Pikkukaupunki kesä 2015 by creative peak

UPEA

JUHLALEHT K E S Ä 2015

LOVII SA • LOV I SA L APINJÄ RV I • L A P P TR Ä SK

KOSKEN

KUOHUISSA

ELÄMÄÄ remontin keskellä

12 kaupungin parasta PERUSTA

kukkapenkki

Kesäsää

LUOVA

LOVIISA

SUSHI

in the City

“Loviisa oli minulle auringonvalo ja ilo.

Saapukaa Tekin kokemaan Loviisan virkistävä vaikutus.” “Lovisa var för mig solen och glädjen. Kom själv och upplev Lovisas uppfriskande inverkan.”

Loviisan Sibeliuspäivät 10.–12.9.2015 Lovisa Sibeliusdagar Lisätietoja tapahtumista visitloviisa.fi/sibeliusjaloviisa Tilläggsuppgifter om evenemangen visitlovisa.fi/sibeliusochlovisa

www.loviisa.fi

www.lovisa.fi

Illustration: Lasse Rantanen, 2012 © Sibelius Society of Finland

Pieni kaupunki, suuriA elämyksiä! LITEN Stad, Stora upplevelser!

P Ä Ä K I R J O I T U S • L E DA R E N

Yhtä juhlaa

On yhtä juhlaa tehdä lehteä, jolla on positiivinen ongelma: olisi paljon enemmän mielenkiintoisia ja kivoja asioita kerrottavana kuin lehteen mahtuu. Kesän kolkuttaessa ovella on aika lähteä tutkimaan tätä kaupunkia uudesta näkökulmasta ja etsiä lisää mielenkiintoisia ja kivoja asioita, ilmiöitä ja ihmisiä joista kertoa tulevissakin numeroissa. Viettäkää ihana kesä ja olkaa hyviä toisillenne! Päivi Ahvonen, päätoimittaja paivi.ahvonen@creativepeak.fi

En enda fest

Det är roligt att sammanställa en tidning som har ett positivt problem, nämligen det skulle finnas mycket mera intressanta och roliga berättelser än det ryms i tidningen. Så här när sommaren står inför dörren är det dags att åka ut och upptäcka staden ur en helt ny synvinkel. Det gäller att hitta flera intressanta och roliga saker, företeelser och människor som vi kommer att presentera i de kommande numren. Ha det så bra i sommar och var snälla mot varandra!

Kuva Eeva Kangas

Päivi Ahvonen, chefredaktör paivi.ahvonen@creativepeak.fi

TÄMÄN LEHDEN TEKIJÖITÄ NOORA LINTUKANGAS, lehden tekijä Loviisassa ja Helsingissä työskentelevä toimittaja Noora Lintukangas kirjoitti tähän lehteen Mäkikadulla sijaitsevan Muotokujan remontista sekä haastatteli huippumelojaa. ”Asun perheeni kanssa parisataavuotiaassa talossa. Haastattelu Muotokujalla sai aikaan samaistumista ja muistoja. Vanhan talon hankinta todella vaatii intoa ja sitoutumista. Melontajutun kirjoittaminen taas sai minut odottamaan Loviisan kesää. Mahtavaa, että kohta saamme veneen vesille ja pääsemme retkeilemään lasten kanssa.”

PÄÄTOIMITTAJA Päivi Ahvonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Seppo Iisalo AD Milla Ketolainen

Creative Peak Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa 019 535 552 www.creativepeak.fi toimitus@pikkukaupunki.fi TÄMÄN LEHDEN KIRJOITTAJAT Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Eeva Kangas, Daniel Katz, Orhan Kipcak Reija Kokkola, Noora Lintukangas, Topi Lintukangas, Outi Norberg

KARRI LAITINEN, sarjakuvataiteilija Karri Laitinen on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2001. Sarjakuvataiteilija ja -opettaja. Karrin sarjakuvakirja Kafkan tutti oli vuoden 2009 Sarjakuva-Finlandia -ehdokkaana! Varkauden lahja maailmalle, eli Loviisalle, jossa hän asuu perheensä kanssa. Karrin Pikkukaupungille piirretyt Pikkukaupungin valot -sarjakuvat kertovatkin omaelämäkerrallisesti arjen sattumuksista Loviisassa. Niin tässäkin numerossa.

TÄMÄN LEHDEN KUVAAJAT JA KUVITTAJAT Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Outi Norberg, Sanna Nylén, Jukka Salminen

JULKAISIJA Creative Peak

KANNEN KUVA Eeva Kangas

PAINO Lönnberg Painot Oy ISSN 1796-4466 Paperi Art Silk 200g, UPM Star M 80g

SVENSK TEXT Marjukka Lind, Staffan Möller

ILMOITUSMYYNTI Sini Korhonen, 019 535 552 sini.korhonen@creativepeak.fi

UPE A

JUHLA LEHT KESÄ 2015

Tuplanumero

19-20

LOV I I SA • LOV I SA L A P IN JÄ RVI • L A P P TR ÄSK

KOSKEN

KUOHUISSA

ELÄMÄÄ remontin keskellä

12 kaupungin parasta PERUSTA

kukkapenkki

Kesäsää

LUOVA

LOVIISA

SUSHI

in the City

UPEA

JUHLALEHT K E S Ä 2 015

Tuplanumero

19-20

S I S Ä LT Ö • I N N E H Å L L 6

PISAROITA

Kartanon mailla

PISAROITA – Lapinjärvi

Ensi saunaan, sitten syödään vasta

Tervetuloa kylään Loviisaan! Välkommen på besök till Lovisa!

Loputon remontti on käsityöläisen onni

KAUPUNGIN PARAS

KULTTUURIPISAROITA

Parhaat asiat vain tapahtuvat

Tanssia, iskelmää, rokkia, kantria ja jazzia Loviisan kesässä

Bosse Hellsten

Tinkimätön poppamies Pentti Kemppainen

Kirjoja – Böcker

Kertomus eräältä rantaviivalta

Kosken kuohuissa mieli rentoutuu

Loviisan kesäsää / Sommarvädret i Lovisa

KESÄASUKAS

Minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta mielenkiintoista pientä Smått och Gott, passa på!

Kokosimme sinulle vinkkejä Loviisan parhaista

Henrik Lund on palkittu luontovalokuvaaja

Runoilija-kirjailija joka ei kärsi ja kärvistele

Huippumelojan rennompi kesä

www.pikkukaupunki.fi

Pikkukaupunki löytyy myös Facebookista!

Kaupungin paras kesäkahvila? 34 67

PALUUMUUTTAJAT

Aikamatkalle Svartholman linnoitussaarelle

Ilmaisia lounaita on olemassa

Malmska Gården

100

Jag vill!

102

Rakkaudesta nuoriin

”Asiat loksahtivat kohdalleen” – Ole hyvä, poimi omasi!

MULTAPORKKANOITA Yrjasin tilan vihanneskassi ja Villa Aaltosen hunajasato

Kirsi Kippola tietää, mitä loviisalaisnuorille kuuluu

Näin kukkapenkki perustetaan

105

Pikkukaupungin parhaita vuosien varrelta

Miten syreenit saapuivat Loviisaan?

106

King Kongin kierros

Sushi in the City

108

Maypop Magazine

”Rohkeat valinnat tekevät elämästä rikkaan”

111

Sarfsalö sommartorget, mötespunkt för alla

IKKUNAT AUKI LOVIISAAN LOVISA LOCKAR

122

INFO

Tämän muistilistan avulla pääset projektissa pitkälle

Räsymattotyynyt

Luomua vai läheltä – vai molempia?

Daniel Katz

Tapahtumat & palveluhakemisto

P I S A RO I TA Koonnut Päivi Ahvonen

Uimakoppi kesäksi!

Kuvat Virpi Lehtinen

Vietätkö paljon aikaa lasten kanssa Plagenilla? Miksi et vuokraisi uimakoppia viikoksi tai vaikka kuukaudeksi. Voit jättää peitot, pallot ja muut tarvikkeet rannalle – suloinen kesäasunto! Koko kesäksi uimakopin saa 50 eurolla. Mutta voit vuokrata sen myös kuukaudeksi, viikoksi tai vaikka päiväksi eikä hinta päätä huimaa. Kysy kioskin Bennyltä! https://www.facebook.com/plagenskiosk

Vanhan ajan vempeleitä

Kuva Milla Ketolainen

VANHAN AJAN PÄIVILLÄ 29.–30.8.2015

Traktoreita, puimureita, maatalouskoneita ja autoja. Perunoita, marjoja, perinnekasveja ja eläimiä. Vanhaa siirtomaatavaraa ja leppoisaa tunnelmaa. Ruotsinkylässä Jokelan kotiseutumuseolla järjestetään elokuun lopussa Vanhan ajan päivät -viikonloppu jo yhdennentoista kerran. Tapahtuman järjestävä Jokelan perhe on tehnyt kulttuuriteon perustaessaan kotiseutumuseon. Museossa on traktoreiden lisäksi muun muassa metsätyömiesten ja kirvesmiesten vanhoja työvälineitä ja maatalouteen liittyviä työ-

kaluja. Kotiseutumuseossa on mahdollisuus kokeilla räsymaton kutomista sekä tutustua seinäryijyn tekotapaan. Aikuiset 10 euroa, 7–12-vuotiaat 2 euroa. Traktoreilla ja museorekisterissä olevilla ajoneuvoilla vapaa pääsy alueelle. Pyörätuolilla on esteetön pääsy joka paikkaan ja museossa on inva-wc. www.jokelanmuseo.info Kotiseutumuseo on avoinna heinäkuussa sunnuntaisin klo 12–17.

LOV

jäyhdistykselle suunnittelema kesäliputus tuo iloisen ilmeen kaduille. Kesäliputus ohjaa samalla läntiseltä liittymältä keskustaan. Wait and see. Liputus tervehtii iloisesti vieraita ja ilahduttaa meitä loviisalaisia. Hieno projekti. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki tämän parissa työskennelleelle ja sen rahoittaneelle yrittäjätiimille!

Kuva Eeva Kangas

Loviisan yrittäjät ovat aktiivisesti kehittämässä keskustaa yhteistyössä kaupungin kanssa. Mutta enää ei jäädä odottamaan, että asiat ikään kuin tapahtuisivat itsestään, eli eivät. Nyt on aktiivinen ja innokas tekemisen meininki. Tämä konkretisoituu kesällä kun kaupungin keskusta pukeutuu iloiseen kesäliputukseen osana Keskusta-projektia. Loviisalaisen Minerva Martinoffin yrittä-

ISA

RANNALLARUIKUTTAJA? Oletko aina ihastellut ohilipuvaa kirkkovenettä ja kuvitellut minkälaista olisi soutaa siinä? No kokeile! Laivasillan Soutajat ry - Skeppsbroroddarna rf omistaa upean kirkkoveneen ja järjestää avointa kuntosoutua sekä vuokraa kirkkovenettä. Mikset kokoaisi kaveriporukkaa ja tilaisi vaikka ohjaajaa mukaan? • •

ÄR DU INTRESSERAD AV RODD? Skeppsbroroddarna ordnar konditionsrodd från 19.5 varje tisdag kl. 18, start från Skeppsbron. 5 euro/pers. För medlemmar ingen avgift!

ilmainen matkailuopas

LOVIISA

2015

Veneenvuokraus 2 h 80 euroa, 6 h 150 euroa, 7–24 h 300 euroa. Veneeseen mahtuu 14 soutajaa + perämies. Kuntosoutu 19.5. lähtien, joka tiistai, lähtö klo 18 Laivasillalta. 5€euroa/hlö. Jäsenille maksuton!

Puheenjohtaja Tom Wide, 050 540 2884, tom.wide@wideaid.fi Vuokrauksia hoitaa Ralf Lindén, 0400 260 943

Vetoo, vetoo, vetoo, vetoo ...

MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU? VAD HÄNDER?

WHAT’S HAPPENING? Mitä, missä, milloin – se selviää mm. Loviisan matkailuesitteestä. Kaikki kesän tapahtumat ja paljon muuta. Hae omasi matkailuneuvonnasta ja houkuttele kavereita visiitille. Vad, var och när. Info om aktuella händelser i Lovisa får du ur den aktuella turistbroschyren. Hämta ditt eget exemplar på tourist byrån och i centrums butiker och caféer.

www.visitloviisa.fi

What, where and when. Find out in the Loviisa tourist guide. Get your free copy at most cafe´s and at the tourist information. Enjoy summer in Loviisa.

PIKNIKPAIKKA • • • • •

KUKKUKIVI SAHANIEMI KAPPELINPUISTO VALKON METALLISAARI BACKSTENSTRANDIN KALLIOT

LOV

ISA

P I S A RO I TA

Kuva Päivi Ahvonen

Koonnut Päivi Ahvonen

HOORAY AND UP SHE RISES! Tekeekö mieli vesille mutta olet venettä vailla? Ei hätää. Kuningasluokan merimatka taittuu pakettijahti Österstjernanilla. Kesällä 2015 Österstjernanilla on 8 yleisöpurjehdusta, 2 teemapurjehdusta ja yksi Lady-purjehdus. Stig ombord! Ja jos ikä ei ole este, kannattaa osallistua muutaman päivän nuorisopurjehdukselle! Tarkan aikataulun ja hinnat löydät Loviisa 2015 -matkailuesitteestä tai www.osterstjernan.fi. Ilmoittautuminen ja tiedustelut info@osterstjernan.fi puh. 0400 120 929, 040 591 9631

Paketjakten Österstjernan seglar på sommaren. Passa på att åtminstone en gång åka med! Det är en fin upplevelse.

S.O.S. Merellä liikkujat osaavat arvostaa vapaaehtoisen meripelastuksen olemassaoloa. Merellä kun aina voi sattua jotain odottamatonta, ja silloin on paikalle saapuva apu vielä hyviä neuvojakin tärkeämpää. Pelastusalusten miehistö toimii täysin vapaaehtoisesti, eikä saa minkäänlaista korvausta pelastusja avustustyöstä. Liity jäseneksi ja tue Loviisanseudun Meripelastajien toimintaa! Näin autat pitämään pelastusalukset lähtövalmiina koko avovesikauden. Voit myös mennä mukaan aktiivitoimintaan. Omien mahdollisuuksiesi ja halujesi mukaan voit olla mukana pelastusalusten hälytysmiehistössä tai osallistua seuran muuhun toimintaan kuten alusten yllä-

pitoon tai varainhankintaan. Kiinnostuitko? Ole yhteydessä loviisa@messi.meripelastus.fi, www.loviisa.meripelastus.fi

PIDÄ PELASTUSVENEET VALMIUDESSA - LIITY JÄSENEKSI! Loviisanseudun Meripelastajien henkilöjäsenmaksu on 20 euroa.Yhteisöjäsenmaksu on 25 euroa. MUKAAN VAPAAEHTOISEEN MERIPELASTUSTOIMINTAAN Aloita elämäsi paras harrastus. Meripelastus antaa harrastuksena paljon uusia kokemuksia ja mahdollisuuden liikkua merellä ilman omaa venettä sekä osallistua monipuoliseen pelastusja merenkulkukoulutukseen. Mitään aikaisempaa veneilykokemusta tai erikoisosaamista ei edellytetä. Jäsenmaksu on 20 euroa. TROSSI-TURVA Trossi on Meripelastusseuran veneilijälle kehittämä jäsenpalvelu. Jäsenmaksu on 75 euroa. Merellä meripelastuksen hälytysnumero: 0294 1000 tai VHF-kanava: 16 / VHF-DSC 70 Sisävesillä yleinen hätänumero: 112

Svarttikseen! Kuvat Kalevi Ketoluoto

Reittiliikenne Svartholman merilinnoitukseen alkaa 16.6. ja liikennöi 16.6.–9.8.2015 ti–su, 10.–31.8. la–su Lähtö Laivasillalta klo 11, 13 ja 15 Lähtö Svartholmasta klo 12.15, 14.15 ja 17.15

RAVINTOLA CAFÉ SVARTHOLM Avoinna säävarauksella: 30.5.–14.6. klo 12–18, 15.6.–9.8. su–to klo 12–21, pe–la klo 12–24, tapahtumailtoina –02 10.–31.8. klo 14–18 www.cafesvartholm.fi

Hoi maakrapu! Mielitkö merille? Jos sinulla ei ole omaa venettä eikä ketään keneltä sellaista lainata, voit silti nauttia merellisestä Loviisasta. Voit tilata venekuljetuksen Tikander Sea-Serviceltä ja suunnata vaikka ihanalle Hudölle.

Ihana meriretki m/s J.L. Runebergilla Kabböleen, Pellinkiin tai vaikka Helsinkiin asti. Aluksella on mahtava tunnelma ja hyvät tarjoilut! Loviisaan asti Runeberg seilaa 2.7., 9.7. ja 16.7. Lisätietoa www.msjlruneberg.fi

Kuva Päivi Ahvonen

Kuva Kalevi Ketoluoto

Ennakkovarauksesta pienemmille ryhmille: Tikander Sea-Service, puh. 0400 674 358, rolf.tikander@sulo.fi

D RO P PA R Koonnut Päivi Ahvonen

X KESÄ • • •

MATONPESU YÖUINTI METSÄMANSIKAT

Likapyykki on kivaa!

Ainakin kun se on piilossa ihanissa Karamaloon värikkäissä koreissa. Kontillinen muutakin ihanaa Afrikkatavaraa on saapunut taas Laivasillalle. Myös viime kesän hittiä, värikkäitä Acapulco-tyyppisiä tuoleja saa taas uusin yllättävin värein.

www.karamaloo.fi

Loviisa Baby 5 vuotta! Loviisan kaupunki on lahjoittanut vuodesta 2010 lähtien kaikille vastasyntyneille loviisalaisvauvoille Loviisa Baby -nutun. Sen on suunnitellut ja käsin valmistanut valokuvaaja-artesaani Virpi Lehtinen. Paidan vuori on yhdestä ja päällinen toisesta loviisalaisten lahjoittamasta tyynyliinasta tai pussilakanasta – siitä nimi Pillow Case -nuttu. Kuosien yhdistely tekee niistä oikeita karamelleja. Nutut jaetaan neuvolan kautta. Pikkupaidan valmistamisessa on reilusti yli kymmenen työvaihetta, Loviisa Baby -nuttu voitti pronssia Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailussa 2012.

Oletko kyllästynyt häviämään puolisollesi tai jälkikasvullesi kaikki sulkapallo- ja tennisottelut? Saat paremman mielen, kun nöyryyttävän pelin jälkeen et lyökään vastustajaasi mailalla päähän, vaan irrotat pelivälineestä jänteet ja upotat sen jo ennen peliä valmistamaasi saippuakuplaliuokseen! Sitten vain rystyä ja kämmentä oikealle ja vasemmalle, ja ilma on sakeana jättimäisiä saippuakuplia! Ps. Jos et raaski tuhota monen sadan euron hiilikuitumailaasi, niin voit kokella rypälepommien tekemistä ehjällä mailalla.

• • • •

•

Sekoita 1/2 kg sokeria kahteen litraan kuumaa vettä ja anna jäähtyä. Sekoita toiseen kahteen litraan vettä 3/4 dl tapettiliisteriä ja anna turrvota. Yhdistä liemet ja sekoita varovasti vaahdottamatta 3 dl vihreää Fairya. Seoksesta saa vahvempaa lisäämällä 3 rkl glyseriiniä eli glyserolia, joka on apteekkikamaa. Kaada sotku laakeaan astiaan, johon mailan pään saa kokonaan kastettua.

Kuva Kalevi Ketoluoto

RESEPTI

NÖJD – T

ÄÄ D

M ITUS TY

– RE AK

TIONEN Ä

– KOKO LOVIISA Kuva Kalevi Ketoluoto

SANOO HEI!

– Olen kotoisin Pietarsaaresta. Kun sukulaiseni vierailivat Loviisassa, halusin näyttää heille kaupunkia, mutta en autosta käsin. Niinpä lainasimme viisi fillaria, joilla ajelimme ristiin rastiin eri puolilla kaupunkia. – Idea vuokrattavista pyöristä syntyi viime kesänä. Syksyllä intoni meinasi jo latistua, mutta sitten Loviisaan kotiutunut saksalainen ystävättäreni Ute Kehrs sparrasi ja potki eteenpäin – ja yhtäkkiä kaikki loksahti paikoilleen, kukkakauppias Marianne Nordström kertoo. Degerby-hotellista tulee pyörien telakka. Takapihaa koristaa 14 keltaisen Jopon keltainen katos, ja hotellin henkilökunta hoitaa vuokrauskäytännöt. – Sunny Bikesit piristävät Loviisan katukuvaa ja rikastuttavat vierailijoiden visiittiä kesäisessä kaupungissamme. Pyörät ovat eittämättä väriläiskä kaupungissa, mutta sen vanavedessä syntynyt Sunny Wave -liike vasta huippuidea onkin. Marianne Nordström haastaa kaikki loviisalaiset moikkaamaan, kun vastaan tulee yellow bikella pyöräilevä vieras. – Ajatelkaa nyt miltä vieraasta mahtaa tuntua, kun loviisalaiset ovat niin kivoja, että tervehtivät iloisesti kättä heilauttaen. Kerran kuukaudessa Sunny Wave -liike valitsee ”haamupyöräilijän”, jota tervehtiessä voi voittaa palkinnon! SUNNY BIKES -PYÖRIEN VUOKRAHINNAT 8e/12 h ja 12e /24h Sunnybikes.fi

Ai, ai mikä oivallinen idea! Tämä on toimituksen mielestä aivan fantastinen juttu. Lisää tällaista!

SUNNY BIKES

– HELA LOVISA SÄGER HEJ! – Jag är hemma från Jakobstad. När mina släktingar besökte Lovisa förra sommaren ville jag visa dem staden, men inte med bil. Därför lånade vi fem cyklar och cyklade kors och tvärs genom staden. – Idén om hyrescyklar föddes förra sommaren. På hösten höll ivern på att släckas men som tur var sparrade min tyskfödda väninna Ute Kehrs, numera bosatt i Lovisa, mig vidare. Och plötsligt föll allting på plats, berättar blomsterhandlaren Marianne Nordström. Cyklarna kommer att stå vid Degerby Hotellet. På bakgården står ett gult skjul med 14 gula Jopon och hotellets personal sköter om uthyrningen. – Sunny Bikes livar upp gatubilden i Lovisa och berikar besökarnas visit i vår somriga stad. Cyklarna kommer säkert att vara en färggrann

bonus i gatubilden men en ännu bättre idé är Sunny Wave -kampanjen som föddes på köpet. Marianne Nordström utmanar alla lovisabor att hälsa på yellow bike -cyklisterna som man möter på gatan. – Tänk hur trevligt det måste vara för besökarna när alla lovisabor är så trevliga att de hälsar glatt och vinkar. En gång i månaden väljer Sunny Wave -kampanjen en ”fantomcyklist”. Han eller hon får belöna en person, bland dem som hälsat, med en biobiljett eller kaffeservering. Redaktionen tycker att det här är en underbar idé och vill ha flera sådana! Helt fantastiskt! HYRESPRISER FÖR SUNNY BIKES -CYKLAR 8e/12 h och 12 e/24h Sunnybikes.fi

MARIANKATU LOVIISA HERTTANEN.FI

LIGHTWEIGHT LUXURY MADE IN LOVIISA Gemmi on suomalainen luksusbrändi. Viemme Loviisassa suunniteltuja ja valmistettuja ylellisiä turkistuotteita eri puolille maailmaa.

LÄHI & LUOMU

Tervetuloa Malmgårdin kartanopuotiin & kesäkahvilaan! Välkommen till Malmgårds gårdsbutik och sommarcafé AUKIOLOAJAT / ÖPPETHÅLLNINGSTIDER: ti–to, tis-tors 10–16 | pe, fre 10–18 | la–su, lör-sön 11–16

Gemmi är ett finländskt lyxbrand. Vi exporterar lyxiga pälsprodukter designade och tillverkade i Lovisa till länder runtom i världen.

Tule tekemään löytöjä tehtaanmyymälässämme!

Arkisin auki klo 9-15 Katso www.gemmi.fi milloin olemme lauantaisin auki tai soita 019 517 740

Kom och fynda i vår fabriksbutik! Vardagar öppet kl 9-15 Se på www.gemmi.fi när vi har lördagsöppet eller ring 019 517 740

www.malmgard.fi 12

www.gemmi.fi Tykistökatu 2, Loviisa Artillerigatan 2, Lovisa

Söderby Laxin kalalautta on Laivasillalla 12.6.–13.6. ja 18.6.–19.6. Siitä eteenpäin aina to–pe–la 8.8. asti. Kalavaunu Ringborgin iltatorilla 18.6. klo 18.00–20.00 ja sen jälkeen aina perjantaisin samaan aikaan. Muista myyntipaikoista ilmoitetaan facebookissa.

KALAMIEHELLE MAISTUU MAKKARAKIN Kalastaja Mikael Lindholmin yritys Söderby Lax viettää tänä vuonna kymmenvuotisjuhlia erilaisin kalatempauksin. Teksti Reija Kokkola

MITÄ KUULUU, MIKAEL? – Kiitos oikein hyvää. On kevät ja taas vene vesillä. Kevät on kiireistä aikaa, kun täytyy saada ajoissa pyydykset kuntoon. MITÄ KALAA ITSE SYÖT? – Lempikalaruokani on graavi meritaimen. Perheemme syö kalaa keskimäärin viisi kertaa viikossa läpi vuoden. Joskus talvellakin saan jokusen taimenen. Niitä ei myydä, vaan ne menevät omaan suuhun. LISÄÄKÖ KALANSYÖNTI ÄLYKKYYTTÄ? – Joo, kyllä se näin on! Siitähän on tehty paljon tutkimuksiakin. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan Itämeren lohi ja kuha sisältävät eniten omega3-rasvahappoja. Vaikka Itämeren lohi on kuivempaa kuin rasvainen norjalainen kassilohi, siinä on silti enemmän omega3:a. MAISTUUKO MAKKARA? – Kyllä maistuu. Hyvää grillimakkaraa aina silloin tällöin oikein kaipaa. Myös hyvä pihvi on poikaa.

MITÄ PALAN PAINIKKEEKSI KALAN KANSSA? – Arkena maitoa. Juon aika paljon maitoa ja piimää. Muulloin juon kalan kanssa punaviiniä.Vaikka kalan kanssa suositellaan valkoviiniä, minä pidän enemmän punkusta. Olutta tulee juoduksi nykyään harvemmin. SAAKO LOVIISASTA LÄHIKALAA? – Loviisa on yksi parhaimmista kaupungeista Suomessa tässä mielessä. Kalaani myydään KMarketissa ja torilla. Lisäksi ravintola Bellassa ja Boistön saaressa käytetään minun lähikalaani. Suurin osa asiakkaista tosin ostaa lähikalansa suoraan Söderby Laxista. LEMPIVESISTÖSI LOVIISASSA? – Söderbyn ympäristö. Muutamassa minuutissa pääsee ulkomerelle. Meri on puhdistunut viime vuosina, ja luonto on muutenkin kaunista. Kalastin talvella Pernajanlahdella, ja näkyvyys veden alle oli vain muutamia senttejä. Siellä vesi on sameaa myös kesällä. Söderbyssä näkyvyys on jopa metrejä.

ONKO HYLJE SÖPÖ ELÄIN? – Kyllä vastasyntynyt kuutti on tosi söpö. Mutta aikuinen hylje on nopea ja vahva peto. OLETKO KOSKAAN PUDONNUT VENEESTÄ? – Viime kesänä oli käydä huonosti. Olin viemässä Suomen Hiihtoliiton edustajia kokemaan rysää. Ohjasin venettä hankalasta paikasta ja painoin kaasun vahingossa liian kovalle. Olin juuri lentämässä veneestä ulos, kun ihan sattumalta pikkusormellani sain vaihteen vapaalle. Tilanne oli oikeasti vaarallinen, ja se on pysynyt mielessä. AMMATTISI HYVÄT PUOLET? – Plussaa ovat oma vapaus ja mahtavat luontoelämykset.Vietän merellä tai jäällä 300 päivää vuodessa. Näen sellaisia harvinaisuuksia, joita suurin osa ihmisistä ei kohtaa koskaan. Muutama vuosi sitten näin, kuinka merikotka syöksyi suden kimppuun, kun susi oli tullut jättämälleni kalanperkuupaikalle. Söderby Lax, Lohitie 33 D, Söderby, Loviisa puh. 040 5115 906, www.soderbylax.fi Söderby Lax on myös facebookissa

X SAARISTORETKI

HUDÖ • TÄKTARN • DUNKAHÄLL

KARTANOT

Huikea linna!

MALMGÅRDIN LINNA

KARTANON

MAILLA

Loviisan seudulla on monta upeaa kartanoa. Niistä kolmeen – Malmgårdin, Labbyn ja Rutumin kartanoihin – ryhmät pääsevät tutustumaan ennakkovarauksella. Teksti Reija Kokkola Kuvat Virpi Lehtinen, Labbyn kartano, Rutumin kartano

1600-luvun alusta aina 1880-luvulle asti Malmgårdia voitiin pitää tavanomaisena herraskartanona. Alkuperäinen päärakennus oli kaksikerroksinen empiiri-tyylinen puutalo. Kreivi Carl Magnus Creutz rakennutti kuitenkin vuonna 1885 uuden, valtavan linnamaisen päärakennuksen. Nykyisin Malmgårdin kartano on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn sekä luomutuotteiden jalostukseen. Peltopinta-alaa on lähes 500 hehtaaria. Lisäksi kartanolla harjoitetaan matkailua, oluttuotantoa ja metsätaloutta. Sähköenergia tuotetaan oman kosken vesivoimasta. Creutz-suvun uusrenessanssilinna ottaa vastaan ryhmiä ennakkovarauksella toukokuusta syyskuuhun. Panimo ja puoti ovat auki läpi vuoden, ja samoissa tiloissa toimii kesäisin pieni kesäkahvila. Malmgårdin linna Puoti, ryhmävierailut, kahvio sekä panimoesittelyt: Mi Saxén-Karhunen puh. 040 168 5271 malmgard@malmgard.fi facebook.com/malmgardshop, www.malmgard.fi

Kartanotarinoita RUTUMIN KARTANO

Aitoa maalaiselämää LABBYN KARTANO Labbyn kartanon päärakennus siirrettiin 1860-luvun jälkeen meriteitse Suomenlinnasta Isnäsiin 1300-luvulta tunnetun suurtilan maille. Perinteinen kartanoelämä on tätä nykyä toimivaa maataloutta, joka perustuu kokonaisuudessaan moderniin biodynaamiseen tuotantoon. Labbyn kartanolla tuotetaan Hereford-luomupihvilihaa, jota voi tilata nettikaupasta. Labbyn mailla sijaitsee myös Edesbyn keskiaikaisen kylän paikka. Ryhmät voivat tutustua Labbyn maatilatoimintaan ennakkovarauksella kesäkuusta syyskuuhun.

Rutumin kartano on elänyt moni-ilmeisen historian 1700-luvulta lähtien. Nykyisen isäntäparin Marja ja Kari Hirvosen aikana kartano on käynyt läpi täydellisen kunnostustyön. Historiallisen kartanon päärakennus on rakennettu vuonna 1794, ja se huokuu menneen ajan tunnelmaa. Kävijöille kerrotaan elävästi 1850-luvun kartanon elämän iloista, murheista ja onnen kyyneleistä. Kartanon pihapiirissä sijaitsee myös uusi, kunnostettu kokousnavetta. Kokoustilassa on nykyajan vaatimat laitteistot, ja saliin mahtuu kerralla 50 henkilöä. Rutumin kartanoon otetaan vastaan ryhmiä ennakkovarauksella läpi vuoden. Rutumin kartano Hasselblattintie 5, 07810 Ingermanninkylä, Lapinjärvi Marja Hirvonen puh. 040 523 6865 Kari Hirvonen puh. 040 539 6352 marja.hirvonen@rutuminkartano.fi www.rutuminkartano.fi

Labby Gård Labbyn kartano 49, 07750 Isnäs, Loviisa puh. 040 7657 508, juha.nari@pp.inet.fi www.labby.fi

P I S A RO I TA Koonnut Päivi Ahvonen, Reija Kokkola

MEIDÄN LOVIISAMME ON KANSAINVÄLINEN

WOLF MARLIN

AKA SUSIALPO

a o l u t e Terv aan Loviis Kuva Kalevi Ketoluoto

SusiAlpo! 16

Wolf Marlin, 21, on toista kertaa Euroopassa ja toista kertaa Suomessa. Nyt kymmenettä kuukautta. Mies viihtyy niin hyvin, että on jo ottanut itselleen Lapin nimen vaikka Loviisassa asuukin. Saammeko esitellä: SusiAlpo. ”Alkuperäinen syyni tulla Suomeen on vähän surullinen juttu, ei siitä sen enempää. Mutta tulin toistamiseen, koska täältä on hyvät yhteydet joka puolelle ja täällä on ihanan rauhallista ja hiljaista. Vastakohta sille, mistä minä olen kotoisin, eli Tampa Floridasta. Siellä ei todellakaan ole hetkeäkään hiljaista.” SusiAlpo nousee aamulla ja lähtee liikkeelle. Hän tutkii Suomea ja ympäristöään. Hän ei jää laakereille makaamaan, vaan kulkee unelmansa perässä. Unelmaan liittyy musiikki. ”Teen kuuden biisin demolevyä, joka ilmestyy pian. Teen musiikkia, koska olen aina ollut musiikin ympäröimänä. En ole taiteilija, mutta uskon mielikuvitukseeni. Suurin inspiraationlähteeni ja esikuvani on Tyler the Creator. ” SusiAlpo on syntynyt Karibianmerellä St.Martinin saarella Hollannin puolella. Se on se samainen saari, jonne matkustetaan ympäri maailmaa bongaamaan lentokoneita. Googlatkaa vaikka. Saaren toinen puoli kuuluu Ranskalle. SusiAlpolla on sekä Hollannin että USA:n passi. Isän puolelta se hollantilainen. Hän syntyi saarella, mutta kasvoi myöhemmin Yhdysvalloissa. Lämpimillä seuduilla. Miten näin aurinkoinen kaveri voi pärjätä täällä pimeän talven maassa? ”Hei, pukeudun lämpimästi! Täytyy pukeutua hyvin. Mikään lämmin tai kylmä ei saa olla veruke olla tavoittelematta unelmaansa. Minun unelmani on hahmottumassa, ja kuljen sitä kohti. Siinä välissä työskentelen kesän Café Saltbodanissa.”

Havainnekuva/Hakeva

Oolalaa,

mikä väri-iloittelu! HALUAA KEHITTÄÄ VAIHTOEHTOJA Loviisassa toimivan kulttuuriyhdistys HAKEVAn tarkoituksena on tehdä kulttuurityötä kansalaisten keskuudessa. Toiminnan tavoitteena on edistää kansalaisten mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiseen harrastamiseen ja kokemiseen. Mitä tämä pitää sisällään? – Esimerkiksi Rantapuiston kivipuisto on meidän alullepanema. Jatkamme myös Suolatorin kehittämistä yhdessä Loviisan yrittäjät ry:n ja kaupungin kanssa, etsimme lisää taiteilijoita toteut-

tamaan penkkimaalauksia ja tällä hetkellä näkyvin projekti on Aleksanterinkadulle maalatut räsymatot, kertoo HAKEVAn puheenjohtaja Ann-Britt Felin-Aalto. Projekteja on suunnitteilla enemmänkin, toinen toistaan mielenkiintoisempia. HAKEVAn toimintamalli on selkeä: pitää organisaatio ketteränä sekä alullepanna ja mahdollistaa erilaisia projekteja ja etsiä niihin sopivat tekijät. Hakeva löytyy Facebookista.

Aleksanterinkatu saa toukokuun mittaan aivan uudenlaisen ilmeen, kun Nina Wiklund ja Kaisa Korpela oppilaineen maalaavat räsymattoja liikkeiden eteen. Käyhän tutustumassa!

Hauhau ja mjau! Myös Valkon naukujat ja haukkujat saivat oman eläinlääkärivastaanoton. Eläinlääkäri Kati Vehmas ottaa vastaan Valkon monitoimitalolla.

Unelmien täyttymys Seppäläntielle Lovet-eläinklinikan avannut italialais-puolalainen pariskunta Claudio Pierro ja Agnieszka Grobelma ovat ihastuneet uuteen kotikaupunkiinsa. Koti on vain kilometrin päässä klinikasta, ja pikkukaupungin tunnelma tuntuu hyvältä. Pariskunnan Igor-poika on vuoden ikäinen, ja lapsenkin kannalta Loviisaan muutto tuntuu heistä hyvältä ratkaisulta. – Kävimme viime kesänä Loviisassa. Silloin oli helle, ja ihastuimme kauniiseen kaupunkiin, he sanovat. Eläinklinikan avaaminen ja pyörittäminen vie luonnollisesti pal-

jon aikaa, mutta silti Claudio ja Agnieszka aikovat tutustua uuteen kotipaikkaansa ja sen ihmisiin. – Ihmiset vaikuttavat ystävällisiltä. Haluamme tutustua loviisalaisiin. Erityisesti odotamme kesää, sillä silloin pikkukaupunki herää eloon, he pohtivat. Eläinklinikka on vastaanottanut potilaita nyt pari kuukautta. Aiemmin pariskunta on työskennellyt muun muassa Oulussa ja Vantaalla. Agnieszka tekee parhaillaan tohtorin väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. www.lovet.fi

Eläinlääkärit Claudio Pierro ja Agnieszka Grobelma avasivat oman klinikan Loviisaan.

Kuva Eeva Kangas

Huoli on kova, kun lemmikki sairastuu. Hyvä eläinlääkäri rauhoittaa potilaan ja samalla sen omistajan.

LURENS SOMMARTEATER 2015 FÖRESTÄLLNINGAR

Musik: Irving Berlin Libretto: Fields/Stone

Regi: Oskar Silén

Musikalisk ledning: Markus Fagerudd Koreograﬁ: Kati Kivilahti-Fagerudd Dräkter: Tina Karvonen Scenograﬁ: Mats Tuominen

Premiär:

fre 26 juni 2015, kl. 19.00

Fredag.....26.6. ..... kl. 19.00 Söndag ..28.6. ..... kl.14.00 Tisdag .....30.6. ..... kl.19.00 Onsdag .... 1.7. ..... kl. 19.00 Torsdag .... 2.7. ..... kl. 19.00 Söndag ..... 5.7. ..... kl.16.00 Tisdag ....... 7.7. ..... kl. 19.00 Onsdag ..... 8.7. ..... kl. 19.00 Torsdag..... 9.7. ..... kl. 19.00 Söndag ...12.7. ..... kl.14.00 Tisdag .....14.7. ..... kl. 19.00 Onsdag ...15.7. ..... kl.19.00 Torsdag...16.7. ..... kl.19.00 Söndag ...19.7. ..... kl.16.00 Tisdag .....21.7. ..... kl. 19.00 Onsdag ...22.7. ..... kl. 19.00 Torsdag...23.7. ..... kl. 19.00 Söndag ...26.7. ..... kl.14.00 Tisdag .....28.7. ..... kl. 19.00 Onsdag ...29.7. ..... kl. 19.00 Torsdag...30.7. ..... kl. 19.00 Lördag ...... 1.8. ..... kl.18.00

OSAAJAKSI

OPPISOPIMUKSELLA WWW.OPSO.FI Pyörähdä toimistollamme: Aleksanterinkatu 20 06100 Porvoo puh. 0400 360 731

Ollaan yhteydessä!

Biljetter:

ÖNUF tel. (019) 532 412

Lurens Sommarteater från Lovisa centrum 8 km mot Lappträsk

www.anniemasterskytten.fi • www.lurens.fi

Lakiasiaintoimisto LundbergAndersson Oy Juridisk byrå LundbergAndersson Ab - perukirjat, perinnönjaot, testamentit, lahjakirjat, kauppakirjat, edunvalvontavaltakirjat ym. - bouppteckningar, arvskiften, testamenten, gåvobrev köpebrev, intressebevakningsfullmakter mm.

Rita Lundberg-Andersson Varat./Viceh. Tel. 050 4131 394

Niina Raitanen OTM/JM Tel. 050 3831 741

LÄS: ostnyland.fi PRENUMERERA:

ostnyland.fi/prenumerera

www.lundberg-andersson.fi

c Latin & Oriental Workshops c Latin Workshops 26.9., 24.10.,28.11. with Deannys Conde Medina Itämainen tanssi 10.–11.10., 14.–15.11. Suvi Turunen Ilmoittautumiset elina@loviisantanssiopisto.fi www.loviisantanssiopisto.fi

Hiki pintaan & ja hymy huulille!

l y n t Ös

ur ,XX e 1●X rgång eur Å X ● ,X X Nr. 0 g1● a 3 ● r. 0 ● Årgån Veck N 015●●Vecka 3 ● 2 i r nua i 2015 1 2 ja nuar gg12 ja aa dd nn åå MM

RISTIN RASTIN

LOVIISAA Kansainvälistä huippusuunnistusta Loviisan keskustassa 27.6.2015

OK Trian järjestää suunnistuksen Huippuliigan osakilpailun ja maailmanmestaruuskisojen karsinnan Loviisassa. Kisa on myös kansainvälinen World Ranking Event -tapahtuma. Kisaan osallistuvat kaikki Suomen huiput ja kilpailumuotona on sprintti eli kaupunkisuunnistus. Kannattaa pitää silmät auki ja jalka jarrulla, sillä kaupunkisuunnistus tuo aikamoista vipinää katukuvaan.

Loviisan torin ympäristö toimii 27. kesäkuuta kisattavan suunnistuksen Huippuliigan kilpailualueena.

Ett nytt orienteringsapp MOBO Med hjälp av en smarttelefon och MOBO-appen kan du bekanta dig helt gratis med stadsorientering och även en mer erfaren orienterare kan genomföra ett bra träningspass på karta. – Det kommer att finnas en stadskarta över Lovisa på MOBO-appen. Kartan är en orienteringskarta med koordinater, berg och skog etc. men över Lovisa centrum. Under Rosornas charm -evenemanget kommer vi att ha Aktia rundan. Deltagarna kan ladda

KABBÖLE MOTORBÅTSKLUBB 50 ÅR

ner mobo och söka smådörrar som finns i staden. Dessa skall man fotografera när man hittat dem, berättar bankdirektör Nina Lökfors från Aktia i Lovisa. Aktia-banken är sponsor för utveckling och implementering av mobo-appen och banken är även en sponsor för Lovisa Historiska Hus. – Under Historiska Hus -evenemanget kommer vi att ordna en skattejakt med mobon men också ett gratis familjejippo i

bollhallen med Benny Törnroos och Mumin, brandkårsbilar, lyckohjul, rithörna, buffé och allt möjligt annat roligt, berättar Lökfors. Men det händer även i bankens lokaliteter då Helena Laakso, specialist för rysk och internationell konst och fotografi, från Bukowskis Auktioner värderar föremål som publiken kan ta med sig. På bankens websida hittar du ytterligare info om mobo och evenemangen. www.aktia.fi

Den 22 augusti är det dags att tävla med motorbåtarna på Kabbölefjärden. – Motorbåtsklubben har 50-års jubileum så vi försöker göra tävlingarna speciella med tanke på det. Tävlingarna ordnas vid Café Kabböle Marina, och efter alla starter och prisutdelningen fortsätter festligheterna där traditionellt med gott sällskap och levande musik, berättar kommodor Eva Sederholm från Kabböle Motorbåtsklubb. Anmälningar till tävlingarna tas emot på plats, fr.o.m. klockan 12. Första starten går 14.Tävlingarna är avsedda för motorbåtar, men de körs i allemansanda och inga vidare krav finns på båten. Familjens roddbåt med motor går bra att delta med! Lägsta klassen, som kör först är för de med motorer under 5 hkr, och största är för de

med motorer över 100 hkr. Dessutom körs även deltävlingar i TG-Special Cup och Swing Cup på KaMK-Race. www.facebook.com/KabboleMotorbatsklubb Eva Sederholm, kommodor Kabböle Motorbåtsklubb tfn 040 500 1007, eva.sederholm@yahoo.com

P I S A RO I TA – L A P I N J Ä RV I Teksti ja kuvat Outi Norberg

Liikkeen pieneen kokoon nähden hyllyiltä löytyy uskomattoman paljon tavaraa, kaikkea siemenpusseista sementtiin ja leivänpaahtimista lehtiharaviin. Jyväjemmarit, puutarhapirkot, remonttireiskat ja muut kaiken korjaajat löytävät täältä tarvitsemansa. Liike on ollut Österholmien omistuksessa kohta kymmenen vuotta. Sitä ennen sekä Bjarne että Karita työskentelivät kylässä aikaisemmin toimineessa rautakaupassa. Kun ketju ilmoitti lopettavansa Lapinjärven liikkeen ja siirtävänsä toiminnot Porvooseen, asiakkaat nostivat metelin ja pyysivät Österholmeja tekemään asialle jotain. Rauta-Järn Österholm syntyi asiakkaiden toiveesta, ja asiakkaiden toiveita kuunnellaan edelleen tarkalla korvalla. Mitä ei hyllystä löydy hankitaan. Internetissä eräs asiakas aloitti keskustelun, jossa kehui kaupan palvelua. Kirjoitus sai äkkiä lähes sata tykkäystä ja liudan ylistäviä kommentteja, joissa toistuvat sanat hyvä valikoima ja loistava palvelu. Henkilökunta nostaa multasäkit ja muut painavammat ostokset kyytiin, ja isommat tavarat toimitetaan kotipihaan. Useimmiten jo saman päivän aikana.

”TÄYDEN KYMPIN KAUPPA” Näin kuvailee tyytyväinen asiakas Karita ja Bjarne Österholmin luotsaamaa Rauta-Järn Österholmia. Nimi on hieman harhaanjohtava, sillä Lapinjärven keskustassa sijaitseva liike on rautakaupan sijasta oikea vanhan ajan sekatavarakauppa.

JUOKSE KYMPPI TAI KAKSI Juoksutapahtuma Peten puolikas järjestetään kolmannen kerran kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Lapinjärvellä. Puuhamies Petri Haaralan mukaan nimetyssä tapahtumassa aikuisten matkoja ovat puolimaraton ja 10 kilometriä, lapsille ja senioreille on omat sarjansa. Kilpailuhenkisille tiedoksi: matkat ovat Suomen Urheiluliiton virallisesti mittaamia ja siten ennätysja tilastokelpoisia. Tapahtumapäivänä kirkonkylällä on muun muassa elävää musiikkia, kahvio sekä yrityksiä ja yhdistyksiä esittelemässä toimintaansa. PETEN PUOLIKAS 27.6.2015 Ennakkoilmoittautuminen www.petenpuolikas.net

RAUTA-JÄRN ÖSTERHOLM, Lapinjärventie 14, puh. 020 798 1290 Avoinna ma–pe 8.30–16.30, la 9–13

PIENI KULTTUURIPOLKU Tiesitkö, että Sibeliuksen suvun nimi on peräisin Sibbeksen tilalta Lapinjärveltä? Tai että taidemaalari Verner Thomé vietti kesänsä Lapinjärvellä ja hänen nähtiin usein kulkevan maalausvälineiden kanssa kylän ympäristössä? Tämä ja paljon muuta kirkonkylän historiaan liittyvää selviää Lapinjärven kulttuuripolulla. Lapinjärven Kulttuuriyhdistys Lakun laatima polku kiertää kir-

1863

konkylän keskustassa viidentoista kohteen kautta. Kulttuuripolku on avattu jo joitakin vuosia sitten, mutta nyt polun kohteiden esittelyt ja kartta löytyvät myös kunnan verkkosivuilta. Retken voi aloittaa keskustassa sijaitsevan infotaulun luota. www.lapinjarvi.fi

Lapinjärven kirjaston perustamisvuosi. Ensimmäinen kirjasto oli käytännössä kirkon sakastissa sijaitseva kaappi, jonne seurakunnan pastori oli kerännyt suomen- ja ruotsinkielisiä kirjoja.

Tule turisemaan Lapinjärven kirkonkylältä puuttui pitkään paikka, jossa tavata ja turinoida. Monica’s Cafesta on muodostunut tällainen kohtaamispaikka. Somilla maalaishuonekaluilla sisustetusta kahvilasta löytyy myös ”Tuo tullessas, vie mennessäs” -hylly eli kirjanvaihtohylly, johon voi tuoda luetut kirjansa ja ottaa tilalle uutta luettavaa. Kahvilassa on tarjolla lounasta sekä pientä suolaista ja makeaa, kesäaikaan irtojäätelöä sekä tötteröinä että annoksina. Kahvila myy myös Porlammin Kyläleipomon leivonnaisia. Lapinjärventie 23, puh. 040 031 4226 AVOINNA ma–pe 8–16, la 8–14 LOUNAS ma–pe 10.30–13.30 Lounaslista www.facebook.com/MonicasCafe/

Vauvalle kassi Lapinjärven kunta muistaa tänä vuonna syntyviä uusia lapinjärveläisiä vauvakassilla. Kassista löytyy pienelle kuntalaiselle tarpeellisia varusteita: body, pipo, ruokalappu sekä lapas- ja tuttinauhat. Kassin ja sen Lapinjärvi–Lappträsk-tekstein somistetun sisällön on suunnitellut ja ommellut lapinjärveläinen Ullakko-tuote. Bodyn ja pipon on tehnyt ElinaWee - Iloiset ompeleet.

Isoäidin käsitöitä Perinteisiä sinisin ristipistoin tai värikkäin kukkasin kirjailtuja pöytäliinoja. Pitsikoristeisia liinavaatteita sekä ruutu- ja raitakuosisia astiapyyhkeitä. Tällaisia aarteita löytyy Lapinjärven kirkonkylän Ullakkopuodista. Vanhat käsityöt ovat puotipuksu Rile Norbergin intohimo, ja nyt hän on tuonut löytöjään tarjolle keittiö- ja kattaustekstiileistä tunnettuun liikkeeseensä. Ullakko-tuotteen työpajamyymälä. Lapinjärventie 23, puh. 0400 468 976 Avoinna ma–pe 11–15.30, la 11–13 www.ullakkopuoti.com

Teksti Päivi Ahvonen Kuvat Virpi Lehtinen

ENSIN SAUNAAN SITTEN SYÖDÄÄN VASTA KIRVESMIES MARTIN STENVIK JA METALLIMIES THOMAS BRUCE LÖIVÄT PÄÄNSÄ YHTEEN TAI PAREMMINKIN PERSUKSET LAUTEILLE – JA KEKSIVÄT HÖYRYÄVÄN HYVÄN IDEAN. PISTETÄÄN SAUNA PYÖRILLE!

Kuuma idea ei jäähtynyt saunaillan jälkeenkään ja projekti käynnistettiin hyvällä suunnittelulla. – Hauskinta tässä projektissa oli alussa, kun kukaan ei ensin uskonut, että oikeasti ryhdymme tähän. Mutta kummasti epäuskoisilta hymy hyytyi, kun valokuvia saunaprojektin etenemisestä alkoi ilmestyä. Me näytettiin mitä syntyy, kun metallimies ja puumies ryhtyvät tekemään jotain yhdessä, Martin Stenvik ja Thomas Bruce nauravat. Koska sauna tehtiin lähinnä kaveriporukan kanssa saunomiselle, piti sen olla pienen budjetin projekti. Rungon pohjana sai toimia vanha traktorin peräkärryn alusta ja materiaalia han22

kittiin vähän sieltä sun täältä. – Ihmisten nurkkiin kasautuu kaikkea mahdollista ylimääräistä. Hyödynsimme kaiken tämän kierrätysmateriaalin. Rahaa projektiin ei palanut niin paljoa kuin voisi kuvitella. Selvisimme noin 5000 eurolla, mutta työtunteja menikin sitten vähintään 350, karhukaverit kertovat. Viime vuonna Big Bear Sauna kiersi tapahtumia Loviisassa ja oli vuokrattuna erilaisissa tilaisuuksissa. Se on löylyttänyt tupaantuliaisten vieraita ja varpajaisporukoita. – Varpajaisissa totesimme, että lauteille mahtuu 10 raavasta miestä – ja silloinkin olisi vielä joku sinne sekaan mahtunut.

MISSÄ SINÄ OLET AINA HALUNNUT SAUNOA? Martin Stenvikin ja Thomas Brucen Big Bear Sauna kulkee melkein minne vain. Lisäksi traktorisauna kiertää julkisia tapahtumia ja sitä voi tilata omaan käyttöön. Oletko joskus istunut luonnon helmassa veden äärellä ja miettinyt, että voisinpa saunoa tässä? No nyt voit. HINNAT: • ma–to 220 euroa/vuorokausi • pe–su 270 euroa/vuorokausi • koko viikonloppu (pe–su) 370 euroa • koko viikko 500 euroa Rahti 30 euroa + 1 euroa/kilometri, puut sisältyvät hintaan. TIEDUSTELUT: 040 838 1270 / Thomas tai 040 759 0035 / Martin

LÖYLYÄ, SANOI MUMMO!

BIG BEAR SAUNA ON THE ROAD LA 11.7. Loviisa Plagen klo 13–15, hinta 2 euroa/saunoja SU 12.7.Valkon uimaranta klo 13–15, hinta 2 euroa/saunoja

Kuvat Janne Lehtinen

Useasti palkittua tapahtumaa kunnioitettiin tänä vuonna Matkakivi 2014 –tunnustuspalkinnolla.

Loviisan Wanhat Talot

Lovisa Historiska Hus

TERVETULOA KYLÄÄN LOVIISAAN! Välkommen på besök till Lovisa 29–30.8.2015!

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna 29.–30.8.2015.

Privata hem i de over hundra år gamla historiska husen öppnar igen sina dörrar i Lovisa det sista veckoslutet i augusti 29– 30.8.2015.

Vuoden 2015 tapahtuman kulttuurihistoriallisena teemana on kylpyläajan Loviisa. Ohjelma myötäilee Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi Loviisan kaupunginmuseon näyttelyn teemaa ”Kylpyläelämää Loviisassa – Nuori Jean Sibelius” – Sibeliushan lomaili nuoruusvuosinaan Loviisassa sukunsa edelleen pystyssä olevassa kotitalossa. Teema näkyy myös lauantaisessa asiantuntijaseminaarissa. ”Talotohtori” Panu Kaila luennoi ”nykyajan kylpylöiden” eli kosteiden tilojen rakentamiseen liittyvistä ongelmista, ja Mia Grönstrand puhuu Sibeliuksen ajan Loviisasta ja sen rakennuskannasta. Eija Keckman kertoo 1800–1900-lukujen puutarhoista ja niiden kasveista: on hyvä muistaa, että Loviisan Wanhat Talot on myös Suomen suurin avoimien puutarhojen ja pihapiirien keskittymä.

Det kulturhistoriska temat heter Badorten Lovisa som efterföljer temat av Lovisa stadsmuseets utställning ”Badortsliv i Lovisa – Den unge Jean Sibelius”. Sibelius tillbringade nämligen sina ungdomsårs somrar i Lovisa i släktens hemgård som fortfarande finns till.

JOTAIN VANHAA, JOTAIN UUTTA Loviisan Wanhat Talot muuttuvat vuosittain. Osa vanhoista tutuista pitää taukoa, uudet tulokkaat tuovat mukaan uutta nähtävää. Remontit ja kunnostukset jatkuvat, aiemmat rakennustyömaat muuttuvat ihastuttaviksi kodeiksi. Vanhojen talojen henki ja sisustus vaihtuvat myös uusien omistajien myötä, joten nähtävää ja koettavaa riittää. Erilaiset työnäytökset liittyvät myös kiinteästi kokonaisuuteen. Vanhojen huonekalujen ja tavaroiden kierrätys on oleellinen osa tapahtumaa – antiikkimarkkinoilla, keräilytapahtumissa, suurilla kirpputoreilla ja lukemattomilla pihakirppiksillä voi tehdä mieleisiään löytöjä ja onpa Bukowskikin mukana arvioimassa aarteita. Tuottajien ja artesaanien ITU-torilla on paljon nähtävää ja maisteltavaa, ja monet talot tarjoavat omia herkkujaan. Ravintoloiden ruokalistoilta löytyy parhaita paloja Sibeliuksen nuoruusvuosien menyistä, ja taiteen ystäville on tarjolla taidetta ja musiikkia. Ei siis ole ihme, että LWT-tapahtuma on noussut itäisen Uudenmaan suurimmaksi yleisötapahtumaksi. Tervetuloa kyläilemään – Loviisaan!

Evenemanget Lovisa Historiska Hus förnyar sig varje år. En del gamla bekanta tar paus och nykomlingar kommer med fräscha idéer. Renoveringar och saneringar pågår och före detta byggplatser förvandlas till ljuvliga hem. Husens historiska stämning och inredning förändras också i takt med nya ägare så det finns mycket att se och uppleva. Det riksomfattande evenemanget i traditionellt och renoverings byggande innehåller även arbetsvisningar samt ”husdoktor” Panu Kailas specialistseminarium och renoveringsklinik. Lovisa Historiska Hus är också det största evenemanget av privata trädgårdar och gårdsplaner som är öppna för allmänheten. Återvinningen av gamla möbler och saker är en väsentlig del av evenemanget och man kan göra fynd i antikmarknader, samlartorg, stora loppmarknader och otaliga gårdslopptorg. Under tillställningen har man möjlighet att smaka på läckerheter av näroch ekologisk mat. Dessutom bjuder husen på sina egna läckerheter och restaurangerna har de bästa bitarna av Sibelius favoriter från ungdomsåren på menyn. För konstvänner finns det konst och musik. Därför är det inget under att LHH har blivit det största publikevenemanget i östra Nyland och fått talrika priser och hedersomnämnanden. Evenemanget ordnas av Loviisan Wanhat Talot ry/Lovisa Historiska Hus rf. www.loviisanwanhattalot.fi • loviisanwanhattalot@gmail.com

KUINKA KÄY, KUN KAKSI KÄSITYÖLÄISTÄ LÖYTÄÄ HARTAASTI ETSIMÄNSÄ VANHAN TALON JA ALOITTAA KUNNOSTUSTYÖN? ESIMERKIKSI KUTEN MUOTOKUJALLA: INTOHIMON AVULLA SYNTYY JOTAKIN AINUTLAATUISTA, OMAA JA ARVOKASTA.

Valoisa keittiö sijaitsee paikalla, joka on purettu lähes kokonaan ja rakennettu sitten uudelleen. Anna Huhta ja pian kaksivuotias Hannes esittelevät Patrik Hellstenin itse tekemiä keittiökaappeja.

Loputon remontti on

KÄSITYÖLÄISEN

ONNI Teksti Noora Lintukangas Kuvat Kalevi Ketoluoto

atkuva lista tekemättömistä töistä saattaisi rassata parisuhdetta joissakin lapsiperheissä, mutta Anna Huhtaa ja Patrik Hellsteniä se ei huoleta. Pariskunnan ostettua vuonna 2007 lähes purkukunnossa olleen hirsitalon on kaikki vapaa-aika kulunut remontointiin eikä loppua näy, onneksi. ”Remonttivaatteet ovat meidän juhlavaatteemme”, toteaa tekstiilitaiteilija Anna Huhta, ilman tippaakaan ironiaa. ”Tiesimme, mihin ryhdyimme ja halusimme laittaa itsemme likoon”, puuseppä Patrik Hellsten vakuuttaa. Pariskunta etsi sopivaa remonttikohdetta Loviisan keskustan liepeiltä kolme, neljä vuotta ja teki muutaman tarjouksenkin. Moneen kertaan laajennettu sotilastorppa ei ensin kiinnostanut etsijöitä, sillä se oli kerta kaikkiaan liian huonossa kunnossa. ”Lopulta ajattelimme, että kaiken saa kunnostettua”, Hellsten kertoo. Tällä kertaa tarjous meni läpi. Realismi tuo rauhaa

Muotokujaksi ristitty talo sijaitsee vanhassa kaupungissa, harjun rinteellä, kapean Mäki-

kujan varrella. Torppa on ollut esillä Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa useaan otteeseen. Talo on käytännössä purettu 80-luvulla asennettua peltikattoa sekä osaa perustuksista, runkorakenteesta ja piharakennuksesta lukuun ottamatta – ja rakennettu sitten uudelleen. Vanhan talon hankinta vaatii sitoutumista ja omistautumista. Tuttavien kyselyt siitä, joko remontti on valmis, huvittavat pariskuntaa. ”Ei tämä ole koskaan valmis, ja se oli tiedossa talon hankkiessamme. Aina löytyy jotakin pientä ja toistaiseksi vielä suurtakin tehtävää”, Hellsten sanoo. Ensimmäiset viisi vuotta pariskunta asui kerrostalossa ja vietti työmaalla kaiken liikenevän ajan. Vuonna 2012 sisätilat olivat sellaisessa kunnossa, että uuteen kotiin saattoi muuttaa. Matkan varrella perheeseen on syntynyt kaksi lasta. ”Remontti ei ole muuton jälkeen edennyt aivan yhtä vauhdikkaasti. Mutta ei meillä ole mikään kiire”, Hellsten toteaa. ”Keskeneräisyyden sietäminen” on parin mielestään klisee: elämä on aina keskeneräis27

”JOS HALUAA OMAA AIKAA,VOI MENNÄ PARIKSI TUNNIKSI PIHALLE MAALAAMAAN PANEELIA. SE ON OIKEASTAAN AIKA MEDITATIIVISTA.”

Olohuoneessa leikitään ja kuunnellaan musiikkia. Alakerran valoisaa vaikutelmaa korostavat maalarinvalkoistakin valkoisemmat seinät.

tä, mutta juuri se tekee siitä hauskaa. ”Osa keskeneräisistä asioista on tietysti tylsiä, mutta nekin pitää tehdä ja elää läpi. Kerrostaloasunnossa muuttolaatikoiden keskellä ei ollut mukavaa, mutta ei siitä kannata stressiä ottaa”, Huhta pohtii, eikä kieltämättä vaikuta kovin stressaantuneelta. Yhdessä, erikseen ja ystävien kanssa

Anna Huhta sanoo remontoinnin ja rakentamisen olevan juuri sitä, mitä he mieluiten tekevät. He ovat valmiita uhraamaan muita asioita talon eteen. Tähän kiteytyy heidän asumisfilosofiansa. Huhta ja Hellsten eivät halunneet ”muovitaloa” tai tämän päivän rakennusstandardien mukaan tehtyä pakettiratkaisua. Koko hei28

dän elämäntapansa on erilainen. Hellsten on kotoisin Loviisasta, Huhta Pohjanmaalta. Molemmat ovat opiskelleet ja asuneet Turussa ja Helsingissä ja viihtyivät sinänsä kummassakin. ”Isossa kaupungissa on tietysti paljon tekemistä, mutta uskon meidän molempien olleen hieman onnettomia, koska emme päässeet toteuttamaan käsityöläisyyttä ja likaamaan käsiämme kunnolla”, Huhta miettii. Isossa kaupungissa elämä pyörii enemmän kuluttamisen ympärillä, ja se alkoi tuntua tyhjältä. ”Täällä olemme onnellisia, kun saamme toteuttaa intohimoamme. Remontin merkeissä tapaamme ihmisiä sekä vietämme juhlia ja niin yhteistä kuin omaa aikaa.”

Lapsilla on tilaa leikkiä. Kesällä kuusi vuotta täyttävä Siri saa kohta opettaa veljenkin temppuilemaan.

Kun paikalle saadaan lastenvahti, remontoivat Huhta ja Hellsten yhdessä. He eivät tässä elämänvaiheessa kaipaa leffailtoja tai kynttiläillallisia. ”Jos haluaa omaa aikaa, voi mennä pariksi tunniksi pihalle maalaamaan paneelia. Se on oikeastaan aika meditatiivista”, Huhta lisää. Ensimmäisen lapsen hoitovapaalla ollessaan hän tuli usein työmaalle päiväuniaikaan. Vauva nukkui vaunuissa, ja Huhta kärräsi hiekkaa. Hänen mielestään se oli piristävää. Käsityöläisen ilo

Lähes koko remontti on itse tehty. Matkalla on opittu uutta, mutta paljon käsityöläiset osasivat etukäteenkin. ”Olimme jo aiemmin auttaneet tuttavia

erilaisissa remonttihommissa, eikä tässä mistään kovin monimutkaisesta oikeastaan ole kysymys. On vain oltava valmis käärimään hihat ja ryhdyttävä hommiin. Aikaa tämä vie”, Hellsten kertoo. Alun suuret purkutyöt kävivät suhteellisen nopeasti, mutta yksityiskohtien rakentaminen vie aikaa. Sotilastorpan alkuperäinen tupa ja kamari ovat enää pieni osa taloa. Remontti seuraa 20-luvun klassisismia, jota talossa on laajennusten myötä muutenkin toteutettu. Eniten apua on ollut maalaisjärjestä, hyvistä kontakteista ja huolellisesta suunnittelusta. ”Tarvitaan jonkinlainen perussuunnitelma, mutta siitä pitää olla valmis joustamaan.

ANNA HUHTA SANOO REMONTOINNIN JA RAKENTAMISEN OLEVAN JUURI SITÄ, MITÄ HE MIELUITEN TEKEVÄT. HE OVAT VALMIITA UHRAAMAAN MUITA ASIOITA TALON ETEEN.

Patrik Hellsten sanoo rakentaneensa taloa kuin huonekalua, tarkkana yksityiskohdista. Tämä näkyy muun muassa jiirien taidokkaissa paneloinneissa.

ENITEN APUA ON OLLUT MAALAISJÄRJESTÄ, HYVISTÄ KONTAKTEISTA JA HUOLELLISESTA SUUNNITTELUSTA.

On otettava pieniä askeleita ja keskityttävä siihen, mitä kulloinkin on tekemässä.” Puuseppänä Hellsten on ollut päävastuussa suunnittelusta sekä hoitanut materiaalihankintoja, päätökset on tehty yhdessä. Kaveripiirissä on monta osaavaa käsityöläistä, ja konsulttiapua on ollut mahdollista saada lähes aiheesta kuin aiheesta. Hellsten kertoo rakentaneensa taloa kuin huonekalua: tarkkana hienoista yksityiskohdista ja monelta kantilta suunnitellen ja pohtien. Hän haluaa, että ympärille katsoessa silmä lepää, mutta samalla kodin on oltava käytännöllinen. ”Ei meitä niin kiinnosta sisustaminen tai valmiiksi saaminen, vaan se hauskuus jota tämän tekeminen on saanut aikaan. Se on sel-

Perinnemuurarit ovat muuranneet uudelleen vanhat, Huhdan ja Hellstenin purkamat kaakeliuunit.

laista käsityöläisiloa”, Huhta sanoo. Tänä kesänä iloa tuottaa erityisesti puutarhan laittaminen. Rinteeseen sijoittuvalla tontilla on paljon vanhoja perennoja, mutta viime syksynä pihaa myllättiin hieman uuteen uskoon. Tiedossa on myös uuden yläkerran maalaamista ja pinkopahvittamista, joka pariskunnan mukaan on kuin joululahjapakettien tekoa. ”Pinkopahvittamiseen tarvitaan kaksi, joten unelmoimme kokonaisesta viikonlopusta, jolloin saisimme tehdä töitä yhdessä”, Huhta pohtii. Näyttää ja kuulostaa sitoutumiselta ja todelliselta intohimolta.

Yläkerran huoneita remontoidaan vielä. Suunnitelmissa on muun muassa seinien pinkopahvittamista.

NUOHOUS MUURAUS MASSAUS PUTKITUS

HUONO SISÄILMA? HORMIT TUKOSSA? TULISIJA RIKKI? EI HÄTÄÄ – ME AUTAMME. Toimiva ilmanvaihto poistaa sisäilmasta epäpuhtaudet ja tuo tilalle puhdasta ilmaa. Huonosti toimiva ilmanvaihtojärjestelmä voi johtaa kosteusvaurioihin ja on sekä paloturvallisuus- että terveysriski. Piippuboysilta saat ilmanvaihtokanavien puhdistukset omakoti-, rivi- ja kerrostalot tai teollisuuskohteisiin. Olemme savuhormien, tulisijojen ja ilmanvaihtojärjestelmien huoltoon ja korjaukseen erikoistunut paikallinen yritys. Tavallisten nuohouspalvelujen lisäksi teemme hormien massauksia, muurauksia, pinnoituksia ja putkituksia. Korjaamme myös tulisijoja ja myymme omia, perinteisesti muurattuja pönttöuuneja. Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä tarjous – Piippupojat hoitavat homman! puh. 040 662 0002 tai rafu@piippuboys.fi www.piippuboys.fi

ASU HYVIN – VOI HYVIN

ASUNNON TAI YMPÄRISTÖN VAIHTO MIELESSÄ? Oletko kyllästynyt istumaan ruuhkissa? Maksamaan elämisestä ja harrastuksista maltaita? Tutustu Loviisaan, idylliseen rannikkokaupunkiin alle tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Loviisa on tuntematon helmi, merenrantakaupunki,jossa on hyvin säilynyt puutalokaupunginosa, upea saaristo ja elävä maaseutu. Asuntojen hintataso on vain puolet Helsingin keskustan hinnoista. Silti kaupungista löytyvät kaikki tarpeelliset palvelut eikä parkkimaksuja ole. VANHA POSTI on empiretyylinen arvokiinteistö torin laidalla, raatihuonetta ja kirkkoa vastapäätä. Keskeisempää sijaintia saa hakea, silti rantaan on matkaa vain 400 metriä! Vanhan Postin pihasiipeen on saneerattu viisi korkeatasoista huoneistoa. Valokuituyhteys mahdollistaa vaikka etätyön. Merenläheisyys, luonto ja stressitön elämäntapa ovat leimallisia tälle pikkukaupungille, johon Sibeliuskin rakastui. Kulttuuri on edelleen kunniassaan, ja yhä useammat luovilla toimialoilla työskentelevät ihmiset ovat löytäneet kaupungin ja ottaneet sen omakseen. Loviisa kehittyy ja sitä kehitetään aktiivisella otteella ja ilon kautta. Miltä tuntuisi kohtuuhintainen asuminen kiireettömässä ja turvallisessa ympäristössä merenrantakaupungissa, jossa tapahtuu paljon? Ei ole riski eikä mikään rakastua kaksikieliseen Loviisaan. Tervetuloa tutustumaan myös Vanhan Postiin.

HAR DU PLANER PÅ ATT BYTA BOSTAD ELLER KANSKE OCKSÅ OMGIVNING? Är du trött på att öda tid i rusningar, att betala skjortan för boendet, resor och hobbyn? Då är det dags för dig att bekanta dig med Lovisa. Hit kommer man med bil på under en timme från Helsingfors. Lovisa är en idyllisk kuststad med sin välbehållna trästadsdel, skärgård och levande landsbygd. Priserna på fastighetsmarknaden är mindre än hälften jämfört med Helsingfors trots att man har alla tjänster tillgängliga och gratis parkering! Gamla Posthuset är en värdefastighet i empirestil invid torget mitt emot stadshuset och kyrkan. Trots det centrala läget är det ett stenkast till trähusen och endast 400m till stranden. I gårdsbyggnaden har inrättats fem högklassiga lägenheter som blivit färdiga 2013. Fiberanslutning möjligör effektivt distansarbete och laddning av stora filer. Havsnärheten, naturen och en stressfri levnadstil är kännspaka för denna idylliska småstad som också Sibelius föll för. Kultur uppskattas fortfarande högt och kreativa människor har också under senare tider hittat staden. Lovisa utvecklas ständigt med hjälp av livsglada och aktiva människor som brinner för sin omgivning och sin stad. Hur skulle det kännas att hitta ett nyt boende som lämnar rum för också hobbyn och resor utan att tära på din ekonomi så som vi blivit vana vid ? En säker stad utan onödig stress nära havet där det händer mycket? Välkommen och bli tagen av tvåspråkiga Lovisa! Välkommen att bekanta dig med Gamla Posthusets gårdsbyggnad!

VUOKRALLE TARJOTAAN 148 m2 Kuningattarenkatu 16 A 3 Idyllinen ja remontoitu huoneisto toimistoksi tai asunnoksi Loviisan ydinkeskustassa. Korkea huonekorkeus, pintaremontoitu v. 2009. Ison avoimen salin lisäksi pesutilat, wc, keittiö sekä yksi erillinen huone. Upea kiinteistö ja erinomainen sijainti aivan torin laidalla. Kaksi sisäänkäyntiä. Salista näkymät suoraan torille ja kaupungin puistoon.

KIINNOSTUITKO

Haluaisitko tutustua kohteeseen paikan päällä? Tervetuloa. Voit sopia näytöstä Creative Peak 019 535 552 tai info@creativepeak.fi

INTRESSERAD

Vill du bekanta dig med objekten? Välkommen. För en visning kontakta Creative Peak 019 535 552 eller info@creativepeak.fi

MYYNTI - ILMOITUS Vastuullinen myyjä Brickbiz LTD Oy. Yhtiön toimialana on kiinteistöjen omistaminen, ostaminen, myyminen ja kehittäminen sekä rakennus- ja urakointitoiminnan harjoittaminen. Yhtiö on saneerannut Loviisassa useita arvokohteita, mm. Vanhan Postin, Loviisan Makasiinin ja Vanhan Apteekin. Alla kuvat asunnota Kuningattarenkatu 13 C 6.

MYYDÄÄN 58 m2 Kuningattarenkatu 13 C 6 Moderni ja korkeatasoinen rivitaloasunto vanhassa kiinteistössä Loviisan yhdinkeskustassa. 3H+avokeittiö,tilava kph+s, 58m2. Velaton hinta n. 148.000 €

VA N H A PO ST I

Kuningattarenkatu 13 | 07900 LOVIISA

N U P G U IN A K MISSÄ ON PARHAAT PERUNALEIVOKSET? ENTÄ KUOHKEIN LATTE TAI SUURIN KORVAPUUSTI? KOKOSIMME SINULLE VINKKEJÄ LOVIISAN PARHAISTA. Teksti Päivi Ahvonen Kuvat Päivi Ahvonen, Pepe Kallioinen, Eeva Kangas, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen

Bellan brunssi Toinen toistaan herkullisempaa tarjotinta tulvillaan suolaisia suupaloja ja herkullisia makeita. Bellan sunnuntaibrunssi on kokeilemisen arvoinen. Se on aina vähän erinäköinen ja aina herkullinen. Hemmottele itseäsi hitaalla sunnuntailla ja anna ruoan sulaa rauhallisella iltapäiväkävelyllä. Mannerheiminkatu 2 www.bellaloviisa.fi

Kakkukuningas Kaupungin paras kakkuvalikoima löytyy konditoria Vaherkylä-Ekistä. Vitriinit täyttyvät toinen toistaan herkullisemmista leivonnaisista. Ja kesäinen vadelma- tai mansikkapikari on aika yliveto. Aleksanterinkatu 2 www.vaherkyla.fi

Airin helmi

Asia on pihvi

Entiseen loistoonsa kunnostettu ravintola Kappeli on kaupungin kaunein sellainen. Upeassa kappelin puistossa majesteettisena sylinsä avaava Kappelin terassi oli myös erityisesti Jean Sibeliuksen suosiossa. Täällä kannattaa käydä. Shampanjabaarikin on näkemisen arvoinen! Kappelinpuisto, Kuningattarenkatu 19 www.teehelmi.fi/loviisan-kappeli

Kesäravintoloissa on oma niukkuuden charminsa. Kun ovet sulkevat talveksi, on taas jotain mitä odottaa. Näin myös Laivasillan Saltbodanin kohdalla. Keittiömestari Timothy Kühnin ja Sebastian ”professori” Carlssonin pihvit ovat kova sana. Samoin lohikeitto ja itse asiassa moni muukin ateria. Sama kaksikko luotsaa nykyisin myös perinteikkään Degerby Gillen keittiötä. Salttis on paikka, jossa kesäisin on kiva syödä tai vain istuskella katselemassa Laivasillan elämää. Laivasilta 4 www.saltbodan.fi

Kaupungin paras

Cafe Laivasilta Laivasillan merenpuoleinen ravintola on kuuluisa hampurilaisistaan, joita on iso valikoima. Kaupungin paras hampparilista – sitä ei käy kiistäminen. Eikä näköalakaan pahaa tee. Laivasilta 11 www.cdfastfood.com

Paras Happy Hour Kaupungin paras Happy Hour on ehdottomasti Hotelli Degerbyn baarissa eli akvaariossa. Muilla ei Happy Houria sitten olekaan. Brandensteininkatu 17 www.degerby.com

Leenan sunkit Tuhannen tuskan kahvila on jo kaupungin paras itsessään, sillä sen miljöö on ainutlaatuinen. Mutta ainutlaatuista on kaikki muukin. Kaikki tietävät Leenan munkit, mutta Leenan sunkit ne vasta mahtavia ovatkin. Munkkeja suolakurkulla ja kananmunalla ja muutamalla salaisuudella maustettuina. Kaupungin ainoat, ja parhaat, sunkit! Mariankatu 2 Tuhannen-tuskan-kahvila-Liisantalossa löytyy facebookista.

Tsutten sushit

Kaupungin paras

Sushiperjantaina ravintola Sakuran ovi käy tiuhaan. Iltapäivisin kello kolmesta kuuteen ravintolasta saa nimittäin aitoakin aidompaa sushia. Sakurassa on myös loistava lounas ja ehkä Loviisan kansainvälisin meininki. Ai niin, kakkujakin on ja herkullista kahvia. Brandensteininkatu 11 www.sakuracatering.com

Ölvinin jäätelökioski Pappagallon maistuva jäätelö ihanilla sohvilla auringonvarjon alla istuen. Aika täydellinen kesäravintolakokemus. Ja ainahan sen jäätelön voi vaihtaa kuohuvaan. Mariankatu 1 www.olvin.fi

Kesäkahvila maalaismiljöössä Löytyy Pernajan kirkonkylältä. Bric-à-brac. Hyppää pyörän selkään ja yhdistä kiva fillariretki tähän visiittiin. Kerrassaan hurmaava paikka ja siksi kaupungin paras. Monellakin tavalla. Pernajantie 275 www.way.fi/item/BricBrack

Kanon, Canon! Kaupungin paras huoltamoravintola on tietysti Liljendalin Shellin kyljessä oleva Café Lilja. Sen keittiömestari on kuuluisa hampurilaiskingi Canon. Bensis, jonka ravintolasta saa rakkaudella tehtyä ruokaa. www.cafelilija.fi

Munkin teet Loviisan uusin kahvila Runda Munken voi ylpeillä kaupungin parhaalla teevalikoimalla, sillä siihen kuuluu melkein 100 erilaista lajiketta. Aleksanterinkadulla sijaitsevan kahvilan omistajilla Yvonne WolffBonsdorffilla ja Timo Bonsdorffilla on ennestään

kaksi paikkaa, joista toinen Nikkilässä ja toinen Vuosaaressa. Laajentuminen itään pain tuntui järkevältä ja Loviisa sopivalta kaupungilta. Tervetuloa, uusi teepuoti! Aleksanterinkatu 6 www.rundamunken.fi

TIEDÄTKÖ LISÄÄ KAUPU NGIN PARHAITA? VINKKAA TOIMITUKSELL E.

KAUPPAKESKUS / KÖPCENTER

Galleriassa maistuu kesä!

Uusi jäätelökioski & uusi salaattibaari

Det smakar sommar i Gallerian!

En ny glasskiosk & en salladbar Urheiluvälineet

Lounaskahvila

Kodinelektroniikka

KIRJAKAUPPA BOKHANDEL

Kirjakauppa

Optikkoliike

Avoinna / Öppet

Lääkäri- ja terveyspalvelut

Kaikki yhden katon alla. Loviisan kauppakeskus Galleria. TU NKA ARE ATT

ING

TOR

ark./vard. 9–18 la/lö 9–14

KUN

KAT

MIN

EI ERH

Kello & Kulta

Kauppakeskus Galleria

Kuningattarenkatu 11, LOVIISA Drottninggatan 11, LOVISA www.gl-galleria.info

K U LT T U U R I P I S A R O I TA Koonnut Päivi Ahvonen

BROADWAYN MENESTYSMUSIKAALI LURENSISSA Jos pakkoruotsista ei muistu puoliakaan mieleen, niin kannattaa silti suunnata tänä vuonna ruotsinkieliseen Lurensin kesäteatteriin upean musiikin, näyttävän puvustuksen ja tanssin ja laulun vuoksi. Kesäteatterin taustalla pyörii vankka joukko alansa ammattilaisia täydentämässä harrastenäyttelijöitä ja muita vapaaehtoisia. Loviisalaista esimerkiksi lurensveteraani, mainosmies Mats Tuominen, joka vastaa lavastuksesta. Musiikin on säveltänyt Markus Fagerudd ja koreografina toimii Kati Kivilahti-Fagerudd. Puvustajana on tekstiilitaiteilija Tina Karvonen, niin ikään loviisalainen. Lurensin pyörivä näyttämö antaa lavastajalle uskomattomat ulottuvuudet, kun maisema vaihtuu katsomon pyöriessä. Lisätietoja - myös suomeksi osoitteesta www.anniemasterskytten.fi sekä www.lurens.fi.

En färgsprakande föreställning fylld av musik, dans, stora känslor och humor

BROADWAYSUCCÉN

PÅ LURENS

Musikalen Annie Mästerskytten med musik av legendariska Irving Berlin har premiär fredagen den 26 juni 2015. Den ursprungliga versionen spelades 1 147 gånger på Broadway. Annie Mästerskytten är fullspäckad av evergreens såsom Anything You Can Do, You Can’t Get a Man With a Gun och There’s No Business Like Show Business. Musikalen innehåller även många spektakulära och färgsprakande dans- och shownummer. I rollen som knivkastande halvindian ser vi Kalle Halmén, som Sitting Bull ser Bosse Lindfors. Förutöver alla amatörskådespela-

re, såväl debytarande som längre medverkande, har Lurens ett proffsigt team från Lovisa. För scenografin svarar Lurensveteranen Mats Tuominen som gjorde sin sommarteaterdebut år 1968. För koreografin står koreograf och pedagog Kati Kivilahti-Fagerudd och för den musikaliska ledningen svarar kompositör Markus Fagerudd, lektor vid Teaterhögskolan. För kostymerna står Tina Karvonen, textilkonstnär och också lovisabo. Sommarens regissör Oskar Silén är ny på Lurens men har regisserat på bl.a. Åbo Svenska Teater, Wasa teater och Skärgårdsteatern.

LÄHELTÄ PITI

– SIBELIUKSEN AINOLA LOVIISASSA Kuva Virpi Lehtinen

Millaiseksi Sibeliuksen elämä ja sävellykset olisivat muodostuneet, jos säveltäjä perheineen olisikin asettunut Loviisaan? Jean Sibelius pohti tätä mahdollisuutta yhdessä Ainon kanssa.

jatuksella on vähintään mielenkiintoista leikkiä. Mitä jos Jean Sibelius olisi asettunut isoisänsä jalanjäljissä Loviisaan? Kun Jean opiskeli 1890 Wienissä, hän kirjoitti morsiamelleen Ainolle kirjeen, jossa hän visioi heidän yhteistä tulevaisuuttaan Loviisassa. Evelina-täti oli luvannut talon nuorelle säveltäjälle. Ainon mielestä idea oli hauska. Wienistä palattuaan Sibelius asettuikin tätinsä taloon Kullervoa säveltämään. Vajaan vuoden aikana hän huomasi, että rauhaa oli kenties liikaakin. Helsingin konserttielämä veti puoleensa, ja matkat höyrylaivalla Loviisasta Helsinkiin veivät aikaa. Maailma vei mennessään.

Loviisassa sai musisoida vapaasti Säveltäjä Jean Sibeliuksen suvun loviisalainen historia alkaa aivan 1800-luvun alusta, jolloin säveltäjän isoisä Johan muutti Lapinjärveltä Loviisaan. Hän pääsi töihin kauppa-apulaiseksi, mutta yleni nopeasti kauppiaaksi. Uralla eteneminen tiesi pääsyä porvarisasemaan ja raatimiehen titteliä. Hän meni naimisiin Katarina Åkerbergin kanssa, ja perhee-

KYLPYLÄELÄMÄÄ LOVIISASSA - NUORI JEAN SIBELIUS Loviisan kaupungin museossa 10.6.–27.9.2015 BADORTSLIV I LOVISA - DEN UNGE JEAN SIBELIUS Lovisa stads museum 10.6–27.9.2015

seen syntyi viisi lasta. Vanhin poika sai nimekseen Johan. Hänen jälkeensä syntyivät Pehr, Christian eli Sibeliuksen isä, Carl Edvard sekä Christina, joka tunnetaan Evelina-tätinä. Sibeliuksen Christian-isä lähti pikkuveljensä kanssa Helsinkiin opiskelemaan. Evelina-täti jäi lapsuudenkotiinsa kaksin äitinsä kanssa isän kuoltua. Pehr muutti Turkuun. Christianin valmistuttua lääkäriksi hän sai toimen Hämeenlinnasta, jonne hän perusti perheen. Lapsia oli kolme, Jean syntyi esikoistyttären jälkeen. – Jean Sibeliuksen äidin puolen ihmiset Hämeenlinnassa olivat pappissukua. Musiikkia pidettiin lapsille hyvänä harrastuksena, mutta ammattina sitä ei arvostettu, kertoo Sibeliuksen elämään perehtynyt toimittaja Mia Grönstrand. Sen sijaan Loviisaan jäänyt isän suku – myös sukua oleva Sucksdorffien perhe – musisoi ahkerasti. Sekä Evelina-täti että turkulaistunut Pehr-setä kannustivat nuorta säveltäjää. He auttoivat myös taloudellisesti, niin nuottien kuin soittimien hankkimisessa. Kesät Loviisassa olivatkin Jeanille tärkeitä. Hän kertoi myöhemmin, että kesät Loviisassa olivat hänelle yhtä kuin vapaus.

Säveltäjä Jean Sibeliuksen suvun loviisalainen historia alkaa aivan 1800-luvun alusta, jolloin säveltäjän isoisä Johan muutti Lapinjärveltä Loviisaan. 39

K U LT T U U R I P I S A R O I TA Koonnut Päivi Ahvonen, Reija Kokkola

NÄYTTELIJÄ LAURA MALMIVAARA VIIHTYY PIKKUKAUPUNGIN TUNNELMASSA

Laura Malmivaara tulee Loviisanmökille viikonloppuisin ja lomilla. Sielu lepää ja kiireet unohtuvat meren sineä katsellessa. Hänen mielestään loviisalaiset saavat olla ylpeitä kaupungin hyvin hoidetusta ympäristöstä. LOVIISA ON MINULLE ENNEN KAIKKEA KESÄKAUPUNKI, KOSKA… meillä on ihana kesäpaikka siellä, ja vietän mieluiten lomani Loviisassa. PARASTA MÖKKIELÄMÄSSÄ ON… hiljaisuus ja rauha. En kaipaa erityisiä aktiviteetteja. Tykkään istua saunan kuistilla vain katsomassa merelle. Lasten kanssa mökkeily on hyvää vastapainoa arjen kiireille. LOMALLA KÄYN AINA… Svartholmassa syömässä lohikeittoa. Olemme tehneet lasten kanssa myös risteilyn M/S J.L.Runebergilla Helsingin kauppatorilta Loviisaan. Se oli hauska matka! Lomalla yritän olla suunnittelematta liikaa, sillä on mukavaa löytää tapahtumia ja uusia paikkoja

ikään kuin vahingossa. Loviisassa on hyviä kirpputoreja ja putiikkeja, joissa piipahdan usein lomalla. LOVIISASSA ON TARJOLLA RUNSAASTI KESÄTEATTERINÄYTÖKSIÄ, SE ON MIELESTÄNI… hyvä juttu. Lasten kanssa näimme vuosia sitten hauskan esityksen Ungernin linnoituksella. Kesäteatteri kuuluu suomalaiseen suveen, ja on hienoa, kun siihen on resursseja myös Loviisassa. VANHEMPANI ASUVAT LOVIISASSA LÄPI VUODEN, MUTTA… minä käyn Loviisassa vain viikonloppuisin ja lomalla. Työt ja perhe pitävät minut Helsingissä, mutta ajan silti usein vain piipahtamaan mökillä. Sekin tuo jo sopivan irtioton arjesta. Kun näen Loviisan kirkon tornit tien päässä, tuntuu siltä, että olen jo perillä. TOIVOISIN KAUPUNKIIN HIEMAN ENEMMÄN… liikkeitä. Olen esimerkiksi kaivannut joskus huonekaluliikettä, kun olen tarvinnut mökille jotain isompaa. MINUSTA LOVIISASSA ON PARASTA… pikkukaupungin rento tunnelma ja huoliteltu ympäristö. Loviisalaiset saavat olla ylpeitä vanhan kaupungin taloistaan. Ne ovat idyllisen kauniita, ja muutenkin kaupungin kaduilla kävellessä tulee tunne, että tääl-

lä pidetään huolta ihmisten viihtyvyydestä. LOVIISALAISET IHMISET OVAT… ystävällisiä ja jotenkin sopivan boheemeja. TÄNÄ KEVÄÄNÄ OLIN KUVAUSMATKOILLA KREIKASSA… koska kuvasimme siellä koko perheen elokuvan ”Lomasankarit”, joka tulee leffateattereihin lokakuussa. Kosin saari oli ihana kuvauspaikka. RAKASTAN NÄYTTELEMISTÄ KOM-TEATTERISSA… sillä se on minun toinen teatterikouluni. KOM on tiivis ja intohimoinen teatteri, jossa saa tehdä kaikkea muutakin kuin vain näytellä. Meillä on aina tavoitteena tehdä laadukasta, ajassa kiinni olevaa teatteria. TV-PROJEKTEISSA HAUSKINTA JA HAASTAVINTA ON… mielenkiintoiset, vaihtuvat työryhmät. Tein Kotikatua kymmenen vuotta kaiken muun ohessa, ja sen loputtua on ollut hauska tehdä muita tv-töitä, kuten Ylen viimekeväinen sarja ”Toisen kanssa”. TÄLLAISET TERVEISET HALUAISIN LÄHETTÄÄ LOVIISALAISILLE: Torilla tavataan!

SIRKUS!

SENTÄÄN

X KESÄ • • •

LAUANTAINA 23.5.2015 KLO 11–17 STRÖMFORSIN RUUKIN KESÄKAUDEN AVAJAISET JA UUSI KOKO PERHEEN SIRKUSFESTARI. www.stromforsinruukki.fi

SADEKUURO KALAVALE JÄÄTELÖKIOSKI

Strömforsin Ruukin kesäteatteri

SATSAA VAUHTIIN JA HUUMORIIN Robin Hoodin alkuperäistarinan uudelleen dramatisoinut Essi Rönnkvist istutti ”Ruukin hood” -näytelmän tapahtumat pieneen Ruotsinpyhtään kuntaan. Tarina mukailee alkuperäistä, mutta tapahtumat sijoittuvat nykyaikaa kuvaavalle ajalle. Ruukkimiljöö on idyllinen ympäristö kesäteatterille, ja jokikohtaukset takaavat värikkäitä juonenkäänteitä. Jos välttämättä haluaa nauttia teatterista uima-asussa, onnistuu sekin paljukatsomossa.

Lavalla Jukka Saarinen, Veli-Pekka Ristaniemi, Sanna Ristaniemi, Marko Lindholm, Essi Rönnkvist, Seppo-Ilmari Siitonen, Aurora Ekman, Inkeri Tikkamäki ja Juhana Rönnkvist. Lisätiedot: www.stromforsinruukki.fi www.facebook.com/ruukinmyllynkesateatteri

”Nya Östis steg fram ur nyhetsdimman”

Husvagnsby blir kolonialträdgård sidyll

LAUANTAI 25.7.2015

Loviisa Contemporary kokoaa yhdelle illalle kattauksen äänitaidetta sekä kokeellisilla instrumenteilla toteutettuja teoksia ja esityksiä. Esiintyvien taiteilijoiden työskentely sisältää musiikkia, joka flirttailee arkielämän esineiden ja äänimaailman kanssa tai toisinpäin. Ohjelmistossa mm. Loviisan vierasateljeessa 2015 työskennelleet Taavi Suisalu ja Halldór Úlfarsson. – Festivaali haluaa tuoda kokeellisten soitinten genren esiin marginaalista ja klubien hämäristä sekä toisaalta hämär-

tää rajaa näyttelyesineiden ja elämän välillä. Suisalun äänityöskentely sekä Úlfarssonin Halldorophonet ovat oleellisena osana ohjelmassa mukana vaihtoehtoisten instrumenttien kokoontuessa soittajineen ja rakentajineen Loviisaan, kertoo kuvataiteilija Ilona Valkonen Loviisa Contemporarystä. Illan koko ohjelma julkistetaan myöhemmin www.loviisacontemporary.fi sivuilla.

En idyll ska byggas upp i Rösund på Sarfsalö. Husvagnsbyn Pernaj an Meriheinä som grundades på 1980-talet ska förvan dlas till en kolonialträdgå rd med 21 små stugor på 30 kvm.

Nya Östis

Området ska bli enhetligt med täppor och plantering ar. Strandområdet med bryggor, ramper och båtplatser förblir gemensamma, liksom också den stora huvudbyggnaden med klubblokal

Robin Aspelin gör mästerskytten Annies stökiga lillebror i årets uppsättning av Lurens.

Den skicklige försäljaren Gylling

Patrik Gylling är säkert en bekant man för många Lovisabor. Denne snälle man är även något av en mästare på att sälja Folkhälsans majblommor, han har nämligen sålt över 15 000 dylika märken. – Det är roligt att sälja eftersom man stöder en god sak och dessutom får man träffa massor av nya människor , berättar han. NYHETER SIDAN

och bastu.

Alla som äger husvagnst omt på området förespråka r den här utvecklingen.

015 Nummer 1

Husvagnsbyn som nu ska bli kolonialträdgård, en idyll i Rösund, dominer as av Toas gamla huvudby Storggnad, som byggdes på 1920-talet. NYHETER SIDAN 4

Färska skott är ett nytt och spännande sortiment för Robbes lilla trädgård i Lappträsk. Restauranger vill ha skott av olika slag för att dekorera matportioner, men ärtskott blir allt populärare även bland butikskunderna. SIDAN

SIDAN

LOKALT

KOKEELLISTEN SOITINTEN FESTIVAALI

Småstadsliv gratulerar KULTUR

melo - night

PERNÅ

TISDAG- 28 APRIL2

Se staden från cykelsadeln

Nu kan både turister visabor hyra knallgula och Locyklar i Hotel Degerby. Det är företagare Marianne Nordström (t.v.) som ligger bakom idén. En cykelsafari finns också i planerna. Turistsekreterare Lilian Granberg (t.h.) hjälper till att pricka in rutten på kartan. NYHETER SIDAN

LOVISABOR FÅR ÄVEN I FRAMTIDEN SIN LOKALTIDNING. Ultralokal kallar chefredaktör Kimmen Wahlroos tidningen, som även innehåller medborgarjournalistik. En del frivilliga professionella jobbar hårt med målsättningen att i framtiden kunna ge ut tidningen en gång i veckan. Vilken talkoanda, vilken kärlek till hembygden. 7 MÅNADER 62 EURO prenumeration@nyaostis.fi, 0400 411 061

K U LT T U U R I P I S A R O I TA Teksti Päivi Ahvonen Kuva Eeva Kangas

Lapinjärveläinen HENRIK LUND on palkittu luontovalokuvaaja. Kirkonkylällä asuvaan perheeseen kuuluvat vaimo Carina sekä lapset Madicken, Rasmus ja August. Lappträskbo Henrik Lund är en prisbelönad naturfotograf. Familjen som bor i kyrkbyn består av frun Carina och barnen Madicken, Rasmus och August.

• Wildlife Photographer of the Year (WPY) kunniamaininta vuosina 2005, 2009 ja 2011 • GDT European Wildlife photographer of the Year, Kunniamaininta vuosina 2005, 2006 ja 2007 • Glanzlichter, kunniamaininta 2005 • Vuoden Luontokuva (VLK) sarjavoittaja vuonna 2011 ja kunniamaininta vuonna 2010

PARHAAT ASIAT vain tapahtuvat

DE BÄSTA SAKERNA

händer av sig själv

En ollut lapsena päivähoidossa, vaan vietin päivät äitini isän huomassa täällä Lapinjärven maaseudulla. ”Mofa” oli metsuri ja innokas metsästäjä. Hän on suuri luonnonystävä, joka liikkui paljon luonnossa – ja minä seurasin mukana. Siitä syntyi oma suhteeni luontoon ja luonnossa liikkumiseen. Myöhemmin harrastin myös suunnistusta. Ensimmäisen filmikamerani sain rippilahjaksi. Kuvaaminen filmille oli kuitenkin kallista ja kuvaaminen satunnaista, mutta kun vuonna 2004 hankin ensimmäisen digitaalisen järjestelmäkamerani, puhkesi luontokuvausharrastukseni kukkaan. Olin nähnyt luonnossa niin valtavasti kauniita asioita, että enää minun piti muuttaa näkemäni kuviksi. Kuvaajana olen itseoppinut. Alussa kuvasin paljon ja kaikkea. Nyt otan paljon vähemmän kuvia, mutta suunnittelen niitä enemmän – silti olen spontaani kuvaaja. Kuva syntyy päässäni, mutta en suunnittele kuvaa siten, että olisin tiettyyn kellonaikaan tietyssä paikassa. Parhaat asiat vain tapahtuvat. Kuten tammikuussa, kun tallensin seitsemän hirven kulkevan pellon halki. Luontokuvaajana olen siirtymässä kohti abstraktimpaa ilmaisua ja yhä harvempia kuvia. Infoähky koskee myös kuvia. Koska luen kuvia siinä missä muut tekstiä, on ärsyketulva iso. Kuvia on joka puolella, niitä on katsottava jatkuvalla syötöllä. Kun lähden kuvaamaan luontoon, ei se ole retkeilyä tai eräilyä – se on kuvanmetsästystä. Kuvillani haluan kertoa ihmisille kuinka käsittämättömän paljon kaunista meillä on. Sellaista, jonka nauttimisesta ei tarvitse maksaa mitään.

Jag gick inte på dagis som barn utan tillbringade mina dagar med mamma och pappa på landet här i Lappträsk. Mofa var skogsarbetare och ivrig jägare. Han hade passion för naturen och rörde sig mycket i naturen medan jag hängde i hälarna på honom. Därifrån har jag fått mitt nära förhållande till naturen och att röra sig i den Dessutom blev jag senare en aktiv orienterare. Min första filmkamera fick jag som konfirmationspresent men att fotografera i film var dyrt så mitt fotograferande var slumpmässigt. När jag skaffade min första digitala systemkamera år 2004 blommade mitt intresse för naturfotografering ut. Jag har sett så väldigt många fina saker i naturen att jag blev tvungen att transformera det jag sett till foton. Som fotograf är jag självlärd. I början fotograferade jag mycket och allt möjligt men nuförtiden tar jag mycket mindre foton men jag planerar dem noggrannare. Ändå kan jag säga att jag är en spontan fotograf. Bilden skapas i mitt huvud men jag planerar den inte så att jag tänker vara på ett visst ställe en viss tid. Bästa sakerna sker naturligt; så som i januari när jag råkade vara på en åker när sju älgar gick tvärs över åkern. Som naturfotograf har jag börjat uttrycka mig mera abstrakt och ta färre foton. Det alltför stora informationsflödet gäller också foton och eftersom jag läser bilder så som andra läser text är stimulansflödet mäktigt. Det finns foton över allt och man måste titta på dem hela tiden. När jag åker ut i naturen för att fotografera är det inte fråga om att vandra i vildmarken – det är fråga om fotojakt. Med mina bilder vill jag berätta för folk hur oerhört mycket skönhet vi har omkring oss helt gratis.

HENRIKIN VIISI VINKKIÄ LUONTOKUVAUKSEEN

HENRIKS FEM NATURFOTOTIPS

1. 2.

1. 2. 3.

3. 4. 5.

Ole spontaani ja vangitse hetki. Valitse haastava ilma ja vangitse kuvia, jotka poikkeavat massasta. Valitse kuvakulmia, jotka katsojan kestää hetken tajuta. Liiku luonnossa ajankohtina, joina valo ja eläinten aktiivisuus ovat parhaimmillaan – auringonnousun ja -laskun aikaan. Muista: “Paras kamera on se, joka sinulla on mukanasi kun jotain tapahtuu” – aina kyse ei ole varusteista.

4. 5.

Var spontan och fånga ögonblicket. Välj utmanande väder för bilder som avviker från mängden. Välj bildvinklar som kräver tittaren en stund att fatta vad som fatta vad det är fråga om - då har du verkligen lyckats med att fånga intresset hos tittaren. Rör dig i naturen vid tidpunkter då ljuset och djuraktiviteten är som bäst - vid gryning och solnedgång. Kom ihåg: “Den bästa kameran är den du bär med dig då något händer” - Allting handlar inte endast om utrustning.

K U LT T U U R I P I S A R O I TA Koonnut Päivi Ahvonen

TANSSIA, ISKELMÄÄ,

ROKKIA, KANTRIA JA JAZZIA

Tanssia Laivasillalla

Perinteiset juhannustanssit järjestetään Laivasillan paviljongilla 19. kesäkuuta. Laulamaankin pääsee, sillä ”Visans Vänner” pitää yleisölle yhteislaulutilaisuuden. Heinäkuun neljäs päivä Laivasillalla järjestetään Ruusujen tanssit, ja Small Ships´ Race -purjehdusfestareillakin on tarjolla musiikkia 17.–18.7.

Kuva Kalevi Ketoluoto

Elokuun lopun hämärtyvässä illassa 29.8. päästään keinahtelemaan Muinaistulien yö -tapahtuman tansseissa. Myös Laivasillan ravintolat tilaavat kesän mittaan esiintyjiä omiin tiloihinsa tai terasseille. www.laivasilta.fi

IMPROVISOINTIA KESKUSCENTRALENISSA 10.9. KLO 19

SESTETTO INTERNAZIONALE on kuuden kokeneen muusikon muodostama ryhmä, joka ilmaisussaan etsii ja löytää. Mielikuvituksellista vapaata ilmaisua, vailla teknisten kysymysten kahleita. Miltä kuulostaa? No PlingPlong music labin tuotannolta. Loviisalaissäveltäjä Markus Fageruddin luotsaamassa kokeellisen musiikin konsertissa kuulijaa kuljetetaan maisemasta toiseen, lyyrisestä dramaattiseen. Avantgarde-jazzin taustan omaavilla muusikoilla vuorovaikutteinen soitanta kehittää kamarimusiikillista improvisaatio-ilmaisua. Loviisa on kova nimi maailmalla tämän genren edustajien keskuudessa.

Kuva Kalevi Ketoluoto

VAPAATA ILMAISUA ILMAN KAHLEITA!

Sestetto Internazionalen jäsenet ovat: Harri Sjöström – sopraano & sopranino saksofonit (Suomi), Alison Blunt – viulu (IsoBritannia), Gianni Mimmo – sopraanosaksofoni (Italia), Ignaz Schick – levysoittimet (turntables) / elektroniset instrumentit (Saksa), Achim Kaufman – piano (Saksa), Veli Kujala – ¼ sävel hanuri (Suomi).

Rootsinpyhtää Bluegrass 5.–7.6.2015

Strömforsin ruukin historialliseen miljööseen sijoittuva Rootsinpyhtää Bluegrass on yksi Loviisan kesän kohokohdista – ainakin Bluegrassin ystäville. Kolmipäiväisillä festareilla riittää kuuntelemista – siitä huolehtii loistavien esiintyjien pitkä lista. Ei muuta kuin piknikille!

Kuva Jukka Hannula

Blue Velvet Band Clayhill Brothers Lauri “Arno”Ankerman & The Ankermen Mappe & Kalle Jämsen Port Arthur Bluegrass Band Rautakoira Straight Rye Band Varjakka String Band Wasxel & Weasels www.rootsinpyhtaa.fi

JANNIKE ÖLVINIIN Jannike Sandström esittää vahvaa ja melodista englanninkielistä musiikkia. Hänen alkuvuodesta julkaisemansa single Hallowed Ground tehtiin yhteistyössä amerikkalaislegendan Linda Thompsonin kanssa, joka on tehnyt kappaleita muun muassa Cèline Dionille ja Whitney Hous-

tonille. Keväällä Jannike julkaisi uuden singlen Into The Sun, ja albumi tulee ulos syksyllä. Jannike esiintyy Ölvinissä duona Niklas Rosströmin kanssa 27.6. – Loviisaan tulen mielelläni, sillä kaupunki on erittäin kaunis, Jannike sanoo. www.olvin.fi

GLINT SOI

ROKKIA JA HYVÄÄ MIELTÄ Hyvän Mielen Rock -tapahtuma järjestetään 31.10. kolmatta kertaa. Lapsille ja lapsiperheille on luvassa musaa ja muuta hauskaa päivätapahtumassa liikuntahallilla. Illalla rokataan tuttuun tapaan Ziltonissa. Päivän ja illan tapahtumien tuotto menee jälleen nuorisotyön hyväksi. Viime vuoden tapahtumassa kerättiin muhkea summa vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseksi. www.zilton.fi

KANTRIA JA REKKOJA LILJENDALISSA Uusi musiikkitapahtuma, Truck´n Lily Music Festival järjestetään Liljendalin Sävträskissä 13. kesäkuuta, jolloin pidetään myös perinteiset Liljendal-päivät. Tapahtumassa yhdistetään kantrimusiikki ja rekka-autot. – Kantri, autot, maalaishenki ja kauniit naiset kuuluvat perinteisesti yhteen, toteaa yksi tapahtuman ideamiehistä, Staffan Malmström. Perinteiset Liljendal-päivät järjestetään Liljendalgårdenin ympäristössä aamupäivällä, jonka jälkeen uusi musiikkifestari polkaistaan käyntiin. Myöhemmin illalla Liljendal-päivät jatkuvat rantatansseilla Macke´s Orkesterin tahdissa. Uuden kantrifestarin pääesiintyjä on Country Express, jonka solistina kuullaan Benny Törnroosia. Steelkitaristina soittaa Christian ”Popp” Gustafsson. Muut esiintyjät ovat kaikki itäuusmaalaisia muusikoita. Tapahtuman juontaa lapinjärveläinen Judith Sibelius. – Luvassa on lisää naiskauneutta, kun kantritanssiryhmä Just For Fun esittää rivitanssia, Malmström lupaa. Raskasta kalustoa on tulossa paikalle runsaasti. Alueelle on vapaa pääsy.

PERNAJAN KESÄSSÄ! 6.6.2015 klo 16.30 Isnäsin Kyläpäivät Höyrykonemuseo Sibeliuksesta Piazzollaan III GLINT-kvartetti Jarmo Inkinen, kontrabasso & sovitukset Rita Bergman, laulu 10.6.2015 klo 18 Pernajan kirkko SIBELIUS Marja Pohjola, piano Elina Mieskolainen, viulu Laura Saari, sello

KARAOKEA JA KESÄTAPAHTUMIA ZILTONISSA Karaokea päästään laulamaan kesälläkin keskiviikkoisin Pinkussa ja perjantaisin salissa. Lauantaisin tanssitaan orkesterin tahdissa. Rokki-ilta järjestetään lauantaina 30.5. salissa. Ziltonin kesäpäivätapahtumaa vietetään lauantaina 11.7. 6.6. Zilton juhlii 50-vuotis päivää 70–80 luvun hengessä. Kravattipakko. Happy hour on voimassa koko päivän. www.zilton.fi

K U LT T U U R I P R O F I I L I Teksti Reija Kokkola Kuvat Kalevi Ketoluoto

Bosse Hellsten muutti Loviisaan kirjailijatalo Villa Biaudet´n viime elokuussa. Hänestä kirjoittaminen on aina hauskaa. Tekeillä on kolme erillistä projektia.

RUNOILIJA-KIRJAILIJA joka ei kärsi ja kärvistele

osse Hellsten sanoo olevansa kirjoittaja, joka inspiroituu ympäristöstään. Näkymä työhuoneelta Loviisanlahdelle on keväisen kaunis. Hänellä on paraikaa meneillään kolme projektia, joita hän työstää limittäin, kutakin aikansa kerrallaan. – Jos täällä ei tekstiä synny, on vika miehessä, Hellsten naurahtaa. Hän viimeistelee parhaillaan runotrilogiansa kolmatta osaa. Hellstenin runoudelle on tyypillistä, että runot ja niiden henkilöt ovat tiettyihin maisemiin tai osoitteisiin sidottu ja paikkoihin, joissa hän on itsekin ollut. Saako Loviisa oman runonsa trilogian viimeiseen osaan? – En tiedä vielä. Mahdollisesti, Hellsten vastaa. Hän sanoo olevansa umpiromantikko, joka kirjoittaa runonsa vanhalla kirjoituskoneella iltaisin ja öisin. Hänen teoksensa ovat runokirjoiksi mittavia, ”eivät mitään vihkosia”, kuten Hellsten itse sanoo. Yksi hänen 46

isoista projekteistaan on romaani kotikaupungista Kokkolasta. Isoa opusta hän ei sentään naputtele kirjoituskoneella. – Tarkoitus on saada romaani valmiiksi täällä Loviisassa. En ole aiemmin julkaissut mitään Kokkolasta, mutta olen suunnitellut pitkään tätä teosta. Kirjoitan aina äidinkielelläni ruotsiksi. Suomeksi en pysty kirjoittamaan. Musta komedia

Runojen ja romaanin lisäksi Hellsten kirjoittaa myös näytelmää Virus-teatterille tilaustyönä. Hän toteaa, että parhaimmillaan runojen, romaanin ja näytelmän kirjoittaminen antavat vauhtia toisilleen. Yli satasivuinen käsikirjoitus on pian valmis. Sen eteneminen teatterirattaissa eteenpäin on muiden kuin Hellstenin käsissä, mutta näytelmän on tarkoitus saada ensi-iltansa syyskuussa. Sen päähenkilöinä on kaksi miestä, jotka keskustelevat elämästään talossa Pohjanmaalla. Luvassa on musta komedia.

– Käsikirjoituksen kirjoittaminen on ollut yllättävän hauskaa. Itse asiassa kirjoittaminen on aina hauskaa. En kärsi ja kärvistele. Näytelmässä käsitellään miehisyyttä, ja sen eräänlaista konkurssia. Päähenkilöinä ovat miestoimittaja sekä säähavaintoasemalla pohjoisnavalla työskennellyt mies. Puhutaan esimerkiksi siitä, miten työn luonne on muuttunut. Tietenkin paikalla on myös nainen, toimittajan puoliso, Hellsten kuvailee. Tässäkin hän liippaa omaa elämäänsä. Hellsten toimi aikoinaan seitsemän vuotta toimittajana. Kyllästyttyään alan kapeutumiseen hän ryhtyi hanttihommiin. Työ baarimikkona pienessä kuppilassa Tampereella oli kivaa. – Luin kirjoja ja availin kaljapulloja. Olen työskennellyt myös talkkarina, postinkantajana ja kuljettajana. Nekin ovat päätyneet runoihini.

Hellsten työskentelee vanhassa aitassa. Kuvassa myös Banjo-koira.

BOSSE HELLSTEN Lähtöisin Kokkolasta. Perhe: kuvataiteilijapuoliso Pia Sirén, kaksi poikaa, 3 ja 5 vuotta. Äidinkieli ruotsi, kirjoittaa ruotsiksi. Teoksia on käännetty englanniksi, kroatiaksi ja tsekiksi. Suomennokset suunnitteilla.

KU KA ?

Kuva Ossi Wallius

PENTTI KEMPPAINEN Viestinnän dosentti, valtiotieteiden tohtori, s. 1945 Pentti Kemppainen on tietokirjailija ja radiotutkija, jonka työhistoria alkoi 1960-luvun puolivälissä Yleisradiossa, jossa hän teki Nuorten radion ensimmäistä pop-musiikkiohjelmaa. Sodanjälkeisten suurten ikäluokkien lukijat muistavat hänet myös Suomen ensimmäisenä radio-dj:nä, joka esiintyi Yleisradiossa nimellä Poppamies 1970-luvun alussa. 1980-luvulla Kemppainen toimi Sävelradion toimituspäällikkönä ja sittemmin nuorten suureen suosioon nousseen Radiomafia-kanavan ohjelmapäällikkönä vuosina 1990–94. Sen jälkeen Kemppainen on työskennellyt tutkijana, ohjelmatoiminnan asiantuntijana, Love Radion ohjelmapäällikkönä ja vapaana kirjailijana. Hänen tuotantoaan ovat muun muassa Aina soi Sävelradio (2011) ja Radio kuuluu kaikille – Kaupallisen radion historia Suomessa (2015).

Teksti Seppo Iisalo Kuvat Virpi Lehtinen

TINKIMÄTÖN POPPAMIES PENTTI KEMPPAISEN TIE NUORISOA VILLINNEESTÄ POPPAMIEHESTÄ ARVOSTETUKSI RADIOTUTKIJAKSI ON TARINA SINÄLLÄÄN.

entti Kemppaisen saattaa bongata Loviisan historiallisen alakaupungin raitilta reippailemasta, usein yhdessä puolisonsa Camilla Berggrenin kanssa. Pakettijahti Österstjernanin porukka tuntee hänet oikeana kansimiehenä, ja viime vuonna hän esiintyi Almintalossa Talk show -isäntänä näyttelyavajaisissa, joissa Mirella Pendolin-Katz ja Kalle Katz tulkitsivat kuvataiteilijoiden mielimusiikkia. Kemppaisen vakaan ja rauhallisen olemuksen kohdatessaan ei ihan ensimmäiseksi tule mieleen, että samainen mies kiihotti Suomen nuorisoa nimellä Poppamies 1960-70-lukujen vaihteessa radiohistorian ensimmäisenä dj:na. Vähän nuoremmat aikuiset muistavat hänet suureen suosioon 1990-luvun alussa nousseen Radiomafia-kanavan ohjelmapäällikkönä. Vaatimaton ikinuori – Kemppainen täyttää loppuvuodesta 70 v. – ei ole itsestään suurta meteliä pitänyt eikä hän juuri ole paistatellut median parrasvaloissa. Vaikka aihetta olisi. Radiotoimittajasta radiotutkijaksi

Kemppaisen tohtorinväitöskirja Radion murros (2001) tarkasteli pohjoismaisten julkisradioiden kanavauudistusta 1990-luvun alussa. Hänen ensimmäinen radiohistoriaa käsitellyt tietokirjansa, vuonna 2011 ilmestynyt Aina soi Sävelradio, kertoo radiomusiikin muuttumisesta musiikkiradioksi. Tuorein opus, yli 400-sivuinen Radio kuuluu kaikille – Kaupallisen radion historia Suomessa, tuli myyntiin vastikään helmikuussa. Se on samalla sekä populaari tietokirja että yliopistollinen oppikirja akateemiseen genreen kuuluvine, huolellisesti koottuine viitteineen.

Radio kuuluu kaikille on saanut ylistäviä arvioita kriitikoilta, ja sitä on jo ehdotettu vuoden 2015 tietokirjaksi. Radiomies henkeen ja vereen

Millainen siis on mies kaiken tämän takana? Miksi radio on hänelle niin rakas? Mikä on hänen suhteensa televisioon ja puhe- ja musiikkiradioon? Päätimme kysyä mieheltä suoraan. Kuinka usein ja missä tilanteissa kuuntelet radiota? – Joka päivä, ja yllättävän usein öisin. Kun herään yöllä kesken unien, ja tässä iässä sitä herää aika usein, tulee kiusaus panna puheradio päälle ja tsekata, tuleeko sieltä jotakin jännää. Ja usein oikeasti tulee! Hiljattain Kemppainen kuunteli Ylen arkistojen aarteista Pekka Tiilikaisen ja Paavo Noposen legendaarisia selostuksia Grenoblen talviolympialaisista vuodelta 1968. Paljon parjatun Reporadion kulttuuri- ja keskusteluohjelmat vuosikymmenen puolivälistä kiehtovat häntä edelleen. – Ennen kaikkea minua viehättää kuulla taitavaa suomen kielen käyttöä ajalta, jolloin televisiota ei vielä ollut. Toivon että vielä tulisi aika, jolloin hyvää suomen kieltä osattaisiin jälleen arvostaa. Uutiset Kemppainen kuuntelee Radio Suomesta tasatunnein ja Poppikoulua joskus sunnuntaisin. – Seuraan sitä huvikseni, vaikka itse en ole koskaan ollut nippelitiedon haltija. Arkistonauhoja ja Aamulypsyä

Musiikin kuuntelu radiosta jää Kemppaiselta vähälle. – Se on jotenkin mun duunijuttu, joka ei oikein kuulu vapaa-aikaan. Vaikka onhan

minulla vielä kotona muutama metri vinyyliäänilevyjä… Mitkä ovat mieliohjelmasi? – Radio Puheen yöllä kuultavat vanhat arkistonauhat, tietysti. Ja kun kirjoitin kaupallisen radion historiaa, juutuin usein kuuntelemaan Suomipopin Aamulypsyä – iloista hölinää, jota jaksoi pitempäänkin kuunnella. Radio peittoaa television

Mikä ääniradiossa viehättää enemmän kuin televisiossa? – Kaikki! Olen aina ollut jyrkän linjan radiomies. Miksikö? Koska radio on paljon voimakkaampi ja värikkäämpi väline. Se tulee niin paljon lähemmäksi ihmistä ja antaa itselleen tilaa. Radio pakottaa käyttämään paljon enemmän mielikuvitusta kuin televisio. Sen ilmaisutapa on laajempi, sillä kaikki tapahtuu omien korvien välissä. Jos hakee radiolle jotain vertailukohtaa, se voisi olla kaunokirjallisuus tai elokuvakokemus elokuvateatterissa, jossa on iso kangas ja pimeys ympärillä. Mutta radio tekee sen vielä arkisemmin ja helpommin. Miten Internet haastaa ääniradion? – Internet ei haasta radiota, vaan se on päinvastoin palvelujen mahdollistaja. Radiot.fi -sivuston kautta kaikki suomalaiset radiokanavat ovat jokaisen kuunneltavissa – sekä Ylen että kaupalliset kanavat, paikalliset kanavat ja maakuntaradio. Mun mielestä se on tosi hieno juttu. Entä Spotify? – Ruotsalainen musiikkipalvelu Spotify on vain yksi tapa kuunnella musiikkia suoratoistona Internetistä. Koko Internet-avaruus kymmenine miljoonine biiseineen ja applikaatioineen on ulottuvillamme. Mutta kuinka pitkälle tällainen musiikkivyörytys kantaa, sitä on vaikea ennakoida. Jossa49

Osoite / Adress

kin vaiheessa tulevat rajat vastaan ja silloin palataan takaisin puheradioon… Puheradiotakin on monenlaista. Eikö sinua häiritse esimerkiksi kaupallisten radiokanavien pinnallisuus ja tyhjänpäiväinen hölinä tunnista toiseen? – Ärsyttää useinkin, mutta ymmärrän mistä se ainakin osittain johtuu – julkkispöperön lisäksi. Säästösyistä juontajien vastuulla on paljon minuutteja, eikä talenttia löydy joka puolelta. Kun tällaista ohjelmaa vetää neljä tuntia yhtä soittoa päivästä toiseen, eväät yksinkertaisesti loppuvat. Aamulypsyn porukka on ehkä se, joka parhaiten on pystynyt selviytymään haasteesta ja kehittämään suunsoittoa. Paikallinen radio on upea

Harmittaako, kun yksi Ylen suosituimmista maakuntaradioista Radio Itä-Uusimaa lopetettiin viime vuoden lopulla? – Itse en kuulunut Radio Itä-Uusimaan aktiiviseen kuulijakuntaan, mutta minusta sitä olisi pitänyt jatkaa. Ymmärrän toisaalta, että päätös liittyi Ylen tulonmuodostuksen ongelmiin. Ruotsinkielisellä puolella viikate ei ole leikannut yhtä tylysti. Millaisena näet Radio Vega Östnylandin merkityksen? – Onhan se meillä kotona auki ja kuuntelen sitä vakituisesti. Pidän Radio Vegan musiikkiotteesta, koska se on yhtaikaa sivistynyt ja viihteellinen. Suomenkielinen puoli on enemmän jakautunut kanavakohtaisesti. Oletko tutustunut loviisalaiseen nettiradiokanavaan Radio Queen Loviisa kuuluvuusalueella 106,7 Mhz? – Sattumoisin Loviisan ravintolapäivän yhteydessä kävin myös Radio Queenin kotitalossa. Suhtaudun siihen tietysti myönteisesti, jospa siitä kasvaisi vielä jotain enemmänkin. Paikallinen radio on upea, samoin kuin paikallinen sanomalehti – ja varsinkin näinä aikoina, jolloin radiot fuusioituvat, formaattiradio lyö itsensä läpi ja ylikansallinen ja ulkomainen omistus vaikuttavat entistä enemmän taustalla. Paikallisradioista puheen ollen, mitä sinulle sanoo Radio Saltbodan? – Ai onko se se, joka soi kesäiltoina kovaa Laivasillalla ja kuuluu Puutarhakadulle asti, eikä edes tarvitse ikkunaa avata. Hyvää musaa!

”Mukavaa historiankirjoittamista” Kun Pentti Kemppaista pyydettiin kolme vuotta sitten kirjoittamaan kaupallisen radion historia, hän otti tehtävän erittäin mielellään vastaan. – Näin saatoin täyttää sen palan Suomen radion historiasta, joka vielä puuttui, hän kiittää.

joitustyötä yhtä lailla Loviisassa. Miten luontevasti tämä sujuu? – Nykyisin tällaisessa työssä paikalla ei ole niin väliä, teksti on läppärillä. Kone vain reppuun ja lähdemateriaalia riittävästi.

Olet toiminut viime vuodet tutkijana ja täysipäiväisenä tietokirjailijana.Voitko lyhyesti kuvailla, miten tietokirjailijan työ eroaa radiotoimittajan työstä? – Tietokirjailijan työ on paljon yksinäisempää ja pitkäjänteisempää puuhaa kuin radio-ohjelmien teko. Tosin Radio kuuluu kaikille -kirjaa varten tein myös kymmeniä alan pioneerien haastatteluja videolle.Tämä oli sikäli mukavaa historiankirjoittamista, että alan tekijät ovat vielä hengissä ja ymmärryksessä. Mutta enimmäkseen se oli pölyisten arkistolaatikoiden penkomista ja asiakirjamateriaalin etsimistä. Kirjoittamiseen meni päätoimista työtä kaksi vuotta.

Eikä mitään kommelluksia ole sattunut? – Yleensä työ on seilannut aivan luontevasti Töölön ja Loviisan väliä. Kerran tosin unohdin repun Vanhankylän ABC:lle. Meneillään oli arkaluontoinen vaihe Radio Novan synnystä, johon liittyi suuren luokan poliittista kähmintää. Onneksi reppu odotti koskemattomana siellä, mihin olin se unohtanut, ikkunapöydän jalan vieressä.

Miten onnistuit välttämään akateemisen kuivakkuuden sisällöstä tinkimättä? – Pyrin kirjoittamaan niin, että lukijan kiinnostus säilyy. Kiinnitin huomiota otsikointiin ja erityisesti kuvitukseen. Aihe sinällään oli minulle tuttu. Olin työssäni Yleisradiossa seurannut hyvin tarkasti kaupallisen radion syntyä ja kehitystä. Kerroit, että arkistosi ovat toisessa kodissasi Helsingin Töölössä, mutta teet kir-

Onko sinulla jo suunnitteilla tai työn alla uusi opus, vai miten urasi jatkuu? – Kevät ja alkukesä menevät siihen, että muutamme Helsingin-asuntoa. Valtaosa kesästä kuluu Loviisassa. Kesän mittaan selvinnee, mihin tartun seuraavaksi. Ainakin pariin kirjaan radion historiasta on arkistot olemassa. Olin esimerkiksi perustamassa Radiomafiaa, ja ne vauhdikkaat ensimmäiset vuodet on jonkun muisteltava. Tutkijana minua kiinnostaa myös kovasti radion tulevaisuus. Niin, ja pöytälaatikossa on vasta yksi romaani...

Karamaloo

LOVIISALAINEN PAKETTIJAHTI

Österstjernan

Iloinen kesäkauppa Pala Afrikkaa Loviisan Laivasillalla avoinna joka päivä klo 10-18 Puh 044 3727 447 www.karamaloo.fi

PURJEHDUKSET 2015 16.5. Linturetki Orrengrundin selälle 10.6. Lady-purjehdus Svartholmaan 13.-14.6. Nuorisopurjehdus Kaunissaareen 24.6. Sibelius-purjehdus Svartholmaan 27.6. Yleisöpurjehdus Svartholmaan 4.7. Ruusuristeily perheille Svartholmaan

APUA ARKEEN, HOITOA JA HOIVAA kotiin ja mökille itselle ja omaiselle Toimimme koko Itä-Uudenmaan alueella

p. 020 7931 460

8.7. Senioripurjehdus Kaunissaareen 11.7. Yleisöpurjehdus Kabbölen kesätorille 18.7. Yleisöpurjehdus Svartholmaan 21.7. Yleisöpurjehdus Porvooseen 25.-27.7. Nuorisopurjehdus Helsinki-Turku 29.-31.7. Nuorisopurjehdus Turku-Helsinki 8.8. Yleisöpurjehdus Pellingin kesätorille 29.8. Perhepurjehdus Svartholmaan www.osterstjernan.fi • info@osterstjernan.fi puh 040 5919631, 0400 120929

www.hyvinvointiakotiin.fi

IKKUNAENTISÖIJÄ JAAKKO KILPIÄINEN

www.advolaw.fi www.advoforum.fi +358-19-501128 +358-400-493230

ESPANJASSA - I SPANIEN Fenno Ley Abogados www.fennoley.com

AP MAALAUS Maalaukset Laatoitukset ym. Rakennusalan työt Pitkäniemenkaari 5, Valko 040 5577457

BÖKARSINTIE 16, PORVOO jaska@kinostamo.fi 050 543 8497 | www.kinostamo.fi

SUMMER

YOGA 2015

ntaan netissä Tutustu kesän tuntitarjo iisa.fi lov ga yo w. osoitteessa ww

Koonneet Päivi Ahvonen, Reija Kokkola

KIRJOJA • BÖCKER TARINOITA LAPSUUDESTA JA LOVIISASTA KIRJAT

Lasse Kastarinen

Benita Backas-Andersson

Katja Tikka

Eddie Bruce

SAASTAMOINEN JA MAAPALLONPYSÄHDYS

NÄR RÄDSLAN VILAR

SEPPÄ, LUKKARI, HATTUMAAKARI, AJURI

KAUPANKÄYNTIÄ ENTISAIKOJEN LOVIISASSA

Loviisalaisen opettajan ja papin Lasse Kastarisen esikoisromaani Saastamoinen ja maapallonpysähdys ilmestyi helmikuussa (Books on Demand 2015). Esikoiskirja syntyi, kun Kastarinen oli pitkällä sairauslomalla varvasleikkauksen jälkeen. Kirjaa kuvaillaan äärettömiin mittasuhteisiin paisuvaksi seikkailuromaaniksi, jossa yhdistetään reippaalla kädellä Monty Python -komiikkaa ja toimintaelokuvaa. Saastamoinen ja maapallonpysähdys alkaa talvesta 2018, jolloin suomalaisessa ydinvoimalassa räjähtää ja maanjäristys ravistaa Helsinkiä. Maapallon pyöriminen pysähtyy ja saa liikkeelle Fartum Energyn turvallisuusanalyytikko Harri Saastamoisen. Suomesta tulee rantaparatiisi pysyvässä auringonpaisteessa, valtiomuoto muuttuu ja suurvaltojen sota-alukset saapuvat Suomenlahdelle. Saastamoinen on sosiaalisesti rajoittunut älykkö, joka saa sanotuksi seikkailun puoliväliin mennessä vajaat toistakymmentä sanaa. Riskejä minimoivalle puusilmälle tulevat vaivoiksi niin gangsterit, sotilaat, irronneet ruumiinosat kuin poliitikotkin Telluksen ongelmista puhumattakaan.

Benita Backas-Anderson berättar berörande om lilla Milia, som växte upp i en liten östnyländsk by på 60-talet. Hon skriver ur barnets perspektiv om en tillvaro där Milia försöker förstå de vuxna och komma dem till mötes. Benita vill med sin berättelse bekräfta att en enda trygg vuxen kan vara nog för att ge livslust och hopp åt barn som behöver det. Hon har skrivit den med en önskan om att den skall vara någon till hjälp. Att berättelsen skall få vuxna att öppna ögonen och verkligen se barn som bär för tunga bördor.

Fragment ur en barndom

Boken finns till salu på KIPA bokhandeln i Gallerian.

Kertomuksia Loviisan alakaupungin taloista, tonteista ja niiden asukkaista Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry:n julkaisema kirja kertoo Loviisan historiallisesta alakaupungista aikakautena, joka alkaa kaupungin perustamisesta 1745 ja jatkuu 1900-luvun alkupuolelle. Historiantutkija Katja Tikka kertoo tarinan kortteleista, kaduista, tonteista ja taloista, joista monet sijaitsevat yhä vanhoilla kohdillaan sekä ihmisistä, jotka ovat asuneet näillä paikoilla. Alueellisesti kirja käsittelee Suolatorin pohjoispuolta Mariankadun ja Kuningattarenkadun molemmin puolin. Avainasemassa kirjassa ovat asukkaat – niin nykyiset kuin menneet. Siksi kirjassa tutkaillaan tontti kerrallaan ihmisten elämää. Kirja on toinen Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeen julkaisema teos, jossa kuvataan Loviisan vanhaa rakennettua ympäristöä. Ensimmäinen oli Mikko Teerenhovin teos ’Loviisa, pienen kaupungin suuri menneisyys – esplanadin rakennustaiteellinen kehitys’ (2010).

Hyvä Eddie! Loviisan kultuuriperinnön vaalija ja taltioija Eddie Brucen kirja “Kaupankäyntiä entisajan Loviisassa” on aina yhtä ajankohtainen. Tähän kuvateokseen Eddie on kerännyt noin 2000 kuvaa ja tietoa 370 liikkeestä 1900–1970. Liikkeet ovat jo lopettaneet toimintansa, mutta niiden muisto ja tarinat elävät tässä 224-sivuisessa kirjassa. Kotiseututietouttamme kasvattava Eddie ansaitsee jälleen suurkiitoksen tästä panostuksesta lähihistoriaamme. Kiitoksen osoittaa parhaiten ostamalla kirjan. Sitä on myynnissä seuraavissa paikoissa: Loviisan Suurkirppis, Loviisan museo, Krinti, Loviisan Merenkulkumuseo ja postitse eddie. bruce@kolumbus.fi Eddies bok handel I det forna Lovisa finns till salu i Lovisa museum, Loviisan Suurkirppis, Krinti, Lovisa Sjöfartsmuseum och per post eddie.bruce@kolumbus.fi

Kirjaa myydään Loviisan kirjakaupassa.

Tiedustelut ja tilaukset: lasse.kastarinen@gmail.com

Kuva Virpi Lehtinen

Orhan Kipcak

Kertomus eräältä rantaviivalta

oviisassa voi halutessaan viettää perinteisen loman. Kaikki edellytykset löytyvät Loviisanlahdelta – mökit, saunat, metsä, sienet ja meri – kaikki löytyy. Kyseessä on hyvin tunnettu ja nuhteeton suomalaispragmaattinen rantaviiva, johon liittyy vahvasti ei minkään tekeminen. Mutta me vierailimme toisenlaisen rantaviivan äärellä. Se ei silti ollut suomalaisen lomakohteen vastakohta, vaan pikemmin sen yllättävä jatke. Joka meidän laillamme lomailee tällä “toisella rantaviivalla”, on voinut huomata – ei yhtäkkiä vaan pikkuhiljaa – että täällä luonnistuu se, mikä muualla on tyytymättömyyden lähde: täällä onnistuu työskentely lomallakin. Lomakäsite liitetään “ei minkään tekemiseen”, siihen että työ ja loma eivät ole yhdistettävissä. Mutta Loviisassa, vastarannalla, ympyrän neliöiminenkin onnistuu. En halua leveillä sillä työmäärällä, jonka minä ja vaimoni kahden viikon loman aikana teimme – aina parhaalla tuulella, syvärentoutuneella olemuksella ja alati lisääntyvällä rusketuksella. Mutta: täällä työn tekeminen ja samaan aikaan rentoutuminen on mahdollista. Miksi? Siksi että Loviisassa turismi on vain jokapäiväisen elämän sivuääni. Se ei ole keskiössä. Lomavieraaseen ei kiinnitetä sen kummempaa huomiota. Se joka lomailee Loviisassa ei ole turisti, vaan

häntä kohdellaan ikään kuin naapurina tai kaukaisena sukulaisena, jolle kahvilanpitäjä työntää kahvilan avaimen käteen pyynnöllä heittää se sitten postilaatikkoon, kun on syönyt kakun, poistunut kahvilasta ja lukinnut sen. Kahvilanpitäjänhän täytyy nyt itse mennä kotiin, koska mies haluaa tänään tehdä retken. Tällä meidän rantaviivallamme on salaperäinen pieni tehdas, jossa kuulemani mukaan valmistetaan kenkälaatikoita. Tehdas on vihreä pitkulainen kenkälaatikolta näyttävä suorakulmio. Tehdas ei edes yritä piiloutua tai olla huomaamaton, vain pieni metsänkaistale kätkee sen syleilyynsä. Tehdas istuu maisemaan yhtä suurella itsestäänselvyydellä kuin tuulimylly hollantilaiselle tulppaanipellolle. Tehdasalueen läpi voi pyöräillä ongelmitta päästäkseen nopeammin kaupunkiin. Joskus näkee työntekijöitä tupakalla sisäänkäynnin edessä. Avatusta ovesta kuuluu silloin hiljaisia ääniä kuin lempeässä elektronisen musiikin konsertissa. Myös se, että rautatie kulkee pienen talomme pihan vierestä, tekee siitä ehkä hieman epätyypillisen lomakohteen. Joka päivä kello 10 syödessämme aamiaista lomakotimme terassilla istuen ilmestyy veturi etupihallemme ja pysähtyy terassia vastapäätä. Muutaman minuutin paikallaan olon jälkeen veturi vetäytyy metsään kuin säikähtänyt peura tullakseen takaisin seuraavana päivänä samaan aikaan.

Kertaakaan veturinkuljettaja ei katso meidän suuntaamme. Hän kääntää meille aina selkänsä ja katsoo merelle, mikä luo tilanteelle salaperäisyyden leiman. Eräänä päivänä seuraan rautatietä tiheän metsikön läpi ja yhtäkkiä edessäni on pieni rahtisatama: ei juurikaan ihmisiä, varastohalleja, konttipinoja, nostureita sekä laituri johon iso laiva nojaa kuin ujo elefantti. Sen sisältä kuuluu aika ajoin rahdin ahtaamisen syviä valitusääniä, jotka kantavat veden yli. Muuten on hiljaista. Välillä melon kajakilla sataman lähivesillä ja tarkkailen, miten alus alati kasvavan rahdin painosta vajoaa syvemmälle mereen kunnes alus jonakin päivänä nostaa ankkurin ja suuntaa merelle navigoiden varovasti pienten saarien välitse häviten sitten horisonttiin. Pieni tehdas, rautatiekiskot ja salainen satama ovat rantaviivamme Genius Locin tärkeitä rakennuspalikoita. Ne kertovat toimeliaasta maailmasta, teollisen ja sivistyneen ahkeruuden osasista luonnollisen alkukasvun sfäärissä. Tämän kautta vierailijalle avautuu mahdollisuus sekä myöntää itselleen että hyödyntää tätä luonnon ja produktiivisen älykkyyden yhteyttä. Voisi todeta myös täysin epämetafyysisesti: se, että maiseman kauneus ja Loviisan asukkaiden kiistämätön ystävällisyys täydentyvät asiallisuudella, jokapäiväisyydellä ja elämänkokemuksella, auttaa näkemään ja kokemaan itsensä loman keskellä osana toimeliasta maailmaa, ja itsekin alkaa käyttäytyä sen mukaisesti – ja vieläpä mielellään. Miten tälle Loviisan “toiselle” rantaviivalle pääsee? Seuraa rautatiekiskoja länteen kunnes muutaman kilometrin päästä, meren äärellä, ilmestyy vihreä pahvitehdas *. Täältä alkaa se toinen rantaviiva – meidän rantaviivamme.

Suunnitteletko talosi ulkomaalausta? Maalitohtori© auttaa sinua kaikissa ulkomaalaukseen liittyvissä kysymyksissä.

* Orhan Kipcak tarkoittaa Corenson kartonkihylsytehdasta.

Sävylä Ulkomaalien Värisuunnittelu

Sävylä Ulkomaalien Värisuunnittelu on on Värisilmän uudenlainen palvelu: Värisilmän uudenlainen palvelu: saat saat vaativaan ulkomaalausurakkaasi vaativaan ulkomaalausurakkaasi erilaisia erilaisia valinnan helpottajia, värivalinnan helpottajia, värisuunnitelman sekä suunnitelman sekä ideointiapua ja ideointiapua ja teknistä tukea projektisi teknistä tukea projektisi alusta loppuun saakka. alusta loppuun saakka.

K S Porvoonkatu 1, 07900 Loviisa projektin kotisohvalta Puhelin 019 531 487 Sävylä-suunnittelijasi Palvelemme ma–pe 8–18, la 9–14 myös Värisilmä-myym

Värisilmä Loviisa us !

Suomennos on Päivi Ahvosen.

savyla.fi

on itävaltalainen media-alan tutkija ja opettaja, suuri Suomen ystävä joka on perustanut Surf nimisen rautalankabändin. Hän on aiemmin vieraillut luennoitsijana muun muassa Jyväskylän yliopistolla, Oriveden Opistolla ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Viime kesänä hän tutustui vaimonsa Barbaran kanssa Loviisaan ja loviisalaisiin kahden viikon loman aikana. Näistä kokemuksista Orhan Kipcak kirjoitti Pikkukaupungin lukijoille kertomuksen eräältä rantaviivalta ja tunnusti rakkaussuhteensa Suomeen vain syvenneen.

ORHAN KIPCAK

S o s Klikkaa sisään trendeihin ja vinkkeihin. Klikkaa sisään e Sävylässä voit aloittaa ulkomaalaustrendeihin ja käsin: lataa oma talokuvasi ja odota projektin kotisohvalta s Sävylä-suunnittelijasi vinkkeihin. yhteydenottoa! Voit aloittaa palvelun t myös Värisilmä-myymälässä. l

TARJOU

929

valk. 7,94

KOSKEN KUOHUISSA mieli rentoutuu YMPÄRÖIVÄN LUONNON KAUNEUS JA RAUHA. VEDEN RAUHOITTAVA KOHINA JA LIPLATUS. JOEN VIRTAUKSEN TUNNE JA TÖYRÄÄN KASVUSTON RUNSAUS. LOVIISALAINEN JUHO HEIKKINEN VIETTÄÄ MIELELLÄÄN TUNTIKAUSIA KESKELLÄ KOSKENKYLÄNJOKEA PERHOVAPOINEEN. Teksti Reija Kokkola Kuvat Eeva Kangas

–M

inulle saalis on oikeastaan toissijainen asia. Joskus, kun keskityn hallitsemaan siimaa, melkein unohdan olevani kalastamassa. Ja kun kala nappaa, suorastaan hämmästyn. Tietenkin saalis on aina plussaa, Heikkinen hymyilee. Hän on harrastanut perhokalastusta aktiivisesti parikymmentä vuotta, joten saalistakin on tullut. Kipinän hän sai osallistuttuaan isoveljensä työnantajan kalakerhon retkiin. Jo ensimmäisellä kerralla nappasi kunnolla, ja Heikkinen jäi koukkuun. – Sain eräältä konkarikalastajalta käyttööni kalliin ja hienon vavan. Nappasin sillä reissulla nelikiloisen kirjolohen. Heti seuraavalla viikolla painelin ostamaan omat perhokalastusvehkeet, hän muistelee. Heikkisellä on yllään kahluuhousut ja -kengät, joiden pohja on huopaa. Niiden avulla on helpompi pysyä pystyssä liukkailla kivillä. Joskus apuna on myös kahluusauva, jonka avulla voi tunnustella pohjaa ja vedenalaisia kiviä. Hän osoittaa koskea reunustavia kiviröykkiöitä. – Samanlaista on täällä veden keskellä. Perhokalastus kehittää tasapainoa ja jalkojen lihaksia, Heikkinen kertoo.

Keskellä virtausta kalastajan täytyy hallita tasapainonsa ja vaativa siimankäsittely.

Reilu tapa kalastaa

Keskellä virtausta kalastajan täytyy hallita tasapainonsa ja vaativa siimankäsittely. Heikkinen sanoo, että perhokalastus on reilu tapa kalastaa ainakin kalan näkövinkkelistä. – Väsyttäminen on vaikeampaa kuin tavallisella heittouistimella kalastettaessa, sillä kelalla ei voi jarruttaa. Kalalla on paremmat mahdollisuudet päästä satimesta. Näin usein käykin. Sitten vähän kalajuttuja. Suurin vonkale on ollut putkiperholla saatu 12,60 kiloinen lohi. Sen väsyttäminen oli hikinen homma. Myös komeita haukia Heikkinen on saanut. Kotona seinällä komeilee yli 12-kiloinen hauenjötkäle. Ja tietenkin se kaikkein suurin kala pääsi karkuun. Se, joka kiskaisi Heikkisen jokeen. – Minun oli pakko syöksyä jokeen yrittäessäni väsyttää kalan. Uin sen perässä pitkän matkan, mutta se pääsi irti. Vain mielikuvitus rajana Heikkinen kertoo, että perhokalastusta ver-

rataan usein golfiin. Täydellisyyttä on turha tavoitella. Siiman käsittely vaatii taitoa ja kokemusta siinä missä pallon puttaus reikään. Pieni perhohan ei paina juuri mitään, ja siksi siima on tavallista painavampi, jotta se lentäisi oikealla tavalla. – Keskittyminen heittoihin kauniissa ympäristössä rentouttaa mielen. Ei tule arkiaskareet mieleen, kun seisoo veden ympäröimänä. Mutta kyllä välillä ärräpäätkin lentelevät, kun siima sotkeutuu. Heikkinen tekee itse perhonsa. Vuosien varrella niitä on kertynyt kunnioitettava määrä. Oppia hän sai aikoinaan sedältään, joka oli hyvä perhontekijä. Heikkisen perhot jäljittelevät hyönteisiä melkeinpä puistattavan hyvin. Perhonsidonnassa käytetään monenlaisia materiaaleja. Heikkinen kertoo, että Nalle Puh on Suomen kansallisperho. Siihen on siis varmaankin käytet-

ty karhun karvaa. – Myös ontto peuran karva liikkuu vedessä hyvin. Käytän myös muun muassa kettua, kania ja hyljettä. Väriä saadaan lasihelmistä ja langoista. Perhon sitomisessa vain mielikuvitus on rajana. Lisäksi perhojen tekeminen on kivaa näpertelyä. Siihenkin tulee rutiini. Joskus voi mennä viisi minuuttia, joskus puoli tuntia yhden perhon tekemiseen. Hänen mielestään perhokalastus mielletään turhaan miesten lajiksi. – Kyllä tämä sopii kaikille sukupuoleen katsomatta. Heikkinen tykkää kalastaa sadesäälläkin. Silloin voi vetäytyä suojaiseen paikkaan paistamaan makkaraa tai syömään eväitä. Joskus hän uppoutuu ajatuksiinsa veden äärellä kivellä istuen. – Välillä on mukavaa vain katsella luontoa ja tarkkailla lintuja kalastamisen lomassa.

MISSÄ OVAT LOVIISAN PARHAAT PERHOKALASTUSPAIKAT, JOS HALUAA ALOITTAA HARRASTUKSEN? ONKO PERHOKALASTUS KALLISTA? Koskenkylänjoki sekä Kymijoen kosket ovat hyviä paikkoja. Etenkin Ahvenkoski on suosittu kalastuspaikka. Perhokalastuksessa käytettävät välineet olivat aikoinaan kalliita kautta linjan, mutta lajin yleistyttyä hinnat ovat laskeneet.Toki edelleen hintahaitari on suuri, joten kannattaa olla tarkkana välineitä hankkiessa.

LOVIISAN KESÄSÄÄ

SOMMARVÄDRET I LOVISA Heinäkuu on vuoden lämpimin kuukausi Loviisassa, keskilämpötila 15 viime vuoden aikana 18,4 °C. Elokuun keskilämpötila (16,3 °C) on hieman korkeampi kuin kesäkuussa (14,5 °C). Juli är den varmaste månaden i Lovisa med en medeltemperatur på 18,4 °C under de senaste 15 åren. I augusti är medeltemperaturen (16,3 °C) en aning högre än i juni (14,5 °C).

KESKILÄMPÖTILAT (°C) LOVIISASSA 2000–2014 MEDELTEMPERATURER (°C) I LOVISA 2000–2014 Lähde/Källa: Ilmatieteen laitos

Heinäkuu Juli

Elokuu

Augusti

Kesäkuu

Juni

Syyskuu

September

Toukokuu Maj

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2000-luvun lämpimimmät kesät on koettu vuosina 2010, 2011 ja 2013. 2000-talets varmaste somrar har varit under åren 2010, 2011 och 2013.

YLIMMÄT LÄMPÖTILAT JA SADEMÄÄRÄT 2000–2014

POUTA- JA SADEPÄIVÄT KESKIARVOT 2000–2014

HÖGSTA TEMPERATURER OCH NEDERBÖRDSMÄNGDER 2000–2014

UPPEHÅLLSVÄDER OCH REGNDAGAR, MEDELTAL 2000–2014

mm 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

29,2 28,6 28,8 30,8 28,3 29,4 29,8 28,4 26,0 27,0 30,8 30,1 27,4 29,5 30,0

29.6.2000 5.7.2001 15.8.2002 14.7.2003 8.8.2004 11.7.2005 8.7.2006 6.6.2007 26.7.2008 2.7.2009 13.7.2010 10.6.2011 29.7.2012 26.6.2013 23.7.2014

20 31 18 20 28 29 34 34 23 20 15 21 30 33 24

12.10.2000 18.7.2001 5.7.2002 16.5.2003 12.6.2004 12.6.2005 31.10.2006 18.9.2007 23.11.2008 4.6.2009 7.5.2010 30.8.2011 23.9.2012 13.8.2013 22.9.2014

Poutapäiviä Sadepäiviä Maj Toukokuu 17 14 Juni Kesäkuu 16 14 Juli Heinäkuu 16 15 Augusti Elokuu 15 16 September Syyskuu 15 15 Dagar med uppehåll

LOVIISAN 2000-LUVUN LÄMPÖENNÄTYS VÄRMEREKORDEN I LOVISA PÅ 2000-TALET

30,8°C

Loviisan kesässä poutapäiviä on hieman enemmän kuin sadepäiviä. På sommaren har Lovisa lite mera uppehållsdagar än regndagar.

Kovimmat vuorokautiset sademäärät on koettu syyskuussa 2007 ja lokakuussa 2006.

Den största nederbörden per dygn har man fått i september 2007 och oktober 2006.

Dagar med regn

on saavutettu vuosina 2003 ja 2010 – kummallakin kerralla heinäkuun puolivälissä. har uppnåtts åren 2003 och 2010 – båda gångerna i mitten av juli.

34 mm 61

ME KYSYIMME, METEOROLOGI VASTASI MILLAINEN ON LOVIISAN KESÄSÄÄ Meri pitää huolen siitä, että kevät ja alkukesä ovat Loviisassa selvästi sisämaata koleampia merituuliilmiön myötä. Loppukesästä tilanne on päinvastainen. Haastattelu Seppo Iisalo Kuvat Janne Lehtinen Kartta creative peak

Meteorologi Pauli Jokinen, mistä Ilmatieteen laitos saa Loviisan säätiedot? ”Ilmatieteen laitoksella on havaintoasema Loviisan Orrengrundissa, joka on varsin merellinen paikka. Loviisan keskustan lähellä ei ole havaintoasemaa, mutta sinne voidaan arvioida eli interpoloida muun muassa vuorokauden sademäärä, keskilämpötila sekä ylimmät ja alimmat lämpötilat. Lisäksi käytämme apuna kaikkia lähialueen havaintoasemia ja tietoa paikan merellisyydestä. Tällä tavoin voidaan arvioida säätietoja havaintoasemien väliin.” Mihin sääennusteet perustuvat? ”Sääennusteet tehdään syöttämällä tietokonemalliin kaikki saatavilla oleva tieto ilmakehän tilasta: satelliittiaineisto, tutkadata, luotaukset, lentokonehavainnot ja GPS:n välittämät tiedot. Lisäksi tietoja saadaan perinteisiltä pintasäähavaintoasemilta. Loviisan sääennusteet eivät siten perustu pelkästään Orrengrundin havaintoihin, vaan ennusteissa käytetään kaikkia saatavilla olevia aineistoja.” Kuinka pitkälle luotettava sääennuste ulottuu? ”Luotettavan sääennusteen pituus riippuu säätilasta. Kesäisessä korkeapainetilanteessa säätä voidaan melko hyvällä tarkkuudella ennustaa jopa yli viikon päähän, mutta toisinaan esimerkiksi syksyn vaihtelevassa säässä voi seuraavankin päivän ennuste olla kovan työn takana. Tyypillisesti hyvän ennusteen pituus on nykyään viiden vuorokauden luokkaa. Pidemmissä ennusteissa puhutaan

ennemminkin todennäköisyyksistä kuin ’yhden totuuden’ ennusteista. Kuukausi- ja vuodenaikaisennusteet ovat vielä tutkimustyön alla, eivätkä ne ole vielä luotettavuudessa perinteisten, muutamien päivien ennusteiden tasolla.” Miksi paikallissään ennuste ei aina osu nappiin? ”Paikallissää on meteorologin näkökulmasta haastava, sillä siinä annetaan yksi ennuste alueelle, esimerkiksi koko Loviisaan, joka kuitenkin on maantieteellisesti isohko ja vaihteleva alue. Jos kesällä sääkartalla näkyy Loviisan kohdalla sadepisaran merkki, se ei välttämättä tarkoita sitä, että sadekuuro sattuu varmuudella oman talon tai mökin kohdalle, vaan sitä, että alueella on sadekuuron riski. Yhdellä puolella Loviisaa voi tulla vettä, mutta toisella puolella kaupunkia paistaa aurinko.” Mitkä erityiset tekijät vaikuttavat Loviisan säähän? ”Loviisan säähän vaikuttaa merkittävästi Suomenlahti. Keväisin etelästä tuleva lämmin ilma voi johtaa rannikolla sankkoihin sumuihin, kun lämmin ja kostea ilma sekoittuu meren yllä olevan kylmän ilman kanssa. Meri pitää huolen siitä, että kevät ja alkukesä ovat Loviisassa selvästi sisämaata koleampia merituuli-ilmiön myötä, mutta toisaalta loppukesästä tilanne on päinvastainen.” Miten myrskyt koettelevat tyypillisesti Loviisaa? ”Loviisa on hieman suojassa kovimmilta tuulilta, sillä pe-

SÄÄ ON PURJEHTIJAN MOOTTORI

”Jos kesällä sääkartalla näkyy Loviisan kohdalla sadepisaran merkki, se ei välttämättä tarkoita sitä, että sadekuuro sattuu varmuudella oman talon tai mökin kohdalle”

Teksti Topi Lintukangas

Kun ollaan merellä purjeveneellä, jossa ei purjeiden lisäksi ole muuta moottoria kuin miehistön taidot, on säätilan seuraaminen ja ennakoiminen kiinteä osa harrastusta. Pilvet, ilmanpaineen vaihtelut ja muut luonnonilmiöt ovat purjehtijalle se paras ja luotettavin sääennustus. Ulkopuolisista palveluista vanha kunnon Ilmatieteen laitos on pysynyt purjehtijoiden ykkössuosikkina, kun Suomenlahden oikukkaita tuulia ja säätä ennakoidaan. Kaikkialle levittäytyvä digitaalinen murros on kuitenkin tuonut purjehtijoiden ulottuville tukun uusia ja varsin toimivia palveluja. Näistä Forecan lisäksi käytetyimpiä ovat kansainväliset windguru.cz ja yr.no. Myös mobiili-app:n muodossa mukana kulkeva yachting weather on osoittautunut varsin luotettavaksi tuuli-, sääja aaltotietojen paketiksi, jonka pro-versio kertoo sään vaihtelut kahden tunnin intervalleissa.

rinteisesti syys- ja talvimyrskyissä tuulee lounaasta, jolloin Hangon seutu kokee kovimmat tuulet. Rannikon rosoisuus vetää kovimman terän lounaistuulelta ennen Loviisaan saapumistaan. Loviisa on saanut osansa viime vuosien talvimyrskyistä, mutta kovimmat tuulet ja pahimmat vaikutukset ovat osuneet joko Loviisasta länteen tai pohjoiseen.” Entä kesän rajuilmat? ”Kesäisten rajuilmojen osalta Loviisa on niin ikään säästynyt viime vuosina pahimmilta tapauksilta. Sylvin päivänä elokuussa 2010 Virosta saapunut ukkosjärjestelmä hipoi itäreunaltaan Loviisaa. Vuonna 2002 heinäkuussa Unton päivän rajuilma vaikutti Loviisassa, mutta kovimmat tuulet osuivat enemmän kaakkoon.”

Ilmatieteenlaitos.fi/merisää Foreca.fi yr.no windguru.cz.fi Yachting Weather (App Store ios)

http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/loviisa

LOVIISAN KESKUSTA

TEE OMA SÄÄPÄIVÄKIRJA Sääpäiväkirjan pitäminen on helppoa ja hauskaa. Kun teet oman sääpäiväkirjan, voit valita itse, mitä kaikkia sääilmiöitä haluat seurata.

ORRENGRUNDIN HAVAINTOASEMA

Kartta Jukka Salminen creative peak

23,6 km

Päivä / viikko Lämpötila aamulla Lämpötila illansuussa Aurinkoinen ilma Vaihtelevaa pilvisyyttä Sadetta Sumua Tyyntä Tuulista Myrskyä Ukonilma/salamat Muita havaintoja 63

PERINTEITÄ JA NYKYAIKAA

Maa- ja metsätalouden kehittäjä jo vuodesta 1865

PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT

Kattojen maalaus-, huolto- ja korjaustyöt

Myös perinteiset konesaumakatot

Oy Forsby Gård Ab

Classic-katot ja asennuspalvelu

Vesa nauttii täysillä kesästä Nauti sinäkin. Hoida sähköasiat silloin kun itse haluat. Online palvelee 24/7 – myös koko kesän. www.ksoy.fi/online

www.ksoy.fi

KESÄASUKAS

Huippumelojan rennompi kesä Eva-Lotta Backman-Winquist on tottunut melomaan kuivapuvussa ja tekemään eskimokäännöksiä jopa nelimetrisessä aallokossa. Silti myös kesäiseltä Loviisanlahdelta löytyy häntä kiinnostavia melontareittejä. Teksti Noora Lintukangas Kuvat Niclas Winquist

Lähden vesille säässä kuin säässä. Tuulisena päivänä pakkaan kajakin auton katolle ja ajan kotoani Kauniaisista Hankoon, Poriin tai Emäsaloon surffailemaan tuuliaalloissa. Nuorempana aloitin aina kesän melomalla Helsingistä Loviisan-mökillemme. Kun Keipsalon välistä saapuu Valkoon ja Loviisanlahdelle, tiivistyy siihen kesäfiilis. Nykyään teen mökiltä aika rauhallisia reissuja. On ihanaa, kun tyynenä ja aurinkoisena päivänä voi lähteä melontaretkelle pelkät bikinit päällä. Kajakilla pääsee paikkoihin, joihin veneellä ei ole asiaa. Loviisan edustalla pitää tosin olla tarkkana, sillä vedessä on paljon tummia kiviä, joihin pohja helposti raapiutuu.

Peruslenkkini kulkee pitkin rannikkoa, tuulen suunnasta riippuen. Joskus melon Monäsistä Hästholmenin suuntaan, toisinaan taas Valkon satamaan ja kierrän Svartholman,Vårdön tai Hudön. Muita melojia näen harvoin, retket ovat ihanan yksinäisiä. Seurana on merikotkia ja muita lintuja. Mökkirantoihin pyrin pitämään välimatkaa, en halua häiritä. On tärkeää osata pelastautua itse, perustekniikan oppii kätevimmin kurssilla.Tietotaito, kyky hahmottaa luontoa ja säätietoja kasvavat vähitellen. Ne auttavat ymmärtämään mahdollisia uhkia. Silloin pystyy olemaan luonnon armoilla ja nauttimaan siitä.

EVA-LOTTA BACKMAN-WINQUIST (45) • • • • •

Meloo vuosittain noin 2500 km, jäiden lähdöstä niiden tuloon Käynyt meloen kaikilla Suomen majakoilla Melonut Suomenlahden yli 18 kertaa Kouluttaja ja aktiivi Suomen Melontaja Soutuliitossa Brittiläisen kanoottiliiton (Brittish Canoe

•

Union) viiden tähden meloja eli osaa mm. meloa ja viedä ryhmiä melomaan vuorovesivirtoihin, suorittaa parhaillaan Coach-tason kolmen tähden koetta (ainoana suomalaisena) Pitää blogia osoitteessa havsupplevelse.wordpress.com

Tee-ja kahvihuone JuhlaHelmi Jokikatu 37 Helmi Välikatu 7 Vanhassa Porvoossa Teekauppa Ravintola TeeHelmi Loviisan Kappeli

TAMARAN TAMARAN JÄÄTELÖKIOSKILLA JÄÄTELÖKIOSKILLA Loviisan torin laidalla

Liisankatu 25 Kuningattarenkatu 19 Helsinki Teehelmi.fi

Rentouttavaa kesää

Klassista hierontaa Intialaista jalka-, käsi-, pää- ja kokovartalohierontaa Klassista hierontaa tai kuumakivihierontaa Intialaista jalka-, käsi-, pää- ja. kokovartalohierontaa Tuotteita mm. teetä, vartalonhoitotuotteita, tai kuumakivihierontaa. Tuotteita teetä, vartalonhoitotuotteita, ekologisia pesuaineita sekä mm. sesonkituotteita myynnissä.

ekologisia pesuaineita sekä sesonkituotteita myynnissä.

Tule tutustumaan valikoimaan! Tule tutustumaan valikoimaan!

Mona Mether 045 773 16799 Alexandersg. 4 Jonna Lovisa Himmanen Jonna Himmanen Jonna Hällsten Kuningattarenkatu 13 B 2 Kuningattarenkatu 13Loviisa B2 Kuningattarenkatu 13 B 2 07900 “Kokonais“Holistisk, Loviisa 07900 Loviisa p.07900 Mona Mether 045 773 16799 040 572 5705 valtainen, Mona Mether ekologisk 045 773 16799 p. 040 572 5705 ekologinen Alexandersg. 4 Lovisa hårvård” 4 Lovisa Alexandersg. p. 040 572 5705www.iona.fi hiustenhoito” www.iona.fi

www.iona.fi

Loviisan

lääk äria

Sinua va

sema.

r te n .

Joskus omena päivässä ei riitä. Meille saat ajan nopeasti ilman jonotusta, usein jo samalle päivälle. Tervetuloa Ergoon!

Kuningattarenkatu 15, Drottninggatan 15 Puh/tel. (019) 531 275 Fax (019) 531 831 kruunuapteekki.loviisa@salnet.fi www.kruunuapteekki.fi

Vaihde & ajanvaraus: 019 517 2000 Aukioloaikamme 1.4.–31.5.: Ma–to 8.00–16.00 Pe 8.00–16.00 1.6.–31.8.: Ma–to 8.00–16.00 Pe 8.00–14.00

Loviisan Lääkäriasema Ergo Kuningattarenkatu 11 Kauppakeskus Galleria, 2.krs, 07900 Loviisa

PALUUMUUTTAJAT

”Asiat loksahtivat kohdalleen”

Teksti Reija Kokkola Kuva Kalevi Ketoluoto

Kouvolan kautta kotiin Asuin yhdeksän vuotta Kouvolassa. Opiskelin ensin viisi vuotta Kouvolan käännöstieteen laitoksessa ja siirryin sitten työelämään. Kun elämäntilanne muuttui ja määräaikainen työni päättyi vuonna 2012, päätin muuttaa takaisin kotikaupunkiini. Asuin ensin Loviisan keskustassa, mutta viime vuonna muutin lapsuudenkulmilleni Valkoon. Tuntuu että olen palannut kotiin. Myös vanhempani ja sisarukseni asuvat Loviisassa, ja on mukavaa asua lähellä heitä.Täällä on vanhat tutut maisemat, ystäviä ja ihana meri.

kouluun. Koulumatkan turvallisuus on meille tärkeä asia, Emilia pohtii. Välimäkien katse kääntyi Loviisaa kohti, kun he alkoivat pohtia asunnon ostoa. Loviisan hintataso houkutteli muuttamaan. Harjun valoisa asunto oli hyvässä kunnossa, ja hintakin oli kohdallaan. Emilia opiskelee Hämeen ammattikorkeakoulussa hortonomiksi ja Mika työskentelee Generalshagenissa pienryhmäopettajana. Työ- ja opintokuviot eivät olleet suinkaan valmiina muuttohetkellä. – Kaikki asiat kuitenkin loksahtivat kohdalleen, Mika ja Emilia toteavat. Toiveena heillä on löytää Loviisasta omakotitalo mahdollisimman läheltä Loviisan keskustaa. On kätevää, kun harrastukset ovat lähellä ja pyörällä pääsee joka paikkaan. Emilia ja Mika haluaisivat myös lapsille pihan, jossa leikkiä. Ehkä hortonomiksi valmistuva Emiliakin tykkäisi oman pihan hoidosta. – Siinä taitaa käydä niin, ettei suutarin lapsilla ole kenkiä, hän naurahtaa.

Kuva Kalevi Ketoluoto

Kaupungin leppoisuus, ystävälliset ihmiset ja turvallinen ympäristö viehättävät Mika ja Emilia Välimäkeä. Nyt haaveena on omakotitalon hankinta.

Välimäen perhe muutti kolme vuotta sitten Porvoosta Loviisaan Eteläharjulle. Emilia Välimäelle Loviisa on entuudestaan tuttu, sillä hän on viettänyt lapsuuden kesiä Ruotsinpyhtäällä ja muualla Loviisassa. – Olen syntynyt Ruotsinpyhtäällä, mutta muutimme Helsinkiin ollessani vuoden ikäinen. Äidinäitini asuu vieläkin Loviisassa, Emilia kertoo. Välimäkien mielestä Loviisa on mukava paikka asua. On väljyyttä ja pikkukaupungin rauhaa. Myös Mikalla on tuttuja kaupungissa entuudestaan. – Olen kotiutunut Loviisaan hyvin. Ihmisiin on helppo tutustua. Samaa sanoo Emiliakin. Hän oli äitiyslomalla, kun perhe asui vielä Porvoossa. Silloin tutustuminen uusiin ihmisiin kaventuu luonnostaan. Nyt kun perheessä on kaksi pientä tyttöä, Hilma ja Mona, lähiympäristön turvallisuuden tärkeys korostuu. – Täällä on paljon kivoja leikkipuistoja. Pienten lasten kanssa liikkuminen on helppoa. Ensi syksynä Mona menee

HANNA BOMAN, 31 • FM Englannin kääntäjä ja tuleva opettaja • Ammattijärjestöaktiivi • Harrastuksena etsintäkoiratoiminta Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa • 2 lapinporokoiraa

a t i a n u o l a i s i a m Ioln olemassa , ä v y h e l O –

Vaccinium myrtillus

poimi omasi!

mustikka

Suloisen samettinen marjoo heinäkuusta jopa lokakuulle kasvupaikasta riippuen. Mustikat todella kannattaa kerätä metsästä talteen, sillä niissä on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Paljon tutkittu mustikka sisältää lisäksi merkittäviä määriä antosyaani-väriaineita, joiden käytön on kokeissa havaittu pienentävän mm. sydän- ja verisuonisairauksien, silmäsairauksien ja syövän riskejä.

Teksti Päivi Ahvonen Kuva Willy Johansson

Fragaria

Ei pelkelkuähäöttöä!

tt herku

mansikkaa

Vain kaksi desilitraa vähäkalorista ja päivän c-vitamiinitarpeesi on tyydytetty. Ja kuituakin saat siitä yhtä paljon kuin ruisleipäpalasta! Ei siis pelkkää herkutteluhöttöä!

Rubus idaeus vadelma

Lempeä on varsin terveellinen, mutta vähän vaikeampi löytää ja herkkä loukkaantumaan – eli se on syötävä tai käsiteltävä tuoreena. Suoraan puskasta syötynä vadelma on herkullisimmillaan, mutta siitä saadaan myös maukasta mehua ja hilloa sekä siirappia, viiniä, likööriä ja viinietikkaa.

ta hyvä! t u m u j a R

Sorbus aucuparia Pihlajanmarja

on varsinainen C-vitamiinipommi, joka jättää varjoonsa monet muut marjat ja hedelmät. Tee mehua, nektaria, teetä, hilloa, sosetta tai hyytelöä tai käytä kuivattuna vaikka pannukakkuun tai muroihin. Omena sopii mainiosti pihlajanmarjan kaveriksi.Vaikka se kettu sanoi happamia, niin älä usko. Lisää sokeria.

Itsepoimi t täysin ilmaituna sta

superfoodia!

Taipuu vaikka mihin.

Vaccinium vitis-idaea puolukka

Monikäyttöinen taipuu vaikka mihin, siksi sitä poimitaankin noin 100 miljoonaa kiloa Suomessa! Puolukan terveysvaikutukset ovat moninaiset. Marjat mm. edistävät maksan, sapen ja vatsan toimintaa sekä raudan ja kivennäisaineiden imeytymistä. Lisäksi puolukan antibioottiset aineet torjuvat munuaisten ja virtsateiden tulehduksia. Mutta ennen kaikkea puolukka on ihanan makuista.Vaikkapa rahkan kanssa.

M U LTA P O R K K A N O I TA

Kuvat Eeva Kangas

Koonneet Eeva Kangas, Reija Kokkola

TUORE VIHANNESKASSI KOTIIN

YRJASIN TILALTA Loviisan pohjoispuolella, Haddomin kylässä, sijaitsee Yrjasin maatila, jossa Ulrika ”Ulli” Rosendahl ja Heidi Lunabba viljelevät vihanneksia. Yrjas on Ullin kotitila, jonne hän puolisoineen palasi Helsingistä tilan sukupolven vaihdoksen jälkeen. – Toteutamme nyt pitkäaikaista haavettamme viljellä viljan lisäksi avomaavihanneksia. Haluamme tuottaa hyvänmakuista, laadukasta ruokaa, joka päätyy ihmisten ruokapöytiin tuoreena ja ilman välikäsiä, Ulli kertoo. Maaviljelijän työ on kiinnostanut Ullia aina, ja hän on ollut vanhempiensa mukana pellolla pienestä pitäen. Mutta vihannesviljely on tilalla melko uutta. – Vihannesviljelyssä tekniikka on

aivan eri kuin viljapuolella, se vaatii paljon enemmän käsityötä ja hellävaraista käsittelyä. Maanviljely on laji, joka pitää opetella kantapään kautta. – Kaikenlaisia kommelluksia tapahtui, kun ryhdyin hoitamaan tilan töitä itsenäisesti vuonna 2008. Naapurit sekä paikallinen maatalouskonekorjaaja saivat nähdä kaikenlaista. Mutta onneksi onnistumisen riemu on ollut läsnä ja motivoinut meitä eteenpäin. Tulevana kesänä Yrjasin tilalla viljellään uusia perunoita ja juureksia, sekä uutuutena lehtivihanneksia, kurpitsaa ja papuja. Vihannespuolella ei käytetä lainkaan kemikaaleja eikä keinolannoitteita. Lähitulevaisuudessa tilalla on tarkoitus siirtyä virallisen luomuvalvonnan piiriin.

LOVIISALAISET VOIVAT ELOKUUSTA LÄHTIEN OSTAA

YRJASIN TILAN VIHANNESKASSEJA

Pernajan idyllinen kirkonkylä herää keväisin henkiin samaan aikaan Staffas Trädgårdin kanssa.Tai oikeastaan kauppapuutarhassa aloitetaan kesän sesonkiin valmistautuminen jo helmikuussa, kun Gudrun Wikström napsauttaa kasvihuoneisiin lämmöt päälle. Lähes kolmekymmentä vuotta Pernajassa toiminut Staffas Trädgård alkaa hiljalleen kevään mittaan pursuta orvokkeja, pelargonioita, ruusuja ja erilaisia amppelikukkia. – Meillä kasvaa sataa eri lajia. Orvokkejakin on kahtakymmentä erilaista. Viljelemme myös maustekasveja ja vihanneksia, Wikström kertoo. Kolmessa kasvihuoneessa riittää hommaa. Silti hortonomi Wikström sanoo olevansa unelma-ammatissaan. – On hienoa nähdä vuodesta toiseen, kuinka kasvit alkavat kasvaa ja kukkia. Pernajantie 211, 040 546 5514, www.staffas.fi

Kuva Reija Kokkola

Kukkaloistoa Pernajassa

ravintola Sakurasta (Brandensteininkatu 11). Toimitus tapahtuu kerran viikossa ja kassin sisältö vaihtelee sesongin mukaan. Vihanneksia voi hakea myös suoraan tilalta, osoitteesta Haddomintie 114. Lisää infoa saatavuudesta löytyy kesän ja syksyn aikana osoitteista www.facebook.com/yrjasbonde ja www.sakuracatering.com

Tässä työssä näkee kätensä jäljet, sanoo Gudrun Wikström.

LUPIINI, TUO JOUTOMAITTEN KAUNOTAR Ahnaasti luonnossa leviävä lupiini herättää tunteita puolesta ja vastaan. Mutta kimpussa se näyttää kuninkaalliselta. Kerää kimppuun myös kaisloja tai niittykukkia, niin saat maljakkoon todellisen katseiden vangitsijan. Kuva Eeva Kangas

PUUTARHAT, KÄVELYKIERROKSET, OPASTUKSET 23.5. Draamaopastus Sepän sällin lastenkierros Strömforsin ruukissa, lähtö Alapajalta klo 14. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Huoltajan oltava mukana kierroksella.

Kaupunki pukeutuu

RUUSUIHIN

24.5. 10–17 Loviisan Avoimet Puutarhat, www.avoimetpuutarhatloviisa.com 31.5. 10–17 Loviisan Avoimet Puutarhat, www.avoimetpuutarhatloviisa.com

4.–5.7.2015

7.6. 10–17 Loviisan Avoimet Puutarhat, www.avoimetpuutarhatloviisa.com

Ruusujen hurmaa -tapahtuman aikana Loviisassa pääsee tutustumaan ruusupuutarhoihin ja osallistumaan ruusuhäihin. Ruusut yllättävät myös drinkeissä, kakuissa, käsitöissä ja monella muullakin tapaa – onhan kyseessä ruusujen hurmaa. Lisätietoa www.loviisanwanhattalot.fi

10.6. Sibelius-aiheinen kävelykierros 16.6.–9.8. Svartholman opastetut kierrokset ti–su klo 14 suomeksi, klo 16 ruotsiksi. 16.6.–9.8. ti–su klo 12 Svartholman kadonneet kansiot -lastenseikkailu. 17.6. kävelykierros ”Sibeliuksen suku ja ystävät” Loviisan vanhalla hautausmaalla Loviisan vanhalla hautausmaalla kesällä 2015 klo 18. Lähtö Perämiehenkujan portilta. 28.6. klo 12–18.Valtakunnallinen Avoimet Puutarhat -tapahtuma, www.avoimetpuutarhatloviisa.com 2.7. Kaupunkiopastus klo 16, lähtö m/s J.L. Runebergin luota Laivasillan laiturilta. Opastus tehdään suomeksi ja ruotsiksi. Loviisan matkailutoimisto, puh. 040 555 3387, info@loviisa.fi, www.visitloviisa.fi 4.7. Kauppiaanlesken promenadi. Draamaopastus 1700-luvun Loviisaan kauppiaanleski Madame Clayhillsin johdolla suomeksi ja ruotsiksi klo 13. Lähtö Laivasillalta heti klo yhden merkkilaukauksen jälkeen. Lisätietoja: Loviisan matkailutoimisto, puh. 040 555 3387, info@loviisa.fi, www.visitloviisa.fi 4.7. Draamaopastus Virginia af Forsellesin ruukki Strömforsin ruukissa, lähtö Alapajalta klo 14. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. 4.–5.7. Ruusujen hurmaa, Loviisan Wanhat Talot ry, www.loviisanwanhattalot.fi 9.7. Kaupunkiopastus klo 16, lähtö m/s J.L. Runebergin luota Laivasillan laiturilta. Opastus tehdään suomeksi ja ruotsiksi. Loviisan matkailutoimisto, puh. 040 555 3387, info@loviisa.fi, www.visitloviisa.fi 11.7. Draamaopastus Virginia af Forsellesin ruukki Strömforsin ruukissa, lähtö Alapajalta klo 14. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. 15.7. Sibelius-aiheinen kävelykierros 16.7. Kaupunkiopastus klo 16, lähtö m/s J.L. Runebergin luota Laivasillan laiturilta. Opastus tehdään suomeksi ja ruotsiksi. Loviisan matkailutoimisto, puh. 040 555 3387, info@loviisa.fi, www.visitloviisa.fi 18.7. Draamaopastus Virginia af Forsellesin ruukki Strömforsin ruukissa, lähtö Alapajalta klo 14. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. 25.7. Draamaopastus Virginia af Forsellesin ruukki Strömforsin ruukissa, lähtö Alapajalta klo 14. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. 8.8. Draamaopastus Sepän sällin lastenkierros Strömforsin ruukissa, lähtö Alapajalta klo 14. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Huoltajan oltava mukana kierroksella. 10.8.–31.8. Svartholman opastetut kierrokset la–su klo 14 suomeksi, klo 16 ruotsiksi. 10.–31.8. la–su klo 12 ti–su klo 12 Svartholman kadonneet kansiot -lastenseikkailu. 12.8. Kävelykierros ”Sibeliuksen suku ja ystävät” Loviisan vanhalla hautausmaalla Loviisan vanhalla hautausmaalla kesällä 2015 klo 18. Lähtö Perämiehenkujan portilta. 11.9. Sibelius-aiheinen kävelykierros 12.9. Sibelius-aiheinen kävelykierros

PIKKUKAUPUNGIN PIKKUVÄKI

- ovia mielikuvitukseen

Suomalaisen taruston pikkuväkeen lukeutuvat tontut, menninkäiset, haltiat ja kaikenlaiset yksisilmäiset hapsenkakkiaisetkin. Loviisassa Pikkukaupungin pikkuväki elää taloissa omaa minielämäänsä, eikä sotkeennu ihmisten elämään ellei ole pakko. Uuden Onneli ja Anneli -elokuvan pikkuinen Vaaksanheimon perhe edustaa myös pikkuväkeä. Pikkukaupungin pikkuväkeen voi tutustua ovien kautta. Hakeva ry on ollut yhteydessä noin pariinkymmeneen taiteilijaan, artesaaniin ja käsistään taitavaan tekijään ja nämä tekevät nyt ovia. Ensimmäiset ovet asennetaan paikoilleen alkukesästä aluksi historialliseen alakaupunkiin ja Garnisoniin. Ne voidaan kiinnittää talon seinään, porttiin, aitaan, kivijalkaan… Loviisassa näitä ovia on kahdenlaisia – ulkona olevia ja sisältä löytyviä. Minne ovi johtaa? Ei minnekään – paitsi omaan mielikuvitukseen. KANSALAISOPISTON KURSSI Valkon kansalaisopisto järjestää syksyllä Pikkukaupungin pikkuväen ovien kurssin. Oven lisäksi rakennamme tarinaa – kaupungin historia, talon historia, oma sukuhistoria…Ulkona sijaitsevien ovien etsiskely on hauskaa ajankulua. Samalla huomio kiinnittyy myös talojen arkkitehtuuriin. Pikkuovia sijoitetaan myös puutarhoihin löydettäviksi avoimien puutarhojen aikana. Sisäovia voisi taas bongailla LWT: n aikana. Lisätietoja Maria Schulgin/Hakeva ry 0440 531 409, maria.schulgin@gmail.com

Pikkuväkeä siellä, ja ainakin täällä … ja varmaan vielä muuallakin

Riesamaa, Puutarhakatu Jussi Ahti, Puutarhakatu Villa lilla gula, Puutarhakatu Vackerbacka, Puutarhakatu Pitkänpöydäntalo, Mariankatu ja Rantatie Liisantalo, Mariankatu Poikkikuja, Tuhat tuskaa Onnelin ja Annelin puisto Krinti, Kuningattarenkatu Muotokuja, Mäkikuja Wanha kauppa, Kuhlefeltinkatu Hattumaakarintalo, Kuhlefeltinkatu Ulrikakoti, Kuhlefeltinkatu Eija´s garden, Ahvenkoski, Galleria Theodor, Mariankatu

BEES & HONEY Teksti ja kuvat Eeva Kangas

Mehilästarhaus jatkuu Villa Aaltosessa myös tänä kesänä. Tuorelingottua hunajaa voi tiedustella Siskolta keskikesän jälkeen, osoitteessa Pitkäkuja 12, Loviisa.

JOKA YLITTI KAIKKI ODOTUKSET Sisko Hallavainio kokeili mehiläistarhaajan elämää ensimmäisen kerran viime kesänä. Kaksi pesää perustettiin Villa Aaltosen pihalle, ”Grand Old Man” Aarno Saarisen opastuksella. Saarisella on kuudenkymmenen vuoden kokemus mehiläisten hoidosta.

Sisko Hallavainion ensimmäinen mehiläiskesä oli menestys: kaksi pesää tuotti yhteensä 150 kiloa hunajaa. – Viime kesä meni hienosti, mutta eteen tuli myös paljon opittavia asioita ja kompastuskiviä. Sitä on koko ajan niin ylihuolissaan mehiläisistään, vaikka kyllä ne pärjäävät! Erityisesti viime talvi jännitti tarhuria. –Mietin usein, miten mehiläiset voivat pesissään ja onko niillä tarpeeksi talviruokaa. Me kun viemme niiden luonnollisen ruoan, eli hunajan, joten niille pitää antaa talveksi korviketta. Siitepölykakkuja ja sokeritaikinaa. Mehiläiset selvisivät talvesta ongelmitta ja kevään ensimmäiset krookukset saivat ne suorastaan hullaantumaan.Talviruokinnan lisäksi mehiläiset tulee myös lääkitä tauteja vastaan.Varroapunkki tuhoaa yhdyskunnan muutamassa vuodessa, jos torjunnasta ei huolehdita.

Mehiläistarhaajan tulee siis tietää paljon asioita ennen kuin puuhaan ryhtyy, Sisko suositteleekin harrastuksen aloittamista kokeneen vierihoitajan opastuksella. Myös kustannuksiin kannattaa varautua, alkuun pääsee 700-800 euron panostuksella. Käytettyjä varusteita kannattaa etsiä, jos haluaa säästää hankinnoissa. Millaista Siskon hunajasta tuli? – Hunajasta tuli tyypillistä kaupunkihunajaa. Kaupungeissa kun on paljon lehmuksia ja mehiläiset menevät aina sen perässä, mitä on keskitetysti paljon tarjolla. Lehmus tuo hunajaan eukalyptuksen ja mintun makua. – Hunajan linkoaminen olikin aivan oma taitolajinsa. Sain aikaan kamalan sotkun, kun ensimmäisiä kertoja kokeilin. Tuorelingottu hunaja on juoksevan läpikuultavaa, mikään ei ole niin herkullista mansikoiden kanssa.

Tervetuloa uudelle pieneläinklinikallemme Loviisaan!

Kaikki talliin ja kotieläimille. Heinät • Kuivikkeet • Kumimatot Aitaustarvikkeet • Kotieläin- ja ratsastustarvikkeet www.heinapojat.fi | Suoniityntie 43, 07900 Loviisa puh. myynti 044 050 1240, myymälä 044 972 3208 Myymälän aukioloajat: ke-pe klo 11-18 | la klo 10-15

Puurakentajat.fi CLT-TaLoT | puuTaLoT | KorjausraKenTaminen puh. 0500 603 708

Loviisa Aleksanterinkatu 6 07900 LOVIISA Puh. 020 522 7640 ma–to 9–16.30 | pe 8.30–16

Kiinteistöjen ja asuntojen osto, myynti ja vuokraus Fastigheter och lägenheter köpes, säljes och uthyres

LVI

• Suunnittelu • Asennus • Huolto

www.lvinystedt.fi

Oy LAGERHOLM INVEST Ab www.lagerholm.fi

M U LTA P O R K K A N O I TA Koonnut Eeva Kangas

KRASSI ON POHJOLAN KAPRIS Koristekrassi on suosittu yksivuotinen kesäkukka, joka muuntuu moneen käyttötarkoitukseen. Krassi on nopeakasvuinen, värikäs ja runsaasti kukkiva. Omenapuun juurelle istutettuna se houkuttelee kirvoja puoleensa, eli kirvat siirtyvät puusta krasseihin. Kasvin nuppuja, kukkia, lehtiä ja siemeniä voi käyttää mausteena, ja niillä voi koristella salaatteja ja juomia. Säilöttyjä krassin siemeniä käytetään yleisesti kapriksen korvikkeena, ja ne sopivat hyvin esimerkiksi perunasalaatin joukkoon.

SÄILÖTYT KORISTEKRASSIN SIEMENET nuoria koristekrassin siemeniä

Oheisen reseptin hyväksi havaitsi ja meille vinkkasi Lea Loviisan Rantatieltä.

MAUSTELIEMI: 6 dl viini- tai omenaviinetikkaa 2 rkl suolaa 10 pippuria ¼ tl muskottikukkaa ½-1 rkl piparjuurilastuja 1 pieni sipuli 1 laakerinlehti

Kuvat Eeva Kangas

Viinietikka kaadetaan kattilaan, suola, pippurit, muskottikukka, piparjuuri, silputtu sipuli ja laakerinlehti lisätään joukkoon. Keitetään 5 minuuttia. Jäähdytetään ja siivilöidään puhtaaseen purkkiin tai leveäsuiseen pulloon. Krassin siemenet poimitaan sitä mukaa kun kukat kuolevat. Siemenet eivät saa olla kovia. Ne pannaan säilöön mausteliemeen ja säilytetään tiiviisti suljetussa astiassaan jääkaapissa. Niiden maustuminen ja muuttuminen kaprista muistuttavaksi kestää vähintään kolme viikkoa. Käytetään mausteina salaateissa, salaatin kastikkeissa ja liharuokien kera. Lähteet: Ulla Lehtonen / Ullan maustekasvimaa -kirja ja yrttitarha.fi

Punainen unelma mukana Strömsössä

Kuva Eeva Kangas

Perustaessaan ”Sommaren på torpet” -blogiaan Marit Björkbacka tuskin arvasi päätyvänsä sen ansiosta televisioon.Vieläpä suosittuun Strömsö-ohjelmaan, jossa esiteltiin erilaisia pihoja ja pihaprojekteja ympäri Suomea. Yksi projekteista oli Marit Björkbackan ja hänen miehensä Krisun kesäpaikka Ruotsinpyhtäällä. Millainen tuo TV-kokemus heidän mielestään oli? – Aluksi hirvitti mitä tuli luvattua, mutta uusia kokemuksia pitää hankkia. Kuvausryhmä oli täällä kuvaamassa koko päivän. Se oli hauska päivä, mutta itsensä katsominen televisiosta ei sitten ollutkaan niin hauskaa, Marit muistelee hymyillen. – Yritimme laittaa paikkoja kuntoon ennen kuvausryhmän tuloa. Katto maalattiin, mutta pääsimme vain puoleen väliin, kun

maali loppui. Ja nurmikkokin oli liian pitkä. Meitä jännitti, mutta Strömsön haastattelija oli niin hyvä, että sai meidät rentoutumaan kameran edessä. Maritin ja Krisun kesäpaikka sijaitsee Ruotsinpyhtäällä, Viirilän kylässä. Porvoossa asuva pariskunta hankki punaisen torppansa kuusi vuotta sitten. – Ostimme paikan lokakuussa. Kaikkialla oli pahan näköistä, ihastuin heti!, Marit nauraa. Torppaa on kunnostettu rennolla otteella ja stressaamatta. Tarvikkeita on hankittu muun muassa kirppiksiltä ja kaikki on tehty

itse, pienellä budjetilla. Kattokin on rakenneltu pienistä ylijäämäpaloista. – Tämä on meille paikka, missä rentoutua ja puuhailla erilaisten remontti- ja puutarhaprojektien kanssa. Miten me täällä muuten saataisiin aika kulumaan, tuijoteltaisiin vain toisiamme!, Krisu tuumailee rapsutellessaan yhtä pariskunnan viidestä koirasta. Nekin viihtyvät Viirilän rauhassa mainiosti.

NÄIN PERUSTETAAN Kukkapenkin perustaminen ei ole rakettitiedettä, mutta huomioitavia asioita on monta. Tämän muistilistan avulla pääset projektissa pitkälle. Teksti ja kuvat Eeva Kangas Kuvauspaikat Villa Aaltosen ja Villa Ilennan puutarhat

PENKIN PERUSTAMINEN. Päätä penkin paikka, muoto ja katselusuunta. Kaiva penkille tarpeeksi syvä kuoppa, noin 20–60 cm syvä kasvivalinnoista riippuen. Pienille kasveille riittää matalampi multakerros, isot vaativat enemmän. Jos et halua kaivaa, voit perustaa myös kohopenkin. PENKIN POHJUSTUS. Jos kukkapenkin lähellä kasvaa puita tai muita voimakasjuurisia kasveja, kannattaa harkita penkin pohjustamista esimerkiksi juurimatolla tai sanomalehtikerroksella. Tämä antaa uusille kasveille etumatkaa kasvattaa kunnon juuret ja vahvistua, ennen kuin ympäröivien kasvien juuret pääsevät samoille apajille. (Kuva 1 & 2) HYVÄ KASVUALUSTA. Tässä kohdassa ei kannata oikaista, hyvä kasvualusta on avain kukkien hyvinvoinnille. Osta rikkakasvien siemenistä vapaata, peruslannoitettua multaa. Esimerkiksi Metsäpirtin multa on suosittua (www.hsy.fi/metsapirtinmulta). REUNUSTUS. Reunustus estää nurmikon leviämisen kukkapenkkiin. Reunustukseen voi käyttää esimerkiksi tiiliä, kiviä, turveharkkoja tai reunanauhaa. Jos reunus on samassa tasossa maan pinnan kanssa, ruohon leikkuu penkin ympäriltä on helpompaa. Tällöin ruohonleikkurilla pääsee ajamaan aivan reunuksen vierestä, eikä pitkiä ruohotupsuja tarvitse trimmata erikseen pois. (Kuvat 3 & 4) PUUTARHAN TYYLI. Mieti, millainen tyyli sinua miellyttää. Pidätkö esimerkiksi rennosta cottage garden -tyylistä vai muodollisemmasta japanilaisesta tyylistä. KUKKIEN VÄRIT. Haluatko puutarhaasi hillityn vai räiskyvän värimaailman? Kenties vain valkoisia tai keltaisia kukkia? Yhtä oikeaa vastausta ei ole, oma maku ratkaisee. Huomioi myös kasvien lehtien syysväritys. (Kuva 5) KUKINTA-AIKA. Kukkapenkin kasvivalinnat kannattaa tehdä niin, että keväästä syksyyn puutarhassa on jokin kukka kukassa. Varhain keväällä nousevat sipulikukat, pitkälle syksyyn ilahduttavat esimerkiksi syysasterit ja kosmoskukat. Vai haluatko ladata kaikki paukut kerralla? Ei väärä valinta sekään. (Kuvat 6 & 7) VALON MÄÄRÄ. Valitse oikea kasvi oikeaan paikkaan. Istuta aurinkoiseen paikkaan auringossa viihtyviä kasveja ja varjoon varjossa viihtyviä. (Kuvat 8 & 9) KASVIEN KORKEUS. Istuta matalammat kasvit eteen, korkeammat taakse. Tai jos kukkapenkkiä katsellaan useammasta suunnasta, istuta korkeammat kasvit keskelle, matalammat reunoille. (Kuva 10) MALTTIA. Täydellinen kukkapenkki ei synny yhdessä kesässä. Monivuotiset kasvit vaativat aikaa kasvaa ja komistua. Odotellessa voit kylvää perennojen väliin yksivuotisia kesäkukkia antamaan väriä ja täyttämään tyhjiä koloja. Kärsivällisyys palkitaan!

M U LTA P O R K K A N O I TA Teksti ja kuvat Eeva Kangas

Sireeni vai syreeni?

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan molemmat vaihtoehdot ovat oikein!

Miten syreenit

saapuivat Loviisaan? Pihasyreeni on upea, alkukesällä kukkiva koristepensas, joka tuntuu löytyvän lähes jokaiselta loviisalaiselta pihalta. Täkäläisten syreenien väitetään olevan jopa Suomen vanhimpia. Mutta miten syreenit löysivät tiensä Loviisaan, ja koska?

astausta kysymykseen ei ole helppo löytää. Tarinoita on monia, yleisin niistä kertoo syreenien saapuneen Loviisaan 1700-luvun puolivälissä, ruotsalaisen sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin mukana. Ehrensvärd johti sekä Suomenlinnan että Loviisan ja Svartholman linnoitusten rakennustöitä, ja siinä ohessa hän toi näitä ”Sotarmarsalkan sireeneiksi” kutsuttuja pensaita työmaille. Suomen Luonto -lehden mukaan pensaat olivat mahdollisesti peräisin Ranskasta, Versaillesin puistosta. Varmuutta tarinan todenperäisyydestä ei kuitenkaan ole. Tietäisikö Loviisan kaupunginpuutarhuri Anna-Riitta Pohjola vastauksen? – Valitettavasti tällaista tietoa ei aikoinaan pidetty niin merkittävänä, että sitä olisi kukaan historiankirjoihin kirjoittanut.

helppo saada menestymään Suomen vaativissa olosuhteissa. Ystävän vihjeestä soitan biologian opettaja Gunilla Erikssonille, joka on nykyisin eläkkeellä. Eriksson toteaa tietävänsä syreeneistä vähän, mutta hän muistaa äitinsä kertoneen tarinan aiheesta. – Äitini mukaan Venäjällä sotavankeina olleet suomalaiset toivat syreenejä tullessaan, kun he vapautuivat vankeudesta ja palasivat kotiin. Tähän tarinaan ei välttämättä ole luottamista, mutta Gunilla Eriksson lupaa tehdä

Monta tarinaa

Pohjolan tietojen mukaan syreenien uskotaan saapuneen Loviisaan 1700-luvulla kahta eri reittiä. Ensin Ehrensvärdin mukana sotilastorppiin, joista syreenit levisivät tavallisen kansan pihoihin. Toinen reitti oli maan sivistyneistö ja papisto. He toivat syreenin alkuja mukaanaan Ruotsista ja Virosta, sillä naapurimaat olivat Suomea edellä sivistyksessä. Herraskansa vieraili toistensa luona ja näiden vierailujen myötä syreenit kulkeutuivat Suomeen. – Matkat olivat tuolloin pitkiä kestoltaan, mutta syreeni on sitkeä ja selviäväinen. Sen sivuverso oli helppo tempaista maasta ja pakata laukkuun mukaan, kertoo Anna-Riitta Pohjola. – Syreenin tapaiset, näyttävät koristepensaat olivat hyvin haluttuja, sillä puutarha kuvasti omistajansa asemaa. Lisäksi syreeni oli

tiedusteluja tuttavapiirissään, josko varmempaa tietoa jostain löytyisi. Hän soittaa minulle muutamaa päivää myöhemmin ja kertoo keskustelleensa syreenien historiasta vävynsä ja kasvitieteistä väitelleen tohtori Kaj Widénin kanssa. – No niin, sain selville seuravaa. Pihasyreeni eli Syringa vulgaris on kotoisin Pohjois-Balkanilta, josta se saapui Turkin kautta Eurooppaan 1500-luvulla. Suomeen saapumisen kannalta keskeisen paikan uskotaan olleen Suomenlinna eli Viapori. Suomenlinnan rakennustyömaalta miehet ottivat syreenin alkuja mukaansa, kun he palasivat koteihinsa. Työmiesten mukana syreeni levi-

si 1700-luvun aikana voimakkaasti ympäri Suomen, aina Oulun korkeudelle saakka. Loviisasta ja Svartholmasta tietoa ei löytynyt, mutta Eriksson pitää loogisena sitä, että syreenit olisivat saapuneet Suomenlinnasta pian myös Loviisaan. Polku näyttäisi siis johtavan taas sotamarsalkka Ehrensvärdiin, vaikka varmaa tieto ei edelleenkään ole. Vahvistusta vailla Lopulta päätän tarttua viimeiseen oljenkorteen ja ottaa yhteyttä Helsingin Yliopiston Maataloustieteiden laitokseen. Jos sieltä ei tietoa löydy, sitä löytyy tuskin mistään. Tiedusteluuni vastaa yliopistonlehtori Leena Lindén. – Meillä ei ole tietoa juuri Loviisan syreeneistä, mutta syreeneiden saapumisesta Suomeen kylläkin. Aivan ensimmäiset syreenit saapuivat tänne 1700-luvulla, kahta eri reittiä. Ensin tuli Turun kanta 1720-luvulla ja sitten Viaporin kanta vähän myöhemmin. Lindén kertoo myös saman uskomuksen kuin Eriksson syreenien mahdollisesta leviämisestä linnoituksen rakennusmiesten mukana. – Tai miksei kenties Ehrensvärdinkin kautta, hänhän oli puutarhaharrastaja. Tiedetään, että Tyrvään seudulla 1800-luvulla syreeniä kutsuttiin ’Kreivin kukkaseksi’, nimitys tuskin syntyi tyhjästä. Se voi hyvinkin viitata Ehrensvärdiin ja hänen seuraajaansa Viaporin päällikkönä. Aukotonta vastausta otsikon kysymykseen tuskin on olemassa. Varmaa kuitenkin on, että eräs turkulainen apteekkari peittosi sotamarsalkan ja toi syreenin Suomeen ensimmäisenä, jo 1720-luvulla. Oli miten oli, onneksi syreenit ovat täällä ja niiden tuoksusta päästään nauttimaan taas tänäkin kesänä!

Reseptit ja ruoka Tsutomo Tazaki Kuvausjärjestelyt Hanna Neuvonen Kuvat Eeva Kangas

SUSHI

in the City NOT ALL OF OUR SUMMER LIFE TAKES PLACE AT THE WATER - EVEN THOUGH IT IS

AN ESSENTIAL INGREDIENT OF FINNISH SUMMER. WE TOOK A GIRLS NIGHT OUT IN LOVIISA DOWN TOWN. OUR SETTING WAS A BEAUTIFUL COURT YARD ...

LJUM RÖDBETSSALLAD Koka hela rödbetor tills de är mjuka (det tar ca 30–40 minuter) Skala och skär i skivor Stek vitlök långsamt i lite olja för en god aroma och blanda med olivolja Smula fetaost på rödbetsskivorna och krydda med rucola och timjam.

Decoration is part of the fun. These flans are easily made. You find a lot of instructions on the web.

LÄMMIN PUNAJUURISALAATTI Keitä kokonaisia punajuuria kunnes ne ovat pehmeitä (kestää n. 30–40 minuuttia). Kuori ja viipaloi. Paista valkosipulia hitaasti ja hyvän aromin tuodaksesi sekoita laadukkaaseen oliiviöljyyn. Murusta fetajuustoa punajuuriviipaleiden päälle ja mausta rucolalla ja timjamilla.

THE BEST SUSHI IN LOVIISA YOU´LL FIND AT RESTAURANT SAKURA BY THE MARKET SQUARE. THE OWNER TSUTOMU ”TSUTTE” TAZAKI IS JAPANESE HIMSELF AND MAKES SUSHI THAT BLOWS YOUR BRAIN OUT. ALSO FOR TAKE AWAY.

JAPANSK OMELETT 3 msk socker ¼ tsk salt ½ dl fiskbuljong 1 msk soya sås 8 st ägg 1 msk sesamolja

JAPANILAINEN MUNAKAS 3 rkl sokeria ¼ tl suolaa ½ dl kalalientä 1 rkl soijakastiketta 8 kpl kananmunaa 1 rkl sesamöljyä Paista uunissa kunnes munakas on kypsä.

POTATIS-ZUCHINI RÖSTI 300 g riven potatis 150 g riven zuchini 100 g purjolök i strimlor 1 ägg Dill, salt, peppar Blanda alla ingredienser ihop, forma lagom tjocka ”biff” och stek långsamt med riktig god matolja. Kröna med smetana, gravad lax, röd lök och dill.

PERUNA-KESÄKURPITSA RÖSTI 300 raastettua perunaa 150 g raastettua kesäkurpitsaa 100 g purjosuikaleita 1 kananmuna tilli, suola, pippuri Sekoita kaikki ainekset, muotoile sopivan paksuja röstipihvejä ja paista hitaasti laadukkaalla ruokaöljyllä. Kruunaa smetanalla, graavilohella, punasipulilla ja tilillä.

Bikes like these but in yellow can be rented at Hotel Degerby. They are called Sunny Bikes

Eatable decoration - cress 85

MAYPOP MAGAZINEN

KESÄPUOTI AUKEAA

LOVIISAN SUOLATORILTA VACKERBACKAN TUNNELMALLISELTA SISÄPIHALTA LÖYTYY TÄNÄ KESÄNÄ MAYPOP MAGAZINEN KESÄPUOTI. Puodin teemana on vanhasta uutta ja nykyisestä vieläkin parempaa. Tarjolla on muun muassa liitutauluviirejä, räsymattotyynyjä, yrttipurkkeja, pompomeja ja paljon muuta mukavaa kotiin ja puutarhaan. Puoti on avoinna Ruusujen hurmaa -tapahtuman aikana sekä Loviisan Wanhat Talot -viikonloppuna kello 10–17. Lisätietoa löydät osoitteesta www.maypopmagazine.com/tapahtumat. Maypopin Tina ja Eeva toivottavat sinut lämpimästi tervetulleeksi! Ruusujen hurmaa Loviisassa 4.–5.7.2015 Vackerbacka on kohde numero 25 / Puutarhakatu 34 Loviisan Wanhat Talot 29.–30.8.2015 Vackerbacka on kohde numero 32 / Puutarhakatu 34

Teksti Christina Hämäläinen Kuvat Eeva Kangas

Design by Mummo,

made by Maypop Vanhat räsymatot ovat vankkaa tekoa. Jos jokin kohta alkaa hapertua, ehjät palat voi vielä käyttää hyödyksi ja tehdä niistä tyynyjä. Sillä muutenhan pilven reunalla istuskeleva mummo ei mattojen leikkelyä hyvällä katsoisi. Räsymatot ovat sympaattisia ja nostalgisia. Ne kuuluivat mummolaan kuin sokeripala kahvia ryystävän vaarin huulille. Räsymatot olivat kierrätystä parhaimmillaan jo kauan ennen kuin koko kierrätys-sanaa oli keksitty. Kaikki perheen vanhat lakanat ja vaatteet leikeltiin räsyiksi ja paukuteltiin kangaspuilla matoiksi. Maypop Magazine on puutarhaan ja kädentaitoihin keskittynyt sivusto, jota pyörittävät tekstiilitaiteilija Tina Karvonen ja valokuvaaja Eeva Kangas. Maypopissa liikutaan eri aiheissa ja paikoissa vuodenaikojen mukaan. Lisäksi joka juhlapyhälle löytyy teeman mukaista askarreltavaa. ”Maypopin askarteluohjeissa pyrimme pitäytymään simppeleissä ja kekseliäissä materiaaleissa. Sellaisissa, mitä löytyy kaapin perukoilta ja kirppiksiltä. Kierrätetään vanhoja juttuja, kuten esimerkiksi näitä mummon räsymattoja. Räsymattotyyny kannattaa pestä Mäntysuovalla. Sen ihana tuoksu viimeistelee nostalgisen fiiliksen!”

MITEN TÄLLAISIA RÄSYMATTOTYYNYJÄ TEHDÄÄN? Ohjeen löydät loviisalaisen Maypop Magazinen nettisivuilta, osoitteesta www.maypopmagazine. com/kadentaidot

Text Reija Kokkola Bilder Virpi Lehtinen

SARFSALÖ

SOMMARTORGET,

mötespunkt för alla

SOMMARTORGET ÄR MYCKET MERA ÄN BARA ETT TORG. DET ÄR ETT EVENEMANG DÄR MAN TRÄFFAR GAMLA BEKANTA OCH LÄR SIG KÄNNA NYA. SAMTIDIGT GÖR MAN UPPKÖP OCH NJUTER AV LOKALA LÄCKERHETER. I ÅR RESER MAN DEN STÅTLIGA MIDSOMMARSTÅNGEN UPP FÖR 30:E GÅNGEN PÅ DEN TRADITIONELLA MIDSOMMARMARKNADEN.

P Fredrik Nyqvist och Bengt Blomqvist bjöd på musik för torgbesökarna.

å gårdsplanen av Sarfsalö gamla skolbyggnad hörs ett sus av förtjusning och applåder. Det är midsommar och firandet kan börja efter att man har rest den ståtliga midsommarstången i talkoanda. Dekorerat med blommor och löv lämnar stången den blå-vita flaggan i skuggan som också har dragits i topp midsommaren till ära. Skolgården är full med glada midsommarfirare och det är dags för den traditionella midsommarmarknaden som firas för den 30:e gången i år. En av ”pojkarna” som prytt den präktiga midsommarstången är Bo-Erik Mikander, ordförande för Sarfsalö byaråd. Han har bott i Sarfsalö som sommargäst i 30 år och är numera sedan länge fast bosatt här. Han om någon kan berätta vad midsommarmarknaden och sommartorget på lördagar betyder för sarfsalöborna och sommargäster. – Atmosfären är unik eftersom under vintern är det väldigt ödsligt på Sarfsalö. Sommartorget är mera än bara ett torg. Det är ett tillfälle där man träffar sina bekanta och lär sig känna nya. Dessutom finns det gott om läckerheter att smaka på. Sarfsalö är stolt över torgets utbud av närprodukter men visst kan man köpa ”metrilaku” också. Och till råga på allt bjuds allt detta i takter av glada dragspeltoner, ler Mikander. Hans fru Eija Mikander är inte med och sälja bröd i år eftersom hon tar hand om familjens Bed and Breakfast –verksamhet. De har fått midsommargäster eftersom Sarfsalö lockar folk också från andra delar av landet. Efterfrågan är stor och ibland finns det inte plats för alla villiga, men Eija kan inte låta bli och besöka midsommartorget ändå. – Torget är sommarens höjdpunkt och dessutom är det fint att det säljs mycket närprodukter här. Färska potatäter, grönsaker, jordgubbar, honung och fisk i olika form. Vid fiskoch plättförsäljningen bildas det vanligtvis kö, berättar Mikander. Fiskläckerheter och plättar

Och minsann, redan före klockan tio när torget öppnas officiellt slingrar det en kö vid fiskdisken och produkterna verkar vara välkända från förr. Kirsti Soikkeli från Lahtis visste från förr att det skulle bli kö vid fiskförsäljningen. 90

Liina ja Vilma Rehnström firar sommarlov vid stugan i Pellinge.

– Vi köper fisk varje år här vid Sarfsalö sommartorget. Ofta är jag den första i kön men i år blev jag den tionde, skrattar den glada frun till. Fiskhandlaren hinner inte ge några kommentarer eftersom han har fullt upp med försäljningen. Soikkeli är nöjd med sina uppköp och berättar att fiskhandlaren hade gett sitt telefonnummer där man kan fråga efter fiskläckerheter i förhand. – Ingenting vinner gravad lax och skärgårdslimpa men också fiskbiff smakar gott. Det måste finnas något hemligt recept till dem, säger hon och försvinner i vimlet. I plättförsäljningen bredvid är det också liv och rörelse; många avslutar den fina sommardagen med plättar, sylt och vispad grädde. Cecilia Ekholm har kommit från Åland till Sarfsalö för att steka plattar. – Min mamma bor här och jag har kommit hit för att hjälpa till med plättstekningen. Kaffe och plättar går åt bra. Det är brottom ända till slutet dvs. klockan ett på eftermiddagen, sägen Ekholm medan hon häller mera plättdeg i stekpannan. Ett eget försäljningsbord har också Majken och Virvla satt upp redan klockan nio tillsammans med Ulva Eriksson. De talar endast svenska, men det gör ingenting eftersom en stor del av torgbesökare är svenskspråkiga. Ulva har lagat olika slags sylt varav rabarber har varit en hit. Småflickorna säljer muffins. – Vi har bakat de här själva, berättar de små bagarna. Sommargästen tackar

Bo-Erik Mikander:

På sommartorget träffar man gamla bekanta och nya ansikten.”

Minna Vähäjärvi-Palonen från Orimattila har kommit till Sarfsalö sommartorget för första gången. Hon säljer korgar och färska ägg som väcker stort intresse bland torgbesökare. – Jag hörde av mina bekanta att det ofta kommer mycket folk hit och så blev det också. Jag kommer säkert på nytt, säger Vähäjärvi-Palonen. Sedan börjar den somriga torgmusiken igen när Fredrik Nyqvist och Bengt Blomqvist börjar spela dragspel och munharpa. Den lilla Virvla Rosqvist har rymt från sitt försäljningsbord och dansar bland torgfolket. Vi träffar också Tuula Aitto-Oja som berättar att hon trivs bra i Sarfsalö från vår till höst. 91

Karri och Pranom Anttonen trivs bra i Sarfsalö.

Åhej! Midsommarstången reses i talkoanda.

Okko Veikari, Siiri och Senni Halme samt Elsa Keihäri i sommarklädsel.

Hon och hennes man har också en bostad i Helsingfors och vintrarna tillbringar de i det varma Thailand. Hon uppskattar särskilt den lugna tillvaron och naturen i sitt sommarhem. – Det finns gott om svampar och bär. Och grönsakslandet är passligt litet! På hösten packar vi väskorna och åker till det varma Thailand, berättar hon. Aitto-Oja visar vägen till ett bord där man får köpa thailändska vårrullar. Dessutom finns det också Kari Saaren-Seppäläs Good Desing -prissätta Mestari-bärställningar. – Vi har bott på Sarfsalö i 12 år och det här är ett bra ställe att bo på, säger Pranom Anttonen som kommer ursprungligen från Thailand. Terapisockor

Många torgbesökare har en korg med sig för uppköp. En ung mamma har köpt en handgjord gungstol åt sitt barn. Den har hon ställt på barnvagnen tillsammans med en blomkrans. Linda och Greger Sundberg ser sig omkring ännu en stund förrän de går och köper kaffe och smörgåsar. De är bosatta i Borgå men passar på att besöka i samband med midsommarmarknaden Gregers föräldrar som bor i Sarfsalö. – Sarfsalö är ett väldigt trivsamt ställe på sommaren, säger det äktaparet. Berit Lehto från Hindhår presenterar sina handgjorda yllesockor och vackra mattor. Hon är pensionerad och har tid att göra allt själv. – Jag tänker inte på hur länge det tar att sticka en socka utan det här är både terapi och hobby för mig, ler Lehto. Det finns folk i alla åldrar på torget. De unga flickorna Liina och Vilma Rehnström berättar att de kommer till sommartorget varje år. – Vi har en stuga i Pellinge. Helmi Hietanen och Johanna Piekkari har dekorerat håret med en blomkrans midsommaren till ära. De säljer pizzabitar och mockarutor som redan tagit slut redan även om att det finns torgtid kvar. Till sist tittar vi in ännu hos Maj Korlin som alla sarfsalöbor känner. Hon säljer potatis och blommor. När torgtiden är slut finns det ännu mycket folk på plats. Bilkön slingrar långsamt och det kommer ännu några eftersläntrare på plats. Vi ses på sommartorget även nästa sommar!

Kuva Shutterstock

Luomua vai läheltä – vai molempia?

Lähiruoan suosio ja merkitys kasvaa. Kun ”pellolta pöytään” matka on mahdollisimman lyhyt, saa lautaselleen tuoretta ja ravinnerikasta ruokaa, jota ei ole kyllästetty säilöntäaineilla. On myös ympäristöteko käyttää mahdollisimman paljon lähellä tuotettuja raaka-aineita ja se vaurastuttaa omaa asuinseutua. Keräsimme sinulle listan lähialueen ruoan tuottajista. Tee vaikka ruokaretki polkupyörällä, ja hanki herkullisia avomaan vihanneksia. Tai luomuviljaa. Suosi paikallisia tuottajia aina kun vain mahdollista. Vedä häikäilemättömästi kotiinpäin!

HENRIKAS LADUGÅRD Kotieläintila, suoramyyntinä tinkimaitoa, ternimaitoa ja munia. Tilakäynnit tervetulleita - Soita ensin. Husdjursgård med direktförsäljning av mjölk, råmjölk och ägg. Gårdsbesök välkomna - Ring före. Henrika Husberg, Sandforsvägen 10, 07870 Skinnarby henrika@henrikasladugard.com, 0400 104 190, kickan@henrikasladugard.com, 040 561 0959, www.henrikasladugard.com ROBBES LILLA TRÄDGÅRD Tuoreita yrttejä, salaattia, versoja Färska örter, sallad, skott. Myynnissä useissa liikkeissä Loviisassa. Robert Jordas, Jordasvägen 110, 07800 Lindkoski info@robbes.fi 040 552 6442, 019 612 803, www.robbes.fi LAPINJÄRVEN LEIPOMO Leipomotuotteita – Bageriprodukter Männistöntie 11, 07800 Lapinjärvi-Lappträsk, nimi@lapinjarvenleipomo.fi, www.lapinjarvenleipomo.fi, 019 529 3200 PORLAMMIN OSUUSMEIJERI Juustoa eri muodoissa, mustaleimaemmentalin ja sulatejuuston valmistus. Ost i olika former, tillverkning av svartstämplad emmental och smältost. Porlammin meijeri on maidontuottajiensa omistama itsenäinen osuuskunta, joka on tänä päivänä Etelä-Suomen ainoa jäljellä oleva juustola. Juustot myynnissä kaupoissa. Kari Ollikainen, Mörskomvägen 1a, 07820 Porlom-Porlammi, 019 521 4200, www.porlamminosuusmeijeri.fi

KAL´S SPECIALITY FOOD No nyt tärähtää, töttöröö. Herkullisia sinappeja, kastikkeita, hilloja, hyytelöitä, salsoja ja salaattikastikkeita. Kal´s speciality foodin itsetehtyjä tuotteita on myynnissä mm. Lapinjärvellä Monicas Cafe´ssa sekä Ruotsinpyhtään ruukissa ja myöhemmin ne tulevat myös K-Kauppaan.Voit myös tilata netistä. Delikatesser av egna recept: senap, såser, sylter, chiligelé, vitlöksgelé, BBQ-sås, salsa, salladssåser. Georgsvägen 5, 07800 Lapinjärvi-Lappträsk, 045 8700 956, kal@gourmetfinn.com, www.kalmaine.com, Facebook: kal’s of maine KUMPULAN KEVÄT Hunajan suoramyyntiä ja liuta kotipalveluita – Direktförsäljning av honung Totti Hämeenkorpi, Kyttämaantie 28, 07820 Porlammi-Porlom, 044 052 8300, totti@kumpulankevat. com, www.kumpulankevat.com AMMMUUUUU! Maidon suoramyynti tilalta. Direktförsäljning av mjölk. Christer Gustavsson, Embomvägen 39, 07880 Liljendal, 050 302 9055, farmingvalley@gmail.com OTSATUKKALEHMIÄ! Highland Cattlen luomu-naudanlihatuotanto. Tulossa myyntiin elo-syyskuussa. Ekologisk nötköttproduktion av Highland Cattle, direktförsäljning i augusti/september. Stefan Widlund, Påvalsbyvägen 332, 07945 Kuggom, 0500 108 682, mail@sep-service.fi

PARASTA RUKIISTA! Hanssons Bagerin leipomotuotteet valmistetaan lähituotetuista raaka-aineista. Bageriprodukter av närproducerade råvaror. Leif Hansson, Kvarnbacksvägen 8, 07870 Skinnarby, 040 501 7139, leif.hansson@sulo.fi NYBACKA GÅRDSTORP Perunaa, sipulia, kurkkua, purjoa, sokerimaissia ja mausteyrttejä. Suoramyyntiä tilalta, torimyyntiä Sarvisalossa ja eri kesätoreilla. Ennen tilavierailua kannattaa pirauttaa, että Maj on paikalla. Potatis, lök, gurka, purjo, sockermajs och kryddplantor. Torgförsäljning på Sarvsalö torg och andra sommartorgar. Gårdsförsäljning. Ring innan! Maj Korlin, Nybackavägen 73, 07780 Härpe, 0400 946 510 AHVENKOSKEN SAVU Tuoretta kotimaista luonnonkalaa, kasvatettua kalaa sekä kalavalmisteita. Filettä, lämminsavustettua, kylmäsavustettua ym. Valmistus myös asiakkaan toiveiden mukaan. Färsk inhemsk naturlig fisk, odlad fisk och fiskprodukter. Filéer, varmrökta och kallrökta fiskprodukter m.m.Tillredning av fisken enligt kundens önskemål. Lilia Leps ja Ben Henriksson, Markkinamäentie 137, 07960 Ahvenkoski-Abborrfors Lilia 0400 932 871, Ben 044 049 5030, lilli.leps@ahvenkoskensavu.com KOMKOM Pientila, jossa lampaiden kasvatusta ja kananmunia sekä pienessä määrin avomaan vihanneksia. Soita ennen kuin menet, että joku on varmasti paikalla. Småskalig gård med lammuppfödning och försäljning av hönsägg och grönsaker. Vuokko Mäkinen, Backaksentie 233, 07890 Mickelspiltom, 0500 811 590

SEMILAX Semilax ottaa vastaan, käsittelee ja jalostaa kalaa. Tarjolla laaja valikoima lähituotettua kalaa, kalastettu ja viljelty lähialueella. Semilax tar emot, hanterar och förädlar fisk. Ett brett urval av närproducerad fisk som är fiskad och odlad i regionen Robert Hindsberg Trålhamnen, 07910 Valko-Valkom, 0400 307 893, semilax@sulo.fi DAGNY’S FISK Kalanmyyntiä Loviisan torilla – Fiskförsäljning på Lovisa torg Nan Hindsberg & Maj Mankonen, Trålvägen 8c, 07910 Valko-Valkom, 0500 211 393, 0400 307 893 LILL-VECKUM Musta- ja punaherukan suoramyyntiä. Itsepoiminta. Myös polttopuut. Direktförsäljning av svarta och röda vinbär (självplock) och försäljning av vedklabbar Tom & Ann Liljestrand,Veckum 7, 07880 Liljendal, 0400 496 206, tom.liljestrand@liljenet.fi MIKAEL KARLSSON Ruokaperunan suoramyyntiä. Myös polttopuita, joulukuusia ja valmista nurmikkoa rullalla. Direktförsäljning av matpotatis. Även ved, julgranar och färdig gräsmatta. Majborgsbacken 1, 07700 Forsbyn Saha-Forsby Såg, 0400 873 492, mikael.sigurd.karlsson@gmail.com MARIA RUSTANIUS Maidon- ja lihatuotanto. Maidon suoramyyntiä tilalta. Direktförsäljning av mjölk. Köttproduktion Kattstigen 16, 07880 Liljendal, maria.rustanius@gmail.com, 040 580 1512

KESTILÄN TILA Kestilän tilan maa-artisokat on viljelty ilman torjunta-aineita ja keinolannotteita. Jordärtskocka odlade utan bekämpningsmedel och konstgödsel. Heikki Manner, Räätälintie/ Skräddarvägen 2, 07880 Liljendal, heikki.manner@luukku.com, 050 338 2930 WILDEMANS Mehuasema, luomuomenamehua, luomukaramelleja, intiaanisalmiakkia ja luomuvaniljasokeria! Musteri, ekoäppelmust, ekokarameller, indiansalmiak och ekovaniljsocker. Mehuasemalle ei ilman ajanvarausta. Soita. Vesa & Mia Aitokari Isnäsintie 86, 07750 Isnäs, 0400 626 299, wildemans@wildemans.fi, www.wildemans.fi LABBY GÅRD Luomutilan Hereford pihvilihaa ja jauhelihaa verkkokaupasta kotiin tuotuna. Ekologisk Hereford-kött från nätbutiken hemkörda. Juha & Emilia Näri, Labbyn kartano 49, 07750 Isnäs 040 765 7508, juha.nari@pp.inet.fi, www.labby.fi, www.labbynkauppa.net HULTGÅRD Hultgårdin sonnit syövät ainoastaan luomurehua. Lihan saa suoraan tuottajalta kotiin kuljetettuna! I Hultgårds oxköttsproduktion används endast ekologiska foder. Kottet får du hemlevererad utan mellanhänder! Pieter & Natalia van den Hoek, Hultgårdsvägen 135, 07890 Mickelspiltom, Pieter 040 525 6356, Natalia 040 525 6356, www.hultgard.fi MALENA HADDAS Maidon suoramyynti.Ternimaito ainoastaan tilauksesta! Direktförsäljning av mjölk. Råmjölk endast på beställning. Malena Haddas & Christer Bomberg, Påvalsbyvägen 239, 07945 Kuggom, malena.haddas@sulo.fi, 050 575 5025, 040 752 5035 STAFFAS TRÄDGÅRD Kesä- ja joulukukkia, yrtti- ja vihannestaimia. Sommar- och julblommor, krydd- och grönsaksplantor. Gudrun Wikström Pernåvägen 211, 07930 Pernaja-Pernå, gudrun.wikstrom@pp.inet.fi, 040 546 5514, www.staffas.fi

TOVES GOURMET BONDOST Perinteistä maalaisjuustoa, eri makuja. Kahvilatiloissamme tilauksesta tarjoilua ja juuston myyntiä. Traditionell bondost i olika smaker. Servering och ostförsäljning i våra caféutrymmen på beställning Lapinjärventie 647, 07900 Loviisa-Lovisa, 040 749 7784, 040 128 7650, tove.tornblom@hotmail.com, www.toves.suntuubi.com MARBACKA BIGÅRD Hunajaa ja maustettua hunajaa, myös pölytyspalvelu, hunajan linkousta ja vahankäsittelyä mehiläishoitajille. Honung och smaksatt honung, också pollineringstjänst, honungsslungning och vaxhantering för biodlare. Mia & Bjarne Bruce, Marbackavägen 65, 07880 Liljendal, www.marbacka.fi, bjarne.bruce@pp.inet.fi, Bjarne 0400 438 888, Mia 040 548 4464 MALMGÅRD Luomuviljelyä, tilakauppa, olutpanimo, matkailupalveluita ja sepän paja. Ekologiskt jordbruk, gårdsbutik, ölbryggeri, turism och smedja. Malmgård 47, 07720 Malmgård 019 638 050, malmgard@malmgard.fi www.malmgard.fi SÖDRA RÖNNÄS GÅRD Luomu-karitsanlihaa. Ekologisk lammkött. Samuli Näri, Dalsvikintie 22, 07750 Isnäs 050 308 2477, samuli.nari@gmail.com, www.laatulammas.com ROGER HOMMAS Mansikoita (itsepoiminta) Jordgubbar (självplock) Haddasvägen 38b, 07880 Liljendal, 040 591 3352 SÖDERBY LAX Lohta, siikaa ja muuta suomukalaa. Söderby Lax myy melkein kaiken paikallisesti, kesämarkkinoilla ja suoraan kuluttajille mm. Laivasillalla Loviisassa. Lax, sik och övrig fjällfisk. Söderby Lax säljer lokalt så gott som all fisk, via sommartorg och direkt till kunden, bl.a. vid Skeppsbron i Lovisa. Micke ”Linka” Lindholm, Laxvägen 33d, 07900 Loviisa-Lovisa, soderby.lax@gmail.com, 040 511 5906, www.soderbylax.fi

LILLMARIN LUOMUTILA Hunajan, yrttien, vihanneksien, valkosipulin sekä liperi- ja valkosipulisuolan suoramyyntia. Soita ennen! Honung, örter, grönsaker, vitlök, libbsticks- och vitlökssalt till direktförsäljning. Ring före. Tiina Harva, Fasarbyn koulutie 41, 07750 Isnäs, 050 548 1543, tiina.harva@gmail.com MAGNUS FURU Hunajaa suoramyyntinä. Direktförsäljning av honung Söderkullavägen 128, 07740 Gammelby-Vanhakylä, 0400 717 429, furu.magnus@gmail.com KUKKATARHA SUPRISE Omasta puutarhasta heinäkuusta syyskuuhun kuivakukat, kesäkukat, koristekurpitsat, maa-artisokat, herneet, yrtit, maissit, nokkoset, sipulit ja auringonkukat. Odling av nässlor och jordärtskocka,ätb ara blommor och torkade örter. Eliko Roots Ljungbyvägen 41, 07930 Pernaja-Pernå, eliiko.roots@pp.inet.fi, 050 320 8152, www.kknet.fi/surprise

Hunajaa

Yrttejä

Luomuomenamehua

Nokkosta

Sinappia

Siikaa

Ternimaitoa

Kananmunia 95

Tulevaisuus tarvitsee enemmän sähköä. Tuotetaan se kestävällä tavalla.

Sähköntuotantomme hiilidioksidipäästöt ovat Euroopan matalimpia*. Asiakkaanamme saat aina uusiutuvaa 100 % vesisähköä ilman lisämaksua. *) Fortumin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt vuonna 2013 Euroopassa 70 g/kWh. Eurooppalaisen sähköntuotannon keskiarvo 328 g/kWh.

AIKAMATKALLE SVARTHOLMAN LINNOITUSSAARELLE

TIDRESA TILL SJÖFÄSTNINGEN SVARTHOLM

Kuninkaallinen merikartasto 1791–1796 -kirja (AtlasArt, 2009) kuvaa Suomen rannikkoa 1790-luvulla. Oheinen kartastosta rajattu alue kuvaa Loviisanlahden suulla sijaitsevaa Svartholman merilinnoitusta. Augustin Ehrensvärd oli aloittanut Suomen rannikon puolustussuunnitelmat, joihin Svartholman merilinnoitus kuului. Yhteistyössä F.H. af Chapmanin kanssa valmistui Suomen rannikon olosuhteisiin kehitelty saaristolaivasto. Laivaston käyttöön tarvittiin yksityiskohtaiset merikartat. Sotilaallisiin tarkoituksiin tehtyyn kartastoon oli kuvattava kaikki mahdollinen, millä saattoi olla sotatilanteessa merkitystä. Espoolainen kirjapainoalalla työskentelevä Teppo Tiittanen on hankkinut Tukholman sotamuseosta 1790-luvulle sijoittuvan karttasarjan, josta on ilmestynyt näköispainos. – Kartoissa kiehtoo niiden tarkkuus ja niiden sisältämä valtava tietomäärä. Sen lisäksi ne ovat vielä kauniita. Karttojen vertailu nykytilanteeseen vie kiehtovalle aikamatkalle, Tiittanen kuvailee. ”Kuninkaallinen merikartasto 1791–1796” -kirja perustuu suurelta osin Tiittasen luovuttamaan aineistoon.

Den kungliga havsatlasen 1791–1796 (AtlasArt, 2009) beskriver Finlands kust på 1790-talet. Området på kartan beskriver sjöfästningen Svartholm som ligger vid mynningen till Lovisaviken. Det var Augustin Ehrensvärd som hade börjat planera försvaret av den Finska kusten och Svartholm var en viktig del av den. I samarbete med F.H af Chapman byggdes det upp en skärgårdsflotta som var utvecklat för Finska vikens speciella behov och flottan behövde detaljerade sjökartor. Kartorna var avsedda för militära ändamål och därför var det viktigt att de innehöll allt som var av betydelse under krigssituation. Esbobon Teppo Tiittanen som jobbar inom boktryckeribranschen har skaffat sig en kartaserie från 1790-talet, vilken har utkommit som en faksimilupplaga, från Stockholms krigsmuseum. – Jag är fascinerad av kartornas exakthet och den väldiga informationsmängd de innehåller. Dessutom är de vackra. Det blir en fascinerande tidsresa när man jämför kartor med dagens läge, beskriver Tiittanen. Den kungliga havsatlasen 1791–1796 baserar sig i stort sätt på materialet som Tiittanen överlämnat.

--Pikkukaupunki kiittää Teppo Tiittasta kartasta, joka kiinnostaa kovasti loviisalaisia.

--Småstadsliv tackar Teppo Tiittanen av kartan som intresserar stort lovisabor.

Tekstit Fredrik Malm Kuvausjärjestelyt Hanna Neuvonen Kuva Kalevi Ketoluoto

Malmska Gården Teurastaja Carl Westrin rakennutti Malmska Gårdenin päärakennuksen ja ulkorakennukset 1749. 1762 talo laajennettiin salilla ja kahdella kamarilla. Talopiiri koostuu nykyisin päärakennuksesta, sen eteläpuolen vaunuliiteristä ja paakarintuvasta sekä kellarista. Pohjoispuolella on aitta, kolmen hevosen talli ja navetta ja näiden välissä lantala, jonka yläpuolella talonväen ja palvelusväen käymälät erikseen. Huvimaja on 1800-luvun lopulta.

HINNAT WESTRININ KESTIKIEVARISSA 1762 (taaloja ja kuparikolikoita): Kamari paremmalla sängyllä vuorokaudeksi 2:Kamari huonommalla sängyllä 1,8:Tulipesän täyttö 12:Hyvä kynttilä 6:Kolmen ruokalajin ateria kaljalla 3:Huonompi ateria 1,16:Kappa kauraa (4,58 l) 2:Yksi jumprullinen (8,2cl) tislattua viinaa 6:Yksi kannu (2,62 l) yksinkertaista olutta tai hyvää kaljaa 12:-

1762 Loviisassa oli 22 ravintoloitsijaa, Carl Westrin lopetti 1762 kestikievaritoimintansa riitojen takia. Talo toimi tämän jälkeen matkustajakotina.

Carl Westrin 1749Rådmanskan Ulrika Sofia Riddelin 1805Lovisa Församling 1819Silverarbetarmästare Johan Åkerman 1890Tulluppsyningsmanen Sanfrid Lodman 1900Familjen Malm 1963-

Kuvauspaikka Malmska Gården. Kestikievarissa vierailulla Loviisan Kaupungin Hywät Asukkaat.

Kesän 2015 KUNINGAS SAAPUU LOVIISAAN -tapahtumassa esitetään isonvihan aikaan ja karoliinikenraali Armfeltiin liittyvä näytelmä! Ohjaus & Käsikirjoitus Tuovi Putkonen, Lisätietoja facebookissa Kuningas saapuu Loviisaan sivulla.

Malmska Gården Slaktaren Carl Westrin lät uppföra boningshuset och uthusen 1749, huset utvidgades med sal och tvenne kamrar då han inledde gästgiveriverksamheten 1762. I samband med utvidgningen fick huset mansardtak, ett vindsrum inreddes troligen redan då. Gården består idag av huvudbyggnad, mot söder vagnslider sammanbyggt med bagarstuga jämte källare. På norra sidan finns stall och fähus med utetuppar (3+3hål), dyngdal mellan/under dessa, foderlada, saltboda samt drängstuga (numera kopplat till huvudbyggnaden).

PRISER FÖR WESTRINS GÄSTGIVERI I FEBRUARI 1762 (i daler och kopparmynt, av magistraten fastställda): Kammare med bättre säng för ett dygn 2:Dito med sämre säng 1,8:En eldbrasa 12:Ett gott ljus 6:En måltid bestående av tre goda rätter med svagdricka 3:En sämre måltid 1,16:Ett lispund hö (1lispund=8,502kg) 1,16:En kappe havre (1kappe=1,75 kannor=4,58l) 2:En jungfru destillerat brännvin (1 jungfru=1/32kanna=8,2cl) 6:En kanna enkelt öl eller gott svagdricka (1kanna=2stop=2,62l) 12:-

1762 fanns 22 krögare i Lovisa, Carl Westrin slutade 1762 med gästgiveriverksamheten pga. bråk och började i stället med resandehem därtill var han lumpkommisarie. Westrin testamenterade gården till Rådmanskan Ulrika Sofia Riddelin (född Kiljander), maka till rådmannen och landsfiaskalen Magnus Wilhelm Riddelin. Gården såldes till Lovisa församling till Kapellansgård 1819. Carl Westrin 1749Rådmanskan Ulrika Sofia Riddelin 1805Lovisa församling 1819Silverarbetarmästare Johan Åkerman 1890Tulluppsyningsmannen Sanfrid Lodman 1900Familjen Malm 1963-

Kuvat Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto

Kaikille avoimet RUUSUHÄÄT Loviisan kirkossa 4.7.

Jag vill!

Jag vill! Jag vill!

Jag Jagvill!vill!

Ute Kehrs har bott i Lovisa i 7 år. Under tiden har hon bland annat studerat på Haaga Helia i Helsingfors. Till hennes slutarbete för examen ”Bachelor of Hospitality Management” forskade hon kring bröllopstraditioner. Logiskt. Lovisa är ju en kärleksstad. – Bröllop har en lång och rik tradition, och många traditioner kan spåras tillbaka till den egyptiska, grekiska, romerska, hebreiska och germanska civilisationen. Men det västerländska äktenskapet har också formats av kyrkan under medeltiden, reformation och industrialisering, berättar Ute Kehrs. Även om bröllop har alltid varit en förening av ett par, har det inte alltid varit ett beslut mellan två personer, men mest en fråga om två familjer. Äktenskap var ofta ordnade eftersom de var en ekonomisk nödvändighet. De viktigaste målen för äktenskap har länge varit att skydda gods, samt fortplantning. Också äktenskap genom infångning praktiserades i forntida kulturer, förmodligen när brudgummen inte kunde betala för bruden. – Ökningen av kristendomen har gjort en stor förändring i europeiska äktenskapslagar och seder samt i följande århundradena har äktenskapet mer och mer påverkats av kyrkan. Men det var först på 1100-talet som en präst blev en del av bröllopsceremonin, och först på 1200-talet som han ansvarade själv för ceremonin. I de flesta europeiska länder, fortsatte äktenskap att kräva en religiös ceremoni fram till franska revolutionen 1792, då den obligatoriska borgerliga vigseln infördes. Äktenskap via domare eller ämbetsman blev den enda giltiga formen av äktenskap i de flesta av västvärlden. Religiösa bröllop var fortfarande tillåtna, men bara efter att civila ceremonin hade ägt rum. Olika bröllopstraditioner

Bröllops traditioner varierar från land till land, från region till region och även från fa-

– I nästa Småstadsliv berättar jag något om ringarna, att ge bort bruden och vissa andra saker, berättar Ute.

milj till familj. Det finns inte många forskningspublikationer och inte mycket pålitlig litteratur heller. Ute Kehrs har forskat mycket kring temat och berättar för läsarna av Småstadsliv om de vanligaste och mest populära historierna bakom västerländska kristna bröllops traditioner. Fortsättning följer i kommande tidningar.

föredrar andra färger för deras bröllopsklänning. – Min vän Deempal berättade att hinduiska brudar i Indien bär traditionellt färgen rött på deras bröllopsdag, som står för lycka. Detsamma gäller för kinesiska brudar enligt studiekamrat Yuqing, berättar Ute.

Brudklänningen Det finns ingen traditionell färg för bröllop; alla typer av ljusa färger var populära i det förflutna. Traditionen med en vit brudklänning är ganska ung; den kommer troligen från drottning Victorias val att bära en vit brudklänning på hennes bröllop med prins

Förr bars en slöja för att hålla bruden säker från onda andar och det onda ögat. En annan källa anger att traditionen med slöjan kommer från den tid då en brudgum fångade bruden och skulle kasta en filt över huvudet och bära henne bort. Men numera ses brudslöjan bara som en modesak för bruden. Några brudar gillar att bära en brudslöja av en vän eller släkting som är lyckligt gift.

Slöja

Tillbehör

“Something old, something new, something borrowed, something blue, and a silver sixpence in your shoe.”

Albert 1840. En vit brudklänning representerade hög social status och rikedom, eftersom klänningen var speciellt gjord för bröllopet och att bäras endast en gång. I dessa dagar ses den vita färgen vara synonym med renhet och oskuld; därför ses det inte lämpligt att bära vitt för det andra (eller tredje ...) bröllopet. Brudar från andra kulturer och religioner

Detta gamla viktorianska rim är fortfarande populärt och några brudtillbehör, liksom det blåa strumpebandet, kommer från detta rim. Något gammalt står för det gamla livet, något nytt för det nya livet. Något lånat står för delningsaspekten av ett äktenskap och något blått står för beständighet och renhet. Ett silver sex pence står för den finansiella stabiliteten, men i dessa dagar hoppas den tredje raden ofta över.

101

102

Rakkaudesta nuoriin KIRSI KIPPOLA TIETÄÄ, MITÄ LOVIISALAISNUORILLE KUULUU. SYRJÄYTYMINEN EI OLE LISÄÄNTYNYT. SE ON SYVENTYNYT. Teksti Reija Kokkola Kuva Kalevi Ketoluoto

illaista olikaan olla lapsi ja nuori 70-luvulla Loviisassa? Kirsi Kippola palaa muistoissaan lapsuutensa Valkoon. Hän muistaa elävästi lapsilauman, jonka vapaa-aika kului juosten, kiipeillen ja leikkien. Talvella luisteltiin meren ja lammen jäällä. Yhdessä väsättiin pulkkamäki. Kaikkien pihoille sai mennä, ja aina oli joku kylän aikuisista kotona. – Minun lapsuudessani ei Valkosta kuljettu Loviisaan hengailemaan. Meitä oli aina iso porukka, tyttöjä ja poikia, kaikenikäisiä. Siihen aikaan lapset ja nuoret eivät yleensä tunteneet vetoa hölmöilyyn. Jos joku törppöili, sitä ei ihailtu. Päinvastoin. Noihin aikoihin ihan oikeasti koko kylä kasvatti lapsia, Kirsi Kippola muistelee. Sittemmin hän on työssään eri rooleissa seurannut loviisalaisnuorten elämää. Ei sillä, että nuorisotyö olisi tullut mieleenkään, kun Kirsi nuorena tyttönä pohti tulevaisuuttaan. – Haaveilin opettajan ammatista. Aloin kuitenkin epäillä, että olisin liian räväkkä opettajaksi. Olin kuitenkin toiminut kerhoohjaajana ja ollut kesäleiritoiminnassa mukana 13-vuotiaasta lähtien. Kerran yksi tuttu heitti, että mikset tee sitä, mitä jo nyt teet. Lähde opiskelemaan nuorisotyötä. Tässä sitä nyt ollaan. Hyvät ja huonot uutiset

Miksi loviisalaisnuoret sitten nykyään ovat vaarassa syrjäytyä? Miten synkkä tilanne on tällä hetkellä? Kippolalla on hyviä uutisia. Nuoret voivat paremmin kuin pitkään aikaan. He ovat valveutuneita, syövät terveellisesti, nukkuvat hyvin, harrastavat tasapainoisesti ja suunnittelevat tulevaisuuttaan. Ko-

likon kääntöpuoli on kuitenkin synkempi. – Syrjäytyminen ei ole kasvanut. Se on syventynyt. Ne, jotka voivat huonosti, voivat helkkarin huonosti. Ja sitten vähän faktaa pöytään. Professori Lea Pulkkisen seurantatutkimuksen mukaan lapsi altistuu syrjäytymiselle, jos hän on kymmenen tuntia viikossa yksin tai ilman aikuisen läsnäoloa. Siis vähemmän kuin pari tuntia päivässä. – Työelämä on sellaista, että äidit ja isät eivät ole kotona. He ovat väsyneitä ja stressaantuneita. Lapsille tulee vetoa nettiin. Heillä on pelkotiloja. Kotona etsitään, mitä kaapista löytyy. Siellä voi olla alkoholia ja tupakkaa, jota lapsi sitten kokeilee. Anna aikaa

Kippolan kokemuksen mukaan herkkyyskaudet voivat jatkua vielä aikuistumisen kynnyksellä ja sen jälkeenkin. Nuoret saattavat ahdistua, kun pitkälle vieviä ratkaisuja vaaditaan jo varhain. Seiskaluokalla tehdään valintoja, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen. – Nuorille pitää antaa aikaa. Henkistä kasvua ei voi kiirehtiä. Monesti me vanhemmat patistamme tekemään päätöksiä ja mahdollisesti vielä lyttäämme nuorten ajatukset tulevasta ammatista tai työstä. Mielestäni on ihan hyvä vähän viihtyäkin elämässä. Kyllä asiat loksahtavat paikoilleen ajallaan. Nuorten työpaja Pikku Pietarin Piha on toiminut vuodesta 1995. Pajalla on monenlaisia nuoria. Joku on tullut hengähtämään, ottamaan aikalisän. Joskus taas lähdetään ihan perusasioista. Silloin tarvitaan jälleen malttia. Ongelmien purkamisen pitää tapahtua nuoren omaan tahtiin, kiirehtimättä. – On vaikea suunnitella tulevaisuutta, jos

ei tiedä missä nukkuu seuraavan yön. Nälkäisenä ei voi keskittyä, Kirsi Kippola toteaa. Hän törmää ”omiin” nuoriinsa kaupungilla. Moikataan ja jutellaan. Kun Kirsi kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan selkäkipujen takia, tutut nuoret ottivat hänet Loviisan sairaalassa vastaan. – He olivat entisiä nuoriani nuorisotiloilta.

KIRSI KIPPOLA • Perustanut nuorten työpajan Pikku Pietarin Pihan, aikuisten työpajan Akselin sekä Starttipajan. • Aloittanut etsivän nuorisotyötoiminnan. • Oli 2000-luvulla mukana käynnistämässä iltapäiväkerhotoiminnan Loviisassa. • Tehnyt nuoruudesta asti töitä kaupungin eri organisaatioissa ja yhdistyksissä nuorten hyväksi.

Kirsi Kippolan toiveet 1. 2.

Nuorille tuettua asumispalvelua. Päihdetyön koordinaattori ennalta ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön. Valtakunnallisesti nuorille soveltuvia mielenterveyspalveluita.

”Terveiset Loviisan kaupungille: Kiitokset siitä, että palvelujen kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti.”

103

KAUNEUS TAINA – Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keidas

SKÖNHET TAINA – En oas för helhetlig välmående

TAINA LARSSON Sairaanhoitaja, CIDESCO-kosmetologi

EVELIINA NIEMINEN CIDESCO-kosmetologi • kosmetologipalvelut

• erikois-, pistosja laitehoidot

Meitä on nyt 4 – kaikki täällä sinua varten. Tule ja voi hyvin. Vi är nu 4 – alla här för dig. Kom och må väl.

MARI SKOG Röntgenhoitaja, vyöhyketerapeutti,

JOHANNA LAGERHOLM KM, Homeopatianeuvoja, Luontaistuoteneuvoja

• kuumakivihieronta, Ajara-ayurvedahieronta, intialainen jalkaja käsihieronta, Ki-energiahieronta

• HCA-mittaus (Health Concept Analyzing –mittaus) – kehon tilan mittaus • Homeopaattinen neuvonta

Olemme muuttaneet uusiin ja ihaniin tiloihin katutasoon Esplanadin viereen osoitteeseen Kuningattarenkatu 5. Vi har flyttat till nya härliga utrymmen på gatunivå brevid Esplanaden till adressen Drottninggatan 5

Pikkukaupungin PARHAITA vuosien varrelta HALUATKO VANHOJA PIKKUKAUPUNKEJA? Voit tilata niitä veloituksetta Loviisan kaupungin nettisivuilta www.loviisa.fi > Loviisa-tietoa > Pikkukaupunki

Saariston HERKUT Britt-Lisin herkut on katettu Pernajan saariston kätköissä lymyävään Algotin lyhtyyn. Käy pöytään ja lähde valloittavalle makumatkalle hienoon saaristoomme. >> Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen

Kuvat: Virpi Lehtinen

Moporetki

Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Eeva Kangas

Rakasta elämää,

ja anna musiikin lämmittää

Loviisassa

Loppusyksyn viima pureutuu luihin ja ytimiin. kokoa rakkaimpasi nuotion äärelle. anna melankolisen paatoksen paisua yli äyräiden ja kääntyä siten iloksi.

Loviisa on maaseudun suurkaupunki, jossa hoidetaan tulevaisuudessa myös pääkaupungin maaseutupalvelut.

rakasta tätä maata, rakasta elämää.

Tiesitkö, että Loviisan kaupungin alueella on yli 15 000 hehtaaria peltoa? >>

Aamuauringon lemmikit

auringon noustua maaginen

Expédition hivers 2013

hetki on ohi ja hiljaisuus

ABSOLUMENT

täyttyy elämän äänistä: posteljoonin pyörän renkaat rohisevat, kotien

MAGNIFIQUE !

ulko-ovet kolahtelevat ja autot käynnistyvät. uusi päivä alkaa. •

Auringon vihdoin taas paistaessa, antaen lupauksensa tulevasta keväästä, on ihana nauttia hienoimmista talvipäivistä ulkona. Älä anna keväthankien kutsua kahdesti – pakkaa reppuun maistuvat eväät. Ne ovat retken kuin retken kohokohta. Njut av vårvintern och solen som värmer så skönt. Njut av gott sällskap och ännu bättre vägkost. Njut av lugnet i naturen. Njut av livet. Njut.

auringonnousun aikaan puutarha kylpee kultaisessa valossa ja kukkien värit hehkuvat kauniimmin kuin koskaan. >> Teksti ja kuvat: Eeva Kangas

Asunto Oy Loviisan Alexandra. visa Alexandra i Lovisa centrum. Valmistuu elokuussa 2013 Byggnaden färdigställs i augusti 2013 Huoneistot/Lägenheter

2h+k+s 66,5 m2 3h+k+s 92,0 m2

2 kpl/st 2 kpl/st

Tiedustelut / Förfrågningar : Kalevi Ilonen 019 532 165, 0400 310 663

TEKSTI Päivi Ahvonen KUVAT Virpi Lehtinen KUVAUSJÄRJESTELYT Hanna Neuvonen

ARKKITEHTUURITOIMISTO

ILONEN - LAUTAMO KY

MARIANKATU 22 A 1 07900 LOVIISA puh. 019 532 165 gsm 0400 310 663 e-mail kalevi.ilonen@ilonen-lautamo.fi

kuvauspaikat: kuninkaanlammen, villi niityn ja Willa aaltosen puutarhat

THE SAUNA SWEAT & ENJOY

The Finnish habit of sweating in a little dark hut and then rolling naked in the snow is quite a curiosity for many foreigners. However, the Sauna is a vital part of every Finns essential nature. Tekstit Päivi Ahvonen, Reija Kokkola Kuvat Virpi Lehtinen

LJUVA SOMMARDAG VID HAVET

T Finnish essentials

The sauna is to Finns, as wine is to the French – a necessity of life! In summer, you have the healing sunrays that warm up the water drops on your skin. In winter, the candle lit sauna, the shining white snow and the transparent steam that rises from your skin against the dark winter sky. These are the memories of Finnish skin. The most typical association of the Finnish sauna is a lakeside sauna, green birches, untouched nature and a sunny summer evening - and it is true. Nevertheless, the cold fact is, literally, that winter is quite long. During this period, the healing warmth of a sauna makes the Finns relax. In winter the warm sauna heals our tired bodies and is a balm for our souls. Small details can add to your sauna pleasure. Flexible whisks of juniper branches and spiced honey, linen towels, candle light, all add up to tranquillity. Treat your skin with homemade sauna lotions made from honey, olive oil and tea tree oil. The sauna is comparable to a retreat; it is like a ritual, a mental and physical purification, after which we feel newly born. Moreover, even in winter many Finns like to go swimming in the frozen lake or at least roll around in the snow. A good shock for ones blood circulation.

Långa sommardagar lockar till långa utflykter ute på holmarna och klipporna. Ingen brådska, inga planer, ingen klocka, inget komplicerat. Bara gott sällskap och lite käk. Kuvat Virpi Lehtinen

FROM THE CRADLE TO THE GRAVE The sauna has a tradition of over 2000 years in Finland. Central Europe also used sweat baths but the bathing culture deteriorated between 1500 and 1600, when they suspected that syphilis spread in the sauna. However, in Finland the sauna was never banned. Saunas were important at both the beginning and end of life. In Finland children were born in saunas and it is where the deceased

>> 39

105

KING KONGIN KIERROS He lähtivät taas kerran tavanomaiselle kolmen kilometrin lenkilleen, joskin vastahakoisen velvollisuudentuntuisesti. Kevätaurinko paistoi jo kolmatta päivää, kadut ja tiet kuivuivat nopeasti. Kengissä oli kevyempi patikoida kuin saappaissa. He kävelivät viisisataa metriä, torille asti. Mennäänkö tuosta vasemmalle vai tuonne, kysyi nainen ja viittoili kirkolle päin. Torin poikki, sanoi mies, vinosti torin yli ja poikki, tästä pisteestä pankin kulmalle asti. Seuraa hypotenuusaa, neuvoi mies ja käveli edellä. Pidä nuusasi, tuuska, mutisi nainen. Ja nyt hän yrittää muistaa Pytagoraan teoreeman kreikankielellä… Mies hidasti kulkuaan, silmät hakivat kirkontornista muistiapua: ”To tetragono tis ipoteinousas enas ortogoniou trigonou isoutei… isoutei… tuota noin… niinku…?” Eikä se muista, arvasi nainen. Harjulle jyrkästi nousevalla hiekkatiellä mies alkoi heiluttaa käsiään sotilasmarssimaisesti hengittäen askelten mukaan: yykaakoonelj… sisäänhengitys yystä neljään, sitten voimakas samanpituinen ulospuhallus. Kävelevä höyrykone, ajatteli nainen, ja kohta se alkaa laulaa…, mutta mies pysyi hiljaa. Laulaa se kumminkin sisäisesti. Niitä tulipunaisia ruusuja heijaa. He kävelivät vierekkäin, tasarinnoin vaan ei yhtäjalkaa. Onko sen pakko kävellä noin nopeasti, ajatteli nainen. Onko sen pakko ehtiä edelle, ihmetteli mies. Itse tunget kylkeen, sanoi nainen, ja sun kätesi huitoo kuin niittokone. – Kävele perässä sitten. – En minä ole mikään saudinainen. Kun me kävellään yhtä jalkaa niin mä etenen pitemmälle, koska mulla on pitemmät jalat, sanoi nainen ja jättäytyi taakse. Mies pidensi askeleitaan. Nainen tuli rinnalle. – On mulla yhtä pitkät, mutta längät, sanoi mies. Längät? Siis länkisääreet! Mä olen sota-ajan lapsi ja mulla oli riisitauti, selvitti mies. Aliravittu sotalapsi. – Sitä ei hevillä uskoisi, sanoi nainen. Puolivälissä mäkeä harjun laelle mies pysähtyi ja tiiraili tiheän puuston läpi näkyisikö alhaalla tasamaalla pojan harmaansininen talo. Ei sitä näe, sanoi nainen pysähtymättä, ei ainakaan tuosta kohdasta. Mutta mies sen oli näkevinään, lumettomien männynoksien ja lehdettömien pihapuiden lomitse. – Pihanpuoleinen pitkäseinä on vielä maalaamatta, sanoi mies. – Nyt on vasta huhtikuu, muistutti nainen, räntää on luvassa. – Telineet. Pystyttää telineet! Nainen kävi vihreälle puupenkille istumaan ja sytytti sa106

vukkeen. Sitä en kestä kun se heiluu katonrajassa kakkosnelosten nokassa kuin Kingkongin isoisä. Poikakin hermostuu, mutta ei kehtaa kieltää. Kohta tämä sanoo että olisihan se kunnon loppu että pudota moksahtaisi pää edellä kiveen. Että lähtisi saappaat jalassa… Mies tuli kohdalle ja päivitteli hiljaa naisen sauhutusta. Että sauhutetaan ennen puolimatkaa. – Vedä saapas päähäsi, sanoi nainen. Kumpaankin päähän. Saapas. Punatukkainen pyöreä täti käveli ohi kääpiösnautserin kanssa, koira veti penkin suuntaan nuuskimaan, täti veti koiraa poispäin. Kom nu, Hauvan! Kom bort! – Va heter hunn? Kysyi nainen ja rapsutti koiraa niskasta. – Hauvan. – Jaa? – Hon heter Hauvan! Mäennotkossa hautausmaiden välissä alkoi kuulua lähestyvää lujaa räpinää, heitä vastaan polki kolme poikaa rinnan ja kilpaa. Etuhaarukoihin kiinnitetyt pahviläpät rätisivät pyöränpinnoja vasten. Pojat väistivät lenkkeilijöitä kummaltakin puolelta iloisia herjoja heitellen. – Tuommoisia räikkiä en ole aikoihin kuullut, sanoi mies. – Hirveä melu, herättää kuolleetkin, sanoi nainen. Mies katsahti laakeata Uutta hautausmaata harjun länsipuolella. Ketterä keltainen kaivinkone mourusi hautakivien välissä. – Ei kuolleet päivisin mihinkään herää, ne nukkuvat haudansyvää unta. Yöllä ne nousevat ja kapuavat harjulle. Siis sitten kun routa on sulanut. Vanhasta kalmistosta tuolta itäpuolelta nousevat niiden esivanhemmat, isännät, pomot, vapaaherrat. Täällä tiellä ne sitten tapaavat, juhlivat ja riitelevät. – Kumpaan maahan sinä haluaisit, kysyi nainen. – En osaa päättää. Uudessa on paremmat palvelut, vanhassa aidompi tunnelma. Ja on se kauniimpi. Täytyy miettiä. Harjun eteläpäässä mies halusi ehdottomasti kiivetä näköalatorniin miettimään. Hän hyppäsi ketterästi kierreportaille ja nousi puolijuoksua tornin huipulle. Nainen huokasi ja lähti tallustamaan rannalle päin. King Kong pakenee torniin tärisevä vähäpukuinen blondi kainalossaan… USA:n ilmavoimien kaksitasohävittäjät ampuvat häntä kohti… hän taistelee raivokkaasi, karjuu, takoo rintaansa ja pommittaa niitä männynkävyillä…. Minä en ainakaan häntä sieltä alas kanna. Mies seisoi tornin huipulla sydän pamppaillen ja katseli merta, saaria, luotoja. Hän kuvitteli suoran linjan tornista Svartholman kautta etelään ja arvioi, että se osuisi suunnilleen Kohtla-Järven kaupunkiin Virossa. So what? So-

romnoo! Hän istuutui huohottaen penkille ja yritti muistaa miksi olikaan noussut torniin. Nainen seisoo rantatien hietavallilla, syöttää leivänpalasia kevätnälkäisille pullasorsille. Jäidenlähdöstä on kulunut kaksi viikkoa. Nainen punnitsee pitäisikö hänen hakea miehensä rikkiammutun ruumiin tornin raunioista. Mies kävelee hänen luokseen kepein kärsimättömin askelin. Hän palaa halusta kertoa keksineensä oivan keinon antaa kohtalon valita kummassa kahdesta hautuumaasta he voisivat levätä sovussa ja rakkaudessa kummankin maallisen elämän loputtua, aina hamaan universumin loppupamaukseen asti. Nimittäin sillä kurin että he yksin teoin ja yhdessä tuumin heittäisivät pinkeän rantapallon näköalatornin huipulta keskelle harjun kävelytietä, pohjoissuuntaan nimenomaan. Sen mukaan mille puolelle tietä pallo pomppii määräytyy tuleva lepopaikka. Jos se pomppii tieltä oikealle rinteelle päin, on valinta Vanha kalmisto, jos vasemmalle, on loppusijoituspaikka Uusi hautuumaa. Laivasillan laituriin kiinnitetystä veneestä kapuaa nuori tyttö mukanaan kaksi spanielia. Mä tahdon koiran, sanoo nainen. Mä tahdon veneen, sanoo mies. He istuvat penkillä ja nauttivat Mateus Roséta pahvimukeista. Sulla oli vene, se upposi, sanoo nainen. Sulla oli koira, se kuoli, sanoo mies. Koira kuoli ja mies kuoli ja minun tuhkani sirotellaan mereen samaan paikkaan kuin minne hänen tuhkansa on laskettu, sanoo nainen. Niin on sovittu. Olenhan minä kertonut. – Annetaan kohtalon määrätä, keksii mies. Jos se tornista heitetty pallo pomppii pitkin tietä eikä pyöri kummallekaan puolelle, vaan pysähtyy tielle, sinä lähdet kalanruuaksi. Muussa tapauksessa pysytään yhdessä hamaan…. – Onko se sinulle niin vaikea asia, kysyy nainen. – Sinä olisit niin kaukana, sanoo mies. – Samaa mertahan tämä kaikki on. Pitele mukeja, mä kaadan pohjat. – Mä voisin sukeltaa mukaan sitten perässä, tai siis vaikka ennen… ehdottaa mies hämillään. – Ei käy, King Kong, sanoo nainen, gorillat pelkää vettä ja minä olen saaristolaislikka. – Keski-Töölöstä mä sinut nappasin. – Osta mulle portugalinvesikoira niin katsotaan!

30.7.-1.8.2015 NÄSI /// NÄSE /// TORSTAI TORSDAG 30.7. KLO KL 1700... ///

JVG

JENNI VARTIAINEN HALOO HELSINKI! /// PERJANTAI FREDAG 31.7. KLO KL 1700... ///

TUOMAS KAUHANEN

TUURE KILPELÄINEN

JUHA TAPIO

/// LAUANTAI LÖRDAG 1.8. KLO KL 1700... ///

ARTTU WISKARI

KAIJA KOO APULANTA

LIPUNMYYNTI VIP-PAKETTI BILJETTER VIP-PAKET Sokos Porvoo, S-marketit Näsi, Loviisa & Söderkulla ja Prisma Kirkkonummi SOKOS BORGÅ, s-MARKETER nÄSE, lOVISA & sÖDERKULLA OCH pRISMA kYRKSLÄTT

aLK. FRÅN 32 € PÄIVÄ / dag Lisätiedot netistä / lÄS MER PÅ NÄTET lippuja myy myös / biljetter också från

1 päivä / DAG 89 €

(sis. sisäänpääsy, pääsy VIP-alueelle & maukas buffet) (innehåller : inträde, access till VIP-området & smaklig buffé) myynti ja tiedustelut försäljning och förfrågningar : Ann-Christine Kjellberg, puh. / tfn 010 7659 331 (0,0835 € / puhelu / samtal + 0,1209 € / min)

K/F-18

#PORVOOpopfest

PORVOOPOPFEST.FI FACEBOOK.COM/PORVOOPOPFEST VOITTAJANTIE, PORVOO /// VINNARVÄGEN, BORGÅ

Osuuskauppamme palvelee Loviisan seudulla: Handelslaget betjänar i Lovisa med omnejd:

Loviisa / Lovisa

Lapinjärvi / Lappträsk Liljendal

Loviisa / Lovisa

Daniel Katz Loviisassa asuva kirjailija Pernaja / Pernå (liikennemyymälä/trafikbutik)

Loviisa / Lovisa

(automaattiasema/automatstation)

Omistajan käyntikortti Ägarens visitkort

108

”Rohkeat valinnat

tekevät elämästä rikkaan” Ann-Britt Felin-Aallolla on monet langat käsissään. Hän osallistuu aktiivisesti Loviisan kehitysprojekteihin hyödyntäen pitkän työuran aikana saatua kokemusta ja verkostoja. Kesäpaikassaan hän heittää korkkarit nurkkaan ja tarttuu vasaraan. Teksti Reija Kokkola Kuvat Kalevi Ketoluoto

nn-Britt Felin-Aalto muutti muutama vuosi sitten suloisenpinkistä talostaan Loviisan alakaupungista Eteläharjulle kerrostaloasuntoon. Valoisan huoneiston ikkunat antavat moneen suuntaan, ja valoa ja avaruutta AnnBritt on lisännyt poistamalla seinän olohuoneen ja ruokailutilan välissä. Ja onhan sitä siellä: keittiössä on kaunis vaaleanpunainen pinta Ann-Brittin tyyliin! Uusi koti on asujansa näköinen muutenkin. Tila on väljästi, mutta mukavasti kalustettu, ja taidetta on aseteltu esille harkiten. – Olen viihtynyt oikein hyvin kerrostalossa. Omakotitaloasuminen ei enää tuntunut mukavalta, yksin kun olen, Ann-Britt sanoo. Ann-Britt on lähtöisin aivan Helsingin ytimestä. Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti postinumero kympin alueilla ydinkeskustassa. Voiko enää kaupunkilaisemmaksi tulla! – Ei voi. Olen aito stadilaisfriidu, AnnBritt hymyilee. Hän on tyttönimeltään Lindholm ja lähtöisin ruotsinkielisestä suvusta. Ann-Britt kävi ruotsinkielisiä kouluja päätyen tekemään uraa pankkimaailmassa pr-töissä. Oltuaan parikymmentä vuotta pankkibisneksessä Ann-Britt ajatteli, että nyt pitää päättää, jäänkö eläkkeelle pankista vai teenkö jotain muuta. Hänen tyttärensä oli lähtenyt opiskelemaan Italiaan. Myös Ann-Britt päätti heittäytyä uuteen elämään. Samalla hän loi itsel-

leen uuden ammatin. – Karkasin pois pankkimaailmasta tyttäreni perässä. Lähdin opiskelemaan italiaa yliopistoon. Ja kun kerran olin Italiassa, minusta tuli muotitoimittaja. Mediamaailma oli minulle tuttua, ja lehdet suhtautuivat noihin aikoihin, 80-luvun lopulla, avomielisesti uusiin kirjoittajiin. Kirjoitin juttuja katumuodista ja siihen liittyvistä ideoista, mikä ei ollut tuolloin vielä kovin tavallista. Pari vuotta jaksoin tätä, mutta kyllästyin lopulta, kun artikkeleita ei voinut loputtomastikaan kirjoittaa. Minusta oli pitkäveteistä lojua altaan reunalla, jos ei ollut riittävästi duunia, Ann-Britt muistelee. Suomessa häntä odotteli jälleen uusi ammatti suuren terveydenhuoltoalan yrittäjän leivissä. Ann-Brittistä tuli firman yhteyspäällikkö, ja hän hoiti yrityksen pr-toimintaa ja markkinointia. Siitä seurasi Suomen Solana Fitness -ketjun toimitusjohtajuus ja työt kauneusalan yrittäjänä. Ann-Brittistä tuli verkostoitumisen mestari, mikä on auttanut häntä vuosien varrella eteenpäin. Ura on niin monipolvinen, että häntä kuunnellessa alkaa hengästyttää. Weberin grillit sekoittuvat kansainvälisiin tapaamisiin ja yrityskonsultointiin. – Toimme maahan erilaisia konsepteja ja perustimme muun muassa 13 kauneusalan franchise-ketjua. Pr-brändien rakentaminen on intohimoni. Verkoston osapuolten yhteistyöstä hyötyvät kaikki. Vielä tänä päivänä voin nauttia luoduista kontakteista erilaisissa toimissani. Koska elämä on lyhyt, olen

tehnyt tietoisesti dramaattisia valintoja. On uskallettava kokeilla. Näin elämästä tulee rikkaampi kokonaisuus, hän pohtii. Artjärveltä Loviisaan Loviisaan tyylikäs Jaguar-leidi ja aito helsinkiläisfröökynä päätyi sattumalta. Ann-Britt oli avioitunut nuorena, mutta liitto oli jäänyt lyhyeksi. Liitosta syntyi Ann-Brittin ainut lapsi, tytär Maria. Felin-Aalto Ann-Brittistä tuli hänen avioiduttuaan toisen kerran. Puoliso Matti Aalto oli myös yrittäjä, ja yhdessä he pyörittivät konsulttitoimistoa. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen pariskunta ajatteli, että olisi mukava hieman hiljentää ja lähteä maaseudun rauhaan. Artijärveltä löytyi ihannetalo, jossa he aikoivat viettää yhdessä onnellisen loppuelämän. Muistot saavat Ann-Brittin vakavoitumaan. – Kunnostimme kakkoskotimme Artjärvellä pieteetillä. Halusimme etäisyyttä, kaipasimme maaseudun rauhaa. Suunnittelimme vanhenevamme siellä yhdessä. Vuonna 2003 Matilla todettiin haimasyöpä, ja elinennuste oli vain kaksi kuukautta. Hän sinnitteli kuitenkin kaksi vuotta. Totta kai toivoimme ihmettä, mutta sitä ei tapahtunut, Ann-Britt muistelee. Kaunis kakkoskoti kävi kolkoksi yksin asua. Vaikka Ann-Britt ei olisi halunnut luopua kodistaan, sen pitäminen yksin tuntui liian vaikealta, haikealtakin. Ann-Britt suunnitteli muuttoa takaisin Helsinkiin. Käytyään Lovii-

109

Luotettava ystävä ”Olen tuntenut Ann-Brittin pian kymmenen vuotta. Hänen kanssaan on helppoa ja mukavaa tehdä yhteistyötä. Ann-Britt on asiantunteva, mutta hän tuo mukanaan myös iloa. Hän saa muut tekemään asioita ilon kautta, sillä hän osaa esittää asiat kunnioittavasti ja nätisti. Ann-Britt on myös itse valmis oppimaan uutta, eikä hän tuo itseään esille kaikkitietävänä. Hän on myös todellinen organisoinnin mestari! Ystävyytemme syveni, kun meillä molemmilla oli vaikea elämäntilanne. Ann-Britt on luotettava ystävä, ja ystävyytemme on voimaannuttavaa puolin ja toisin. Hänen kanssaan on luontevaa olla myös hiljaa, jos on sellainen hetki. Ja jos emme ole vähään aikaan yhteydessä, jatkamme heti siitä mihin jäimme. Kuvailisin Ann-Brittiä monella tavalla kauniiksi ihmiseksi. Hyvä esimerkki siitä oli tilanne, jossa vanha, jo melkein kuuro ja sokea isäni tapasi Ann-Brittin. Isästä kuoriutui hetkessä hurmaava maailmanmies, ihan kuin Al Pacino elokuvassa Naisen tuoksu.” Ann-Britt Felin-Aallon ystävä ja yhteistyökumppani Minerva Martinoff

110

sassa useasti tapaamassa ystäviään hän alkoi harkita pikkukaupunkia uudeksi kotipaikakseen. Vaikka tytär toppuutteli, Ann-Britt osti talon Loviisan vanhasta kaupungista. – Tytär sanoi, ettet varmasti viihdy hiljaisessa tuppukylässä. Olen kuitenkin viihtynyt hyvin, sillä Loviisassa on todella paljon kaikkea hyvää ja kaunista, Ann-Britt hymyilee. Katse tulevaisuudessa Kosketus mökkielämään säilyi, kun Ann-Britt otti hoitaakseen perheen kesäpaikan Sipoossa. Remonttihommatkin sujuvat, sillä AnnBritt oli isänsä apuna rakennustöissä, kun huvilaa aikoinaan rakennettiin. On vaikea kuvitella aina tyylikästä leidiä remonttireiskana. Luuraavatko kaapissa risat verkkarit ja tossut? – Kyllä! Mökillä käyn maalikaupoilla ja rautakaupassa remonttihaalareissa, eikä tee ollenkaan pahaa, Ann-Britt nauraa. Hän toteaa kuitenkin, että huoliteltu ulkonäkö on hänelle kohteliaisuuskysymys. Se on muiden huomioon ottamista, ja itsellekin tulee parempi olo, kun on kaunista yllä. – Jos joku pitää minua hienohelmana, niin huomaa kyllä tutustuessaan, että olen hyvä jätkä! Loviisassa Ann-Brittin elämään asteli uusi rakkaus, Loviisan kaupungin geodeetti Yrjö Meltaus. Suru oli suuri, kun syöpä vei jälleen rakkaan ihmisen viereltä vuonna 2010. Pari oli ehtinyt kihlautua ennen Yrjön kuolemaa. – Elämän kulusta ei voi koskaan tietää. Siksi olen opettanut jo aikuisille tyttärentyt-

tärilleni, että pitää olla rohkea, tehdä rohkeita valintoja. Vaikka en olekaan pullantuoksuinen isoäiti, toivon olevani heille esimerkkinä rohkeudesta elää. Vaikeiden aikojen yli Ann-Brittiä on auttanut se, että hän on ollut aktiivisesti mukana Loviisan tapahtumien kehittämisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Hänelle on ollut suuri ilo tarjota omat kokemuksensa ja osaamisensa muun muassa LWT-tapahtumaan. Ann-Brittin mielestä pienen kaupungin vahvuus on juuri sen pienuus. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä -slogan on hänen mielestään juuri oikea Loviisalle. – Osaaminen, intohimo ja halu ovat pohja onnistumiselle. Jos on olemassa hyvä idea, tarkka suunnitelma ja realistinen näkemys, niin kyllä Loviisassa tullaan vastaan. Pitää miettiä, mitä voimme tehdä yhdessä. Mitä haluamme, mitkä ovat tavoitteemme? Esimerkiksi Loviisan yrittäjät ry:n käynnistämässä keskustan kehittämisohjelmassa viemme eteenpäin helppoja, mahdollisia kehittämisideoita, joita olemme koonneet eri tahoilta. On mahtavaa nähdä, kuinka yhteistyössä on voimaa ja kuinka uusia väyliä avautuu, Ann-Britt sanoo. Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että Ann-Britt on tullut Loviisaan jäädäkseen. – Näin varmaan on. Loviisa tarjoaa ympäristön, jossa arjen helppous mahdollistaa voimavarojen käytön mielenkiintoisimpiin asioihin, ja minulla on ihania ystäviä, joiden kanssa pystyn niitä toteuttamaan. Mutta jos vielä löydän elämäni miehen, muutan vaikka Timbuktuun!

Suunnittelu

: Seppo Ii

en suunnitte ine Graafin salo, Jaana La

lu ja toteutus

: Jukka Salm

inen

kuvataiteilijoita, käsityöläisiä, musiker, toimit tajia, valokuvaajia ja graafikoita, författare, arkkitehteja, sarjakuvapiirtäjiä, näyttelijöitä, översättare ja muita luovien alojen toimijoita 111

Loviisaan Janne Lehtinen

LoWiisan WanhaT TaLoT Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma (vuosina 2005–2008 Wanhassa Wara Parempi) avaa loviisalaisten yksityiskotien ovet vierailijoille yhden viikonlopun ajaksi elokuun lopulla. se oli aikanaan ainutlaatuinen konsepti, jonka onnistumista moni epäili. Mutta kun tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran elokuussa 2005, yleisömäärä – 5000 kävijää – löi kaikki ällikällä, ja sittemmin kävijöiden määrä on vuosi toisensa jälkeen ylittänyt 10 000.

Under evenemanget Lovisa historiska hus (2005–2008 hette evenemanget renovera ger Mera), som arrangeras under ett veckoslut i slutet av augusti, slår privata lovisahem upp sina dörrar för besökare från när och fjärran. Många ifrågasatte det unika konceptet när det lanserades, men redan under det första evenemanget år 2005 besöktes de öppna hemmen av hela 5 000 personer. sedan dess har evenemanget lockat över 10 000 besökare varje år.

Janne Lehtinen

on Muuttanut 2000-LuvuLLa paLjon KuvataiteiLijoiTa, KäsiTyöLäisiä, MUUsiKoiTa, ToiMiTTajia, vaLoKUvaajia ja graaFiKoiTa, KirjaiLijoiTa, arKKiTEhTEja, sarjaKUvaPiirTäjiä, näyTTELijöiTä, KäänTäjiä ja MUiTa LUoviEn aLojEn ToiMijoiTa. näiLLä sivUiLLE KErroMME, MiTä on TaPahTUnUT ja MiLLaisEsTa iLMiösTä on KysyMys.

Loviisanseudun tanssioPisTo ja sirKUsKoULU

Lovisanejdens dansinsTiTUT oCh CirKUssKoLa

vuodesta 2007 toimineella Loviisanseudun tanssiopistolla on meneillään 8. lukuvuosi. oppilaita on tällä hetkellä noin 280. opetusta – vuodesta 2013 lähtien myös taiteen perusopetusta – on saanut noin 1500 loviisalaislasta, koululaista ja aikuista. Lukuvuoden kohokohtia ovat joulu-, kevät- ja koululaisnäytökset, joissa on noin 25 esitystä ja katsojia yhteensä yli 1000.

Lovisa hisTorisKa hUs

Lovisanejdens dansinstitut och cirkusskola, som grundades år 2007, är inne på sitt åttonde läsår. antalet elever är cirka 280. hittills har sammanlagt 1 500 barn, skolelever och vuxna fått ta del av undervisningen, som sedan år 2013 även ger grundläggande konstundervisning. Läsårets höjdpunkter, nämligen jul,vår- och elevevenemangen, bjuder årligen på cirka 25 medryckande uppvisningar för över 1 000 åskådare.

ituu

Loviisan historiaLLinen aLakaupunki ja vanhat taLot peLastetaan historiska nedre staden och lovisas gamla hus räddas

eras

on aktiv skeppsbr

elserna folkrör åg v a st r fö

1980

1990

ra st av Gr aa ye ka nd ns e m al a ed isa bo kt lo rg ivi ar sm vi isa ak ia tiv n ha ism lo r vi r Lo as isa vis ta n a ja ku am te ltt at att Lo u ör er u vis r te i, 1 a i- j at 9 ku a er 78 ltu ym ,1 – r- pä 97 oc ri 8– s h t m öl iljö iik rö e 1 re 98 lse 1– ,1 98 1– lo vi isa n ra Lo uha vis n a foo Fr r lo ed um vi sf i, Sib isan or 1 um 98 eli si us be , 1 7– da liu 98 g 7– s a pä ki r na iv rja ä i s Lo t, 1 Lo to lo vis 98 vis -m vi a, 9– isa a ed bi 19 n bl iate 89 vi io Lo er – te ekk v a k isa sa lo -m i ( e t vi Gä el isa edi ntin st jee n ate en at , 1 ka k elj 99 s ( up f.d eu é, 5 19 – un . S ra 95 Lo gi oc hu – vis n iet on a hy e e ku Sta wä tshu ), 19 Ko nin ds G t a set 98 ), – nu ga o su ng s s da kka 199 en aa Inw at 8– an pu å ,1 lä u l nar 998 nd o e er viis , 19 – til aa 98 lL n – ov , 1 isa 99 8 ,1 – 99 8–

1970

en isLiikkeid kansaLa en aaLto in ensimmä

o ta aktiv LaivasiL

112

peik henrichson

Loviisan KirjaKahviLa Loviisan Kirjakahvila on keväästä 2007 järjestänyt yhteensä 130 keskustelutilaisuutta. Kirjailijantyöstään on kertonut noin 50 loviisalaista ja muuta kirjailijaa: muun muassa Claes andersson, Kjell Westö, Merete Mazzarella, Kristina Carlson, Leena Krohn, Birgitta Boucht, Ulla-Lena Lundberg, Pertti jarla, Christer Kihlman, Monika Fagerholm, Daniel Katz ja juha itkonen. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä noin 3 900 kirjallisuuden ystävää.

Lovisa Bokkafé har ordnat sammanlagt 130 diskussionsträffar sedan våren 2007. vid diskussionsträffarna, som har lockat nästan 4 000 litteraturvänner, har omkring 50 författare från Lovisa och andra orter berättat om sitt arbete. Bland annat följande författare har deltagit i träffarna: Claes andersson, Kjell Westö, Merete Mazzarella, Kristina Carlson, Leena Krohn, Birgitta Boucht, Ulla-Lena Lundberg, Pertti jarla, Christer Kihlman, Monika Fagerholm, Daniel Katz och juha itkonen.

kaLevi ketoLuoto

KesKus-CentraLen

vuonna 2011 avatussa Keskus-Centralenissa on järjestetty kolmen vuoden aikana 35 konserttia. Muusikoita on ollut suomen lisäksi japanista, ranskasta, Kanadasta ja Kongosta – monet heistä maailman free jazz -skenen kermaa.

Evenemangslokalen Keskus-Centralen, som slog upp sina dörrar år 2011, har bjudit på bland annat intressant musik i tre års tid. under de 35 konserterna har framstående musiker från Finland, japan, Frankrike, Kanada och Kongo underhållit publiken med bland annat frijazz (free jazz).

i ja ien

sa Leen

puo etää v a s i Lovi a ihmisiä i Luov

ah ap nt

ie us

af ny

m no

v he

g an

f på

a inm

e öid

Lovisa BoKKaFé

m am

rar rahe r a att ännisko is v o l m a iv t krea

2000

2005

2010

3 01 ,2 an 4 13 01 ata 3 , 2 i av 201 i 20 ry s ra pel ar ek 13 po ap ppn uks 20 12 k t ö sk um 20 em nt san lle ke ntr an co vii pe ide ce ata 012 lo Ka ta nst v r2 isa vi tu isa an ko en a na lo roi Lov eta till al pp tr ö au e ost om st ad en len re ver nn gs s-c tra u g y k no b ku en Re talo en es s-C s k ku in rd u es m gå k al ska kes en K 10– 0 a al 20 m 01 10 2 Al 20 um lok ot, – n ht gs al 10 aa ar 7– pa an t t 20 vat ppn ta em ha us, a ö 00 ,2 an H ila ila en u l Ev n W iska ahv ahv 7– 7– ou 0 r k nk sk 20 isa o 00 vi ist an ka ku la, t2 lo a H usk tus sir ko kse 7– 0 ja ss vis n t en o ku hdu , 20 Lo ne nn st cir n a je n pi ur na ha uh io ch ss t o isöp tjer tu t T e n u fé le rs ta it n nst in y ste Ka Ö du si d eu an ijah kten t ns s d et tja isa en vi ejd pak ake p , lo n 06 a an ed 07– 20 vis Lo jern r m 20 o, 6 er 0 a, st se t m , 20 er la hvil nu liv st g ö ikse aka 07– n ds ne ta rj 0 bl i s i ä å Pu n k fé, 2 m Sm 09 isa ka 20 sim en vi ok en ing 05– lo a B n n 0 i vis ng tid pi, 2 9 Lo pu av 0 au et rem 20 uk mr pa 05– a kk u pi ta n ar , 20 W ra rs Fö ssa Me ha ger an a 04 W ver 20 no a, 4 Re rh 0 ta , 20 lin en tu g ja bor e oj Tr Aikajana: Jukka Salminen Creative Peak

LWT on KEKsELiäs BränDi, joKa EroTTUU KaiKisTa MUisTa tapahtuMista * nyheter tarvar endast en gnutta fantasi och kreativitet * Kaupungin asuKKaissa, yhdistyKsissä ja yrittäjissä on sen eLinvoiMaisuus * många namnkunniga frijazzartister vill uppträda i lovisa * LUovaT yhTEisöT PärjääväT ja Kiinnostavat yLi Maa- ja genrerajojen

5näKöKULMaa PErsPEKTiv

kuvat kaLevi ketoLuoto

WanhasTa Wara PonnisTaa

oviisan Wanhat talot -tapahtuma – vuosina 2005–2008 Wanhassa Wara parempi – on loviisan suurin ja palkituin yleisötapahtuma, joka kunnioittaa ja hyödyntää rikasta kulttuuriperintöämme. ”Tapahtuman taustalla on kekseliäs idea avata vanhojen talojen ovet yhden viikonlopun ajaksi täysin tuntemattomillekin vieraille ja tarjota uteliaille mahdollisuus tutustua ihmisten yksityiskoteihin. se on brändi, joka erottaa LWT:n kaikista muista suomessa järjestettävistä tapahtumista. Tapahtumaa ei olisi syntynyt 2005 ilman luovaa ajattelua eikä se olisi kehittynyt nykyiseen laajuuteensa ilman satojen loviisalaisten uudentyyppistä talkoohenkeä, joka yhdistyy ammattimaiseen toteutukseen.

FrEE jazzin ELDoraDo

äännöllisen epäsäännöllisesti toimiva free okapi -yhdistys on tuonut loviisan estradeille maailman free jazz -muusikoiden kerman saksasta, ranskasta, japanista, kanadasta, kongosta. ”Kun olin muuttanut Loviisaan, minulla oli paljon mielenkiintoisia kontakteja ja tunsin monia taitavia muusikoita, joilta puuttui foorumeita ja järkevä yleisöpohja. huomasin pian, että Loviisasta voisi muodostua sellainen. sitten tarjoutui mahdollisuus järjestää tapahtumia Keskus-Centralenissa. se oli lottovoitto. neljän vuoden aikana siellä on esiintynyt iso joukko todella kovan luokan soittajia, jotka ovat ihastuneet niin Loviisaan kuin paikalliseen yleisöönkin. saksalaiset, ranskalaiset

114

ja japanilaiset huippumuusikot kiittävät ystävällistä vastaanottoa ja yleisöä, joka osaa oikeasti kuunnella. sana on kiertänyt piireissä, ja nyt monet maailmankuulut free jazz -muusikot pyytävät päästä esiintymään tänne. seuraava kova juttu toteutuu syyskuussa, kun italialaisista, saksalaisista, suomalaisista ja brittimuusikoista koottu hard core free jazzia soittava sestetto internazionale vinyylejä soittavan dj:n kera esiintyy Keskus-Centralenissa.” Markus Fagerudd Säveltäjä Muuttanut Loviisaan 2006

se, että perinnerakentamisesta ja rauhallisesta elämäntavasta kehittyi hieno brändi, oli luontevaa juuri Loviisassa, jolla on rikas historia ja poikkeuksellisen paljon hyvin säilynyttä vanhaa rakennuskantaa. 2000-luvulla kaupunkiin oli alkanut muuttaa paljon luovien alojen aktiivisia ihmisiä, jotka rakastuivat uuteen kotikaupunkiinsa ja halusivat jakaa kokemuksensa muiden kanssa. LWT-tapahtuma antaa vieraille oivan tilaisuuden unelmoida siitä, millaiseksi heidänkin elämänsä voisi Loviisan idyllissä muotoutua.” Thomas Rosenberg, sosiologi Muuttanut Loviisaan vuonna 1991

PiM!

i tarvita kovin monta innostunutta, tekevää ihmistä panemaan alulle uusia asioita. esimerkiksi kuusi ihmistä saattaa hyvin riittää aluksi. ”Loviisa Contemporary ry. pyörähti käyntiin kun muutama kaupunkiin muuttanut kuvataiteilija, sarjistyyppi, kirjoittaja ja arkkitehti halusivat tuoda vanhan kulttuurin vaalimisen ja säilyttämisen rinnalle Loviisaan myös uutta kulttuuria. halusimme perustaa visionäärin organisaation, joka ei ole sidottu mihinkään tiettyyn taiteenalaan, vaan sen ydinajatus on kommunikaatio – siis ajatusten ja tekemisten vaihto Loviisan ja ulkomaailman, taiteen ja sitä ympäröivän yhteiskunnan, taiteenlajien ja taiteilijoiden välillä. onko täällä ketään? -nykytaidenäyttely Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman yhteydessä 2014 oli ensimmäinen iso pläjäyksem-

me. saimme suomen nimekkäimpiä kuvataiteilijoita tuomaan töitään näytille kymmenissä ihmisten kodeissa. Loviisalaisvoimin toteutettu Loviisan valituskuoro kajautti laulunsa ihmisten ilmoille, aktivisti-nuket kiipeilivät kaupunkilaisten mieliä kiihdyttäneissä paikoissa ja Loviisan sisääntulossa olevaan liikenneympyrään kasvoi viikonlopuksi laavaa syöksevä tulivuori. Koteihin ja kaduille ulottuva nykytaideprojektimme oli ainutlaatuinen suomessa, ja Loviisa oli kunniakseen kaupunki, jossa se oli mahdollista toteuttaa. se lupaa hyvää Loviisalle, täällä on potentiaalia!”

Kati Rapia Kuvataiteilija, valokuvaaja Muuttanut Loviisaan 2003

PosiTiivisUUDEn KiErrE

täuusmaalaisistahan sanotaan, että me olemme sekoitus hämäläistä hitautta ja rannikkoruotsalaista harkitsevaisuutta. ”Loviisan kukoistuskausia on leimannut se, että ne ovat syntyneet ulkoa tulleista vaikutteista. rajakaupungin syntyminen Turun rauhan jälkeen 1743, kylpyläkausi ja venäläisten kauppiassukujen rakentama keskusta 1860-luvulla, nordströmin kausi 1920-luvulta ja ydinvoimasuudelma 1970-luvulla. Kaupungin asukkaissa, yhdistyksissä ja yrittäjissä on sen elinvoimaisuus. 2000-luvulla Loviisaan on muuttanut paljon luovaa väkeä – kaupunkielämää vilkastavia ja rikastavia ihmisiä – jotka ovat tuoneet tärkeän lisän kaupungin ns. sosiaaliseen pääomaan.

Tältä pohjalta on viriämässä asukkaiden ja kaupungin välisiä yhteisiä kehittämishankkeita niin Loviisan keskustassa kuin kylissäkin. asukkaiden keskuudessa on syntynyt halu ja innostus olla itse mukana sopimassa siitä, mitä pidämme juuri meille tärkeänä. näin kaupungista kehittyy aktiivisten ihmisten ja yhteisten verkostojen innostava toimintakenttä, jonka avulla syntyy uutta osallistavaa paikallisuutta uudentyyppisessä talkoohengessä. Tästä syntyy positiivisuuden kierre. sitä meidän on syytä tukea – yhdessä.” Sten Frondén, kehittämisjohtaja Paljasjalkainen itäuusmaalainen

iKKUnaT aUKi Loviisaan

un loviisaan palaa shanghain tai new yorkin kaltaisista metropoleista, näkee hetken kaiken kirkkaasti. mielen valtaa levollisuus. ”Täällä on jo suomenkin mittakaavassa paljon aitoa ja yhteisöllistä, globaalista näkökulmasta puhumattakaan. Elämä Loviisassa on hidasta ja täynnä kiehtovia tarinoita, joiden kertomiselle on tilaa. samaan aikaan kun mietimme miksi pieni kaupunkimme kiinnostaisi ketään, matkailun globaaleiksi trendeiksi nousevat loviisalaisuutta huokuvat ’rakkaus paikallisuutta ja aitoutta kohtaan´ (love for local and authentic), ’kulttuurin kokeminen’ (experience culture) sekä ’ekologisuus & vastuullisuus’ (eco and sustainability).

Eurooppalainen, hyvin toimeentuleva keskiluokka elää nyt nousukauden jälkeistä kulutuskrapulaa ja etsii vimmaisesti uutta tarkoitusta elämälleen. vastuuttoman kuluttamisen vuosikymmenet alkavat olla ohi ja niiden sijaan ihmisiä liikuttavat nyt jakaminen ja aidoiksi koetut, hyvinvointia generoivat elämykset. syntyy uusia jakamisen ja yhteisöllisten palveluiden ansaintamalleja. Käsityöläisyys on kokemassa renessanssia. Luovat yhteisöt pärjäävät ja kiinnostavat yli maa- ja genrerajojen. Pieni on taas kaunista. Loviisa – hetkesi on tullut!” Topi Lintukangas, strategi Muuttanut Loviisaan 2007

115

Thomas Rosenberg, sociolog Lovisabo sedan år 1991

rEnovEra gEr MEra BLEv Lovisa hisTorisKa hUs

ovisas största och mest hyllade publikevenemang lovisa historiska hus, som hette renovera ger mera under åren 2005–2008, återspeglar stadens rika kulturarv. ”evenemanget bygger på idén att öppna stadens privata hem för besökare från när och fjärran under ett veckoslut. Det unika konceptet har ingen motsvarighet på annat håll i Finland. Evenemanget skulle inte ha sett dagens ljus utan kreativt tänkande människor och det skulle inte

ha utvecklats utan talkoanda och yrkesskicklighet. Traditionsbyggandet i kombination med Lovisas rika historia, stadens välbevarade gamla hus och lovisabornas rofyllda livsstil utgjorde en utmärkt grund för evenemanget. Många av de kreativa människor som flyttade till Lovisa i början av 2000-talet och blev förtjusta i sin nya hemstad ville dela med sig av sina positiva erfarenheter och upplevelser. Evenemanget Lhh ger besökarna en uppfattning om livet i en idyllisk småstad.”

Markus Fagerudd, tonsättare Lovisabo sedan år 2006

ETT ELDoraDo För FrijazzEn

öreningen free okapi, som bland annat arrangerar konserter, har lockat flera namnkunniga frijazzartister från tyskland, frankrike, japan, kanada och kongo till estraderna i lovisa. ”när jag flyttade till Lovisa kände jag flera skickliga musiker som saknade lämpliga estrader och lämpligt publikunderlag. jag insåg snabbt att staden var som klippt och skuren för dessa artister. Möjligheten att arrangera musikevenemang i lokalen Keskus-Centralen var som en lotterivinst. Under de fyra första verksamhetsåren har Lovisa, konsertpremisserna och den lo-

kala publiken gjort stort intryck på de namnkunniga artisterna från bland annat Tyskland, Frankrike och japan. artisterna berömmer det varma och hjärtliga klimatet och publikens genuina intresse. ryktet har spridit sig och i dag är många framstående frijazzmusiker mer än intresserade av att besöka Lovisa. nästa stora evenemang går av stapeln i september när gruppen sestetto internazionale, som består av artister från Finland, italien, tyskland och england, uppför så kallad hard core free jazz tillsammans med en vinylspelande dj på Keskus-Centralen.”

Kati Rapia, bildkonstnär, fotograf Lovisabo sedan år 2003

stnylänningarna karakteriseras ibland som människor med tavastländsk sävlighet och kustsvensk rådighet. ”Lovisas blomstringsperioder har präglats av externa influenser. efter åbofreden år 1743 blev Lovisa gränsstad, på 1860-talet upplevde staden ett uppsving som bad- och handelsort, på 1920-talet inföll den så kallade nordströmska eran och på 1970-talet fick Lovisa sitt kärnkraftverk. stadens livskraft finns i dess in-

116

vånare, föreningar och företag. under 2000-talet har många kreativa människor valt att bosätta sig i Lovisa. inflyttningen har ökat stadens sociala kapital och berikat livet i Lovisa. staden och dess invånare driver i dag olika utvecklingsprojekt både i centrumområdet och i glesbygden. Lovisaborna vill påverka och delta i utformningen av sin boendemiljö. Den positiva inställningen föder ett nätverk som främjar engagemang, samhörighet och sann talkoanda. Låt oss alla slå ett slag för den positiva utvecklingsspiralen!”

människor både i och utanför Lovisa. nutidskonstutställningen Finns det någon här?, som arrangerades i anslutning till evenemanget Lovisa historiska hus år 2014, var föreningens första stora manifestation: Många av Finlands mest kända bildkonstnärer hängde upp sina alster i de öppna lovisahemmen, Lovisa Klagokör uppträdde på gator och torg, så kallade aktivistdockor klättrade på omdiskuterade byggnader och objekt och rondellen vid infarten till Lovisa förvandlades till en lavaspyende vulkan. Lovisa lämpade sig utmärkt för det unika nutidsprojektet och invånarnas positiva inställning till evenemanget bådar gott för framtiden. Lovisa är en stad med stor potential!”

under 2000-taLet har Många BiLDKonsTnärEr, hanTvErKarE, MUsiKEr, rEDaKTörEr, FoTograFEr, graFiKEr, FörFaTTarE, arKiteKter, serieteCKnare, sKådespeLarE, övErsäTTarE oCh anDra KrEaTiva MännisKor vaLT aTT BosäTTa sig i Lovisa Topi Lintukangas, strateg Lovisabo sedan år 2007

Sten Frondén, utvecklingsdirektör Infödd östnylänning

PosiTiv UTvECKLingssPiraL

PiM!

yheter tarvar endast en gnutta fantasi och kreativitet. sex ivriga personer kläckte en utmärkt idé. ”Föreningen Lovisa Contemporary r.f. grundades av några nyinflyttade bildkonstnärer, serietecknare, författare och arkitekter som ville komplettera stadens gamla och värdefulla kulturarv med något nytt och spännande. Målsättningen var att skapa en gränsöverskridande förening med visioner. grundtanken var fri kommunikation, det vill säga utbyte av tankar och idéer, mellan Lovisa och den omgivande världen. Kommunikationen och samarbetet skulle omfatta olika inriktningar, aktörer, intressenter och

Lovisa LoCKar

är man återvänder till lovisa från shanghai, new york eller någon annan av världens metropoler ser man staden med nya ögon. sinnet fylls av lugn och ro. ”Lovisa präglas av en äkthet och samhörighet som är sällsynt i andra finländska städer och helt unik i internationellt perspektiv. Livet i Lovisa är lugnt och staden bjuder på många fascinerande historier som både får och kan berättas. Många frågar sig varför vår lilla stad skulle attrahera människor från stora världen, men ett faktum är att allt fler av dagens turister väljer resmål med ”lovisaanda”: äkthet och lokala värden (love for local and authentic), genuina

kulturupplevelser (experience culture) samt ekologi och hållbarhet (eco and sustainability) står högt i kurs. Den europeiska välbärgade medelklassen, som har sett konsumtionshysterin komma och gå, söker nytt innehåll i livet. den ansvarslösa konsumtionens tidevarv börjar vara till ända och i dag uppskattar man upplevelser som präglas av äkthet och värdefullt innehåll. samhörighet, delande och genuint hantverk är dagens honnörsord. Kreativa sammanslutningar och föreningar lyser och attraherar över lands- och genregränserna. small is beautiful. Lovisa – din tid har kommit!”

Ruukin Sirkusfestivaali

Loviisanseudun tanssiopiston ja sirkuskoulun kevätnäytös Loviisa City Shopping

Loviisan Avoimet Puutarhat

Loviisan TaPahTUMiEn vUosiKELLo

Rootsinpyhtää Bluegrass & Rendezvous

k e vät vå r

Liljendalrevyn

Loviisan ravit

Liljendalpäivät

Ruukinmyllyn kesäteatteri

Lurensin kesteatteri Ruusuhäät

sy h öst

Muinaistulien yö Vanhan ajan päivät Jokelassa

syk

Syysmarkkinat Loviisan torilla

som

Kuningas saapuu Loviisaan

m a r

i v L ta

Juhannusmarkkinat Loviisan torilla

Loviisan päivän markkinat Loviisan torilla Loviisa City Shopping & Joulun avaus

sä

Joulumarkkinat Loviisan torilla

vinte r

Loviisan Joulu

Ruukki Picnic

Ruusujen hurmaa

Small Ships’ Race, Venefestivaalit

Roots’n Boots juurimusiikkifestivaali

Loviisan Rauhanfoorumi

Loviisan Wanhat Talot

Loviisan viikko

Kymijokipäivä

118

Kuvat: Jukka Salminen Creative Peak

119

LOVIISAN TANSSIOPISTO – LOVISA DANSINSTITUT Opetusta lapsille, nuorille ja aikuisille Undervisning för barn, ungdomar och vuxna

• • • • • • • • • • • •

Päiväkotien tanssileikkikset Tanssin varhaiskasvatus Tanssin taiteen perusopetus Baletti Nykytanssi DanceBeat StreetDance ShowDance JazzDance Jooga Pilates Tiiviskursseja, työpajoja

www.loviisantanssiopisto.fi

Leader-tukea maaseudun yleishyödyllisille hankkeille ja mikroyrityksille Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry www.silmu.info

Ilmaistutaitoa ja Streettiä Ilmaisutaidon kurssi

ke–to

3.–4.6.2015 kello 18–20 (yläasteikäisille) Hinta 25e

3.–4.6.

Street Open Level Dance Fun Tervetuloa viettämään hetki historiaa Avoinna tilauksesta ympäri vuoden Ryhmäruokailut • perhejuhlat Rutumin kartano, Hasselblattintie 5 07810 Ingermanninkylä, Lapinjärvi puh. 040 523 6865, 040 539 6352 www.rutuminkartano.fi marja.hirvonen@rutuminkartano.fi

10.–11.6. 2015 klo 18–19 Hinta 15e

ke–to

Meijerillä

www.loviisantanssiopisto.fi

“Me me” hoidam

Löydät tekijät kotisivuiltamme www.eerolayhtiot.fi

• Pääkaupunkiseutu: Espoo (09) 8553 0450 • Länsi-Uusimaa: Lohja (019) 3310 02 ja Hanko (019) 2486 713 • Itä-Uusimaa: Porvoo (019) 5752 777 ja Mäntsälä (019) 6434 08 • Varsinais-Suomi: Kaarina (02) 2433 666 • Pirkanmaa-Häme: Tervakoski (019) 7666 22 ja Ylöjärvi (03) 3142 5900 ja Lahti (03) 8757 215 • Keski-Suomi: Jyväskylä (014) 6758 88 • Pohjois-Savo: Leppävirta 040 1239 944• Etelä-Savo: Mikkeli 0440 1720 00 • Pohjanmaa: Seinäjoki (06) 4144 088 ja Vaasa (06) 3178 090 • Etelä-Karjala: Lappeenranta 050 4007 531 • Pohjois-Suomi: Rovaniemi 050 343 0230

120

Meijerillä

10.–11.6.

Varaa kurssipaikkasi ajoissa,kurssipaikat täytetään ilmoittaumisjärjestyksessä! Ilmoittaudu osoitteeseen elina@loviisantanssiopisto.fi.

APUA VIEMÄRIPULMIIN. JOKA PÄIVÄ. KELLON YMPÄRI. Olemme vastuuntuntoinen yli 40-vuotias perheyritys.

á la Suski

T T Y Y KH Y Y Må bra dagar.

Pyytäkää tarjous ja voikaa hyvin. loviisantanssiopisto.fi

121

tapahtumat, näyttelyt, aktiviteetit ja palveluhakemisto konserTiT, esiTykseT, kesäTeATTeriT 5.–7.6. Rootsinpyhtää Bluegrass, www.rootsinpyhtaa.fi 13.6.–5.7. Ruukinmyllyn kesäteatteri: Ruukin Hood, Ravintola Ruukinmylly, Ruukintie 15, Strömforsin Ruukissa, www.ruukinmylly.fi 26.6.–1.8., Lurensin kesäteatteri ”Annie Mästerskytten”, Lurensintie 121, Kuggom, puh. 019 532 412 tai 0500 806 276, www.lurens.fi 30.6. Visans Vänners sommarturné-Trubadurskeppet, konsertti klo 18 Laivasillalla. 26.7. Liljevisan-laulutapahtuma Liljendalissa klo 18, Liljendalgårdenin paviljonki, Sävträsk, puh.040 566 1307 9.8. Loviisan Laulujuhlat, Loviisan laulu ry., puh. 045 7840 5574, www.loviisasongfestival.fi 8.–9.8. monologinäytelmä taiteilija Helene Schjerfbeckin kirjeistä Loviisan Kappelissa. 10.–12.9. Loviisan Sibeliuspäivät, Sibeliuspäivillä jälleen korkeatasoista kamarimusiikkia, www.loviisansibeliuspaivat.fi

TAPAHTUMAT 23.5. Ruukkipäivä klo 11–17. Sirkusfestarit, Perennamarkkinat ja Länsi-Kymen kulttuuritien avauspäivä, Strömforsin ruukki. 8.6. klo 18.30 Loviisan ravit 5.7. Sommarfest-Kesäjuhla klo 12 Rönnäsin Saaristomuseossa, Museotie 1, 07750 Isnäs 5.–7.6. Rootsinpyhtää Bluegrass & Rendezvous, Historian elävöittäjien

leiri la klo 14–18 Ruotsinpyhtäällä, www.rootsinpyhtaa.fi , www.cows.fi

6.–9.8. Loviisan Rauhanfoorumi, www.rauhanfoorumi.fi

12.–14.6. Liljendalpäivät, Sävträsk, Liljendal, Markkinat, Traktor-Alban, musiikkia ym.

9.8. klo 14 Loviisan ravit

13.6. kotiseutujuhlat kotiseututalo Kycklingsissä. Leivontatuotteita, käsityötuotteita, musiikkia, ratsastusta lapsille. Sisäänpääsymaksu 2 euroa. Lapinjärventie 12, Lapinjärvi, puh. 040 708 9139

29.8. Muinaistulien yö Laivasillalla

8.8. Kymijokipäivä, Strömforsin ruukki 29.–30.8. Vanhan ajan päivät Jokelan kotiseutumuseossa, Turkkilantie 39, Ruotsinkylä, puh. 0400 152 858, www.jokelanmuseo.info

25.6.2015 Picnic On The Beach Plagenilla klo 15–18. Esiintymässä Roope Salminen ja koirat.

29.–30. 8. Loviisan Wanhat Talot 2015: Rakkaudesta vanhoihin taloihin, www.loviisanwanhattalot.fi

27.6. Kesäjuhlat Åsgårdissa klo 16– 19, järjestäjä Tessjö-Marby-Kulla UF, Kullantie 380, 07955 Tesjoki

13.9. Kävele naiselle ammatti -tapahtuma

4.7. Ruukki Picnic Strömforsin Ruukissa 4.7. klo 13 merkkilaukaus Laivasillalla 4.–5.7. Ruusujen hurmaa, Loviisan Wanhat Talot ry, www.loviisanwanhattalot.fi 4.–5.7. Kuningas saapuu Loviisaan -viikonloppu 1700-luvun hengessä. Kauppiaanlesken promenaadi 4.7. klo 13. Näytelmä Karoliini Armfelt, ensiesitys su 5.7. klo 14 Loviisan keskustassa. Loviisan matkailutoimisto, puh. 019 555 234, www.visitloviisa.fi 6.7. klo 18.30 Loviisan ravit 11.7. klo 13 merkkilaukaus Laivasillalla 13.7. klo 18.30 Loviisan ravit 17.–18.7. Small Ships’ Race -venefestivaali, pe klo 16–24, la klo 12–01 Laivasilta, Loviisa 27.7. klo 18.30 Loviisan ravit

sATAMAT Vierassataman venepaikkoja Loviisassa voi tiedustella ja varata 1.6.– 31.8. Satamaisäntä puh. 040 740 7308, Laivasillan satamaneuvonta: puh. 0440 555 883, www.loviisa.fi loviisan laivasilta 60° 27,2’ N/ 26° 14,2’ E Vierasvenesatama Väyläsyväys: 2,7 m. Paikkaluku: 60 Kiinnitys: poiju, aisa Laiturimaksut 2015: 18 e/venekunta/vrk, 9 e/venekunta/päivä. Palvelut satamassa: neuvonta/infotaulu, kioski, polkupyöränvuokraus, kesäterassi, sähköpiste, juomavettä, talousjätehuolto, jätevesisäiliön imutyhjennys, polttoainetta, veneluiska, ravintoloita, sauna, lasten leikkipaikka, nähtävyys, postilaatikko, WC. Palvelut veneilijöiden oleskelutiloissa: saunat, suihkut, pyykinpesu- ja kuivauskoneet, TV, WC, inva-WC, liesi, jääkaappi. Keskustaan 500 m. Lisätietoja: puh. 0440 555 883 tai 040 740 7308, www.loviisa.fi

1.8. Sandön kalastajajuhlat. Pernå Fiskargille r.f. puh. 0400 494 097

Bockhamn 60° 16,0’ N/ 26° 00,2’ E Retkisatama. Väyläsyväys: 2 m Kiinnitys: laituri, ankkuri, poiju, kiinnitysrengas. Palvelut: nuotiopaikka, käymälä, infotaulu, laituri. Virkistysalue Byön saarella www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi

Rönnäs 60° 22,3’ N /26° 03,2’ E Vieraslaituri, Väyläsyväys: 2–3 m Paikkaluku: 2–3 Kiinnitys: poiju, kylkikiinnitys Palvelut: ravintola, Rönnäsin vapaa-ajanalue, golf, tenniskenttä, lomamökkejä, www.ronnas.fi, www.seagolf.fi

tallBacka 60° 21,8’ N/ 26° 26,4’ E Kotisatama, Väyläsyväys: 2,5 m Paikkaluku: 2 (laiturin päädyssä) Kiinnitys: ankkuri Palvelut satamassa: talousjätehuolto

lillfJäRden 60° 16,5’ N/ 26° 06,0’ E Retkisatama, Kiinnitys: ankkuri, poiju, laituri, kiinnitysrengas, www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi

BackstensstRand 60° 25,6’ N /26° 02,9’ E Vieraslaituri. Väyläsyväys: 1–3,5 m Paikkaluku: 4–5. Kiinnitys: ankkuri, kylkikiinnitys (max 2 h) Palvelut: nuotiopaikka, veneluiska, n. 1 km Pernajan kk, Pyhän Mikaelin kirkko, kahvila

Loviisan tori on avoinna kesäkaudella 2.5.–31.8. ma–la klo 7–14 ja talvikaudella 1.9.–30.4. ti, to ja la klo 7–13 Iltatori 26.6–7.8. pe klo 16–20

hästön Palvelut satamassa: laituri, nuotiopaikka, käymälä fallholmen Palvelut satamassa: nuotiopaikka, käymälä, neuvonta/infotaulu hamnholmen Palvelut satamassa: nuotiopaikka, käymälä, neuvonta/infotaulu kaBBöle 60° 18,3’ N / 26° 04,9’ E Palvelusatama, Väyläsyväys: 1,5–3,0 m Paikkaluku: 5–10 Kiinnitys: ankkuri, poiju, laituri / maksullinen. Palvelut: WC, kauppa, kahvila, kesätori, polttoainetta, juomavettä, talousjätehuolto, käymälä, kioski, pesutupa, sähköpiste, veneluiska, lasten leikkipaikka. Lisätietoja: Café Kabböle Marina, puh. 0400 701 570, 0400 615 255, www.kabbolemarina.fi Rönnäs 60° 22,0’ N /26° 03,5’ E Vieraslaituri, Väyläsyväys: 2,5 m Paikkaluku: 2–3, Kiinnitys: ankkuri Palvelut: nuotiopaikka, käymälä, nähtävyys. N. 1 km Rönnäsin saaristomuseoon

svaRtholma 60°22,8’ N/ 26° 18,1’ E Vieraslaituri. Väyläsyväys: 1–3,9 m Paikkaluku: n. 70. Kiinnitys: poiju, aisa, kylkikiinnitys. Palvelut: kahvila-ravintola, käymälä, talousjätehuolto, jätevesisäiliön imutyhjennys, nuotiopaikka, luontopolku, lasten leikkipaikka, nähtävyys, WC, puuvaja. Svartholman linnoitussaari, näyttely, opastettuja kävelykierroksia ja lastenseikkailuja, kesäkahvila. www.visitloviisa.fi, www.cafesvartholm.fi tullisilta 60° 26,8’ N/ 26° 14,6’ E Vieraslaituri, Väyläsyväys: 2,7 m Paikkaluku: 5, Kiinnitys: poiju, kylkikiinnitys. Laiturimaksu: 18 e/venekunta/vrk, 9 e/venekunta/päivä. Palvelut: juomavesi, sähköpiste. N. 200 m päässä Laivasillan vierasvenesataman palvelut. Lisätietoja: puh. 0440 555 883 tai satamaisäntä puh. 040 740 7308

kesäToriT jA MArkkinAT

23.5. klo 10–13 taimitori Loviisan torilla, Puutarhayhdistys, www.avoimetpuutarhatloviisa.com 6.6.–29.8. la klo 10–12 ja pe 19.6. klo 10–13 Sarvisalon kesätori, www.sarfsalo.fi 6.6.–8.8. Kabbölen kesätori la klo 10–14, ke klo 17–19 To 18.6. ja perjantaisin 3.7.–7.8. Ringborgin kesätori klo 18–19.30, www.ringborg.org 17.6. Juhannusmarkkinat Loviisan torilla 25.8. Loviisan päivän markkinat Loviisan torilla 23.8. Syystori Pernajassa klo 11–13. Torimyyntiä, kahvila, lettuja, markkinaohjelmaa koko perheelle, puh. 019 555 414, www.loviisa.fi 29.–30.8. Aleksanterinpihan antiikkimarkkinat 29.–30.8. klo 10–17 Keräilymessut, Lovisa Gymnasium 29.–30.8. Laivasillan markkinat 29.–30.8. Itu-tori la klo 10–17, su 11–16, Karlskronabulevardi, Loviisa, www.itukylat.fi 29.9. Syysmarkkinat Loviisan torilla

Lilja Roadfood on kunnon matkaevästä! Usein kuultu Liljassa.

Lilja Roadfood är rejäl vägkost!

Ofta sagt i Lilja.

Leike tai Burgeri? Ja paljon, paljon muuta!

cafelilja.fi Schnitzel eller Burgare? Och mycket, mycket mera!

Café Lilja Liljendalissa, sopivasti kuutostien ja Loviisantien risteyksessä. Café Lilja i Liljendal, lämpligt vid korsningen av rikssexan och Lovisavägen .

Café & Restaurant Lilja • Valtatie/Riksväg 6, 07880 LILJENDAL • AVOINNA/ÖPPET: ma-la/må-lö 5.30-22.00, su/sö 8.00-22.00 • ✆ (019) 616 585 • www.cafelilja.fi

TAnssiT 13.6. Liljendalpäivien Rantatanssit klo 20–01, Kartanontie 16. 19.6. Juhannustanssit Laivasillalla 22.6. Juhannuspäivän tanssit Kabbölessä 4.7. Ruusutanssit Laivasillalla 25.7. Tanssit Kabbölessä 19.9. klo 19–01 Tanssit, Solbacka, Edöntie 38, Isnäs

VUokrATTAViA sAUnojA Big Bear, iso puulämmitteinen sauna, joka toimitetaan pihallesi tai juhlapaikallesi vesineen ja polttopuineen. Stereot, 12v sähköjärjestelmä akuilla. Puh. 040 838 1270, 040 759 0035, bigbearsauna@ gmail.com Klassiset Veneet ry:n vuokrasauna Laivasilta, Mikke Stenberg puh. 050 583 5184, kesällä Ravintola Saltbodan 040 504 5051 Termi-sauna Majatalo Loviisa, puh. 040 835 7997, www.majataloloviisa.fi Östra Nylands segelförening rf Bengt Widell, Puh. 040 584 0046, www.kolumbus.fi/ons Degerby Hotel-Restaurant Ltd Oy Puh. 019 50 561, www.degerby.com Rönnäsin mökit ja kokoustilat Puh. 0400 714 673, www.ronnas.fi Savusauna Pernajan Vanhakylässa Robert Tennberg, puh. 0400 182 435

UiMArAnnAT jA UiMAPAikAT loviisan uimarannat Taikaranta, Taikarannantie (Hopjärvi), Sävträsk Plagen, Kapteenintie, Loviisa Valkon uimaranta Kiramo, Kiramontie, Ruotsinpyhtään kirkonkylä Särkjärvi eteläinen, Särkjärventie, Tesjoki loviisan uimapaikat Rönnäs, Museotie, Isnäs Kukuljärvi, Stormossantie, Ruotsinpyhtää Bäston, Björkholmantie, Pernajan kirkonkylä Koskenkylä, Staffaksentie, Pernaja

JUHA-PEKKA PALASMAA

Riissalmi, Riissalmentie, Niemistö Särkjärvi pohjoinen, Kesärannantie, Petjärvi lapinjärven uimarannat Särkjärvi, Raiviontie, Skinnarby Kirkonkylä, Rantatie Pyhäjärvi, Pyhäjärventie, Porlammi

13.–17.7. Supersankari 2.0 kesäleiri 9–15-vuotialle Suvirannan leirikeskuksessa Valkealassa.Pelejä, leikkejä, kilpailuja, askartelua, mönkkäriajoa, ongintaa, uintia, saunomista ja kaikenlaista kivaa yhdessäoloa Taivaan Isän ja Voittamattoman Supersankarin seurassa. Majoitus mökeissä. Hinta 65 e, seuraavat sisarukset 40 e, sis. bussikuljetuksen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Kristillinen Kahvila Alfa & Omega, Meimi Fagerlund p. 040 501 8994, www.alfaomega.fi

LiikUnTA jA UrHeiLU tanssi Ja JooGa, ks. www.loviisantanssiopisto.fi uimakoulut Alkeisuimakoulu yli 5-vuotiaille Valkon uimarannalla 29.6.–10.7. Järjestää vapaa-aikatoimisto ja Folkhälsan, hinta 15 e Alkeisuimakoulu yli 5-vuotiaille Plagenilla 29.6.–10.7. Järjestää vapaa-aikatoimisto ja Folkhälsan, hinta 15 e Jatkouimakoulu Plagenilla 6.7.– 10.7. lapsille, jotka osaavat uida vähintään 50 m yhtäjaksoisesti. Järjestää vapaa-aikatoimisto ja Folkhälsan, hinta 10 e UIMAKOULUJEN ilmoittautuminen Vapaa-aikatoimistoon puh. 044 450 5053 Uimakoulu 20. –31.7. Taikarannassa, Hopjärvellä, ohjaaja Elin Ekholm. Ilmoittaudu kesäkuussa. Järjestää Folkhälsan i Liljendal, tiedustelut: Christina Andersson puh. 040 511 8495. Lisätietoja www.folkhalsan.fi/liljendal Uimakoulu 29.6.–10.7. Koskenkylän uimarannalla. Järjestää Folkhälsan i Pernå. Ohjaajat Andrea Sågbom ja Annika Skogster. Tiedustelut Anna Paakkanen 050 362 6567. Uimakoulu 29.6.–10.7. Pernajan kirkonkylä, Bastön. Järjestää Folkhälsan i Pernå. Ohjaajat Andrea Sågbom ja Annika Skogster. Tiedustelut Anna Paakkanen 050 3626567. tenniskuRssit 1.–5.6. ja 3.–7.8. alkeiskurssi 8–12-vuotiaille. Ilmoittautumiset 040 589 5626 tai paikan päällä. Minitenniskurssi 5–8-vuotiaille. Ilmoittautumiset 040 577 5291 tai paikan päällä. puRJehdus 13.–14.6. Nuorisopurjehdus Kaunissaareen, hinta 90 e, www.osterstjernan.fi, ilmoittaudu info@osterstjernan.fi

30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen 6.–29.5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset leireistä vapaa-aikatoimeen puh. 044 450 4043.

25.–27.7. Nuorisopurjehdus Helsinki-Turku, hinta 150 e, www.osterstjernan.fi, ilmoittaudu info@osterstjernan.fi 29.–31.7. Nuorisopurjehdus Turku-Helsinki, hinta 150 e, www.osterstjernan.fi, ilmoittaudu info@osterstjernan.fi koskimelontakuRssi 8.-9.6. yli 13-vuotiaille, hinta 50€, sisältää majoituksen ja melontavälineistön. Majoitus Ahvion koululla. Kuljetus kimppakyydeillä liikuntahallilta klo 9, paluu tiistaina n. klo 16. Lisätietoja Juha-Pekka Palasmaa 0440 555 861. melontakuRssi Yleinen melonnan peruskurssi nuorille 11.-13.6. Melontaliiton sisältösuositusten mukainen 10h melonnan peruskurssi Loviisassa. Hinta 65€, sisältää ohjauksen ja melontavarusteet. Kokoontumispaikat: Plagenin ja Valkon uimarannat. Kurssille otetaan 14 kurssilaista. Vastuuohjaaja Juha-Pekka Palasmaa 0440 555 861. Jalkapallo FC Loviisa järjestää Fortum jalkapallokoulun 9.–11.6. klo 11–13 Loviisan Keskuskentällä. Jalkapallokoulu on tarkoitettu 2003–2011 syntyneille tytöille ja pojille. Osallistujat jaetaan iän ja taitojen perusteella pienempiin ryhmiin. Ilmoittautumiset niclas.mattsson@sulo.fi , puh. 040 740 7308. Hinta 30 e sis. jalkapallon ja t-paidan.

saliBandykoulu Fatpipekoulu 3–5.8.2015. 1–3 luokkalaiset klo 9–11 ja 4–6 luokkalaiset klo 12–14. 30 e/pelaaja. Ilmoittautumiset: fatpipekoulu@gmail.com kuntopolut, luontopolut, vaellusReitit Harmaakallion kuntopolku: 3 km, yhdysreitti Valkoon 7 km. Harmaakallion kuntopolulle menevä tie sijatsee Valkontien varrella noin 250 m Valkontien ja Helsingintien risteyksestä. Urheilupaviljongin kuntopolku, Urheilutie: 1,2 km, 3 km, 5 km, 7,5 km ja 10 km Valkon kuntopolku, os. Fantsnäsintie: 1,2 km, 3 km sekä yhdyslatu Harmaakalliolle 7 km Korsvikin kuntopolku (Valkossa) Myllyharjun kuntopolut Flokomkärretin reitti Kallen reitti, alkaa Sävträskin Kirkkotieltä: 11,5 km pitkä luontopolku Sävträskin kuntopolku, Kirkkotie: 1,5 km Ruotsinpyhtään kirkonkylä: 3 km Ruotsinkylä 1,7 ja 2,8 km Kukuljärven vaellusreitti n. 8 km, alkaa Ruotsinpyhtään kirkonkylästä

Leirejä 1.–5.6. Vesiseikkailu-päiväleiri 7–11-vuotiaille. Joka päivälle erilaista veteen liittyvää toimintaa, mm. purjehdus, surffaus Siriuksessa, onginta, vesidisko, vesiaiheista taidet-

ta, uimarantaelämää sekä päivä Källan leirialueella. Joka päivä on tarjolla lämmin ateria. Leirille otetaan 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen 6.–20.5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset leireistä vapaa-aikatoimeen puh. 044 4504043. 8–12.6. Nuorten seikkailuleiri -päiväleiri 11–17-vuotiaille. Seikkailemme vaihtelevissa maisemissa maalla ja merellä. Leiri sisältää mm. Amazing Race Loviisa, kiipeilyä, melontaa, frisbeegolf. Joka päivä on tarjolla lämmin ateria. Leiri toteutetaan, jos osallistujia on vähintään 10. Ilmoittautuminen 6.–20.5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset leireistä vapaaaikatoimeen puh. 044 4504043. 15.-17.6. melontaleiri yli 13-vuotiaille, hinta 50 e, sisaralennus 25 e, sisältää melontakaluston ja ruuat. Leiri on kolmen päivän melontaretki Kotkan suunnalta Loviisaan. Majoitus saaristossa omissa teltoissa. Soveltuvuus: sopii melonnasta kiinnostuneille reippaille nuorille, aikaisempaa kokemusta melonnasta ei välttämättä tarvitse. Eduksi on, jos osallistuu edellisviikolla järjesttävälle nuorten päiväleirin melontantakurssille. Lisätietoja ohjaajilta Juha-Pekka Palasmaa 0440 555 861 ja Petri Rantapää 044 720 8654. 15.–18.6. perinteinen Källan kesäleiri 8–12-vuotiaille. Telttaleiri Källan leirialueella Loviisan saaristossa. Leirillä saa uida ja saunoa päivittäin, askarrella, leikkiä, pelata ja olla kavereiden kanssa. Leirille otetaan

21.-27.6. Back to North -vaellusseikkailu UKK:n kansallispuistossa. Loviisa-Lapinjärvi K13 nuorisolle tarkoitettu vaellus, hinta 150 e sisältää matkat ja ohjauksen vaelluksella. Ruokahuollosta leiriläinen vastaa itse. Majoitus teltoissa tai muussa vastaavassa. Ilmoittautuminen: vapaa-aikatoimistoon 044 450 5053. Leiri-info ja varusteet: 10.6. klo 17 Lapinjärven Nuokulla. Tarvittaessa varusteita voi lainata järjestäjältä. Soveltuvuus: vaellus sopii kaikille asiasta kiinnostuneille reippaille nuorille, jotka ovat valmiit haastamaan itsensä. Aikaisempaa kokomusta retkeilystä ei tarvitse olla. Mukaan mahtuu 14 vaeltajaa. Ennakkomaksu 50 e ilmoittautumisen yhteydessä. Lisätietoja Juha-Pekka Palasmaa 0440 555 861 ja Petri Rantapää 044 720 8654 hauskaa kesää!

Lisää tapahtumia Loviisan kaupungin matkailuesitteessä ja www.visitloviisa.fi

Tuoretta kalaa 10 vuotta

lohirysästä

kalaa!

Kesällä Laivasillan laiturista,

ympäri vuoden paikallisesta K-Kaupasta sekä Ravintola Bellan àla Carte listalta.

Laxryssön

- Den flytande disken, med den bästa fisken!

Tilauksesta kalaa myös erilaisiin juhliin! SÖDERBY LAX | 040 5115 906 | Micke Lindholm www.soderbylax.fi | Olemme myös Facebookissa

ALEKSANTERINKATU

ALEXANDERSGATAN

Loviisan Sydämessä I Hjärtat av Lovisa adulta! • Shoppa loss på den glada Alexandersgatan! in the Heart of Loviisa! www.aleksanterinkatu.eu

xandergatans affärer • Shops on Aleksanterinkatu Helsinki - Helsingfors

Itä-Uudenmaan Osuuspankki Östra Nylands Andelsbank

www.op.fi

AUKI ma-pe 9-18

Ravintola-Restaurang Bella

Suositun lounaan lisäksi meiltä löytyy valikoima herkullisia, itsetehtyjä leivonnaisia ja leipiä. Tarjolla myös vohveleita ja tietysti hyvää kahvia!

www.bellaloviisa.fi

Kauneus- ja Hiushoitola Jaana Kolu

www.kauneushoitolajaanakolu.fi

Suutari Kenkienkoputtaja

KIRKKO KYRKA CHURCH

www.kenkienkoputtaja.com

Lkv Hemma

M A N N E R H E I M I N K AT U

B R A N D E N S T E I N I N K AT U

Perjantaisin teemme SUSHIA klo 15-18.

www.lkvhemma.fi

Tervetuloa!

Hautaustoimisto Andersson & Co / Loviisan Uusi Kukkakauppa

Brandensteininkatu 11 | 040 838 2717 • Aloita iloisella sykkeellä Aleksanterinkadulta! • Shoppa loss på den glada Alexandersgatan! www.hautausandersson.fi www.sakuracatering.com www.aleksanterinkatu.eu • Happy Shopping on Aleksanterinkatu – in the Heart of Loviisa! 13 Restaurointi Piianpeili

A L E X A N DER S G ATA N

www.restaurointipiianpeili.fi

Entistä Ehompi

13 16

M A N N E R H E I M G ATA N

B R A N D E N S T E I N G ATA N

Aleksanterinkadun liikkeet • Alexandergatans affärer • Shops on Aleksanterinkatu 0400 832158 16

TORI 2 Konditoria-Cafe Vaherkylä-Ek MARKET www.vaherkyla.fi Aleksanterinkatu 2, Loviisa PLACE

Spoil Me

Herbatik arkisin 8–17,www.herbatik.fi lauantaisin 8–14

Mias secondhand shop

www.sakuracatering.com

Seppälä

www.seppala.fi Restaurointi Piianpeili 5 AC Optik & Gourmet

Jari Orava

A L EK S A N T ER IN K AT U

www.salonkajkallio.fi

www.kauneushoitolajaanakolu.fi

Suutari Kenkienkoputtaja

www.kenkienkoputtaja.com

Lkv Hemma

www.lkvhemma.fi

Andersson & Co /

Aktia Pankki Loviisa, Brandensteininkatu Loviisan Uusi Kukkakauppa11 www.hautausandersson.fi

Restaurointi Piianpeili www.restaurointipiianpeili.fi

Entistä Ehompi

13 16

Kom till Aktia, det blir bättre så. 16 Koirahotelli Tassunrinne

A L E X A N DER S G ATA N

5 3 Aleksanterinkatu 10 Ajanvaraus 11 TORI 050 3747 368 MARKET PLACE www.jarinhoitohuone.fi

Kesällä myös opiskelijahierontaa

www.acoptik.fi Sirkku Mannerkoski p. 040 7459 386 Only for you & Kauneushoitola Emilia Aleksanterinkatu 040 5076204 13 Loviisa

www.restaurointipiianpeili.fi Salon Kaj Kallio

•

Kauneus- ja Hiushoitola Jaana Kolu

Tule Aktiaan, niin on parempi. 10 Hautaustoimisto

M A N N E R H E I M G ATA N

Satu Orenius p. 0400 832 158

M A N N E R H E I M I N K AT U

Loviisan

Koulutettu hieroja/ urheiluhieroja Hermoratahierojamestari 6 4 2 B R A N D E N S T E I N G ATA N

Sähköpiste Oy Entistä Ehompi www.loviisansahko.fi

www.aktia.fi

B R A N D E N S T E I N I N K AT U

7184760 Voimassa 31.7. 2015 asti040 • Seppälä, Loviisa, Aleksanterinkatu 3 Ompelija 046 8440002

www.bellaloviisa.fi

Sakura Deli

Varvet Marina

-30%

Ravintola-Restaurang Bella

Aktia

KYRKA CHURCH

www.iukvoy.fi

Itä-Uudenmaan Osuuspankki Östra Nylands Andelsbank

www.op.fi

019 533 326 KIRKKO

Itä-Uudenmaan Kiinteistövälitys Oy LKV - Östra Nylands FastighetsKotkaförmedling Ab AFM

Parturi-Kampaamo Irja Karlsson & Cerisa’s Gift Shop TÄLLÄ KUPONGILLA 044 9744206 YKSI NORM. 6 The Little HINTAINEN TUOTE Scrub Shop

Salon Millie

050 3663 938

019 535 149

040Helsinki 1544565- Helsingfors

BRANDENSTEININKATU 11 BRANDENSTEINSGATAN 11

019 531 610, www.vaherkyla.fi 019 531331 4

Koirahotelli Tassunrinne

0400 832158

040 1544565

Aktia Bank Lovisa, Brandensteinsgatan 11 BRANDENSTEININKATU 11 BRANDENSTEINSGATAN 11

Aktia

www.aktia.fi

Salon Millie

019 533 326

Kotka

Sakura Deli

www.sakuracatering.com

PK-Mainosstudio / Printmill 2014-7

•

PK-Mainosstudio / Printmill 2014-7

K AT U

Yksilölliset pankki- ja vakuutusratkaisut Personliga bank- och försäkringslösningar

KAUNEUS- JA HIUSHOITOLA Balanssissa vallitsee rento meininki! Meillä viihtyvät niin aloittelijat kuin kokeneetkin kuntoilijat. TERVETULOA!

Vaalea unelma!

Sisustusliike White ALEKSANTERINKATU 8 07900 LOVIISA puh (019) 532 366

Aleksanterinkatu 5, Loviisa puh. 019 533 332, 0400 755 513

www.kuntokeskusbalanssi.fi

www.kauneushoitolajaanakolu.fi

Tervetuloa tekemään löytöjä kodikkaaseen puotiimme Loviisan keskustaan

• tinekhome • IB Laursen • Miss Etoile • • Svanefors • PR Home valaisimet • • Joik kynttilät • Bloomingville • ti–pe 10–17 la 10–14 Aleksanterinkatu 4, Loviisa | 041 513 4279

”

Taloyhtiössämme on valokuitu kaikissa asunnoissa ja yhteisissä tiloissa. Valokuidun kautta asuntoihin tulevat nettiyhteydet ja kaapeli-tv. Verrattuna aikaisempaan kustannukset laskivat, nettiyhteyksien maksiminopeus kasvoi kahdesta megasta kolmeensataan megaan ja palvelut, joista itse olen kiinnostunut, kuten Watson, paranivat. Kaiken lisäksi valokuitu on huoleton, sillä sopimukseen kuuluu, että LPOnet pitää palvelunsa kunnossa. Aika lyömätön yhdistelmä. Markku Tiitinen, Loviisa taloyhtiön puolesta, hallituksen pj Tyytyväinen valokuituun

Valokuidulla paras netti ja TV – nyt ja tulevaisuudessa

”

Meillä on parhaillaan 5 käyttäjää yhtä aikaa verkossa eri laitteilla eikä yhteys hyydy tai kaadu. Netin kautta katsomme TVtä, Watsonilla elokuvia ja ohjelmia ja sitten seuraamme tietysti koko perheen voimalla futista. Valokuitu on oikeastaan ainut mahdollinen kun käyttäjiä on näin paljon ja parasta on, että se toimii langattomasti. Petri Teittinen, Loviisa Tyytyväinen valokuituun

Loviisan myymälä: Kuningattarenkatu 18 | p. (019) 505 8400 | Ma–pe 9–17, la 9–13 Porvoon myymälä: Lundinkatu 10 | p. (019) 534 000 | Ma–pe 9–17, la 9–13

Lahjapaikka Koruhiomo / Kivipaja

Korutasku

Pysähdy palveltavaksi!

Kivestä käsin Spektroliitti,

Kaikki tämä saman katon alta: Kahvila-ravintola Neste jakeluasema

Hohtokordieriitti, kulta, hopea

Ruokamarket Makeistukku Scanburger Otto-pikapankki Lahjatavaramyymälä

Erilaiset Lahjavinkit

Kirjapörssi Kukkakauppa Polttoöljymyynti 0400 123 766 Korutasku koruja lahjamyymälä

PIKAPANKKI

Kehräämö, Pakaantie 1, Orimattila p. 03-7878 277 Pukaron Paroni, Valtatie 6, Lapinjärvi p. 040-5406 012

Puh. (019) 613 185 Valtatie 6, 07830 Pukaro, www.pukaronparoni.fi

Back to Dance! LAPINJÄRVI

Kotileivänmyynti pe-su

LAPPTRÄSK

LÄHELLÄ ON TILAA

HJÄRTERUM www.lapinjarvi.fi | www.lapptrask.fi

Be there!

19.8.2015 Meijeri

Avoinna joka päivä klo 6-23

DROP IN FOR FREE

StreetDance, ShowDance

DanceBeat, Nykytanssi

Lastentassi ja paljon muuta www.loviisantanssiopisto.fi

Fellmanni LOUNASRAVINTOLA | JUHLAPALVELU

Kaikenlaiset juhlat ympäri vuoden Tarjoilut henkilökunnan kanssa tai ilman

Avoinna joka päivä | Koivulanmäentie 2, 07970 Ruotsinpyhtää Puh. 019 618217 | www.fellmanni.com

PUUTARHURIN PALVELUT

pihan hoitoon, pihasuunnittelu, ja neuvontakäynnit!

Puutarhuri Tarja Salo, p. 040 5247745 Tilausajoa Beställningstrafik Puh./Tel. 019-531 865

ENNEN & NYT - GAMMALT & NYTT

krinti

LIFESTYLE SHOP SPECIALIZED FOR OLD, FUN & RECYCLED THINGS, NEW CLEVER DESIGN, FURNITURE UPHOLSTERING & RENOVATION WORKS KUNINGATTARENKATU 2, FI-07900 LOVIISA tel +358 40 545 8062 maukemoller@luukku.com fb/krinti

1+8 PERS RULLSTOL BESTÄLLNINGS KÖRNINGAR

TUHANNEN TUSKAN KAHVILA Avoinna kesällä päivittäin klo 10–18 Poikkikuja, Loviisa 019 531323

TAXI KIMMO SALMINEN Städar och putsar – Siivoo ja putsaa

www.lukusund.fi

NUOHOOJA Itä-Uusimaa

PUH. 0400 105 465 WWW.TAKSIHILL.FI RUOTSINPYHTÄÄ

puh. 0400 913 013 markku.sutari@luukku.com

A.Saukkonen

avoinna ti–pe 8.30–17, la 8–13 (maanantaisin suljettu) puh. 019 531 044 Mariankatu 27, Loviisa

SHINDO Elisabeth Lobbas 050 3414 980

Kuningattarenkatu 7 • Skinnarbyvägen 123

KIRSI HUSU psykoterapeutti (Valvira, Kela) 044 307 3605 www.kirsihusu.net

LOVIISA | PORVOO

0400 207 303 TAKSIKULJETUS HILL KY

MARKKU SALMINEN

Parturi-kampaamo

Liljendal 24 h / 1+8 / INVA

PIHAPUIDEN KAATOA www.Motti-Matti.fi p. 040 6644 533

Soita, niin tulen käymään!

LOVIISAN

AUTOPESU

Käsin pesu – Vahaukset Sisäpuhdistukset Purokatu 3, Loviisa | Puh. 0500 137 458

uudenmaan rannikko- & Palvelen teitä uudenmaan rannikko- & saaristohuolto kotitaloudet, saaristohuolto

KOTITALKKARI yritykset ja KOTITALKKARI yhteisöt Palvelemme teitäitäisellä Lapinjärven, uudenmaan rannikko- &

Loviisan,Uudellamaalla Pyhtään, Liljendalin, Palvelemme teitä Lapinjärven, saaristohuolto ja tarvittaessa Sipoon sekä Elimäen alueella. Loviisan, Pyhtään, Liljendalin, Sipoon sekä Elimäen alueella. Tomi Ursinmuuallakin. & 041 369 1728 Palvelemme teitä Tomi Ursin & 041Lapinjärven, 369 1728 urs.palvelee@gmail.com Loviisan, Pyhtään, Liljendalin, urs.palvelee@gmail.com Sipoon sekä Elimäen alueella. Tomi Ursin & 041 369 1728 RAKENNUSALAN urs.palvelee@gmail.com

KOTITALKKARI

AMMATTILAINEN

OMEGA

BUILDING

0400 841 344 Tom Engberg omega.building@sulo.fi

www.eltete.com

LOVIISAN PESULA Kemiallisen pesun välitys - kuljetus perjantaisin Erikoismattojen välitys - kuljetus maanantaisin

Chiewitzinkatu 13 | 019 532 554 loviisan.pesula@sulo.fi | www.loviisanpesula.fi

- Peruspalvelut läheltä. -

VA L K O N

ELÄINLÄÄKÄRIVA S TA A N O T T O

128

p. 040 4444 938 Valkon monitoimitalo, Pitkäniityntie 62 Myös ilta-aikoja, kotikäyntejä sekä viikonloppupäivystyksiä - kysy!

Teollisuuskuja 3, 07900 LOVIISA Ma – Pe 7.30 – 16.30 Puh&Fax (019) 533 490

PAIKKAKUNNAN PARHAAT UUTISET www.lovari.fi

U KS ESTA TA K A U P PA K ESK ES S LI U U T N VÄ Y H A SI A N K A AT T U OT T EE T, K U D A LA ÄT D Y LÖ TÄVÄT ELU N JA V IR K IS T U N T EVA N PA LV E1 8AT. T U LI T ER Ä Ä R U OAT JA JU O M T P IT K IN H U R A U TA M O OT TO R IT IE TÄ UT U N N IS S A P IK K A LLE P U O LES S A ! OTK A N S A A R ELLE K A U P U N GISTA K ! O KO P OP P O O LL A T ER V ET U LOA K FI W W W.PA S A AT I.

KESKELLÄ KAUPUNKIA

KORTTELIN KOKOINEN

KODIN & SISUSTUKSEN LIIKETTÄ

MEREN ÄÄRELLÄ

PUISTOJEN YMPÄRÖIMÄ

KIRJAKAUPPA

KAHVILAA & RAVINTOLAA

LELUKAUPPA

LASTENHOITOHUONETTA

MUODIN & PUKEUTUMISEN LIIKETTÄ

KAAKKOISSUOMEN

2. SUURIN

LIIKETTÄ

ILMAINEN WLAN

PARTURIKAMPAAMOA

YLI

KERROSTA TÄYNNÄ OSTOSTELTAVAA

TORIPARKISSA

KAUPPAKESKUS

TORIN LAIDALLA

500

KATETTUA PARKKIPAIKKAA 129

Risto Huudin seikkailut byrokratiaa ja mielivaltaa vastaan, seuranaan Ruukin iloiset veikot, sekä kaunis sihteerikkö Maria. Mutta miten tähän soppaan liittyy virolainen urakoitsija Voldemar Kuusik, sekä entinen kunnan virkamies? Tämä selviää kesällä 2015... Esityskausi 13.6. - 5.7. 2015 LIPUT 22€ | LAPSET 10€ | S-ETU 20€

Kokeile maailman ensimmäistä kylpytynnyriaitiota VIP-paketti 69€/hlö Lisätiedot p. 050 301 2563 Ruukintie 15, Ruotsinpyhtää

Kehitysyhtiö Posintra on erikoistunut itäisen Uudenmaan pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja tarjoaa seuraavia palveluita: • Alkavien ja toimivien yritysten neuvontapalvelut • Kehittämishankkeet • Energiatehokkaan asumisen kehittäminen • Saariston kehittäminen • Seudulliset kehittämispalvelut • Verkostoitumis- ja koulutustilaisuudet

Neuvontapalvelut aina ajanvarauksella: puh. 050 597 3887 Tervetuloa!

www.stromforsinruukki.fi

Ravintola Ruukinmylly palvelee koko kesän kauniissa Strömforsin ruukissa. A’la carte Kalapöytä Lounas Kahvia ja leivonnaisia Ruukintie 15, 07970 Ruotsinpyhtää www.ruukinmylly.fi p. 045 1380018 130

POSINTRA Oy • 010 836 7700 Rihkamakatu 4 A, 06100 Porvoo Loviisan toimipiste, Brandensteininkatu 11 www.posintra.ﬁ • www.facebook.com/posintraoy

Huonekalujen historiaa kunnioittavaa konservointia ja verhoilua. Strömfors ruukki

050 4111 245

www.konservointiniinioja.com

Ruukin kyläkauppa | Avoinna Ma-La 9-19 Su 12-16 |

044 7047639 | Ruukintie 7, 07970 Ruotsinpyhtää

facebook.com/ruukin.kylakauppa

L U O V A T O I M I S T O.

W W W. C R E A T I V E P E A K . F I Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa | +358 19 535 552, info@creativepeak.fi