Porvoon Energia by creative peak

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 2 | 2014

Energiavirasto valvoo sähkön siirtohintoja S.8

Valaisintrendit yllättävät s.24

Brunberg valloittaa s.18

Mia Hafrén iloitsee Mamma Mia -musikaalista

s.14

Liite: uudet sopimusehdot

KUVA CAROLINE WENDELIN

Porvoon Energia

Luonnollinen

valinta

Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimimalla tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla l채hell채 asiakasta.

skun Sähköla mia anato S.8

Makeisia Porvoon mitalla s.18

Sisältö

Pörssihommista metsän keskelle s.20

PBE-uutisia .................................................... 6 Asiakaspalvelun uudet tiimit, Energiatalo–Energihuset, Muutto edessä – muista sähkösopimus Sähkölaskun anatomia.................................... 8 Energiavirasto valvoo siirtohinnoittelua....... 10 Näin myyt ylijäämäsähkön Porvoon Energialle ....................................... 11 IDEAS-projekti näyttää suuntaa ................... 12 Kaukolämpöverkko kehittyy, muuntamotaide ihastuttaa ........................... 13

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, PL 95, 06101 Porvoo puh. 019 661 411 faksi 019 661 4211 www.porvoonenergia.fi PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas TOIMITUSNEUVOSTO | Benny Broman,

Mamma Mia -musikaalin tähti rentoutuu mökillä s.14

ipulit! s.28 s n y s k y s a a tt tu is a ik On a

Nina Fransas, Magnus Nylander, Ari Raunio, Jukka Rouhiainen, Patrick Wackström ja Merja Wilkman TOIMITUS & ULKOASU | peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa www.peakpress.net TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo

KUVA SEPPO SIRKKA

Pääkirjoitus

Ekoenergia – ympäristö kiittää s.9 Mamma Mia -musikaalin tähti rentoutuu mökillä......................................... 14 Makeisia Porvoon mitalla ............................. 18 Aleksin pörssihommista metsän keskelle ..... 21 Näyttävyyttä sisustukseen............................. 24 Aurinkosähkö sopii Suomeenkin.................. 26 Kivaa kevyttä ................................................ 28 Crossfit koukuttaa ........................................ 30

Matkalla kohti yhteistä sähkömarkkinaa EU asetti aikoinaan tavoitteeksi unionin laajuisen sähkön tukkumarkkinan luomisen vuoteen 2014 mennessä. Tavoitetta pidettiin monella taholla epärealistisena. Epäilyt ovatkin osoittautuneet varsin perustelluiksi. Elämme vuotta 2014 ja olemme vasta yhteismarkkinaan tähtäävän matkan alkutaipaleella. Pohjoismaissa ollaan sentään pidemmällä, eikä siihen ole tarvittu EU:ta ja sen laatimia direktiivejä. Tukkupuolella on jo vuosia toiminut yhteinen sähkömarkkina ja nyt tähdätään yhteispohjoismaisen vähittäismarkkinan luomiseen. Aikataulun asettamisessa on kuitenkin täälläkin oltu epärealistisia. Tavoitteeseen piti päästä vuoteen 2015 mennessä, mutta työ on vielä kesken.

Sähkön yhteispohjoismainen vähittäismarkkina saattaakin jonain päivänä olla totta. Miksei vähittäispuolella onnistuttaisiin kompromissien etsinnässä, kun se kerran tukkupuolella onnistui! On kuitenkin myönnettävä, että ratkottavia ongelmia on tukkukauppaa enemmän alkaen siitä, kuka kuluttajaa laskuttaisi: yhtiö, jolta hän sähkönsä

Sähkön yhteispohjoismainen vähittäismarkkina saattaa jonain päivänä olla totta.

Kun monella tavalla toisiaan muistuttavilla Pohjolan mailla on vaikeuksia yhteisten mallien, pelisääntöjen ja toimintatapojen sopimiseen, on helppo kuvitella, millaisesta vaikeusasteesta on kysymys Euroopan unionin tasolla. Pohjoismaat ovat pystyneet luomaan yhteisen tukkumarkkinan, josta on toivottu olevan hyötyä yhtäältä pyrkimyksissä viedä pohjoismaiden energiayhdentyminen loppukäyttäjätasolle ja toisaalta pyrkimyksissä rakentaa koko EU:n käsittävää yhteistä tukkumarkkinaa.

ostaa vai yhtiö, joka sen hänelle toimittaa. Yhden laskun malli on yksi keskeisimmistä tavoitteissa, mutta laskuttajatahosta on erimielisyyttä niin maiden välillä kuin maiden sisällä yhtiötasolla. On vielä pitkä matka siihen, että sähkön tukkukauppaa voitaisiin käydä Euroopan unionissa yli rajojen puhumattakaan siitä, että suomalainen sähkön kuluttaja voisi ostaa sähkönsä miltä tahansa Euroopan maan sähköyhtiöltä. Pohjoismaissakaan sähkön ostaminen suoraan ulkomailta tuskin tullee vielä pitkään mahdolliseksi. Patrick Wackström, toimitusjohtaja

utiset

E TEKSTI PÄIVI AHVONEN, NINA FRANSAS, SEPPO IISALO, KUVAT PÄIVI AHVONEN, KUVITUS SANNA NYLÉN

Energiatalo - Energihuset 2.

1. Porvoon Energia Oy

Porvoon Sähköverkko Oy

Suomen Voima Oy

6. Porvoon Alueverkko Oy

Energiatalo Energihuse t!

EteläSuomen Voima Oy

7. Askolan kaukolämpö Oy

SV Vesivoima Oy

Paikallisvoima ry

Porvoon Energian vaihteessa vastataan nykyään ”Energiatalo – Energi huset”. Nimeä vaihdettiin sen vuoksi, että nykyään Mannerheiminkatu 24:ssä hallinnoidaan kahdeksaa eri yritystä. 1. Porvoon Energia Oy vastaa lämmön ja sähkön tuotannosta, kaukolämmön ja maakaasun myynnistä ja jakelusta sekä kaukolämpö- ja maakaasuverkon rakentamisesta sekä kunnossapidosta, sähkönmyynnistä ja hallinnosta. Kaukolämpötoimintaa on Porvoon lisäksi myös Loviisassa ja myymme sähköä myös siirtoverkkomme ulkopuolelle.

2. Porvoon Sähköverkko Oy vastaa oman alueensa sähköverkon kehittämisestä. Siirrämme sähköenergian kotiisi, mittaamme sähkönkulutuksesi, vastaamme sähköverkon valvonnasta ja huolehdimme sähköverkon kunnossapidosta. Porvoon Sähköverkko Oy tarjoaa myös kokonaisvaltaisen tie- ja katuvalaistuspalvelun Porvoon kaupungille ja Pornaisten kunnalle.

3. Suomen Voima Oy. Suomen Voima on suomalaisten sähköyhtiöiden perustama osakeyhtiö. Yhtiö hankkii vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa osakkailleen. Tavoitteena on osakkaiden energiaomavaraisuuden paranta-

minen ja uuden merkittävän toimijan tuominen pohjoismaisille energiamarkkinoille.

4. Etelä-Suomen Voima Oy omistaa voimalaitososuuksia ja hankkii sähköä osakkaidensa tarpeisiin.

5. SV Vesivoima Oy on Suomen Voiman kahdeksan osakkaan sekä Kaakon Energian ja Kuoreveden Sähkön yhdessä perustama yhtiö, joka hallinnoi yhtiön pienvesivoimaomistuksia Norjassa.

6. Porvoon Alueverkko Oy. Porvoon Alueverkko Oy on Neste Oil Oyj:n, Fingrid Oyj:n ja Porvoon Energia Oy:n omistama yhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta yhtiön omistamissa 110 kV voimajohdoissa.

7. Askolan Kaukolämpö Oy vastaa lämmön tuotannosta, jakelusta ja myynnistä sekä kaukolämpöverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta Monnikylässä Askolan kunnassa.

8. Paikallisvoima ry on paikallisten energia-

un soitat Porvoon Energiaan, sinulle vastaa puhelinvaihteen hoitaja Ninni Ukkola-Suuronen. Ninniltä kysytään työssään kaikkea maan ja taivaan väliltä – aina Pirkko Mannolan osoitteesta Soneran puhelinnumeroon. – Silti suurin osa soitoista koskee muuttoilmoituksia, kysymyksiä laskutuksesta tai ilmoituksia sähkökatkoksista. Ja näin pimeän tullen huomaan, että pimentyneitä katuvaloja koskevat soitot lisääntyvät, Ninni kertoo.

019 661 411

yhtiöiden edunvalvontajärjestö.

Muutto edessä? Älä unohda sähkösopimusta!

orvoon Energian asiakkaana saat sähköä kotiisi siitä riippumatta missä päin Suomea asut. Muuttoilmoituksen voi tehdä yhtiön kotisivujen kautta, puhelimitse tai perinteisellä kirjeellä. Asiakaspalvelupäällikkö Rosita Holmberg muistuttaa, että sähkösopimus on voimassa siihen asti kun se on irtisanottu. Asukas on itse vastuussa sopimuksesta. – Ole tarkkana, sillä jos muutat pois etkä muista irtisanoa sopimusta, voit joutua maksamaan seuraavien asukkaiden sähköstä. Uuden asukkaan kannattaa tehdä sähkösopimus hyvissä ajoin, mielellään kaksi

viikkoa ennen muuttopäivää. – Näin varmistat sen, että kodissasi on sähköt päällä kun muutat.

Huom! Etäluettavien mittareiden ansiosta sähkön katkaisu sujuu nykyään tehokkaasti. Sähköt katkaistaan yleensä sopimuksen päättymistä seuraavana päivänä. Uudelleenkytkentä tapahtuu kahden seuraavan arkipäivän aikana. Jos haluat sähköt heti, siitä peritään erillinen maksu. – Mikäli sopimuksen teko on unohtunut ja asunnossasi ei ole sähköä, ota yhteyttä asiakaspalveluumme, Rosita Holmberg kehottaa.

Omakotitalossa Kun omakotitalossa vaihtuu omistaja, uuden omistajan kanssa tehdään sekä sähköntoimitus- että liittymissopimus. Tällöin Porvoon Energialle tulee erikseen toimittaa tieto siitä, että liittymä on siirtynyt kaupan myötä uudelle omistajalle. Jos omakotitalossa vaihtuu vuokralainen, sopimuksen muutos hoituu samalla tavalla kuin kerrostaloasunnon kohdalla, eli vain sähköntoimitussopimus vaihtuu. Porvoon Energian asiakaspalvelu puh. 019 661 411 (vaihde) www.porvoonenergia.fi

OSCAR LIN DELL

OMI SU

utiset

en, Christel Andersson, EmiMinna Tanninen, Jaana Kortelain n. elsso lia Johansson ja Margaret Dani

Suomeen 4 000 julkista latauspistettä

uroopan parlamentti on hyväksynyt direktiivin, joka velvoittaa jäsenvaltiot maan kattavan sähköautojen latausverkoston rakentamiseen. Suomeen on määrä asentaa 4000 julkista latauspistettä vuoteen 2020 mennessä. Valtakunnallisen verkoston rakennustyö on jo aloitettu. Joulukuussa 2013 perustettu Liikennevirta Oy huolehtii yhteiskäyttöisen pikalatauspisteiden Virtapiste-verkoston laajentumisesta eri puolille maata. Muutenkin sähköautoilun edellytykset alkavat Suomessa olla kunnossa. Esimerkiksi tarvittavat säädökset ovat jo olemassa. Lähde: Tekniikka&talous Maaret Pakarinen, Rosita Holmberg , Niina Kokko, Markus Weckström ja Janette Engl und.

Palvelemme myös henkilökohtaisesti

ähköistyvässä maailmassa uskomme edelleen myös henkilökohtaiseen kontaktiin ja siihen, että palvelun pitää olla nopeaa ja laadukasta, toteaa Porvoon Energian myynti- ja laskutusryhmä, yhteen ääneen. Sen lisäksi että meidät tavoittaa verkosta ja puhelimitse, niin tarjoamme myös henkilökohtaista palvelua, mikä ei enää tänä päivänä ole mikään itsestään selvyys. Voit aina pistäytyä meillä Porvoossa, Mannerheiminkatu 24:ssä mikäli haluat henkilökohtaisesti keskustella jostain sinua askarruttavasta asiasta. Myynti- ja laskutusryhmämme koostuvat moniosaajista, jotka kaikki ovat sitoutuneet palvelemaan sinua parhaalla mahdollisella tavalla. Voit aina olla yhteydessä mikäli tarvitset neuvoa tai apua sähkö- tai kaukolämpösopimus asioissa, laskutusasioissa tai energia neuvonnassa. Tervetuloa!

Lämmin alkuvuosi

vähensi sähkönkäyttöä

ähkönkäyttö väheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes kolme prosenttia edellisvuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna. Vähennys johtui ennen kaikkea selvästi normaalia lämpimämmästä maaliskuusta, jolloin sähköä kului lähes 10 prosenttia edellisvuoden maaliskuuta vähemmän. Energiateollisuus ry:n kokoaman sähkön neljännesvuositilaston mukaan Suomi käytti sähköä tammi-maaliskuussa 23,9 terawattituntia (TWh). Siitä katettiin sähkön- ja lämmön yhteistuotannolla (CHP) vajaat 33 prosenttia, ydinvoimalla 25 prosenttia, vesivoimalla 16,5 prosenttia ja sähkön erillistuotannolla 5 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1,1 prosenttia. Tuonnilla katettiin 20 prosenttia sähkönkäytöstä. Sähköä on tuotu pääasiassa Ruotsista, josta tuonti on lähes puolitoistakertaistunut viime vuoden alkuneljännekseen verrattuna. Venäjän tuonti sen sijaan on enemmän kuin puolittunut samassa ajassa. Lähde: Energiateollisuus ry

Sähkölasku keskusteluttaa säännöllisin välein. Toistuva keskustelunaihe on laskun koostumus. Laskun kolmijako ei ole kaikille selvä.

Sähköstä monta maksua TEKSTI ROLF GARBRIELSSON KUVITUS SHUTTERSTOCK JA SANNA NYLÉN

siakas maksaa paitsi kulutetusta sähköenergiasta myös sähkön siirtämisestä kotiinsa. Päälle tulevat vielä kolmantena osana valtiolle maksettavat sähkö- ja arvonlisäverot. Porvoon Energian laskutusosaston päällikkö Jaana Kortelainen kertoo, että laskun kolmijakoa saa aika ajoin selittää asiakkaille. – Kaikille ei ole selvää, mistä kaikesta laskutetun sähkön kokonaishinta koostuu, hän kertoo. Asian ymmärtäminen helpottuu, kun kuvittelee että sähköenergia on energiapaketti, jonka kotiinkuljetuksesta peritään erillinen siirtomaksu. – Kuten muutkin hyödykkeet ja palvelut myös nämä ovat verollisia. Sähköenergian osuus on noin 40 prosenttia kotitalouskuluttajan sähkölaskusta. Loppuosa koostuu siirtomaksusta ja veroista – kummankin osuus on suunnilleen yhtä suuri. Yksi tai kaksi laskua

Kuluttaja voi vapaasti ostaa sähkönsä miltä tahansa Suomessa 8

sähköä myyvältä yritykseltä. Sähkön kotiinkuljetuksen – eli siirron – hoitaa sen sijaan aina kuluttajan asuinalueen sähköverkon omistava jakeluyhtiö. Tätä sähkölaskun osaa ei voi kilpailuttaa. Porvoon Energia -konsernin sähköverkon piirissä on noin 30 000 sähkönkuluttajaa. Verkkoasiakkaista ne, jotka ostavat sähkönsä Porvoon Energialta, saavat vain yhden laskun, jossa on mukana sekä sähkönenergia, sähkönsiirto että verot. Muualta sähkönsä ostaville tulee kaksi laskua. Toisen he saavat Porvoon Energialta sähkönsiirrosta ja toisen sähkönmyyntiyhtiöltä sähköenergiasta. – Energiahintamme ovat erittäin kilpailukykyiset. Siksi myös sähköenergia kannattaa ostaa meiltä, Porvoon Energian sähkönmyyntipäällikkö Markus Weckström sanoo. Energiavirasto valvoo

Verkkotoiminnasta on säädetty sähkömarkkinalaissa. Sen mukaan sähköverkko muodostaa niin sanotun luonnollisen monopolin, koska rinnakkaisten verkkojen rakentaminen ja ylläpito ei kustannusten vuoksi olisi taloudellisesti mahdollista ja järkevää.

Sähköhinnan osatekijät Sähkö muodostuu kahdesta eri hyödykkeestä, siirtopalvelusta ja sähköenergiasta. Sähköenergian myyntihinnan ja siirtomaksun lisäksi maksat sähkölaskussasi arvonlisäveroa, sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua. Sähköenergian osuus sähkölaskusta vaihtelee eri asiakasryhmien välillä. Tyypillisesti yksityiskuluttajan sähkölaskusta 40-50 prosenttia on sähköenergian osuutta, joka on kilpailutettavissa. Siirtopalvelu muodostuu sähkön siirrosta, sähkön kulutuksen mittauksesta ja taseselvityksestä. Sähkön siirto tarkoittaa sähkön tuomista sähköverkon kautta kuluttajalle. Lähde: Energiavirasto

Porvoon Energia -konsernin verkkotoimintaa hoitavan tytäryhtiön Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander korostaa, että tämä ei tarkoita täydellistä hinnoitteluvapautta. – Verkkotoimintaa ja hinnoittelua valvoo Energiavirasto, entinen Energiamarkkinavirasto. Se vahvistaa etukäteen sähköverkkotoiminnalle sallitun tuoton ja sähkön siirrosta perittävien maksujen laskentamenetelmät muutaman vuoden mittaisille valvontajaksoille. Sähkön siirtäminen paikasta toiseen maksaa, sillä se edellyttää kunnossa olevia teknisiä järjestelmiä. Itse siirto jakautuu kantaverkko-, alueverkko- ja jakeluverkkosiirtoon. Maakaapelointi lisää kustannuksia

Nylander muistuttaa, että valtakunnallisen kantaverkon omistaja Fingrid Oy on jatkuvasti nostanut hintojaan jakeluyhtiöille. Myös valtiovallan veropäätökset ovat viime vuosina nostaneet merkittävästi kustannuksia. – Tämän lisäksi jakeluvarmuusvaatimukset kiristyvät. Se lisää tarvetta viedä jakeluverkkoa maan alle. Porvoon Sähköverkko Oy:n maakaapelointikustannukset ovat vuosittain viisi–kuusi miljoonaa euroa. Kustannuksia aiheuttavat myös sähköverkon kunnossapito, kehittäminen ja uudistamisen, kokonaan uuden verkon rakentaminen sekä verkkoon sitoutunut pääoma. – Unohtaa ei sovi myöskään verkon käytönvalvontaa ja vikapalvelua vuorokauden ympäri, vikojen korjausta kaikissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internetpalveluja ja sähkökulutuksen mittausta, Nylander toteaa.

Ekoenergia – ympäristö kiittää

orvoon Energiassa myydään EKOsähköä, jota tuotetaan omassa biovoimalaitoksessa Tolkkisissa. Tuotanto on Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioima. Polttoaineena käytetään puuperäistä biomassaa. Porvoon Energia maksaa jokaisesta myymästään kilowattitunnista EKOsähköä 0,01 senttiä EKOenergiaverkoston ympäristörahastoon. Rahasto investoi uuteen ympäristöystävälliseen energiatuotantoon ja erilaisiin energiasäästöhankkeisiin. Kuluttaja, joka valitsee EKOsähkön, edistää siten aina uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja hiilidioksidineutraalia energiatuotantoa. EKOsähkön ostopäätös on samalla selkeä signaali ympäristöystävällistä sähköä tuottavalle yrityksille siitä, millaiseen sähköntuotantoon asiakkaat haluavat yrityksen investoivan tulevaisuudessa. Porvoon Energian myynnin henkilökunta ja Suomen Luonnonsuojeluliitto neuvovat mielellään, millä tavoin EKOmerkkiä voi käyttää omaa tavaramerkkiä vahvistamaan. Lisätietoa: www.ekoenergy.org/fi

PBE:n liikevaihto laski

orvoon Energia -konsernin liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 27,7 miljoonaa euroa eli noin 4 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa pienempi. Tulokseksi ennen veroja kirjattiin noin miljoona euroa, kun poistoja oli tehty suunnitelman mukaisesti 4 miljoonan euron edestä. Koko vuoden tuloksen arvioidaan muodostuvan edellisvuotta hieman heikommaksi. Lämmöntarve oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 10 prosenttia pienempi kuin edellisvuotena, mikä näkyy selvästi kulutusluvuissa. Sähköä kului 4 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana 2013.

Energiavirasto valvoo

siirtohinnoittelua

Työ- ja elinkeinomi nisteriön alaisen Energiaviraston tehtävänä on valvoa, että verkkoyhtiöiden siirtohinnoittelu pysyy kohtuullisella tasolla. Tällä hetkellä sähkön siirtohinnat ovat Suomessa EU:n keskitasoa. TEKSTI JA KUVAT ROLF GABRIELSSON

– Uuden sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimukset lisäävät verkkoyhtiöiden investointipaineita. Ne on otettu huomioon valvontamenetelmissä erilaisten kannustimien kautta, Energiaviraston johtaja Simo Nurmi sanoo.

nergiavirasto ei voi määrätä siirtohinnalle maksimihintaa, vaan sääntely nojaa verkkoyhtiöiden liiketoiminnan tuottoon määrittämällä yhtiöille maksimituottotaso. – Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tariffien sääntely tapahtuu välillisesti asettamalla katto asiakkailta perityistä siirtomaksuista saaduille tuotoille, Energiaviraston johtaja Simo Nurmi selventää.

tamenetelmät, joiden perusteella hinnoittelun kohtuullisuutta tullaan arvioimaan. – Kohtuullisena pidetty tuottoaste on ollut 3-6 prosenttia sinä aikana, kun valvontaa nykymuodossa on tehty, eli vuodesta 2005 lähtien, johtaja Nurmi kertoo. Käytännössä järjestelmä toimii niin, että Energiavirasto laskee verkkoyhtiölle maksimituottotason ja sen vastinpariksi valvontajakson päätyttyä toteutuneen oikaistun tuloksen. – Vertailun avulla näemme, onko yhtiö ollut alijäämäinen, jolloin se ei ole ottanut kaikkea sallittua tuottoa, vai onko se ottanut sallittua enemmän ja ollut ylijäämäinen. Seuraavan neljän vuoden valvontajakson aikana hinnoittelu täytyy tasata, mikäli verkonhaltija on ollut ylijäämäinen. Alijäämä on mahdollista myös tasata, mikäli verkonhaltija tämän perustelluksi katsoo. Jos ylijäämää on syntynyt edellisellä jaksolla, pitää uuden jakson olla saman verran alijäämäinen.

Kohtuullinen tuottotaso 3–6 prosenttia

Yhtiön ja omistajien intressit huomioon

Ennen neljävuotisen valvontajakson alkamista Energiavirasto antaa jokaiselle verkkoyhtiölle viranomaispäätöksen, jossa määritellään ne valvon-

Tällä hetkellä on meneillään kolmas valvontajakso, ja Energiaviraston johtajan Simo Nurmen mukaan järjestelmä on toiminut hyvin.

SHUTTERSTOCK

Jakeluverkon haltijat • • • • •

81 jakeluverkonhaltijaa Liikevaihto: 2,2 miljardia euroa Liikevoitto: 0,5 miljardia euroa Verkkopituus: 400 000 km Maakaapelointiaste: 28,8 % (2012)

Energiavirasto Energiavirasto on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan asiantuntijavirasto. Se aloitti toimintansa Sähkömarkkinakeskuksena sähkömarkkinalain tultua voimaan 1.6.1995. Markkinoiden edistämistyö on vuosien varrella kasvattanut tuntuvasti Energiaviraston tehtäväalueita ja sääntelyviranomaistehtäviä. Vuonna 1995 Sähkömarkkinakeskuksessa työskenteli 6 virkamiestä. Vuoden 2014 alussa Energiaviraston henkilöstön määrä on 70.

Mikrotuotannon ylijäämäsähkön voi myydä Porvoon Energialle Sähkön kuluttaja ja ostaja voi nykyisin olla myös sähkön tuottaja ja myyjä. Monilla energiayhtiöillä ei ole vielä tällaisia asiakkaita – Porvoon Energialla on. TEKSTI ROLF GABRIELSSON

– Järjestelmän avulla on löytynyt järkevä tuottotaso, jolla taataan asiakkaan siirtohinnan pysyminen kohtuullisissa rajoissa samalla kun on pystytty takaamaan se, että hinta ei ole yhtiön kannalta liian alhainen. – Ei olisi mitään järkeä ajaa yhtiöitä konkurssiin tai sellaiseen tilanteeseen, että sähköverkot pääsisivät rapistumaan, hän perustelee. Nurmen mukaan ei pidä myöskään unohtaa verkkoyhtiöiden omistajien intressejä. – Omistajien pitää saada oma maltillinen siivunsa tuloksesta, jotta kiinnostus omistaa tällaista bisnestä Suomessa säilyy. Siirtohintojen vaihtelu korostuu

On arvioitu, että toimitusvarmuustason nostaminen vuoden 2028 loppuun mennessä uusien vaatimusten edellyttämälle tasolle maksaisi verkkoyhtiöille 3–6 miljardia euroa. Siirtohinnoille se tarkoittaa keskimäärin 15-20 prosentin korotuspaineita. Tilanne vaihtelee suuresti eri yhtiöiden alueilla. – Tiiviissä kaupunkiympäristössä sähköverkot ovat pitkälti maakaapeloitu, kun taas haja-asutusalueilla verkot koostuvat pääsääntöisesti pitkistä, metsissä kulkevista ilmajohtokaapeleista. Nurmen mukaan erot näkyvät jo siirtohinnoissa. – Uudet toimitusvarmuusvaatimukset lisäävät hintaeroa entisestään. Sille ei voi mitään, Energiaviraston johtaja Simo Nurmi toteaa.

ysymys on siitä, että joillakin asiakkailla on aurinkopaneeleja tai pieni tuulivoimala, eivätkä he aina tarvitse kaikkea tuottamaansa sähköä itse, jolloin he voivat myydä ylijäämäsähkön Porvoon Energialle. Sähkökauppapäällikkö Benny Broman kertoo, että Porvoon Energia maksaa ylijäämäsähköstä markkinahinnan mukaan. – Maksu tapahtuu sähkölaskun hyvityksenä neljästi vuodessa.

Sopimus Porvoon Energian kanssa Mikrotuottaja voi myydä ylijäämäsähkönsä Porvoon Energialle edellyttäen, että hän on yhtiön sähköasiakas, eli ostaa tarvitsemansa sähkön Porvoon Energialta silloin, kun oma mikrotuotanto ei riitä kattamaan kulutusta. – Mikrotuottajan ylijäämäsähkön ostamisesta tehdään tuottajan kanssa sopimus, Broman sanoo. Lisäksi tarvitaan mikrotuotannon liittymissopimus Porvoon Energian verkkoyhtiön, Porvoon Sähköverkko Oy:n kanssa. Mikrotuotantoa harjoittavan kotitalouden tai yrityksen pääsulakekoko saa olla enintään 3x63 ampeeria.

Kiinnostaako? Bromanin mukaan mikrotuotannon ylijäämäsähkön myynti Porvoon Energialle mahdollistui yhtiön vaihdettua verkkoasiakkaidensa sähkömittarit etäluettaviin kaksisuuntaisiin mittalaitteisiin. Jos sähkön mikrotuotanto kiinnostaa, voit kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen: Käyttöpäällikkö Mikael Hämäläinen, 050 433 9030 Liittymäpalveluneuvoja Berndt Hjelt, 040 672 1460 ja Myyntipäällikkö (yritysasiakkaat) Markus Weckström, 0400 713 353. Myös Porvoon Energian kotisivuilta löytyy tietoa sähkön mikrotuotannosta.

IDEAS -projekti

Miten porvoolaiset voisivat leikata energiankulutustaan ja lisätä energiaoma varaisuuttaan? Tätä selvitetään nyt Omenatarhan alueella. Hanke on osa EU:n IDEAS-hanketta. Se on työllistänyt Johanna Rosqvistin vuoden ajaksi Porvoon Energialla. TEKSTI SEPPO IISALO KUVA PÄIVI AHVONEN

Energiansäästön onnistumisen kannalta asukkaiden motivoituminen on avainasemassa, diplomi-insinööri Johanna Rosqvist toteaa.

IDEAS-projekti näyttää suuntaa

or voon Energiassa IDEAS-projektia vetää kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen, joka rekrytoi Johanna Rosqvistin hankkeen asiantuntijatehtäviin kesällä 2013. – Pääsin mukaan tähän projektiin, kun se oli osoittautunut vaativammaksi kuin aluksi luultiin ja tarvittiin lisäresursseja sen toteuttamiseen, Johanna Rosqvist kertoo. IDEAS etsii ratkaisuja energiapihiin asumiseen, ja tähän haetaan nyt

uusia eväitä Skaftkärin alueella Omenatarhan kaupunginosassa Porvoossa. Vuoteen 2015 jatkuvan projektin yhteistyökumppaneita on Englannissa, Ranskassa ja Israelissa. Porvoon kaupungin, Porvoon Energian ja kehitysyhtiö Posintran lisäksi projektiin osallistuu Suomesta VTT. Tehokkaat työkalut käyttöön

Omenatarhan pientaloalue toimii Suomen koealueena. Johanna Rosqvist kertoo, että hankkeeseen on tullut mukaan reilu 20 kaukolämmittei-

IDEAS, englanniksi Intelligent Neighbourhood Energy Allocation and Supervision, on tutkimus- ja kehitysprojekti, jonka tavoitteena on saada ihmiset muuttamaan tottumuksiaan aikaisempaa energiatehokkaampaan suuntaan. Porvoon Energia on hankkeessa keskeisesti mukana.

utiset

” Kaikki me voimme vaikuttaa” Diplomi-insinööri Johanna Rosqvist uskoo, että sekä energiayhtiö että kuluttajat voivat omilla toimillaan vaikuttaa energiaomavaraisuuden vahvistumiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen. Porvoossa keskeisessä asemassa on Tolkkisten biovoimalaitos, jonka ansiosta bioperäisten polttoaineiden osuus on saatu nousemaan yli 90 prosenttiin. Mutta vieläkin on petrattavaa, erityisesti talvisin, jolloin kovimmilla pakkasilla joudutaan turvautumaan kaasuvoimalaitokseen sähkönja kaukolämmön kulutuspiikkien takia. – Sähköpiikit ovat tyypillisesti aamulla ennen töihin ja kouluun menoa sekä keskipäivällä ja illalla, ja lämpöpiikki taas iskee aamuyöstä. Asukkaat voisivat omilla toimillaan vaikuttaa piikkien tasaamiseen ja näin edistää uusiutuvien energiavarojen käyttöä, Johanna sanoo.

sessä omakotitalossa asuvaa porvoolaisperhettä. – Tänä syksynä alkava projekti kestää yhdeksän kuukautta. Sen aikana informoimme asukkaita heidän energiankulutuksestaan ja autamme heitä hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä. IDEAS-projekti toimittaa hankkeeseen osallistuvien perheiden käyttöön tablettitietokoneet, joilla asukkaat voivat seurata sekä sähkön- että kaukolämmön kulutustaan tätä projektia varten kehitetyn ohjelman avulla. – Näin asukkaat saavat tiedon paitsi omakotitalonsa reaaliaikaisesta energiankulutuksesta myös eri kodinkoneiden ja -laitteiden yksittäisen kulutuksen. Johanna Rosqvist ja muut hankkeen vetäjät uskovat, että näin saatava tieto auttaa perheitä pienentämään energiankulutustaan ja säästämään riihikuivissa euroissa. Se, kuinka hyvin tässä onnistutaan, nähdään syksyllä 2015, jolloin tulokset analysoidaan ja tulkitaan. Vertailukelpoisen tiedon saamiseksi selvityksessä on mukana toinen vastaavantyyppinen Porvoon asuinalue, jonka asukkaiden energiankulutusta verrataan koealueen tuloksiin. – Odotan mielenkiinnolla, kuinka hyödylliseksi Omenatarhan asukkaat tämän kokeilun kokevat ja millaisia tuloksia he saavuttavat energiansäästössä, Rosqvist sanoo.

Työmaa oli auki elokuun puolivälissä Maistraatinkadulla Porvoon Näsissä. Kuvassa näkyy kaukolämpöjohtojen lisäksi erilaisia kaapeleita.

Runkoputkea uusittiin Näsissä TEKSTI SEPPO IISALO KUVA PÄIVI AHVONEN

orvoon Energia uusi elo–syyskuun aikana kaukolämmön runkoputkia Näsissä noin 300 metrin matkalta. Vuodelta 1981 peräisin olevat vanhat putket, joissa aika ajoin oli havaittu ongelmia, vaihdettiin uusiin, halkaisijaltaan 40 senttimetrin putkiin. Työn oli määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä. – Uudet putket siirtävät kaukolämpöä keskustan alueen kaukolämpöasiakkaille ja palvelevat pitkälle tulevaisuuteen. Saneerattavan matkan varrella on muutamia liittymiä, joiden lämmöntoimituksiin työt ovat hieman vaikuttaneet, lähinnä parin lyhyen käyttökatkoksen muodossa, kertoo lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio. Näsin putken uusiminen oli yksi Porvoon Energian kesän isoimmista kaukolämmön saneerauskohteista. – Yksittäisiä uusia asiakkaita liittyy tasaisesti verkkoon ja verkko laajenee, mutta kokonaisuudessaan uudisrakentaminen on tällä hetkellä hieman aikaisempaa vähäisempää, Raunio toteaa. Tällä hetkellä Porvoon Energialla on yhteensä noin 1980 kaukolämpöasiakasta, joista 280 Loviisassa.

Muuntamotaide ihastuttaa

ammelbackan muuntamo sai kesällä uuden ilmeen, kun taidekoululaiset Iris Haapanen ja Ville Pölhö maalasivat sen pinnat uusiksi. Hauska, sarjakuvamainen kokonaisuus istuu kuin nakutettu kerrostalomiljööseen. – Hieno! kommentoi Porvoon Energian viestintäpäällikkö Nina Fransas lyhyesti. Kahtena viime kesänä taideopiskelijat ovat maalanneet kaupunkilaisten silmäniloksi jo 8 muuntamoa.

Mamma Mia

-musikaalin tähti rentoutuu mökillä

Mia Hafrén vietti koko kesän Loviisan kakkoskodissaan. Samalla hän har joitteli ABBAn musiikkiin perustuvan Mamma Mia -musikaalin kappaleita. Syksyllä starttaa myös FORK-yhtyeen 10-vuotisjuhlashow. TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT VIRPI LEHTINEN

MIA HAFRÉN Kotoisin Loviisasta. Asuu Helsingin Kruununhaassa. Perhe: tytär, avopuoliso ja runsaasti sukua. Uusioperheen myötä kolme aikuista ”bonuslasta”. Tv-roolit: Tahdon asia, Hovimäki, Harvoin tarjolla, Klikkaa mua, jne.

Mia Hafrénin kakkoskodin idyllissä mieli rauhoittuu.

äyttelijä-laulaja Mia Hafrén kertoo nauttineensa kesästä Loviisan Pernajan mökillään. Tai oikeastaan vanhan tammen suojissa sijaitseva yli satavuotias talo on Mialle, hänen tyttärelleen Livialle sekä kuvaajapuolisolle Jan Nymanille kakkoskoti. Aina kun on mahdollista, perhe hurauttaa Helsingin-kodistaan Loviisaan nauttiakseen ympäröivän luonnon kauneudesta. – Joskus tulemme vain illaksi saunomaan. Ystävät Helsingissä nauravat, että emme enää lähde minnekään heidän kanssaan. Loviisaan pitää päästä aina kun se vain on mahdollista. Toisaalta, iso talo ei ole koskaan valmis, joten aina on jotain pientä remontoitavaakin, Mia kertoo.

”Akkujen lataaminen oli varmasti tarpeen.” Mia Hafrénilla on edessä työntäyteinen vuosi, joten akkujen lataaminen mökillä oli varmasti tarpeen.

Mia esiintyy Svenska Teaternin Mamma Mia -musikaalissa pääosassa, ja melkein samaan aikaan starttaavat suositun a cappella -yhtyeen, FORKin, kymmenvuotisjuhlaesitykset ja kiertue. Mittavia projekteja kumpikin, joten voisi luulla, että aikataulujen sovittaminen olisi lähes mahdotonta. Kun Mia sai tietää saaneensa pääroolin Mamma Mia -musikaalissa, ilon ympärillä pyöri myös huoli: miten ehdin tämän kaiken? – Tein kuitenkin mielestäni vedenpitävän suunnitelman. Pystyn olemaan mukana sekä FORKin juhlakiertueella että musikaalissa. Se tarkoittaa seitsemän tai kahdeksan esiintymistä viikossa 48 viikon ajan. Mia kiittää perhettään saamastaan tuesta. Elokuvaajana työskentelevä puoliso ymmärtää esiintyjän elämää hyvin. – Tietenkin mietin perhettäni ja yhtyettäni. Minun tekemiseni vaikuttavat suoraan heihin. Mutta jos en olisi tarttunut tällaiseen tilaisuuteen, olisin jälkeenpäin katkeroitunut, Mia pohtii. FORKin juhlashow´ssa kuullaan yhtyeen best of -kappaleita kymmenen vuoden varrelta. Materiaali on luonnollisesti Mial-

le tuttua, mutta esiintyminen on silti aina rankka fyysinen ja henkinen suoritus. Hän pitää kunnostaan huolta lenkkeilemällä, joogaamalla ja treenaamalla salilla. – FORKilla on ollut omat ylä- ja alamäkensä. On ollut hienoja hetkiä muun muassa ulkomailla, mutta paljon on myös sellaista näkymätöntä työtä, jota ilman bändiä ei olisi. Lavalla sitten tanssitaan ja lauletaan täysillä, Mia hymyilee.

”Esiintyminen on aina rankka fyysinen ja henkinen suoritus.” Mia kertoo, että Hafrénien perheen lapset saivat kokeilla siipiään eri harrastusten parissa. Perheen neljä lasta ratsastivat, soittivat ja tanssivat. Äiti kuljetti heitä Kotkaan ja Porvooseen, jos Loviisassa ei ollut tarjolla sopivaa musiikki- tai tanssiopetusta. – Äiti joutui ajamaan paljon. Meitä lapsia matkat eivät haitanneet, sillä kaikki harrastaminen oli yksinkertaisesti niin kivaa.

Lopulta kävin jopa Helsingissä asti tanssitunneilla. Arvostan sitä, että meillä lapsilla oli aina vanhempiemme tuki. Saimme kokeilla erilaisia juttuja, mutta emme saaneet keskeyttää harrastusta kesken kauden. Piti olla varma, halusiko jatkaa vai lopettaa, Mia muistelee. Lapsuus ja nuoruus oli Loviisassa hyvä ja turvallinen. Mia ei muista, että tuohon aikaan olisi ollut juuri mitään ongelmia. Käytiin koulua ja viihdyttiin kaveriporukoissa. Kaikessa tuntui tekemisen ilo. Pieni kaupunki oli hyvä kasvuympäristö nuorille. – Ei silloin pelätty, vaikka me tytöt tulimme kotiin myöhään yöllä kävellen. Miaa hymyilyttää muisto kesätöistä Loviisan torin laidalla. Hän oli 16-vuotias, kun hän pääsi myymään jäätelöä ystävänsä kanssa. Kesä oli sateinen, eikä kauppa oikein käynyt. Tytöt viihdyttivät itseään soittamalla kasetilta Abban musiikkia, mikrofoneina tietenkin jäätelötuutit. Hän ei voinut aavistaa vielä jonain päivänä esittävänsä samoja kappaleita isolla lavalla. – Silloin yleisönä olivat ne muutamat ihmiset, jotka kulkivat torilla sateessa. Vieläkin, kun kuulen Dancing Queen -biisin ensitahdit, muistan tuon kesän Loviisan torilla. Se saa tunteet vieläkin pintaan.

”Jes, täältä tullaan” Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Mia lähti Helsinkiin opiskelemaan Teatterikorkeakouluun. Opiskelijaelämä suuressa kaupungissa kiilteli mielessä houkuttelevana. – Tunne oli että jes, täältä tullaan. Mia pääsi Teatterikorkeakouluun ensi yrittämällä. Monet näyttelijät ovat kertoneet traumatisoituneensa henkisesti ja fyysisesti rankassa koulussa. Mia palaa muistoissaan parinkymmenen vuoden taakse. Myös hän sai palautetta, jota nuori ihminen sitten sulatteli aikansa. – Onneksi minulla on ollut aina hyvä itsetunto, Mia naurahtaa. Ajatus hyppää saman tien Mamma Mia -musikaalin ensimmäisiin lauluharjoituksiin, joissa kuultiin myös roolihenkilöiden soolo-osuuksia. Yhtäkkiä Mia kaipasi ympärilleen tuttua yhtyettään. Hetken mielessä käväisi, apua, kelpaanko minä. – ABBAn musiikki on teknisesti vaikeaa laulaa. Onneksi kaikki kollegat ovat kannustavia, ystävällisiä ja suloisia! Olen rohkealla mielellä musikaalin suhteen. Yhtä lailla odotan innoissani tulevaa FORKjuhlavuotta, Mia sanoo.

Mamma Mia -musikaali vetää katsomot täyteen Svenska Teaternissa.

Pääroolien esittäjät paljastettiin lehdistötilaisuudessa. Kuva: Nicke von Weissenberg MAMMA MIA! Lontoo 2013–2014

FORKin juhlashow alkaa marraskuussa Aleksanterin teatterissa, minkä jälkeen starttaa juhlakiertue.

teema IA G EKOLO

Makeisia Porvoon mitalla

18 Katarina Enholm.

Maankuulut Brunbergin Alku-karamellit ja Suukot sulavat niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin suussa. Porvoolaisen suklaatehtaan valikoimiin kuuluu yhteensä nelisenkymmentä eri tuotetta: suklaata, lakritsia, marmeladeja, toffeita ja muita herkkuja – yli miljoona kiloa vuodessa.

Makeismyyjä Sonja Pennanen esittelee valikoimaa Välikakdun myymälässä.

TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVAT EEVA KANGAS

runbergin tuotannosta noin 70 prosenttia on erilaisia suklaatuotteita, ja yritys haluaakin itsestään käytettävän nimitystä suklaatehdas. – Suomessa on meidän lisäksemme vain kaksi muuta yritystä – Fazer ja Panda – jotka itse valmistavat suklaansa, yhtiön toimitusjohtaja Katarina Enholm kertoo. Brunberg tunnetaan eritoten tryffeleistään ja Suukoistaan, joita valmistuu toistakymmentä miljoonaa vuosittain. Yhtiö on 2007 laajentanut suklaatuotteidensa valikoimaa laktoosittomalla maitosuklaalla, jonka valmistajana se on ainoa Pohjoismaissa. – Laktoositon maitosuklaamme on lisäksi gluteeniton, Enholm lisää. Brunbergin vanhin tuote on yli satavuotias Alku-kermatoffee. Muistitiedon mukaan karamellin resepti on Pietarista peräisin. Venäjältä haettiin ja saatiin 1900-luvun alussa makeisvalmistuksen paljon asiantuntemusta. Arvostettu tavaramerkki

Tavaramerkkinä Brunberg on Suomen sadan arvostetuimman joukossa. Toimitusjohtaja Katarina Enholm näkee yhtiön menestyksen perustuvan

Brunberg pähkinänkuoressa • Toiminta alkoi vuonna 1871 Porvoossa A.W. Lindfors bageri -nimisenä leipomona. • Leipomo laajensi toimintaansa vuonna 1897 makeistuotantoon. • Lennart Brunberg aloitti vuonna 1907 oppipoikana Lindforsilla ja perusti Brunbergin karamellitehtaan vuonna 1922. • Vuodesta 1958 lähtien yhtiön nimi on ollut Oy Brunberg Ab. • Yhtiön omistavat Brunbergin ja Somervallin perheet. • Henkilökuntaa 60 • Toimitusjohtaja Katarina Enholm • Liikevaihto vuonna 2013 oli 7,2 miljoonaa euroa. Noin 4 prosenttia liikevaihdosta koostuu viennistä.

”Japanilaiset ovat mieltyneet nougatsuklaaseen.” neljään selkeään tekijään: korkealuokkaisiin raaka-aineisiin, sitoutuneeseen henkilökuntaan, joustavuuteen ja erilaistuneeseen tuotevalikoimaan. Makeisala kokonaisuudessaan oli viime vuonna miinusmerkkinen – osasyynä vuonna 2011 voimaan tullut makeisvero. Brunberg onnistui kuitenkin yleistrendistä poiketen kasvattamaan liikevaihtoansa ja liikevoittoansa. Enholm kiittelee tässäkin yhteydessä yritykseen sitoutunutta henkilökuntaa. – Meillä työurat ovat pitkiä ja vaihtuvuus erittäin vähäistä. Monen vanhan työntekijän lapset ovat seuranneet vanhempiensa jalanjäljillä. Porvoon matkailuvaltti

Ekosähköllä tietysti

runbergin Alku-karamellit ja Suukot tuotetaan yrityksen muiden makeisten tapaan Porvoon Energian ekosähköllä. Lämmitykseen Brunberg Oy käyttää Porvoon Energian uusiutuvalla polttoaineella lähes sataprosenttisesti tuotettua kaukolämpöä. Sähköä kuluu itse makeistuotantoon sekä tehdassalin viilennykseen. Kattilat ja koneet tuottavat paljon lämpöä. Yritys on vastikään investoinut uuteen jäähdytyslaitteistoon, joka plus 5 asteen ulkoilmalämpötilaan asti toimii energiaa säästävästi ilman kompressoreita. Makeistuotanto on melko energiavaltaista, ja Brunberg Oy käyttääkin vuosittain noin 1,7 miljoonaa kilowattituntia sähköä tehtaassaan. Yhtiön kiinteistöpäällikkö Ted Björkstrand kiittää pitkäaikaista yhteistyötä Porvoon Energian kanssa. – Hyvänä esimerkkinä on uusi muuntaja, jonka Porvoon Energia asensi meille joustavasti, kun kesällä toteutetun suuren laiteinvestoinnin yhteydessä todettiin, että vanhan muuntajan kapasiteetti on riittämätön.

PÄIVI AHVO NEN

Paitsi tunnettu tavaramerkki Brunberg on myös yksi Porvoon tunnetuimmista matkailuvalteista. Yhtiön tehdasmyymälät ovat monen matkailijan must-kohteiden listan kärjessä. Tehtaalta myynti on jatkunut aina 1950-luvulta asti. – Sekä tehtaanmyymälä että Vanhan Porvoon portilla sijaitseva myymälä ovat erittäin suosittuja, Enholm kehuu. Varsinkin Vanhan Porvoon myymälässä käy paljon ulkomaisia turisteja. Aasialaiset ovat kasvava matkailijaryhmä. Japanilaiset ovat mieltyneet nougatsuklaaseen, Enholm tietää kertoa. Entä kiinalaiset, mitä he ostavat? – Riisisuklaata.

Miljoonainvestointi lisää tuotantokapasiteettia Suklaamaasta Sveitsistä hankittu uusi suklaavalulinja on miljoonainvestointi, jolla Brunberg takaa itselleen tuotannon laajentamismahdollisuuden. – Tällä 25 vuoteen suurimmalla koneinvestoinnillamme suklaatuotteiden tuotantokapasiteetti kaksinkertaistuu ilman, että työvuoroja tarvitsee lisätä, toimitusjohtaja Katarina Enholm kertoo.

teema IA G EKOLO

Pörssihommista metsän keskelle

Espoolaisen Jussi Pekkisen elämä meni puolitoista vuotta sitten täysin uusiksi. TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVAT EEVA KANGAS

”Lähiruoka on luontoelämyksiä tarjoavalle tilalle itsestäänselvyys.”

itkän kypsyttelyn jälkeen Jussi Pekkinen päätti jättää pohjoismaissa toimivan pörssiyhtiön, jossa oli työskennellyt 25 vuotta eri esimiestehtävissä, ja ryhtyi luontoelämyksiä tarjoavan Råmossan tilan isännäksi. Ilolan Råmossan tila oli 14 vuotta aikaisemmin siirtynyt sukupolvenvaihdoksessa täysin Pekkisen omistukseen. Siitä asti hän oli hoitanut isoa tilaa itsenäisesti uutena isäntänä kolmannessa polvessa. – Vaativan palkkatyön tekeminen, asuminen pääkaupunkiseudulla ja samanaikainen tilan hoito osoittautuivat haastavaksi yhtälöksi, hän kuvailee. Tilan isännäksi ryhtyminen alkoi houkutella päivä päivältä yhä enemmän ja keväästä 2013 lähtien Pekkinen onkin ollut vanhan sukutilan täysipäiväinen isäntä, metsäalan opiskelija ja porvoolainen. – Ihan toisista hommista hyppäsin tänne metsän keskelle, hän naurahtaa ja kertoo olevansa nyt tyytyväinen sinkkumetsäjussi. – Tämä on mun homma – tiedän tasan tarkkaan, mitä kvartaalitaloudessa toimiminen on.

”Elämyspaketti voi koostua vaikka lumikengillä tehtävästä retkestä ja nuotiopaikalla nautitusta lounaasta.” Luontoelämyksiä ekologisesti katettuna

Råmossan tilalla tarjotaan räätälöityjä luontoelämyksiä ryhmille tai vaikka vain yhdelle asiakkaalle. Tilan toiminnassa ekologisuus on turvallisuuden ohella ykkösasioita. Pekkiselle itselleen ekologisuus merkitsee paljon, muun muassa paikallisten palvelujen suosimista. – Porvoolainen arkkitehti Aarne Launos on suunnitellut tilan ra-

Ekosähköä Porvoon Energialta

åmossan tilan isännälle Jussi Pekkiselle ekologisuus tarkoittaa muun muassa Porvoon Energian ekosähkön käyttämistä. Ekosähkö oli Pekkiselle aiemmin lähes tuntematon asia, kunnes Porvoon Energian myyntipäällikkö Janette Englund ehdotti sitä Råmossan tilalle. – Nyt kun olen asiaa vähän opiskellut, olen vakuuttunut, että se sopii meille ja liikekonseptiimme aivan erinomaisesti.

kennuksen, ja paikallinen hirsiveistäjä Tuure Jordan on veistänyt sen omien metsiemme puista. Laudat on sahattu paikan päällä kenttäsahalla. – Rakennuksen käynnissä olevassa sisäremontissa on mukana muun muassa sisustusalan asiantuntija Ingrid Wiertz porvoolaisesta Vivante Home Interiors -yrityksestä. Lähiruoka on luontoelämyksiä tarjoavalle tilalle itsestäänselvyys. – Sienet, kalat, riista, peruna, salaatit, marjat – kaikki saamme tästä läheltä. Pekkisen mukaan puhtaan hyvän ruoan merkitys on kaiken kaikkiaan kasvanut myös luontomatkailussa. – Ruoan on oltava maistuvaa, monipuolista ja terveellistä aamupalasta lähtien – illallisviinien asiantuntevaa valintaa unohtamatta, ja sen on erottauduttava muista. Paikallisuus valttikorttina

Syksyllä Råmossan toiminta pääsee täysipainoisesti liikkeelle. – Sisätilojen remontin valmistuttua voimme ottaa vastaan vaativiakin asiakkaita. Ulos tulee myös palju ja terassia laajennetaan, Pekkinen kertoo. – 20- ja 22-vuotiaat energiaa pursuavat opiskelijatyttäreni ovat toiminnassa mukana ja tuoreita osakkaita. He ovat tuoneet perheyritykseemme paljon ideoita ja nuorta ajattelua. 14-vuotias kuopus Peter toimii tilan yleismiehenä. Hyvä lopputulos saadaan aikaiseksi yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Esimerkkinä Pekkinen mainitsee porvoolaisen ravintola Zum Beispielin.

Uusiutuvaa energiaa luontomatkailuyritys käyttää myös lämmitykseen. – Hyödynnämme sekä maalämpöä että puulämmitystä. Aurinko paistaa päärakennuksen etelä-länsisuuntaiseen pulpettikattoon suuren osan päivästä. Olenkin suunnitellut varaavaa aurinkolämmitysratkaisusta ja aion keskustella siitä tarkemmin Porvoon Energian kanssa.

– Ravintolan keittiömestari Georg Simojoki asuu Postimäellä, josta hänellä on neljän kilometrin matka Råmossaan loihtimaan ruokaelämyksiä tilan vieraille. Myös Haikon Kartano ja hotelli Onni kuuluvat tilan yhteistyökumppaneihin. – Satsaamme siihen, että vieras tuntee aina olevansa tervetullut. Jos esimerkiksi Haikon Kartano haluaa heillä yöpyvälle venäläiselle perheelle vierailukohteen, jossa perhe voi turvallisissa olosuhteissa sienestää ja liikkua luonnossa, niin me voimme tarjota sellaisen. Monipuolisia elämyksiä

Råmossaa ei ole tarkoitettu paikaksi, jonne poiketaan ohimennen. – Toimintamme perustuu yhteydenottoon, jossa sovitaan käynnistä ja siitä, mitä vieraat haluavat. Vaihtoehtoja on paljon vuodenajasta riippuen. Luonto-, erä- ja elämystilaisuuksia järjestetään erämiehen kahdeksaan vuodenaikaan sopien. – Elämyspaketti voi koostua vaikka lumikengillä tehtävästä retkestä ja nuotiopaikalla nautitusta lounaasta. Retkellä eräopas näyttää, miten erätuli tehdään talvisessa metsässä. Päätteeksi sauna, palju ja iltapala. Yritysvieraille perinteiset suomalaisen eräkulttuurin mukaiset metsästyspäivät ovat Pekkisen mukaan ykkösjuttuja. – Mahdollisuuksia on vaikka kuinka. Hinta vaihtelee ryhmän koon ja ohjelman laajuuden mukaan. Saksalaisten ja venäläisten vieraiden ohella japanilaiset ovat Pekkisen mukaan uusi selkeä kohderyhmä. Japanin-, venäjän- ja saksankielisille eräoppaille olisi siksi tarvetta. 23

www.ramossa.fi

teema IA G EKOLO

k e a m e te

Näyttävyyttä sisustukseen valaisinliike

Valaisinmaailmassa muotisuuntaukset vaihtelevat. Kupari on nyt tosi in. TEKSTI MAARIT GABRIELSSON KUVAT EEVA KANGAS

isustusvalaisimiin erikoistunut porvoolainen Sessak Oy panostaa tuonnin lisäksi omiin malleihin ja suunnittelijoihin. – Nykyään valaisimilla on paljon keskeisempi rooli kodin sisustuksessa kuin 1980-luvulla, jolloin aloitimme toiminnan. Noihin aikoihin huoneen kattoon kiinnitetty valaisin riitti, yrityksen toimitusjohtaja Svante Siggberg kertoo. Tänä päivänä valaisimilla luodaan sisustukseen näyttävyyttä. – Valaisimia saa huonetilassa olla useita, niiden on oltava persoonallisia

ja niiden on sovittava yhteen kodin muun sisustuksen kanssa. Habitare-messuilta vauhtia myyntiin

Sessak osallistuu syksyisin Suomen tärkeimpään sisustusalan tapahtumaan Habitare-messuille, jossa yritys esittelee uutuuksiaan niin kuluttajille kuin jälleenmyyjillekin. – Tänä syksynä näytteillä oli muun muassa porvoolaisen suunnittelijan Kasper Nymanin Hi-Hat ajaton kattovalaisinsarja. Se koostuu kolmesta erillisestä osasta, joiden väleistä valo

suodattuu ylös- ja alaspäin. – Esillä olivat myös Matti Syrjälän Corner-betonivalaisimet, Juho Pasilan Selma ja Vilho -keramiikkavalaisin sekä Antti Keskisen valaisimet Tulip ja Koti-lo, jotka on myös tehty keramiikasta ja lasista, markkinointipäällikkö Staffan Siggberg kertoo. Kupari ja keramiikka trendimateriaaleja

Valaisinmaailmassakin muotisuuntaukset vaihtelevat. Staffan Siggbergin mukaan kupari on nyt tosi in. Toinen muodissa oleva materiaali on uudelleen henkiin herätetty keramiik-

PÄIVI AHVONEN

Perheyritys

kologia

ka. Vaaleassa keramiikkavalaisimessa valo kuultaa kauniisti läpi. Materiaali, jota ei hevillä osaa yhdistää valaisimiin, on korkki, josta tehdyt valaisimet sopivat hyvin moderneihin tiloihin. – Useimmat asiakkaamme suosivat pelkistettyä pohjoismaista tyyliä, joka on saanut vahvan jalansijan myös KeskiEuroopassa, Staffan Siggberg kertoo. Uuden valaisimen tie myyntikuntoon on hänen mukaansa pitkä prosessi. – Kestää vuoden tai jopa puolitoista ennen kuin tuote saadaan esille. Tämän vuoksi oman muotoilun merkitys kasvaa, ja panostamme siihen jatkossa yhä enemmän.

Sessak Oy on porvoolainen perheyritys, joka on perustettu vuonna 1984. Svante Siggbergin poika Staffan tuli jo koulupoikana kesätöihin. Käytyään kauppakorkeakoulun oli selvää, että hänelle riittää töitä omassa yrityksessä. Palkkalistoilla on kuusi ihmistä. Yrityksellä on kolme myyntiedustajaa, kaksi Suomessa ja yksi Virossa. Valmiit valaisimet hankitaan pääosin Ruotsista. Osa tuodaan Hollannista, Espanjasta, Tšekistä ja Aasian maista. Tuotteita myydään alan erikoisliikkeissä ja hyvin varustetuissa tavarataloissa.

Outlet-myymälä Porvoossa Sessakin Outlet-myymälä ja näyttelytila ovat avoinna ma-pe kello 9-17. Osoite Puuusepänkaarre 6, Porvoo. Puh. 019 534 0300, www.sessak.fi

Tiina Espo ja Camilla Sivén (yläkuvassa) esittelevät kauden hittituotteita.

utiset

TEKSTI ROLF GABRIELSSON JA SEPPO IISALO

Saksa satsaa uusiutuviin

aksassa uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa jatkaa kasvuaan. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 31 prosenttia kokonaistuotannosta syntyi uusiutuvilla energianlähteillä. Tästä 27 prosenttia tehtiin tuulella, auringolla ja biomassalla. Loput 4 prosenttia tuotettiin vesivoimalla. Uusiutuvien energialähteiden osuus Saksan sähköntuotannossa ohitti nyt ensimmäistä kertaa ruskohiilen osuuden. Aurinkoenergian tuotanto lisääntyi 28 prosenttia verrattuna vuoden 2013 alkupuoliskoon ja tuulivoiman tuotanto 19 prosenttia.

utiset

Lähde: Energiateollisuus

RO OPP

HYÖTYA! O T TI E

Aurinkosähkö

sopii Kiinnostaako aurinkosähkö? M

otivan verkkosivuille on koottu tuoretta tietoa aurinkosähköstä. Aineisto palvelee paitsi suunnittelijoita myös aurinkosähkön hankintaa harkitsevia. Verkkosivujen aineistossa on perustiedot aurinkosähköstä, laitteistoista, hankinnasta ja asennuksesta. Myös lainsäädäntöä ja standardeja, rakentamismääräyksiä, sähköverkkoon liittymistä ja sähkön myyntiä käsitellään. Sivuilla on lisäksi esimerkkejä käyttökokemuksista ja aurinkotuotannon seurantakohteita.

www.motiva.fi/aurinkosähkö

Suomeenkin

Porvoolainen aurinkosäh köjärjestelmien myyntiin, suunnitteluun ja asennuksiin erikoistunut PlayGreen Oy on muutaman vuoden aikana toimittanut jo noin 100 verkkoon kytkettyä järjestel mää ympäri Suomen. TEKSTI ROLF GABRIELSSON KUVAT PLAYGREEN JA ROLF GABRIELSSON

Toimiva järjestelmä Aurinkosähköjärjestelmä kytketään sulaketauluun sähkömittarin talon puolelle. Katolta tuleva aurinkosähkö ”syrjäyttää” valtakunnan verkosta tulevan sähkön. Oman tuotannon ylittäessä kiinteistön kulutuksen menee ylimääräinen sähkö valtakunnan verkkoon. Järjestelmä maksaa itsensä takaisin parhaimmillaan kymmenessä vuodessa. Työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen.

Eri vaihtoehtoja

2 kW 1-vaiheinen aurinkosähköjärjestelmä • 8 aurinkopaneelia, 14 neliötä • Vuosituotto hyvissä olosuhteissa 1 800 kWh

3,5 kW 1/3-vaiheinen aurinkosähköjärjestelmä • 14 aurinkopaneelia, 23 neliötä • Vuosituotto hyvissä olosuhteissa 3 200 kWh

5 kW 3-vaiheinen aurinkosähköjärjestelmä • 20 aurinkopaneelia, 33 neliötä • Vuosituotto hyvissä olosuhteissa 4 500 kWh

aikki alkoi yhtiön omistajan ja toimitusjohtajan Jouni Penttisen harrastuksesta. – Tein aurinkosähköasennuksia omalle mökille ja tuttavien mökeille. Huomasin, että juuri mistään ei saanut apua. Tuli sellainen fiilis, että tässä saattaisi olla liiketoiminnan paikka. Ja kun vielä oma arvomaailmakin tuki ajatusta, päätin perustaa yhtiön. Tuolloin elettiin vuotta 2010. – Laitteiden hinnat ovat sen jälkeen pudonneet niin paljon, että samalla 10 000 eurolla, jolla vuonna 2010 sai 2 kilowatin aurinkosähköjärjestelmän, saa nyt 6 kilowatin järjestelmän. Penttisen mukaan maalämmössä tai kaukolämmössä olevaan omakotitaloon 3-4 kW:n aurinkosähköjärjestelmä on järkevä mitoitus. Suorasähkölämmitteiseen taloon, jossa on

– Aurinkosähkö on puhdasta, hiilidioksiditonta ja hiukkaspäästötöntä energiaa, joka käy kaikkeen kiinteistön sähkökulutukseen, myös auton polttoaineeksi, toimitusjohtaja Jouni Penttinen kehuu.

500 litran lämminvesivaraaja, sopii 5-6 kW:n järjestelmä. Laadukkaan ja kestävän lopputuloksen saavuttamiseksi kannattaa valita pohjoisen olosuhteisiin sopiva paneeli ja laadukas kattomekaniikka. Helposti mukaan

Verkkoon kytkettyjen järjestelmien suosio on kasvanut. Se johtuu Penttisen mukaan siitä, että verkkoyhtiöt ovat ryhtyneet ostamaan ylituotannon ja että verkkoon kytkentä on tehty helpoksi. Byrokratiaa ei juuri ole. – Nykyisin on vain yksi, Energiateollisuuden lomake, joka pitää täyttää. Se lähetetään verkkoyhtiölle, josta tulee kuittaus, että asia on kunnossa. Porvoon Energia ja PlayGreen neuvottelevat yhteistyön tiivistämisestä. Ajatuksena on, että Porvoon Energian asiakkaille voitaisiin tarjota valmiita aurinkosähköpaketteja.

Ei veroa! P

ientuottajien aurinkosähkö pysyy verottomana tullin verolakitulkinnassa. Valtiovarainministeriön alaisen tullin verolakitulkinnan mukaan kaikki yli 50 kilovolttiampeerin (kVA) aurinkoenergian tuottajat joutuvat rekisteröitymään, ja jos sähköä menee jakeluverkkoon, joutuu tuottaja maksamaan tuottamastaan energiasta veroa. Omakotitalojen ja mökkien aurinkopaneelijärjestelmät jäävät reippaasti alle lasikattorajaksi nimetyn 50 kVA:n, joten ne eivät joudu veroa maksamaan. Monelle aurinkosähköä tuottavalle yritykselle tullin tuore laintulkinta on sen sijaan myrkkyä. Ympäristöministeri Ville Niinistö ja valtiovarainministeri Antti Rinne kummeksuivatkin tämänhetkistä tilannetta ja ovat julkisuudessa vaatineet verotuksen muuttamista.

Kivaa kevyttä!

KOONNEET SANNA NYLÉN JA NINA FRANSAS

Sipulista silmäniloksi Sipulikukkien istutusaika on käsillä. Silmänilosta pääsee nauttimaan heti lumien sulettua. TEKSTI JA KUVITUS SANNA NYLÉN

ikaisimpina kukkivat maaliskuiset lumikellot. Huhtikuussa kukkivat talventähdet, kevätkurjenmiekat sekä krookukset. Toukokuu on hyasinttien, helmililjojen, tulppaanien, narsissien ja sinililjojen aikaa. Kesäkuussa voi seurata vielä laukkojen ja tarhatulppaanien loistoa. Minkään kasvin kukintaa ei kannata piilottaa toisen taakse: matalat lajit sopivat reunakasveiksi, ja korkeammat istutuksen keskelle tai taakse. Kivikkoon sopivat hyvin matalat tulppaanit, lumikellot ja keltakoiranhampaat. Perennapenkkiin somisteeksi taas käyvät

u 3. Krook

korkeat tulppaanit, laukat, isotähtihyasintit ja marskinliljat. Nurmikon viehättävän kukkasaarekkeen loihtivat pienet sipulikukat, kuten lumikello sekä idänsinililja.

Sor met multaan !

Toimi näin Sipulit istutetaan multaan syys-marraskuun aikana niin, että ne ehtivät juurtua ennen maan jäätymistä. Hyasintit ja narsissit ovat istutuslistan kärkipäässä. Sipulit viihtyvät parhaiten hiekansekaisessa mullassa, ja ne istutetaan aina suippo pää ylöspäin. Maa kuohkeutetaan lapiolla noin 30 cm syvyydeltä. Multaa tulee sipulin päälle kaksi tai kolme kertaa sipulin korkeuden verran. Sopiva etäisyys narsisseille on

10-15 cm, tulppaaneille noin 10 cm ja pikkusipuleille muutama senttimetri. Kaapin perukoille unohtuneet sipulit voi istuttaa ruukkuihin vielä alkuvuodesta. Pidä ruukut juurrutuksen ajan kellarissa, ja nosta ne huhtikuussa valoisalle paikalle.

kset

Vinkki!

anit a p p l u 2. T

Yhteen ruukkuun voi kylvää useita eri kukkasipuleita. Istuta sipulit tiiviiksi ryhmiksi siten, etteivät ne kosketa toisiaan. Istuta suurimmat alimmaiseksi, ja pienemmät sipulit kerroksittain päälle. Päällimmäisistä sipuleista saa jäädä kärki Näkyviin. Viimeistele kylvös ohuella hiekkakerroksella.

ukat 1. Jättila

Fenkolilla maustettu Omena-Spritzer

TARVIKKEET

VALMISTUS

Fenkolisiirappi 1 ½ rkl. fenkolin siemeniä 2,5 dl kidesokeria 2,5 dl vettä

Fenkolisiirappi: Jauha fenkolin siemenet tehosekoittimella tai morttelilla. Laita jauhetut siemenet, sokeri ja vesi pieneen kattilaan. Kuumenna keskilämmöllä kiehuvaksi ja keitä välillä sekoittaen, kunnes seos alkaa paksuuntua. (noin 5 min) Laita levy pois päältä, peitä kannella, ja anna seistä 20 minuuttia. Valuta seos tiheän

Spritzer 1 dl suodattamatonta omenamehua 1 rkl tuoretta sitruunamehua 3 dl mineraalivettä

siivilän läpi ja anna jäähtyä puolisen tuntia. Siirappi säilyy tiiviissä astiassa jääkaapissa noin kuukauden. Spritzer: Sekoita 2 rkl fenkolisiirappia, omenamehu ja sitruunamehu korkeaan lasin jäiden kanssa. Kaada Omenalohkot ja fenkolin varren pätkä lehtineen sopivat koristeeksi.

Kantarellimuhennoksella täytetyt crepit

NINA FRANSAS

aada maito kulhoon. Sekoita joukkoon kanamunat ja vehnäjauho. Anna taikinan turvota jääkaapissa sen ajan kuin teet kantarellimuhennoksen.

LETTUTAIK INA: 3 kanamunaa 5 dl maitoa 2 dl vehnäjauhoa 1/2 tl suolaa 1 rkl voita

uhdista kantarellit ja pilko ne pieneksi silpuksi. Yksi sipulikin kannattaa pilkkoa tässä vaiheessa. Kuumenna sienet kuumalla pannulla niin, että niistä lähtee ylimääräiset nesteet pois. Lisää sen jälkeen pannulle vähän voita ja kuullota sienet ja myös sipulit. Lisää kuullotuksen loppupuolella sekaan vielä vehnäjauhoja. Pyörittele tätä seosta pannulla hetken aikaa ja lisää lopuksi kermaa seokseen. Mausta vielä suolalla, valkopippurilla ja mustapippurilla, makusi mukaan. Anna seoksen kiehua hiljalleen noin 5 minuuttia.

KA NTA RELLIMUHENNOS: ja 1 l tuoreita kantarelle 2 rkl voita 1 sipuli ½ tlk suolaa 3 rkl vehnäjauhoja 3 dl kermaa n 1 mm val kopippuria n 1 mm mustapippur ia

KUVA MOTIVA

rkk inu a

Resept

Maukkaat crepit maistu

Ulkovalaistus

Energiansäästölamppu

Kohdevalaistus

LED-kohdelamppu

Himmennettävät valaisimet

Halogenlampa

LED-lamppu

Kristallikruunu

LEDlamppu

Halogeenilamppu

Sauna

Halogeeni-lamppu

kera.

Lisää suola ja sulatettu voi lettutaikinaan. Paista letut sillä aikaa kun muhennus jäähtyy. Levitä n 2-3 rkl kantarellimuhennosta jäähtyneille letuille, kääri ne rullalle ja nosta voideltuun uunivuokaan. Ripottele juustoraastetta crepien päälle ja gratinoi noin 10 minuuttia 250 asteessai kunnes juusto on sulanutta ja kullankeltaista.

Yleisvalaistus LEDlamppu

vat hyvältä vihersalaatin

Näppärästi lampputietoa S

yksyllä iltojen pimetessä valon tarve kotona kasvaa. Valaisimia on jos jonkinmoisia, mutta miten valita sopiva valaisin ja lampputyyppi? Tässä auttaa Lampputieto. Lampputiedon verkkosivuilta löytyy lampunvalintakone, jonka avulla löydät näppärästi käyttötarkoitukseesi parhaiten sopivan lampun. www.lampputieto.fi/ lampunvalintakone

”Killarna f med att detår bara lov att stå ut träningarn är kvinnor med på mycket jär a, som har dubbelt så n på stänge rna.” Ville ”Vilts u CrossFit Bo ” A alto, r gå

Kundien on vain kestettävä se, että samalla tunnilla treenaa naisia, joilla on puolta enemmän rautaa tangossa.” Ville ”Viltsu” Aalto, CrossFit Porvoo

rossFit är en mångsidig och omväxlande träning, som görs med hög intensitet. Den är varje dag annorlunda och sker i grupp. Övningarna är naturliga för människan och i träningarna kombineras tyngdlyftning och gymnastik samt aerobiska övningar så som löpning och rodd. Varje träning anpassas individuellt för varje deltagare genom att reglera motstånd, mängden upprepningar och intensitet. – I princip kan vem som helst träna CrossFit, för övnin garna anpassas alltid till de olika deltagarnas kunnande

sk a par beroende

”

CROSSFIT

rossFit on monipuolista ja vaihtelevaa liikuntaa, jota harjoitetaan kovalla intensiteetillä. CrossFit-treeni on joka päivä erilainen ja sitä harjoitellaan yhdessä. Liikkeet ovat ihmiselle luontaisia, ja treeneissä yhdistellään painonnostoa, voimisteluliikkeitä sekä aerobisia harjoitteita, kuten juoksua ja soutua. Jokainen treeni sovitetaan kullekin treenaajalle sopivaksi muuttamalla vastusta, toistomääriä ja intensiteettiä.

TEKSTI JA KUVAT | TEX

AHVON EN T OCH BILDER PÄIVI

Koukut tava

”

tä pahalta, ”Se tuntuu aina yhauttimaan mutta siitä oppii n lla tavalla.” jollain kieroutunee Juha ”Jupe” Kokko, CrossFit Loviisa

a illa, Det känns alltid likt njuta av det men man lär sig at sätt.” på något underligt CrossFit Lovisa o, k ok K e” p u ”J a h u J

”

Samtidigt i Borgå Enligt thaiboxningsproffset och företagaren Ville Aalto finns det tre orsaker till grenens växande popularitet, den mångomtalade gemenskapen samt effektiviteten och det att det är roligt. – Attityden är det avgörande. Om man vill komma lätt undan är CrossFit inte det rätta. Om man däremot är färdig att anstränga sig kommer resultaten snabbt. Övningarna lämpar sig verkligen för alla åldrar. Grenen är tuff men rolig. Det viktigaste är att övningarna görs rätt och med god teknik. CrossFit Borgås deltagare är i 17–65 -årsåldern. Ungefär 80 procent av dem, som går nybörjarkursen, är kvinnor. På gymmet kan man också idka thaiboxning, parakrobati och redskapsgymnastik. För barn och unga utlovas nya övningar.

och förutsättningar. Bäst lämpar sig grenen för dem, som njuter av hård träning, berättar Jupe Kokko på CrossFit i Lovisa. På gymmet kan man också träna inomhuscykling, kettlebell, konditionsboxning och intervall. Övervakning och vägledning gör träningen trygg. – Resultaten syns vanligen snabbt. Därför tycks det för de flesta vara mest utmanande att vila tillräckligt.

Det är framförallt mångsidigheten som tilltalar mig. Träningen är också mångsidig. Jag har nu tränat i 1,5 år och besöker gymmet fem gånger i veckan, visserligen ibland bara för att hänga runt, för det här gänget och den här stämningen är verkligen toppen.” Irina Jokinen, Lovisa

Lajissa minua viehättää eniten sen monipuolisuus. Treeni on myös vaihtelevaa. Olen nyt harjoitellut 1,5 vuotta. Käyn viisi kertaa viikossa salilla, tosin välillä vain hengailemassa, koska tämä yhteisö ja tämä fiilis ovat ihan huippua.” Irina Jokinen, Loviisa

Samaan aikaan Porvoossa Thainyrkkeilyn ammattilaisen ja yrittäjän Ville Aallon mukaan lajin suosion kasvuun on kolme keskeistä syytä: se paljon puhuttu yhteisöllisyys sekä tuloksellisuus ja hauskuus. – Asenne ratkaisee. Jos haluaa päästä helpolla, ei CrossFit ole sopivin laji. Jos taas on valmis tekemään työtä, niin tuloksia syntyy, ja tämä oikeasti sopii kaiken ikäisille. Laji on rankka mutta hauska. Tärkein asia on se, että harjoitukset tehdään oikein ja hyvällä tekniikalla. CrossFit Porvoon osallistujat ovat 17–65-vuotiaita. Noin 80 prosenttia alkeiskurssin kävijöistä on naisia. Salilla voi harrastaa myös thainyrkkeilyä, pariakrobatiaa ja telinevoimistelua. Ja luvassa on jotain uutta temppuilua lapsille ja nuorille.

– Periaatteessa kuka vain voi harrastaa CrossFitiä, sillä harjoitukset sovitetaan aina yksilön mukaan. Parhaiten laji sopii niille, jotka nauttivat kovasta treenistä, kertoo Jupe Kokko CrossFit Loviisasta. Salilla voi treenata myös sisäpyöräilyä, kahvakuulaa, kuntonyrkkeilyä ja intervallia. Valvonta ja ohjaus tekevät harjoittelusta turvallisen. – Tuloksia syntyy yleensä nopeasti. Siksi haastavinta monelle tuntuu olevan lepo.

CROSSFIT