Pikkukaupunki talvi 2018–19 by creative peak

i k n u p u a k u k Pik S M Å S TA D S L I V

LOVI I SA • LOVI SA

talvi

2018-19 N RO 2 7

outdoor

KELKAN KYYDISSÄ

GRÖT! TAITEILIJAELÄMÄÄ MAALLA

TALVI SAARESSA Liite: Asuntomessut Loviisassa Pikku kaupunki

Loviisa - Lovisa

Suomen paras pikkukaupunki Finlands bästa småstad Loviisa - Lovisa

2018 TONTIT R TOMTE

-30%

Luonnonläheistä pikkukaupunkielämää Alle tunnin moottoritiematkan päässä Helsingistä asut edullisesti pikkukaupunkimiljöössä tai maaseudun rauhassa. Omakotitalon keskustasta saat alle Kalliokaksion kustannusten ja mummonmökin maalta helsinkiläishuoneen hinnalla. Loviisassa asut meren äärellä tai luonnon helmassa. Sijoita elämääsi – muuta Loviisaan.

/ oviisa.fi kartta.l tit ton

Loviisa - Lovisa

Naturnära småstadsliv

KIVOJEN IHMISTEN KAU P U N K I! DET TREVL IGA FOLKETS STAD!

Bo förmånligt i småstadsmiljö eller landsbygdens lugn, en knapp timme från Helsingfors med motorvägen. Ett egnahemshus i centrum kostar mindre än en tvåa i Berghäll, och en mormorsstuga på landet är billigare än ett rum i Helsingfors. I Lovisa bor du intill havet eller mitt i naturen. Investera i ditt liv – flytta till Lovisa.

Minulle oli tärkeää, että tytöt pääsivät vireään kyläkouluun. Pieni kylä, upea miljöö, meri ja mukavat ihmiset tekevät täällä asumisesta nautinnon. Minulle oli tärkeää, että

tytöt pääsivät vireään kyläkouluun. Pieni kylä, upea miljöö, meri ja mukavat ihmiset tekevät täällä asumisesta nautinnon. Koistisen perhe, Isnäs

loviisa.fi/asuparemmin lovisa.fi/bobattre 2

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA KALEVI KETOLUOTO

Aamukahvilla Kolmisen vuotta sitten Loviisaan muuttanut muusikko, laulaja-kitaristi Petri "Pelle" Hynninen ilahtui huomatessaan uuden kotikaupunkinsa rikkaan kulttuurielämän.

Luulin, että tämä on pikkukaupunki, jossa ei tapahdu mitään. Pian huomasin, että musiikki- ja muu kulttuurielämä on todella runsasta. Yllätyin positiivisesti. Olen itsekin jo tehnyt musiikkia vanhan muusikkotuttavani Petteri Kinnusen kanssa hänen studiollaan Valkossa ja sen lisäksi myös Helsingissä ja Salossa.Eli tällä akselilla liikutaan. Meillä kaikilla on myös muut ammatit, joten musiikkimme julkaisulla emme pidä kiirettä. Aika näyttää."

Pikku kaupunki

Pikku kaupunki S M Å S TA D S L I V

AAMUKAHVILLA Petri ”Pelle” Hynnisen kanssa

4 8

PISAROITA | DROPPAR PIKKUKAUPUNGIN VALOT Karri Laitisen sarjakuva

9 5 X KUUMA JUOMA 10 PISAROITA | DROPPAR 15 HAPANIMELÄÄ ITÄEUROOPPALAISITTAIN 16

kä Oi, mi kakku! n ranssi Talvik .51 ohje s

PIMEÄÄ JA KYLMÄÄ – JA NIIN IHANAA Tapasimme Luontosaari Lehtisen asukkaat Veronica Strömbergin ja Petri Vainion

20 HOPOTI-KOPOTI–KOP! 22 VA DE INGA KULIT, INGA-LILL? ULLANLINNASTA ANTINKYLÄÄN 24 Hanna ja Mika Fageruddin perhe

viihtyy Loviisassa

29 30 34

38 40 40

51 52 4

KOTI ON MINUN PARATIISINI Kuvataiteilija ja runoilija Heini Lehväslaiho inspiroituu maaseudun rauhassa ART & CULTURE LU-KU-KOI-RA TIMI FORSIUS – OMAN AIKANSA FREELANCER Taiteilija Kati Rapia ja maailmanlopun meininki

MITÄ KUULUU KANSALAISOPISTOILLE Rehtori Merja Sillanpää tentissä

RAIKAS PUURO PIRISTÄÄ

TAIDE JOKA EI MAHTUNUT SISÄÄN Ympäristöprojekti Land Art Lapinjärvi

NY HAR GNÄLLET TYSTNAT

MITÄ ALBI HALUAA? Kuvittaja Markus Majaluoman uskomaton animaatiosarja MISSÄ KERRAN KULJIMME Loviisan kaupunginmuseon näyttely OI MIKÄ KAKKU! TALVIKRANSSI SYDÄN SILKKAA SUKLAATA

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

56 61 63

LOVIISA EXPORT Neljä nuorta maailmalla HAUKI ON KALA Timo Salmialle työ merellä on henkireikä KELKAN KYYDISSÄ PÅ SNÖSKOTTERNS RYGG ASUNTOMESSUT LOVIISASSA 2023 -LIITE

ILTATEELLÄ 83 Tianna Mackintoshin kanssa

oma kuuma ju s.9

Raikas puuro piristää

Tapasimme Luontosaari

Mitä Albi

Lehtisen

haluaa? s.46

asukkaat s. 16

Ullanlinnasta Antinkylään

Forsius

> Oman aikansa freelancer, s.40

Inge-Lill

Land Art Lapinjärvi

52 Pikku kaupunki

pisaroita

DROPPAR

KOONNEET PÄIVI AHVONEN, FANNI FAGERUDD

KUVAT: WILMA VALÉN

t ja HOX! nuore t tai ihtaja a v n i t a m m a olijat! a ss e d e n e d uu

SE HIT! Ar du ung, vill du byta jobb, star du infor nagot nytt i livet?

YRKESKVÄLLAR GER INSPIRATION

INSPIRAATIOTA AMMATTI-ILLOISTA

Yrkeskunniga från olika

Eri alojen ammattilaiset

branscher berättar om sin studietid

kertovat omista opiskelu-

och om vägen ut i arbetslivet

ja työelämäpoluistaan

i Navigatorn.

Loviisan Ohjaamossa.

De informativa och underhållande kvällar-

Nämä paitsi informatiiviset myös hyvin

na, som ger en första inblick i vad framtiden

viihdyttävät illat on suunniteltu yseille

kan erbjuda, har i första hand planerats för

ja lukiolaisille, kurkistusluukkuna tulevai-

niondeklassare och gymnasieelever.

suuden mahdollisuuksiin.

Kvällarnas främsta budskap har hittills

Nuori ei välttämättä tiedä, mitä ha-

varit att en ung person nödvändigtvis in-

luaa ”isona”, mutta nykypäivänä va-

te vet vad han eller hon vill bli ”som stor”,

linnanvaihtoehtoja on, ja opiskelu kan-

men nuförtiden finns många alternativ,

nattaa aina - oli se mitä tahansa.

och att studera lönar sig alltid – vad det

Illoissa on esiintynyt tai on tulossa lii-

än handlar om.

ketoimintajohtaja, talousjohtaja, juris-

Yrken som presenterats eller som står på

ti, graafinen suunnittelija, projektikoor-

det kommande programmet är direktör

dinaattori, sosiaalityöntekijä, psykolo-

för energiverksamhet, ekonomiedirektör,

gi, sosiaaliohjaaja, palomies, ensihoita-

jurist, grafisk planerare, content mana-

ja, poliisi, satamajohtaja, merikapteeni,

ger, socialarbetare, psykolog, brandman,

ohjelmistojohtaja, koodari, lääkäri, sai-

akutvårdare, polis, hamndirektör, sjökap-

raanhoitaja, fysioterapeutti, kemisti ja

ten, kodare, läkare, sjukskötare, fysiotera-

lisää on suunnitteilla!

peut, kemist, byggnadsingenjör med flera.

Vinkatkaa jälkipolvelle ja tutuille nuo-

Tipsa den yngre generationen och ung-

rille – ja miksei myös ammatinvaihtajille!

domar du känner – eller vem som helst som vill byta yrke.

Lisää tietoa: @ohjaamoLoviisa

Tilläggsuppgifter:

Ohjaamo: Kuningattarenkatu 18,

@ohjaamoLoviisa

07900 Loviisa

Navigatorn: Drottninggatan 18, 07900 Lovisa

Pikkukaupunki S M Å S TA D S L I V

JULKAISIJA Creative Peak Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa 019 535 552 www.creativepeak.fi toimitus@pikkukaupunki.fi

S M Å S TA D S L I V

PÄÄTOIMITTAJA Päivi Ahvonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Seppo Iisalo AD Sanna Nylén TÄMÄN LEHDEN KIRJOITTAJAT Päivi Ahvonen, Fanni Fagerudd, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Wilma Valén SVENSK TEXT Carita Liljendahl

Made with

in Loviisa.

TÄMÄN LEHDEN KUVAAJAT JA KUVITTAJAT Päivi Ahvonen, Fanni Fagerudd, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto, Karri Laitinen, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Henrik Lund, Markus Majaluoma, Kati Rapia, Sanna Nylén, Jukka Salminen, Wilma Valén KUVAUSJÄRJESTELYT Hanna Neuvonen

ILMOITUSMYYNTI Sini Meinola, 019 535 552 sini.meinola@creativepeak.fi PAINO Printall AS ISSN 1796-4466 Lumi Silk 200 g, UPM Star Silk 75 g Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUVA PÄIVI AHVONEN

¡27! Tämä on Pikkukaupunki-lehti #nro 27.

Teemme lehteä rakkaudella ja innolla, iloisena siitä, kuinka paljon kaunista ja mielenkiintoista meillä täällä onkaan. Kuten esimerkiksi tämä kuva. Se kertoo monta tarinaa. Päivi Ahvonen, päätoimittaja

Kuvauspai kk LVI Vuokk a: ovaaran piha, sininen siirtolav a

pikkukaupunki.fi facebook.com/ pikkukaupunki

Instagram pikkukaupunki_loviisa

Tilaa Pikkukaupunki loviisa.fi/pikkukaupunki

Pikku kaupunki

S M Ã&#x2026; S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

pisaroita

DROPPAR

KOONNUT FANNI FAGERUDD

3X CAFE FAVORITIN JOULUKAHVI Hey Mr. Grinch! Cafe Favoritissa on tarjolla ihanan aromikasta joulukahvia, jolla paatuneempikin antijouluihminen selviää sutjakasti juhlapyhien läpi. Kahvi on maustettu ripauksella vaniljaa, suklaata, chiliä ja jouluisia mausteita. Lisäksi kausijuomiksi on tulossa esimerkiksi piparkakun sekä polkan makuisia joulukahvijuomia! Aleksanterinkatu 6, 07900 Loviisa

BLOGIT

Jos ei oma sisustusprojekti ole jo tulilla, viimeistään tämän blogin myötä se käynnistyy! Old Brand New on värimanifesti, jonka paletista ei valkoharmaita tähtikuvioita löydä. New Orleansin ja Los Angelesin väliä suhaava valokuvaaja ja sisustusguru Dabito osoittaa, että mahdottomalta tuntuvat väriyhdistelmät sekä vin-

kuuma juoma

tagen ja modernin kohtaaminen voivat muodostaa sopuisan liiton. www.oldbrandnew.com

WWW.KOLMASLUONTO.FI

MARIANNE-KAAKAO Täyteläiseen minttusuklaakaakaoon tarvitset vain kaksi ainesta. Murskaa kourallinen Mariannekarkkeja ja kaada mukin pohjalle. Kiehauta kattilassa muutama desi maitoa, kaada karkkien päälle ja voilá, talvea sulostuttava herkku on valmis! Psst! Jos vaihdat tavallisen maidon vaikkapa kauratai soijamaitoon, saat täysin vegaanisen herkun. Helppoa, eikö?

GLÜHWEIN ELI HEHKUVIINI

BELLAN KURKUMALATTE

Keskieurooppalaista joulumarkkinatunnelmaa loihtii helposti omaan kotiin keittämällä kattilallisen hehkuviiniä. Juoman lämmetesssä kata pöytään pipareita ja ota esille lautapeli. Soita ystävät kylään ja kappas, pikkujoulut ovat valmiit!

Bellan kullankeltainen kurkumalatte tuo valoa pimeimpään vuodenaikaan. Pirteä kurkuma voi toimia kivunlievittäjänä. Tässä kauden erikoisin taistelija flunssaa vastaan! Mannerheiminkatu 2, 07900 Loviisa

Vanhaa taloa rempatessa välillä suunta on hukassa ja ideat lopussa. Ennen seuraavan seinän kaatamista hengitä kuitenkin hetki ja lue blogia Stellan kolmas luonto. Stella jakaa blogissaan käsityöinspiraatioita, valottaa kotitarveviljelyprosessiaan – ja mikä tärkeintä – tarjoaa sitä välillä niin kovin kaiwww.kolmasluonto.fi

Tässä on blogi, jota todella luetaan

MALMGÅRDIN GLÖGI

tekstin itsensä vuoksi. Dekkarikirjaili-

KUVAT: SHUTTERSTOCK

Malmgårdin glögi on lähituotettua luksusta, sillä tilan omista luomuaronioista tehdyssä glögissä ei ole pisaraakaan vettä. Maukas glögitiiviste myydään suoraan kartanon tiluksilta ja sen voi terästää kuivalla valkoviinillä tai punaviinillä. Tästä jos mistä syntyy loistelias joulu! Malmgård 47, 07720 Malmgård

vattua remppavertaistukea.

WWW.EVAFRANTZ.COM

GLÜHWEIN (kuudelle) 1 l punaviiniä 1 sitruuna 1 appelsiinin mehu 2 rkl hunajaa 2 kanelitankoa 10 kokonaista neilikkaa 1/4 tl kardemummaa

Viipaloi sitruuna. Kuumenna viini kattilassa. Lisää sitruunaviipaleet, appelsiinimehu, hunaja ja kaikki mausteet viinin sekaan. Kuumenna muutama minuutti, älä anna kiehua. Ota liedeltä ja anna vetäytyä kannen alla noin tunti. Siivilöi mausteet ja hedelmät pois. Kuumenna uudelleen ja tarjoile! lähde: www.hunajalla.blogspot.com

ja Eva Frantzin Det är baksidan som räknas -blogissa päivä kirjamessuilla tai Carrie Bradshawn eroanalyysi ovat jännittävää luettavaa, jota ahmisi enemmän kuin arkistoista löytyy. Kirjailijan käsissä arki on kiinnostavaa ja rehellistä, eikä elämää – tai itseään – tarvitse ottaa niin vakavasti. www.evafrantz.com

Pikku kaupunki

pisaroita

DROPPAR

Think global, buy local

KUVA SHUTTERSTOCK

KUVA VIRPI LEHTINEN

KOONNEET PÄIVI AHVONEN, FANNI FAGERUDD, REIJA KOKKOLA

Hiusmyrkyt tuonelaan, nyt on

Kaunis maisema, iloisia asiakkaita Täällä ihmiset ovat aina hyvällä mielellä. Eihän golfkentälle

energialeikkauksia, päähierontoja

ekologisen hiustenhoidon aika!

ja muita erikoisuuksia.

Pikkukaupungissa tämä ei tuota

Luana kotiparturista löytää

vaikeuksia, sillä Loviisasta ja

puolestaan itse- ja käsintehtyä

Lapinjärveltä löytyy peräti

luonnonkosmetiikkaa.

kolme ihanaa ekokampaamoa.

Ekologisesti loihditaan hyvää oloa

Ekokampaamot Indryan ja

ja upeita lookeja kuormittamatta

Monature tarjoavat leikkausten

luontoa. Tästä Pikkukaupunki

ja värjäysten lisäksi asiakkailleen

tykkää!

Ekokampaamo Indryan: Brandensteininkatu 11, 07900 Loviisa

Ekokampaamo Monature: Aleksanterinkatu 4 07900 Loviisa

Luana kotiparturi: Lapinjärventie 1 A 4, 07800 Lapinjärvi

kukaan pakota tulemaan.

Rönnäs Golf ry:n toimistopäällikkö Pasi Mallatilla on hymy herkässä, ja kaikkialla liikkuu hyväntuulisia ihmisiä golf-bageineen.

KUVAT MARIA KALMI

ihreyttä kaikkialla, ja taustalla siintää meri.

Golf-työläisellä ei ole varsinaisesti kesälomia, kun

kausi on kiivaimmillaan. Silloin kaikki huomio kiinnitetään asiakkaisiin ja heidän viihtyvyyteensä. Siihen että golfin harrastaminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Talven tullen alkaa seuraavan kauden suunnittelu. Mitä uusia tuotteita tilataan kaup-

PITKÄ KAUSI

paan, mitkä kilpailut ja tapahtumat järjestetään? Tehdään tilinpäätökset. Talvella viheriöiden toimistopäälliköllä on myös lomaa. Pasi on itse harrastanut golfin pelaamista yli kaksikymmentäviisi vuotta ja käy edelleenkin pelaamassa, kun sopiva väli löytyy. Mallat toivoisi, että vanhanaikainen elitismin liittäminen lajiin hälvenisi. – Täällä käy ihan kaikenlaisia harrastajia, myös lapsiperheitä. Liittyminen jäseneksi on pakollinen. Se maksaa 75 euroa, ja se kattaa vakuutuksen. Käytettyjä välineitä voi

Rönnäsissä pyritään mahdollisimman pitkään kauteen. Vasta pakkanen ja lumi sulkevat kentän. Vaikka kenttä olisi jäässä pari päivää, se voidaan avata uudelleen, kunhan on pari päivää sulaa. Rönnäsissa on pelattu kilpailu uudenvuoden aattonakin. Kevätkausi alkaa tavallisesti huhtikuun puolivälissä. Joskus on avattu jo maaliskuun lopussa.

vuokrata edullisesti. On Mallatilla toinenkin toive. Että Loviisan uusi kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom tulisi testaamaan radan. – Olen kuullut, että hän on hyvin urheilullinen mies.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

KUKKA KUIN KARKKI – TAI UNI, UNELMA, HAAVE

EN BLOMMA SOM EN KARAMELL – ELLER SOM EN DRÖM

Nina Stenvik toteutti oman

Nina Stenvik förverkligade sin

haaveensa ja perusti floristiksi

dröm, startade eget företag och

valmistuttuaan oman Dream

öppnade blomsteraffären

Flower -kukkakaupan Lovii-

Dream Flower då hon hade ut-

saan. Kaupan alkuperäinen

bildat sig till florist. Affärens ur-

ja hieno interiööri on peräi-

sprungliga interiör härstammar

sin ajoilta, jolloin tiloissa toimi

från tiden då där fanns ett kondi-

konditoria – nyt aisteja hive-

tori. Nu finns här blomsterarrang-

levät toinen toistaan ihanam-

emang, det ena vackrare än det

mat asetelmat. Kannattaa piipahtaa ostoksilla. As-

andra, som berör alla sinnen. Det lönar sig att kliva över trös-

kel kynnyksen yli ja astut kuin haave-

keln, rakt in i en drömvärld.

maailmaan. www.dreamflower.fi

www.dreamflower.fi

pisaroita

DROPPAR

KOONNUT FANNI FAGERUDD KUVA MAIJA LAITIKAS

Hardomin leipa

X HYVÄ MIELI

TEKSTI JA KUVAT FANNI FAGERUDD

Hardomin leipä ei leivo itse itseään, mutta onneksi on Maija Laitikas, joka leivän tekee. Herkullista leipää löytää nyt yhä helpommin Hardomin leivän omasta myymälästä.

ANN-CAROLINE SINISALO Minut hyvälle tuulelle saa työ, perhe, ystävät, terveys, liikunta sekä puhdas ruoka.

PSSST… MIKÄ REKO? En ole erityisemmin mi-

taan hieman vahingos-

kään yöleipuri, joten koe

sa. Muutimme Hardomiin,

tan pitää jonkinlaisen nor-

ja vanhaa leivinuunia oli ki-

maalin rytmin. Siihen re-

va testailla. Leivontahar-

ko-suoramyynnit ovat hy-

rastuksen myötä aloin myy-

viä, koska leipien tulee olla

dä leipiä ensin kotikeittiös-

valmiita vasta iltapäivällä

tä. Nyt myyn leipää omista

neljän-viiden maissa.

leipomotiloista kauppoihin, rekoihin ja ravintoloille. Alkuviikon päivät ovat

Nautin koko prosessista jauhojen tilaamisesta asiakkaan tapaamiseen

toimistopäiviä, paperihom-

markkinoilla tai rekojaos-

ostaa. Idea oman leipomo-

mia ja tilauksia. Leivonta-

sa. Ja tietysti asiakkaan pa-

myymälän avaamisesta tu-

päivät alkavat kuudelta

laute ja hetki heidän mais-

li juuri loviisalaisilta. Kun lei-

aamulla, joskus aiemmin tai

taessaan saaristolaisleipää

von useamman päivän vii-

joskus myöhemmin, riippu-

ensi kerran ovat myös suu-

kossa, on mukavaa olla ti-

en päivän tilauksista ja toi-

ria ilon lähteitä.

loissa, joiden yhteydessä voi

mituksista.

Loviisassa saaristolaislei-

Aamulla laitan taikinat

pää ja maalaisleipää löy-

pitää pientä myymälää. Tulevaisuudelta omas-

kohoamaan, leivon, pais-

tää K-supermarketista sekä

sa myymälässä odotan pul-

tan, pakkaan, kuljetan asi-

reko-ringistä. Moni kuiten-

lantuoksuisia aamuja.”

akkaille ja siivoan.

kin kysyi, mistä leipää saa

250 €

@hardominleipa

JOULUPUKKI

DONERA TEATER ÅT DAGISBARN

Teater Fabel är en professionell

går att beställa till daghem, eller andra

turnerande barn- och ungdomsteater

evenemang. Föreställningens pris är

med bas i Lovisa. Föreställningen

250€. Kunde kanske ditt företag glädja

“Vresiga Valter får en vän”, är en

barn och donera en pjäs?

dagispjäs för barn i åldern 3+ och den

SENNI KOSKENVESA Minä tulen hyvälle mielelle maalaamisesta sekä muusta käsillä tekemisestä. Niiden avulla jaksaa! KUVA: JOULUPUKIN KAMMARI

Päädyin leipomotoimin-

Reko on lähiruoan myynti- ja jakelumalli, joka mahdollistaa ruoan tilaamisen suoraan lähiruoantuottajilta ilman välikäsiä. Loviisan Reko-rinki löytyy Facebookista, jossa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Facebook: Reko Loviisa

Teater Fabel

Minut saa hyvälle tuulelle monikin asia. Päällimmäisenä mieltäni lämmittävät ihmiset, jotka ovat kilttejä toisilleen, mutta etenkin itselleen. Tämän lisäksi hymyn huulilleni tuo luonto ja sen monimuotoisuus ja kauneus. Tällä hetkellä olen myös iloinen siitä, että joulu tekee kovaa vauhtia tuloaan ja pääsen pian jokavuotiselle retkelleni. www.santaclausoffice.com

Pikku kaupunki

pisaroita

DROPPAR

t i r o v a F Var ccia a c o F

Pikkukaupungin toimituksessa kiireisinä viikkoina päivät venyvät ja jotta kirjoituskoneet pysyvät käynnissä, on ruokintapuolen oltava kunnossa. Kun korttelin lounaspaikat ovat sulkeneet ovensa, päivän viimeisten tuntien pelastajaksi jää yksi värikäs kahvila. Café Favoritin tiskin takana odottaa focaccia, joka vaatimattomasti kuvailtuna on yksinkertaisesti täydellistä. Ja saahan sieltä muutakin. Tuoretta pullaa, aamiaista koko päivän ja noin 80 eri teelajiketta. Lisäksi yrittäjät Irene ja Joonas ideoivat uusia tuotteita ripeään tahtiin kaupunkilaisten maisteltavaksi. Toimitus arvostaa erityisesti ikkunapöytää Aleksanterinkatua kohti, josta voi kahvittelun lomassa vakoilla kaupungin menoa. Kiitos Café Favoritin innokkaat yrittäjät Irene ja Joonas!

Favorit Café and Tea,

Aleksanterinkatu 6, 9-19, 10-16, 11-16 @cafefavorit

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

KUVITUS: KATI RAPIA

KUVA: SILJA MINKKINEN

pisaroita

DROPPAR

KOONNUT FANNI FAGERUDD

HAND IN THE KITCHEN WORKSHOP si syödä tai ottaa mukaan. Valmistettava ruokalaji sel-

NY MUSIK FÖDS I LOVISA

auttamaan toisiaan – ja lopuksi tietysti syömään! Osallistujat valmistavat Käden maagisessa ohjauksessa yhden ruokalajin, jonka saa työpajan lopuk-

köksbordet. Den första låten vi

fade alla förväntningar. Tur-

någonsin skrev i Lovisa var Future Me till vår första skiva Love & Nature. Call It a Night på Sad ban-

visa och skriver nytt material, sä-

gers albumet är skriven här, be-

ger Emma.

rättar Emma.

Första albumet Love & Natu-

I Lovisa hittar Emma lugnet,

re kom ut 2011 och efter det har

bland annat i naturen, sådant

LCMDF givit ut singlar. Nu har nya

finns inte i Helsingfors. – I Helsingfors finns det en massa trafik och alla har bråttom.

sessen lång. Det har funnits mån-

Där finns inte mycket plats för

ga svåra känslor under de här

konst. I Lovisa kan man andas, här

åren och därför kändes det som

finns en viss frihet. Och här kan

en lättnad att få släppa musiken.

man spela musik högt och bara

Vi hade inga förväntningar, så

“turn the bass up” utan att man

allt bra är extra bra, säger Emma

stör någon!

med ett skratt. En stor del av Sad Bangers texter har skrivits i Lovisa.

Sad Bangers på Spotify LCMDF

sents: Pikkukaupunki pre winter mood!

SYÖÖ-MÄÄN! KUVA: SHUTTERSTOCK

jag är faktiskt nu ensam här i Lo-

– Med Sad Bangers var pro-

jaa esityksen aikana Käden antamien sanattomien vihjeiden, käsimerkkien ja raaka-aineiden avulla. Oho! Työpaja kestää noin 30 minuuttia ja siihen mahtuu 10 henkeä. Mukaan saa myös kauniin Käsi-reseptin. Koska? 2.12.2018 klo 13 Missä? Vanha meijieri, Chiewitchinkatu 13. handinthekitchen

– Vi har skrivit mycket här vid

jättemäktigt och överträf-

albumet Sad Bangers fötts.

hyödyntävä ruoan

kaamaan, nauramaan ja

halvan av bandet, svarar glatt i telefonen.

nén inspirerade mig mycket,

on miimistä teatteria

osallistujat pääsevät kok-

hem från turnén. Emma Kemppainen, den andra

äsi Keittiössä -työpaja

laittoesitys, jossa kaikki

Elektro-pop-duon LCMDF har just kommit

urnén var toppen! Det var

viää osallistujille pikkuhil-

Arki on usein hektistä, eikä aikaa ystävien tapaamiseen jää niin paljon kuin haluaisi. Olisi kivaa tietää, mitä kenellekin oikeasti kuuluu eikä tyytyä viiden minuutin pikakelaukseen whatsapin välityksellä. Pikkukaupunki-lehden toimitus ehdottaa, että pistetään välillä ääniviestit ja emojitulva tauolle ja tavataan kavereita kunnolla – vaikkapa keskellä työpäivää lounaan äärellä. Kenelle sinä lähetät kutsun?

Talvessa on ajatonta taikaa, jota ei sanoiksi voi pukea. Niinpä annamme musiikin välittää pimeän vuodenajan sielukkaan tunnelman, tiivistettynä yhteen Spotifyn soittolistaan. Pikkukaupunki presents: winter mood!

Pikku kaupunki

pisaroita

DROPPAR

KOONNUT FANNI FAGERUDD

Oooh! Bongatkaa jouluhiiriä, pikkutonttuja, metsän eläimiä ja jopa jouluisia taidepossuja! Ai mistä? No tietenkin Loviisan omasta jouluikkunasta, torin laidalla Kuningattarenkadun ja Brandensteininkadun kulmassa.

Mennaanks Leenalle?

Loviisan Joulun sydämen ja ytimen muodostavat sen avoimet, toinen toistaan ihanammat Wanhan Ajan Joulukodit. Löydät kuvauksen kaikista kohteista ja muut menovinkit osoitteesta www.loviisanjoulu.fi

Tuhannen tuskan kahvila ei ole

kua, sesongin huomioiden.

tinkinyt mistään suosion myö-

Jouluna munkit saavat luumusydämen ja tuvassa

Paikka menee talviunille 9.12.

ta ja emäntä kehittää jatku-

höyryää puuro. Pistäytykää

herätäkseen taas uuteen

vasti jotain uutta pientä herk-

tässä rauhallisuuden

kesään vappuna.

Avoinna pe, la ja su 10–18. Poikkikuja 2. www.tuhannentuskankahvila.fi

KERAMIIKKAA KAVERILLE! Loviisan TaideVerstaassa työskentelee seitsemän taiteilijaa: Reidar Andersson, Liisa Heiskanen, Luru Hirva, Kaija Ilomäki, Masa Karhula, Tero Maksimainen ja Hanne Tuomivaara. Myyntigalleriasta löytyy paikallisten taiteilijoiden luomaa persoonallista taidetta kotiin tai lahjaksi. Varmista aukiolo!

Pernajassa: 14. Stengård

Kekseliästä ja kaunista laatukeramiikkaa saa Loviisan Joulu -tapahtuman yhteydessä

Loviisan TaideVerstas, Pohjoinen Tullitie 16-18, puh. 040 526 4522

Pitkänpöydäntalon alatalosta, jossa on Kaisa Rune Rikbergin keramiikkaa on esillä hänen

Korpelan keramiikkaverstas ja myymälä. Edul-

ateljeessaan ja työhuoneessaan Loviisan

lista, ihanaa ja vitsikästäkin käyttö- ja koristekeramiikkaa - ja tilauksesta myös kursseja. 1.–2.12. ja 8.–9.12. klo 10–17. Mariankatu 7.

Uutta ja vanhaa, vintagea ja designia, lauluja ja tauluja – Krinti taipuu mo-

sekä sopimuksen mukaan. Pitkäkuja 1. rikbergkera.wordpress.com

www.kaisakorpela.com

HERRA YLPÖN KRINTI

Joulu -viikonloppuina 1.–2.12. ja 8.–9.12. klo 10–17

HERR YLPPÖS KRINTI Nytt och gammalt, vintage och design, sånger och tavlor – Krinti har lite av

neen. Krintin tunnelmallisissa lauluil-

varje. Även amatörer får sjunga av hela

loissa myös amatöörit pääsevät laula-

hjärtats lust under de stämningsfulla

maan koko sielunsa kyllyydestä – ja rapsuttamaan Krintin omistavaa nelijalkaista @Krinti

S M Å S TA D S L I V

Made with

sångkvällarna – samtidigt kan de skrapa Krintis fyrfotade ägare Herr Ylppö bakom örat.

in Loviisa.

@ Krinti

KUVA: OUTI KARIKIVI

Ruukissa: 15. Rautaparta 16. Villa Marmeladi 17. Sahanmäki 2 18. Wanha Navetta

suhisee kiire ja suu napsaa!

tä. Kahvit tarjoillaan posliineis-

1. Vackerbacka 2. Ajurintalo 3. Pitkänpöydäntalo 4. Villa Aaltonen 5 . Kuninkaanlampi 6. Villa Limppu 7. Lilla Ljuva 8. Auringon puolella 9. Villa Armas 10. Helgas 11. Välimeren Majatalo 12. Villa Hanna 13. Casa Italia

herra Ylppöä.

tyyssijassa, jos päässä

RESEPTI TIIA TAHVANAINEN KUVA JUKKA SALMINEN

Jarjen veit

HAPANIMELÄÄ ITÄEUROOPPALAISITTAIN Tee näin:

A i n e k s e t:

Degerby Gillen n Tiia Tahvanaine keittiömestari aupungille, paljasti Pikkuk lukija eli sinulle hyvä a ptin. Luonnett borssinsa rese se yksi piisaa, onhan tällä keitolla sista itäeurooppalai tunnetuimmista lissa ruoista, pääroo juuri. tietenkin puna

KASVISBORSSIKEITTO (kuudelle)

2 rkl rypsiöljyä 150 g sipulia 3 kpl valkosipulin kynsiä 300 g porkkanaa 400 g valkokaalia 800 g punajuurta 3 rkl tomaattipyreetä 1,2 dl punaviinietikkaa 3 l vettä 4 kasvisliemikuutiota 4 laakerinlehteä 1 rkl kuivattua meiramia 2 rkl kuivattua timjamia 10 kokonaista mauste pippuria 3 rkl sokeria 1-2 rkl suolaa

Suikaloi kuoritut kasvikset ohuiksi ”tulitikuiksi” ja murskaa valkosipulinkynnet. Halutessasi voit raastaa porkkanan ja punajuuren karkeaksi raasteeksi. Kuullota ison kattilan (8l) pohjalla öljyssä sipuli ja valkosipuli. Lisää porkkana ja jatka kuullottamista. Lisää kaali ja jatka vielä. Lisää lopuksi punajuuri, tomaattipyre sekä kuivatut yrtit ja anna kuullottua välillä sekoitellen. Kuullottaminen on borssikeiton sydän, jolla saadaan keittoon makua ja punajuuri pysyy kauniin värisenä. Kun kasvikset ovat kuullottuneet, lisää punaviinietikka ja anna kiehahtaa. Tämän jälkeen lisää vesi sekä loput mausteet. Anna kiehua tunnin verran. Tarkista lopuksi suola ja lisää tarvittaessa. Lisää lopuksi myös tuore persiljaja tillisilppu. Sokerisuola-happo tulee olla tasapainossa, sopivasti kaikkea. Tarjoa smetanan ja tuoreen leivän kanssa.

Degerby Gille palvelee tilauksesta ja torstaisin lounasaikaa n. Käy katsomassa jou lun ajan ja kevään tapah tumat osoitteessa www.degerbygille.fi tai facebookissa.

Pikku kaupunki

PIMEÄÄ JA KYLMÄÄ. a a n a h i n ii ! n a J Veronica Strömberg ja Petri Vainio viihtyvät Luontosaari Lehtisellä myös talvella. Illat ja yöt ovat pimeitä, mutta aurinkoisena päivänä jää ja lumi kimmeltävät huikean kauniina. Rospuuttoaikaan Petri ryskii maihin veneellä läpi jäälohkareiden. Ja ainahan voi unelmoida kevään ja kesän tulosta.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT VIRPI LEHTINEN

Veronica rakastaa elämää saaressa, täällä on tutut lokit ja muut linnut.

Talvi-illan pimeydessä voi nähdä pienenpienen valopilkahduksen, joka liikkuu ensin saaren keskelle, kaartaa sitten kohti Söderbyn kärkeä ja etenee sieltä edelleen rantoja kiertäen. Valopilkku on lähtöisin Veronica Strömbergin otsalampusta. Häntä ei talven pimeys haittaa. Oli keli millainen tahansa, Veronica lähtee ainakin kerran päivässä tutulle lenkilleen Lehtisen ympäri. – Minun on pakko päästä ulos vaeltamaan saaren ympäri. Joka päivä, Veronica sanoo ja näyttää noin kahtakymmentä saapasparia varastohuoneessa. Ne ovat niin kovassa käytössä, että yleensä ne eivät kestä kovin pitkään. Talvet saaressa viehättävät myös hänen puolisoaan Petri Vainiota. Jäät ovat lähteneet kaksi päivää aiemmin ja meri puskee kylmyyttä poskiin ja varpaisiin. Vesi on nyt matalalla, ja karikoita on kaikkialla. Onneksi Petri tiesi tarkalleen, mistä ajaa. – Olen alueen kalastuksenvalvoja ja hoidan alueella väyläviitoitusta. Tässä allamme on muuten paljon isoja kiviä, hän totesi tyynesti ohjatessaan venettä kohti kotirantaansa.

Talven jälkimainingit ovat saaressa vielä selkeät. Vaikka kalalokit jo kirkuvat pesäntekointoaan, taivaalta alkaa tipahdella hiljalleen isoja lumihiutaleita. – Kalalokit eivät hyökkää poikastenkaan aikana meidän kimppuumme, koska ne tuntevat meidät. Rantamme lähellä ja osittain pihallamme pesii iso yhdyskunta, jonka kanssa me elämme sulassa sovussa ja ystävyydessä, he kertovat.

Mamma on koir aslokki, ja se on erit yisen kiint yny t Veronica an. Sitten saan kuulla Mammasta ja Emännästä. Mamma on koiraslokki, ja se on erityisen kiintynyt Veronicaan. Keskellä pihaa on iso siirtokivi, jolta Mamma tarkkailee tapahtumia. Kun Veronica vie kesäkelillä tietokoneensa ulos, Mamma katselee vierestä tai nuokkuu läheisellä kaiteella. – Muutenkin se seuraa minua, kun kuljen

pihalla, ja sisällä ollessani se katselee ikkunoista sisätiloihin. Emä syö kädestä ja poikasetkin ne esittelevät meille, Veronica kertoo. Vuodenajat sekaisin

Niin linnut kuin ihmisetkin yleensä heräävät eloon valon lisääntyessä pitkän ja pimeän talven jälkeen. Saaren asukkaisiin luulisi talven iskevän kyntensä luihin ja ytimiin. Veronican ja Petrin kauniin talon ikkunat antavat suoraan merelle. He eivät ole valaisseet pihaansa, mutta vastapäätä Söderbyssä monet ovat. Katuvaloja ei näy. – Emme kaipaa pihavaloja talvellakaan. Ei pimeys täällä tunnu mitenkään erityisen pahalta. Itse asiassa kaupungissa pimeys vasta korostuukin, Veronica toteaa. Saarelaiset ovat luonnollisesti saaneet tuntea talviolosuhteiden muutokset tai ainakin vaihtelut. Edeltävä talvi oli kieltämättä erikoinen. Silloin Söderbyn asukkaat keräsivät vielä suppilovahveroita joulupöytään. – Talvi alkoi vasta silloin, kun meillä olisi pitänyt alkaa kevät, eli helmikuun alussa. Silloin yleensä kirkkaat, aurinkoiset talvipäivät tulvivat valoa, joka taittuu jään ja

Pikku kaupunki

”Kevääll ä ja kesäll ä valoisaan aik aan a janta ju k atoaa, ja voimme viipyä puuhissamme iltamyöhään saarell a ilman, et tä huomaamme a jan kulua. 18

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

lumen pinnalta. Meidän päivärytmiimme valo vaikuttaa luonnollisesti todella paljon. Keväällä ja kesällä valoisaan aikaan ajantaju katoaa, ja voimme viipyä puuhissamme iltamyöhään saarella ilman, että huomaamme ajan kulua, Veronica ja Petri sanovat. Eivät he siis ihan immuuneita talven pimeydelle olekaan. Viime talven olosuhteet ajoivat heidät saareltaan pois. – Se oli niin kamalaa, että oli pakko lähteä kahdesti Madeiralle nauttimaan valosta ja aurinkoisista päivistä! Lintubongarin unelmapaikka

nistanut saarella jo yli 80 lajia. – Tuolla korppi on pesällään linjataulussa, Veronica viittoilee mustan ystävänsä suuntaan. Pietarista saarieläjäksi

Kohti talvea kuljetaan ja silti saaressa riittää puuhaa. Veronica ja Petri siivoavat, nakuttelevat paikkoja kuntoon, huolehtivat vuokramökistä, nauttivat luonnosta ja myös huilivat. Mutta talvella Veronica ja Petri odottavat myös innolla kevättä. Keväällä parasta on se, kun lampaat saapuvat saarelle kotitiloiltaan kesänviettoon Lehtiseen. Niillä on kaksi suurta laidunta, jossa ne saavat elää luonnonmukaista lampaan elämää. Parhaimmillaan määkijöitä on ollut yli 60 perinnebiotooppia rouskuttamassa. Veronicalle lampaat ovat kavereita, joiden kanssa hän seurustelee. – Rapsutan ja juttelen. Irrotan punkit. Punkeista puhe kiertyy Luontosaari Lehtisen vierasmajoitustoimintaan, jota Veronica ja Petri pyörittävät saarella. Vuokramökki sijaitsee avomerelle päin. Ikkunoista tulvii upea merimaisema. Niin, mutta ne punkit. -Varoitamme vierailijoita punkeista. Niitähän on nykyään joka paikassa. Pitää tehdä huolellinen tsekkaus päivän päätteeksi, Veronica neuvoo. Saarella on nähty myös saukkoja, ilves ja kettu, mutta karhua ei ole toistaiseksi näkynyt. Petri kertoo, että kettu on varmuudella uros. – Se nosti jalkaa puun juurella. Palaamme pikkuveneellä Söderbyn rantaan. Olisihan silta aika kätevä! Petri ja Veronica ovat eri mieltä. Onneksi ei ole siltaa. Saari ei kestäisi sitä, he sanovat yhdestä suusta. Veronica kieltää olevansa erakoitunut, mutta yksinolon ymmärtää hänen historiaansa peilaten. – Ennen saarelle tuloa asuin Pietarissa 13 vuotta. Rakastan Lehtisen saaren rauhaa ja luontoa.

Sa arell a on näht y myös saukkoja, ilves ja ket tu.

On ehkä vähän erikoista, että Veronica ja Petri eivät kovin mielellään ui heitä ympäröivässä meressä. He eivät kuulemma ole kylmän veden ystäviä. Talvisin jääpeitteelle ei ilmesty myöskään Veronican saappaanjälkiä. Petri saattaa muutaman kerran virittää verkot jään alle, mutta Veronicalle riittää se, että katse siintää sauna- ja vierasmajarannasta kauas pitkin jäätä aina laivaväylälle asti. – En koe tarvetta mennä kävelemään jäälle, hän toteaa. Petrillä ei ole valinnanvaraa, sillä hän käy päivittäin töissä Kotkassa. Jäälle on siis mentävä jopa kelirikon aikaan. Silloin Petri kuljettaa veneen saaren kärkeen, josta on lyhin matka mantereelle. Pahimmillaan parinsadan metrin matka kestää puolitoista tuntia, kun Petri ryttyyttää venettä jäälohkojen läpi. Meno on hidasta ja tuskastuttavaa. – Silloin ärräpäät lentelevät. Veronica rakastaa elämää saaressa niin paljon, että hän ei vapaaehtoisesti jäälohkareiden keskelle lähde. Eikä oikein muutenkaan. Työ on saaressa, on tutut lokit ja muut linnut. Niin, tosiaan, ne linnut. Veronica kulkee läpi vuoden saarella kaukoputki mukanaan. Hän näyttää kaukaisella luodolla majailevia merimetsoja. Huhtikuun puoleen väliin mennessä hän on tun-

Pikku kaupunki

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT VIRPI LEHTINEN

Sofie O L

art P a aur

anen

etterli

o p o k i t o Hop Keppihevosharrastus on suomalainen ilmiö, joka on herättänyt huomiota maailmallakin. Kun kymmenisen vuotta harrastajia oli noin sata, nykyään heitä on arviolta 10 000. Keppihevosharrastajille on perustettu myös oma yhdistys Suomen keppihevosharrastajat ry. Harrastajille järjestetään kilpailuja ja leirejä. Keppariharrastuksessa yhdistyvät kädentaidot, liikunta ja sosiaalisuus. Monet harrastajat ompelevat oman lemmikkikepparinsa itse, ja sille annetaan tietenkin myös nimi, kuten lemmikeille kuuluukin. Harrastaminen on hyvää liikuntaa. Siinä jalat toimivat hevosen etujalkoina, ja yläkroppa ratsastajana. Esteillä tarvitaan ponnistusvoimaa, ja radalla hengästyy. Keppareilla laukataan yhdessä, joten sosiaaliset taidot kehittyvät. Ruukin keppariharrastajista Erika Hill voitti pronssia viime vuoden SM-kilpailuissa.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Erika Hil

KUVAT: JARI JOKINEN

Suvi Peräakyläa

l Top

ias

Mat

tila

PIPO PÄÄHÄN JA PULAHDUS PALJUUN

ti -kop!

Kylpytynnyrin vesi höyryää lämpimänä keskellä talvipakkasia. Lämpö hellii ihoa ja mieltä. Vieressä mutkittelee jäinen joki, johon on tehty avoimena pulppuava avanto. Kävelyalusta avannolle on lämmitetty, samoin portaiden kaiteet. Ruukin iki-ihana ympäristö kruunaa kokemuksen. Hyvinvointiyrittäjä Pia Mustonen maalaa kuvaa vielä lisää. – Yötaivaalla tuikkivat tähdet, ja kauempana loistaa valaistu kirkontorni. Saunan ikkunoita reunustavat valot, ja sisällä tuikkivat tuikut ja kynttilät. Hän pyörittää hyvinvointisaunaa yhdessä Jari Jokisen kanssa. Jokinen tarjoaa kävijöille monipuolista liikkumista Ruukin upeissa maisemissa. Yhdessä Mustonen ja Jokinen ovat toteuttaneet kokonaisvaltaisen saunaelämyksen, hyvinvointisaunan. Siistissä ja uusitussa saunarakennuksessa voi kukin nautiskella mielensä mukaan. Alakerran jääkaappiin voi tuoda omat limut, oluet tai kuplivat. Tilauksesta tarjoillaan myös hiukopalaa tai muuta syötävää toiveiden mukaan. Tarjolla on myös hoitoja. – Turve- ja savihoitoja sekä hunaja-elämänsuola-naamioita kasvoille ja keholle. Erilaisia hyvinvointia lisääviä jalkakylpyjä, hierontoja, ja ryhmärentoutustuokioita, Pia Mustonen luettelee. www.stromforssauna.fi Tilaussaunan lisäksi Strömfors Sauna palvelee myös vakiovuorolaisia ja avantouimareita.

Pikku kaupunki

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT VIRPI LEHTINEN

Va de inga kulit,

Inga-Lill? Inga-Lill Lempiäinen ui kesät talvet meressä. Viime talvena hän osallistui talviuinnin MM-kilpailuihin Tallinnassa. Pitihän sekin vielä kokea!

n sopivasti pakkasta. Aurinkokin pilkistää jostain sumuisten pilvien takaa. Pieni tuulenpuuska saa silti tottumattoman hytisemään Plagenin uimarannan laiturilla.

Talviuinnin harrastaja Inga-Lill Lempiäistä

ei palele. Hän asettaa pehmeän maton paljaiden jalkojensa alle ennen kuin astelee avannon kaiteiden viereen. Yllä on uimapuku ja päässä mainio talviuintipipo, oikeastaan paksu myssy. Tyynesti hän astelee alas tikkaita ja alkaa tehdä rauhallisia uintiliikkeitä, rintauintia, kuten talviuijilla on tapana. Kun Inga-Lill nousee ylös, hän huolehtii siitä, että pipoon ommeltu Loviisan uimaseuran merkki näkyy kuvissa. Hän ei riehaannu kehumaan mahtavaa oloa uinnin jälkeen tai edes sen terveysvaikutuksia. Hänestä talviuinti on vain kiva harrastus.

Loviisan uimaseura: Toimintaa syyskuusta toukokuuhun. Uimahallimatkoja Kotkaan järjestetään sunnuntaisin. Aikuisille reissu maksaa 10 euroa, alle 18-vuotiaille 5 euroa, ja alle kahdeksanvuotiaat pääsevät mukaan maksutta aikuisen seurassa. Hintaan kuuluvat bussimatka, uimalippu ja kuntosalikäynti. Inga-Lill ihmettelee, missä nuoret luuraavat. -Tulkaa nuoretkin mukaan!

Se tuntuu yksinkertaisesti kylmältä.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

KUVA: SHUTTERSTOCK

– En usko sellaisiin myytteihin, että avantouimareilla ei ole koskaan flunssaa, Inga-Lill toteaa kietoutuessaan paksuun pyyhkeeseen. On pipossa toinenkin tärkeä merkki. Se on Suomen lippu. Nimittäin tämä pipo päässään Inga-Lill edusti Loviisan uimaseuraa ja Suomea maaliskuussa Tallinnassa. Hän halusi saada vielä yhden hauskan kokemuksen, ”once in a lifetime” -fiiliksen. – Ennen MM-kilpailua olin osallistunut kaksiin SM-kisoihin. Tallinnassa tein oman ennätykseni, eli uin 25 metriä aikaan 37,62. Olin sijalla 28. Osallistujia oli 36, Inga-Lill kertoo.

Takaisin Loviisaan Inga-Lill on paluumuuttaja. Hän lähti mie-

FRISBEEGOLFBANAN – EN TIOPOÄNGARE!

Nurmijärvelle. Takaisin Loviisan merelliseen

10 PISTETTÄ JA PAPUKAIJAMERKKI!

Valkoon pariskunta muutti vuonna 2011.

Loviisan Frisbeegolf ry:n perusta-

Viime vuoden maaliskuussa he viettivät

ma ja ylläpitämä frisbeegolfrata

hensä Eskon matkaan Helsinkiin ollessaan 16-vuotias. Myöhemmin pariskunta kotiutui

50-vuotishääpäiväänsä. Missään vaiheessa he eivät hylänneet Loviisaa. He vietti-

Frisbeegolfbanan som föreningen Loviisan Frisbeegolf grundat och upprätthåller är en verklig prestation.

on todellinen uroteko.

Banan har fått beröm också av besökare

Rata on saanut kehuja ja kävijöitä

vät kesät talvet viikonloppunsa ja loman-

myös kaukaa Loviisan ulkopuolelta.

från andra orter som ligger långt borta från

sa Loviisan leirintäalueella asuntovaunus-

Kesät, talvet - aina on autoja parkissa ja

Lovisa. Sommar eller vinter – alltid finns det

sa. Mereen pääsi pulahtamaan läpi vuo-

pelaajia radalla – välillä ruuhkaksi

bilar på parkeringen och utövare på banan

den helposti.

asti. Hienoa!

– ibland är där till och med trängsel. Fint!

Jos paikka ei ole tuttu, käy katsomassa.

Om platsen inte är känd för dig, bekanta

Hiekkaharjuntie 45, Valko.

dig med den, Sandåsvägen 45, Valkom.

– Olen sydämeltäni meri-ihminen enkä viihdy järvissä. Talvisinkin asuntovaunumme oli Tamminiemen leirintäalueella omenapuun katveessa. Siitä oli lyhyt matka Hän toivoo, että Plagenin avantoa hoidettaisiin mahdollisimman hyvin. Että olisi lämmintä jalkojen alla ja jäät ja lumet putsattu laiturilta. Saunaa hän ei kaipaa. Jos sellainen Plagenilla olisi, hän ei sinne pipo-

ta ! s i l l Edu ihu pia talv

RETKILUISTELU

aan pistäisi. – Tämän ikäiselle lämmönvaihtelu olisi liian suuri. Ties vaikka saisin sydärin! Sunnuntaisin Inga-Lill lähtee bussikuljetuksella Kotkaan uimaan uimahalliin. Mukaan kuulemma mahtuisi enemmänkin väkeä. – Etenkin nuoria kaipaisimme mukaan uimaseuran Kotkan-reissuille. Kannattaa käyttää tämä mahdollisuus, jos sunnuntaipäivät eivät ole täyteen buukattu. Inga-Lill on iloinen myös siitä, että talviuinnista on tullut kiva äiti-tytär-harrastus.

: VA

Hangessa askel on kevyt, kun tarpoo lumikengät jalassa. Lumikenkäily on paitsi hyvää liikuntaa, myös erittäin helppo laji ottaa haltuun. Kävellessä ei ole riippuvainen reiteistä ja poluista, joten luonnossa voi kulkea juuri siellä missä tekee mieli. Ei siis muuta kuin lumikengät jalkaan, kartta ja kompassi mukaan ja luontoon!

MINISUKSET

loin iloinen kaksikko pakkautuu autoon kylpytakeissaan ja uintipipoineen. – Ilman pipoa ei pidä mennä, sillä

KUVA: STIGA

päätä ei saa koskaan kastella. Eikä avanmauttaa.

Talvisin meren ollessa jäässä pikkusaariin kulkee kätevästi retkiluistimilla. Peilikirkkaan jään päällä liukuu kädenkäänteessä vaikkapa Dunkahälliin kuumalle mehulle. Muista kuitenkin, ettei jääretkelle ole asiaa ilman naskaleita.

LUMIKENKÄILY

Kun tytär Piia Impiö tulee Loviisaan, niin sil-

toon saisi koskaan mennä yksin, hän huo-

E KK

KUVA: SHUTTERSTOCK

avantoon, Inga-Lill kertoo.

Retrotuulahdus minisuksien selässä! Usean vuosikymmenen suosikkisuksilla saa loistavan tasapainotreenin talvisissa olosuhteissa. Kokeneemmille hiihtäjille hyppyrit ja temput tuovat hyvää lisähaastetta!

Pikku kaupunki

Enää ei NAPINAA KUULU TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT KALEVI KETOLUOTO

Hanna ja Mika Fageruddin perhe nauttii elämästään kodissaan isossa vanhassa talossa. Kaikille on tilaa ja tunnelma on vapaa. Asettuminen uuteen kotikaupunkiin sujui odotettua helpommin.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Kaunis mansardikattoinen äskettäin keltaiseksi maalattu talo Haravankyläntien alkupäässä sai puolisen vuotta sitten uudet asukkaat. Mika ja Hanna Fagerudd tulevat vastaan vaaleanpunaiselle ulkoovelleen, joita on kaksin kappalein. Toinen vie sisään talon vanhalle, ja toinen uudelle puolelle. Tässä talossa on selvästikin asunut aikoinaan useampikin perhe. Tilaa riittää. – Olen isokokoinen ihminen. Tarvitsen tilaa ympärilleni, Mika kommentoi kun astumme olohuoneeseen. Fageruddien 7-vuotias Elsa-tyttö istuu flyygelin ääressä soittaen innostuneena. William, 5, kysyy, saisiko hän puolestaan soittaa äidin selloa. Lupaa ei nyt heru, mutta William haluaa kuitenkin näyttää kävijöille yläkerrassa sijaitsevaa huonettaan. Syy tähän selviää pian. – Olen siivonnut sen!

Pikku kaupunki

Na apureista on pelkk ä ä hy vä ä sanot tava a. Heihin on ollut helppo tutustua.

Fageruddien 7-vuotias Elsa-tytär nauttii flyygelin soitosta.

Molemmille lapsille oma huone

Aiemmassa kodissa lapset jakoivat keskenään huoneen, mutta nyt molemmilla on omat huoneet vierekkäin. Mika ja Hanna kertovat, että lapset viihtyvät todella hyvin omissa huoneissaan ja omissa oloissaankin. – Lisätila tuo kaikille omaa rauhaa, Mika sanoo. Usein tällaisiin sata vuotta vanhoihin taloihin muuttavat ihmiset, jotka tekevät mielellään remonttia. On jännää purkaa ja avata rakenteita. Mitä täältä löytyykään? Miten muutamme ja uudistamme vanhaa rakennusta ja luomme itsellemme uuden kodin? Fageruddit eivät ole lainkaan tätä tyyppiä. Heistä oli mukavaa, että talo oli heti muuttovalmis, eikä sisällä tarvinnut remontoida mitään. Jotain kesäkuussa sisään muuttaneet Mika ja Hanna sentään ovat tehneet. Puhe kiertyy talon uuteen, keltaiseen väriin. Talo oli aiemmin hernerokanvihreä, mutta Hanna

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

ja Mika halusivat tilalle jonkin muun värin. He tiesivät, että talo oli ollut joskus aiemmin valkoinen. Olisiko jokin hillitty väri hyvä, kenties siniharmaa? Keltainen houkutti, mutta samalla he epäröivät muuttaa väriä niin radikaalisti. Pomppaisiko kirkas keltainen liikaa silmille? – Lopulta kuitenkin päätimme, että tämän talon ei tarvitse ujostella, vaan se saa näyttäytyä pää pystyssä. Talon sielun pitää näkyä. Tunne edellä

Mika on ammatiltaan näyttelijä. Uudessa kodissa hänellä on oma huone, jossa hän voi harjoitella esityksiä. Myös Hanna on näyttelijä, mutta myös teologian maisteri. Hän opettaa uskontoa ja historiaa näyttelijän työn lisäksi. Elsa on jo aloittanut ensimmäisen luokan Loviisassa, ja William on päiväkodissa. Hanna ja Mika ovat kaksikielisiä, joten he valitsivat lapsilleen ruotsinkielisen koulun ja hoi-

topaikan. Loviisan kaksikielisyys ei kuitenkaan ollut heille ratkaiseva tekijä, kun he miettivät muuttoa pois Helsingin ydinkeskustasta Ullanlinnasta. – En mitenkään aktiivisesti ajatellut Loviisan kaksikielisyyttä, kun päätimme muuttaa tänne. Mutta koska olemme kaksikielinen perhe, se oli tietenkin plussaa, Hanna pohtii. Kuten monet muutkin helsinkiläiset, jotka suunnittelevat muuttamista pois pääkaupungin ruuhkista, myös Hanna ja Mika käänsivät katseensa ensi alkuun länteen. Oikotietä klikkailtiin vinhasti Karjaan, Lohjan ja Tammisaaren kohdalta. Kohteet olivat järkeviä ja lapsiperheille sopivia – ja vieläpä sopivan matkan päässä. Jotain kuitenkin puuttui. – Sielu, Mika kiteyttää. Taiteilija–teologi-perheessä ei muutenkaan ajatella järjellä, pragmaattisesti. He suorastaan pyrkivät pois pragmaattisesta ajattelusta. Ehkä Lohjalta tai Karjaalta olisi

Isän lähellä on hyvä olla, tuumii William, 5 v, mutta kyllä äidin sellokin kiinnostaa.

löytynyt koti, jossa kaikki on niin sanotusti kohdallaan ja joka on käytännöllinen juuri lapsiperheelle. – Ei, ei, ei. Sielu, rauha ja tunne menevät järkevän, sopivan ja käytännöllisen edelle. Tämä talo oli heti meille se oikea koti. Vaikka unelmien talon etsiminen oli meille pitkäaikainen harrastus, enää emme tutki myytävänä-ilmoituksia. Se on loppu nyt, Hanna ja Mika toteavat. Ei enää autopaikan etsintää

Ei sikseen etteikö heidän edellinen vuokrakotinsa Helsingin Ullanlinnassa olisi ollut mukava ja kaunis. Ja sijaitsihan se erittäin kauniilla ja arvostetulla alueella vain kivenheiton päässä merenrannasta. Vanhassa, jyhkeässä jugend-talossa oli korkeat huoneet ja komeat kakluunit. Asuinpinta-alaa lähes sata neliötä ja kaksi makuuhuonettakin. Lapsille leikkipuisto lähettyvillä.

– Mutta kun sinne leikkipuistoon piti aina mennä erikseen. Oli aika rankkaa roudata rappukäytävässä uhmaikäistä lasta ja vauvaa. Siihen päälle vielä kauppakassit, Hanna toteaa. Vaikka pariskunnalla oli siedettävä matka

Sielu, rauha ja tunne menevät järkevän, sopivan ja käytännöllisen edelle. Tämä talo oli heti meille se oikea koti. töihin Ullanlinnan Pietarinkadulta, saattoi autopaikan etsimiseen mennä tuplasti työmatkan verran. Se oli turhauttavaa. Loviisan sijaintia Hanna ja Mika kiittelevät vuolaasti.

– Kaupunkihan on kaiken keskellä. Lähikaupunkeihin, kuten myös Helsinkiin on lyhyt matka. Mukavat loviisalaiset

On Loviisassa muutakin hyvää. Nimittäin ihmiset! Ullanlinnan jugend-talo oli paksuista seinistään huolimatta yllättävän hatara, ainakin äänien suhteen. Jopa ihan tavallinen keskustelu saattoi kuulua ympäröiviin asuntoihin. Fageruddeille kävi myös vähän huono tuuri, sillä naapurit olivat hyvin herkkäkorvaisia. Lasten liikkuminen ja äänet häiritsivät heitä. – Piti aina lähteä ulos lasten kanssa, ettemme olisi häiriöksi, Hanna kertoo. Enää ei napinaa kuulu. Lapset menevät suojaisalle pihalle itsekseen leikkimään tai lähistölle kavereiden luokse. Naapureista on pelkkää hyvää sanottavaa. Heihin on ollut helppo tutustua. Naapurin rouva on kertonut asuneensakin Fageruddien talossa. Muutto-

Pikku kaupunki

ruljanssin keskellä loviisalainen pariskunta pyysi Williamia ja Elsaa oman lapsensa luokse leikkimään. – Sellainen ystävällisyys oli meille ihan uutta. Helsingissä muiden lasten luona vieraileminen oli paljon kontrolloidumpaa. Yleensä leikkimään päästettiin yksi lapsi kerrallaan, Hanna kertoo. Fageruddit ovat myös olleet havaitsevinaan, että itäuusmaalaiset ovat luonteeltaan avoimempia kuin ihmiset Länsi-Uudellamaalla. Kun huomaa, että ihmiset ottavat kontaktia helposti, on itsekin helppo lähestyä muita. Mikan ja Hannan mielestä on myös todella mukavaa, että Mikan veli asuu perheineen Loviisassa. – Yhtäkkiä broidi on ovella tulossa kahville. Se on ihan mielettömän hienoa! ”Tsiigataan ja venataan”

Myös lasten harrastaminen on jotenkin leppoisampaa Loviisassa kuin Helsingissä, jossa varsinkin vanhemmat tuntuvat suorittavan lastensa harrastuksia. Niitä pitää olla paljon, ja aikataulut ovat tiukkoja. – Elsa harrasti aiemmin balettia, ja nyt hän käy tanssitunneilla Loviisan tanssiopistossa. Molemmat lapset harrastavat musiikkia. Tääl-

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

lä mahtuu mukaan ryhmiin, Mika kiittää. Koska hän tekee työkseen lasten- ja nuortenteatteria, hän on nähnyt myös eron lasten käytöksessä. Lapsiyleisö on kuitenkin kaikkialla rehellistä. Jos esitys ei kiinnosta, aletaan leikkiä tai lähdetään pois. Mutta eroavuuksiakin on. – Isoissa kaupungeissa lapset kyllästyvät helpommin. Tahdin pitää olla kiivas, kaiken pitää tapahtua nopeasti. Maaseudulla on leppoisampaa. Lapset ovat rauhallisempia heti, kun mennään kehäkolmosen ulkopuolelle. – Täällä sekä lapset että vanhemmat ovat selvemmin jalat maassa ja toiminta on jotenkin tervehenkistä, Hanna lisää. Omien harrastusten pariin Mika ja Hanna eivät haikaile. Perheessä ja työssä on ihan tarpeeksi harrastamista. Mutta isossa puutarhassa he kuitenkin aikovat jatkossa puuhailla. Mika sanoo, että presidentti Tarja Halonenkin on todennut, että pitää odottaa vuosi ennen kuin alkaa myllätä puutarhassa. – Me olemme nähneet kesän kuumuuden ja alkusyksyn kukkaloiston. Ensi kesänä sitten voimme tehdä jotain pihalla. Eli tsiigataan ja venataan, kuten Helsingissä sanottaisiin.

För ungefär ett halvår sedan fick det gula huset med mansardtak vid Räfsbyvägen nya invånare. Mika och Hanna Fagerudd möter oss vid en av de rosamålade ytterdörrarna. Den ena för oss in i husets gamla del, den andra leder till den nya delen. Förr har här bott flera familjer. Dottern Elsa, sju år, sitter vid flygeln och spelar. William, fem år, frågar om han får låna mammas cello. Då det inte just då går för sig visar han istället sitt rum på andra våningen. – Jag har precis städat, säger han stolt. I det förra hemmet delade barnen rum, men nu har de bägge varsitt. Det ger frid åt alla i hemmet. Ofta är det människor som älskar att renovera som väljer att flytta in i hundra år gamla hus. Familjen Fagerudd hör inte till dem. De tyckte om att huset var inflyttnings klart och inte krävde renovering. Paret Fagerudd bestämde sig ändå för att måla om huset som förr var grönt. De visste att byggnaden någon gång också varit vit. Skulle det eller blågrått vara en bra färg? Gult lockade, men vågade man vara så radikal? – Slutligen bestämde vi oss för att huset inte behöver vara anspråkslöst, det får hålla huvudet högt och visa sin själ.

Hanna och Mika Fagerudds familj njuter av livet

Nu har GNÄLLET TYSTNAT

i sitt stora gamla hus. Det finns utrymme för alla och stämningen är avslappnad. Det var inte svårt att slå sig till ro i en ny hemstad.

Känslan avgjorde

Mika är skådespelare. I det nya hemmet har han ett eget rum där han kan öva inför före ställningarna. Hanna är också skådespelare, men även teologiemagister. Hon är lärare i religion och historia. Elsa går på första klassen i Lovisa och William har daghemsplats. Familjen är tvåspråkig och barnen får svensk undervisning. Att Lovisa är en tvåspråkig stad var ändå inte en avgörande faktor då familjen beslöt sig för att flytta bort från Ulrikasborg i centrala Helsingfors. – Vi tänkte inte aktivt på det, men tvåspråkigheten är ändå ett plus, säger Hanna. Hanna och Mika hade via nätet kollat hus även i Karis, Lojo och Ekenäs. De låg på lagom avstånd från Helsingfors, lockande objekt fanns men något fattades ändå.

– Ett hus ska ha en själ, säger Mika. Platsen där man bor ska också vara fridfull och känslan avgör. Att något är förnuftigt och praktiskt är inte lika viktigt. Huset i Räfsby kändes genast som det rätta för familjen. Nu letar Fagerudds inte längre efter hus. Behöver inte leta efter P-plats

Hyresbostaden i Helsingfors var både trevlig och vacker. Den hade högt i tak, vackra kakel ugnar och låg på ett fint område nära havet. En lekpark fanns i närheten. Paret hade inte heller långt till jobbet men att hitta en ledig P-plats krävde frusterande mycket tid. – Lovisas läge är perfekt, man är nära till allt, också till Helsingfors, säger Hanna och Mika.

Det finns även annat som är fint i Lovisa, nämligen invånarna. Bostaden i Ulrikasborg var förvånansvärt lyhörd, de tjocka väggarna till trots. Fagerudds råkade ha grannar som stördes av minsta lilla ljud. Familjen var ofta tvungen att gå ut med barnen så att de inte skulle störa grannarna. Nu finns det inte längre grannar som gnäller. Barnen går ut på gården och leker eller till någon kompis i närheten. I dag har Fagerudds enbart trevliga grannar. – Det är något helt nytt för oss att alla är så vänliga. Här i östra Nyland är människor dessutom mer öppna än de som bor i västra Nyland. Mikas bror bor också med sin familj i Lovisa. – Plötsligt kan han komma in på kaffe, det är helt fantastiskt! Lugnare på landet

Här har såväl barn som för äldr ar helt t ydligt bägge föt terna på jorden.

I Lovisa känns det lugnare kring barnens fritidsintressen. Familjernas tidtabeller är inte pressade här. Elsa höll tidigare på med balett, nu tar hon danslektioner i Lovisa dansinstitut. Bägge barnen gillar musik. Fagerudds har också sett att barn i större städer tröttnar rätt fort. Tempot ska vara högt, allt ska hända snabbt. På landsbygden är det lugnare. – Här har såväl barn som föräldrar helt tydligt bägge fötterna på jorden, säger Hanna. Mika och Hanna saknar inte de fritidsintressen de hade i Helsingfors. Familjen och jobbet kräver sin tid. Men de fortsätter gärna påta i den stora trädgården. – President Halonen har sagt att man ska vänta ett år innan man börjar gräva i en träd gård, säger Mika. Vi har nu upplevt en varm sommar och blomsterprakten som kom i början av hösten. Nästa sommar kan vi göra något åt trädgården. ”Tsiigataan ja venataan”, som man säger i Helsingfors.

Pikku kaupunki

S M Ã&#x2026; S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

RAIKAS PUURO PIRISTÄÄ TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA JUKKA SALMINEN KERAMIIKKA KAISA KORPELA

Puurokattila porisee ja tuo turvallisuuden tunnetta. Maha täyttyy terveellisellä herkulla arjessa ja juhlassa. Kaurapuuro ei kauneudellaan häikäise, mutta sitäkin voi tuunata.

Pikku kaupunki

Lämpöä talveen. Se aito Saaristolaisvillis. www.merineule.fi

Valokuidulla koko kodin netti ja tv kerralla kuntoon

lpo

”Yhdeksän kymmenestä LPOnetin kuituasiakkaasta on tyytyväinen palveluun.” Asiakastyytyväisyystutkimukset v. 2013, 2014, 2016 ja 2018

www.lponet.fi/miksikuitu

H KUVA: SHUTTERSTOCK

Puuron tuoksu ja maku ovat juurtuneet syvälle ihmisten mieliin. Ehkä juuri siksi se tuo mieleen lämpöä ja turvallisuutta. Lapsesta asti olemme saaneet kuulla, että puuro on terveellinen edullinen aamiaisruoka, joka lämmittää vatsassa pitkään. Jo vauvoille tarjotaan puuroa tai velliä. Hotellien hienot aamiaispöydät notkuvat herkkuja. On vaikka mitä hyvää ja herkullista, paljon sellaista, mitä ei kotona arkiaamiaisella tai juhlapäivänäkään ole tarjolla. Mutta niinpä sielläkin on aina tarjolla myös iso kattilallinen arkista puuroa. Kyytipojaksi voi valita voinapin, hilloa, marjoja, maitoa…melkein mitä tahansa, jolla arkinen ruoka saa oman sävynsä. Suomessa puuroon ei kuitenkaan yleensä lisätä voisilmän sijasta viskisilmää, kuten toisessa puuromaassa Skotlannissa. Pohjoismaiden ja Skotlannin lisäksi puuro kuuluu ruokapöytään myös Baltiassa, Venäjällä ja Irlannissa, jossa puuron päälle lurautetaan siirappia. Vaikka puuron suosio on pysynyt vankkumattomana satoja vuosia, on sekin joutunut taistelemaan tilastaan aamiaispöytien valtiaana. Muistattehan 90-luvulla kehitetyt puuropussit? Nuo valmiiksi maustetut ja mikroon sujautettavat valmisannokset, joiden oli tarkoitus kilpailla helppojen aamiaismurojen kanssa. Puuron kanssa pi-

täisi kuitenkin olla malttia. Jos nimittäin haluaa valmistaa puuron herkulliseksi, sitä pitäisi hauduttaa aikansa ja jättää hämmennyskauha syrjään. Puurosta tulee nimittäin venyvää liisteriä, jos sitä hämmentää kiivaasti. Johtuneeko tästä liisterimäisyydestä, että Suomen kielessä liikenne tai lumi puuroutuu hankaloittaen liikkumista sen sijaan, että puhuttaisiin hillosta, traffic jamista. Puuroviestintää

Puuroon liittyy traditioita. Joulupuurosta etsitään kilpaa manteleita ja tontuille asetetaan porstuaan pieni puurokippo. Puuron avulla on myös viestitetty. Jo satoja vuosia sitten häitä vietettiin monta päivää, ja jossain vaiheessa häätaloon piti saada rauha ja paluu arkeen. Ei muuta kuin puuro avuksi! Kun häätalossa tuotiin pöytään puuroa, oli se merkki vieraille häipyä. He lähtivätkin perinteen mukaan nurkkia kapuloilla kolistellen. Tarina hämäläisestä Oravasaaren historiasta kertoo puuron toimineen ajannäyttäjänä. Neljä veljestä perustivat alueelle omat tilansa. Päästyään paikalle he käskivät yhden veljeksistä valmistaa naurispuuroa. Sen syötyään uni maittoi niin pitkään, että herättyään he eivät tienneet, kuinka kauan olivat nukkuneet. He kuitenkin huomasivat naurispuuron homehtuneen. No, ei muuta kuin testaamaan. Veli laitettiin uutta puuroa valmistamaan. Sen homehtumiseen kului neljä päivää, ja veljekset olivat taas viisaampia ajankulusta. Selvää oli, et-

tä puuronkeittäjäveljen tilan nimeksi tuli Puurola. Naurispuurosta harva on nykypäivänä enää kuullutkaan, mutta perinteinen kaurapuuro on jokaiselle tuttu. Ohra, ruis ja riisi ovat tietenkin myös tuttua ”kauraa”. Mannapuuro on päässyt jopa lauluunkin, ja puurosta puhutaan loruissa. Puuro ei ole kuitenkaan jämähtänyt entisiin aikoihin ja omiin uomiinsa. Nykypuurossa käytetään monipuolisesti viljoja, siemeniä, pähkinöitä, marjoja ja hedelmiä. Ja jos puuroa jää yli, sen voi hyödyntää kekseissä, vohveleissa ja smoothieissa. Oletko muuten maistanut avokadopuuroa?

TRENDIKÄS TUOREPUURO SYÖDÄÄN RAAKANA Näin rakennat oman maun mukaisen tuorepuuron: Sekoita – 1 dl kaurahiutaleita - 1 dl nestettä - 1 dl massaa - 1 rkl makua tekeytymään yön yli jääkaappiin.

VALITSE

1. NESTE:

•maito •soijamaito •piimä •kauramaito •mantelimaito •vesi

2. MASSA:

•luonnonjogurtti •rahka •raejuusto •banaani •munanvalkuainen •marjat

2. MAKU:

•kaakaojauhe •vaniljajauhe •kaneli •pähkinärouhe •hunaja

Pikku kaupunki

TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: PÄIVI AHVONEN

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA PÄIVI AHVONEN

KOTI ON MINUN

PARATIISINI Kuvataiteilija ja runoilija Heini Lehväslaiho inspiroituu maaseudun rauhassa.

ILMO 1/1

Kuvataiteen lisäksi musiikki on lähellä hänen sydäntään.

O Heini Lehväslaiho

• Taiteen maisteri, Taideteollinen korkeakoulu 2001 • Valokuvataiteilijoiden liitto 2005 • Taivaallinen Akatemia 2005 • Helsingin taiteilijaseura 2013 • Helsingin kirjailijat 2014 • Pekka Halosen Akatemia 2016, taiteen syventävät opinnot • Pitkäaikaisia työnantajia: Teos-kustantamo, Art Goes Kapakka, Suomen Kulttuurirahasto

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

len asunut Loviisan Koskenkylässä vuoden, enkä voisi enää kuvitella lähteväni pois. Tämä on minun paratiisini. Katselin tätä taloa, kun se oli myynnissä, mutta alkuun se oli liian kallis minulle. Lopulta kuitenkin sain ostetuksi sen. Ihan kuin tämä pikkutila olisi odottanut minua ja koiriani. Talo on rakennettu vuonna 1920, ja sen omisti ennen minua edesmennyt muusikko Ari ”Hombre” Lampinen ja hänen perheensä. Olen kuvataiteen ja valokuvauksen lisäksi innostunut myös musiikista. Musiikki on ollut vahvasti muun taiteen ohella osa elämääni jo kaksikymmentä vuotta. Nykyään improvisoin pianolla, jota en oikeasti osaa soittaa, ja treenaan myös kitaran soittoa vahvistaakseni musikaalisia taitojani. Vedän muun muassa Helsingin Kalliossa Sävy-klubia. Se on laulaja-lauluntekijäklubi, jossa usein myös itse esiinnyn.

TEKSTI FANNI FAGERUDD KUVA ANTTI TIMONEN

Syksyllä järjestin Solisfest 2018 -musiikkitapahtuman pihallani. Puitteet olivat aivan täydelliset. Lava, sauna ja festivaalivessakin. Väkeä tuli tosi paljon paikalle. Vaikka muutin talooni yksin, yksin en ole ollut. Ystävät ja tuttavat ovat tulleet innokkaasti käymään, ja viipyneetkin. Muuttaessani tänne ajattelin, että keskityn maalaustaiteeseen ja talviuneen. Toive talviunesta kumpusi siitä, että minulla oli takana pitkä omaishoitajakausi. Huolehdin äidistäni ja äitipuolestani ennen heidän kuolemaansa. Monet vaikeudet, kuten työn ja taiteen ristiriita aiheuttivat loppuun palamisen. Tosin mitään talviunta en ole nukkunut, päinvastoin. Olen todennut, että taidetta ei synny, ainakaan minun taidettani, ellen aikatauluta päivääni. Puhelin ilmoittaa, milloin teen mitäkin päivän mittaan. Olen suunnitellut liikunnan, ruokailun, tauot ja taiteen tekemisen päivärytmin. Aikataulu tietenkin joustaa tilanteen mukaan. Oli tärkeää päästä pois pääkaupungin sykkeestä. Muutto Helsingin Kalliosta tänne maaseudun rauhaan oli oikea päätös. Helsingissä asuessani hajosin joka suuntaan, mutta nyt voin keskittyä omaan taiteeseeni, ja tarvittaessa voin käyttää myös Helsingin työhuonettani. Tontillani on sivurakennus, joka toimii ateljeena ja galleriana. Viime aikoina työni ovat olleet pitkälti eläinaiheisia, eli teen varsin universaalia taidetta. Suunnitelmissa on luoda kontaktit nettimyyntiä varten. Olisi kiva saada myös näyttely Loviisaan. Suuri ja iloinen yllätys Loviisassa ovat olleet ihanat naapurit, jotka ovat auttaneet kaikessa. He tekevät tästä paikasta maallisen paratiisin. Olenkin sanonut, että naapurissani asuu kaksi jumalaa ja yksi enkeli. Tai oikeastaan kuningas Kaj ja ruhtinas Rolle sekä Minna, joka on naapuriksi aivan enkeli! Lisäksi Minnan 5-vuotias Aatu-poika tulee usein kutsumaan minua heille iltapalalle.”

TEKSTI FANNI FAGERUDD

Loviisala isil ta loviisala isi ll e Loviisalaismuusikoiden järjestämä Hyvän Mielen Rock kerää kaupunkilaiset yhteen nauttimaan

musiikista ja tekemään hyvää. Mutta miten rokkaamisen tuoma hyvä näkyy loviisalaisten arjessa?

Pikkukaupunki kysyi, Loviisan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden palvelupäällikkö Jaana Iivonen vastasi.

Millainen Hyvän Mielen Rock on tapahtumana?

neet oppilaiden oman osuuden tukioppilaspaidoista. Yksittäisille pienituloisil-

Erinomainen tapahtuma, jossa yhdistyvät

le perheille olemme myöntäneet avus-

iloinen hauskanpito, hyvä musiikki ja

tusta lasten urheiluvälineiden hankin-

hyväntekeväisyys.

taan, seuramaksuihin, leirimaksuihin ja

Millainen merkitys tapahtumalla on ja mitä tuotto mahdollistaa? Tuotto mahdollistaa sellaista toimintaa, jota emme varojen puuttuessa muuten voisi toteuttaa. Tuotolla tarjoamme konkreettista apua ja tukea lapsille ja nuorille. Mihin tuotto menee, mitä sillä tehdään konkreettisesti?

huvipuistokäynteihin. Millaista palaute on ollut niiltä, jotka saavat apua tuotosta? Miten apu näkyy konkreettisesti heidän elämässään? Palaute on ollut positiivista, perheet ovat ilahtuneet. Tuki on mahdollistanut perheille yhteisen toiminnan, joka muutoin olisi jäänyt taloudellisten syiden

Tuotto on kohdentunut eri vuosina hie-

vuoksi tekemättä. Avustuksella olemme

man eri tavoin, eri kohderyhmille. Konk-

tukeneet lasten harrastuksia, joihin per-

reettisesti olemme jonakin vuonna mm.

heillä ei muutoin olisi ollut varaa ja tu-

maksaneet tyttöjen tilan materiaalia ja

en avulla lapset ovat saaneet olla mu-

kursseja, kustantaneet lasten ja nuorten

kana toiminnassa, johon heillä on halua

ryhmätoiminnan retkien bussimatko-

ja lahjakkuutta. Harrastustoiminta lisää

ja ja tarjonneet 8.- luokkalaisille eloku-

lasten ja nuorten osallisuutta ja vähen-

vaesityksen. Lisäksi olemme kustanta-

tää syrjäytymisriskiä.

Pikku kaupunki

Jukka Vikberg paukuttaa rumpuja omaksi ilokseen. Taidetta hän tekee muidenkin iloksi.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA PÄIVI AHVONEN

KUVATAITEILIJA JUKKA VIKBERG VIIHTYY SKINNARBYSSÄ

kinnarbyn kylän raitilla on vuonna 1898 rakennettu kaunis talo. Taloa ympäröi vehreä puutarha. Mutta ihan ensiksi tulijan katse kiinnittyy kookkaaseen kaksikerroksiseen piharakennukseen. Entinen puusepän verstas heräsi henkiin kuusitoista vuotta sitten, kun kuvataiteilija, kuvanveistäjä Jukka Vikberg osti talon kakkoskodikseen. Ulkorakennuksesta hän remontoi itselleen ateljeen. Yläkerran avariin tiloihin tulvii kaunista valoa kaikista ilmansuunnista. Sillä valoahan taiteilija tarvitsee. – Olen itse lisännyt ikkunoita. Ikkunoissa on kaikkiaan satakaksikymmentäneljä ruutua, Vikberg kertoo. Kaiden kanssa mökkiä etsimässä

Monipuolinen taiteilija arvostaa rauhallista ja inspiroivaa työtilaa. Osa Vikbergin töistä on kookkaita, joten hän tarvitsee korkeita huoneita. Äänimaailma on rauhallinen ja valo kaunis. Viime aikoina Vikberg onkin leikitellyt installaatiotöissään liikkeellä, äänellä ja aloilla. Miten helsinkiläinen Vikberg aikoinaan löysi itselleen näin hienon ateljeetilan? – Se oli ihan sattumaa. Olen tuntenut loviisalaisen arkkitehdin Kai Anderssonin jo

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

70-luvulta sivariajoiltamme. Olemme käyneet vaimoni kanssa usein Loviisassa Kaiden luona bailaamassa. Kaverukset eivät sentään ihan pelkästään bailanneet. He myös kiertelivät katsomassa mahdollista kuivan maan mökkiä Jukalle ja hänen vaimolleen Gunille.

Onneksi osa an tehdä k äsill äni, joten olen remontoinut r akennuksia pal jon itse. Ja viel ä naut tinut siitä! – Tämä paikka ei ollut myynnissä, mutta Kaide tiesi, ettei siellä ollut asuttu puoleen vuoteen. Kissa enää asusti lähistöllä. Isäntäväki kävi paikalla vain ruokkimassa sitä. – Sain kauniin kodin ja hienon ateljeen edullisesti. Onneksi osaan tehdä käsilläni, joten olen remontoinut rakennuksia paljon itse. Ja vielä nauttinut siitä!

Taiteilijan arkea

Jukka Vikberg on tehnyt mittavan uran taiteilijana. Hän on myös toiminut lukuisissa opetustehtävissä, ollut mukana taiteen alan yhdistyksissä sekä kuratoinut monia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Hän on itse nähnyt, millaista on olla taiteilija Suomessa, jossa taidemarkkina on suhteellisen pieni. – Taiteilijoiden toimeentulo perustuu taiteen myymiseen, apurahoihin ja opettamiseen. Pelkällä myynnillä ei yleensä tule toimeen, sillä se kenttä on Suomessa kovin suppea, hän pohtii. Hänen omat työnsä ovat olleet laajasti esillä kansainvälisestikin. Myös Loviisassa hän on ollut mukana monissa projekteissa. Vuonna 2009 hän vei nykytaidetta LWT-taloihin. Hän on osallistunut myös Almintalon näyttelyihin. Nykyään hän on eläkkeellä taiteilijaeläkkeen turvin. Voiko taiteilija jäädä eläkkeelle? Lopettaa tuosta vain? – En minä ainakaan ole lopettanut. Mutta aikoinaan eräs kuvanveistäjä halusi lahjoittaa kaikki työvälineensä nuorille taiteilijoille. Niitä sitten kärräsimme pakettiautolla. Eli joku ainakin on lopettanut, hän naurahtaa. Vaimo Gun on tähän asti käynyt töissä Helsingissä ja asunut viikot Laaajasalon asunnossa. Jukka on ollut viikot itsekseen Loviisassa. – Olen rytmittänyt päivän työt oman fiiliksen mukaan. Usein olen ollut enimmäkseen ateljeessani. Nyt Helsingin-koti on molemmille kakkoskoti, sillä Gun on jäämässä eläkkeelle toimittajan työstään. Enimmäkseen pariskunta viettää aikaa talon tilavalla kuistilla, jonka isot ikkunat Jukka on asentanut. Ikkunoiden ansiosta tila on lämmin puolet vuodesta. Sisällä talossaan he käyvät lähinnä nukkumassa ja laittamassa ruokaa. Ja jos kuulette joskus Skinnarbyn raitilla rumpujen pärinää, niin se on taiteilija itse, joka niitä ilokseen soittaa ateljeessaan.

TransFolk taidefestivaalin neljäs osio Checkpoint#4 on teemaltaan Growing eli kasvu. ”Growing” koostuu erilaisista työpajoista, joiden kautta loviisalaiset voivat osallistua festivaalin sisällön luomisprosessiin. Työpajoja tarjoavat Loviisan Vierasateljeen kansainväliset vieraat kukin omana vierailuaikanaan sekä paikalliset ammattitaiteilijat, jotka ovat mukana TransFolk-projektissa. TransFolkin tuottaja Inari Porkka on mukana työpajoissa kieliapuna ja muuna tukena.

Growingworkshops of Kucku

CHECKPOINT#4 VERKSTÄDER Den fjärde delen av TransFolk konst festival, Checkpoint#4, har temat Growing eller växt och i praktiken består av olika verk städer, genom vilka Lovisaborna kan ta del i skapelseprocessen av festivalens innehåll. Lovisa Gästateljés internationella gästkonstnärer föreslår verk städer under sin tid i Lovisa. Också några lokala professionella konstnärer, som är med i TransFolk projekt, föreslår sina egna verkstäder. TransFolks producent Inari Porkka kan vara med i verkstäder och hjälpa med språket och andra saker. POSTER: JEMIINA HALONEN

YHTÄ KUCKUA KOKO VUOSI JA SEURAAVAKIN!

ransFolk Kucku is

uses plenty of humour, play

a two year festi-

and positivity, so that the

val with program

audiences and participants

throughout the

can have an entrance to

whole time period. The

the world of the artwork.

fourth part of the TransFolk festival, Checkpoint

February-March 2019

#4, is themed Growing and

Vera Boicova from Russia

in practice consists of dif-

is a performance artist, vi-

ferent workshops, through

deo artist, queer clown and

which people of Lovii-

puppeteer. In Vera’s work-

sa can participate in the

shop participant create a

creation process of the

character through masks

festival’s content. Work-

and movement. Physical

shops are offered by the

drama requires the parti-

international guests of the

cipants’ full concentrati-

Loviisa Artist Studio each

on (body, mind, imaginati-

during their time in Lovii-

on, emotions) and supports

sa, as well as local artist

personal development. The

professionals that partici-

workshop develops the par-

pate in the TransFolk pro-

ticipants’ body control and

ject. TransFolk’s producer

selfesteem, and rehearses

Inari Porkka will accompa-

taking others into account.

ny the workshops as langu-

Using and developing ima-

age help and general as-

gination are also central to

sistance.

the workshop through the development of the cha-

December 2018-January 2019 Diana Arce is a DominicanAmerican participatory performance artist and activist living in Germany. She uses artistic methods for political and cultural cri-

racters and making of the tique and to participate in public discourse. Her works deal with racism, etc. Her art needs the direct participation of the audience to be complete. In her work Diana

masks. As a result the participants will learn to create characters and stories, express emotions through movement and to perform as a group. The workshop lasts 3 hours.

Pikku kaupunki

SMUGGLARCARMEN

PODCAST

En musikalisk storsatsning får premiär i Lovisa i maj då Bizets opera Carmen sätts upp med

SEGERSBYN LUMO

Käy istumaan, ole hyvä. Table manners with Jessie Ware on täydellinen mielikuvitusleikki niihin hetkiin, kun

haluaisi mieluummin nauttia päivällisestä brittipoppari Jessie Waren, hänen äitinsä ja vaihtuvan

Almintalon näyttelysarjan Loviisa, pieni kaupunki - kulttuurin suurkaupunki? avasi lavastaja Ralf Forsströmin elämäntyötä ja kotia esittelevä näyttely, jonka näki ennätykselliset 3 000 vierailijaa. Toisena tässä neljän näyttelyn sarjassa on Li-Lo ja Kim Söderholmin Gamla Segersby gård. Esillä on muun muassa Louis Sparren suunnittelema makuuhuonekalusto sekä vanhempia maalauksia ja nykytaidetta. Näyttely on avoinna 26.1.2019 asti, ti-la klo 12-17. Brandensteininkatu 3

yllätysvieraan kanssa. tv-juontajiin ja nauru on herkässä. Viikon paras ateria, vaikkei ruokaa edes maista!

KUN CARMENISTA TULI KLARA Laulaja Maria Linde työstää

www.acast.com/tablemanners

paraikaa uutta librettoa Georges Bizetin kuuluisasta Carmen-oopperasta.

Mitäköhän maailmassa on tapahtunut kuluneen viikon aikana? Suomenruotsalainen podcast Eftersnack selvittää sen

puolestasi ja pohtii kummallisia ilmiöitä ympäri planeettaa. Ajan-

aria Linde sijoittaa tämän huikean musiikkidraaman 20-luvun Loviisaan. – Viime syksynä mietin, että Loviisan

seudulla on paljon musiikki- ja muiden alojen ammattilaisia ja että olisi mahtavaa kerätä heitä yhteen isoon tuotantoon. Lankesin heti Car-

kohtaisia aiheita setvivät Magnus

meniin, sillä se on yksi tunnetuimmista ooppe-

Londen, Jeanette Björkqvist sekä

roista, jossa on useita helposti lähestyttäviä ja

jaksoittain vaihtuva sidekick.

va Maria Linde kertoo. Kunnianhimoisen produktion työryhmään kuuluu lisäksi varsin nimekäs kaarti alansa ammat-

Kun kadulla kävelles-

tilaisia: ohjaaja Päivi Storgård, koreografi Tit-

sä kuuntelee podcastia Kaverin puolesta kyselen, ei pokka pysy sitten

tuuksia, jäätäviä mokia ja kiusallina Karhunen ja Tiia Rantanen – kaverin puolesta, tietenkin. https://areena.yle.fi/1-4415642

ta Tunkkari, kapellimestari Tomas Takolander ja kuoronjohtaja Arno Kantola, joka myös sovittaa musiikin.

millään. Räävittömiä tosia pattitilanteita käyvät läpi An-

– Loviisa oli 1920-luvulla pirtusalakuljettajien paratiisi. Monet naiset työskentelivät tuolloin keskustan Kartonkitehtaalla. Meidän versiossamme Carmen on kartonkitehtaalla työskentelevä Klara, Linde kertoo. Klara-ooppera lauletaan osittain suomeksi ja

KUVA: YLE

osittain ruotsiksi. Sen ensi-ilta on 3.5.2019, ja se esitetään yhteensä neljä kertaa: 3. ja 4.5. sekä 10. ja 11.5.2019. Esityspaikaksi valikoitui Tesjoen perinteinen nuorisoseurantalo. Siellä on seudun isoin lava, jossa on hyvä akustiikka.

S M Å S TA D S L I V

Made with

högtryck sedan en tid tillbaka. Linde fungerar som producent för opera-

projektet där Georges Bizets franska drama i fyra akter, Carmen, görs av lokala krafter, i lokal tappning. Flamencons och tjurfäktningsarenornas spanska musikdrama flyttas nämligen till 1920-talets Lovisa. – På den tiden var Lovisa något av spritsmugglarnas mecka i Finland och många kvinnor jobbade på kartongfabriken i centrum. I vår version blir Carmen Klara som jobbar på kartongfabriken, säbeta ursprungslibrettot. Operan Klara, som sjungs på svenska och delvis på finska, får premiär den 3:e maj 2019 men själva arbetet är redan i gång. Arbetsgruppen bakom projektet är regissören Päivi Storgård, koreografen Titta Tunkkari, dirigenten Tomas Takolander och kördirigenten Arno Kantola som också arrangerar musiken. Operan Klara ges sammanlagt fyra gånger: 3-4.5 och 10-11.5.2019. Föreställningarna blir på Åsgård i Tessjö, de har den största scenen med bra akustik i trakten.

tuttuja melodioita, produktion tuottajana toimi-

https://areena.yle.fi/1-1909516

ovisabon Maria Linde jobbar för

ger Maria Linde som håller på att omar-

Vieraat vaihtelevat muusikoista

lokala krafter.

in Loviisa.

SEGERSBYS CHARM Utställningsserien ”Lovisa, liten stad – kulturell storstad?” öppnades i Almska Gården med en utställning som beskrev scenograf Ralf Forsströms livsverk och hem. Den har haft rekordantalet 3000 gäster. Den andra delen av serien visar Li-Lo och Kim Söderholms hem, Gamla Segersby gård. Besökarna får bland annat se en sovrumsinredning som Louis Sparre planerat, men även äldre målningar och nutidskonst. Utställningen är öppen 10.11.2018-26.1.2019, tis.-lör. kl. 12-17. Brandensteingatan 3

KOONNEET PÄIVI AHVONEN, FANNI FAGERUDD

Apurahaaloittelijan vinkit!

Haaveiletko vuohesta? Pieni tietokirja vuohista. Rapsuta ja rakastu (Maahenki 2018).

Loviisassa haetaan ahkerasti

Loviisalainen toimittaja Mia Grönstrand on kirjoittanut vuohenhoito-oppaan. Pieni tietokirja vuohista ja vuohenpidosta auttaa alkuun vuohenpidossa ja vastaa kokeneemmankin kasvattajan kysymyksiin. Kirja antaa vastaukset vuohen hoitoon, ruokkimiseen ja lypsämiseen liittyviin käytännön kysymyksiin. Se neuvoo, miten rakennetaan sopiva aita tai ruokintapaikka, ja auttaa ymmärtämään uuden kotieläimen tapaa käsittää asiat. Kirja sopii jokaiselle vuohista kiinnostuneille, yhtä lailla vuohen jo omistaville kuin siitä vasta haaveilevillekin.

apurahoja. Pikkukaupunki

MIES NIMIMERKIN TAKANA

pyysi apuraha-asiantuntijalta, kolme tärppiä hakemusten tekoon.

Toimittaja Rabbe Sandelin on paljastanut oikean ni-

Noudata hakuohjeita Hakuohjeet kertovat, mitä hakemuksessasi pitää olla. Noudata ohjeita, vastaa kysymyksiin

mensä nimimerkin Håkan Westö

ja palauta hakemus ajallaan.

takaa. Hänen aiemmat toimintajännärinsä ovat sijoittuneet

Pohjanmaalle ja läntiselle Uudellemaalle. Uusin teos Väinämöinens hämnd

Ole selkeä Jätä jaarittelut ja kirjaa apurahahakemukseen vain oleellinen. Käytä hyvää ja selkeää kiel-

(Väinämöisen kosto, Sandelin me-

tä. Karsi konditionaalit ja liiat sivistys-

dia 2018) sijoittuu kuitenkin pääosin

sanat: hakemuksen tulee olla varma

itäiselle Uudellemaalle, ja huipen-

ja vahva, mutta ei itseään tärkeämpi.

nus Loviisan Hästholmenille. Sandelin itse sanoo pitävänsä

ohuista kirjoista, joissa on selkeä alku, keskikohta ja loppu. Toimintajännäreillään hän toi-

Ole realisti Mitä projektisi tuo maailmaan ja muille ihmisille, eikä pelkäs-

voo houkuttelevansa myös poikia

tään sinulle? Avustusta saa pro-

tarttumaan kirjaan. Ehkä loviisa-

jektille, joka tuo jotakin uutta tai eri-

laispojat lukevat nyt viimeisimmän

tyistä myös yhteiskunnallisella tasol-

jännärin, koska siinä liikutaan tutuil-

la. Ole realisti tarvittavan avustuksen

la paikoilla.

määrän suhteen: budjettiin jätetty ilma ei jää raadilta huomaamatta.

Historioitsija Kati Toivasen teos Kapteeni, luotsi, timpuri, matruusi (LKYL 2018) kertoo Loviisan alakaupungin elämästä mielenkiintoisesti ja värikkäästi piirtäen ihmisten elämänkaarta muun muassa Puu-

KUVA: ULRIKA ROSENDAHL

Historiakatsaus alakaupungin elämään kistosta, jonka tehtävä oli tarvittaessa auttaa merimiehiä sekä heidän omaisiaan. Merkinnöistä käy ilmi merimiesten ja heidän perheittensä elämän taloudellinen epävarmuus sekä kuoleman läsnäolo.

tarhakadun ja Suolatorin seudun vanhojen

Toisaalta meri toi leivän pöytään kaup-

talojen historiaan perustuen.

palaivoilla ja työllisti paljon loviisalaisia

Kirjassa käydään läpi merimiesten, heidän

myös maankamaralla. Kirjassa korostuu-

leskiensä ja lastensa elämää yli kahdensa-

kin meren työllistävä ja vaurautta lisän-

dan vuoden ajalta. Kansien väliin on punot-

nyt vaikutus kaupunkiin, mutta samalla

tu lähes 300-sivuinen kaksikielinen lukuelä-

nähdään merenkulun ja -kaupan oikuk-

mys, jota kartat, valokuvat ja piirustukset

kuuden vaikutus loviisalaisten elämään.

elävöittävät. Vahvaa elämänmakua tuovat Toivasen keräämät tiedot Loviisan merimieshuoneen ar-

Kaupunki näyttäytyy sitkeänä paikallisyhteisönä, joka antoi samalla oman panoksensa maailmantalouteen.

Pikku kaupunki

TEKSTI JA KUVA FANNI FAGERUDD

W U F!

Lu-ku-koi-ra Timi Aika ajoin Loviisan pääkirjastolta löytää innokkaan villakoiran lymyilemästä

lastenosaston luota. irjastolla ollessaan Timi

Lukuhetkissä mennään lu-

päivystää lukukoirana,

kijan ehdoilla, ja on tärke-

joka on vuodesta 2015

ää luoda luottamus lukijan ja

kaverikoirana toimi-

koiran välille. Jotkut haluavat

neelle nelijalkaiselle uusi tehtä-

lukemisen aikana silittää, jot-

vä. Timin emäntä Lotta Skog-

kut eivät. Kirjoja ja satuja on

berg kuuli toiminnasta kevääl-

eri pituisia, ja lukea voi jaksa-

lä 2018, eikä jäänyt pyörittele-

misen mukaan.

mään peukaloitaan.

Lukemisen aikana Lot-

– Huomasin, ettei Loviisas-

ta täyttää ristikkoja tai lu-

sa ole lukukoiraa. Tiedän että

kee omaa kirjaa. Omistajalta

on ihmisiä, joilla on tai on ol-

toiminta vaatiikin juuri kyvyn

lut lukuvaikeuksia ja niin pää-

osata olla hiljaa ja keskitty-

tin, että tänne pitää saada

mättä lukemiseen. Koiran teh-

lukukoira joka auttaisi, Lotta

tävänä on rauhoittua ja kuunnella lukijaa omis-

kertoo. Timi oli kesän vapaalla kirjaston ollessa kiinni. Nyt kirjasto on siirtynyt uusiin tiloihin ja Timi on päässyt hommiin. Lukijoiden määrä kasvaa ja innokkuutta lukea koiralle löytyy niin paljon,

Jos olet kiinnostunut lukukoiratoiminnasta ja haluat päästä koirasi kanssa mukaan, löydät kennelliiton siuilta tiedon, missä seuraava lukukoirakurssi järjestetään. kennelliitto.fi/ koirat/lukukoirat

tajan toimiessa koiran avustajana. – Toiminnan on tarkoitus tuoda itsevarmuutta lukemiseen, koira ei kritisoi eikä keskeytä. Me emme puutu lukemiseen, Lotta kertoo. Timin ja Lotan tavoittaa kirjastol-

etteivät kaik-

ta muutaman ker-

ki haluaisi läh-

ran kuukaudessa.

teä kotiin.

Tieto seuraavasta lukuhetkestä

– Täällä kävi yksi, joka aluk-

ilmestyy aina Facebook-sivuil-

si uskalsi koskettaa Timiä vain

le. Toiminta perustuu vapaaeh-

sormella. Lukuhetken lopuksi

toistyöhön, joten lukeminen on

he makoilivat yhdessä lattial-

ilmaista. Kiitos Lotta ja Timi!

la, Lotta iloitsee.

S M Å S TA D S L I V

Lukukoira Timi

Made with

in Loviisa.

Forsius > Oman aikansa freelancer

”Hän oli ihmisenä kuin pyrstötäh-

– Yhteistyömme toimi saumat-

ti ja pyörremyrsky yhdessä hen-

tomasti. Juha teki taustatyön, ja

kilössä. Loputon tutkimusmat-

häneltä sain faktat ja värssyt. Mi-

kailija, etsijä, tiedemies ja kyntti-

nä loin hahmon, tein käsikirjoi-

lää molemmista päistä polttava,

tuksen ja sarjakuvitin tarinan. Esi-

utelias ikiliikkuja, alati uuden et-

tin työni Juhalle, ja hän kannus-

sijä ja keksijä. Aivan järjettömän

ti eteenpäin.

mielenkiintoinen ja vangitseva hahmo”, taiteilija Kati Rapia kertoo silmät innosta säihkyen uusimman kirjansa päähenkilöstä Sigfrid Aron Forsiuksesta. Forsius tuli tunnetuksi kirjailija– teatteriohjaaja Juha Hurmeen Finlandia-palkitusta Niemi-kirjasta, ja Hurme pyysi Rapiaa tekemään tästä hahmosta kanssaan kirjan.

Tutkijan tauti iski Kati Rapia ei ihan heti osaa sanoa, mikä oli työssä mielenkiintoisinta. Erikoinen käsikirjoittamisen ja työskentelyn tapa ja prosessi? Vai itse Forsius-hahmo? Tai ehkä sittenkin Jäämeri-ekskursio… Katin kertomuksessa aika, paikka, päähenkilöt ja lähestymistapa

heittävät kuperkeikkaa iloisessa sekasorrossa.

Hän halusi tietää kaiken

– Löysin uuden käsikirjoit-

Forsius halusi tietää kaikesta kaiken maan ja taivaan välillä: mineraaleista hunajan koostumuksen ja Kettu Repolaisen kautta enkeleihin ja taivaan merkkeihin. Ja vaikka uskonto ja Raamattu heijastuivat Forsuksen tieteelliseen työhön, hän oli tarpeeksi moderni ymmärtääkseen, että tieteen tehtävänä on UUDEN tiedon hankkiminen - ja ääreellisyyden myöntäminen, että kaikkea emme sittenkään tiedä. Täysin toisin kuin aikalaisensa, rettelöitsijän maineestaan huolimatta Forsius hyväksyi myös useampia näkökulmia. Hänen suuri merkityksensä onkin juuri useampien käsitysten esitteleminen sivistyneistölle kirjoituksissaan.

tamisen tavan, ja samalla minuun iski ”tutkijan tauti”. Yhtäkkiä tuntui siltä kuin kaikki liittyisi kaikkeen ja kiteytyisi juuri tähän tarinaan, jota olin tekemässä. – Kirjan työstäminen oli todella intensiivinen faasi. Työrytmi oli lähes hengästyttävä. En pitänyt lepotaukoja, ja koko ajan tuli paloi hännän alla ja päässä. Forsius oli kerta kaikkiaan niin karismaattinen hahmo, että hän vei täysin mukanaan, Kati Rapia kertoo. Työ alkoi syksyisellä ekskursiolla Jäämerelle, Forsiuksen jalanjäljissä tietysti. Sinne Rapia lähti kahden kollegansa, eli Ilona Valkosen ja Pia Sirénin kanssa, tutkimusmatkalle ja hahmoja luomaan. – Tällä retkellä elin ja hengitin Forsiuksen eläväksi hahmoksi tähän päivään ja tule-

Kati Rapia

vaan sarjakuvaan. Se oli hieno alkusysäys työlle. Matkan jälkeen teema sai kehittyä ja kasvaa päässäni.

Kirja piirtyi sivun päivävauhdilla Sarjakuvan käsikirjoitus ja piirtäminen kulkivat rinnakkain. Rapia aloitti työn tammikuussa, ja viimeisen sivun hän piirsi heinäkuun lopulla.

Noin 150-sivuinen kirja piirtyi

mieluisaa. Muutoin voi käy-

sivun päivätahtia.

dä niin, että työ jää aino-

Kirjassa onkin lähes hengästyttävä

aksi arvoksi etkä ikinä tie-

rytmi, pitkästymään ei totisesti pää-

itsellenikin avoimena, jot-

dä, miellyttääkö se jotakuta

se, nauramaan sitäkin enemmän –

ta saatoin kärsimättömä-

muuta. Piirsin käsikirjoitukse-

ihan jo herkullisen kekseliäälle kielel-

nä ihmisenä viihdyttää itseä-

ni luettavaksi niin hyvin kuin

le ja kuville.

ni omalla työlläni. Työn on ol-

vain osasin ja saatoin. Asetan

tava minulle kuvantekijänä

oman työni riman aina hyvin

– Pidin juonen koko ajan

korkealle, Rapia sanoo.

Oman aikansa freelancer Sigfrid Aronius Forsius virui vuoroin vankilassa ja oli vuoroin korkeissa viroissa. Hän tutki muun muassa tähtitieteitä ja kirjoitti luonnontieteellisen yleisteoksen Physica, työskenteli pappina, virkamiehenä, professorina, tähtitieteilijänä, tutkimusmatkailijana, kartoittajana, almanakan laatijana ja ennustajana. – Sanotaan, että vierivä kivi ei sammaloidu. Forsiuksen kohdalla se piti hyvin paikkansa. Hän eli peräti 74-vuotiaaksi, mikä oli hieno saavutus ottaen huomioon, että hän eli 1500-luvulla. Elantonsa Forsius hankki nykyaikaisesti pätkätöillä, ja hän oli Suomen ensimmäinen freelancer. Ehkä häneen oli siksikin niin helppo samaistua, Rapia naurahtaa.

Pikku kaupunki

KUVAT HENRIK LUND TEKSTI PÄIVI AHVONEN

Intohimosta, rakkaudesta ja toivosta syntyi myös ympärivuotinen ympäristötaideprojekti Land Art Lapinjärvi, joka kasvaa ja muuntuu luonnon ehdoilla. – Ympäristötaidepolku alkaa kirkolta ja kulkee kohti venerantaa, osin yksityisillä ja osin kunnan mailla. Se on kuin taidegalleria ilman seiniä ja kattoa. Galleria, jossa taideteoksia saa koskettaa ja kokea ne fyysisesti 24/7, valokuvaaja Henrik Lund kuvailee. Tällä hetkellä polun kulkija voi kokea taidetta kolmen teoksen kautta. Espanjalaisen Cova-taiteilijaryhmän, Antia Sánchez, Lucia Romani, Silvia Sánchez, Aida Alonso ja Neru Herreros, vierailu jätti paitsi vahvan muistijäljen moneen ihmiseen, myös männynhavuista, kivistä, oksista ja puunlehdistä toteutetun Polku-teoksen, eräänlaisen mystisen jatulintarhan.

TAIDE JOKA EI M A H T UNU T SISÄÄN

Espanjalainen presenssi

Tilaa löytämiselle

Suomalainen hirsirakentamisen osaaja Hannes Hyvönen on teoksellaan Konkelo ottanut kantaa luonnon tilaan ja metsiemme väärinkäyttöön, ja audiovisuaaliseen taiteeseen erikoistuneet Teemu Raudaskoski ja Mikko Timonen koversivat sata vuotta vanhasta jalavasta lähes hypnoottisesti vangitsevan Energia Rumpu -teoksen. – Halusimme säilyttää osan taiteen mystiikasta. Kaikki ei ole käyttäjälle etukäteen pureskeltua. Olemme jättäneet tilaa myös löytämiselle.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Taide kertoo usein enemmän katsojan tunteista ja ajatuksista kuin tekijästä, Pete Rantapää pohtii. Konkelo löytyy kirkon takaa. Pieni raitti johdattaa melkein suoraan Energia Rumpu -teoksen äärelle. Jatulintarhaa pitää vähän etsiä, mutta sen löydettyään näky on vaikuttava.

Lapinjärveläisillä Pete Rantapäällä, Henrik Lundilla ja Antonio Arosalla on vahva luontosuhde. Lisäksi heitä yhdistää intohimo taiteeseen, rakkaus omaan kotiseutuunsa ja usko yhteisöön.

Kuvataiteilija Antonio Arosa on syntyjään espanjalainen, ja kutsutut taiteen tekijät ovat hänen opiskeluaikaisia ystäviään Vigon yliopistolta Espanjan Galiciasta. – Pääsimme espanjalaisen median otsikoihin, ja tänne on tulossa myös yliopiston opettajia tutustumaan projektiimme. Espanjassa ja espanjalaisille tämä on eksoottinen juttu - osittain olemme saaneet siellä niin laajaa näkyvyyttä. Lisäksi tekijät ovat tunnettuja taiteilijoita, Arosa sanoo. Kesäisiin avajaisiin oli saapunut kolmisensataa ihmistä, ja tunnelma oli lähes maaginen. Se antoi uskoa projektiin ja voimaa jatkaa. Seuraavaksi keskelle kaamosta saapuu jälleen taiteilija Espanjasta Isaac Cordal luomaan Lapinjärvelle teoksen, joka on ihmisen ja luonnon välikappale – mittakaavana ihminen. Menkää ulos luontoon! Kokekaa ja löytäkää Land Art Lapinjärvi. Teokset näyttäytyvät kokijalleen aina vähän erilaisena, vuodenajasta riippuen.

A jan hermoll a Projek tia t yöstävälle kolmikolle on tärkeä ä, et tä ihmiset voivat kokea taiteen paik an pä äll ä luonnossa. Samall a he haluavat her ät tä ä a jatuksia siitä, mitä me haluamme seur a aville sukupolville jät tä ä. A jankohtaisempi k ysymys kuin vuosi sit ten ehk ä sa atoimme arvatak a an.

Pikku kaupunki

Loviisan voimalaitos Hiilidioksidipäästötöntä ja vakaata sähköä suomalaisille jo yli neljänkymmenen vuoden ajan.

Join the change 44

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Töissä on mielekästä MERJA SILLANPÄÄ opistoiss on hyvä p rukka töi sä ja mei lä on myö aktiivise opiskeliTEKSTI JA KUVA PÄIVI AHVONEN

MITÄ KUULUU KANSALAISOPISTOILLE,

Loviisan kansalaisopistojen rehtori, filosofian tohtori Merja Sillanpää tietää, että oppiminen tekee onnelliseksi.

Mikä sinua kiehtoi Loviisassa, kun hait paikkaa?

– Olin saanut Loviisan opistoista hyvän kuvan yhteisissä projekteissa. Lisäksi mahdollisuus virkistää virttynyttä ruotsin kieltä veti minua puoleensa.

Olet työskennellyt Loviisan kansalaisopistojen rehtorina kohta vuoden ajan. Mitkä ovat päällimmäiset kokemukset? – Aika lailla samat kuin alussakin. Töissä on mielekästä, opistoissa on hyvä porukka töissä ja meillä on myös aktiiviset opiskelijat. Kuinka paljon Loviisan kansalaisopistoissa on opiskelijoita?

– Tänä vuonna meillä on ollut tähän mennessä 2 665 opiskelijaa. Eli näissä on mukana henkilöitä, jotka ovat osallistuneet useammalla kurssille. Osallistujia yhteensä on ollut 5 746. Ketkä ovat ahkerimpia opiskelijoita? Ylivoimaisesti eniten on 61–65-vuotiaita. Lasten määrä on kuitenkin

viime vuosina lisääntynyt ja siellä suurin ikäryhmä on 6–10-vuotiaat. Monesti työikäiset haluaisivat opiskella, mutta aika ei riitä. Olen kuullut todella monta kertaa lauseen: ”Sitten kun pääsen eläkkeelle, alan opiskella teillä.” Suomenkielisiä on ollut tänä vuonna 1 639 ja ruotsinkielisiä 968.

Millaisena näet vapaan sivistystyön merkityksen tässä ajassa ja erityisesti Loviisassa?

Mitkä ovat suosituimmat kurssit?

Uskoisin, että Loviisassa kansalaisopistojen merkitys työikäisen väestön kouluttajana tulee lisääntymään, koska täällä ei ole kovin paljon aikuiskoulutusta.

– Medborgarinistutin kursseista suosittuja ovat olleet Kettlebell Agricolahallissa, Yin & Yang Yoga Hommansbyssä, Yogilates lugn keskustassa, Ölprovning Mickelspiltomissa, Hola 1 Mi-talolla sekä Smide Kuggomissa.

Vakon vesijumpat, joogat ja keramiikka täyttyivät tänäkin vuonna ennätysvauhtia. Mikä on kevään erikoisin kurssi?

– Keväälle ei ole vielä suunniteltu uusia kursseja, mutta omiin silmiini iski opinto-ohjelmassa Hyönteishotelli-kurssi, joka on huhtikuussa. Piti ihan lukea, mikä se on!

– Viime kuussa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan opistoissa opiskelevat voivat muita väestöryhmiä paremmin. Oppiminen ja muiden ihmisten tapaaminen tekevät onnelliseksi, ja opistojen merkitys ja painoarvo tulee lisääntymään.

Millaisena näet Loviisan kansalaisopistojen tulevaisuuden? Ovatko ne yhdistymässä ja mitä hyvää siitä voi seurata? – Yhdistymisselvitys on meneillään ja luottamushenkilöt tekevät päätökset. Rehtorin kannalta yhdistyminen vähentäisi tuplatyötä ja jättäisi aikaa kehittämiselle.

Pikku kaupunki

VALOKUVA JANNE LEHTINEN KUVITUKSET MARKUS MAJALUOMA TEKSTI PÄIVI AHVONEN

Mitä Albi

Animaatiosarja Albi Lumiukko on Kimi Räikkösen ja joulupukin ohella yksi tunnetuimmista suomalaisista maailmanvalloittajista. Kuvittaja Markus Majaluoma tekee animaatiosarjaa kotinsa työhuoneessa Loviisan Valkossa. Toinen tekijä on 3D-animaation Suomen Numero Yksi Mikko Kunnas, joka työskentelee Lohjalta käsin.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

haluaa?

Albi Lumiukko on esiintynyt yli

ten lastenohjelmien stres-

kolmessakymmenessä maas-

siä lisäävää äänen ja liik-

sa, Kiina mukaan lukien. Aika us-

keen ähkyä. Eikä hän ole

komatonta, onhan Albi satapro-

mieltymyksensä kans-

senttista suomalaista käsityötä.

sa yksin, sen todistaa jo yli

– Meillä on maailman pienin

kolme miljoonaa Yle Areenan katselukertaa.

tuotanto, maailman pienin budjetti ja maailman suurimmat Kiinan katsojaluvut. Se on siis maailmanennätys, eikä sitä tulla koskaan rikkomaan, Albin tekijä ja käsikirjoittaja Markus Majaluoma kertoo keittiönsä pöydän ääressä Valkossa.

Maailmanennätys monella mittarilla Tämä 3D-tekniikalla toteutettu, silti ruutu ruudulta perinteisesti liikuteltu animaatiosarja on kerännyt Yle Areenassa yli 3,5 miljoonaa katsojaa. Se on siten

Yksi Albi-jakso sisältä ä keskimä ärin

10 000

targa-kuva a, jotk a animoida an valmiiksi jaksoiksi. Yhden jakson tekeminen on noin kuuk auden t yö.

Albin tunnelmaa voikin verrata Pinguun. Sekin oli kaksikon tekemä, tosin sveitsiläisen kaksikon, jolla oli kansallisen televisiokanavan koneisto työn tukena. Myös tsekkiläinen kuuluisa Myyrä seikkailee Albin kanssa samassa kategoriassa.

Tekijä kaipaa jo lastenkirjojen perään Lumiukko on tuonut tekijöilleen mainetta, mammonaa ei niinkään. Lisenssimaksut

katsotuin kotimainen animaa-

ja jälkimyynnin rojaltit ovat

tiosarja. Mutta myös kiinalaiset

yllättävän pieniä suhteessa

ovat ihastuneet Albiin niin kovasti, että Muumit, Pingut, ”My little ponyt”, bar-

katsojalukuihin. – Animaation sijaan kannattaisi perustaa

bit ja muut Disney-tuotannot ovat jääneet vil-

vod-kanava, sisällöt saa suurin piirtein ilmaisek-

kuttelemaan Albin perävaloille.

si. (Naurua). Huumorimielellä laskettuna saam-

– Maailmanmenestyshän se on monilla mit-

me laskuttaa jokaisesta Kiinan latauskerras-

tareilla. Kiinan suurimmalla online-videoalustal-

ta 0.00007 senttiä kappaleelta. Siinä jää Ja-

la iQIYI:lla (”Kiinan Netflix”) Albia on ladattu jo

mes Bond ja suomalainen maanviljelijä kakko-

yli kolmekymmentä miljoonaa kertaa. Se on ihan

seksi nollien määrässä. Noilla luvuilla on vaikeaa

käsittämätön luku. Laskuri näytti niin päiväkoh-

saada takaisin kaiken mahdollistanutta valtion-

taiset lataukset kuin kokonaislatauksen määrän

tukeamme. Ehkä se ei ole tarkoituskaan. Ulko-

– ja kilpailijoiden. Välillä Barbi johti, välillä Albi.

maanmyynti tällä alalla on jalo harrastus. Mutta

Harmi että nyttemmin tuo laskuri on lopetettu.

ajatuksena kiva että Afrikan hiekkatasangoilla-

Leppoisaan lumiukkoon helppo samaistua Albi on ikilumen maassa kavereineen seikkaileva leppoisa lumiukko – vähän samaan tapaan kuin luojansa Markus Majaluoma on leikkisä kuvittaja, joka kavereineen seikkailee tässä pähkähullussa ajassa. Mistä tekijä arvelee Albin suosion johtuvan? – Lumiukon tuntevat kaikki eikä sitä omista kukaan. Ei haittaa, että sillä ei ole isää tai äitiä, sehän on lumiukko. Se on samaan aikaan etäännyttävä ja helposti samaistuttava hahmo, loputtoman utelias, rohkea, hieman ilkikurinen, mutta ystävällinen, Majaluoma luonnehti. Albin kaikki ääniefektit syntyvät Majaluoman päästä työpöydän äärellä. Siksi äänimaailmakin on omanlaisena, runsas mutta intensiivinen. Majaluoma ei voi ymmärtää monien ulkomaalais-

kin lapset ihmettelevät suomalaista lumiukkoa. – Olen tehnyt Albia nyt viisi vuotta, ja luulin jo olevani Albivapaa, mutta olin unohtanut yhden jakson! Kun se on vihdoin purkissa, pidän vähän Albivapaata. – Jatko ei ole vielä ihan varmaa. Jos jatko saadaan, tästä tulee Suomen suurin animaatiosarja. Albi-lumiukon kommellusten piirtäminen, leikkaaminen, äänisuunnittelu, ääninäyttely, säveltäminen ja animointi ovat vieneet viisi vuotta Markus Majaluoman elämästä. Nyt hän haikailee jo intohimonsa, lastenkirjojen kirjoittamisen ja kuvittamisen, perään. – Albin myötä olen kadottanut jotain entisestä kiivaasta määrätietoisuudestani. Voin istua kaksi tuntia pihassa, katsella satamaa ja arvuutella sieltä kuuluvia outoja ääniä.

ALBI HALUAA ...

1. . ..istua 2. ...musiikkia 3 ....tanssia 4. ...valon 5. ...peilin 6. ...k äkikellon 7. ...siivota 8. ...vessan 9. ...sängyn 10. ...pöydän 11. ...t v:n 12. ...oven 13. ...linnan 14. ...puhelimen 15. ...hautoa 16. ...leikkipuiston 17. ...r ake tin 18. ...auton 19. ...t yök alut 20. ...taikurin välinee t 21. ...sukse t 22. ...porkk anama an 23. ...koir an 24. ...lomalle 25. ...k al an 26. ...toimiston 27. ...liikennepoliisiksi 28. ...oll a vauva 29. ...parturiksi 30. ...tehdä remont tia 31. ...t yörobotin 32. ...digipel a a jaksi 33. ...l ä äk äriksi 34. ...talentiksi 35. ...turva an 36. ...voima a 37. ...a arteene tsijäksi 38. ...avaruustutkijaksi 39. ...robot tikoir an 40. ...vuorikiipeilijäksi 41. ...Albi ja ilkikurinen pilvi

42. ...astronautiksi 43. ...putkimieheksi 44. ...sä äennusta jaksi 45. ...treffeille 46. ...vakoiluagentiksi 47. ...joulupukiksi 48. ...keksijäksi 49. ...mek a anikoksi 50. ...nukentekijäksi 51. ...sy vänmerentutkijaksi

52. ...huolto-

asemanhoita jaksi

Pikku kaupunki

Missa kerran kuljimme KUVAT LOVIISAN KAUPUNGIN MUSEO TEKSTI PÄIVI AHVONEN

Oletko ikinä miettinyt miksi ajetaan suoraan kohti kirkkoa, kun tullaan Loviisaan? Tai kuka on asunut alakaupungin puutaloissa? Entä millainen Loviisa oli ennen 1960-luvun purkuaaltoa ja mistä

löytyvät kaupungin vanhimmat osat?

äihin ja muihin kysymyk-

teutumattomista suunnitelmis-

siin saadaan vastauksia

ta, kertoo Loviisan museon inten-

Loviisan kaupungin mu-

dentti Ulrika Rosendahl.

seon syksyn näyttelys-

Loviisan museo on intendentti Ul-

sä Missä katu kerran kulki

rika Rosendahlin ohjauksessa otta-

– Loviisan muuttuneita maisemia.

nut aimo askeleen kohti kaupun-

Näyttelyyn liittyy myös mielenkiin-

kilaisia. Museo näkyy, kuuluu ja jal-

toinen luentosarja.

kautuu – ja tuottaa hienoja näytte-

– Museon näyttelyssä kävijä saa tutustua niihin muutoksiin, jotka

lyitä ja tapahtumia kaiken ikäisille. – Upea luentosarja täyden-

ovat kohdistuneet Loviisan kau-

si tätä näyttelyä. Meillä museossa

punkikuvaan. Näyttely kertoo Lo-

paitsi sukelletaan historiaan myös

viisan kaupunkisuunnittelun visi-

tähdätään tulevaisuuteen. Näyt-

oista, rakennusprojekteista ja to-

tely on avoinna 7.1.2019 asti.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

STADSBORNAS GATOR

AVOINNA ON TAAS ÖPPET – TÄNÄ VUONNA OHJAAMOSSA!

Har du någonsin funderat över

Ihanat taidepajat kouluikäisille

varför man kör rakt mot en

jatkuvat. Viime vuoden uutuus

kyrka då man kommer till Lovisa?

ja heti supersuosikiksi noussut

Eller vem som bott i trähusen

Kepparipaja saa jatkoa.

i nedre stan? Och hur såg Lovisa ut innan rivningsvågen började

på 1960-talet.

var på frågorna får du på museets utställning ” Där gatan en gång gick - Lovisalandskap i för ändring”. Utställningen omfattar också föreläsningar och den be-

rättar om stadsplanering, visioner, byggnadsprojekt som blivit av eller som bara planerats. Museet har under indendent Ulrika Rosendahls ledning tagit ett steg närmare invånaren. Här arrangeras fina utställningar och evenemang för alla åldrar. Föru-

Loviisan kaupungin museo – Lovisa stads museum Puistokatu 2, Parkgatan 2 Ti–pe & su 12–16, tis.-fre. & sö 12-16

To 29.11. 15.00–17.00 Tökitään ötököitä – huovutuspaja Roliga figurer – nåltovning

La/lö 1.12. 14.00–16.30 Kepparille varusteita – Vi gör utrustning för din käpphäst

keppari ja toisessa kepparivarusteita kuten riimuja, suitsia ja kaik-

kea muuta kivaa.

Su/sö 2.12. 13.00–16.00 MjuuMjuu -pehmolelupaja MjuuMjuu – mjukisfigurer

Muita pajoja ovat entuudestaan tutut ”Tökitään ötököitä” -neulahuovutuspaja ja ”Piirretään sarjis” sekä uusi MjuuMjuu -pehmolelupaja. Avoinna Öppet -taidepajat on tarkoitettu kaikille ensimmäisestä luokasta ylöspäin. Osallistuminen on maksutonta, mutta pajoihin pitää ilmoittau-

Ti 4.12. 15.30–17.30 Piirretään sarjis! – Vi ritar en tecknad serie (enbart på finska) La/lö 8.12. 11.00–13.30 Piirretään sarjis! – Vi ritar en tecknad serie (enbart på finska)

tua ennakkoon, sillä paikkoja on rajoitettu määrä! Ilmoittautuminen info@creativepeak.fi

ytt för i år är verkstaden där man tillverkar utrustning till käpphäs-

blickar man också mot framtiden. 7.1.2019.

Su/sö 25.11. 14.00–16.30 Tehdään keppihevonen – Vi gör en käpphäst

nsimmäisessä pajassa tehdään

tom att man dyker ner i stadens historia Utställningen är öppen till och med

Avoinna Öppet 2018

tarna. Vi gör grimmor, betsel och

AVOINNA ÖPPET I ÅR I NAVIGATORN! De underbara konstverkstäderna för barn i skolåldern

allt möjligt annat roligt som hästen kan behöva. Andra verkstäder är de sedan tidigare kända ”Roliga figurer” där vi tovar med nål, serieteckningsverkstaden och nya MjuuMjuu-mjukisfigurer. Verkstäderna i Avoinna Öppet är avsed-

fortsätter. Fjolårets nyhet,

da för alla barn som går i skola. Det kostar

Käpphästverkstaden, blev genast

inget att delta men man bör anmäla sig till

en succé och arrangeras även i år.

verkstäderna eftersom antalet platser är begränsat. Anmälningar: info@creativepeak.fi

Kiitos, tack: Fortum, Loviisan kaupunki, Lions Club Loviisa, Varuboden Osla, Bokföringsbyrå Mårten Henriksson & Creative Peak!

Pikku kaupunki

24 /34 €

19 / 24 €

ESITYS RADIKALISOITUMISESTA – MAR1A918 Fiktiivisestä ja dokumentaarisesta aineistosta rakentuva esitys käsittelee radikalisoitumista.Onko solidaarisuus yhteiskuntaa kannatteleva, vai tuhoava voimavara. Ohjaus, Tuire Tuomisto.

JUNNU – SYDÄMENI TÄNNE JÄÄ Ari-Pekka Lahden kirjoittama uusi musiikkinäytelmä Junnu – Sydämeni tänne jää, on lämminhenkinen tarina Juha Watt Vainion elämästä. Ohjaus, Miko Jaakkola.

Ensi-ilta 2.2.

Ensi-ilta 23.2.

19 / 24 €

SUPERMAMI – KIPEÄN KOOMINEN UUTUUSNÄYTELMÄ

MENAISET – TRAGIKOMEDIA NAISENA OLEMISEN KOKEMUKSESTA

Kutsutaan kasvatuksen ammattilainen ja reality-tähti johtamaan suurta muutosta! Mutta ymmärtääkö tämä vieras kuitenkaan lopulta uusperheen oikeaa dynamiikkaa? Ohjaus, Minna Nurmelin.

MeNaiset on esitys, joka noudattaa naistenlehden muotoa. Rakenne kulkee muotisivuista mainoksiin tai syväluotaaviin henkilöhaastatteluihin ja horoskooppeihin. Ohjaus, Ruusu Haarla.

Stingin säveltämä ja sanoittama musikaali!

29 / 34€

Ensi-ilta 13.4.

IKITÄHTI – ANNIKKI TÄHDEN TARINA Ikitähti on Mikko Koivusalon kirjoittama musiikkinäytelmä, jossa kuljetaan halki kevyen musiikin historian, rakastetun, hiljattain poisnukkuneen, iskelmälaulaja Annikki Tähden matkassa. Ohjaus, Pia Lunkka.

35 / 40 €

19 / 24 €

VIIMEINEN LAIVA

NELIKYMPPINEN

KORKKARIT KATTOON!

Elämä on aina pyörinyt telakan ympärillä. Nuori Gideon unelmoi kuitenkin toisenlaisesta tulevaisuudesta ja jättää kaiken nähdäkseen maailmaa. Mitä tapahtuu, kun än palaa kotiin 15 v. myöhemmin? Ohjaus, Hanna Kirjavainen.

Yhden miehen musa ja stand up -show, jossa Mikkomarkus Ahtiainen kohtaa ikäkriisinsä silmästä silmään. Tämä xenniaali käy läpi elämäänsä ja asioita, jotka ovat herättäneet hänen huomionsa viimeisten 40 vuoden aikana.

Nyt porukalla viettämään iloista iltaa! Tanssi, laula mukana ja nauti lasillinen seurassamme! Mukana Showryhmä Nemesis ja livebändi solisteinaan Tuuli Arola ja Pia Lunkka. Ravintola Kairo. Liput 50 € sis. kevyen iltapalan, lasin skumppaa ja narikan.

MIEHEN KYLKILUU

Komedia ihmisistä, jotka etsivät sitä jonka rinnalla levähtää. Vaikka rakkaus ottaa toisinaan yllättäviäkin muotoja, kuuluu se kaikille; Ellille ja apteekkarille, kuin palvelusväkeen kuuluville Amalialle, Miinalle, Lukassonille ja Topiaksellekin. Ohjaus, Mikko Roiha.

MIMMI LEHMÄ JA VARIS

Liput 8€

19 / 24 €

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Voivatko lehmä ja varis olla ystäviä? Molemmat ovat vahvatahtoisia eläimiä, mutta niistä tulee kuitenkin erottamaton pari. Mimmi haluaa kokeilla polkupyöräilyä ja balettitanssia. Varis ei tahdo kastua kalareissulla.

KOMEDIAPÄIVÄT

05 234 4199 TEATTERILIPUT@KOTKA.FI WWW.KOTKANTEATTERI.FI WWW.LIPPU.FI

TAMMIKUUSSA!

KUVA: WILMA VALÉN, JUKKA SALMINEN

! u k k a k a k i m Oi

i s s n a r k i Ta l v Ainekset:

SUKLAAKAKKU 3,5 dl vehnäjauhoja 1 dl mantelijauhoa 2 tl leivinjauhetta ripaus suolaa 2 tl vaniljasokeria 2 dl sokeria 3 rkl kaakaojauhetta 130 g tummaa suklaata sulatettuna (esim. Panda) 2 keskikokoista kypsää avokadoa (370 g) 1 dl rypsiöljyä 2,5 dl makeutettua soijamaitoa (tai muuta kasvimaitoa)

SUKLAAMOUSSE 130g tummaa suklaata (esim. panda) 2,5 dl vispautuvaa soija- tai kaurakermaa (esim. Alpro Cuisine vispautuva soijakerma)

Alkuperäinen ohje Cocochili -ruokablogista. chocochili.net/2015/02/avokado-suklaakakku

+ marjoja koristeluun Tee näin:

SUKLAAKAKKU: Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sulata tumma suklaa ja nosta sivuun odottamaan.Muussaa avocadot sauva sekoittimella tai tehosekoittimessa. Sekoita avocadojen sekaan soijamaito ja öljy.Yhdistä kuivat aineet toisessa kulhossa. Kaada avocadoseos kuivien aineiden joukkoon ja sekoita. Kääntele lopuksi sulatettu suklaa taikinaan huolellisesti. Voitele kakkuvuoka tai vuoraa leivinpaperilla. Laita taikina vuokaan ja paista alatasolla noin 45 min tai kunnes tikkuun ei jää kokeiltaessa taikinaa kiinni. Anna kakun jäähtyä hyvin ennen suklaamoussen levittämistä. Lopuksi koristele marjoilla.Kakku on parhaimmillaan kun se on saanut levätä jääkaapissa vähintään 2h tai seuraavaan päivään.

Tee näin:

SUKLAAMOUSSE:

Sulata suklaa ja vatkaa kerma kuohkeaksi. Anna sulatetun suklaan jäähtyä ja sen jälkeen sekoita se kermavaahdon sekaan. Tarvittaessa voit lisätä sokeria tuomaan lisämakeutta.

ös i my sopi valioon u k Kak uoka p.s. iseen r n a vega

Pikku kaupunki

L OVIIS A TEKSTI FANNI FAGERUDD KUVAT HAASTATELLUILTA

Miia

Rasmus

Vuokkovaara

Palmgren

len siskoni kanssa harrastanut

Omien hevoshommieni lisäksi

hevosia pienestä saakka. Hän

työskentelen freelance-kuljettajana

asuu myös nykyään ulkomail-

muutamalle hevoskuljetusfirmalle.

la. Aloitimme ratsastyksen Es-

Kerran kuukaudessa ajamme

man ratsastuskoulussa. Kun valmis-

alas Normandiaan, Ranskaan mis-

tuin ruotsinkielisestä Lovisa gymna-

tä voimme kuljettaa jopa 15 hevosta

siumista, olin jo päättänyt, että halu-

kerrallaan Ruotsiin.

an muuttaa ulkomaille hevoshommiin. Armeijassa suoritin kuormaautokortin sekä ammattipätevyy-

Olemme myös muutaman vuoden ajan välittäneet hevoskuljetusautoja. Suomessa en työllistyisi

den. Kahden päivän kuluttua va-

samalla tavalla, ja minulle on tär-

rusmiespalveluksen päättymisestä

keää olla lähellä Keski-Eurooppaa.

ajoimme hevosten kanssa Saksaan,

Muutamassa vuodessa olen oppinut

Flensburgiin.

tuntemaan uskomattoman mää-

Saksassa työskentelin ratsuttaja-

rän hevosalan ammattilaisia. Kaik-

na pari vuotta. Syksyllä 2017 muutin

ki kontaktit ovat hevosalalla erit-

Skåneen, jossa nyt pyöritän omaa

täin tärkeitä.

kilpatallia yhdessä tyttöystäväni

Käydessäni Loviisassa olen tie-

kanssa. Tyttöystäväni perhe on alun

tenkin vanhempieni kanssa ja au-

perin Englannista, joten teemme

tan isääni hänen projektiensa kans-

paljon yhteistyötä englantilaisten

sa. Käyn myös ostamassa makkara-

kanssa ja tuomme suurimman osan

pitaperunat Grillimpistä! Equiteres

hevosista sieltä.

ähdin vuoden 2016 alussa reppureissaamaan Aasian kautta Australiaan, johon olin aina haaveillut matkustavani. Halusin irtioton arjesta ja nähdä maailmaa. Tar-

koitus oli palata kotiin puolen vuoden jälkeen, mutta rakastuin matkustamiseen. Kohta olenkin asunut kaksi vuotta Australiassa. Parasta matkustamisessa on upeiden paikkojen näkeminen omin silmin ja uuden kokeminen, mutta myös erilaisiin kulttuureihin ja ihmisiin tutustuminen. Olen matkustellut melkein kolme vuotta ja kierrellyt Uudessa-Seelannissa, Fijillä, Balilla ja Filippiineillä. Yksi hienoimmista kokemuksista on ollut Australian länsirannikon roadtrip ja kierros Uuden-Seelannin Waitomon tippukiviluolassa, jossa tuhannet kiiltomadot valaisevat katon. Kun tulen takaisin Loviisaan, vietän aikaa perheeni ja ystävieni kanssa. Säiden salliessa pääsen mökkeilemään ja viettämään kunnon talvea. Parasta Loviisassa on luonto ja sen rauhallisuus.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

E XPOR T VillE

Andersson

Amanda

ävin peruskoulun ja lukion Loviisassa. Lukion jälkeen muutin Porvooseen suorittamaan siviilipal-

Silfvast

velusta, josta päädyin opiskelemaan välivuoden ajaksi japanin kieltä Joutsenon Opistoon.

Etelä-Karjalasta jatkoin Ruotsiin Lundin yliopistoon

jatkamaan opintoja saman aiheen parissa. Viimeisimmän yliopistovuoteni vietin Japanissa, vaihdossa Kioton Ritsumeikan-yliopistossa. Ulkomailla asuessa pääsee kosketuksiin uuden kulttuurin ja uusien ihmisten kanssa, ja joka päivä oppii jotain uutta. Lisäksi paikalliset elävän musiikin ympyrät kiinnostavat kovasti, etenkin rock-pitoiset tapahtumat. Kioton vuoden kohokohta oli ehdottomasti paikallisten rokkiklubien toinen toistaan kovemmat keikat. Tällä hetkellä olen Loviisassa töissä ja yliopistosta olisi tarkoitus valmistua joulun alla. Kioton kaltaisesta suurkaupungista on mukava palata pikkukaupungin rauhaan ja tunnelmaan. Aika täällä ollessa kuluu yleensä perheen kanssa tai kavereita nähdessä. Keväällä suuntaan takaisin Japaniin, jossa työpaikka jo odottaakin. Lisäksi suunnitelmissa on kasata vaihto-opiskelun aikainen bändi ja jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin. P.S. Villen bändi Midnight Express löytyy Spotifystä uuden levyn kera. Midnight Express tarjoaa kunnon rockia ja vieläpä japaniksi!

piskelin Lovisa Gymnasiu-

sinkin jos yöpyy hostelleissa ja ja-

missa, josta jatkoin yliopis-

kaa huoneen jopa 35 ihmisen kans-

toon Vaasaan. Nyt minul-

sa, löytää aivan varmasti kivo-

la on luokanopettajan kan-

ja ihmisiä. Tykkään puhua eri kie-

di taskussa. Valmistuessani lukiosta vuon-

liä, varsinkin englantia ja espanjaa. Valokuvaus on myös todella ki-

na 2013 en halunnut heti opiske-

vaa matkustaessa, uskomattomia

lumaailmaan, joten päätin lähteä

paikkoja näkee aina.

ulkomaille reppureissaamaan. Ha-

Luonto, liikunta ja telttailu kuu-

lusin tavata uusia kiinnostavia ih-

luvat myös lempiasioihini. Olen

misiä ja hypätä pois mukavuus-

nähnyt paljon siistejä kaupunkeja

alueeltani. Ostin lentolipun Aust-

ja kyliä, mutta Loviisa on aina ko-

raliaan ja lähdin yksin matkaan.

tini. Rakastan olla Loviisassa, kos-

Sen jälkeen olen käynyt ulkomailla

ka perhe ja kaverit ovat siellä. Lo-

niin usein kuin mahdollista, tähän

viisa on pieni ihana kaupunki, mis-

mennessä noin 40 eri maassa.

sä melkein kaikki tuntevat toisensa

Vapauden tunne on parasta yk-

ja ranta on lähellä.

sin matkustamisessa. En tykkää ol-

Aina ensimmäiseksi saapuessani

la yksin, mutta matkustaessa ei to-

kotiin haluan tavata kaikki rakkaat

dellakaan tarvitse olla yksin. Var-

ja syödä äidin tekemää ruokaa.

Pikku kaupunki

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA JANNE LEHTINEN

HAUKI ON KALA Timo Salmialle työ merellä on henkireikä.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Kalastusoppaan työ… on vaihtelevaa ja monipuolista – joskus haasteellistakin, sillä päivä merellä pienessä veneessä voi olla asiakkaalle ihan uusi kokemus. Pitää tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa. Venäläiset asiakkaat eivät välttämättä puhu englantia, joten sitten tullaan toimeen vähäisellä venäjän kielellä.

Työympäristöni… on henkireikä. Olen koko ikäni elänyt veden äärellä. Ensin suurella sisävesialueella, ja nyt viimeiset kaksikymmentä vuotta merellä.

Rönnäs Seaside Resort oy:n toimitusjohtajana… ajattelen kahta erilaista ulottuvuutta. Pitää miettiä pitkän aikavälin linjauksia, kuten esimerkiksi sitä, miten kehitetään toimintaa. Silloin katse on strategisen johtamisen näkövinkkelissä. Toisaalta pienyrityksessä ei ole mahdollista pitää työntekijöitä päivystämässä ympäri vuorokauden, eli olen itse vastuussa päivystyksestä läpi vuoden.

Sesonkiaikamme… alkaa heti, kun meri aukeaa. Talvella on jonkin verran yritysryhmiä. Jäille menemme vain silloin, kun on turvallista.

Asiakkaamme ovat… pääasiassa suomalaisia ja venäläisiä. Yritysväkeä ja yksityisiä. Pyrimme tarjoamaan täyden palvelun paketteja, eli aktiviteetteja ja majoituspalveluja.

Yllätyksiä tulee… asiakkaille, jotka eivät ole kenties koskaan olleet merellä. Heille voi tulla yllätyksenä se, että olosuhteet merellä ovat ihan erilaiset kuin Rönnäsin rannassa. Jälkeenpäin he kiittelevät sitä, että olivat sonnustautuneet kunnon varustein.

KULTTUURIKOTEJA KULTURHEM

SEGERSBY

Loviisa, pieni kaupunki kulttuurin suurkaupunki? Lovisa, liten stad - kulturell storstad?

Almintalo Almska Gården Brandensteininkatu 3, Loviisa Brandensteinsgatan 3, Lovisa

Avoinna - Öppet: 10.11.2018–26.1.2019 ti–la/lö 12–17

Taiteellinen johtaja - Konstnärlig ledare: Ralf Forsström Yhteistyössä - I samarbete med: Loviisan kaupunki - Lovisa stad Loviisan Taidekeskuksen Tukiyhdistys Stödföreningen för Lovisa Konstcentrum

Nykytaidetta ja valokuvia menneiltä ajoilta Nutidskonst och fotografier från svunnen tid Teaterstiftelsen Vivicas vänner

Työryhmä - Arbetsgrupp: Nina Björkman-Nystén, Mimosa Elo ym. / m.fl.

Kelkan kyydissä! TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: KALEVI KETOLUOTO

Kaikkihan eivät tykkää lumesta, mutta moottorikelkkailijan talven se kruunaa. Koko kroppa on käytössä, kun isolla kissalla painellaan menemään. Samalla voi nauttia upeista talvimaisemista.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Pikku kaupunki

Neljän kelkan seurueemme lähtee matkaan suoraan Henrikssonin takapihalta. Punaista kelkkaa ohjaa Loviisa Kelkka Touring ry:n puheenjohtaja Janine Henriksson-Wiberg, ja toista ajaa hänen miehensä Jonte Wiberg kyydissään heidän poikansa Rico. Heti lähdön jälkeen ylitämme moottoritien eläimille tarkoitettua ylikulkusiltaa pitkin. On jännää katsella alla kiitäviä autoja korkealta kelkan selästä. Jonkin aikaa ajettuamme porukkaan liittyy myös Mats Krogars sporttikelkallaan. Ajamme letkassa Reinon Henrikssonin tahtiin. Hän tarkkailee takana tulevia kelkkoja taustapeileistä ja tarpeen tullen pysähdymme odottamaan muita kuskeja. Oman porukkamme lisäksi ketään muuta ei näy. Välillä jännitän, että jaksaako kelkka kuljettaa meidät molemmat haastavassa maastossa, jossa lumen alta pilkottaa välillä varpuja ja oksia. Vahva kelkka kuitenkin jaksaa puskea tiensä läpi syvienkin notkelmien ja ylös mäkiä. Tällainen ajo varmaankin rasittaa moottorikelkkaa. – Sehän tykkää tästä. Nämä on tehty tätä varten, Reino lohduttaa.

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

Ihanat maisemat

Lumi pöllyää, moottori hyrrää ja poukkoilusta huolimatta meno on mukavan pehmeää. Kaunis luminen metsämaisema aukeaa ympärillämme, kun matkaamme Loviisasta Särkjärven maastoihin. On ihan pakko hipaista lapasella kelkkauraa reunustavien kuusien ojentamia lumisia oksia.

K atso, tuossa on menny t hirviä. Ja heti per ä än villisikoja. Reitti mutkittelee läpi metsien. On kuusia, alastomia koivuja tiukassa rivissä sekä tiheää mäntymetsää. Metsän siimeksestä syöksymme pellon laitaan ja siitä Tesjoen yli. Kelkka kiiruhtaa yli loskan, ja pian ohitamme jokeen auenneen avoimen virtapaikan. Pellolla meno tärisyttää kelkkaa, auratulla tiellä on tasaisempaa, mutta pienet kivet ko-

lisuttavat menopelin suksia. Pian taas sukellamme pehmeään hankeen metsäiselle uralle. Reino on ajanut tämänkin reitin kymmeniä kertoja, joten hän tuntee kivet ja kannot, mutkat ja mäet. Välillä pehmeä lumi vetää kelkkaa pientareelle, mutta tottuneesti hän ohjaa sen takaisin uralle. Sopivan hetken tullen hän lisää kaasua, ja hiljentää taas, kun tulemme polun mutkittelevaan ja syvänteiseen kohtaan. Sitten hän pysäyttää koneen hetkeksi. – Katso, tuossa on mennyt hirviä. Ja heti perään villisikoja, Reino sanoo osoittaen lumeen painuneita sorkanjälkiä. Kyydissä pakkanen kiristyy

Moottorikelkan kyydissä täytyy väistellä uralle taipuneita lumisia oksia. Samalla metsäinen maisema avautuu ihan uudella tavalla. Kaikki on lähellä, ja maaston muodot tuntuvat menossa. Vauhdissa pakkanen saa ihan uudet lukemat, kun se iskeytyy kasvoihin. – Paleleeko naama, Reino kysyy. – Ei palele. Ennen matkaan lähtöä kaikki pukivat yl-

Reit ti mutkit telee l äpi metsien. On kuusia, al astomia koivuja tiuk assa rivissä sek ä tiheä ä mänt ymetsä ä.

Pikku kaupunki

leen rosvonaamion, joka suojaa hyvin kasvoja. Päälle vielä kypärä, niin pienet oksan kopautuksetkaan eivät tunnu, eikä pipo jää puihin kiinni. Onneksi ylläni on pilkkihaalari, sillä kahdeksan asteen pakkanen tuplaantuu vauhdissa. Huomaan, että kaikilla muilla on kunnon rukkaset, mutta minä olen lähtenyt matkaan lapasilla. Takana istuvan käsiä tosin suojaavat tuulensuojamuovit. – Tästä saat kädenlämmittimen päälle ja tuosta istuin lämpiää, Reino opastaa takapenkkiläistä. Kiitos maanomistajille

Ajettuamme lähes tunnin vähän yli kahdenkymmenen kilometrin matkan haistamme savun tuoksun. Reino kertoo, että kodalle on laitettu valmiiksi nuotio, jossa voimme paistaa makkaraa. Paikantaju katoaa, kun nousemme korkealle Ukonkalliolle, jossa Loviisan Kelkka Touringin kota odottaa meitä tulisijoineen. Hiljainen maisema ympäröi kelkkailijat korkean kallion laella, kun isot kissat sammutetaan. Tämähän on kuin Lapissa! Kodan oviaukosta puskeva lämpö houkuttelee astumaan sisään. Pääsemme viettämään tila-

S M Å S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.

vaan kotaan kahvi- ja makkarahetkeä. Kodan lähellä on puuvarasto ja vessa. – Kota on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat sitä käyttää. Periaate on, että se jätetään aina siistiksi ja tuodaan mukana se mitä käytetäänkin, Janine kertoo. Tulimestarina on tänään ollut yhdistyksen sihteeri Johnny Thomasson, jonka ansiosta pääsemme heti lämpöön ja makkaranpaistoon. Janine tarjoilee kuplavettä, pullaa ja keksejä. Joukkoomme on nyt liittynyt myös Arto Äikiä, joka hoitaa ajouria mönkijällään. Sen perään hän on tehnyt ”auran”, jossa on kahdeksan autonrengasta vierekkäin. Näin syntyy hyvää jälkeä kelkkojen kulkea. Janine ja muut kelkkailijat kiittävät loviisalaisia maanomistajia. Heidän suosiollinen suhtautuminensa mahdollistaa yhdistyksen toiminnan. – Meillä on noin sadan maanomistajan lupa reiteillemme. Ei tästä tulisi mitään ilman heitä, Jonte ja Reino kiittävät. Moottorikelkkailu yhdistää

Kodalla istuskelemme puolitoista tuntia. Juttua piisaa. Tarinoita kerrotaan ja jutellaan

luonnosta ja hauskoista tapahtumista. Makkarat tekevät kauppaansa. – Eihän makkara ikinä maistu näin hyvältä kotigrillissä, Äikiä sanoo. Janine huomauttaa, että kelkkailu ja kotailu on yhteisöllistä. Kun tuntemattomat kohtaavat kodalla tai kelkkauralla, on luontevaa alkaa jutella ja tutustua. Hän avaa vieraskirjan, jossa on värikkäitä tarinoita sekä säähavaintoja. Äikiä ja Thomasson alkavat miettiä, josko vaikka yöpyisivät kodassa jonain päivänä. – Jaettaisiin kipinävuorot, Äikiä ehdottaa. Paluumatka sujuu tuloa vauhdikkaammin. Pelkäätkö sie, kysyy Reino. No, en pelkää, onhan meno maaston mukaista, kuten kelkkailussa kuuluukin olla. Penkki on lämmin, mutta varpaita alkaa kipristää. Ensi kerralla varustaudun paremmilla jalkineilla. Penkin selkänoja on mukavan joustava, mutta huomaan puristavani käsilläni kahvoja. Kelkan kyydissä oppii jo alkumetreillä myötäilemään sen liikkeitä. Koko kroppa on käytössä, joten kuskeilla pukkaa helposti hiki, vaikka olisi pakkastakin. Kaikkihan eivät tykkää lumesta, mutta moottorikelkkailijan talven se kruunaa.

På snöskoterns rygg

Alla gillar inte snö, men för den som åker snöskoter är en riktig vinter ett måste.

Vi startar från familjen Henrikssons gård. Med oss har vi ordföranden för Loviisa Kelkka Touring Janine Henriksson-Wiberg, hennes man Jonte Wiberg och deras son Rico. Senare får vi sällskap av Mats Krogars. Vi följer alla Reino Henriksson som har kört just den här rutten tiotals gånger. Han känner till stubbar och stenar, kurvor och backar. Via sidospeglarna håller han koll på de skotrar som finns med i ledet. Ibland är jag lite orolig. Orkar skotern ta oss fram i den krävande terrängen? – Skotern gillar det här, säger Reino. Den är byggd för att klara terrängen. Underbart landskap

Snön yr, motorn spinner och färden känns behaglig. Ett vackert snötäckt skogslandskap öppnar sig då vi är på väg från Lovisa mot Särkjärvi. Vi ser granar och nakna björkar, sedan kör vi längs en åkerkant mot Tessjö å och korsar den. På åkern är färden skumpig, på plogade vägar skakar det inte lika mycket men små stenar slår mot skoterns medar. Ibland dras skotern åt sidan i den mjuka snön, men Reino styr den med van hand tillbaka upp i spåret.

Plötsligt stannar han maskinen och pekar på spår i snön. – Titta, där har älgar rört sig. Och efter dem vildsvin. Då man åker snöskoter är naturen verkligen nära inpå. Man känner landskapets former under sig, kan vidröra snötyngda grenar och i farten känner man av kylan på ett helt annat sätt då den slår mot ansiktet. Innan vi åkte iväg klädde alla sig i rånarluvor som skyddar ansiktet väl. Hjälmen skyddar också mot kvistar och hindrar luvan från att fastna i träd. Lyckligtvis bär jag en

Snön yr, motorn spinner och färden k änns behaglig. varm overall, minus åtta grader känns som dubbelt upp i farten. Tack till markägarna

Då vi kört i nästan en timmes tid ungefär tjugo kilometer känner vi doften av rök. Reino berättar att man låtit tända en brasa vid

föreningens kåta så att vi direkt kan grilla korv där. Då vi stängt av motorerna kan vi lyssna på tystnaden. Det är som att befinna sig i Lappland. Värmen som tränger sig ut från kåtans dörr lockar oss in. Där får vi dricka kaffe och i närheten finns också en toalett. – Kåtan är avsedd för alla som vill använda den. Principen är att man städar efter sig och att man själv har med sig det man behöver, säger Janine. Föreningens sekreterare Johnny Thomasson har sett till att elden sprakar då vi kommer och snart får vi sällskap också av Arto Äikiä som sköter scooterleden. Med hjälp av åtta bildäck som bildar en plog skapar han en jämn bana att åka längs. Janine och de andra skoterförarna tackar markägarna från Lovisa som bidrar till att föreningen kan ha sin verksamhet. Omkring hundra markägare har gett sitt tillstånd till föreningen. Fin gemenskap

Vi sitter ungefär en halvtimme vid kåtan och pratar om naturen och om alla evenemang som föreningen arrangerat. – Grillad korv smakar aldrig lika gott hemma som ute i naturen, säger Äikiä. Janine säger att snöskoterintresset skapar en känsla av samhörighet. Det känns naturligt att börja prata med andra förare då man träffas i spåret, även om man inte känner varandra sedan tidigare. I gästboken finns många fina berättelser och väderleksiakttagelser. Vi kör med lite högre hastighet hemåt. Bänken är varm men kölden börjar bita i tårna. Nästa gång jag åker ut ska jag klä mig varmare. Kälkens ryggstöd är bekvämt, men jag märker att jag håller ett hårt grepp om handtagen. Jag har ändå lärt mig följa kälkens rörelser och hela kroppen får arbeta. Svetten tränger också lätt fram för föraren fastän det är köldgrader ute.. Alla gillar inte snö, men den behövs om man vill åka snöskoter.

Pikku kaupunki

Kaikki yhden katon alla Allt under samma tak

Wok & Sushi buffet

TOR

U KAT REN

TTA NGA

Kuningattarenkatu 11, LOVIISA Drottninggatan 11, LOVISA www.gl-galleria.info

I KUN

Kauppakeskus Galleria

U KAT

MIN

EI ERH

AM23 LIITE BILAGA

ASUNTOMESSUT Bostadsmässan 2023

Vuoden 2023 asuntomessut järjestetään Loviisassa, Kuningattarenrannassa, lähellä kaupungin ydinkeskustaa.

Bostadsmässan 2023 arrangeras i Drottningstranden i Lovisa, nära kärncentrum av staden.

Tässä liitteessä kerromme, millainen uusi asuinalue Loviisanlahden itärannalle rakennetaan ja mitä asuntomessut merkitsevät loviisalaisille.

I den här bilagan berättar vi hurdant det nya bostadsområdet vid Lovisavikens östra strand blir och vad bostadsmässan betyder för Lovisaborna.

KOHTI VUODEN 2023 ASUNTOMESSUJA Siktet inställt på bostadsmässan 2023 Kuva: Loviisan kaupunki

Messupaikka Messupaikka sijoittuu Määrlahden kaupunginosaan Loviisanlahden rannalle.

Mässområdet Mässområdet finns i stadsdelen Märlax vid Lovisavikens strand.

Uusi asuinalue Kuningattarenranta – koko kaupungin merellinen olohuone

Nytt bostadsområde Drottningstranden – hela stadens havsnära vardagsrum

Rakennukset Byggnader

Kerrostaloja 2–3 kpl Våningshus 2–3 st

Pientaloasuntoja noin 25 kpl Cirka 25 mindre bostadshus

Hyvinvointikeskus, meriuimala tai ulkouimala Mahdollisuus studiotyyppisille liike- ja toimistotiloille Friskvårdsanläggning, havsbadsinrättning eller utomhusbad Möjlighet för studioliknande affärs- och kontorslokaler

Lähtökohtana ekologinen, älykäs puurakentaminen ympäristöä kunnioittaen. Utgångspunkten är att bygga ekologiskt och intelligent i trä, med respekt för naturen.

Ympäristö

Messukävijöitä

Monipuolinen viheralueja ulkoiluverkosto. Rantaviivaa mukaileva kävelyreitti ja uusi ponttonisilta yhdistävät länsi- ja itärannan.

Alustava arvio

150 000 kävijää Hur många besöker mässan?

Kuva: Loviisan kaupunki

Preliminär uppskattning: 150 000 besökare

Asukkaat

Asuinalueelle muuttaa alustavan arvion mukaan jopa 400–500 asukasta.

400–500 invånare Preliminär uppskattning 400–500 invånare, av vilka majoriteten flyttar till Lovisa från andra orter.

Omgivning

Ett mångsidigt grönområde med möjligheter till utomhusaktiviteter. Ett promenadstråk längs stranden och en ny pontonbro förenar västra och östra stranden med varandra.

Messualue

Mässområdet

1. Näkymä Bastion Ungernin linnakkeelta merelle Utsikt från Bastion Ungern mot havet

2. Ekologinen kaupunkipuisto – koko kaupungin merellinen olohuone Ekologisk stadspark – hela stadens havsnära vardagsrum

3. Hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen korttelialue Kvartersområde för friskvård, motion- och kulturtjänster

4. Sauna ja meriuimala tai ulkouimala (optio) Bastu och havsbadsinrättning eller utomhusbad (alternativ)

7. 2.

NÄIN EDETÄÄN KOHTI ASUNTOMESSUJA Så här avancerar projektet med bostadsmässan 2017

2018

2019

Asuntomessuhakemuksen valmistelu aloitetaan

Puitesopimus asuntomessujen kanssa

Asemakaava valmis

Tonttijaon valmistelu

Katu-, puisto- ja infrasuunnitelmien laatiminen

Ansökan om att få arrangera bostadsmässan förbereds

Ramavtalet med bostadsmässan undertecknas

Detaljplanen blir klar

Tomtindelningen för beredning

Planer för gator, parker och infrastruktur uppgörs

2020

5. Kevyen liikenteen ponttonisilta Loviisanlahden yli En pontonbro för fotgängare och cyklister över Lovisaviken

6. Kelluvien asuntojen kortteli tai pienvenesatama (optio) Kvarter för flytande bostäder och en småbåtshamn (alternativ)

7. Terassityyppisiä kerrostaloja Terrassliknande våningshus 8. Asuinpientaloalue Område för små bostadshus 9. Gröna Uddenin tammimetsikkö

Gröna Uddens ekskog

10. Grillipaikka Grillplats

10. 2021

2021

2023

Yhteistoimintasopimus asuntomessujen kanssa

Messutontit avoimeen hakuun

Rakentajavalinnat messutonteille

Kunnallistekniikan ja puistoalueiden rakentaminen käynnissä

Messutalojen rakentaminen alkaa tonteilla

Heinäkuussa asuntomessut avoinna kävijöille

Samarbetsavtalet med bostadsmässan

Öppen ansökan av mässans tomter inleds

Byggföretagen till mässtomterna utses

Byggandet av kommunalteknik och parkområden i gång

Husen på mässområdet börjar byggas

Bostadmässan öppen för besökare i juli

Kuva: Loviisan kaupunki

16 KYSYMYSTÄ ASUNTOMESSUISTA Vastaajana kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom

Mitä Loviisa tavoittelee asuntomessuilla? – Uuteen asuinalueeseen kiteytyy se uusi Loviisa, jota nyt tavoittelemme. Pyrimme lisäämään kasvua proaktiivisella tarjonnalla, eikä vain odottamalla kysynnän kasvua. Asuntomessujen avulla luomme monimuotoista ja uutta tarjontaa, ja sitä kautta synnytämme kysyntää, eikä päinvastoin.

Miksi Loviisa haki asuntomessuja? – Kaikki Suomen kunnat kilpailevat keskenään uusista asukkaista, näkyvyydestä ja kehitysmahdollisuuksista. Asuntomessut antavat sysäyksen, jolla kaupungit voivat edistää monia hyviä asioita.

Kuva: Janne Lehtinen

Tuliko vuoden 2023 asuntomessupäätös yllätyksenä? – Ei suoranaisesti, sillä valmistelujen aikana saamamme palautteen perusteella minulla oli aihetta olettaa, että mahdollisuutemme ovat hyvät. Aivan loppumetreillä jännitys tietysti kasvoi. Lopputulos oli suuri helpotus ja päällimmäisenä riemun tunne.

Miksi kaikki kaupungit eivät sitten hae asuntomessuja? – Kaikilla ei ole riittäviä rahkeita asuntomessujen järjestämiseen tai ne eivät jostakin muusta syystä halua lähteä kilvoittelemaan niiden järjestämisestä. Yksi syy voi yksinkertaisesti olla kaupungin koko. – Loviisa on kooltaan optimaalinen asuntomessujen järjestämiseen. Pienempi kaupunki ei siihen pysty, ja jos taas on kovin iso kaupunki, asuntomessujen vaikutus ei ole sille niin suuri.

4 5

H-hetkeen on aikaa noin neljä ja puoli vuotta, riittääkö se? – Aikaa ei ole paljon, mutta se riittää meille siksi, että alueen kaavoitus aloitettiin jo ennen messupäätöstä. Entä resurssit, riittävätkö ne? – Meille tämä on iso projekti, mutta ei liian iso asukaslukuumme tai voimavaroihimme nähden, eikä myöskään taloudellisesti. Asuntokannan kasvu on arvioitu alle viideksi prosentiksi ja osuus vuosibudjetista vähän yli kymmeneksi prosentiksi.

Kasvaako Loviisan asukasluku uuden houkuttelevan asuinalueen ansiosta? – Kuningattarenrannan asuinalueelle muuttaa alustavien arvioiden mukaan 400–500 asukasta. Heistä valtaosa tulee Loviisan ulkopuolelta. Se merkitsee sitä, että kaupungin asukasluku kasvaa, mutta ei dramaattisesti, ehkä muutaman prosentin verran.

8 9

Mitkä ovat hankkeen suurimmat haasteet? – Suurimmat haasteet liittyvät aikatauluun ja kustannuksiin. Lisäksi toivomme, että alueen maaperästä ei löydy suuria yllätyksiä, jotka voivat hidastaa rakennustöitä. Oletko huolissasi? – En ole huolissani aikataulun pitävyydestä enkä alueen infrastruktuurin rakentamisesta. Myös budjetti kestää, se jaksetaan kyllä kantaa. Mutta myyntityötä täytyy tehdä ahkerasti, ja tietysti täytyy olla tarkka taloudesta ja siitä, etteivät alueelle rakennettavien talojen hinnat nouse liian korkeiksi, vaikka paikka on hieno.

Mitä hyötyä asuntomessuista on Loviisalle? – Esimerkiksi se, että Loviisa tulee saamaan messujen ansiosta paljon myönteistä julkisuutta. Monet suomalaiset tuntevat Loviisan idyllisenä pikkukaupunkina ja vanhoista

puutaloista, mutta on paljon niitä, jotka eivät ole huomanneet Loviisan muita mahdollisuuksia alle tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. – Meillä on nyt erinomainen tilaisuus viedä Loviisa kartalle ja kaikkien suomalaisten tietoisuuteen.

Entä mitä tämä merkitsee nykyisille loviisalaisille? – Asukkailta saamamme myönteisen palautteen perusteella voimme päätellä, että tämä hanke lisää loviisalaisten tulevaisuuden uskoa. Nyt meillä on selvä suunta viideksi vuodeksi eteenpäin. Tiedämme, että olemme kasvukäyrällä. Se tuo Loviisalle lisää tunnettuutta ja tulijoita, elinvoimaisuutta ja rahavirtoja.

Mikä takaa, että messut onnistuvat hyvin? – Lähtökohdat ovat hyvät, sillä tämä on loviisalaisten yhteinen hanke. Olemme sitoutuneet siihen kaupunkisuunnittelusta kuntalaisiin. Tulemme satsaamaan vahvasti yhteisöllisyyteen niin, että paikalliset yritykset, kansalaisjärjestöt ja kaupunkilaiset voivat olla omalla panoksellaan mukana valmisteluissa.

Tuovatko messut töitä ja toimeentuloa loviisalaisille? – Aivan varmasti: sekä yrityksille että monille elinkeinonharjoittajille, kaupalle, majoitusliikkeille ja niin edelleen. Työllistävä vaikutus ulottuu laajalle.

Kerro jokin esimerkki, miten pääsee mukaan. – Esimerkiksi paikallisten rakennusalan yritysten kannattaa hakea mahdollisimman suurta siivua rakennustöistä. Töitä löytyy niin sähkö- ja lvi-alan yrityksille, puurakentajille, maalausfirmoille, maanrakennusyrityksille ja myös puutarha- ja pihatöiden tekijöille. Jos olisin itse yrittäjä, lähtisin jo nyt miettimään, miten voisin olla mahdollisimman keskeinen töiden tarjoaja.

Miten nyt käy muiden hankkeiden, jäävätkö ne asuntomessuvalmistelujen jalkoihin? – Eivät jää. Asuntomessut eivät ole muusta pois, päinvastoin. Päätös niiden saamisesta on jo nyt vaikuttanut positiivisesti moneen asiaan, esimerkiksi koulujen kehittämissuunnitelmiin ja linja-autoaseman kaavoituksen vauhdittamiseen. Päätös on antanut Loviisalle sen kehittämisen tarvitseman sysäyksen.

Pidetäänkö vuoden 2023 Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma samaan aikaan messujen kanssa? – LWT-tapahtuman järjestäjien kanssa olemme alustavasti keskustelleet mahdollisuudesta ajoittaa tapahtuma poikkeuksellisesti messujen loppuvaiheeseen eli elokuun alkuun. Purjehdustapahtuma Small Ships’ Race taas olisi messujen alkuvaiheessa. – Porin asuntomessujen aikaan oli Pori Jazz ja Suomi-areena. Meillä on oma hieno versiomme asuntomessuista sivutapahtumineen, joka tarjoaa jokaiselle jotakin.

Kuva: Tomi Glad

Näin onnistuttiin Porissa Viime kesän Porin Asuntomessut keräsivät 120 000 kävijää, mukaan lukien tasavallan presidentti, pääministeri sekä monet tähtiartistit ja yritysvaikuttajat. Joka neljäs porilainen kävi paikalla ja noin kolmannes kävijöistä oli satakuntalaisia. Messututkimuksen mukaan kävijät jättivät messualueelle noin 4,8 miljoonaa euroa ja messupaikkakunnalle yli 8,3 miljoonaa euroa. Kaupungin keskustassa kävi lähes 20 prosenttia messuvieraista. Paikallisten ravintoloissa vieraili 17 prosenttia kävijöistä.

Porin asuntomessuista julkaistiin satoja artikkeleita ja raportteja eri medioissa. Yhteensä yli 600 median edustajaa vieraili asuntomessuihin liittyvissä tilaisuuksissa. Messualueen tontit myytiin käytännössä ensimmäisellä tonttihakukierroksella. Messukohteita Porissa oli yhteensä 34, erikoisuuksina senioreiden palvelukoti ja päiväkoti. Myös korjausrakentaminen oli messuilla esillä. Ensi vuoden asuntomessut järjestetään Kouvolassa 12.7.–11.8.2019

Pikku kaupunki

LOVIISALAISTEN YHTEINEN HANKE Lovisabornas gemensamma projekt

Kuva: Creative Peak

YES – VI FICK DEN! Den dagen då Finlands Bostadsmässa fattade sitt beslut om var mässan ska arrangeras 2023 hade vi en yrkeskväll i Navigatorn. Min telefon plingade till mitt under evenemanget, det var stadsdirektör Jan D. Oker-Blom som ringde. Då jag hörde ”vi fick den”, ropade jag spontant YES! Sedan gick jag och gav en kram till kvällens föreläsare och efter det delade jag den glada nyheten med mina vänner på Facebook. Lovisa har en 444 kilometer lång strandlinje, och vi har redan en längre tid

funderat på vilken enorm potential det innebär. I somras besökte vi Björneborg för att bekanta oss med bostadsmässan. Besöket stärkte vår tro på Lovisas möjligheter. Om Björneborg hade lyckats skapa ett fint mässområde vid utkanten av staden på ett gammalt industriområde, hur fantastiskt och unikt område kan inte vi erbjuda i Lovisa.” Mia Heijnsbroek-Wirén är stadsstyrelseordförande i Lovisa. Hon har varit aktivt med i förberedelserna kring bostadsmässan.

PUURAKENTAMINEN VAHVASTI ESILLE meillä oli jo oma etäkohde, puukerrostalo, johon toimitimme runko-osat eli seinä-, välipohja- ja kattoelementit. Totta kai olemme mielellään mukana myös Loviisan asuntomessuilla.”

Kuva: Janne Lehtinen

Loviisalla on vankka puurakentamisen historia ja meillä on uutta osaamista, joten toivon että puurakentaminen on vahvasti esillä myös Kuningattarenrannan messurakentamisessa, niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin. Viime kesän Porin asuntomessuilla

Marko Suonpää on loviisalaisen Timberpoint Oy:n toimitusjohtaja.

Kuva: Janne Lehtinen

LOISTAVA JUTTU Loistava juttu! Tämä antaa Loviisalle lisänäkyvyyttä erityisesti pääkaupungin suuntaan. Uskon, että moni Kehä kolmosen sisällä asuva on kiinnostunut merellisestä pikkukaupungista, jossa on tilaa hengittää.”

Anne Vanhala on juristi ja yrittäjä, joka on hiljattain muuttanut Helsingistä Loviisaan.

Kuva: Creative Peak

TARJOLLA VALOISUUTTA JA VIIHTYISYYTTÄ Loviisan Yrittäjät ehdotti jo vuonna 2002 asuntomessujen järjestämistä Määrlahden ranta-alueelle. Perusteluna oli silloin merellinen miljöö ja se, että samalla voidaan kohentaa koko alueen tasoa. Nämä perustelut pätevät tänäkin päivänä. Näen vuoden 2023 asuntomessut positiivisena tapahtumana, joka elävöittää kaupunkiamme. Uuden asuinalueen ilmansuunta ilta-aurinkoineen on otollinen.

Tarjolla on paljon valoisuutta ja viihtyisyyttä. Kaupungille tämä on hyvä ja luonteva hanke, sillä infrastruktuurin rakentaminen alueelle on pitkälti normaalia rakentamista.” Rakennusarkkitehti Kalevi Ilonen on suunnitellut useita asuin-, tehdasja toimistorakennuksia Loviisaan ja muualle Etelä-Suomeen. Hän on vaikuttanut pitkään myös Loviisan Yrittäjissä.

VAHVISTAA TULEVAISUUDENUSKOA että merenlahtea ympäröivistä puistoalueista tehdään kaikille viihtyisiä kohtaamispaikkoja. Toivon, että loviisalaiset pääsevät esittämään ideoitaan ja kommentoimaan suunnitelmia jo valmisteluvaiheessa.” Sofia Nevalainen on 23-vuotias kaupunginvaltuutettu, jonka mielestä Loviisa tarvitsee tulevaisuudenuskoa ja rohkeita innostavia asioita, haaveita tulevaisuudesta.

Kuva: Creative Peak

Asuntomessut on ehkä paras keino nostaa Loviisan profiilia ja brändätä kaupunkia Suomen parhaana pikkukaupunkina. Uudesta asuinalueesta pitää tehdä houkutteleva nuorille aikuisille ja lapsiperheille. Siksi tarvitaan jotain uutta ja erikoista, myös yhteisiä vapaa-ajan harrastustiloja ja lähipalveluja alueelle. Ympäröivä hieno luonto kiinnostaa varmasti monia muuttajia. Hyvää on sekin,

EN FANTASTISK SAK FÖR LOVISA Jag blev positivt överraskad då jag hörde att Lovisa ansökte om bostadsmässans arrangemang, och väldigt glad då staden fick mässan. Jag har själv tidigare varit representant på flera bostadsmässor, så jag vet att det är ett stort evenemang som ger positiv publicitet och den drive som Lovisa behöver.

Det nya bostadsområdet på Lovisavikens östra strand med kustlinjen, utsikten och kvällssolen ligger på en väldigt fin plats. Nu måste jag på allvar börja fundera på om jag ska flytta tillbaka till Lovisa.” Marcus Sjöholm är fastighetsförmedlare med rötter i Lovisa, han bor nu i Borgå.

SVARAR PÅ 16 FRÅGOR OM BOSTADSMÄSSAN

Stadsdirektör Jan D. Oker-Blom

tet måste vi vara flitiga med och naturligtvis måste vi vara noga med ekonomin. Priset för bostäderna på området får inte heller bli för högt fastän platsen är vacker.

Kom beslutet om bostadsmässan 2023 som en överraskning? – Egentligen inte. Utgående från den respons jag hade fått under förberedelserna hade jag all orsak att anta att vi har goda chanser. Alldeles på målrakan ökade förstås spänningen. Slutresultatet var en stor lättnad och känslan av glädje dominerade.

Vilken nytta har Lovisa av bostadsmässan? – Bland annat får Lovisa mycket positiv publicitet med mässan. Många finländare känner Lovisa som en idyllisk småstad med sina gamla trähus, men det är många som ännu inte upptäckt alla andra möjligheter som Lovisa kan erbjuda då staden ligger på bara en timmes körväg från Helsingfors. – Vi har nu en utomordentlig chans att sätta Lovisa på kartan så att alla finländare vet var staden ligger.

Varför ansökte Lovisa om bostadsmässan? – Alla kommuner i Finland kämpar sinsemellan om att få nya invånare, synlighet och utvecklingsmöjligheter. Bostadsmässan ger en knuff framåt, genom den kan städerna främja många bra saker.

Kuva: Janne Lehtinen

Varför lämnar då inte alla städer in en ansökan om att få arrangera bostadsmässa? – Alla har inte allt det som krävs för att arrangera en bostadsmässa, eller också finns det andra orsaker till att de inte vill tävla om arrangemanget. En orsak kan vara stadens storlek. – Lovisa är till sin storlek optimal för bostadsmässans arrangemang. En mindre stad klarar inte av det, och om en större stad sköter arrangemanget är bostadsmässans inverkan där inte så stor.

Till dagen med stort D återstår fyra och ett halvt år, räcker tiden till? – Vi har inte mycket tid men den räcker för oss eftersom vi började planera området redan innan vi fick beslutet om mässan.

Räcker resurserna till? – För oss är det här ett stort projekt, men det är inte för stort då man ser till mängden invånare eller våra resurser, inte ens då det kommer till ekonomiska frågor. Vi har räknat med en tillväxt på mindre än fem procent då det gäller fastighetsbeståndet och då vi talar om årsbudgeten räknar vi med en ökning på tio procent.

Vad strävar Lovisa efter med bostadsmässan? – Det nya bostadsområdet utgör en sammanfattning av det nya Lovisa som är vårt mål. Vi försöker få tillväxt genom ett proaktivt utbud, vi väntar inte bara på att efterfrågan ska öka. Med hjälp av bostadsmässan skapar vi ett mångsidigt och nytt utbud, och via det föds efterfrågan – det sker inte tvärtom.

Ökar invånarantalet i Lovisa tack vare ett nytt lockande bostadsområde? – Enligt preliminära uträkningar flyttar 400–500 invånare till Drottningstranden. Merparten av dem kommer från andra orter. Det betyder att invånarantalet växer, men inte dramatiskt – kanske med några procent.

Vilka är projektets största utmaningar? – De största utmaningarna har att göra med tidtabellen och kostnaderna. Dessutom hoppas vi att marken inte bjuder på stora överraskningar som bidrar till att byggnadsarbetena går långsammare.

Är du orolig? – Jag är inte orolig för tidtabellen och inte för infrastrukturen. Budgeten håller också, vi orkar bära den. Men försäljningsarbe-

Vad betyder det här för nuvarande Lovisabor? – Utgående från den positiva respons vi fått av invånarna kan vi dra slutsatsen att projektet ger Lovisaborna större framtidstro. Nu har vi en klar riktning för de närmaste fem åren. Vi vet att kurvan för tillväxt pekar uppåt. Det gör Lovisa till en mer känd stad. Vi får besök, livskraft och ökat kassaflöde.

Vad garanterar att mässan lyckas? – Utgångsläget är bra, det här är Lovisabornas gemensamma projekt. Vi har förbundit oss vid det, såväl invånare som planerare. Vi kommer att satsa starkt på gemenskap så att lokala företagare, medborgarorganisationer och invånare med sina egna insatser kan vara med i förberedelserna.

Ger mässan jobb och inkomster åt Lovisabor? – Alldeles säkert. Sysselsättning ges åt såväl företag som näringslivsidkare, affärer, den som har inkvarteringsverksamhet osv. Den sysselsättande effekten når långt.

Ge något exempel på hur man kan komma med. – Till exempel lönar det sig för lokala byggföretag att försöka få en så stor bit av byggarbetena som möjligt. Det finns jobb för företag inom elbranschen, VVS-branschen, för dem som sysslar med träbygge, målningsarbeten, jordarbeten och även trädgårds- och andra gårdsarbeten. Om jag själv hade varit företagare skulle jag redan nu börja fundera på vilket sätt jag kunde erbjuda mina tjänster.

Hur går det med andra projekt? Körs de över av bostadsmässans förberedelser? – Nej, det sker inte. Bostadsmässan betyder inte att något annat blir ogjort, tvärtom. Beslutet om att Lovisa får arrangera mässan har redan inverkat positivt på många saker, till exempel på skolornas utvecklingsplaner. Planeringen av området vid busstationen fick också fart. Beslutet har gett den knuff som Lovisa behöver för att utvecklingen ska gå i rätt riktning.

Arrangeras evenemanget Lovisa Historiska Hus 2023 samtidigt som bostadsmässan? – Vi har fört preliminära diskussioner med LHH-arrangörerna om möjligheten att undantagsvis arrangera evenemanget redan i början av augusti då mässan inte är på målrakan. Seglingsevenemanget Small Ships’ Race skulle i sin tur arrangeras under början av mässan. – Då Björneborg var värd för bostadsmässan arrangerades både Pori Jazz och Suomi Areena samtidigt. Vi har en egen fin version som erbjuder något för var och en.

Korvatulpat Apteekista Hae matot pesulasta MUISTA OTTAA K-KAUPASTA

Viestintä- ja suunnittelutoimisto

löytyy koosta

- äidin kukkaset (joku tosi kaunis, iiiso kimppu) - ulkolyhdyt Kenen kala tiskillä on? –> Jos paikallista, osta 3 filettä! -Luomuveget -Paikalliset leivät -Päivän lehdet - joku hyvä jälkkäri (vaikka Pirkan jäätelö?)

Supermarket Loviisa Mariankatu 33, 07900 LOVIISA

Meiltä lahjat koko perheelle! Tervetuloa!

Lelut Työkalut Jouluvalot

Saunatuotteet Keittiötarvikket

Sisustustarvikkeet

Pelle P vapaa-ajan vaatteet

www.loviisansahko.fi Loviisan Sähköpiste Loviisan Sähköpiste Koti- ja Sisustus

Loviisan Sähköpiste, Aleksanterinkatu 3, 07900 Loviisa | Ma-pe klo 7-17 la 9-14 Tero 050 1977 | Esa 044 752 4204 | Maria Faria 044 56 1 4477 | Koti-ja sisustus Maarit 044 743 8959 050 538 5281977

HARDOMIN LEIPÄ

Laadukkaita second hand vaatteita naisille ja lapsille Uusia laadukkaita leluja, asusteita, sisustusta ym. (mm. Maileg, A Little Lovely Company, Sass&Belle)

sähköasennukset valaisinmyymälä

el-installationer belysningsarmaturer Aleksanterinkatu/Alexandersgatan 5, LOVIISA/LOVISA

& (019) 532 037 • www.loviisanelsahko.fi • info@loviisanelsahko.fi

Brandensteininkatu 11 | Loviisa puh. 040 8382 717 www.sakuracatering.com

LEIPOMOMYYMÄLÄ AVOINNA KE-PE 10-16 LA 10-13

Tervetuloa!

LÄNSIKAARI 1 LOVIISA p. 046-5599334

Aleksanterinkatu 4, Loviisa, auki ti-pe klo 10-17, la 10-14, www.mias.fi

Lataa Lovarin monipuolinen mobiilisovellus kännykkääsi Apple Storesta tai Google Playsta.

Pienen puutarhan www.lovari.fi isoja makuja Saat tekstarihälytykset tärkeimmistä uutisista ja livelähetyksistä.

Kuningattarenkatu 15, Drottninggatan 15 | puh/tel. (019) 531 275 ma-pe / må-fre 9-19 | la / lö 9-14 su /sön 11-15 www.kruunuapteekki.fi

LOVIISAN

AUTOPESU

Teollisuuskuja3,3,07900 07900 LOVIISA Teollisuuskuja LOVIISA (019 ) 533 Ma – Pe 7.30 – 16.30 Puh&Fax 490 Ma–Pe 7.30–16.30 Puh. 019 533 490

Käsin pesu – Vahaukset Sisäpuhdistukset Purokatu 3, Loviisa | Puh. 0500 137 458 Robbes Lilla Trädgård Ab • Jordasvägen 110, 07840 LINDKOSKI ✆ +358 40 552 6442 • info@robbes.fi • www.robbes.fi

Kehittämisyhdistys SILMU ry

Alexandersgatan 8, Aleksanterinkatu 8, 07900 Lovisa

Tukea, kehittämistä ja kylä toimintaa yli kymmenen vuoden kokemuksella.

Tel/Puh: 0400 415 113

www.dreamflower.fi

silmu.info & itukylat.fi

Dream

FLOW ER Loviisan lääkäriasema Lovisa läkarstation

Ergo

(019) 517 2000

LVI

KEHONA • Suunnittelu • Asennus • Huolto

www.lvinystedt.fi

Näyttely, joka ääntelee, tuoksuu ja tuntuu.

8.2.–28.4.2019 Avoinna ti, to-su 10-17, ke 10-20, ma suljettu Tornatorintie 99, Kotka merikeskusvellamo.fi

TanTsa sinksusuiluukk u..auiklilulue! k DanD . seanntillhor a Dansundervisning för barn, ungdomar och vuxna l s l a e n tillh! o Grundläggande konstundervisning i dans Tanssinopetusta lapsille, lapsille, nuorille ja ja aikuisille Tanssinopetusta nuorille aikuisille Tanssin taiteen perusopetusta Tanssin taiteen perusopetusta Tutustu lukujärjestykseemme netissä ja tule mukaan! Tutustu lukujärjestykseemme netissä ja tule mukaan! Dansundervisning för barn, ungdomar och vuxna Grundläggande konstundervisning i dans Bekanta dig med vårt schema och kom med!

www.loviis

Bekanta dig med vårt schema och kom med!

antanssiop

isto.fi

www.loviisa

ntanssiopis

HYVÄN OLON JA MIELEN

LAHJAT JOULUUN AITO-kauppa Herbatik | Aleksanterinkatu 2 Loviisa | 0400758814 | www.herbatik.fi

Städar och putsar – Siivoo ja putsaa

www.lukusund.fi

AP KAISAN keramiikkaa pitkänpöydäntalossa 1.–2.12. ja 8.–9.12. klo 10–17. Mariankatu 7, loviisa.

MAALAUS Maalaukset Laatoitukset ym. Rakennusalan työt Pitkäniemenkaari 5, Valko 040 5577457

www.kaisakorpela.com

Herkullista ja maistuvaa, suolaista tai makeaa! Edupoli ja Point College yhdistävät voimansa. 1.1.2019 lähtien uusia uria tarjoaa Careeria.

Aleksanterinkatu 2, Loviisa p. 0400- 477 266 Aukioloajat: www.vaherkyla.fi tai

Oppimisen uusi ulottuvuus

Myymälä: Eerkinkatu 21 00101, Helsinki

Pikku kaupunki

AJANVARAUS: (019) 5245 966 045 357 1223

Helli kehoa ja mieltä – vedessä ja saunan lämmössä

LEMMIKKISI LÄÄKÄRI PORVOOSSA Peruspalveluiden lisäksi viihtyisä asemamme tarjoaa kattavasti myös erikoiseläinlääkärin palveluita. Valikoimaamme kuuluvat mm.:

Yleisövuoro | Öppen för allmänheten ma/må 16–21, ti/tis 13–16, pe/fre 14–19, su/sö 10–15 Vuokraa kaveri- tai perheporukalla oma uimavuoro – kerraksi tai koko talveksi. Uimahallisynttärit ovat suosittuja kaiken ikäisten keskuudessa! Hyr hela bassängavdelningen åt ditt sällskap eller som present åt de nära och kära. För en gång eller hela säsongen - helt hur du vill!

• • • • • •

rokotukset ja terveystarkastukset sairauksien tutkimukset ja hoito röntgen-, ultraääni- ja laboratoriotutkimukset sterilaatiot ja kastraatiot silmäsairauksien tutkimus ja hoito Kennelliiton viralliset tutkimukset, myös silmätarkastukset!

Vi betjänar gärna också på svenska. Tervetuloa / Välkommen!

Stiftelsen för Lovisanejdens servicehus sr Loviisanseudun palvelutalosäätiö sr Mestarintie 15, 06150 Porvoo | www.porvoonelainlaakariasema.fi

www.loviisanseudunpalvelutalosaatio.fi

JOHAN JÄRVINEN puh. 040 182 6262 Degerbynkatu 14 B 07900 Loviisa

PURE ART Lounaskahvila ja pitopalvelu Avoinna: ma-pe klo 6–15 Lounas klo 10.30–13.30

T:mi Stradun

www.stradun.fi Satamatalonkuja 1, Valko Puh. 019 515 390, gsm 040 357 5598 / 040 860 4678

wwww.pureart.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

UUTUUS SARJA - NY SERIE

SHOPPING TIME ke/ons. 16– 17.30 pe/fre. 11.30 –13

Kuningattarenkatu 5, Loviisa | p. 040 58 99 239

Komendantintalossa KOE LOVIISAN VÄRIKÄS HISTORIA

i Kommendantshuset

• Asuntojen ja toimitilojen vuokrausta • Uthyrning av bostäder och lokaler

LOVIISA

MÖT LOVISAS FÄRGRIKA HISTORIA

LOVIISAN KAUPUNGIN MUSEO – LOVISA STADS MUSEUM PUISTOK ATU 2 – PARKGATAN 2 AVOINNA/ÖPPET TI – PE, SU/TI – FRE, SÖ 12–16

EKOKAMPAAMO

EKOFRISÖR

Oy LAGERHOLM INVEST Ab puh./tel 050 2411, robert.lagerholm@lagerholm.fi www.lagerholm.fi

krinti

“ KOKONAISVALTAINEN EKOLOGINEN HIUSTENHOITO – HOLISTISK, EKOLOGISK HÅRVÅRD .” Ekokampaaja | Ekofrisör Mona Mether, 045 773 16799 Hälso- och livsstilsterapeut, Lic. kostrådgivare Åsa Rudnäs-Lax , 050 322 8360

MONATURE, Aleksanterinkatu 4, Loviisa www.monature.fi

LOVIISAN VANHAN KAUPUNGIN AARREAITTA & VERHOOMO Laivasilta 1, Suolatori

Kulttuuritapahtumia Vuokratilat kokouksiin, synttäri- ja perhejuhliin sekä muihin tapahtumiin

www.grand.fi

LIPPUJA SUOMEN KAIKKIIN TAPAHTUMIIN Lippu.fi - Ticketmaster - Tiketti - NetTicket

Auki arkisin klo 12-18

Vuodenvaihteen jälkeen pidennämme aukioloaikojamme ja olemme avoinna arkisin klo. 10-17 Kulttuuritalo Grand Piispankatu 28 06100 Porvoo puh 019 582 002 I luckan@grand.fi

tel 040-545 8062

Onko sinulla Ikea-ongelma? Meneekö kasaamisessa hermo, tai eikö ole aikaa? Ei hätää, Konsta kasaa! Har du ett Ikea-problem? Tappar du nerverna eller har du ont om tid? Ingen panik, Konsta hjälper!

KONSTA KASAA!

Konsta Terävä +358 40 1772001

Ekologisemmin lattiasta kattoon.

www.loviisacreative.com

KIRSI HUSU

Laadukkaita ja kestäviä sisustusvalintoja Värisilmästä Mikä on hyväksi ympäristölle, on hyväksi ihmiselle – ja toisinpäin. Värisilmä haluaa tarjota sinulle kestävää kehitystä tukevia vaihtoehtoja, joilla voit pienentää remonttisi ympäristökuormitusta ja samalla parantaa omaa hyvinvointiasi kotona. Siksi Ekompi remontti.

www.grottan.fi

psykoterapeutti (Valvira, Kela) 044 307 3605 www.kirsihusu.net

LOVIISA | PORVOO

Valokuvaaja

Linda Varoma www.warkstan.fi www.lindavaroma.com 040 766 8470

Taidekehystämö avoinna pe 10-17 la 10-14 Aleksanterink. 8 sisäpiha, Loviisa Jag betjänar även på svenska!

asianajajat, advokater Nina Antas Stefan Andersson +358-19-501128 +358-45-2707001 +358-400-493230 www.advolaw.fi www.advoforum.fi

ESPANJASSA - I SPANIEN Fenno Ley Abogados www.fennoley.com

Värisilmä auttaa, luonnollisesti. Loviisa

Malmgårdin

joulumarkkinat 8.–9.12.

Aukioloajat Ark. 8–17, la 9–14

019 531 487 Porvoonkatu 1, 07900 Loviisa varisilmaloviisa.fi |

www.malmgard.fi

Puodin aukioloajat ti–pe 10-16 pe 10–18 la-su 11-16

Tule joulu lämpöinen! Jouluostostelun tiimellyksessä voit nauttia kauppakeskuksemme uusista tuulista: ensimmäisen kerroksen herkkukorttelissa palvelevat Aschanin ja Jungle Juice Barin lisäksi nyt myös Espresso House, Subway ja Sushi Serviisi! Lisäksi toiseen kerrokseen on avautunut ilmainen lasten leikkipaikka Pikkupoukama. Uudessa merihenkisessä tilassa riittää reilusti kiipeiltävää, mukavaa pelattavaa, pehmoaltaaseen sukellettavaa ja liikennekaupungissa kruisailtavaa. Moottoritietä pitkin hurautat pikkukaupungista hetkessä jouluiselle Kotkansaarelle! Tervetuloa!

Keskuskatu 10, 48100 Kotka

Avoinna ma–pe 7–21 la 7–18 su 12–18 Osalla liikkeistä lyhyemmät aukioloajat.

Kaikki Pasaatista! Astiat, maljakko ja kattausliina: Marimekko • Kaakao: Life & S-Market Lapaset: Lehto • Korvikset: H&M • Kuivatut hedelmät: Keidas Food Shop • Piparit: S-Market Valot: Boppis • Kangas: Eurokangas • Kirjoneule: Luhta • Neuletakki: Vila • Sannan hiusväri: Life

Yrittäjä tai yrittäjäksi aikova, kaipaatko toimintaasi konkreettista apua? Yritysneuvontaa ajanvarauksella 050 597 3887

Kierrätä kotipihallasi!

Återvinn på din gårdsplan! Uudistuneeseen monilokerokeräykseemme kuuluu kartonki, muovipakkaukset, lasipakkaukset ja metalli sekä sekajäte. Biojätteen voit joko kompostoida tai sisällyttää keräykseen. Kysy lisää asiakaspalvelustamme! Till vår förnyade flerfacksinsamling hör kartong, plastförpackningar, glasförpackningar och metall samt blandavfall. Bioavfallet kan även samlas in om man inte komposterar själv. Tilläggsupgifter fås av vår kundtjänst!

POSINTRAN PALVELUT • Yritysten perustaminen ja liiketoiminnan suunnittelu • Yritysten neuvonta ja kehittäminen

• Seudullinen kehittäminen • Verkostoituminen ja koulutus • Yritystoiminnan sijoittumisen tukeminen

Posintra on Itä-Uudenmaan oma kehitysyhtiö, joka tarjoaa paikallisille yrityksille ja koko seudulle kasvun ja hyvinvoinnin eväitä. www.posintra.fi

asiakaspalvelu@rosknroll.fi puh. | tfn 020 637 7000 ma–pe | mån–fre klo | kl. 8.30–15.30 rrjatehuolto

rosknroll

www.rosknroll.fi

Lapinjärven kunta suunnittelee uutta yhteisöllistä, perinteisiin ja moderniin puurakentamiseen perustuvaa asuinaluetta Husulanmäelle. Alueen kaavoitustyö pohjautuu arkkitehti Hanna Jahkosen vuonna 2016 valmistuneeseen palkittuun diplomityöhön. Kunta toivoo, että alue toteutuisi ryhmärakennuttamisprojektina ja etsii mahdollisia tulevia asukkaita. Voisiko täällä olla uusi kotisi?

LISÄTIEDOT: Kunnanjohtaja Tiina Heikka p. 044 720 8686 tiina.heikka@lapinjärvi.fi

www.husulanmaki.fi

www.lapinjarvi.fi

NOSTO- JA KULJETUSPALVELUITA

– niin maalla kuin merellä

VUOKRA-ASUNTOJA Otamme vastaan asuntohakemuksia vapautuviin asuntoihin jatkuvasti. ASENNUS-/KUORMAUSNOSTURIMME SOVELTUVAT TARKKUUTTA VAATIVIIN NOSTOIHIN JA TYÖSKENTELYIHIN.

Vi tar fortlöpande emot ansökningar om lediga bostäder.

Loviisan Asunnot Oy – Lovisa Bostäder Ab

Ramsayntie / Ramsayvägen 3 B, 07940 Loviisa / Lovisa puh/tel 044 735 0547 toimisto@loviisanasunnot.fi / kontor@lovisabostader.fi

www.loviisanasunnot.fi

NOSTOKULJETUS HE-WI OY puh. 0500 849 188

mm. • rakennustyömaat • puunkaadot • venenostot • pelastusavut • erikoisnostot • teollisuusnostot • erikoiskuljetukset

UUTUUSELOKUVIA 6 PÄIVÄÄ VIIKOSSA! Synttärit & muut juhlat Yritys- & yksityisnäytökset • Tilojen vuokraus kokouksiin & tapahtumiin • Toive-elokuvat •

Restaurant Degerby Gille 1695

Ravintola Degerby Gille toimii Loviisan vanhimmassa puutalossa, joka on rakennettu 1695. Palvelemme Teitä tilauksesta sekä aina torstaisin lounasaikaan. Tule nauttimaan myös joulutunnelmasta, sydäntalvella blineistä ja keväällä tuoreesta parsasta. Lisätietoja tapahtumista nettisivuiltamme. Sepänkuja 4 +358(0)40 175 8607 info@degerbygille.fi WWW.DEGERBYGILLE.FI

•

Kino Marilyn Loviisa, Kuningattarenkatu 17 puh. 044 97 38 469, marilyn.loviisa@gmail.com www.kinomarilyn.fi/kino

Pi kk uk au pu nk i. in Lo vi is a Ma de wi th by Crea tive Peak .

TEKSTI FANNI FAGERUDD KUVA JUKKA SALMINEN

Il t a t e e l l a

Pikkukaupungin kansikuvam allilla Tianna Mackintoshilla on edessään

maan todella upeaa päästä tutustu-

vauhdikas vuosi. Koulunkäynnin ja

myös saada lisää kavereita ja toinen

tanssiharrastuksen lisäksi Tiannan pi-

perhe toiselta puolen maailmaa.

tää kiireisenä myös tulevan vaihtovuoden valmistelu. Kesällä Australiaan suuntaava

maan uuteen kulttuuriin. Mahtavaa on

Vaikka vaihtovuosi jo häämöttää edessä päin, mahtuu väliin ensimmäinen vuosi lukiota. Loviisalaisnuori

16-vuotias loviisalaisnuori ratkeaa leve-

päätti jäädä Loviisaan lukioon, jotta

ään hymyyn vaihtovuotta miettiessä.

vaihtovuoteen voi satsata täysillä.

– Lähtö totta kai jännittää ja välil-

Lukiolta Tianna odottaa erityises-

lä on pelottanutkin, mutta se taitaa olla

ti psykologian alkamista, jota ei vielä

ihan normaalia. Nyt olen vain todella in-

yläasteella ollut tarjolla.

noissani. Tulee nykyään semmoinen outo olo että apua, kohta minä lähden! Perheensä kanssa nuorempana ulko-

– En kuitenkaan vielä tiedä, mitä haluan tehdä lukion jälkeen. Mietiskelen, mikä oikein kiinnostaa. Toivon mu-

mailla asunut Tianna jäi ikävöimään ul-

kaan vaihtovuoden aikana suunnitel-

komaalaisuuden tunnetta ja päätti jo

mat selkenevät.

varhaisessa vaiheessa, että jonnekin on lähdettävä. – Olen puhunut Australiaan lähdöstä vuosikaudet, ja nyt kaikki muuttuu todeksi. Se on aika uskomatonta. Vaihtovuodelta Tianna odottaa yhtä erityistä asiaa. – Saan käyttää koulupukua! Olen siitä niin innoissani. Ja tietenkin tulee ole-

Puolentoista vuoden kuluttua Loviisan kaduilla saattaa kävellä aivan erilainen Tianna. – Vuodessa moni asia ehtii muuttua. Olen silloin varmaankin itsenäisempi ja minulla on laajempi kuva maailmasta ja ihmisistä.

WORKSHOPS

EVENT SPACE

BRIGHT IDEAS

AIR PURIFYING PLANTS

COMMUNITY EVENTS

LOUNGE AREA Lov-is-a... sweet spot

FREE STREET PARKING

early mornings + late evening

WORKING WOMEN

FRUIT WATER AND BISCUITS

SHARED KITCHENETTE

Eat Love work sleep (repeat)

CONFERENCE ROOM

LECTURES WHITE BOARD HOT DESKS FLAT SCREEN

MEN AT WORK

FRIENDLY CO-WORKERS

GROUP WORK ROOM

MODERN WORKSPACE FOR BRIGHT IDEAS. COWORKLOVIISA.FI KUNINGATTARENKATU 18

S M Ã&#x2026; S TA D S L I V

Made with

in Loviisa.