Pikkukaupunki kesä 2011 by creative peak

Småstadsliv

Pikkukaupunki L o v ii s a

L o v i s a

•

L a p in j ä r v i

L a p p t r ä s k

nro 11

Kesän lahjat & mökkituliaiset Luomuviinipruuvi

Ihana puutarha

Rakenna, remontoi, sisusta •

L I I T T E E N Ä

Moporetki

p i k k u k a u p u n k i

Loviisassa

D O O D L E

B O O K

•

LoviisA

kesäkaupunkien kuningatar

LovisA

sommarens drottning

Loviisan kaupunki, puh. 019 5551, www.loviisa.fi Lovisa stad, tfn 019 5551, www.lovisa.fi

Pää k i r j oit u s

•

L ed a r en

Pikkukaupunki on hyvän elämän äänitorvi. Hyvän elämän rakennuspalikoiksi kelpaavat ystävät, perhe, läheiset. Rapujuhlat, viinipruuvi, moporetki, merimatka. Puutarhanhoito, tapetointi tai saunominen. Kaikista näistä kertoo tämä Pikkukaupunki-lehti, joka on järjestyksessään 11. Hyvin luettu on jo puoliksi tehty!

Småstadsliv fungerar som språkrör för ett gott liv. Ett gott liv inbegriper bland annat vänner, nära och kära, kräftskivor, vinprovning, mopedfärder, seglatser, trädgårdsskötsel, tapetsering och bastubad. Läs om livets goda i det elfte numret av tidningen Småstadsliv. Väl läst, hälften vunnet! Päivi Ahvonen chefredaktör paivi.ahvonen@peakpress.net

Kuva: Päivi Ahvonen

Päivi Ahvonen päätoimittaja paivi.ahvonen@peakpress.net

Kuva: Eeva Kangas

s. 53 4

Piha & puutarha -liite

3 Pääkirjoitus 6 Pisaroita Minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta

mielenkiintoista pientä. Smått Och gott, passa på!

Perinnerakentajan paratiisi

Elämänlaatua etsimässä:

”Täällä osaamme ottaa rennosti”

Lukijakilpailu

19 Apua, mitä vien mennessäni? 20 Kulttuuripisaroita Kaikupohjaa omasta elämästä 22 Kulttuuripisaroita 25 Kuka? Arkkitehti Markus Pernthaler 26 Moporetki Loviisassa

33 Arjen sankari: Gy? 34 Köyden varassa 35

Talo & tupa -liite

Piha & puutarha -liite

79 Kauneuden kaipuusta

Luotsisaaren sylissä

Itämeri vaatii erityistä suojelua

Rakenna, remontoi, sisusta

Kuoki, kaiva, istuta

Keitä me olemme ja miten me asumme -liite Tietoa Loviisasta ja loviisalaisista

71 Matkauintia meressä

90 Lapinjärven kunnan kesäinfo 92 Sommarinfo Lappträsk kommun

72 Mikä on punainen ja laulattaa?

98 Kesäjuhlat & Catering

76 Pruuvi: luomuviinit testissä

99 Pikkukaupunki Doodle book

Päätoimittaja Päivi Ahvonen Toimituspäällikkö Seppo Iisalo AD Päivi Ahvonen Graafinen suunnittelu Milla Ketolainen

peak press Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa 019 535 552 www.peakpress.net toimitus@peakpress.net Tämän lehden kirjoittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Eeva Kangas, Reija Kokkola, Sini Korhonen, Kaisa Korpela,

Paula Launonen, Noora Lintukangas, Hanna Neuvonen, Outi Norberg, Harald Birger Olausen, Jukka Salminen Tämän lehden kuvaajat ja kuvittajat Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Eeva Kangas, Virpi Lehtinen, Rile Norberg, Sanna Nylén, Jukka Salminen, Arto Wiikari

Julkaisija peak press & productions oy Ilmoitusmyynti Essi Niemelä 019 535 552 essi.niemela@peakpress.net

Paino Art-Print Oy ISSN 1796-4466 Kannen kuva Eeva Kangas

p i s a r oit a

Koonneet: Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Reija Kokkola, Outi Norberg

Mitä saisi olla? Terassifiilistelyä etelän malliin sangriakannun äärellä?

Kesätöissä torilla Talven selän taituttua Kim Högström nakkaa haalarit naulakkoon ja hyppää omistamansa ja itse torikahvilaksi muuttamansa bussin rattiin. Se on ollut hänen ”kesätyöpaikkansa” viimeiset 18 vuotta. ”Kahvilan kivan hengen luovat kanta-asiakkaat, joita kävijöistä on varmaan 90 prosenttia. Kesä-heinäkuu on luonnollisesti kiireisintä sesonkia, mutta onneksi on äiti auttamassa”, Kim kertoo. Kanta-asiakkaisiin kuuluvat Anneli Seppälä ja Sirpa Flinck ovat olleet ystäviä 35 vuotta ja käyneet yhdessä bussikahvilassa niin kauan kuin se on torilla ollut.

"Yhdessä lähes aina täällä käydään, mutta jos tänne tulee yksin, niin miltei mihin tahansa pöytään voisi istua, sillä lähes kaikki ovat tuttujamme. Tämä on sitä kivaa Loviisa-henkeä”, Anneli kertoo. Naiset juovat täällä kahvit tai kesähelteillä Vichyt. Anneli syö usein myös perinteisen sitruunaleivonnaisen, jota hän kutsuu "mummopullaksi". Leivonnainen on ollut olemassa ainakin 50 vuotta. "Varma kevään merkki on se, kun bussi saapuu torille. Suru tulee puseroon, kun bussi ajetaan pois. Siitä tietää syksyn koittaneen", ystävykset toteavat yhdestä suusta.

Uusi ravintola Bella Loviisan torin laidalla on erikoistunut viineihin. Tarjolla on kasvavan suosion luomuviinejä ja viinejä, joita ei myydä Alkossa. Myös kuplivaa saa laseittain. Olutvalikoimaa on laajennettu reippaasti. Ruokalistalla on kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja sekä pitsoja. Lounasta saa buffet-pöydästä. www.bellaloviisa.fi

Uusi matkailukartta neljällä kielellä Porvoon ja Loviisan seudun uuden CITY-OPAS® -matkailukartan saa veloituksetta kaupungin matkailutoimistosta sekä monista yrityksistä ja matkailukohteista. Kartan tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.

Kuvat: Eeva Kangas

Hej, nu hoppar vi!

Uusi myymälä nyt katutasossa keskellä kylää (Lapinjärventie 23). Keittiö- ja kattaustekstiilejä, puutarhaessuja, rautalankatöitä. Liike avoinna ke–pe 10–16.30, la 10–13

Kuva: Outi Norberg

Ullakkopuoti Lapinjärvellä

Nu kan man åter hoppa ned i det klara vattnet från tornet på Drömstranden vid Hopom träsk i Liljendal.Vattnet vid hopptornet var för grunt enligt EU:s direktiv, men Lovisa stad och Hopomträsk Vårdförening muddrade området och renoverade hopptornet med gemensamma krafter. Ännu för några år sedan kunde man också hoppa ned i böljan från en hoppställning på Plagen i Lovisa. ”Ifjol var vattendjupet endast 1,5 meter, vilket är för lite i förhållande till tornets höjd. Området skulle kunna muddras i samband med andra muddringsarbeten i Lovisaviken”, säger markbyggmästare Irma Korppi. Badstränderna i Valkom, Särkjärvi, Rissundet, Kiramo och Forsby samt Backstens strand och Bäston strand erbjuder också skönt och avkopplande badliv.

Teksti ja kuvat: Susa Heiska

STYYRPUUR! Viikonlopun kestävä Small Ships’ Race oli alkujaan pelkkä purjehduskilpailu, mutta vuosien myötä ohjelmisto Laivasillalla on laajentunut rantafestivaalin mittoihin. Myyjäiset, iltapäivätanssit, teatteriesitykset, pomppulinna, poniratsastus ja tietysti Miss Loviisa -kilpailut houkuttelivat viime vuonna yli neljäntuhannen hengen yleisön. Tapahtuman pääjärjestäjä on Loviisan Laivasilta ry, mutta purjehduskilpailun järjestelyistä vastaa Östra Nylands Segelförening (ÖNS).

Valmisteluihin ja itse kilpailuun tarvitaan noin kaksikymmentä önsiläistä, useita turvaveneitä, lippuja, starttipyssyjä, megafoneja ja kaikenlaista muuta välineistöä. Kilpailulla ei ole sponsoreita, joten rahoitus muodostuu kokonaisuudessaan pienistä osallistumismaksuista. Parhaiten kilpailua pääsee seuraamaan Laivasillan, Tullisillan ja ÖNS:n laitureilta. Kiikarit mukaan!

Small Ships’ Race 16.–17.7.2011 Laivasillalla 7

d r o p p a r

Slackline

Kuva: Päivi Ahvonen

Slacklining on hauskaa kuntoilua – varsinkin jos putoaa matalalta. Maailmalla näitä liinoja viritellään siltojen alle, sillä kuumina kesäpäivinä virheaskel vilvoittaa ihanasti eikä putoaminen satu.Tämä on hittilaji Keski-Euroopassa ja Suomessakin nousussa varsinkin kiipeilijöiden keskuudessa. Myös skeittarit ja muut katulajien harrastajat voivat löytää tästä hauskaa vaihtelua treeniin. Liina on helppo virittää ja poistaa. Alan harrastajien taiturointia voi ihailla YouTubesta, josta löytyy mahtavia pätkiä. Katso vaikka hakusanoilla Felix - Extreme Slackline Mix tai Felix - Slackline Compilation. Slacklinejä voit ostaa kiipeilykaupoista ja hyvin varustelluista marketeista sekä Loviisassa Sjöblom-Sportista. www.youtube.com

SMALL Town SUPER Model! Naamat kuluvat aikaakin nopeammin.Tarvitsemme uutta verta! Pikkukaupunki etsii malleja. Lapsia, nuoria, miehiä, naisia, vanhoja, keski-ikäisiä, ystäväporukoita. Kaikenlaisia Pikkukaupungin ihmisiä.

Jos kiinnostuit, ole yhteydessä toimitukseen toimitus@peakpress.net. Lähetä valokuvasi ja yhteystietosi, istu alas ja anna ajan kulua. Lehti ilmestyy vain kahdesti vuodessa, mutta saatamme tarvita juuri SINUA!

Avoin keskiviikko

Kuva: Virpi Lehtinen

Viime kesänä avattu Laivasillan tanssilava tulee olemaan tänä kesänä kovassa käytössä. Estradi on vapaa halukkaille esiintyjille keskiviikkoisin 29.6.–10.8.2011. Juhannustansseissa kuullaan elävää musiikkia, samoin ensimmäistä kertaa järjestettävässä Ruusujen tanssi-illassa. ”Loviisan Ruusujen hurmaa -viikonloppuna 8.–10. heinäkuuta tanssilavalla kuullaan ruusuaiheisia lauluja, kuten Kotkan ruusu ja Irwinin vanha hitti Rentun ruusu”, kertoo Rolf Törnqvist Laivasilta ry:stä. Myös muissa kesätapahtumissa tanssitaan.

Är vovven törstig?

Kuva: Arto Wiikari

Vilken fin idé hundbaren är för heta dagar! Denna fina bar hittades i Borgå skärgård.

Spring för livet ! Halvmaratonet Sarvsalö-"åttan" arrangeras i år lördagen den 23.7 kl. 14.00. Start och mål vid Ljungars, Sarfsalö, Sarfsalövägen 1164, 07780 Härpe. Sträckor: 21 km damer, 21 km herrar,

21 km parstafett (14+7 km). För mera information + anmälning via webben-sarvsalö-åttan. Arr: Robin Bergholm, Mats Von Weissenberg och Sarfsalö UF

Ulkozumbaa Tamminiemessä Tanssinopettaja Heidi Keinäsen iloiset zumbatunnit vauhdittavat lomaa tiistaisin 7.6., 14.6., 21.6. ja 28.6. kello 18–19. Lomakeskus Tamminiemen suojassa pidettäville tunneille ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. 5 euron kertamaksu paikan päällä – jos sataa, pidetään tunti tanssiopiston salilla Meijeri, Chiewitzinkatu 13, käynti takapihan kautta. www.loviisantanssiopisto.fi

Tsehovilaistunnelmia Viime kesänä Schillmarkin puisto koristeltiin lasten tekemällä maa- ja ympäristötaiteella. Tänä vuonna puisto muuttuu ruusuiseksi satupuistoksi, kun lapset koristelevat sen mieleisekseen Ruusujen hurmaa Loviisassa -viikonloppuna 8.–10.7.2011. Lasten saturuusupuiston löydät osoitteesta Mariankatu 2. Paikalla on myös prinsessa Ruusunen sekä tarinateltta.

Kuva: Arto Wiikari

Ruusujen hurmaa Schillmarkin puistossa

Toivotaan, että kesästä tulee aurinkoinen. Silloin pääsee nauttimaan Kuninkaanlammen idyllistä yksityiskodin pihalle, kukkaistutusten keskelle KuninkaanLampi Caféssa. Sateen sattuessa tilaa raivataan sisätiloihin, mutta muuten kahvia, teetä ja venäläishenkisiä piirakoita nautitaan omenapuiden katveessa. Café on auki Avoimet puutarhat, Loviisan Wanhat Talot ja muiden kesätapahtumien –tapahtumien aikana. Puodista voi ostaa kortteja ja lahjatavaroita. www.kuninkaanlampi.fi

p i s a r oit a

Uutta ja vanhaa

Kickflip, primo, casper, grindaus, backflip, frontflip, 360 spin.

Ollie! Kohta tarvitsemme sanakirjan

Kuva: Arto Wiikari

skede - loviisa – skede.

Artesaani, valokuvataiteilija Virpi Lehtinen suunnittelee ja ompelee edelleen suloisia Loviisa Baby -nuttuja, sillä Loviisan kaupunki antaa myös tänä vuonna uusille loviisalaisvauvoille kietaisunutun. Vuoden 2011 nutuissa on vanhaa ja uutta, sillä Lehtinen yhdistää kauniisiin ja pehmeisiin kierrätyskankaisiin jotain uutta ja raikasta. Hän on myös valokuvannut jokaisen nutun. ”Tämä on ihana projekti ja kehitän parhaillaan PillowCase –sarjaan uusia tuotteita. Vauvan torkkupeiton ja pikkukassin prototyypit ovat jo valmiita!”

Hikoile ensin, ui sitten

H20 & Zumba Det händer på Plagen då LGF ordnar Zumba i Juni och djupvattenjumppa i juli. Onsdagar klockan 19–20, 5€ / gång. www.lgf.idrott.fi

Svartholman merilinnoituksella on keinu, joka sinkoaa keinujan vaijerin varassa vatsaa kutittavasti mäennyppylältä alas. Juuri kun olet törmäämässä vastapaaluun, jäätkin villisti pyörimään. Hurjasta menosta voivat nauttia niin lapset kuin aikuisetkin.

Saaren kesänäyttely kertoo linnoitussaaren jännittävästä historiasta. Tänäkin kesänä voi osallistua ”Kadonneet kansiot” -seikkailuun sekä opastetuille kävely- ja kasvikierroksille. Katso, mihin astut – etenkin alkukesästä – sillä myös käärmeet viihtyvät saarella.

Saaren reittiliikenteen ja palvelut löydät sivuilta www.loviisa.fi/matkailu, www.cafesvartholm.fi

Kuva: Arto Wiikari

Svartholman ihmissinko

Muutto Helsingin Sturenkadulta Ruotsinpyhtäälle ”Tuosta voitte lainata saappaita ja tuolta päin löytyy!” Näistä turhista näytöistä uupuneen asuntovälittäjän sanoista alkoi Ilkka ja Anna-Kaarina Kippolan ja Myllykylän kartanon uusi elämä. Ruotsinpyhtäällä sijaitsevan kartanon myyntiilmoitus ("Vuonna 1753 rakennettu ok-talo") ei ensimmäiseksi herättänyt mielikuvaa unelmatalosta maaseudulla, mutta Kippoloita se ei haitannut. Mitä siitäkään, että kauppaan liittyi velvollisuus säädellä padon juoksutuksia, kun vastineeksi sai 4,5 hehtaaria maata, uimakelpoisen lammen, kasvimaan, holvikaarikellarin lihakoukkuineen ja senttimetri kerrallaan suoristettavan sepän pajan. Kuka kaipaisi vapaa-aikaa ja lomamatkoja lasten lähdettyä kotoa, kun oman tilan puista voi tehdä tervalta tuoksuvat lankkulattiat ja navetan voi kunnostaa elokuvateatteriksi…

Kuva: Susa Heiska

Loviisan Liikuntaseuran Lolin perinteinen kesäjumppa Plagenilla eli keskustan uimarannalla pidetään tänäkin kesänä maanantaisin kello 19–20. Jumpat alkavat maanantaina 6.6. ja viimeinen tunti pidetään 8.8. Kertamaksu 3 euroa maksetaan paikan päällä. Kovan vesisateen sattuessa tunti on peruttu. Kaikki mukaan hikoilemaan ja sitten uimaan!

hauskaa piipahtaa myös Pellingin kesätorilla! Lauantaitorit kello 9–12 jatkuvat

Kuva: Virpi Lehtinen

Vaihtelun vuoksi voi olla

pitkälle syyskuuhun, heinäkuussa on myös iltatori keskiviikkoisin 17.30–19. Yksi torin piristävimmistä kojuista on Eva Kyrklundin. Vanhojen elokuvien ja upean saaristomme inspiroiman artenomin työt ovat jo itsessään reissun arvoisia. Sijainti ja lisätietoja www.pellinge.net/sommartorget. Ota mukaan sanakirja suomi – pellinki – suomi :D

Pellingin kesätori Lauantaitori 28.5.–19.9. klo 9–12 Juhannustori pe 24.6. klo 9–12 Iltatori ke 6.–27.7. klo 17.30–19 Syysmarkkinat la 24.9. klo 9–12

k e s äto r it Loviisan tori Avoinna arkipäivisin maanantaista lauantaihin klo 7–14 elokuun loppuun saakka.

Juhannusmarkkinat ti 14.6. klo 7–18 Loviisan päivän markkinat ti 23.8. klo 7–18

Laivasilta Syys- ja käsityöläismarkkinat la–su 27.–28.8. Strömforsin ruukin kesätorit Tallipihalla lauantaisin klo 10–15 (ei tapahtumalauantaisin) www.stromforsinruukki.fi

Kabbölen kesätori 8.6.–13.8. keskiviikkoisin klo 17–19 lauantaisin klo 10–14 (ei juhannuspäivänä), 24.6. klo 10–14 Kabbölen ranta, Kabbölentie 1251 www.kabbolemarina.fi

Ringborgin kesätorit 11.6.–6.8. lauantaisin klo 10–12 Tallbackantie, Ruotsinpyhtää

Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Susa Heiska

Perinnerakentajan

paratiisi

Vanhoja loviisalaisia taloja ja perinnekorjaamista esittelevä Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma järjestetään elokuun viimeisenä viikonloppuna, 27.–28.8.

tä-Uudenmaan suurimmaksi yleisötapahtumaksi noussut Loviisan Wanhat Talot (LWT) on tuonut kaupungille mainetta perinteiden vaalijana ja vanhan arvostajana. Kotinsa avaavat ovat omalta osaltaan mukana kaupungin imagon kasvattamisessa. Heillä on myös mahdollisuus jakaa kotinsa kunnostuksen aikana kasaantunutta arvokasta tietoa perinnerakentamisesta muille tiedonjanoisille. Vaikka yleisömäärät ovat suuria, on tapahtuma pysynyt hyvin rauhallisena. Esittelykotien asukkaat kertovat, että vieraat kunnioittavat perheen yksityisyyttä, käyttäytyvät hyvin, eikä sotkua juuri jää jälkeen.

Loviisan Wanhat Talot innostaa monia oheistapahtumia. Tänä vuonna myös kamarimusiikkitapahtuma Sibeliuspäivät on siirretty samalle viikolle. Avoinna oleviin koteihinkin on suunnitteilla musiikkiesityksiä tapahtumia yhdistämään ja musiikkia voi kuulla myös pihoilla ja kaduilla. Monessa kodissa LWT on erityinen ohjelmanumero. Sympaattisia katukirpputoreja ja -kahviloita nousee sinne tänne. Monet vieraat palaavatkin vuosi toisensa jälkeen katsastamaan leppoisan tapahtuman. Vanhoissa taloissa voi vain ihastella, miten hienosti ennen osattiin käyttää luonnonmateriaaleja ja rakentaa kestävästi. Lisää tietoa: www.loviisanwanhattalot.fi

P a l j on ohei s ta p a ht u m i a Elokuun 27.–28. päivinä Loviisassa on monta kiinnostavaa tapahtumaa: • kamarimusiikkitapahtuma Loviisan Sibeliuspäivät 25.–27.8. • Laivasillan perinteiset syys- ja käsityöläismarkkinat • perinne- ja korjausrakentamisen seminaari

• • • • •

Aleksanterinpihan antiikkimarkkinat keräilymessut ruotsinkielisellä yläasteella Tuottajatori Karlskronabulevardilla Jokelan museon Vanhan ajan päivät Ruotsinkylässä yksityisiä kirpputoreja ja kotoisia pihakahviloita ympäri kaupunkia

Vanhojen tuttujen lisäksi mukana on tänä vuonna myös jokunen uusi kohde. Esimerkiksi luomu- ja lähiruoasta tunnettu Labbyn kartano ja vanhan isännän väentupa ovat katsastamisen arvoisia. 12

Kuva: Päivi Ahvonen

”Pupu katselee kissaa, joka osaa lentää kuun kanssa.”

Kuva: Virpi Lehtinen

Vuosi sitten Pikkukaupunki esitteli lukijoille tarinateltan. Teltta ja sen mukana matkaava tarinakirja, tuolloin vielä sisältöä vailla, aloittivat kierroksensa Rauhalan päiväkodista. Sieltä teltta matkasi eteenpäin esikoulun puolelle, yksityiskoteihin, uusiin tarhoihin ja päiväkoteihin ja perhepäivähoitajalle. Valkon päiväkodista se matkusti sitten lepäämään omaan kotiinsa. Tarinateltan mukana kulkevaan tarinakirjaan ovat päätyneet lasten sepittämät sadut ja lorut, runot ja tarinat sekä teltta-ajatukset. ”Ihan kuin muumitalo tää.” ”Mun mielestä tää on ihan kuin prinsessalinna”. ”Värikirkko.” Teltassa on juteltu, köllötelty, ihmetelty, mietiskelty, laulettu ja piirretty. ”Pupu katselee kissaa, joka osaa lentää kuun kanssa.” Seuraavaksi ”Värikirkko” ja tarinakirja nähdään Ruusun hurmaa -päivien aikana Schillmarkin puistossa. Haluatko sinä nauttia tarinateltasta lasten kanssa? Laita viesti toimitus@peakpress.net

elä m änl a a t u a

et s i m ä s s ä

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

” Täällä osaamme ottaa rennosti ” Kalliota, heinää, ruohoa. Vehreitä puita, meren sineä ja kesän ensimmäinen kivitatti. Tontin reunalla seisoo keltainen vastamaalattu hirsimökki, josta on muutamassa vuodessa muokkautunut asuintalo mukavuuksineen.

uonna 2006 Loviisan Köpbackassa myytiin tonttia, jolla sijainnut rakennus oli purkukunnossa. Porvoolaiset Anton ja Paula Lehto ihastuivat tontin kauneuteen, ja ostettuaan sen kesänviettojaan varten he alkoivat tarkemmin tutkia taloa. – Se oli huonossa kunnossa. Päätimme kuitenkin remontoida sen asuttavaksi, sillä vierastimme ajatusta valmistalon rakennuttamisesta vanhan hirsitalon paikalle merimaiseman äärelle. Nälkä kasvoi syödessä Vaikka talo ei ole suuren suuri, remontti vaati hurjasti työtä. Kevyemmät työt Lehdot te-

kivät itse, mutta onnekseen he saivat Loviisasta avuksi ammattitaitoisia rakennusmiehiä. – Emme ole koskaan olleet mitään remontti-ihmisiä. Oli hyvä, ettemme osanneet arvioida työn määrää ennalta. Omalle kontolle jääneet pienemmät työt materiaalien hankinnoista alkaen veivät yllättävän paljon aikaa ja energiaa. Jälkeenpäin olemme tietenkin onnellisia, että vanha talo on nyt asuttavassa kunnossa, he sanovat. Ja tietenkin nälkä kasvoi syödessä. Kun Lehdot ihailivat idyllistä merimaisemaa mökkinsä pihalla, he näkivät mielessään ihanat aurinkoiset kesälomat Loviisassa. Mutta olisihan se hienoa nähdä ja kokea tämä paikka myös talvisaikaan, etenkin jouluna. >>

– Päätimme, että kun kerran satsaamme remonttiin, niin tehdään sitten saman tien talosta talviasuttava. Jouduin syömään sanani, etten ikinä rakentaisi taloa, Paula toteaa. Tänä kesänä Lehdon perhe voi myös viettää aikaansa suurella valokatetulla terassilla, jolta on upea näkymä merelle. – Mitä pienempi talo, sitä suurempi terassi, Anton naurahtaa. Veden läheisyys tuo mielenrauhaa Vanhat höyrylaivat veivät aikoinaan Antonin ja Paulan yhteen. Kummankin suvussa on seilattu höyrylaivoilla pitkin Saimaata. Saimaan kauneus, Puumalan ja Savonlinnan ihanat maisemat ovat tulleet tutuiksi. Olosuhteet vanhoissa höyrylaivoissa ovat huomattavasti alkeellisemmat kuin nykymökissä Loviisassa. – Laivoilla minua ei haittaa askeettinen eläminen, mutta kieltämättä mökkeilyolosuhteisiin toivon nykyään mukavuuksia, Paula sanoo. Viime kesänä Lehdon perhe, johon kuuluvat myös tyttäret Stella, 5, ja Nelli, 7, lähti pariksi viikoksi Saimaalle seilaamaan. – Veden läheisyys tuo mielenrauhaa. Meren läheisyys oli ratkaiseva seikka myös silloin, kun teimme ostopäätöstä Loviisan mökistä. Meri, luonnon monimuotoisuus ja kauneus ovat juuri niitä elämänlaadun merkkejä, joita me haimme. Lehdoilla on oma vene, ja he saivatkin vuokratuksi hieman rantaviivaa rannasta. Tontti ei nimittäin ylety rantaan asti, vaan se kulkee pitkänomaisesti rantarataa mukaillen. Ohi puksuttaa pari kertaa päivässä rahtijuna, jonka meno tuntuu talossakin. – Toivottavasti hiililastin pölyt eivät mustuta talon seiniä, he pohtivat. Porvoossa Lehdot asuvat suuressa omakotitalossa, jossa arki tuntuu eri tavalla kuin mökillä. ”Maalla” eivät kaupunkiasumisen rutiinit ole niin lähellä, ja nyt kun remontti on saatu päätökseen, aikaa riittää muuhun-

kin kuin rehkimiseen. – Siivoaminen ja muut arkiaskareet saavat jäädä Porvoon taloon. Täällä Loviisassa osaamme ottaa rennosti. On ihanaa istuskella ihailemassa maisemia ja lukea kirjoja. Mukavat muistot Meksiko Citystä 2000-luvun alussa pariskunta asui viisi vuotta Antonin työkomennuksen takia 25 miljoonan asukkaan Meksiko Cityssä. Elämänmeno oli siis huomattavasti hektisempää kuin Loviisan Köpbackassa. Pariskunnan muuttaessa metropoliin Nelli oli vielä vauva, ja Stella vasta haaveissa. Lehdot muistelevat lämmöllä aikaansa Meksikossa. Elämänmeno oli suurkaupungin hulinasta huolimatta leppoisaa. – Asuimme rauhallisella alueella, jota voisi ehkä verrata Suomen oloissa Helsingin Kulosaareen. Meksiko on ihan kiva maa asua, jos asuinalue on mukava. Ihmiset ovat oikein ystävällisiä, ja luontokin kaunista. Sääolosuhteet ovat ihanteelliset, lämmintä mutta ei hellettä, Paula kuvailee. Antonin mielestä oli kiinnostavaa nähdä suurkaupungin kontrastit. Miljonäärejä on paljon, mutta myös köyhyyttä. – Palvelu pelaa hienosti kengänkiillottajista puutarhanhoitajiin. Tietenkin myös harmaa talous rehottaa. Varjopuolia ovat myös valtava liikenne, tiettyjen alueiden turvattomuus sekä saasteet, hän summaa. Pari vuotta ennen kotiinpaluuta Paulakin aloitti työt Meksiko Cityssä paikallisen koruyrityksen vetäjänä. Ilo-korut on valmistettu eettisiä periaatteita noudattaen. Paulan ja Antonin puheesta voi päätellä, että tuosta ajasta jäi mukavat muistot. Loviisasta löytyi unelmien täyttymys

Loviisa ei ollut pariskunnalle entuudestaan tuttu kaupunki. Kun oman mökin etsintä kotiinpaluun jälkeen alkoi, Paula ja Anton yöpyivät lapsineen Tamminiemen leirintäalueella. Pikkukaupungin kauneus ja rauha

Veden läheisyys tuo mielenrauhan.

valloittivat, ja kesäilta Saltbodanilla teki vaikutuksen pariskuntaan. – Katselimme ympärillemme kaikessa rauhassa. Näimme kauniin sataman ja ihastuttavan miljöön. Loviisalaisetkin vaikuttivat erittäin mukavilta, Paula muistelee. Sen verran kaupunkilaisuutta Paulassa on jäljellä, että ehtona uudelle mökkipaikalle oli se, että hän pääsee kävellen kahville. – Caffé latten pitää olla kävelymatkan päässä. Ehto toteutui, sillä Köpbackasta vie kaunis reitti Loviisan keskustaan. Myös lapset viihtyvät mökkimaisemissa. Pihalla on kiva tonkia ja peuhata. Uimaankin pääsee. – Läheinen ranta on matala ja turvallinen lapsille, Anton sanoo. Nyt kun suuri remonttiurakka on ohi, Lehdot myöntävät olevansa hurjan iloisia hankinnastaan. – Tämä on unelmien täyttymys. Mistään hinnasta emme vaihtaisi pois, he sanovat terassillaan ilta-auringon lämmössä.

Lukijakilpailu

Osallistu & voita! Mistä Pikkukaupungin jutusta pidit eniten ja minkä takia? Minkälaista tietoa kaipaat lehteen lisää? Mikä ei kiinnostanut pätkääkään? Lähetä vastauksesi perusteluineen sähköpostilla osoitteeseen toimitus@peakpress.net ja voita joku näistä hienoista kirjoista.

I l s e L ei v o , Ve s a L ei v o : T u l p p a a nit a r h a n l u m o , W S OY 2 0 1 1

J a nne O r a : T ähtien s u o j atti , Ta m m i 2 0 1 1

M a r i S a v io j a K a ti R a p i a : S u r r u r - T ee o m a M a r i m e k k o s i , W S OY 2 0 1 1

Tulppaanitarhan lumo on koukuttava tietopaketti ja intohimoisten asiantuntijoiden tiedontäyteinen opas kaikille niille keväästä hurmaantuneille, jotka haluavat nauttia sipulikukkien loistosta mahdollisimman pitkään. Kirjan tekijät tunnetaan Suomessa erityisesti historiallisten tulppaanien ja narsissien pioneereina.

Jukan ja Iiriksen uurastus on vihdoin tuottanut hedelmää: tikussa on kaksi viivaa. Kunnianhimoinen huippututkija Iiris alkaa tuoda kotiin onnenamuletteja ja katsella sisäänpäin. Jukka alkaa unelmoida ajasta koti-isänä, päiväunien aikaisesta kiivaasta kirjoittamisesta ja tulevasta kirjailijan ammatista.

Astu sisään Marimekon suunnittelijoiden työhuoneisiin. Kuule tekemisen tarinat ja suunnittelun salaisuudet ja lähde toteuttamaan ikiomia design-helmiäsi. Kirjassa on yli 60 helppoa ja haastavaakin ohjetta ja rutkasti ideoita itse tehtäväksi: kotiin, päälle puettavaksi ja ihan vaan arjen iloksi.

www.loviisantanssiopisto.fi 18

Teksti: Hanna Neuvonen ja Kaisa Korpela Kuvitus: Sanna Nylén

Apua, mitä vien mennessäni? Kolahtiko kutsu postiluukusta? Pääsetkö osallistumaan juhannushäihin? Ehkä haluat muistaa koulunsa päättävää nuorta tai ihan vain piipahtaa naapurin mökillä. Minne menetkin, muista viemiset. Pikkukaupunki-lehti kokosi sinulle ideoita jalostettaviksi.

Häälahja

Mökkituliainen

Anna yhteisiä iltoja: Ravintolalahjakortti, konsertti- tai teatteriliput, hemmotteluviikonloppu kylpylässä

Myrskylyhty ja petrolia Aurinkokennolamppuja pihalle Luontoystävällisiä pesuaineita iholle, hiuksille, matoille ja pyykille

Anna yhteistä tekemistä: Kokkikurssi, melontakurssi, tanssikurssi Voit teettää parhaasta valokuvastasi komean suurennoksen ja kehystää sen, tai kerätä suuremman nipun kuvia yhteisistä hetkistänne ja teettää niistä valokuvakirjan. Jos ostat esineen, mieti, arvostaako hääpari design-klassikkoa, antiikkitavaraa vai kenties jotain itse tuunattua. Jos parilla on piha, voit hankkia sinne vaikkapa riippumaton kahdelle tai pari aurinkotuolia, pihakatoksen tai retkiteltan. Pensas tai puu voi olla myös mieleinen lahja.Yhteislahjana voi hankkia vaikka kasvihuoneen.

Ole hauska vieras: Vie frisbee, tee rata ja leikitä niin lapset kuin aikuiset. Lautapeli ja päiväkirja, johon kirjoitetaan voitot, häviöt, tunnelmat ja osanottajat. Työkalutkin voivat olla hyviä viemisiä, ainakin jos ne ovat laadukkaita. Kauniita puutarhatyökaluja ja työhanskoja tarvitaan myös aina. Kelpo tuliainen muistuttaa sinusta myös sadepäivänä. Vie hyödyllistä tietokirjallisuutta: Lintu-, sieni- tai kasvikirja Hyönteis-, kala- tai eläinkirja Herkkukori toimii aina etenkin kun se sisältää lähiruokaa, viinejä ja luomutuotteita.

Rippilahja Liikuta nuorta: Kuntosalikortti, tennistunteja, salsakurssi Tai aktivoi muuten: Taiteilijatarvikkeet, luovan kirjoittamisen kurssi, taideleiri Sukulahja Anna rippilapselle itsellesi tärkeä tai suvussa kulkenut koru, huonekalu, taulu tai muu esine ja velvoita antamaan se aikanaan eteenpäin omalle lapselle. Muistele itseäsi saman ikäisenä: mitkä olivat tärkeitä kirjoja? Anna oma kappaleesi tai osta uusi. Muista omistuskirjoitus. Albumi tai albumikehys, johon olet kerännyt lapsuuskuvia.

Ylioppilaslahja Koulunsa lopettanut nuori suunnittelee usein matkaa. Hanki rinkka tai pyörillä kulkeva matkalaukku, tyypistä riippuen. Jos matka on jo tiedossa, osallistu sen kustannuksiin. Tarjoa jätskit Eiffeltornin huipulla. Hanki matkavakuutus tai kaukomaille vaadittavat rokotteet. Mikäli nuori on juuri suuntaamassa omaan asuntoon: Työkalupakki työkaluineen, keittiöön perusvälineistö, sanomalehtitilaus

KU L T T UUR I P I SAR O I T A

Teksti: Harald Birger Olausen Kuva: Arto Wiikari

Kaikupohjaa omasta elämästä Kirjailijan rakennuspalikat: voimakas itseilmaisun halu, ripaus lahjakkuutta, paljon puurtamista ja hienosäätöä.

oviisan Valkossa asuvalta toimittajakirjailija Janne Oralta ilmestyi maaliskuussa hänen toinen kirjansa, joka kertoo Jukka ja Iiris Lahden tarinan. Romaanin päähenkilöiden yhteinen uurastus on vihdoin tuottanut hedelmää, heille on tulossa lapsi. Iiris on kunnianhimoinen ja poikkeuksellinen huippututkija, Jukka työskentelee ihmisoikeusjärjestössä tiedottajana ja harkitsee siirtyvänsä koti-isäksi. Hän unelmoi lapsen päiväunien aikaisesta kiivaasta kirjoittamisesta sekä ponnistelemisesta kohti kirjailijan ammattia. Pian Jukalle kuitenkin paljastuu, että tie hedelmöityksestä syntymään ei olekaan suora rata maaliin, vaan välissä on monenlaista mittausta, puntarointia ja ajanottoa. Kaikupohjaa omasta elämästä Sen verran intiimi ja henkilökohtainen kirjan ote on, ettei välty ajatukselta, että Janne Ora itse seikkailee kirjan päähenkilönä. – Yritän kirjoissani hakea jokaiseen hen-

kilööni kaikupohjaa omasta elämästäni, ajatuksistani sekä tunteistani, tiedostaen tai tiedostamattani. Uskon useiden kirjailijoiden tekevän niin. Se ei tarkoita sitä, että täsmälleen samalla tavalla olisi tapahtunut todellisuudessa myös kirjailijalle. Janne Oran mukaan kirjailijan on valittava kertojanrooli, josta käsin hän kertoo tarinan. – Jos kirjailija ei tiedä kertojansa asemaa ja asennetta, ei kirjasta tule mitään tai siitä tulee tahattomasti hyvin sekava. En ole itse ollut samassa valintatilanteessa kuin romaanihenkilöt Jukka ja Iiris. Sen sijaan yritän kuvailla, mitä tuntisin ja ajattelisin vastaavanlaisessa tilanteessa, jos minulla olisi Jukan maailmankuva, kokemus ja perhetausta. Puurtamista ja hienosäätöä Ora on itse käynyt läpi kirjailijan kasvun harrastajakirjoittajasta ammattilaiseksi. Hän arvostaa kirjoittajakoulutusta, mutta korostaa, että voimakas itseilmaisun halu ja ripaus lahjakkuutta on oltava pohjalla. Kaikki muu on puurtamista ja hienosäätöä. – Kirjoittamisvaiheessa minun on tietoisesti työstettävä ja pohdittava kirjan teemaa, henkilöitä ja tapahtumia sekä niiden tarkinta ilmaisua päivittäin. Kun työ lähtee vauhtiin, se alkaa jossakin määrin myös ruokkia itseään, joskin tarinan ja kirjoittamisen hehkua on pidettävä jatkuvasti yllä. Miten se käytännössä tapahtuu? – Työtä tekemällä. Vaikka ei tiettyinä päivinä kirjoittaisikaan ja työprosessi olisi jo ”levollisessa vaiheessa” ja peruspalikat, kuten miljöö, henkilöiden asetelma ja tapahtumat kunnossa, niin kaiken aikaa minun pitää olla hereillä, että hehku pysyy ja jopa syvenee. Työprosessin aikana Ora ajattelee kirjansa teemaa, henkilöitä, tapahtumia ja niiden kytköksiä jatkuvasti, myös silloin kun hän

ei kirjoita. – Se on eräänlaista pään sisällä kirjoittamista, joka tapahtuu niin valveilla kuin unissakin, yhtä hyvin vapaalla ollessa kuin työhuoneessakin. Kaivoa ei saa kerralla tyhjentää

Ideat eivät kysy paikkaa ja aikaa, ne vaan pulpahtavat jostain esiin. – Silloin kun kykenen kirjoittamaan viisikin tuntia putkeen, kirjoitan itseni puhki. Arki iskee välillä kovasti kirjoittamiseen unen ja ajan puutteena, talousvaikeuksina – ylimalkaan kaikkena sälänä, mitä ihmisen arki on: laskujen maksamista, kaupassa käyntiä, erinäisten arkisten asioiden setvimistä ja hoitamista. Olen toistaiseksi ratkaissut asian niin, että rauhoitan arkeni kirjan ensimmäisen version kirjoittamisen ajaksi eli 6–8 viikoksi niin, että saan tarvittavan työrauhan. Mistä Janne Oralle syntyy tarve kirjoittaa? – Sanomisen ja itseilmaisun tarpeesta, ja kenties jostakin muustakin, mikä itsellenikin on salaisuus. Ei siinä sen kummempaa mystiikkaa ole. Romaanin kirjoittamisen kiivaassa alkuvaiheessa Ora naputtelee 4–6 tuntia päivässä, välillä kahvia juoden ja paikallaan kävellen, itseään ruoskien tai kehuen, mitä milloinkin. Suurin osa ajasta on istumatyötä. – Aloittaminen etenkin vaatii itsekuria ja uupumuksen hallintaa. Kirjoittamisen välietapit, deadlinet ja itsesuggeroinnit – ”tämä versio siihen ja siihen mennessä valmiiksi”, ”tänään voi yksikin hyvä lause riittää” – helpottavat työprosessin rytmitystä. Kun on kirjoittanut itsensä lämpimäksi ja tekstiä syntyy kuin siivillä, se tuottaa iloa. Oran mielestä yksittäinen työrupeama kannattaa silti lopettaa siinä vaiheessa, kun teksti vielä kulkee. Kaivoa ei saa kerralla tyhjentää.

– Hienosäätövaihe tulee ajankohtaiseksi kirjan viimeisissä versioissa. Se on yleensä puuduttavin vaihe, mutta aivan välttämätön. Jossakin vaiheessa vähän oudompaa Saatuaan Tähtien suojatin painokuntoon Janne Ora hieman hämmentyi siitä, että tunne oli aika erilainen kuin esikoisromaanin jälkeen. – Helpottunut ja iloinen olin toki nytkin. Esikoisen valmistumiseen ja julkaisuun liittyvät lataukset olivat kuitenkin ihan eri luokkaa. Ora onkin jo pohtinut seuraavaa kirjaa. – Kirjoittaisin jossakin vaiheessa mielelläni myös vähän oudompaa, ehkä yliluonnolliseen vivahtavaa tekstiä, jossa läsnä oleva salattu todellisuus antaisi viitteitä itsestään. Lienee paljon sellaista, jonka olemassaolosta emme tiedä mitään, koska meillä ei ole vielä kykyä havaita sitä tai havaitsemme sen epätarkasti. Ehkä moni muukin kirjailija kurottaa kohti näitä elämän heikosti havaittuja kohtia.

J a nne O r a

• • •

Valmistunut Tampereen yliopistosta toimittajaksi Vapaa toimittaja, asuu Loviisan Valkossa Mielikirjailijoita mm. Paul Auster, Joseph Konrad, Herman Hesse, Ian McEwan, Haruki Murakami, Juha Seppälä

KU L T T UUR I P I SAR O I T A

Koonnut: Päivi Ahvonen

Luovat loviisalaiset ovat taas näyttäneet kyntensä. Nauttikaamme heidän tuotoksistaan.

Rakkaudesta historiallisiin sipuleihin Else ja Vesa Leivon esikoisteos Tulppaanitarhan lumo kuuluu jokaisen esteetikon kirjahyllyyn ja puutarhafriikin ahkeraan käyttöön. Kirjan loviisalaiset tekijät tunnetaan erityisesti historiallisten tulppaanien ja narsissien pioneereina. Else Leivo on Etelä-Ruotsista kotoisin oleva puutarhuri, Vesa Leivo historianopettaja. He pitävät puutarhatuotteisiin erikoistunutta Villiniitty-nettikauppaa ja ovat tuottaneet Helsinkiin Tulppaanien lumo -näyttelyitä. Kirjan inspiroiva kuvamateriaali on täynnä ennakkoluulottomia ideoita puutarharatkaisuihin ja käteviä vinkkejä sipulikasvien kasvattamiseen.

Muistatko tämän tytön? Mitä hänelle kuuluu nyt kolmen vuosikymmenen jälkeen? Valokuvaaja Aatos Åkerblomin 70-luvulla ottamassa valokuvassa Loviisaan muuttanut kymenlaaksolaistyttö katselee silmiensä edessä avautuvaa uutta ympäristöä avoimin ja uteliain silmin. Harald Birger Olausen on koonnut hänen ja 160 muun ihmisen kertomukset Loviisasta ja loviisalaisuudesta yksiin kansiin, molemmilla kotimaisilla kielillä. Minun Loviisani -kirjaa saa 20 euron hintaan muun muassa loviisalaisista kaupoista ja Laivasillalta.

Kommer du ihåg denna flicka? Hur mår hon nu, och vad gör hon efter tre decennier? På bilden, tagen av fotograf Aatos Åkerblom på 70-talet, finns en kymmenedalsflicka som flyttat till Lovisa. Hon tittar på sin nya omgivning med nyfikna och öppna ögon. Läs om det samt 160 andras berättelser om Lovisa och lovisabor i Harald Birger Olausens bok Mitt Lovisa. Boken är finsk- och svenskspråkig.

Tulppaanitarhan lumo on tiedontäyteinen opas. Siinä näkyy niin taideopintonsa suorittaneen puutarhurin estetiikan kaipuu kuin historianopettajan intohimo alaansa. Lukija palkitaan lopuksi jännittävällä retkellä tulppaanin alkujuurille ja tarinoilla historiallisista tulppaaneista ja kadonneista viktoriaanisista narsisseista. Else ja Vesa Leivon oma puutarha on avoinna kävijöille Loviisan Avoimet Puutarhat -tapahtumapäivänä 29.5. www.villiniitty.fi

Runohullut! Kerran kuukaudessa hotelli Degerbyhyn kokoontuu runonnälkäisiä loviisalaisia kuuntelemaan runoja laidasta laitaan. Runo Rauha Rakkaus -tapahtumassa on ulkopuolinen vieras kertomassa runoista ja lukemassa niitä ääneen. Paikallaolijat voivat myös esittää omia runojaan. Muun muassa Toini Tellervo Schroderus, Paula Saarela, Matti Mansikka, Ulla Ora, Kyllikki Mononen ja Viljo Savolainen muodostavat jo vakiokaartin, joka esittää runoja vanhoista klassikoista nykyrunoilijoihin. Ryhmä tekee myös yhteistä runoa esitettäväksi valtakunnallisessa runovideokilpailussa. www.runorauharakkaus.blogspot.com

Tehokaksikko iski jälleen Porvoolaisen Mari Savion ja loviisalaisen Kati Rapian uutuus Surrur – Tee oma Marimekkosi yhdistää huippudesignia ja yllättäviä ideoita. Kaava-arkillinen seeprahaalareita, silmäautoja, sohvaperunoita ja muuta hauskaa innoittaa tekemään itsekin. Selkeät ohjeet auttavat aloittelijaa, ja nopeat työt valmistuvat muutamassa minuutissa. Haasteellisimpien parissa voi viihtyä viikkojakin. Runsas kuvamaailma kutsuu sisään Suomen nimekkäimpien suunnittelijoiden työhuoneisiin ja koteihin. Surrur on ompelu- ja ohjekirja ja ennen kaikkea ehtymätön inspiraation lähde. www.surrur.com

KU L T T UUR I P I SAR O I T A

Sibelius musik ljuder på sensommaren Sibeliusdagarna i Lovisa, som är de 18:e i ordningen, arrangeras i år undantagsvis på sensommaren, närmare bestämt 25–27.8. Dagarna sammanfaller med ett annat populärt evenemang, nämligen Lovisa Historiska Hus. Arrangörerna hoppas att evenemangen ger varandra draghjälp. Sibeliusdagarnas konstnärliga ledare, Jan-Erik Gustafsson, har än en gång lyckats locka internationellt namnkunniga musiker till evenemanget. En del av biljettintäkterna går till skyddet av Östersjön, vilket innebär att du deltar i det viktiga arbetet genom att besöka Sibeliusdagarna. www.loviisansibeliuspaivat.fi, www.wwf.fi/itameri, loviisanwanhattalot.fi

Kuvatanssia lapsille to–pe 16.–17.6. klo 10–14.30 Puolipäiväleirillä meren äärellä lapset saavat tutustua kuva- ja tanssitaiteen maailmaan ilon ja elämysten kautta. Källan leirialueella pidettävälle kurssille voivat ilmoittautua 6–10-vuotiaat tytöt ja pojat. Mukaan lämmitettävä ruoka ja juotavaa sekä säänmukainen vaatetus.

Tapahtumakeskus Harjulla

Ohjaajina: kuvataideopettaja Kaisa Korpela ja tanssipedagogi Kati Kivilahti-Fagerudd Hinta: 60 e Ilmoittautuminen: Kaisa Korpelalle 10.6. mennessä puh. 040 7693 353 Järjestäjä: Loviisan Tanssiopisto ja Sirkuskoulu

Kom och upplev en fin koncert! Koncert med Irina Björklund för 3:dje gången på Sarfsalö söndagen den 7.8 kl. 18 på Ljungars, Sarfsalövägen 1164. Inträde 0–6 år avgiftsfria, 7–13 år 10 euro, 14 år och äldre 20 euro. För mera information kontakta Daniela Eriksson tel. 040 506 9439. Arr: Irina Björklund och Sarfsalö UF

Kuvataiteilija ja kuvanveistäjä Taisto Huttunen täyttää syksyllä kunniakkaat 70 vuotta. Taisto on Tuusulan Taiteiden Yön alullepanija ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja, joka on paneutunut monipuolises-

ti Loviisan taidekenttään. Hän on Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeen pitkäaikainen vaikuttaja ja perinnerakentaja henkeen ja vereen. Taiston töitä on esillä muun muassa Tuhannen Tuskan

Kahvilassa, Mariankatu www.liisantalo.fi

Onnea!

2c.

Funkkistyylinen lasinen talonsiipi Etelä-harjun kerrostaloalueella on ollut tyhjillään kauan. Nyt ikkunoiden taakse alkaa vihdoin tulla elämää. On syntynyt uusi Keskus – Centralen. ”Nimi juontaa juurensa isovanhempieni ravintolasta 1930-luvun Helsingissä. Paikka oli funkkistyylinen ja talon 'siivessä' kuten tämä meidänkin paikkamme”, kertoo yrittäjä Merja Saario. Keskus-Centralenissa on tilaa kahdessa kerroksessa ja sitä vuokrataan kokous-, juhla- ja koulutuskäyttöön korvausta vastaan. 8.–9. heinäkuuta Keskuksessa järjestetään Ruususaippuakurssi. Tapahtumakeskuksessa on myös tilauskeittiö, av-laitteet, piano ja esiintymiskoroke. Sinne on suunnitteilla maksuttomia yleishyödyllisiä tapahtumia, kuten taidenäyttelyitä. Keskus-Centralenia voi varata ruokailumahdollisuudella tai ilman. www.keskus-centralen.fi

Haastattelu: Seppo Iisalo Kuva: Päivi Ahvonen

Kuka? Markus p e r nth a le r , itävaltalainen arkkitehti, Loviisan uuden vesitornin, Free solon suunnittelija

Free solon ohella arkkitehdinurallesi mahtuu monia muita töitä. Mainitse muutama. – Olen suunnitellut Itävallassa kouluja ja sairaaloita, esimerkiksi Salzburgin kirurgisen sairaalan. Maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Graziin olen suunnitellut vanhaan teollisuuskiinteistöön konserttisalin, Helmut List Hallen, ja kaupungin keskustaan yhdistetyn asuin- ja toimistotalo Rondon. Grazin lentokentän lennonjohtotorni ja Wienin voimalaitoksen Kraftwerk Arsenal ovat myös suunnittelemiani. Miten kiinnostuit Loviisan vesitornin suunnittelusta? – Myllyharjun topografinen sijainti oli yksi keskeinen tekijä. Myös vesitornin huomattava korkeus, lähes 40 metriä, antaa

mahdollisuudet tehdä siitä uusi kiinnostava maamerkki Loviisalle, erityisesti Loviisanlahdelta päin katsottuna. Mikä tekee Free Solosta arkkitehtonisesti kiehtovan? – Kiehtova on erityisesti rakennuksen geometria ja sen dynaaminen ulkokuori sekä kauniit sisätilat. Maisemasuunnitelmallisesti haastavaa on harjua myötäilevän ulkoilureitin kytkeytyminen vesitorniin. Tie kulkee vesitornin ison kaaren alta muodostaen tärkeän osan kokonaiskonseptista.

mahdollistaa käytännöllisen ja kustannustehokkaan toteutuksen. Myös tilaratkaisujen kehittäminen on vaativa työ, koska vesitorni tarjoaa erilaisia käyttömahdollisuuksia, jotka tuovat rakennukselle lisäarvoa ja tekevät siitä kiinnostavan matkailukohteen. Millaisena näet valmiin vesitornin? – Uskon, että Free solosta tulee maisemallisesti ja arkkitehtonisesti onnistunut ja loviisalaisia hyvin palveleva ylävesisäiliö. Samalla toivon, että se elävöittää kaupunkia ja siitä saadaan uusi, ahkerasti käytetty ihmisten kohtaamispaikka.

Mikä on ollut vaikeinta Free solon suunnittelutyössä? – Haastavinta on ollut rakennuksen geometrian yksinkertaistaminen niin, että se

i k t e r o p o M

Loviisassa

Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Eeva Kangas

Loviisa on maaseudun suurkaupunki, jossa hoidetaan tulevaisuudessa myös pääkaupungin maaseutupalvelut. Tiesitkö, että Loviisan kaupungin alueella on yli 15 000 hehtaaria peltoa? >>

Solifer Export

Vuosimalli 1963, Moottori 49 cm3 Solifer Express M36, Teho 1,5 hv 4300 k/min, Rengaskoko 23” – 2,25, Paino n. 50 kg

Loviisassa on tällä hetkellä noin 340 EU-tukea saavaa maatilaa. Niiden keskipinta-ala on noin 47,7 hehtaaria. Tilojen määrä vaihtelee jatkuvasti, sillä niitä yhdistyy, poistuu ja tulee lisää. Näiden lisäksi kaupungin alueella on joitakin niin sanottuja passiivisia tiloja, jotka eivät saa EU-tukea. Viljelykäytössä on 15 053 hehtaaria maata. Tähän kuuluvat myös niityt, nurmet ja luonnonhoitopellot. Maitotiloja Loviisassa on noin 20. Nautakarjaa kasvatetaan noin kymmenellä tilalla, sika- ja lammastiloja on vain muutamia. Kananmunantuottajia Loviisasta löytyy yksi, hevostaloustiloja noin kymmenen. Viljelytiloja kaupungin alueella on vuoden 2010 tiedon mukaan 228. Suurin osa näistä on viljanviljelijöitä, mutta joukosta löytyy jokunen perunan-, puutarhakasvien ja kasvihuoneviljelijä. Eniten viljellään kevätvehnää, seuraavina kärkikolmikossa ovat kaura ja rypsi. On vaikeaa arvioida, kuinka moni saa elantonsa maataloudesta. Monella tilallisella on jokin muukin työ, ja isot tilat työllistävät useampia henkilöitä. Keskimäärin tilat ovat melko suuria, esimerkik-

Solifer Export

Vuosimalli 1968, Moottori 48 cm3 Anker F-38, Teho 1,5 hv, Rengaskoko 21” – 2,75, Paino n. 50 kg

Piaggio Ape 50

Vuosimalli 1999, Moottori 49.8 cm3,

Teho 3 hv 5,500 k/min, Rengaskoko 10” – 100/90, Paino n. 400 kg

si pohjoisempaan Suomeen verrattuna. Erilaisia EU:n myöntämä maaseututukia on valtavasti. Tilatuki, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki ovat näistä suurimmat. Yhteensä vuonna 2010 alueelle maksettiin tilatukia, peltokasvien tukia sekä eläintukia noin yhdeksän miljoonaa euroa. Suunnitteilla olevan lakimuutoksen myötä Loviisasta ollaan tekemässä niin sanottua isäntäkuntaa, joka huolehtisi yli tuhannen uusmaalaisen maatilan tukihakemusten käsittelystä ja neuvonnasta. Alueeseen kuuluisivat Loviisan, Lapinjärven, Porvoon, Sipoon, Vantaan ja Helsingin EU-tukitilat. Loviisan kaupungin maaseutuyksikkö huolehtii jo nyt lomituspalveluista aina Nurmijärvelle saakka. Alue käsittää 16 kuntaa. Entisessä Liljendalin kuntatoimistossa sijaitseva lomituspalveluiden yksikkö työllistää yli 50 maatalouslomittajaa. Loviisan kaupungilla on talousmetsää noin 2500 hehtaaria. Metsissä ja pelloilla asustaa moninainen luonnoneläinten ja -kasvien kanta. Alueen luonto on hyvin monipuolinen. Peltoa, metsää ja maalaismaisemaa Loviisassa siis riittää. Me tutustuimme maaseutuun pappamopoilla. Hyppää sinäkin kyytiin! •

Hopomjärven rannalla. Takana 37 hikistä ajokilometriä, 2 puhjennutta rengasta ja 1200 ötökkää hampaitten välissä.

Uuden sukupolven energiaa

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien el채m채채. www.fortum.com

a r j en

s a n k a r it

Teksti: Reija Kokkola Kuva: Arto Wiikari

Gy?

Gyn ”eftiksessä” jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi.Täällä vietetään turvallista iltapäivää ja puhutaan kaiken maailman asioista, jotka ovat lapsille tärkeitä.

ello on juuri kivunnut yli puolen päivän, kun Loviisan ruotsinkielisen seurakunnan tilojen eteiseen alkaa tupsahdella ala-asteikäisiä, joiden koulupäivä on juuri päättynyt. Vastassa on tuttu ja turvallinen aikuinen, Gunne-May eli Gy? Kaustell. Gy? Kirjoitettuna juuri näin, kysymysmerkillä. Se on hänelle tärkeä henkilötunnus. – Oletko jo parantunut flunssasta? Laita kintaat patterille kuivumaan ja ota ulkohousut pois. Miten päivä on mennyt? Gy huomaa jokaisen pienen tulijan. Hän on aidosti läsnä. Moni lapsista kertookin heti jotain tärkeää päiväänsä liittyvää. Jotkut menevät hakemaan voileipää ja mehua keittiöstä. Ryhmän koko vaihtelee paljon. Kun flunssa kaataa koululaisia petiin, saattaa Gyn huomaan tulla vain kymmenen vipeltäjää kolmenkymmenen sijasta. Onneksi tilaa on.

– Me puhumme täällä kaikista asioista maan päällä. On iloja, on murheita. Ja ihan tavallisia lasten juttuja, jotka ovat heille tärkeitä. Myös minulle ne ovat tärkeitä, sillä lapsen täytyy saada tulla kuulluksi ja huomatuksi, Gy painottaa.

Koko kylä kasvattaa

Gy? on lapsille lämmin mummohahmo.

Sitten saapuu Robin, jonka pitäisi soittaa äidille. Gy on kerännyt vanhempien tiedot paperinippuun, josta äidin numerokin löytyy. Jokainen lapsi on arvokas

Leikkimistä ja keskustelua Lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen, joka kuuntelee ja keskustelee. José haluaa tänään jutella Japanin katastrofista. Koulussa siitä ei ole kuulemma puhuttu, mutta asia selvästi askarruttaa pohdiskeluun taipuvaista poikaa.

lisäksi hän on suorittanut kirkon lapsityönohjauksen erityisopinnot. – Koska iltapäivätoiminta on seurakunnan järjestämää, toimintaamme sävyttävät kirkon ihmisnäkemykset. Jokainen lapsi on arvokas ja jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja nähdyksi. Pyrimme opettamaan mikä on väärin ja mikä on oikein. Se on elämän perusta. Meillä on säännöt, joita myös noudatetaan. Näin kaikkien viihtyvyys on taattu, Gy pohtii.

Toimittuaan yli kaksikymmentä vuotta iltapäivätoiminnan vetäjänä Gy on tutustunut valtavaan määrään loviisalaislapsia. Lisäksi hän pitää aamunavauksia esikouluissa ja toimii perhekerhoissa ja äiti–lapsi-ryhmissä. Koulutukseltaan Gy on lastentarhanopettaja,

Gystä on mukavaa, että iltapäiväkerhon lapset pitävät häntä mummona. Ei omana mummona, mutta mummona kuitenkin. Joskus hän tuntee myös väsyvänsä, mutta tässä työssä ei voi lintsata eikä läsnäolo saa herpaantua. – Työ on fyysisesti raskasta, ja iän myötä palautuminen on hidastunut, mutta henkisesti lasten kanssa työskentely on antoisaa. Silti suru ja huoli ovat tuttuja tunteita. Olisi yhteiskunnallisestikin tärkeää, että lapset voivat hyvin. Silloin heistä tulee tasapainoisia nuoria ja aikuisia. Ilokseen Gy on huomannut, että Loviisassa toteutuu sanonta, jonka mukaan koko kylä kasvattaa lapset. – Täällä on paljon hyvää yhteisöllisyyttä. Nykyään lapset ja nuoret ovat avoimempia kuin aiemmin. •

Teksti: Noora Lintukangas

Släbi ry:n ensimmäinen kiipeilykurssi loviisalaisille nuorille alkaa 13.8.

Köyden varassa Ruotsinpyhtään Haukkakallio ja Huuhkajavuori kuuluvat maamme parhaisiin kiipeilykallioihin. Kiipeilyn harjoittelemiseksi Loviisaan tarvittaisiin myös sisäkiipeilyseinä.

Uusi matkailuvetonaula Markus Nyman toivoo, että Loviisassa nähtäisiin kokonaisuus. Sisäkiipeilyseinä toisi kaupunkiin seikkailuryhmiä, joille voisi tarjota muutakin kuin kiipeilyä tai laskeutumis-

Kuva: Släbi ry

uuhkajavuori ja Haukkakallio sijaitsevat lähekkäin ja muodostavat yli sadalla reitillään Suomen suurimman ulkokiipeilykeskuksen. – Kiipeilijöitä käy pääkaupunkiseudulta ja kauempaakin kuten Venäjältä ja Virosta, loviisalaisen kiipeilyseura Släbi ry:n puheenjohtaja Markus Nyman kertoo. Haukkakalliolle on tekeillä koulutuslinjasto, jolla voi opetella kiipeilemään, mutta kiipeilyn aloittaminen luonnonkalliolla on haastavaa. – Varsinainen koulutustoiminta ja systemaattinen opetus voidaan aloittaa, kun jonakin päivänä saamme Loviisaan sisäkiipeilypaikan, oli se sitten vesitornissa tai jossakin koulussa, Nyman sanoo. Harjulle rakennettavaa vesitornia suunniteltaessa on puhuttu sisäkiipeilyseinästä ja kahvilasta. Projektissa aktiivisesti mukana oleva Nyman on toiveikas. – Vesitornin kiipeilyseinä toisi uuden kuntolajin loviisalaisten ulottuville, kasvattaisi junioritoimintaa ja palvelisi yritysryhmiä.

Miksi et aloittaisi uutta harrastusta? Kiipeily on monipuolista kuntoilua.

ta vesitornista. Tähän voisi yhdistää monenlaisia aktiviteetteja, kuten soutamista, melomista tai maastopyöräilyä. Se toisi asiakkaita myös majoitus- ja ravintolapalveluille sekä mahdollistaisi kaupunkilaisille uuden kehittävän liikuntaharrastuksen. Loviisalle tämä toisi mainetta dynaamisena edelläkävijä-

nä, mutta myös matkailueuroja ja seikkailuyrittäjyyttä. • Lisää tietoa Haukkakallion ja Huuhkajavuoren kiipeilyreiteistä sekä kiipeilyseura Släbi ry:n toiminnasta osoitteessa www.slabi.net

Talo & Tupa r a k enn a , r e m ontoi ,

s i s u s t a

Sivut 3 5 – 5 2

Löylyissä sen salaisuus

Tunnelmasta öljylamppu tunnetaan

Mitä maksaa 1 500 litraa lämmitysöljyä

Öljylämmityksen vaihtoehdot

Kaukolämpöä, ole hyvä Helpot energiansäästövinkit Sadepäivän sisähommia

Remppalainaa saa pankista

Kun epäilet kosteusvauriota

Radonmittaus kannattaa

Löytyykö helmiä?

Kuva: Eeva Kangas

Talo & Tupa Testiryhm채: Tuomo Korpela, Jukka Salminen, Arto Wiikari Teksti: Seppo Iisalo, Jukka Salminen Kuvat: Arto Wiikari

v e r ta il u

Kolme äijää, kolme erilaista saunaa. Millaiset löylyt, millaiset fiilikset? Päätimme testata.

Löylyissä sen salaisuus 1

T u o m on s a u n a

Vanhan omakotitalon pihapiirissä sijaitseva, erilliseen tolpparunkoiseen rakennukseen tehty sauna on valmistunut 1990-luvulla. Tarkoituksena oli rakentaa tekniikaltaan yksinkertainen ja helposti ylläpidettävä mutta tunnelmallinen ja vanhaan pihapiiriin kauniisti istuva sauna, jossa saa hapekkaat löylyt. Kantovesi ja sähköttömyys sekä luonnolliset materiaalit olivat projektin peruspilareita. Testilöylyjen perusteella perinteisesti lattianrajassa kiukaan läheisyydessä oleva raitisilmanotto pelaa mainiosti. Löyly imaisee hapekasta ilmaa mukaansa ja on miellyttävän tuntuista. Huonontunut ilma menee kiukaan hormista ulos. Lauteiden kanssa samalta seinältä löytyvät vielä alhaalta sekä ylhäältä säädettävät venttiilit. Testiryhmän arviot: Hyvä yleistunnelma Mukavan syvä ylälaude Lauteet oikealla korkeudella, myös varpaat saavat löylyä Toimiva ilmanvaihto Mukavat löylyt Tunnelmallinen ja tarpeeksi tilava saunakammari Haittapuolena testiryhmä näki hieman vaivalloisen talvisaunomisen. Koska ylläpitolämmitystä ei ole, joutuu joulusaunaan päästäkseen lämmittämään hartaasti. ”Kaikkea ei voi saada yhtä aikaa”, testiryhmä kommentoi. >>

A r ton s a u n a

1950-luvun alussa valmistuneessa omakotitalossa oli alun perin puulämmitteinen sauna, jossa pukuhuone ja pesutupa. 1980-luvulla edellisten asukkaiden tekemässä remontissa puukiuas vaihdettiin sähkökiukaaseen, kuten siihen aikaan oli tapana. Samalla huonejakoa muutettiin alkuperäisestä. Näin tiloihin saatiin löylyhuoneen lisäksi erillinen pukuhuone ja suihkullinen pesuhuone. Remontin yhteydessä saunasta haluttiin tehdä normaalia ”fiinimpi”, jolloin laudetason alapuolinen osa seinistä kaakeloitiin. Tästä on se seuraus, että kaakelit hohkaavat kylmää löylyn ottajien takamuksiin. Ilmiö poistuu vasta, kun sauna on ollut pidempään päällä. Testiryhmän ar viot: Sähkösauna on vaivaton ja nopea lämmittää 1980-luvulla tehty remontti on muuttanut

Kellarisaunan tyypillinen pohjapiirros.

tunnelman kaupunkisaunamaiseksi Vanhalla kiukaan hormilla järjestetty ilmanvaihto on toimiva Lauteiden alla olevaa kaakeliratkaisua testiryhmä piti epäonnistuneena. Sauna on tarkoitus remontoida lähiaikoina, jolloin siitä pyritään saamaan nykyistä toimivampi. Myös puukiuas palautetaan kunniaan.

Sähkösauna antaa turhan äkkinäiset löylyt.

Hyvän saunan tunnusmerkit

•

Saunarakennus on oikein suunniteltu ja ympäristöön luontevasti sijoitettu

•

Saunassa on sopiva lämpötila ja riittävä kosteus

•

Saunassa on tehokkaasti toimiva ilmanvaihto

•

Saunan rakennusmateriaalit on oikein valittu

•

Rakennusratkaisut ovat toimivia ja hyviksi havaittuja

Tarvittaessa tehoja löytyy.

Jukan sauna

Jukka on itse rakentanut saunan vuosina 2010 ja 2011, tosin hirsikehikon veistämisessä oli ammattimies mukana pääveistäjänä ja neuvonantajana. Ajatuksena oli rakentaa 1940-luvulla valmistuneen puutalon pihapiiriin sopiva perinteinen piharakennus (varasto ja autotalli), jossa on hirsinen saunaosasto. Saunasta toivottiin tunnelmallista ja löylyistä pehmeitä. Saunakamari toimii tarvittaessa myös kesähuoneena. Edustalla on pieni virvoitteluterassi. Pohjapiirustuksessa, löylyhuoneen mittasuhteissa sekä ilmanvaihdon suunnittelussa on käytetty pohjana vanhoja piirustuksia ja olemassa olevia hyviksi havaittuja pihasaunoja. Itse ei yritetty keksiä yhtään mitään uutta. Moderniakin ajattelua silti saunasta löytyy, sillä betonilattiassa on lämmityskaapeli. Vesi tulee ja menee johtoa myöten, näin saunominen sujuu helposti myös talvella. Testiryhmän arviot: Hyvä yleistunnelma Lauteet oikealla korkeudella Toimiva ilmanvaihto Pehmeät löylyt Miinuspuolelle testiryhmä laski sen, että lämmitys aiheuttaa lisäkustannuksia vesi- ja sähkölaskuun.

Talo & Tupa

Vuoden keikka

Kolme erilaista saunaa 1 Tuom on sauna

Jukan saunan rakennustyöt alkoivat kesällä 2010. Aikaa vievään hirsikehikon veistämiseen päästiin elokuussa. Lisähaasteita projektille asetti se, että ulkorakennuksen muu osa – autotalli ja puuvarasto – on rankarakenteinen. Sauna saatiin käyttöön huhtikuun alussa 2011, mutta viimeistelytyöt jatkuivat vielä kesän alussa.

Saunatyyppi

Rankarakenteinen

Kellarisauna

Hirsirakenteinen

1994

1951, remontoitu 1980-luvulla

2011

Löylyhuoneen koko

10 m3

5 m3

15 m3

Pukuhuone

Erillinen saunakamari 5 m2 + alkovi

Erillinen 3,5 m2

Erillinen 10 m2

Sisäverhoilu

Tuppeensahattua haapalautaa

Paneelia, lauteiden alla kaakelia

Seinät hirttä Katto kuusipaneelia

Kiuas

Haapa

Kuusi

Jatkuvalämmitteinen käsityönä tehty puukiuas

Helo Design sähkökiuas

Jatkuvalämmitteinen Helo Ukkotonttu puukiuas

Kiuskivien määrä Kuva: Eeva Kangas

3 Juk an s au na

Valmistumisvuosi

Laudemateriaali

Kuvassa 200 vuotta vanhoja kierrätyshirsiä Jukan saunaan paikoilleen sovittamassa puuseppä ja hirsityömies Jussi Remonen.

2 A rton sauna

Lattia Piippu Vedensaanti Valaistus

55 kg

25 kg

65 kg

Betonia

Kaakelia Lattialämmitys

Betonia Lattialämmitys

Teräspiippu

–

Muurattu

Kannetaan sisään

Lämminvesihana

Lämminvesipata Juokseva vesi

Kynttilöillä

Sähkövalaistus

Kiukaan lasiluukku Myrskylyhty ikkunan ulkopuolella

Ei juhannussaunaa ilman itse tehtyä vihtaa Vihta tuo raikkaan ja hennon tuoksun saunaan. Sillä on mukava leppoisasti läpytellen rentouttaa lihaksia ja saada ihon verenkierto sekä aineenvaihdunta toimimaan.

Saunavihta tehdään rauduskoivusta. Vihdan sitominen 1. Koivun pienet oksat eli lehväkset taitetaan joko käsin tai puukon avulla.

2.Vasempaan käteen kerätään yhden vihdan tarvetta vastaava määrä 40–60 cm pitkiä oksia noin 10–15 kpl. 3. Parhaan siteen saa hieskoivun vesasta, joka

väännetään vitsakseksi. Siteen paksumpi pää työnnetään vihtakimpun tyven läpi sen keskeltä.

silmukalle.Viimeistele oksien päät puukolla. Lähde: Rakennan saunan, toim. Pekka Tommila,

4. Side kierretään pari kertaa vihdan tyven ympärille ja pujotetaan

Rakentajain Kustannus Oy 1985

Kuvitus: Jukka Salminen

Kuvat: Eeva Kangas

Talo & Tupa

Öljylampuissa on syvä, tunnelmallinen valo. Hajujen välttämiseksi kannattaa käyttää hyvälaatuista polttoainetta, lamppuöljyä tai valopetrolia.

Tunnelmasta öljylamppu tunnetaan

merikassa vuoden 1850 tienoilla kehitetyt paloöljylamput levisivät Suomen kaupunkeihin 1860-luvulla. Maaseudulla öljylamput saatiin käyttöön kuitenkin vasta 1900-luvun alussa, mutta sen jälkeen ne pysyivät siellä vuosikymmeniä yleisenä valonlähteenä. Sauna- ja navettavalaisimena säilyi pitkään pieni peltinen öljylamppu, tuiju. Öljylamput toivat valoa pidempään kuin entiset kynttilävalaisimet, joten öljyvalaisinaikaan siirtyminen merkitsi huomattavaa harppausta valaisinhistoriassa. Liekkiä suojasi lasikupu. Kattovalaisimet oli varustettu hissilaitteella, jonka avulla öljysäiliö oli helppo täyttää. Tehokkaita ja kauniita • Öljylamput ovat valoteholtaan paljon tehokkaampia kuin kynttilät, lämpötehoakin

löytyy 150–750 W. • Sähkökatkon aikana öljylampuista on käytännöllistäkin hyötyä, kun ei tarvitse hortoilla pimeässä. • Paloturvallisuudesta on aina huolehdittava. Öljylamppua ei saa jättää palamaan ilman valvontaa, eikä lamppua saa sijoittaa liian lähelle kattoa. Jos ei käytetä lämpökilpeä, minimietäisyys on 120 cm. • Säiliöllisten öljylamppujen paloaika on useita tunteja. • Varalaseja ja -sydämiä sekä muita tarvikkeita on vaihtelevasti Loviisassa Suolatorin kirppiksellä. Kattavampi valikoima löytyy Porvoosta Vanhasta Rautakaupasta. • Internetistä saa runsaasti tietoa ja ohjeita. Hyvä uusien ja kunnostettavien lamppujen ja varaosien kauppa: www.oljylamppu.net Ilman valoakin öljylamput ovat kauniita esineitä.

Vertailu ja teksti: Seppo Iisalo, Sini Korhonen

v e r t a il u

Mitä maksaa 1500 litraa lämmitysöljyä? Viiden öljyntoimittajan vertailussa kaikkien litrahinta nousi yli euron. Edullisin lämmitysöljyn toimittaja löytyi Pukaron Levähdyspisteeltä. Pukaron tarjous. Kaikille öljyntoimittajille käy, että laskun maksaa erissä, mutta silloin litrahinta nousee jonkin verran. Kolmessa erässä maksettuna 1 500 litralle tulee hintaa parikymppiä lisää toimittajasta riippuen. Shell perii erissä maksettaessa vielä 5 euroa ylimääräistä per lasku. Kysely tehtiin 4.5.2011.

Kuva: Jukka Salminen

Öljyntoimittajan kilpailuttaminen käy helposti puhelimitse tai netissä. Pienellä vaivalla voi säästää kymmeniä euroja. Me kysyimme, mitä maksaa 1 500 litraa tavallista kesälaatuista lämmitysöljyä Loviisaan toimitettuna. Edullisimman tarjouksen antoi Pukaron Levähdyspiste, joka pyysi toimituksesta 1 575 euroa. Kalleinta öljyä möi Teboil. Sen hinta oli 1 625 euroa, eli 50 euroa enemmän kuin

Lämmitysöljyn toimittajat

Milloin ja miten?

Neste Oil, puh. 0800 1 9000, www.neste.fi Pukaron levähdyspiste, puh. 0400 123 766, www.pukaronparoni.fi

• Ennen vanhaan öljysäiliö kannatti täyttää lämmityskauden ulkopuolella kesällä, mutta nykymaailmassa sekään totuus ei välttämättä päde. • Tilaamalla öljyn pienemmissä erissä välttää suurimmat riskit hintapiikeistä. • Älä päästä öljysäiliötä tyhjenemään. Silloin et voi valita täyttöajankohtaa.

Shell, puh. 0800 1 9292, www.lampopuisto.fi St1, puh. 0800 166 266, www.st1.fi Teboil, puh. 0800 183 300, www.teboil.fi

c/litra

120 Lämmitysöljyn toimittaja

Litrahinta

Hinta 1500 l

Hinta 1500 3:ssa erässä

Pukaron levähdyspiste

1,050 €

1 575 €

1 590 €

Neste Oil

1,058 €

1 587 €

1 610 €

St1

1,060 €

1 590 €

1 609 €

Shell

1,070 €

1 605 €

1 620 €

Teboil

1,084 €

1 625 €

1 644 €

Yhden litran hintaerot vaikuttavat ensi silmäyksellä pieniltä, mutta mitä enemmän öljyä tilaa, sitä suuremmaksi hintahaitari kasvaa.

100 80 60 40 20

2009

2010

2011

Lämmitysöljyn hinta noussut roimasti Kesällä 2009 lämmitysöljy maksoi alle 60 senttiä litralta. Sen jälkeen hinta on noussut tasaisen tappavaan tahtiin.Vuoden 2011 alussa litrahinta kohosi jo yli maagisen euron. Lähde: Öljyalan keskusliitto, kuluttajahintaseuranta

Talo & Tupa

Öljylämmityksen vaihtoehdot Loviisassa noin joka neljäs omakotitalo lämpiää öljyllä. Kun öljyn hinta on pilvissä, moni miettii muita vaihtoehtoja. Tarjolla on maalämpöä, kaukolämpöä ja pellettijärjestelmiä. Sähkölämmitys on edullinen investointi, mutta silloin lämpö on kallista.

Maalämpö + Uusiutuvaa, halpaa energiaa + Helppo käyttää – Kallis investointi Kaksi kolmasosaa maalämpöpumpun energiasta tulee maasta ja yksi kolmasosa pumpun käyttämästä sähköstä. Maalämpö on sitä kannattavampaa, mitä suuremmasta talosta on kyse ja mitä enemmän energiaa kuluu.

Kaukolämpö + Huoleton vaihtoehto + Laitteisto mahtuu pieneen tilaan – Kaukolämmön käyttöhinta vaihtelee Kun putket kulkevat valmiiksi läheltä, kaukolämpö voi olla järkeva vaihtoehto öljystä luopuvalle. Se on hyvin huoleton lämmitysmuoto.

Pellettikattila + Ekologinen lämmitysmuoto + Edullinen polttoaine – Vaatii kattilahuoneen ja ison varaston Pelletti toimii samalla periaatteella kuin öljylämmitys. Sopii parhaiten pellepelottomalle, joka on kiinnostunut lämmityksestä, seuraa mielellään polttimen toimintaa ja haluaa jopa itse kehittää laitteita.

Kaukolämpöä, ole hyvä

Kaukolämpöliittymiä on tasaisesti ympäri

Mitä pienempi talo, sitä pienempi kulutus ja sitä pidempi investoinnin takaisinmaksuaika.

Loviisan kantakaupunkia, Rauhalassa ja Määrlahdessa. Valkossa on erillinen verkko.

L o v ii s a n k e s k u s t a n k a u k olä m p ö v e r k k o

Loviisan kaukolämpöverkko on viimeksi laajentunut Rauhalaan, Tullisillan alueelle ja historialliseen alakaupunkiin sekä Valkoon, jossa on toistaiseksi erillinen verkko. Lähivuosina rakennettava uusi Harmaakallion asuinalue ja mahdollinen yhdysjohto Valkoon ovat tulevaisuuden suuria verkkoinvestointeja.

myllyharju Loviisanlahti

harmaakallio

Miten omakoti- tai rivitaloasukkaan pitää toimia, jos kaukolämpöön liittyminen kiinnostaa? – Silloin kannattaa ottaa yhteys suoraan meihin. Ennakkoon voi myös kysellä naapureilta, löytyykö muitakin halukkaita, opastaa Porvoon Energian kaukolämpöpäällikkö Ari Raunio. Yhteydenoton jälkeen energiayhtiö selvittää tarkemmin, miten lähellä kiinteistö sijaitsee rakennetusta verkosta. – Jos se on lähellä, esimerkiksi 20–50 metrin etäisyydellä, niin liittyminen on yleensä mahdollista. Jos taas matkaa on satakunta metriä ja vain yksi pientalo on liittymässä, kustannukset nousevat herkästi liian korkeiksi. Myös se, rakennetaanko yhteys hiekkatien varteen vai mukulakivikadun alle, vaikuttaa, Raunio sanoo. Mitä lysti maksaa? – Porvoon Energialla kaukolämmön liittymismaksu on 3 200 euroa. Hintaan sisälty-

vät kaivuutyöt sekä putken rakentaminen rakennuksen tekniseen tilaan tai kattilahuoneeseen. Putken reitti sovitaan aina yhdessä kiinteistön omistajan kanssa. Liittyjän tilaama ulkopuolinen lv-urakoitsija poistaa vanhan öljykattilan ja asentaa tilalle lämmönvaihtimen. LVI-työn hinta riippuu työmäärästä ja urakoitsijasta. Loviisassa hinnat vaihtelevat 4 000 ja 5 000 euron välissä. – Porvoon Energia tarkistaa urakoitsijan sopivuuden. Meillä on oikeastaan siihen velvollisuus, Raunio korostaa. Motiva suosittelee Kaukolämmitys kannattaa ottaa yhdeksi vertailtavaksi lämmitystavaksi aina, jos sitä on saatavilla. Energia-alan puolueettoman asiantuntijan Motivan mukaan kaukolämpöenergian hinta on yleensä hyvin kilpailukykyinen, joskin hinta vaihtelee jonkin verran paikkakunnittain. Loviisan hinta on valtakunnallisessa vertailussa alle keskitason. •

Ve r k on p it u u s yli 2 5 k m

Vuoden 2010 lopussa Loviisassa oli 234 kaukolämpöasiakasta, joista • pientaloja 89 • rivi- ja kerrostaloja 88 • liike-, teollisuus, toimisto-, kouluym. rakennuksia 57 Verkon kokonaispituus on 25,6 kilometriä. Loviisassa toimii yksi hakelaitos ja kolme öljylämpökeskusta. Bioenergian osuus kaukolämpötuotannosta on noin 70 prosenttia.

Lisätietoja: www.porvoonenergia.fi

Helpot energiansäästövinkit Jos haluat ensi talvena säästää tukun rutikuivia euroja, hyödynnä energiansäästövinkit. I k k u n at

O v et

I l m a lä m p ö p u m p p u

Vanhassa talossa jo paksut verhot estävät vetoa ja blokkaavat tehokkaasti kylmän hohkausta ikkunalasista. Nykyaikaisilla kumi- tai todella ohueksi painuvilla silikonitiivisteillä ikkunat saa erittäin tiiviiksi. Myös perinteinen sisäikkunoiden tilkitseminen sekä paperoiminen tuottaa tiivistä tulosta. Muista nyrkkisääntö: sisempi ikkuna kokonaan ilmatiiviiksi, ulomman ikkunan puitteen tiivisteeseen jätetään tuuletusaukot.

Jo parin millin rako oven ja karmin välissä päästää sisälle yhtä paljon kylmää ilmaa kuin poraisi seinään banaanin mentävän aukon! Yllättävän hyvän lisäeristyksen ulko-ovelle antaa paksu täkki, matto tai villakangasverho oven sisäpuolella. Tiivisteenä voi käyttää joko hyvälaatuista kumitiivistettä tai villanauhaa. Parhaan tuloksen saa rakentamalla tuulikaapin tai tuplaovet ulko-oveen.

Viime vuosien hittituote ilmalämpöpumppu voi säästää jopa puolet lämmitysenergiasta eli 25 prosenttia sähkölämmittäjän koko sähkölaskusta.Toisaalta huono asennus ja huolimaton käyttö voivat nostaa sähkölaskua. Tärkeintä on se, että sisäyksikön lämpö leviää tasaisesti ja mahdollisimman laajasti ympäri rakennusta. Varo helppoheikkejä! Varmista Turvatekniikan keskuksen sivuilta www.tukes.fi asennusliikkeen pätevyys.

Helpoin tapa leikata lämmitystarvetta on alentaa sisälämpötilaa. Usein suositellaan 21 astetta. Ainakin sellaiset tilat, joissa ei oleskella, kannattaa viilentää talvisin. Lisätietoja: www.motiva.fi, www.toukotalkoot.info

Opas energiatehokkaaseen asumiseen Pieni suuri energiakirja on ensimmäinen suomenkielinen johdatus järkevään energiankäyttöön kotona. Opas kertoo havainnollisesti, miten sähköä ja lämpöä voi säästää ja käyttää tehokkaasti. Pikkukaupungin Talo & tupa -liitteen energiansäästövinkeissä on hyödynnetty oppaan tietoja. Jussi Laitinen, Pieni suuri energiakirja, Into Kustannus Oy, 2010

Teksti: Jukka Salminen Kuvat: Eeva Kangas

rittää seinän korkeus sekä tapetin kuvion korkeus eli raportti. Tähän lisätään vielä muutama sentti työvaraksi. Kannattaa tehdä mallivuota, jonka perusteella muut vuodat leikataan. L ii s te r ö inti

Sadepäivän sisähommia

Tapetointi Tapetoiminen sopii melkein jokaiselle. Kaikki ei kuitenkaan välttämättä suju ihan niin rattoisasti kuin Strömsössä. Tapettirullat ovat noin 10 metriä pitkiä, leveys vaihtelee 50 senttimetrin molemmin puolin. Tapetin kuvion mitta lisätään huoneen korkeuteen. Varsinkin perinteiset paperitapetit ovat arvokkaita. Siksi menekin laskemiseen kannattaa käyttää hiukan aikaa. Jos myöhemmin joudut hankkimaan samaa tapettia lisää, uuden rullan väri ei välttämättä täsmää.

V a l m i s tel u t

Leveitä ovi-, lattia- tai ikkunalistoja ei ole perinteisesti irrotettu, vaan seinäpaperin reunat on käännetty listojen sivuille. Tapetin leikkaamista ja liisteröintiä varten tarvitaan liisteröintipöytä. Edullinen pahvipöytä ajaa asiansa pienessä projektissa, mutta useamman huoneen tapetointiurakassa kannattaa panostaa tukevampaan alumiiniseen tai puiseen versioon. L ii s te r in s e k oitta m inen

Liisteri sekoitetaan pari tuntia ennen tapetin liisteröintiin ryhtymistä. Perinteisesti paperitapeteille on käytetty tärkkelysliisteriä, joka ei sisällä muoviaineita. T a p etti v u otien lei k k a a m inen

Tapettirullat leikataan vuodiksi. Muutama rulla kerrallaan on sopiva määrä. Vuodan mitan mää-

Vuodat pidetään tapetointipöydän taaimmaisella reunalla, liisteröitävä kappale otetaan etureunalle.Tällöin vuodat peittävät koko pöydän eikä liisteri tahri. Muista levittää liisteriä riittävästi. Kiinnitä erityistä huomiota reunoihin sekä kulmiin. Liisteröity vuota taitellaan vettymään. Vettymisaika riippuu tapettityypistä (heti valmiista viiteentoista minuuttiin). Liisteröi neljä vuotaa kerrallaan vettymään. Kiinnity s s einälle

Varmista tapetin ohjeista, laitetaanko saumat puskuun vai limittäin. Aloita tapetoiminen ikkunan vierestä tai nurkasta valosta poispäin. Ensimmäinen vuota sihdataan luotisuoraan, näin muut vuodat saadaan myös luotiin. Tapetti harjataan ja saumat naputellaan huolellisesti kiinni. N u r k a n t a p etoi m inen

Vanhoissa taloissa huoneiden nurkat ovat harvoin suoria, joten niihin ei pidä luottaa. Nurkkaan tultaessa vuota kavennetaan niin, että taite menee muutaman sentin toiselle seinälle. Uudella seinällä jatketaan yli jääneellä tapettikaistaleella. Vii m ei s tely

Ylimääräiset ylä- ja alapäädyt leikataan liisterin ollessa vielä hieman kosteaa.Tässäkin neljä vuotaa kerrallaan on hyväksi havaittu määrä. Käytitpä katkoterää tai tapettiveistä, huolehdi, että se on aina huipputerässä. Tylsä veitsi saattaa repiä rumasti hiukan kosteaa tapettia. Maltti on valttia! Jo pieni harjoittelu tekee tapetointityössä ihmeitä. Pienistä rutuista ei kannata heti masentua. Ne oikenevat itsestään tai unohtuvat yllättävän nopeasti.

Talo & Tupa Vertailu ja teksti: Seppo Iisalo Kuvitus: Sanna Nylén

Remppalainaa saa pankista Harvalla on varaa asuntonsa remonttiin ilman lainaa. Onneksi pankkiin ei enää tarvitse kävellä nöyrin mielin ja hattu kourassa. Energiaremontti voi olla peruste edulliseen korkoon. Kysyimme neljältä loviisalaispankilta, millä ehdoilla ne myöntävät 20 000 euron remonttilainan asiakkaalle, jolla ei ole maksuhäiriömerkintöjä ja jonka raha-asiat ovat muutoinkin kunnossa. Aktian, Nordean, Itä-Uudenmaan Osuuspankin ja Sampopankin lainatarjoukset osoittautuivat kutakuinkin yhtä houkutteleviksi.Vuoden euriboriin sidotun remonttilainan todellinen vuosikorko keikkuu tällä hetkellä 3,5 prosentin molemmin puolin. Aktia tarjosi vertailuumme erityistä ympäristölainaa energiatehokkuuden parantamiseksi. Sen marginaali (= pankin oma kate lainasta) on tavallista lainaa hieman alhaisempi. Viiden vuoden maksuajalla 20 000 euron remonttilainan kuukausieräksi tulee reilut 350 euroa, jos korko pysyy nykyisellä tasolla. • Loviisan konttoreiden yhteystiedot Aktia, Brandensteininkatu 11, puh. 010 247 5600, www.aktia.fi Nordea, Kuningattarenkatu 15, puh. 0200 3000, www.nordea.fi Itä-Uudenmaan Osuuspankki, Aleksanterinkatu 8, puh. 019 517 800, www.op.fi Sampopankki, Kuningattarenkatu 18, puh. 010 546 0590, www.sampopankki.fi

v e r ta il u

20 000 euron remonttilaina loviisalaispankista, takaisinmaksuaika 5 vuotta Toimitusmaksut lainaa otettaessa

Nordea

Itä-Uudenmaan Osuuspankki

Sampopankki

150 €

175 €

Euribor 12

0,70 %

0,80 %

Viitekorko

Euribor 12

Pankin marginaali

0,50 %

Todellinen vuosikorko

3,26 %

3,50 %

3,40 %

3,58 %

Kuukausierä

357 €

360 €

358 €

361 €

21 662 €

21 777 €

21 750 €

21 563 €

Maksettava kokonaissumma 1) 1)

Aktia 200 €

Jos korko ei muutu.

Ympäristölaina energiatehokkuuden parantamiseksi.

Vastaajat: Peter Backman Aktia, Marina Willström Nordea, Thomas Salomaa Itä-Uudenmaan Osuuspankki, Leena Lindroos Sampopankki

Kurkista uuteen Aikaan. Valo, lämpö, kauneus ja helppous ovat asioita, joista syntyy asumismukavuus ja sujuva arki. Nouda uusi Domus-kuvasto ja tutustu myös lämminhenkiseen Aika-keittiöön, jossa kohtaavat menneen ajan tunnelma ja nykyajan mausteet.

Meiltä myös ikkunat! 46

Varaa suunnitteluaika, saat lahjaksi lehtitilauksen.

UUSITTU:

Domus Centerit Kotka: Jumalniementie 7 Kalusteet puh. 0207 100 458 Ikkunat puh. 0207 100 379 Koria: Raidetie 2 A Puh. 0207 100 220 Porvoo: Ratsumestarinkatu 9 Puh. 0207 100 260

Kun epäilet kosteusvauriota Pintakosteusmittari on hajuaistin lisäksi kelpo apuväline kosteusvaurion tunnistamisessa. Mittaria pitää kuitenkin osata käyttää ja tulkita oikein. Muutoin voi saada melkein millaisia mittaustuloksia tahansa.

– Se, että kylpyhuoneen suihkua on ennen mittaustilannetta käytetty ahkerasti, näkyy kohonneina lukemina. Siksi laatoitettujen pesutilojen pintojen pitää antaa kuivua ennen mittausta vähintään kaksi vuorokautta, kertoo RKM-Kuivaustekniikka Oy:n aluepäällikkö, loviisalainen Keimo Ahokanto. Ahokanto opastaa aloittamaan mittauksen

kuivista alueista. – Näin saadaan ylös lukemat, joita voi verrata esimerkiksi roiskevesialueilta saatuihin arvoihin. Hälyttävät arvot ja vertailuarvot kirjataan sitten muistiin. Pesutilat on syytä mitata kokonaisuudessaan, erityisen huolellisesti vesipisteiden, wcistuinten, lattiakaivojen ja läpivientien ympärystät. Jos suinkin mahdollista, mittaus tulee suorittaa aina myös seinän toiselta puolelta, jotta varmistutaan siitä, onko kosteus rakenteissa vai ei. – Keittiössä myös kaappien ja sokkelilevyjen tarkastaminen on paikallaan. Kostean tai ummehtuneen hajun alkusyy on aina selvitettävä. Ammattilainen tekee kosteuskartoituksesta aina kirjallisen raportin toimenpide-ehdotuksineen. – Mittaustulosten tulkinta on melko vaikea oppia, joten se on turvallisinta jättää ammattilaiselle. •

Kellarimainen haju viittaa usein kasvustoihin.

Radonmittaus kannattaa Loviisassa Radon lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Ainoa keino vaaran selvittämiseksi on radonmittaus. Paras ajankohta radonmittauksen suorittamiseen on marraskuun alusta huhtikuun loppuun. Mittaukseen tarvittavan tulitikkuaskin kokoisen purkin voi tilata Säteilyturvakeskuksen nettisivuilta osoitteesta https://everest.stuk.fi/kauppa/ tai puhelimitse numeroista 09 759 88 497 ja 09 759 881. Purkki sijoitetaan alakertaan esimerkiksi olohuoneen kirjahyllyyn tai makuuhuoneeseen ja annetaan olla siinä kaksi kuukautta. Mittaustulokset ja toimenpidesuositukset saa Stukista noin kahden kuukauden kuluessa purkin palauttamisesta. Palvelu maksaa 43 euroa. Jos mittaustulos on yli sallitun rajan, Säteilyturvakeskus antaa kehotuksen ryhtyä korjaustoimenpiteisiin. Yleensä yksinkertaiset toimenpiteet, kuten ilmanvaihdon tarkistaminen ja läpivientien tiivistäminen, riittävät. Loviisan seudulla radonvaara on poikkeuksellisen suuri, joten mittaus kannattaa tehdä.

Uusi asuntokohde Loviisan keskustassa Asunto Oy Loviisan Aleksanteri. Ett nytt bostadsprojekt Bostads Ab Lovisa Alexander i Lovisa centrum.

Valmistuu 30.9.2011 Byggnaden färdigställs den 30.9.2011 Jäljellä huoneistot/Kvar lägenheter

2h+k+s 66,5 m2 3h+k+s 91,5 m2 4h+k+s 138 m2

3 kpl 1 kpl 1 kpl

2r+k+b 66,5 m2 3r+k+b 91,5 m2 4r+k+b 138 m2

3 st 1 st 1 st

Tiedustelut / Förfrågningar : Kalevi Ilonen 019-532 165, 0400-310 663

ARKKITEHTUURITOIMISTO

ILONEN - LAUTAMO KY

MARIANKATU 22 A 1 07900 LOVIISA puh. 019-532 165 gsm 0400-310 663 e-mail kalevi.ilonen@ilonen-lautamo.fi 47

loa n u t e ter v KotKaa uta K-ra

K-rauta on rakentajan, kunnostajan ja sisustajan erikoisliike. rahoituspalvelu

Meillä maksutavat ovat monipuoliset ja maksuaikataulut joustavat.

suunnittelupalvelu Meiltä saat apua esim. keittiön, pihan tai sisustuksen suunnitteluun.

Palvelemme: MA - PE 8 - 19 LA 9 - 16 p. 010 53 80010

puhelun hinta lanka- ja matkapuhelimesta 8,21snt/puh. + 11,90snt/min (sis. alv)

Meiltä saat kätevästi kaikki kodin ja pihapiirin rakentamiseen tai kunnostamiseen tarvittavat materiaalit sekä työvälineet. Asiantunteva palvelu suunnittelusta toteutukseen. Meiltä asennettuna mm. ikkunat, ovet, ilmalämpöpumput, vesikatot, kodinkoneet, wc-istuimet, altaat, hanat, uunit ja kiukaat. kuljetuspalvelu

Liikutamme isommatkin ostokset ripeästi ja kohtuullisella korvauksella. Sano vain, tuodaanko ovelle vai tontille.

peräkärryn lainaus

Ehkä kuljetat mieluiten itse? Kun sinulla on kärry alla, meiltä löytyy kärry sen perään.

asennuspalvelu

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Saat asennettuna mm. ikkunat, ovet, vesikatot, kodinkoneet, wc-istuimet, altaat, hanat, suihkukaapit, uunit ja kiukaat.

www.k-rauta.fi

T O T E U T T A A K A N S S A S I

Talo & Tupa

Uudesta vanhaan, vanhasta uutta Roseborgin liiteri StrĂśmforsin ruukissa myy kaikenlaisia perinteisiĂ¤ rakentamistarvikkeita, pintakĂ¤sittelyaineita, pellavaeristeitĂ¤, saranoita, heloja, koukkuja ja perinteisiĂ¤ ulkovalaisimia.VaraosaliiteristĂ¤ lĂśytyy kĂ¤ytettyjĂ¤ ikkunoita, ovia ja uunin luukkuja. Liiteri sijaitsee StrĂśmforsin kauniissa ruukkimiljĂśĂśssĂ¤ osoitteessa Ruukintie 10 G. Verkkokauppa: www.roseborg.fi

Kysy Panu Kailalta Loviisan kulttuuri- ja ympĂ¤ristĂśliike jĂ¤rjestĂ¤Ă¤ perinne- ja korjausrakentamisen klinikan lauantaina 27. elokuuta klo 11â&#x20AC;&#x201C;13.30 Loviisan raatihuoneen vanhassa valtuustosalissa torin laidalla. Klinikka auttaa vanhojen talojen kunnostajia tarjoamalla vastauksia avoimiin kysymyksiin. Vastaajana toimii valtakunnallinen taitaja Panu Kaila. Parhaiten voit varmistaa vastauksen omaan ongelmaasi lĂ¤hettĂ¤mĂ¤llĂ¤ kysymyksesi ennakolta osoitteeseen mervi.latikka@gmail.com

Apu lĂśytyy yritysrekisteristĂ¤ Tarvitsetko rakentamis- tai remonttipalveluita? EtsitkĂś rautakauppaa tai muuta liikettĂ¤, josta voit ostaa tyĂśkaluja, remontointitarvikkeita, maalia, lasia, puutavaraa? Vai haluatko vuokrata tyĂśkoneita? Loviisan ja LapinjĂ¤rven yhteinen yritysrekisteri osoitteessa www.loviisa.fi

Vakuuttaminen vaatii paikallistuntemusta LĂ¤hivakuutus Uusimaa

Brandensteininkatu 19, 07900 LOVIISA

Puh. 020 522 7640

Att fĂśrsĂ¤kra krĂ¤ver lokalkĂ¤nnedom LokalfĂśrsĂ¤kring Nyland

Brandensteinsgatan 19, 07900 LOVISA

Tel. 020 522 7640

www.lahivakuutus.fi

www.lokalforsakring.fi

shop.lponet.fi HI

RKKOKAU

Rakennustoimisto Erkki Rahkonen Oy 0400 490 507 Teemme töitä maalla ja merellä.

LÄ

2 500 elokuvaa • 9 000 000 musiikkikappaletta • 800 peliä • F-Secure tietoturva

KOSTEUSKARTOITUKSET, KUIVAUKSET JA DESINFIOINNIT Pääkaupunkiseudulla, Porvoossa ja Loviisassa

Puh. 040 707 4753

www.porvoonwanharautakauppa.fi H

KOISTI

leffa ja albumi ilmaiseksi! Kun rekisteröidyt shop.lponet.fi saat yhden leffan ja musiikkialbumin ilmaiseksi!

Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

puh. 040 5321 128 www.many.fi, markus.nystrom@many.fi VESIVAHINKOPÄIVYSTYS 24 H puh. 050 366 515 Puutarhatie 22 B, 01300 Vantaa

voita kannettava pc! Kaikkien 31.8.2011 mennessä lähiverkkokauppaan rekisteröityneiden kesken arvotaan kannettava tietokone! Rekisteröidy osoitteessa shop.lponet.fi.

LI ITERI

turvallista ostaa! Jos olet LPOnetin asiakas, veloitetaan ostoksesi turvallisesti ja kätevästi omalla liittymälaskullasi. Voit myös maksaa luottokortilla. Paikallinen palvelee paremmin - myymälässä ja lähiverkkokaupassa!

Työkalut, helat, tarvikkeet ja maalit vanhan kunnostamiseen

www.roseborg.fi Ruukintie 10G, 07970 Strömforsin Ruukki Myymälä Avoinna 31.5.–28.8.2011: ti-pe klo 10.00-17.00 la-su klo 10.00- 16.00

Myymälä, Kuningattarenk. 16, p. (019) 505 8400. Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13. www.lponet.fi

Saman katon alta lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö. Under samma tak värme, vatten, ventilation och el. LVIS

VVSEL

• myynti • huolto • asennus • suunnittelu 5. toukokuuta 2011 •torstaina öljypoltinhuolto ja -asennus • sähköasennus ja -myynti

• försäljning • service • istallation • planering • oljebrännarservice och installation • elinstallation och försäljning

OY LVIS-

-VVSEL AB

BORGÅ ELEKTRISKA AFFÄR PORVOON SÄHKÖLIIKE

Teollisuustie 24 Industrivägen Porvoo • Borgå Puh. (019) 529 6000 ma–pe 7–17 må–fre • la 9–13 lö Ota yhteys • Tag kontakt

Talo & Tupa Haastattelu: Seppo Iisalo

Loviisan talot ja tuvat

Löytyykö helmiä? Vastaajana Kenneth Hansson Itä-Uudenmaan Kiinteistövälityksestä. Paljonko Loviisassa on tällä hetkellä myynnissä omakotitaloja ja vapaa-ajan-asuntoja? – Omakotitaloja näyttää olevan myynnissä viitisenkymmentä. Vapaa-ajan asunnoiksi luettavia asuntoja on hieman vähemmän, noin kolmekymmentä. Miksi ei enempää mökkejä? – Se johtuu ainakin osittain siitä, että ranta-alueet ovat suurelta osin olleet Loviisan kaupungin omistuksessa ja kaupunkilaiset ovat voineet vuokrata tontteja. Mitä omakotitalot maksavat Loviisassa? – Toteutuneiden talokauppojen perusteella keskihinta on yleisesti 150 000–200 000 euroa. Myynti-ilmoituksissa hintapyynnöt saattavat olla paljon korkeammat, mutta toteutuneiden kauppojen hintataso on selvästi alhaisempi. Kiinteistöjen omistajilla ja joillakin kiinteistönvälittäjillä näyttää olevan turhan ruusuiset odotukset kauppahinnan suhteen. Hintapyynnöt ovat Loviisan seudulla vähän ryöstäytyneet. Entä kesämökkien hinnat? – Ne vaihtelevat paljon. Saaristossa hintataso on 100 000-300 000 euron välillä. Maaseudulla mökin saa jo 50 000–100 000 eurolla, tosin kalliimpiakin on myynnissä.Yleisesti voi sanoa, että va-

paa-ajan asunnot ovat pitäneet arvonsa erittäin hyvin. Kysyntä on ollut vakaata. Löytyykö Loviisan asuntomarkkinoilta todellisia helmiä? – Helmiä totta kai löytyy aina silloin tällöin. Tosin kauneus on aina katsojan silmissä, eli mikä jonkun mielestä on helmi, voi toisen mielestä olla kauhistus. Kaikki etsivät helmeä, mutta usein, kun sellainen löytyy, on se sitten varsin arvokas. Mitkä ovat vanhan talon ostajan pahimmat riskit? – Riskit eivät ole kovin suuret, sillä mahdolliset viat ovat tulleet esiin aikaisempien vuosikymmenten aikana. Ehkä pahin on talosieni. Muut virheet ovat yleensä korjattavissa, ja tämä kuuluukin omakotiasujan luontaisetuihin. Jos rakennuksessa on virhe, se pitää korjata niin, että asunto pysyy terveellisenä ja asumiskelpoisena. Miten voi välttää pettymyksen talokaupassa? – Parhaan lopputuloksen asuntokaupassa saa, kun luottaa itseensä, selvittää ostettavan kohteen mahdollisimman tarkasti sekä käyttää asiantuntijoina välikäsiä, joilla on vaadittava kokemus ja ammattitaito. Nykyään on myös tarjolla erilaisia vakuutuksia muun muassa piilevien virheiden varalta. Lisäksi laadukkaita kuntotarkastuksia tehdään jatkuvasti.

Kiinnostaako restaurointi ja rakennussuojelu Miten uusi rakennus pitäisi sopeuttaa olemassa olevaan ympäristöön? Millainen on säilynyt talo? Mitä silloin suojellaan, kun suojellaan? asiasta2 kokoaa samojen kansien väliin 66 asiantuntijan kirjoitukset restauroinnista ja rakennussuojelusta. Museoviraston ja Rakennustieto Oy:n yhdessä julkaisema opus sisältää sekä filosofista pohdintaa että käytännön tietoa korjaamisesta.

Kuningattarenkatu 30 07900 LOVIISA puh. 040 5458 062 maukemoller@luukku.com www.mauritzmoller.fi

VETÄÄKÖ? Meiltä ikkunoiden kunnostukset, eristyslasit ja terassilasitukset.

Kysy neuvoa, autamme mielellämme.

DRAR DET?

Reparation av fönster, isoleringslas och terassinglasningar. Be om råd, vi hjälper gärna!

Insinöörintie 1, 07900 Loviisa, 019 530 166, 040 5577 465 lasikissat@sulo.fi, www.lasikissat.fi

En jat te ki va rek lam byra loviisa. porvoo. graz. www.peakpress.net

Talo & Tupa

Hantverksskicklighet I den svenskspråkiga skolan Axxell i Kuggom, som ligger på en vacker ås, kan man studera dekorationsmålning, textilhantverk, möbelsnickeri, historiskt hantverk och träsnideri. Från och med september ordnar skolan dessutom kortare kurser som räcker några dagar. Det minsta antalet elever per kurs är sex och någon övre gräns finns inte. Vid behov arrangerar skolan tilläggskurser. – De kommande kurserna omfattar bland annat heminredning, renovering av gamla hus, fönsterrenovering och tillverkning av ekologiska färger, berättar kursplanerare Nina Welling. Den hemtrevliga miljön främjar kreativiteten och gör att eleverna trivs. Utrymmet

räcker till för alla. – Miljön är som gjord för oss. Vi fungerar som en stor familj för vilken trivseln är a och o, säger Kuggoms platschef Marina Åkermarck. Viljan att arbeta med sina egna händer genomsyrar elevkåren. Jurister, bankdirektörer, IT-proffs och lärare upplever det praktiska arbetet som stimulerande. Hantverksstudier under till exempel en tjänstledighet ger ett nytt perspektiv på det egna jobbet. Ibland leder studierna in på helt nya banor. Många pensionärer lockas av möjligheten att utveckla sina praktiska färdigheter. Marina Åkermarck har lagt märke till att alterneringslediga från bland annat vårdsektorn gärna söker sig till textillinjen. Dekorationsmålningen är en annan mycket populär linje. – Hantverksstudierna gör att man finner sig själv och utvecklas som människa. • www.axxell.fi

Piha & Puutarha k u o k i ,

Sivut

k a i v a ,

i s t u ta

53–63

Kasvilava

Poiketkaa pihalla!

Mustilan Arboretum

King Pete ja Marko Putkonen

Villa Ilennan pihalla

Puutarhan sisustusvinkkejä

Kesäkeittiö x 2

piha & puutarha Teksti: Päivi Ahvonen Tämän jutun kuvat on ottanut valokuvaaja Eeva Kangas omasta kasvilavakokeilustaan.

Kasvilava Kasvilava on hyvä ratkaisu etenkin, jos maaperä ei muuten ole otollinen kasvimaan perustamiselle. Eikä maata tarvitse myllertää omavaraisuuden toivossa.

ilkastunut keskustelu lähi- ja luomuruoasta sekä elintarvikkeiden puhtaudesta on innoittanut monia harrastajia perustamaan oman hyötypuutarhan. Itse istutettu ja omasta maasta nostettu peruna maistuu monin verroin herkullisemmalta kuin kaupan hyllystä haettu. Kasvilavan ei tarvitse olla valtava tuottaakseen kohtalaisen sadon. Herkullinen mangoldi, ilma- ja ruohosipuli, salaatti, porkkana ja punajuuret menestyvät mitä mainioimmin kasvilavalla, jota syömäkelpoiset salaattikukat koristavat värikkäästi. Lava pitää lämpöä avomaata paremmin, rikkaruohot eivät pääse lavalla rehottamaan estoitta ja etanoillakin on kovempi mahdoton työ kiivetä tuhotöihin. Puutarhan puuttuessa pienoiskasvilavan voi perustaa vaikka

”Kasvilava on helppo rakentaa itse. Alle suodatinkangas ja sitten lehtikomposti päälle. Ihan lopuksi tähän kasattiin kunnon multaa reilu kerros.”

parvekkeelle. Loviisa on pullollaan alan harrastajia, jotka auliisti jakavat tietämystään ja vinkkejään. Myös netin lukuisista puutarhablogeista saa käyttökelpoista tietoa. Ota selvää muiden kokemuksista, ettei käy kuten allekirjoittaneelle. Pyysin miestäni myllertämään maatilkun, heitin sinne summamutikassa siemeniä ja menin seuraavan kerran elokuun loppupuolella hakemaan satoa, jota siellä ei luonnollisesti ollut. Rikkaruohoja oli sitäkin enemmän – varsinainen wannabe gardener teoreettisella tasolla. Olen toivoton puutarhuri. Nykyään norkoilen ylituotannon toivossa ahkerien ystävien pihoilla. Saalis on lähiruokaa parhaasta päästä. •

Eeva oli ensikertalainen näissä puuhissa ja erityisen iloinen siitä, ettei hommassa kuulemma voi mikään mennä pieleen kunhan muistaa kastella lavaa.

”Minulle vaikein on itämisvaihe, mutta kun sen yli pääsee alkaa helpottaa. Salaatti kasvoi silmissä!”

Salaatti, tilli, yrtit, leikkopavut, mangoldi, herneet ja porkkana pääsivät Eevan kasvilavalle. Leikkopavuille veisteltiin tosin turhaan kepit – papu ei kiivennyt mihinkään.

Purple Dragon -porkkanat ovat makeampaakin makeampia. Ne ovat myös vekkulin näköisiä – mustia päältä ja oranssia sisältä. Eriväriset mangoldit ovat koristeellista ruokaa.

Kuva: Eeva Kangas

Loviisan keskustasta Kuggomiin päin mentäessä, Snyggiksentien suojasta löytyy Tallmo. Upealla pihalla on paitsi lampi myös kasvihuone, jossa kasvaa jopa viiniköynnöstä! Kahdentoista muun puutarhahullun joukossa myös Rainer Virtanen ja Mirja Kankaanpää avaavat upean pihansa yleisölle. Loviisan Avoimet puutarhat tapahtumaan osallistuvat pihat ovat jälleen avoinna yleisölle vielä kahtena sunnuntaina 5.6. ja 12.6. kello 12–16 Tutustu niihin myös netissä sivuilla www.avoimetpuutarhatloviisa.com

M a ngoldi p e s to 4 dl kevyesti ryöpättyjä mangoldin lehtiä Noin 1 dl oliiviöljyä Noin 1 dl cashewpähkinöitä 1/2 sitruunan mehu 1 valkosipulin kynsi 1 rkl hunajaa/agavesiirappia Suolaa Mustapippuria Sekoita tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella mangoldi, öljy, pähkinät, sitruunamehu, valkosipulin kynsi ja hunaja/siirappi tahnaksi. Lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Tarjoa pastakastikkeena tai leivän päällä. Jos mangoldia ei ole saatavilla, pinaatti on erinomainen korvike.

Oletko kyllästynyt turhaan taisteluun rikkaruohoja vastaan? Pistä vihannestarhasi laatikoihin, niin pääset vähemmällä. Rikkakasvien torjunta ja kitkeminen on helpompaa laatikko kerrallaan. Tarhan hoito on siistiä, sillä tällä vihannesmaalla työskennellessä ei tarvitse kontata polvet mullassa. Laatikoiden väliset käytävät voit päällystää esimerkiksi koristekivillä tai luonnonkivillä ja itse tehdyillä betonitiilillä, kuten tässä lapinjärveläisen Rile Norbergin puutarhassa.

En annorlunda trädgård Är du trött på den tröstlösa kampen mot ogräs? Plantera växterna i lådor så kommer du lindrigare undan. Det är betydligt lättare att bekämpa och rensa ogräs i en låda åt gången. Du behöver inte krypa på alla fyra, vilket gör trädgårdsskötseln både snyggare och bekvämare. Gångarna mellan lådorna kan bekläs med till exempel prydnadssten, natursten eller hemgjorda betongtegel så som i Rile Norbergs trädgård i Lappträsk.

Kuvat: Rile Norberg

Kuva: Susa Heiska

Poiketkaa pihalla!

Laatikkoleikkiä kasvimaalla

piha & puutarha Koonneet: Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Outi Norberg

Låt alla blommor blomma! Lovisaborna älskar tulpaner och hyser djupa känslor för rosor. Det nya evenemanget Rosornas charm, som arrangeras 8–10 juli i Lovisa, bjuder på rosenprakt i privata trädgårdar samt poesi, musik och konst på temat rosor. Vid sidan om rosenutställningarna lär professorer från S:t Petersburgs bildkonstakademi ut akvarellmålning med rosenmotiv. Stadsmuseet i Kommendanthuset bjuder på utställningen Rosor i bild och broderi. Rosorna besjungs i dikter på flera språk och kläs i toner av både solister och gemensam-

ma strupar i allsång. Rosorna uppmärksammas även vid konserten De vackraste bröllopsmarscherna. Rosens historia och rosenodlingen belyses vid expertföredrag och rosendoften förför på kurser i tillverkning av rosentvål. På matlagningskurserna får deltagarna lära sig hur man använder rosor och andra blommor i köket. Stadens kaféer och restauranger bjuder på mat och dryck med rosenfläkt. Barnen får träffa prinsessan Törnrosa i en sagopark som de själva dekorerat. Länge leve rosen! www.loviisanwanhattalot.fi

Kesäkuu.

Kuvat: Eeva Kangas

Atsaleojen huumaava tuoksu leijuu ilmassa ja kulkee tuulen mukana kauas metsän keskelle. Puun kokoisia alppiruusuja kohoaa taivaisiin epätodellisista paikoista keskeltä havumetsää. Pääset niitä todella lähelle ja voit vaikka puikkelehtia niiden alta. Mustilan Arboretumin luontopolkujen varrella on paljon erikoisia lajikkeita ja useimmissa myös hyvät kyltitykset. Monet puut ovat niin isoja ja erikoisia, että on vaikea kuvitella olevansa Suomessa. Vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Loviisan keskustasta kuutostien varrella sijaitsevan Mustilan Arboretumissa on myös taimitarha, viinitupa, vanha pihapiiri ja kahvila. www.mustila.com

piha & puutarha Teksti ja kuvat: Eeva Kangas

Vivaldi

King Pete

Lollypop

& Marko Putkonen

arvilahden vanhaa kansakoulua asustava oopperalaulaja, muusikko, näyttelijä ja ohjaaja Marko Putkonen innostui liljoista vuonna 1986 asuessaan Sveitsissä, missä niitä näki ihmisten puutarhoissa paljon. Hän pitää liljoista, koska eri lajikkeet kukkivat läpi kesän. 1980-luvulla Suomessa olivat tunnettuja vain tiikeri- ja ruskoliljat joten Marko Putkonen toi liljoja mukanaan Sveitsistä. – Puutarhassani on ainakin kolmekymmentä liljalajiketta, mutta saattaa olla paljon enemmänkin. King Pete -niminen lilja on lemmikkini. Se kukkii aina yhtä komeasti, vaikkakin on heikko lisääntymään, hän kertoo. Putkosen hyvinvoivien liljojen salaisuus on oikeassa maassa. Sen hän sekoittaa turpeesta, hevosen lannasta, kalkista, Biolanin lannoitteesta ja hiekasta. Syksyisin taiteilija järjestelee penkkejä uusiksi ja upottaa kädet multaan: – En tiedä, mistä tarve työntää kädet multaan oikein kumpuaa. Minähän olen täysiverinen stadin kundi, syntynyt Helsingin keskustassa. Sen täytyy kummuta jostain esi-isien ajoilta. Marko Putkosen Sveitsistä 25 vuotta sitten tuomat liljat ovat edelleen hengissä hänen puutarhassaan. •

Eri liljat käyttäytyvät eri lailla eri vuosina, ne saattavat jopa vaihtaa väriään. Jokin lajike kukkii oikein komeasti yhtenä kesänä, mutta seuraavana kesänä se ei nouse maasta ollenkaan. Tällöin sipuli tulee kaivaa maasta ylös, siirtää toiseen paikkaan, tuoreeseen maahan.

Fire King

Latvialainen erikoisuus

Citronella

Lady Killer Rekku-koira ja lajike nimeltä Tamara

King Pete

piha & puutarha Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Eeva Kangas

Anneli Sjöholm maalasi kesähuoneen seinät keltaisiksi ja katon siniseksi, jotta sinne saatiin paremmin valoa. Peili-ikkuna takaseinässä tuo tilan tuntua ja jatkuvuutta huoneeseen.

Avoimet puutarhat -kohde

Jopa 20 cm päivässä kasvavat kärhöt tarvitsevat tanakat rautakehikot tuekseen.

Villa Ilennan pihalla unohtaa itsensä

oviisassa armoitetun puutarhurin mainetta nauttiva Anneli Sjöholm muutti nykyiseen kotiinsa, vuonna 1863 rakennettuun taloon, neljä vuotta sitten. Siitä lähtien hän on hoitanut sen puutarhaa, joka oli tuolloin liiankin runsas ja hajanainen. – Karsin osan kasveista ja keräsin yksittäisiä plänttejä eli "kissanhautoja" yhtenäisiksi ryhmiksi, hän kertoo. Anneli Sjöholm innostui puutarhanhoidosta 80-luvulla tutustuttuaan Udo Drude -nimiseen radiopersoonaan, joka piti tuolloin suosittua radio-ohjelmaa nimeltään

"Trädgårdsradion". – Lempikukkiani ovat erilaiset kärhöt, joita pihallani on noin neljäkymmentä erilaista. Eri lajikkeet kukkivat pihalla läpi kesän, jopa lokakuulle saakka. Retkiltään Anneli Sjöholm on tuonut puutarhaansa kärhöjä muun muassa Latviasta ja Virosta. Hän suosittelee aloitteleville puutarhureille liittymistä erilaisiin puutarhakerhoihin, sillä niistä oppii alan saloja parhaiten. – Tärkeää puutarhan perustamisessa ja ylläpidossa on se, että tekee kasvivalinnat puutarhan maaperän mukaan. Havumetsän keskelle ei kannata lähteä tekemään ruusutar-

haa, eikä liian eksoottisia lajeja kannata puutarhaansa haalia. Puutarhakaupoissa myydään mitä vaan, mutta moni lajike ei kestä Suomen oloja, hän vinkkaa. Sjöholm suosittelee kotimaisia lajikkeita ja hyväksi havaittujen kasvien vaihdantaa muiden viherpeukaloiden kanssa. Tästä mahdollisuudesta hän nauttii Loviisan puutarhureiden kesken. •

piha & puutarha

Puutarhan sisustusvinkkejä Kuka sanoi, että sänky on vain nukkumista varten? Voihan siinä vaikka kasvattaa salaattia. Puutarhaa voi helposti piristää aivan arkisilla pienillä esineillä, kunhan vain katsoo ympärilleen uusin silmin. Kauneutta on kaikkialla.

Kesäkeittiö x 2 Itse tehtyä ja kierrätettyä Lomapuhteena alkanut kesäkeittiön rakennus toi Taina ja Håkan Hydénin takapihalle Haravankylään kaivattua suojaa sateelta ja paahteelta. Keittiön keskipisteinä ovat puretun navetan puutavarasta rakennettu mahtavan kokoinen ruokapöytä ja komea kynttelikkö.

Valon ja varjon leikkiä Vehreän puutarhan suojassa Pohjoisella Tullitiellä on Seija ja Pekka Hokkasen pieni kesäparatiisi. Itse tehdyssä kesäkeittiössä valmistuvat herkulliset ateriat, säällä kuin säällä. Punatiilistä muurattu kesäkeittiö on täynnä kekseliäitä pikku yksityiskohtia.

Pikkukaupunki-lehti etsii jatkossakin kauniita ulkokeittiöitä. Lähetä toimitukseen valokuva ja lyhyt kuvaus kesäkeittiöstäsi sekä omat yhteystietosi. Ehkä sinulta löytyy herkullinen resepti ja ystäväporukka kuvauksia varten? Etsimme herkullista aineistoa ensi kesän lehteen!

Teksti Päivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen

luotsisaaren

sylissä

Boistö on saaristoluonnon, merenkulkuperinteen ja käsityöläistaidon kohtauspaikka. Vanhin rakennus, nykyisen Luotsitalon luotsitupa, valmistui vuonna 1892. Korkealta paikalta on hyvä seurata sekä itään että länteen kulkevaa vilkasta laivaliikennettä. >>

Lisätietoja: www.boisto.fi

– Periaatteemme on ostaa kaikki ruoka hyväksi havaituilta lähituottajilta. Tuore ja ensiluokkainen raaka-aine on hyvän makuelämyksen perusedellytys, sanoo Boistön keittiömestari Erkki Ahonen.

uotsiasema oli jatkuvassa ympärivuotisessa käytössä aina 1930-luvun lopulle saakka. Niihin aikoihin saarelle rakennettiin tulenjohdon valvontatorni, joka on mielenkiintoinen sotahistoriallinen muistomerkki. Saaren merkitys luotsi- ja merivartiostotoiminnan kannalta väheni, kun läheinen Orrengrundin merivartiostoasema aloitti toimintansa 1950-luvun lopulla. Merivartiosto luovutti saaren Meripelastusseuran käyttöön vuonna 1996. Kokousvieraiden keidas

Nykyisin Boistön omistaa Oy Boistö Ab, joka kehittää saarta korkeatasoisena kokouspaikkana sen merellistä perinnettä ja ympäristöä viimeisen päälle kunnioittaen. Saari on pysynyt uudessakin omistuksessa rajoitetussa käytössä. – Saaren luonto on niin herkkä, ettei se kestäisi suuria kävijämääriä. Vierailijamme ovatkin esimerkiksi yritysten johtoryhmiä ja hallituksia, jotka haluavat nauttia yksityisen luot66

sisaaren ainutlaatuisesta tunnelmasta ja kokouspalveluista. Otamme kerralla vastaan korkeintaan 24 hengen ryhmiä, kertoo Oy Boistö Ab:n palvelujohtaja Marjo Nurminen. Marjo ja Juha Nurmisella on pitkät siteet alueelle, ovathan he olleet Pernajan saariston kesäasukkaita jo vuosikymmeniä. Heidän periaatteenaan on käyttää Boistössä niin paljon paikallisia palveluja kuin mahdollista. Vanhan luotsisaaren taiten tehtyyn kunnostamiseen osallistui kymmeniä loviisalaisia rakentajia, maalareita, timpureita ja sähkömiehiä. Siivouksessa ja pesulapalveluissa käytetään paikallisia yrityksiä. Saaren kiinteistöjä hoitaa ja venekalustosta vastaa neljännen polven loviisalainen, satamakapteeni Lasse Andersson ja saaren asiakaspalvelusta ja ruuasta vastaa pitopalveluyrittäjä Erkki Ahonen, joka suosii luomua ja hankkii ainekset paikallisilta tuottajilta. Ulkomaalaiselle yritysvieraalle kokous Boistössä on taatusti unohtumaton kokemus, onhan se sitä myös saaristoa paljon nähneellekin. •

Luotsitalon huoneet on suunniteltu viimeisen päälle tyylikkäästi.

Gunnarin perunat ja Martinin kala Konstailemattoman maukas Boistön ruoka on aitoa, naamioimatonta gourmeta. Siinä maistuu juurevuus ja rehellisyys, joka miellyttää vaativimpaakin makua. Vanhan luotsituvan hirsiseinät huokuvat tarinoita menneistä ajoista. Täällä on tehty ruokaa, kun on odotettu miehiä takaisin mereltä – ja niin täällä tehdään nytkin. Boistön vieraista huolehtiva Erkki Ahonen on sulkeutunut pieneen valtakuntaansa valmistelemaan kokouspäivän päätteeksi nautittavaa saaristolaispöytää. Maisemat hänen työpaikaltaan eivät voisi olla hienommat. Katsoipa mistä tahansa keittiön ikkunasta ulos, aina näkyy meri. Saaristossa on kautta aikojen osattu suolata ja savustaa, ovathan ne olleet tärkeitä keinoja pidentää ruoan säilyvyyttä. Mutta aito savun maku on myös herkullista ruoassa. Boistön saaristolaispöydässä savun hienostuneesta mausta voi nauttia esimerkiksi vuohenjuustolla täytetyssä kylmäsavulohirullassa.

B oi s t ö n s a a r i s tol a i s p ö ytä

Mätiä, smetanaa, kylmäsavulohta, graavia siikaa Sillilajitelma, marinoituja vihanneksia, broileri–pekoni-salaattia Tomaatti-sipulisalaattia Saaristolaisleipää ja voita Savustettu häränfile & juurespaistos Boistön piirakka ja Wanhan Ajan Vaniljajäätelö Kahvi

Itämeri

vaatii erityistä suojelua Lähes suljettu, matala ja kylmä murtovesiallas on yksi maailman herkimmistä merialueista. Myös jokainen loviisalainen vaikuttaa valinnoillaan vesistön tilaan. Teksti: Paula Launonen Kuvat: Arto Wiikari

tämeri on matala meri, joka on yhteydessä Pohjanmereen kapeiden ja matalien Tanskan salmien kautta. Veden täydelliseen vaihtumiseen kuluu noin 40 vuotta. Valtameriin verrattuna ravintoketjut ovat yksinkertaisia. Näiden rakenteellisten syiden takia Itämeren eläin- ja kasvikunta reagoi erityisen herkästi ympäristön muutoksiin. – Itämeren valuma-alueilla elää lähes 85 miljoonaa ihmistä päästelemässä ympäristömyrkkyjä ja ravinteita. Eipä siis ole ihme, että haavoittuvaisen vesialueen pahimpana ongelmana pidetään typpi- ja fosforikuormituksen aiheuttamaa rehevöitymistä ja sen seurauksena syntyvää happikatoa. Vuosikymmenten aikana DDT- ja PCByhdisteet ovat vähentyneet, mutta dioksii-

neista ja raskasmetalleista ei ole päästy eroon vieläkään. Meriluontoa uhkaa myös laivaliikenne – erityisesti öljynkuljetus – sekä roskaantuminen. Huolilistan tuorein tulokas on ilmastonmuutos. Nurminen tarttui ruoriin

Suomessa Itämeren kurjaan tilaan herättiin 1900-luvun puolivälissä. Kansainvälinen suojelusopimus syntyi 1980. John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen seurasi pelastusyrityksiä aikansa ja turhautui juhlapuheisiin. Hän päätti pistää töpinäksi vuonna 2004. Syntyi Puhdas Itämeri -hanke, jonka tavoitteena on sekä vähentää rehevöitymistä että edistää tankkeriturvallisuutta. Merihistoriaa ja sukellusta harrastava neljännen polven logistiikkayrittäjä haluaa näkyvän parannuksen, jotta puhdas meri pysyy jatkossakin osana Itämeren rannikon asukkaiden elämää. Nurminen pisti tuntuvan potin pesämunaksi ja sai esimerkillään mukaan hyvän joukon avokätisiä lahjoittajia. Yhteistyötä tehdään useiden yritysten, kansalaisjärjestöjen, EU-päättäjien ja valtiovallan kanssa. Hankkeen suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Nurmiselle on tärkeää, että Itämerta suojellaan dynaamisesti ja ketterästi, parhaiden liike-elämän periaatteiden mukaan, toisin sa-

noen kustannustehokkaasti. Tulosta syntyy

– Itämeren tila on huolestuttava, mutta projekti projektilta, pala palalta, meidän on mahdollista kohentaa sitä – ja myös nähdä tulokset omin silmin, Nurminen sanoo. Puhdas Itämeri -hankkeen ensimmäinen kohde oli Pietarin vesilaitos, joka vielä muutama vuosi sitten oli Itämeren suurin syntisäkki. – Tänä päivänä Pietarin jätevedenpuhdistamolla tehdään yhtä hyvää tulosta kuin Helsingin Viikissä – ja se poistaa typpeä tehokkaammin kuin monet pienet suomalaiset puhdistamot. Pietarissa on päästy tuhannen tonnin vähennykseen, mikä on lähes 30 prosenttia Suomenlahteen päätyvästä fosforista. Kovat tavoitteet

Nurmisen säätiö etsii jatkuvasti uusia yhteistyökaupunkeja. Tavoitteena on 2 500 fosforitonnin vähentäminen vuodessa. Määrä on kuudennes siitä 15 000 tonnin tavoitteesta, joka Itämeren suojelukomission mukaan tarvitaan Itämeren hyvän tilan palauttamiseksi. Puhdas Itämeri -hankkeet rahoitetaan lahjoitusvaroin. Osarahoittajina toimivat Suomen ympäristöministeriö, Swedish International Development Agency (SIDA), ruotsalainen säätiö Baltic Sea 2020 sekä EU:n

Baltic Sea Region Programme. Tieteellisinä neuvonantajina toimivat muun muassa Suomen ympäristökeskus sekä Itämeren suojelukomissio HELCOM. Hankkeisiin osallistuvat teknisinä asiantuntijoina konsulttiyritykset sekä insinööritoimistot. •

Pelloillemme syydetään edelleen liian paljon lannoitteita, joiden sisältämä fosfori päätyy lopulta mereen. Maatalousintensiivisten rannikkovesien tilanne ei parane ennen kuin lannoitteiden käyttöä vähennetään rankalla kädellä erityisesti rantapelloilla. Juha ja Marjo Nurminen

Pienistä pisaroista iso virta Mitä tavallinen loviisalainen voi tehdä Itämeren hyväksi? Näin neuvoo Itämeriportaali: • • • • • • • • •

Suosi luomua. Älä päästä pesuaineita rantaveteen, käytä fosfaatittomia pesuaineita. Suosi kuiva- ja kompostikäymälöitä. Tyhjennä veneen käymälä sataman keräyspisteisiin. Käytä harkiten kemikaaleja, älä maalaa veneen pohjaa myrkkymaaleilla. Vältä turhaa ajelua moottoriveneellä ja vesiskootterilla etenkin lintujen pesimäaikaan. Kerää roskia pois rannoilta. Ota selvää, mitä kansanedustajasi ja euroedustajasi ajattelee Itämeri-asioista. Käytä ääntäsi Itämeren puolesta!

Östersjön behöver specialskydd Den nästan helt isolerade, grunda och kalla brackvattenbassängen är ett av världens känsligaste havsområden. Även lovisaborna kan hjälpa vattendraget genom att fatta kloka beslut.

stersjön, som är ett grunt innanhav, kommunicerar med Nordsjön via de smala och grunda danska sunden. Vattenbytet i Östersjön tar ungefär 40 år i anspråk. Näringskedjorna är enkla i jämförelse med kedjorna i världshaven, vilket innebär att floran och faunan är känsliga för störningar i miljön. I Östersjöns avrinningsområde bor nästan 85 miljoner människor som belastar det grunda vattendraget med näringsämnen och miljögifter. Eutrofieringen, som främst beror på utsläpp av kväve och fosfor, och den därmed förbundna syrebristen anses utgöra det största hotet mot Östersjön. Under de senaste decennierna har halterna av DDT- och PCB-föreningarna minskat avsevärt, men vattnet innehåller fortfarande dioxiner och tungmetaller. Den maritima miljön hotas även av sjöfarten, framförallt oljetransporterna, och av nedskräpning. Klimatförändringen är en nykomling i hotbilden. Nurminen satte sig vid rodret I Finland blev man varse Östersjöns dåliga tillstånd i mitten av 1900-talet och år 1980 träffades ett internationellt skyddsavtal. Juha Nurminen, som är styrelseordförande i

John Nurminens Stiftelse, följde med räddningsförsöken ett antal år men tröttnade till slut på alla festtal. År 2004 beslöt han sig för att ta tag i saken. Projektet Ett rent Östersjön, som syftar till att reducera eutrofieringen och minska risken för oljeolyckor, såg dagens ljus. Logistikföretagaren i fjärde led, vars stora intressen är maritim historia och dykning, eftersträvar en förbättring som garanterar ett rent hav för alla som bor vid Östersjön. Juha Nurminen satsade själv ett betydande belopp och lyckades få med sig en stor skara generösa donatorer. Idag deltar flera storföretag, folkrörelser, EU-beslutsfattare och statliga organ i arbetet. Republikens president Tarja Halonen är projektets beskyddare. För Juha Nurminen är det viktigt att Östersjön skyddas dynamiskt och flinkt i enlighet med bästa affärsekonomiska praxis, med andra ord kostnadseffektivt. Resultat föds

– Östersjöns tillstånd är bekymmersamt, men projekt för projekt och bit för bit kan vi förbättra läget och till slut se resultatet med våra egna ögon, säger Juha Nurminen. Det första objektet inom ramen för projektet Ett rent Östersjön var S:t Petersburgs avloppsreningsverk, som ännu för några år

sedan var Östersjöns verkliga problembarn. – Idag gör avloppsreningsverken i S:t Petersburg ett lika gott resultat som Viksbacka reningsverk i Helsingfors. De avlägsnar faktiskt kväve effektivare än många små avloppsreningsverk i Finland. Fosforbelastningen från S:t Petersburg har minskat med 1 000 ton, vilket motsvarar ungefär 30 procent av hela den fosformängd som släpps ut i Finska viken per år. John Nurminens stiftelse söker fortlöpande nya partnerstäder. Målsättningen är att minska utsläppen av fosfor med 2 500 ton per år, vilket är en sjättedel av de 15 000 ton som enligt Östersjöns skyddskommission behövs för att återställa tillståndet i Östersjön. Projektet Ett rent Östersjön finansieras delvis med donerade medel. Bland finansiärerna finns Finlands miljöministerium, Swedish International Development Agency (SIDA), den svenska stiftelsen Baltic Sea 2020 och EU:s Baltic Sea Region Programme. Som vetenskapliga rådgivare fungerar bland annat Finlands miljöcentral och Östersjöns skyddskommission (HELCOM). Konsultföretag och ingenjörsbyråer deltar i projektet i egenskap av tekniska expertorganisationer. •

Matkauintia meressä Uimahallittomassa Loviisassa uinnin ystävän paras harjoittelupaikka on meri. Avovesiuinti on ilmaista ja helppoa, kunhan uimataito on kunnossa. Teksti: Noora Lintukangas

Meressä uiminen on vapaata ja vaihtelevaa ja uida jaksaa pidempään kuin altaassa. Tämä kenties johtuu siitä, että matkaa on vaikeampi määrittää, eikä uintia sotke kääntyminen altaan reunassa. Aallokko tai mainingit tuovat oman pikantin lisänsä allasharjoitteluun verrattuna. Niinpä hengitys- ja uintitekniikan opetteluun kannattaa panostaa. Laji sinänsä ei ole vaarallinen, mutta paniikki on aina vaarallista. Vesikasveja ei kannata säikkyä ja etukäteen on hyvä miettiä, miten toimia jos suonta alkaa vetää tai havaitsee veneen lähestyvän. Vesi on Loviisan edustalla sameaa, eikä pohjaa näy. Tähän tottuu nopeasti. Reitti täytyy suunnitella tarkkaan. Jos paluupaikka on sama kuin lähtö, kannattaa välillä pysähtyä katsomaan taakseen, jotta suuntavaisto säilyy. Vapaauinnissa pää pitää nostaa muutaman vedon välein vedestä, jotta näkee minne on menossa. Altaassa uimaan tottuneelle juuri suunnistuksen opettelu lienee oudoin asia. Ihmeellisiä varusteita avovesiuinnissa ei tarvita. Uikkareilla, uimalaseilla ja värikkäällä uimalakilla pääsee lajiin kiinni. Keltainen uimalakki näkyy pitkälle, jolloin muutkin vesilläliikkujat havaitsevat uimarin. Turvallisuutta voi myös lisätä kiinnittämällä uima-asuun pitkällä narulla pienen, esimerkiksi puhallettavan poijun, joka kulkee perässä. Sitä vasten voi tarvittaessa levätä, ja poiju näkyy vielä pidemmälle kuin värikäs uimalakki. Uida tulisi aina kaverin kanssa ja rannan suuntaisesti. Plagenilta voi uida Sahaniemeen ja takaisin, Valkon uimarannan edustalla on pieni saari. Svartholman huoltolaiturin edustalla on paljon ympäriuitavia pikkusaaria. Veneilijän kannattaa katsoa ympärilleen, kiertää uimari hieman kauempaa sekä laskea reilusti nopeutta uimarantojen lähellä. •

Mikä on punainen ja laulattaa? Rapukausi alkaa kesäiltojen hiljalleen pimetessä. Alkuillasta aurinko vielä lämmittää juhlijoita lasikuistilla, mutta loppuillasta nautitaan kynttilänvalosta. Rapujen syönti on aikuisten leikkiä. Huolellinen paneutuminen teemaan, sopiva määrä rapurekvisiittaa ja kaunis kattaus ovat myös silmänruokaa. >> Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Virpi Lehtinen

apujen syöminen on taidetta. Kokeneilla ravunsyöjillä on omat niksinsä. Jokainen latoo kalutut ravunkuoret omalla tavallaan lautaselleen, ja eroja on siinäkin, miten huolellisesti itse kukin ravusta irtoavat lihapalat nauttii. Rapujuhliin voi kutsua toisilleen entuudestaan tuntemattomiakin ihmisiä; kuoren avaamisesta, etikettisäännöistä ja juomalauluista saa helposti asiaa vierustoverin kanssa. Etikettisääntöjä voi noudattaa kirjaimellisesti – tai olla noudattamatta. Joku on tottunut auttamaan ruokalapun vieressä istuvan daamin kaulaan, toinen taas tarjoaa suurimman ja herkullisimman ravun vieressä istuvalle neidolle, kolmas kokee snapsihörpyn tarpeelliseksi jokaiselle ravulle erikseen ja neljännen mielestä olennaisinta on laulaminen. ”Helan går” kajahtaa usein rapuillan alkuun, ja snapsi kieltämättä kuuluu asiaan. Eikun rapuilemaan! •

Kyl m ää k in k yl m e m p i s n a p s i

Snapsipullon ympärille voi edellisenä päivänä askarrella maitotölkeistä kehikon, joka täytetään vedellä sekä muutamalla kukkasella, mintunlehdellä tai herneenversoilla. Pullo jäädytetään yön yli pakastimessa niin, että sen ympärille kertyy muotin mukainen jääkuori, joka pitää snapsin kylmänä koko ruokailun ajan.

Säästä ravunkuoret. Niistä saa seuraavana päivänä keitettyä herkullisen rapuliemen, jonka voi käyttää vaikka kalakeiton pohjana tai risoton valmistukseen.

En liten undulat Jag är en liten undulat, som får så dåligt med mat, för dom jag bor hos, för dom jag bor hos, dom är så snåla.

Helan går

Dom ger mig sill varenda dag,

Sjung hopp faderallan lallan lej Helan går

det vill jag alls inte ha, jag vill ha brännvin, jag vill ha brännvin och Coca Cola.

Sjung hopp faderallan lej Och den som inte helan tar Han ej heller halvan får Helan går (Drink) Sjung hopp faderallan lej 75

Pruuvi

Kesän kynnyksellä Pikkukaupunki-lehti testasi kuusi alle kymmenen euron luomuvalkoviiniä. Kärkikaksikko erottui joukosta varsin selvästi ja yksimielisesti. Hintakin niillä on sama, 9,99 euroa! Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Arto Wiikari

uomuviinejä maistamassa olivat mainosmies Mikko Airas, leijonakuningas Heikki Tuomala, tulppaanikeiju Else Gramstad-Leivo ja pihvinpaistaja Marja Kühn.

Pruuvi tehtiin alimmassa hintaluokassa, ja viinit testattiin sokkona. Mukana oli kuusi Loviisan Alkosta ostettua alle 10 euroa maksavaa luomuviiniä sekä kaksi luomukuohuviiniä, joista toinen maksaa 13 euroa.

Kuohuviinit 1 Parés Baltà Brut 'b', Espanja 9,49 e 2 Can Vendrell Cava Brut, Espanja 12,99 e

P a r é s B a lt à B r u t ’ b ’ , E s pa n j a 9 , 4 9 e

C a n Vend r ell C a v a B r u t, E s pa n j a 1 2 , 9 9 e

I nycon C at a r r a tto , I ta li a Si s ili a 6 , 9 8 e

S a v i a Vi v a F a m ili a X a r el . lo , E s p a n j a K ata loni a 7 , 9 8 e

C h â te a u de l a J a u be r tie , Ranska Lounais-Ranska 9,66 e

Mein k l a ng G r u ene r Veltline r , I tä v a lt a B u r genl a nd 9 , 9 9 e

D o u ce N a t u r e C h a r donn ay, Ranska muut 9,90 e

Adobe Re s e r v a G ew ü r zt r a m ine r , C hile Reg a l 9 , 9 9 e

Kuohuviinit maisteltiin ensin, ja mielipiteet jakautuivat yksiselitteisesti sukupuolijakauman mukaan. Naisia viehätti Parés Baltá Brut ja miehiä Can Vendrell Cava Brut. Jälkimmäinen on tosin hieman kalliimpi, mutta koska nämä olivat ainoat luomukuohuviinit Loviisan Alkossa, kelpuutimme sen “ylihintaisenakin” joukkoon. Molemmat kuohuviinit on valmistettu tyypillisestä “Cava-mixistä” eli Macabeun, Xarellon ja Parelladan rypäleistä. Naisia miellyttänyt Parés Baltá on erittäin hapokas ja pirteä, miehiä miellytti taas Can Vendrellin Cava hienostuneemman loppupyöreyden ja jälkimaun vuoksi. Eli raati ei auta tässä valinnassa, vaan itse kunkin on tehtävä valintansa itse!

Maistettavat valkoviinit 1 Inycon Catarratto, Italia Sisilia, 6,98 e 2 Savia Viva Familia Xarel.lo, Espanja, Katalonia, 7,98 e 3 Château de la Jaubertie, Ranska, Lounais-Ranska, 9,66 e 4 Meinklang Gruener Veltliner, Itävalta, Burgenland, 9,99 e 5 Douce Nature Chardonnay, Ranska, muut, 9,90 e 6 Adobe Reserva Gewürztraminer, Chile, Regal, 9,99 e

Sauvignonin, Sémillonin ja Muscadellen liitosta syntynyt viini ei tehnyt vaikutusta Mikko Airakseen, mutta Else Gramstad-Leivo piti sitä helposti lähestyttävänä ja juotavana ja Marja Kühn puolestaan perinteisenä hyvänä kesäviininä, joka ei välttämättä vaadi ruokaa seurakseen. Heikki Tuomalalle tuli mieleen nuoruus ja “Porvoon lankku”. Neljänteen viiniin (Gruener Veltliner) päästäessä raatiin tuli eloa. Kulmakarvat kohoilivat ja silmiin tuli pilkettä. Marja Kühn: Mielenkiintoinen viini ruuan kanssa, sopivan pistävä hapokkuus. Mikko Airas: Hauska ja mielenkiintoinen viini. Mietinkin heti, mitä tämän kanssa söisi. Else Gramstad-Leivo: Mineraliskt och gott. Den har också en vacker färg och karaktär. Heikki Tuomala: Tähänastisista viineissä tässä on eniten makua, tuoksua ja potkua. Itävaltalainen Gruener Veltliner olikin maisteltavista viineistä selkeästi mineraalisin, ja se lukeutui raadin suosikkikaksikkoon. Michlitsin perheen omistamalla tilalla viljellään biodynaamisesti paitsi viiniä myös kasviksia ja viljaa sekä kasvatetaan karjaa. Vain omituinen lehmäetiketti teilattiin laidasta laitaan luotaantyöntävänä. >>

Tastingin halvimman viinin, sisilialaisen Inycon Catarratton raati teilasi vetiseksi, mitäänsanomattomaksi ja tylsäksi. Ei siinä ollut oikein väriä, ei tuoksua eikä makua – siihen nähden 12 prosentin alkoholipitoisuus yllätti. Mikko Airas myös epäili sisilialaisen luomun alkuperää tai vähintäänkin sen valvontaa. Toinen viini, katalonialainen Savia Viva Familia ei myöskään saanut raadilta kovin kummoisia suosionosoituksia. Heikki Tuomalan mielestä se oli liian parfyyminen. Tässä viinissä etiketti kirvoitti eniten keskustelua. Kolmanneksi maisteltu lounaisranskalainen Château de la Jaubertie miellytti jo enemmän. 77

Ekologinen, biodynaaminen vai luomu?

Pruuvin menestyjät olivat itävaltalainen Gruener Veltliner ja chileläinen Gewürztraminer – kaksi hyvin erilaista ja omintakeista viiniä eri tyyppisiin tilanteisiin. Suosittelemme mielellämme viiniä kaipaaviin kesähetkiin.

Viides maisteltava viini oli Douce Naturen Chardonnay. Heikki Tuomala: Antaisin tälle viinille mahdollisuuden, jos se olisi ilmattu ajoissa. Else Gramstad-Leivo: Jag blev nog varken inspirerad eller förtjust i den här vinen. Mikko Airas: En minäkään innostunut. Jotenkin se jää vajaaksi ja on tylsä. Marja Kühn: Minun makuuni tämä on liian lattea. Kuudes maisteltava viini, helposti tunnistettava Gewürztraminer sai Pikkukaupungin pruuvissa yllättävän yksimielisesti lempeän vastaanoton.

Marja Kühn: Todella voimakkaan makuinen, luonteikas valkoviini. Tästä pidän erityisesti. Else Gramstad-Leivo: Jag gillar den örtiga aroman i vinen och att smaken är så markant. Heikki Tuomala: Mielestäni tämä on oikein toimiva ruokaviini, ei kuitenkaan välttämättä hyvä seurusteluviini. Mikko Airas: Luonteikkaimmissa viineissä kaipaan joskus vähän hapokkuutta, ehkä tässäkin. Tämän viinin jälkimaku on pisin ja hyvä. Värikin on yhtä täyteläinen kuin viini. Chileläinen Adobe Reserva Gewürztraminer oli pruuvin selkeästi alkoholipitoisin 14,5 tilavuusprosentilla. •

paperiarkit, joita vasten viinin väriä voi arvioida. • Hanki sylkykupit, vesilasit ja raikasta vettä (ei kivennäistai kuplavettä). • Tulosta testilomakkeet maisteluohjein ja muistiinpanotiloilla varustettuina. • Tastingin vetäjä hankkii itselleen etukäteen saatavissa olevan infon valituista viineistä.

Biodynaamisesti viljeltyä viiniä voi tilata kotiin osoitteesta www.ekowine.net

Pruuvitiimi: Mikko Airas Copywriter

Heikki Tuomala Lions Club Loviisa Presidentti

Järjestä oma sokkotasting • Hanki foliota, johon käärit viilennetyt testipullot maistelutilanteessa. • Maistelkaa viinit ensin sokkona ja vasta sen jälkeen viinit tietäen. On mielenkiintoista peilata havaintojaan. • Tulosta lasien alle valkoinen paperi, johon on merkitty numeroidut lasin paikat. • Tarvitset myös valkoiset

EU:n alueella ei tuoteta luomuviiniä sanan ankarimmassa mielessä. On vain ekologisesti tuotetuista rypäleistä valmistettua viiniä. Jotkut luomuviinituottajat ovat keskuudessaan päättäneet virallista sertifiointia tiukemmista säännöksistä esimerkiksi rikin käytölle. Biodynaamisesti viljelty viini on tällä hetkellä luonnonmukaisin vaihtoehto. Siinä ei käytetä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Viljelyssä hyödynnetään tavanomaisia luonnonmukaisia menetelmiä kuten vuoroviljelyä. Biodynaamisen viljelyn kannattajien mukaan kyseessä on kokonaisvaltainen ekologinen ajattelutapa.

• Ensiksi maistetaan kuohuvat viinit, sitten valkoviinit, hennoimmasta vahvimpaan. Toivomus: parta- ja hajuvedet sekä huulipunat pois. Jos tastingin jälkeen seurustelette samojen viinien äärellä, tarjoile viineihin sopivaa naposteltavaa: juustoa, pähkinää, crackeriä... oman maun mukaan. Enjoy!

Else GramstadLeivo Pihasuunnittelija www.villiniitty.fi

Marja Kühn Ravintoloitsija www.saltbodan.fi

Kuva: Virpi Lehtinen

p i s a r oit a

Kauneuden kaipuusta Kesätuuli. Pestyjen liinavaatteiden tuoksu. Aamukahvi ulkosalla. Kiireetön tunnelma. Pehmeys ihoa vasten. Näistä on aamun takki tehty. Valokuvataiteilija, artesaani Virpi Lehtisen uniikkitöistä rakentu-

va PillowCase -tuotemerkki on tullut tutuksi Loviisa Baby –nutuista. Sarjasta löytyy myös vauvanpeittoja ja kasseja. Nuttujen tekemiseen tarvittavia vanhoja tyynyliinoja ja pussilakanoita saa jättää peak pressin

toimistolle osoitteeseen Laivurinkatu 2. PillowCase -uniikkityöt syntyvät tilauksesta. www.pillowcase.fi

Tietoa Loviisasta ja loviisalaisista – Uppgifter om Lovisa och lovisaborna

Tietoa Loviisasta ja loviisalaisista

Keitä me olemme?

Loviisassa oli vuoden 2010 lopussa 15 595 asukasta. Pikkukaupunki-lehti selvitti, keitä me olemme ja miten me asumme. Mikä on loviisalaisten ikä-, kieli- ja sukupuolijakauma? Kuinka paljon Loviisassa on yli 90-vuotiaita? Monenko äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi? Kerromme myös, kuinka leveästi asumme ja millainen on ollut Loviisan sisäinen muuttoliike. Liite sivut 80–88.

Koonnut: Seppo Iisalo, graafinen suunnittelu ja toteutus: Jukka Salminen, haastattelut ja valokuvat: Reija Kokkola

Uppgifter om Lovisa och lovisaborna

Vem är Vi?

I slutet av år 2010 hade Lovisa 15 595 invånare. Tidningen Småstadsliv undersökte vem vi är och hur vi bor. Vilken är Lovisabornas ålders-, språk- och könsfördelning? Hur många nittioåringar har Lovisa? Hur många talar ett annat modersmål än svenska eller finska? Vi berättar även hur Lovisaborna bor och hur människor har flyttat inom Lovisa. Bilagan finns på sidorna 80–88.

Sammanställning: Seppo Iisalo, grafisk planering och realisering: Jukka Salminen, intervjuer och bilder: Reija Kokkola

Keitä me olemme? Vem är vi?

Loviisan väkiluvun kehitys – Folkmängdsutvecklingen i Lovisa 1980–2010 20 000

Henkilöä Personer

17 587 17 500

15 595 15 000

Tietoa Loviisasta ja loviisalaisista – Uppgifter om Lovisa och lovisaborna

12 500

1980

1985

1990

1995

Vuosi År

2000

2005

2010 Lähde Tilastokeskus Källa Statistikcentralen

Loviisan seudulla väkiluku alkoi vähentyä 1980-luvun alusta. Syntyvyys on ollut alhaisempaa kuin kuolleisuus, ja erityisesti 1990-luvulla muuttotappio oli huomattavan suurta. 2000-luvulla Loviisasta on tullut jälleen muuttovoittokaupunki, jonne on muuttanut paljon lapsiperheitä. Samalla syntyvyys on lähtenyt nousuun.

Invånarantalet i Lovisanejden började sjunka i början av 1980-talet. Nativiteten var lägre än mortaliteten och i synnerhet på 1990-talet upplevde Lovisanejden en betydande utflyttning. På 2000-talet svängde trenden när de många inflyttande barnfamiljerna gav Lovisa ett inflyttningsöverskott samtidigt som nativiteten ökade.

Loviisan ikärakenne – Åldersstrukturen i Lovisa 2010 7% 22%

12%

0–6-vuotiaat 0-6-åringar 7–17-vuotiaat 7-17-åringar 18–64-vuotiaat 18-64-åringar yli 65-vuotiaat över 65-åringar

59%

Lähde Tilastokeskus Källa Statistikcentralen

Suurin osa loviisalaisista on työikäisiä. Lasten ja nuorten osuus on edelleen melko alhainen. 50–60-vuotiaita ja ikääntyneitä on paljon.

De flesta Lovisaborna är i arbetsför ålder. Andelen barn och ungdomar är ganska liten, medan antalet 50–60-åringar och äldre personer är relativt stort.

Sukupuolijakauma – Könsfördelningen 2010

7 826 Maaria Prittinen Ikä: 36 Ammatti: Lähihoitaja Kotipaikka: Koskenkylä Äidinkieli: suomi Loviisalaisuus: Lähtöisin Kalajoelta Pohjois-Pohjanmaalta. Muuttanut Loviisaan 6 vuotta sitten.

7 769

15 595

Lähde Tilastokeskus Källa Statistikcentralen

”Neljän lapsen äitinä pidän Loviisaa turvallisena kasvuympäristönä. Palvelutkin ovat riittävän lähellä.”

Naisia on vähän enemmän kuin miehiä. Kvinnorna är något fler än männen.

Yli 90-vuotiaat sukupuolen mukaan – Nittioåringar enligt kön 30 25

Naiset Kvinnor

Henkilöä Personer

Miehet Män

20 15

113

Lähde Tilastokeskus Källa Statistikcentralen

Ikä Ålder

Yli 90-vuotiaita oli Loviisassa vuoden 2010 lopussa yhteensä 113. Heistä naisia oli 89 ja miehiä 24.

Maria Lundberg Ålder: 45 år Arbete: placeringschef Bostad i Lovisa: centrum Modersmål: svenska Förhållande till Lovisa: Flyttade från Helsingfors till Lovisa för ungefär tre månader sedan. ”Jag upplever mig som östnylänning trots att jag är från Pyttis. Det sociala livet är mycket rikare i Lovisa än i Helsingfors. Här hälsar man på och hjälper varandra.”

I slutet av år 2010 hade Lovisa sammanlagt 113 invånare i åldern 90+. Av dessa var 89 kvinnor och 24 män.

Syntyneitä – Födda 2010 Vuonna 2010 Loviisassa syntyi 138 lasta. Heistä 68 oli tyttöjä ja 70 poikia. Lähde Tilastokeskus År 2010 såg 138 barn dagens ljus i Lovisa. Av dessa var 68 flickor och 70 pojkar.

Nuorisoa – Ungdomar 2010 Alle 20-vuotiaita Loviisassa oli vuoden 2010 lopussa 3 246. I slutet av år 2010 hade Lovisa 3 246 invånare under 20 år.

Niko Silander Ikä: 18 Ammatti: opiskelija Äidinkieli: suomi Kotipaikka: Valko Loviisalaisuus: Asunut koko ikänsä Valkossa ”Valko on mukava paikka, mutta en ole varma jäänkö tänne lopullisesti asumaan.”

Kielijakauma – Språkfördelning 2010 2,7%

Suomi Finska

42,5%

Ruotsi Svenska Muu Annat 54,8%

Loviisa on vahvasti kaksikielinen kaupunki. Suomi on äidinkielenä 8 550 asukkaalla. Ruotsia puhuu pääkielenään 6 630 henkilöä.

Tietoa Loviisasta ja loviisalaisista – Uppgifter om Lovisa och lovisaborna

Lovisa är en uttalat tvåspråkig stad. Antalet invånare med svenska som modersmål är 6 630, medan 8 550 personer har finska som modersmål.

Henrik Storgårds Ålder: 34 år Arbete: jordbrukare och företagare i svetsbranschen Modersmål: svenska Bostad i Lovisa: Tessjö Förhållande till Lovisa: Bodde några år i Lovisa som yngre. ”En mindre by har både för- och nackdelar. Vintrarna är ganska tysta, men när strandkaféerna slår upp sina dörrar på våren blir det liv i luckan.”

Vieraskielisten määrä – Invånare med annat modersmål 1990–2010 500

Henkilöä Personer

400

415

300 200 100 Vuosi År

Lähde Tilastokeskus Källa Statistikcentralen

1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Heidi Pirhonen Ålder: 32 år Arbete: försäljare Modersmål: svenska Bostad i Lovisa: Pernå kyrkby Förhållande till Lovisa: Ursprungligen från Liljendal. Flyttade från Helsingfors till Pernå för 7 år sedan. ”Det här är ett fågelbo till och med i jämförelse med Borgå, där jag jobbar som försäljare. I Borgå förekommer bland annat snatteri och drogmissbruk.”

Vielä 1990-luvun alussa Loviisassa ei juuri kuultu muita kieliä kuin suomea ja ruotsia. 2000-luvulla muunkielisten määrä on lisääntynyt, mutta se on edelleen vähäinen, alle 3 prosenttia väestöstä. Esimerkiksi Helsingissä osuus on 11 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät Loviisassa olivat vuoden 2010 lopussa venäjänkieliset (149 henkilöä) ja vironkieliset (91). Muita olivat thai, englanti, saksa, espanja, arabia, puola, kiina ja latvia (lätti). I början av 1990-talet hörde man knappt andra språk än svenska och finska i Lovisanejden. Antalet invånare med annat modersmål än svenska eller finska har ökat på 2000-talet, men andelen är fortfarande mindre än 3 procent av befolkningen. I till exempel Helsingfors är motsvarande andel 11 procent. I slutet av år 2010 var de största främmande språken i Lovisa ryska (149 personer) och estniska (91 personer). Därtill talades thai, engelska, tyska, spanska, arabiska, polska, kinesiska och lettiska.

Heikki Kanerva Ikä: 76 Eläkkeellä Äidinkieli: suomi Kotipaikka: Loviisa, Ulrikakoti Loviisalaisuus: Jyväskylän ja Espanjan kautta Loviisaan ”Olen tottunut asumaan missä tahansa. Halusin muuttaa alle 100 kilometrin päähän pääkaupungista, joten Loviisa sopi minulle hyvin.”

Miten me asumme? Hur bor vi?

Asukasluvun kehitys taajamissa – Befolkningsutvecklingen i tätorterna

Johanna Nieminen Ikä: 3 Kotona äidin kanssa Äidinkieli: suomi Kotipaikka: Ruotsinpyhtää Loviisalaisuus: Syntynyt Ruotsinpyhtäällä

1 000

Asukasluku Invånarantal

”Käyn äidin kanssa seurakunnan äiti-lapsi-kerhossa.” 800

600

400

200 Lähde Uudenmaan liiton tietopalvelu Källa Nylands förbunds informationstjänst

1990

2000

2009

Vuosi År

Koskenkylä–Vanhakylä Forsby-Gammelby

Pernaja, kk Pernå, kb

Tesjoki Tessjö

Liljendal, kk Liljendal, kb

Ruotsinpyhtää, kk Strömfors, kb

Isnäs Isnäs

Eija Viitala Ikä: 49 Ammatti: kiinteistöedustaja Äidinkieli: suomi Kotipaikka: Loviisan Sahaniemi Loviisalaisuus: Muuttanut puolison mukana Järvenpäästä vuonna 2000. ”On ihan kiva olla loviisalainen. En edes ollut käynyt täällä ennen muuttoani. Pieni koti-ikävä kaihertaa, ja on mahdollista, että muutamme Lahden seudulle, missä meillä on mökki.”

1990-luvulta lähtien Loviisan asukasmäärä on kasvanut erityisesti Koskenkylässä ja Tesjoella. Myös Pernajan kirkonkylässä väkimäärä on lisääntynyt. Ruotsinpyhtään kirkonkylä taas on kärsinyt väestökadosta. Loviisan keskustassa asui vielä vuonna 1990 lähes 8 200 henkilöä. Määrä on pudonnut 7 250:een. Sedan 1990-talet har folkmängden i Lovisa ökat i framförallt Forsby och Tessjö. Antalet invånare har också ökat i Pernå kyrkby, medan invånarantalet i Strömfors kyrkby har minskat. År 1990 bodde 8 200 personer i centrala Lovisa. Idag är antalet 7 250.

Robert Bruce Ålder: 26 år Arbete: byggföretagare Bostad i Lovisa: Liljendal Modersmål: svenska Förhållande till Lovisa: Född i Liljendal ”Jag har tillräckligt med uppdrag i Liljendal, men byråkratin har ökat.”

Väestönmuutokset – Befolkningsförändring Muuttoliikekartta kertoo väestönmuutoksista Loviisan seudulla vuosien 2002 ja 2009 välillä. Punaiset pallot kuvaavat väkimäärän lisääntymistä ja siniset vähenemistä. Kokonaisasukasmäärä on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Migrationskartan visar befolkningsförändringen i Lovisanejden under perioden 2002–2009. De röda cirklarna anger ökad och de blå cirklarna minskad folkmängd. Den sammanlagda folkmängden har hållits mer eller mindre konstant.

Tietoa Loviisasta ja loviisalaisista – Uppgifter om Lovisa och lovisaborna

Kartta Karta Entrecon Oy / peak press Ruututietokanta Tilastokeskus, karttapohja Logica Rutdatabas Statistikcentralen, kartbotten Logica

Taajamat – Tätorter Seudun suurin väestökeskittymä on Loviisan keskustassa. Pienempiä taajamia ovat Lapinjärvi, Tesjoki, Valko, Koskenkylä, Liljendal sekä Pernajan ja Ruotsinpyhtään kirkonkylät. Taajamat on merkitty karttaan keltaisella. Befolkningstätheten är högst i Lovisa centrum. Områdets övriga tätorter är Lappträsk, Tessjö, Valkom, Forsby, Liljendal samt Pernå och Strömfors kyrkby. Tätorterna anges med gult på kartan.

Kartta Karta Entrecon Oy / peak press Ruututietokanta Tilastokeskus, karttapohja Logica Rutdatabas Statistikcentralen, kartbotten Logica

Asuntojen keskipinta-ala – Genomsnittlig bostadsyta Asuntojen keskipinta-ala, m2 Genomsnittlig bostadsyta, m2 Loviisa – Lovisa

85,3

Porvoon seutu – Borgåtrakten

85,2

Uusimaa – Nyland

74,2

Koko maa – Hela landet

78,5

Loviisassa oli vuoden 2009 lopulla yhteensä 8 542 asuntoa, joiden keskipinta-ala oli 85,3 m2. Asunnon keskipinta-ala per henkilö oli 43,5 m2. Loviisalaiset asuvat leveämmin kuin uusimaalaiset keskimäärin. Ahtaasti asuvia on suhteellisesti vähemmän kuin Porvoon seudulla tai muualla Uudellamaalla. I slutet av år 2009 uppgick antalet bostäder i Lovisa till 8 542. Den genomsnittliga bostadsytan var 85,3 m2 och snittytan per person 43,5 m2. Lovisaborna förfogar över en större bostadsyta än nylänningarna i genomsnitt. Andelen trångbodda är mindre än i Borgånejden och resten av Nyland.

Väestötiheys – Befolkningstäthet 1 km

Henkilöä/km2 Personer/km2 1 km

Lapinjärvi Lappträsk

9 Marjo Seppä Ikä: 53 Ammatti: konservaattori Äidinkieli: suomi Kotipaikka: Köpbacka Loviisalaisuus: Muuttanut Vantaalta vuonna 2007

= 10 henkilöä personer

Loviisa Lovisa

Kouvola

Porvoo Borgå

202

Helsinki Helsingfors

”Käyn töissä päivittäin Helsingin Sörnäisissä, joten täällä asuminen on sopivaa vastapainoa kaupungin metelille.”

Mari Suomalainen Ikä: 39 Ammatti: leipuri Äidinkieli: suomi Kotipaikka: Kuggom Loviisalaisuus: Muuttanut Vantaalta vuonna 1989. ”Loviisa on turvallinen pikkukylä. Kaikki tuntevat toisensa, ja kommunikointi on helppoa.”

2730

Lähde Tilastokeskus Källa Statistikcentralen

Loviisan pinta-ala on suurempi kuin Helsingin, Vantaan ja Espoon pinta-ala yhteensä. Helsinkiin ja Porvooseen verrattuna väestötiheys on hyvin alhainen. Täällä on tilaa hengittää!

Seppo Hakonen Ikä: 64 Eläkkeellä Äidinkieli: suomi Kotipaikka: Loviisan Tullisilta Loviisalaisuus: Muuttanut Porvoosta vuonna 1972

Lovisa har större areal än städerna Helsingfors, Vanda och Esbo tillsammans. Befolkningstätheten i Lovisa är betydligt lägre än i till exempel Helsingfors och Borgå. Vi har gott om utrymme!

”Olen ihastunut tähän kaupunkiin. Asuin lapsuuteni Porvoossa, ja mielestäni Loviisa on sitä mitä Porvoo tuolloin oli.”

Asuntokuntien henkilömäärä – Hushållens storlek Loviisa Lovisa

Porvoon seutu Borgåtrakten

Uusimaa Nyland

Koko maa Hela landet

Porvoon seutuun, Uusimaahan ja koko maahan verrattuna Loviisassa on paljon yhden ja kahden hengen asuntokuntia. Yli neljän hengen perheitä on suhteellisen vähän. Andelen en- och tvåpersoners hushåll är större i Lovisa än i Borgånejden, Nyland och resten av landet. Antalet hushåll med fler än fyra personer är relativt litet.

10 0 1

Lähde Uudenmaan liiton tietopalvelu Källa Nylands förbunds informationstjänst

Loviisan väestötavoite – Lovisas befolkningsmål 18 000

Tässä mennään nyt Nuläget

17 000 Loviisan kaupungin tavoite Lovisa stads målsättning

16 000

Tilastokeskuksen trendi 2009 Trend enligt statistikcentralen 2009

Loviisan kaupunki on vuoden 2011 talousarviossa asettanut vuodelle 2020 väestötavoitteeksi 18 000 asukasta. Kuolleisuus huomioon ottaen tämä merkitsee sitä, että Loviisaan pitäisi joka vuosi muuttaa noin 300 henkeä.

Vuosi År

20 20

Itä-Uudenman liiton tavoite Östra Nylands förbunds målsättning

15 000

Asukasluku 1990–2010 Folkmängd 1990–2010

Henkilöä Personer

Tietoa Loviisasta ja loviisalaisista – Uppgifter om Lovisa och lovisaborna

Henkilöä Personer

I budgeten för år 2011 anges Lovisa stads befolkningsmål för år 2020 till 18 000 invånare. Med beaktande av dödligheten innebär detta en nettoinflyttning om cirka 300 personer per år.

Omakoti- ja rivitaloasuntojen osuus – Småhus och radhus 25%

Omakotitalot Småhus Rivitalot Radhus Kerrostalot Flervåningshus

15% 60%

Lähde Uudenmaan liiton tietopalvelu Källa Nylands förbunds informationstjänst

Kerrostaloja Loviisassa on vain vähän. Tyypillisin asumismuoto on omakotitalo.

Heidi Andersson Ålder: 63 år Arbete: pensionär Bostad i Lovisa: historiska Nedre stan Modersmål: svenska Förhållande till Lovisa: Ursprungligen från Valkom, men har bott 40 år i Nedre stan. ”Lovisa har ett rikt djurliv och erbjuder goda möjligheter till motion. Naturen finns runt knuten. Sommaren tillbringar vi på stugan i yttre skärgården.”

Lovisa har få flervåningshus. Den vanligaste bostadstypen är småhus.

Omistus- ja vuokra-asuntojen määrä – Ägar- och hyresbostäder 25%

Omistusasuntoja Ägarbostäder Vuokra-asuntoja Hyresbostäder Muita Övriga

72%

Lähde Uudenmaan liiton tietopalvelu Källa Nylands förbunds informationstjänst

Juha Koivula Ikä: 49 Ammatti: bid manager Äidinkieli: suomi Kotipaikka: Sarvilahti Loviisalaisuus: Muuttanut Vantaalta vuonna 2006 ”Kiireisen työn ja matkustelun vastapainona on ihana asua luonnon rauhassa.”

Suurin osa loviisalaisista asuu omistusasunnossa. Vuokra-asuntoja on vain neljännes kokonaistarjonnasta. De flesta lovisaborna bor i egna bostäder. Hyresbostäderna utgör endast en fjärdedel av bostadsbeståndet.

Kesämökit – Sommarstugor Vuonna 2009 Loviisassa oli 3 125 kesämökkiä. Niistä suuri osa on loviisalaisten omistamia. Lähde Uudenmaan liiton tietopalvelu

År 2009 var antalet sommarstugor i Lovisa 3 125. En stor del av stugorna ägs av Lovisabor. Källa Nylands förbunds informationstjänst

Matias Rödblom Ålder: 19 år Arbete: gymnasieelev Modersmål: svenska Bostad i Lovisa: Pernå kyrkby Förhållande till Lovisa: Har bott hela sitt liv i Pernå kyrkby. ”Här är lugnt och skönt att bo. Jag är ofta i centrum eftersom skolan finns där. Det vore trevligt med ett litet gym i kyrkbyn.”

Kesäinfo

Lapinjärven kunta

o f n i ä s e k

Arvoisa kuntalainen tai kunnan kesäasukas! Lapinjärven kunnan jo vuosittaiseksi perinteeksi muodostunut palvelukalenteri ja kesäinfo julkaistaan tänä vuonna osana Pikkukaupunki-lehteä. Kaikki lehdessä julkaistu informaatio – osa jopa huomattavasti kattavammassa muodossa – löytyy myös kunnan kotisivuilta osoitteesta www.lapinjarvi.fi Kesälehdessä painettuna tieto on helppoa säilyttää ja kuljettaa mukana. Jokaisella kuntalaisella tai kunnan kesäasukkaalla ei välttämättä myöskään ole internet-yhteyttä jatkuvasti käytettävissään. Lapinjärven kunnantoimisto palvelee kuntalaisia ja kesäasukkaita myös kesäaikana. Ainoastaan 4.–24.7.2011 kunnantoimisto on suljettuna. Toivomme, että julkaisusta on hyötyä mahdollisimman monelle lukijalle. Lähetä palautetta tämänvuotisen kokeilumme onnistuneisuudesta. Hauskaa ja viihtyisää kesää kaikille! Lapinjärven kunnan henkilöstö

Kunnallisten palveluiden

yhteystiedot

itä-uudenmaan peLas tusLaitos Palotarkastaja Jari Tähtinenpuh. 020 1111 580

Lapinjärven kunnantaLo Lapinjärventie 20 A 07800 Lapinjärvi Puh. 019 510 860 Faksi 019 610 708 E-mail: kunta@lapinjarvi.fi tai etunimi.sukunimi@lapinjarvi.fi www.lapinjarvi.fi Avoinna Ma klo 9–17 ti-to klo 9–16 pe klo 9–14 Kunnantoimisto on suljettu 4.–24.7.2011

Tekninen toimi ja rakennusvalvonta päivystävät ja ovat tavoitettavissa puhelimitse puh. 019 510 8644. Maataloustoimistoon jätettävät kiireelliset ilmoitukset lähetetään postitse. Yhteispalvelupiste, Kunnantalo Kyseessä ovat avustavat asiakaspalvelutehtävät – asiakas saa asiansa vireille yhteispalvelussa. Palvelemme yhteispalvelun vakiopalveluvalikoimalla poliisin, KELAN, vero- ja työhallinnon sekä maistraatin lupapalveluilla.

terveydenhoito ja LääkäripaLveLut

Lapinjärven terveystalo (ja neuvola) Lapinjärventie 25 07800 Lapinjärvi Puh. 019 505 1560 Faksi 019 610 524

Sairaanhoitajien puhelinvastaanotto ja ajanvaraus arkisin klo 12–13 Lapinjärven terveystalo on suljettu 4.–31.7.2011

Terveyskeskuksen ajanvaraus ja puhelinvastaanotto arkisin klo 8–16 puh. 019 505 1300 Vakavissa ja kiirellisissä sairastapauksissa voitte mennä suoraan Loviisan pääterveysaseman ensiapuvastaanotto/poliklinikalle (Öhmaninkatu 4, Loviisa). Avoinna arkisin klo 8–16, puh. 019 505 1300. Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin poliklinikka on suljettu. Päivystystapaukset Päivystys toimii ajanvarauksella. Soita ensin! Arkisin Klo 8–16 Loviisaan terveyskeskus, puh. 019 505 1300

Klo 16–22 Porvoon sairaala, terveyskeskuspäivystys puh. 040 584 7187 Klo 22–08 Porvoon sairaala, sairaalapäivystys puh. 019 548 2551 Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin: Klo 8-22 Porvoon sairaala, terveyskeskuspäivystys puh. 040 584 7187 Klo 22-08 Porvoon sairaala, sairaalapäivystys puh. 019 548 2551 Ensiavussa hoidetaan ainoastaan äkillisiä sairaustapauksia.

Lapinjärven hammashuoLto Lapinjärventie 25 Puh. 019 505 1567

Tapahtumia Lapinjärvellä kesällä 2011

11.6.

Kycklingsin kotiseutumarkkinat klo 10–13

19.6.

Summertime Talent klo 15–18 Lukkarinpuistossa 7–17-vuotiaille. Tiedustelut puh. 050 535 0848 Titta, 050 5431553 Sonja. Ilmoittautuminen 30.5. mennessä titta.vakeva@gmail.com

17.6.

Päiväleiri tanssin merkeissä yli 10-vuotiaille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Sonja Lindroos puh. 050 5431 553. Ilmoittautuminen 6.6. mennessä.

21.6.

Retki Linnanmäelle, alle 12-vuotiaat huoltajan mukana. Ilmoittautumiset Sonja Lindroos 050 5431 553

28.–30.6. BASECAMP Pyhäjärvellä, yli

13-vuotiaille. Ilmoittautuminen Sonja puh. 050 5431 553. Lisätietoja: www.lapinjarvi.fi/ nuorten Lapinjärvi/lapset ja nuoret

Hammaslääkäripäivystys Hammaslääkäreiden päivystys arkisin klo 16 jälkeen sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivisin: Hammassairaala Oral Erottajankatu 5 A, Helsinki puh. 0600 97070. Soita aina ensin!

Lapinjärven apteekki Lapinjärventie 25 A 2 07800 Lapinjärvi Puh. 019 610 071 Avoinna ma–pe klo 9–17

eLäinLääkäripaLveLut

Eläinlääkäri Peter Flittner Niittypolku 3 puh. 040 713 9888

Eläinlääkäripäivystys iltaisin ja viikonloppuisin puh. 040 713 9886

Kimonkylä, Valolan piha: pienmetallia, lasinkeräys (ei ikkunalasia) Lindkoski, kylätori: Lasia (ei ikkunalasia), paperia

jätehuoLto Pienjäteasema Parantolantie, Korsmalm Avoinna lauantaisin klo 8–13 tai edellisenä arkipäivänä mikäli lauantai on pyhäpäivä. Hyötyjätepiste Lapinjärventie 1 (vanhan linja-autoaseman piha): rautaromua, paperia, pahvia, lasia (ei ikkunalasia), UFF-laatikko, paristoja Porlammi, Koulupolku: rautaromua, paperia, pahvia, lasia (ei ikkunalasia), UFF-laatikko, paristoja (ei akkuja)

Heikinkylä, ent. kaupan piha: Lasia (ei ikkunalasia) Lapinjärven apteekki: lääkejätteet

1.7.–31.8.

Lapinjärven kirjastossa kesänäyttely ”Pohjatuulen tytär”, Markka Savolaisen töitä.

4.–15.7.

Folkhälsan uimakoulu Hopomin järvellä. Ilmoittautumiset alkaen 20.6. puh. 0400 543 623

matonpesupaikka

Porlammin kirjasto Myrskyläntie (kaupan kiinteistö) 07820 Porlammi

kirjastot

Avoinna Ti klo 17-19 Ke klo 10-14 (Koulujen loma-aikoina klo 12-14)

Järvitie 4, 07800 Lapinjärvi

Pääkirjasto Lukkarinpolku 5 D 07800 Lapinjärvi Puh. 019 5108 694 Faksi 019 5108 693 e-mail lapinjarvi.kirjasto@lapinjarvi.fi Avoinna Ma, to, pe klo 12-19 ti, ke klo 10-17 Koulujen lomien aikana ma, to, pe klo 14-19 ti klo 10-16 ke suljettu Pääkirjastossa on myös kolme asiakaspäätettä.

uimahaLLi Koulupolku 8 07820 Porlammi puh. 019 612 241 Avoinna Ma-ti, to-pe klo 16.30-20.30 ke 17.00-21.00 ke eläkeläisille 16.00-17.00 la- su suljettu Kesäisin suljettu 1.6.-31.8.

Sommarinfo

Lappträsk kommun

o f n i ä s e k

Bästa kommuninvånare eller sommarinvånare! Lappträsk kommuns traditionella sommarinfo/servicekalender, kommer i år ut som en del i Småstadsliv-sommartidningen. All information som finns i tidningen- finns också på kommunens webbsidor www.lapptrask.fi en del med mångsidigare information. Sommartidningen är lätt att spara och ta med sej. Alla kommuninvånare eller kommunens sommarinvånare har nödvändigtvis inte ständigt internet-uppkoppling tillgängligt. Kommungården i Lappträsk betjänar Er också sommartid. Det är bara under tiden 4–24.7.2011 som kommunkansliet är stängt. Vi hoppas att tidningen är till nytta för så många läsare som möjligt. Vi hoppas också att vi får respons om hur experimentet för i år har lyckats. Vi önskar en trevlig och trivsam sommar till alla! Personalen i Lappträsk kommun

KoNtAKtUPPGiFteR till kommunal service

räddningsväsendet i Östra nyLand Brandinspektör Jari Tähtinen tel. 020 1111 580

kommungården i Lappträsk Lappträskvägen 20 A 07800 Lappträsk Tel. 019 510 860 Fax 019 610 708 E-post: kunta@lapinjarvi.fi eller förnamn.efternamn@ lapinjarvi.fi www.lapinjarvi.fi

Tekniska väsendet och byggnadstillsynen dejourerar och kan nås per tel. 019 510 8644.

Öppet må kl. 9–17 ti-to kl. 9-16 fre kl. 9-14

Samservicepunkten, Kommunkansliet: Det är fråga om biträdande kundservicefunktioner – kunden får sitt ärende anhängiggjort i samservicekontoret. Vi betjänar med samservicens standardutbud av tjänster gällande polisens, FPA:s, skatte- och arbetsförvaltningens samt magistratens tillståndstjänster.

Kommunkansliet är stängt mellan 4–24.7

Brådskande anmälningar till landsbygdskansliet sänds per post.

häLsovård och Läkartjänster Lappträsk hälsogård (och rådgivning) Lappträskvägen 25 07800 Lappträsk Tel. 019 505 1560 Fax 019 610 524 Sjukskötarnas telefonmottagning och tidsbeställning vardagar kl. 12–13. Lappträsk hälsogård är stängd 4–31.7

Hälsocentralens tidsbeställning och telefonmottagning vardagar kl. 8–16 tel. 019 505 1300 I allvarliga och akuta sjukdomsfall kan man vända sig direkt till Lovisa hälsocentrals förstahjälpsmottagning/poliklinik (Öhmansgatan 4, Lovisa) som har öppet vardagarna klockan 8–16 tel. 019 505 1300. Lördagar, söndagar och helger är polikliniken stängd. Jourfall Jouren har tidsbeställning. Ring först! Vardagar Kl. 8–16 Lovisa hälsocentral, tel. 019 505 1300 Kl. 16–22 Borgå sjukhus, hälsocentraljour tel. 040 584 7187

Kl. 22–08 Borgå sjukhus, sjukhusjour tel. 019 548 2551 Lördagar, söndagar, helger Kl. 8–22 Borgå sjukhus, hälsocentraljour tel. 040 584 7187 Kl 22–08 Borgå sjukhus, sjukhusjour, tel. 019 548 2551 Förstahjälpen sköter endast akuta sjukdomsfall.

tandvård i Lappträsk Lappträskvägen 25 tel. 019 505 1567 Tandläkarjour Tandläkarnas jour vardagar efter kl. 16 samt veckoslut och helgdagar : Hammassairaala Oral, Skillnadsgatan 5 A, Helsinfors, tel. 0600 97070. Ring alltid först!

Evenemang i Lappträsk

sommaren 2011

Lappträsk apotek Lappträskvägen 25 A 2 07800 Lapinjärvi Tel. 019 610 071 Öppet må–fre kl. 9–17

veterinärtjänster Veterinär Peter Flittner Ängstigen 3 tel. 040 713 9888 Veterinärjour kvällar och veckoslut, tel. 040 713 9886

avfaLLsservice Avfallsstation Sanatorievägen i Korsmalm. Öppen lördagar kl. 8–13, eller föregående vardag om lördag är helg.

Insamlingspunkt för avfall Lappträskvägen 1 (gamla busstationens gård): järnskrot, papper, papp, glas (ej fönsterglas), UFF-låda, batterier

mattvättpLats

Porlom, Skolstigen: järnskrot, papper, papp, glas (ej fönsterglas), UFF-låda, batterier (ej bilbatterier)

Huvudbiblioteket Klockarstigen 5 D 07800 Lappträsk Tel. 019 5108 694 Fax 019 5108 693 E-post lapinjarvi.kirjasto@ lapinjarvi.fi

Kimoböle, Valolas gårdsplan: mindre metallskrot, glas (ej fönsterglas) Lindkoski torg: glas (ej fönsterglas), papper Hindersby f.d. butikens gårdsplan: Glas (ej fönsterglas) Lappträsk apotek: medicinavfall

Träskvägen 4 07800 Lappträsk

BiBLiotek

Öppet Må, to, fre kl. 12–19 ti, ons kl. 10–17 Under skolornas lov må, to, fre kl. 14–19 ti, kl. 10-16 ons stängt Det finns tre kunddatorer i huvudbiblioteket.

11.6

Hembygdsmarknaden på Kycklings kl. 10–13

17.6

Dagsläger i dansens tecken. Tilläggsuppgifter och anmälning Sonja Lindroos tel. 050 5431 553

19.6

Summertime TALENT i Klockarparken för 7–17-åringar kl. 15–18. Förfrågningar tel. 050 535 0848 Titta, tel. 050 543 1553 Sonja. Anmälningar senast 30.5 till titta.vakeva@gmail.com

21.6

Utfärd till Borgbacken. Under 12 åringar med vårdnadshavare. Anmälningar Sonja Lindroos tel. 050 5431 553.

28–30.6

BASECAMP Porlom Pyhäjärvi för över 13 åringar. Anmälningar Sonja tel. 050 5431 553

1.7–31.8.

Lappträsk bibliotek sommarutställning ”Pohjatuulen tytär”, Markka Savolainen.

4–15.7.

Folkhälsans simskola, Hopom träsk. Anmälningar fr.o.m. 20.6 tel. 0400 543 623.

Porlom bibliotek Mörskomvägen (butiksfastigheten) 07820 Porlom

simhaLLen

Öppet ti kl. 17–19 ons kl. 10–14 (under skolornas lov kl. 12-14)

Öppet må–ti, to–fre 16.30–20.30 ons 17–21 ons pensionärer 16–17 lö–sö stängt

Skolstigen 8 07820 Porlom tel. 019 612 241

Sommarstängt 1.6–31.8

TUSKAN

KAHVIL A

LOVIISAN LIISANTALO

Säästä huomaamattasi ja ylläty iloisesti ePossu-palvelun avulla voit säästää huomaamattasi samalla, kun maksat ostoksesi kortilla. Palvelu on maksuton ja se on liitettävissä pankki-, debit- ja Visa Electron -korttiin. Ota ePossu käyttöösi Nordean verkkopankissa osoitteessa nordea.fi.

Mariankatu 2C 07900 Loviisa puh. 019 531 323 www.liisantalo.fi

Nordea Pankki Suomi Oyj

TUHANNEN

• Huolto • Varaosat • Potkurit Insinöörintie 2, LOVIISA puh. (019) 533 353 Matkapuh. 0400 102 157

IMPLANTTIHOIDOT, VALKAISUHOIDOT, PROTEETTISET HOIDOT Olemme avanneet Loviisassa, postin talossa, Kuningattarenkatu 13 B 3

• Service

TERVETULOA UUDET POTILAAT • Reservdelar Ajanvaraus 040 767 3767 • Propellrar

FIXorA

hAmmAslääkäriAsemA

tAndläkArcentrAl Ingenjörsvägen 2, LOVISA tel. (019) 533 353 Mobil 0400 102 PORVOO | Aleksanterinkatu 26,

Kuningattarenkatu 15 Loviisa nordea.fi

ImPlAnttIhoIdot, vAlkAISuhoIdot, ProteettISet Sari Puustinen 040 764 4747, Ajanvaraus 019 524 3632hoIdot tervetuloA uudet PotIlAAt. LOVIISA | Kuningattarenkatu 13 B 3, Ajanvaraus 040 767 3767

Avaamme loviisassa maaliskuussa, postin talossa, kuningattarenkatu 13 B3

DIILI

OPPISOPIMUKSELLA RAKENNUSALALLE?

www.opso.fi

Kun äiti opiskelee

Putkiasentaja, lämmityslaiteasentaja, ilmanvaihtoasentaja, kylmäasentaja, rakennuspeltiseppä, tekninen eristäjä, kiinteistönhoitaja, sähköasentaja, maarakentaja, maarakennuskoneenkuljettaja, talonrakentaja, kivirakentaja, puuseppä, maalari, lattianpäällystäjä

Uudistu tai tuhoudu

Ikuinen oppija

pärjää paremmin

Mikä henkilöstöpula??? Ratkaisukeskeinen ... ? työyhteisö - what the

Porvoo-Pietari

DIILI 1

OPPISOPIMUS – elämäsi diili!

ITÄ-UUDENMAAN OPPISOPIMUSKESKUS, POMO-talo, Aleksanterinkatu 20, 3. kerros, 06100 Porvoo puh. 0400 360 731, Asiakaspalvelumme on avoinna ma-pe 9-15, oppisopimus@opso.fi, www.opso.fi

opso.fi

Sari Puustinen 040 764 4747 • Ajanvaraus 019 524 3632 Aleksanterinkatu 26, Porvoo

Leikkaa talteen! Tällä kupongilla saat 20 % Valinnaisesta alennuksen GreenGaten tuotteista. Mrs. Bridges

tuotteesta – 20 %

Aleksanterinkatu 4, 07900 Loviisa, puh. 019-532 100

esim. sinappi, majoneesi, hunaja, chutney ja hillo sekä makeiset

TÄLLÄ KUPONGILLA

kaikista housuista

-20%

MED DENNA KUPONG

-20 % på alla byxor

Aleksanterinkatu 2, Loviisa (019) 531 610, www.vaherkyla.fi

MA–PE 8–17 LA 8–14

-10 % alennus kertaostoksesta.

Kuningattarenkatu 9 | Drottninggatan 9 019 531 777 ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–14

Osallistu kesäarvontaan - Voita 100 € lahjakortti!

Deltag i sommarlotteriet - Vinn ett 100 € presentkort! Nimi/Namn: Syntymäaika/Födelsetid: Osoite/Adress: Puhelinnumero/Telefonnummer: Sähköposti/E-post:

Herbatik, Aleksanterinkatu 2, 07900 Loviisa p. 019 535 979 ma-pe 9-17 la 9-13, www.herbatik.fi

1 alennus / asiakas. Alennus on voimassa kesä- ja heinäkuun 2011. Alennus koskee kaikkia tuotteita, myös ale-tuotteita.

Avoinna ma–pe 10.00–17.00, la 10.00–14.00 muina aikoina sopimuksen mukaan

Valinnaisesta oliiviöljystä tai balsamicosta

-20%

Ei kiitos, en halua saada sähköpostia tai tekstiviestejä Meritta Bra liikkeen tarjouksista. Nej tack, jag vill inte ha reklam via e-post eller sms om erbjudanden hos Meritta Bra.

Naisten alusasujen, uimapukujen, yöasujen, sukkien ja sukkahousujen palveleva erikoisliike Specialaffär för bh, trosor, bikinis, baddräkter, nattlinen, strumpor och strumpbyxor

Kuningattarenkatu 18 Loviisa Drottninggatan 18 Lovisa 9–17 & 9–14, 019-531221 www.merittabra.fi

Aleksanterinkatu 4, LOVIISA • Alexandersgatan 4, LOVISA (019) 535 255 / 040 865 0879 • www.acoptik.fi Avoinna/Öppet: ma/må–pe/fre 10–17, la/lö 9–13

kasvo-, käsi-, jalka- ja vartalohoidot • kestovärjäykset • pigmentointi • karvanpoisto/ depilaatio • meikkaus • klassinen hieronta • rakennekynnet • ripsien pidennykset

Tällä kupongilla:

Vartalohoidon yhteydessä virkistävä kasvohoito (norm. 59 e) 1/2 hintaan Kasvohoidon yhteydessä saat pään hieronnan ja ostaa yhden kotihoitotuotteen -30 %

HyvänOlonKaukoranta 040 576 15 33, Kuningattarenkatu 13b3, Loviisa (myös kotikäynnit) www.kauneuskaukoranta.fi

www.peakpress.net

loviisa. porvoo. graz.

m itä kaikkea

saa tuoda maksutta

pienjäteasemalle? MAKSUTON LAJITELTUNA (KOTITALOUKSILLE)

• • • • • • •

Haravointijäte Risut Puujäte Painekyllästetty puu Metalliromu Sähkölaitteet Vaarallinen jäte

MAKSULLINEN • Sekajäte • Rakennusjäte

Herkutteluhetkiä kuvankauniissa Strömforsin ruukissa. www.ruukimylly.fi

Ruukintie 15, 07970 Ruotsinpyhtää p. 019 – 618 693 ruukinmylly@lomatahdet.fi

Kesän tuulet… Nauti upeasta ruukistamme majoitu tasokkaisiin, romanttisiin 3-6 hlön Armonlinnan ja Saarnimäen huoneistoihimme Strömforsissa. Tunnelmallista aamiaismajoitusta, savesta rakennetussa, Krouvinmäen hostellissa www.lomatahdet.fi

Pienjäteasemilla vastaanotetaan alle 2 m3 kuormia.

Asiakaspalvelu 0200 70707

www.iuj.fi

p. 050 586 7215 p. 045 2357 464 info@lomatahdet.fi

KAHVILA-RAVINTOLA 300 asiakaspaikkaa 2 puoleinen linjasto SEO JAKELUASEMA MAKEISTUKKU OTTO PIKAPANKKI WC:t 16 kpl N ja 8 kpl M

RUOKAMARKET LAHJATAVARAMYYMÄLÄ KUKKAKAUPPA AVOINNA JOKA PÄIVÄ 6–22, KESÄLLÄ 6–24

Puh. 019-613 185, Valtatie 6, 07830 PUKARO www.pukaronparoni.fi

Kvarnudden Juhlat, kokoukset, kurssit ja tilaisuudet idyllisessä ympäristössä meren äärellä. Myös rantasaunan ja mökin vuokrausta. Ota yhteyttä niin kerromme lisää!

Fester, möten, tillställningar och kurser i idyllisk miljö vid havet. Även uthyrning av strandbastu och stuga. Ta kontakt så berättar vi mera!

Kvarnudden 103, PERNÅ ✆ 040 546 5907 www.kvarnudden.fi • kvarnudden@kvarnudden.fi

Paikallisia herkkuja!

Meiltä laadukkaat hevos- ja koiratarvikkeet! Tarjolla myös satulasepän palvelut, mittatilaustyöt ja korjaukset sekä rehut, kuivaruoat ja lisäravinteet. Teetätä koirallesi brassailupanta kesäksi tai hevosellesi kisakauden upein otsapanta!

MA-PE 10-18 • LA 9-15

Brandensteininkatu 11, 1. krs. Avoinna: ma-pe 10-17, kesälauantaisin 10-13 www.pegazos.com Lina: 0400-466289 Kirsi: 050-3768057 i Tor

Brandensteininkatu 11, Loviisa

Salon puh. 040 528 2772 www.kenkienkoputtaja.com

Millie

uusissa tiloissa Torin laidalla

Brandensteininkatu 11

i Tor

Parturi-kampaamo puh. 019 533 326

Prisma.fi

Menossa mukana

RATKAISEVAN EDULLISESTI

KOTKA SUTELA ark. 8–21 la 8-18 su 12-18

Kesäjuhlat & Catering Catering, pitopalvelut Loviisa Conditoria Corint Seppäläntie 39, Loviisa puh. 019 533 484, 0400 557 880 www.corint.fi Degerby Catering Brandensteininkatu 17, Loviisa puh. (019) 505 61 www.degerby.com

Ky JL Andersson Kb Rautatienkatu 41, Loviisa puh. 050 362 0828 jl.andersson@sulo.fi

Liljendal

Restaurant & Catering Sakura Kuningattarenkatu 4 B 4, Loviisa puh. 040 838 2717 http://sakura-catering. blogspot.com ThaiTip Foods Kuningattarenkatu 18 II krs, Loviisa puh. 050 309 0848 www.thaitip.net Tuhannen tuskan kahvila Poikkikuja, Loviisa puh. 019 531 323, 044 0195 971 www.liisantalo.fi

Liljendalin PitopalveluTmi Asematie 20, Mickelspiltom puh. 0400 433 968 Liljendalin-pitopalvelu@sulo.fi

Juhlapalvelu Harjunpesä Backaksentie 173, Mickelspiltom puh. (019) 614 122, 040 7079 672 www.harjunpesa.net

Pernaja Catering Björkell Oy Ab Sarvsalövägen 1055, Härpe puh. 0400 711 566 Hauenmaja Blybergintie 89, Pernaja puh. 044 215 6807 www.hauenmaja.fi

Vuokrattavat

Ulrikakoti Kuhlefeltinkatu 35, Loviisa puh. 040 183 7855 www.ulrikakoti.fi

1) Paikka 2) Enimmäishenkilömäärä tai monelleko riittää astioita ja hinta 3)Varustelu 4)Yhteyshenkilö

Ruotsinpyhtää

Loviisa

Impin Kievari Viipurintie 1, Tesjoki puh. 019 514 148, 040 751 796 www.impinkievari.fi Ruukin Kulmakuppila Koivulanmäentie 2, Ruotsinpyhtää puh. 019 618 217 www.kulmakuppila.com Maalaispidot Ky Salmi ja Ahtiainen Ruokorusantie 35, Ruotsinkylä puh. (019) 619 634, 0400 750 934, 0400 254 978

Fädersborg Harsbölevägen 191, Skinnarby 70 h:löä, 100 e / vrk Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi, mikro Krista Hällfors puh. 040 5610 959

Lapinjärvi Rutumin Kartano Hasselblattintie 5, Ingermanninkylä puh. 040 523 6865 www.rutuminkartano.fi

Owen´s coffee and sandwich bar Kuningattarenkatu 11, Loviisa puh. 019 532 018 www.gl-galleria.info

Lapinjärvi

Strömforsin Klubi Puistokuja 3, Ruotsinpyhtää Kristina Pajari puh. 0400 120 575 krisse.pajari@pp.inet.fi

Konditoria-Café Vaherkylä Aleksanterinkatu 2, Loviisa puh. 019 531 610 www.vaherkyla.fi

Lounaskahvila/ Pitopalvelu Stradun Satamatalo,Valko puh. (019) 515 390 www.stradun.fi

Ravintola Ruukinmylly Ruukintie 15, Ruotsinpyhtää puh. 019 618 693, 045 138 0018 www.ruukinmylly.fi

Palokuntatalo Itäinen Tullikatu 17, Loviisa 100 h:löä, 120 e / vkl Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi Vuokraus puh. 050 341 5022 www.lovisafbk.fi Työväentalo Pernajankatu 4, Loviisa 100 h:löä, 150 e / vrk Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi Varauspuhelin 040 861 0970

Ruotsinpyhtää Enegård Enegårdinkuja 9,Viriilä 150 / 200 hlöä, 100 e / vrk Ruoka- ja kahviastiastot, hyvä keittiö Katariina Kullberg puh. 0400 794 887 Maamiesseuran talo Elimäentie 1520, Ruotsinkylä 200 h:löä, 200 e/ vkl, 70 e / arki-ilta Hella, astianpesukone, jääkaappi Astiat vuokrattava erikseen Harri Ranta puh. 040 825 7832 Ringborg Ringborgintie, Tallbacka 100 h:löä, 350 e / vkl Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi Desiree Nyberg puh. 040 572 5910 StrömforsinTyöväentalo Forsellesintie 2, Ruotsinpyhtää 160 h:löä, 267 e / vkl Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi Talopäivystäjä puh. 044 700 1905 www.stromforsintyovaentalo.fi

Wiiri-talo Elimäentie 1284, Kuninkaankylä 220 hlöä / pöytäpaikat 130:lle, 100 e / pv Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, mikro, jääkaappi Pöytäliinat lisämaksusta Tiedustelut puh. 0400 322 805 Åsgård Kullantie 380, Tesjoki 240 h:löä, 250 e / vkl Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, mikro, jääkaappi Heidi & Magnus Fält puh. (019) 514 145 Marina Kiljander puh. 040 7270 712

Hemborg Hopenbacksvägen 10, Hindersby 150 h:löä, 180 e koko talo, 60 e pelkkä tarjoiluhuone / juhla Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi, mikro Hembygdens Hopp puh. 044 375 6518 Lindarås Markusbackvägen 162, Lindkoski 160 h:löä, 150 e / vrk Ruoka- ja kahviastiastot, suurkeittiö Annika Lindfors puh. 0400 338 761 Valola Tuulennousu 6, Kimonkylä 220 h:löä, 200 e / vrk Ruoka- ja kahviastiastot, jääkaappi, suurtalousliesi, astianpesukone Sirkka Lempiö puh. 0400 612 241 www.kimonkyla.fi

Bygdegården Tavastbyvägen 2, Skinnarby 150 h:löä, 200 e / vrk Ruoka- ja kahviastiastot, pöytäliinat, hyvä keittiö Pihalla leikkipaikka lapsille Ewa-Maria Wiik puh. 050 525 9909

Höganås Höganåsvägen 25, Pernaja 120 h:löä, 200 e / vkl Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi Mikael Törnqvist puh. 040 508 6688

Liljendalgården Liljendalintie 156, Liljendal 200 h:löä, jäsenille 150 e / vkl, muut 200 e / vkl, pieni huone ja keittiö 40 e/ vkl Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi Liljendalgården puh. 045 6382 575

Ljungars Sarvisalontie 1164, Härkäpää 120 - 200 h:löä, 150 e/ pv kesällä, 200 e/ pv talvella Hella, uuni, tiskikone, kylmähuone, astiastot osittain Camilla Johansson puh. 040 573 3712

Pernaja Byahemmet Byahemsvägen 16, Gammelby 130 h:löä, 200 e / vkl tai 25 e / h Ruoka- ja kahviastiastot, suurkeittiö Inger Andersson puh. 040 566 6451 Furuborg Lapinjärventie 492, Kuggom 150 h:löä, 200 e / vkl Ruoka- ja kahviastiastot, hieno keittiö Marianne Mattsson puh. 040 508 2811

Sandö Saari n. 10 km Valkosta 100 h:löä, vuokra sovitaan tapauskohtaisesti Syvät lautaset, kaasuliesi, kahvinkeitin, mikro, jääkaappi Ei juoksevaa vettä Toni Mankonen puh. 0400 494 097 Solbacka Edövägen 38, Isnäs 120 h:löä, 200 e/ vkl, ruoka- ja kahviastot 50 e Hella, astianpesukone, jääkaappi, pakastin Veronica Forsell puh. (019) 634 696

Wasargård Järventaustantie 22, Lapinjärvi 140 h:löä, 180 e / vrk kesällä, 200 e/ vrk talvella Ruoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi Järven rannalla, 1,5 km kirkosta Iris Johansson puh. (019) 610 147 Soihtula Soihtulantie 8, Porlammi 250 h:löä, 100 e / vrk Ruoka- ja kahviastiastot n. 120:lle Hella, astianpesukone, jääkaappi, mikro Kahvinkeittimet ja osa astioista vuokrattava erikseen Martoilta Pirjo Hannula puh. 040 744 7867

Liljendal Pilvilinna Tapiolantie 27, Mickelspiltom 100 h:löä, 120 e / vkl Astiat keittoruualle, hella, mikro, kahvinkeitin, pieni jääkaappi Ulkovessat Håkan Enberg puh. 050 359 5591

Vuokraa sauna KlassisetVeneet Varaukset Ravintola Saltbodanista puh. (019) 532 572

Rönnäsin Merihuvilat Oy Mökit ja kokoussaunat vrk-periaatteella puh. 0400 714 673

Östra Nylands segelförening rf Varaukset Bengt Widell puh. 040 584 0046

Degerby HotelRestaurant Ltd Oy Useita saunoja tuntija vrk-periaatteella puh. 019 505 61

Savusauna PernajanVanhakylässä Varaukset Tennberg Robert puh. 0400 182 435

Tilaussauna uima-altaineen Varaukset Majatalo Loviisa puh. 040 835 7997

Kauneus Skönhet Taina Kuningattarenkatu 9, 2. kerros 07900 Loviisa p. 040 58 99 239 Ajanvaraus: www.kauneustaina.fi

Stolpenkatu / Stolpegatan 5, 07900 LOVIISA / LOVISA puh. /tfn 535 707 Auki/Öppet: ark./vard. 9-18, la/lö 9-15, su/sö 11-15

Tervetuloa - Välkommen

Juhannuksena kiinni/Under midsommaren stängt 24–26.6

Hotelli ZILTON Mariankatu 29, puh. (019) 533 191 LOVIISAN LÄÄKÄRIASEMA LOVISA LÄKARSTATION

Oxskött

Ergo

Sonninliha

LÄHIRUOKA PARHAIMMILLAAN

Suoraan tuottajalta – laatulihaa kotiovelle www.hultgard.fi Puh. Pieter 040 525 6356 / Natalia 040 525 1053

Aamiaismajoitus • Ateriat ryhmille Juhla- ja kokoustilat • A-oikeudet Käsityö- ja lahjatavaraliike Ukkola

(019) 517 2000

Intialaisia ayurveda hierontoja, klassista hierontaa, kokokehon vyöhyketerapiaa. Suolatuotteita sekä luontaiskosmetiikkaa myynnissä. Tervetuloa luontaishoitolaan hoitoon tai hemmotteluun!

www.ulrikakoti.fi Kuhlefeltinkatu 35, 07940 Loviisa • puh. 040 183 7855

JONNA HIMMANEN | puh. 040 572 5705 Mariankatu 12, 07900 Loviisa, www.iona.fi

Kuningattarenkatu 15, Drottninggatan 15 Puh/tel. (019) 531 275 Fax (019) 531 831 kruunuapteekki.loviisa@salnet.fi www.kruunuapteekki.fi

aen.

ivä klo 9.00 alk

a joka pä Olemme avoinn

en! m m o lk ä V ! a lo u Tervet ån kl 9.00. rje dag fr

Vi har öppet va

Loviisan vierasvenesatama, Laivasilta 4 Skeppsbrons gästhamn, Skeppsbron 4 puh./tfn (019) 530 112 www.cdfastfood.fi

s i n e h c t i k Our e v o l h t i w seasoned ma–to 9–23 | pe–la 9–01 | su 9–22

Uusi seurustelu- ja ruokaravintola Loviisan keskustassa, kirkon kupeessa. Viihtyisä kesäterassi. Heli, Pate, Sari ja Sini toivottavat sinut lämpimästi tervetulleeksi! Ravintola Bella Loviisa | Mannerheiminkatu 2 | 07900 LOVIISA bella@bellaloviisa.fi | puh. 019 533 390