TÄYSSÄHKÖAUTO, HYBRIDIAUTO

Autoilu sähköistyy vauhdilla, ja vaihtoehtoisia ratkaisuja sähkön hyödyntämiseen auton käyttövoimana on monta, aina täysin ja ainoastaan sähköllä toimivasta autosta hybridiin, joka käyttää energianlähteinä perinteistä polttoainetta ja sähköä.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: SHUTTERSTOCK

VVaihtoehtojen termistö on vieläkin laajempi, kun autojen valmistajat ovat luoneet omat nimikkeensä teknisesti samasta perusratkaisusta. Esimerkkeinä ladattavista niin sanotuista pistokehybrideistä (joissa on myös polttomoottori) käyvät PlugIn, PlugInHybridi, PHV (PlugIn Hybrid Vehicle) ja PHEV (PlugIn Hybrid Electric Vehicle). Liikenne ja viestintäministeriö on liikenteen päästövähennystoimia käsittelevässä raportissaan ehdottanut tavoitteeksi 700 000 tuhatta ladattavaa autoa vuonna 2030 ja niistä enemmistö täyssähköautoja. Viime vuoden lokakuun lopulla täyssähköautoja oli Suomessa 7 900 ja ladattavia hybridejä noin 40 000. Ministeriön tavoitteeseen on vielä matkaa. Erilaisia välimuotoja tullaan sillä matkalla näkemään paljon. Jo nyt ovat kuitenkin eräät autonvalmistajat ilmoittaneet, että ne eivät enää tai enää jonkun vuoden päästä valmista yhtään pelkästään polttomoottorilla varustettua autoa. Mukana on aina voimanlähteenä sähkömoottori isommassa tai pienemmässä roolissa.

PARHAIMMILLAAN KAUPUNKIAJOSSA

Täyssähköauto on hyvä valinta erityisesti henkilölle, joka haluaa pienentää henkilöautoilun päästöjä ja energiankulutusta. Parhaimmillaan se on kaupunkiajossa, jossa päästöttömyyden edut ovat suurimmillaan. Julkisten pikalatausasemien verkosto mahdollistaa nykyään myös vähän pitempimatkaisempaa sähköautoilua erityisesti eteläisen Suomen alueella. Jos ajo sisältää kaupunkiajon lisäksi maantieajoa eri puolilla Suomea, ladattava, niin sanottu pistokehybridi tai kevythybridi on varmempi valinta.

Ladattava sähköauto tarvitsee käytän

nössä latauspisteen siellä, missä autoa säilytetään. Tilapäisesti latauksen voi hoitaa lämpötolpasta tai vastaavasta kotitalouspistorasiasta, kunhan pitkäaikainen (yli 2 tuntia) latausvirta on rajoitettu riittävän pieneksi (esimerkiksi 8 A). Pistorasiaasennuksen soveltuvuus ja sähköturvallisuus on varmistettava ennen käyttöä̈. Lämpötolpan ajastin ei yleensä mahdollista riittävän pitkää latausaikaa. Käytännössä suositellaan käytettävän varta vasten sähköautoille suunniteltua pistorasiaa ja pistoketta tai latausasemaa. Euroopan alueen julkisiin latauspisteisiin on sovittu yhteinen pistokestandardi (Type 2). Peruslatauksen teho riittää yleensä tyhjänkin täysPIKALATAUKSELLA SAA sähköauton akun lataamiseen yön aikana. NOIN PUOLESSA TUNNISSA Peruslataukseen (Type 2 pistorasia) soLATAUSTEHOSTA RIIPPUEN veltuva latauslaite maksaa noin 1 000 euroa. Kustannuksia syntyy lisäksi asennuk50–150 KILOMETRIÄ LISÄÄ sesta ja kaapeloinnista sekä mahdollisisAJOMATKAA. ta kaapelin kaivutöistä. Latauspisteen voi hankkia myös palveluna. Pikalataus on mahdollista lähinnä julkisilla latausasemilla, joita rakennetaan koko ajan lisää. Julkiset latauspisteet sijaitsevat esimerkiksi pysäköintialueilla, kauppakes