Naapurina Voimala

naapurina 1 | 2011

Mitä yhdellä kilowattitunnilla saa 4 Tunnelma tiivistyy Laivasillan raitilla 6 Tuulimyllyt tulevat testikäyttöön 14 Sinustako sähkökauppias?

Liite: Loviisan ydinvoimalan turvallisuus

| Sisältö |

3 4

8

| Pääkirjoitus |

Skeittiparkki Ajankohtaista Laivasillan valot, Tuulimyllyt testikäyttöön, Hyvä vuosi 2010, Koulutussimulaattori rakenteilla, Musiikki soi LWT-päivillä, Testaa, oletko vihernaama Ydinjengiä Hästholmenin työmatkalaiset kertovat

Japanin ydinvoimalaitosonnettomuus koskettaa Fortumia Viimeisten viikkojen aikana olemme järkyttyneinä seuranneet Japania koh-

13

Yhteiskuntavastuu Arashi näkyy Loviisassa

14

Energia ja kuluttaja Älykäs sähköverkko

arviolta 27 000 ihmisen hengen, vaurioittanut laajasti maan infrastruktuu-

16

Mitä kilowattitunnilla saa

voimalaitoksen vaurioitumisesta aiheutuneet säteilypäästöt ja niiden aiheut-

danneen maanjäristyksen ja sitä seuranneen valtavan hyökyaallon aiheuttamaa mittaamatonta inhimillistä kärsimystä. Luonnonmullistus on vaatinut ria ja aiheuttanut mittaamattomia taloudellisia vahinkoja. Fukushiman ydintama uhka ihmisten terveydelle ja luonnolle lisäävät onnettomuuden vakavuutta. Voimme vain toivoa, että ponnistelut tilanteen hallintaan saamiseksi onnistuvat.

Fukushiman onnettomuus koskettaa Fortumia läheisesti. Olemme aina pitäneet turvallisuutta ensisijaisena toimintaamme ohjaavana tekijänä. Lovii-

4

san voimalaitoksella turvallisuutta on parannettu pitkäjänteisesti. Olemme voimalaitoksen koko käyttöhistorian ajan tehneet työtä onnettomuusriskien ja mahdollisten seurausten minimoimiseksi. Olemme myös tehneet laitosmuutoksia, joiden ansiosta vakavia reaktorionnettomuuksia pystytään hallitsemaan huomattavasti paremmin kuin alun perin oli suunniteltu. Tämän lehden liitteessä kerrotaan, miten turvallisuutta hallitaan Loviisan voimalaitoksella ja miten on varauduttu erilaisiin poikkeustilanteisiin.

Annamme kaiken tukemme viranomaisten uusille turvallisuusarvioinneille ja toivotamme turvallisuutta parantavat viranomaisaloitteet tervetulleiksi. Kansainvälisten tiukkojen normien käyttäminen ydinvoimalaitosten turvallisuuden arvioinneissa on oikein.

Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista arvioida millaisia vaikutuksia Fukushiman onnettomuudella on ydinvoiman tulevaisuudelle.

Meidän on ensin saatava perusteellinen selvi-

Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin.

tys siitä, mitä kaikkea tapahtui ja miten ydin-

Päätoimittaja: Peter Tuominen, peter.tuominen@fortum.com Julkaisija: Fortum, Loviisan voimalaitos Atomitie 700, PL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 4511 www.fortum.fi

sia tapahtumia. Lisäksi meidän on hyvä odot-

Toimitus: peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa, puh: 019 535 552 www.peakpress.net Toimituspäällikkö: Seppo Iisalo AD: Milla Ketolainen Graafinen suunnittelu: Sanna Nylén Toimittajat: Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Paula Launonen Kannen kuva: Arto Wiikari Kuvaajat ja kuvittajat: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Sanna Nylén, Jukka Salminen ja Arto Wiikari Painopaikka: Art-Print

2 Naapurina voimala

voimalaitos oli suunniteltu kestämään tällai-

kuva: päivi ahvonen

naapurina

taa käynnistyvien turvallisuustarkastelujen tuloksia.

Loviisan voimalaitoksessa tehdään tinkimättömästi työtä turvallisuuden kehittämiseksi niin, että Loviisa säilyy eri turvallisuusmittareilla mitattuna parhaiden ydinvoimalaitosten joukossa. Turvallisuutta kaikissa asioissa priorisoiva ammattitaitoinen ja osaava henkilökuntamme tekee tässä parhaansa.

Peter Tuominen Edunvalvontapäällikkö

naapuruus Teksti: päivi ahvonen | Kuva: arto wiikari

Miten tehdä kick-flip tai ollie?

Hiki virtaa ja laudat kolisevat naapurissa. Kuluu tunti, kuluu toinen, mutta 13-vuotias poika jatkaa harjoittelua.

Sinnikkäästi kerta toisensa jälkeen hän nousee takaisin laudalle ja yrittää uudestaan. Lopulta vanhempi poika tulee apuun, antaa pari vinkkiä, näyttää mitä kokeilla, ja taputtaa rohkaisevasti olalle.

Juomatauko ja jakoavainvirnistys. Keneltäkään puistossa ei jäänyt huomaamatta, että vihdoin kaveri sai tempun kasaan. Vihkiytyneelle se ei ehkä olisi kovin kummoinen tehdä, mutta vähemmän harrastaneelle sitäkin suurempi edistysaskel.

Loviisan leijonien yhteistyössä Fortumin, Loviisan kaupungin ja paikallisten yritysten kanssa syntynyt skeittipuisto on kädenojennus nuorisolle. Skeittaus on hyvä liikuntaharrastus, ja puistossa kohtaavat kaikenikäiset nuoret. Lautaileville tytöille olisi kysyntää.

Naapurina voimala 3

ajankohtaista Teksti: Seppo Iisalo | Kuvat: Arto Wiikari

Tunnelma tiivistyy

Laivasillan raitilla Nyt loviisalaiset voivat nauttia Laivasillan raitista pimeälläkin. Aiemmin pimentoon jääneet kohteet, kuten Onni-hinaaja

Valaistun väylän pituus on lähes 900 metriä ulottuen Laivasillalta kaupungin keskustan tuntumaan liikuntahallin kulmille. Mahonginväriset, kartiopuusta valmistetut valaisinpylväät on sijoitettu 27–30 metrin välein raitille.

Valosuunnittelija Antti Hiltusen mukaan valaisimet valittiin ympäristöön

soveltuvan arkkitehtonisen muodon ja hyvän heijastintekniikan perusteella.

Väriltään ne ovat grafiitin harmaita, samoin kuin pylvään alaosa.

– Pylväsvalaisimet on varustettu 35 W monimetallilampuilla, joiden erinomainen värintoisto takaa luonnollisena toistuvat värit. Näkömukavuus

ja sektoriloistomajakka, tuovat maisemaan valon ja

Lampputehoon perustuva energiansäästö Laivasillalla Lampputeho

Keskimääräinen valaisinetäisyys

300 m

Teho yhteensä / 300 m

Vanha valaistus

125 W

20 m

15 kpl

1875 W

Uusi valaistus

35 W

28 m

11 kpl

385 W

varjon vaihtelua.

4 Naapurina voimala

Mistä mie sähkövalon saisin?

Veetkö virrasta vetäisin, vuokset viimeiset valjastaisin?

Vaiko viien virstan päästä puut korpilometsistä kokoisin?

Turvettako tulistaisin, virvatulet viettelisin?

Auringostako ammentaisin, vai tuulelle tupia tekisin?

Kaasujako kaitsisin, suhnuja sytyttelisin?

Ytimistäkö yrittäisin, atomeja aukaisisin?

Ka, johtimista juoksuttaisin, töpselistä taikoisin!

Arto Henriksson, Loviisa

I mörker ser jag inga spår Ljuset visar var vägen går I mörker är jag skygg Ljuset gör mig trygg Ljuset har vunnit Och mörkret försvunnit Ove Grönqvist, Lovisa

lisääntyy ja pienempikin valon määrä tuntuu riittävältä.

Energiaa säästäen

Pienitehoisen lampun ja korkealaatuisen heijastintekniikan ansiosta pylväsväli on voitu kasvattaa lähes 30 metriin niin, että katvealueita ei pääse syntymään.

Valaisinten pieni energiankulutus ja suhteellisen pitkä pylväsväli yhdessä muodostavat merkittävän energiansäästön, jos sitä verrataan esimerkiksi Laivasillan toisella puolella olevaan vanhaan valaistukseen, jossa lampputeho on 125 W ja pylväsväli noin 20 metriä.

– Jos valaisu olisi toteutettu alueella

Loviisalaisten valinta Valovaalit on konsepti, jonka Fortum toteuttaa vuosittain 1-2 paikkakunnalla yhteistyössä kaupungin tai kunnan kanssa. Aiempia kohteita ovat olleet Tukholma, Espoo ja Joensuu.

Valaisut toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.

Loviisassa kaupunkilaiset saivat kevään 2010 valovaaleissa päättää, mikä kohde heidän mielestään kipeimmin kaipaisi valaisua. Vaaleissa annettiin kaikkiaan 16 900 ääntä, ja kaupunkilaiset äänestivät voittajaksi Laivasillan kävelyreitin.

Fortum on rahoittanut valaistuksen suunnittelun ja toteuttamisen, Loviisan kaupunki puolestaan huolehtii valaistuksen ylläpidosta.

Valosuunnittelusta vastasi VALOA Design Oy ja urakoitsijana toimi Eltel Oy. Näyttävät avajaiset pidettiin maaliskuun 8.

nyt olevilla vanhoilla lampuilla ja samalla pylväsvälillä, energiaa kuluisi 80 prosenttia enemmän kuin uudella valaisulla, projektivastaava Minna Kalavainen Fortumilta kertoo.

Turvallisuutta ja tunnelmaa

Laivasillan Merenkulkumuseon läheisyydessä lähes satavuotias Onni-hinaaja on saanut sävähdyttävän merensinisen valaistuksen, jota rannan tuntumassa seisova sektoriloistomajakka ja kohdevalaistu iso koivu täydentävät.

Loviisalaisten talkootyönä joitakin vuosia sitten lähiluonnon kivistä rakentama 12-kehäinen labyrinttikuvio eli

päivänä.

Alun perin valaistuksen oli määrä valmistua jo vuoden 2010 lopulla. Perustyöt saatiinkin hyvissä ajoin valmiiksi, mutta lopullinen silaus siirtyi valaisimien maahantuontiongelmien takia.

– Valaisimien toimituksen piti kestää 5 viikkoa, mutta se kestikin neljä kuukautta, Juha Petroff Eltel Oy:stä kertoi.

Runosuoni sykki

Ohikulkijoiden iloksi pylväisiin on kaiverrettu 12 valoaiheista runoa.

Yhteensä kilpailuun lähetettiin yli 130 valovoimaista ajatusta ja runoa, joista arvon raati – kirjailija Daniel Katz, kirjastotoimen päällikkö Jenny Olsson-Korsu ja voimalaitoksen johtaja Satu Katajala – valitsi parhaat.

jatulintarha on vielä lumen peitossa. Se valaistaan heti, kun maa on sulanut.

Valaistussuunnittelija Antti Hiltunen iloitsee siitä, että aiemmin pimentoon jääneet kohteet erottuvat ympäristöstä.

– Henkilökohtaisesti kiinnostuin kovasti jatulintarhasta, paitsi sen käyttömahdollisuuksista pimeän aikaan myös sen mielenkiintoisesta muodosta ja teosmaisuudesta. Toinen kiehtova kohde oli Onni-hinaaja, joka motivoi myös museokohteena tai veistoksena. Emme halunneet vain yleisvalaista sitä, vaan toteuttaa valaistuksen niin että alkuperäinen henki, tietty fantastisuus – jopa teatterimaisuus – säilyisi. •

Naapurina voimala 5

ajankohtaista

Tuulimyllyille vauhtia Fortumin tuulivoiman testipuisto etenee. Loviisan kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen tammikuussa.

Loviisan ydinvoimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevalle Björnvikin alueelle suunnitellaan kahta tai kolmea tuulivoimalaa. Yhden tuulivoimalan teho tulee olemaan 2-5 megawattia.

Hanketta pienennettiin alkuperäisistä suunnitelmista, jotta saatiin riittävä suojaetäisyys alueen loma-asuntoihin ja voimalinjoihin.

Tuulivoimahanke etenee kaavoituksella ja ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen selvittämisellä. Loviisan ydinvoimalaitoksen ansiosta alueen tuuliolosuhteet tunnetaan niin hyvin, ettei normaalisti tuulivoimahankkeisiin liittyvää vähintään vuoden tuulimittausjaksoa tarvita.

– Loviisassa oleva valmis infrastruktuuri ja yksimieliset myönteiset poliittiset päätökset mahdollistavat pienen testipuiston rakentamisen. Puistolla saadaan arvokasta kokemusta uusista ratkaisuista, jotka voivat olla esimerkiksi uusia tuulivoimalaitosmalleja, kertoo hankkeesta vastaava tuulivoimapäällikkö Jouni Tolonen Fortumista.

Tuulivoimaloiden arvioidaan olevan käytössä vuonna 2013.

6 Naapurina voimala

Pohjoismaiden huippua Fortum on valittu pohjoismaiseen Carbon Disclosure Leadership -indeksiin yhtenä kahdestakymmenestä yrityksestä, joilla on arvioijien mukaan kaikkein ammattimaisin lähestymistapa ilmastoasioiden hallintaan.

Laaja ja läpinäkyvä kasvihuonepäästöjen raportointi, ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien syvällinen tuntemus sekä ilmastoasioiden onnistunut liittäminen osaksi liiketoimintastrategiaa olivat tekijöitä, jotka vakuuttivat arvioijat Fortumin toimista ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Vuosihuollot onnistuivat Loviisan voimalaitoksen ykkösyksiköllä toteutettiin vuonna 2010 lyhyt ja kakkosyksiköllä kahdeksan vuoden välein tehtävä laaja vuosihuolto. Molemmat vuosihuollot sujuivat suunnitellusti ja laadittujen aikataulujen mukaan.

Ykkösyksikön vuosihuolto kesti 26 vuorokautta ja kakkosyksikön tarkastusvuosihuolto 40 vuorokautta.

Musiikki soi LWT-päivillä kuva: susa heiska

kuva: shutterstock

Teksti: seppo iisalo

Itäisen Uudenmaan suurimmaksi yleisömagneetiksi noussut Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma avaa 27.-28. elokuuta historiallisten loviisalaiskotien ovet ja puutarhat jo seitsemännen kerran.

– Tänä vuonna Loviisan Sibelius-päivät osuvat poikkeuksellisesti samaan ajankohtaan, ja sen kunniaksi soivat myös Loviisan Wanhat Talot, projektipäällikkö Ann-Britt Felin-Aalto kertoo.

Tapahtuma tarjoaa lisäksi perinne- ja korjausrakentamiseen keskittyvän asiantuntijaseminaarin sekä alan työnäytöksiä. Suosittu lähi- ja luomuruuan ITU-tori laajenee entisestään ja esittelee alan tunnettuja kokkeja herkkuineen. www.loviisanwanhattalot.fi

Testaa oletko vihernaama Osaatko tehdä ympäristön kannalta vastuullisia valintoja? Tekemällä Oletko vihernaama -testin voit löytää oman ekopersoonallisuutesi. www.fortum.fi Tiesitkö energia -osiossa paljon muutakin hyötytietoa.

Vuonna 2010 Fortumin Loviisan voimalaitoksella tuotettiin sähköä + 12 m Pääporras

Suunniteltu laajennus

Kallioluolan laajennus eteni

Hissi- ja porraskuilu

-110 m

91,1% oli kansainvälisesti huippuluokkaa.

-112 m

Uusi koulutussimulaattori rakenteilla Loviisan voimalaitokselle ollaan rakentamassa uutta koulutussimulaattoria.

– Uuden simulaattorin rakentamiseen on päädytty, koska voimalaitoksella käynnissä olevan automaatiouudistusprojektin edetessä koulutussimulaattorin käyttötarve lisääntyy merkittävästi, kertoo järjestelmäasiantuntija Esa Maikkola.

Automaatiouudistuksen seuraavissa vaiheissa voimalaitoksen valvomot ja automaatiojärjestelmät uudistetaan perusteellisesti.

– Viranomaisvaatimusten mukaisesti ydinvoimalaitoksen ohjaajille on annettava koulutusta laitosidenttisellä, täysimittakaavaisella koulutussimulaattorilla, joka vastaa tarkasti voimalaitosta niin valvomotoimintojen kuin simulointimallin käyttäytymisen osalta.

Lisäksi valvomomuutosten ja voimalaitoksen hallintaan tarvittavan ohjeiston toimivuus on varmistettava etukäteen simulaattoriympäristössä tehtävin testein.

– Koska automaatiouudistusprojektin tuomat muutokset toteutetaan voimalaitoksen ykkös- ja kakkosyksiköillä eri vuosina, tarvitaan yhtäaikaisesti kaksi erilaista koulutussimulaattoria, Maikkola toteaa.

Uuden simulaattorin ensimmäinen, hieman täysimittakaavaista koulutussimulaattoria suppeampi versio on määrä ottaa käyttöön lokakuussa 2011. Täysimittakaavainen koulutussimulaattori on käytettävissä noin vuosi ennen automaatiouudistuksen seuraavan vaiheen muutosten käyttöönottoa voimalaitoksen ykkösyksiköllä.

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Hovi & Nikki Oy

Rakennus uutta koulutussimulaattoria varten valmistui Hästholmenin saarelle helmikuussa 2011. Asennusten on suunniteltu käynnistyvän kesäkuussa 2011. kuva: ARto wiikari

Ajotunneli maan pinnalle

Käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin

Voimalaitoksen yhteydessä noin 110 metrin syvyydessä sijaitKiinteytetyn sevan matala- ja keskiktiivisten Poistoilmakuilu jätteen tila +4m jätteiden loppusijoitustilan laajennustyö käynnistyi loppukesästä 2010. Laajennuksella lisätään huoltojätteen välivarastointimahdollisuuksia. Laajennustyö kestää noin vuoden ja louhittavan alueen tilavuus on noin 15 000 m3.

Yhdystunneli Huoltojätteen tilat

Valvonta- ja huoltotilat

7,7 terawattituntia

Nykyinen, vastikään 30 vuotta täyttänyt koulutussimulaattori säilyy käytössä uuden simulaattorin rinnalla.

Naapurina voimala 7

| ydinjengi채 |

8 Naapurina voimala

Teksti: Reija Kokkola | Kuvat: Arto Wiikari

Moottoritie

on kuuma

Moni Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen työntekijöistä tulee Hästholmeniin pitkienkin matkojen takaa. Musiikki, äänikirjat, opiskelu ja juttelu kimppakyytiläisten kanssa siivittävät matkantekoa.

Talvinen aamu Pyhtäällä on pimeä. Räntää tulee taivaan täydeltä ja tie on muuttumassa jäisen liukkaaksi lämpötilan laskiessa alle nollan. Pyhtääläinen Pirjo Linkinen sulkee talonsa oven kello kuusi aamulla. Kun hän sanoo koirilleen Kassulle ja Fionalle heiheit, ne vingahtavat vastaukseksi, mutta jäävät rauhallisesti lepäilemään sohvalle. Autoradiosta tulee YleX:n aamuohjelmaa.

– Mieheni on ajanut tällä viimeksi. Itse kuuntelen aina Novaa tai Suomipoppia, hän sanoo ja kääntää kanavaa.

Radio on työmatkoilla aina auki. Yksin ajaessaan Pirjo Linkinen vääntää nupit kaakkoon, kun radiosta tulee hyvä kappale.

– En ole hyvä laulamaan, mutta autossa tulee kyllä lauletuksi. Ja lujaa, hän hymyilee.

Työasioita ei juuri mietitä Radio on auki taustaäänenä. Tunnelma autossa on aamutuimaan rauhallinen. Työasioita ei juurikaan mietitä. Mutta on ihan mukavaa kuitenkin jutella niitä näitä, mikäli haluaa.

– Joskus ollaan ihan hiljaa, välillä taas jutellaan.

Yksin autossa tulee kyllä lauletuksi, ja lujaa.

Pirjo Linkinen, laborantti, kotipaikka Pyhtää

Pirjo Linkinen on käynyt töissä Fortumilla Loviisassa jo parikymmentä vuotta. Työmatka ei tunnu pitkältä.

– Kesäisin puoli tuntia, talvella vähän enemmän.

Tuntuu ihan hassulta, kun joku päivittelee työmatkani pituutta. Mielestäni tämä ei ole matka eikä mi-

>>

Naapurina voimala 9

Lahti Kouvola

Hamina Pyhtää Kotka Porvoo

LOVIISA

Espoo

Helsinki

Kaikki tiet johtavat Hästholmeniin Teksti: Seppo Iisalo | Kartta: Jukka Salminen ja Sanna Nylén

Fortumin ydinvoimalaitos työllistää runsaan 300 loviisalaisen lisäksi noin 200 työntekijää, joiden kotipaikka on jokin muu kuin Loviisa.

Voimalaitoksen työllistävä vaikutus näkyy selvästi muun muassa Kotkassa, Pyhtäällä, Kouvolassa, Porvoossa ja Haminassa.

Pelkästään Kotkasta Loviisan voimalaitokselle pendelöi yli 70 henkilöä ja Kouvolastakin 30.

Vuosihuollon aikaan loppukesästä alkusyksyyn työntekijämäärä lisääntyy rajusti. Pelkästään viime vuonna vuosihuoltoon osallistui 500 fortumlaisen lisäksi noin 900 kunnossapidon ja tarkastusalan ammattilaista yli 90 muusta yrityksestä.

Erityisesti Kymenlaakson näkökulmasta Loviisa muodostaa luontevan työssäkäyntialueen.

Jos Hästholmenin saarelle ryhdytään rakentamaan korvaavaa ydinvoimakapasiteettia Loviisa 1:lle ja Loviisa 2:lle, Loviisassa työssäkäyvien määrä kasvaisi nopeasti tuhansiin.

Fortum arvioi pari vuotta sitten, että Loviisa 3-investointien myötä töitä syntyisi suoraan noin 13 400 henkilötyövuoden verran ja välillisesti 7 500 henkilötyövuotta.

Kokonaisuudessaan investoinnin vaikutus Suomessa olisi toteutuessaan noin 21 000 henkilötyövuotta.

10 Naapurina voimala

Bussipysäkillä olen kymmentä vaille kuusi aamulla.

Markus Backman, nosturinkuljettaja, kotipaikka Kuninkaankylä

Hiihdän joskus vitosen lenkin Loviisassa.

Antti Kirssi, prosessitekniikan asiantuntija, kotipaikka Vantaan Kaivoksela

– Moottoritien ansiosta työmatka kestää vain noin tunnin, Vantaalta Hästholmeniin ajava Antti Kirssi kertoo.

>>

kään. Olen kotoisin Ruotsinpyhtäältä, jossa opin jo nuorena heräämään varhain koulubussin kyytiin.

täällä bussiin nousee pari muuta kyytiläistä.

– Juttelen kuskin kanssa säästä ja päivänpolttavista uutisista. Yleltä kuunnellaan

Fortumin Loviisan voimalaitoksen työntekijöiden kotipaikkakunnat Loviisa

305

Pyhtää

33

Kouvola

30

usein kuuden uutiset.

Linja-autossa on tunnelmaa Lähes samoihin aikoihin Pirjon kanssa val-

Startti Vantaalta kello 6.30

mistautuu matkaan Loviisan voimalaitok-

Kun Markus Backman on taittanut matkaa

sella laitosmiehenä työskentelevä Markus

puolisen tuntia, vantaalainen Antti Kirssi

Porvoo

23

Backman. Hän herää kello 4.50 ja lähtee

nousee ripeästi sängystä. Tarkalleen ottaen

Hamina

14

koiran kanssa lenkille. Kesällä otettu koira

Antin herätyskello soi klo 6.15. Hän käy pi-

aikaisti heräämistä kymmenellä minuutilla.

kaisesti suihkussa ja hammaspesulla, nappaa

Espoo

8

– Ehdin aamuisin lenkittää koiran, lukea

eväsleivät mukaansa ja starttaa kohti Lovii-

Helsinki

7

saa kello 6.30 Vantaan Kaivokselasta.

Vantaa

3

Lapinjärvi

3

Myrskylä

3

Kotipaikka muu 1)

15

lehden ja juoda kahvitkin. Muu perhe nukkuu vielä siihen aikaan. Bussipysäkillä olen kymmentä vaille kuusi.

– Lähden ripeästi. Siten matkan kokonaisaika ei tunnu liian pitkältä, Kirssi kertoo.

Backman kulkee Loviisan Kuninkaanky-

Selvitettyään pätkän kehä kolmosta hän

lästä työpaikalleen kahdella bussilla. Kunin-

asettaa moottoritielle päästyään Audinsa va-

kaankylästä on matkaa Kouvolaan kuusi ki-

kionopeussäätimen päälle ja aloittaa aamu-

lometriä ja sieltä työpaikalle nelisenkym-

palan. Rokki soi iPodissa, kenties tänä aamu-

mentä kilometriä lisää. Backmanin mukaan

na Apulanta. Kirssi nimittäin soittaa kitaraa,

linja-autossa on tunnelmaa, vaikka hän on

ja työmatkalla on mukavasti aikaa musiikin

yleensä ainut matkustaja. Vasta Ruotsinpyh-

kuunteluun.

1) Muun muassa Sipoo, Lohja, Lahti, Pori, Lappeenranta, Harjavalta Lähde: Fortum Oyj:n henkilötietojärjestelmä.

Luvuissa ovat mukana Fortum Power and Heat Oy:n palveluksessa olevat työntekijät.

>>

Naapurina voimala 11

Kotoa Loviisaan ja sitten takaisin Pirjo, Markus ja Antti lähtevät yleensä töistä suoraan kotiin. Markus saattaa piipahtaa kaupungille.

- Käyn ehkä kirjastossa ja kaupassa. Vaimoni työskentelee Loviisan keskustassa, joten joskus palaan kotiin hänen kyydissään.

Talvisin Antin autossa matkaavat myös sukset. Urheilullinen mies hiihtää kilpaa.

- Hiihdän joskus työpäivän jälkeen vitosen lenkin Loviisassa. Muuten en yleensä pysähdy kaupungilla.

Pirjosta on oikeastaan mukavaa, että työasiat jäävät visusti Loviisaan.

- Pyhtäällä en törmäile alvariinsa työkavereihin. Kaupassa käymme yleensä Kotkassa.

– Moottoritien ansiosta matka kestää vain

Hän on huolissaan niistä voimalaitoksen

noin tunnin. Talvisin täytyy tosin ajaa välil-

työntekijöistä, jotka saapuvat työpaikalleen

lä tosi hiljaa, sillä aamulla tie voi olla huo-

polkupyörillä.

nossa kunnossa. Pidän työmatkaa osana tä-

vennykset pyöräilijöille.

Valppaana ratissa

Kirssi ei ole joutunut vaaratilanteisiin. Vaik-

Tulit sitten Loviisaan idästä, lännestä tai

ka rokki soi ja voileivät maistuvat, hän malt-

pohjoisesta, aika tien päällä vaatii valppaut-

taa ajaa tilanteen ja kelien mukaan.

Helsinki-Loviisa väliä porhaltava Antti

ta. Alueella liikkuu hirviä ja peuroja.

Bussissa matkaava Markus Backman ren-

Myös muut autoilijat on otettava huomi-

toutuu turvallisessa kyydissä. Juteltuaan

oon. Etenkin seiskatien kapeus ja vilkas idän-

kuskin kanssa hän paneutuu venäjän ja eng-

liikenne huolestuttavat työmatkaajia. Pir-

lannin kielen opintoihin. Ehkä välillä silmä-

jo Linkinen myöntää, että joskus on pelotta-

luomet painuvat kiinni.

nut. Kun aikoinaan liikenne Venäjältä lisääntyi, sattui paljon sydäntä kylmääviä tilanteita.

– Eikä tarvitse pakkasaamuina skraapata auton ikkunoita.

– Vielä kymmenisen vuotta sitten autot olivat huonoja, ja ajokulttuurikin oli mi-

Yövuorolainen ui vastavirtaan

tä oli. Työmatkan varrella saattoi olla muu-

Ensimmäisenä portille ajaa Pirjo Linkinen,

tamakin venäläinen rekka ojassa. Nykyään

noin kello 6.35. Sitten saapuu Markus Back-

heillä on paremmat kalustot, onneksi.

man ja lopulta Antti Kirssi noin puoli kah-

Pirjo Linkinen on seurannut myös suomalaisten kollegojen ajotapoja. Ohittajia on 7-tiellä paljonkin.

– Ja sitten odotellaan voimalaitoksen portilla peräkkäin sisään pääsyä.

12 Naapurina voimala

– Atomitielle pitäisi saada kunnolliset le-

tä työtä, hän pohtii.

deksan aikaan.

– Yövuorolaiset liikkuvat vastavirtaan.

Yleensä pahimmat ruuhkat ovat ohi seiskatiellä tuohon aikaan.

•

| yhteiskuntavastuu | Teksti ja kuva: Päivi Ahvonen

Arashi näkyy

Loviisassa Rakennussuunnittelija ja valvoja Veijo Tarhala on luotsannut loviisalaisen judoseura Arashin toimintaa jo 15 vuotta. Hän on nähnyt monen lapsen vilpittömän innon tatamilla ja kasvun menestyneeksi judokaksi. Arashi, joka on myös Nuori Suomi -sinettiseura, tekee arvokasta nuorisotyötä.

Tatamilla oppii paitsi judoa myös itsehillintää ja kunnioitusta toisia kohtaan.

– Meillä on vahva yhteishenki.

Järjestämme leirejä ja kilpailuja, ja saimme talkoovoimin remontoitua Arashille oman treenisaliin.

Yhteisössä on voimaa, Fortumin Loviisan voimalaitoksella työskentelevä Veijo Tarhala sanoo.

Naapurina voimala 13

| energia ja kuluttaja | Teksti: PAULA LAUNONEN Kuvitus: shutterstock ja Sanna Nylén

Älyverkko

kruunaa kuluttajan kuninkaaksi Pian sähkönkäyttäjä seuraa kulutusta kännykällä, ostaa virtaa silloin kun se on halvinta, ja myy omien aurinkopaneeleidensa ylituotannon valtakunnan verkkoon.

Sähkömarkkinoihin erikoistunut Pöyryn johta-

mintojen kulutuksesta. Säästökohteita on helppo et-

va konsultti Ossi Porri katsoo kristallipalloon. Siellä

siä, kun tietää, miten vaikkapa lattialämmitys tai ul-

hän näkee energiayhtiön ja asiakkaan tiiviin kump-

kovalaistus vaikuttavat kulutukseen.

panuuden, joka perustuu uudenlaiseen sähköntuotantoon ja -kulutukseen.

Helppoa täsmäkulutusta

– Murroksen ytimessä on älykäs sähköverkko, jo-

Energiantuottajien edunvalvoja Energiateollisuus

ka mahdollistaa monimuotoisen, täsmäohjatun, luo-

ennustaa, että lähivuosina kotien sähkölaitteiden

tettavan ja turvallisen sähkönkäytön, hän tiivistää.

määrä kasvaa. Pihoille ja talleihin ilmestyvät muun muassa sähköverkosta ladattavat autot.

Kannustaa säästämään

Tulevaisuuden kodissa valaistus, kodinkoneet,

Älykkään verkon viritys Suomeen vauhdittui viime

lämmitys, viihde-elektroniikka ja tietotekniikka seu-

syksynä, kun Fortum alkoi asentaa älykkäitä sähkö-

rustelevat sekä sähköverkon kanssa että keskenään.

mittareita asiakkailleen. Valtakunnallisen tavoitteen

Kun kodin tietoverkko liittää kaikki laitteet toisiinsa,

mukaan 80 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta

kulutusta voidaan säätää huone- ja laitekohtaisesti.

on etäluennan piirissä vuoden 2013 lopulla. Se tar-

– Automaatio voidaan säätää vaikkapa niin, et-

koittaa sitä, että jo lähitulevaisuudessa jokainen säh-

tä vesivaraajasta katkeaa virta aina niiksi tunneik-

kön ostaja voi seurata omaa kulutustaan lähes reaa-

si, kun uuni on päällä. Ja kun lähden parin viikon lo-

liaikaisesti.

malle, kodista katkeaa kaikki turha sähkönkulutus,

– Kotien mittarit keskustelevat verkon kanssa, ja tuloksena syntyy internetiä muistuttava automaat-

esimerkiksi viihde-elektroniikan valmiustila, Porri havainnollistaa.

tinen rakennelma, jossa tieto kulkee. Mittarin antaman datan perusteella voin esimerkiksi pestä pyy-

Sähköyhtiö kantaa vastuun

kit tai lämmittää saunan silloin, kun kilowattitunti

Kuulostaa haasteelliselta. Pitääkö meidän kaikkien

maksaa vähiten, Porri havainnollistaa.

suorittaa insinöörin tutkinto, jotta osaamme asua

Sähkönkäyttäjä saa eriteltyä tietoa kodin eri toi-

14 Naapurina voimala

älykkäissä kodeissamme?

Fortum Älyboksi tulee nykyistä aktiivisempi rooli.

– Jos takapihallesi pystytetty tuulimylly tai katollesi asennetut paneelit tuottavat sähköä yli oman tarpeesi, voit myydä liikatuotannon eteenpäin valtakunnan verkkoon.

Myös energian varastointi kehittyy.

– Akkujen koko ja hinta pienenevät samalla, kun teho lisääntyy.

Ainakin teoriassa on mahdollista, että tavallinen autoilija voi ladata akun halvalla sähköllä ja myydä sähkön takaisin verkkoon hetkellä, jolloin saa siitä ostohetkeä paremman hinnan.

Tartu tarjoukseen!

Ketterä tuotanto- ja käyttöympäristö antaa – Vaikka tekniikkaa tulee lisää, kuluttajan

energiayhtiöille mahdollisuuden kehittää

elämä helpottuu. Se sähköyhtiö, jonka asia-

uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Porri ar-

kas olet, hoitaa laitteet ja vastaa seurannas-

velee, että muutaman vuoden kuluttua säh-

ta, Porri ennakoi.

köasiakkaan kännykkään tai Facebook-profii-

Älykännykässään kuluttaja kuljettaa kodin

liin ilmestyy tarjouksia, joissa sähkökauppias

energiankulutustietoja kaikkialle, missä itse-

markkinoi superhalpaa kinkunpaistoa, lenk-

kin liikkuu.

kisaunaa tai sähköauton latausta voimassa

– Älykäs sähköverkko tarkoittaa myös tur-

vain tänään -periaatteella.

vallisuuden lisääntymistä. Sekä kodeissa että

Tulevaisuuden kuluttaja ostaa todennäköi-

verkossa tapahtuvat häiriöt saadaan heti tie-

sesti energiayhtiöltään myös reaaliaikaisen

toon, ja niitä päästään korjaamaan.

seuranta- ja käytönohjauspalvelun.

Sinustako sähkökauppias?

luttaja on tulevaisuudessakin inhimillinen

– Nimittäin vaikka äly valtaa verkon, kuÄlykkäässä sähköverkossa energiaa tuottavat

olento, joka haluaa käyttää aikansa muu-

perinteisten voimalaitosten lisäksi pienkulut-

hun kuin jatkuvaan energiankäytön seu-

tajat, liike-elämä ja teollisuus; kuluttajalla on

rantaan ja täsmäohjaukseen.

•

Asiakkaan tietoisuus omasta sähkönkäytöstään paranee Fortum Älyboksin myötä.

Fortum vaihtaa verkkoalueensa vanhat sähkömittarit uusiin älykkäisiin Fortum Älybokseihin vuoden 2013 loppuun mennessä. Sähkömittareiden vaihto perustuu valtioneuvoston antamaan asetukseen.

Fortum Älyboksi on etäluettava sähkömittari, jolla sähkönkulutusta mitataan tunnin tarkkuudella. Mittaustieto siirtyy mittarista suoraan verkkoyhtiölle. Asiakkaan laskutus perustuu siis ajantasaiseen kulutustietoon. Arviolaskua ja tasauslaskua ei enää tarvita. Älyboksi välittää verkkoyhtiölle mittaustiedon lisäksi tietoa sähkön laadusta ja sähköverkon toiminnasta. Mahdollisten sähkökatkosten paikallistaminen on näin aikaisempaa tarkempaa. Älykkäät sähkömittarit mahdollistavat uusien kulutusraportointi-, energiansäästö- ja asiakkuuteen liittyvien palvelujen tarjoamisen asiakkaalle.

Fortum Älyboksi mahdollistaa kaksisuuntaisen mittauksen. Näin asiakas voi halutessaan toimia sekä sähkön ostajana että sähkön pientuottajana.

Sähköinen Suomi 2050 Vuonna 2050 kotitalouksien laitteet kuluttavat sähköä 13–14 terawattituntia (nykyisin kotitalouksien laitekulutus on noin 11 terawattituntia vuodessa).

Kulutusta nostavat erityisesti sähköautojen yleistyminen sekä liikennemäärien kasvu.

Hajautettu, rakennuksiin integroituva sähköntuotanto yleistyy. Pienimuotoisessa tuotannossa hyödynnetään tuulta, aurinkoa ja hajaasutusalueilla myös bioenergiaa.

Älykkäiden sähköverkkojen myötä sähkön kysyntä joustaa tuotannon mukaan. Autojen akkuja ladataan ja vesivaraajia lämmitetään silloin, kun sähköstä on ylitarjontaa tai alikysyntää eli sähkön ollessa edullisimmillaan.

Joustava sähkön kulutus perustuu kotien älykkäisiin energiamittareihin sekä kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon asiakasliittymän ja verkon välillä.

Lähde: Energiateollisuus, Visio 2050

Naapurina voimala 15

Nam molestie nec ut vitae massa. Proin lamcorper venenatis augue nec, pellen-

tortor. Donec placerat in dolor mauris conseaugue. Aliquam tempus tesque lectus justo nec

Mitä yhdellä kilowattitunnilla saa

Vestibulum id justo ipsum, vestibulum ulul tate, erat felis pellentesque

Hehkulamppu 60 W Glödlampa 60 W

Pienoisloisteputki 12 W

16 h

Leivänpaahdin 900 W Brödrost 900 W

Miniatyrlysrör 12 W

1 h 7 min

83 h

Pölynimuri 2200 W Dammsugare 2200 W

27 min Terassilämmitin 2000 W Terrassvärmare 2000 W

30 min

Kilowattitunti

Mikroaaltouuni 800 W

Energian yksikkö, tuhat wattituntia. Yksi kilowattitunti vastaa SI-järjestelmässä 3,6 miljoonaa joulea eli 3,6 megajoulea. Lyhennetään kWh.

Ilmalämpöpumppu 1250 W Luftvärmepump 1250 W

lämpöenergiaa 2kW värmeenergi

Mikrovågsugn 800 W

1 h 15 min

1kWh Kilowattimme

Energienhet, tusen wattimmar. En kilowattimme motsvarar 3,6 miljoner joule eller 3,6 megajoule i SI-systemet. Förkortas kWh.

Jääkaappi-pakastin

Lämpöpatteri 1500 W

Kyl/frys

Värmeelement 1500 W

320 l A+ 28 h

40 min LCD-TV 42” LCD-TV 42”

7 h 50 min Lämminvesivaraaja 3000 W Pyykinpesukone 7kg A Varmvattenberedare 3000 W 60° puuvillaohjelma 20 min Tvättmaskin 7 kg A 60° bomullsprogram

per pesu 1 kWh per tvätt Yhden watin jatkuva kulutus merkitsee vuodessa noin yhtä euroa sähkölaskussa. Esimerkiksi jatkuvasti käyttövalmiina oleva digisovitin, jonka teho valmiustilassa on 15 W, kuluttaa vuodessa noin 15 euron edestä sähköä. Jotta energiaa voisi käyttää järkevästi, on tärkeä tietää mihin sitä kuluu.

Kuvat/Bilder: Shutterstock Toteutus/Realisering: Jukka Salminen

En fortlöpande förbrukning på en watt kostar cirka en euro per år. En digitalbox med effekten 15 W som ständigt står i standby-läge förbrukar el för cirka 15 euro per år. För att kunna hushålla med energin måste man känna till hur den förbrukas.

leo sit amet velit. quat aliquam. Donec nisi in auctor vulpuerat. Aliquam et nisl.

Vad får man för en kilowattimme Kodeissa noin puolet energiasta menee lämmitykseen, viidesosa veden lämmitykseen ja loppu valaistukseen ja kodin sähkölaitteisiin. Energiankulutukseen vaikuttavat asumismuoto ja omat tottumukset. Samankokoisten perheiden energiankäytössä voi olla suuriakin eroja.

Omia tottumuksia muuttamalla voi vaikuttaa energiankulutukseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.

Cirka hälften av hushållens energi går till uppvärmning, en femtedel till varmvatten och resten till belysning och drift av elektriska apparater. Boendeformen och de egna vanorna inverkar på energiförbrukningen.

Förbrukningen kan variera stort mellan lika stora familjer. Genom att ändra på sina vanor kan man inverka på energiförbrukningen och energikostnaderna.

Neljän hengen kaukolämmitteisessä 120 m2:n omakotitalossa keskimääräinen sähkönkulutus on noin 7 000 kWh. Sähkölämmitteisessä talossa sähköä kuluu suurin piirtein kaksinkertainen määrä.

Den genomsnittliga elförbrukningen i ett fyra personers småhus på 120 m2 med fjärrvärme är cirka 7 000 kWh. Förbrukningen i ett motsvarande hus med elvärme är ungefär den dubbla.

Omakotitaloissa valaistukseen kuluu keskimäärin yli viidennes kotitaloussähköstä. Yhden hengen taloudessa suurimpia sähkösyöppöjä ovat jääkaapit ja pakastimet.

Belysningen i ett småhus förbrukar i snitt över en femtedel av hushållselektriciteten. I enpersonshushåll är kylskåpet och frysen de största elförbrukarna.

Sähköauto vs. polttomoottoriauto

Elbil versus bil med förbränningsmotor CO2- tuotto 1 kg/100 km

CO2-produktion 1 kg/100 km

Sähköauto

1 kWh = 4 km

Laskelmissa käytetty Fortumin pohjoismaiden sähköntuotannon CO2-päästöjä 41 g CO2/kWh.

Elbil

I kalkylen används Fortums CO2-utsläpp vid elproduktion i Norden, 41 g CO2/kWh.

CO2-produktion 19 kg/100 km CO2-produktion 19 kg/100 km

Polttomoottoriauto

CO2-päästöt polttoaineen alempaan lämpöarvoon suhteutettuna. Vastaa kulutusta 6,7 l/100 km bensiinillä tai 5,9 l/100 km dieselöljyllä.

Bil med förbränningsmotor

CO2-utsläpp i förhållande till bränslets lägsta värmevärde. Motsvarar förbrukningen 6,7 l/100 km för bensin och 5,9 l/100 km för diesel.

Lähteet/Källor: www.sahkoautot.fi, www.fortum.fi, Sähköajoneuvot Suomessa -selvitys; Biomeri Oy

1 kWh = 1,7 km