Pikkukaupunki kesä 2010 by creative peak

Småstadsliv

LOVIISA–LOVISA I LAPINJÄRVI–LAPPTRÄSK

kes leh ät

2010 i

S.O.S

Meripelastajat

Sommarlov

Maria & MAX Perinteiset kesäravit

Viherpeukalot

MUKANA MYÖS Business-liite

Kenellä on makein maja Loviisassa? Pikkukaupunki-lehti julistaa suuren majakilpailun alkaneeksi. Lähetä kuva, lyhyt rakennusselostus ja yhteystietosi osoitteeseen toimitus@peakpress.net tai peak press, Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa. Voit myös välittää toimitukselle vinkin näkemästäsi hauskasta majasta. Mielenkiintoisimman majan rakentaja palkitaan moottorisahalla! Kilpailuehdotukset 15.9.2010 mennessä toimitukseen. Kuvan majan rakensi ja ikuisti valokuvaajamme Virpi Lehtinen.

Loviisa – Lovisa

Merellistä pikkukaupunkielämää 87 kilometriä Helsingistä Småstadsliv med havsutsikt 87 km från Helsingfors

Pikkukaupunki Päätoimittaja Päivi Ahvonen

INDEX

Toimituspäällikkö Seppo Iisalo AD Päivi Ahvonen Graafinen suunnittelu Milla Ketolainen peak press Laivurinkatu 2 07920 Loviisa (019) 535 552 www.peakpress.net toimitus@peakpress.net

Pääkirjoitus

Pisaroita. Minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta mielenkiintoista pientä. Smått och gott, passa på!

Loviisan Wanhat Talot

Elämänlaatua etsimässä: Maria Ahonen och Max Nyberg

Tämän lehden kirjoittajat Susa Heiska, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Noora Lintukangas, Ulla Ora, Jukka Salminen, Hanna Stringer, Pirjo Toikka (Business-liite)

Puutarhapisaroita Avoimet puutarhat Anneli Sjöholm svarar på trädgårdsfrågor

Kulttuuripisaroita

Tämän lehden kuvaajat Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Eeva Kangas, Milla Ketolainen, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Arto Wiikari

Ihana & Uljas Loviisan ravit 60 vuotta

Minun reseptini: Maistuisiko Nabe?

Arjen sankarit: Carlsson

Ilmoitusmyynti Essi Niemelä 019 535 552 essi.niemela@peakpress.net

Lifestyle: Sommarlov

Maasto kutsuu pyöräilijää

Paino Art-Print Oy ISSN 1796-4466 Paperi Kansi: Galerie Art Silk 200g Sisus: My Brite Silk 80g

S.O.S. Loviisan meripelastusseuran mukana merellä

LET’S TALK BUSINESS Katsaus Loviisan elinkeinoelämään

Palveluksessanne

Julkaisija peak press & productions oy

Kannen kuva Virpi Lehtinen

Småstadsliv

LOVIISA–LOVISA I LAPINJÄRVI–LAPPTRÄSK

KES Ä-

r Heidi Hej, jag hete ar och jag älsk en. et trädgårdsarb

201H0TI

S.O.S Meripelastajat

Sommarlov

MARIA & MAX Perinteiset kesäravit

Viherpeukalot

MUKANA MYÖS BUSINESS-LIITE

Pikkukaupunki netissä www.peakpress.net

LET´S

TALK

BUSI

NESS

Loviisa

etel채rannikon idylli Loviisan kaupunki puh. 019 5551 kaupunki@loviisa.fi Matkailuneuvonta Karlskronabulevardi 8 puh. 019 555 234 info@loviisa.fi Lovisa stad tfn 019 5551 kaupunki@loviisa.fi Turistinfo Karlskronabulevarden 8 tfn 019 555 234 info@loviisa.fi

www. loviisa.fi

Lovisa

idyllen vid sydkusten

www. lovisa.fi

Kuva Eeva Kangas

Tämä kuva kertoo yhden niistä syistä minkä takia Loviisa on mielestäni kiva paikka elää. Loviisa on juuri niin rock

Pääkirjoitus Ledaren

kuin itse haluaa. Tutustu taas ”slow cityn” ihmeisiin uuden Pikkukaupunki-lehden sivuilla. Nautitaan suvesta, siitä kuuluisan lyhyestä mutta sitäkin ihanammasta. Päivi Ahvonen päätoimittaja Denna bild berättar varför jag trivs i Lovisa. Lovisa är just så rock som man själv vill. Läs om undren i ”slow city” i det färska numret av tidningen Småstadsliv. Låt oss njuta av den korta, men underbara sommaren medan vi funderar på saken. Päivi Ahvonen chefredaktör

Seuraava Pikkukaupunki ilmestyy marraskuussa 2010. Nästa nummer av Småstadsliv utkommer i november 2010.

pisaroita Teksti ja kuvat: Jaana Kapari-Jatta

Jerreh Badjie on Foni Blockin alakoulun rehtori. Brama Colley viljelee samassa kylässä hedelmiä. Hänen pienessä tarhassaan kasvaa appelsiini, mango, papaija ja makea greippi. Ida Badjie työskentelee turistisesongin ajan rannalla. Gambiassa on kova pula silmälaseista eikä kukaan lasit saatuaan kysy, olisiko toisenlaisiakin kehyksiä. Olennaista on löytää sopiva vahvuus. Kuvien lasit ovat lahjoituksia Suomesta. Loviisalainen optikkoliike Jarmo Laine merkitsi niihin vahvuudet ja Jaana KapariJatta ja Samsideen Jatta veivät ne perille.

Thanks Loviisa! with love Jerreh, Brama and Ida 6

Koonnut: Päivi Ahvonen

Suolahuone laajentaa

ace Small Ships’ R 17.–18.7. Yksi kesän kohokohdista Laivasillalla. En av sommarens höjdpunkter.

Kuva: Susa Heiska

Vuoden 2009 tammikuussa Loviisaan avattu suolahuone lisää palveluitaan kesän kynnyksellä. – Suolahuoneella saa myös energioita tasapainottavaa navajoterapiaa ja reikihoitoa, Suolahuoneen emäntä Pirkko Kaukiainen kertoo. Suolahuone on ikivanha hoitomuoto, jonka teho perustuu puhtaan suolapölyn hengittämiseen. – Suurin osa hakee apua hengityselinsairauksiin, kuten astmaan, keuhkoahtaumaan ja jopa uniapneaan. Myös korva- ja poskiontelotulehduksia sekä erilaisia iho-ongelmia hoidetaan suolahuoneella. Hoidossa käy kaikenikäisiä. Loviisassa on tarjolla lukuisia muitakin vaihtoehtohoitoja, kuten shindoa, kuumakivihierontaa ja kosketusterapiaa. Kaupungissa toimii jopa ekokampaamo Monatur. Loviisan Suolahuone, Sibeliuksenkatu 3, puh. 040 540 9030

nen

Ruotsinpyhtään ruukkialueelle nouseva inkka-

soi Rootsinpyhtaan Bluegrass – yksi Itä-Uuden-

Kuva: Virpi Lehti

Harrastuksena Villi Länsi tai Amerikan pelimannimusiikki? rikylä on rooliharrastuksen taidonnäyte. Hie-

maan letkeimmistä musiikkitapahtumista 11.-

nosti tehdyt vaatteet ja esineistö, kulissit ja

13.6. Pääesiintyjänä on tänä vuonna Don Rigs-

eläytyminen. Intiaanina oleminen on yksi har-

by & Midnight Call.

rastus muiden joukossa, mutta koko kylän ka-

www.rootsinpyhtaa.fi, www.donrigsby.com

saaminen se vasta taidonnäyte onkin. Samalla

Näin Ravintola Ruukinmyllyn uusi keittiöpääl-

ruokaa käytämme niin paljon kuin mahdollis-

likkö Teemu Tolvanen kuvailee toiminnan pe-

ta. Juustot tulevat Myrskylästä, suklaat Por-

rusfilosofiaa. Bilevuosien jälkeen Ruukinmyllys-

voosta ja kalat lähialueen kalastajalta. Sitä

sä keskitytään taas nautiskeluun, perheeseen ja

mukaa kun kontakteja syntyy, saamme lisää

leppoisaan yhdessäoloon hyvän ruoan äärellä.

raaka-aineita lähialueilta.

Ryhmät ovat jo löytäneet jo Ruukinmyllyn, kuvauspäivänä tulossa oli 90 ruokailijaa. – Minä ja kollegani leivomme, savustamme ja laitamme kaiken ruoan itse. Lähi- ja luomu-

Teemu Tolvasen ohjaksissa ravintola Ruukinmyllyyn kannattaa taas piipahtaa syömään. Ja pöytävaraus on ainakin juhlapyhinä tarpeen. www.ruukinmylly.fi

Kuva: Päivi Ahvonen

”Vähemmän melua, enemmän kauniita ja pieniä hetkiä”

Lisää tukijäseniä tanssiopistolle. Voit lukea projektista lisää nettisivuilta www.loviisantanssiopisto.fi

pisaroita

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Milla Ketolainen

Vanhan ajan vempeleitä Ruotsinkylässä Jokelan kotiseutumuseolla järjestetään elokuun lopussa Vanhan ajan päivät -viikonloppu kuudennen kerran. Jo varsin mittavaksi paisunut tapahtuma sai alkunsa yleisön pyynnöstä. – Kotiseutumuseossa vierailleet harmittelivat sitä, ettei vanhoja traktoreita ja muita vempeleitä saanut nähdä käytössä. Siksi Vanhan ajan päivillä koneita, maamoottoreita ja traktoreita käytetään ja työkaluilla järjestetään työnäytöksiä, kotiseutumuseon perustaja Erkki Jokela kertoo. Itse asiassa koko kotiseutumuseokin perustettiin yleisön toiveesta. Vuonna 1993 Erkki Jokela täytti 50 vuotta, ja juhliin saapui parisensataa vierasta. Juhlista tuli yllättäen lähtölaukaus kotiseutumuseotoiminnalle. – Siivoilin vanhoja, jo isäni käyttämiä metsä- ja kirvesmiehen työvälineitä sekä muita vekottimia. Kutsuvieraat ihastuivat puolivahingossa syntyneeseen näyttelyyn. Nykyään pyöritämme viisihenkisen perheemme voimalla museota. Työnäytökset jäävät mieleen Moni kävijä yllättyy tapahtuman monipuolisesta tarjonnasta. – Vanhan ajan menopeleistä kiinnos-

tunut yleisö on kiitellyt erityisesti työnäytöksiä. Välillä hurjilta ja vaarallisiltakin näyttävät työnäytökset jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Kotiseutumuseon vanhat traktorit ovat kaikki vielä ajokunnossa. Niiden äänet ja tuoksut tuovat elävyyttä kokemukseen. Lisäksi saamme paljon hyvää palautetta leppoisasta tunnelmasta. Heposilppuri kummastuttaa Tapahtuman järjestävä Jokelan perhe lähtee siitä ajatuksesta, että jokaiselle on tarjolla jotakin. – Kävijöitä on kaiken ikäisiä. Paikalle tul-

laan jopa kylittäin. Moottoripelien lisäksi Jokelassa voi ihailla tipuja, kanoja, kukkoja, lampaita ja hevosia. Alueella on myös ”naisten teltta”, johon vain naisilla ja lapsilla on pääsy. Naisten teltan Tämän kesän teema säilytetään yllätyksenä. Yksi kesän 2010 työnäytösteemoista on olkisilppurin käyttö. Tuskin monikaan on kuullut heposilppurista. – Sillä silputtiin 1800-luvulla apetta hevosille, Erkki Jokela valottaa. Hyvää tunnelmaa luovat työnäytökset ja aikaan sopiva musiikki ja elämäntapanäytökset. – Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry:n porukka esittää, miten metsäkämpillä ja savotoilla on eletty tukkilaisromanttisen musiikin säestämänä.

Vanhan Ajan Päivät 28.–29.8.

www.jokelanmuseo.info Tapahtuma ajoittuu samalle ajalle kuin Loviisan Wanhat Talot, Laivasillan käsityöläismarkkinat ja Muinaistulien yö. Loviisaan kannattaa tulla kauempaakin ja jäädä vaikka yöksi. Tekemistä ja näkemistä on tänä viikonloppuna todella paljon.

droppar Koonnut: Päivi Ahvonen

Käytkö autolla Helsingissä töissä? Perusta facebookiin kimppakyytiryhmä. Kimppakyyti voi olla sinun ympäristötekosi ja toisen onni. Myös paikallislehtien palstat ovat hyvä paikka ilmoittaa kiinnostuksesta kimppakyytiin.

Hanna och kohornen Artesan Hanna Nore, som har studerat historiskt hantverk i Kuggom, undervisar i hornarbete vid Hantverksskolan Flinks fem dagar långa sommarkurs. – Vi tillverkar smycken och ett vikingatida dryckeshorn, berättar Hanna med ett horn från en highland-ko i handen. Kursen riktar sig till barn i åldern 7-16 år. Undervisningen går på svenska i den vackra Kuggomskolan. Hantverksskolan Flink erbjuder även andra intressanta kurser. Läs mer på adressen www.axxell.fi >> kuggom >> kurser

Kuu, täysikuu, kuutamo ≈ Karamaloo Jaana Kapari-Jatta ja Sam Jatta ovat tuoneet pienen palan Afrikkaa Laivasillalle. Karamaloo-kauppa on hieno esimerkki suoran toiminnan kehitysyhteistyöstä ihmiseltä ihmiselle, "Jattojen" oma panostus tämän maailman asioiden edistämiseen.

Kuva: Päivi Ahvonen

Muistathan kesäklassikon? Loviisan leirintäalue aivan uimarannan tuntumassa on yksi maamme hienoimmista. Leirintäalueella voit asua myös vanhoissa tunnelmallisissa pitsihuviloissa. www.tamminiemi.net

Minns du sommarklassikern? Lovisa camping intill badstranden är en av landets finaste. Du kan även bo i en gammal stämningsfull spetsvilla. www.tamminiemi.net

15.–16.6. Ilmainen purjehduskurssi junioreille Ilmoittautumiset viimeistään 11.6.2010: Jens Sjöblom 040 509 3470 tai jesjoblo@gmail.com Mukaan pelastusliivi, pyyhe ja vaihtovaatteet.

Kuva & Tanssi = Kuvatanssi

Laiskaa jazzia kesälaineilla M/s J.L. Runeberg risteilee myös Loviisaan heinäkuun torstait (Helsinki–Pellinki–Kabböle–Loviisa). Voit osallistua koko edestakaiselle risteilylle tai vain jollekin etapille, eikä lysti ole edes kallista – ja fillarin saa

Kuva: Päivi Ahvonen

ilmaiseksi kyytiin. Laivan

henkilökunta taitaa paitsi merenkulun myös läskibasson ja hanurin soiton, mikä lisää viihtyvyyttä aluksella merkittävästi! www.msjlruneberg.fi

Mikä? Puolipäiväleiri meren äärellä. Kurssilla tutustutaan kuvan sekä tanssin maailmaan ilon ja elämysten kautta. Missä? Källan lerintäalue Kenelle? Kouluikäisille. Kurssin osanottajat jaetaan pienten ja isojen ryhmiin ilmoittautumisen yhteydessä. Milloin? ke–to 9.–10.6.2010; pienet 10–14.30 / isot 13–17.30 Hinta? 60 € Mukaan: Lämmitettävä ruoka + juotavaa. Säänmukainen vaatetus. Opettajina: kuvataideopettaja Kaisa Korpela ja tanssinopettaja Kati Kivilahti-Fagerudd Ilmoittautumiset: 4.6. mennessä Kaisa Korpela puh. 040 7693353

STREETCAMP LOVIISA 3.7.-8.7. kello 10-15

Street leirin ohjelmassa on hihop, break, locking ja poppping ja slack lining ja body percussionia ja paljon kaikkea muuta streetkivaa ja beachillä hengailua! Maanantaista torstaihin kestävä leiri on tarkoitettu 11–17 vuotiaille nuorille, opettajina mm. lajeissaan Suomen parhaimmistoon kuuluvat Lasse Häggblom ja Jenny Silfver. Kurssimaksu 90 euroa. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Kati Kivilahti-Fagerudd 050 592 1393 tai paivi.ahvonen@loviisantanssiopisto.fi www.loviisantanssiopisto.fi

Yhden naisen unelma Tuhannen tuskan kahvila on palannut juurilleen taiteilijaperhe Huttusten kotipihaan Mariankadulle. Ensimmäisen kerran kahvila perustettiin taloon kieltolain aikaan. Tuhannen tuskan kahvila on käsityönä tehty ”helmi”. Unelmasta tuskan kautta vanhaan hevostalliin syntyneen kahvilan seinähirret on vaihdettu ja lattia rakennettu perustuksineen alusta. Kahvilan emäntä Leena Huttunen ja hänen miehensä Taisto Huttunen ovat puurtaneet vuoden päivät aamusta iltaan. Leena on omin käsin eristänyt huoneet olkipaaleilla, jotka hän on sitten savettanut. Tuvan sydän on leivinuuni, sen sielu ihanat vanhat kuvanveistäjä Taisto Huttusen töitä. Kaikki kahvilassa tarjoiltu valmistetaan kotona vanhoista resepteistä ja herkuista voi nauttia myös puutarhassa. Tästä kahvilasta saa kyytipojaksi vielä erityisen hyvän mielen ja rauhallisen olon. Tuhannen tuskan kahvila on auki päivittäin kello 10–18. Liisantalo, Mariankadun ja Poikkikujan kulmassa Loviisan historiallisessa alakaupungissa.

Kuvat: Päivi Ahvonen

huonekalut ja esineet. Tuvassa, pihapiirissä ja talossa on esillä kuvataiteilija ja

Teksti: Päivi Ahvonen Kuva: Janne Lehtinen

Loviisa Baby 2010

tsekudotut villasukat, siskonvauvan

na vuori- ja päälliskankaat elävät huikeissa pa-

vanha nuttu, perheen perintöhopeaa

riyhdistelmissä, nutut ovat oikeita karamelle-

... rakkaalle lapselle on monta lahjaa. Loviisan

jä. Ekologisen lahjan tekemiseen on osallistu-

kaupunki lahjoittaa kaikille ikätovereilleen eli

nut taitava ompelija Nea Heine nuorten työ-

vuonna 2010 syntyville vauvoille oman nimik-

paja Pikku Pietarin Pihasta.

kolahjansa PillowCase -kietaisunutun. Jokai-

Idea vauvoille tarkoitettuihin nuttuihin syn-

nen nuttu on uniikki pieni taideteos. Nume-

tyi intohimosta tilkkutöihin. Virpi Lehtinen

roidut nutut on signeerattu Loviisa Baby 2010

muistelee myös äitinsä kertomaa tarinaa.

-merkillä. – Nuttu on ihana muisto, lahja. Aivan kuten

toiseksi viimeisenä. Mummo pyysi pappaa

vauvatkin ovat lahjoja meille. Jos ei halua pu-

tuomaan sairaalaan vaatteita vastasyntyneel-

pukea vauvaa nuttuun – kaikki kun eivät ole

le. Pappa toikin erehdyksessä vaimolleen ha-

retron perään – on se silti kiva säilyttää muis-

meen ja paidan. Niinpä äitini tuotiin kotiin

tona, miettii PillowCase -nutun äiti, loviisalai-

kiedottuna isoon paitaan. Tarina ei liity suo-

nen valokuvaaja ja artesaani Virpi Lehtinen.

raan tähän nuttu-projektiin, mutta se muistuu

Nutut on tehty kierrätetyistä, pehmeistä tyynyliinoista. Taiteilijan sommittelun tulokse-

– Äitini syntyi seitsenlapsiseen perheeseen

välillä mieleeni, Lehtinen kertoo.

Kuvat: Päivi Ahvonen

Kuka?

Haastattelu: Jukka Salminen Kuva: Virpi Lehtinen

Kuis panee? 1. Kuinka sinusta tuli panimomestari, mistä kiinnostus olueeseen syntyi alun perin? Alunperin kiinnostus lähti liikkeelle oluen kotivalmistuksesta. Aloittelin uraani kotioluen parissa 20 litran kattilalla. Lopullisesti ala vei mennessään osallistuttuani Mustialan pienpanimokoulutukseen vuonna 1996. Lisäoppia on sitten tullut muun muassa panimotutkimuksen parissa VTT:llä sekä panimomestarin opinnoissa Skotlannissa.

2. Ostatko koskaan tarjouksessa olevaa 24-packia marketista? Tarvittaessa kyllä. Tosin yleensä ostopäätökseni perustuu muihin tekijöihin kuin hintaan ja/tai määrään. 3. Malmgårdin panimolla on käytössään perinteinen englantilaistyyppinen laitteisto. Mitä etua siitä on suuriin ja moderneihin hi–tech-panimoihin verrattuna? Kaikki laitteistot ovat erilaisia ja niissä on omat etunsa. Meidän brittilaitteistomme on hyvin käsityömäinen; automatiikkaa ei juuri ole. Tämä antaa joustavuutta kehitellä uusia tuotteita ja käyttää erilaisia raaka-aineita. Lisäksi perinteiset brittiläistyyliset käymistankit korostavat pintahiivaoluidemme hedelmäisiä ominaisuuksia. 4. Millainen on oluenpanofilosofiasi? Pidän pienen mittakaavan valmistuksesta, koska se antaa enemmän tilaa luovuudelle ja uusille ideoille. Pienpanimomittakaavassa oluenpano on sopiva sekoitus tiedettä, taidetta ja käsityötä. Muutenkin olen aina puhunut sen puolesta, että pienpa-

Malmgårdin panimon panimomestari Tuomas Markkula

nimoissa pitää uskaltaa tehdä rohkeita ja erilaisia tuotteita. Peruslagerien valmistuksen jätän suosiolla isoille panimoille, ne osaavat sen homman paremmin. 5. Pidätkö humalasta? Jos tarkoitat oluen valmistuksessa käytettävää köynnöskasvia, niin pidän erittäin paljon! Erilaisten humalalajikkeiden tuottamat maut ja tuoksut ovat olennainen osa valmistusta ja suuri kiinnostukseni kohde. Pidän myös erittäin paljon voimakkaasti humaloiduista oluista.

Panimovierailut ja olutmaistiaiset: Malmgårdin Panimo, puh. 040 198 4567, www.malmgard.fi

Teksti ja kuvat: Maria Schulgin

• Uudenmaan ympäristöpalkinto 2007 • Loviisa-mitali 2008 • SAFA-palkinto 2009

Kuva: Eeva Kangas

LWT 28.–29.8. 2010

Loviisan Wanhat Talot Loviisalainen perinne– ja korjausrakentamisen tapahtuma avaa vanhojen hurmaavien loviisalaistalojen ovet jo kuudennen kerran. Kohdekodit ovat valmistautuneet ottamaan vastaan tuhannet kävijät, joita yhdistää yksi asia: rakkaus vanhoihin rakennuksiin ja tavaroihin.

Lovisa Historiska Hus Under traditionsbyggnads- och renoveringsdagarna Lovisa Historiska Hus slår några gamla bedårande lovisahem upp sina dörrar för besökare för sjätte gången. Besökarna, som rör sig i de över 100 år gamla husen med respekt för hemfriden, är främst intresserade av hur husen renoverats. Nya objekt

Ihmiset kulkevat avoimina olevissa yli 100-vuotiaissa kohdetaloissa toisten kotia kunnioittaen. Heidän mielenkiintonsa kohde on usein remontti ja sen toteutustapa. Avoimet talot ovat suurimmaksi osin itse remontoituja ja monissa taloissa on käytetty kierrätysmateriaalia. Muualta purettujen rakennusten hirsiä, lankkuja, tiilenmurikoita, ikkunoita, ovia ja kaakeliuuneja löytyy loviisalaisista talovanhuksista. Osa taloista on paraikaakin remontin alla, etenkin Isnäsin sahan ja Ruukin uutuuskohteissa. Aiemmin Wanhassa Wara Parempi -nimel-

lä kulkenut Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma on laajentunut vuosien varrella hitaan elämäntavan esittelijäksi. Perinteiset antiikkimarkkinat ja Loviisan seudun keräilijöiden suurtapahtuma täydentyvät lukemattomilla kodikkailla pihakirppiksillä. Tämän vuoden uutuus on luomu- ja lähiruuan tuottajaintori. Lauantaisessa asiantuntijaseminaarissa ovat alustavien suunnitelmien mukaan keskustelemassa Kai Andersson, Panu Kaila ja Ristomatti Ratia. Seminaarissa keskitytään korjausrakentamisen ongelmiin ja sudenkuoppiin.

för i år, som renoveras för närvarande finns på området av Isnäs såg och Bruket. Lovisa Historiska Hus, som tidigare hette Renovera Ger Mera, har vuxit från år till år. Den traditionella antikmarknaden och Lovisanejdens samlares storevenemang kompletteras av gårdslopptorg och torg med närproducerade livsmedel. Vid expertseminariet berättar Kai Andersson, Panu Kaila och Ristomatti Ratia om renovering.

el채m채nlaatua etsim채ss채

Maria Ahonen och Max Nyberg bestämde sig inom fem minuter för att flytta till Lovisa. De kollade in en lägenhet i centrala Lovisa och föll för bostadens charm.

Text: Hanna Stringer Bilder: Virpi Lehtinen

Maria & Max 17

– Vi var i chocktillstånd flera dagar efter beslutet… Det doftar nybakat hemma hos Maria och Max. Alla flyttlådor har inte ännu packats upp och den imponerande takhöjden på 5-6 meter ställer till problem vad belysningen beträffar. Flytten till Lovisa var en slump. – Vi skulle för skojs skull titta på lägenheten och bestämde oss redan i förväg att inte flytta till Lovisa. Men ödet lade sitt finger med i spelet. Nu har paret bott två månader i en 124 kvadratmeter stor bostad i Magasinet. – Vi har inte ångrat oss en enda sekund. Lägenheten kändes genast som ett hem. I övre våningen finns parets sovrum, vardagsrum och en läshörna. – Jag trivs bäst i läshörnan för jag är van att bo i trånga lägenheter efter alla år i huvudstaden, konstaterar Maria. I nedre våningen finns kök, en väl tilltagen matsal, bastu och Max spelrum. Rummet ska förses med ett litet kylskåp som skall fyllas, enligt Maria, med ”manliga grejer” som öl och snus. Matsalen inreds med ett stort bord där Maria kan pyssla och Max bygga modellflygplan. Trött på krogliv och shopping Maria, 31, är uppvuxen i Lovisa och skrev studenten i Lovisa Gymnasium 1997. Hon har en liten hälsning till sin gamla rektor Jan Lindh. – Jasse är det finaste Lovisa stad har att ge! Han visste att jag under skoltiden stal pennor och dyra ritpapper. Men han sa aldrig någonting om det. Några år senare flyttade hon till Helsingfors. I dag jobbar hon som AD på reklambyrån People´s. Till Marias arbetsuppgifter hör bland annat att designa skivomslag för stora finska artister som flickduon PMMP, Sunrise Avenue, Anna Puu, Hanna Pakarinen, Olavi Uusivirta, Anna Abreu och Jonna Tervomaa. Maria trivs med yrket, som tidvis är hektiskt. Hon sköter om Arnolds Bakery & Coffee Shops grafiska behov.

– Vi designar allt från företagets påskkampanjer till kaffepaket. En av Marias grafiska förebilder är svenska Helen Sköld som designar skivomslag. – Min absoluta favorit är omslaget på Kents Isola -skiva. Jag gillar också Saul Bass som designade bland annat Alfred Hitchcocks och Stanley Kubricks filmplanscher och filmvinjetter. Maria studerade en tid på Sveps, en motsvarighet till ungdomsverkstaden Lilla Petters Gård här i Lovisa. – Det visade sig att jag var ett Photoshopgeni så jag anställdes som Photoshop-lärare. Jag var en sträng magister som delade ut varningar till höger och vänster… Som bäst jobbar Maria hemifrån några dagar i veckan. Inom en snar framtid kommer reklambyrån och arbetskompisarna att flytta till Borgå. Hennes kolleger pendlar i dag mellan Tusby och Helsingfors, vilket tar två timmar i anspråk. – Det beror väl mest på de långa arbetsresorna. Och jag har tröttnat såväl på att sitta på krogar som på att spendera pengarna på H&M.

Matlagning, fotokonst och Star Wars-prylar är Marias och Max gemensamma intressen.

Maria och Max hade känt varandra i två månader när de flyttade ihop. – Det var upplagt att gå åt helvete, men bra går det, säger Max.

Reklambyrån har hittat lämpliga utrymmen i gamla stan och kunderna har ställt sig positiva till flyttningen. Träffades i arbetets tecken 31-åriga borgåkillen Max har levt ett kringflackande liv. Han flyttade till Vasa i början av 2000-talet för att studera statskunskap och journalistik vid Åbo Akademi. Han blev erbjuden arbete som programledare och -värd på Radio Extrem, ett jobb han tackade ja till. – Efter två år kände jag behov av att förnya mej så jag började studera fotokonst i Nykarleby. Jag trivdes bra, men fick erbjudandet att vara med och starta peppar.fi. Att igångsätta en ny webbtidning var stormigt. Men det är inte alla dagar man får vara med om att skapa en ny produkt, säger Max, som också hunnit med studera ett år i Reykjavik mellan varven. – Jag studerade, slösade pengar och fick en massa studielån. Jag levde som en islänning, drack bärs och tittade på vulkaner, säger Max med ett leende. I dag jobbar han som reporter och fotograf på lokaltidningen Östra Nyland. – Jag trivs jättebra på ÖN. Det är det bäs-

ta beslutet jag gjort på länge. Arbetet är omväxlande och det är trevligt att tala med människor, men det är himla svårt att göra bra lokaljournalistik. Det var via jobbet på peppar.fi Max kom i kontakt med Maria. Hon var en flitig och omtyckt bloggare på tidningens webbsida (kolla ratata.fi). Peppar.fi bestämde sig för att göra en julkalender med de mest populära bloggarna. Max uppgift var att intervjua Maria. – Max var klädd i randig skjorta och rutiga byxor. Han var absolut bedårande, säger Maria och ler. Några veckor senare bestämde de sig för att träffas i Vasa då Maria ändå var på väg dit för att hälsa på vänner. Någon månad senare bodde paret under samma tak i lilla Lovisa. Och trivs med det! Lugnare tempo De nyinflyttade lovisaborna njuter av ett glas rödvin på Café Saltbodan. Marias smått negativa inställning till sin gamla hemstad är som bortblåst – området är en av hennes favoritställen. – Jag har svurit att jag aldrig flyttar tillbaka. Som tonåring hade jag väldigt svårt att trivas i staden. Nu är det annat ljud i skällan. Maria gillar att alla känner alla i en liten stad. Hon sätter värde på att lovisaborna är vänliga och hälsar på varandra. Max börjar småningom känna sig som hemma. – Det är positivt att allting är så nära. Tempot går ner och man till och med promenerar långsammare. Maria, som tidigare bodde i Rödbergen i Helsingfors, känner sig mera harmonisk i Lovisa. – Jag behöver inte stressa med klädseln, filosoferar hon. Också det sociala livet har blivit livligare. Kompisar och föräldrar vill gärna se hur paret bor och i grannarna har de fått nya vänner. Prisklassen på hyreslägenheter och egnahemshus får beröm av paret.

” Arbetet är omväxlande och det är trevligt att tala med människor, men det är himla svårt att göra bra lokaljournalistik.” – Jämfört med Helsingfors och Borgå är priserna skäliga. Det är helt galet att man måste betala 900 euro i hyra för en 54 kvadratmeter stor hyreslägenhet i grannstaden. Men visst är det saker och ting Maria och Max saknar i den nya hemstaden. Vänner och vissa släktingar bor långt borta, cafeer som har kvällsöppet lyser med sin frånvaro och stan känns ödslig om kvällarna. – Var är alla? Lovisaborna borde aktivera sig! Film och god mat På fritiden är det sport, matlagning och film som gäller. Max brukar i medeltal jogga 1015 kilometer och Maria gör gärna cykelturer. Matlagning är en gemensam hobby för paret. – Maria är den av oss som gör godare mat, anser Max. En utegrill står högt på inköpslistan. – Vi måste inleda grillsäsongen. Vi har aldrig tidigare haft en egen gårdsplan, säger Maria. Andra fritidsintressen är filmer och dokumentärer. – Till mina favoritfilmer hör Clockwork Orange. Jag gillar långa politiska dokumentärer och krigsdokumentärer. The King of Kong är jättebra, säger Max. Maria är lite av en Star Wars-freak. Hon samlar på Star Wars-prylar. I vardagsrummet sticker lurviga Chewbacca i papp fram bakom bokhyllan. Paret har inte några större planer inför sommaren. De fortsätter utforska sin nya miljö och koppla av på släktens sommarställe där de båda stortrivs.

puutarhapisaroita Koonnut: Päivi Ahvonen

Avoimet puutarhat

Kastele ja harvenna

16.5.–13.6. sunnuntaisin klo 12–16

Kasvimaalla moni kasvi lienee jo taimivaiheessa.

Kevään ensiauringon säteet nostattavat hikipisarat otsalle. Alat kaivella siemenpusseja ja kukkaruukkuja ja etsit asuntosi valoisimmat ja lämpöisimmät kolkat. Sieraimet höyryävät, suu napsaa ja henki kulkee katkonaisesti. Sinun on saatava sormesi multaan hinnalla millä hyvänsä. Onneksi olkoon, olet puutarhahullu! Diagnoosin valoisa puoli on se, ettet ole yksin. Puutarhat kiinnostavat muitakin kuin Ilkka Kanervaa, ja koko ala on nousussa. Parvekkeellekin saa puutarhan, jopa pienen keitaan. Ei siis mikään ihme, että Loviisan Avoimet Puutarhat -tapahtuma kasvattaa suosiotaan vuodesta toiseen. Sympaattisen ja lämminhenkisen tapahtuman aikana lukuisat loviisalaiset puutarhanharrastajat avaavat pihansa yleisölle. Tapahtumassa järjestetään myös yleisöluentoja 30.5. ja 6.6. Tutustu pihoihin, niiden tekijöihin ja muihin alaan vihkiytyneisiin. Maal-

lämpiää ja hapettuu.

likko voi nauttia kahvikupposesta siellä, toisesta täällä ja olla ainakin hetken puutarhuri itsekin. Superlatiivit kunniaan – tämä on Suomen sympaattisin tapahtuma.

• Kastele illalla, jolloin haihtuminen on vähäistä. • Anna vesijohtoveden ensin seistä, jolloin se • Anna vettä kerralla runsaasti ja harvoin, näin kasville kasvaa syvä juuri. • Kuohkeuta rivien välissä oleva maan pinta ilmavaksi sateen jälkeen – se tuhoaa samalla rikkaruohoja. • Harvenna porkkana ja varhaisimmat vihan-

AVOIMET PUUTARHAT:

nekset, jätä jäljelle vain tasaiset ja hyvinvoi-

• LEIVONPESÄ, Kuningattarenkatu 8 B • LIISANTALO, Mariankatu 2 C • VILLA AALTONEN, Pitkäkuja 12 • VILLA ILENNA, Tinanvalajankuja 7 • MUUTARHA, Rantatie 6 • Sinitarha, Rantatie 12 A • kuninkaanlammen puutarha, Kuhlefeltinkatu 8 • Uusi kohde: Riemumaisterin huvila, Köydenpunojantie 8 • Uusi kohde: PITKÄNPÖYDÄNTALO, Mariankatu 7 • Uusi kohde Villa Ekholm, Ympyrätie 8 • Etäkohde: TALLMO, Snyggiksentie 23, Kuggom • Uusi etäkohde: Nykulla, Kalliomäentie 21, Skinnarby

vat taimet.

Luonnonmukaisia ravinteita Jos kasvisi näyttävät kalvakoilta ja kitukasvuisilta, syynä voi olla ravinnepula. Valmista itse luonnonmukainen ravinnevesi tavallisimmista yrteistä. Niitä ovat mm. peltokorte, raunioyrtti ja lepän lehdet.

Yrttivesi • Liota tuoreita kasveja 1–2 kg / 10 litraa vettä. • Sullo tuoreet kasvit ämpäriin ja kaada päälle vettä. Anna seistä pari päivää auringossa ja avot – johan alkaa kasvu!

Lantavesi • Laita astiaan 1/3 sontaa ja loput vettä. • Kanankakkarakeita riittää 1–2 litraa per sangollinen vettä. Jos yrtit tai sonnan laittaa verkkosäkkiin, ne saa helposti pois liotusvedestä.

PUUTARHURIN HERKKUSMOOTH

IE!

Kuva: Maria Schulgin

Kuva: Eeva Kangas

Tuoreista marjoist a ja luonnonjugur tista saa parasta kesäh erkkua, joka antaa voimia. Kokeile vaikka tät ä: 2 dl mustikoita 1/2 banaani 150 g–200 g maus tamatonta jugurtti a Sokeria maun mu kaan. Sekoita tehosekoittimella tai sauvasekoittim ella ja kaada lasiin, jos sa on jäitä. NAM!

Rakkaudesta kauniiseen

ja intohimosta puutarhaan ... ...syntynyt loviisalainen Villiniitty - Puutarha & Tyyli – on herkullisista herkullisin nettikauppa. Historiallisten tulppaanien ja narsissien ohella Villiniityn valikoimissa on kaikkea siemenistä

valaisimiin ja työkaluihin. Kaikkea tekisi mieli, vaikkei puutarhaa omistaisikaan. Verkkokauppa löytyy osoitteesta www.villiniitty.fi. Villiniityn Else ja Vesa Leivon puutarha on nimeltään

Leivonpesä ja siihen voi tutustua Avoimet puutarhat -tapahtumassa. Pyysimme loviisalaista Else Gramstad-Leivoa nimeämään kolme alaan liittyvää lempikirjaansa.

Ei ilman lapiotani… Elsen lempilapio on ruostumattomasta teräksestä valmistettu, käsintaottu hollantilainen Sneeboer.

Elses Top 3 Trädgårdsböcker 1. The Tulip - Anna Pavord. ”Tulpanbibeln” – alltifrån spännande historia till omfattande sortoch artbeskrivningar av trädgårdstulpaner och botaniska tulpaner. 2. The complete gardener - Monty Don. Inspirerande referensbok om hur du skapar din egen ekologiska trädgård. Kukkakimpussa

Bra tips om trädgårdsdesign.

• Kirjopikarililja • Valkoinen kirjopikarililja • Helmililja `Valerie Finnis´ • Keltareunapikarililja • Anatolianpikarililja

3. Din trädgård - Karin Berglund. Önskeboken för alla trädgårdsälskare, nybörjare och mer erfarna trädgårdsvänner. Lustfyllda tips och handfasta råd.

puutarhapisaroita

Kuva: Eeva Kangas

Koonnut: P채ivi Ahvonen

Oi, ihana Panama! Riippukeinussa on hyvä haaveilla. Osta sellainen ilman päätyrimoja, niin päiväunet eivät pääty

>> Kansainvälistä säpinää Haravankylässä

kankaan pitää ehdottomasti olla homesuojattua. Kuva: Atro Wiikari

Keltapisara vai akileija? Hortonomi Heidi Kreutzman palasi takaisin juurilleen siirtyessään toimistotöistä reippaaseen ulkoilmatyöskentelyyn. – Kaipasin takaisin ulos pihalle työskentelemään. Toimistotöitä voin tehdä aina välillä, mutta tämän minä koen omakseni. Jos siis selkä reistailee, viherpeukaluus on kateissa tai aika ei anna myöten, voit tilata Heidin apuun kaikenlaisiin piha- ja

Kuva: Päivi Ahvonen

Kirsti Björklundilla on ollut puutarhapalsta Haravankylässä jo 28 vuotta. Palstalla on kansainvälinen meininki, sillä kavereina on viherpeukaloita mm. Thaimaasta, Turkista ja Venäjältä. – Palstalle on aina kiva tulla, täällä on mukava meininki ja miltei kaikki palstalaiset ovat tuttuja keskenään. Joka vuosi oppii jotain uutta ja tekeminen opettaa, Björklund kertoo. Kirsti Björklund kasvattaa palstallaan mm. kesäkukkia, marjoja ja uutuutena parsaa. Penkissä kasvavat myös komeat kurpitsat, jokaiselle lapselle on omansa. – Palstalta ei malttaisi lähteä pois vaikka väsyttää. Taidamme olla kaikki hurahtaneita tähän puutarha-juttuun!

mahalaskuun. Muista, että

puutarhatöihin. heidi@vitakotten.fi tai Heidi puh. 040 777 4579 För hjälp i trädgården ring Heidi 040 777 4579.

Välineurheileva puutarhuri

Hallanarat

vihannekset avomaalle

Suojaa itsesi au ri Leveälie ngolta. ri suojaa p nen hattu äätä ja n iskaa ja kasvo jen liha kset saavat re ntoutua kun silmiäkä än ei ta rvitse siristellä .

• Valmista itse hauska taskuessu ja isolierinen hellehattu, parhaat kaverisi kasvimaalla. • Vanhat lentopallon polvisuojat kannattaa säästää – ne toimivat puutarhassa erinomaisesti. • Penkiksi käy sinkkiämpäri nurinperin. • Tyylin kruunaavat viime talven kulahtaneet hiihtohanskat käteen.

mentyä on aika istuttaa hallanarat vihannekset avomaalle.

Harvenna raakileet puista!

• Istuta tomaatit, kurkut ja kurpitsat

Hedelmäpuissa on usein runsaasti hedelmien alkuja.

kuohkeaan seinänvarsipenkkiin.

Hedelmien koko suurenee ja sadon laatu paranee, jos

• Muista runsas kompostilannoitus.

hedelmien määrää vähennetään.

Myös tuhka, luujauhe ja kanankakka-

• Poista omenapuista parin viikon kuluttua kukinnasta

rakeet sopivat hyvin lannoitukseen.

raakileita siten, että hedelmien väliksi tulee noin 10 cm.

• Kokeile uusia hauskoja lajikkeita, mm.

• Luumupuista voi poistaa jopa 4/5 raakileista.

spagettikurpitsa on veikeän näköinen.

Kuva: Päivi Ahvonen

Kesäkuun alkupuolella, yöhallojen

trädgårdsdroppar

onen

Koonnut: Päivi Ahvonen

Kuva: P

äivi Ahv

5 + 1 frågor till Anneli

Vilka hållbara perenner kan du rekommendera?

Gamla, härdiga perenner finns det massor utav i trädgårdar runt om i Lovisa. Mina favoriter bland vårblommande perenner är tovsippa (Anemone sylvestris), akvilejor (Aquilegia) i alla former, löjtnantshjärta (Dicentra spectabilis) både den vanliga röda men också den vita är vacker, guldtörel (Euphorbia), nävor (Geranium), den tidigt blommande herrgårdspionen som ofta kallas dillpion och vivor (Primula). Senare blommar det fina, härdiga perenner. Jag nämner här bara några favoriter: Stormhatt (Aconitum), jättedaggkåpa (Alchemilla mollis), astilbe, blå toppklocka (Campanula glomerata), riddarsporre (Delphinium), röd rudbeckia (Echinacea purpurea), dagliljor (Hemerocallis), trädgårdsiris (Iris germanica), temynta (Monarda didyma) och flox, speciellt de gamla sorterna som inte får mjöldagg. Ovana trädgårdsmänniskor brukar ha i sina trädgårdar bara sådana perenner som blommar på våren – dem ser man ju blommande i plantbutiken på våren. Men man skall komma ihåg att det i en fin trädgård alltid finns någonting i blom – glöm inte alltså de höstblommande sorterna!

Varifrån lönar det sig att skaffa perenner i början av juni?

Perenner kan man köpa i trädgårdsbutiker – alla håller sig numera med fina perenner. Vårt lokala trädgårdscenter är ett bra exempel på en välsorterad trädgårdsaffär. De billiga plantorna i varuhusen kan ibland vara helt ok men det är inte säkert. Trevligast är att få plantor från vännernas trädgårdar. De är vana vid vårt klimat, man ser dem fullt utvecklade och givaren kan ge råd om var och hur de trivs. Att byta plantor med andra trädgårdsintresserade skulle vara roligt.

Varifrån har du skaffat dina perenner?

Jag hade turen att hamna i en trädgård där det fanns mycket fina växter. Det var egentligen bara att lite placera om och göra enhetliga planteringar. Sk. kattgravar blir det lätt om man placerar en växt här och en där. Men visst har jag köpt också nya plantor – jag har mina favoritställen som jag alltid besöker på våren. Där kan man hitta sådant som inte är helt vanligt. Specialiteter har jag också beställt med postorder.

Vilka ettåriga blommor kan du rekommendera?

Ettåriga "måsten" som jag själv sår är rosenskära, lejongap, paradisblomster, lövkoja, afrikansk oxtunga, sommarmalva, luktärt och krasse. Många vanliga sorter, såsom hängande lobelia, törnrosakjortel och rosenlisa köper jag på torget.

Hurdana marktäckande växter lönar det sig att skaffa?

Marktäckande perenner är härliga. Det finns sorter för både soliga och skuggiga lägen. Jag har mest skuggälskande sådana eftersom jag oftast planterar dem invid buskar och under träd. Mina favoriter är hasselört, revsuga, spetsmössa eller tiarella, ormöga, myskmadra och rosenplister. Den sistnämnda blir vackrare i sol; bland rosenbuskar gör den sig fint. Penningblad kan också vara fint där den passar. Däremot får vintergröna hos mig finnas bara i utkanterna av trädgården.

Jag skulle vilja skaffa en liten springbrunn på min gård. Är det dyrt? Hur sköter man den?

Hur förvarar man pumpen på vintern? Fontäner kan man göra med stora satsningar, men det går nog också att göra en mera "heimlaga" damm med fontän. Det behövs fin sand, gärna en fiberduk, dammplast eller en färdig damm i plast och sedan själva pumpen som kan kosta allt under 100 euro eller mera beroende på hur mycket vatten den skall pumpa. Så behöver man stenar som man kan ta från naturen. I skärgården finns vackert slipade stenar, eller då kan man köpa olika stenplattor. Och sen kan man ju satsa på olika dekorationer och statyer allt beroende på hur man vill ha det. Skötseln kan vara knepig om det börjar växa alger i dammen. Det händer om den är grund och ligger i sol. Det finns medel som man kan sätta i vattnet men det kan användas bara om man inte har djur och växter i dammen. Pumpens filter bör rengöras då och då och den skall tas upp till vintern, rosk skall tas bort och höstlöven kan bli problematiska så nog är det ju lite jobb med en damm. Men å andra sidan är ett vattenelement nog så trevligt i en trädgård. Själv har jag en damm som har både en fontän och en liten bäck, båda fungerar med samma pump riktigt fint.

Lovisabon Anneli Sjöholm har jobbat som rektor för Lovisa svenska medborgarinstitut och chef för bildningsväsendet. Hennes stora intresse för trädgård uppstod genom de trädgårdskurser hon ordnade i institutets regi.

Kuva: Eeva Kangas

Tovsippa Arovuokko Akvileja Akileja Löjtnantshjärta Särkynyt sydän Guldtörel Kultatyräkki Nävor Kurjenpolvet Herrgårdspion Kartanonpioni Vivor Esikot Stormhatt Ukonhattu Jättedaggkåpa Jättipoimunlehti Astilbe Jaloangervo Blå toppklocka Peurankello Riddarsporre Ritarinkannus Röd rudbeckia Punahattu Dagliljor Päivänliljat Trädgårdsiris Saksankurjenmiekka Temynta Väriminttu Flox Syysleimu Rosenskära Kosmoskukka Lejongap Leijonankita Paradisblomster Hämähäkkikukka Lövkoja Leukoija Afrikansk oxtunga Etelänrasti Sommarmalva Kesämalvikki Luktärt Tuoksuherne Krasse Krassi Lobelia Törnrosakjortel Keijunmekko Rosenlisa Ruusuliisa Hasselört Taponlehti Revsuga Rentoakankaali Spetsmössa Tiarella Ormöga Kaihonkukka Myskmadra Tuoksumatara Rosenplister Hopeatäpläpeippi Penningblad Suikeroalpi Vintergröna Pikkutalvio

kulttuuripisaroita Teksti Päivi Ahvonen Kuva Arto Wiikari

Nopea, elohopea Säntillisempi säikähtäisi ajatuksesta ”uraajautumisesta” urasuunnittelun sijaan. Lapinjärveläinen Mari Savio toteaa, ettei se ole hänelle ongelma. Voi kuulostaa oudolta, että tavoitteellinen urasuunnittelu onkin sitä ettei suunnittele, vaan antaa sattuman tuottaa satoa, yllätyksiä. Yhdestä projektista kumpuaa seuraava ja taas Mari Savio on risteyksessä, jossa on viittoja uusiin paikkoihin. Uusi idea saa tuulta alleen ja jalostuu työksi tai projektiksi.

Viime kevät on ollut vauhdikas – Olen tehnyt paljon näytös- ja kuvausstailauksia sekä kuva- ja konseptisuunnittelua muun muassa mainostoimisto Taivaalle ja Sek&Greylle. Myös WSOY työllistää. Siellä suunnittelen Oppi & Ilo -konseptia ja tuotteita, kuten pelejä. Niin... ja teinhän pari puuhakirjaa ja puvustuksen Eija-Liisa Ahtilan elokuvaan ”Marian ilmestys”, Mari Savio luettelee. Freelancerina työskentelemisellä on haasteensa, iällä se hyvä puoli, että osaa myös sanoa ei. – Sattuneesta syystä lasten asiat kiinnostavat juuri nyt, 5-vuotiaan Ronjan ja 7-vuotiaan Venlan äiti toteaa. Olen työskennellyt lasten ehdoilla, ja nyt tyttöjen kasvaessa aikaa onkin yhtäkkiä enemmän.

Hassu sana, suunnittelija

Mari Savio on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta vaatetussuunnittelijaksi. Piirtämistä rakastanut Mari sai jo 15-vuotiaana töitä lastenvaatetehtaalta, jossa hän piirsi mallikuvia. Taideteollisen korkea-

koulun aikana hän perusti yhdessä Liisa Puolakan kanssa Panik-tuotemerkin. – Kun mallisto alkoi kasvaa, myin Panikin suurelle kotimaiselle vaatevalmistajalle P.T.A:lle ja itseni mukana. Neljä vuotta jaksoin tutustua siihen maailmaan ja näin, mitä mallistolle tapahtuu kun se joutuu ”isoon myllyyn”. Opin paljon, mutta pitkän päälle se oli puuduttavaa. Mari Savio ei epäröi, kun kysyn kokeeko hän olevansa ennen kaikkea taiteilija vai suunnittelija. – Ehdottomasti suunnittelija, vaikka se onkin aika hassu sana. Ikään kuin vaan aikoisi ja aikoisi, muttei tekisi mitään. Mutta onneksi hyvin suunniteltu on puoliksi tehty... Savio on tavattoman tuottelias. Sanat ennakkoluulottomuus ja idearikkaus kuvaavat häntä osuvasti. – Kun tekee, niin oppii koko ajan uutta, ja kulman takana lymyää jo seuraava mielenkiintoinen työ. En minä tiedä, miten minusta tuli myös pelisuunnittelija. Tuli vaan. Keksin idean, esittelen sen ja joskus pääsen työstämään eteenpäin. Se on kivaa – ja teen tätä työtä rakkaudesta kaikkeen visuaalisesti vaikuttavaan ja kiehtovaan.

Majasta paja Tällä hetkellä Mari Savio tekee yhteistyössä Marimekon kanssa Maja-kirjasta syntynyttä Paja-projektia. Pajojen tarkoituksena on tuoda design lähemmäksi ihmistä, alentaa kynnystä puhua designistä ja tarttua siihen, ymmärtää designin merkitys arjen sulostuttajana.

– Paja-projekti on kiva. Tämän kevään pajoissa Helsingissä on ollut paljon innostuneita osallistujia. Vuorovaikutteisuus sopii suunnittelijalle, joka ammentaa voimaa ja mielihyvää ystävistä. – Ystäväpiiri on minulle valtavan tärkeä. Olen hyvin sosiaalinen, ja ystäväpiiri on asia, josta ammennan voimaa ja ideoita. – Omat lapset ovat loputon inspiraation lähde. Mielihyvää tuottavat myös kummalliset ja kiinnostavat tavarat, sekä designihmeet että oudot löydöt. Kaikki visuaalisesti vitsikäs, ehkä jopa sarkastinen tai ironinen, saa minut hyvälle tuulelle. Olen kauhea hamsteri ja kerään kaikenlaisia kapistuksia, jotka sitten luokittelen ja lokeroin. Suunnittelija osaa myös kääntää aivonsa pois työskentely-moodista ja vaan nauttia löhöilystä ja suuresta intohimosta – lehdistä. – Kaikenlaisista lehdistä. Visuaalisuus edellä. Rakastan lehtiä. Ja lehdistä puheen ollen, saksalainen Nido-lehti teki kuuden sivun kokonaisuuden Maja-kirjasta. On ihanaa päästä tekemään töitä myös Suomesta ulos. Enää Savio ei unelmoi pääsystä ”isoihin taloihin ulkomaille” tai kliseisesti pääsemisestä ”muodin huipulle”. Hän on sen nähnyt, eikä se kiinnosta. Silti vaatesuunnittelu on vähän kuin krooninen tauti, josta ei pääse eroon. Juurilleen palaa aina vähän väliä. – Tuntuu hullulta, mutta olen aika lähellä sitä mitä olen aina halunnut tehdä. Jos vielä saisin toivoa, haluaisin päästä tekemään vähän isommalla pensselillä. Olla se, joka määrää miten tehdään.

Vaatetussuunnittelija Mari Savio on ajautunut työssään projekti kerrallaan kohti uutta. Nyt hän nauttii ja innostuu työstään enemmän kuin koskaan.

kulttuuripisaroita

Koonnut: Päivi Ahvonen

Itä-Uusimaa kukkii museossakin Loviisan kaupungin museon kesänäyttely esittelee ainutlaatuisen kokoelman ItäUudellamaalla 1700- ja 1800-luvulla koristemaalattuja huonekaluja. ItäUudenmaan maalarit saattoivat maalata arkun sisäkanteen esimerkiksi morsiusparin. Muita kapioarkun aiheita olivat sydän, kruunu ja rukki. Kukka-aihe toistuu monien maalarien töissä. Kesän 2010 näyttely on avoinna 12. syyskuuta asti ti–su klo 11–16.

Galleria Saltbodanissa on Lovii-

sä ja Lontoossa asuvalla Estnalla on

san vierasateljeessa vierailevan liet-

open studio Loviisassa elokuussa,

tualaisen taitelijan Jolanta Tubuty-

todennäköisesti 19.8. Tarkista vielä

tin näyttely 7.6.–26.6.

päivämäärä vierasateljeen sivuilta.

Heinä–elokuuksi vierasateljee-

Sivuilla voit tutustua myös kaupun-

seen on tulossa Viron nimekkäim-

gin hienoon nykytaidekokoelmaan,

piin kuuluva kuva- ja videotaiteilija

joka on syntynyt vierailevien taitei-

Merike Estna. Parhaillaan Brysselis-

lijoiden töistä. www.lovart.fi.

PUISTO JUHLAKUNTOON! Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike järjestää yli 7-vuotiaille lapsille tarkoitetun taidekurssin Schillmarkin puistossa 24.8.–27.8. kello 17–20. Kuvataideopettaja Kaisa Korpelan vetämälle kurssille mahtuu 20 lasta. Kurssilla koristellaan Schillmarkin puisto juhlakuntoon Loviisan Wanhat Talot -päiviä varten. Ohjelmassa on hauskaa väkertelyä ja rakentelua, ja kurssin päätteeksi pidetään juhlavat avajaiset la 28.8. klo 10–11. Materiaalimaksu 15 e. Ilmoittautumiset vapaa-aikatoimistoon, puh. 019 555 398. mån.-fre. kl. 9-16

Jag trivs bäst i Östra Nyland... På Östra Nylands kontor och på Turistbyrån kan du nu köpa små guider till Lovisas intressanta historia. ”En rundvandring i Lovisa” är en arkitektonisk introduktion till staden och ” Från järnåldern till nutiden” en

KävelyKi erros loviisas sa

illustrering av vår historia. Östra Nyland, Aleksandersgatan 8, må–fre kl. 8–16

rundva ndring i lovisa a walKing tour in loviisa arkki.indd

17.6.2008

Lovisa Turistinfo, Karlskronabulevarden 8, må–fre kl. 9–16

Histor

iikki_e

12:57:30

sit.ind

d 1

23.3.2

010

”Kävelykierros Loviisassa” ja ”Loviisa rautakaudelta nykypäivään” -kirjoja saa myös matkailutoimistosta osoitteessa Karlskronabulevardi 8, ma–pe klo 9–16.

14:33

:40

Lyhyitä esityksiä, kirjavia sisältöjä TM

PechaKucha Loviisan tavoitteena on luoda luoville toimijoille merkittävä kohtaamisalusta ja kiihdyttää paikallista luovuutta. Myös liikemaailman edustajat ovat tervetulleita. Ihannetapauksessa pechakucha-illoista kumpuaa yhteistyötä eri toimijoiden välille. Koska esitykset ovat lyhyitä, ehtii useampi esiintyjä esitellä projektejaan, visioitaan tai ideoitaan. Yksi esitys kestää tasan 6 minuuttia 40 sekuntia, sillä esityksessä on näytettävä 20 kuvaa, kutakin 20 sekuntia. Tässä ajassa kukaan ei ehdi vaipua syvään seminaariuneen. PechaKucha sopii myös yliopistoihin ja liike-elämään, ja miksei myös kunnallishallintoon. Luovuus on paikallaan kaikessa työskentelyssä, ja koska esitysten sisältöä ei rajoiteta millään tavalla, saavat ajatukset vapaasti virrata. Katso lisää www.pecha-kucha.org

PechaKucha kvällar är ett bra verktyg för att generera nya ideer och få inspiration. Under varje kväll presenterar besökande kreatörer sina projekt, idéer eller verk med tjugo bilder som visas under tjugo sekunder var. Det blir alltså sex minuter och fyrtio sekunder i rampljuset per person innan näste man tar över. 20*20. Formatet gör att man inte hinner somna i seminarsömn. Målet med Pecha Kucha Lovisa är att skapa en betydande plattform för att stimulera den lokala kreativiteten, skapa multidisciplinära möten och affärsmöjligheter samt ett trevligt sätt att träffas över en öl och en bit mat. För mera info om Pecha Kucha som nu hålls i över 300 städer se www.pecha-kucha.org

Pecha-Kucha ilta pe 8.10.2010 Club Alexiassa. Tilaisuus alkaa kello 19.00, esitykset alkavat kello 19.30.

Kuvat Jaana Toivari-Viitalan Egypti-näyttelyn rakentamisesta kertovasta esityksestä 11.6.2009.

AugustinEhrensvärd 300 vuotta Eläkkeellä oleva Porvoon museon intendentti, loviisalainen Marketta Tamminen on perehtynyt Ehrensvärdin elämään työn kautta. Hän tekee Suomenlinnan Ehrensvärd-museoon juhlavuoden näyttelyn. Kysyimme

Marketta Tammiselta, mikä Ehrensvärd oli miehiään.

ugustin Ehrensvärdillä oli tykistöupseerin koulutus, aivan kuten isällään ja kahdella veljellään. Se oli eteenpäinpyrkivälle miehelle tuohon aikaan nopein tapa tehdä sotilasuraa. Ehrensvärd oli myös matemaattisesti lahjakas. Se oli tärkeää miehelle, joka halusi menestyä, ja tykistössä piti osata laskea esimerkiksi lentoratoja. Augustin Ehrensvärd oli monipuolisesti kiinnostunut mitä erilaisimmista asioista. Tykistön alkukoulutuksen jälkeen hän lähti Uppsalan yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa. Uppsalassa toimi tuolloin opettajana ja innoittajana lämpöasteikon kehittäjänä tunnettu Anders Celsius. Myös insinööritaidot olivat nosteessa Ruotsissa tuohon aikaan, ja ne kiehtoivat Ehrensvärdiä kovin. Hän haaveili jopa alanvaihdosta ja akateemisesta urasta. Ehrensvärdin äitipuoli tiesi kuitenkin aikaisemman aviomiehensä akateemista uraa seuranneena, ettei se tuo välttämättä lihavaa leipää. Näin Ehrensvärd jatkoi sotilasurallaan edeten tykistöjohtajaksi ja lopulta sotamarsalkaksi. Miten Ehrensvärd liittyy Loviisaan? Augustin Ehrensvärd kierteli yhden kesän ajan kahden adjutantin kanssa näillä seuduin etsien paikkoja linnoituksille. Linnoitukset olivat oleellinen osa tuon ajan puolustusajattelua; piti olla päälinnoitus, tässä tapauksessa Viapori, ja rajalinnoitus, joka ottaa vihollisen hyökkäykset ensimmäisenä vastaan, eli Degerby/Loviisa ja Svartholm. Ehrensvärd ei varsinaisesti asunut Loviisassa, mutta hän suunnitteli niin Svartholman kuin Rosenin ja Ungerninkin linnoitukset ja valvoi

rakennustöitä. Ne alkoivat vuonna 1748, jolloin Ehrensvärd oli 37-vuotias. Työt jatkuivat liki 30 vuotta eikä Loviisan linnoitusta koskaan saatu valmiiksi. Degerbyn kaupunki perustettiin vuonna 1745 ja nimen Loviisa se sai 1752. Augustin Ehrensvärdin kuoleman jälkeen kaikissa häntä koskevissa kirjoituksissa korostettiin, että hän oli rehellinen mies joka ei omia taskujaan paikannut – hän tekis siis tilitykset tunnollisesti. Tämä runojakin ja aforismien tapaisia mietelauseita kirjoittanut mies ei rikastunut töillään, vaan kuoli yhtä köyhänä kuin oli syntynyt. Augustin Ehrensvärd syntyi samana vuonna kuin Aadolf Fredrik, joka oli Ruotsin kuningas vuosina 1751–1771.

Kuningas saapuu Loviisaan 3.–4.7.2010 Sunnuntai 4.7. klo 13–17 Bastion Rosen, Kuhlefeltinkatu. Vapaa pääsy. Linnoitusten rakentaminen herää eloon kesän Kuningas saapuu Loviisaan -tapahtumassa Ehrensvärdin 300-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Bastion Rosenilla ja Ehrensvärdinpolulla tapahtuu sunnuntaina 4.7. kello 13 alkaen. Työmiehet lohkovat kiviä ja muuraavat linnoitusmuureja, seppä takoo rautaa, sotilaat harjoittelevat ja piiat laittavat ruokaa. Kuningas Adolf Fredrik ja eversti Augustin Ehrensvärd saapuvat tarkastamaan linnoitustöitä kuten vuonna 1752. 1700-luvun viikonlopun ohjelmassa lauantaina 3.7. klo 9-14 ohjelmalliset käsityöläismarkkinat Aleksanterinpihassa, Aleksanterinkatu 8.

Minna Metsärinne ”Käytävällä”

Koonnut: Päivi Ahvonen

EhrensvärdIN KUNNIAKSI TAPAHTUU TEEMAOPASTUKSIA Ehrensvärdinpolulla Su 4.7. klo 13–17 useita lähtöjä Kuningas saapuu Loviisaan -tapahtuman yhteydessä ja la 25.9. klo 14, lähtö Bastion Ungernilta (Ungernintie, Loviisa). Hinta 6 e/henkilö. Opastuskielet suomi ja ruotsi. TEEMAOPASTUKSIA Svartholman merilinnoituksessa Ke 16.6., 14.7. ja 4.8. klo 14, lähtö linnoituksen sisäpihalta. Hinta 6 e/henkilö. Opastuskielet suomi ja ruotsi. HIStorialliset äkseerausnäytökset La 10.7. ja 24.7. klo 15 Svartholman linnoituksen sisäpihalla, vapaa pääsy. Kello yhden merkkilaukaukset Loviisan Laivasillalla Loviisan Kaupungin Hywät Asukkaat ry antaa aikamerkin 1700-luvun tykillä la 10.7. ja 24.7. klo 13, vapaa pääsy. Uusi lastenseikkailu Svartholmassa: Svartholman kadonneet kansiot Ruotsin kuningas määräsi Augustin Ehrensvärdin suunnittelemaan Svartholman merilinnoituksen valtakuntansa suojaksi Venäjää vastaan. Työt olivat pahasti kesken, kun kuningas tuli tarkastamaan linnoitustöitä. Jännittävällä seikkailuretkellä valmistaudutaan kuninkaan vierailuun ja tutustutaan Svartholman salaisuuksiin. Retki on tarkoitettu ala-asteen koululaisille. Retkelle kannattaa varustautua vaativaan maastoon sopivin jalkinein ja meri-ilmastoon sopivin vaattein. Ota mukaan myös taskulamppu. Seikkailu järjestetään Svartholman linnoitussaarella: 7.–27.6. ke, la ja su klo 12 28.6.–15.8. ke–su klo 12

Ehrensvärd-trilogian päätösnäyttely Svartholmassa

Hinta: 6 e/henkilö (suositusikä 6–10 v), 25 e/perhe (2 aikuista ja 3 lasta)

Valokuvataiteilija Minna Metsärinteen Ehrensvärd-trilogian kolmas ja viimeinen osa toteutuu 10.6.–29.8. Loviisan Svartholmassa. – Merilinnoituksia kuvatessani olen kulkenut nykyajassa ikään kuin Augus-

Lisätietoja: Loviisan matkailutoimisto

tin Ehrensvärdin jalanjäljillä – ihaillen ja kunnioittaen hänen ja aikalaistensa ai-

puh. 019 555 234, info@loviisa.fi

kaansaannoksia sekä kaikkea sitä, mitä heidän rakentamastaan on muotoutunut,

www.loviisa.fi

Minna Metsärinne kertoo.

kulttuuripisaroita Teksti Ulla Ora Kuva Virpi Lehtinen

Konsertteja järjestetään Hotelli Degerbyssä, Bongan linnassa, Loviisan kirkossa, Club Alexiassa, Loviisan Raatihuoneella ja ruotsinkielisellä yläasteella.

Loviisan Sibeliuspäivien kansainväliset huippumuusikot nauttivat pikkukaupungin idyllistä. Eksotiikkaa on istua iltaa nuotiolla, syödä makkaraa ja juoda suomalaista olutta.

Luova tauko idyllissä Maailmaa kiertävät muusikot löytävät Sibe-

Sibeliuspäivien t-paitaa ympäri vuoden. Se

liuspäiviltä kaipaamansa ajan hengähtää.

on jo nostanut Loviisan imagoa maailmalla.

Palkkioiden sijasta he tulevat pikkukaupun-

Gustafsson kannustaa kaikkia konserttei-

kiin nauttimaan ystävien seurasta ja soitta-

hin, koska klassinen musiikki on elämyksiä ja

maan yhdessä.

nautintoa. Sitä ei tarvitse ymmärtää, eikä se

Tänä vuonna merellistä luontoa lähelle saapuvat kansainvälisiä palkintoja niittäneet

Gustafsson on ollut Sibeliuspäivien taiteel-

ranskalainen viulisti Raphael Oleg ja amerik-

lisena johtajana 11 vuotta. Hänellä on into-

kalainen pianisti Kirill Gerstein. Molemmat

himo festivaaliohjelmien järjestämiseen. Joka

ovat Sibeliuspäivien taiteellisen johtajan Jan-

vuosi Sibeliuspäivillä juhlistetaan jotain tun-

Erik Gustafssonin ystäviä.

nettua säveltäjää. Tämän vuoden säveltäjäni-

– Moni täällä vieraillut muusikko käyttää

ole vaikeaa.

mi on Robert Schumann.

Tutustu Loviisaan opastetuilla kävelykierroksilla, esimerkiksi ”Kauppiaanlesken promenadilla”. Mielenkiintoisista teemaopastuksista voit lukea lisää Loviisan vuoden 2010 matkailuesitteestä. Lisätietoa myös netissä www.loviisa.fi/matkailu

Koonnut: Päivi Ahvonen

Kuva: Virpi Lehtinen

23.–24.7. Back Yard Rock Historiallisen maalinnoitus Ungernin suojissa rokataan ilmaiseksi pitkin päivää. Tarkka ohjelma www.backyardrock.com

Loviisan oma säveltäjä Markus Fagerudd on

si evakkoon Aleksanterinteatteriin, ja Peppi

esiintynyt pitkin kevättä täysille saleille Svens-

jatkaa ohjelmistossa siellä. Fageruddia työl-

ka Teaternissa Helsingissä. Yleisömenestys Pep-

listää tällä hetkellä toinenkin suurteos, niin-

pi Pitkätossu on ollut säveltäjälle harvinaisen

ikään Svenskanin ohjelmaan tuleva Fanny &

mieleinen projekti.

Alexander. Ingmar Bergmanin suurteos siirre-

– Koska myös soitan esityksissä yhdessä näyt-

tään näyttämölle ison näyttelijäkunnan kera.

telijöistä koostuvan bändin kanssa, olen ollut

– Teos on laaja, niinkuin oli myös elokuva-

etuoikeutettu seuraamaan yleisön reaktioita.

kin, ja mahdollistaa myös musiikin käytön mi-

Lasten spontaaneja ja vilpittömiä reaktioita on

tä moninaisimmin. Näyttelijät musisoivat itse,

ollut aivan mahtavaa katsoa ja kuunnella laval-

ja lisäksi teen musiikkia nauhalle. Todella ins-

ta, Fagerudd kertoo.

piroiva työ. Bergmanin tarina on kertakaikki-

Svenska Teatern on menossa remontin ajak-

sen mahtava, Fagerudd toteaa.

Markus, Peppi, Fanny ja Alexander

Loviisan Sibeliuspäivät 9.–13.6.2010 Kuva: Arto Wiik

ari

Loviisan ravit 60

vuotta!

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Susa Heiska

Ihana

uljas

Loviisan ravirata on kuuluisa

kesätunnelmastaan. Toto-pelien jännityksen lomassa jutellaan tuttujen kanssa ja viihdytään oluen ja kahvin äärellä. Hevoshulluus voi iskeä kypsälläkin iällä.

Viime vuonna ennätysyleisö kävi Loviisassa kokemassa aidot kesäravit. Raveissa viihtyvät kaikenikäiset. Metrilaku ja jäätelö ovat lasten suosikkeja. Tarkkaamossa istuu tuomaristo, joka varmistaa järjestyksen kuvanauhalta.

T 38

Tunnelma Loviisan raviradalla on kuin tanssilavalla kesäillan lämmössä. Iskelmä soi ja hyväntuulinen raviväki valuu hiljakseen kohti portteja. Taskumatin kallistajia ei nurkilla näy, jos heitä nyt tanssilavoillakaan nykyään on. Väkeä on paljon, ja autoja on parkkeerattu pitkälle kohti keskustaa. Loviisalaisethan pääsevät omalle radalleen helposti kävellen, eli raveihin näyttää tulleen paljon porukkaa muualtakin. Itä-Uudenmaan Oriyhdistyksen puheenjohtaja Juha Wikman tietää mistä hevoshulluja tulee. – Helsinki, Lahti, Kouvola, Hamina, hän piirtää karttaan puoliympyrää. Vaikka keskikaupungilla eletään normaalin uneliasta maanantai-iltaa, on raviradan

tienoo sulkenut sisäänsä lähes 1500 ihmistä omaan ravimaailmaansa. Jo kolmen aikaan iltapäivästä saapuivat ensimmäiset hevoskuljetusautot Loviisan kaduille, ja noin 150 turpaa odottelee jo ravivuoroaan. Koko perheen tapahtuma Hyvissä ajoin ennen ravien virallista alkua lapsia ja aikuisia tungeksii ostamassa karkkia, jäätelöä, mansikoita ja popcornia. Makkaraa paistetaan, ja terassilla juodaan ensimmäisiä oluita ja siidereitä. Monet tutkivat käsiohjelmaa keskittyneinä, mutta osa porukasta on kerääntynyt vain juttelemaan. – Tämä on sosiaalinen tapahtuma. Tullaan kuulemaan kuulumiset, katsomosta jo paikkansa varannut Lilja Mäkelä kuvailee.

Kuuluttaja Kimmo Jokiniemen selostus pitää jännitystä yllä. Hän on ravien Matti Kyllönen.

Helsingistä Loviisaan muuttanut TuijaRiitta Lindholm on tullut miehensä Alfin kanssa kokemaan ravitunnelmaa. – Tämä on sitä loviisalaista yhteisöllisyyttä, hän pohtii. Yhteisöllisyyttä korostaa myös Juha Wikman. Kaikkiaan kentällä toimii viitisenkymmentä toimihenkilöä. Tänä iltana Loviisan VPK tulee myymään tuhatkunta makkaraa, ja 30 vuotta makeisia raviradalla myynyt Kari Gissler tietää hittituotteen vanhastaan. – Tämä on tunnelmaltaan koko perheen tapahtuma. Metrilaku tekee kauppansa. Uljaita hevosia kauniissa kesäillassa Itse olen ollut aiemmin vain kerran raveissa, joten hevosista tai peleistä en ymmärrä tuon

taivaallista. Mutta se ei haittaa. On mukava katsella ihmisvilinää ja uljaita hevosia kauniissa kesäillassa. Lilja Mäkelän mukaan sää vaikuttaa luonnollisesti myös ravien onnistumiseen. Toissa kesänä jouduttiin ravaamaan koko ajan sateessa. Onneksi tällä kertaa pilvet väistyivät, ja saatiin mitä upein ilma tapahtumalle. – Jotkut hevoset ovat sellaisia hienohelmoja, etteivät ne halua ravata mutaisissa oloissa, Mäkelä sanoo. Ihana Maahinen Sydän hakkaa jännityksestä ja pinnistelen nähdäkseni paremmin. Seisomisesta väsyneiden jalkojen kipuilu unohtuu. Alkuillan rauhallinen ja odottava tunnelma on tiessään,

kun pari tuntia myöhemmin kiljun ja pompin radan varrella. Olenhan juuri menettänyt sydämeni Maahiselle. Viidennessä lähdössä mukana on ihana ja aika hurjan näköinen hevonen. Eli sille siis sijoitan viisi euroa. Tai en itse sijoita, vaan 37 vuotta raveja harrastanut Esko Seppä tekee sen puolestani. Mieheni, joka on myös täysi amatööri raviurheilussa, epäilee, ettei hevonen nimeltä Maahinen voi voittaa. Ja ensimmäinen lähtö meneekin pieleen, ei tosin Maahisen takia. Se ravaa suorastaan raivoisasti takaisin lähtöpaikalle. Onkohan sillä pasmat sekaisin lähdön epäonnistumisen jälkeen? Lilja Mäkelältä olen kuullut, että jos lähdöt menevät pieleen, voivat hevoset hermostua.

Ravikonkarit antavat vinkkejä amatöörille, joka sijoittaa panoksensa lähinnnä kivan nimen perusteella.

– Nyt sillä menee kaikki energia tuohon paluumatkaan, mieheni epäilee. Jännitys huipussaan Vaan hän ei tunne Maahista. Toinen lähtö onnistuu, ja Maahinen painelee mielestäni hienosti kärjessä. Mutta sitten se innostuu liikaa ja sitä huomautetaan laukasta. Voi itku, en näe Maahista vähään aikaan kunnolla ja luulen, että se joutui poistumaan, koska se sai jo toisenkin varoituksen. Mutta siinä se sittenkin taas pyyhältää ohi voitontahtoisena. Näen kaukaa sen liinaharjan – ja ihan selvästi se kirii ulkokaarteella. Miksi meidän ohjastajamme on ihan eri asennossa kuin muut? Jännitys on huipussaan, kun kannustamme turpa ojossa syök40

syvän Maahisen lopulta voittoon. Kun kuuluttaja ja selostaja Kimmo Jokiniemi julistaa Maahisen voittajaksi, tarvittaisiin jo nenäliinaa. Mutta eihän tässä iässä voi enää tulla hevoshulluksi, eihän? Olen kuitenkin ylpeä Maahisesta, kun se seisoo loimineen haastateltavana. – Tällä hevosella on sisällään sellainen kone, ettei paremmasta väliä. Olin ensimmäistä kertaa kilpailemassa Loviisassa jo 70-luvulla, joten minulla on hienot muistot tästä raviradasta, ohjastaja Pertti Puikkonen kiittelee. Amatööri saa kysellä Raviporukat ovat kohteliasta väkeä. Ne eivät naureskele amatöörin kysymyksille. Lilja

Mäkelä tyytyy hymyilemään, kun kysyn onko ambulanssi tarkoitettu ihmisille vai hevosille. Eläinlääkärikin on sääntöjen mukaisesti paikalla. – Esittelyissä hän katsoo, että hevoset ovat kunnossa. Joka raveissa yksi hevonen joutuu doping-testiin, Mäkelä kertoo. Totossa ei ole kuulemma varmaa voittoreseptiä. Kausalasta Loviisaan tulleet ravimiehet antavat kuitenkin vinkkejä. – Isoissa raveissa voi voittaa isolla rahalla pienellä kertoimella. Toisaalta raveissa kaikki on mahdollista. Jos onni potkii, eurolla voi voittaa tuhansia, pelimiehet kertovat. Ja niin melkein käykin tuntia myöhemmin. Yläasteikäiset loviisalaispojat ovat tulleet koettamaan onneaan. Ensikertalainen

”Vitonen valmistautuu lähtöön voitontahtoisena, liinaharja hulmuten.”

Joona Ylivainio (ylhäällä oik.) on satsannut yllätyshevoseen euron. Muutaman satasen voitto nostaa suupielet ylös. Voittajan on helppo hymyillä. Toiset ovat myös menettäneet pelaamalla pienen omaisuuden.

totoaja Joona Ylivainio satsaa yllätyshevoseen euron. Pian poika on muutamaa satasta rikkaampi. Pojat tutkivat silmät tarkkana toto-esitettä ja hallin tv-ruutua. Itselleni ei oikein aukene monimutkaiselta vaikuttava esite. Pelejä on paljon ja erilaisia. Pirjo Akkanen myyntitiskillä on altis neuvomaan aloittelijoita. – Mielelläni neuvon. Ja minusta on hauskaa, kun ihmiset voittavat. Meillä on täällä muovipusseja varalla, jotta voitot saadaan varmasti kotiin, hän nauraa. Lilja Mäkelä ja Juha Wikman auttavat myös ymmärtämään ravimaailmaa. – Ei tämä ole niin vakavaa. Pientä jännitystä, voittamisen iloa ja mukavaa yhdessäoloa. Sitä paitsi hevoset ovat eläimiä, joil-

la on myös omat hyvät ja huonot päivänsä, he sanovat. ”Vanhanajan tunnelmaa” Vaikka aina ei käykään tuuri pelissä, moni kiittelee Loviisan ravien tunnelmaa. Kouvolasta on lähdetty Loviisaan kolmessa polvessa. Ilta on aloitettu grillimakkaralla. – Täällä on vanhanajan tunnelmaa. Saa olla ulkona kesäiltana. Kouvolalaiset Anna-Liisa ja Ilpo Priha ovat toto-konkareita. – Totta kai pelataan. Pienillä summilla tosin. Joskus on tullut isojakin voittoja. Mutta pelaaminen on aina onnenkauppaa, he pohtivat. Kysyttäessä harva retostelee suurilla panoksilla ja voitoilla. Esko Seppä kuitenkin

osoittaa minulle miestä, joka on tullut paikalle iäkkään äitinsä kanssa. – Hän voitti viime viikolla raveissa 20 000 euroa. Lähdemme kotiin ruuhkan keskellä taskussamme viisi euroa voittorahoja. Kivaa oli, mutta jokin jäi kaihertamaan mieltäni. Missä laukkaat nyt, ihana Maahinen? Tulethan taas Loviisaan tänä kesänä?

Kauden avajaisravit Loviisassa maanantaina 31.5.2010 klo 18.30 Lisätietoja: www.loviisanravit.fi

Tsuten Keittiössä

Teksti ja kuvat: Susa Heiska

Nabe?

Keskeltä Kuningattarenkadun puutalorivistöä kuuluu tyttöjen naurua. Ovi on auki pihalle. Sisällä puuhailee Tazakin perhe. Yuki ja Tsutomu laittavat ruokaa, ja tytöt Indigo ja Taiko leikkivät koiraa ja harjoittelevat virkkaamista. Yuki ja Tsutomu ovat kierrelleet maailmaa. Tsutomu on kotoisin Tokiosta, Loviisaan heidät toi Yukin äidinpuoleinen suku. Tsutomu on toiminut kondiittorina Wienissä, ja Loviisassa heillä on ollut yhteinen ravintola Sakura kolmisen vuotta. Tänään he laittavat Nabea, tyypillistä japanilaista pataruokaa. Japanissa ruoka kypsytetään pöydän keskellä olevalla kaasuliedellä, ja aineksia lisätään liemeen kypsymään sitä mukaa kun ne loppuvat. Nabe on oikeastaan kuin keitto, koska liemi on siinä olennainen osa, ja se on tarjoiltava kulhoista tai keittolautasilta. Japanissa naiset juovat sen kanssa vihreää teetä ja miehet sakea, mutta juomaksi sopii hyvin myös kevyt valkoviini ja olut. Nabe on yksinkertainen, terveellinen ja erittäin herkullinen ruoka, ja kesällä se on parhaimmillaan oman maan ja vesien antimista.

Onko sinulla resepti, jonka haluaisit jakaa muiden kanssa? Kerro meille: toimitus@peakpress.net

Vinkki: Voit täydentää ruokaa nuudeleilla, ja kalan sijasta voit käyttää kanaa tai muuta lihaa. Voit tietysti käyttää myös vain osaa listan aineksista, jos kaikkea ei ole saatavilla.

NABE Ainekset: k kombu-merilevää k ripaus suolaa k saatavilla olevaa kalaa k tofua k purjoa k kiinankaalia k tuoretta pinaattia k kesäkurpitsaa k retikkaa k lanttua k porkkanaa k (nuudeleita) Mausteeksi pöytään: k soijakastiketta k sitruunaa ja/tai limeä k inkivääriraastetta k purjoa k mietoa chilipaprikaa 1. Liota merilevälevyä vedessä vähintään 1 tunti, n. 1 levy/ 1,5 litraa vettä. Voit laittaa merilevän likoamaan myös esim. edellisenä iltana. 2. Fileoi kala, ja paloittele ainekset reilun kokoisiksi paloiksi.

3. Kuumenna merileväliemi kiehuvaksi, lisää ripaus suolaa ja ainekset kypsymisjärjestyksessä. Anna kiehua kypsäksi. 4. Valmista pöytämausteet: paloittele sitruuna/lime, raasta tuore inkivääri ja paloittele purjo ja chilipaprika hienoksi. 5. Tarjoile syviltä lautasilta tai kulhoista, mausta maun mukaan soijakastikkeella ja pöytämausteilla. Nauti puikoilla tai ihan vaan lusikalla!

arjen sankarit Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

Carlsson Nils-Erik Carlssonin hulppea tila-auto on tuttu näky Loviisan kaduilla. Kahdenkymmenen vuoden aikana tilataksi on vaihtunut uuteen viisi kertaa, ja nyt alla on uudenkarhea tila-ihme, Mercedes Benz Sprinter 319 CDI. ”Nisse” on tyytyväinen ajopeliinsä. – Se muokkautuu matkustajan tai matkustajien mukaan. Penkit voi irrottaa, jos tarvitaan esimerkiksi tilaa muuttokuormalle. Pyörätuoli mahtuu tietenkin hyvin kyytiin. Vain baarikaappi puuttuu, hän letkauttaa. Nuorena miehenä Carlsson aloitti työt säiliöauton kuljettajana. Hän jakoi bensaa ja polttoöljyä 17 vuotta pitkin Itä-Uuttamaata, joten lähitienoot tulivat tutuiksi. Noina aikoina ei suunnistettu navigaattoreiden avulla. – Kaikilla pikkuteillä ei ollut edes nimeä. 46

Sain kuormakirjan mukana asiakkaan ja kylän nimen. Kun pääsin lähettyville, aloin kysellä ihmisiltä, mistä kohde löytyy. Ensimmäisestä taksikeikasta 40 vuotta Säiliöauton lisäksi Carlsson hyppäsi usein viikonloppuina taksin rattiin. Ensimmäisestä taksikeikasta tulee kuluneeksi jo 40 vuotta. Hän ajeli mielellään appiukkonsa renkinä lisätienestejä hankkien. Tuolloin hän joutui ensimmäisen - ja ainoan - kerran kolariin. Loviisan Mariankatu oli silloin puiston kohdalta kaksisuuntainen. – Vasemmalta tuleva auto törmäsi keskelle appiukon taksia, koska kuljettajalla oli niin kiire ehtiä pitkäripaiseen. Alko sijaitsi silloinkin Mariankadulla. Oli vähän noloa viedä

Loviisalainen taksiyrittäjä Nils-Erik Carlsson, tuttavallisesti ”Nisse”, on pyörittänyt rattia lähes koko aikuisikänsä. Työpäivät venyvät pitkiksi, mutta mukavat asiakkaat pitävät pirteänä.

Nisse ei jätä keikkaa väliin. Työt tyssäisivät siihen.

kolaroitu auto tulevan morsiamen isälle. Kun säiliöautoyritys lopetti toimintansa, Carlsson jatkoi eläkkeelle jääneen appiukkonsa taksiyrittäjyyttä. Työpäivät olivat jo tuolloin pitkiä. Ja lisäksi usein varsin hiljaisia. – Joskus sai päivystää taksitolpalla aamusta iltaan, ja silti tienestit jäivät vähäisiksi. Toisaalta juuri siitä syystä hän päätti satsata tilataksiin. Sen avulla pystyi tarjoamaan lisäetua asiakkaille. Toisaalta suuri auto herätti alkuun myös hämmennystä. – Etenkin vanhemmat ihmiset päivittelivät, etteivät he tarvitse niin isoa autoa kuljetukseen. Moni luuli, ja luulee vieläkin, että kyyti isolla taksilla tulee jotenkin asiakkaalle kalliimmaksi. Taksi vie perille Carlsson ei muista joutuneensa pulaan hankalien kyyditettävien kanssa. Ehkä joskus alkuaikoina joku kyyti jäi maksamatta, tai liian humalainen asiakas aiheutti hankaluutta. Pienessä kaupungissa sekä kuljettaja että asiakas tietävät, että varmasti kohdataan vielä. Sen sijaan isossa kaupungissa tuskin ajat samalla taksilla kahdesti. Se voi aiheuttaa hälläväliä-meininkiä, ja asiakkaat ovat kuljettajalle joskus ihan tosissaan vaarallisia. – En haluaisi ajaa Helsingissä vakituisesti, enkä muissakaan isoissa kaupungeissa. Moni Loviisan seudulta pääkaupungissa työssä käyvä valittelee työmatkan pituutta. Ainakin, jos joutuu ajamaan läpi Helsingin pahimpien ruuhkasumppujen. Carlsson käy Helsingissä alvariinsa, joskus jopa neljä kertaa päivässä. Useimmiten kohteena ovat sairaalat tai Helsinki-Vantaan lentokenttä. – Meilahden ja Töölön sairaalat sekä syöpäklinikka, hän luettelee tavallisimpia kohteita. Pikkukaupungin taksilla sairaalareissukin voi kuitenkin olla mukava tai ainakin turvallinen. ”Nisse” tarjoaa kuljetettavalle käsivartensa, ja jopa pullakahvit. – En tietenkään jätä asiakasta yksin harhailemaan sokkeloisiin rakennuksiin. Vien hä-

net aina perille asti, ja autan muutenkin asioimisessa. Se kuuluu asiakaspalveluun.

Nokkaunet vaikka autossa Nils-Erik Carlsson on kuullut monen kyyditettävän ilot, huolet ja murheet. Kaikki nuo keskustelut jäävät visusti taksin ovien sisäpuolelle. Luotettavuus on kuljettajan tavaramerkki. – Huomaan pian, haluaako asiakas jutella. Jotkut ovat hiljaa omissa mietteissään, toisten kanssa rupattelen koko matkan. Kai tässä työssä vähän psykologin taitojakin tarvitaan, hän pohtii. Nykyään Carlsson ajaa viikonloppujen ”ravintolavuoroja” vain satunnaisesti. – Annan vuorot mielelläni nuorille, hän sanoo. Tilausajoja riittää niin paljon kuin ehtii tehdä. Tilataksiin mahtuu kahdeksan henkilön porukka, jolloin kustannuksetkin jäävät melko pieniksi henkilöä kohden. – Vien paljon porukoita Helsinkiin teatteriin, konsertteihin tai lätkämatseihin. Carlsson ottaa lennostakin vastaan keikkaa, kuten haastattelun aikana huomaamme. Häntä pyydetään hakemaan erään firman porukka Porvoosta ravintola Wanha Laamannista. Työpäivä venähtää tänäänkin pitkäksi. Hän muistelee, että Wanha Laamanni suljetaan arkisin yhdeksältä illalla. Tämän työpäivän pituus on siis yli 14 tuntia. – Jos päivällä on luppoaikaa keikkojen välillä, otan kotona nokkaunet. Tarvittaessa voin myös nukkua autossani.

Töpöhäntä Fina-kissa Carlsson myöntää, että pitkiksi venyvät työpäivät ovat toisinaan rasittaneet perhe-elämää. Taksihan kulkee myös silloin, kun muut ovat vapaalla. Ja oikeastaan nimenomaan silloin. Siksi hän on joutunut usein lähtemään töihin kesken kutsujen tai muun yhdessäolon hetken.

”Kai tässä työssä vähän psykologin taitojakin tarvitaan.”

– En osaa sanoa ei. Pitää lähteä silloin, kun pyydetään. Muuten tämä homma olisi loppunut lyhyeen. Mutta kuten sanottu, olen vähentänyt viikonloppuvuoroja. Eläkeikään on vielä muutamia vuosia. Kroppa on hyvässä kunnossa paljosta istumisesta huolimatta. Selkä tosin joskus vihoittelee, mutta se ei vaivaa ajaessa. Moni taksinkuljettaja jatkaa työtään 70-vuotiaaksi asti. Viimeistään silloin ammattiautoilijan on lain mukaan luovuttava ajoluvistaan. – Yksi tuttu taksimies melkein itki, kun joutui lopettamaan työnsä, Nisse tietää. Carlssoneilla on kolme aikuista poikaa. He eivät ole valinneet uraa autoilijoina. Yksi pojista työskentelee Loviisan Shellillä, toinen on merillä ja kolmas pyörittää vaarin kanssa konepajaa Lapinjärvellä. Eikä pidä unohtaa yhtä tärkeää perheenjäsentä, 17-vuotiasta Fina-kissaa. – Asumme ihan radan vieressä. Kun Fina oli vain vuoden vanha, se tuli eräänä päivänä kiljuen kotiin. Sen häntä oli keskeltä ihan litteä, joten arvelen sen jääneen junan alle. Siitä lähtien Fina on ollut töpöhäntäinen, Nisse kertoo. Toivotaan siis Finalle vielä monta vuotta elinaikaa, että isäntä pääsee rapsuttelemaan sitä kokopäiväisesti. 49

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen

lifestyle

Sommarlov

Kesäloma ja vesi kuuluvat yhteen

Lapsuuden kesien pitäisi olla sellaisia, että muistot jäävät iholle ja että niistä voi ammentaa vielä aikuisenakin. Kesälomaan oleellisena osana kuuluvat vesi ja uiminen. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun saa hypätä veneestä mereen tai järveen. Uida, ja kuivatella auringossa ja taas uida. Hyppiä rantakiveltä toiselle, tutkia tuntemattomia saaria ja poimia metsämansikoita heinänkorteen aikuisten kuunnellessa merisäätä. Uiminen ja ulkoilma kasvattavat ruokahalua. Alkukesän nuorista nokkosista saa herkullisia lettuja ja muffinsseja voi koristella karkeilla. Äläkä unohda tuoreita mansikoita!

Barndomssomrarna borde vara sådana att minnet av dem lever kvar hela livet. Bad och vatten är en väsentlig del av sommarlovet. Ingenting går upp mot känslan då man hoppar i havet eller sjön direkt från båten. Bada, torka i solen och sedan dyka i på nytt. Hoppa längs strandstenarna, utforska okända öar och trä smultron på ett grässtrå medan föräldrarna lyssnar på väderrapporten för sjöfarande. Bad och uteliv suger. På försommarens unga nässlor kan man laga underbara plättar och muffins. Sätt gärna sprätt på muffinsen med karameller!

”Kuka ekana vedessä? ”

Luonnonsatamia HUDÖ >>> Upea hiekkaranta. Helppo rantautua. Paarmaparatiisi. Lilla Hudö >>> Hieno luonnonsatama yksityisyyttä kaipaavalle. Begravningsholmen >>> Voi rantautua isollakin veneellä. Krutkällaren & Arrestanten >>> Helposti lähestyttäviä saaria, kun kierrät karit... Dunkahäll >>> Pienellä veneellä helppo rantautua. Ankkuri mukaan. Byön - Modermagan >>> Suojaisa syvä lahti, grillipaikka. Hyvä yöpyä.

Nokkosletut 100 g nuoria silputtuja nokkosen lehtiä 2 kananmunaa 5 dl maitoa 2 ½ dl vehnäjauhoja 1 rkl öljyä 1 tl suolaa Riko munat kulhoon ja sekoita. Vatkaa muut ainekset mukaan. Paista letuiksi puolen tunnin kuluttua. Huom! Kerää vain nuoria nokkosia ja puhtaalta paikalta.

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Eeva Kangas

Pepen vinkit Loviisalainen Pepe Kallioinen on harrastanut maastopyöräilyä lähes 10 vuotta. Sinä aikana ovat tulleet tutuiksi niin maastot kuin pyörätkin. – Maastopyöräily ei ole mitään verissä suin touhua. Pikkupoluilla ja metsäteillä polkupyörän kanssa voi painella oman kunnon mukaan. Fiilis on ihan toinen kuin asfaltilla pyöräilyssä. Itse tykkään tutkia minne tämä polku mahtaa johtaa – usein se ei mene minnekään, mutta tulipahan sekin tutkittua, Pepe nauraa.

Pepen vinkit harrastustaan aloittaville Käytä ehdottomasti pyöräilykypärää – se on tärkein turvavarusteesi. • Kaupasta saatavalla standardimaastopyörällä pääsee aloittamaan. Taitojen ja innon karttuessa kannattaa satsata ergonomialtaan optimoituun pyörään – silloin tulee esiin se kuuluisa Ladan ja mersun ero. • Satsaa pyöräilyhousuihin. Pehmustetut pyöräilytrikoot sopivan satulan kanssa takaavat, ettei takamus tule kipeäksi. Housuja saa myös shortsimallisina, jos vierastaa ensi alkuun tiukkojen trikoiden käyttöä. Paidat ja muut vaatteet ovat nykyään teknisiä ja hengittäviä – ne toimivat. Puuvillapaidassa ei pidä lähteä metsälenkille. • Käytä pientä reppua. Mukaan kuuluu lisävaatteita kelistä riippuen, evästä, pieni pumppu ja varasisärengas – varsinkin, jos ollaan hiukan pidemmällä kotimaisemista. • Puhdista ja huolla pyöräsi säännöllisesti. Teetä työ paikallisessa pyörähuollossa, jos et itse osaa. Tärkeitä kohtia ovat jarrut ja ketjut! Jo tunnin lenkille lähtiessä: vettä mukaan – ainakin kesäkuumalla. Ja aina myös kännykkä mukaan – varsinkin jos olet yksin metsiä samoilemassa.

Mieluummin maastopyöräilyä kuin maantiepyöräilyä asfaltilla. Maastossa on monipuolisemmat reitit, eikä pyöräily ole niin yksitoikkoista. Metsäpoluilla pyöräillessä koko keho saa liikuntaa – aivoista puhumattakaan.

Hyppää

pyörän selkään

Loviisalaisten takapihoilta alkaa huikeita maastopyöräreittejä. Pyöräilyyn soveltuvia metsiköitä, polkuja ja pururatoja löytyy satoja kilometrejä. Teksti: Noora Lintukangas

Mahdollisuudet maastopyöräilyn harrastamiseen ovat Loviisan seudulla lähes loputtomat. On latupohjia ja pururatoja, mutta ennen kaikkea valtavan mielenkiintoisia metsäpolkuja – juurakoilla ja kivillä tai ilman. Pyöräily on oiva harrastus ja hyvä tapa liikkua paikasta toiseen. Alkuun tarvitaan jonkinmoinen investointi, mutta kyseessä on muutakin kuin kuntoa kohottava harrastus. Maastopyörällä pääsee uusiin paikkoihin: jo muutaman kymmenen minuutin polkemisen päässä on luonnonkauniita metsäaukeita ja merenlahtia, joihin voi pysähtyä eväsretkelle. Varsinkin etu- ja takajoustolla varustettu menopeli kulkee kevyesti myös kivikossa tai juurakkoisilla poluilla. Vauhti on kiinni lähinnä omasta rohkeudesta. Pyörään voi luottaa. Kunnon pyöräilyhousut ja pyöräkengät lukkopolkimilla tekevät polkemisesta helpompaa ja mukavampaa. Sateen jälkeen kura roiskuu, ja alamäissä

voi päästellä menemään sellaista kyytiä kuin sielu sietää. Taito kasvaa pikkuhiljaa, kun kapealla polulla täytyy koukata pientareen kautta ohi kaatuneen puunrungon, yli juurten, oksia väistellen. Välillä pyöräily on pelkkää rullausta hiekkatiellä, nimismiehen kiharoiden täristäessä. Maiseman muuttumista kesän edetessä on valtavan hienoa seurata. Heinä kasvaa, kukat kukkivat eri aikaan ja puolukoita ilmestyy polunvarteen. Mahtipontiset siirtolohkareet reunustavat reittejä, ja aurinko siivilöi vihreän sävyjä. Korvissa soi lintujen laulu ja tuulen humina, otsalla helmeilevät hikikarpalot. Maastopyöräily on paitsi erinomaista kuntoilua ja uusia paikkoja, myös itsensä voittamista melko turvallisessa ympäristössä. Voi miten hienolta tuntuukaan, kun pääsee ylös aiemmin hankalaksi osoittautuneen ylämäen, uskaltaa ajaa alamäen painamatta jarrua tai muistaa uuden reitin karttaa katsomatta. 55

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

S.O.S. Loviisan meripelastus-

seura päivystää tauotta.

Jatkuvaa toimintavalmiutta harjoitellaan joka toinen viikko kaikissa sääolosuhteissa. Loviisan meripelastusseuraan kuuluu noin 200 jäsentä, joista viitisentoista on aktiivisesti mukana toiminnassa. Tänä iltana merelle aikovat miehet ovat olleet seuran hälytysmiehistön jäseniä vuosikausia, Henry Littman jo kymmeniä vuosia, joten pelastustyö on hänelle sekä kutsumus että harrastus. – Aluksi olin mukana yksityisten veneilijöiden harjoittamassa meripelastustoiminnassa. Tämän Caterpillar-veneen saimme Loviisaan vuonna 1999, hän kertoo. Littman esittelee veneen ominaisuuksia ja laitteiston toimintaa. Navigoijalla on kaksi tietokonenäyttöä. Toinen näyttää tutkakuvaa ja toinen veneen sijainnin merikortilla. Ne voidaan myös yhdistää yhdeksi kuvaksi. Kipparilla on edessään luonnollisesti merikortti näytöllään. Veneen huippunopeus on 28 solmua tunnissa, ja polttoainetta kuluu. – Perusvauhdissa noin 80 litraa tunnissa, ja

>> 57

Mukana harjoituksessa Loviisan meripelastusseuran vapaaehtoisjäsenet Henry Littman, Jari Ekström, Toni Paakkarinen ja Mikael Carling sekä Terhi Blomfelt.

huippunopeudella 130 litraa tunnissa, Littman kertoo. Miehistö kiittääkin loviisalaisyrityksiä, jotka lahjoituksin pitävät veneen naftassa. – Ilman paikallisten yritysten tukea emme paljon liikkuisi tästä laiturista. Pelastusliivit päälle Ennen kuin 441 kilowatin vesisuihkumoottori käynnistetään, Mikael Carling käy tarkistamassa konehuoneessa, että kaikki on kunnossa. Sitten laitamme ylle asianmukaiset pelastusliivit. – Automaattiliiveissä on patruuna, joka poksahtaa kosteassa tai joutuessaan veden paineen alaiseksi täyttäen pelastusliivin. Tarvittaessa liiveihin voi puhaltaa lisää ilmaa puhallusputken avulla. Aina voi myös hätätilanteessa vetää liiveissä olevista naruista, jolloin ne täyttyvät. Ohitse ajaa muutama moottorivene. Kaikilla matkustajilla näyttää olevan pelastusliivit päällä. Sitä paitsi uudenaikaiset takkimalliset pelastusliivit ovat mukavat päällä, ja niiden kanssa on helppo liikkua. 58

– Suurin osa veneilijöistä ymmärtää käyttää pelastusliivejä, Henry Littman sanoo.

Loviisanseudun Meripelastajat Puistokatu 1 B 31

Loviisalaista ylpeyttä? Meripelastusseurojen hälytyslistan mukaan Loviisan seudulla on jopa yllättävän vähän pelastustehtäviä, vaikka lähivesialueet ovat paikoitellen vaarallisen kivikkoisia. – Arviolta vain yksi viidestä avunpyynnöstä tulee loviisalaiselta veneilijältä. Loviisalaisten rinnanröyhistelyyn ei silti välttämättä ole aihetta. Hälytysten vähyys saattaa johtua loviisalaisesta ylpeydestä. – Ensin soitetaan kaverille, että tule hakemaan. Kaveria odotellaan mieluummin konevikaisessa veneessä vaikka puoli päivää ennemmin kuin soitetaan meripelastusseura apuun, Jari Ekström vitsailee.

07900 Loviisa puh. 019 501 105 Sähköposti: loviisa@messi.meripelastus.fi

Tule mukaan! Kaikki kynnelle kykenevät yli 15-vuotiaat, tervetuloa. Mitään ei tarvitse osata ennakkoon. Me kyllä koulutamme ja perehdytämme uudet tulokkaat. Ensiapukurssi täytyy käydä, ja se päivitetään joka toinen vuosi.

Meripelastusseuran toimintaa voi tukea

Man over board Tämänpäiväisessä harjoituksessa pelastettavaksi uhriksi valitaan Toni Paakkarinen, joka pukee päälleen kelluntapuvun. Jari Ekströmin on määrä toimia pelastajana. Hän laittaa ylleen pintapelastuspuvun ja jalkoihin uimaräpylät.

•

erilaisin lahjoituksin (esim. merkkipäivälahjoitukset, testamenttilahjoitukset)

•

ostamalla verkkokaupasta kannatustuotteita

•

ilmoittamalla jäsenlehdessä

Vaikeissa onnettomuuksissa pelastajat käyttävät apunaan rankapatjaa, eräänlaisia vesikäyttöisiä paareja. Niiden käyttöä on harjoiteltava säännöllisesti.

Jos joudut merellä hätään... Soita joko hätänumeroon 112 tai meripelastuksen valtakunnalliseen hälytysnumeroon 0204 1000. Loviisan meripelastusseuralla on neljä hälytyspuhelinta, joihin sanoma tulee ”robottisaneluna” ja tekstiviestinä.

– Ilman räpylöitä on vaikea uida tämän puvun kanssa, sillä saappaan varsi ei taivu riittävästi uintiliikkeessä. Pian vauhti kiihtyy, ja Terhi Blomfelt siirtyy lähes vaakatasossa ryöppyävien pärskeiden alta aluksen kuivemmalle puolelle. Henry Littman puolestaan seisoo vakaasti takakannella ilman tukea. Kun sopiva pelastuspaikka löytyy, Paakkarinen hyppää veteen ja ui loitommas aluksesta. Puku lämmittää, mutta pää ja kädet ovat paljaat. Pelastaja hyppää räpylät ojossa auttamaan uhria. Hänellä on mukanaan pelastuskelluke, johon kumpikin voi tarttua. Kun hän saavuttaa autettavansa aaltojen keskellä, alkaakin yllättäen taistelu. Näyttää siltä kuin uhri yrittäisi iskeä auttajaansa nyrkillä tai ainakin pyrkisi vetämään hänet veden alle. – Paniikissa olevat uhrit tarrautuvat usein vaarallisesti pelastajaan. He voivat reagoida hyvinkin rajusti, Mikael Carling kertoo. Lopulta Ekström saa autettavastaan oikeaoppisen otteen, ja heidät hinataan köyden avulla lähemmäs. Tällä kertaa uhri ei ole vammautunut, ja hänet nostetaan miesvoimin veneeseen. Miehistö tarkistaa vielä uhrin voinnin kannella. Tärkeät apuvälineet Seuraavaksi meripelastajat näyttävät, mitä tehdään, jos merenkäynti on kovaa ja uhri on vammautunut. Silloin pelastajat käyttävät apunaan niin sanottua rankapatjaa, eräänlai60

Veden varaan joutuneille on saatava apua pikaisesti. Rib-veneellä pääsee paikkoihin, jonne isolla aluksella ei ole asiaa.

sia vesikäyttöisiä paareja. Tätä harjoitellaan Svartholman saaren laiturilla. – Vammautunut uhri olisi todellisessa vaarassa, jos hän kovassa merenkäynnissä paiskautuisi aluksen laitoihin. Paarien avulla hänet saadaan veneeseen suorassa asennossa, Henry Littman kertoo. Sitten laiturille tuodaan suuri sininen kassi. Kassista nostetaan esiin meripelastajille tärkeä apuväline, tyhjiöpatja. Loukkaantunut voidaan asettaa makaamaan litteän pat-

jan päälle, minkä jälkeen patjasta pumpataan ilma pois. Kun ilma poistuu, patja muuttuu kovaksi estäen loukkaantunutta liikkumasta ja näin vammauttamasta itseään enemmän. Harjoitus kestää pari tuntia, ja illan jo tummuessa saavumme takaisin Loviisaan. Kiitän mielenkiintoisesta kokemuksesta ja toivotan miehistölle onnea työssään. Toivottavasti meripelastajat eivät koskaan heitä räpylöitään tiskiin.

LET´S

TALK

BUSI

NESS 61

pikkukaupunki business

s. 63 Sataman syke | Loviisan Satama s. 66 3 pankkia, 5 kysymystä | Osuuspankki, Aktia, Sampo s. 68 Monipuolista turvaa yrittäjille | LÄHIVAKUUTUS

LET´S

TALK

BUSI

NESS

s. 70 Älykkäät markiisit | loviisan värikauppa Kodinvaihdon kriteerit | itä-uudenmaan kiinteistövälitys s. 72 Liiteri navettaan | roseborg s.73 Yrittämisen alkuun | LOVIISAN UUSYRITYSKESKUS

uet nyt Pikkukaupunki-lehden ensimmäistä Business-liitettä. Pikkukaupunkia tehdessämme olemme usein törmänneet loviisalaisyritysten toiveeseen, että kirjoittaisimme enemmän niiden toiminnasta ja palveluista. Emme ole ennen tätä keksineet, miten tekisimme sen kivasti ja niin että se olisi mielenkiintoista lukijoillemme. Business-sanalla on metallinen kaiku, mutta sen ei silti tarvitse olla pahan makuinen. Business myös työllistää ja tuo ruuan pöytään. Busineksen, yritystoiminnan, ei myöskään pidä olla kovaa ja kasvotonta, vaikka se sitä isossa mittakaavassa onkin. Pikkukaupungissa business on naapurisi työpaikka ja toisen yritys. Business voi myös olla eettistä tai esteettistä, elämyksiä luovaa. Se pitää yhteiskuntamme rattaat pyörimässä – niin pienessä kuin suuressakin mittakaavassa. Tämä Business-liite kertoo oman elinympäristömme yrityksistä, niiden tavoitteista, arvoista ja toimintatavoista, niiden omistajista ja työntekijöistä – niiden omasta näkökulmasta. Tutustu paikallisiin yrityksiin ja käytä niiden palveluja aina kun se on mahdollista. Se on ekologista ja turvaa työpaikkoja.

s. 74 Esteetöntä asumista | palvelukoti rantakartano s. 75 Siisti arki | itä-uudenmaan jätehuolto s. 76 Persoonallisia koteja | degerby construction Paikallista palvelua | loviisan puhelin s. 78 Turvallisuus ennen kaikkea | FORTUM s. 80 Kuvassa on tarina | photo mauritz, studio ibis Yksilöllisyydellä luodaan mielikuvia | dinero s. 82 Monipuolinen ostospaikka | kauppakeskus galleria s. 84 Yrittäjien oppisopimuskoulutukset | itä-uudenmaan oppisopimuskeskus Handarbetet till heders | Axxell, kuggom s. 86 Koulutuksen ohjausta aikuisille | OHJAUSPISTE

”Loviisa on selkeästi Suomen ykköskunta teollisuuden tuottavuusvertailussa.” Lähde: Tilastokeskuksen alue- ja toimialatilasto

Anna palautetta: toimitus@peakpress.net

satama

Loviisan satama Valkossa on idyllisen pikkukaupungin portti maailmalle. Satamassa vierailee noin 300 laivaa vuodessa, ja tavaraa viedään aina Pohjois-Afrikkaa myöten. Pienen sataman valttikortteina ovat tehokkuus, ketteryys ja palvelun korkea taso.

SATAMAN

SYKE 63

satama

”Kun öljyn hinta

oviisan satama sijaitsee Itämeren kehittyvän merikuljetusreitin varrella. Suomenlahteen yhdistävä 9,5 metriä syvä väylä on helppokulkuinen. – Pisimmät alukset ovat 180–190-metrisiä. Monet ovat pitkään maailman merillä seilanneita mukavuuslippulaivoja, jotka kuljettavat sahatavaraa Välimeren kautta Pohjois-Afrikkaan. Pienet irtolasteja kuljettavat laivat ovat usein melko uusia aluksia, jotka liikkuvat pääosin Itämeren alueella ja Pohjanmerellä, kertoo reilut 2,5 vuotta Loviisan satamajohtajana toiminut Aki Marjasvaara.

on korkealla ja euron kurssi alhaalla – silloin tavara

Teksti: Seppo Iisalo | Kuvat: Päivi Ahvonen | Kartta: Milla Ketolainen

kulkee.”

Valkosta Alexandriaan Loviisan satamalla ei ole suurta taustatuotantolaitosta, esimerkiksi paperitehdasta, vaan pääasiakaskunta sijoittuu Päijät-Hämeen suunnalle sekä laajalle alueelle Etelä- ja Keski-Suomeen. Sikäläisen mekaanisen metsäteollisuuden tuottama sahatavara tuodaan joko rekoilla tai rautateitse Loviisaan, välivarastoidaan satama-alueelle, ja lastataan sitten laivoihin, jotka kuljettavat tavaran Itämeren ja Tanskan salmien kautta kohti kaukaista päämäärää. Lähi-idän suurin määräsatama on Alexandria Egyptissä. Lisäksi puuta menee muun muassa Libyaan ja Syyriaan. Loviisan satama tunnetaan ennen kaikkea modernina ja tehokkaana pakatun puutavaran lastaussatamana, mutta kaikenlaista muutakin sen kautta liikkuu. – Onpa täällä lastattu pieniä sotalaivojakin rahtialusten kyytiin ja Hollming Worksin 600 000 tonnin painoisia vinssejä kuljetettaviksi öljynporauslautoille, Marjasvaara kertoo. Monien muistissa on venäläis-suomalaisen M/S Arctic Sea -rahtialuksen hämäräperäinen kaappaus elokuussa 2009. Viimei-

nen ennen katoamista saatu kuva, joka levisi maailman mediaan, otettiin Loviisassa. ”Villin linjan touhua” Marjasvaaran mukaan Loviisan sataman elämä on toisinaan ”villin linjan touhua”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että yhdellekään alukselle ei ole etukäteen tarkkaa aikataulua. – Tiedon laivasta saamme pari viikkoa ennen sen saapumista, mutta tarkka tuloajankohta riippuu siitä, miten lastaus tai purku on edellisessä satamassa sujunut. – Meillä laivat kulkevat kuin silliparvet, satamajohtaja kuvaa. – Joskus tulee eteen sellaisia päiviä, jolloin tuntuu kuin kaikki alukset olisivat kerääntymässä Loviisanlahdelle. Silloin 700 metriä pitkän laiturin jokaiselle metrille on käyttöä, ja osa laivoista jää vielä redille odottamaan. Joskus taas on aivan hiljaista. Sesongit vaihtelevat Myös vuodenaikojen vaihtelu näkyy sataman arjessa. – Rakennuskausi vaikuttaa keskeisesti, oli maa mikä tahansa. Euroopassa sesonki alkaa helmi–maaliskuussa, jolloin sementin ja puutavaran vienti piristyy. Talvea vasten tuodaan kivihiiltä ennen kaikkea Venäjältä. Pellettejä ja haketta taas viedään Ruotsiin ja Saksaan. – Erityisesti keväällä laivoihin lastataan viljaa, kun vanha sato pyritään siirtämään siiloista pois. Marras- ja joulukuu ovat kiireisiä siitä syystä, että yhtiöt päättelevät vuosisopimuksiaan – ja tammikuussa sitten vienti ja tuonti notkahtavat. Moni asia on muuttunut Tällä hetkellä Loviisan satamatoiminnot työllistävät suoraan 127 henkilöä. Viiden viime

FACTS

loviisa

Alueellinen työllistäjä Loviisan sataman omistaa Loviisan kaupunki.

o Toiminnasta huolehtivat monet alan operaattorit, jotka vastaavat huolinta-, varastointi-, laivanselvitys- ja ahtauspalveluista. Lisäksi satamassa toimii Viljavan (entisen valtion viljavaraston) varasto. alexandria

vuoden aikana määrä on vähentynyt noin 20– 25 henkilöllä. Joillekin satama tarjoaa edelleen satunnaisen mahdollisuuden heittää keikkaa ja hankkia lisäansioita. – Alalla on tapahtunut samanlaista tehostamista kuin kaikkialla muuallakin. Kun johonkin työhön aiemmin tarvittiin neljä työntekijää, niin nyt pitää selvitä yhdellä, Marjasvaara sanoo. Toisaalta satamassa käytettävät koneet ja täsmänosturit ovat aikaisempaa tehokkaampia, ja operaattorien kalusto on modernia. Ennen satamatyö oli enemmän elämäntapa, ja laivojen pysähdysajat satamissa olivat nykyistä paljon pidemmät. Kiire laivoilla ja satamissa on johtanut siihen, että takavuosien lieveilmiöt, kuten viinan ja tupakan salakuljetus sekä prostituutio, ovat jääneet historiaan. – Ehkä jotain pientä joskus smuglataan, mutta sille ei ole käytännössä juuri kysyntää, satamajohtaja arvioi. Eksotiikkaakin vielä jäljellä Oman muutoksensa satamien rauhaan aiheuttivat syyskuun 11. päivän 2001 terrori-is-

kut Yhdysvalloissa. Sen jälkeen vuonna 2004 käyttöönotettu ISPS-turvakoodi eristi satamat ulkopuolisilta, ja myös Loviisan satamaalue aidattiin. – Sen koommin loviisalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta käydä ilta-ajelulla satama-alueella. Silti satamaan liittyy edelleen aimo annos eksotiikkaa ja aitoa mielenkiintoa. Auta armias, jos Loviisan Sanomista tai Östra Nylandista jää pois säännöllisesti julkaistava laivalista. Jos näin pääsee käymään, päätoimittaja saa aika takuuvarmasti vastaanottaa useita puhelinsoittoja. – Lovarissa ja Östrassa julkaistava laivalista on luettua tavaraa. Jotkut ovat keränneet talteen laivalistat kymmenenkin vuoden ajalta. Satamajohtaja Aki Marjasvaara on myös pannut merkille, että monet mökkiläiset tähyilevät vastarannalta kiikareillaan sataman elämää ja pitävät henkilökohtaista laivapäiväkirjaa. – He kirjaavat ylös laivojen nimet ja yrittävät selvittää, minne asti tavara täältä kulkeutuu. Mökkiläisen elämään kiikarointi tuo mukavaa vaihtelua, ja ehkä siinä on vähän vanhan ajan kaukokaipuutakin mukana.

o Satama työllistää tällä hetkellä suoraan 127 henkilöä ja laskutavasta riippuen välillisesti 2–3-kertaisen määrän. o Suurin yksittäinen vientituote on sahatavara, sitä menee hyvinä vuosina yli miljoona kuutiota. Muita tärkeitä vientituotteita ovat vilja (ohra ja vehnä) sekä pelletti ja hake. o Kivihiiltä tuodaan pääosin Venäjältä ja sementtiä Latviasta.

o Sataman tulot ovat 1,6–1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Menot ovat ilman kustannuslaskennallisia eriä vähän alle 1 miljoona euroa. Tuloutus kaupungille on vuosittain noin 700 000 euroa; se toteutuu paljolti työllistymisen ja verotulojen kautta.

Kaupunki tukee sataman toimintaa investoinnein.

unta 1. Osuuspankilla, Aktialla ja Sampo Pankilla on kaikilla vankka asiakask staan? kilpailijoi erottuu e Loviisan seudulla. Millä tavoin pankkinn 2. Asuntolainat ovat viime kuukausina olleet ennätyksellisen halpoja. Miten kauan uskot tilanteen säilyvän lainanottajan kannalta yhtä hyvänä? 3. Minkä viestin haluat lähettää asuntolainaa harkitsevalle? nne.

4. Kerro yksi syy, miksi laina kannattaa ottaa juuri teidän pankista

nne kannattaa?

5. Mitkä muut tekijät vaikuttavat siihen, että asiakkuus teidän pankissa

1. Itä-Uudenmaan Osuuspankki on kotimainen jäsentensä

3 pankkia 5 kysymystä

omistama paikallispankki. Osuuspankin jäsenenä saat bonusta koko asiointivolyymillesi pankissamme. Bonuksilla voit sitten maksaa Osuuspankin ja Op-Kiinteistökeskusen palvelumaksuja ja myös vakuutusmaksuja, jos vakuutuksesi ovat Op-Pohjolassa. Tervetuloa kekustelemaan ammattitaitoisen henkilökuntamme kanssa siitä, miten juuri sinä hyötyisit asiakkuudesta Osuuspankissa.

Vastaamassa

Olof Lassas, Itä-Uudenmaan Osuuspankki Peter Backman, Aktia Pankki Leena Lindroos, Sampo Pankki

2. Uskon, että markkinakorot lähtevät maltilliseen nousuun

vuoden loppupuolella. Veikkaukseni on, että korot ovat ensi keväänä noin 1 prosentin korkeammalla tasolla kuin nyt.

3. Nykyinen ennätysmatala korkotaso on tietenkin lainanot-

tajalle etu, mutta asunnon ostoa suunnittelevan ei kannata antaa sen hämätä. Laina kannattaa mitoittaa niin, että sen kanssa pystyy elämään myös silloin kun korot ovat huomattavasti korkeampia kuin nyt. On myös järkevää suojautua koronnousua vastaan esimerkiksi liittämällä asuntolainaan korkokatto, kun sen vielä saa edullisesti. Tällöin tietää varmuudella, että oman lainan korko ei nouse yli sovitun tason, vaikka markkinakorot nousevatkin.

4. Omistajajäsenyyden kautta tulevat 0,25 %:n bonukset koVastaukset kokosi: Seppo Iisalo | Kuvat: Virpi Lehtinen

ko asiointivolyymille ovat huomattava rahallinen etu isossa lainassa. Paikallinen päätöksenteko on nopeaa, ja myös mahdolliset muutokset maksuohjelmiin sujuvat joustavasti.

5. Osuuspankista saat koko palvelupaketin yhdestä paikasta. Meiltä löytyvät niin pankkipalvelut, Op-Kiinteistökeskuksen palvelut kuin myös vakuutukset saman katon alta. Keskittämällä koko asiakassuhde Osuuspankkiin keskittämiseduista hyötyy eniten. Kannattaa myös huomioida, että Osuuspankin asiakkaana saat oman Osuuspankkisi palveluiden lisäksi maan kattavimman konttoriverkoston palvelut käyttöösi. Itä-Uudenmaan Osuuspankki • Aleksanterinkatu 8 019 517 800 • ma–pe 9.30–16.15 • www.op.fi

1. Asiakkailtamme saamamme palautteen perusteella mei-

tä pidetään helposti lähestyttävinä – niin konttorissa kuin sen ulkopuolellakin – ja asiointi koetaan vaivattomaksi. Asiakaslähtöisyys ei Sampo Pankissa ole pelkkää sanahelinää, vaan hyvä asiakaspalvelu ja asiakkaan tarpeisiin vastaaminen ovat toimintamme kulmakiviä. Emme tarjoa suoraan valmista ratkaisua, vaan kuuntelemalla oikeasti asiakasta pääsemme lopputulokseen, joka on juuri siinä tilanteessa ja juuri hänelle se paras ratkaisu. Nykyään puhutaan paljon myymisestä, mutta sillä ei rakenneta vahvaa ja pitkäkestoista, tyytyväistä asiakassuhdetta. Kun asiakas kokee saaneensa odotettua enemmän pankiltaan, olemme onnistuneet työssämme.

1. Aktian juuret ovat säästöpankkitoiminnassa, joten sillä on vankka ja uskollinen asiakaskuntansa. Koko organisaatiomme on kaksikielinen, ja voimme luvata palvelua kaikille omalla äidinkielellään. Aktia on nykyään vahva finanssitalo, jossa perinteisten pankkipalvelujen rinnalla on tarjolla myös kaikki vakuutuspalvelut ja kiinteistönvälitys. Koska Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen, ratkaisut löytyvät monipuolisen asiakaskeskustelun, niin sanotun Aktia-dialogin kautta. Maaseutu on tärkeä osa Aktian toimintaa ja siksi olemme mukana kylien elämässä. Koskenkylän ja Loviisan konttorien kautta palvelemme koko laajaa Loviisan seudun maaseutua. Ainoana pankkina Loviisassa Aktialla on oma asiakasjuristi, joka paikallisesti palvelee muun muassa perinnönjakoon ja verotukseen liittyvissä asioissa.

2. Euroopan Keskuspankki ei toistaiseksi ole nostanut oh-

jauskorkoaan, mikä ennakoi viitekorkojen pysymistä alhaisina ainakin vuodenvaihteeseen saakka. Nousupaineita kuitenkin on, minkä vuoksi lainanottajan kannattaakin jo nyt ennakoida korkojen nousu ja lainan takaisinmaksukyky myös tulevaisuudessa. Sampo Pankin luottopolitiikkaan sisältyykin uusille lainoille tässä korkotilanteessa pääsääntöisesti 20 vuoden maksimilaina-aika. Tulevaan koronnousuun voi turvautua sitomalla esimerkiksi puolet lainasta viiden vuoden kiinteään korkoon. Myös korkoturvalla voidaan suojautua korkotason nousulta.

2. Epävarmuus finanssimarkkinoilla on maailmanlaajuinen, siksi tulevan kehityksen ennustaminen on vaikeaa. Aktian arvio on, että korot lähtevät nousuun loppusyksystä tai vuodenvaihteen tienoolla. Euroopan keskuspankin ohjauskoron nostot ovat aluksi todennäköisesti hyvin maltilliset. Kuluvan vuoden lopussa ohjauskorko on 1,25 % ja vuoden 2011 lopussa 2,5-3 %.

3. Vaikka korot ovat edelleen alhaisella tasolla, on välttämä-

3. Edullisesta korkotasosta huolimatta kannattaa ottaa vä-

töntä varautua koron nousuihin. Stressitesti kaksin- tai jopa kolmikertaisen koron varalta nykyiseen verrattuna on hyvä tehdä. Kiinteä korkovaihtoehto on tällä hetkellä hyvin kilpailukykyinen. Jos ei nyt halua käyttää kiinteää korkoa, suosittelemme vahvasti – ja jopa edellytämme – suojautumista korkokaton kautta ja lainaturvavakuutuksen ottamista.

hemmän lainaa kuin mihin juuri nyt näyttäisi olevan varaa. Näin maksukykyyn jää puskuri myös korkotason noustessa.

4. Asiakkailtamme saamamme palautteen mukaan olemme

joustavia ja lainaprosessi hoituu jouhevasti alusta loppuun. Varsinkin ensimmäisen asunnon hankinta on kysymyksiä täynnä oleva merkittävä askel elämässä. Lainan kylkiäisenä syntyy asiakkaan ja pankin välinen pitkäaikainen suhde, jota tulee hoitaa ja huoltaa huolella.

4. Aktiasta saa aina oikein mitoitetun lainan. Aktia-dialogin

kautta asiakkaan elämäntilanne ja maksukyky arvioidaan heti, jolloin mahdolliset yllätykset voidaan kohdata ongelmitta. Päätökset tehdään paikallisesti ja vastuullisesti.

5. Kannattavuutta ei mielestäni voi mitata pelkästään palve-

Kokonaisasiakkuus kannattaa aina, ja keskittämisestä palkitaan. Kaikki asiat hoituvat saman katon alla yhdellä käynnillä tai saman verkossa asioinnin yhteydessä. Iloinen ja rento ilmapiiri pankkisalissa välittyy myös asiakkaalle. Pankin työntekijät kohtaavat asiakkaansa myös Loviisan torilla iloisesti tervehtien.

lumaksuja vertaamalla vaan sillä, mitä maksujen vastineeksi saa. Sampo Pankki on koko konsernin suuruudesta huolimatta joustava ja paikallinen yhteistyökumppani. Valtakunnallisen asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan Loviisan konttorilla on lisäksi Suomen tyytyväisimmät Sampo Pankin asiakkaat. Tästä tasosta saamme olla ylpeitä.

Sampo Pankki • Kuningattarenkatu 18 • 010 546 0590 ma–pe 10.00–16.30 • www.sampopankki.fi

Aktia Pankki • Brandensteininkatu 11 • 010 247 5600 ma–pe 10–16.30, ke 10–18 • www.aktia.fi

Vakuutusasiat

yös yritysasiakkaiden keskuudessa Lähivakuutus nousi selkeäksi ykköseksi. – Tällainen palaute on tietysti mukavaa, ja ehkä tulosten perusteella voisi sanoa, että olemme onnistuneet tekemään ainakin joitain asioita oikein, sanoo Loviisassa sijaitsevan Lähivakuutuksen myyntipäällikkö Mikael Forstén. Henkilökohtainen palvelu avainasia Palvelupäällikkö Leena Lindforsin mukaan Loviisan tapaisissa kaupungeissa arvostetaan kaksikielisen ja henkilökohtaisen palvelun lisäksi asioinnin vaivattomuutta sekä helppoutta. – Meille voi kuka tahansa tulla suoraan juttelemaan esimerkiksi korvaus- tai vahinkovakuuttamisen asioista tai esittämään vakuutuksiin liittyviä kysymyksiä. Meiltä saa heti myös esimerkiksi urakkatarjouksiin vaadittavat vakuutustodistukset sen sijaan, että niitä joutuisi päiviä odottamaan, kun ne tilataan muualta, Lindfors toteaa.

Teksti: Pirjo Toikka | Kuva: Virpi Lehtinen

Monipuolista turvaa myös yrittäjille Kansainvälisen EPSI Ratingin viime vuonna tekemässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa Lähivakuutus arvioitiin yksityisasiakkaiden keskuudessa neljännen kerran peräkkäin parhaaksi vakuutusyhtiöksi. Lähivakuutus

•

Brandensteininkatu 19

•

puh. 020 522 7640

•

Tietoa ja tukea yrityksille Lähivakuutus saatetaan mieltää ennen kaikkea yksityistalouksien vakuuttajaksi, mutta yhtiö palvelee yhtä lailla yrittäjiä. Tärkeää on, että erityisesti pienet, keskisuuret tai aloittelevat yritykset saavat kaiken vuosien aikana Lähivakuutukseen kertyneen kokemuksen ja asiantuntemuksen käyttöönsä. – Aika usein törmää siihen, että yrittäjä kyllä huolehtii yrityksessä muiden turvasta, mutta unohtaa itsensä. Jos yrittäjä on esimerkiksi nuori perheellinen, eikä sukanvarteen ole vielä ehtinyt kertyä pahanpäivänvaraa, kannattaa harkita, olisiko perheen pärjäämisen varmistaminen vahinkotilanteen varalta aiheellista. Korostamme usein asiakkaille, että vakuuttaminen pitäisi rakentaa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan, Forstén sanoo. Forsténilla on asiasta myös omakohtaista kokemusta. Hän kertoo tapauksesta, jossa kuljetusalan yrittäjä horjahti rekka-auton lavalla,

ma–pe 9–16.30

•

www.lahivakuutus.fi

Lähivakuutuksen palvelut yrittäjälle:

Sähkeet

o eläkevakuutukset

Loviisa tuottavuusvertailun kärjessä

o lakisääteinen tapaturmavakuutus o yrittäjän henkilövakuutukset o yrityksen omaisuus o vastuu-, oikeusturva-, keskeytys-, ajoneuvo- ja kuljetusvakuutukset

“ Suomen teollistunein maakunta on Itä-Uusimaa, ja Loviisa on selkeästi ykköskunta teollisuuden tuottavuusvertailussa, ilmenee Tilastokeskuksen kokoamasta vuoden 2008 alue- ja toimialatilastosta. Loviisassa työntekijää kohden syntyi tuotantoa 257 000 euron verran. Esimerkiksi Helsinki jäi vertailussa selvästi jälkeen vajaalla 100 000 eurolla. Tuottavuuden tasoa selittää eniten toimiala. Loviisan tärkein toimiala on Fortumin ydinvoimalaitoksen myötä sähköntuotanto. “ xxx

Pienyritykset odottavalla kannalla

putosi maahan ja loukkasi jalkansa. Työtapaturmasta seurasi useita leikkauksia ja pitkä sairasloma. – Onneksi olimme keskustelleet asiasta aikaisemmin ja lisänneet hänelle henkilökohtaisen tapaturmavakuutuksen, jolloin lääkäri- ja sairaslomakulut kuuluivat korvauksen piiriin ja yrittäjä sai myös päiväkorvauksen sairasloman ajaksi. Vakuutetaanko turhaan? Kysymykseen, onko turhia vakuutuksia olemassa ja vakuutetaanko Suomessa liikaa, Leena Lindforsilla on selvä vastaus. – Lakisääteisten ja pakollisten vakuutusten lisäksi yrittäjän kannattaa huolehtia ainakin vastuuvakuutuksistaan ja oikeusturvastaan sekä henkilökohtaisista vakuutuksista. Turhia vakuutuksia ei varmaankaan ole, mutta ehkä päällekkäistä vakuuttamista voi jonkin verran esiintyä. Esimerkiksi taulutelevisioiden, stereoiden, kameroiden tai muiden vastaavien arvotavaroiden tavaravakuutuksia kannattaa harkita ja tutkia ensin, mitä oma kotivakuutus kattaa, Lindfors sanoo.

“ Loviisan palvelualojen ja maaseudun elinkeinojen kehitysnäkymät ovat melko vakaat. Myös matkailuala näyttää kehittyvän suotuisasti. Investointihalukkuus on sen sijaan vähäistä. Metalli- ja konepajateollisuuden tilauskanta on vähentynyt voimakkaasti, ja esimerkiksi metallialan yritykset ovat vähentäneet väkeä. Monissa pienyrityksissä ollaan tulevaisuuden suhteen odottavalla kannalla. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemästä Talousnäkymät keväällä 2010 -raportista. “ xxx

Yritysrekisteristä ajantasaiset tiedot “ Loviisan ja Lapinjärven uusi yritysrekisteri tulee sopivasti käyttöön kesän kynnyksellä. Yritysrekisteristä löytyvät ajantasaiset tiedot noin tuhannesta seudun yrityksestä. www.loviisa.fi “ xxx

peak press 10 v. “ Loviisalainen viestintä- ja suunnittelutoimisto peak press on toiminut osakeyhtiönä 10 vuotta. Rajapyykki tuli täyteen toukokuussa. Alkujaan pienestä viestintäverstaasta on kasvanut täyden palvelun mediatalo, joka työllistää yli kymmenen henkilöä. Pikkukaupunki-lehden lisäksi peak pressin omakustanteita ovat Porvoossa ilmestyvä aikakauslehti Idylli (ensimmäinen numero kesäkuun alussa) sekä terveys- ja hyvinvointialan julkaisu Eliksiiri. Yrityksen asiakkaita ovat mm. Fortum, Loviisan kaupunki, kehitysyhtiö Posintra, Porvoon Energia, Porvoon Vesi, Rajavartiolaitos, Kuluttajavirasto, Otavamedia (entinen Yhtyneet Kuvalehdet) sekä loviisalaiset Degerby Hotels, Sanka Oy ja Herbatik. “ xxx

Asu, korjaa, rakenna

Kesän uutuuksina

älykkäät markiisit Alkukesä on parasta kodin ja pihapiirin kunnostamisen aikaa.

Teksti: Pirjo Toikka | Kuva: Virpi Lehtinen

aalaustöiden lisäksi työlistalle kuuluvat monenlaiset huoltotoimenpiteet, kuten terassi- tai parvekekalusteiden puhdistaminen ja pintakäsittely tai vaikkapa veneen kesäkuntoon laittaminen. Pimeä talvi on saattanut kätkeä kodissa nuhjuisia seinäja lattiapintoja, mutta auringonpaisteessa kohennusta kaipaavat pinnat paljastuvat. – Suomalaiset ovat aktiivisia remontoijia ja rakentajia eikä sisustamisessakaan nykyään turhaan arkailla. Kun vielä joitain vuosia sitten myydyin tapetti oli tasavalkoinen, tänä päivänä valitaan rohkeita kuvioita ja väre-

jä. Myös lattioihin halutaan näyttävyyttä ja persoonallisuutta. Meiltä saa esimerkiksi viinitynnyrimotiivista laminaattilattiaa, kertoo loviisalainen Robert Hällfors Loviisan Värikaupasta. Hällfors on auttanut loviisalaisia kodin kunnostamisessa ja rakentamisessa jo yli 30 vuotta. Hänellä on pitkä kokemus alalta ja tuotteista. – Maalit, kyllästeet ja eri sisustusmateriaalit sekä -tarvikkeet kehittyvät nopeasti. Meillä pitää olla jatkuvasti uusin tietämys siitä, mitä tuotteet sisältävät, mihin ne sopivat,

Teksti: Pirjo Toikka | Kuva: Virpi Lehtinen

Elämäntilanne kodinvaihdon kriteerinä

Toni Mankonen, Tuulikki Granberg ja Kenneth Hansson.

Seudun vanhimpana ja suurimpana kiinteistönvälittäjänä Itä-Uudenmaan Kiinteistövälitys tarjoaa asiakkailleen kattavaan kokemuksen ja vankkaan ammattitaitoon perustuvaa asiantuntemusta.

man kodin hankinta on yksi elämän suurimmista päätöksistä. Asunto-osakkeen tai kiinteistön ostamisessa tai myymisessä ei sinänsä ole mitään ylitsepääsemättömän vaikeaa, kun sen osaa.

mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Neuvonta on osa asiakaspalveluamme, johon panostamme paljon, Hällfors sanoo. Automatiikka lisää mukavuutta Loviisan Värikaupan kevään uutuuksiin kuuluvat laadukkaat Apollon ikkuna- ja terassikaihtimet. Ulkomarkiiseihin voidaan sisällyttää asumismukavuutta lisäävää automatiikkaa. Kaihtimen moottorissa sijaitseva vastaanotin tunnistaa esimerkiksi aamuauringon säteilyn, jolloin kaihdin automaattisesti aukeaa. Laite haistelee myös tuulet sekä sateet ja alkaa automaattisesti kääriytyä sisään, mikäli tuuli yltyy tai alkaa sataa. Auringon laskeuduttua kaihdin kääriytyy automaattisesti kiinni. Markiisi voidaan avata ja sulkea myös tv-kaukosäädintä muistuttavalla lähettimellä. – Markiiseja hankitaan yhä enemmän. Ikkunamarkiisit suojaavat ikkunoiden lisäksi sisäpintoja auringon säteilyltä ja pidentävät niiden käyttöikää. Terassimarkiisit puolestaan tarjoavat varjoa ja viileyttä sekä raikastavat terassien ulkoasua, listaa Hällfors. Loviisan Värikauppa

•

– Neuvonta on osa asiakaspalveluamme, johon panostamme paljon, Robert Hällfors painottaa.

Kuningattarenkatu 3

Huolellinen on kuitenkin oltava, sillä esimerkiksi kiinteistön luovutusta säätelee hyvin tarkasti maakaari, joka on Suomen lainsäädännön keskeisin kiinteistöasioita käsittelevä säädös. Kodinvaihtoon sisältyy kauppakirjojen laatimisen lisäksi monia muita juridisesti tärkeitä asioita, eikä ole lainkaan yhdentekevää, kenen välittäjän kanssa asunnon ostaja tai myyjä asioi. – Asunnon vaihtaminen voi merkitä yhtä hyvin vääristä valinnoista syntyneitä pettymyksiä, pitkäaikaista taloudellista sitoutumista kuin suurten unelmien täyttymystäkin, sanoo 25 vuotta kiinteistönvälittäjänä työskennellyt Kenneth Hansson Itä-Uu-

•

puh. 019 531 487

•

ma-pa 8–17, la 9–13

denmaan Kiinteistövälityksestä. Hanssonin mukaan elämäntilanteeseen ja -laatuun vaikuttavien tekijöiden huomioiminen kodin etsimisessä on tärkeintä. – Emme yleensä suosittele lapsiperheelle kotia, jonka läheisyydestä ei löydy päiväkotia, koulua, terveyspalveluita, harrastusmahdollisuuksia tai vaikkapa liikenneyhteyksiä. Toisaalta keski-ikäiselle lapsettomalle ja autoilevalle pariskunnalle tällainen koti voi olla täysin varteenotettava vaihtoehto. Kodin tunnelma tärkeä Koti ei Hanssonin mukaan ole mikä tahansa paikka, jossa nukutaan, syödään tai tehdään

Itä-Uudenmaan kiinteistövälitys

•

Aleksanterinkatu 6

•

www.loviisanvarikauppa.com

eri asioita, vaan kodin pitää tuntua ”omalta ja siltä oikealta”. Uusin ja nykyaikaisin ei välttämättä aina tarjoa tätä, vaan esimerkiksi korjauskelpoinen, mutta tunnelmaa täynnä oleva talovanhus voi ostajan silmissä tuntua arvokkaammalta. – Meillä on pitkäaikaista tietoa alueen hintatasosta ja sen kehityksestä. Paikallisena toimijana tunnemme Itä-Uudenmaan alueet jokaista nurkkaa myöten. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme kaikista kodinvälitykseen liittyvistä asioista, Hansson sanoo.

puh. 019 533 432

•

www.iukvoy.fi

Asu, korjaa, rakenna

Roseborgin liiteri on korjausrakentajan aarreaitta. Tarjolla on vanhoja ikkunoita ja ovia, ja niitä pelastetaan jatkuvasti lisää. Liiteristä saa myös kaikkea muuta vanhaa käyttökelpoista rakennusmateriaalia. Varaosapankkia täydentävät kauppa ja verkkokauppa, joista saa niin uusvanhaa kuin vanhahtavaa uuttakin. Kauppa ja liiteri sijaitsevat ruukissa, navetan päädyssä.

Roseborg

•

Strömforsin Ruukki Vanha Navetta

•

puh. 044 552 81 62

•

ti–pe 10–18, la ja su 10–17

•

www.roseborg.fi

Liiterin verkkosivuilla www.roseborg.fi on maksuton ”myyn-ostan-vaihdan” -palsta rakentajille!

Uusyrityskeskus auttaa

yrittämisen alkuun Roseborgin liiteri on avannut uuden myymälän Ruotsinpyhtään ruukin alueelle.

Jos sinulla on liikeidea ja haluat perustaa oman yrityksen, sinun kannattaa kääntyä Loviisan Uusyrityskeskuksen puoleen.

Liiteri navettaan

–O

ta vaan rohkeasti yhteyttä. Me neuvomme kaikissa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa, Uusyrityskeskuksen toiminnanjohtaja Torleif Bergström sanoo. Oman yrityksen perustaminen ei ole ihan helppo tehtävä ilman asiantuntijan apua. Yritykselle on löydettävä rahoitus, liikeideaa pitää täsmentää ja samalla täytyy arvioida markkinatilannetta. Asiantuntijan apu on tässä tilanteessa usein korvaamaton. – Tunnetusti suorasanaisena miehenä kerron oman näkemykseni ja autan parhaan kykyni mukaan, vuodesta 1994 Uusyrityskeskuksen palveluksessa ollut Bergström toteaa. Häneltä saa neuvoja myös talousarvion ja liiketoimintasuunnitelman sekä starttirahahakemuksen tekemiseen. Palvelua saa molemmilla kotimaisilla ja se on ilmaista.

Teksti: Pirjo Toikka | Kuva: Päivi Ahvonen

udet isommat tilat vanhan navetan länsipäädyssä mahdollistavat toiminnan laajentamisen – yrittäjän kotipihalla alkoivat säilytystilat jo käydä ahtaiksi. Roseborgin valikoimista saa perustuotteita perinteisin menetelmin tehtäviin rakennus- ja korjaustöihin. Valikoimassa on mm. heloja, keittomaaleja, pellavaöljymaaleja, rivettä, valaisimia, koukkuja, puutavaraa ja Pihlgren & Ritolan tapetteja. Yrityksen toinen tukijalka on varaosatoiminta. – Liiteristä löytyy 50-lukulaisia ja sitä vanhempia rakennustarvikkeita kuten ovia ja ikkunoita. Varaosatoiminnalle tuntuu olevan kova kysyntä, mikä on ilahduttavaa, ja otammekin tavaraa ilomielin vastaan. Vanhan korjaaminen tai uusiokäyttäminen on kestävän kehityksen mukaista ja jo siitä syystä suositeltavaa, yrittäjä Vesa Virtanen toteaa. Liiteristä saa paitsi vanhoja ikkunoita ja ovia, myös puuhellan osia, hellan kansia ja luukkuja, keittiön kaapistoja, pallovalaisimien laseja ja muuta syöksytorvista ovenkahvoihin. Vesa Virtasen kiinnostus perinteisiin menetelmiin syveni omaa taloa ja sen sivurakennuksia remontoidessa. Hän muistuttaa, että on paljon työvaiheita, jotka eivät ole vaikeita ja joita aloittelijakin voi tehdä itse. – Joskus ihmetyttää, miksi vanhoja hyviä menetelmiä on korvattu uusilla. Esimerkiksi keittomaalit ovat loistavia. Puun pinta kestää maalin hyvin, eikä seiniä juuri tarvitse raapia. Roskat pitää vain harjata pois, ja sitten rennolla kädellä maalaamaan. Keittomaaleja käytettäessä ei tarvitse olla kokenut maalari, ensikertalainenkin onnistuu kohtalaisesti.

Loviisan Uusyrityskeskus Brandensteininkatu 11, 2. kerros Torleif Bergström puh. 050 498 969 torleif.bergstrom@uusyrityskeskus.fi

Asuminen

Loviisa sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, alle 90 km Helsi ngistä, vajaat 50 km Ko tkasta ja noin 60 km Kouv olasta.

Esteetöntä asumista Loviisan Ulrikakodin naapuriin rakennetaan 35 esteetöntä asuntoa, joiden suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota asumismukavuuteen ja turvallisuuteen. Asunnot rakennetaan kolmeen luhtitaloon, joissa liikkuminen käy helposti ramppeja ja hissejä käyttäen.

Teksti: Pirjo Toikka | Kuva: Arrak, kartta Jukka Salminen

steettömien asuntojen ja turvapalveluiden kysyntä kasvaa väestön vanhentuessa. Myös liikuntarajoitteiset nuoret ja perheelliset voivat saada helpotusta arkeensa esteettömissä asunnoissa. Samalla tontilla sijaitsee yksityinen hoivakoti, Ulrikakoti. Se tarjoaa monipuolisia palveluita, joita asukkaat voivat tilata tarpeidensa mukaan. Tilattavia palveluita ovat mm. ateriat, siivous, peseytyminen ja saunotus, lääkkeiden jako, asiointi ja hoitoapu. Läheltä saatava 24/7 apu luo turvallisuutta arkeen. Reipastahtinen projekti Ulrikanpihan luhtitalot ovat ARRAK Arkkitehdit Oy:n kädenjälkeä. Toimisto tunnetaan mm. Porvoo Campuksen suunnittelusta. Luh-

titalot rakennetaan aikaa kestävistä, laadukkaista materiaaleista, ja asuntoihin saadaan tarvittaessa asennettua elämää helpottavia turva- ja tukilaitteita – joko rakennusvaiheessa tai myöhemmin. Turvallisuutta lisää kaikkiin asuntoihin asennettu automaattinen alkusammutusjärjestelmä sekä verkkovirtaan kytketty palovaroitin. Lisäksi asunnoissa on valmius etähuolenpitojärjestelmän käyttöönottoon. Lämmitys taloihin toteutetaan edullisella ja ympäristöystävällisellä maalämmöllä. Asunnoissa on huoneistokohtaiset vesimittarit. Luhtitalojen rakentaminen aloitetaan syksyllä 2010. Tarkoitus on, että ensimmäiset asukkaat voivat muuttaa asuntoihinsa jo joulukuussa 2011. Isoimmat asunnot ovat 72 ne-

Jätehuolto takaa siistin arjen

lman jätehuoltoa elämämme muuttuisi alta aikayksikön sietämättömäksi. – Jokainen voi itse kuvitella, mitä tapahtuisi jos jäteautot eivät kävisikään tyhjentämässä säiliöitä. Takapihat täyttyisivät pian jätteistä, haittaeläimet lisääntyisivät ja sotkut leviäisivät pitkin kaupunkia, Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy:n palvelupäällikkö Tuija Klaus toteaa. Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy vastaa Loviisan, Porvoon, Pornaisten, Sipoon ja Askolan alueiden asukkaiden ja julkisten kiinteistöjen jätehuollosta. – Pyrimme toimimaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti niin, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelun ja jätteet päätyvät oikeisiin paikkoihin.

Kaikki hyötykäyttöön Tällä hetkellä liikenteessä on 13 autoa, jotka keräävät erilaisia jätelajeja kahdessa vuorossa. – Reittisuunnitelmat tehdään tarkasti ottaen huomioon kunkin alueen koko, erityispiirteet ja tiestön kunto samoin kuin asukasmäärä ja tyhjentämisvälit. Jätteiden vastaanottoverkosto muodostuu hyöty- ja aluekeräyspisteistä sekä pienjäteasemista. Pelkästään hyötyjätepisteitä uudessa Loviisassa on yli 20. Palvelupäällikkö Tuija Klaus korostaa, että kaikki kerätty jäte – esimerkiksi biojäte, paperi, kartonki, metalli ja lasi – hyödynnetään ympäristöystävällisesti joko kierrättämällä tai uusiokäytön muodossa. Sekajätekin menee Kotkaan hyötyjätelaitokseen ja poltetaan energiaksi.

Lisätietoja Palvelukoti Rantakartano Oy Minna Lähdeaho puh. 040 183 7855 minna.lahdeaho@ulrikakoti.fi Kaarina Liljeström puh. 040 551 9002 kaarina.liljestrom@rantakartano.fi www.ulrikanpiha.fi

liön kolmioita ja pienimmät noin 45 neliön yksiöitä. – Yhteen taloista on sijoitettu yhteiset saunatilat, takkahuone ja palveluhuone. Kampaaja, hieroja tai muu palveluntarjoaja voi vastaanottaa tiloissa asiakkaita. Pihapiiristä löytyy myös harrastetilat, pesula sekä Ukkolan viehättävä kesäkahvila. Viereiseen Ulrikanhoviin voi majoittaa vieraansa tunnelmallisiin vanhan ajan huoneisiin. Ulrikanmäellä voi viettää laadukasta elämää, vaikka liikkuminen olisikin vaikeaa, yrittäjä Kaarina Liljeström toteaa.

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakaspalvelu puh. 0200 70707 ma 8.30–15.30, ti–to 9–15.30, pe 9–15

Oppaiden ja esitteiden tilaus: neuvonta@iuj.fi, www.iuj.fi

Luovuus & Tietoliikenne

Loviisalaisen rakennuttajan Kalle Jalkasen työ vaikuttaa yhtä värikkäältä kuin mies itse.

alkasella riittää rohkeutta tuoda mielipiteensä julki alalla, jossa yhä useammin tyydytään valmiisiin pakettiratkaisuihin. – Rakentamisessa on oltava jokin syy. Lähinnä ilmaventtiilien virkaa toimittavien pikkuikkunallisten, neliskanttisten ja energiaystävällisten lämpimien tilojen tuottaminen pohjolan olosuhteisiin ei vielä ole riittävä sellainen, Kalle Jalkanen sivaltaa. Kaiken pitää lähteä tilan käyttäjistä, heidän elämästään ja elämäntilanteistaan. Kun ihminen on kiinnostunut itsestään ja elämänsä laadusta, hän myös uskaltaa haluta asioita, jotka tuottavat hänelle mielihyvää ja tuntuvat itsensä oloisilta ja näköisiltä. Kotien pitää olla viisaasti rakennettuja, mutta yhtä lailla täyttää

asukkaansa yksilölliset tarpeet niin toiminnallisuuden kuin visuaalisuudenkin osalta. – Jokainen ihminen tai perhe on erilainen. Kuitenkin tänä päivänä suurin osa asuntotuotannosta kloonataan jo suunnitteluvaiheessa täysin toistensa kaltaisiksi ilman, että asukkaille jää tapetteja tai kaakeleita lukuun ottamatta muuta räätälöintimahdollisuutta. Koti elämäntilanteen mukaan Degerby Constructorin asuntoja kutsutaan ns. valkoisiksi tiloiksi. Ne ovat nykysäädösten mukaisiksi rakennettuja huoneistoja, mutta täysin asukkaiden muokattavissa. – Valkoinen tila rakennetaan valmiiksi niiden ihmisten ehdoilla, jotka tulevat sitä käyt-

tämään. Huoneistossa ei ole valmiina väliseiniä, lattioita, seinäpintoja, keittiökalusteita tai komeroita sen enempää kuin kylpy- tai kodinhoitohuoneitakaan. Asukkaalla on x-määrä neliöitä, ja hän voi itse päättää, montako huonetta hän tarvitsee, millaisen keittiön kotiinsa haluaa, minne kylpyhuone sijoitetaan tai rakennetaanko mahdollisesti saunan tilalle vaatehuone. Asuntoa ei tarvitse elämäntilanteen muuttumisen takia vaihtaa, vaan tila voidaan myöhemminkin muokata uudelleen, Jalkanen sanoo. – Asukas myös valitsee, tekeekö suunnittelu- ja rakennustyöt itse vai ostaako palvelun meiltä. Pystymme näyttämään omistajan toiveista suunnitellun kodin kolmiulotteisina

Asiakasuskollisuus takaa paikallisen palvelun Loviisan Puhelin on tietoliikenneyhtiö, joka satsaa paikallisen asiakaspalvelun keskittämiseen.

Teksti: Pirjo Toikka | Kuva: Päivi Ahvonen

Persoonallisia koteja valkoisista tiloista

kuvina, joissa jokainen nurkka ja seinänpätkä on etukäteen nähtävissä. Rohkeutta rakentamiseen Yksilölähtöisestä toimintatavasta ja luovista ideoistaan huolimatta Jalkanen ei aina koe saaneensa täyttä tukea tai ymmärrystä työlleen. – Jos suunnittelen vanhan kerrostalon käyttötarkoitusta vailla olevalle kylmälle ullakolle talon hukkaenergialla lämpiävän talvipuutarhan, ajatus otetaan melko varmasti huoneistojen ostajien keskuudessa lämpimästi vastaan.

Teksti: Pirjo Toikka | Kuva: Virpi Lehtinen

Degerby Constructor

•

Odotettavissa kuitenkin on, että monta muuta talon ulkopuolista ilmaisee tyytymättömyytensä suunnitelmaa kohtaan. Jalkasen mukaan uutta ja erilaista ajattelua ei saisi kahlita tai rajoittaa liikaa. – Rakentaminen ja sen myötä kaupunkikuva eivät voi kehittyä, elleivät alan asiantuntijat pysty päättämään, miten katto sovitetaan tai mihin koko rakennus kulloinkin tontille sijoitetaan. Paradoksi syntyy myös siitä, että rakentamisessa kaikilla muilla on valtaa ja sanomisen vapautta, mutta ei niinkään rakentajilla tai tilan käyttäjillä.

Kalle Jalkanen

•

puh. 0400 414941

oisin kuin uskotaan suomalaiset ovat aina olleet puheliasta kansaa. Kun puhelin 1800-luvun lopussa keksittiin, maassamme tapahtui maailmanlaajuisestikin merkittävä ilmiö. Tsaarin lennätinlaitoksen panostaessa lennättimeen alkoivat suomalaiset rakentaa kyliinsä omia puhelinosuuskuntia. 1930-luvulla Suomessa oli parhaimmillaan noin 900 puhelinyhtiötä. Missään muualla maailmassa ei vastaavaa tavattu, vaan puhelinverkot olivat yleensä yhden valtakunnallisen toimijan käsissä.

mintaan ja paikalliseen asiakaspalveluun. − Tarkoituksenamme ei ole globaalin pörssiyhtiön tavoin tehdä mahdollisimman suurta voittoa jaettavaksi nimettömälle osakkeenomistajajoukolle ympäri maailmaa, vaan osuuskuntaperiaatteen mukaan haluamme tuottaa parasta palvelua paikallisille asiakasomistajillemme. Valokuituverkon rakentaminen on yksi esimerkki tästä. Siinä yhtiö teki täysin samansuuntaisen ratkaisun kuin sata vuotta sitten, kertoo Loviisan Puhelimen toimitusjohtaja Gustaf Forsberg.

Asiakkaan asialla Näistä juurista kasvanut Loviisan Puhelin jatkaa edelleen historian viitoittamaa tietä. Yhtiö panostaa voimakkaasti asiakasomisteiseen toi-

Parasta asiakaspalvelua Forsbergin mukaan tietoliikenneyhtiön palvelut koetaan usein pelkkinä teknisinä asioina, kuten puhe-, data-, internet- tai kaapeli-

Loviisan Puhelin

•

Kuningattarenkatu 16

•

puh. 019 505 8400

•

televisiotuotteina. Loviisan Puhelimessa asia nähdään kuitenkin laajemmin ja asiakaspalvelun merkitys korostuu. – Emme palvele asiakkaitamme anonyymisti, vaan meillä on kasvot ja asiakaspalvelijoillamme nimet. Myymälässämme voi asioida monissa eri tarpeissa kuten laskuasioissa, muutoksissa tai tilauksissa, ja ne voi halutessaan hoitaa yhden tutun henkilön kanssa, Forsberg sanoo. Paikallisen palvelun jatkuvuuden takaa se, että ihmiset valitsevat paikallisen palveluntarjoajan palvelut. Tämän eteen Loviisan Puhelin on tehnyt jo paljon töitä, mutta tekee tulevaisuudessa vieläkin enemmän.

ma–pe 9–17, la 9–13

•

www.lpo.fi

Ydinvoima

ojassa on erityislahjakkuutta. Häntä kannattaisi kierrättää hieman laajemminkin, että saisi kyvyilleen sopivaa tekemistä”, totesi Toivo Kivirinnan opettaja Mrs. Nelson pojan vanhempainillassa pari vuosikymmentä sitten. Tällöin ”Topi” kävi Brasiliassa kansainvälistä koulua. Sopivaa tekemistä on löytynyt, sillä nyt Kivirinta työskentelee Loviisan voimalaitoksella turvallisuusinsinöörinä. Hän tuli Fortumille töihin vuonna 2002, ja voimalaitoksella hän on ahkeroinut viimeiset kolme vuotta. – Saan tehdä aidosti merkittävää ja mielenkiintoista työtä varmistaessani voimalaitoksen turvallisuutta, hän luonnehtii. Ennen työuraansa Kivirinta opiskeli systeemi- ja operaatiotutkimusta soveltavan matematiikan piirissä, ja häntä kiinnostaa tulevaisuuden väitöskirjaksi asti riski-informaatio päätösten tukena.

vässä elämässä. Näin päästään käsiksi kaikkiin mahdollisiin onnettomuusketjuihin. Vikapuu voisi yhtä hyvin olla turvallisuuden onnistumispuu, mutta laskennallisesti on helpompi käsitellä huomattavasti harvinaisempia epäonnistumisia, Kivirinta vastaa. Hän korostaa, että riskien arviointi ja turvallisuustason parantaminen tehdään korkealla ammattitaidolla, tahdolla ja johdon tuella. – Aikoinaan IVOlaiset insinöörit olivat Loviisan voimalaitoksen suunnittelussa alusta asti mukana, ja vieläkin konkarit ovat ylpeitä voimalaitoskonseptin kehittämisestä. Loviisa 1 ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköt olivat itse asiassa kehitysversioita, joissa koeteltua tekniikkaa vietiin pidemmälle paranneltuna. Riskien arvioinnissa otetaan kaikki voimalaitoksen käytön, eliniänhallinnan ja ylläpidon sekä operaattoreiden koulutuksen toiminnot huomioon - ”kaikki mitä saarella on ja siellä tapahtuu”.

”Ei syytä huoleen” Monilla ihmisillä on huoli siitä, että ydinvoimalaitokset ovat vaarallisia. Kivirinta painottaa, että syytä huoleen ei ole. – Laitoksen väki on erittäin pätevää. Meitä koulutetaan jatkuvasti pysymään huippukunnossa teknologian ja järjestelmien suhteen. Turvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään kokonaisvaltaisesti ydinturvallisuuden sekä säteilyn, paloturvallisuuden että vartioinnin osalta. – Riskimallin ensimmäisen tason pahin skenaario on laitoksen joutuminen käyttökelvottomaksi, mutta tällöinkään haittaa ympäristölle ei olisi. Huolehtimalla siihen johtavista tapahtumaketjuista estetään samalla myös vakavammat seuraukset, Kivirinta sanoo.

Kokonaisuus pilkotaan pieniksi palasiksi Riskianalyysissä voimalaitoksen kokonaisuus pilkotaan niin pieniin osiin kuin on tarpeen, jotta juuri se osa voidaan ymmärtää täysin. Näin saadaan ilmiöön liittyvä tilastollinen vaihtelu minimaalisen pieneksi. – Järjestelmän yksittäinen pieni osa voi olla venttiilin aukeamattomuus tai sen sulkeutumattomuus, aiheeton aukeaminen tai aiheeton sulkeutuminen. Riskien skaalan toisessa päässä ovat esimerkiksi luonnonilmiöt kuten maanjäristykset, hurrikaanit ja mahtisalamat. – Kunnossapitohistorian perusteella jokaiselle yksittäiselle asialle saadaan pienintä yksityiskohtaa myöten laskettua todennäköisyys. Tietoa on kerätty yksityiskohtaisesti ja säntillisesti 30 vuotta. Kaikki turvallisuus perustuu moninkertaisiin esteisiin ja mahdollisten ongelmien eristämiseen, Kivirinta kertoo.

Riskianalyysi apuna Miten riskianalyysi toimii ja miten se parantaa turvallisuutta? – Riskianalyysissä tunnistetaan todennäköisyyspohjaisen vikapuuanalyysin keinoin tapahtumaketjut, jotka saattavat toteutua elä-

Palavereja, neuvotteluja ja workshopeja Riskianalyysi voi maallikosta kuulostaa nerojen työltä. Arki on kuitenkin tiukkaa, järjes-

telmällistä työtä. Normipäivänä Kivirinta käy palavereissa kuuntelemassa, mitä hankkeita laitoksella on vireillä ja mitä asioita on noussut esiin. Hän arvioi laitosmuutosten turvallisuutta, käy riskianalyytikoiden kanssa läpi riskimallin tuloksia ja esittelee ne voimalaitosjohdolle. PRA eli Probalistic Risk Assessment -ryhmässä on 10 henkeä. – Kansainvälisessä yhteistyössä voimalaitosturvallisuus on yhteinen asia. Tietoa jaetaan niin, että se moninkertaistuu. Kansainvälisessä työssä Kivirinta on ollut mukana Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n turvallisuusopasta laativassa työryhmässä, ja hän osallistuu usein riskianalyysiin liittyviin konferensseihin ja workshopeihin. Opintoja, luentoja ja jalkapalloa Työnsä lisäksi Toivo Kivirinta on luennoinut Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa luotettavuustekniikan kurssilla sekä toiminut vierailevana luennoitsijana teknillisessä korkeakoulussa Espoossa. Nuoren mutta kokeneen miehen jatkoopintokurssit on tehty, ja lisensiaattityö on lähdössä käyntiin aiheenaan reaaliaikainen riskien seuranta (online risk monitoring). Kivirinnan kansainvälinen konferenssijulkaisu aiheena on turvallisuusteknisten käyttöehtojen riskitietoisesta tasapainottamisesta. Lisäksi hän on Atomiteknillisen seuran young generation varapuheenjohtaja toimittuaan puheenjohtajana vuonna 2009. Rakkaana saavutuksena hän muistaa Viksu-kilpailun 2. sijan alkulukujen jakautumista käsittelevällä tutkielmallaan. Jossain välissä ”Topi” ehtii harrastaa juoksemista puolimaratonille ja jalkapalloa harrasteliigassa Helsingissä. Parhaillaan hän remontoi vanhempiensa taloa ja miettii samalla toteutumattomia riskejä. Artikkelin kirjoittaja Pia Petäjä on Fortumin Loviisan voimalaitoksen tiedottaja.

Teksti: Pia Petäjä | Kuva: Päivi Ahvonen

”P

Turvallisuus

ennen kaikkea

Turvallisuusinsinööri Toivo ”Topi” Kivirinta on yksi Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen yli 400:sta työntekijästä. Millainen mies hän on? Mitä hänen työhönsä kuuluu? Mitä turvallisuusinsinööri ajattelee ydinvoimaloiden turvallisuudesta?

Valokuvaus & Markkinointi

Kuvassa on tarina Digikamerat ovat tehneet valokuvauksesta entistä suositumpaa. Yleisin syy valokuvaamiseen lienee asioiden ja tapahtumien dokumentointi. Matkoista, juhlista, tapahtumista tai ystävistä on mukava tallentaa muistoja, mutta luonto kiehtoo myös monia. käynti .5. sisään Alkaen 31 levardin puolelta abu Karlskron

Photo Mauritz

•

Kuningattarenkatu 9

•

puh. 019 533 850

•

ma–pe 9–17, la 9–13

•

www.photomauritz.fi

Yksilöllisyydellä luodaan mielikuvia T

änä päivänä eletään vahvassa mielikuvamaailmassa. Yrityksen, tuotteiden ja palveluiden ulkoasu vaikuttaa suoraan siihen, millainen mielikuva yrityksestä tai tuotteesta syntyy. Myös kuluttajat arvostavat yhä enemmän yksilöllisyyttä ja haluavat tuotteita, joiden avulla voivat ilmentää omaa persoonaansa ja ilahduttaa itseään sekä muita. Mainostalo Dinerossa Tommi Hietomaa, Katri Raevaara ja Simon Herkert valmistaDinero

•

vat jokaisen tuotteen asiakkaan toivomusten pohjalta. Yhtään sellaisenaan valmista hyllytuotetta ei ole. – Yritysasiakkaiden kaikkien tuotteiden halutaan olevan yrityksen oman ilmeen mukaisia, jotta syntyy helposti tunnistettava yhtenäinen kokonaisuus. Kuluttajat taas teettävät yksilöllisiä paitoja, hiirimattoja, autotarroja, juhlabanderolleja tai veneen rekisterinumerotarroja, Katri Raevaara sanoo.

Seppäläntie 11

•

puh. 019 535 752

•

ma–pe 9–16

– Asiakkaille on usein tärkeää, että meiltä tuotteita saa yksittäiskappaleina tai pieninä määrinä. Tarvittaessa meiltä saa myös suunnittelun, lisää Tommi Hietomaa. Monipuolisuus palvelee asiakkaita Hietomaa korostaa, että yritys on tarkoituksella pyrkinyt mahdollisimman laajaan palveluvalikoimaan. – Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa uusi

•

www.mainostalo.fi

Teksti: Pirjo Toikka | Kuva: Virpi Lehtinen

Loviisassa mainosteippauksia, vaatepainatuksia, suurkuvatulosteita ja brodeerauksia valmistavassa Mainostalo Dinerossa tunnetaan yksilöllisen tuotteen käsite.

Teksti: Pirjo Toikka | Kuva: Virpi Lehtinen

–K

uvan tai valokuvan voima on tunnistettu myös liike-elämässä. Tänä päivänä panostetaan todella paljon laadukkaisiin tuote- ja mainoskuviin. Kuvan pitää puhutella ja herättää tunteita, sanoo valokuvaaja Roberta Roo studio ibiksestä. Ajatus oman studion perustamisesta syntyi Roolle, kun hänen entinen työnantajansa Photo Mauritz luopui studiokuvaustoiminnasta. Roo kuvaa studiossaan enimmäkseen ihmisiä, mutta myös tuote- ja mainoskuvia. Kuvauksiin mukaan mahtuvat niin lakkiaiset, häät, konfirmaatiot, ristiäiset kuin monet muut perhe- ja yritystapahtumat.

Studio ibis

•

Kuningattarenkatu 14

– Passikuvauksia lukuun ottamatta kaikki muut kuvauspalvelut ovat saatavissa studio ibiksestä, Roo jatkaa. Photo Mauritz 60 vuotta Studio ibiksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Photo Mauritz täydentää erinomaisesti paikkakuntalaisten valokuva- ja kuvataideharrastajien sekä yritysten tarpeita. Passi- ja valokuvien lisäksi liikkeestä saa kaikkea valokuvaukseen liittyvää, kuten valmiita kehyksiä, albumeja ja kiikareita. Tarjolla on myös kehystyspalvelua ja taiteilijatarvikkeita. Myös kopiopalvelu löytyy saman katon

•

puh. 040 548 0335

•

Ammattitaitoinen tiimi: Simon Herkert (vas.), Katri Raevaara ja Tommi Hietomaa.

aloittava yritys. Voimme valmistaa yritykselle ikkuna-, autoja valomainosteippaukset, kyltit, vaatepainatukset, A-telineteippaukset, tuotetaulut ja erilaiset tarrat. Kiireen keskellä asiakas usein toivoo, että kaiken saa yhdestä paikasta. Meiltä voi aina myös kysyä neuvoa, jos ei ole varma, mikä olisi paras ratkaisu. Ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävän Mainostalo Dineron kotisivuille on koottu runsaasti kuvia toteutetuista töistä vuosien varrelta. Kotisivujen yhteyteen on myös rakenteilla verkkokauppa, jonka kautta voi tilata vaikka paidan omalla tekstillä tai rolluptelineen omasta aineistosta.

www.studioibis.fi

alta. Kopioita saa esim. rakennuspiirustuksista. Suurin koko on A0. – Photo Mauritz tarjoaa ehkä Suomen edullisimmat tunnin digikuvat ja Itä-Uudenmaan halvimmat passikuvat. Myös personoidut tuotteet, kuten esim. T-paidat, mukit ja kassit kuuluvat tuotevalikoimaan, kertoo yritystä luotsaava Kristina Hilli. Photo Mauritz on juuri muuttanut uusiin tiloihin ja merkkipäivää halutaan juhlistaa myös asiakkaiden kanssa. – Vietämme syntymäpäivää uusien tilojen avajaisten merkeissä ja toivotamme kaikki tervetulleiksi Kuningattarenkatu 9:ään. ite 8. uusi oso 11 Alkaen 1. katu in n ei st Branden

Kauppakeskus

”Hei, me palvellaan”

in s li o u ip n o m in g n u p u a K

ostospaikka

Gallerian kauppiasryhmää yhdistää yksi yhteinen piirre. Jokainen yrittäjä on työskennellyt omalla alallaan useita kymmeniä vuosia. Kokemusta ja ammattitaitoa on kertynyt runsaasti vuosien varrelta.

Teksti: Pirjo Toikka | Kuva: Arto Wiikari

alleriasta löytyy monenlaisia tuotteita ja palveluja. Täältä saa kodin elektroniikkaa, kodinkoneita, urheilu- ja vapaaajan tuotteita, silmälasi- ja optikkopalvelua, kelloa ja kultaa, kirjoja ja paperitarvikkeita ja jopa terveyspalveluja. Yläkerran kahvilassa voi ostosten lomassa hengähtää ja nauttia vaikkapa kupillisen kuumaa, esittelee Expert-kauppias Kenneth Kajander Kauppakeskus Galleriaa. Galleria on arkisin auki kello 9-18, jolloin työssäkävijätkin ehtivät vielä hyvin ostoksille. Lauantaisin se on avoinna kello 14 asti. Kauppakeskuksen yhteydessä on parkkipaikka, ja suurimmat ostokset on helppo kantaa lähellä olevaan autoon.

osan paikkakunnan asukkaista ja pyrkimyksenämme on täyttää kaikkien odotukset ja tarpeet mahdollisimman hyvin. Silmät suojaan auringolta Optikkoliike Jarmo Laine on puolestaan huolehtinut loviisalaisten näkökyvystä jo kohta 24 vuotta. Yleisimpiä huolenaiheita ovat näkemisen vaikeudet ja näön heikentyminen. Näihin ongelmiin haetaan optikkoliikkeestä apua. – Meiltä löytyvät optikko- ja silmälääkäripalveluiden lisäksi kattavat silmälasi- ja piilolinssivalikoimat. Teemme myös silmälasien korjauksia ja osien vaihtoa. Tällä hetkellä olisi tärkeää varmistaa, että kaapista löytyvät kunnolliset auringon ultraviolettisäteilyltä suojaavat aurinkolasit. Lasten aurinkolaseja ei myöskään pidä unohtaa, optikko Jarmo Laine muistuttaa.

Kyllä onnistuu Kajanderin mukaan jo pelkkä Expert-nimi asettaa asiantuntijuuden velvoitteen liikkeessä työskentelevälle. – Palvelumme ei jää pelkästään tuotteen esittelyyn, käyttöopastukseen tai myyntiin, vaan tarjoamme asiakkaillemme myös asennus- ja huoltopalvelua. Lisäksi meillä on oma kuljetuspalvelu. Esimerkiksi uutta hellaa toimittaessamme voimme halutessa viedä vanhan samalla pois. Tunnemme valtaKauppakeskus Galleria

Nauti vapaa-ajasta ja liikunnasta Elmo-Sportia Galleriassa pyörittävät Thomas ja Niclas Sjöblom ovat puolestaan päässeet seuraamaan, miten nopeasti urheilu- ja vapaa-ajanvälineet ovat muuttuneet. Materiaalit ovat kehittyneet paljon. Esimerkiksi monet nykyiset ulkoiluvaatteet ovat tuu-

•

Kuningattarenkatu 11

•

len- ja vedenpitäviä olematta kuitenkaan hiostavia. Sjöblomien kaupassa huolletaan ja korjataan myös polkupyöriä, ja niihin saa varaosia sekä tarvikkeita. – Pyrimme palvelemaan asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi ensimmäisen polkupyörähuollon asiakas saa veloituksetta ostaessaan pyörän meiltä, Thomas Sjöblom sanoo. Lahjat moneen juhlaan Kullasta ja hopeasta valmistettuja lahjatavaroita tarjoaa runsain mitoin Galleriassa sijaitseva ja Juha Karvosen omistama Kello ja Kulta Karvonen. – Ajatuksenamme on myydä hyvänolon tunnetta. Kun henkilö antaa korun lahjaksi toiselle, hän haluaa ilahduttaa ja tuottaa mielihyvää. Tämän vuoksi koruihin ja muihin lahjoihin liittyy aina lämpimiä muistoja ja kauniita tarinoita, Karvonen sanoo. Valikoimasta löytyvät niin kellot, korut kuin erilaiset kulta- ja hopeaesineetkin. Palveluihin kuuluvat myös kello- ja korukorjaukset sekä kaiverrukset. Lisäksi liike myy palkintomitaleja ja -pokaaleja urheiluseuratoimintaa varten.

ma–pe 9–18, la 9–14

•

www.gl-galleria.info

Koulutus

”Tutkintoon

Yrittäjien oppisopimuskoulutukset

liittyvässä valmennuksessa

Oppisopimuksen tarjoamat koulutusmahdollisuudet ovat myös yrittäjän käytettävissä.

lähdetään siitä, että yrittäjä

tutkinnon osana omaa yritystoimintaa.”

Teksti: Pirjo Toikka

suorittaa

rittäjän ammattitutkinto ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto ovat koulutuksia, joiden avulla yrittäjä voi parantaa kilpailukykyään. – Yrittäjätutkintojen avulla yrittäjä saa asiantuntija-apua ja valmennusta liikeidean ja -toiminnan kehittämisessä tai hän voi to-

teuttaa yritykselleen tärkeän kehittämisprojektin, kertoo Annu Jokela-Ylipiha Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksesta. Yrittäjien oppisopimuskoulutus ei perustu työsopimukseen, vaan yrittäjän omaehtoiseen opiskeluun oman yrityksen ulkopuolisen työpaikkakouluttajan – mentorin – tu-

Handarbetet till heders Hur låter en framtid som träbåtsbyggare eller artesan med inriktning på keramik? Eller kanske du vill hitta ett nytt yrke inom textilhantverk eller dekorationsmålning?

xxell i Kuggom, som har specialiserat sig på handens kunnande och traditionellt hantverk, erbjuder folkhögskoleutbildning, yrkesutbildning och vuxenutbildning. – Vi har ett brett elevspektrum - branschbytare, yrkesskolelever och människor som valt att hålla ett mellanår. Eleverna är unga, medelåders och äldre och språken är svenska och finska. Kuggom är känt för sina goda lä-

Axxell, Kuggom

•

Folkhögskolevägen 16, Kuggom

•

rare och sin vackra miljö. Det är lätt att trivas här, säger lärare Sonja Evertson. Sonja Evertson är särskilt nöjd med och stolt över de välutrustade och stämningsfulla verkstäderna vid Axxell, Kuggom. Snickarna, träbåtsbyggarna, dekorationsmålarna och textillinjens studerande har verkstäder i sina respektive byggnader. De som studerar historiskt hantverk flyttar från byggnad till byggnad beroen-

tfn 0290 01 7735

•

www.axxell.fi

Ota yhteyttä ja selvitä oppisopimukse n tarjoamat mahdollisuudet.

kemana. Mentorin yritykselle voidaan maksaa koulutuskorvausta ohjauksesta ja neuvonnasta. Ammattitutkinto vai erikoisammattitutkinto? Yrittäjän ammattitutkinto on tarkoitettu yrittäjiksi aikoville tai yrittäjyyden alkutaipaleella oleville. Tutkinnossa täsmennetään liikeidea, laaditaan liiketoimintasuunnitelma ja toteutetaan sitä.

Text: Pirjo Toikka | Bilder: Päivi Ahvonen

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto on puolestaan tarkoitettu yrittäjille, joilla on jo kokemusta yrittäjänä toimimisesta. – Uudistetussa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa on otettu entistä selvemmin mukaan johtamisnäkökulma. Yrityksen kilpailukyvyn parantaminen on välttämätöntä – ja vaikka yrittäjä toimisi yksinkin, on toimintaa johdettava. Menestyksen turvaamiseksi on asiakkuuksia kehitettävä ja johdettava jatkuvasti.

•

Tutkintoon liittyvässä valmennuksessa lähdetään siitä, että yrittäjä suorittaa tutkinnon osana omaa yritystoimintaansa. Sekä tutkintojen suorittaminen että niihin valmistava koulutus suunnitellaan kullekin henkilökohtaisesti. Näin varmistetaan se, että yrittäjä saa itsensä ja yrityksensä kehittymisen kannalta tärkeimpiä valmiuksia.

Loviisan alue, asiakaspalvelu puh. 020 5131 804

de på om det är smide, snickeri eller läderarbete som står på agendan. Känslan av koncentrerat arbete är närvarande överallt. – Våra hantverkslinjer är populära. I höst startar till exempel en tvåårig artesanutbildning med inriktning på keramik. Eftersom kursen är avsedd för vuxna kan examen avläggas vid sidan om det ordinarie arbetet, vilket ger en attraktiv öppning för till exempel dem som funderar på att byta bransch. Folkhögskolan erbjuder ettåriga heltidsutbildningar i träbåtsbygge, dekorationsmålning, textilhantverk och historiskt hantverk. Yrkesutbildning ges inom områdena snickeri, träbåtsbygge, möbeltapetsering och keramik. Vid Axxell, Kuggom är utbudet inom segmentet hantverk mångsidigt och studieförhållandena fantastiska. Bekanta dig med Axxell, Kuggom om du är intresserad av att studera hantverk! Sista ansökningsdag är 4.6. Därefter kan du höra dig för om lediga studieplatser direkt hos skolan.

•

ma–pe 9–15

•

www.opso.fi

OhjausPisteestä saa

Koulutus

tietoa oppimisesta ja opiskelusta aikuisena

tukea omien oppimisv almiuksien kehittämiseen

tietoa opintojen rahoit usvaihtoehdoista

Koulutuksen ohjausta aikuisille

suunnitelma

Porvoossa sijaitsevan palvelupisteen eli OhjausPisteen ovi käy ahkerimmin silloin, kun työttömyys on kohdannut tai asiakas etsii muutosta pitkään kestäneeseen työuraan.

syntyy aina yhteisen keskustelun

ja kunkin elämäntilanteen

Teksti: Pirjo Toikka

lähtökohdista”

OhjausPiste

tietoa sinua kiinnosta vista koulutuksista

”Opinto-

t: tukea sinulle sopivan koulutusalan löytämisessä

•

ykyisin tietoa eri koulutusmahdollisuuksista on paljon tarjolla, mutta miten tietoa hakeva pystyy sitä etsimään, jos ei vielä itsekään tiedä, mihin suuntaan haluaa elämässään edetä? – OhjausPisteessä lähdemme yhdessä henkilön kanssa kartoittamaan hänen nykyistä elämäntilannettaan, mahdollisia mielenkiinnon ja osaamisen kohteita sekä opiskeluun tarvittavia resursseja. Lisäksi käymme läpi koulutustarjontaa ja kerromme eri rahoitusmahdollisuuksista. Opintosuunnitelma syntyy aina yhteisen keskustelun ja kunkin elämäntilanteen lähtökohdista, Itä-Uudenmaan Opin Ovi -hankkeen palvelujen kehittäjä Salla Koivunen kertoo. OhjausPisteeseen ovat kaikki ikään, kansallisuuteen tai sukupuoleen katsomatta ter-

Rihkamakatu 4, Porvoo • puh. 040 522 1622

•

Tervetuloa tekemään löytöjä tai avaamaan oma myyntitili korkeatasoiseen lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden second hand -liikkeseen. Valikoimassamme on myös naistenvaatteita. Samoissa tiloissa on Loviisan ainut kemikalio Evelyn.

Loviisa tulossa mukaan OhjausPisteen palveluiden on tarkoitus kattaa myös Loviisan seutu. Parhaillaan kartoitetaan, millainen palvelumuoto sopii paikkakunnalle parhaiten. Kaupunkilaisten toiveet ovatkin tärkeitä. Ehdotuksia voi lähettää osoitteeseen info@ohjauspiste.fi. OhjausPisteen toimintaa koordinoi ItäUudenmaan Opin Ovi -projekti. Projekti saa ESR rahoitusta. Koordinoiva viranomainen on Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

ma 11–18, ti–ke 11–17

& Kauneuspiste Evelyn

Kuningattarenkatu 14, Loviisa. Avoinna ark. 10-17, la 10-14

vetulleita. Maksutonta palvelua voivat hyödyntää myös työssä käyvät ja organisaatioiden edustajat. Aikaa ei tarvitse erikseen varata. Palvelua tarjotaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä yhtenä päivänä viikossa venäjäksi.

•

www.ohjauspiste.fi

!ÄIJÄPILATES! www.loviisantanssiopisto.fi

palveluksessanne

Aleksanterinkatu 2, Loviisa 019 535 979 | ma-pe 9-17 la 9-13 www.herbatik.fi

Luontaistuotteita – hyvinvointia ja harmoniaa

Kokoukset, ryhmät, perhemökit

Sisustusliikkeen laajasta valikoimasta Kaikkea kaunista kotiin, lahjaksi, mökille jne. Kauttamme myös sisustussuunnittelu, somistus, stailaus ja ompelupalvelu. Aleksanterinkatu 4, 07900 Loviisa, puh. 019-532 100 Avoinna ma–pe 10.00–17.00, la 10.00–14.00 muina aikoina sopimuksen mukaan

Lapinjärven Lääkäriasema lääkäri Bernhard Edgren • ajanvaraus: ma–to 09–12 • puhelin: 0400 490490

Eläkepäivät kaikilla, Kissanpäivät yksillä.

www.triuno.com vastaanotto sopimuksen mukaan myös reseptien uusinnat ja todistukset

Unelmointi on sallittua, toiminta suositeltavaa. Tehdään tulevista eläkepäivistäsi varsinaiset Kissanpäivät.

Strömfors Works

• Huolto • Varaosat • Potkurit Insinöörintie 2, LOVIISA puh. (019) 533 353 Matkapuh. 0400 102 157

• Huolto • Varaosat • Potkurit

SHINDO Elisabeth Lobbas 050 3414 980

Insinöörintie 2, LOVIISA puh. (019) 533 353 Matkapuh. 0400 102 157

0-14 . kello 1 7 . 8 o t n . eat fusio a ma 5.7 b S , II k v a o e L r g, b a MP g, lockin StrEEtC in p p o p hop, •mm. hip 2010-2011 Tanssipainotteista kesäleiriä vietetään street- lajien merkeissä. Lajeina leirillä ovat street / hip hop, locking, popping ja break dance. Kurssilla opettavat mm. tanssinopettajat Lasse Häggblom ja Jenny Silfver - molemmat alansa parhaimmistoa Suomessa. Street-leiri on tarkoitettu

Baletti Breakdance Body & Mind DanceEnergy Flow-jooga Lastentanssi Nykytanssi

11–17-vuotiaille ikäryhmiin jaettuina.Tanssileirillä tutustuaan ja syvennytään eri street lajeihin ja rytmiikkaan. Leirin hinta on 90 euroa. Ilmoittautumiset 10.6. mennessä Kati Kivilahti-Fagerudd 050 592 1393. Leiri toteutuu jos osallistujia on tarpeeksi. www.loviisantanssiopisto.fi

Street Pilates Satubaletti Sirkus

Syyslukukausi alkaa 6.9.2010. Ilmoittautumiset kaudelle alkavat 2.8. Katso lisää: www.loviisantanssiopisto.fi

Zumba

Esteetöntä asumista Luhtitaloissa merellisessä Loviisassa 35 kpl vapaarahoitteisia 1h–3h+kh+kt+var – valmistuu syksyllä 2011 Rakennuttaja ja myynti:

Palvelukoti Rantakartano Oy 040 183 7855 040 551 9002 www.ulrikanpiha.fi

sä

Myynnis nyt!

AS. OY LOVIISAN ULRIKANPIHA

Shoppailijan paratiisi.

KAUPPAKESKUS KOTKAN SYDÄMESSÄ

MA - PE LA SU

0 10.00 - 19.0 0 .0 6 1 10.00 0 12.00 - 16.0

ik ke is tä O sa ll a li

p id em m

lo t! ät au ki o

w w w.p asa ati.fi

a joka Olemme avoinn

päivä klo 9.00

alkaen.

men! m o lk ä V ! a lo u t e Terv kl 9.00. varje dag från Vi har öppet

Loviisan vierasvenesatama, Laivasilta 4 Skeppsbrons gästhamn, Skeppsbron 4 puh./tfn (019) 530 112 www.cdfastfood.fi

Pieni tanssipuoti Tanssinharrastajan erikoisliike.

saat niin pikkuballerinan kuin nuortenkin tanssitarvikkeet balettitossut

“voi juku” -myymälästä.

• puvut • kietaisutakit • trikoot •avaimenperät • tanssikassit ja kaikkea muuta pientä kivaa ...

aikuisten tanssitarvikkeet ja joogavaatteet tanssiopistolta

KuningattarenKatu 14, Loviisa avoinna arK. 10-17, La 10-14

Kesäherkut

Vaherkylästä Aleksanterinkatu 2 Loviisa (019) 531 610 www.vaherkyla.fi

Uudet, hienot Loviisateemaiset tuotteet saapuneet! MYÖS HERKULLISET RUOKATUOTTEET KESÄN JUHLIIN Esim. marmeladeja, suklaata, vanhanajan virvoitusjuomia ja keksejä

TULE, NÄE, KOE, YLLÄTY JA LÖYDÄ OMASI SEKÄ tarjoa vieraillesi erikoisherkkuja.

N E ÄVE SERVIC NSKA! E V S Å P

MA–PE 8–17 LA 8–14

Aleksanterinkatu 4, LOVIISA k fi ☎ (019) 535 255 / 040 865 0879 • www.acoptik.fi Avoinna: ma–pe 10–17, la 9–13.

Kohti kevättä

RatKaisevan edullisesti -Ja päälle parasta Bonusta jopa 5 % www.prisma.fi

KOTKA Hakamäentie 1 ark. 8–21 la 8-18 ja su 12-18

Uusi asuntokohde Loviisan keskustassa Asunto Oy Loviisan Aleksanteri. Ett nytt bostadsprojekt Bostads Ab Lovisa Alexander i Lovisa centrum.

Rakentaminen käynnistyy syksyllä 2010 Byggstart hösten 2010 Jäljellä huoneistot/Kvar lägenheter

1h+tk+s 46,5 m2 2h+k+s 66,5 m2 3h+k+s 91,5 m2

1 kpl 4 kpl 3 kpl

1r+stugkök+b 46,5 m2 1 st 2r+k+b 66,5 m2 4 st 3r+k+b 91,5 m2 3 st

Tiedustelut / Förfrågningar : Kalevi Ilonen 019-532 165, 0400-310 663

ARKKITEHTUURITOIMISTO

ILONEN - LAUTAMO KY

MARIANKATU 22 A 1 07900 LOVIISA puh. 019-532 165 gsm 0400-310 663 e-mail kalevi.ilonen@ilonen-lautamo.fi

Kvarnudden Juhlat, kokoukset, kurssit ja tilaisuudet idyllisessä ympäristössä meren äärellä. Myös rantasaunan ja mökin vuokrausta. Ota yhteyttä niin kerromme lisää!

Fester, möten, tillställningar och kurser i idyllisk miljö vid havet. Även uthyrning av strandbastu och stuga. Ta kontakt så berättar vi mera!

Kvarnudden 103, PERNÅ ✆ 040 546 5907 www.kvarnudden.fi • kvarnudden@kvarnudden.fi Loviisan lä äkäriase

Sinua vart ma. en. Lovisa läk arstation .

Myytavänä

www.loviisanlaakariasema.fi • www.lovisalakarstation.fi

För Dig.

Vaihde & ajanvaraus: Växel & tidsbeställning:

(019) 517 2000

Loviisan Lääkäriasema Ergo Kuningattarenkatu 11 Kauppakeskus Galleria, 2.krs 07900 Loviisa

Lovisa Läkarstation Ergo Drottninggatan 11 Köpcentret Gallerian, 2. vån 07900 Lovisa

Kesähuvila

Sipoon saaristossa Villa Maiholma on ainutlaatuinen kesänviettopaikka noin 35 km Helsingin keskustasta.

Aukioloaikamme, Öppethållningstider 1.6.-31.8: Ma/Må–To klo 08.00–16.00 Pe/Fre klo 07.30–14.00 La/Lö Suljettu / Stängt

Venematka pysäköintipaikalta saareen 700 m. Noin hehtaarin monimuotoiseen puistomaiseen kokonaisuuteen kuuluvat huvila, vierasmaja, vajarakennus ja rantasauna. Rantaviivaa noin 60 m. Tiedustelut Rauno Stedt, puh 0400 760271

10 vuotta viestint채 채

viestint채-, suunnittelu- ja mainostoimisto laivurinkatu 2 | 07920 loviisa (019) 535 552 | www.peakpress.net