PBE1-10 by creative peak

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1/2010

Cilla Mattheiszen:

”Olen aina ollut aamuvirkku” Sivu 6

Kaukolämpöverkko

Uusiutuvaa energiaa

Vinkkejä

pakettiratkaisuna

energiansäästölampun valintaan

Sivu 16

Sivu 10

Sivu 4

ilmasta kuvattuna

PÄÄKIRJOITUS

Linja pitää

orvoon Energialle ympäristöarvojen kunnioittaminen on yhtiön jokapäiväistä toimintaa ohjaava keskeinen arvo. Se näkyy konkreettisesti muun muassa siinä, että määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tuloksena jo yli 70 prosenttia Porvoon Energian tuottamasta energiasta on vihreää ekoenergiaa. Lukua sopii verrata esimerkiksi Helsingin Energian tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energiansa osuutta 20 prosenttiin. Kun Porvoon Energia ensimmäisten joukossa kymmenisen vuotta sitten päätti satsata uusiutuvien polttoaineiden käytön voimalliseen lisäykseen energiantuotannossaan, päätöstä saatettiin pitää rohkeana. Olihan fossiilisia polttoaineita edelleen helpommin ja myös edullisemmin saatavilla. Linjavalinta oli kuitenkin tarkkaan harkittu, eikä sitä ole tarvinnut katua. Silloinen näkemyksemme, että ilmastonmuutos tulee johtamaan viranomaisvaatimuksiin päästöjen merkittävästä vähentämisestä on käynyt toteen. Uusiutuvan energian nimeen vannotaan tänä päivänä yleisesti. Sen osuus onkin valtakunnallisesti ollut kasvussa. Viime vuoden loppupuolella se kuitenkin väheni. Yksi merkittävä syy oli halventunut kivihiili. Hiili oli niin edullista, että kiusaus tuottaa energiaa sillä eikä kalliimmilla uusiutuvilla polttoaineilla kävi monelle toimijalle ylivoimaiseksi. Taantuman kivihiiltä suosiva hintakehitys saattoi antaa joillekin kimmokkeen pohtia myös Porvoon Energian aikoinaan tekemien polttoainevalintojen järkevyyttä. Lyhytnäköinen taloudellisen hyödyn tavoittelu ei kuitenkaan kuulu Porvoon Energian toimintaperiaatteisiin kuten ei myöskään voiton maksimointi. Meidän tavoitteemme on tuottaa edullista sähköä ja kaukolämpöä tavalla, joka rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Siihen pyrimme pitkäjänteisellä toiminnallamme myös jatkossa. Uskomme valistuneiden asiakkaidemme arvostavan paitsi kilpailukykyisiä energianhintoja myös tulevia sukupolvia hyödyttävää ympäristöystävällistä energiantuotantoa. Patrick Wackström toimitusjohtaja

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, PL 95 06101 PORVOO puh. (019) 661 411 faksi (019) 661 4211 www.porvoonenergia.fi PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas TOIMITUSNEUVOSTO | Mikael Hämäläinen,

Niina Kokko, Tomas Nordström, Ari Raunio TOIMITUS & ULKOASU | peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa Nordenskiöldinkatu 23, 06100 Porvoo www.peakpress.net TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Noora Lintukangas

Sisältö Eksyksissä lamppukaupassa............... 4

Yritys........................................................ 13

Hehkulampuista energiansäästölamppuihin,

Puupolttoainetta toimittava L&T Biowatti

vinkkejä kuluttajille

satsaa paikallisuuteen

Katulamput vaihtoon . .......................... 5

Uutiset ............................................... 14–15

Iso urakka kestää monta vuotta

Porvoon Energia osti Lovlämmön –

s. 6

Fennovoima luopui

Ihminen . ................................................. 6 Uuden ruotsinkielisen Min morgon -aamutelevisio-ohjelman juontajaa Cilla Mattheiszenia kiinnostavat varhaiset aamut

Uusiutuvaa energiaa............................. 10 Maalämpö ja vihreä sähkö yhdessä ja samassa paketissa

Ruotsinpyhtää-vaihtoehdosta – Norppasähköstä ekoenergiaan – Sulakkeen vaihto voi maksaa – Tieto sähkökatkoksesta tekstiviestinä

Vaativa lento........................................... 16

s.16

Porvoon kaukolämpöverkko kuvattiin tammikuussa lämpökameralla ilmasta käsin

Lumi = kiva............................................. 12 Kokonniemen laskettelukeskuksessa on tunnelmaa

Vastaa ja

voita!

Kuinka pitkä on Porvoon Energian kaukolämpöverkko Porvoossa? Vastanneiden kesken arvotaan Suunnon sykemittari (arvo noin 200 euroa). Lähetä vastauksesi meille viimeistään 30.4.2010.

Lukijakilpailu Asiakaslehden 2/2009 lukijakilpailussa selvitettiin lehden mielenkiintoisinta juttua. Vastauksia tuli 462 kappaletta. Lukijoiden suosikiksi nousi niukasti artikkeli ”Valon ja varjon leikkiä”, joka sai 106 ääntä. Toiseksi kilpailussa sijoittui artikkeli ”Tuuli tuo myös sähköa”, joka keräsi 99 ääntä. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin 200 euron arvoinen lahjakortti Giganttiin. Onnetar suosi Camilla Wiikiä, joka vastaanotti palkinnon viestintäpäällikkö Nina Fransakselta.

Vastaukseni:

Nimi:

Osoite:

Postinumero:

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Porvoon Energia -yhtiöt

Tunnus 5006633 06103 VASTAUSLÄHETYS

Puhelin:

n a Nylé : Sann Piirros

n tiö u eit pp K - lam

Huom.

• Käytöstä po istetut energi ansäästölamput on to imitettava on gelmajäteker ykseen, sillä äne sisältävät pieniä määriä elohopeaa. • Päivien pide ntyessä vala istusta kannattaa kä yttää vain siel lä, missä sitä keasti tarvita oian. Sammuta valot, jos valo on riittävästi a tai huoneess a ei ole ketä än!

Eksyksissä lamppukaupassa? Miten osaan valita oikean lampun oikeaan paikkaan Suomi jättää vähitellen jäähyväiset hehkulampuille ja siirtyy energiansäästölamppuihin. Joitakin vauhti hirvittää. Monille oikean lampun valitseminen on vaikeampaa kuin ennen. TEKSTI: Seppo Iisalo

anhat hehkulamput ovat energiasyöppöjä – vain noin 5 prosenttia niiden käyttämästä sähköstä hyödyntyy näkyvänä valona. Suurin osa energiasta hehkuu lämpönä ilmaan. Silti hehkulamppujen kannattajien mielestä se ei ole pelkästään huono asia: pienikin lämmönlisä esimerkiksi paukkupakkasilla on tervetullutta. Toisaalta lämpiminä vuodenaikoina hehkulamppujen tuottama lämpö menee kokonaan hukkaan. Kun katsotaan kokonaisuutta, energiansäästölamppu on eräistä alkuajan ”lastentaudeistaan” huolimatta paras valinta koteihin, varsinkin niissä kohteissa, joissa lamput ovat pitkään päällä. Energiansäästölamput maksavat ostettaessa selvästi enemmän kuin hehkulamput, mutta pitkällä aikavälillä syntyy säästöjä mo4

ninkertaisen (jopa 15-kertaisen) käyttöiän kautta. Tutkimusten mukaan kotitaloussähköstä kuluu keskimäärin 22 prosenttia valaistukseen, joten säästö voi olla merkittäväkin. Älä tuijota vain watteihin Lampun valintaa helpottaa se, että pakkauksissa on nykyään energiamerkintä. Se kertoo lampun energiatehokkuuden asteikolla A–G, valovirran määrän (Lumen = lm) ja tehon (watti = W) sekä suuntaa-antavasti lampun käyttöiän tunteina. Hyvät energiansäästölamput pääsevät parhaimpaan A-luokkaan, kun taas vanhat hehkulamput jäävät luokituksen häntäpäähän. Energiansäästölamppu tuottaakin saman valomäärän jopa 75-80 prosenttia

pienemmällä energiamäärällä kuin hehkulamppu. Kierrekantaiset kirkkaat halogeenilamput sijoittuvat C-luokkaan. – Jotta osaisi valita oikean lampun oikeaan kohteeseen, ei pidä tuijottaa pelkästään energiamerkinnän wattimääriä. Jopa tärkeämpää on tarkistaa valovirran määrä, sillä samankin wattimäärän omaavien lamppujen valaisutehot vaihtelevat, kehitysinsinööri Mikko Ruotsalainen Porvoon Energiasta kertoo. Lumen-arvon avulla selviää lampun valomäärä. – Energiansäästölamppujen ja LED:ien kohdalla valotehoa ei voi vertailla wattien perusteella, sillä watit eivät kerro lampun tuottaman valon määrästä, vaan ainoastaan niiden sähkönkulutuksesta, Ruotsalainen muistuttaa.

Katulamput vaihtoon

Oikea lamppu oikeaan paikkaan Yleisvalaistukseen sopii valaisin, joka jakaa valon tasaisesti koko huoneeseen. Kohdevalaisimella taas voi korostaa tiettyjä yksityiskohtia, esimerkiksi huonekaluja tai seinäpintoja. Työ- tai lukupisteen toimivuuden kannalta on harmillista, jos lamppu ei valaise riittävästi. Lukulampussa tulee olla niin voimakas valovirta, ettei lehden tai kirjan tekstiä joudu tihrustamaan. Oheen on koottu huonekohtaisia vinkkejä valintoja helpottamaan. Käytännössä jokainen tila on kuitenkin omansa, joten viime kädessä valinnat on tehtävä juuri sen oman huoneen tarpeiden mukaan. Olohuone: yleisvalaistukseen energiansäästölamput, kohde- ja korostusvalaistukseen led- tai halogeenilamput Keittiö: yleisvalaistukseen energiansäästölamput, työvalaisimiksi energiansäästö- tai loisteputkilamput Makuuhuone: yleisvalaistukseen energiansäästölamput, kohde- ja korostusvalaistukseen led- tai halogeenilamput Lastenhuoneeseen: umpinainen valaisin rikkoutumisvaaran takia Kylpyhuone: kierrekantaiset halogeenilamput tai energiansäästölamput Sauna: led- tai halogeenilamput Lisätietoja: www.lampputieto.fi

Valovirta / Lumen

1500 1400

100W

20W

1300 1200 1100 1000

75W

900

15W

800

60W

700

11W

600 500

Grafiikka: Niko Silander

40W

400

300

25W

200

Uutiset

Energiansäästölamppu Hehkulamppu

Jos esimerkiksi 11 watin energiansäästölampun valomäärän halutaan olevan yhtä suuri kuin 60 watin hehkulampun, tulee energiansäästölampun lumen-arvon olla noin 700 lumenia.

Kaikki elohopeaa sisältävät katulamput menevät vaihtoon vuoteen 2015 mennessä. Urakka on haasteellinen ja maksaa miljoonia euroja. TEKSTI: Rolf Gabrielsson KUVA: Studio Lindell / Oscar Porvoon kaupungin alueen 13 000 katuvalaisimesta noin 9 000 on elohopea- ja 4 000 korkeapainenatriumvalaisinta. Uusien EU-direktiivien myötä elohopealamput häviävät markkinoilta vuodesta 2015 lähtien. Siihen mennessä ne on vaihdettava ympäristöystävällisempiin valaisimiin. – Olemme Porvoossa sikäli onnellisessa asemassa, että täällä ei ole asennettu elohopeavalaisimia 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Viimeisten 15 vuoden aikana asennetut lamput täyttävät uusien direktiivien vaatimukset, verkkosuunnittelija Rasmus Lindqvist kertoo. Porvoon Sähköverkossa arvioidaan, että tämän vuoden aikana ennätetään vaihtaa noin puolet keskustan elohopealampuista korkeapainenatriumlamppuihin. Kevätkummussa on jo satakunta elohopeavalaisinta korvattu korkeapainenatriumvalaisimilla. Pyrkimyksenä on uusia yli 1 500 valaisinta eri puolilla kaupunkia, erityisesti Mannerheiminkadun ja Loviisantien eteläpuolella keskustassa. Rasmus Lindqvist ei osaa tässä vaiheessa sanoa, korvataanko elohopealamput vielä ylimenokauden loppupuolellakin korkeapainenatriumlampuilla vai onko led-tekniikka tai jokin muu uusi tekniikka jo silloin laajasti käytettävissä. – Meillä on pienimuotoinen kokeilu meneillään yhdellä kadunpätkällä hankkiaksemme kokemuksia led-vaihtoehdosta. Led-valaisimet ovat toistaiseksi erittäin kalliita, toisaalta ne ovat kestävyydeltään ja pieneltä sähkönkulutukseltaan omaa luokkaansa. – Valmistajat puhuvat jopa 50 000–100 000 tunnin polttoajoista, mikä katuvalaistuksessa tarkoittaa 12–24 vuoden käyttöikää. Korkeapainenatriumlamput kestävät noin viisi vuotta, Lindqvist kertoo. Tarkkoja suunnitelmia led-tekniikkaan siirtymisestä ei ole kuitenkaan vielä tehty. – Operaatio on työläs, koska kysymys ei ole vain lampun poistamisesta ja toisen asentamisesta tilalle. Koko valaisin on vaihdettava. Keskustakatujen kohdalla vaijeriripustus vaikeuttaa tehtävää entisestään. Halpaa lysti ei myöskään ole. Rasmus Lindqvist kertoo valaisimien vaihdon maksavan yhteensä muutaman miljoonaa euroa. Koko valaisin on vaihdettava.

Ihminen

Aamutuimaan Cillan kanssa Cilla Mattheiszenin päivärytmi ei ole ihan tavanomainen, sillä hän herää arkiaamuisin jo kolmen maissa. Tapasimme Cillan vähän myöhemmin, aamutuimaan. TEKSTI: Rolf Gabrielsson KUVAT: Niclas Mäkelä

”Me keskustelemme vieraidemme kanssa, emme haastattele heitä.”

ymmenvuotiaana Cilla Mattheiszen totesi, että hänestä ei tule toimittajaa. Nyt 31-vuotiaana hänellä on vankka ammatillinen tausta lehti-, radio- ja tv-toimittajana. Ura jatkuu uuden ruotsinkielisen Min Morgon -aamutelevision juontajana. Toimittajaäidin jalanjälkiä tuli sittenkin seurattua. – Näin siinä kävi ja hyvä niin. Pidän kovasti toimittajan työstä, taidan kyllä jäädä media-alalle, hän hymyilee. Vuosi sitten Cilla työskenteli mainostoimiston palveluksessa, kun Henrik Lindberg soitti ja kertoi suunnitelmista aloittaa ruotsinkielinen aamuohjelma televisiossa. – Henrik on kollegani ajoilta, jolloin työskentelin uutistenlukijana TV-Nyt-

tissä. Hän halusi tietää, kiinnostaisiko minua lähteä mukaan tekemään uudenlaista aamutelevisiota. Cilla kiinnostui ja kävi koekuvauksissa. Kuvaukset menivät hienosti, ja hän innostui toden teolla hankkeesta. Hänestä tuli yksi ohjelman kolmesta juontajasta. Varhaiset aamut kiehtovat Uusi työ tammikuussa alkaneessa ohjelmassa on merkinnyt suuria muutoksia Cilla Mattheiszenin elämässä, eikä vähiten päivärytmin osalta. Lähetys alkaa arkiaamuisin kello 06.45. – Nyt alussa olen noussut kolmen maissa ollakseni hyvissä ajoin paikalla tarkistamassa ja taas tarkistamassa, että

kaikki on varmasti kunnossa, kun on aika istuutua kameroitten eteen. Varhaiset aamut eivät ole Cillalle mikään ongelma. – Olen aina ollut aamuvirkku. Täytyy vaan mennä ajoissa nukkumaan, eikä jäädä norkoilemaan kirjan tai telkkarin ääreen. Joka kolmas viikko on työajoiltaan normaalimpi, sillä kahden juontajaviikon jälkeen seuraa viikko päivätuottajana. – Olen yhteydessä tulevien ohjelmien vieraisiin ja valmistelen muutenkin edessä olevien lähetysten sisältöjä. Järjestettävää riittää. Matkaliput ja hotellimajoitukset pitää varata ja sovittava vieraiden noutamiset lentokentältä, sillä moni ohjelman vieras tulee muualta Suomesta.

Osa toimitiloista sijaitsee vanhojen tiiliholvien alla.

– Sehän tiedetään, miten vaikea kohderyhmä suomenruotsalaiset ovat.

Ruotsinkielisen aamutelevision tarpeesta on keskusteltu pitkään. Vuonna 1988 sitä yritettiin, mutta Frukost–tv-nimisestä ohjelmasta ei menestystarinaa tullut. Ohjelma lopetettiin nopeasti vähin äänin. – Nyt olemme kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että tällä kertaa onnistumme. Kieli on sivuseikka Min Morgon ei ole YLEn tuotantoa, vaikka tekijöistä monella on yleisradiotaustaa. Ohjelman tuottaa Cityportal niminen yhtiö YLEn FST5:lle. Kaikki tapahtuu Helsingin ydinkeskustassa kulttuuritalosta G18 käsin. Siellä sijaitsevat toimituksen tilat ja studiot, osa vanhojen tiiliholvien alla, osa ravintola- ja galleriatiloissa. Min Morgon eroaa vastaavista suomen8

kielisistä lähetyksistä muun muassa siinä, että ohjelma lähetetään eri tiloista eri päivinä; ympäristö ei ole sama päivästä toiseen. Eri päiville on eri teemat. Tietenkin myös kieli erottaa ohjelman TV1:n ja MTV3:n aamuohjelmista. – Kieli on kuitenkin sivuseikka, Cilla sanoo ja pahoittelee, että ohjelmasta annettuihin kommentteihin on liitetty jonkin verran kielipolitiikkaa. Monissa maissa aamutelevisiota tehdään useammalle kuin kahdelle kieliryhmälle. Cilla iloitsee siitä, että suomenkieliset katsojat ovat vastaanottaneet ohjelman toisinaan jopa myönteisemmin kuin ruotsinkieliset. Mutta myös suomenruotsalaiset ovat reagoineet hyvin positiivisesti. – Ja sehän tiedetään, miten vaikea koh-

deryhmä suomenruotsalaiset ovat. Vaatimukset ovat melkoiset, mikään ei tunnu kelpaavan. Jännitys olikin suuri ennen ensimmäistä lähetyspäivää. Meidät hyväksyttiin kuitenkin nopeasti ja suurin yllätys lienee se, miten hyvin kaikki loppujen lopuksi on mennyt. Spontaanisuudelle tilaa Ohjelmassa tavoitellaan Cillan mukaan erilaista tunnelmaa ja asennetta kuin muissa aamutelevisioissa. Mallia on jonkin verran haettu Ruotsista. – Me keskustelemme vieraidemme kanssa, emme haastattele heitä. Emme myöskään kutsu paikalle esimerkiksi poliitikkoa sen takia että hän on poliitikko vaan koska hänellä on henkilönä jotain

”Olen aloittanut maratonin harjoittelun.”

Cilla Mattheiszen • Syntynyt Porvoossa 1978 • Ylioppilas Borgå Gymnasiumista – Lähdemme siitä, että katsojat pysyvät kelkassa ilman kääntämistä.

• Opiskellut mediakulttuuria mm. Arcadassa • Työskennellyt uutistoimittajana mm. Borgåbladetissa, Hufvudstadsbladetissa ja YLE:ssä • Toiminut purjehdusaiheisen aikakauslehden päätoimittajana • Työskennellyt mainosalalla

– Suurin yllätys lienee se, miten hyvin kaikki loppujen lopuksi on mennyt.

mielenkiintoista kerrottavana. Siinä missä suomenkieliset aamuohjelmat ovat panostaneet uutis- ja ajankohtaistuotantoon ottaa Min Morgon lähtökohdakseen elämäntavan, mikä näkyy muun muassa eri päivien teemoissa. Ruotsinkielisiä vieraita on ollut helppo löytää. – Kyllähän me keskustelemme myös suomen- tai englanninkielellä, jos se on vieraalle luontevampaa. Emme tässäkään harjoita mitään kielipolitiikkaa. Lähdemme siitä, että katsojat pysyvät kelkassa ilman kääntämistä. Lähetyksestä tehty tiivistelmä nähdään samana iltana seitsemältä suomeksi tekstitettynä. Spontaanisuus on ohjelmalle leimaa antava. Lukulaitetta ei käytetä, mikä suu-

resti ihmetytti TV4:n väkeä Ruotsissa, kun Min Morgon -tiimi kävi tutustumiskäynnillä. – Siellä kaikki oli viimeistä piirtoa myöten etukäteen suunniteltua, käsikirjoituksessa juontajien lukulaitteessa luki jopa ”naurua” kohdassa, jossa piti nauraa… Maraton kiehtoo Cilla Mattheiszen viihtyy erinomaisesti uudessa roolissaan. Päivistä tulee pitkiä, mutta työ antaa paljon, joskin se myös vaatii paljon. Vapaa-aikaa ei juurikaan jää. Hän yrittää kuitenkin pitää itsensä hyvässä fyysisessä kunnossa urheilemalla. – Olen aloittanut maratonin harjoittelun, sillä haluaisin juosta maratonin ensi kesänä. Tosin juuri nyt tuntuu siltä, että valmiste-

luun ei jää tarpeeksi aikaa, joten se ei ehkä vielä tänä kesänä onnistu. – Juoksin puolimaratonin viime kesänä, ja se meni niin hyvin, että haluan kokeilla myös täyspitkää maratonia. Kesäisin veneily on osa Cillan vapaaaikaa. Vanhemmat ovat veneihmisiä henkeen ja vereen, joten Cilla on saanut kokea monta muistorikasta veneretkeä kotikaupungista Porvoosta niin itä- kuin länsisuuntaankin. Julkkispaineita Cillalla ei ole. Ihmiset eivät kadulla tule pyytämään nimmareita. Ei ainakaan vielä. – Onneksi ei, hän sanoo vaatimattomasti.

Yritys

Uusiutuvaa energiaa pakettiratkaisuna

Maalämpö on uusiutuvaa lämpöä, vihreä sähkö uusiutuvaa sähköä. Nyt nämä ovat saatavilla yhdessä ja samassa paketissa. TEKSTI: Rolf Gabrielsson KUVAT: Studio Lindell / Oscar

Henry Juslin porauskoneen puikoissa.

Suomen Uusiutuva Energia Oy Suomen Uusiutuva Energia Oy on Tom Allen Oy:n tytäryhtiö. Tom Allen on Suomen johtava maalämpöurakoitsija, joka on toteuttanut jo 2000 maalämpöjärjestelmää Suomessa.

orvoon Energia Oy ja Suomen Uusiutuva Energia Oy ovat solmineet sopimuksen yhteistyöstä maalämmön alalla. Sopimus antaa Porvoon Energialle mahdollisuuden tarjota myös maalämpöä lämmitysratkaisuksi. Vastaavasti maalämpöjärjestelmiä toteuttava Tom Allen Oy:n tytäryhtiö Suomen Uusiutuva Energia voi tarjota Porvoon Energian sähköä. Valitsemalla taloonsa maalämmön ja Porvoon Energian vihreän sähkön asiakas saa uusiutuvaan energiaan perustuvan kokonais-

ratkaisun, joka ei aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Potentiaalia löytyy Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström perustelee yhtiön tuotepaletin laajentamista maalämmön kehitysnäkymillä. – Maalämmön merkitys tulee kasvamaan meidänkin toiminta-alueellamme. Se on hyvä vaihtoehto varsinkin siellä, missä kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Porvoon Energian toiminta-alueella lasketaan olevan vielä pari tuhatta öljylämmitteistä omakotitaloa, joiden omistajat muodostavat potentiaalisen asiakaskunnan joka miettii ekologisesti kestävämpiä lämmitysmuotoja. Tarjouksia haikkoolaisille Yhteistyösopimus konkretisoituu helmikuussa, kun Suomen Uusiutuva Energia ja Porvoon Energia tekevät koordinoitua markkinointia uudella Lasaretin omakotitaloalueella Porvoon Haikkoossa. Sinne on kaavoitettu 29 tonttia, joille tontin saajat pääsevät rakentamaan vielä tänä vuonna. Heille järjestetään tiedotustilaisuus 16. helmikuuta, jossa kerrotaan tarkemmin tarjolla olevista maalämpöratkaisuista sähkövaihtoehtoineen. – On päädytty siihen, että tarjottavat ratkaisut perustetaan talokohtaisiin energiakaivoihin, Suomen Uusiutuva Energia Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kari-Koskinen kertoo. Se on keskitettyä ratkaisua yhteisillä kaivoilla joustavampi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto. Eritehoisia maalämpöpaketteja tullaan tarjoamaan rakennettavan talon koosta riippuen. Hintahaarukka on 15 000-20 000 euroa. – Silloin puhutaan kokonaishinnoista porauksineen, laitteistoineen asennuksineen kaikkineen, Kari-Koskinen alleviivaa. Kun tähän liittää sähköntoimitussopimuksen Porvoon Energian vihreästä ekosähköstä, on koossa paketti, jolla saadaan kaikki talossa tarvittava energia luotettavalla ja kokonaistaloudellisella tavalla lisäämättä yhtään hiilidioksidipäästöjä. Kestävän kehityksen periaate toteutuu hienosti, kun aurinko lämmittää maan ja siihen varastoitu lämpö otetaan talteen maalämpöpumpuilla, joita pyöritetään uusiutuvista energialähteistä tehdyllä sähköllä. Leasing vaihtoehtona? Jos haluaa pitää taloprojektin investointikustannukset alhaalla voi valita maalämmön myös eräänlaisella leasingsopimuksella. Asiakas solmii silloin pitkäaikaisen energian toimitussopimuksen Suomen Uusiutuva Energia Oy:n kanssa, jolloin se huolehtii niin investoinnista kuin järjestelmän käytöstä ja kunnossapidosta. Hinthaaran koulun siirtyminen lämmitysöljystä maalämpöön toteutettiin tällä konseptilla. Asiakkaana on Porvoon kaupunki ja teknisestä toteutuksesta vastasi Tom Allen Oy, joka myös toimittaa huolto- ja ylläpitopalvelut lämmöntoimituksesta huolehtivan Suomen Uusiutuva Energia Oy:n laskuun. Tämä konsepti ei ole vielä tarjolla yksityishenkilöille, mutta se on kehitteillä niin uudisrakennuksiin kuin saneerauskohteisiinkin.

Omakotitalon energiakaivon poraus sujuu päivässä. Parissa päivässä koko urakka on valmis ja talo lämpiää maalämmöllä.

Suomi vielä jälkijunassa Suomessa halutaan vähentää öljyriippuvuutta ja päästä eroon fossiilisista polttoaineista päästöjen vähentämiseksi. Maalämpöjärjestelmiä on siitä huolimatta toistaiseksi vähän. – Valtion ilmastotavoitteiden mukaan uusiutuvan energian osuutta pitäisi kasvattaa kymmenellä prosenttiyksiköllä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Samalla pitäisi vähentää hiilidioksidipäästöjä viidenneksellä ja parantaa energiatehokkuutta niin ikään viidenneksellä, Tom Allen Oy:n toimitusjohtaja Timo Koljonen. Koljonen uskoo vahvasti johtamansa yhtiön tulevaisuuteen ja menestykseen, sillä sen liiketoimintakonsepti tukee kaikkia näitä tavoitteita. – 50 hengen asiantuntijaorganisaatiomme on Suomen johtava maalämpöalan osaaja. Keskitymme uusiutuvan energian lisäämiseen Suomessa niin energiatoimituksilla kuin maalämpöjärjestelmillä ja palveluillakin. Timo Koljosen mukaan Suomi kulkee maalämmön suhteen vielä jälkijunassa Ruotsiin nähden. Siellä toimii jo 350 000 maalämpöyksikköä. – Suomessa maalämpöjärjestelmiä on vasta 55 000 kappaletta. Yhtenä syynä on Suomen Ruotsia edullisempi lämmitysöljyn hinta verotuksesta johtuen. Se ei ole vielä kannustanut kiinteistönomistajia meillä siirtymään pois öljylämmityksestä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja ympäristöverotus Suomessa tulee kiristymään.

Tällaisilla terillä poraudutaan maan uumeniin.

Lumi = kiva TEKSTI: Päivi Ahvonen KUVA: Studio Lindell / Oscar

Kokonniemen iltamäessä on aivan oma tunnelmansa; hissien hiljainen hyrinä, rinnelamppujen valokeilassa tanssivat lumihiutaleet, ja lumeen pureutuvat carvereiden kantit. Se on ääni- ja aistimaailma, josta harva kaupunkilainen saa nauttia. Rinne keskellä kaupunkia on hemmottelua alppilajien harrastajille. Koulun jälkeen läksyt ja ruoka – ja sitten iltamäkeen. Matkan voi taittaa tarvittaessa vaikka pyörällä. Pieni on kaunista.

e Paikallisuus valttia

myös polttoainehuollossa Paikallisuus on vahva voimavara paitsi energian tuotannossa myös polttoainehuollossa. Puupolttoainetta toimittava L&T Biowatti hankkii merkittävän osan polttoaineestaan lähialueilta. TEKSTI: Rolf Gabrielsson KUVA: Studio Lindell / Antero

Polttoainekauppias Tomi Salo hieroi käsiään, kun pakkanen paukkui ja lämpövoimala kävi täysillä.

orvoon Energian käyttämästä puuperäisestä polttoaineesta yli puolet toimittaa L&T Biowatti Oy. – Olemme yhtiön suurin yksittäinen puupolttoaineen toimittaja, yrityksen porvoolainen toimitusjohtaja Tomi Salo sanoo. Toimeentulo monelle itäuusmaalaiselle Salo pitää Porvoon Energiaa edelläkävijänä uusiutuvan polttoaineen käytössä. Sen

tuottamasta energiasta yli 70 prosenttia on vihreää energiaa eli ekoenergiaa. – Yhtiö on Suomen huippuja siinä suhteessa. On hatunnoston arvoista, että jo vuosia sitten oltiin hereillä ja tehtiin ehkä rohkealta tuntuneet polttoaineratkaisut silloin, kun muut vielä nukkuivat talviunta. Paikallinen puupolttoaine paikalliseen lämmön ja sähkön tuotantoon – mikä voisi olla kokonaistaloudellisempi ja ympäristön kannalta parempi ratkaisu, Salo kysyy retorisesti. – Se tuo toimeentulon todella monelle itäuusmaalaiselle.

Kotimainen bioenergiayhtiö erniin L&T Biowatti Oy on Lassila & Tikanoja Oyj -kons kuuluva kotimainen bioenergiayhtiö. Toimintansa se aloitti vuoden 1994 alussa Metsä n anise meka ää kehitt änään tehtäv liiton tytäryhtiönä . Toinen metsäteollisuuden sivutuotteiden markkinoita iskäynn nan päätehtävä oli metsäraaka-aineen hankin a. kanss täminen yhdessä Metsäliiton an Vuoden 2005 alusta yhtiö siirtyi kokonaan toimiv n vuode i htiöks tytäry L&T:n ja n uksee omist johdon pro70 aa 2007 alusta. Lassila & Tikanoja Oyj omist essä senttia yhtiön osakkeista. Vuoden 2011 menn nttia. prose 30 in loputk aa lunast konsernin on määrä

Huoltovarmuus taattu L&T Biowatti toimittaa puu- ja kierrätyspolttoaineita eri kokoisille lämpö- ja voimalaitoksille ympäri Suomea. Porvoon Energia kuuluu sen avainasiakkaisiin. – Meidän monivuotinen hyvä yhteistyömme perustuu siihen, että kumpikin osapuoli keskittyy omaan

ydinbisnekseensä. Me vastaamme siitä, että polttoainehuolto toimii. Huoltovarmuuden L&T Biowatti turvaa varastoimalla polttoaineita kymmeniin polttoaineterminaaleihin ympäri maata. Ne toimivat puskureina esimerkiksi silloin, kun kulutus on huipussaan.

Haaste yhteistyöhön Tomi Salo näkee, että puupohjaisesta bioenergiasta on tulossa merkittävä kasvunlähde suomalaisen metsätalouden ansaintaketjussa. Hän toivoo, että tämä tiedostetaan myös itäuusmaalaisissa metsänomistajapiireissä, ja haastaa positiivisessa mielessä Porvoon kaupungin, muut lähikunnat sekä maakunnan yksityiset metsänomistajat yhteistyöhön puupolttoainehuoltoon liittyvissä asioissa. – Onhan nurinkurista, että tuomme kivihiiltä kaukaa maailmalta, kun esimerkiksi aivan vieressä on energiakäyttöön sopivia pusikoita vaikka kuinka paljon.

Yritys

Uutiset

Lovlämpö fuusioidaan Porvoon Energiaan Loviisalaisen Lovlämmön vanhoille asiakkaille on tulossa noin 20 prosentin säästö lämpölaskuissa, kun jatkossa sovelletaan Porvoon Energian tariffeja.

Porvoon Energia osti tammikuussa Lovlämpö/Lovvärme Oy Ab:n Loviisan kaupungin ja Fortum Power & Heatin kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena. Loviisalaisen kaukolämpöyhtiön koko osakekanta siirtyi kaupan myötä Porvoon Energialle. Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström kertoo, että Lovlämpö Oy fuusiointi Porvoon Energian kanssa toteutuu tämän vuoden kesäkuun alussa. Yhtiön toiminta Loviisassa muodostaa jatkossa oman tulosyksikkönsä. Kaupan myötä Porvoon Energia sai 20 uutta kiinteistöasiakasta Loviisassa. Ennestään niitä oli 205. Lämpökuorma kasvoi viidellä gigawattitunnilla 45 gigawattituntiin. Kauppa on jatkoa Porvoon Energian investointeihin Loviisaan, jossa yhtiö aloitti kaukolämmön tuotannon ja toimittamisen kymmenen vuotta sitten. Porvoon tavoin suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan ympäristöystävällisellä biopolttoaineella.

Fennovoiman ydinvoimala Pohjois-Suomeen Fennovoima on luopunut suunnitelmistaan rakentaa ydinvoimala entisen Ruotsinpyhtään kunnan alueelle. Vastedes yhtiöllä on enää kaksi sijoituspaikkavaihtoehtoa, PohjoisSuomessa sijaitsevat Pyhäjoki ja Simo. Ruotsinpyhtään Fennovoima karsi vaihtoehdoistaan, koska sitä koskeva valitusprosessi voi venyä ja pitkittää valtioneuvoston ydinvoimahakemuksiin liittyvää päätöksentekoa. Fennovoima kertoo haluavansa luoda edellytykset prosessin etenemiselle hallituksen alkuperäisessä aikataulussa. Valtioneuvoston odotetaan tekevän periaatepäätöksen saajasta tai saajista alkuvuodesta 2010 ja eduskunnan käsittelevän asiaa myöhemmin samana vuonna. Ruotsinpyhtään pudottaminen sijoitusvaihtoehtolistalta ei muuta Porvoon Energian suhtautumista Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. – Tuemme hanketta edelleen, sijoituspaikka ei ole ratkaiseva, toimitusjohtaja Patrick Wackström sanoo. Hän toteaa, että Porvoon Energian asiakkaiden kannalta ei sen sijaan ole yhdentekevää, kenen omistuksessa uusi ydinvoimala on. – Kun sellaisen pyrkii rakentamaan tuotantoyhtiö, joka voiton sijasta haluaa tuottaa osakkaille kohtuuhintaista sähköä, on loogista, että Porvoon Energia samanlaisen toimintaperiaatteen omaavana toimijana on osakkaana Fennovoimassa, hän toteaa.

Sulakkeen vaihto Tietoa sähkökatkoksista

kännykkäviestinä

Porvoon Sähköverkon asiakkaat voivat jatkossa saada tietoa huolto- ja korjaustoimenpiteiden aiheuttamista sähkökatkoksista tekstiviestinä. Palvelu otettiin koemielessä käyttöön Emäsalossa viime syksynä. Käyttöpäällikkö Mikael Hämäläinen kertoo, että palaute on ollut hyvä. – Asiakkaat ovat toivoneet saavansa liittää useamman gsm-numeron palveluun. Toista sataa Emäsalon eteläosassa asuvaa tai siellä vapaa-ajan asunnon omistavaa Porvoon Sähköverkon asiakasta sai mahdollisuuden osallistua pilottihankkeeseen. Vajaa sata lähti mukaan. Tämä alue valittiin, koska siellä on meneillään sähköverkon saneeraus. Loppuvuonna katkoksia oli tästä johtuen parikymmentä vajaan kahden kuukauden aikana. Niistä tiedotettiin tekstiviestein kohderyhmäläisille. – Tämä on nopea tapa kertoa suunnitelluista katkoksista. Samalla katkoksiin liittyvät puhelut vähenivät huomattavasti. Tulevaisuudessa palvelu voidaan ehkä laajentaa koskemaan myös yllättäviä, myrskyn tai ukkosen aiheuttamia sähkökatkoksia, Hämäläinen toteaa.

voi maksaa Sähkökatkoksen sattuessa ei pidä suin päin lähteä soittamaan Porvoon Energian vikailmoitusnumeroon. – Ensin kannattaa tarkistaa, onko ainoastaan oma asunto sähköttä vai koko lähialue. Mikäli katkos koskee vain omaa asuntoanne, tarkistakaa ensin omat pää- ja ryhmäsulakkeet, käyttöpäällikkö Mikael Hämäläinen neuvoo. – Jos ne ovat ehjät, olkaa hyvä ja ottakaa yhteys Porvoon Energian vikailmoitusnumeroon 020 690144. Sähkönkäyttäjä saa säädösten mukaan tehdä vain hyvin pieniä toimenpiteitä, joista voi aiheutua korkeintaan vähäistä vaaraa tai häiriötä. Jos pääsulakkeet sijaitsevat kiinteistön sisällä tai ulkona pääkeskuksessa, asiakas voi vaihtaa ne itse sähköturvallisuusohjeita noudattaen. Sähköturvallisuusopas löytyy Turvatekniikan keskuksen nettisivuilta osoitteesta http://www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/etu.html Pääsulakkeen vaihtamisesta ja sinettien murtamisesta tulee ilmoittaa sähköyhtiöön (mail@porvoonenergia.fi). Mikäli palaneet sulakkeet ovat verkkoyhtiön puolella, pylväässä tai katujakokaapissa, on paikalle kutsuttava yhtiön asentaja. Tällöin vaihdosta ei peritä maksua. Maksuun on sitä vastoin varauduttava, jos asentaja tulee paikalle ja vaihtaa asiakkaan puolella olevat palaneet sulakkeet. Maksu on 60 euroa työaikana ja 120 euroa työajan ulkopuolella.

Norppa-sähkö on nyt Ekoenergia Kiinnostus ympäristömerkittyä vihreää sähköä kohtaan kasvaa. Porvoon Energian sähkönmyyntipäällikön Markus Weckströmin mukaan kasvua tapahtuu nyt myös yrityspuolella. – Moni yritys haluaa energiavalinnoillaan profiloitua vihreiden arvojen kannattajaksi. Siitä on hyötyä markkinoinnissa. Porvoon Energia on ympäristölisensoinut biopolttoaineilla Tolkkisissa tapahtuvan sähköntuotantonsa. Suomen Luonnonsuojeluliitto myöntää sertifikaatin ja antaa luvan käyttää virallista ympäristömerkkiä. Merkki uudistettiin viime vuonna. Norpan tilalle tuli Ekoenergia-merkki. Norppa-sähkö on nyt Ekoenergia. Porvoo tuottaa 30 gigawattituntia ympäristömerkittyä sähköä vuodessa Tolkkisten lämpövoimalaitoksessa. Vuonna 2008 vihreää sähköä myytiin yli 9 gigawattituntia. Asiakkaita oli noin 600. Ympäristömerkitty sähkö maksaa 0,34 senttiä kilowatilta enemmän kuin tavallinen sähkö. – Se ei ole paljon, jos haluaa olla mukana parantamassa ympäristöä, Markus Weckström huomauttaa. Kerrostalokodille lisähinta on muutama euro vuodessa. Porvoon Energia käyttää vihreän sähkön myynnistään saadut tulot uusiutuvilla polttoaineilla tapahtuvan energiantuotannon kehittämiseen ja lisäämiseen. Luonnonsuojeluliitolle raportoidaan vuosittain tuotetun ja myydyn ympäristömerkityn sähkön määrä.

SÄHKÖLASKU HELPOSTI VERKKOPANKKIISI! Tee sopimus verkkopankissasi ja huomaa, miten vaivaton e-lasku voi olla. Se on helppoa ja turvallista. - lasku tulee suoraan verkkopankkiisi - vältyt näppäilyiltä ja virheiltä, koska tiedot ovat valmiina - helppokäyttöinen ja turvallinen maksutapa - laskua ei veloiteta ilman hyväksymistäsi - kätevä laskujen arkistointi, ei enää paperilaskua - e-lasku säästää sekä aikaa että paperia - e-lasku säästää luontoa

Lisätietoja e-laskutuksesta saat asiakaspalvelustamme 019 661 4230, www.porvoonenergia.fi

Vaativa lento | Kr채vande flygning

1. Pekka Ristolainen sai odottaa tovin ennen kuin sääolosuhteet olivat sellaiset että hän pääsi lämpökuvaamaan kaukolämpöverkkoa helikopterista käsin. / Pekka Ristolainen fick vänta ett bra tag innan väderförhållandena var sådana att han kunde lyfta för att värmefotografera fjärrvärmenätet. 2. Lämpökameralaitteisto on asennettu gyrostabiloituun telineeseen. / Värmekameran är gyrostabiliserad. 3. Lämpökuvien analysointi on ammattilaisten puuhaa. / Analyseringen av värmebilderna är inget för en lekman.

Ristolainen sai lentonsa lennettyä. Muutama tunti siihen meni. Kopteri lentää viivasuoraan kaukolämpöverkkolinjoja seuraten. Kuvauskorkeus on noin 150 metriä ja lentonopeus 80-100 km/t. – Tehtävä on varsin vaativa, parikymmentä vuotta lämpökuvauslentoja tehnyt Ristolainen sanoo. Porvoon Energialle tämä oli ensimmäinen kerta, kun kaukolämpöverkko kuvattiin lämpökameralla. – Haluttiin kartoittaa verkko ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa, kaukolämpösuunnittelija Max Backman kertoo. Vuodon ehkäiseminen on aina edullisempaa kuin sen korjaaminen. Pieni vuoto löytyikin. Kuvissa näkyy myös muutama sellainen kohta, missä pohjavesi pääsee vanhoihin kaukolämpöputkien betonikanaviin. Siitä voi ajan myötä olla haittaa. Backman toteaa kuitenkin tyytyväisenä kuvauksen vahvistaneen, että noin 130 kilometriä pitkä verkko on hyvässä kunnossa.

TEKSTI: Rolf Gabrielsson KUVAT: Studio Lindell / Oscar

elikopterilentäjä Pekka Ristolainen tuskaili alkuvuoden talvisten olosuhteiden kanssa. Pakkaskeli oli hyvä asia, lumisade sen sijaan ei. Lumipeitteen kasvaminen muodosti myös oman uhan lentotehtävän onnistumiselle. Tehtävänä oli ilmasta käsin kuvata kaukolämpöverkko Porvoossa mahdollisten vuotokohtien havaitsemiseksi. Kuvausta varten helikopteri on varustettu lämpökameralaitteistolla, joka ”näkee” lämpötilaerot ja tallentaa ne myöhempää analysointia varten. Kuvauslento suoritetaan illalla tai yöllä, jolloin kaduilla ja teillä on vähemmän kuvausta häiritsevää liikennettä. Lentoja ei tehdä kesäaikaan, koska lämpötilaeroja tarvitaan. – Aina parempi, mitä kylmempää on, Ristolainen sanoo. Ohuehko lumipeite ei haittaa. Lunta ei kuitenkaan saa sataa. – Laitteisto alkaa silloin mitata hiutaleiden lämpötiloja ja sade huonontaa tietysti näkyvyyttä, mikä voi häiritä itse lentoa tai tehdä sen jopa mahdottomaksi. Sopivat sääolosuhteet löytyivät vihdoin ja Pekka

käsin. Hyvältä näytti.

Porvoon kaukolämpöverkko kuvattiin tammikuussa lämpökameralla ilmasta

ket kan störa själva flygningen eller rent av göra den omöjlig att genomföra. Sent om sider blev vädret sådant att Pekka Ristolainen kom i väg och fick sitt uppdrag utfört. Några timmar tog det. Han följde fjärrvärmenätet på en höjd av ca 150 meter och med en hastighet på 80-100 km/t. – Det är rätt krävande, säger Ristolainen, som sysslat med värmekameraflygningar i ett tjugotal år. För Borgå Energi var det första gången som bolagets fjärrvärmenät fotograferades med värmekamera. – Vi ville kartlägga nätet i förebyggande syfte, uppger fjärrvärmeplanerare Max Backman. Det är alltid billigare att hindra ett läckage än att reparera det. Ett litet läckage uppdagades. På bilderna syns också några ställen, där grundvattnet kan komma in i fjärrvärmeledningarnas gamla betongkanaler. Oupptäckta kunde de med tiden ha blivit ett problem. Backman konstaterar ändå med tillfredsställelse att fotograferingen bekräftade att det omkring 130 kilometer långa nätet är i gott skick.

TEXT: Rolf Gabrielsson BILDER: Studio Lindell / Oscar

e vintriga förhållandena i början på året ställde till förtret för Pekka Ristolainen. Kölden var en bra sak, snöfallet däremot inte. Snötäcket kunde också det äventyra hans förestående flygningsuppdrag. Från sin helikopter skulle han fotografera fjärrvärmenätet i Borgå, men inte med vilken kamera som helst. Värmekameran, som monterats på helikopterns vänstra sida, registrerar med stor känslighet temperaturskillnader. De syns på de bilder, som tas under flygningen. Idén är att på detta sätt upptäcka eventuella läckage på fjärrvärmenätet samt kartlägga ställen, där läckage kan väntas uppstå. Fotograferingen sker kvälls- eller nattetid, då det är mindre störande trafik på gatorna och vägarna. Eftersom det behövs värmeskillnader görs värmefotograferingar inte sommartid. – Ju kallare dess bättre, förklarar Ristolainen. Ett tunt snötäcke stör inte. För tjockt får det dock inte vara och det får inte heller snöa. – Utrustningen börjar då mäta snöflingornas temperatur och snöfallet gör ju också sikten sämre, vil-

Det såg bra ut.

Fjärrvärmenätet i Borgå fotograferades i januari med värmekamera från luften.