Pikkukaupunki by creative peak

Pikkukaupunki LOVIISA I PERNAJA I LAPINJÄRVI I LILJENDAL I RUOTSINPYHTÄÄ

TALVIlehti 08-09

2/2008

Fonduepadan äärellä

Oi, ihana

talvi

Kissatalon

NAUKUMAIJAT

Från Borgå

till Lovisa LOVIISA k 2010 k LOVISA

Säästäminen kannattaa aina. Aloita ajoissa Aktiassa! Det lönar sej alltid att spara. Aktia för stora och små!

Brandensteininkatu 11 , 07900 Loviisa Brandensteinsgatan 11, 07900 Lovisa puh. / tel 010 247 5600 Avoinna / Öppet: 9.30-16.30

Loviisa-Lovisa Pikkukaupunki

Merellistä pikkukaupunkielämää 87 kilometriä Helsingistä Småstadsliv med havsutsikt 87 km från Helsingfors

Päätoimittaja Päivi Ahvonen

INDEX

Toimituspäällikkö Seppo Iisalo AD Päivi Ahvonen Graafinen suunnittelija Milla Ketolainen

Pääkirjoitus

Pisaroita. Minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta mielenkiintoista pientä. Smått och gott, passa på!

peak press

Elämänlaatua etsimässä: Maalta kaupunkiin – Porvoosta Loviisaan

toimitus@peakpress.net

Ihana talvi!

Tämän lehden kirjoittajat

Kerta Kallen ympäri. Vaelluksella Liljendalissa.

Elisabeth Lobbas löysi tien sydämeen. Pankkivirkailijasta shindo-hoitajaksi.

Halloo, onko hautomossa? Tiina Whiley auttaa uusia yrittäjiä.

Kauneutta ja hoitoa jo 25 vuotta.

Kampaaja aitiopaikalla.

Kulttuuripisaroita. Kirjallinen Loviisa ja muuta mielenkiintoista.

Arjen sankarit: Marja-Leenan naukumaijat

ISSN 1796-4466

Helmiä ja murheenkryynejä.

Kannen kuva

Täältä tullaan elämä! Pikku Pietarin Piha on auttanut Loviisan alueen nuoria eteenpäin elämässä pian 14 vuotta.

Loviisa 2010 Lovisa Kuntaliitoksen valmistelu 2008-2009 Organisation för beredningsskedet 2008-2009

Fondue-padan äärellä. Vietä tunnelmallinen ilta pimeydestä ja kyttilänvalosta nautiskellen.

Talven tapahtumakalenteri.

Laivurinkatu 2 07920 Loviisa (019) 535 552 www.peakpress.net

Susa Heiska, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Sini Korhonen, Ulla Ora Tämän lehden kuvaajat Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Eeva Kangas, Virpi Lehtinen, Ulla Ora, Arto Wiikari Julkaisija peak press & productions oy Ilmoitusmyynti Essi Niemelä (019) 535 552 essi.niemela@peakpress.net Paino Art-Print Oy

Virpi Lehtinen

Pikkukaupunki LOVIISA I PERNAJA I LAPINJÄRVI I LILJENDAL I RUOTSINPYHTÄÄ

TALVI-I LehT 08-09

2/2008

Fonduepadan äärellä

Oi, ihana

talvi

Kissatalon

NAUKUMAIJAT

Från Borgå

till lOvisa LOVIISA k 2010 k LOVISA

Kodin paikka on Loviisassa Hemma i Lovisa

Löydä oma pikkukaupunkisi – tule kotiin Loviisaan! Hitta din egen småstad – kom hem till Lovisa! Katso www.loviisa.fi/~kotiin tai soita puh. (019) 5551. Se www.lovisa.fi/~hem eller ring tfn (019) 5551.

Kotiin Loviisaan www.loviisa.fi

Pääkirjoitus Ledaren

Pidetään yhdessä huolta Päivänä eräänä satuin näkemään, miten ala-asteikäinen poika ajeli polkupyörällä, vapauden huumassa, keskellä tietä, muusta maailmasta piittaamatta. Takki auki ja leveä hymy kasvoillaan. Ojensin poikaa sillä tavalla kivasti, kuin toivoisin, että joku muu aikuinen kohtelisi omia lapsiani heidän töpeksiessään. Kerroin asiasta myös pojan vanhemmille, koska satuin tietämään, keitä he ovat. Tarvitaan kuulemma kokonainen kylä kasvattamaan yhtä lasta, totesivat pojan vanhemmat vanhan sananparren mukaisesti. Näinhän se on. Pidetään yhdessä hyvää huolta jälkipolvestamme, joka puolestaan huolehtii meistä sitten kun sen aika tulee. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen – niin liikenteessä kuin kotonakin.

Päivi Ahvonen päätoimittaja

Låt oss bry oss om tillsammans Häromdagen såg jag en pojke i lågstadieåldern komma cyklande mitt på gatan. Hans tankar var långt borta och han var knappast medveten om omvärlden. Jackan fladdrade och ansiktet log som en sol. Jag tillrättavisade pojken utan att gräla på honom, så som jag hoppas att alla vuxna gör då barn glömmer bort sig. Jag berättade om den vådliga cykelfärden för pojkens föräldrar eftersom jag råkar känna dem. ”Det behövs tydligen en hel by för att uppfostra ett barn”, suckade föräldrarna. Visst är det så. Låt oss tillsammans ta hand om barnen i vårt samhälle – tids nog tar de hand om oss! Alla har rätt till en trygg barndom – såväl hemma som i trafiken.

Päivi Ahvonen chefredaktör

Seuraava Pikkukaupunki ilmestyy toukokuussa 2009. Nästa nummer av Pikkukaupunki utkommer i maj 2009.

pisaroita Koonneet: Päivi Ahvonen, Reija Kokkola

lemmenmekko Tarvitset vanhoja, koinsyömiä venyneitä ja vanuneita villapuseroita. ”Huovuta” ne pyykkikoneessa ja ompele mekko tai filtti, tai jotain muuta mikä lämmittää kylmällä.

Nu är jul igen!

Tonttupolku su 14.12.-pe 19.12. klo 18-21. Wildemansgård, Isnäsintie 86 Herkkuja, tonttuja, kahvila, joulupukki ja tunnelmaa! Tervetuloa! Vapaa pääsy!

Loviisasta leivotaan joulukaupunkia hankerahojen turvin. Hankkeen ideahan on siinä, että sen loputtua tuote, idea tai toimintamalli olisi elinkelpoinen ilman tukeakin. Se ei helppo tehtävä, mutta Loviisalla on siihen hyvät mahdollisuudet. Tungos ei ahdista, miljöö on upea ja monet tänäkin jouluna toteutettavat ideat ovat ainutlaatuisia ja yhteisöllisesti rakentavia. WWP:stä syntyneet joulukodit ovat meidän lippulaivamme omintakeiseen joulutunnelmointiin, mutta tänä vuonna on tarjolla paljon muutakin hienoa joulunalusajan tapahtumaa. Menkää, tehkää ja osallistukaa hyvällä mielin. Joulu on antamisen aikaa. Lisätietoja tapahtumista sivun 44 tapahtumakalenterista.

Välilevyt kuntoon Loviisa on melkoinen lintukoto, jos vertaa isojen kaupunkien meininkiin. Silti myös Loviisassa on rötöstelijöitä ja pitkäkyntisiä. Murrot ovat olleet uutisaiheita Loviisan paikallislehdissä viime aikoina. – Mielestäni jokaisen kaupungin palveluihin kuuluu myös lukkosepän liike, Kimmo Knuuttila Loviisan Lukko Oy:stä perustelee viime keväistä tuloaan kaupunkiin. Kimmo Knuuttila on toiminut 25 vuotta lukkosepän ammatissa, joten hommat hoituvat sutjakkaasti. Eritoten kiirettä pitää 6

silloin, kun asiakas on joutunut pulaan avainten kadottua. – Hätätapaukset pyrin selvittämään heti. Jos asiakas epäilee avainten joutuneen vääriin käsiin, sarjoitan lukot uudelleen. Lukossa on haittalevyjä ja välilevyjä, jotka vaihdan lukon sisällä. Yritykset ja yksityiset työllistävät häntä yhtä paljon. – Luulisin, että loviisalaisissa kerrostaloasunnoissa ei ole läheskään niin paljon varmuuslukkoja kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa varmuuslukko on lähes joka ovessa. Omakotitaloissa on usein mon-

ta ovea, ja jokaisen oven varustaminen varmuuslukolla voi tulla tyyriiksi. Lisäksi ikkunat ovat omakotiloissa ongelma. Hälyttimen voi saada hyvinkin viiden varmuuslukon hinnalla. Lukkoseppä tekee muutakin kuin ronklaa lukkojen kanssa. Palveluun kuuluvat muun muassa kameravalvonnan, hälytysjärjestelmien ja oviautomatiikan asennustyöt. – Tämä on kiva ammatti. Ei ole kahta samanlaista päivää, Kimmo hymyilee. ©Virpi Lehtinen

Loviisan Lukko Oy, Kuningattarenkatu 17

Jalkojen hyvä olo vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin. Usein uusi kenkä puristaa, mutta vanhalla on mukava tassutella. Kenkäraja kannattaa kunnostaa.

MISTÄ KENKÄ PURISTAA?

Mitä yhteistä on autolla ja kengällä? Ohjauskulma tietenkin. Jos se on vialla, tulee kulumia. Näin kertoo Loviisan suutariverstaan suutari Pentti Haapakoski, joka on palvellut Loviisan alueen kengänkuluttajia kymmenen vuotta. Ei siis ole yhdentekevää, miten kävelet tai juokset. – Kengät kuluvat eri käyttäjillä eri tavoin, hän muistuttaa. Suutariliikettä kun vilkaisee, voisi päätellä, että tämä mies lähestulkoon asuu liikkeessään. Kaikkialla on kenkiä, saappaita, vöitä ja laukkuja. Töitä näyttää riittävän. Pentti Haapakoski kuitenkin lupaa, ettei asiakkaan tarvitse odotella pitkiä aikoja, jos työvaiheet eivät vaadi esimerkiksi kuivumista. – Joku käy välillä kaupassa, toinen ehkä lukee lehden. Tavallaan olen pikasuutari, vaikka sitä en oikeasti olekaan, hän hymyilee. Pentti tuli Kankaanpäästä Loviisaan kym-

Elämänlaatua elokuvista

menen vuotta sitten sattumalta, kun vaimo sai opettajan töitä Lapinjärveltä. – Loviisan alueen ihmiset ovat oikein mukavia. Ruotsiksi palvelen huonosti, mutta ilman apua ei kukaan jää. Jos en ymmärrä, pyydän tulkkausapua. Yleisimmin kysytty suutarin palvelu on kantalappujen uusiminen. Uusiakin kenkiä tuodaan kantalappu-uusintaan, sillä ne halutaan vaihtaa pehmeämmiksi. – Loviisalaiset huoltavat kenkiään hyvin, hoitotuotteita ostetaan mukavasti. Myös pohjallisia kysytään paljon. Kun tarvitset suutarin apua, muista varata mukaan ihan oikeaa riihikuivaa. – Vain käteinen käy. Näin voin pitää hinnat huokeina, Pentti toteaa. Penan Jalkine- ja Valjaskorjaamo Mariankatu 27

Loviisalla on upea elokuvateatteri – Marilyn. Nykyinen elokuvateatterin pyörittäjä Tero Sainomaa on vuoden verran taannut sen, että Loviisassa voi käydä elokuvissa. – Minulla oli pienenä kaksi unelmaa, tulla lentäjäksi tai saada oma elokuvateatteri. Jälkimmäinen toteutui vuokrattuani Marilynin, Tero hymyilee. Ennen unelman toteutumista Tero poltti kynttilää kummastakin päästä IT-alalla. Siinä hötäkässä vaurioituivat kädetkin. – Sain hermovian ranteisiin päätetyöskentelystä. Elämänmuutoksen jälkeen palkkapussi pieneni, mutta elämän laatu parani. Tero ei aio tehdä isoja muutoksia Marilynin ilmeeseen. – Haluan, että se säilyy tällaisena perinteisenä, aidon tunnelman elokuvateatterina. Sali on suuri ja erittäin mukava. Niskat eivät kärsi edes eturivissä ja laitteet ovat erinomaiset.

droppar Koonneet: Päivi Ahvonen, Reija Kokkola

tårta på tårta

Loviisan alueella syödään hyvin. Perinteikäs Lapinjärven leipomo tarjoaa aitoa lähiruokaa paikalliseen makuun. Kahvila-keittiö Kardemummassa voi herkutella läpi vuoden lasiterassilla. Naposteltavaa voi tilata myös kotiin tai kokousväelle. Leipomo ja kahvila luovuttavat nyt yhden resepteistään Pikkukaupungin lukijoille.

SUOLAISTA VAI MAKEAA? Loviisan torin ja historiallisen Raatihuoneen kupeessa sijaitseva Kardemumma kutsuu kahville, lounaalle tai sämpylälle. Vitriinin edessä saattaa tulla tenka på: otanko suolaista vai makeaa? Kahvilan uusi omistaja Mona Möller aloitti lounastarjoilun ensin keitoilla, mutta nyt on tarjolla muutakin. – Kastikkeita, kiusauksia ja pastaruokia, hän luettelee. Mona Möller kertoo keräilleensä reseptejä vuosien varrella paljon. Ohessa hänen reseptinsä kylmää talvipäivää lämmittämään.

Punajuuripasta chevréjuustolla ja pekonilla 4-5 henk. 6 pientä punajuurta (+ vettä keittämiseen) 2 punasipulia 1 kesäkurpitsa pinjansiemeniä maun mukaan 2 rkl oliviöljyä 300 g keitettyä kierrepastaa 170 g pekonia 100 g chevré-juustoa (vuohenjuustoa) Isoja, varrellisia kapriksia Kuori punajuuret ja punasipulit. Keitä punajuuria hieman (n. 10-15 min) kattilassa. Leikkaa keitetyt punajuuret, sipulit ja kesäkurpitsa reiluiksi paloiksi ja laita ne uunivuokaan. Lisää pinjansiemenet sekä valuta kasvisten päälle oliviöljy. Paista uunissa n. 180 asteessa kunnes punajuuret ovat kypsät. Paista sillä aikaa pieneksi pilkottu pekoni rapeaksi ja keitä pasta juuri ennen kuin otat vihannekset uunista. Sekoita pasta ja pekoni uunijuuresten joukkoon uunivuokaan, lisää viimeisenä vuoan pinnalle chevréjuusto ja kaprikset. Tarjoa heti. Kasvisruuan saat jättämällä pekonin pois. Voit korvata pekonin lisäämällä esim. sokeriherneitä.

HYVÄÄ LANDELTA Hyvää landelta, lupaa Lapinjärven Leipomon omistaja Harri Kiiskinen. Hänellä on ollut 35 vuotta näpit taikinassa ja pullat uunissa. Leipomon hittituote on ehdottomasti hampurilaissämpylä. – Olemme niiden toiseksi suurin valmistaja Suomessa. Myös kolmioleivät ovat iso tuote meille, Harri kertoo. Lapinjärven leipomo on toiminut 72 vuotta alueella. – Meillä on paikallismakujen tuntemusta, hän lupaa. Tässä Harri Kiiskisen juhlava joululimppuresepti.

Joululimppu vesi 1 l vehnäjauho 1,5 kg ruisjauho 300 g hiiva 200 g suola 35 g perunamuusi 250 g mämmimallas 60 g siirappi 350 g sokeri 175 g Jauhon määrää tulee tarpeen mukaan muuttaa. Vaivaa taikina hyvin. Anna levätä n. tunti ennen leivontaa. Tee 500 g painoisia limppuja. Nostata hyvin. Paista n. tunti 200 asteisessa uunissa. Voitele paiston jälkeen kuumana siirappivedellä. © Susa Heiska

Loviisan lääkäriasema.

Sinua varten.

Lovely, sanoisi engelsmanni! Ihan oikeasti. Meidän loviisalaisten ei ole enää mitään syytä mennä Porvoon vanhan kaupungin putiikkeihin tekemään löytöjä, ei ainakaan kun meillä on Vanille Home. Pieni puoti, vanhassa puutalossa, täynnä toinen toistaan ihanampaa tavaraa. Pientä ja isoa. Tämän kauniimpaa esillepanoakin saa hakemalla hakea.

Erikoisalamme Yleislääketiede, keuhkotaudit, ihotaudit, naistentaudit, kirurgia, ortopedia, röntgenlääkäri-ultraäänitutkimukset Palvelut ja terapeutit Hieroja, kiropraktikko, lymfaterapeutti (uusi), osteopaatti, puheterapeutti, psykologi Työterveyspalvelua paikallistuntemuksella Aukioloaikamme: Ma–To klo 07.30–18.00 Pe klo 07.30–14.00 La klo 10.00–13.00

Vaihde & ajanvaraus: (019) 517 2000 Loviisan lääkäriasema Ergo Kuningattarenkatu 11, Kauppakeskus Galleria 2.krs 07900 Loviisa

www.loviisanlaakariasema.fi

Vanille Home Aleksanterinkatu 4, Loviisa

Palmu siellä, kaktus täällä Piparkakkujen teko on hauskaa, ja niiden koristelussa käytetyn luovuuden määrä on rajaton, ainakin värillistä sokerikuorrutetta käytettäessä! Kuka käski tehdä vain tonttuja ja possuja. Monille ihmisille alligaattorit, palmut, kissat, kaktukset ja sienet ovat joulua siinä missä perhonen ja elefanttikin. Hervottomia muotteja täytyy vähän hakea, mutta niitä löytää niin isoista tavarataloista kuin pikkuisista puodeistakin. Ja jos oikeasti on aikaa, voi aina eksyä internetin muottiviidakkoon; ainakin Amerikan ihmemaasta löytää mitä mielettömämpiä muotteja.

©P

äivi

Ahv

onen

L 10

elämänlaatua etsimässä Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Eeva Kangas

Maalta kaupunkiin – Porvoosta Loviisaan Kai Kurki-Suonio ja Hellevi von Schrowe muuttivat Porvoon maaseudulta Loviisaan lähelle palveluita. Loviisan myönteisyys ja hyvä palvelutaso olivat heille iloinen yllätys.

Loviisa on kävelemisestä pitävän ihmisen unelmakaupunki. Kaduilta pääsee hetkessä metsän siimekseen tai huikaisevan kauniille näköalakukkulalle, jota halkoo idyllinen patikointipolku. Ja jos meri, vanhat omakotitalot ja niiden pihat kiehtovat mieltä ja silmää, tarjoaa Loviisa tähänkin täyden palvelun. Hieman yli vuosi sitten Loviisa sai teilleen ja metsiinsä uuden kulkijan, jonka askeleet vievät joka päivä meren äärelle, oli se sitten sininen, musta, harmaa tai jään peitossa. Hän on Porvoosta Loviisaan puolisonsa Hellevi von Schrowen kanssa muuttanut Kai Kurki-Suonio. Usein Loviisaan tai sen lähikuntiin muuttaneet puhuvat halustaan päästä kaupungista maalle, ruuhkista maaseudun rauhaan. Hellevi ja Kai sanovat muuttaneensa maalta kaupunkiin. He nimittäin asuivat Porvoon laitamilla, Yliken pikkukylässä, josta oli matkaa keskustaan 16 kilometriä. – Asuimme pellon laidassa kylän ainoassa rivitalossa.

Ennen muuttoaan Loviisaan Kai ehti asua Porvoossa 21 vuotta ja Hellevikin 12 vuotta. Heille, kuten monelle muullekin Loviisanmuuttajalle Porvoo oli tuntunut ehdottomasti itäisimmältä kaupungilta asua. Pääkaupungin imu tuntuu ylettyvän juuri tuohon maagiseen pisteeseen, ja siitä halutaan pitää kiinni, vaikkei mitään järkevää syytä olisikaan. – Olin aina ajatellut, etten voisi asua Porvoota idempänä, Hellevi hymyilee. Muutto tuli ajankohtaiseksi, kun erityisesti Hellevi alkoi kaivata lähemmäksi kaupungin tunnelmaa, sen valoa ja hienoista sykettäkin. Hellevi toivoi myös pääsevänsä julkisen liikenteen piiriin. – Kun auto hajosi, emme päässeet mihinkään muuten kuin naapurien tai sukulaisten kyydissä. Minusta se oli ahdistavaa. Vaaka kallistui muuton puolelle myös muista syistä. – Olin aikoinaan muuttanut Kain luokse asumaan, kun menimme yhteen. Toin tavarani

Hellevin ja Kain talo rakennettiin vuonna 1917. Tuolloin talosta tuli koti neljälle perheelle.

hänen valmiiseen kotiinsa. Halusin kodin, joka olisi yhteinen alusta saakka, Hellevi kertoo. TALO EI OLE KERTAKÄYTTÖTUOTE Kai ja Hellevi alkoivat pyöriä Porvoon keskustan lähistöllä löytääkseen itselleen kaupunkikodin. Kaihin oli juurtunut syvään omakotitaloihminen jo hänen asuessaan nuoruudes-

>> 11

saan Helsingin Puu-Käpylässä, joka on tunnettu idyllisistä omakotitaloistaan. – Siellä on mahtava miljöö, talot ovat hienoja. Jo silloin tykkäsin kierrellä ihailemassa vanhoja, tyylikkäitä omakotitaloja. Porvoossa tuntui olevan tarjolla melko runsaasti 60- ja 70-luvun taloja, mutta niiden arkkitehtuuri ei yleensä miellyttänyt Kaita tai Helleviä. Onneksi Kain ja Hellevin taloviehtymykset menevät yksiin. Eihän uudesta yhteisestä kodista voisi iloita, jos toinen ei viihtyisikään. – Pari kertaa kävi niin, että toinen hieman innostuikin, mutta toinen ei. Kyllä se niin on, että kummankin pitää tuntea tuleva koti omakseen. Tutkiessaan 60–70-luvun taitteessa rakennettuja taloja viesti niiden kunnosta tuli selväksi. – Meille sanottiin, että voisimme asua kymmenen vuotta, minkä jälkeen pitäisi purkaa ja rakentaa uusi talo. Kyllä talon pitää olla sellainen, että sitä kannattaa laittaa kuntoon. Talo ei ole mikään kertakäyttötuote, Kai toteaa. Olisihan Porvoossakin ollut upeita, vanhoja omakotitaloja, mutta niiden hinnat ovat melko suolaisia. – Budjetti täytyi pitää mielessä. MONELLE TUTTU TALO Ja kuinka ollakaan, myös Hellevi ja Kai päätyivät Porvoon itäisen naapurikaupungin syleilyyn kuin vahingossa. Sisämaakaupunkeja he eivät oikeastaan vakavissaan harkinneetkaan, sillä ikänsä meren laineilla purjehtinut Kai kaipasi meren äärelle. Puoli vuotta enemmän tai vähemmän aktiivista etsiskelyaikaa teki tehtävänsä, ja katse kääntyi jo suopeammin Loviisan suuntaan. Kai ja Hellevi lähtivät katsomaan ihanaa, vuosisadan alussa rakennettua valtavaa taloa, joka seisoo jämäkästi Haravankyläntiellä. Kumpikin ihastui heti arvokkaaseen talovanhukseen, joka henkii aivan omansalaista tunnelmaa. Myös suuri puutarha lisärakennuksineen tuntui heti omalta. – Saimme talon lisäksi omena- ja kirsikkapuut sekä marjapensaat. Meidän vanhan kotimme pihalla oli vain yksi karviaismarjapensas, Kai sanoo. – Emme jostain syystä alkaneet istuttaa sinne mitään. Täällä kaikki odotti jo valmiina, Hellevi hymyilee. Talossa on ehtinyt asua yksi jos toinenkin 12

Vuosisadan alussa rakennettu talo henkii aivan omanlaista tunnelmaa.

loviisalainen ennen Kaita ja Helleviä. Kamari ja kyökki -aikoina taloa asutti jopa neljä perhettä. Lisäksi siinä toimi puusepänmyymälä. – Tutustuttuani loviisalaisiin olen saanut kuulla monen asuneen talossamme, Kai kertoo. IHANAT BUSSIT, JALKAKÄYTÄVÄT JA VALOT Kun Kai ja Hellevi päättivät muuttaa Loviisan Haravankyläntien taloon, he eivät laskeskelleet pinta-aloja tai huoneiden lukumäärää, niillä ei ollut merkitystä. Talon kauneus ja tilaratkaisut viehättivät heitä. Tuolle ajalle tyypillisesti talo on rakennettu läpikuljettavaksi, ja se koostuu monesta eri tilasta. – Kun Pauliina-tyttäreni tuli ensimmäistä kertaa käymään, hän ihmetteli, että eihän täällä ole lainkaan olohuonetta, Hellevi hymyilee.

Hellevi ja Kai nauttivat puutarhan antimista. – Omenapuut olivat tänä syksynä tuottoisia.

Kirje toi Loviisaan Jouko Hemmi muutti Loviisaan kesäkuun alkupuolella. Elämän yllättävät

käänteet

toivat hänet kaupunkiin. Jouko oli kutsuttu Islantiin työskentelemään matkatoimiston markkinointipäällikkönä, mutta maan talousongelmien takia hänen täytyi palata takaisin Suomeen vuotta aiemmin kuin oli suunniteltu. Jouko halusi asettua Suomessa eteläiseen rannikkokaupunkiin, jossa on voimakas ruotsinkielinen kulttuuri. Kuutta kieltä puhuva matkailualan ammattilainen on myös valmis tarjoamaan osaamistaan

paikallisilla

Jouko Hemmi viihtyy uudessa kotikaupungissaan.

työmarkkinoilla. – Kirjoitin Islannista sähköpostikirjeen muutaman eteläisen rannikkokaupungin kaupunginjohtajal-

Niin, olohuoneita tai saleja on oikeastaan useampia. Ne ovat kodikkaita oleskelutiloja, ja talon yläkerrassa on ihan oma maailmansa. Vanhan rakennuksen rauhallinen henki vallitsee tukevissa huoneissa. Ikkunalasit taittavat kauniisti maiseman puutarhaan. Salin ikkunasta vilahtaa tuttu vaalea bussinkylki. Se saa Hellevin hymyilemään. – Ihanaa, kun on julkista liikennettä, katuvalot ja jalkakäytävät. Hellevi työskentelee Porvoossa kouluavustajana auttaen maahanmuuttajalapsia koulutien alkuun. Työ pitää Hellevin tiukasti edelleen Porvoossa. 16 kilometrin työmatka piteni aika rutkasti, vaikka tarkoitus oli muuttaa lähemmäksi työpaikkaa. Kain ja Hellevin positiivisen laskutavan mukaan matka ei kuitenkaan lisääntynyt kovinkaan paljon.

le. Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva vastasi viestiini jo seuraavana päivänä. Sain kaupungista todella hyvän ja miellyttävän kuvan. Päätin muuttaa Loviisaan. Vaa´assa painoi myös ystävieni Kain ja Hellevin muutto kaupunkiin, mutta ratkaisevaa oli se, että Loviisan kaupunginjohtaja vastasi viestiini. Jouko ei ole katunut päätöstään. Hänen mielestään Loviisa on ollut juuri niin mukava ja positiivinen kaupunki kuin ensikontakti antoi ymmärtää. – Halusin heti tutustua palveluihin ja muihin asuinolosuhteisiin Loviisassa. Täällä vallitsee miellyttävä palveluasenne, ilahduin palveluiden korkeasta tasosta. Joukon mielestä Loviisa näyttää hyvää esimerkkiä muille pikkukaupungeille. – Loviisa liputtaa myönteisen kehityksen puolesta, kulttuuria matkailun vahvana vetovoimatekijänä nostetaan ja arvostetaan. Kaupunginjohtaja Olavi Kalevan mielestä on ihan luonnollista vastata kyselyyn Loviisasta mahdollisena kotikaupunkina. – Hemmin yhteydenotto oli asiallinen, ja hän osoitti olevansa kiinnostunut Loviisasta ja täällä työskentelemisestä, hän kommentoi.

– Voimmehan ajatella, että ennen oli 16 kilometriä matkaa ja nyt matka on vain 24 kilometriä pitempi, Kai laskee. Kailla ei työmatkaa olekaan. Hän ohjelmoi oppimispelejä etenkin bisnes-käyttöön, ja firman toimintaa voi pyörittää kotonakin. Mieluiten hän menee linja-autolla Helsinkiin silloin kun on tarvis. – Käyn alan messuilla ja palavereissa. On hienoa, kun ei tarvitse pähkäillä mihin saan auton parkkiin. AARTEENETSINTÄÄ Loviisan palveluhenkisyys yllätti Kain ja Hellevin. He eivät säästele sanojaan kiitellessään loviisalaisten yritysten, palvelujen ja yhteisöjen ystävällistä ja palveluhenkistä mentaliteettia. Muutos on ollut selkeästi parempaan suuntaan. – Täällä palvellaan mukavasti ja joustavasti, käytit sitten kumpaa kotimaista tahansa, he toteavat. Molempien mielestä pienessä kaupungissa asiointi ei ole liian byrokraattista ja kankeaa. – Loviisan kaupungilla on myönteinen hallintokulttuuri, asiointi on mukavaa. Yksityisissä yrityksissä on luultavasti enemmän hajontaa palvelualttiudessa, Kai sanoo. Asettuminen Loviisaan on tapahtunut omaa luontevaa tahtiaan. Kävipä melkein niin, että purjevene oli muuttaa kaupunkiin ennen purjehtijoitaan. – Porvoosta oli vaikeaa saada venepaikkaa. Ajattelimme sijoittaa veneen Loviisaan jo ennen kuin löysimme tämän talon, Kai hymyilee. Veneily on Kain intohimo, mutta suuri vene teettää myös paljon työtä. – Löytyisikö Loviisasta halukkaita ison veneen osaomistukseen, hän vihjaa. Pariskunta ei stressaa, vaikka muuttolaatikoita on vielä purkamatta. Kain mielestä se on oikeastaan vain hauskaa. – On kuin aarteen löytäisi, kun muuttolaatikosta tulee esiin jokin jo unohtunut esine. Unissani löydän uusia huoneita, joita innostuneesti alan mielessäni sisustaa, hän kertoo. Hellevi nauttii uuden kodin tunnelmasta ja kauniiden ikkunoiden takaa pilkottavasta puutarhasta. Ja illan pimetessä myös maisemaa kauniiksi värjäävistä katulampuista. – Olen joka päivä kiitollinen siitä, että saamme asua täällä, hän sanoo.

Text: Reija Kokkola Svensk översättning: Staffan Möller Bilder: Eeva Kangas

Från landet tills sta`n – från Borgå till Lovisa Kai Kurki-Suonio och Hellevi von Schrowe flyttade från landsbygden i Borgå till servicen i Lovisa. Stadens positiva atmosfär och höga servicenivå blev en glad överraskning för paret.

Hellevi började sakna gator, torg, puls och kollektiv trafik. Beslutet att flytta hade även andra orsaker. – Då vi började sällskapa flyttade jag in hos Kai och nu ville jag ha ett hem som var gemensamt från början, säger Hellevi. ETT HUS ÄR INGEN ENGÅNGSARTIKEL Kai och Hellevi började leta efter ett nytt hem i närheten av centrala Borgå. Kai, som är en småhusmänniska, bodde som pojke i idylliska Kottby i Helsingfors. – Miljön och trähusen i Kottby var fantastiska. Borgå har gott om småhus från 1960- och 1970-talen, men de tilltalade inte Kai och Hellevi. – Husen från den tiden saknar stil och känsla, säger Kai rent ut. – Vi fick ibland höra att huset kommer att orka ungefär ett decennium till, varefter det nog måste rivas och ersättas med ett nytt. Hus är väl inga engångsartiklar, säger Kai bestämt. Visst finns det fina gamla hus i Borgå, men prislappen är i högsta laget. – Det gällde att vara realist och tänka på budgeten, säger Kai och Helena med ett leende.

Lovisa är en drömstad för den som tycker om att flanera. Avstånden från gatorna i centrum till skogens frid och till stadens utsiktsplats är korta. För ett drygt år sedan fick Lovisa en ny flanör som promenerar ner till havet årets alla dagar, nämligen Kai Kurki-Suonio som flyttade till Lovisa från Borgå med sin hustru Hellevi von Schrowe. Hellevi och Kai, som tidigare bodde i den lilla byn Ylike på 16 kilometers avstånd från Borgå centrum, säger att de har flyttat från landet till sta`n. – Vi bodde vid en åker i byns enda radhus. För paret, liksom för många andra som flyttat till Lovisa, kändes det tidigare nästan omöjligt att bo längre österut än i Borgå. Flyttningen aktualiserades främst av att

VÄLBEKANT HUS Kai, som alltid har bott i närheten av havet och är en inbiten seglare, kunde inte tänka sig att bo inne i landet. En dag åkte paret till Lovisa på upptäcktsfärd och stötte på ett vackert stort hus från början av förra seklet på Räfsbyvägen. Det blev kärlek vid första ögonkastet. – Utöver huset fick vi en stor trädgård med äppel- och körsbärsträd, berättar Kai. Huset, som har haft flera invånare före Kai och Hellevi, är välbekant för lovisaborna.

smälter trädgården ihop med den omgivande miljön. På gatan utanför kör en buss förbi. – Det känns underbart att ha kollektiv trafik, trottoarer och gatubelysning. Hellevi arbetar i Borgå. Trots att den ursprungliga avsikten var att flytta närmare arbetsplatsen blev det tvärtom. – Vi resonerar så att vägen till Hellevis arbetsplats bara blev 24 kilometer längre än den var tidigare. Kai, som är programmerare, arbetar hemifrån. Då det behövs stiger han på bussen och åker till Helsingfors. FLEXIBEL OCH POSITIV INSTÄLLNING Kai och Hellevi, som blev positivt överraskade av tjänstvilligheten i Lovisa, öser superlativer över den flexibla och tillmötesgående inställningen hos stadens företag och myndigheter. – Kunden står alltid i centrum, oavsett om hon eller han talar svenska eller finska. Staden har definitivt rätt inställning till sina invånare, säger Kai belåtet. Idag har både paret och deras båt vuxit in i sin nya miljö. – Det var svårt att få en båtplats i Borgå och vi hade faktiskt funderat på att hyra en båtplats i Lovisa långt innan vi flyttade hit. Kai undrar lite försynt om det kanske finns någon som vill dela båten med honom. Hellevi stortrivs i sitt nya hem och njuter av tillvaron bland träd, trottoarer och gatlampor.

UNDERBART MED BUSSAR, TROTTOARER OCH GATLAMPOR Det var inte golvytan eller antalet rum som fick paret att bestämma sig för huset på Räfsbyvägen, utan byggnadens skönhet och utrymmesplaneringen. Huset har faktiskt flera vardagsrum eller salar. I alla utrymmen vilar en känsla av frid och ro och utanför fönstren

Oi, ihana talvi! Kooneet: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Sini Korhonen

Tule talvi luminen... Talvi tulee ja toivottavasti se luminen, sillä lumileikit ovat mitä hauskinta liikuntaa ja ulkoilua, ainakin jos lapsiin on uskominen. Jotta lumesta ja lumileikeistä on mahdollisuus nauttia, kannattaa pukeutua hyvin. Mikään ei ole niin tylsää kuin kastuminen tai paleleminen. Loviisan seudulla on valtavasti mahdollisuuksia nauttia lumileikeistä – jos ja kun lunta saamme. Köpbackan hiekkamontuilla voi turvallisesti pulkkailla, snoukata ja vaikka lasketella. Majaleikkejäkään ei tarvitse hylätä talvella. Lumen ja jään valtakunnassa on ympäristökasvatuksellinen talviseen luontoon elämysten ja kokemusten kautta johdattava opetusmateriaalipaketti, josta saa hauskoja leikkivinkkejä vapaa-ajan talviretkeilyyn lasten kanssa. Lataa materiaali veloituksetta esimerkiksi luontoon.fi tai ksymparistokasvatus.fi sivuilta, sieltä löytyvät myös ohjeet alla olevaan pakkashippaan.

Pakkashippa Valitkaa joukostanne hippa, joka on pakkanen. Valitkaa myös aurinko. Loput leikkijät ovat pikkulintuja, joita pakkanen ottaa kiinni. Kun pakkanen on saanut kiinni pikkulinnun, tämä jähmettyy paikoilleen. Aurinko kiertää pelastamassa halaamalla pakkasen jäädyttämiä pikkulintuja. Jos leikkijöitä on kovin monta, voitte valita joukostanne useamman pakkasen ja auringon. Voitte myös varioida peliä esimerkiksi niin, että kaksi pikkulintua on turvassa, kun ne muodostavat kahden henkilön parven ottamalla toisiaan käsikynkästä kiinni. Tämä kuvaa sitä, kuinka pikkulinnuilla voi olla lämpimämpää parven suojissa, eikä pakkanen pääse niihin käsiksi. Tietenkään tässä suojassa ei voi olla kauaa, esimerkiksi kolmeen tai viiteen laskeminen riittää.

LIIKUTAAN YHDESSÄ Liikuntatoimien loistoidea ”Lasten liikunnan ihmemaa” -tapahtumat laajenee kun eri seuroilla on mahdollisuus ottaa tapahtuma haltuunsa. 18.1. tapahtumasta vastaa FC Loviisa ja 15.2. Judoseura Arashi. Kannattaa mennä koko perheen voimin liikkumaan. Tapahtumat ovat maksuttomia ja ne kestävät kello 14-16.

Hiihtämään! Liljendalissa pääsee hiihtämään pururadan ladulle. Latu alkaa läheltä kuutostien ja Kirkkotien risteystä, noin 100 metriä Kirkkotietä eteenpäin. Latu pidetään kunnossa vähänkin lumen aikana. Hiihtokoulu ja hiihtokilpailut kuuluvat talven ohjelmaan. Pimeään aikaan ladulle voi kytkeä valaistuksen pukukopin ulkoseinästä.

Hiihtoladut & kuntopolut Loviisa • Urheilupaviljongilta 1,2 km, 3 km ja 5 km valaistut radat, sekä 7,5 km ja 10 km radat • Harmaakalliolta 3 km valaistu, yhdysreitti Valkoon 7 km • Valkossa 1 km ja 3 km valaistu rata sekä 5 km rata ja yhdysreitti Harmaakalliolle 7 km Ruotsinpyhtää • Tesjoki, yhdysrata Loviisan laduille • Kirkonkylän kuntorata 3 km, valaistu • Ruotsinkylä, 2,8 km valaistu ja 1,7 km • Vastilan kuntorata 1,3 km valaistu Pernaja • Koskenkylä, Agricolahallilta 2 km valaistu rata • Pernajan kirkonkylän jääkaukalolta 1,4 km valaistu sekä 4 km rata, josta valaisematonta 2,5 km • Isnäsin urheilukentältä 2 km valaistu rata Lapinjärvi • Korsmalmi, 1,9 km valaistu • Porlammin kylä, 1 km valaistu Liljendal • Andersby, 1,2 km valaistu • Sävträsk, 1,5 km valaistu Victor Meriheinä huolehtii Liljendalin ladusta.

verhokankaita lankoja ompelutarvikkeita lahjatuotteita

gardinstyger garn sytillbehör presenter

Kuningattarenkatu 16 07900 LOVIISA Puh. 040 538 4108 marimette@sulo.fi

Drottninggatan 16 07900 LOVISA Tel. 040 538 4108 marimette@sulo.fi

Vaellusreitit Teksti ja kuvat: Susa Heiska

Kerta Kallen ympäri! Syksyllä 2007 avattu Kallen kierros -vaellusreitti alkaa Liljendalin pururadalta – talvella hiihtoladulta – 6-tien ja Kirkkotien risteyksestä. Matkan varrelle mahtuu monenlaisia maisemia ja maastoja, suoalueita, korkeita kallioita sekä helpompia tieosuuksia. Suunnilleen keskivaiheilla reittiä siLiljendalilainen Kalle Strömberg, mies vaellusreitin takana.

jaitsee lähdejärvi Tenan sekä korkealle näköalapaikalle rakennettu viihtyisä kota, jossa voi levähtää ja vaikkapa grillata makkaraa. Luontonähtävyyksien lisäksi matkan varrelle mahtuu paljon kiinnostavia tarinoita, kuten esimerkiksi legenda Kirstutien varrelle Isovihan aikana haudatuista hopeista ja muista aarteista - uskotaanpa siellä olevan niitä vielä tänäkin päivänä. Reitin voi kulkea myös osittain valitsemalla oikopolkuja. Puoliväliin lähelle kotaa ja Tenan-järveä pääsee autollakin. Kallen kierros on tehty talkoovoimin. Mukana ovat olleet muun muassa Liljendalin urheiluseura LIK, Lions-klubi sekä lukuisat yksityishenkilöt. Yksityisille maanomistajille kuuluu kiitos luvasta käyttää heidän maitaan.

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

Elisabeth Lobbas löysi tien sydämeen Shindo-hoidossa sielukin lepää, kun kehoa koskettavat taitavat kädet. Pieni kipu on paikallaan, mutta nukahtaa myös saa. Joskus mieli saattaa myllertää.

Elisabeth ei unohda hoidossa pikkuvarvastakaan. – Moni unohtaa kiireen keskellä hengittää kunnolla. Shindo-hoidossa painellaan ja sivellään auki energiakenttiä. Kädet saavat oman hoitonsa. Elisabeth tuntee käsissään, missä hoitoa tarvitaan.

Loviisalainen shindo-hoitaja Elisabeth Lobbas auttaa asiakkaitaan rentoutumaan, voimaan paremmin tai yksinkertaisesti hengähtämään arjen kiireiden keskellä. Shindolla pyritään pitämään meridiaanit eli energiakanavat auki. Jännityksessä lyhentyneet lihakset tai kiristynyt pinna venytetään normaaliin mittaansa shindon avulla. Kyseessä ei ole mikään kummallinen salatiede, sen periaate on varsin selkeä. – Shindon avulla pyritään yksinkertaisesti fyysisesti ja henkisesti parempaan oloon.

Luonnosta saa voimaa syksylläkin.

Suomeksi shindo tarkoittaa ”tie sydämeen”. Kun osaa rentoutua, osaa myös kohdata maailman ja toiset ihmiset positiivisesti ja avoimesti, Elisabeth sanoo. Shindon avulla ihminen pääsee lähemmäksi itseään, omia tunteitaan ja sisään kirjoitettuja kokemuksiaan. Tosiaan, milloin olenkaan viimeksi ajatellut, että kuka minä oikein olen. Mitä minulle kuuluu? Oman itsen aistiminen on helpompaa, kun on rento ja levollinen. Hoidon aikana Elisabeth availee hoidettavan meridiaaneja eli energiarato-

ja käyttäen shindo-otteissa käsiään, polviaan, kyynärvarsiaan ja jalkapohjiaan. Hän koskettaa, sivelee, rapsuttaa ja painelee patjalla köllöttelevää hoidettavaa. Kosketus tuntuu kuumalta, rentouttavalta ja parantavalta. Mieli alkaa vaeltaa sisimpään, ja tunteetkin vaihtelevat laidasta laitaan. – Jotkut nauravat, jotkut itkevät. Hoidon aikana on sallittua tuntea voimakkaitakin tunteita, mutta mikään pakko se ei ole. Shindo-hoidon aikana voi tuntea pientä kipuakin, mutta toisaalta tuntuu niin mukavalta, että alkaa nukuttaa. – Jotkut jopa kuorsaavat, Elisabeth hymyilee. Ihmisten reaktiot ovat erilaisia, sillä jokainen voi itse vaikuttaa siihen, millaiseksi hoidon kokee. Elisabeth ei voi, eikä haluakaan, vaikuttaa hoidettavan sisimpään kokemukseen. – On jokaisen henkilökohtainen asia, miten auki avaa sielunsa ja sydämensä. VIIDAKKORUMPU SOI Elisabethin elämän käännekohta tuli vastaan 90-luvun lopulla, kun hän itse kävi shindohoidossa. Silloin jotain avautui syvällä sydämessä, ja hän tiesi, että hänestä tulee shindohoitaja ja -venytyskouluttaja. Pitkään pankkivirkailijana työskennellyt Elisabeth oli 90-luvun alussa yhteensä kolme vuotta äitiyslomalla. Näiden vuosien aikana koettiin pankkimaailmassa isoja mullistuksia. Elisabethin palattua äitiyslomiltaan työympäristö oli muuttunut ja moni työkaveri oli entinen työkave-

ri. Elisabeth ei enää tuntenut itseään osaksi joukkoa. Hän alkoi tosissaan miettiä, mitä elämällään tekisi. – Kun ymmärsin, mitä shindo-hoito voi parhaimmillaan merkitä, ilmoittauduin heti shindo-opiskelijaksi. Syventävän jakson jälkeen valmistuin vuonna 2003 shindo-hoitajaksi ja -kouluttajaksi, mutta hoitotyön aloitin vaiheittain jo paljon aiemmin usean vuoden opiskelujakson aikana. Elisabeth ei ole markkinoinut hoitojaan. Parhaiten hän on tavoittanut hoitoa tarvitsevat ihmiset tyytyväisen asiakkaan välityksellä. Viidakkorummun ääni on kiirinyt kauas. Ilta-ajat ovat jo varsin varattuja. Hoitoa tulevat saamaan kaikenikäiset naiset, miehet ja lapset. – Lapsille haetaan apua yleensä liialliseen vilkkauteen. Lapset ovat niin herkkiä, että heitä rauhoittelen usein rapsuttamalla. Kerron vanhemmille, miten kannattaa toimia illalla lasta rauhoitettaessa nukkumaan. ELÄMÄ ON TÄSSÄ JA NYT Elisabethin käsissä tuntuu olevan taikaa. Pelkkä kosketus, sively tai silkka lähelle tuominen rauhoittaa. Shindo-liinan läpi virtaa jännää energiaa. Jos ei välittäisikään tietää mitään meridiaaneista tai energioista, on selvää, että toisen ihmisen kosketus on tärkeää. Shindon periaatteisiin kuuluu ihmistä kunnioittava kosketus, joka muuttuu helposti mielikuviksi. Tuntuu kuin pieni karhunpoikanen astuisi jalalle, kun Elisabeth hieroo omalla ja-

lallaan varpaita. – Nykyään mennään kovaa laput silmillä. Ei muisteta, että elämä on tässä ja nyt. Kosketus unohtuu, Elisabeth sanoo. Elisabeth ei utele turhia, mutta hän kysyy, onko hoidettavalla joitain tiettyjä vaivoja, leikkauksia tai muita terveydellisiä seikkoja, jotka hän haluaisi Elisabethin ottavan huomioon hoitoa tehdessään. Aina ei tarvita sanoja. – Käteni tuntevat, missä kohdin on ongelmia. Jäykkyyttä, jännitystä, blokkeja tai rasittuneita sisäelimiä. Elisabethin käsien lisäksi rentoutumista vahvistaa rauhoittava musiikki. Hoidon aikana ei yleensä jutella, mutta sen loputtua noin tunnin ja viidentoista minuutin kuluttua on aikaa vielä istahtaa kupilliselle teetä. Hyvä niin, sillä olo voi olla todella hutera, kun energiat virtaavat uudella tavalla. Teen lisäksi Elisabeth tarjoaa itsehoito-ohjeita. – Hoito jatkuu käynnin jälkeen itsestään asiakkaan kehossa. Keho tavallaan tekee itse hoidon, en minä, hän painottaa. KEHON KIELI KERTOO ENEMMÄN KUIN SANAT Elisabeth kertoo pitävänsä ihmisistä. Kun hoidettava saapuu hoitohuoneeseen, häntä kohtaavat varsin näkevät silmät. Elisabeth osaa tulkita kehon omaa kieltä. – Kun sanat ja kehon kieli ovat ristiriidassa, luotan sanattomaan viestintään. Kun hymy ei ylety silmiin, tai jännitys ja stressi kurtistavat

”Hoidon aikana on sallittua tuntea voimakkaitakin tunteita, mutta mikään pakko se ei ole.” kehon kasaan, hän luonnehtii. Jännitysten laukeaminen ja täydellinen rentoutuminen kertovat shindo-hoidon onnistumisesta. Jutella saa, jos siltä tuntuu. – Vastailen ja kyselen intuitioni mukaan. Kun on koko päivän polvillaan maassa hoitaen ja rauhoittaen muita, luulisi välillä oman takin tyhjenevän totaalisesti. – Saan myös itse energiaa hoidoista. Mutta olen silti usein työviikon jälkeen todella väsynyt. Omaa kuntoaan Elisabeth hoitaa urheilemalla säännöllisesti. – Käyn lenkillä, kuntosalilla, body ja mind -tunneilla sekä step-aerobicissa. Maatilan emäntänä minulle riittää fyysistä työtä ihan tarpeeksi kotonakin, hän naurahtaa. Hoidon jälkeen Elisabeth neuvoo minua olemaan menemättä juoksulenkille, pelkkä kävely riittää. Eihän kerrota hänelle, että illalla energiaa oli niin paljon, että Sarvilahden maisemissa laukkasi joku muukin kuin paikallinen hirvi. 21

Text: Reija Kokkola Svensk översättning: Staffan Möller Bilder: Virpi Lehtinen

Elisabeth Lobbas fann den rätta vägen Skickliga händer skänker kroppen och själen ro. Shindoterapeuten Elisabeth Lobbas får sina kunder att slappna av och må bättre. Behandlingen öppnar meridianerna eller energikanalerna. – Avsikten med shindo är att må fysiskt och psykiskt väl. Då man kan koppla av förmår man bemöta världen och sina medmänniskor positivt och öppet, säger Elisabeth. Shindo får en att se sig själv, sina känslor och sina erfarenheter. Elisabeth öppnar kundens meridianer med hjälp av sina händer, knän, armbågar och fötter. Beröringen känns avslappnande och helande. – Vissa skrattar och andra gråter. Starka känslor under behandlingen är tillåtna, men absolut inte nödvändiga. Människor reagerar mycket olika på behandlingen, berättar Elisabeth. DJUNGELTRUMMAN KALLAR Elisabeths liv förändrades i slutet på 1990-talet då hon själv fick shindobehandling. I början på decenniet var Elisabeth, som arbetade på bank, moderskapsledig i sammanlagt tre

år. Då hon återvände till arbetet hade arbetsmiljön förändrats. Elisabeth upplevde att hon inte längre hörde till gemenskapen och började fundera på sin framtid. – Då jag förstod vad shindo har att erbjuda anmälde jag mig till en shindokurs. Efter fördjupande studier blev jag shindoterapeut och -instruktör år 2003. Elisabeth har inte behövt marknadsföra sina tjänster eftersom nöjda kunder har spridit ryktet om henne. Kundskaran omfattar idag barn, kvinnor och män. – De barn som kommer till mig för behandlig är ofta rastlösa och överlivliga. VI LEVER HÄR OCH NU Elisabeths nästan magiska händer lugnar med en lätt beröring. Shindo handlar om respektfull beröring. – I dagens hektiska värld glömmer vi lätt bort att vi lever här och nu och att närhet och beröring är viktiga element i livet, påpekar Elisabeth. – Mina händer känner var problemet finns. De hittar styvhet, spänningar, knutar och an-

strängda inre organ. Elisabeths beröringar ackompanjeras av rofylld musik. – Behandlingen fortgår i kundens kropp även efter besöket. Egentligen är det kroppen själv som utför behandlingen, inte jag. KROPPSSPRÅKET SÄGER MER ÄN TUSEN ORD Elisabeth tycker om och förstår människor. Då kunden stiger in hos Elisabeth ser hon saker som kunden inte själv vet om. Hon tolkar kroppens språk. – Shindobehandlingen får spänningarna att släppa och kroppen att slappna av. Kunden får gärna prata och jag svarar på intuition – Trots att behandlingen ger mig själv energi är jag ganska slut efter arbetsveckan. Elisabeth sköter sin egen fysik med regelbunden motion. - Jag joggar, går på gym och sysslar med body- och mindträning och step-aerobic. Dessutom får jag gott om fysisk träning hemma som bondhustru, säger Elisabeth leende.

Teksti: Päivi Ahvonen Kuva: Eeva Kangas

Halloo, onko hautomossa? Mitä yrityshautomo tekee ja miksi? Ja kuka sitä rahoittaa? Itä-Uudenmaan yrityshautomon vetäjä Tiina Whiley saapui tenttipenkkiin. Yrityshautomo lupaa tukea kasvu- ja kehittymishakuisia yrityksiä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? – Se tarkoittaa sitä, että hautomoon osallistuvat yrittäjät saavat juuri heille tarpeellista asiantuntijatukea, esimerkiksi toimialakohtaista tai liikkeenjohdollista konsultointia. Ja tietysti myös koulutusta yrittäjyydessä, johtamistaidossa, juridiikassa, laskentatoimessa, tuotteistuksessa ja monessa muussa yhteydessä. Minkälaisille yrityksille palveluista on eniten hyötyä? – Hautomon palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti uusille ja kasvuvaiheen yrityksille. Yrityskohtainen räätälöity konsultointi on yksi hautomon tärkeimmistä palveluista jäsenyritykselle. Yrityksiä konsultoivat niin hautomon henkilökunta kuin tarkkaan valitut eri alojen asiantuntijat. Yrittäjiä kiinnostaa, maksavatko nämä palvelut, miten niihin pääsee osallisiksi ja kuka

vastaa koulutuksesta? – Jäsenyys on maksullinen. 750 euron vuosimaksu sisältää keskustelut ja hautomosuunnitelman teon. Yrittäjä pääsee mukaan verkostoon, josta hän saa tiedot eri tapahtumista ja koulutuksista. – Yrittäjälle arvokkainta ja konkreettisinta on varmaan se sparraus, jota hän hautomosta saa. Me olemme tukena ja apuna, kun hautomosuunnitelma pitää viedä läpi ja toteuttaa käytännössä, Tiina Whiley sanoo. Lisätietoja: Tiina Whiley, 050 512 3515 Itä-Uudenmaan yrityshautomo kuuluu Uudenmaan TE-keskuksen 14 yrityshautomon verkostoon. Jäsenyrityksiä palvellaan mm. seuraavissa asioissa: • • • • • • • • •

yritysten lakiasiainpalvelut kannattavuus- ja investointilaskelmat liiketoimintasuunnitelmat rahoitusyhtiöyhteistyö liiketoiminnan tehostaminen kansainvälistymisen aloittaminen yritysten työllistävyyden tukeminen uusien yritysideoiden analysointipalvelut toimialakohtaiset asiantuntijapalvelut

Sampo pankki palvelukSeSSaSi

loviisan konttori kuningattarenkatu 18 puh. 010 546 4323

Sampo Bank Till Din TjänST

lovisa kontor Drottninggatan 18 Tel. 010 546 4323

Loviisassa on kattavat hyvinvointipalvelut

& kesäkahVila Vanha Viipurintie 5, aVoinna joka päiVä klo 11-19

Kaikkea kaunista kotiin, lahjaksi ym. Kauttamme: sisustusneuvonta, somistus, stailaus, ompelupalvelu, suunnittelupalvelu Aleksanterinkatu 4, 07900 Loviisa, puh. 019-532100 Avoinna ma-pe 10.00-17,00, la 10.00-14.00 muina aikoina sopimuksen mukaan

Loviisassa on pieneksi kaupungiksi suuri valikoima erilaisia hoitoja, itsehoitoja ja hemmottelupaikkoja. Meiltä löytyy niin akupunktiota kuin shiatsua, ja kaikkea lymfaterapiasta senshiniin sekä taktiilistimuloinnista intialaiseen päähierontaan. Yksi tärkeä ja keskeinen elementti näissä hoidoissa on, että asiakas rentoutuu ja pysähtyy. Joku hoitomuoto sopii yhdelle ja toinen toiselle. Jos olet hyvinvointipalvelua tuottava yrittäjä, ota yhteyttä Pikkukaupunki-lehden toimitukseen ja kerro, mitä juuri sinun tarjoamasi hoito on. Kokoamme eri hoitomuodoista ”hoitopalveluiden aakkoset”. Ole yhteydessä toimitus@peakpress.net

Aleksanterinkatu 2, 07900 Loviisa 019 535 979 ma-pe 9-17 la 9-13 tunnelmia, tuoksuja, hyvinvointia, harmoniaa jouluun ja pukinkonttiin - luonnollisesti

Palveleva kosmetiikkaliike

Teksti: Reija Kokkola Kuva:Virpi Lehtinen

Kauneutta ja hoitoa jo 25 vuotta Kuningattarenkatu 9 (entinen karkkikaupan tila)

Arielle

Hyvän Olon Puoti

✴ Laaja valikoima luomukosmetiikkaa ✴ Kristallit ja lahjatavarat ✴ Reilun kaupan tuotteita ✴ Pesupähkinät

Hoitohuone

✴ Rentouttavia hoitoja, kysy lisää! EK

TU KA

N RE TA AT

E NN

TU KA

IN ER NT

✴

Tervetuloa!

Meiltä saat myös lahjakortit! Aleksanterinkatu 8, (019) 501 677 ma-pe 10-17, la 10-13.30

Kun nuori keskisuomalainen Jaana Kolu aikoinaan päätti perustaa kauneushoitolan, hän sai alkusysäykseen voimaa tutuilta toimijoilta. Jaana Kolun Mariankadulle aikoinaan perustettu kauneushoitola oli ensimmäinen Mirkku Kullbergin alulle luotsaama yritys. – Hän toimi kirjanpitäjänäni ja auttoi minua alkuun. Kiitos myös Mattilan Pirkolle, joka hankki ensimmäisen toimipaikkani, Jaana kiittelee.

Sinnikkäästi ummikko-suomenkielinen nuori nainen päätti toteuttaa unelmansa kauneushoitolasta. – Tullessani Loviisaan alku tuntui vähän kankealta. Olin tottunut iloisesti pulputtaviin keskisuomalaisiin. Onneksi mieheni Michael Vuojärvi on suomenruotsalainen, joten opin ruotsia sekä kotona että työpaikallani. Kolu-Vuojärven kauneushoitola on kestänyt tuulet ja tuiskut. Yrittäminen ei aina ole helppoa. – Olen mennyt läpi pankkikriisit ja lamat. Tuntuu, että pahoina aikoina ihmiset hakevat lohtua itsensä hemmottelusta ja toisen ihmisen kosketuksesta. Jaana käy tekemässä hoitoja myös muun muassa vanhustentalolla. Hänestä on tärkeää pitää yllä ammattitaitoa Suomen kosmetologien yhdistyksen ja maahantuojien järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Jaana on koko ajan tietoinen alan uusista tuulista. – Koulutuspäivillä valitsen itseäni eniten kiinnostavat luennot. Uusia mielenkiintoisia hoitoja tulee koko ajan, mutta perusasia, ihmisen kohtaaminen ja hänen hyvinvoinnistaan huolehtiminen, ei ole muuttunut vuosien saatossa, Jaana toteaa.

Teksti: Reija Kokkola Kuva: Virpi Lehtinen

Kampaaja aitiopaikalla Kampaamo-partureiden historia on mielenkiintoinen. Jaana Häggblom on seurannut koko ikänsä alaa Loviisassa. Hän tietää myös mikä on verilautanen ja miksi kampaajia pidettiin kevytkenkäisinä. Jaana on vuosien varrella oppinut paljon myös ihmisistä. Hän katsoo ja kuuntelee kokonaisuutta. – Puhetapa, eleet, vaatetus ja ilme kertovat paljon. Hiukset laitetaan kokonaisuutta katsoen.

Kampaaja Jaana Häggblomin parturi-kampaamo A.Saukkosessa on mukavan kotoisa tunnelma. Liikkeessä on panostettu lämminhenkisyyteen. Emäntä itse hymyilee silmät sikkarallaan, kun asiakas astuu sisään. Hän nauraa tuntevansa itsensä jokseenkin erilaiseksi käydessään kampaamoalan yrittäjille järjestetyillä kursseilla. – Minulla ei ole kilokaupalla meikkiä, en panosta rakennekynsiin eikä ympärilläni leiju tuoksupilveä. Ulkoisia merkkejä ei tarvita pärjätäkseen kauneusalalla. Intohimo hiukseen riittää. Jaana on jatkanut Aune-äitinsä elämäntyötä menestyksekkäästi useista alalla koetuista myllerryksistä huolimatta. Parturi-kampaamo täytti lokakuussa kunnioitettavat 50 vuotta. Jaana aikoo jatkaa vielä pitkään. – En lopeta ikinä. Olen pyytänyt työkavereitani Mia Vihervuorta ja Kirsi Kuuselaa toimittamaan minut hoitoon siinä vaiheessa, kun en enää näe missä asiakas istuu tai en

kampaamovälineitä. – Lupasin äidille säilyttää ne.

muista miten saksia käytetään, hän nauraa. Jaana on ollut aitiopaikalla seuraamassa alan muutoksia. – Tuotteet ja välineet ovat kehittyneet valtavasti. Ennen sotkettiin värejä keskenään, nyt ne saadaan valmiina. Työvälineet ovat keventyneet. Myös asiakkaiden vaatimukset ovat muuttuneet. – Ennen vanhaan tultiin kerran viikossa teettämään paplareilla kampaus, joka kesti koko viikon, hän muistelee. Tämä oli siis Aune-äidin aikaan. Hän ei malttanut aina lopettaa töitä edes päästyään pitkän ja rankan päivän jälkeen kotiin. Kotona oli oma kuivauslaite. – Kerran isä hermostui, kun pihalla odotti pari rouvaa papiljottipusseineen, kun äiti tuli töistä. Isä heitti kuivauslaitteen menemään, Jaana muistelee. Jaanalla on vielä tallessa äitinsä vanhoja

HÖYRYÄ JA VERILAUTASIA Jaana ei ole varreltaan kovin pitkä, joten kampaajan työasento on haastava. Kädet ovat koko päivän hieman kohotetussa asennossa. Jumppa ja liikunta ovat olleet ratkaisu vaivoihin. Nykyään kampaajien työvälineet ovat kevyempiä kuin ennen, metallin sijasta käytetään muovia ja silikonia. Jaana on kuullut myös asiakkaiden kauhukokemuksia. – Permanentti tehtiin seitsemän kilon metallirullilla joita yhdisti höyryletku. Siinä sai niska kyytiä. Sota-aikana oli vaikea saada varaosia, ja joskus höyry pääsi karkaamaan ja polttamaan päänahkaa. Eräs asiakkaani kertoi jääneensä yksin kuivauslaitteeseen muiden paettua pommitusta. Hän ei jaksanut nostaa painavaa laitetta. Ei siinä auttanut muu kuin rukoilla. Jaana tietää paljon alansa historiasta. Muinoin parturipalvelusta kerrottiin verilautasella, joka toimi kylttinä liikkeen ulkopuolella. Parturit toimivat myös kuppareina, ja veri valutettiin tällaiselle lautaselle. Monessa maassa palvelun tarjoajasta kertoi myös sinivalkopunainen pilari. – Värit perustuivat siihen, että kuppaajat laittoivat veriset liinansuikaleet pilariin kuivumaan, ja ne pyörivät tuulessa pilarin ympärille. Sininen merkitsi verisuonia. Aikoinaan muuten lääkärit ja parturit kuuluivat samaan ammattikastiin. Eikä tässä vielä kaikki. Jaana tietää, miksi vielä 20–30 vuotta sitten kampaamoalan ammattilaisia pidettiin kevytkenkäisinä. Historia on syyllinen tähänkin. – Partureilla oli usein peräkammarissa ilotalo. Tai ehkä kevytkenkäisyysmaine johtuu siitä, että olemme tavallista enemmän ulospäin suuntautuneita, hän nauraa.

Kulttuuripisaroita Teksti: Ulla Ora, kuva: Susa Heiska

Inge Löökin postikortissa kaksi mummoa istuu puussa ja juo punaviiniä. Kortti voisi olla suoraan Löökin omasta arjesta.

Naapurin kanssa puussa Pieni punainen mökki Pernajan kirkon vieressä ja omin käsin muokattu puutarha kutsuvat vieraat vastaan taiteilija Inge Löökin kotiin. Riemastuttavia mummokortteja, joulukalentereja sekä paljon muita satumaisen kauniita kuvia piirtävä Löök muutti Pernajaan vuonna 1996. Helsinkiläinen taiteilija on juurtunut paikkakunnalle. Pernajassa on kaikki, mitä hän tarvitsee. Omalla mopolla pääsee ruokakauppaan ja bussilla tai naapurin autolla Loviisaan asioille. Helsingissä tarvitsee käydä enää kerran kuukaudessa. – Tällä seudulla välitetään naapurista. Jos minulta puuttuu yksi ruuvi, ja menen hakemaan sellaista kaupasta, niin minua palvellaan. Jos ruuvia ei löydy hyllystä, se tilataan. Löök asuu mökissään, ja kunnostaa sen ympäristöä yhdessä naapurinsa kanssa. – Oma mökki ja puutarha ovat tärkeitä myös kuvitusten vuoksi. Löydän jatkuvasti aiheita omalta pihaltani. Moni korttini onkin piirretty kotiympyröissä. Löökillä on kaksi ammattia. Kuvataiteiden lisäksi hän on kouluttautunut puutarhuriksi. Muutettuaan Pernajaan Löökillä ei ollut kuvitustöitä, mutta hän sai hautausmaalta haravointitöitä. Nykyisin puutarhanhoito on harrastus, koska kuvittajan töitä tarjotaan enemmän kuin taiteilija pystyy ottamaan vastaan. Tuvassa jouluinen tunnelma Joulu tulvahtaa vastaan jo Inge Löökin mökin kuistilla. Itse tupa on täynnä pieniä jouluesineitä. Piparkakut tuoksuvat pöydällä ja hoidossa oleva kissa kehrää tyynyllä. Joulu on Löökille tärkeä. – Tykkään kun ulkona on pimeää ja sisällä hämärää, silloin nurkat pyöristyvät ja tulee pesämäinen olo. Jouluna pitää olla aikaa vain 26

istua ja miettiä, ilman hälinää ja hössötystä. Löökin pöydällä on pino akvarellipaperia ja värit. Työ odottaa taiteilijaa aina, mutta hän sanoo työskentelevänsä rauhallisesti. – Aiheiden pohtimiseen menee paljon aikaa. Muutenkin piirrän epäsäännöllisesti. Elämässä pitää olla paljon muutakin kuin työ. Purjehdusta soutuveneellä Muuta elämää taiteilija todella keksii päivien ratoksi. Hän harrastaa naapurin kanssa kesäisin purjehtimista soutuveneellä. – Nostamme tuulella aurinkovarjon purjeeksi. Sillä pääsee pitkälle myötätuuleen, mutta takaisin joudumme soutamaan. Joskus kirkkaalla jäällä teemme saman myös potkukelkalla. Löökin postikorteissa mummot skoolaavat usein. – Skoolaaminen kuuluu myös arkeemme. Kun saamme naapurin kanssa jonkun nikka-

Loviisan Lilli naurattaa komendantin tytärtä. (Kirjaprojekti Maria Schulginin kanssa.)

rointihomman tehtyä, nautimme lasit viiniä. Naapurusten varastossa odottaa potkukelkka talven lumia. Kelkka on ikuistettu myös postikorttiin. Löökin korteissa on myös keksintöjä,

joita hän haluaisi kokeilla omalla pihallaan. – Tämän vuoden joulukortissa on pumpattava iglu. Minusta sellaisessa olisi mukava viettää joulu, jos niitä olisi olemassa. Taiteilijanimi tuli sipulista Löök keksi itselleen taiteilijanimen jo lapsena. Hän alkoi kutsua itseään Inge Löökiksi, koska inhosi sipulia. Hänen virallinen sukunimensä on Lievonen. Kuvitusten piirtämisen hän aloitti jo 5-vuotiaana. – Ensimmäiset julkaistut piirrokset tein ruotsinkieliseen Allers-lehteen. Sain kuvituksista hienoja palkintoja. Taiteilija esittelee pientä posliiniastiastoa ja puista silityslautaa, jotka hän sai lahjaksi piirustuksistaan. – Meillä oli neljä lasta ja äiti oli yksinhuoltaja, perheellä ei ollut varaa ostaa ylellisyystavaroita. Allers-lehdestä saamani lahjat olivat siihen aikaan todella hienoja leluja. Löök on piirtänyt vuosien varrella korttien ja kalentereiden lisäksi äänilevyjen kansia, satukirjoja ja T-paitoja. Koko maassa suosittuja mummokortteja hän alkoi piirtää vuonna 2003. Jouluaiheiset työt piirretään kesäisin, parhaillaan Löök piirtää ja maalaa kevättä. – Ideoista ei ole pulaa, niitä on nytkin hirveä määrä varastossa. Piirtäminen on kuitenkin hidasta. Löök piirtää töidensä ääriviivat lyijykynällä. Hän maalaa piirrokset taiteilijakaupan vesiliukoisilla nappiväreillä. Kustantamolla valmiit kuvat skannataan. Useat kuvittajat käyttävät pelkästään tietokonetta, mutta Löökin mielestä ohjelmien käytön opettelu on työlästä. – Olen ikäni miettinyt, miten paperi reagoi erilaisiin asioihin. Jos siirtyisin tietokoneeseen, pitäisi kaikki aloittaa alusta.

odorissa 24. helmikuuta 2009. Löök kuvittaa myös Maria Schulginin kirjoittamaa Loviisaan sijoittuvaa lastenkirjaa, joka kertoo pienestä keijukaistytöstä.

Lauttassaaresta Pernajaan • Inge Löök (Lievonen) on syntynyt Helsingin Lauttasaaressa vuonna 1951 • Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1972 • Valmistui puutarhakoulusta vuonna 1974 • Ateneumin iltakoulusta hän valmistui vuonna 1976 • Muutti Pernajaan vuonna 1996 • Tuotanto: kortit, kalenterit, levynkannet, käärepaperit, joulukalenterit, lasten- ja nuortenkirjojen kuvitukset • Kuvitusten lisäksi Löök on pitänyt näyttelyjä • Näyttely Galleria Theodorissa 24.2.-14.3.2009, www.galleriatheodor.org

Kulttuuripisaroita Koonneet: Ulla Ora ja Päivi Ahvonen

Kirjamatka Loviisaan

Loviisan kirjasyksy on runsas. Kaupungin historiaan voi tutustua eläinfaabeleiden, Sibeliuksen ja merenkulun kautta. Tarjolla on myös käsityövinkkejä ja sarjakuvia lapisperheille.

Faabeleita loviisalaistaiturin kynästä

Daniel Katz on maineikas loviisalainen kirjailija. Häneltä on tänä syksynä ilmestynyt 14. romaani Berberileijonan rakkaus ja muita tarinoita, jossa eläimillä on tärkeä rooli. – Näen usein ihmisiä eläiminä. Itseäni pidän gorillana, yksi tuttavani on selkeästi seepra, Katz sanoo. Tuoreessa romaanissa puidaan kiemuraisia ihmissuhteita Katzille tyypillisen humoristisesti. Kirjassa on alkujaan Pikkukaupunki-lehdessä julkaistu historiallinen tarina Loviisan synnystä sekä viittauksia monille tuttuihin ihmisiin. – Kirjoissani jaan roolihahmojeni egon useaan osaan. Yksikään tuttu ei pysty suoraan tunnistamaan

Vanhasta patjasta piilojuusto

itseään teksteistä. Parhaiten Katz tunnetaan teoksista Kun isoisä Suomeen hiihti ja Laituri matkalla mereen, joka oli vuonna 2001 ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi. Lisäksi Katz on saanut Valtion näytelmäkirjailijapalkinnon, Valtion kirjallisuuspalkinnon ja kaksi Runeberg-palkintoehdokkuutta. Katz on työskennellyt muun muassa uskonnonopettajana, tunnelinporaajana ja tulkkina. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaanien lisäksi yksi epäromaani, novelleja, näytelmiä, radiokuunnelma ja tv-sarjoja. Hänen kirjojaan on käännetty useille kielille.

Tekstiilitaiteilija Mari Savio ja kuvataiteilija Kati Ra-

pia ovat kirjoittaneet yhdessä kaksi kirjaa. Vuosi sitten ilmestyi Juju-kirja, jossa on riemastuttavia niksejä lastenvaatteiden paikkaamiseen sekä kaavoja kierrätysvaatteiden ompeluun. – Idea Juju-kirjaamme lähti, kun löysin sattumalta pula-ajan kirjan, jossa neuvottiin muun muassa kuinka isän takista voi ommella lapselle ulkoilupuvun, kertoo Savio. Kirjassa tahraantuneista lastenvaatteista saadaan tyylikkäitä iloisten paikkojen ja nappien avulla. Tänä vuonna ilmestynyt Maja-kirja on suunnattu kaikille lapsiperheille. Kirjassa kannustetaan kehittämään lapsille leikinalkuja kotoa löytyvistä materiaaleista. – Vinkkimme ovat todella yksinkertaisia. Kirjassa näytetään, kuinka sukista solmitaan liaani tai vanha patja muutetaan reikäjuustoksi, johon voi piiloutua vakoilemaan, Savio sanoo. © Kati Rapia

Suomi ja Afrikka törmäävät Syksyllä esikoisromaaninsa Rajamailla julkaissut Janne Ora muutti Loviisaan kolmisen vuotta sitten viisihenkisen perheensä kanssa. – Minulla ei ollut entuudestaan siteitä tänne, mutta Loviisa vaikutti

Sibeliustalon ikkunasta mukavan rauhalliselta kaupungilta. Rajamailla-romaani kertoo Euroopan ja Afrikan asukkaiden ja kulttuurien yhteentörmäyksestä, kohtaamisesta ja kohtaamattomuudesta vesi-insinööri Eero Saaren kautta. Ora kertoo, että kirjan syntyyn vaikuttivat hänen freelance-toimittajana tekemänsä muutaman kuukauden mittaiset työmatkansa Länsi-Afrikkaan. Ensimmäinen niistä suuntautui 1997 Senegaliin, toinen vuonna 2001 puolestaan Ghanaan ja Burkina Fasoon.

Erkki Teräväinen on etätyötä Loviisassa tekevä tutkija, toimittaja ja tuottaja. Hän on yksi tuoreen Elävää musiikkia vanhassa Loviisassa- kirjan kirjoittajista. Kirjassa katsotaan Loviisan historiaa Sibeliustalon ikkunan läpi. Kirjan ohessa on cdlevy, johon on koottu Sibeliuksen loviisalaissävelmiä. Elämää ja musiikkia vanhassa Loviisassa on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi. Historia alkaa Loviisan perustamisesta ja jatkuu 1900-luvun alkuun saakka. Teräväisen lisäksi kirjan tekijöinä ovat Iris Hai-

konen, Kristiina Ikävalko-Alvas sekä Päivi Maijala. Teräväinen muutti perheineen Helsingistä Loviisaan viisi vuotta sitten omien sanojensa mukaan sattumalta. – Minulla on Loviisasta myönteinen kuva, kaupunki on rauhallinen ja viihtyisä. Teräväinen on tutkinut Suomen tietä integroituvaan Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen. Hän tekee työkseen myös yritys- ja järjestöhistoriikkeja.

Merenkulkua Loviisassa Loviisalainen Ilmari Elo on julkaissut kirjan loviisalaisen Nordströmin perhevarustamon historiasta vuosina 1926-1970. Elo on toiminut satamajohtajana Porissa sekä Kotkassa, joten aihepiiri on kirjoittajalle tuttu. Ennen satamajohtajan uraa hän työskenteli kymmenen vuotta Nordströmin palveluksessa Loviisassa. Hän on ollut perustamassa Loviisan me-

renkulkumuseota, ja eläkkeelle jäätyään aloittanut historian kirjoittamisen. – Aineistoa tuli monelta taholta. Varsinaiseen kirjoitustyöhön kului kaksi vuotta, Elo kertoo. Nordströmin varustamo on kuulunut Suomen suurimpien varustamojen joukkoon. Parhaimmillaan varustamo omisti 20 alusta, jotka seilasivat maailman merillä.

13 Kafkan tutissa haisevat kakkavaipat Loviisalaiselta sarjakuvataiteilija Karri Laitiselta on syksyllä ilmestynyt sarjakuvakirja Kafkan tutti, joka on täynnä hauskoja tarinoita lapsiperheen arjesta. Henkilöhahmot löytyvät kolmelapsisen perheenisän kotoa. Laitinen pitää sarjakuvapäiväkirjaa, johon hän kirjaa perhe-elämän haastavia tilanteita. – Aiheista meillä ei ole pulaa, Laitinen heittää. Laitisen sarjakuvia on julkaistu Ilta-Sanomissa sekä useissa muissa lehdissä. – Kaikki sarjakuvani ovat olleet omaelämäkerrallisia. Piirsin ensimmäiset sarjakuvat jo lukioaikana. Laitinen opettaa sarjakuvaa Oriveden opistossa sekä Kymenlaakson opistossa. © Ulla Ora

Kulttuuripisaroita Camilla Berggren, päätoimittaja, Östra Nyland

kuka

1. Minkälainen on ollut hyppy Helsingin Hufvudstadsbladetista Östraan? Hyppy on ollut suurempi kun voisi kuvitella. Monelle helsinkiläiselle tekisi terää asua pienessä yhteisössä hetken. Pienessä sanomalehdessä työskenteleminen on sekin kuin toisesta maailmasta; kaikkea pitää osata tehdä itse. Tunnelma on kotoisa – hyvine ja huonoine puolineen. 2. Mikä Loviisassa on parasta, mikä ”mölöintä”? Kaksikielisyys on ihanaa. Olen alunperin pohjalainen ja opin suomea vasta aikuisena. Nyt olen naimisissa suomalaisen miehen kanssa ja puhun mieluimmin paljon kuin hyvin suomea. Ei kieltä tarvitse osata täydellisesti, tärkeintä että ymmärrämme toisiamme. Tylsintä olisi jos suomen ja ruotsinkieliset alkaisivat katsoa toisiaan vinoon. Mielelläni käyttäisin toimivaa paikallisliikennettä auton sijaan. 3. Mikä mielestäsi on paikallislehden tehtävä ja paikka kiteytettynä? Paikallislehden tehtävä on tietysti peilata paikallista yhteisöä siten, että mahdollisimman monet ihmiset löytävät siitä itsensä ja sen mitä he tekevät. Se edistää paikallista aktiivisuutta. Sillä on merkitystä että järjestämme tapahtumia, jotka huomioidaan sekä radiossa että lehdissä. Paikallislehti ei silti voi olla vain kaunisteleva peili. Sillä on oltava tärkeä osa vallankäytön tarkkailijana. Toisin sanoen paikallislehden on toteutettava aktiivista journalismia ja nostettava tärkeitä asioita esille. 4. Mitä toivot ensi kesältä? Että tulisi lämmintä ja aurinkoista ja toimittajamme saisivat tehdä ihania reportaaseja Loviisan seudulla. Odotan myös että kahvilat ja ravintolat avaavat Laivasillalla. Se on kesäisin ihanan luonnollinen kohtaamispaikka. 5. Olet tekemässä kirjaa 70-luvusta, millaista? Olen yhdessä kolleegani Marianne Lydénin kanssa kirjoittanut kirjan siitä, millaista oli olla nuori opiskelija 70-luvulla. Se oli aikaa jolloin Suomessa monet asiat olivat musta-valkoisia. Oltiin joko puolesta tai vastaan ja meillä oli mahtava naapuri, joka vaikutti meihin enemmän kuin uskoimmekaan. Olemme haastatelleet kirjaan pariakymmentä ystäväämme siltä ajalta ja käsittelemme myös vaikeita aiheita. 6. Oletko muuttamassa Loviisaan? Tottahan toki. Olen jo katsastanut useamman talon.

Galleria_porv/lov_joululehti_08 08-10-07 17.39 Page 1

©Virpi Lehtinen

Pallomuhku tarkoittaa kasvia Teksti: Ulla Ora

Jaana Kapari-Jatta on loviisalainen kirjallisuuden suomentaja. Hänen tunnetuin käännöstyönsä on Harry Potter –kirjasarja, jonka kääntämisessä meni kymmenen vuotta. Tänä vuonna Kapari-Jatta on julkaissut Pallomuhku ja Posityyhtynen -nimisen kirjan, jossa hän kertoo muun muassa Harry Potter -kirjojen suomentamisesta. Pallomuhku tarkoittaa Pottereissa kasvia ja Posityyhtynen pöllöä. – Ihmiset ovat vuosien varrella kyselleet paljon käännöksistäni. Päätin kirjoittaa kääntämisestä kirjan, jossa on vastauksia yleisimmin esitettyihin kysymyksiin, Kapari-Jatta kertoo. Kirja herättää kiinnostuksen omaan äidinkieleen ja avaa suomentajan aivoituksia todella mielenkiintoisella tavalla. Vuonna 2002 Kapari-Jatalle myönnettiin Kääntäjien kansainvälisen järjestön FIT:n Astrid Lingren -palkinto menestyksestä lasten- ja nuortenkirjallisuuden kääntämistyössä. Vuonna 2007 Kapari-Jatta sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon. Hän on saanut myös Johannes Linnankosken palkinnon käännöstöistään.

Tietoliikennepalvelut kotiisi paikallisesti

Kuningattarenk. 16. Puh. (019) 505 8400. www.lpo.fi

arjen sankarit

Teksti: Reija Kokkola, Kuvat: Arto Wiikari

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Arto Wiikari

Marja-Leenan naukumaijat Marja-Leena Juntunen on pelastanut tuhansia kissoja Loviisan seudulla. Nykyään kissalassa vallitsee leppoisa tunnelma. Naukumaijat nauttivat turvallisesta olosta ja hyvästä ruoasta. Kunpa vielä löytyisi oma kotikin!

Auts! Pienten silkkikäpälien lomasta ilmestyvät neulanterävät kynnet, kun kissanpentu kiipeää ylös vierailijan housunlahjetta. Kisumisu ei ole moksiskaan. Se tuijottaa valtavilla silmillään ylöspäin kuin miettien, kannattaako yrittää vielä ylemmäs, kenties olkapäälle asti. Se muistuttaa omaa pikkukissaamme Maijaa, samanlainen M-kirjainkin otsassa. ”Maija” päättää kuitenkin ponkaista alas. Se loikkaa korkeassa kaaressa selällään loikoilevan Pablo-kissan yli hypäten yhtä kyytiä pyöreään korituoliin, johon on jo sulloutunut neljä tai viisi muuta pikkukissaa, pari maijaakin näyttää siellä olevan. Joka paikassa on toinen toistaan suloisempia kissoja. On pieniä, keskikokoisia, suuria ja valtavan suuria. Laihoja ei ole lainkaan. Suuri osa kissalan väestä nukkuu tiiviisti toisiinsa painautuneina pehmeissä korituoleissa. Muutamat kaulailevat keskenään leikkimiellellä tai muuta kontaktia hakien. Kirkkaita silmiä killittää myös eri korkeuksille asetetuilla hyllyillä. Yksi kookas kolli aloittaa komean aarian. Tämä on kissaihmisen paratiisi! Useinhan kissataloissa vierailijaan iskee ahdistus, sillä kissat joutuvat olemaan häkeissä odottamassa

pelastajaansa. Monen kovia kokeneen silkkiturkin katse kertoo sen nähneen elämän nurjan puolen. Loviisan kissatalon perustaja Marja-Leena Juntunen istuu jakkaralla sylissään tukeva maalaiskissatyttö, joka nauttii emäntänsä silittelystä kehräten silmät puoliummessa. – Viivi, Jasmine, Peppi, Pablo, Sakari, Mandi, Tinka, Sandman, Ninja, Saara, Pikku-Sami, Marja-Leena luettelee hoidokkiensa nimiä. Vain pikkukisuilla ei vielä ole nimiä. Talosta lähtiessään jokainen on kuitenkin saanut nimen ja oman kissapassin. Passissa kerrotaan kaikki tarpeellinen: miten ja mistä kissa on löytynyt, eläinlääkärireissut, rokotukset, sterilisaatiotiedot ja madotukset. Vahingossa kissalan emännäksi Marja-Leena on tehnyt vuosien varrella valtavan työn loviisalaiskissojen hyväksi maksaen kulut omasta pussistaan. Marja-Leenan käsien kautta on kulkenut kaikkiaan noin 4000 orpoa, hylättyä ja laiminlyötyä kissaa. Monta kertaa hän on ollut pulassa satoine kissoineen, kun kissatalosta on täytynyt syystä tai toisesta lähteä. Muuttaminen kun ei ole mi-

kään pikkujuttu. – Se on hirveä operaatio. Uusi tila pitää aina remontoida kissankestäväksi. Se vie valtavasti aikaa ja rahaa, eikä tiloja ole helppoa löytää. Marja-Leenasta tuli kissatäti oikeastaan vahingossa. Hänellä oli tapana ruokkia siilejä omakotitalonsa pihalla. – Kissoja alkoi vain ilmestyä. Lopulta meillä asui niitä kymmenen. Marja-Leena ajatteli, että lehtijuttu auttaisi omistajia löytämään eksyneet naukumaijat. Päinvastoin siinä kävi, kissamäärä sen kun lisääntyi. – En saanut kissoja koteihin lehden avulla. Sen sijaan ihmiset hoksasivat, että tuonnehan minäkin voin ei-toivotun kissani tällätä. Huomasin hoitavani yhä suurempaa laumaa kotona. Koska kotiin ei mahtunut enempää kissoja, hän perusti Loviisaan eläinsuojeluyhdistyksen ja oman kissatalon. Vielä 90-luvun alussa orpokissat olivat yleensä surkeassa kunnossa. Ihmiset eivät osanneet ilmoittaa kulkukissoista Marja-Leenalle ajoissa. – Jouduin viemään nukutettavaksi liian sairaita kissoja. Siihen aikaan nälkiintymisen aiheuttama sokeritautikin oli kissoilla yleisempää. Nykyään suojatit tulevat yleensä löytökotiin ennen kuin ne ovat vaurioituneet parantumattomasti. Kissakalastusta Maalaistalon tyttönä Marja-Leena oppi lypsämään jo alle kouluikäisenä. Käsivoimia hänellä on edelleenkin. Arkoja orpokissoja täytyy käsitellä hellästi mutta napakasti. MarjaLeena ei käytä työssään käsineitä, ja sen huomaa. Tuhannet naukujat ovat jättäneet pysyvät jälkensä. Käsivarret ovat täynnä arpia, kun autettava on joutunut paniikkiin kiinni otettaessa tai lääkärikäynnillä. – Pystyn ottamaan isostakin körmystä sellaisen otteen, että se saadaan rokotetuksi ja hoidetuksi. Onneksi olen löytänyt loistavat eläinlääkärit, Veli-Matti Sorvon ja Pekka Mannisen avukseni, hän kiittää. Aina ei kissatalossa ole ollut yhtä leppoisa meininki kuin nykyään. Pahimpina ruuhkavuosina Marja-Leena hoiti kissatalossaan yli kahta sataa kissaa, ja kotona naukui lähemmäs viisikymmentä. – Se oli raskasta aikaa. Kissat olivat huono-

kuntoisia ja niitä piti hoitaa läpi yön. Päästyäni töistä menin kissalaan, josta kotiuduin joskus aamun tunteina. Onneksi mieheni on auttanut minua aina, hänen kontolleen jäi kotona majailevien kissojen hoito. Marja-Leena muistelee kauhulla aikoja, jolloin hän kolusi koulujen, yritysten ja muiden talojen alustoja. Kissoja pentuineen lymysi myös vinteillä, joissa oli edes hieman lämpöä. – Jotkut jopa selvisivät silloin talven yli hengissä. Alkuvuosina Marja-Leena kulkikin kalastamassa kodittomia viiksiniekkoja pyhät ja arjet. – Monet joulut ja juhannukset olen ollut odottamassa, että saan napatuksi hylätyn tai eksyneen kissan. Mutta itsehän olen tieni valinnut, hän toteaa. Pablo ja muut kissalan pojat Marja-Leenan ahkera ”kalastaminen”, hyvä hoito sekä kissojen järjestelmällinen leikkauttaminen on tuottanut tulosta. Nyt kissalassa naukuu, leikkii, nuolee ja ärhäköi enää 38 kuonolaista. Jokainen asukas on Marja-Leenalle tärkeä yksilö. Hän hellii, ruokkii ja juttelee kissoilleen. Musta pikkuinen on juuri kiivennyt verkko-ovea ylös. Sen kynsi on tarttunut kiinni, ja laiha etukäpälä venyy huolestuttavan pitkäksi. – Mamma ottaa kullan alas, Marja-Leena sanoo hellästi. Tarvittaessa hän muuttuu itsekin kissaksi. – Kaikki vessassa kävijät eivät aina muista peitellä, hän sanoo lapioidessaan hiekkaa jätöksen päälle. Kun kissalan vessasta kuuluu hirmuista kiljuntaa, Marja-Leena tietää heti, mikä on meininki. – Emo luuli, että joku uhkaa sen pentua. Marja-Leena pystyy kertomaan monen kissan tarinan. Pablosta voi maallikkokin päätellä, että se on nähnyt maailmaa. Ainakin sen korvat ovat. – Pablo ilmestyi erääseen taloon kissaluukun kautta. Pablon mielestä oli menossa kissanvaihtoviikot, joten se päätti ajaa talon oman kissan ulos ja muuttaa itse sisään. Tultuaan sitten kissataloon se yritti isännöidä täälläkin, mutta naisvaltainen kissaenemmistö äänesti sen pian hiljaiseksi, Marja-Leena naurahtaa. Nyt näyttää Pablolla menevän hyvin. Se makaa keskellä lattiaa selällään tassut hassun

Marja-Leenasta on tullut paitsi kissa- myös ihmisasiantuntija. pieninä valtavan vatsan päällä. Pikku-Samikin on hellyttävä näky, sillä sen kieli on koko ajan osittain ulkona etuhampaiden puuttumisen takia. Vanha Viivi on kissatalon ensimmäisiä asukkaita. Marja-Leena kertoo, että arimmat autetut saattavat alkuun kiivetä kauhuissaan seinää pitkin ylös. Viivillä kesti tovi tottua uuteen elämään kissatalossa.

– Sillä meni sellaiset 15 vuotta. Yleensä kuitenkin arinkin kissa rauhoittuu viikkojen tai kuukausien aikana. Nyt kissatalossa vallitsee melkeinpä unettava rauha. Ihanat möhkäleet, sileät ja pörröiset, mustat ja kirjavat, ovat asettuneet tiiviiksi rykelmiksi pehmustettuihin korituoleihin. – Tuolit on helppo puhdistaa. Meidän pojathan eivät ole aivan vesitiiviitä, Marja-Leena hymyilee. Kissa on koko perheen hankinta Kirjava Tinka-kissa köhii kilpaa MarjaLeenan kanssa. Kummallakin on paha astma. – Otamme yhdessä astmalääkettä. Varmaan vielä tienaan itselleni happiviikset, mutta enhän minä voi jättää eläimiä pulaan, Marja-Leena sanoo. Hänellä on astmalääkettä taskuissa, autossa, keittiössä, työpaikalla, makuuhuoneessa, kaikkialla. Marja-Leena ottaisi mielellään apua vastaan. – Työ ei ole raskasta, mutta kyykkimistä tämä vaatii. Marja-Leena on kohdannut monenlaisia ihmisiä auttaessaan löytökissoja saamaan uuden kodin. Hänestä on tullut paitsi kissa- myös ihmisasiantuntija. – Pyydän aina koko perhettä käymään. Lasten käytöksestä näkee heti, onko koti hyvä kissalle. Jokaisen perheenjäsenen pitää hyväksyä uusi tulokas. Kerran eräs rouva soitti minulle, ja kuvaili pitkään kotinsa sisutusta. Sitten hän kysyi, olisiko minulla tarjota hänen kotinsa väreihin sopivaa kissaa. Kehotin häntä menemään lelukauppaan. Marja-Leena ei anna myöskään armoa ihmisille, jotka ottavat kesäkissoja. – Kuinka joku voi iloita kissasta tietäen hylkäävänsä sen pian. Millainen malli tämä on lapsille, hän kysyy. Hän nostaa tukevan kehrääjän sylistään. On aika antaa liha-annokset. Pian uneliaatkin pörröhännät havahtuvat. Alkaa keskittynyt hotkiminen. 35

Helmiä ja murheenkryynejä 1. Nimi, ikä, asuinpaikka 2. Mitä harrastat? 3. Mikä on kaikkein kivointa Loviisassa?

4. Entä mikä mättää? 5. Mitä nuorille pitäisi olla? Koonnut: Reija Kokkola Kuvat: Eeva Kangas, Susa Heiska

1. Johannes Jokinen, 21, Ruotsinpyhtää. 2. Vähän kaikkea. Kävelyä ja hengailua. 3.

Kaikki on Loviisassa ihan mukavaa. Kesäisin uimaranta.

4. Kun täällä ei ole töitä nuorille.

5. Uimahalli olisi kiva. Ja enemmän

musiikkia, konsertteja ja hyviä bändejä. Kuuntelen kaikenlaista musiikkia.

1. Joni Buddas, 14, Pernaja 2. Nyrkkeilyä

3. Kaverit ja Forum 4.

Tämä on liian pieni kaupunki, pitäisi olla enemmän ihmisiä.

5. Vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia.

Satu Kuusela, 27, Loviisa. Maria Lempa, 26, Koskenkylä.

Satu: kotitöitä, siivoamista, leipomista ja ruoan laittoa. Maria: Koiranäyttelyitä omien koirien kanssa.

3. Satu ja Maria: Loviisan kaunis luonto

1. Bea Snellman, 15, Loviisa

2. Agilitya, tokoa ja koiranäyttelyitä.

1. Henri Kokkola, 13, Pernaja

5. Satu ja Maria: Pitäisi olla enemmän

Nyrkkeilyä, rumpujen soittamista, laskettelua

Satu ja Maria: Täällä ei ole isojen kauppaketjujen liikkeitä.

palveluita. Nuorille pitäisi olla kokoontumispaikka, joka on auki tarpeeksi myöhään.

Pienen kaupungin hyvä puoli on että tietää ja tuntee paljon ihmisiä.

4. Se että ei ole hirveästi

3. Luistinrata, keilahalli ja Forum

harrastusmahdollisuuksia, esimerkiksi harvinaisempia koiralajeja ja pesäpalloa voisi olla enemmän.

harrastusmahdollisuuksia.

5. Enemmän harrastusmahdollisuuksia.

4. Liian vähän kauppoja ja vapaa-ajan 5. Uimahalli tai kylpylä.

PRISMA HINNAT OVAT ASIAKKAN ILO Ja parasta Bonusta päälle.

Jopa 5%

KOTKA SUTELA AVOINNA ark. 8–21 la 8-18 (su 12-21)

Teksti: Reija Kokkola, Kuvat: Susa Heiska

n a a l l u t Täältä ! ä m ä l e Pikku Pietarin Piha -työpaja on auttanut Loviisan alueen nuoria eteenpäin elämässä pian 14 vuotta. Ongelmat ovat kasvaneet ja muuttuneet ajan myötä. Nuoret pitää saada ajoissa kiinni työelämään. Tai elämään.

Satu ja Maria ovat oppineet paljon tekstiilityöpajassa.

”Olin jo pitkään ollut yksinäinen, ehkä vähän syrjäytynytkin ihmisvihaaja. En luottanut ihmisiin, en liikkunut kotoa… En uskonut, että mikään tulisi muuttamaan elämääni tai kuolemanhaluani”. ”Pelotti niin perkeleesti. Olin juuri muuttanut kaupunkiin, en tuntenut vielä ketään. Rahaa oli juuri ja juuri takuuvuokraan ja ruokaan. Työpaikkaa ei ollut”. ”Keväällä 2007 sairastuin masennukseen… Alkoholinkäyttöni lisääntyi, ja sen vaikutuksen alaisena minusta tuli riidanhaluinen… Minä myös viiltelin itseäni”. ”En suostunut mihinkään, enkä tahtonut juuri mitään. Takana oli sairaalajakso masennuksen vuoksi, ja pienellä paikkakunnalla sekin hankaloitti elämää”. ”Olin tottunut olemaan se tyttö, joka oli aina yksin…” Nämä eivät ole loviisalaisnuorten kirjoittamia tekstejä. Nuorten työpajan Pikku Pietarin Pihan perustaja ja nykyinen toiminnanjohtaja Kirsi Kippola katsoo tiukasti silmiin, kun hän ojentaa minulle Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen Tää on mun juttu -kirjasen. Lukaisen muutaman sydäntä puristavan kirjoituksen. – Yksikään näistä jutuista ei ole meidän työpajamme nuoren kirjoittama. Mutta jokainen näistä teksteistä voisi olla, Kirsi toteaa. Napanuorallinen kylässä Vaikka tekstit koskettavat, ahdistavat ja pelottavat, Kirsi jaksaa hymyillä. Samoin työpajan muu porukka, yksilövalmentaja Marjaana Meriluoto sekä työvalmentajat Nina Bär-

lund ja Taina Suni, jotka elävät nuorten rinnalla silloinkin, kun elämä potkii päähän. – Koemme itsemme onnekkaiksi, kun työpajan nuoret pääsevät kiinni työelämään tai opiskelmaan, he toteavat. Työpajan tiloissa on mukava ja kotoinen tunnelma, etenkin kun ulkona puskee myrsky. Silti muutamat nuorista painelevat pihalle tupakalle, osa istuu keittiössä. Singerit soivat, ja alakerrassa entisöidään huonekaluja ja luodaan uuttakin. Kahvila-myymälä on tältä päivältä jo suljettu. – Moi, mä lähden nyt, Marko huikkaa ovelta. Marko on entinen pajanuori, mutta hän tulee vieläkin mielellään viettämään aikaa kodinomaiseen työpajaan. – Kutsumme näitä entisiä työpajan nuoria napanuorallisiksi, Kirsi hymyilee. Pajavihreä on kasvun ja energian väri Nuorisotyöntekijänä ja kaupungin nuorisosihteerinä työskennellyt Kirsi perusti Pikku Pietarin Piha -työpajan 14 vuotta sitten. Oli lama, ja nuorten työttömyys oli huipussaan. – Tarve oli valtava, sillä nuoret voivat huonosti. Heille ei riittänyt opiskelu- ja työpaikkoja. Kirsin perustama yhdistys käynnisti työpajatoiminnan Diana Astikaisen aloittaessa toiminnanjohtajana vanhassa poliisien käyttämässä ampumaratatilassa. – Kannoimme ulos vanhat ampumataulut ja kuolleet rotat, Kirsi muistelee. Diana Astikainen loi yhtenäisen visuaalisen ilmeen, jotta ihmisten olisi helpompi ymmärtää mistä pajatoiminnassa oli kyse. Pajan vä-

riksi valittiin vihreä, ”pajavihreä”. Kasvun ja energian väri. – Saimme heti neljä kuntaa perustajajäseniksi, ja Pernajakin liittyi mukaan pian. Meidän oli helppo myydä ideamme, Kirsi muistelee. Työtä tehdään sydämellä Kun pajavihreää alettiin levittää seiniin, pensseliin tarttui ensimmäinen ”pajanuori” Atte Fellman, nykyinen kunnanvaltuutettu ja yrittäjä Ruotsinpyhtäältä. – Olin väliinputoaja. Kun sain eropaperit koulusta, ilmoittauduin työvoimatoimistoon. Sieltä minut ohjattiin työpajaan. Työllistyin ennen kuin vaadittavat kuusi kuukautta tulivat täyteen. Loviisan työvoimatoimiston työhön ohjaaja Heli Nybondas iloitsee siitä, että nuorilla on jokin paikka, jossa pääsee kiinni elämään. – Tällä hetkellä työttömiä 17–26-vuotiaita on Loviisan seudun viiden kunnan alueella 39. Työpajatoiminta on todella tärkeää. Viime kädessä yhteiskunnalle tulee paljon kalliimmaksi, jos nuoria ei ohjata työelämään ajoissa tai auteta muuten. Kaikki Pikku Pietarin Pihan työntekijät ovat ihania ja välittäviä ihmisiä. He tekevät työtä sydämellään, hän kiittää. Marjaana on Suomen paras Pikku Pietarin Pihan yksilövalmentaja Marjaana Meriluoto on ollut toiminnassa mukana lähes yhdistyksen perustamisesta lähtien. Hänen panoksensa on huomattu valtakunnallisestikin. – Suomen kuntaliitto ja valtakunnallinen

Ohjaajat iloitsevat nuortensa onnistumisesta, oli sitten kyse perunoiden keittĂ¤misestĂ¤ tai uudesta tyĂśpaikasta.

työpajayhdistys palkitsivat Marjaanan Suomen parhaana yksilövalmentajana. Marjaana on luonut meidän työkalumme. Meillä on hänen ansiostaan oma ideologiamme, Pikku Pietarin Pihan toiminnanjohtaja Kirsi Kippola kiittelee. Ennen työpajaan tultiin ensisijaisesti saamaan työkokemusta opiskelu- tai työpaikkaa varten. – Nykyään nuoret kärsivät monenlaisista ongelmista. Nyt ei tulla pelkästään työpaikan toivossa, Marjaana kertoo. Istumme yhdistyksen mukavassa olohuoneessa. Kuuntelen Marjaanan kuvausta nuor-

ten tämänhetkisestä tilanteesta herkällä mielellä, sillä olen itse työni kautta tutustunut Pietarin katulasten ja -nuorten avustustyötä tekeviin ihmisiin. Siellä kadulla eläneitten nuorten neuvonta ja opastus aloitetaan ihan perusasioista, kuten hygieniasta ja ruoan laittamisesta. Niitä samoja asioita opetetaan myös Pikku Pietarin Pihassa. Ei tietenkään kaikille, mutta kuitenkin. – Kun lapsi tai nuori syrjäytyy, hän passivoituu nopeasti. Vaikka hän olisi jo itsenäistynyt, hän ei osaa enää tehdä oikein mitään. Neuvomme henkilökohtaisen hygienian hoidossa, ruoan laitossa, laskujen maksamisessa, oikeas-

Perjantaisin kokoonnutaan purkamaan tunteita ja viikon tapahtumia kynttilän valossa.

taan kaikissa perusarkeen liittyvissä asioissa. Aina ei siis tarvitse kurkistella rajojen ulkopuolelle, kun puhutaan nuorten vaikeuksista sopeutua yhteiskuntaan. Jokainen on arvokas sellaisenaan Pikku Pietarin Pihassa sopeutuminen alkaa alkuhaastattelussa, jonka Marjaana Meriluoto pitää yhdessä työpajavalmentajan kanssa. Heille jokainen hakija on yksilö, ja ryhmä pyritään muodostamaan siten, että yksilöt pärjäävät keskenään. Kerralla Pikku Pietarin Pihassa opiskelee ja työskentelee kymmenisen nuorta. Sukupuoli- ja kielijakauma on tasainen.

Marjaana Meriluoto haluaisi kieltää kaikenlaiset pikavipit. – Ne johtavat todella isoihin ongelmiin.

Lämpöpumpputekniik huippusaavutus: Lämpöpumpputekniikan Lämpöpumpputekniikan huippusaavutus: huippusaavutus: Inventteriohjattu Inventteriohjattu Inventteriohjattu IVT X15 IVT X15 IVT X15 Premium Line Premium Premium LineLine säästää ympäristöä

säästää ympäristöä säästää ympäristöä säästää lämmityskuluja säästää lämmityskuluja säästää lämmityskuluja maksaa säästöillä itse itsensä maksaa säästöillä itse itsensä maksaa säästöillä itse itsensä

– Pyrimme selvittämään jo alkuhaastattelussa, mikä nuoren todellinen tilanne on, millaiset tarpeet hänellä on. Meille jokainen on arvokas sellaisenaan, Nina ja Marjaana kertovat. ”Pajalle tuloni oli pelottavaa, pelkäsin kiusaamisen jatkuvan, sitä oli kestänyt jo 13 vuotta.” ”Miksi he ottaisivat juuri minut mukaan? Enhän ollut moniongelmainen akuuttitapaus (vaikka hukassa olinkin), enkä edes taiteellisesti lahjakas.” Nina, Taina ja Marjaana kartoittavat, millaiset valmiudet hakijalla on pajatyöskentelyyn. – Työtehtävät määrätään yksilöllisesti. Jollain on enemmän valmiuksia, toinen vaatii ohjausta työvaihe kerrallaan, Niina kuvailee. Moni nuorista sanoo heti, että he eivät osaa tehdä puu- tai käsitöitä, remonttia tai muuta hyödyllistä. – Sanon heille, että opetan kaiken alusta alkaen. Täältä lähtiessäsi osaat vaihtaa vetoketjun housuihin ja takkiin, tekstiilipajan työvalmentaja Taina Suni hymyilee. Työpajassa tehdyt tekstiilityöt ovat todella viehättäviä. Niiden tekijät ovat selvästi innostuneet onnistumisestaan.

IVT - Askeleen edellä alan ainoa ympäristömerkitty markkinoiden laajin tuotesarja IVT tuotteilla - Askeleen edellä 5 vuoden erikoistakuu IVT -Askeleen edellä 300 000 lämpöpumpputoimitusta alan ainoa ympäristömerkitty

muuta, Kirsi naurahtaa. • Alan ainoa markkinoiden laajin tuotesarja Tunteista puhuminen on ilmeisesti unohtu- tuotteillaympäristömerkitty. 5 vuoden erikoistakuu • Markkinoiden laajin nut perheissä. Monilta nuorilta puuttuu itse- 300 000tuotesarja. lämpöpumpputoimitusta • Tuotteilla 5 vuoden tunto. Ennen työpajaan tuloa on takana usein erikoistakuu. Nosta kiinteistösi statusta - vaihda monta pettymystä ja epäonnistumisen koke-fossiilinen öljylämmitys • Yli 300 000 lämpö-ultramopumpputoimitusta. derniin invertteritekniikkaan. musta. Paja voi olla viimeinen oljenkorsi. IVT X15 Premium Line on ainutlaa– Yritämme painottaa, että jokainen voi it-tuista uutta invertteriohjausta hyödynse vaikuttaa elämänlaatuun. Monet nuorettävä maalämpöpumppu. Se sopeuttaa lämmöntuoton portaattomasti 4,5 - 17 kW:iin tästmälleen sen mukaan, miten paljon kiinteistösi statusta - vaihda vettä tai lämpöä talosi tarvitsee. Keskustelu täystehoajattelevat, että he vain ovat epäonnisia Nosta tailämmintä / osatehomitoitetusta lämpöpumpusta voidaan unohtaa! fossiilinen öljylämmitys ultramosyntyjään epäonnistujia. Yritämme opettaa IVT X15 Premium Line kuuluu IVT:n laajaan lämpöpumppujen derniin invertteritekniikkaan. tuotesarjaan, jolla on markkinoiden ainoa ympäristömerkki. heitä rakastamaan itseään. Tuntemaan, että SenX15 avulla osallistut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja säästät IVT Premium Line on ainutlaaSuomen lämmityskulujasi jopa 70 %!lämpöpumppuyhdistys he ovat arvokkaita. Marjaana sanoo. Sulpu ry:n jäsen tuista uutta invertteriohjausta hyödynTänään paikalla on aika monta ”napanuotävä maalämpöpumppu. Se sopeuttaa lämmöntuoton IVT Loviisa - Abacero tomasti 4,5 - 17 kW:iin tästmälleen senOy mukaan, mite rallista”, eli entisiä pajanuoria. On turvallista lämmintä vettä tai lämpöä talosi tarvitsee.3015 Keskustelu tä Arkkitehdintie 5 p. 040-582 käydä moikkaamassa tuttuja. / osatehomitoitetusta lämpöpumpusta voidaan Loviisa www.abacero.fi unohta IVT X15 Premium Line kuuluu IVT:n laajaan lämpöpum ”Pajajakson päättyminen oli pieni kriisi, tuotesarjaan, Kuulumme jolla on markkinoiden ainoa ympäristö mutta helpottavaa oli tieto siitä, että käydä Turvatekniikan keskuksen Sen avulla osallistut ilmastonmuutoksen hyväksymiin asennusliikkeisiintorjuntaan ja sai aina…” lämmityskulujasi jopa 70 %! ”Elämä hymyilee jälleen, ja nyt pystyn jopa katsomaan tulevaisuuteen… Elämä voittaa, IVT Loviisa - Abacero Oy kannattaa pitää kiinni unelmista”.

& Þ >ÌÌ > ÊÛ> Ì Ê Arkkitehdintie 5 6/ B « «Õ ««ÕÕ Ê Lainaukset kirjasta Tää on mun juttu – nuoriaLoviisa työpajoilla. Valtakunnallinen Työpajayhdistys. ÃÌÕÕÊÛ> Û>ÌÌ>ÊÌ> Ûi > t "Ì>ÊÞ ÌiÞÌÌB]Ê iÀÀ iÊ ÃBB° Puhutaan tunteista

Myös nuorten tunteita kuunnellaan. He kun tuntuvat ilmaisevan tunteitaan vain sillä yhdellä ja ainoalla v-alkuisella sanalla. – Kysymme, tarkoitatko että sinua harmittaa, ärsyttää, pelottaa, huolestuttaa tai jotain

Pikku Pietarin Piha – Loviisan Seudun Nuorten Työpaja ja Toimintakeskus Mannerheiminkatu 10, LOVIISA Mikäli olet kiinnostunut mielekkäästä ja takuuhauskasta toiminnasta, ota yhteyttä 019-531 118. www.pikku-pietarin-piha.com

p. 040-582 30 www.abacero

IVT Loviisa - Abacero Oy Arkkitehdintie 5 Loviisa

p. 040-582 3015 www.abacero.fi

Loviisanseudun tanssiopiston ja sirkuskoulun kevätlukukausi alkaa 08.01.2009. Rehtori ottaa vastaan uusien oppilaiden ilmoittautumisia numerossa 050-592 1393. Tervetuloa tanssin ja sirkuksen maailmaan!

LASTENTANSSI NYKYTANSSI BALETTI SAGOBALETT SHOWJAZZ BREAK DANCE SIRKUSKOULU

VÅRTERMINEN BÖRJAR DEN 8.1.2009 VÄLKOMMEN MED! Anmälningar : Kati Kivilahti-Fagerudd 050-592 1393

www.loviisantanssiopisto.fi

Talven tapahtumakalenteri - lisätietoja netistä www.loviisa.fi 1.12. Pianomusiikkia läheltä ja kaukaa, Sibeliustalossa, Sibeliuksenkatu 10, klo 18.30 5.12. Satutunti, ”Joulun taikaa”, kaupunginkirjastossa klo 9.30-10.00 6.12. Itsenäisyyspäivän juhla ruotsinkielisellä yläasteella, klo 13 30.11. I adventtikonsertti: Viulujen Vesper, Loviisan suomalaisen seurakunnan 50-vuotisjuhlakonsertti Loviisan kirkossa klo 18 2.12. Joulumarkkinat Loviisan torilla klo 7-18 7.12. II adventtikonsertti Loviisan kirkossa 10.12. Satutuokio Valkon sivukirjastossa klo 9.30-10.00 13.12. Loviisan Seudun Keräilijöiden Keräilytapahtuma ja Eddie Brucen valokuvanäyttely joulunvietosta entisaikaan vanhassa pappilassa Suolatorilla, Mariankatu 1 klo 10-14 13.12. Lasten Tonttupaja Forumissa klo 13 klo 10-15 13.12. Laivasillan tunnelmalliset Joulumarkkinat klo 10-15 13.12. Loviisanseudun taideyhdistys rakentaa tilataideteoksen Galleria Theodorin eteen klo 10 13.12. Loviisan kirkko avoinna klo 10-16, ilmainen opastus. 13.12. Opastettuja kävelykierroksia kaupungissa suomeksi ja ruotsiksi klo 12 ja 14, lähtö Loviisan torilta, liput 2 €/hlö, kesto n. 1 h 13.12. Bonga goes Christmas: Free Okapi - improvisoitua kamarimusiikkia. Konsertit klo 14 ja 16 (kesto n. 1 h), liput 10 €/aik., 5 €/lapsi, käynti taidegalleriassa sisältyy hintaan 13.12. Aapelin Tonttupolku lapsille Loviisassa klo 16.30-17.30 13.12. Lucia-juhla Loviisan torilla ja kirkossa alkaen klo 18 13.-14.12. Wanhan Ajan Joulukodit avoinna keskustassa klo 10-16, Nykulla Pernajassa klo 10-17 13.12. III adventtikonsertti: Papas no Mamas - ja Elegia kuorot Loviisan kirkossa klo 18 15.12. Joulukonsertti Sibeliustalossa klo 18.30 17.12. Joulun odotusta, järj: Musiikkiopisto, palvelutalo Esplanadissa, klo 13 17.12. Joulun odotusta, järj: Musiikkiopisto, Hamberska kodissa, Itäinen Tullikatu, klo 14 17.12. Kauneimmat joululaulut Loviisan kirkossa kello 18 20.12. Joulutori Loviisan torilla klo 7-15 20.12. Wanhan Ajan Joulukodit avoinna keskustassa

klo 10-16, Nykulla Pernajassa klo 10-17 20.12. Aapelin Tonttupolku lapsille Loviisassa klo 16.30-17.30 20.12. Hembölen kiertävä kotieläinfarmi torin itäpuolella Ankkuripuistossa klo 10-14 21.12. Wanhan Ajan Joulukodit avoinna keskustassa klo 12-15, Nykulla Pernajassa klo 10-17 21.12. Kuusenhakuretki klo 12-15: Timo Lindgrenin kuusiviljelmä Määrlahdessa, 3 km Loviisan keskustasta. Kodassa metsästysyhdistyksen esittely, pannukahvia, grillimakkaraa ja rakovalkeat! 21.12. IV adventtikonsertti: Laura Jokipii, sopraano, säestäjänä Erkki Kallio, piano, Loviisan kirkossa, klo 18 23.12. Kauneimmat joululaulut, Naiskuoro Mamas, Valkon kirkossa, klo 18 24.12. Jouluvesper, kirkkokuoro Loviisan kirkossa klo 15 24.12. Jouluaaton rukous, kappelissa klo 16.30 Reeta Rossi ja Keijo Liski, käyrätorvi, Silja Liski, viulu 24.12. Jouluyön kaksikielinen messu Loviisan kirkossa, klo 23 25.12. Jouluaamun sanajumalanpalvelus, kirkkokuoro Loviisan kirkossa, Brandensteininkatu 2, klo 8 Järj: Loviisan suom. seurakunta 28.12. In Memoriam-konsertti: Sari Alakulppi ja Arno Kantola Loviisan kirkossa klo 18 6.1. Trettondagsmusik Loviisan kirkossa klo 20 3.2. Helmimarkkinat Loviisan torilla klo 7-18 5.3. Keräilymessut ruotsalaisella yläasteella klo 10-14 31.3. Aprillimarkkinat Loviisan torilla klo 7-18 5.4. Kaupungin soittokunnan 121-vuotiskonsertti ruotsalaisella yläasteella klo 15 1.5. Laivasillan kesän avajaiset 10.5. Avoimet Puutarhat: yksityiset pihat ja puutarhat ovat avoinna yleisölle klo 12-16 12.5. Itä-Uudenmaan juoksu 17.5. Avoimet Puutarhat: yksityiset pihat ja puutarhat ovat avoinna yleisölle klo 12-16 17.5. III Kuoromaraton Loviisna kirkossa klo 18 14.5. Avoimet Puutarhat: yksityiset pihat ja puutarhat ovat avoinna yleisölle klo 12-16 25.5. Loviisan ravit klo 18.30 31.5. Avoimet Puutarhat: yksityiset pihat ja puutarhat ovat avoinna yleisölle klo 12-16

Mukana kehittämässä yli 230:n työntekijän voimin LOVAL OY

Linnunrata 5 07900 LOVIISA Puh. 019-51731 www.loval.fi 44

Karttapiirros, kartan har ritats av: Minerva O’Connor

Loviisa 2010 Lovisa Laaksola

POHJOISIN PISTE Den nordligaste punkten:

Laaksola

Mickelspiltom

Hopjärvi Hopom träsk

Haddom Kuggom Skogby

Nybondas

Loviisa Lovisa

Sarvilahti

Pitkäpää

Påsalöfjärden

Påsalö

Bredvik Sarvisalo Sarvsalö

Labbyträsket

Kabböle

Härpe Härkäpää

Lillabborrfors Vähä Ahvenkoski

Myllykylä Tesjoki Kvarnby Tessjö

Ahvenkoskenlahti Abborrforsviken

Marinkylä Marby

Abborrfjärden

Lappominjärvi Lappomträsket

Köpbacka

Lappom

Vårdö

Hästholmsfjärden

Keipsalon itäinen selkä Hudö Kejvsalö östra fjärd Kejvsalö Keipsalo

Kejvsalö västra fjärd

Horslök

Vahterpää

Kampuslandet

Vådholmsfjärden

Svartholmen

ITÄISIN PISTE Den östligaste punkten

Svartholmen

Våtskär

Rösund

Ruotsinpyhtää Strömfors

Reimars Gäddbergsö

Malmsby

Horslök

Särkjärvi

Määrlahti Märlax

Hästö Strömslandet

Käldö

ETELÄISIN PISTE Den sydligaste punkten:

Antinkylä Antby Haravankylä

Valko Valkom

Kärpe Kärppä

Hommansby

Pernaja Pernå

Isnäs Villmans Frimans Fasarby

Teutjärvi Suvijärvi Sommarsjön

Andersby Tavastby Skinnarby Hopom Hardom Paavalinkylä

Pålböle Koskenkylä Vanhakylä Forsby Nybondas Gammelby Karelarbyn Erlandsböle Karjalaiskylä

LÄNTISIN PISTE Den västligaste punkten:

Ruotsinkylä Svenskby Suomenkylä Musa Finnby Mossen Kuninkaankylä

Liljendal

Drombom Rumpila Garpom Övre Rikeby

Myllyaho

Sondarö Hästön

usi Loviisan kaupunki näkee päivänvalon runsaan vuoden kuluttua. Kartalla se näyttää tällaiselta. Tähän Pikkukaupun-

gin numeroon olemme koonneet tietoja uudesta yhteisestä kotikaupungistamme. Samalla annamme kuntalaisten kertoa tulevaisuuden toiveensa.

10 km

Nya Lovisa stad ser dagens ljus om ett drygt år. På kartan ser staden ut så här. I det här numret av Pikkukaupunki har vi sammanställt information om vår nya, gemensamma stad. På samma gång låter vi kommuninvånarna berätta om sina önskemål gällande framtiden. 45

Loviisa 2010 Lovisa Koonneet, sammanställd av: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Seppo Iisalo, Eeva Kangas, Milla Ketolainen, Reija Kokkola, Essi Niemelä, Ulla Ora

> Perhe Jokela-Ylipiha Pernaja on ollut meille hyvä ja rauhallinen paikka asua, mutta suurin osa käyttämistämme palveluista on Loviisassa. Siksi kuuluminen uuteen Loviisaan vuoden 2010 alusta on meille hyvin luontevaa ja mieluisaa. Lapset käyvät siellä jo koulua ja harrastukset ovat siellä. Yhtä Loviisan seutuahan tämä on jo aiemminkin ollut.

Jukka

Enää vuosi, ja sitten se on totta!

Annu Eveliina

Meri

Matti

Lasse

Tiuku

usi Loviisa näkee päivänvalon runsaan vuoden kuluttua. Nykyiset kunnat Liljendal, Loviisa, Pernaja ja Ruotsinpyhtää lakkaavat olemasta 31.12.2009, ja uusi Loviisan kaupunki syntyy 1.1.2010. Uudessa Loviisassa on asukkaita noin 15 700. Maapinta-alaa kaupungilla on yli 850 neliökilometriä, ja jos vesialueet lasketaan mukaan yli 1750 neliökilometriä. Pintaalassa taakse jäävät muun muassa Helsinki, Espoo, Vantaa, Kotka ja Hamina. Asukkaista noin 56 prosenttia on suomenkielisiä ja 43 prosenttia ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään muita on prosentin verran. Syksyllä 2009 järjestetään kunnallisvaalit uutta kuntajakoa noudattaen. Ensimmäiselle ja toiselle vaalikaudelle valtuutettuja valitaan yhteensä 59, sen jälkeen 43. Kaupunginhallitukseen tulee 11 jäsentä. Jokaisen lakkaavan kunnan alueelta valitaan vähintään kaksi edustajaa vaalikauden 2009–2012 kaupunginhallitukseen.

Ett år och sen är vi där!

ya Lovisa ser dagens ljus om ett drygt år. Kommunerna Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors upphör att existera i sin nuvarande form 31.12.2009 och den nya staden Lovisa föds 1.1.2010. Staden kommer att ha cirka 15 700 invånare. Den nya stadens yta är 850 kvadratkilometer. Om vattenområdena räknas med är ytan

över 1 750 kvadratkilometer. I detta avseende slår Lovisa bland annat Helsingfors, Esbo, Vanda, Kotka och Fredrikshamn. Cirka 43 procent av invånarna är svenskspråkiga, medan 56 procent är finskspråkiga. En procent av invånarna har något annat modersmål än svenska eller finska. Vid kommunalvalet hösten 2009 följs den

nya kommunindelningen. För den första och andra valperioden väljs sammanlagt 59 fullmäktigeledamöter, varefter antalet sjunker till 43. Stadsstyrelsen får 11 ledamöter. Från varje kommun som läggs ned väljs minst två ledamöter till stadsstyrelsen för perioden 2009– 2012.

< Maaret Pakarinen, Loviisa Toivon panostusta lapsiin, kulttuuriin ja urheiluun, palvelujen saatavuuden parantamista sekä kulttuuriperinnön aktiivista arvostamista.

< Mats Lönnfors, Liljendal Invånarna är vår viktigaste resurs. I nya Lovisa måste alla tjänster erbjudas på båda språken och de mindre kommundelarnas intressen tillgodoses.

> Heljä Säkkinen, Ruotsinpyhtää Toivon kaikkien osallistuvan uuden toimivan Loviisan luomiseen, sillä jokaisen osaaminen on tärkeää ja jokaista tarvitaan. Ennakkoluulottomasti toinen toistamme arvostaen onnistumme.

< Herbert Stålström, Lovisa Låt oss alla arbeta för de gemensamma målen! Personligen önskar jag mig ännu bättre motionsoch hobbylokaler.

< Hanna Rannanjärvi, Ruotsinpyhtää Toivon kunnon panostusta erityisopetuksen kehittämiseen ja palvelujen säilyttämistä lähialueilla.

> Nina Broman, Liljendal Kaikki alkaa hyvästä johtamisesta - siihen pitää panostaa. Minä kaipaan turvallista ja hyvinvoivaa kaupunkia, jossa kaikilla on mahdollisuus kehittyä. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi on lähellä sydäntäni.

> Pentti Maho, Loviisa, Valko En usko, että kuntaliitoksen jälkeen mikään muuttuu. Palvelut ovat 30 vuoden aikana siirtyneet aina vain kauemmaksi. Nyt Kelan säilyminen Loviisassa on vaakalaudalla. < Maria Boberg, Pernå Fusionen är en bra sak av många skäl. Jag har följt situationen noggrannt. Hoppas inga stora förändringar sker i området, men det vore viktigt att Forsby finska skolan fick en ordentlig skolbyggnad. Små skolor skall absolut inte nedläggas.

> Gunilla Björkskog, Lovisa Förhoppningsvis är alla eniga om att skolorna måste fås i skick. Jag tror också att det nya, förenade Lovisa för med sig positiva möjligheter.

> Olle Sirén, Lovisa Jag förväntar mig mest positiva saker av den nya stora kommunen. Det är naturligt att kommunerna förenas. Inom kultursektorn har man arbetat över kommungränserna redan tidigare och jag tror att samarbetet kommer att öka.

Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien valtuustot hyväksyvät liitossopimuksen ja päättävät esittää kuntajaon muuttamista.

11.6.2008

> Tuula Åminne, Lovisa Jag hoppas att ärendena sköts på ett jämbördigt och rättvist sätt, så att alla har samma utgångsläge, ingen diktatpolitik. Jag tror att fritids- och kulturväsendet kunde fungera som brobyggare och förenande kraft.

> Else-May Palmgren-Skog, Lovisa Företagsamheten bör stimuleras och företagen erbjudas goda verksamhetsförutsättningar. Kommunen bör även värna om sina skolor och skolhusens skick.

> Saara Nordman Ruotsinpyhtää On hyvä, että tullaan olemaan kaikki samalla samanarvoisia. Turhat raja-aidat kaatuvat.

< Riikka Dyring, Loviisa, Valko Toivon, että kuntien yhdistymisen aiheuttamat säästöt kohdistettaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toivon myös, että kaupungista ei tulisi uutta energiakeskusta.

< Kerttu Lähteenmäki, Loviisa Toivon, että kaupungin kouluissa tuetaan edelleen kaksikielisyyttä ja mahdollisuuksia opiskella molemmilla kielillä yhtä vahvasti.

Fullmäktige i kommunerna Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors godkänner fusionsavtalet och beslutar framställa om ändring av kommunindelningen.

Loviisa 2010 Lovisa

> Merja Mäki-Bengts, Loviisa Toivon, että kuntaliitoksen jälkeen koko alueesta tulisi yhdessä vahvempi. Pienyrittäjiä ja matkailijoita tarvitaan Loviisaan entistä enemmän.

> Janne Laitinen, Pernaja Olen lähtöisin Loviisasta, joten olen tottunut asioimaan kotikaupungissani. Uuden Loviisan toivon pystyvän jakamaan kakun tasapuolisesti yhteisymmärryksessä. Nuorten ja lasten harrastusmahdollisuudet ovat jo nyt hyvät ja sellaisina toivottavasti pysyvätkin.

> Kati Kawasumi, Loviisa Toivon, että elämä pysyisi paikkakunnalla kuntaliitoksen jälkeen. Mielestäni Loviisaan tarvitaan enemmän kulttuuria ja tiloja nuorille. Monitoimitalo esiintymislavoineen pitäisi saada pikaisesti.

> Jussi Hänninen, Liljendal Kaikkia alueita tulee kehittää tasapuolisesti. Toivon, että palvelut säilyvät lähellä ja kehittyvät uuden kaupungin myötä.

< Håkan Hyden, Lovisa I Lovisa måste man satsa på hälsovård och främjandet av företagarverksamhet. Och Lovisa polis borde få burar för att inte behöva skjutsa berusade till Borgå på skattebetalarnas bekostnad.

> Veijo Matikainen, Lapinjärvi Tärkeintä on se, ettei kaikkia palveluja keskitetä nykyiseen Loviisaan, vaan ne säilyvät myös pienten kylien alueella. < Lena Wahlroos-Hänninen, Liljendal För undvikande av ojämlikhet mellan de ”gamla” och ”nya” lovisaborna är det viktigt att skapa samhörighetskänsla. Jag hoppas att närtjänsterna består och att Nya Lovisa blir en modern och livskraftig stad som erbjuder arbetsplatser och trevliga bostadsmiljöer.

24.6.2008

<Johanna Lehtinen, Liljendal En ota kantaa kuntaliitokseen, politiikka ei kiinnosta.

<Synneve Kolehmainen, Loviisa Kuntaliitos on hyvä asia, äänestin puolesta.

> Leena Selander, Pernaja Olen ison kunnan kannalla, koska Pernaja on liian pieni yksin. Uskon, että palvelut paranevat kuntaliitoksen jälkeen. Olisi tärkeää, että esimerkiksi terveyspalvelut olisivat kaikille samanarvoisia.

> Petri Fokin, Pernaja Ei kuntaliitos muuta mitään, vaikka toivon, että muuttaisi ilmapiiriä yrittäjämyönteisemmäksi.

Kuntajaon muutosesitys jätetään valtiovarainministeriön kuntaosastolle.

< Keijo Lappalainen, Loviisa Mikään ei muutu mihinkään, vaikka kunnat yhdistyvät. Minusta on silti hyvä, että hynttyyt laitetaan yhteen. Liikuntahalli tänne olisi vihdoinkin saatava.

< Sture Englund, Loviisa Loviisan seudun kuntien välillä on paljon yhteistyötä jo nyt, ja uskon, että kuntaliitoksen jälkeen se vain lisääntyy. Toivon, että terveyspalvelut paranevat.

< Ronja Felixsson, Pernå Den nya kommunens viktigaste uppgifter är åldrings- och hälsovård.

> Esko Saxholm, Loviisa Uuteen Loviisaan olisi voinut liittyä useampikin kunta. Kuntaliitoksen jälkeen palvelut paranevat.

En framställning inlämnas till finansministeriet om ändring av kommunindelningen.

< Gun Weissman, Lovisa Det borde finnas mera utrymmen för de unga. Hälsocentralens öppethållningstider borde ändras. Matbutiker finns det tillräckligt av och Lidl kommer att öka konkurrensen. Renovera ger Mera –evenemangen är bra för Lovisa.

< Petri Närvänen, Ruotsinpyhtää Palvelut tulee säilyttää kylillä ja parantaa julkisia liikenneyhteyksiä. Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien yhdistymissopimus allekirjoitetaan.

4.8.2008

> Malin Fredriksson, Liljendal Det nya Lovisa skall ta hand om sin ungdom och sina åldringar och visa genom handlingar att vi drar nytta av förändringen.

Samgångsavtalet mellan kommunerna Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors undertecknas.

> Maija Tamminen, Ruotsinpyhtää Ruotsinpyhtääläisenä olen tyytyväinen, että liitymme Loviisaan. Olen tyytyväinen Tesjoen mainioon kirjastopalveluun ja kirjastonhoitajan ammattitaitoon. Toivoisin tännekin ruokakauppapalveluita. < Minna Vaenerberg, Lovisa Servicen motsvarar åtminstone mina behov i det här livsskedet. Det finns tillräcklig service och ett tillräckligt utbud även för barn och unga.Den öppna dagvårdsverksamheten är mycket viktig. Jag deltog själv i den varje vecka under 13 års tid.

< Arno Saarinen, Pernaja Pernaja on hoitanut asioita ihan hyvin, mutta liittyminen Loviisaan on sekin ihan hyvä asia. Terveyskeskuksen aukioloajat pitää saada uusiksi. Terveydenhuoltoon pitäisi satsata muutenkin, ja pyörätiet pitää saada kuntoon.

> Juha Karvonen, Pernaja Uuden Loviisan muodostuminen on positiivinen asia. Terveyspalveluista ja sivistyspuolesta on huolehdittava, oli tilanne mikä tahansa. Olisi hyvä, jos rahat kohdennettaisiin vuositasolla johonkin tiettyyn tärkeään kohteeseen.

> Margita Nylund, Liljendal Alla områden måste beaktas likvärdigt och hälsovården måste hållas i skick.

> Veijo Jokinen, Pernaja Nuorille pitää saada enemmän oleskelupaikkoja. Kun olin nuori, täällä oli enemmän kahviloita nuorille. Itse en kaipaa urheilu- tai pelihalleja, mutta nuorten kannalta ne olisivat suotavia. Kilpailua pitäisi saada lisää, jotta hinnat laskisivat. Palvelutasoa pitää parantaa.

> Ingegerd Backas, Liljendal Tre saker är viktigast: åldringsvård, hälsovård och skolväsendet. Och det behövs jämmlikhet mellan olika områden.

> Jaana Lappalainen, Loviisa En pidä kuntaliitosta minään huonona asiana, mutta todellisuushan paljastuu vasta myöhemmin. Terveyskeskustoiminta pitää saada reilaan, eiväthän ihmiset sairasta vain virka-aikaan. Kun omat lapseni olivat pieniä, hoitoon pääsi aina, mutta nyt pitää lähteä Porvooseen asti.

> Lorentz Westermarck, Pernå Det är bra att fusioneras med Lovisa. Lovisa är alltid Lovisa! Det borde vara bekvämare att köra i staden. Bättre belysning behövs. Vid torghörnen borde skyddsvägarnas placering ändras så att bilisten inte behöver vänta på skyddsvägen för att kunna vända eller köra över vägen.

Elokuu 2008 Augusti

< Nata Varis, Loviisa, Valko Kuntien yhdistymisen konkreettisista vaikutuksista pitäisi tiedottaa enemmän. Haluaisin tietää erityisesti, mitä yhdistyminen merkitsee paikallisille yrittäjille. Kuntaliitoksen valmisteluryhmä ja toimialakohtaiset työryhmät aloittavat toimintansa.

< Pirkko Kaukiainen, Loviisa Toivon, että uusi Loviisa pääsee asioista yhteisymmärrykseen. Kuntaliitos on ihan hyvä asia. Toivottavasti palveluita saataisiin lisää. Terveyspalveluihin tarvitaan muutos, sillä lapsiperheiden on aika vaikeaa lähteä Porvooseen, etenkin jos käytössä ei ole autoa.

< Ritva Klemm, Loviisa Valko Jää nähtäväksi, onko uusi Loviisa hyvä vai huono muutos. Valkolaisena joskus tuntuu, että Valkoa ei pidetä täysiarvoisena Loviisan osana. Olisi mukavaa, jos myös Valkon uimarannasta ja pyöräteistä huolehdittaisiin. Uimahalli olisi kiva uudistus ainakin lapsille.

< Markku Paltola, Loviisa Uuden Loviisan tulee tarjota lapsille terveellinen ympäristö elää. Turvallisuus täytyy taata kuntasektorin puolesta. Homekouluista pitää päästä eroon, uusi koulukeskus voitaisiin rakennuttaa johonkin järkevään paikkaa, ei vesijättömaalle.

> Terttu Ralanti, Loviisa Kuntien yhdistyminen on etäinen asia, eikä kosketa minun arkeani.

> Kirsi Kallio, Ruotsinpyhtää En ole seurannut kovinkaan aktiivisesti kuntaliitosta, mutta lääkäripalvelut saisivat toimia paremmin tulevaisuudessa. Uudelta Loviisalta toivon enemmän aktiviteetteja perheille. Kaupunki voisi järjestää retkiä uimahalleihin ja kylpylöihin tai laskettelemaan.

Beredningsgruppen för kommunfusion och de sektorvisa arbetsgrupperna inleder sin verksamhet.

< Tuovi Hahto, Loviisa Uuden Loviisan muodostaminen oli varmaan välttämättömyys, mutta ympäristökuntien tarpeita ei saa unohtaa. Kunnan hallintoon pitäisi saada lisää tehokkuutta ja henkilökuntaa, lisää joustavuutta tarvitaan.

< Rauno Mononen, Liljendal Päivähoidon, perusopetuksen ja vanhustenhuollon saatavuus on turvattava koko uuden Loviisan alueella.

Väliaikainen järjestelytoimikunta aloittaa toimintansa.

30.9.2008

> Tina Lindfors, Ruotsinpyhtää Kehittämistarpeita on paljon. Toivottavasti Loviisaan saadaan lisää harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Urheilupuoli tosin on hoidettu erinomaisesti. Terveyskeskuspalveluita en ole enää vuosiin käyttänyt, sillä väsyin odotteluun. Ehkä siihen voisi saada parannusta.

En interimistisk organisationskommission inleder sin verksamhet.

Loviisa 2010 Lovisa

> Kimmo Nykänen, Loviisa Uudessa Loviisassa pitää kiinnittää huomiota peruspalveluiden kuntoon saattamiseen. Koulukeskukset pitäisi yhdistää, ja homekouluista täytyy päästä eroon. Opettajia suojelee työterveyslaki, mutta lapsia ei.

< Tanja Wallenius, Loviisa Olen asunut koko ikäni Loviisassa, ja uusi iso Loviisa on ihan hyvä juttu. Täältä puuttuu edelleen uimahalli, ja ihmettelen, ettei tämän kokoisessa kaupungissa ole näin pientä asiaa hoidettu. Jatkossa toivon Loviisaan lisää ydinvoimaa, koska se luo alueelle työpaikkoja.

< Leena Lindfors, Liljendal Jag utgår ifrån att alla delar i den nya kommunen behandlas jämlikt och att dagens goda service till vardera språk gruppen består.

> Janne Slätis, Lappträsk En större stad har fler fördelar än nackdelar, förutsatt att man värnar om jämlikheten och den språkliga rättvisan.

Uuden kunnan organisaatiomalli valmistuu.

Vuodenvaihde 2008-2009 Årsskiftet

< Bengt Wahlroos, Liljendal Bevarandet av närtjänsterna förutsätter samförstånd och samarbete mellan kommundelarna.

> Terhi Svärd, Ruotsinpyhtää Oletan, että peruspalvelut paranevat, samoin päivähoito- ja kouluasiat. Myös yleisesti perusturvallisuuteen pitää kiinnittää huomiota niin lasten kuin aikuistenkin osalta.

> Anna Pelttari, Liljendal Tärkeimpiä asioita ovat terveydenhuolto sekä lasten ja nuorten koulutus. Palvelut tulee säilyttää kaikille vähintään nykytasolla asuinpaikasta riippumatta.

> Merja Backman, Loviisa Parempia resursseja kouluille ja terveydenhuoltoon: tarvitaan palkkauksen parantamista, lisää henkilökuntaa ja riittävän pieniä luokkia.

< Juha Karvonen, Loviisa Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja peruspalveluiden toimivuudesta on pidettävä huolta. Toivottavasti kylämäisyys säilyy uudessakin Loviisassa.

< Jenny Björkell, Pernå Jag tror att nya Lovisa sköter väl sina gränsområden. Jag bor i Forsby och är glad att vi inte behöver fusioneras till Borgå.

< Dorita Sjöholm, Lovisa. Det är alltid bättre att höra till en stor än en liten kommun. Lovisa kommer att dra nytta av fusionen.

> Ull-Britt Högström, Loviisa Jag hoppas att samarbetet mellan kommunerna ökar och föreningsverksamheten blir livligare. Ur en större krets hittar man flera deltagare.

> Tiina Lamminen, Loviisa Uusi Loviisa tarvitsee liikuntakeskuksen ja uimahallin sekä parempia liikenneyhteyksiä. Nuorille toivon lisää illanviettopaikkoja.

Den nya kommunens organisationsmodell färdigställs.

< Piia Järvinen, Loviisa Toivon tasapuolisuutta niin, että palveluja ei keskitetä yhteen paikkaan.

> Arja Frejborg, Loviisa Uudessa Loviisassa kaipaan nykyistä suurempaa panostusta nuoriin ja nuorten toimintamahdollisuuksiin.

< Eivor Nygård, Liljendal Målmedvetet, respektfullt samarbete för att få servicen att fungera smidigt, jämlikt och väl i nya Lovisa. God service för alla språkgrupper.

< Toivo Karlsson, Loviisa Kuntafuusio auttaa kehittämään liikuntamahdollisuuksia. Se edistää uuden liikuntatalon ja uimahallin rakentamista.

Infolehti kuntaliitoksesta jaetaan joka kotiin uuden Loviisan alueella.

Helmimaaliskuu 2009 Februarimars

> Johanna Maskery, Ruotsinpyhtää Hienoa, että uusi Loviisa vihdoinkin toteutuu. Turhan kauan sitä jarrutettiinkin. Uusi Loviisa lisää seudun vetovoimaa ja houkuttelee uusia asukkaita ja matkailijoita. Ehdottomasti oikea ratkaisu.

Ett infoblad om kommunfusionen delas ut till alla hem på nya Lovisas område.

“Meillä on kaikki

“Uudesta Loviisasta suunnannäyttäjä”

edellytykset erottua inhimillisten arvojen

Mikko Könönen, Liljendal

puolesta toimijana”

Uusi kunta antaa mahdollisuuden nähdä asiat uudesta näkökulmasta. Kaikilla kunnilla on annettavaa toisilleen: meri, järvet, joet, kosket ja metsät tarjoavat hienoja liikuntamahdollisuuksia, ja niiden ympäristöön on mahdollista rakentaa uusia liikuntareittejä. Uusi Loviisa voisi olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä myös esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Meillä on kaikki edellytykset erottua kuntien joukosta inhimillisten arvojen puolesta toimijana. Mielestäni kuntafuusio oli paras ratkaisu vaikeassa kysymyksessä. Nyt pitää panostaa vahvasti uuden Loviisan imagon

Informations- och diskussionsmöten för kommuninvånarna på olika håll i nya Lovisa.

Kuntien ja kuntayhtymän nykyinen henkilöstö tietää, mitä työtehtävää hoitaa uudessa kunnassa.

mennessä 30.4.2009 t.o.m

Informaatio- ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille eri puolilla uutta Loviisaa.

Maaliskuu 2009 Mars

rakentamiseen.

Kommunernas och samkommunens nuvarande personal vet vilka arbetsuppgifter de sköter i den nya kommunen.

Loviisa 2010 Lovisa

tion orma f n i s gg Till ä uebben på w ation om f m f or dens ar e in du på s t a a m r ä N ( L ov i s ar n hitt isa.fi e v n o å l r o . i f s ww lla dor w g är na s t ä as. i s b b we f år var a bes ). Du 2010 h din fråg c gor o

Lisätietoja nettisivuilta Kuntaliitoksesta löytyy tietoja kaupungin verkkosivuilta www.loviisa.fi (Loviisa 2010). Voit esittää kysymyksiä, ja sinulle vastataan suoraan.

Infolehti kuntaliitoksesta jaetaan joka kotiin uuden Loviisan alueella.

Olavi Kaleva

Lilian AndergårdStenstrand

Ett infoblad om kommunfusionen delas ut till alla hem på nya Lovisas område.

Marica Saloranta

Risto Nieminen

Sten Fronden

Ylimääräiset kuntavaalit, joissa valitaan uuden Loviisan valtuusto.

25.10.2009

Anu Kalliosaari

Syyskuu 2009 September

Siv Gustafsson

Ralf Sjödahl

Extra kommunalval vid vilket fullmäktige för nya Lovisa väljs.

Yrjö Meltaus

Osallistu keskusteluun

Delta i diskussionen

Kaupunginjohtaja Olavi Kalevan mukaan uuden Loviisan valmistelut sujuvat hyvässä yhteisymmärryksessä ja motivaatio on korkealla. “Kansalaisten näkökulmasta mitään dramaattista ei tapahdu. Esimerkiksi koulut ja päiväkodit jatkavat toimintaansa kuten ennenkin. Palvelut tuotetaan kuntalaisille lähipalveluperiaatteella”, Kaleva korostaa. Kaupunginjohtaja kannustaa kuntalaisia osallistumaan keskusteluun. “Jos kuntafuusioon liittyvät asiat askarruttavat ja sinulla on kysyttävää, ota rohkeasti yhteyttä alueen fuusioituviin kuntiin. Voit esittää kysymyksiä vaikka suoraan asioita valmisteleville virkamiehille”, hän rohkaisee. Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva korostaa, että kaikkia kuntalaisia tarvitaan uuden Loviisan rakentamisessa. Avoimuus on tässäkin prosessissa valttia. “Näin saamme huhuilta ja vääriltä tiedoilta leikattua siivet pois.”

Enligt stadsdirektör Olavi Kaleva präglas beredningen av nya Lovisa av samförstånd och motivation. “För invånarna är kommunsammanslagningen odramatisk. Till exempel skolorna och daghemmen fortsätter som tidigare. De kommunala tjänsterna produceras som närtjänster”, betonar Olavi Kaleva. Stadsdirektören uppmanar invånarna att delta i diskussionen. “Kontakta någon av de berörda kommunerna om Du har frågor i anslutning till fusionen. Du kan ringa direkt till de tjänstemän som bereder ärendet”, säger stadsdirektören. Olavi Kaleva betonar att alla kommuninvånare behövs för att forma nya Lovisa. Det som nu gäller är öppenhet och transparens. “Med hjälp av öppenhet och diskussion kan vi kväva falska rykten och felaktiga uppgifter i deras linda.”

Kuntaliitoksen valmistelu 2008-2009 Vuosina 2008-2009 kuntaliitoksen valmistelusta vastaa luottamushenkilöistä koostuva järjestelytoimikunta (aluksi väliaikainen järjestelytoimikunta). Järjestelytoimikunnan käsittelemät asiat valmistelee ja toimeenpanee viranhaltijoista koostuva valmisteluryhmä, jonka jäsenet on lueteltu alla.

Organisation för beredningsskedet 2008-2009 För beredningen av kommunfusionen under åren 2008-2009 ansvarar en organisationskommission som består av förtroendevalda (först en interimistisk organisationskommission). De ärenden som behandlas i organisationskommissionen bereds och verkställs av en beredningsgrupp som består av tjänstemän, som är listade nedan.

LOVIISA 2010 Valmisteluryhmä * LOVISA 2010 Beredningsgruppen Olavi Kaleva Loviisan kaupunginjohtaja, Lovisa stadsdirektör, (puheenjohtaja, ordförande) olavi.kaleva@loviisa.fi Loviisa 2010: kaupunginjohtaja, stadsdirektör Vastuualue: kuntaliitos kokonaisuudessaan Ansvarsområde: kommunfusionen i sin helhet

Ralf Sjödahl Pernajan kunnanjohtaja, Pernå kommundirektör ralf.sjodahl@pernaja.fi Loviisa 2010: talousjohtaja, ekonomidirektör Vastuualue: talous Ansvarsområde: ekonomi

Lilian Andergård-Stenstrand Pernajan hallintosihteeri, förvaltningssekreterare i Pernå, (valmisteluryhmän sihteeri ja tiedottaja, beredningsgruppens sekreterare och informatör) lilian.andergard-stenstrand@pernaja.fi

Risto Nieminen Ruotsinpyhtään kunnanjohtaja, Strömfors kommundirektör, (varapuheenjohtaja, vice ordförande) risto.nieminen@ruotsinpyhtaa.fi Loviisa 2010: muutosjohtaja, förändringsdirektör Vastuualue: kuntaliitosprosessi Ansvarsområde: kommunfusionsprocessen

Marica Saloranta terveysjohtaja, Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä, hälsodirektör, Samkommunen för hälsovården i Lovisanejden marica.saloranta@lovseudterv.fi

Thomas Grönholm Loviisan sivistystoimenjohtaja, Lovisa stads bildningsdirektör, (asiantuntija, sakkunnig) thomas.gronholm@loviisa.fi Loviisa 2010: sivistystoimenjohtaja, bildningsdirektör Vastuualue: sivistystoimi (koulut, kansalaisopistot, kulttuuri ja vapaa-aika) Ansvarsområde: bildningsväsendet (skolor, medborgarinstitut, kultur och fritid)

Siv Gustafsson Pernajan talouspäällikkö, ekonomichef i Pernå siv.gustafsson@pernaja.fi

Nuvarande Lovisa stad, kommunerna Liljendal, Pernå och Strömfors samt Samkommunen för hälsovården i Lovisanejden upphör att verka.

Yrjö Meltaus Loviisan teknisen keskuksen päällikkö, chefen för tekniska centralen i Lovisa, (asiantuntija, sakkunnig) yrjo.meltaus@loviisa.fi Loviisa 2010: tekninen johtaja, teknisk direktör Vastuualue: tekninen toimi Ansvarsområde: tekniska sektorn

Uusi Loviisan kaupunki aloittaa toimintansa.

1.1.2010

Nykyinen Loviisan kaupunki, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat sekä Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä lakkautetaan.

31.12.2009

Sten Frondén Liljendalin kunnanjohtaja, Liljendal kommundirektör sten.fronden@liljendal.fi Loviisa 2010: perusturvajohtaja, grundtrygghetsdirektör Vastuualue: perusturva (sosiaali ja terveys) Ansvarsområde: grundtrygghet (social- och hälsovård)

Anu Kalliosaari Loviisan hallintojohtaja, Lovisa stads förvaltningsdirektör anu.kalliosaari@loviisa.fi Loviisa 2010: hallintojohtaja, förvaltningsdirektör Vastuualue: hallinto Ansvarsområde: förvaltning

Nya Lovisa stad inleder sin verksamhet.

Fonduepadan 채채rell채

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen

Mikäs sen tunnelmallisempaa kuin talvi-ilta mökillä. Hyvää ruokaa, viiniä ja seuraa. Muutama kynttilä sinne, pari takkapuuta tänne, filttiä harteille ja rentoa yhdessäoloa. Näin helpot ovat ohjeet onnistuneelle illalle, jonka kruunaa talviklassikko fondue. Pikkukaupungin fonduessa maistuvat gryere, emmentaler ja appenzeller juustot, ja kastikkeen kruunaa kuiva riesling.

Tarvitset näitä Leipäkuutioita Cocktailkurkkuja Hillosipuleita Porkkanaa Kukkakaalia Kesäkurpitsa Paprikaa

Gourmesnobit väittävät, että vain leipää käytetään juustossa, mutta he eivät tiedä paremmasta. Voit aivan mainiosti pyöritellä myös vihanneksia juustokastikkeessa. Niistä tulee herkullisia. Kirsikkasnapsi tai grappa ovat hyviä ruoansulatusapureita.

resepti

Fondue 500 g Gryere-juustoa 500 g Emmentaler-juustoa 300 g Appenzeller-juustoa 0,7 l kuivaa Rieslingiä 1-2 salottisipulia 1 valkosipulinkynsi 2 tl Maizena Hitusen puristettua sitruunaa Hyppysellinen vastaraastettua muskottipähkinää

2 tuntia ennen ruokailua raasta juustot 1 tunti ennen ruokailua kuutioi patonki (varo ettet tee liian pieniä paloja) Kuori ja silppua salottisipuli ja valkosipuli hienoksi. Kiehauta salottisipuli ja valkosipuli viinissä ja keitä puoleen litraan keskilämpötilalla. Siivilöi keitos hienoksi. Kaada viini fonduepataan, anna kiehahtaa ja lisää juusto pikkuhiljaa. Loppuviinin (0,1l) tarvitset suurusteelle. Mausta sitruunamehulla, muskottipähkinällä ja mustalla pippurilla. Lopuksi lisää viiniin tehty suuruste juustomassaan. Varo, ettei juusto kiehu liikaa fonduepadassa. Käytä vihanneksia, kurkkuja ja leipää juustossa ja nauti. NAM!

Fondue-ilta on kuvattu Rönnäsin Merikotkassa. www.ronnas.fi

peak press on myös peak point. tosi kiva mainostoimisto.

Joulupajamyymälät

peak press

Loviisa Porvoo

www.mariadrockila.fi

VENDI -TEHTAANMYYMÄLÄ AVOINNA 6-24 JOKA PÄIVÄ

Tule kysymään meidän talviehdot

oon

een elämänmen

y kaikenlais rma-mallisto teht

Kysy kätevää rahoitusta!

Parma-keittiöltä voit toivoa mitä ikinä haluat.

Se on helppoa kun kaiken saa samasta osoitteesta; kalusteet kodinkoneet altaat & hanat

Meiltä myös kylppärit ja säilytysjärjestelmät. KIRJAPÖRSSI

olla.

Lupa päästä help

(019) 533 555 Parma-keittiöt puh. 11, LOVIISA Itäinen Tullikatu 355 1175 Tor Schröder 050

Kakuissakin maistuu Joulu

Aleksanterinkatu 2 Loviisa

✆ (019) 531 610

www.vaherkyla.fi

Kuningattarenkatu 15, Drottninggatan 15 Puh/tel. (019) 531 275 Fax (019) 531 831 kruunuapteekki.loviisa@salnet.fi www.kruunuapteekki.fi

ABC Liikennemyymälä Kuninkaantie Pernaja nyt palveluksessasi! Uuden ABC-liikennemyymälän kokonaismyyntipinta-ala yli 2000 m2 Suuri ABC-Market 400 m2 ABC-Restaurant ja Hesburger, joissa yhteensä 300 asiakaspaikkaa Laaja paikoitusalue 100 autolle Avoinna 24 tuntia jokaisena viikonpäivänä Veikkaus/Lotto Pankkiautomaatti Polttoainemyynti väljältä mittarikentältä

Tervetuloa uuteen liikennemyymälään!

ABC Kuninkaantie Pernaja Vanhakyläntie 77, Vanhakylä. Puh. 010 765 9800. www.abcasemat.fi www.osla.fi