko treenin. Fortum Tutor -ohjelmaan osallistuvien tutoreiden kanssa on tehty vuoden mittaiset sopimukset. Ne päättyvät ensi vuoden huhti-

Palloliiton ideoima ja Fortumin rahoittama ohjelma kehittää alle 12-vuotiaiden juniorien valmennusta. Tutoreita on kaikkiaan 41 Maarianhaminasta Rovaniemelle ja Vaasasta Lappeenrantaan. Harjoittelun laadun parantamisen lisäksi tutoreiden tehtävä-

kuussa. Palloliitto vastaa tutoreiden koulutuksesta. Kullekin tutorille on nimetty yksi tai useampia seuroja, joiden valmentajia hän sparraa. Isotalon seurat ovat FC Loviisa ja LPJ eli Lapinjärven Pallojunnut.

nä on innostaa nuoria ja auttaa heitä löytämään liikunnan riemu. Kaikkien pitäisi päästä pelaamaan, jotta kenenkään ei tarvitsisi hei-

Monipuolisuutta isältä tyttärelle

tellä kiviä kentän laidalla. Kuten tutorohjelman iskulause sanoo:

FC Loviisasta puhuessaan Harri Isotalo käyttää pronominia ”me”. Hä-

”Jalkapallo on maailman puhutuin kieli. Sanoja ei tarvita kun on

nen tyttärensä Emmi aloitti futiksen seurassa kahdeksanvuotiaana,

pallo”.

ja isästä tuli joukkueen valmentaja.

Kolmen mallin harjoituskäyntejä

kuetta nelosessa.

Välillä Harri Isotalo veti myös FC Loviisan miesten edustusjoukLatinalaista alkuperää oleva sana tutor merkitsee holhoajaa, suojelijaa tai opintojen ohjaajaa.

– Huomasin aika nopeasti, että minulla oli 24 motivoituneempaa tyttöä kuin alasarjan miehet, hän sanoo.

Pari sanaa yhteiskuntavastuusta Yhteiskuntavastuu tarkoittaa etenkin yritysten pyrkimystä toimia vastuullisesti niin omassa yhteiskunnassaan kuin muissakin maissa. Yhteiskuntavastuun synonyymejä ovat yritysvastuu, vastuullinen yritystoiminta, hyvä yrityskansalaisuus sekä kestävän kehityksen mukainen yritystoiminta. Viime aikoina on viritelty keskustelua uudesta, ympäristön ja yhteiskunnan paremmin huomioon ottavasta markkinataloudesta: Jos ”Kapitalismi 1.0”:ssä yritysten ainoa tehtävä oli tehdä voittoa osakkeenomistajille, on ”Kapitalismi 2.0” malli, jossa yhtiöt ottavat vastuuta ympäröivästä yhteiskun-

nastakin, mutta niiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuu jää usein pinnalliseksi ja PR:n tasolle. ”Kapitalismi 3.0” taas tarkoittaa, että vastuullisuus on kiinteää ja myös kannattava osa yritysten ydinliiketoimintaa. Ylioppilaslehdessä todetaan jo vuonna 2004, että ”yhteiskuntavastuun korostaminen on luonut markkinat, joissa yritysten ja järjestöjen on ollut luonnollista kohdata toisensa. Kun esimerkiksi perinteinen urheilun sponsorointi on kärsinyt doping-käryistä, yritykset etsivät nyt riskittömyyttä.” Näin arvelee myös Nuorisuomi-sivusto vuonna 2007: ”Yritykset näkevät lasten ja

nuorten urheilun urheiluhengen ja reilun pelin kasvattajina, kun taas ammattilaistason urheilu mielletään viihteeksi ja medianäkyvyyden kanavaksi. Yritykset olivat saavuttaneet sponsoroinnille asettamansa tavoitteet parhaiten nuorisourheilun, liikuntatapahtumien ja kansallisen tason huippu-urheilun yhteydessä.” Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski kertoo alkuvuoden Ekonomi-lehdessä, että sponsoroinnin trendit ovat muuttumassa. ”Urheilu säilyy tärkeänä. Kulttuuribuumi oli vuosituhannen alussa ja on jo hieman ohi, kun taas yhteiskunnallisuus on vahvassa nousussa.”

Lähteet: www.ek.fi., Ekonomi-lehti 2/09, www.nuorisuomi.fi, Ylioppilaslehti 05/04, www.wikipedia.org

10 Naapurina voimala

NaapurinaVoimala.indd 10

3.8.2009 14.18

– Parhaimmillaan harjoittelimme tyttöjen kanssa neljä kertaa viikossa. Harjoituksissa oli keskimäärin 18,7 tyttöä paikalla, ja sehän oli järkyttävän hyvin. Hän vannoi monipuolisuuden nimiin: tytöt pelasivat yhdessä myös jääkiekkoa ja salibandya. Samaan tapaan Harri Isotalo urheili itsekin nuorena. – Pikkukaupungissa kun oltiin, harrastettiin monia lajeja. Jalkapallo ja jääkiekko menivät rinnakkain, yleisurheiltiin aina kun mahdollista, pelasin tennistä, hiihdin kilpaa. Harjoittelun punainen lanka Heti armeijan jälkeen Harri Isotalo pääsi töihin luokanopettajaksi. Tehtyään hommaa vuosikausia hän opiskeli kasvatustiedettä Helsingin yliopistossa. Jalkapalloa hän pelasi Riennon lisäksi Loviisan Torissa, FC Loviisassa, Tikkurilan Palloseurassa, ja kotkalaisessa Peli-Karhuissa. Isotalo sanoo olevansa ”kolmosdivarin mies”. Miksi hänestä ei tullut liigapelaajaa? – Meitä on paljon, jotka saavat selitellä… Mä en viitsi selitellä. Emmi-tytär käy Sotungin liikuntapainotteista lukiota Vantaalla ja kuuluu Tikkurilan Palloseuran liigajoukkueeseen. – Halusin antaa omalle tytölle mahdollisuuden, ettei tarvitse joskus selitellä, Harri Isotalo sanoo. – Haluan viestittää, että Loviisasta voi tulla tyttö-

Tutoreihin ja Fortum Tutor -ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.fortumtutor.fi

ja poikapelaajia. Meillä alkaa olla harjoittelussa punainen lanka. Tutoroinnin tulos: kausisuunnitelma

O Harri Isotalo haluaa tuoda lasten ja nuorten harjoitteluun suunnitelmallisuutta.

Tutorit ovat sitoutuneet työskentelemään vuoden aikana 200 tuntia. Harri Isotalo tutoroi kuuttatoista joukkuetta. Hän pyrkii käymään kunkin joukkueen harjoituksissa vähintään kolmesti. Millaisia tuloksia Fortum Tutor -ohjelma voi parhaimmillaan tuottaa? – En kuvittele, että tämän jälkeen LPJ voittaa jonkin junnupelin 4–0, Isotalo sanoo ja nauraa. Mutta suunnitelmallisuutta tutorointi harjoitteluun parhaimmillaan tuo. – Jos joku valmentaja vaikka saisi kimmokkeen kirjoittaa ylös harjoitussuunnitelman. Parhaimmillaan se voisi johtaa siihen, että valmentaja tekee kausisuunnitelmankin. Jalkapalloa pelaavat Suomessa tuhannet lapset ja nuoret. Tavoite on, että kaikki pääsevät osallistumaan ja pelaamaan yhdessä sekä löytävät liikunnan riemun.

• Naapurina voimala 11

NaapurinaVoimala.indd 11

3.8.2009 14.18

| ympäristö |

Teksti: Seppo Iisalo | Kuva: shutterstock

Päästötöntä energiaa Tuulisähkö on puhdasta, päästötöntä energiaa. Päästöjä ei tule sen enempää maaperään, veteen kuin ilmaankaan. Toisessa vaakakupissa painavat maisema- ja meluhaitat voimalan läheisyydessä. Uusiutuva ja päästötön tuulivoima on nopeim-

tuulen alueille.

min kasvavia energiamuotoja maailmassa. Eniten tuu-

Voimaloiden kokoa kasvattamalla tehoja on vii-

livoimaa tuotetaan Saksassa, Espanjassa, Yhdysvallois-

me vuosina lisätty merkittävästi. Kun aikaisemmin

sa, Intiassa ja Tanskassa. Ruotsissa tuulivoimaloita on

keskivertotuulimylly ylsi 45 metrin korkeuteen, nyt

noin 1100. Suomessa määrä jää runsaaseen sataan.

tavallinen korkeus on 90 metriä. Korkealla tuulee

Viime vuoden lopussa Suomessa oli tuulivoimaa

enemmän – siinä yksi syy kehitykseen.

143 megawattia. Ne tuottivat noin 0,3 prosenttia säh-

Myös roottorien siivet ovat pidentyneet ja tekni-

kön kokonaiskulutuksesta. Uusia hankkeita on kui-

set ratkaisut parantuneet. Paljon tehdään myös tut-

tenkin paljon vireillä, ja suunnitelmissa on lähivuosi-

kimus- ja kehitystyötä tuulivoimalaitosten meluhait-

na moninkertaistaa tuulivoimaloiden määrä.

tojen vähentämiseksi. Uusia hiljaisempia materiaale-

Potentiaalia on erityisesti rannikko-, saaristo- ja

ja ja teknisiä ratkaisuja on otettu käyttöön, ja ennen

tunturiseuduilla sekä merellä.

kaikkea uudet tuulivoimalat pyritään sijoittamaan

Julkisuudessa on puhuttu jo-

alueille, joissa haitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Suunnitelmissa on lähivuosina moninkertaistaa

pa 2 000–3 000 uuden voimalatornin pystyttämisestä, mutta se voi olla ylimitoitettu lu-

Fortum sitoutunut kestävään kehitykseen

ku. Minimitavoite on nostaa

Tuulivoima Suomessa sai alkunsa vuonna 1986 Imat-

tuulivoimatuotanto 2 000 megawattiin vuoteen 2020

ran Voiman Inkoon Kopparnäsin tuulivoimalasta.

mennessä. Se tarkoittaisi sitä, että tuulivoimatuotan-

Viime vuoden lopulla tuulivoimaloita oli jo 118.

tuulivoimaloiden määrä.

to kasvaisi nykyisestä yli 13-kertaiseksi.

Fortumilla ei ole tällä hetkellä omia tuulivoimaloita – osuuksia tuulivoimayhtiöissä kylläkin – ja vireillä

Teknologia kehitysvaiheessa

on useita omia tuulivoimaprojekteja eri puolilla Suo-

Tuulisähköä tuotetaan muuntamalla tuulen ilma-

mea. Yksi niistä on Loviisassa.

virta pyörimisliikkeeksi, joka edelleen pyörittää ge-

Fortumin strategiassa kestävän kehityksen tuke-

neraattorissa sähköä. Tuulivoimatuotanto on tehok-

minen ja uusiutuvien energialähteiden käyttäminen

kaimmillaan, kun tuulen voimakkuus on 12–14 met-

on keskeisellä sijalla. Tuulivoiman lisäksi yhtiö satsaa

riä sekunnissa. Siksi tuulivoimalaitokset pyritään si-

muun muassa aaltovoiman kehittämiseen.

•

joittamaan tuuliolosuhteiltaan tasaisen, voimakkaan

12 Naapurina voimala

NaapurinaVoimala.indd 12

3.8.2009 14.18

Nyt tuulivoimalla tuotetaan sähköstä suomessa

0,3 % Pian myös Loviisassa? Loviisan kaupunki päätti keväällä aloittaa neuvottelut tuulivoimarakentamisesta Loviisanlahden itärannalle. Fortum on mukana neuvotteluissa. Mistä on kysymys, Fortumin tuulivoimapäällikkö Jouni Tolonen? – Olemme kiinnostuneet rakentamaan alueelle seitsemän tuulivoimalaitosta, joiden teho olisi noin 2–3 megawattia. Tuulipuiston paikka kaavassa merkityllä alueella mahdollistaa sen, että laitokset voidaan liittää lähellä sijaitsevan Fortumin ydinvoimalaitoksen kytkinlaitokselle. Onko sijainnista jotain erityistä hyötyä? – Ennen kaikkea hyötynä on se, että teiden, kaapeleiden ja ilmajohtojen rakennustarve on vähäinen. Entä mahdolliset melu- ja maisemahaitat? – Alustavan suunnitelman mukaan kaikki seitsemän tuulivoimalaitosta sijoitetaan Hästholmeniin johtavan Atomitien läheisyyteen vähintään noin 500 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Pyrimme siihen, että meluhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lopullinen sijoitussuunnitelma tehdään huolellisen melu- ja vilkuntamallinnuksen sekä muiden ympäristöselvitysten jälkeen. Millaisella aikataululla hanke on tarkoitus toteuttaa? – Tuulipuiston esisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi alkoi keväällä, mutta meillä ei ole vielä sopimusta kaupungin kanssa maa-alueesta, jolle voimalat rakennettaisiin. Alueesta on kiinnostunut toinenkin yhtiö, ja kaupunki neuvottelee molempien kanssa. Jos päätös on meille myönteinen, turbiinien pystytys, asennus ja käyttöönotto ajoittuisi todennäköisesti vuoteen 2012.

Naapurina voimala 13

NaapurinaVoimala.indd 13

3.8.2009 14.18

Kysy Hjördikseltä!

tällä palstalla Hjördis svensson vastaa naapurien puutarhanhoitoon liittyviin kysymyksiin. Jos sinulla on visainen kysymys, voit lähettää sen Naapurina voimala -lehden toimitukseen osoitteeseen toimitus@peakpress.net.

omenapuuni tuottavat joinakin vuosina “liikaa” omenoita. silloin olen satoni kanssa pulassa, enkä tiedä mitä niillä kaikilla tehdä. onko sinulla ehdotuksia? sato kannattaa luonnollisesti hyödyntää viimeistä omenaa myöten. Loviisan seudulla on useampia mehuasemia, joissa voi puristaa tuoretta mehua nautittavaksi läpi talven. omenasoseen teko onnistuu kotikonstein ja sitä voi hyödyntää

leivonnaisissa, letuissa, viilissä ja muissa herkuissa - tai nauttia jopa sellaisenaan. kutsu myös kaverit poimimaan omenoita itselleen ja laita talon eteen kori, josta ohikulkijat voivat napsia omenoita. sitten meillä on tietysti ”ongelmaomenat”. Jos sinulla on kotikomposti, laita ne sinne. Loput voi viedä jäteasemalle veloituksetta. apua. tomaattini eivät ehdi kaikki kypsyä ja ilmat kylmenevät. mitä teen? poimi vihreäksi jääneet tomaatit ja laita ne huoneenlämpöön ikkunalaudalle. siinä ne kypsyvät ja punertuvat pikkuhiljaa ja niitä voi käyttää pitkin syksyä. peitä tomaatit sanomalehtipaperilla niin ne eivät nahistu. tonttini hukkuu lehtiin syksyisin. mitä niille voi tehdä? käytä kompostilaatikkoa niin saat lehdet pysymään paremmin koossa pienellä

alalla. Muista jättää osa lehdistä maatumaan, sillä ne ovat hyvää ravinnetta vaikka pensaiden alla tai kasvimaalla. Jos oma komposti on täynnä, voit myös kuljettaa lehdet jäteasemalle. Voiko nurmikon kylvää myös syksyllä? kyllä voi, vuodesta riippuen ehkä jopa syyskuun puoleen väliin saakka. syksyllä kylvetty nurmikko säästää kastelun vaivan. Muista kuitenkin kylvää siemenet ajoissa, jotta nurmikko ehtii juurtua ennen pakkasten tuloa. mitä teen jos halla uhkaa? usein elokuun lopun yöhalla palelluttaa hallanarat vihannekset (esim. tomaatti, kurpitsa, kurkku). suojaa ne harsolla, peitteellä tai vaikka sanomalehdellä. Myös kasvien suihkuttaminen märäksi auttaa. vesi tosin jäätyy pinnalle kuuraksi, mutta estää paleltumisen.

14 Naapurina voimala

NaapurinaVoimala.indd 14

3.8.2009 14.18

miten saan yrteistäni mahdollisimman hyvän sadon? olethan muistanut parturoida yrttejä pitkin kesää? se tuuhentaa niitä. Jos olet istuttanut yrtit maahan, voit laittaa ne syksyllä ruukkuihin ja jatkaa satokautta ikkunalaudalla. kun valon määrä hiipuu ja yrtit eivät enää kasva, koko sato korjataan. itse käytän esimerkiksi basilikasta kaiken varsia myöten ja valmistan pestoa pakastimeen. rosmariinit ja lipstikat sekä monet muut yrtit voi kuivata. olen kuullut, että yrttejä voi kuivata mikrossa. pitääkö tämä paikkansa? kyllä. Yrttien kuivattaminen sujuu helposti ja nopeasti mikroaaltouunissa. samalla ne myös säilyttävät värinsä paremmin. Laita lautasen päälle muutama ruutu talouspaperia, siihen päälle kourallinen yrttejä ja mikro pyörimään. aloita varovaisesti ja tarkkaile yrttejä, jotta ne eivät

kärähdä! kun yrtit ovat kuivan ja rapean tuntuisia, ovat ne valmiita. olen katsellut puitani ”sillä silmällä” ja päätellyt, että ne ovat ilmeisesti leikkaamisen tarpeessa. koska puita leikataan? en tiedä, mitä puita tontillasi on, mutta kaikilla puilla on oma optimaalinen leikkausajankohtansa. tarkista se ja kysy neuvoa puiden leikkaamiseen perehtyneiltä naapureilta. väärin leikattuja puita näkee usein. vaurioita on vaikea tai mahdoton korvata ja hyvänkin puun saa väärällä leikkauksella voimaan huonosti. mieheni rakastaa raparperihilloa. onko raparperin kasvu todella jo ohi alkukesän jälkeen? ei suinkaan. itse yllytän raparperin vielä elokuussa kasvamaan nyhjäisemällä vanhat lehdet pois niin että raparperipus-

kaan jää pari kolme lehteä. sen jälkeen lannoitan kasvin ja raparperi innostuu työntämään lisää uusia varsia! mistä kasveista sinä hjördis itse tykkäät puutarhassasi? sekä kukka- että hyötypuutarhassa suosin vanhoja vahvoja lajikkeita. kukista pidän mm. akileijoista ja vanhoista malvoista. Hyötypuutarhaan kylvän joka kevät mangoldia. sitä kasvoi jo isoäitini puutarhassa. Mangoldinlehtiä käytetään kuten pinaattia, mutta sen maku on vähän hienostuneempaa jos niin voi sanoa. 1800-luvulla perunaa yleisempi maa-artisokka on myös suosikkejani. Mukuloista saa herkullisia keittoja, muhennoksia ja pataruokia. Maa-artisokka on muuten auringonkukan sukulainen.

kuvat: sHutterstoCk | kuvitus: Jukka saLMiNeN

Naapurina voimala 15

NaapurinaVoimala.indd 15

3.8.2009 14.19

| uutiset | kooNNut: seppo iisaLo

O aaltovoimalla sähköä Fortum ja ruotsalainen laitevalmistaja seabased suunnittelevat täysimittaisen aaltovoimalaitoksen rakentamista ruotsin länsirannikolle. valmistuttuaan laitos olisi lajissaan maailman suurin ja sen sähköntuotantoteho olisi 10 megawattia. aaltovoima on kehitysasteella oleva teknologia, jonka mahdollisuuksia vasta selvitetään. pelkästään itämeren aaltovoimapotentiaalin arvioidaan suurin piirtein vastaavan suomen kaikkien kotitalouksien vuotuista sähkönkulutusta.

O Hiilidioksidipäästöt kuriin viime vuonna Fortumin sähköntuotannosta eu:n alueella peräti 92 % oli hiilidioksidivapaata. tämä ilmenee kesäkuussa julkaistusta Fortum and Climate Change 2009 -raportista. Fortum on myös sitoutunut lisäämään tuotantolaitostensa energiatehokkuutta ja asettanut Co2-päästörajan yhtiön autoille. Lisäksi tavoitteena on vähentää 10 prosentilla lentomatkustamisesta johtuvia Co2-päästöjä. Fortum & Climate Change -raportti on luettavissa englanniksi osoitteessa www.fortum.com/sustainability/climate

sähköautolla

täYsiN päästöttöMästi kuva: Lauri HeNttoNeN

suomen ensimmäinen täysin sähköllä toimiva taksiauto aloitti liikennöinnin pääkaupunkiseudulla toukokuussa. Helsinki-vantaan lentokenttää tukikohtana pitävä sähköautotaksi tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden kokea tulevaisuuden ympäristömyötäisen kulkuneuvon edut. Yhdellä latauksella auto kulkee noin 160 kilometriä. sähkömoottori on jopa kolme kertaa perinteistä polttomoottoria tehokkaampi ja siten myös sähköauton päästöt ovat huomattavasti pienemmät. Myös auton moottorimelu on lähes olematon. sähköautot ovat omimmillaan nimenomaan kaupunkiliikenteessä, jossa matkat ovat lyhyitä ja nopeudet suhteellisen alhaisia. Fortum käynnisti vuonna 2008 pohjoismaisen sähköautoprojektin, joka tuo ladattavat autot ja lataustolpat aluksi espooseen ja tukholmaan. tavoitteena on, että sähköautojen käyttöönotto käy vaivattomasti, kun autonvalmistajat muutaman vuoden kuluessa tuovat ladattavat

hybridit ja täyssähköautot kuluttajienkin markkinoille. sähköautoilla tarkoitetaan hybridi- ja täyssähköautoja, joihin sähkö ladataan suoraan verkosta. Jos sähköauto ladataan uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä, ei ajaminen aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Lisää tietoa: www.fortum.fi/sahkoauto

16 Naapurina voimala

NaapurinaVoimala.indd 16

3.8.2009 14.19

Reija Kokkola, toimittaja

| kolumni |

Elämää ydinvoiman kanssa Pääkaupunkiseudun kasvatille Loviisa merkitsi lapsuusajan mielikuvissa keskellä tietä töröttävää kirkkoa, kun mökkimatkoilla Luumäelle poikkesimme ostamaan suklaa-päärynä-jäätelöä kioskilta. Myöhemmin toki Loviisa iskostui mieleeni nimenomaan ydinvoimalakaupunkina. Teinivuosina 70-luvun lopulla mielenkiinnon kohteeni olivat aivan muualla kuin energiatuotannon pohtimisessa. Fysiikan opettajamme Suomalaisessa yhteiskoulussa oli kuitenkin intohimoinen ydinvoiman kannattaja. Vaikka fysiikkakin sattui olemaan niitä asioita, jotka jäivät muiden kiinnostuksen kohteiden jalkoihin, muistan fyssantunneilta yhden tapahtuman. Opettajamme oli juuri ollut perehtymiskäynnillä Loviisan voimalaitoksessa. ”Jouduimme matkalla toteamaan, että ydinvoima on hengenvaarallista. Lintu törmäsi bussin ikkunaan ja kuoli”, hän leukaili. Vai oliko se ampiainen? Olipa hyvä vitsi, ajattelin happamasti. Mutta jäipähän jotain tylsistyneen oppilaan mieleen. Musiikissakin otettiin 80-luvulla kantaa ydinvoimaan. Teinivuosina mankka pauhasi täysillä ”uraani halkeaa… kaikilla muilla mailla paitsi Suomella se on riskiä vailla”. Eppujen kriittinen kannanotto jäi silti jokseenkin laimeaksi, vaikka tarttuvaa biisiä rallatettiin ihan hulluna. Kun muutto Loviisan kupeeseen Pernajaan tuli muutama vuosi sitten ajankohtaiseksi, en oikeastaan vaivannut mieltäni voimalaitoksella. Enemmänkin pohdin Loviisan alueen rikostilastoja, työllisyystilannetta, kouluja ja nuorison harrastusmahdollisuuksia. Tsernobylin onnettomuuden jälkeen olen elänyt siinä uskossa, että laskeumat eivät katso ydinvoimalan paikkaa, vaan tuhot kulkeutuvat omia teitään. En siksi pelkää voimalaitoksen kupeessa asumista sen enempää kuin muutenkaan mahdollista ydinonnettomuutta. Ehkäpä myös kaupunkimme kauneus ja idyllisyys toimii liennyttävänä seikkana ajatukselle, että lähellä on tämä mielipiteitä jakava energiantuottaja. Ja jostain syystä eivät myöskään helsinkiläiset tuttavamme ole kertaakaan kyselleet, miltä nyt tuntuu asua sillä vaarallisella alueella. Enemmänkin kaikki pohtivat työmatkan pituutta – siis Helsingistä katsottuna. Ydinenergiaa pohtiessani olen jättänyt fuusiot ja fissiot sikseen, mutta luonto- ja turvallisuusasiat ne mietityttävät. Missä ja miten sitä välttämätöntä energiaa oikein pitäisi tuottaa? Vaikutukset työllisyyteen ja elinkeinoelämään? Aikoinaanhan voimalaitos toi mukanaan paljon väkeä Loviisan alueelle, mutta samalla rantautui alkoholin voimakas käyttö, ja Loviisaan perustettiin ensimmäinen aa-kerho. Kaksiteräinen miekka siis senoilta. Olisi helpompi olla, jos voisi vannoa yhden ja oikean ratkaisun nimiin. Ehkä me pikkukaupunkilaiset juuri siksi juttelemme mieluummin säästä ja muista arkeamme askarruttavista asioista. Me vain elämme ydinvoiman kanssa, ja sillä sipuli.

kuva: päivi ahvonen

kin. Enpä ole viisasten kiveä löytänyt Loviisan metsistä tai ran-

Kirjoittaja on muuttanut Pernajaan kolmisen vuotta sitten.

Naapurina voimala 17

NaapurinaVoimala.indd 17

3.8.2009 14.19

NaapurinaVoimala_SWE.indd 18

3.8.2009 14.20

muistipeli Minnesspel

Lösgör sidorna och klistra dem på en pappskiva. Klipp sedan ut korten och spela minnesspelet med dina vänner!

Irrota sivut ja liimaa ne pahville. Leikkaa kortit irti ja vietä peli-hetki ystävien kera!

klippa ut!

LEIKKAA TALTEEN!

NaapurinaVoimala_SWE.indd 19

3.8.2009 14.21

www.kristinaelo.fi

betraktaren att le.

oljemålningar får

livsbejakande

Hennes

fabelfigurer.

sinnebilder och

världen med

Lovisa beskriver

Kristina Elo från

Konstnären

hymyilemään.

saavat katsojan

öljyväriteokset

elämäniloiset

Kristina Elon

siivittämänä.

hahmojen

satumaisten

mielikuvien ja

kuvaa maailmaa

taiteilija. Hän

pitkän linjan

Kristina Elo on

Loviisalainen