KAUPUNKILÄMPÖÄ MAAPERÄSTÄ?

KAUPUNKILÄMPÖÄ

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: NIKO LAURILA, TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS OY

Porvoon Energian ja 14 muun kaupunkienergiayhtiön yhteinen geolämpöhanke on edennyt toteuttamisvaiheeseen.

TTutkimustarkoituksessa Tampereella porattava geolämpökaivo on jo toista kilometriä syvä.

Pilottiporauksessa saavutettiin ensimmäinen etappi, 1 000 metrin syvyys elokuussa. Poraus jatkuu tarkoituksena päästä noin 3 000 metrin syvyyteen. Jatkoporauksesta aina 68 kilometrin tavoitesyvyyteen asti neuvotellaan, kun ensimmäinen vaihe on analysoitu. Laskelmien mukaan noin seitsemän kilometrin syvyydessä on riittävän lämmintä, jotta geolämmöstä saadaan suoraan merkittävä uusi kaukolämmön lähde. Tutkimustulosten pohjalta hankkeeseen osallistuvat yhtiöt päättävät aikanaan kukin omalta osaltaan, ryhtyvätkö ne poraamaan geolämpöä omalla kaukolämmön jakelualueellaan. Geolämmön etuja ovat muun muassa sen päästöttömyys, säädettävyys ja riippumattomuus vuodenajoista. Se ei aiheuta kuljetuskustannuksia, ja sille on valmis asiakaskunta laajojen kaukolämpöverkkojen kaupungeissa.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää Suomen olosuhteisiin sopivaa poraustekniikkaa ja samalla keinoja, joilla syvästä geolämpökaivosta saatavaa lämpöä pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti osana kaukolämmön tuotantoa. – Kaukolämpöverkkoon voidaan tuottaa lämmintä vettä monella eri tavalla. Kaukolämpöasiakkaalle geolämpö on kiinnostava ja huoleton lisä valikoimaan, sillä asiakas pääsee hyödyntämään maaperän lämpöä ilman teknisiä muutoksia lämmönjakohuoneessa, Porvoon Energian ympäristö ja kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen toteaa.

Suomen alueella geotermisen energian hyödyntämismahdollisuuksissa on alueellisia eroja. Geolämmön potentiaali ja paras teknologia selviävät vain pilottikaivojen avulla.

Ensimmäisen pilottikaivon sijaintipaikaksi valittiin Tampereen Tarastenjärvi, jossa syväkaivoa porataan nyt Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen vieressä. Tammervoima on niin sanottu peruskuormalaitos eli se tuottaa kaukolämpöä ja sähköä ympäri vuoden. – Tammervoiman kaltaisen peruskuormalaitoksen yhteyteen sijoitettuna se sopii erinomaisesti uudenlaisen energiantuotannon demonstraatioympäristöksi, Rouhiainen selventää.

Geolämmön etuja ovat muun muassa sen päästöttömyys, säädettävyys ja riippumattomuus vuodenajoista.

KAUPUNKILÄMPÖÄ Porvoon maaperästä?

Teholtaan tämä pilottilämpökaivo ei kovin ihmeellinen tule olemaan, arviolta 2 MW, kun esimerkiksi Tolkkisten biovoimalaitoksen yhden yksikön lämpöteho on noin 40 MW.

Tavoitteena on saada geolämpöä virtaamaan Tampereen kaukolämpöverkossa jo lähivuosina. Kun geolämpöä saadaan siirrettyä turvallisesti ja kustannustehokkaasti kaukolämpöverkkoon, sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Geolämpö on uusiutuva luonnonvara, johon eivät vuodenajat ja säät vaikuta.

Entä milloin Porvoon kaukolämpöverkossa voisi virrata geolämpöä? – Siitä on vielä liian aikaista esittää edes spekulaatioita, Jukka Rouhiainen vastaa. Kiinnostusta meillä on, muutenhan emme olisi mukana koko hankkeessa, mutta jatko riippuu vahvasti tutkimustuloksista. Toistaiseksi näyttää lupaavalta.

Ensimmäinen pilottikaivo valmistuu Tampereen Tarastenjärvelle.

GEOLÄMPÖ

Geoterminen energia on pinnalta maaperään varastoitunutta auringon energiaa ja syvemmällä radioaktiivisten aineiden hajoamisesta syntyvää lämpöenergiaa. Sitä on käytetty lämmön- ja sähköntuotantoon vuosikymmeniä Islannin kaltaisilla tuliperäisillä alueilla, joilla se nousee esiin geysireinä.

Suomessa geolämmön tuotanto ottaa vasta ensiaskeliaan. Euroopassa teknologialla on jo pitkät perinteet. Ranskassa porattiin ensimmäisiä syviä energiakaivoja 1980-luvulla.

Euroopassa on jo kolmisensataa geolämpölaitosta, ja niiden lämpöteho on noin 5 000 megawattia. Koska eteläisemmässä Euroopassa geolämmölle ei ole aina valmista asiakaskuntaa lämpöverkkojen kautta kuten Suomessa, siellä tuotettavalle lämmölle on keksitty erilaisia soveltamiskohteita kylpylöistä elintarviketeollisuuteen.

Geolämpökaivo eroaa tutusta maalämpökaivosta siinä, että maalämpöä saadaan noin 200–300 metrin syvyydestä ja maaperän lämmittämän veden lämpötilaa joudutaan vielä nostamaan lämpöpumpulla. Syvä geoterminen lämpökaivo ulottuu sen sijaan 6–8 kilometrin syvyyteen, jossa vesi on noin 100-asteista. Se ei vaadi lämpöpumppua, ja lämpöä riittää jopa kokonaisen kaupunginosan lämmittämiseen, kun maalämpö yleisimmin on yksittäisten omakotien tai pienempien asuinyhteisöjen lämmitysratkaisu.

Kaupunkienergiayhtiöiden geolämpöhanke on Suomessa ainutlaatuinen. Esimerkiksi St1:n Deep Heat -hankkeessa Espoossa käytetään erilaista, kahden kaivon toteuttamistapaa, kun Tampereen pilottihanke perustuu yhden kaivon tekniikkaan. Se muistuttaa normaalia maalämpökaivoa, jossa kylmä vesi menee sisään ja kuuma vesi tulee ulos samasta kaivosta.

Geolämpö on Jukka Rouhiaisen mukaan ehdottomasti tulevaisuutta. – Se on tehokas ratkaisu kohti päästötöntä ja hiilineutraalia tulevaisuutta, hän sanoo, muistuttaen samalla, että Porvoon Energian kaukolämpö on jo nyt lähes sataprosenttisesti uusiutuvaa.