NaapurinaVoimala_fin by creative peak

naapurina 1 | 2010

Valot päälle, mutta mihin? 4 valovaalit valtaavat loviisan 10 kenkälaatikkoaarteita 12 tuulimylly pyörimään 18 hiihtoretkellä loviisassa -lautapeli

| Sisältö |

2 3 4 6 10 12 14 16 17 18

| Pääkirjoitus |

Pääkirjoitus Naapuri on turva Valot päälle, mutta mihin? Maaliskuussa loviisalaiset pääsevät jälleen äänestämään. elämää lasten ehdoilla: Timo, Mari, Topi ja Aino Hiltunen viihtyvät Määrlahdessa. kenkälaatikkoaarteita Ari Haimi harrastaa aktiivisesti valokuvausta.

Energinen, uusi Loviisa Vuodenvaihteessa syntynyt uusi Loviisa tarjoaa asukkailleen hyvän ja turvallisen asuinympäristön. Se haluaa houkutella kaupunkiin uusia yrityksiä ja tarjota nykyisille mahdollisuuden kehittää toimintaansa. Tämän vuoden aikana tehdään isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat Loviisan ke-

mylly pyörimään Suomeen kaavaillaan uusia tuulivoimapuistoja.

hittymiseen pitkälle tulevaisuuteen. Hallitus ja eduskunta käsittelevät ydinvoi-

Kysy Börjeltä

sillä kaikki luvan antamisen edellytykset täyttyvät. Myös tuulivoimapuiston

Ajankohtaista E18, sähköautot, Fortum Tutor ja Loviisa 3

ympäristövaikutusten arviointi ja kaavoitus pyritään käynnistämään.

Kolumni: Eikä vieläkään tuulivoimaa Hiihtoretkellä Loviisassa -lautapeli

mahakemukset. Me Fortumissa uskomme myönteiseen ydinvoimapäätökseen,

Fortum on uuden Loviisan suurin yksittäinen työnantaja. Toimiva yhteistyö kaupungin ja Fortumin välillä on luonut meille hyvät edellytykset työskennellä Loviisassa. Voimalaitoksella käynnissä oleva sukupolvenvaihdos ja tulevat hankkeet tuovat kaupunkiin monta uutta asukasta. Yhteistyötä kehitetään jatkuvasti, ja Fortum on vahvasti sitoutunut kaupunkiin. Loviisasta on tulossa paikkakunta, joka tuottaa tulevaisuudessa merkittävän osan Suomen hiilidioksidittomasta sähkö- ja lämpöenergiasta. Loviisan nykyiset ydinvoimalaitosyksiköt, Loviisa 3 -hanke, Loviisassa tuotetun ydinkau-

naapurina

tuulivoimapuisto antavat kaikki panoksensa siihen. Loviisan rooli ilmastotalkoissa tulee olemaan suuri. Hiiliniukan energiantuotannon lisäksi Loviisa näyttäytyy kestävän kehityksen kaupunkina myös uusien hankkeiden, kuten Vihreän moottoritien myötä. Välillä kuulee sanottavan, että Loviisan ydinvoimalaitos estää muun elinkeinotoiminnan kehittymisen kaupungissa. Omasta mielestäni se ei ole estänyt minkään suunnitellun hankkeen toteutumisen Loviisas-

Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin. Päätoimittaja: Peter Tuominen, peter.tuominen@fortum.com Julkaisija: Fortum, Loviisan voimalaitos Atomitie 700, PL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 4511 www.fortum.fi Toimitus: peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa, puh: 019 535 552 www.peakpress.net Toimituspäällikkö: Noora Lintukangas AD: Milla Ketolainen Toimittajat: Päivi Ahvonen, Mia Jokiniva ja Reija Kokkola Kuvaajat ja kuvittajat: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Milla Ketolainen, Virpi Lehtinen, Tomi Parkkonen, Jukka Salminen ja Arto Wiikari Painopaikka: Art-Print

sa. Voimalaitos sijaitsee kaukana kaupungista, Hästholmenin saarella, eikä aiheuta rajoituksia muun elinkeinoelämän kehittämiselle – päinvastoin.

Energistä kevättä toivottaen, Peter Tuominen Edunvalvontapäällikkö

Kuva: päivi ahvonen

Kuva: arto wiikari

kolämmön hyödyntäminen pääkaupunkiseudun lämmittämiseen ja kaavailtu

naapuruus Teksti: Mia Jokiniva | Kuva: susa heiska

O Naapuri on turva Ajatus naapurista lämmittää talvipakkasilla. Vaikka oman talon lämminvesijärjestelmä hyytyisi paukkupakkasiin, vaikka auto jumittuisi aamukiireessä kinoksiin, vaikka avaimet olisivat kadoksissa juuri talven kylmimpänä päivänä, naapuri on aina lähellä. Naapuri tarjoaa lämpimän kahvikupin ja sielunhoitoa. Perille pääsee tallaamalla polun avohankeen, oikaisemalla takapihan orapihlaja-aidan läpi tai polkaisemalla parin minuutin pyöräreissun. Tämä polkupyörä on kuvattu Fortumin Loviisan voimalaitoksen pihalla. Silläkin joku tuli naapuriin.

Naapurina voimala 3

Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: tomi parkkonen, Päivi ahvonen

1 Laivasilta

2 Tesjoki

Valot päälle, mutta mihin?

Maaliskuussa loviisalaiset pääsevät jälleen äänestämään. Tällä kertaa kyseessä ovat Valovaalit, jotka Fortum järjestää yhteistyössä Loviisan kaupungin kanssa. Valovaaleissa kaupunkilaiset pääsevät

niin koulumatkalaisten kuin muidenkin

len koululaisten pimeistä koulumatkois-

vaikuttamaan lähiympäristöönsä. Eniten ää-

taajaman asukkaiden aktiivisessa käytössä.

ta pienemmissä taajamissa. Niissä kohtei-

niä saanut kohde valaistaan energiatehok-

Rauhalan puisto taas on ilta-aikaan lähin-

den turvallisuus ei kuitenkaan parane mer-

kaasti turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi.

nä nuorison kokoontumispaikka – ja melko

kittävästi vain valaisua uusimalla, vaan se

pimeä sellainen.

edellyttäisi myös kevyen liikenteen väylän

Loviisassa valovaaleihin on valittu kolme kohdetta. Kaupunkilaiset saavat äänes-

– Mistään taidevalaisusta ei ole kysymys,

tää näistä kohteista sen, joka eniten kaipaa

vaan valot jäävät pysyvästi helpottamaan

valaisua. Kohteet ovat Laivasillan kävelytie,

kaupunkilaisten arkea, kertoo Peter Tuo-

joka on tällä hetkellä täysin valaisematon,

minen Fortumilta.

rakentamista, Tuominen toteaa. äänestä suosikkiasi Yksi kolmesta ehdolla olevasta kohteesta saa

Tesjoella sijaitseva kevyenliikenteenväylä

Loviisan kaupunki ja Fortum kartoittivat

siis uuden valaistuksen. Voittajakohde julkis-

ja leikkipuisto, joiden valaistus on nykyi-

sopivia valaisukohteita kaikista uuden Lo-

tetaan huhtikuussa, heti äänestysajan päätyt-

sellään kehno sekä Rauhalan puisto, jolla

viisan taajamista. Pienemmissä taajamissa

tyä, ja valaistusurakka suunnitellaan ja ra-

on nykyisin heikosti valaistu kevyenliiken-

kohteet olivat kuitenkin Tiehallinnon vas-

kennetaan kesän aikana. Valovaalit järjeste-

teenväylä ja leikkipuisto.

tuulla. Valaistuskohteiksi voitiin valita ai-

tään yhteistyössä Loviisan kaupungin kanssa.

noastaan sellaisia, joiden ylläpidosta vastaa

– Fortumilla oli tähän valmis konsepti,

Laivasillan kävelytie on varsinkin lenkkeilijöille ja koiranulkoiluttajille tuttu paikka. Tesjoen kevyenliikenteenväylä on

4 Naapurina voimala

Loviisan kaupunki. – Ymmärrämme hyvin vanhempien huo-

ja me olemme tässä mukana omalla työpanoksella, kertoo kaupungin viestintäpääl-

Ota äänestyslipuke talteen lehden suomenkielisen

3 Rauhalan puisto

osion sivulta 3

likkö Lilian Andergård-Stenstrand. – On hienoa, että kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan omaan asuinympäristöönsä. Toivottavasti äänestysintoa löytyy, Andergård-Stenstrand lisää. – Olemme aiemmin järjestäneet Valovaalit Joensuussa, jossa kaupunkilaiset innostuivat äänestämään ahkerasti, Peter Tuominen kertoo ja kannustaa myös loviisalaisia vaaliuurnille. Vaalien äänestysaika on 3.3.–5.4.2010. Äänestää voi niin perinteisellä äänestyslipukkeella, ilmaisella tekstiviestillä kuin internetissä. Äänestyslipuke löytyy tämän lehden suomenkielisen osion sivulta 3. Lipukkeen voi palauttaa Loviisan pääkirjastoon tai Liljendalin, Tesjoen, Ruotsinpyhtään, Pernajan tai Valkon lähikirjastoon. Lisää tietoa Fortumin valovaaleista:

”Kävelen usein Rauhalan kävelytietä koirani kanssa, ja lapseni leikkii leikkipuistossa. Alue on kehnosti valaistu tai valot ovat usein rikki. Kunnollinen valaistus parantaisi Rauhalan puiston ja leikkipaikan viihtyisyyttä merkittävästi.”

”Merta on hieno katsella ja sen rannalla on rauhoittava kävellä. Loppukesästä ja alkusyksystä voisi nauttia merestä myöhempään illalla, jos Laivasillan kävelytiellä olisi valot. En kaipaa mitään valonheittimiä, mutta sen verran, että näkisi kulkea.”

Sini Korhonen, Rauhala

Jukka Ylipiha, Alakaupunki

”Tesjoella on ollut paljon ilkivaltaa ja sen sellaista. Tästä syystä valaistus lisäisi asukkaiden turvallisuutta. Lisäksi valot loisivat pienille koululaisille turvallisemman koulutien syksyn pimeänä aikana.” Marjatta Tuominen, Tesjoki

www.fortum.fi/valovaalit

Äänioikeus kaikilla!

Miten voit äänestää?

Valovaalit Loviisassa Äänestysaika: 3.3.–5.4.2010 Äänestettävät kohteet: 1) Laivasilta, 2) Tesjoki ja 3) Rauhalan puisto

1. Internetissä: www.fortum.fi/valovaalit 2. Lähettämällä tekstiviestin VALOVAALIT (väli) ehdokkaan numero ilmaiseksi numeroon 18230 3. Palauttamalla tämän lehden suomenkielisen osion sivulla 3 oleva äänestyslipukkeen Loviisan pääkirjastoon tai Liljendalin, Tesjoen, Ruotsinpyhtään, Pernajan tai Valkon lähikirjastoon. Äänestää voi myös Loviisan torilla järjestettävillä Aprillimarkkinoilla 30.3.

Naapurina voimala 5

6 Naapurina voimala

Teksti: Reija Kokkola | Kuvat: Virpi Lehtinen

Timo, Mari, Topi ja Aino Hiltunen viihtyvät Määrlahden omakotialueella. Talvinen pulkkamäki on päivän kohokohta. >>

Elämää

lasten ehdoilla

Naapurina voimala 7

Paukkupakkasesta huolimatta kuuluu Hiltus-

lasta opiskelemaan Lappeenrannan teknilliseen kor-

ten pihalla voimakas lintujen viserrys. Linnut ovat

keakouluun. Ydinvoima- ja lämpövoimatekniikka

kerääntyneet lähipuuhun ihmettelemään talven ko-

kiinnostivat. Perusopinnot ovat kummassakin suun-

via pakkasia.

tautumisvaihtoehdossa samat.

Määrlahdessa Haapatiellä on idyllisen kaunista, sil-

– Vuonna -98 pääsin Loviisan ydinvoimalaitokseen

lä luonto puskee näkyviin kaikkialla. Sisällä omako-

kesätöihin. Sen jälkeen oli selvää, että keskityn opin-

titalossa Timo ja Mari pukevat Topia, 3, ja Ainoa, 9

noissani ydinvoimatekniikkaan.

kk, talvitamineisiin. Pihalle asti kuuluu Ainon painava

Timon opinnot etenivät vauhdilla. Saatuaan työn-

vastalause, joka sulaa pian hymyyn, kun tyttö huomaa

antajaltaan diplomityön aiheen, hänestä tuli loviisa-

pääsevänsä pulkkamäkeen isoveljensä kanssa. Topia

lainen niiltä sijoiltaan.

vasta naurattaakin, hän nimittäin tykkää selvästi olla paitsi pulkkamäessä myös valokuvattavana.

– Vuonna 2008 vietinkin kymmenvuotisjuhlia ydinvoimalaitoksen työntekijänä, Timo kertoo.

Timo ja Mari muuttivat kolme vuotta sitten Haa-

Hän on viihtynyt Loviisassa oikein hyvin. Timo

patielle Loviisan keskustasta. Pieni kerrostaloasunto

pitää pikkukaupungin turvallisuudesta, rauhasta ja

alkoi tuntua ahtaalta.

luonnon kauneudesta. Loviisassa syntynyt ja nuoruu-

– Ohuet seinät läpäisivät äänet naapureista, kuten tietenkin myös meiltä

On kiva jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

tensa viettänyt Mari puolestaan halusi päästä heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen Helsinkiin.

päin. Talossa ei myös-

– Oli kova hinku päästä isompiin ympyröihin. Sil-

kään ollut hissiä. Ja eh-

loin tuntui, ettei Loviisalla ollut mitään tarjottavaa

kä meillä oli kummalla-

nuorille.

kin jossain mielen sopu-

Mari aloitti terveysalan opinnot Espoossa, mutta

koissa toive omasta ta-

asunto sijaitsi aivan Helsingin sydämessä, Lönnro-

losta, Timo toteaa.

tinkadulla.

Hän työskentelee Fortumilla turvallisuusinsinöö-

– Viihdyin Helsingissä erinomaisesti. Kaikki oli lä-

rien jaospäällikkönä. Mari on toistaiseksi vielä hoito-

hellä. Paitsi luonto, jota en paljon päässyt ihailemaan

vapaalla sairaanhoitajan työstään.

pieneltä parvekkeeltani. Täällä voin lähteä lenkille

Mari kertoo nauttivansa lasten kanssa kotona olemisesta, vaikka välillä hän kaipaakin aikuisseuraa.

suoraan omalta pihalta. Lähellä on myös kiva leikkipuisto lapsille.

Sitä saa onneksi Loviisan avoimessa päiväkerhossa Treffiksessä.

Kohtaaminen bussipysäkillä

– Kun olin Topin kanssa kotona, en osannut naut-

Marin opintoihin kuului myös harjoittelujaksoja,

tia äitiyslomasta samalla tavalla kuin nyt Ainon ol-

joista yhden hän vietti Englannissa, Nottinghamissa

lessa vauva. En jotenkin kehdannut mennä Treffik-

sikäläisessä sairaalassa. Valmistuttuaan sairaanhoi-

seenkään saadakseni itselleni seuraa ennen kuin To-

tajaksi vuonna 2001 hän haki töihin Loviisaan Ulrika

pi oli leikki-iässä. On kiva jakaa kokemuksia muiden

Eleonora -palvelutaloon.

samassa tilanteessa olevien kanssa. Timo on myös tyytyväinen, että Loviisassa on aikuisseuraa Marille. – Mari tuli välillä mökkihöperöksi yksin lasten kanssa kotona!

– Jos en olisi saanut paikkaa, olisin lähtenyt Englantiin töihin. Ja niinhän siinä kävi, että Mari ja Timo kohtasivat ravintola Skanssissa eräänä maaliskuisena iltana vuonna 2003. Illan päätteeksi Timo antoi Marille käyntikorttinsa, ja toukokuussa he alkoivat lähetellä

Pohjois-Karjalasta Loviisaan

toisilleen sähköpostiviestejä. Timoa naurattaa muis-

Timon puheesta voi kuulla vielä vivahteita kotiseu-

to ensikohtaamisesta tulevan anopin kanssa.

dusta, vaikka hän on asunut vakituisesti Loviisassa jo kymmenen vuotta. Ylioppilaaksi päästyään Timo lähti Pohjois-Karja-

8 Naapurina voimala

– Marin äiti Leena Kukkula työskenteli voimalaitoksessa laboranttina, ja Jukka-isä turbiiniteknikkona, mutta en ollut vielä tutustunut heihin. Lamp-

sin eräänä maanantai-aamuna parta ajamattomana

ten omat harrastukset ovat jääneet vähiin.

ja tupakka huulessa bussipysäkille. Huomasin, että

Timo ja Mari eivät ole olleet huolissaan lastensa

eräs rouva tuijotti minua. En tiennyt, että rouva oli

terveyden takia, vaikka vieressä tuotetaan ydinvoi-

Marin äiti, joka tunnisti minut vävykokelaaksi. En to-

maa. Säteilyturvakeskuksen tekemän tutkimuksen

siaan ollut edustavimmillani, Timo nauraa.

mukaan ydinvoimalan läheisyydessä asuminen ei li-

Kun Haapatielle laskeutuu talvi-illan sininen het-

sää lasten ja nuorten sairastuvuutta.

ki, perhe Hiltunen valmistautuu viettämään iltaa las-

– Tutkimustulos vahvisti omia näkemyksiämme.

ten kanssa puuhaten. Topi on saanut palapelinsä val-

Suhtaudumme muutenkin ydinvoimaan enemmän

miiksi, ja Aino osoittaa jo väsymyksen merkkejä. Hil-

järki- kuin tunneperäisesti, Timo ja Mari toteavat.

•

tusilla elämä pyörii toistaiseksi lasten ympärillä, jo-

O Tämän talven suuria iloja ovat olleet lumileikit. Naapurina voimala 9

| yhteiskuntavastuu | Teksti: Päivi ahvonen | KUVA: arto wiikari

Kenkälaatikkoaarteita Loviisan kameraseura tallentaa paikkakuntalaisten ottamia valokuvia nykypäivän tunnelmista ja tapahtumista. Tänään ottamamme valokuvat ovat dokumentteja sekä ajassa että ajasta.

– Näitä loviisalaisten meille lähettämiä kuvia, kuten muitakin nykykuvia, arvioidaan joskus tulevaisuudessa aivan toisin kriteerein kuin kuvanottohetkellä, kertoo Loviisan kameraseuran aktiivinen jäsen ja valokuvauksen harrastaja Ari Haimi. Tämä ajatus konkretisoituu hienosti Loviisan Sanomissa säännöllisesti julkaistavalla keräilijä Eddie Brucen kuvapalstalla, jossa esitetään Aatos Åkerblomin arkistosta kaivettuja kuvia. Aatos Åkerblom (1916–1997) dokumentoi kamerallaan kotiseutunsa ihmisiä, muutoksia ja näkymiä läpi vuosikymmenten. Tämän päivän katsoja tarkastelee Aatoksen aikanaan kuvaamia ympäristöjä uusin silmin. – Aatoksen kuvat ovat arvokkaita sellaisenaan. Niiden ottamiseen, tunnelmien ja miljöiden tallentamiseen, on mennyt aikaa ja rahaa. Eddie Bruce on puolestaan tehnyt merkittävän kulttuurityön tuodessaan kuvat julki. Norjan tuliaiset Ari Haimi on ollut 1970-luvulla perustetun Loviisan kameraseuran puheenjohtaja, tilintarkastaja, hallituksen jäsen ja monen luottamustehtävän hoitaja. – Pienellä paikkakunnalla ei ole samalla tavalla virikkeitä tarjolla kuin isoissa kaupungeissa, joissa ra-

10 Naapurina voimala

halla voi ostaa kulttuuripalveluita. Täällä elämykset

– Sitä kehittyy kun kuulee ulkopuolisen ammat-

on tuotettava usein itse. Minua kiinnostaa valoku-

tilaisen arvioita. Se on yksi tapa oppia näkemään ja

vaus ja niin lähdin mukaan kameraseuran toimin-

analysoimaan omia töitään, Haimi tiivistää.

taan muutettuani 31-vuotiaana työn perässä Loviisaan, Ari Haimi kertoo.

Aktiiviset loviisalaiset

Aikaisemmin Oslossa asunut Haimi toi seuraan mu-

Loviisan kameraseura tunnetaan Suomen kamera-

kanaan ajatuksen omasta lehdestä. Virikkeenä oli

seurojen liitossa aktiivisena toimijana. Loviisalaiset

Oslo kameraklubbenissa tehty Objektivet-julkaisu.

ovat järjestäneet niin valtakunnallisia kuin kansain-

Vartti Itä-Uusimaan nykyinen päätoimittaja Marko

välisiäkin kuvakilpailuja.

Wahlström ideoi ensimäistä numeroa yhdessä Haimin kanssa. – Julkaisusta saimme potkua kameraseuran toi-

– Loviisan kameraseuran järjestämä FIAPin (Fédération Internationale de l'Art Photographique) "Diabiennaali" vuonna 2000 oli iso satsaus. Meille tuli val-

mintaan, ja aloittelevat valokuvanharrastajat saivat

tavasti kuvia ympäri maailmaa.

kuvansa julkaistuksi. Meillä oli ajatus alueellisesta

Näyttely oli esillä Loviisassa,

kuva-aikakauslehdestä, joka peilaisi aikaa. Siitä vuo-

Vantaalla, Kotkassa ja Porvoos-

sijulkaisu lähti kehittymään, ja viime vuonna ilmes-

sa. Näinkin Loviisaa voidaan

tyi jo kahdeskymmenes numero.

tehdä tutuksi maailmalla, Hai-

Loisto-julkaisun valokuvia yhdistävä tekijä on eletty ympäristö. Amatöörejä, tavallisia loviisalaisia,

On itse vaikutettava ja rakennettava elinympäristöstä viihtyisä.

mi kertoo. Huhtikuussa 2010 Loviisa

pyydetään lähettämään omia kuviaan vuosijulkaisua

järjestää valtakunnallisen Suomen kameraseurojen

varten. Ari Haimi luonnehtii näitä kuvia kenkälaa-

liiton vuosinäyttelyn Loviisan museolla.

tikkoaarteiksi.

Paitsi järjestäjinä loviisalaiset ovat ansioituneet

– Loiston tekeminen on työlästä, mutta erittäin an-

myös aktiivisina katselmuksiin osallistujina. Ari Hai-

toisaa. Sitä tekevät ihmiset, joita kiinnostaa lehtityö,

mi on saanut lukuisia harrastajavalokuvaajapalkintoja

valokuvaus, toimittaminen ja taittaminen – se on sa-

ja kunnianmainintoja niin koti- kuin ulkomaillakin.

malla monipolvinen oppimisprojekti. Elävää kulttuurielämää Kuvaaminen yhdistää

Haimi työskentelee päivätöissä Fortumilla projektin-

Loviisan kameraseuraan kuuluu noin 70 jäsentä, jois-

johtotehtävissä.

ta suurin piirtein kolmasosa on aktiivisia. Joka torstai on klubi-ilta eli toimintatorstai.

– Fortumilla tietysti toivotaan, että ihmiset viihtyvät ja pysyvät Loviisassa, koska henkilökunnan koulutta-

Silloin kokoonnutaan kamerakerhon omalle stu-

minen on yrityksille pitkäkestoista ja kallista. Jotta ih-

diolle, joka sijaitsee upeassa tilassa Loviisan meije-

miset jäävät, pitää heidän viihtyä paitsi työpaikallaan

rillä.

myös elinympäristössään – se on hyvä syy tukea esi-

– Workshop-iltoina voimme keskustella kuvaus-

merkiksi paikallisia kulttuuri- ja liikuntayhdistyksiä.

reissuista, joku voi näyttää juuri oppimansa kuvan-

Haimi korostaa itse tekemisen merkitystä pienellä

käsittelykikan, tuoda esille ongelman tai kysymyk-

paikkakunnalla: jos jotain ei ole tarjolla, täytyy asuk-

sen tai sitten ideoimme uutta lehteä. Tilaisuus on

kaiden järjestää toimintaa ja näin elävöittää paikka-

avoin, ja kuka tahansa voi tulla mukaan pyytämään

kunnan kulttuurielämää ja vapaa-ajan tarjontaa.

apua esimerkiksi digitaalikameran käytössä. Välillä

– Meidän on oltava aktiivisia. On itse vaikutettava

on ihan kiva vain juoda kahvia ja keskustella mui-

ja rakennettava elinympäristöstä sellainen, että viih-

den kanssa.

dymme täällä. Se on osallistumista ja yhteisöllisyyt-

Jokaisen kuukauden viimeinen sunnuntai on niin

tä parhaimmillaan. Sosiaalinen kanssakäyminen on

sanottu kuva-ilta. Silloin paikalle voidaan kutsua jo-

suoraan viihtyvyyteen vaikuttava tekijä, Ari Haimi

ku seuran ulkopuolinen vierailija arvioimaan kuvia

tietää ja toivottaa kaikki kiinnostuneet mukaan ka-

– välillä nämä tilaisuudet voivat olla myös pienimuo-

meraseuran toimintaan. Näin syntyy taas uusia ken-

toisia kuvakilpailuja.

kälaatikkoaarteita.

• Naapurina voimala 11

| ympäristö | Teksti: Reija Kokkola Kuvat: fortum, futureimagebank

Mylly pyörimään Suomeen kaavaillaan uusia tuulivoimapuistoja. Sellainen on suunnitteilla myös Loviisaan Atomitien varteen, ydinvoimalaitoksen pohjoispuolelle. Tuulivoima on tulevaisuudessa hyvin tärkeä uusiutuvan energian muoto. Fortum neuvottelee parhaillaan Loviisan kau-

ten keskinopeudet ovat 7-9 metriä sekunnissa, kun

pungin kanssa mahdollisen tuulivoimala-alueen

taas Suomessa jäädään yleisesti alle viiteen metriin.

vuokraamisesta. Tavoitteena on, että tulevina vuosi-

Atomitien varressa päästään rannikoilla ja saaristos-

na myös tuulivoimalla tuotetaan sähköä Loviisassa.

sa tyypillisiin 6-7,5 m/s -lukemiin.

Tuulivoiman kaupallisessa käytössä tuuliolosuh-

Synergiaetua saadaan siitä, että kaavaillulla tuuli-

teiden tunteminen on tärkeää. Mikä on tuulen keski-

voimapuistoalueella voimalat voidaan kytkeä valta-

nopeus, onko tuuli vaihtelevaa ja kuinka turbulent-

kunnan sähköverkkoon ydinvoimalaitoksen kytkin-

tista se on? Euroopan tuulivyöhykkeellä sijaitsevilla

kentällä. Etuna on myös, että tuulivoimapuisto sijait-

mailla kuten Saksalla, Hollannilla ja Tanskalla tuul-

see Atomitien varrella. – Näistä näkökulmista katsoen sijainti on tuulivoimapuistolle varsin hyvä, arvioi Suomessa Fortumin tuulivoimahankkeista vastaava tuulivoimapäällikkö

O Tältä Loviisan tuulivoimapuisto voisi näyttää Svartholman suunnasta.

Jouni Tolonen. Suunnitteilla on seitsemän voimalan puisto, joista tehoja saadaan yhteensä 14-21 megawattia. Tällaisella kapasiteetilla voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi 2 500 sähkölämmitteiselle omakotitalolle. – Suunnittelemme Loviisan kaava-alueelle suhteellisen pientä tuulivoimapuistoa. Meille on tärkeää ottaa huomioon ympäristö- ja asutustekijät, Tolonen sanoo. Uusiutuvaa energiaa Koska tuulivoima on uusiutuva energialähde, suhtaudutaan tuulivoimapuistoihin pääsääntöisesti positiivisesti. Fortum on myös sitoutunut panostamaan uusiutuviin energialähteisiin. Kaikki tuulivoimalaitokseen liittyvät ympäristöseikat tutkitaan tarkasti. Kookkaat turbiinit muuttavat luonnollisesti näkymää. Tornit voivat olla sa-

12 Naapurina voimala

tuulen humina ja meren loiskinta peittävät alleen tuuliturbiinin äänen.

ta metriä korkeita, ja roottoritkin ovat läpimitaltaan

luhaitta minimoida.

jopa sata metriä. Lavan kärki käy 150 metrissä, jo-

– Tuulivoimaloiden haitat on yleensä todettu ole-

ten mitään huomaamatonta sähköntuotantoa tuuli-

tettua pienemmiksi. Teemme perusteellista ympäris-

voima ei ole.

tötutkimustyötä, jotta kaikki mahdolliset haitat ovat

Aurinkoisella säällä lapojen liike aiheuttaa myös

mahdollisimman pieniä, Tolonen sanoo.

varjojen ja valonvälkkeiden syntymistä muutaman tunnin vuodessa.

Työllistävä vaikutus

– Jos tämän todetaan häiritsevän jotakin alueel-

Hankkeella on Loviisan alueella työllistävä vaikutus.

la sijaitsevaa kiinteistöä, voidaan voimalaitos pysäyt-

Ainakin osa komponenteista valmistetaan todennä-

tää vaadittavina ajankohtina, Tolonen huomauttaa.

köisesti Suomessa. Myös rakentaminen on iso urak-

Tuulivoimassa pelätään myös voimaloista lähte-

ka, joka tuo työtä alueelle. Myös kaapeleiden sekä säh-

vää melua. Melu syntyy pääasiassa lapojen liikkees-

köjohtojen asennus tuo työtä paikallisille. Jatkuvaa

tä ja sähköntuotantokoneiston toiminnasta. Melus-

työllisyyttä alueelle luovat niin ikään huoltotyöt ja

ta ei kuitenkaan yleensä ole minkäänlaista käytän-

muu operatiivinen toiminta.

nön haittaa.

Suunnitelmiin ja selvityksiin kuluu vielä pari kol-

– Kohtalaisella tuulella melun voi kyllä kuulla.

me vuotta, jonka jälkeen hankkeen lopullisesta toteu-

Enin ääni lähtee pyörivästä lavasta. Tuulen humina

tuksesta voitaisiin päättää. Realistinen rakentamis-

ja meren loiskinta kuitenkin peittävät alleen tuuli-

ajankohta olisi vuosi 2013.

turbiinin äänen varsin hyvin. Ohjearvonamme on, et-

Tyypillinen, noin 20 megawatin tuulivoimapuiston

tä yöaikaan loma-asutuksessa ääni ei ylitä 40 desibe-

rakentaminen voi maksaa 30 miljoonaa euroa. Lovii-

liä. Melua mallinnetaan tietokoneohjelmilla. Sijoit-

san kaupunki saisi tuloja alueen vuokrasta sekä kiin-

tamalla turbiineja sopiviin paikkoihin voidaan me-

teistöverosta.

•

Naapurina voimala 13

Kysy Börjeltä

Tällä palstalla Börje Månsson vastaa naapurien pihatöihin liittyviin kysymyksiin. Hän vuorottelee palstalla puutarhanhoitoon erikoistuneen Hjördis Svenssonin kanssa. Jos sinulla on visainen kysymys, voit lähettää sen Naapurina voimala -lehden toimitukseen osoitteeseen toimitus@peakpress.net.

Lunta on tänä vuonna tullut paljon, ja lumenkolaustaidoissani on parantamisen varaa. Voitko antaa muutamia helpottavia vinkkejä? Kolaa lumi omasta liittymästäsi ajosuuntaan päin eli oikealle. Näin saapuva aura heittää lumet kauas pois, eikä takaisin omalle pihallesi. Lumen varmin loppusijoituspaikka on luonnollisesti tien toisella puolella. Näin se ei palaudu omalle tontille.

Lumella on myös eristävä vaikutus. Miten voin käyttää tätä hyväkseni? Voit vuorata talosi lumella ja säästää energiaa. Etelä-Suomessa vuorausta ei kannata nostaa yli kivijalan lukuisten nollakelien vuoksi. Lumityöt eivät ole lempihommaani. Mikä avuksi laiskalle? Harkitse vielä, jos ottaisit lumityöt terveellisen ulkoilmailun ja liikunnan kannalta. Työn jälki näkyy nopeasti, joten luvassa on rutkasti hyvää mieltä. Mutta jos et todellakaan pidä lumitöistä, voit aina tilata palvelun joltakin huoltoyhtiöltä. Eli rahalla saa ja hevosella pääsee – lumitöissäkin. Luulen, että teen lumitöitä jotenkin väärässä asennossa. Työ ei etene ja selkä kipeytyy. Hanki lumikola, jossa kehosi ja ennen kaikkea ranteesi ovat ergonomisesti oi-

14 Naapurina voimala

keassa kulmassa suhteessa työntöaisaan. Lisäksi työntöaisan pitää olla tarpeeksi korkealla suhteessa pituuteesi. Osta kola asiantuntijalta, saat vinkit kaupan päälle. Hyvällä kolalla on ilo tehdä töitä. Lumitöitä tehdessä tulen aina hikiseksi ja se on tuskallista pakkasella. Miten itse pukeudut näihin hommiin? Itse suosin kaikessa liikunnassa kerrospukeutumista, jonka hyvät puolet havaitsee nopeasti. Kun menet ulos, on alussa kylmä. Tehtyäsi työtä vähän aikaa, alkaa kroppa lämmetä ja voit heittää päällimmäisen kerroksen eli kuoritakin pois. Jos tuulee kovaa, otat kuoritakin alta ensimmäisen kerroksen pois. Eli näin riisutaan sitä mukaa kun tulee hiki ja puetaan sitä mukaa kun jäähdytellään. Erittäin hyvät pitkät kalsarit hyvonien sijaan ovat tekniset verkkokalsarit. Hikoilevat reidet eivät niissä tunnu juuri lainkaan. Lumitöissä

toimivat samat tekstiiliurheilun säännöt kuin muissakin talvilajeissa. Tai sitten sarkahousut ja villapaita käyttöön. Toimii. Mistä tiedän, että on turvallista mennä jäälle? Varmista jään paksuus kairalla tai tuuralla tai tehtävään varta varten valmistetulla sauvalla. Sanotaan, että oikea jään paksuus riippuu varusteista... Oikeasti se riippuu monesta tekijästä: vuodenajasta, jään syntytavasta, tuulista, veden virtauksista jne. Nyrkkisääntönä sanoisin, että jos on vähänkään epävarma olo, jäälle ei kannata lähteä. Kuivapuku, naskalit, köysi, vaihtovaatteet ja kännykkä vesitiiviisti pakattuna sekä virtapaikat selvitettynä ja aina kaveri mukana: näitä ohjeita noudattamalla pitäisi pysyä kuivana. Petollisin liikkumisväline on potkukelkka, sillä voi kiitää kovaa vauhtia vaikka sulaan aukkoon.

Minulla on aina naskalit mukana, mutta kuinka käytän niitä tosi paikan tullen? Olisi tietysti hienoa voida harjoitella tätä taitoa etukäteen, sillä naskaleiden avulla avannosta ylöspääseminen ei suinkaan ole helppoa. Se on kuin kiipeäisi katolle ilman tikkaita – eli jos painoa on liikaa, homma ei luonnistu kovin helposti. (Hjördiksen huomautus: Luotan sekä traktoreihin että mummoihin, mutta en luota pilkkijöihin. Menen koska tahansa jäälle panssarivaunun perässä, enkä ikinä ole tarvinnut naskaleitani.) Börje, olen kuullut että olet taitava koristelmaan pihoja - etenkin vähälumisina talvina ja pimeinä vuodenaikoina pihamme kaipaisi piristystä. Hanki lapsenkorkuisia kuusia ja töki niitä nurmikenttä täyteen. Itsenäisyyspäivänä koristele ne siniristilipuilla, jouluna joulukoristeilla, tammikuussa luistimilla ja suk-

sisauvoilla. Anna mielikuvituksesi lentää ja sisusta vaikka perinteinen lumilinna taljoilla, kuusella ja kyntteliköllä. Näin jossain maitotölkin muotoisia miniveistoksia. Tiedätkö niistä jotakin? Maitotölkeistä saa kuin saakin piristäviä töitä pihalle. Kerää niitä runsaasti ja kaada sitten puhdistettuihin maitotölkkeihin karamelliväreillä höystettyä vettä. Käytä erilaisia ja erikokoisia tölkkejä ja käytä vaihteleva määrä vettä. Voit jäädyttää tölkkien sisään myös poisjoutavia pehmo- tai muovileluja, kukkia tai muita hauskoja esineitä. Jos jaksat valmistaa paljon jääharkkoja, voit rakennella niistä erilaisia taideteoksia. Mitä suosittelet talviretken termariin? Itse suosin omista marjoista keitettyä mustaviinimarjamehua. Hiihtolenkin jälkeen kannattaa kokeilla lämmintä mustikkakeittoa. Sillä on taianomainen vaikutus.

Kuvitus: jukka salminen | Kuvat: futureimagebank

Naapurina voimala 15

ajankohtaista Takana ennätyksellinen tuotantovuosi Loviisan ydinvoimalaitoksen tuotantovuosi 2009 oli eri turvallisuus- ja tuotantomittareilla mitattuna käyttöhistorian parhaita. Vuoden aikana ei tapahtunut yhtään kansainväliseen INES-luokitukseen noussutta tapahtumaa, ja laitoksen käyttö oli lähes häiriötöntä. Molempien yksiköitten vuosihuollot syksyllä onnistuivat hyvin ja kestivät likimain suunnitelmien mukaiset 17 ja 18 vuorokautta. Digitaalisen automaation käyttö Loviisan voimalaitosprosessin ohjauksessa ja valvonnassa jatkui, kun automaation uusinnan ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön myös kakkosyksiköllä vuoden 2009 aikana. Vastaava muutos oli tehty ykkösyksiköllä vuotta aiemmin. Myös voimalaitoksella meneillään oleva sukupolvenvaihdos jatkuu. Laitokselle rekrytoitiin viime vuonna noin 20 uutta työntekijää. Kaikkiaan laitos työllistää jatkuvasti noin 490 fortumlaista ja sata muissa yrityksissä työskentelevää henkilöä. Vuosihuoltojen aikana laitoksella työskentelevien ulkopuolisten henkilöiden määrä nousee yleensä noin tuhanteen.

Kuva: arto wiikari

Koonnut: Noora Lintukangas

Loviisan voimalaitos tuotti viime vuonna sähköä 8,15 terawattituntia, ja tuotantoa kuvaava käyttökerroin oli 95,7 %.

O Loviisa 3 -hankkeen aikataulua Loviisa 3 -hankkeen valmistelutyöt etenivät aika lailla viime vuoden aikana. Fortum jätti 5.2.2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi. Periaatepäätöstä odotetaan vuoden 2010 kevään aikana.

O E18 – uusi moottoritie Loviisan ohittava E18-tie on tarkoitus rakentaa kokonaisuudessaan moottoritieksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on noin 661 miljoonaa euroa. Loviisan keskustan itäinen liittymä palvelee jatkossa myös Fortumin ydinvoimalaitoksille suuntautuvaa liikennettä. Uusi tie tekee ydinvoimarakentamisessa ja -tuotannossa työskentelevien työssäkäynnistä sujuvampaa erityisesti tärkeästä Kymenlaakson suunnasta.

16 Naapurina voimala

O Joulunajan tunnelma keskustassa Loviisan keskustaa koristivat joulun aikaan tunnelmalliset valot, jotka olivat Fortumin sponsoroimia. Toria ja vanhaa kaupunkia valaisi joulutähtien tuike.

Noora Lintukangas

O Harri Isotalo jatkaa Fortum tutorina

| kolumni |

Eikä vieläkään tuulivoimaa

Palloliiton ja Fortumin viime keväänä startannut Fortum Tutor -ohjelma on osunut maaliinsa. Ohjelma tähtää junioripalloilijoiden valmennuksen kehittämiseen, ja se on saanut poikkeuksellisen positiivista palautetta osallistujilta. Ohjelmassa mukana olleista tutoroitavista ohjaajista ja valmentajista peräti 77 % koki tutoroinnin hyödylliseksi. Tänä vuonna tutor-ohjelma jatkaa aikaisempaakin vahvemmalla miehityksellä. Viime vuonna ohjelmassa oli mukana 40 tutoria, tänä vuonna mukaan valittiin hyvien kokemusten vuoksi yli 60 tutoria. Tutorit valittiin helmikuussa hakemusten perusteella. Hakijoiden taso oli tälläkin kertaa äärimmäisen kova. Harri Isotalo valittiin pestiin toistamiseen. Isotalo sparraa mm. FC Loviisan valmentajia.

Kello on seitsemän aamulla. Aurinko nousee lyhyiltä loppukesän uniltaan usvaisen pellon pientareelta. Yö on ollut kylmä, kuten elokuun loppuun sopii. Kostea pelto höyryää. Valo on pehmeä. Kimeä-ääninen kurkiparvi valmistautuu talvimuuttoon harjoittelemalla muodostelmalentoa. Linnut näyttävät lentävän edestakaisin välillä korkeammalla, välillä matalammalla. Niiden yhtenäisiä liikkeitä on hauska seurata. Istun juomassa hidasta aamuteetäni. On meditointiretriitin seitsemäs päivä. En ole puhunut sanaakaan viikkoon. Aistit tuntuvat terävämmiltä.

Kuva: tomi parkkonen

Ehdin katsoa ja nähdä kunnolla. Kuulen tarkasti. Tunnen tuulenvireen poskellani. Olen valppaampi, omassa maailmassani, omien rajojeni sisäpuolella. Istun ja katson. Näen ja tunnen. Haltioidun näkymän kauneudesta. On siis lämmin teekuppi, raukea mutta valpas mieli, nouseva aurinko, muuttoa suunnitteleva kurkiaura ja pellon laidalla siistissä jonossa seisovia tuulimyllyjä: korkeita valkoisia, joiden siipiväli on useita metrejä. Myllyt pyörivät tasaisesti, ja kun tarkkaan kuuntelee, voi niistä erottaa kevyttä suhinaa – tuulen ääntä. Ihmisen rakentamista tuulivoimaloista huoli-

Lisää tietoa Fortum Tutor -ohjelmasta: www.fortumtutor.fi

matta – tai juuri niiden vuoksi – näkymä on täydellisen harmoninen. Linnut eivät lennähdä minkään magneettisen vetovoiman imussa suoraan turbiineja kohti ja telo itseään, ja propellien ääni sekoittuu tuulen huminaan. Mietin, minkä ihmeen vuoksi emme hyödynnä

O Sähköauton voi ladata Stockalla

la, kuuntelemalla ja tuntemalla. Tai valjastamalla sitä energiatalouden käyttöön?

Kuva: päivi ahvonen

Stockmannin ja Fortumin yhteisprojekti on tuonut sähköautojen latauspisteet jo Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun tavarataloihin. Ensimmäiset latauspisteet otettiin käyttöön Helsingissä kesällä 2009, jolloin Stockmann Q-Park -paikoitushalliin asennettiin kuusi latauspaikkaa sähköautoille ja ladattaville hybrideille. Latauspisteiden asennus on osa Fortumin pohjoismaista sähköautoprojektia, jossa pyritään edistämään ladattavien sähköautojen käyttöönottoa kaupungeissa. Ympäristömyötäiset ja hiljaiset sähköautot ovat omimmillaan nimenomaan kaupunkiliikenteessä, jossa matkat ovat lyhyitä ja nopeudet suhteellisen alhaisia. Niiden käyttöönotto pienentää liikenteen päästöjä.

enempää tätä luonnon valtavaa voimaa: katsomal-

Kirjoittaja on loviisalainen toimittaja, joka vietti elo-syyskuussa 10 päivää hiljaisuudessa eteläruotsalaisessa meditointikeskuksessa, peltojen ja tuulimyllyjen keskellä.

Naapurina voimala 17

Irrota aukeama ja liimaa se pahville, jos haluat jäykemmän pelialustan. Pelaamiseen tarvitset yhden nopan ja pelimerkit kaikille pelaajille (esim. kolikko). Lösgör spelplanen och limma den på en pappskiva. Du behöver en tärning och spelbrickor (t.ex. mynt) för alla deltagare. Uimaranta Plagen: hiihtoretki alkaa Plagen: Skidturen börjar

viuuu

va lt t i

suksivoide

3 ko kopsps Laivasilta: perillä sinua odottaa lämmin sauna. Eikun varpaita sulattelemaan!

hot

Skeppsbron: Du är framme och bastun väntar!

17 16 12

Kuvitus: milla ketolainen

13 14

Hiihtoretki Loviisassa

2. Arviot jään paksuuden riittävyyttä lyömällä sitä sauvalla kaksi kertaa. Tarkistat, että jäänaskalit ovat mukana. Hyvistä alkuvalmisteluista saat palkkioksi uuden heittovuoron. 3. Luistosi tökkii pahasti. Pysähdyt voitelemaan suksesi yhden heittovuoron ajaksi. 4. Ystävällinen kanssahiihtäjä antaa neuvon tekniikasta, ja hiihtosi alkaa sujua kuin tanssi. Lennähdät uuden tekniikkasi ansiota 4 askelta eteenpäin saman tien. 5. No voihan nenä! Lumimyräkkä yllättää sinut juuri ennen Dunkahällin saarta. Jäät odottamaan sen laantumista yhden heittovuoron ajaksi.

6. Hautausmaasaari kuulostaa kiehtovalle. Hiihdät kerran sen ympäri ja tutkit paikkoja. Tähän kuluu yksi heittovuoro. 7. Näet edessäsi voimalaitoksen purkit ja tiedät olevasi puolimatkassa. Ajatus antaa sinulle energiaa jatkaa eteenpäin. Saat ylimääräisen heittovuoron. 8. Kohtaat pilkkijän ja jäät keskustelemaan kalasaaliista yhden heittovuoron ajaksi. 9. Taisitkin hiihtää hieman liian lujaa, sillä tunnet olosi rättiväsyneeksi. Kaivat repustasi suklaapalan ja saat siitä energiaa. Nyt mennään taas! Saat ylimääräisen heittovuoron. 10. Kirjoitat nimesi liikuntavihkoon niemen nokassa ennen Svartholmaa. Saat siitä hyvästä uuden heittovuoron. 11. Edessäsi häämöttää Svartholman linnoitussaari. Pysähdyt ottamaan valokuvia yhden heittovuoron ajaksi. 12. Vastatuuli hankaloittaa matkaasi ja seuraavan kahden heittovuoron aikana pääset liikkumaan vain yhden askeleen verran eteenpäin. Paitsi jos heität nopalla luvun 6. Silloin myötätuulen puuska liikuttaa sinua 6 askelta eteenpäin. 13. Vesi jäällä hidastaa matkantekoa. Etenet seuraavalla heittovuorolla vain yhden askeleen.

14. Kuninkaan kivi on nykyään onneksi merkitty hyvin. Toista oli vuonna 1752, kun kuningas Adolf Fredrik karautti sille purjealuksellaan. Hiihdät sujuvasti ohi, mutta hiljennät tahtia hieman. Seuraavalla heittovuorolla menet 2 askelta eteenpäin heittämättä noppaa.

15. Huomaat jäällä loikkivan jänöjussin ja pysähdyt ihmettelemään luonnon kauneutta ympärilläsi yhden heittovuoron ajaksi. 16. Tapaat matkalla tuttuja: porukassa on hauskempi hiihtää ja matka etenee joutuisasti. Saat edetä kaksi kertaa nopan osoittaman luvun verran.

På skidtur i Lovisa

...

2. Du kontrollerar att isen bär genom att slå på den med skidstaven ett par gånger. Därefter kontrollerar du att isdubbarna är med. Som belöning för dina förberedelser får du ett extra kast.

3. Glidet är dåligt och du stannar för att valla skidorna. Stå över ett kast. 4. En vänlig skidkompis visar dig ny teknik och dina skidor glider som på is. Flytta fyra steg framåt. 5. Äsch! Du drabbas av en snöstorm strax före ön Dunkahäll och måste vänta på bättre väder. Stå över ett kast. 6. Kyrkogårdsön låter spännande. Du åker runt ön och inspekterar den. Stå över ett kast. 7. Framför dig ser du kraftverkets ”burkar” och vet att du har kommit halvvägs. Tanken ger dig energi att fortsätta. Du får ett extra kast. 8. Du träffar en pimpelfiskare och stannar upp för att fråga om fångsten. Stå över ett kast. 9. Du har åkt lite för fort och krafterna tryter. Du tar fram en bit choklad ur ryggsäcken.

Liikun

Chokladen ger dig ny energi och du kan fortsätta färden. Du får ett extra kast.

ta v i h

10. Du skriver ditt namn i motionshäftet utanför udden före Svartholm. Som tack

får du ett extra kast. 11. Svartholm ligger framför dig och du stannar för att ta en bild. Stå över ett kast. 12. Du stretar i motvind. Vid de två följande kasten får du endast flytta ett steg framåt, utom om du slår en sexa. Då flyttar en vindpust dig sex steg framåt. 13. Vatten på isen gör färden trög. Vid nästa kast får du bara flytta ett steg framåt. 14. Idag är Kungsstenen väl utmärkt, vilket inte var fallet år 1752 då kung Adolf Fredrik rammade den med sin båt. Du åker förbi stenen, men saktar farten. Nästa gång det är din tur flyttar du två steg framåt utan att kasta tärningen. 15. Du får syn på en hare och stannar upp för att beundra naturens skönhet. Stå över ett kast. 16. Du träffar kompisar. Det är trevligare att åka tillsammans och färden går snabbare. Flytta framåt dubbelt så många steg som tärningen visar.