Pikkukaupunki talvi 2011-2012 by creative peak

Småstadsliv

Pikkukaupunki L o v i i s a

L o v i s a

•

L a p i n j ä r v i

L a p p t r ä s k

n r o 12

Tor

Go ”Hon, hän, äh siis han…” Pakkoklubbenissa pulistaan på svenska

Snow-how Tummat talvioluet

4 x NAM

5 naista 5 kansallisuutta 1 kaupunki

Mr. Peace

Kulturdroppar

Kaupunginjohtajan tervehdys Stadsdirektörs hälsning The Mayor’s Greeting

•

V E NÄ L ÄIS E T T U L E VAT , ONKO L OVIISA VA L M I s

–

liite

•

LOVIISA pieni kaupunki, suuri el채mys LOVISA

liten stad, stor upplevelse

Loviisan kaupunki puh. 019 5551

www.loviisa.fi Lovisa stad tfn 019 5551

www.lovisa.fi

P ä ä k i r j o i t u s

•

L e d a r e n

Katse tulevaisuuteen. Vaikka ainainen muutos voi tuntua raskaalta, on kehitys kuitenkin välttämätöntä. Onneksi voimme vaikuttaa sen suuntaan. Piipahdus Kukkukivellä kirkastaa ajatukset. Med blicken mot framtiden. Även om en ständiga förändring kan kännas tung är utveckling nödvändig. Päivi Ahvonen Till all lycka kan vi påverka dess riktning. päätoimittaja Ett besök på Kuckustenen och tankarna klarnar. paivi.ahvonen@peakpress.net

Kuva: Eeva Kangas

Päivi Ahvonen chefredaktör paivi.ahvonen@peakpress.net

Kuva: Virpi Lehtinen

Al채 tule paha talvi, tule hyv채 talvi. Anna meille paljon lunta, jolla heitt채채 naapurin poikia.

5 Pääkirjoitus 8 Pisaroita Minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta

mielenkiintoista pientä. Smått Och gott, passa på!

Kantapää hukassa?

Elämänlaatua etsimässä:

Joka päivä töistä ”kotiin mökille”

20 Kulturdroppar Drömmarplit i skrivstugan 22 Kulttuuripisaroita 26

”Hon, hän, äh siis han..”

Pakkoklubbenissa pulistaan på svenska

5 naista, 5 kansalaisuutta, 1 kaupunki

36 Kuka?

Päätoimittaja Arto Henriksson

38 Tsemppiä Tor! Kahden tunnin urheiluspektaakkeli

kaikilla mausteilla

Mr. Peace

Hugon munat ovat kullankeltaisia

4 x NAM!

Pyysimme neljää loviisalaiskokkia jakamaan talvisen herkkureseptin Pikkukaupungin lukijoille

52 Oluttasting

Mörkt = Gott

56 Jäljet lumessa 60 Snow-how 64 Kaupunginjohtajan tervehdys

Pikkukaupunki – matkailuliite Småstadsliv – turismbilaga 65–76

Venäläiset tulevat, onko Loviisa valmis? Ryssarna kommer, är lovisaborna beredda?

Graafinen suunnittelu Milla Ketolainen

Tämän lehden kirjoittajat Päivi Ahvonen, Tom Backmansson, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Paula Launonen, Ulla Ora, Bea Snellman

Kannen kuva peak press

Julkaisija peak press & productions oy

Småstadsliv

Pikkukaupunki L O V I I S A

L O V I S A

•

L A P I N J Ä R V I

L A P P T R Ä S K

N R O 12

TOR

Ilmoitusmyynti Essi Niemelä, 019 535 552 essi.niemela@peakpress.net

GO ”Hon, hän, äh siis han…” Pakkoklubbenissa pulistaan på svenska

Paino Art-Print Oy ISSN 1796-4466 LOVIISA.PORVOO.GRAZ. www.peakpress.net

PK_kannetjaselka.indd 1

Ajatella niitä ihmisiä, jotka joutuvat viettämään ison osan elämästään ruuhkissa!

AD Päivi Ahvonen

Tämän lehden kuvaajat ja kuvittajat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Milla Ketolainen, Ruth Landesa, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Timo Lindgren, Hanna Neuvonen, Outi Norberg, Jukka Salminen, Bea Snellman, Linda Varoma

NRO 12

Toimituspäällikkö Seppo Iisalo

peak press Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa 019 535 552 www.peakpress.net toimitus@peakpress.net

PIKKUKAUPUNKI

Päätoimittaja Päivi Ahvonen

Snow-how TUMMAT TALVIOLUET

4 X NAM

5 NAISTA 5 KANSALLISUUTTA 1 KAUPUNKI

Mr. Peace

Kulturdroppar

Kaupunginjohtajan tervehdys Stadsdirektörs hälsning The Mayor’s Greeting

•

V E N Ä L Ä I S E T T U L E V AT, O N K O L O V I I S A V A L M I S

–

liite

• 21.11.2011 16.55

Kuvat: Anu Igoni

p i s a r o i t a

Koonneet: Päivi Ahvonen, Bea Snellman

Torin laidalla Torin laidalle on syntynyt uutta elämää, kun Säästöpankkitalon alakertaan muuttivat kengänkoputtaja, valjaiden tekijä, hiusten leikkaaja, valokuvien ottaja ja tietysti Antonin pikkuveli Lilla Hugo. Nyt kun meillä vihdoin on se paljon puhutun lähi- ja luomuruoan erikoisliike, kannattaa käydä tutustumassa sen valikoimiin – kauempaakin. Samalla voit nauttia aidosta erikoiskahvista ja ihailla torielämää ja Raatihuonetta ikkunasta. Hugo myy kunnon lihaa, hyviä

juustoja, ihanaa leipää ja Hugon kananmunien keltuainen on oikeasti keltainen. Paikka on oikea keidas – myös suklaan ystäville. Sitä arjen luksusta.

Jos ruokaideasi ovat hukassa, klikkaa itsesi ruokahullun viikonloppuloviisalaisen blogiin Bassholmen.fi –sivulla. Viihdyttävässä blogissa on rento ja maanläheisen lyyrinen poljento – ja valtava määrä ruokaohjeita valittavanasi kuvan perusteella. Vapiskaa ylivalaistut ja steriilit pirkkakuvat, tämä on esteetikon ruokasaitti.

2 oikein + 2 nurin = melkein valmis

“Ainoa huono puoli luomuruokamuodissa on se, että se on muodissa.

Kuva: Bea Snellman

Café Vaherkylän nurkkahuoneessa kilahtelevat paitsi kahvikupit, myös sukkapuikot toisiaan vasten. Neulekahvilaan kokoontuneet neulojat tekevät työtään kukin omassa tahdissaan, kuka villasukkia, kuka lapasia. Tuolin selkänojalla lepää erisävyisiä, yhä kosteita sienivärjättyjä lankavyyhtejä vieri vieressä. – Tämä on ekologinen tapa värjätä lankoja itse. Kaiken ei tarvitse olla heti valmista, neulekahvilan opettaja Desirée Kantola selittää. Huoneessa on rento tunnelma, eikä kenelläkään ole kiire minnekään. – Neulominen on sellainen slow lifestyle. Työhön käytetty aika ei ole tärkeää, vaan se, miten paljon on nauttinut sitä tehdessään ja kuinka paljon iloa valmiista työstä on.

Ruokahullun päiväkirja

Muodikas kun ei ole huomenna enää muodikasta.Toivon siis puhtaan ruoan käsitteen arkipäiväistyvän ja muuttuvan itsestäänselvyydeksi. Tykkään toki sievistä pakkauksista, jotka henkivät käsintehdyn tuntua, mutta minua myös riemastuttavat luomutuotteet, jotka käyttäytyvät, no, niin kuin normaalisti. Minusta on ihan mahtavaa, että tätä luomupastaa myydään sarjakuvilla ilman ripaustakaan huovutuksen tuoksua.Tällä mennään 3-vuotiaan kanssa ja tyynenä odotellaan biodynaamista Cars-mehua markkinoille.”

Kerskakulutus on so yesterday ! http://hidastaelamaa.fi/ http://ilmanlisaaineita.blogspot.com www.kulutus.fi “Tärkeintä olisi, että luksusajatus häviäisi luomun yhteydestä. Se edellyttää ainakin sitä, että marketeissa luomun ja tavanomaisesti tuotetun ruuan hintaero pienenee.”

Kääk?

mun Missä on ko? k e i k parkki

Hidasta, jarruta ja mieti, millainen toiminta sopii talven luonteeseen. Ohessa vinkit kahdesta klassikkokirjasta, jotka antavat perspektiiviä elämäämme. Kaiken tohinan keskellä tekee joskus hyvää vähän miettiä, pieniä ja isoja asioita. L ö y t y y k ö o lem i s e n s y v i n me r k i t y s m o ot to r i p y ö r ä s t ä

Wikipedia: Teoksen teemoja ovat laadun eli hyvän olemus ja sen pyrkimys paeta määrittelyyrityksiä, filosofian ja retoriikan opetus, suhtautuminen teknologiaan, pojan ja isän välinen suhde, mielisairaus sekä neljän hengen matka moottoripyörillä Yhdysvaltojen halki. Zen ja moottoripyörän kunnossapito, Robert M. Pirsig 1974

. . . va i p e r h o k a l a s t u k s e s ta

Perhokalastus on kaunein vaan ei tehokkain tapa saada kalaa, aivan kuten baletti on kaunein vaan ei suoraviivaisin tapa siirtyä paikasta toiseen. Tätä pähkäillessä on hyvä odottaa kesää. Toimittaja Howell Raines tarkastelee kirjassaan intohimoista harrastustaan keskiiän kriisin syynä, oireena ja parannuskeinona. Avoimen erit-

HauHau

Perhokalastus ja keski-iän kriisi, Howell Raines 1994

Lumilyhdyt ovat viehättäviä! Tee niitä useita, niin saat pienen puiston aikaiseksi. Ja jos lumirakentamisen nälkä kasvaa, rakenna iglu. Ohjeet siihen löydät viime talven Pikkukaupunki-lehdestä! www.varuste.net

Muualta

Minua naurattaa aina kun luen lehdestä, että Loviisan seudun koirat kokoontuvat... mutta toiminnassa ei sinänsä ole mitään naurettavaa – eikä haukuttavaa. On kilpailu- ja arkitottelevaisuuskursseja, eritasoisia agilityryhmiä, luolatreenejä sekä ajoittain myös näyttely- ja muita koirakoulutuksia. Kerran vuodessa kerho järjestää virallisen tokokokeen (tottelevaisuuskoe) ja satunnaisesti myös match show’eja.

Kuva: Bea Snellman

telyn kohteina ovat ystävyys, miehen ja naisen suhde, isän ja pojan suhde, kasvatus, työ, politiikka ja ympäristönsuojelu. Jos ei tämä ole ajankohtaista niin mikäs sitten.

Jos et ole tehnyt syksyn pihatöitä, eivätkä ne vielä ole tekeytyneet itsestään, on jo aika myöhäistä korjata vahinko. Keskity koristeluun. Ruukkuihin sopivat talvikasvit kuten koristekaali, marjasalali, marjakanerva, pienet havukasvit ja veronica piristävät pation ja portaiden ilmettä kummasti. Lohduta itseäsi, lumi peittää alleen laiminlyönnit. Sen, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää – mutta kevääseen on vielä matkaa.

Kuva: Virpi Lehtinen

POHTIMISTA TALVEN PIMEÄÄN

Pihalla

Tutustu toimintaan www.loviisankoirat.info Facebook -ryhmä nimellä: Loviisan Seudun Koirat Lovisanejdens Hundar ry

Nyt on mahdollisuus tutustua argentiinalaisen tangon saloihin huippuammattilaisten opissa. Juha ja Nina Krook tulevat Loviisaan pitämään kolmen tunnin tutustumiskurssin la 14.1.2012 klo 16–19. Hinta 55 euroa per pari, max. 15 paria. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: paivi.ahvonen@loviisantanssiopisto.fi www.loviisantanssiopisto.fi

3 Lahja pilkkijälle x

• • •

Jääkaira Kelluntapuku Tyhjiöpakkaaja

d r o p p a r

Koonnut: Päivi Ahvonen

kerrataan jäälläliikkujan varusteet tua hyödylliseksi varusteeksi. • Kompassi ja alueen kartta on syytä myös pakata mukaan. • Jos jäätä on niin paksulti, että se kestää autolla liikkumisen, kannattaa mukaan ottaa lumilapio. Lumipyry voi yllättää ja ajoneuvo juuttua kinoksiin. Erityisesti aurattujen jääteiden puuttuessa korostuvat olosuhteiden huomioonottaminen ja paikallistuntemus. Lisätietoa mm. www.raja.fi => ohjeita jäällä liikkujille

Torstaisin klo 16.15 asti yleisöluistelu ilman mailaa Perjantaisin klo 16.15 asti yleisöluistelu mailan kanssa Sunnuntaisin klo 10.30–11.45 yleisöluistelu mailan kanssa Sunnuntaisin klo 17.30-18.45 yleisöluistelu ilman mailaa

3 Talvi x

• Lumisota • Lyhtyjuhlat • Talvisuunnistus

m i t us t k ää – t

k ää – T

Jäällä liikkujan varusteisiin kuuluvat AINAKIN seuraavat välineet: • Helposti käsillä olevat jäänaskalit. Kaulalla roikkumassa tai rintataskussa valmiina. Ei siis repussa tai muussa vaikeassa paikassa. • Asianmukainen vaatetus.Ve-

den varaan jouduttaessa paras vaihtoehto on pelastuspuku, joka pitää kuivana, lämpimänä ja vielä kelluttaakin. • Keppi tai sauva jään kestävyyden varmistamiseksi. • Kelluttavaksi pakattu selkäreppu, jossa mukana ainakin vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet. Myös matkapuhelin kannattaa pakata vesitiiviiseen taskuun tai pussiin, jos käy niin köpelösti että kuitenkin joutuu veden varaan. • Pakkaa mukaasi köysi, heittoliina tai vahvaa narua muiden jäällä liikkuvien auttamiseksi. Myös pilli voi osoittau-

Jos ei tunne jäätilannetta saati virta- ja sulapaikkoja, kannattaa näihin ohjeisiin suhtautua vakavasti. Jos on ehdoin tahdoin jäällä myös silloin kun se ei kestä enää kuin hyttystä, on ohjeiden noudattaminen pakollista.

Loviisan Jäähallin yleisöluisteluvuorot

Valkolaisen Niko Silanderin tyylinäyte

m i t us t

Köpbackan soramontulla. Itse rakennetuilta hyppyreiltä saa haastetta harrastukseen – ja kunto nousee kiivetessä. Montulla voi viettää kevyesti pidemmänkin ajan.Tulipaikkakin on. Voisikohan täällä järjestää snoukkapäivän? Sellaisen että kaikki halukkaat voisivat harjoitella ja kokeilla.

Kuva: Päivi Ahvonen

Snoukkaajat - laittakaa mietintämyssyyn!

Kuva: Päivi Ahvonen

Loviisan Plagenin pukukoppeihin voi lunastaa kulkukortin kaupungin vapaa-aikatoimistosta, Karlskronabulevardi 8. Talviuintikauden pukukoppimaksu on 10 € ja kortin hinta toiset 10 €. Kortilla pääsee pukuhuoneisiin ja lämpimään suihkuun aamuviiden ja iltayhdentoista välillä, syyskuun alusta toukokuun loppuun.

Pirteästi menoksi! Avantouimarit vakuuttavat, että pulahdus kylmään veteen parantaa kylmänsietoa, vireystilaa ja mielialaa sekä unen laatua. Se poistaa särkyjä ja kolotuksia, vähentää hengitystieinfektioita ja kohentaa yleistä terveydentilaa. Säännöllisyys on tässä avainsana, kertapulahduksesta ei vielä ole paljon hyötyä. Aamupimeällä Plagenin kautta työpäivänsä aloittavat kertovat, että väsymys jää veteen ja tilalle tulee taivaallinen olo. Pakko se kai on uskoa. Tutustu lajiin jonkun siihen vihkiytyneen kanssa, äläkä mene yksin avantoon!

HUOLTOON ! Talviliikuntavälineetkin kaipaavat huoltoa. Luistimia pitää teroittaa aika ajoin ja suksien pohjat voidella. Jos et halua tai osaa tehdä sitä itse, Sjöblom Sportin pojat auttavat. Slalomsuksien ja lumilautojen kantit pitää hioa muual-

la. Hiihtokeskusten vuokraamojen yhteydessä on yleensä huoltopiste, jossa tämäkin onnistuu vaivattomasti. Loviisasta on vain lyhyt matka Porvoon Kokonniemeen. Muita lähellä sijaitsevia hiihtokeskuksia ovat muun muassa Uuperi Kotkan

suunnalla ja Sipoon Talma, eikä Lahden Messiläänkään aja kuin puolisentoista tuntia. Mäkeen! www.ski.fi

3 Retkieväät x

•

Täytetty ruisleipä kunnon rukiista pitää nälän loitolla

•

Tupla-suklaa maistuu kovana ja jäätyneenäkin

•

Kaakao tai kuuma mehu lämmittää ihanasti

Erittäin tehokasta ja edullista talviliikuntaa on lumikengillä hangessa tarpominen. Reisilihaksien laulattaminen on hauskaa, ja ainakin alussa lumikenkäily voi olla jopa koomista. Se joka osaa kävellä, osaa myös lumikenkäillä. Hyviä paikkoja löytyy Loviisasta yllin kyllin – suuntaa vaikka lähimmälle pellolle tai naapurimetsään.

Kannattaa ehdottomasti kokeilla – toimitus suosittelee!

Kuva: Eeva Kangas

Askel kerrallaan

koko kropan

Lumikenkiä myy Loviisassa Sjöblom Sport.

p i s a r o i t a

Koonneet: Päivi Ahvonen, Reija Kokkola

Myytävät tavarat saadaan lahjoituksina tai ne ovat jääneet yli myyntipöydän vuokranneilta. Kun hyväntekeväisyyspöytien tuotto yltää tuhanteen euroon, summa lahjoitetaan Loviisan nuorisotyön hyväksi. Ensimmäinen tonni lahjoitettiin Valkon Nuorisotalolle. – Ilmoitamme nettisivuillamme ja lehdessä, kun tuhat euroa on saatu kasaan. Lahjoitusta voivat hakea kaikki loviisalaiset nuorison hyväksi toimivat yhdistykset, urheiluseurat ja kaupungin yksiköt. Toivon, että nuorilla olisi

mielekästä tekemistä ja mahdollisuus harrastaa monipuolisesti. Nuoret ovat meidän toivomme. Heihin pitää panostaa, Petra Makkonen sanoo. www.suurkirppis.fi

Kuva: Linda Varoma

oukokuussa Mariankadun varrella avattu Loviisan Suurkirppis on muutakin kuin vanhojen vaatteiden, astioiden ja huonekalujen jälleenmyyntipaikka. Kirppistä pyörittävä Petra Makkonen on ilokseen huomannut, että nuoretkin ovat kiinnostuneet kierrättämisestä. Kirppistunnelma vetää puoleensa. – Nuoret tekevät löytöjä ja myös myyvät itse. Koska nuoret ovat lähellä Makkosen sydäntä, hän on perustanut kirppikselle hyväntekeväisyysmyyntipöytiä.

Kuva: Linda Varoma

Kirppistoimintaa nuorten hyväksi

Elämää kioskin kulmilla

Jo 80 vuoden ajan ovat loviisalaiset nojailleet Pirjon Grillin luukulla. Grilliruoan tuoksussa on rakastettu ja riidelty, menty yhteen ja erottu. Loviisalainen elämänmeno näkyy edelleen kios-

killa. Koulun jälkeen nuorilla on nälkä, joten pitamakkikset tekevät kauppansa. Liikuntahallilta tullessa voi kipaista haukkaamassa hampparin tai hodarin.Viikonloppuisin aamuyön tunteina grilliruo-

an tuoksu houkuttelee väsynyttä kulkijaa. Tuoppien tuiskeessa maailmaa voi parantaa vielä purilaisen verran. Valoisina kesäöinä Pirjon Grilli palvelee vielä pitkään auringonnousun jälkeenkin.

Käy tutustumassa! k ää – t

m i t us t

k ää – T

Pikkukaupunki löytyy myös facebookista.

m i t us t

etel äHarjulla tapahtuu

Kuva: Eddie Brucen kokoelmat

Keskus-Centralen alkaa olla valmis. Merja ja Juha Saarion toimintakeskuksessa on jo vietetty ristiäisiä, synttäreitä ja jopa yksi karonkka. Monien mahdollisuuksien paikka tuo kivasti eloa Harjulle ja tila taipuu moneksi. Harjulta voi vuokrata pelkän tilan tai koko hela hoidon tarjoiluineen kaikkineen – alakertaan on vielä valmistumassa saunatilatkin! Eteläharju 2, www.keskus-centralen.fi

Valmiina auttamaan Johan Malmberg ja Johnny Rosenqvist

”Pestäänkö myös tuulilasi?” haan hyvään aikaan, jolloin bensa-asemilla sai henkilökohtaista palvelua, Shell-yrittäjä Stefan Möller naurahtaa. Johanin ja Johnnyn tehtäviin kuuluu yleinen auttaminen: tankkaaminen, nesteiden tarkistus tai täyttö sekä tuulilasin pesu, neuvonta ja pikkupulmien selvittäminen autoiluun liittyvissä asioissa. Möller huomauttaa, että varsinaisiin korjaushommiin palvelumestareita ei kouluteta. Tarkoitus on kuitenkin tehdä asiointi mahdollisimman mukavaksi. – Palvelu on maksutonta, mutta jos asiakas on tyytyväinen, hän voi halutessaan maksaa euron palvelumaksun kassalla.

Palvelumestarit työskentelevät ma–la klo 10–18.

Kuva: peak press

uulee ja tuivertaa, eikä hanskoja löydy mistään. Kädet jäätyvät kohta kiinni bensapumpun kahvaan. Jäykkyydestä päätellen ne on selvästikin suunniteltu miehille. Ongelma on tiedostettu Shellillä, joka on syyskuusta alkaen palkannut ja kouluttanut asemilleen palvelumestareita. Nyt myös Loviisan Mannerheiminkadun Shellillä saa henkilökohtaista palvelua, kun Johan Malmberg ja Johnny Rosenqvist ovat aloittaneet työnsä meidän kaikkien bensankäryä välttelevien iloksi. Ihan kuin ennen vanhaan. – Tämä on tosiaan paluu van-

Kuva: Hanna Neuvonen

Hae inspiraatiota kuvista, joita löytyy mm. Villasukat facebook-sivustolta. Sivustolla on tällä hetkellä jo yli 160 000 tykkääjää! 320 000 jalkaparia ei voi olla väärässä. Villasukat ovat ihanat.

Kantapää hukassa? Neulominen voi olla lystiä – tai sitten hermoja raastavaa piinaa. Jos kuulut siihen ryhmään, joka on kyllä oppinut neulomaan, mutta olet vain tilapäisesti unohtanut asian vaikkapa 15 vuodeksi, rohkaistu aloittamaan taas. Se on hauska ja luova harrastus, ainakin villasukkia paljon käyttävälle. Teksti: Päivi Ahvonen

Huonomuistisen Akilleen kantapää on juuri se kantapää. Miten se nyt taas menikään? Sen tekoon löytyy apua netistä, tai sitten voit marssia rohkeasti Café Vaherkylän neulekerhoon ja pyytää apua. Tai naapuriin. Niille, jotka eivät ymmärrä lehtien salakielisiä neuleohjeita, julkaisemme ohessa selkokieliset ohjeet.

K a n ta p ä ä n s elko k iel i se t oh jeet • Kun olet kutonut mieleisesi pituisen varren neljällä puikolla, kudo kahden puikon (esim. puikko 1 ja 2) silmukat yhdelle puikolle. Kaksi muuta puikkoa jätetään oman onnensa nojaan roikkumaan (3 ja 4). • Kudo tätä yhtä puikkoa edes takaisin kunnes siitä muodostuu aavistuksen verran neliötä pitempi ruutu. Muista poimia kutomatta aina rivin ensimmäinen silmukka! • Sen jälkeen jaa mielessäsi puikon silmukat kolmella

kolmeen eri sektoriin. Jos luku ei mene tasan, ajattele näin: 32 silmukkaa = 11 + 10 + 11 NYT s e t ulee se jännä ko h ta. Kudo 11 silmukkaa. Jatka ja kudo 9. Kymmenennen silmukan ja ”viimeisen 11 silmukan” ensimmäinen silmukka kudotaan yhteen. Sitten käännät ja kudot nurjaa puolta taas 11 silmukkaa, sen jälkeen 9 ja sitten kymmenennen ja seuraavan 11 silmukan ensimmäisen yhteen. Ja käännä. Ja samaa rataa kunnes sinulla on vain ne keskimmäiset 10 silmukkaa puikolla.

• Tämän jälkeen poimit molemmin puolin reunoilta silmukat. Kuulostaa hassulta, mutta avautuu kun olet siinä kohdassa. :D

• Jatka kunnes sukka on sopivan pituinen eli peittää kolme varvasta.

• Kudo kerran kierros ympäri.

Googlaamalla löydät lisää neuvoja kantapään tekemiseen. Ainakin Marttaliiton sivuilla on erittäin selkeät ja seikkaperäiset ohjeet. Novitan sivuilla on useita erilaisia sukkaohjeita – tosin sillä lyhennesalakielellä. Eli jos tällä ohjeella ei avaudu, tukeudu marttoihin tai naapurin mummoon. Siellä piilee kantapääviisaus.

• Sitten kavennat jokaisella kierroksella kutomalla yhteen kaksi ensimmäistä silmukkaa puikolta 3 ja kaksi viimeistä puikolta 4. (Ks. kuva), kunnes sinulla on jokaisella puikolla yhtä paljon silmukoita.

• Kavenna ja päättele.

el ä m ä n l a a t u a

e t s i m ä s s ä

Teksti: Reija Kokkola Kuva: Virpi Lehtinen

Joka päivä töistä

”kotiin mökille”

Wanhat talot -tapahtuma houkutteli Katja ja Heikki Poran muuttamaan Loviisaan. Yli satavuotiaan talon raikas sisäilma on parantanut astmaattisten lasten hyvinvointia.

teisessä on ämpärillinen villasukkia. Olohuoneessa palava takka levittää lämpöä ja tunnelmaa. Yli satavuotiaan talon ikkunat muokkaavat mukavasti maisemaa. – Kun aurinko paistaa, ikkunoista syntyy kaunis aaltoileva heijastus lattialle, talon isäntä Heikki Pora sanoo. Vaikka Puutarhakadun ”Ajurintalossa” lämpöä piisaa talvellakin, lattiat voivat olla tottumattoman mielestä viileät. Sitä varten löytyy villasukkia ämpäristä. Kaveritkin ovat lähempänä

Pariskunnan tyttäret Amanda ja Aurora ovat kumpikin astmaattisia. Muutto Helsingistä 1970-luvulla rakennetusta paritalosta 1900-luvun alun omakotitaloon kannatti. – Muutettuamme tänne oireet ovat vähentyneet ratkaisevasti. Tytöt ovat voineet erin-

omaisesti, sillä täällä on selvästi helpompi hengittää kuin kaupunkiasunnossamme. Tämä talo on terve, sen huomaa ilmanlaadusta, Heikki Pora sanoo. Tyttöjen kannalta on myös tärkeää, että Loviisassa ilmanlaatu on ulkonakin parempi kuin vanhassa kotipaikassa Vuosaaressa. Pienten tyttöjen vanhemmat iloitsevat luonnollisesti myös Loviisan turvallisesta kasvuympäristöstä. – En olisi laskenut tyttöjä yksin ulos Vuosaaressa. Loviisassa kaveritkin ovat lähempänä. Tytöt voivat kulkea täällä turvallisesti. Helsingissä on paljon enemmän vaaroja. Yleensä veimme tytöt kavereille, vaikka välimatkaa oli vain pari kilometriä. Hyvää vanhaa on kiva kunnostaa

Porat ovat suunnattoman onnellisia uudesta kodistaan Puutarhakadulla. Merikin nä-

>> 16

Tyttäret Amanda ja Aurora ovat voineet hyvin 1900-luvulla rakennetussa talossa astmastaan huolimatta.

kyy, kun osaa katsoa oikeasta kohdasta. Tilaa on rutkasti enemmän kuin ennen. Neliöpinta-ala liikkuu sadanseitsemänkymmenen ja neljänsadan välillä laskentatavasta riippuen. Piha on yksi alakaupungin suurimmista. – On tässä lääniä nelihenkiselle perheelle, Heikki ja Katja Pora naurahtavat. Talon päätyyn on suunnitteilla Auroralle oma, iso huone sekä Heikille työhuone. Heikki on jo ehtinyt kuoria esiin vanhat, massiiviset hirret ja lankut. Puu on tervettä ja kovaa. – Saa lyödä lujasti, että naula uppoaa. Komerossa on vielä jäljellä ikivanhaa kuviollista tapettia. Paikallistuntemustakin on jo karttunut. Seisomme kuulemma Loviisan entisen ylilääkärin, Léon Biaudet´n vastaanottohuoneessa. – Aika moni loviisalainen sanoo joskus asuneensa talossamme. Innostus vanhan kunnostamiseen on tarttunut Poran pariskuntaan. Heikki kertoo keräilevänsä varoiksi vanhaa puuta, lankkuja ja hirsiä. Hän on saanut paljon tietoa ja apua muilta loviisalaisilta, jotka kunnostavat omia vanhoja talojaan. Päivät puutarhassa

Oli oikeastaan Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman ansiota, että perhe muutti syksyllä 2010 Puutarhakadulle. Oli myös luonnollista, että Ajurintalo oli elokuussa LWT-kohde. – Kävimme tapahtumassa monena kesänä. Tuli voimakas halu päästä keskelle luontoa, kauneutta ja rauhaa. Ja tämä kaikki vieläpä

Heikki ja Katja Pora nimesivät talonsa Ajurintaloksi talon rakentaneen vossikkakuskin mukaan. Hän rakensi talonsa alakaupunkiin, ettei hevosen tarvinnut työpäivän päätteeksi kivuta ylös mäelle.

kaupungin keskustan tuntumassa. Koska Porat muuttivat uuteen taloonsa syksyllä, oli puutarhan paljastuminen lumen alta keväällä suuri ilo puutarhatöistä innostuneelle pariskunnalle. Kun ruusut, sireenit, omena- ja luumupuut kuoriutuivat lumipeitteen alta, alkoi vimmattu puutarhatyö. Vanhasta kodista otettiin mukaan kymmeniä perennoja kaunistamaan uutta pihaa. Myös sisäkasvit viihtyvät uuden kodin ilmavassa valossa. – Viime talvena ihmettelin, että vihdoinkin orkideani kukkivat. Edellisessä asunnossa ne eivät koskaan kukkineet. Se oli uskomatonta, Katja hymähtää. Pitkä työmatka ei haittaa

Ensimmäiseen yhteiseen asuntoonsa Lappeenrannan opiskelija-alueelle pariskunta muutti vuonna 1995. Heikki opiskeli Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa ja Katja luki sairaanhoitajaksi opistossa. Valmistuttuaan vuonna 1997 Katjalle ei ollut töitä Lappeenrannassa, joten pariskunta muutti Helsinkiin töiden perässä. Itä-Helsinki tuli tutuksi. – Asuimme ensin Mellunkylässä ja sen jälkeen muutimme Vuosaareen. Tyttöjen päiväkoti oli entisen terveysaseman tiloissa. Huumeruiskuja löytyi maasta, Katja muistelee. Kummankin työpaikka on Helsingissä. Katja Pora työskentelee Meilahden sairaalassa endoskopiayksikössä. Hän noudattaa 90-prosenttista työaikaa, eli lisävapaita kertyy neljä päivää kuudessa viikossa. Aamu-

virkulle Katjalle ei tuota vaikeuksia startata kohti Helsinkiä ani varhain. – Lähden viiden jälkeen, ja pääsen pois kolmelta iltapäivällä. Onneksi minulla on kiinteä työaika. Pyhät ja viikonloput ovat vapaat. Kun Aurora oli pieni, tein kolmivuorotyötä. Se oli rankkaa. Heikki Pora työskentelee helsinkiläisessä konsultointiyrityksessä Reaktor Innovations Oy:ssä. Työajat ovat joustavat, ja etäpäiviäkin voi tehdä. – Nykytekniikka tekee etätyön mahdolliseksi. Joustavan työajan ansiosta vältän yleensä ruuhkahuiput, kuten Katjakin. Molempia vähän naurattaa, kun työkaverit päivittelevät pitkiä työmatkoja. Katjasta on mukava ajaa, sillä samalla irtautuu työasioista. Yksi työkaveri väläyttikin osuvasti, että ”ihan kuin lähtisi joka päivä mökille”. – Sitähän tämä juuri on! Tuttua ja vierasta

Vaikka LWT-tapahtuma toi pariskunnan Loviisaan, oli se Katjalle samalla paluu kotikonnuille. Hän on viettänyt nuoruutensa Valkossa ja käynyt koulunsa kaupungin keskustassa. Nuoruus oli turvallista aikaa Loviisassa. – Siihen aikaan Loviisassa oli enemmän nuorisoa kuin nykyään. Me kuljimme iltaisin ja viikonloppuisin torin ja Pirjon Grillin väliä. Laivasillalla ei ollut tuolloin mitään toimintaa. Koulun loppumista juhlittiin uimarannalla, uusi vuosi otettiin vastaan torilla ja vappua vietettiin myllyllä. Katjan vanhemmat asuvat edelleen Valkossa, joten paikka on tullut vuosien varrella tutuksi myös Heikille. Katjasta paluu kotikaupunkiin tuntuu samaan aikaan sekä tutulta että vieraalta. Monet asiat ovat ennallaan, mutta paljon on myös muuttunut. Se, että ruotsin kieltä kuulee joka päivä, oli päässyt unohtumaan. – Emme kumpikaan ole ruotsinkielisiä, Katja ja Heikki sanovat. Kieli ei ole kuitenkaan vaikeuttanut heidän sopeutumistaan kaupungin elämään. Heikki on aktiivisesti mukana monenlaisessa toiminnassa ja Katjakin liittyi pian muuton jälkeen Lions Queenseihin. – Enemmän meillä on täällä sosiaalista verkostoa kuin Helsingissä. •

K U L T U R d r o p p a r

Text: Tom Backmansson Bild: Hanna Neuvonen

Drömmarpilt i skrivstugan ”Författare har rätt att ljuga – under ansvar.”

Några trafikljus finns här fortfarande inte och kommer väl knappast någonsin att införas.

acken upp till Ulla Bjernes gamla skrivstuga vid Backgränd är brant och av höstlöv slipprig. Ur skorstenen ringlar rök. Inifrån hörs svagt ett lågt sporadiskt knatter. Där sitter Villa Biaudets nya boare författaren Kjell Lindblad och skriver på sin nya bok, som han hoppas få färdig till nästa höst. Han skriver om förmiddagarna vid den öppna spisens brasa med utsikt över Neristan och Lovisaviken. Men han skriver inte om Lovisa. Nästan allt han skriver handlar på något sätt om Helsingfors och Tölö. Det är där han är född och uppvuxen. En hesakille är alltid hesakille. Ränderna går aldrig ur. Kjell Lindblads Tölö är detaljernas stad. Gator, portgångar, butiker, skomakare, parker, skolgårdar. Ljus och skugga, minnen och drömmar. Drömmarna är en viktig del av människan, av hennes omedvetna jag, av undermedvetandet. Utan den delen är människan inte hel. – Som liten var jag nog en drömmarpilt medan mina syskon var mer praktiska och sociala barn. Handlingen i novellerna har karaktären av fragment ur verkligheten och låter läsaren fylla i luckorna, eller låta bli att göra det. Kjell säger att han gärna läser episka tegelstenar, men själv orkar han inte skriva sådana. Han är det korta formatets man. Och han skriver långsamt, tar tid på sig. På 1980-talet läste han Finska Notisbyråns radionyheter och läste också dem långsamt. Han säger

k j ell l i n d b l a d

•

• •

•

Delat första pris med Nalle Valtiala i Rundradions novelltävling 1976 Författare på heltid sen 1990 Journalistexamen från Svenska social- och kommunalhögskolan Arbetat som nyhetsredaktör på FNB och Rundradion

att det var goda år, bra betalt och lite jobb. Skrivarbanan tog sin början redan under skolåren. Kjell skickade dikter till Hbl Junior och fick dem publicerade under signaturen ”Selle”, ett smeknamn som han fått av sin klasskamrat Nalle Wahlroos. Senare var han med i kulturtidskrifterna Boklaget, Blå och Otid. Han hörde till grundarna av Fågel Fenix och så fick Schildts litterära chef Helen Svensson syn på två av hans noveller och frågade om han hade fler av dem så att Schildts skulle kunna ge ut en novellsamling. – Jag sa att det hade jag, vilket jag inte hade, och så måste jag fort börja skriva. Han skriver i jag-form. Ofta om barn som känner sig ensamma och på något sätt utsatta. Ett latent hot lurar bakom knuten för att förr eller senare slå till. Kjell tror själv att

hans storabrors plötsliga död, då Kjell var 20 och brodern 27, starkt format hans syn på livet och satt sina spår i skrivandet. Självbiografisk är texten inte i annan mening än att alla författare på sätt eller annat skriver om sig själv. Det jaget berättar är till 90 procent lögn och till 10 procent sanning och det är omöjligt att veta vad som är sant och vad som inte är det. Framför sig har han nu tre år på författarförbundets Villa Biaudet. Han tänker föra ett tillbakadraget och enkelt liv och skriva. Han säger att det är det som passar hans asociala natur. Det är tio år sedan hans senaste sejour på villan. Åren 1998 – 2001 levde han helt in i sin papparoll med dottern Edit, som gick i grundskolan. Då blev det livliga kontakter med klasskamraternas familjer, lärarna och föräldramöten. – Jag skrev rentav en insändare till Östra Nyland och krävde att de farliga korsningarna längs barnens skolväg skulle förses med trafikljus. Några trafikljus finns här fortfarande inte och kommer väl knappast någonsin att införas. Han uppskattar lugnet och de vackra vyerna. Lite för mycket kan det ibland bli av lugnet. Han gick in på Sale och upptäckte att han var enda kund i butiken och kände sig oförhappandes skamsen; håller de butiken öppen enbart för mig? •

K U L TT U U RIPISAROITA Koonnut: Päivi Ahvonen

”Elinehtona monipuolisuus” ”Viime aikoina on keskusteltu paljon residenssien perustehtävästä kuten siitä, ovatko ne viennin edistäjiä vai kansainvälistymisen ja liikkuvuuden edistäjiä. Painotus on ollut residenssien heijastusvaikutuksissa vientimarkkinoihin ja kansantalouteen, ikään kuin muita arvoja ei olisikaan. Mielestäni tarvitaan myös

Nuori virolaissäveltäjä Loviisan ateljeevieraana

toisensuuntaista liikkuvuutta.

muotoilijoille, elokuvantekijöille, kirjailijoille, sävel-

iron nuorimpiin kuuluva säveltäjä Maria Kõrvits (s. 1987) aloitti marraskuussa työskentelynsä Loviisan vierasateljeella. Maria Kõrvitsin sävelteoksia on esitetty muun muassa Viron musiikkipäivillä, Viron musiikki- ja teatteriakatemian syysfestivaaleilla sekä Suomessa, Italiassa, Sloveniassa, Saksassa ja Kanadassa. Hän on työskennellyt monien taiteellisten produktioiden parissa säveltämällä kamarimusiikkiteoksia ja musiikkia useiden riippumattomien taiteilijoiden ja koreografien teoksiin. Maria on osallistunut useille mestarikursseille maailmankuulujen säveltäjien, kuten Arvo Pärtin, Veljo Tormiksen, Erkki-Sven Tüürin, Ole Lütsow-Holmin, Adriana Hölzkyn, Louis Andriessenin ja Rafael Reinan sekä legendaarisen moderniin taidemusiikkiin erikoistuneen Ensemble Modern -yhtyeen ja unkarilaisen säveltäjäprofessori Péter Eötvösin johdolla. Maria työskentelee Loviisan vierasateljeella maaliskuun loppuun asti. Tervetuloa!

Loviisan residenssi tarjoaa ulkomaalaisille taiteilijavieraille mahdollisuuden oman työsuunnitelman toteuttamiseen. Ateljeella taiteilijat voivat kokeilla myös täysin uusia asioita ja kehittää sitä kautta ammattitaitoaan. Tärkeää on myös verkostoituminen suomalaiseen taidekenttään. Näen residenssin elinehtona monipuolisuuden. Siksi Loviisan ateljee on avoinna niin kuvataiteilijoille, täjille kuin taiteen tutkijoillekin. Taiteilijavierailujen merkitys ulottuu laajemmin myös taidekentän ulkopuolelle, sillä residenssit rakentavat pieneltä osaltaan suopeampaa ja ulkomaalaisvihasta vapaata ilmapiiriä ja kansalaisyhteiskuntaa.” Jouni Jäppinen Loviisan vierasateljeen tuottaja, freelancer, kultaseppä

”Muualta meille” “Suomessa tuetaan herkemmin suomalaisen taiteen vientiä ulkomaille. Se on tietenkin tuetun taiteilijan kannalta merkityksellistä – ja mahdollistaa osaltaan sankaritarinaa: pienen Suomen kansalainen menestyy suuressa maailmassa. Mielestäni taiteen ja sen tekijöiden tuonti arkemme ulottuville on ainakin yhtä tärkeää. Se on ehdottoman rikastavaa paikallisesti, liuden-

taiteilijaResidenssi Forumissa Brandensteininkadun varrella sijaitseva Loviisan Vierasateljee on yksi maamme vanhimmista kansainvälisistä residenssiohjelmista. Vuoden 1995 jälkeen residenssissä on työskennellyt yhdeksänkymmentä taiteilijaa Virosta, Latviasta, Liettuasta, pohjoismaista sekä muualta maailmasta. Keskimääräinen vierailuaika on ollut 2–3 kuukautta.

taa perifeerisyyttämme ja tuulettaa ilmapiirejä. Loviisan residenssitoiminta on osaltaan arvokas rakenne nimenomaan tuonnille. Kulttuurivaihdon tapahtumapaikka on naapurustossamme, sehän on luksusta. Ihmisistä riippuu, kuinka väkevästi se toimii. Ilona Valkonen Kuvataiteilija, Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori 2012

Hywät Uutiset Apua, apua mistä sais papua?

Mahtava juttu: loviisalainen taiteilija ja kuvataiteen maisterin Ilona Valkonen on valittu Mäntän kuvataideviikkojen vuoden 2012 kuraattoriksi. Kuvataideviikkojen otsikoksi Valkonen on valinnut “Löytäjä saa pitää”. Taiteilijalista julkistetaan vuoden 2012 alkupuolella.

…Eli kierrätettäviä liinavaatteita, joista ommellaan ihania Loviisa Baby -kietaisunuttuja. Jälleen kerran pyydämme loviisalaisia tuomaan vanhoja tyynyliinoja ja pussilakanoita Pillow Case -kietaisunuttujen raaka-aineeksi. Nutuista on pidetty niin paljon, että Loviisan kaupunki on päättänyt jatkaa tätä sympaattista ja ekologista lahjaprojektia myös vuonna 2012.

……………

Nututetaan loviisalaisvauvat yhteistuumin! Voit tuoda houkuttelevan pehmeitä, pestyjä tyynyliinoja ja pussilakanoita joko suunnittelutoimisto peak pressiin, Laivurinkatu 2 tai luontaistuotepuoti Herbatikiin, Aleksanterinkatu 2.

Söndagsöppet! Loviisalaiset herkuttelijat ovat jo pitkään tuskailleet sunnuntaikahvilan puutetta. Mutta eipä tarvitse tuskailla enää, sillä Tuhannen tuskan kahvila on auki viikonloppuisin perjantaista sunnuntaihin. Kaikki herkut ovat alusta loppuun itse valmistettuja ja palvelu juuri niin kauniin hidasta kuin tunnelmaan kuuluukin. Sitä pait-

si tässä tuvassa pakkotutustuu kivasti ihmisiin. Jos päättäväisesti töllöttää vain lehteään, saattaa siinäkin onnistua. Ei kovaäänisille kännykkäänhölisijöille!

Ihanat nutut ovat artesaani, valokuvataiteilija Virpi Lehtisen käsialaa.

Lauantaisin herkkuja ja kahvia saa myös Lilla Hugosta ja Café Vaherkylästä!

Tuhannen tuskan kahvila,

Mariankatu 2 C, käynti Poikkikujalta, pe–su klo 10–18 Muina aikoina tilauksesta 019 531 323, www.liisantalo.fi

Kuka käskee tehdä sydämiä? Pikkukaupungin toimitus kehottaa vakavasti harkitsemaan hullujen, hassujen, hilpeiden, anarkististen, vaarallisten ja outojen piparkakkujen tekemistä. Rohkeasti väriä peliin ja piristystä kaamokseen!

Loviisan keskustan suojateiden vilkkuvat huomiovalot ilahduttavat talvipimeällä! Näistä kiittävät ainakin lasten vanhemmat – Mannerheimintien ylitys kun on aika haasteellinen pienille kulkijoille. …………… Loviisa on pieni kaupunki, mutta sillä on Big Band – joka esiintyy loviisalaismusiikin uudella kokoelmalevyllä. Sen voi ostaa ainakin Macu’s Musicista. …………… Ruotsin kuningas Adolf Fredrik saapuu jälleen ensi kesänä Loviisaan! Kuningas saapuu sunnuntaina 1. heinäkuuta Ungernin linnoitukselle. Ja mikä parasta: ensimmäistä kertaa kaupunkimme historiassa täällä nähdään myös Loviisalle nimensä antanut kuningatar Lovisa Ulrika. ……………

Nyt on Loviisa sitten tanssittu videolle. Loviisan tanssiopiston opettaja, tanssitaiteilija Beniamino Borghi suunnitteli ja toteutti videon, jossa hän tanssii eri puolilla Loviisaa. Mahtavaan videoon voi tutustua Loviisan kaupungin, peak pressin ja Loviisan tanssiopiston nettisivuilla olevan linkin kautta. Video on osa ”Lov is a ... ” -kulttuuriprojektisarjaa.

K U L TT U U RIPISAROITA

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

Mistä on lähtöisin kaunis kannu tai suloinen kannellinen purkki?

Design-keramiikka

syntyy vuosien kehitystyön tuloksena

un tartut Arabian keramiikka-astiaan, niin pitelet silloin kädessäsi vähintään parin vuoden tuotekehityksen tulosta. Nämä viehättävät keramiikkaesineet saattavat olla lähtöisin loviisalaisesta ”vajasta”, erään omakotitalon piharakennuksessa sijaitsevasta suunnittelu- ja tuotekehitystilasta. Arabialla työskennellyt mallintekijä Fred Owren perusti muotoilija Henna Lambergin kanssa vuonna 2009 VAJA ceramics and design -yrityksen, joka keskittyy keraamiseen tuotekehitykseen ja sarjatuotantoon. Yritys toimii alihankkijana teollisuudelle, muotoilutoimistoille ja yksityisille taiteilijoille. – Kaikki teollinen massatuotanto elektroniikasta Muumi-mukiin lähtee aina aikaa vievästä tuotekehitysprosessista. Vain se mahdollistaa massatuotannon, Fred Owren kertoo. Keramiikka määrää muotoa

Henna Lamberg Ammatti: muotoilija Ikä: 37 vuotta Lempipaikka Loviisassa: Oma puutarha

Fred Owren Ammatti: mallintekijä Ikä: 32 vuotta Lempipaikka Loviisassa: Mökki Pernajan saaristossa

Kun Owren saa suunnittelijalta piirustukset, hän tekee niihin tarvittavat muutokset, jotta tuotteesta tulee massavalmistuskelpoinen. – Keramiikka määrää muotoa. Siitä ei voi valmistaa mitä tahansa, toteaa Henna Lamberg, joka puolestaan suunnittelee Vaja Finland -tuotteiden pinnat ja koristeet. Kaunis pinta saa alkunsa Henna Lambergin mielessä, josta se siirtyy lopulta esimerkiksi keraamisen kannun koristeeksi. Jokaisella esineellä on oma kuvakaarensa. – Mietin, kuinka paljon haluan täyttää pintaa ja millainen kuvio olisi paras mahdollinen. Pysty- vai vaakalinja? Piirrän aika paljon suoraan tietokoneella, mutta skissaan myös kynällä. Kuvio täytyy suunnitella niin, että se istuu esineen muotoon, hän kuvailee. Lisätietoja: www.vaja.fi

Uuden sukupolven energiaa

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien el채m채채. www.fortum.com

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Linda Varoma

”Hon, hän, äh siis han…” Pakkoklubbenissa pulistaan på svenska.

”H

ej, jag heter Reija Kokkola. Och jag är helt finskspråkig.” Esiteltyäni itseni ruotsin keskusteluryhmälle nolostun. Tietenkin me kaikki olemme suomenkielisiä, eiväthän ruotsinkieliset istu täällä harjoittelemassa puhumista. On oikeastaan pakkoruotsista paasaajien ansiota, että innokas ruotsin keskusteluryhmä on jo vuoden verran kokoontunut viikoittain Östra Nyland -lehden toimitukseen. Tästä syystä ryhmä nimittääkin itseään pakkoryhmäksi. Vetäjänä toimiva Thomas Rosenberg kertoo, miksi keskusteluryhmä alun perin perustettiin. – Silloinen Östra Nylandin päätoimittaja Camilla Berggren kyllästyi jatkuvaan pakkoruotsikeskusteluun. Hän halusi kääntää asian positiiviseen suuntaan kutsumalla suomenkielisiä harjoittelemaan ruotsia muitten suomenkielisten kanssa. Rosenberg oikoo satunnaisesti pikkuvirheitä, mutta muuten ryhmässä ei tankata kielioppia vaan keskustelutaitoa kehitetään rennon juttelun avulla. – Kaikkein tärkeintä on ylittää suomenkielisille turhan korkeaksi muodostunut kynnys puhua ruotsia, Rosenberg painottaa. Mietimme yhdessä, miksi puhuminen koetaan vaikeaksi, vaikka ymmärrämme ruotsia melko hyvin. Puhekieli on yleensä kaiken lisäksi helpompaa kuin kirjoitettu teksti. Selai26

– Mietimme yhdessä, miksi puhuminen koetaan vaikeaksi vaikka ymmärrämme ruotsia melko hyvin, Thomas Rosenberg sanoo.

Tärkeintä on ylittää turhan korkeaksi muodostunut kynnys puhua ruotsia.

lemme tuoretta Östraa, josta saamme myös puheenaiheita. – Meillä ei ole mitään erityistä teemaa joka kerta, mutta yleensä puhe kiertyy automaattisesti kuulumisiin ja päivänpolttaviin aiheisiin, Rosenberg kuvailee. Kohteliaat ruotsinkieliset

Suurin osa pakkoryhmäläisistä on vasta-alkajia. Tuija on yksi heistä. Hän puhuukin ruotsia jo sujuvasti. – Mieheni on ruotsinkielinen, samoin monet hänen ystävänsä. Yleensä he alkavat puhua suomea, kun minä olen paikalla. Alamme yhdessä pohtia, onko hyvä, että ruotsinkieliset yleensä kohteliaasti vaihtavat kielen suomeksi, kun suomenkielinen saapuu paikalle. – Voi jopa käydä niin, että suomenkielinen loukkaantuu, jos hän on yrittänyt puhua ruotsia, ja sitten kieli käännetään heti suomeksi, Rosenberg toteaa. Hän puhuu itse aika nopeasti, mutta yritän parhaani mukaan pysyä kärryillä. Takeltelen lahjakkaasti kertoessani omista kouluaikaisista kielivalinnoistani, mutta saan asiani kerrotuksi. Kaikki osallistuvat keskusteluun, eikä haittaa, vaikka suomea livahtaa

joukkoon. Keskustelu poukkoilee luontevasti aiheesta toiseen. Samalla tutustumme toisiimme. Ryhmässä myös nauretaan paljon – itselle tietenkin. – Sanoin kerran, että jag ska gå till Helsingfors. Ehkä en sentään tarkoittanut käveleväni Helsinkiin, Tuija muistelee. Und, and ja och Esittelykierroksella käy ilmi, että suurin osa keskustelijoista on muualta Loviisaan muuttaneita. Aika moni on asunut täällä joitakin vuosia. Kiinnostus kaupunkiin ja kaupunkilaisiin on herättänyt halun puhua myös ruotsia. Neljä vuotta sitten Loviisaan muuttaneella Marjatalla on hyvä syy oppia kieltä.

– Naapurissa asuu perhe, jonka lapset puhuvat vain ruotsia. Haluan jutella heidän kanssaan. Kotkalainen Satu on yksi ryhmän uusista keskustelijoista. Satua motivoi kielen oppiminen, jotta ruotsi sujuisi myös töissä. – Jag vill… tala svenska… på jobbet. Merja on alkuperäinen loviisalainen, lähtöisin Ahvenkoskelta. Hän haluaa verestää kielitaitoaan. – Pelkään, että unohdan mitä olen osannut, hän sanoo ja kertoo sitten sujuvasti elämäntarinansa. Useilla meistä on taustalla muita vieraita kieliä. Englanti, ranska, espanja, saksa ja jopa turkki. Kun aivot on käännetty vieraalle kielelle, pullahtaa sekaan muutakin kuin ruotsia. – Und… and… eiku och! Often, siis ofta. Vinka öra – vai öga? Hon, hän, äh siis han. Vi flydde, nej, flyttade. Puolitoista tuntia kuluu kuin siivillä. Jokainen meistä yrittää parhaansa. Jos jotain sanaa ei muista, Rosenberg tai muut ryhmäläiset auttavat. Lähtiessämme Rosenberg kysyy, haluanko liittyä keskusteluryhmään vakituisesti. – Tack, gärna! •

– Und… and… eiku och! Often, siis ofta.Vinka öra – vai öga? Hon, hän, äh siis han.Vi flydde, nej, flyttade.

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen

5 naista, 5 kansallisuutta, 1 kaupunki Mimi Granell, Sally Armbrecht, Tatiana Vassilyeva, Ruth Landesa ja Olga Isaeva ovat rakkausperäisiä maahanmuuttajia, kuten yli puolet Suomen maahanmuuttajista. He ovat ulkomaalaisia loviisalaisia.

okoonnuimme Olga Isaevan olohuoneeseen keskustelemaan siitä, minkälaista on asua ulkomaalaisena Loviisassa. Mitä asioita eniten kaipaa, mistä täällä erityisesti pitää ja mitä ulkomailla – ja täällä Loviisassa - asuminen itse kullekin tarkoittaa. Mikä merkitys on kielellä ja kulttuurilla?

Ruth Landesa: Kun muutimme Espanjasta Suomeen, asuimme ensin Turussa, joka on pieni verrattuna kotikaupunkiini Vigoon. Sitten muutimme mieheni työn mukana pieneen Loviisaan ja olin epäileväinen. Espanjassa tällaisissa pienissä kaupungeissa ei ole paljon kulttuuritarjontaa ja -tapahtumia, koska ne ovat kuin puoliksi maaseutua. Hämmästyin kun mieheni löysi kivan asunnon kerrostalosta.Meillä on siis naapureita! Loviisaan saavuttuani viehätyin kauniiseen kaupunkiin heti ja nautin näystä päivittäin. Mimi Granell: Loviisassa on älyttömän paljon mahdollisuuksia tehdä kaikenlaista. Itse olen oppinut hurjasti uutta täällä, ja olen siitä todella iloinen. Olen oppinut hiihtämään, luistelemaan, tanssimaan kärkitossuilla ja purjehtimaan – vaikka mitä! Tämän jälkeen alkaa vuolas ja äänekäs Loviisakehu. Naiset kehuvat uutta kotikaupunki-

aan kilvan. Päällimmäisenä syntyy mielikuva monien mahdollisuuksien kaupungista, joka on uskomattoman kaunis ja jossa voi tehdä vaikka mitä. Tässä meillä on uusi Loviisan brändityöryhmä! Olga Isaeva: Ihmiselle tekee hyvää joutua äärimmäisiin tilanteisiin. Silloin joutuu keksimään uusia keinoja elää ja tulla toimeen. Minulle Loviisaan muutto on avannut aivan uusia ovia ja mahdollisuuksia. Meillä oli Pietarissa hyvä elämä, mutta kun poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne alkoi muuttua uhkaavasti, päätimme muuttaa Suomeen. Olen insinööri, mutta ne työt saivat jäädä. Samalla se vapautti voimavaroja ja sain aivan uudenlaisen elämän. Tatiana Vassilyeva: Jos et voi tehdä mitä haluat, et voi olla onnellinen. Minä saan onnekseni tehdä työtä kirjastonhoitajana, työtä, johon olen saanut koulutuksen ja josta todella pidän. Sally Armbrecht: Minä olen oppinut tekemään elämässäni kompromisseja. En voi työskennellä omalla alallani ympäristökasvattajana, koska en osaa tarpeeksi hyvin suomea. Pikkuhiljaa löydän kuitenkin jalansijaa työelämästäkin, ja se tekee hyvää myös itse-

>> 29

jessa kaikki oli tosi vaikeaa. Ruokakaupassa asiointi, kaikenlaisten kylttien informaatio, apteekissa käyminen - jopa autolla ajaminen on vaikeampaa kuin kotona. Englanninkieliset televisio-ohjelmat suomenkielisellä tekstityksellä olivat aivoilleni ihan liikaa. Toiminnot, jotka kotimaassa ovat itsestään selviä, on täällä opeteltava uudestaan – mutta se on oikeastaan vain hyvä asia. Tatiana Vassilyeva: Muistan tuon tunteen hyvin. Ensimmäiset vuodet kun asuin Suomessa ja katsoin televisiota olin aivan hukassa, mutta nyt en välttämättä edes huomaa, katsonko suomen vai ruotsinkielistä ohjelmaa tai jotakin muunkielistä jossa on tekstitykset. Television katselun esteenä ei enää ole kieli, ennemminkin aika. Olgan olohuoneessa on vapautunut tunnelma eikä suunvuoroa meinaa saada!

Mimi Granell from where: Bulgaria Years in Finland: 8 Favourite food: Salads by own recipes Best in Loviisa: the nature What next: Realizing my ideas in reality through my work

Tatiana Vasilyeva from where: Republic of Sakha (Yakutia), Russia Years in Finland: 9 Favourite food: All kinds of salmon, berries Best in Loviisa: beeing able to live in peace, day care and school, the beach and the library! What next: We just go on living, would be nice to make time for creativity and self-expression

tunnolle. Kun muutin Suomeen, minulla ei aluksi ollut työlupaa enkä siten voinut työskennellä. Sitten olin äitiyslomalla. Muistan, että minun olisi tehnyt mieli heilutella cv:täni appivanhemmilleni ja sanoa ”katsokaa, minäkin olen ollut töissä, olen tehnyt vaikka mitä asioita”. Työ on kuitenkin iso osa identiteettiämme, ja tästä osasta minua uudessa ympäristössäni kukaan ei ollut tietoinen. Rakastan äidinkieltä, kirjoitan ja runoilen ja voin ilmaista itseäni monimuotoisesti. Suomeksi en tähän pysty, en voi olla yhtä nokkela tai hauska tai syvällinen suomen kielellä, joten valitsen aika usein tarkkailijan roolin, vaikka normaalisti olisin suuna päänä. Mutta olen oppinut vähän nöyremmäksi, minun ei ole aina oltava äänessä. Ehkä ihmiset luulevat, että olen vähän ujo, vaikka en ole sitä lainkaan. Olga Isaeva: Se (ujo) on ihan hyvä identiteetti Suomessa, ei ainakaan pistä silmään, koska suomalaiset ovat aika ujoja tai pidättyväisiä. Ruth Landesa: Espanjassa ei olisi ongelma eikä mikään kantaa kotirouvan titteliä, koska se on ennen ollut niin tavallista. Mutta ymmärrän Sallyn ”kielihuolen” hyvin. Itse ajattelen joskus, että voi kun tuntisitte ”espanjalaisen minäni”. Englanti on kuitenkin vasta kolmas kieleni ranskan jälkeen. Aluksi ar-

Ruth Landesa: Oli oma valintani luopua entisestä työelämästä, koska muutimme Suomeen ja jäin äitiyslomalle. Olin lasten kanssa kotona kolme vuotta ja sen jälkeen aloitin itsenäisen työskentelyn kotona. Se tarkoittaa sitä, että en ole päivisin joutunut puhumaan kuten kodin ulkopuolella työssäkäyvä joutuu. Kun lapset tulevat koulusta ja hoidosta, puhun heille espanjaa. Kielen oppiminen on näin hitaampaa kuin jos kuulisi sitä luontevasti työssään. Sally Armbrecht: Osaan ilmaista itseäni suomeksi vaikkapa ostoksilla, siis kertoa mitä haluan. Mutta kun ihmiset sitten vastaavat nopeasti, putoan heti kärryiltä. Mieheni vanhempien kanssa haluan puhua suomea, mutta jos olen väsynyt, ei siitä tahdo tulla yhtään mitään. Silloin kieli muuttuu tosi paljon vaikeammaksi. Mimi Granell: Kun tulin Suomeen, tiesin että oli pakko oppia ainakin ruotsia, koska mieheni on ruotsinkielinen. Ensin opetin englanniksi, mutta kun olin opiskellut kansalaisopistossa jonkin aikaa, alkoi ruotsin kieli luistamaan. Opin ruotsia huomattavasti suomea nopeammin ja nykyään puhun myös mieheni kanssa ruotsia. Ja koska haluan saada sanottavani nopeasti ulos, käytän herkemmin ruotsia, suomi sujuu hitaammin. Sally Armbrecht: Ulkomaalaisena olemisessa on se hyvä puoli, että voi olla ennakkoluu-

>> 30

Tatiana on kirjastonhoitaja ja joutuu jo ammattinsa puolesta käyttämään molempia kotimaisia kieliä.

loton. Itse en esimerkiksi tiennyt mitään niin kutsutuista kieliristiriidoista. Sain kuulla niistä vasta kutsuttuani suomenkielisen ystäväni ruotsinkieliseen lauluiltaan, suoraan surman suuhun niiden hirveiden ruotsinkielisten sekaan. Se tuntuu ihan absurdilta ja hassulta. Tämä on nyt kärjistetty esimerkki, mutta vieläkään en asiaa ymmärrä enkä sitä päivittäisessä elämässäni aisti. Kaksi kieltä on valtava rikkaus pienessä kaupungissa.

Ruth Landesa From where: Spain Years in Finland: 5 Favourite food: Traditional ”ruislimppu” rye-bread Best in Loviisa: The people, socializing & the beach What next: Who know´s

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaisista saa hyviä ja uskollisia ystäviä ja että kielet ovat valtava rikkaus. Kaikki puhuvat myös äidinkieltään lapsilleen ja siirtävät osan kulttuuriperimästään äidinperintönä eteenpäin.

Tatiana Vasilyeva: Kun aloitin kirjallisuuden lukemisen sekä suomen että ruotsin kielillä, tunsin itseni vähemmän ulkopuoliseksi. Jos minulla on lukemista riittävästi, viihdyn luultavasti missä tahansa maassa. Olga Isaeva: Mutta me saamme olla onnellisia siitä, että asumme Loviisassa, jossa ruotsinkielisen väestön osuus on suuri. Vähemmistönä he ovat myös jonkin sortin muukalaisia Suomessa ja ymmärtävät meitä ulkomaalaisia ehkä sik-

si niin hyvin. Loviisa on suvaitsevainen paikkakunta elää. Se on erittäin hienoa. Salaisesti sanavalmiit suomalaiset Sally Armbrecht: Olen laulanut kuorossa, jossa on vanhempia naisia. Oltuamme pari vuotta enemmän tai vähemmän hiljakseen, aloimme jutella. Kun kysyn, puhutko englantia, vastaus on usein vaatimaton ”vähän”. Mutta sitten kun he avaavat sanallisen arkkunsa, he puhuvat todella hyvää englantia! Opiskelin seitsemän vuotta ranskaa Yhdysvalloissa ja minulla oli vain yksi tuttava, jonka kanssa saatoin opettajani lisäksi puhua ranskaa. Se on vain niin iso maa. Euroopassa saa, voi ja pitää puhua useampaa kieltä. Antaisin paljon, jos osaisin puhua yhtä montaa kieltä kuin teitä on tämän pöydän äärellä!

Ruth Landesa: Suomalaiset pelkäävät ihan turhaan tekevänsä virheitä kun puhuvat englantia. Mitä väliä sillä on, kun tulee ymmärretyksi.

Sally Armbrecht From where: USA Years in Finland: 5 Favourite food: anything with garlic! Best in Loviisa: Loviisan Rauhan Foorumi and my friend Frida What next: pursue publication for my poetry

Mimi Granell: Tapasimme kesällä venekunnan australialaisia, jotka olivat aivan ihmeissään suomalaisten kielitaidosta. He itse eivät osanneet muuta kuin englantia. Olga Isaeva: Lapsillamme on meidän geenimme, ja tietty osa meistä siirtyy automaattisesti lapsiimme. Poikani Vanja puhui aluksi vain venäjää, viisivuotiaana hän aloitti suomen puhumisen vain puoli vuotta Suomeen muuttamisemme jälkeen. Ruotsin hän aloitti koulussa ja puhuu sitä ruotsinkielisten ystäviensä kanssa, ja englanninhan Suomessa oppii puoli-ilmaiseksi. Ruth Landesa: Minä puhun lapsilleni aina espanjaa. He ovat silti selvästi suomalaisia. Heillä ei Suomessa ole espanjalaisia ystäviä tai tuttavia, joten he kasvavat väistämättä suomalaisiksi. Mutta he rakastavat käydä Es-

panjassa, ja tietysti minun kauttani heille välittyy espanjalaisuus. Se, millä tavalla se tulee myöhemmin esille, jää nähtäväksi. Mimi Granell: Puhun tyttärelleni bulgariaa, paitsi joskus – laiskuuttani – ruotsia. Mutta tyttäreni kaipaa hurjasti Bulgariaan ja on siellä kuin kala vedessä. Hän tuskin pohtii identiteettiään nyt, mutta sillä on varmasti suuri merkitys hänelle myöhemmin. Sally Armbrecht: Nyt kun lapseni ja mieheni puhuvat suomea keskenään, pystyn aika hyvin seuraamaan keskustelua. Tunnen silti joskus sellaisen surun kaltaisen tunteen häivähdyksen, kun poikani leikkii vaikkapa toisessa huoneessa ja puhuu itsekseen suomea. Surullisuutta siksi, että en voi ymmärtää kaikkea mitä hän puhuu, varsinkin jos olen itse toisessa huoneessa ja puhe on ”tausta-

ääntä”. Menetän varmasti ihania ja tahattoman koomisiakin juttuja. Samalla ymmärrän, että minulla on valtava vastuu puhua kunnon englantia hänelle. Hän ei vielä ole siinä iässä, että kuluttaisi mediaa, mutta sitä kautta hän saa luontevan yhteyden myös äidinkieleensä englantiin tulevaisuudessa. Olga Isaeva: Ei kielen ja kulttuurin siirtymisestä lapsiin tarvitse olla huolissaan, se tapahtuu kuin itsestään. Hehän ovat osa meitä. Esimerkiksi tyttäreni vastusti kaikkea, mitä hänelle tuputin, kirjallisuutta ja muitakin ajatuksia. Sitten kun keskustelin vaikka jostain kirjasta ystävättärieni kanssa, huomasin, että hän kuunteli korvat höröllä ja tarttui kirjaan myöhemmin. Myös silloin, kun poikaani joskus kiusattiin venäjän kielen takia, sanoin hänel-

>> 33

Olga Isaeva From where: Russia Years in Finland: 7 Favourite food: In food I love all, what is done from the fresh ingredients, fast and with good imagination Best in Loviisa: All, I love Loviisa so much!!!!

le, että mikä valtava rikkaus sinulla on. Voit lukea Tolstoita tai Dostojevskiä alkuperäiskielellä! Olen myös kiitollinen koululle, joka tukee lasten äidinkielen, eli venäjän, opiskelua. Se on todella hieno asia. Tatiana Vassilyeva: Me puhumme kotona nykyään enemmän ruotsia ja venäjän kielen käyttö on eri syistä jäänyt vähäiseksi. Koska ulkomailla oma kansallinen identiteettini korostuu, yritän opettaa lapsilleni omaa äidinkieltäni, mikä on sakha eli jakutian kieli. Huomaan, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kotiseutuni ja kulttuurini kiinnostavat minua. Vaikka pääsen huomattavasti edullisemmin New Yorkiin kuin Yakutskiin niin kuka minua Amerikassa odottaa? Yakutskissa vastassa ovat ystävät ja perhe. Niiden merkitys kasvaa entisestään, kun asuu ulkomailla. Omaa kotiutumistani Suomeen on auttanut se, että kansani temperamentti on lähes samanlainen kuin suomalaisten luonne. Minäkin olen pohjoisen ihminen. Mimi Granell: Lapsemme puhuvat useita kieliä, eivätkä he ole pelokkaita puhumaan. Meidän pitäisi ottaa mallia heistä… Sally Armbrecht: Kun poikani, joka ei osaa ruotsia, leikkii ystävättäreni tyttären kanssa, he puhuvat keskenään täysin keksittyä fiktiivistä kieltä, ja hyvin menee. Se kuulostaa aivan ihanalta! Olga Isaeva: Itse asiassa suomalaisten pitäisi olla kiitollisia meille ulkomaalaisille naisille, jotka tuomme oman mausteemme tähän geeniperimään. Syntyy terveempiä lapsia, kun geeniperimä saa vähän ulkomaalaisvahvistusta. Sitä paitsi olen vahvasti sitä mieltä, että ihan sama mistä kulttuurista olemme, suomalaisten pitää olla kiitollisia kaikista kulttuureista, joita meillä on täällä edustettuna. Muista kulttuureista voi oppia niin paljon ja rikastuttaa siten omaa elämää. Sillä voi avata itselleen aivan uusia ulottuvuuksia. Kieltämällä rajoittaa vain omia mahdollisuuksiaan kasvaa ja kehittyä.

vä korkeakoulutus on kallis. Sinun pitää olla joko erittäin varakas tai rutiköyhä, saadaksesi hyvän korkeakoulutuksen. Keskiluokka kärsii ja maksaa. Kurssit ja kirjat ovat kalliita, ja jos lapsia on useampia on yhtälö vaikea. Yksi asia, josta suomalaisten pitäisi olla ylpeitä ja jota todella arvostan Suomessa, on nimenomaan koulutusjärjestelmä, maksuttomat ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Olga Isaeva: Venäjällä on perustuslain mukaan oikeus ilmaiseen terveydenhuoltoon, ilmaiseen koulutukseen ja sananvapauteen. Tämä kertookin jo kaiken. Koulutus on ajettu alas. Se mikä ennen oli ilmaista ja laadukasta, on nykyään maksullista ja tasokin on laskenut. Meille on tullut maksullisia koulu- ja opiskeluaineita. Ja terveydenhuolto! Ystävättäreni oli leikkauksessa, ja yksi tervehtymisen tärkeimmistä edellytyksistä olisi kuntoutus. Siihen ei ole rahaa, kukaan ei välitä. Me keräsimme varat ystävien kesken ja hän kuntoutui. Sananvapaudesta: tiedämme kaikki, miten toimittajille voi käydä. Käynnissä on raju yhteiskunnallinen alamäki, joka on hyvin surullinen. Sally Armbrecht: Yksi syy miksi jäimme Suomeen emmekä Yhdysvaltoihin, on se, että Suomen kannustava sosiaalinen tukiverkko nuorille perheille on todella hieno. Toisaalta mieheni olisi ollut vaikea työllistyä Yhdysvalloissa, sillä hänen englantinsa ei ole kirjallisesti

täydellinen ja hän olisi työmarkkinoilla joutunut kilpailemaan syntyperäisten kanssa. Yhdysvalloissa asuva siskoni maksaa kuukausittain verojen lisäksi noin 700 dollaria sairasvakuutusmaksua, jotta hänen kolmen hengen perheensä olisi tarpeen tullen oikeutettu terveydenhuoltoon. Järjestelmä on todella surkea verrattuna suomalaiseen. Ja järkyttävää kyllä, Yhdysvalloissa on yksi kehittyneiden maiden korkeimmista lapsikuolleisuusasteista. Suurin yksittäinen syy tähän on se, ettei vähävaraisilla ole varaa maksaa vakuutusta, joka oikeuttaa terveydenhuoltoon. Mielestäni Suomessa asuvien pitää olla kiitollisia tästä systeemistä, jossa maksamme korkeampia veroja ja kaikki ovat oikeutettuja terveydenhuoltoon ja jonkinasteiseen sosiaaliturvaan. Olga Isaeva: Mutta nyky-yhteiskunnassa mitään olemassa olevaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Meillä on kovat ajat edessä. On tapahtumassa paljon muutoksia ja asioita, joista emme vielä tiedä mitä tuleman pitää. Pelottaviakin näkymiä on, mutta ihmisten täytyy taistella hyvien asioiden puolesta. Naurua: Nämä naiset viihtyvät Suomessa ja rakastavat Loviisaa. He ovat muuttaneet elämänsä, raivanneet oman tiensä ja löytäneet paikkansa täältä. • Keskustelu käytiin englanniksi.

Kädet vain vispaavat kun naiset keskustelevat!

Suomessa on hyvä – ainakin vielä

Ruth Landesa: Meillä on Espanjassa erinomainen terveydenhuolto, mutta koulutusjärjestelmässä on parantamisen varaa, sillä hy35

Kuka? Arto Henriksson, 50 v. Loviisan Sanomien päätoimittaja Lukuvuosia: 43 Ensimmäinen lehtijuttu: ”Se taisi olla Lovarissa vuonna 1976 julkaistu mielipidekirjoitus, jossa pyydettiin kaupunkia järjestämään Valkon nuorille tiloja ja toimintaa.” Lempilehtesi: Helsingin Sanomat Lempilehti ulkomailla: National Geographic Työpäivän / työviikon pituus: ”Vaihteleva. Usein työaikalain vastainen, mutta onneksi se laki ei koske mediayrittäjää. Uutispäivystystä on yleensä 24/7.”

12 x arto 1. Mikä on päätoimittajan työpäivän kohokohta? Kohokohta on usein iltaisin, kun lehti on menossa painoon, ja on saatu skuuppi, joka sävähdyttää aamukahvipöydissä ja jota muut mediat siteeraavat, kuten uutisemme Loviisan kirkon penkkeihin ilmestyneistä pyllykuvista. 2. Mikä on kovin skuuppi (= jymyuutinen), minkä Lovari on julkaissut? Kovimpia skuuppeja saatiin toimittaja Itävuoren sattumasoitosta lähteelle, joka oli juuri kuullut, että Christel von Martensia pyydetään selvittämään Loviisan kuntafuusiota. Mieleen on jäänyt muitakin skuuppeja, kuten Siriuksen urheilukeskuksen siirtyminen Ahvenkoskelta Pyhtäälle, virolaismiehen James Bond -tyylinen venevarkaus Tullisillalla, Fortumin päätös olla palkkaamatta kesätyöntekijöitä, E.ONin maakaupat Ruotsinpyhtäällä ja se, ettei Loviisa ollutkaan hakenut avustusta kouluhankkeeseen. Hauskana kuriositeettina oli 11.4.2008 julkaistu skuuppi Camilla Berggrenin valitsemisesta Östra Nylandin päätoimittajaksi. 3. Mistä jutusta on tullut rankinta palautetta? Määrällisesti ylivoimaisesti eniten palautetta tuli Fennovoiman voimalasuunnitelmista. Silloin päätimme antaa lukijoiden kirjoituksille niin paljon palstatilaa kuin tarvitaan. Enimmillään lehdessä oli kuusi sivua mielipidekirjoituksia. Myös seurakuntavaalit poikivat runsaasti palautetta, pari rikosilmoitusta sekä kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Niissä Lovarin todettiin toimineen laillisesti ja noudattaneen hyvää journalistista tapaa.

4. Entä parasta palautetta? Parasta palautetta on se, kun jokin epäkohta korjataan lehtijutun seurauksena. Sanomalehden tehtävänä on arvioida, suhteuttaa ja kanavoida kuntalaispalautetta päättäjille. Usein epäkohdat ovat pieniä ja korjataan lehtijutun seurauksena. Koulujen tilaongelmien hoitamisessa ja kaupungin rantatonttien hintatarkistuksissa Lovarilla oli iso rooli. Myös asukkaiden vääräksi kokeman päätöksen muuttaa Seppäläntie Räfsbackantieksi peruminen oli esimerkki arjen pienten epäkohtien oikomisesta. 5. Mistä saat eniten potkua työhösi? Ihmisten palautteesta. Tietenkin myönteisestä, mutta myös oikeaan osuneesta kriittisestä palautteesta. Hyvää palautetta on viimeiset kuusi vuotta jatkunut levikin kasvu. 6. Millainen on Lovarin uutiskriteereillä hyvä uutinen? Sellainen, josta on lukijoille hyötyä tai joka aiheuttaa lukijoissa reaktion: elämyksen, ihastuksen, vihastuksen, riemun, raivon tai vaikka elämänmuutoksen. 7. Mitä juttua et julkaisisi koskaan Lovarissa? Juttua, joka on tahallisesti valheellinen tai epäeettinen. Emme koskaan julkaisisi juttua, jossa kehotettaisiin viharikoksiin jotakin kansanryhmää vastaan. 8. Mikä on Lovarin torikameran suosion salaisuus? Reaaliaikaisuus. Siitä näet, mikä on säätila Loviisassa ja paljonko ihmisiä ja autoja on liikkeellä. Monille on tärkeää tarkistaa torikamerasta, että ”keskustassa kaikki hyvin”,

eli ettei kuvassa näy mellakoita tai sinisiä vilkkuvaloja. Eräänä aamuna ei ollut, kun kuvassa näkyi, että joulukuusi oli kaadettu. 9. Kerro, mitä ensimmäiseksi tulee mieleen sanasta ilmaisjakelulehti. ”Ei mainoksia, kiitos” -tarrat postilaatikoissa. Ilmaisjakelulehtiä on kuitenkin laaja kirjo mainosläpysköistä aina laadukkaasti toimitettuihin kaupunkilehtiin asti. 10. Olet joskus todennut, että ”netti pelastaa paikallislehden”. Mitä tarkoitat? Paikallislehden suurimpia uhkia on jakeluhintojen nousu. Osoitteellinen jakelu on laadukasta, mutta se on käsityötä, joka maksaa. Myös painaminen on kallista. Paikallislehden tuote on sisältö. Jos se voidaan jakaa digitaalisesti, säästyy resursseja sisällön tuotantoon. Netissä lehti pystyy palvelemaan tehokkaammin, nopeammin ja monipuolisemmin kuin paperisena. Paperilehti säilyy vielä pitkään, mutta kun päätelaitteet kehittyvät, lehden nettiversio havaitaan niin paljon paremmaksi, että se kerää enemmän tilaajia ja ilmoittajia. 11. Mikä on Lovarin seuraava lehtiuudistus? Pieni ulkoasu-uudistus tehdään vuoden 2012 alussa. Suurempi uudistus, eli nettisivujen muuttaminen niin että osa palveluista on ilmaisia ja osa sisällöstä ja lisäpalveluista maksullisia, tehdään myöhemmin. 12. Perustele yhdellä virkkeellä, miksi jokaisen loviisalaisen kannattaa tilata Lovari. Jotta pysyy ajan tasalla, mitä hankkeita, uutisia ja ilmiöitä lähistöllä on tapahtumassa. •

Kahden tunnin urheiluspektaakkeli kaikilla mausteilla

Tsemppiä Tor!

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Janne Lehtinen

Loviisalaisyleisö kannustaa Toria henkeen ja vereen. Sanoja ei säästellä, kun omat pojat pelaavat. >>

yksyisen lauantai-illan pimetessä Loviisan liikuntahallissa kiehuu hornankattila yhä kuumemmalla liekillä. Meteli on melkoinen. Rytmikästä taputusta, vislausta, tömistelyä ja suoraa huutoa. Joku veivaa ujeltavaa mölytoosaa ja toinen puhaltaa muovitorveen. On menossa liigatason salibandyottelu: Loviisan Tor vastaan Jyväskylän Happee. ”Nöyrästi, mutta luottaen” Ennen ottelua Torille povataan sarjataulukossa hännillä olevasta vastustajasta voittoa. Joukkueenjohtaja Peter Tuominen toppuuttelee hieman. – Tiukkaa tulee varmasti. Kovat on vastassa. Ei Happee niin heikko ole kuin taulukko näyttää. Ensimmäistä kertaa matsia seuraamaan tullut Markku Strand veikkaa ennen ottelun alkua lopputulokseksi 9–2. Jussi Huttunen arvioi lukemiksi maltillisemmin 5–3. – Emme asu vakituisesti Loviisassa. On kuitenkin kiva tulla seuraamaan Torin kotiottelua. Pelaajien valmistautuminen illan otteluun on alkanut jo hyvissä ajoin. Tärkeä taktiikkapalaveri käydään pari tuntia ennen ottelua. – Nöyrästi mutta luottaen, kuuluu valmentajan tiivistetty ohje.

Sen jälkeen pelaajat lähtevät ulos syysraikkaaseen ilmaan pelaamaan futista. ”Melkein munille”

Läppä lentää, fiilis näyttää olevan rento. – Melkein munille, huutaa yksi pelaajista palloa väistäessään. Valmentaja Arto Suokas juoksuttaa pelaajia nurmella. Ristijuoksua, takaperin, käännös, välillä vedetään maihin. Eivätkö pelaajat väsy liikaa? – Vähän saavat ollakin kuumissaan. Vastustaja on kerääntynyt mailoineen liikuntahallin viereiselle koriskentälle. Happeen pelaaja Johnny Kotro ja Torin Peter Tuominen vaihtavat perhekuulumisia. – Kotro on pelannut Torissa ennen kuin muutti Jyväskylään, Tuominen kertoo. Pukuhuoneessakaan ei vielä huomaa kotiottelun kuumottavan ihmeemmin. Fiilis tuntuu olevan rento edelleen. Ehkä pinnan alla kuitenkin kuohuu. Kahvia ja arpoja

Yleisöä virtaa tasaiseen tahtiin kahdesta ovesta. Toisella lunastetaan kympin sisään-

>> 40

Vastustajan otteet kovenevat ja ottelu alkaa muistuttaa lätkämatsia

Mikä laji? Salibandy on sisätiloissa pelattava mailapeli, joka on saanut vaikutteita jääkiekosta, katukiekosta ja jääpallosta. Lajista käytetään joskus nimitystä sähly, jolla tarkoitetaan lähinnä kaveriporukoissa leikki- tai kuntoilumielessä pelattavaa salibandyn varianttia. • Salibandykentän ympärillä on 50 senttimetriä korkea kaukalo. Maalin koko on 160 × 115 senttimetriä. • Maalin edessä on 1 × 2,5 metrin kokoinen maalivahdin alue, jonne pelaajat eivät saa mennä. Sekä maali että maalivahdin alue ovat maalialueen sisällä, jonka koko on 4 × 5 metriä. • Pelivälineenä on muovista valmistettu 26-reikäinen, 23 grammaa painava pallo. • Salibandyliigassa tehokas peliaika on 3 × 20 minuuttia. Kello pysäytetään jokaisesta pelikatkosta.

” B U U U U U U U ! N U IJA ! N U IJA ! ”

Yleisö repeää raivoon, kun Torilta evätään selvä maali.

Puoliajalla pelikuviot hiotaan pukukopissa fl채ppitaulun avulla. Vasemmalta Andreas Hietala, Joni Niiranen,Valtteri Etholen (keskell채) ja Niklas Niiranen.

PR : ä ä L o v i i s a lle ”Pienelle kaupungille Loviisan Torin liigapelaaminen on todellakin iso juttu. Liigapelit tuovat paljon ihmisiä Loviisaan sekä läheltä että kaukaa. Torin ansiosta Loviisa on usein esillä valtakunnallisessa mediassa, mikä on kaupungin imagon ja näkyvyyden kannalta hioeno homma. Tunnelma kotipeleissä on mahtava, ja yleisömäärät ovat Loviisan kokoiselle paikkakunnalle huikeat – Torin salibandyjoukkue on kaupunkimme joukkuelajien helmi ja kaikkien loviisalaisten oma joukkue.” Loviisan kaupungin viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand on aina ollut urheiluihminen. Lapsena ja nuorena hän juoksi ja hiihti kilpaa. Nykyisin hänellä on ”futisäidin” rooli. ”Seison futiskentän laidalla useita tunteja viikossa. On ihanaa seurata, kuinka juniorit pelaavat aidolla ilolla ja koko sydämellä.”

pääsylippu, ja toisesta ovesta tulevat ne, joilla on vapaalippu tai kausikortti. Valtteri Pakarinen näyttää kausikorttia Tuula Vaarimolle. – Käyn matseissa aina kun ehdin. Itse pelaan lätkää, Valtteri sanoo. Ottelun aikana kahviossa myydään litroittain kahvia ja limua. Tänään arpamyynnistä vastaava Bia Hietala on leiponut myyntiin 150 pullaa. Euron arvalla voi voittaa ihan mukavia palkintoja. – Kylpyläreissu, kahvipaketti ja mailapussi, Hietala luettelee. Järjestysmiehet vastaavat tilaisuuden turvallisuudesta. He kertovat, että yleisöllä on omat suosikkipaikkansa, ja siksi peleihin tullaan ajoissa. – Olemme varmistamassa, että jos jotain tapahtuu, yleisö pääsee turvallisesti ulos. Skenaariona on savupommi tai tulipalo, järjestyksenvalvoja Tapio Niemi kertoo. ”Vetoja, vetoja!”

Tänä iltana yli viisisataa paikalle saapunutta kannustajaa saa kahden tunnin urheiluspektaakkelin kaikilla mausteilla. Heti alkuun nousee verenpaineen mukana metelikin huippuunsa. ”Hyvä Tor!” Happee pääsee kuitenkin ensimmäisessä

” Ve t o j a , v e t o j a ! ”

erässä kolmen maalin johtoon. Ilmeet ovat vakavat muutaman ensimmäisen peliminuutin jälkeen. ”Vetoja, vetoja!” Sitten yleisö repeää raivoon: potutuskäyrä nousee huippuunsa, kun Torilta evätään selvä maali, ja vastustaja iskee poikittaisella mailalla Andreas Hietalaa saamatta rangaistusta, vaikka mailakin katkeaa. ”BUUUUUUU! NUIJA! NUIJA! LIEVÄÄ SIKAILUA!” Yleisön riemuksi Tor kuitenkin kaventaa pian lukemiin 2–3. – On se hienoa, että ne on niin liekeissä, alakatsomossa todetaan omista pelaajista. Tauolla pukukopissa päätetään, että jatketaan sillä hyvällä fiiliksellä, joka jäi erän kahdesta nopeasta maalista. Valmennusjohto keksii lääkkeet seuraavaan erään, ja tasoitus tuleekin heti. Yleisö mylvii, huutaa ja riemuitsee kukin tavallaan. ”OI OI OI KUN OLI HIENO!” ”Kusitko tuomari housuus?”

Vaikka vauhdikas ottelu on huikeaa katsottavaa, otteet alkavat yhä enemmän muistuttaa lätkämatsia. Happeen pelaaja tulee takaa kuin ohjus kaataen Torin Pekka Lindgrenin. Lindgrenin käsi menee sijoiltaan. Yleisö raivoaa: ”V...TU! V…TU!” Ja pienen tauon jälkeen vielä kerran va-

S a l i b a n dy v s . k o r i s Mikä on salibandyn ja koripalloilun olennaisin ero? ”Koripallon ero useimpiin muihin lajeihin on tietty pituusvaatimus. Useimmat korisliigapelaajat ovat yli 190 cm pitkiä. Mitä lyhyempi olet, sen nopeampi ja taitavampi sinun tulee olla. Salibandyssa pituuselementti ei vaikuta samalla tavalla.”

Minkälaisia ominaisuuksia vaaditaan huippuluokan koripalloilijalta, jalkapalloilijalta ja salibandypelaajalta? ”Kaikki kolme ovat taitolajeja, tosin hieman erilaisilla painotuksilla. Taidon lisäksi tärkein ominaisuus on nopeus, joka jakautuu fyysiseen nopeuteen ja päätöksenteon nopeuteen. Pelaajalla on aina kolme vaihtoehtoa: syötä, heitä/laukaise tai kuljeta.” Mikä erottaa parhaat pelaajat hyvistä urheilijoista? ”Hyvä pelaaja tekee lähes aina oikean valinnan edellä mainituissa tilanteissa. Parhaat pelaajat pystyvät näkemään useampia siirtoja eteenpäin, vähän samaan tapaan kuin shakissa.” Missä lajissa on kovimmat haasteet? ”Lajina koripallo vaatii eniten kokoa ja urheilullisuutta. Se karsii potentiaalisten huippujen määrän alhaiseksi. Maailmassa ei ole monta kaksimetristä, jotka juoksevat satasen alle 11 sekuntia. Jalkapallo on taidollisesti kaikkein haastavin johtuen siitä, että pelivälinettä hallitaan jaloilla, joiden hienomotoriikan tulee olla samalla tasolla kuin käsien. Salibandy on lajina nuori, ja se hakee vielä muotoaan. On mielenkiintoista nähdä, minkälainen urheilijatyyppi osoittautuu siinä optimaaliseksi.” Vastaajana Koripallohokin kasvatti, ”Loviisan pommittaja” Tuomas Iisalo, joka lokakuussa pelasi 400. runkosarjaottelunsa korisliigassa Torpan Poikien paidassa. Aiemmin hän on edustanut liigassa Kouvoja ja Espoon Honkaa. Miesten maaotteluja Iisalo on pelannut 57. Parhain saavutus on Pohjoismaiden mestaruus viime kesänä.

Tuomas Iisalo on 29-vuotias ja 195-senttinen koripalloammattilainen.

Voitto kotona! Andreas Hietala on nuorison ehdoton suosikki.

kuudeksi ”v…tu” – nyt jo toteavampaan sävyyn. Yleisössä istuu pari pikkulasta kuulosuojaimet korvillaan. Taklailua, jäähyjä ja rikkonaista peliä. Tuomareita ei säästellä. Yleisö raivoaa vaatien tuomareilta selkeää linjaa. Nyt kentällä on jotain nestemäistä ja tuomari pyytää moppia. ”Kusitko tuomari housuus! Toihan muistuttaa ihan sitä yhtä sketsihahmoa”, yleisössä arvioidaan tuomarin olemusta. Katsomossa ärhäköidään sekä suomeksi että ruotsiksi. Huudot tuomareille ja vastustajille ovat selvää suomea, onhan vastustaja Keski-Suomesta. ”ÄÄLIÖ! ÄÄLIÖ! VIHREÄ ÄÄLIÖ!” Näin viesti saadaan oikeaan osoitteeseen, vihreäpukuiselle tuomarille. ”Kuumakalle suihkuun!”

Erätauolla yleisö asettuu pullajonoon tai käväisee hakemassa pikaruokaa Pirjon Grilliltä. Hermosauhut nousevat kohti pimenevää taivasta. Vaikka kolmas erä on Torin juhlaa, helposti ei Happee lannistu. Sen pelaajat ovat kuitenkin selvästi hermostuneita, ja peli muuttuu vauhdikkaasta rajuksi. Laidat ryti-

” IIIIIIIK ! IIIIIIK ! ” ” Ku s i t k o t u o m a r i h o u s uu s ? ”

sevät. Ryhmä nuoria naisia puolustaa raivoisasti Torin pelaajia, kun hermostunut vastustaja rikkoo sääntöjä. ”Ota rauhallisesti, SAATANA! Sinä just, vali vali, kuumakalle suihkuun! Nyt jotain järkeä tähän peliin.” Ja sitten Tor saa hienon maalin ylänurkkaan. ”IIIIIIIK! IIIIIIK!” ”Kiitos käynnistä Happee”

Kaiken keskellä joku yrittää puhua kännykkään. Kun peli lopulta päättyy Torin 10– 8 voittoon, yleisön ja pelaajien ilmeet ovat iloisia, huojentuneita. Ottelun sankareiksi nostetaan Andreas Hietala ja Niklas Niiranen. Hurraa-huudot kiirivät ulos asti. On aika lähteä lauantai-illan muihin ajanvietteisiin. Huomenna sitten taas kannustamaan. ”Kiitos käynnistä Happee, turvallista matkaa”, kuuluttaja toivottaa pelaajien kätellessä toisiaan. – Jotenkin lähdimme otteluun puolivaloin, mutta valmennusjohto onnistui kääntämään kurssin, Niklas Niiranen kiteyttää pelin kulun lähtiessään muiden pelaajien tapaan valmistautumaan seuraavan päivän otteluun. •

Teksti: Paula Launonen, Kuvat: Virpi Lehtinen

e c a e P Mr.

Timo Virtanen työskenteli kymmenen vuotta sivareiden kouluttajana Lapinjärvellä. Mieluisassa tehtävässä hän puhui rauhasta päivittäin. Nyt luennointi jatkuu freelancerina.

Timo Virtalan mielestä pienistä arkisista valinnoista syntyy iso virta, joka vie kohti rauhaa ja oikeudenmukaisuutta.

uukausi Kanadassa avasi teinin silmät. Toki kansainvälistä työtä tehneen tamperelaispapin poika oli kotona tottunut monenvärisiin ihmisiin, mutta lastenleirin kokemukset rapakon tuolla puolen jysähtivät suoraan sydämeen. – Lähetä lapset eri puolilta maailmaa leikkimään keskenään, ja teet parasta rauhantyötä, tuumaa Timo Virtala, 36, parikymmentä vuotta myöhemmin. Virtalan henkilökohtaiset rauhangurut ovat venäläinen kirjailija Leo Tolstoi (1828– 1910) sekä intialainen poliitikko Mahatma Gandhi (1869–1948). Tolstoi oli radikaali maaorjien puolustaja, ja Gandhi tunnetaan väkivallattoman vastarinnan isänä. Mestariensa tavoin Virtala uskoo, että jokainen ihminen voi toiminnallaan vaikuttaa siihen, minkälaisessa maailmassa elämme. – Jokaisella hengenvedolla me vaikutamme. Sillä on merkitystä, mitä sanomme tai jätämme sanomatta. Ei kannata vatvoa ja laskea, mikä se minun vaikutukseni oikein mahtaa olla, kuinka pieni tai suuri on panokseni. Pääasia on tehdä parhaansa mukaan se, minkä voi. Pahasta voi päästä Virtala ottaa esimerkiksi orjuuden, jonka poistamiseen riitti pienen kveekarijoukon vastustus 1700-luvun Englannissa. Kun kveekarit ryhtyivät kyseenalaistamaan orjuuden oikeutusta, enemmistö vastasi heille, että

näin on aina ollut ja on vastakin. Kveekareiden teesejä kaadettiin nurin myös taloudellisella pelotteella: jos Englanti kieltää orjakaupan, bisnes siirtyy Ranskaan. – Mutta niin vain kävi, että orjakauppa lopetettiin. Vähitellen orjuutta alettiin pitää epämoraalisena toimintana, eikä sitä nykymaailmassa hyväksytä enää missään. Virtalalla on myös muita esimerkkejä maailman kehittymisestä hyvään suuntaan. – Julkiset teloitukset, gladiaattorikisat, noitavainot. Kaikista niistä on päästy. Sähköpostia sortajalle

Oman aikamme rauhantyötä Virtalan mielestä on kaikki sellainen toiminta, jolla vähennetään esimerkiksi perheväkivaltaa, vähemmistöjen syrjimistä, asekauppaa ja luonnonvarojen tuhlausta. Jos omassa arjessa vaikuttaminen ei riitä, aina voi tehdä kuten Virtala itse, ja ottaa yhteyttä vaikkapa suurvallan isokenkäiseen päättäjään. – Lähetin tänä aamuna sähköpostia Egyptin puolustusministerille. Pyysin häntä vapauttamaan vankilassa nälkälakkoilevan vapaustaistelijan, jonka blogikirjoituksista tieto Egyptin sisäisestä tilanteesta on levinnyt maailmalle. Virtalan meili lähti faaraoiden valtakuntaan Lapinjärveltä, omakotitalosta metsän keskellä, jossa hän asuu ja työskentelee amerikkalaisen Sally-vaimonsa ja pariskunnan 3-vuotiaan Oliver-pojan kanssa. •

Pe r i n n ö k s i R a uh a n f o o r um i

Loviisalaisille Timo Virtala on tullut tutuksi elokuussa pidettävästä rauhanfoorumista, jonka organisoinnin hän peri kirkkoherra Veli-Matti Hynniseltä vuonna 2008. Hiroshiman päivän tapahtuma on koonnut pikkukaupunkilaiset pohtimaan rauhan kysymyksiä jo 25 kertaa. Monipuolista ohjelmaa freelance-kirjoittajana ja -kouluttajana työskentelevä Virtala valmistelee pitkin vuotta. – Työtä on paljon. Seminaarien, näyttelyiden, konserttien, teatteri- ja elokuvaesitysten sekä toritapahtumien suunnittelua. Neuvotteluja ja tilojen varaamisia. Kirjoitan apurahahakemuksia, ja olen yhteyksissä esiintyjiin, hän luettelee.

k ää – T

k ää – t

m i t us t yk

Teksti: Ulla Ora Kuva: Hanna Neuvonen

m i t us t

Hugon munat ovat kullankeltaisia

ananmunasta näkee, miten kana voi. Loviisalaisesta Lilla Hugosta saa vain hyvin voivien kanojen munia. Kun munan halkaisee, on keltuainen kirkkaan keltainen, ja sitä on vaikea saada valkoiseksi vaahdoksi edes vatkatessa. Munat ovat lähtöisin Liljendalissa sijaitsevalta Komkom Ky -tilalta, jossa kanoilla on lokoisat oltavat. Niille on rakennettu oma mökki ja ulkotarha. Kanat pääsevät halutessaan ottamaan hiekkakylpyjä tai lepäämään orsilla. Torin laidalla sijaitsevasta Lilla Hugosta saa munien lisäksi noin kymmenen paikallisen tilan lähituotteita. Luomuruokaa tulee

myös ulkomailta. Viime pääsiäisen aikaan perustettu liike on löytänyt oman asiakaskuntansa, vaikka kesäasukkaiden lähdettyä on ollut rauhallisempaa. Perheyritystä pyörittävät loviisalaiset paluumuuttajat Dennis Andersson ja Elina Lohman-Andersson. – Ehdottomasti suosituimpia tuotteitamme ovat juustot, joita tulee viiden kotimaisen valmistajan lisäksi myös ulkomailta, etenkin Ranskasta. Meiltä kysytään paljon myös paikallisia perustuotteita, kuten jauhoja ja ryynejä. Mieluiten otammekin myytävämme lähitiloilta. Meille on tärkeintä, että tuote on laadukas ja lähellä tuotettu, Dennis kertoo. Lilla Hugosta löytyy erikoiskahveja, säilyk-

keitä ja hilloja. Joulun alla myyntiin tulevat paikallisten tuottajien kinkut, joita voi etukäteen tilata. Joulupöytään voi lisäksi noutaa lähiglögiä, joulukahvia, teetä, suklaata ja erilaisia pähkinöitä. – Paikalliset tuottajat ovat löytäneet hyvin liikkeeseemme. Valikoimamme elää jatkuvasti, jätämme pois eksoottisimpia tuotteita, jotka eivät mene kaupaksi ja otamme tilalle mieluusti juuri paikallista. Lilla Hugon kahvi tulee helsinkiläisen paahtimon kautta, ja sitä kannattaa tulla maistelemaan kauempaakin. Liike satsaa kaikessa kotimaisuuden ja puhtauden lisäksi korkeaan laatuun sekä eksoottisiin makuelämyksiin. •

Liike on avoinna arkisin kello 10–18 ja lauantaisin kello 9–15. Loviisan torin laidalla, Brandensteininkatu 11

4 x nam Jätä einekset hyllyyn ja tee kunnon ruokaa. Pyysimme neljää loviisalaiskokkia jakamaan talvisen herkkureseptin Pikkukaupungin lukijoille. Rohkeasti kokeilemaan – kokkailu on hauska harrastus. >> Kuvat: Virpi Lehtinen, Hanna Neuvonen

Pu n a j uu r t a & v u o he n j uu s t o a

M U STIG Kﾃ傍TGRYTA

annokset neljﾃ､lle R i i s ta pata H i r v e n f i le t t ﾃ､ & m a a l a i s p e r u n a pa i s to s ta

Kristian Vuojärvi keittiömestari, Olut- ja viinitupa Ölvin

Tsutomo Tazaki, ravintoloitsija, Ravintola Sakura

M U STIG KÖTTGRYTA 600 g nötkött 200 g bacon bitar 3 morötter 1 palsternacka 2 gula lökar 200 g trattkantareller eller Champinjoner 1 msk enbär 4 lagerblad 10 svartpepparkorn 3 dl mörkt öl 1 dl rönnbärs gelé eller svartvinbärs gelé 1 liten burk demi glace sauce eller kalv fond 100 g smör Garnering: persilja

• Skär köttet i passliga bitar och bryn i olja. Tillsätt vatten så det täcker köttet, enbär, lagerblad och svartpeppar och låt puttra på svag värme i en timme. • Tillsätt sedan morot i bitar och låt koka 20 min, sedan palsternacka och låt koka 10 min till. • Bryn sakta bacon, lök och svamp tills vätskan försvunnit och tillsätt i grytan. Sedan det mörka ölet och demi glace såsen och låt puttra 10 min. • På slutet kommer rönnbärsgelén och smöret. Om man vill ha en lite sötare variant kan man sätta till lite sirap. Servera med kokt potatis eller ugnsgrönsaker. Dryckrekommendation: Malmgårds dinkel eller ett ekologiskt rött vin: L’auratae från Sicilien.

Pu n a j uu r t a & v u o he n j uu s t o a Keitto 10 kpl punajuurta 1 l kasvislientä 2 dl kermaa 2 rkl balsamicoa Suolaa

• Paahda punajuuret uunissa kypsiksi 185°C 2 h. • Kuori punajuuret ja laita kattilaan. Lisää kaikki muut ainekset kattilaan ja keitä 20 min. • Soseuta ja tarjoile. Vuohenjuustopötkö 0,2 kg vuohenjuustoa 3 rkl kermaa 1 sitruunan kuori raastettuna

• Sekoita ainekset kulhossa ja tee massasta pötkö kelmun avulla. • Leikkaa pötkö annospaloiksi ja hienonna kurpisansiemeniä veitsellä rouheeksi. • Ripottele vuohenjuusto pötkön päälle kurpitsansiemenhaketta. Balsamico marinoitua punajuurta 2 kpl punajuurta 2 rkl balsamicoa 2 rkl sokeria 1 dl vettä

• Leikkaa punajuuret kuutioiksi, Kiehauta sokeri, vesi ja balsamico ja kaada seos punajuurikuutioiden päälle, anna marinoitua 2 h. Koristeet annokseen: Kurpitsansiemeniä paahdettuna Punajuurenversoja Omenasuikaleita Kurpitsansiemenöljyä Tarjoa lisäksi: Maalaisleipää ja voita Juomaksi suosittelen Cava Bares palta

Heli Hassinen, ravintoloitsija Maija Laitikas, tarjoilija Ravintola Bella Loviisa

Mirko Hauhia, kokki, Hotell Degerby

R i i s ta pata 360 g jänistä 360 g hirveä 60 g voita 180 g sipulia 360 g pekonia n. 4 litraa lihalientä Rosmariinia, timjamia

Tämän helpommaksi padan teko tuskin tulee. • Ruskista kuutioidut jänisja hirvipalat mausteiden kera, mutta erikseen voissa. • Ruskistamisen jälkeen hirvenlihat laitetaan lihaliemeen hautumaan, puolen tunnin päästä lisätään jänikset mukaan ruskistetun pekonin ja sipulin kera. Tässä vaiheessa voit lisätä myös riistafondin. • Jos pata on liian juoksevaa, suurusta sitä maizenalla. • Tarjoile lisukkeiksi puolukkasurvosta ja kotitekoisia lohkoperunoita, ja koristele annos rosmariinin oksalla. Avot! Juomaksi suosittelen Thandin Shiraz-Cabernet tai oluen ystäville Stallhagen Delikat/Malmgård Dinkel

H i r v e n f i le t t ä & maalaisperunapa i s to s ta 180 g hirven ulkofilettä/hlö 6 uuniperunaa 600 g juureksia (porkkana, sipuli, selleri, palsternakka) 300 g pekonia Siirappia, öljyä, timjamia, rosmariinia, suolaa ja pippuria Kastike 4 dl demi glace 2 dl punaviiniä 3 rkl mustaherukkahyytelöä Lihaliemikuutio Porkkana ja sipuli Suolaa ja pippuria Paahdettuja valkosipulin kynsiä

• Paista uuniperunat kypsiksi 150-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Anna jäähtyä. Kuutioi perunat kuorineen. • Leikkaa juureksista nopan kokoisia paloja. Laita uunipellille, lisää öljy, siirappi ja mausteet. Paahda uunissa (225°C) noin 20 minuuttia. Paista pekonit rapeaksi ja leikkaa paloiksi. • Paahda kastikkeen juureksiin kunnon väri. Keitä niitä muiden ainesten kanssa hiljaisella tulella noin tunti. Siivilöi kastike, lisää valkosipulin kynnet ja mausta tarpeen mukaan. Annoksen kokoaminen

• Paista peruna- ja juureskuutiot voin kera pannulla. Lisää valkosipulimurskaa hitusen. Mausta tarpeen mukaan. • Lämmitä kastike. • Paista huoneenlämpöiset hirvenfileet kuumalla pannulla 2–3 min/puoli kypsyysasteesta ja lihan paksuudesta riippuen. • Leikkaa liha kauniisti terävällä veitsellä maalaisperunapaistoksen päälle. Kastike perään, ja koko komeuden päälle paistettu tuore kanttarelli. Juomaksi suosittelemme täyteläistä shiraz-punaviiniä

g n i t tas

Olu

Teksti: Tom Backmansson Kuvat: Linda Varoma Tuotekuvat: Alko

Oluenmaistaja poikkeaa viininmaistajasta siten, että hän ei sylje juomaansa kuppiin. Aaah... Nielaiseminen on tärkeää, koska siten selviää humalan karvaus, eli jälkimaku.

Mörkt = gott 52

Tasting

Lääkäri Janne Lepola on tunnettu loviisalainen oluen ystävä.

animomestari Tuomas Markkula valitsi Pikkukaupunki-lehden oluttastingiin viisi yleisesti saatavaa ja Alkossa myytävää talvi- ja jouluolutlajia. Maistajille tasting oli sokkotesti, eikä ihan helppo sellainen.

Oluen maistajaisissa juodaan vain tilkan verran kutakin olutta. Normaalikäytössä menee pullo, joskus poikineen. Oluen tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluukin sen juotavuus. Ei ole hyvä, jos olut tuntuu liian mausteiselta tai tuhdilta ja maku rupeaa tökkimään.

Tumm at ta l v i - j a j o ulu o lue t

N’Ice Chouffe, Brasserie d’Acouffe Jukka Salminen: Ohut vaahto, pähkinää ja luumua. Silti laihanlainen. Takuuvarma suomalainen. Janne Lepola: Vaahto hyvä, hyvä humala. Täyteläinen tuoksu ja hyvä mallas. Vivahdus sahtiin. Rainer Knapas: Ohut vaahto. Lämmin, haileahko glögimauste. Peruspohja plus lisämauste. Nögne Ö Underlig Jul, Nögne Ö Jukka: Hieno tiivis vaahto. Tosi tumma. Voimakas neilikkainen ja suklainen. Ei pikaolut. Janne: Vaahto hyvä. Inkivääri, kaneli. Maku ohut ja lyhyt. Karvas. Lapinkulta joulu? Rainer: Paksu tiivis vaahto. Humala, joulumauste. Kirpeä, stydiä. Vehnä! Mikkeller From Via To, Mikkeller Jukka: Hieno vaahto. Supertumma, kahvinen ja paahteinen. Maltainen maku. Janne: Tumma hyvä vaahto. Terva, savu. Ensiksi kirpeä, karvas. Jälkimaku hyvä. Rainer: Muheavaahtoinen. Tumma, musta, espresso. Luonnikas. Poltettu karamelli. Sikari. Juhlan jälkituntua.

Graafinen suunnittelija Jukka Salminen arvostaa hyvin muodostunutta vaahtoa.

Arctic Circle Ale, Malmgårdin Panimo Jukka: Hieno vaahto. Siirappinen. Humalaa löytyy. Pehmeä ja samettinen. Hyvä! Janne: Vaahto lähes olematon. Mämmi/mallas. Hyvä humala. Kirsikkaa nahkaa asetonin vivahde. Suhteellisen helppo juotava. Rainer: Punertava laiha vaahto. Helppo liukas. Pehmeä, makea kirsikka. Humalan jälkilämpö. Aech Schlenkerla Rauchbier Urbock, Heller Trum Jukka: Hyvä vaahto. Pehmeä maltainen, vähän humalaa. Savusilakan vivahde. Vähiten joulumaustettu. Janne: Kohtalainen vaahto. Tuoksu suksiterva. Hivenen ohut. Helppo juotava. Vesi Iisalmesta. Rainer: Laiha vaahto. Paahteinen, savuesanssinen, tekotervaa. Vähämausteinen, talouskaljan vivahde.

Testaajat Ju k k a S a lm i n e n , g r a a f i k ko Molemmat vanhemmat työskennelleet eri panimoilla. Kasvanut panimomaailmassa. Suosii englantilaisia oluita. Janne Lepola, lääkäri Saksalaisen oluen ystävä. Käynyt 12 kertaa Octoberfestin olutjuhlilla Münchenissä. Haluaisi oluen elintarvikkeeksi myös Suomessa. R a i n e r K n a pa s , h i s to r i o i t s i j a Matkusti 1970-luvulla Saksan Bambergiin juomaan savuolutta. Se oli suuri elämys.

>> 53

VALITSE VIHREÄ KAUKOLÄMPÖ Kaukolämpö on ympäristöystävällistä. Se auttaa pitämään hiilidioksidipäästöt kurissa. Porvoon Energian tuottamasta Loviisan kaukolämmöstä bioenergian osuus on noin 70 %

VARMA JA HUOLETON VALINTA

Loviisassa kaukolämpöverkon pituus on yli 25 kilometriä. Asiakkaita meillä on lähes 250. LIITY MUKAAN! Asiantunteva henkilöstömme neuvoo mielellään. Puh. 019 661 411 www.porvoonenergia.fi

PORVOON ENERGIA – Luonnollinen valinta BORGÅ ENERGI – Ett naturligt val

Terveydeksi!

Vain tilkan verran kutakin

tärkeimpiä työkaluja. Malmgårdin Panimon panimomestari Tuo-

Markkula on osallistunut mo-

Laadunvalvonnan vuoksi pani-

mas Markkula, maistuuko olut

niin maistajaisiin. Pahimmillaan

momestari juo paljon olutta val-

erilaiselta, kun juot sitä huviksesi?

oli maisteltavana 23 eri laatua.

Maistaminen on oluenpanijan

karaivossa kyllä pyörii aina joku pieni prosessi.

mistusprosessin aikana. Sen lisäk-

– Kyllä se on toisenlaista, kun

– Se oli kyllä liikaa. 15 oluen

si panimomestarin pitää maistel-

ei koko ajan tarvitse analysoida

jälkeen tuntui, että ei ole enää

la kilpailijoiden oluita pysyäkseen

makuvivahteita ja mausteita.

ihan terävimmillään, vaikka eri

selvillä maailman trendeistä.

Samalla hän myöntää, että ta-

oluita juotiin vain vähän.

Arctic Circle Ale, Malmgårdin Panimo Suomi, 7,3 %, 9,78 €/l

RAADIN SUOSIKKI 1

N’Ice Chouffe, Brasserie d’Acouffe Belgia, 10 %, 11,85 €/l

RAADIN SUOSIKKI 2

Mikkeller From Via To, Mikkeller Tanska, 8 %, 14,41 €/l

KALLEIN

Aech Schlenkerla Rauchbier Urbock, Heller Trum Saksa, 6,5 %, 6,96 €/l

EDULLISIN

Nögne Ö Underlig Jul, Nögne Ö Norja, 6,5 %, 12,46 €/l

RAADIN MIELESTÄ MAUSTEINEN

L o p p u a r v o s t elu

Malmgårdin Panimon Arctic Circle Ice ja belgialainen N’Ice Chouffe nousivat sokkotestissä raadin suosikeiksi. Jännää oli se, että raati ei tunnistanut Arctic Circlen katajanmakua ennen kuin sai tietää siitä. Myös N’Ice Chouffen korkea alkoholiprosentti tuli raatilaisille suurena yllätyksenä. Norjalainen jouluolut Nögne Ö Underlig Jul maistui raatilaisten suussa aivan liian mausteiselta, ja se jäi testin jumboksi. Panimomestari Tuomas Markkula totesi, että näin erilaisten oluiden keskinäinen vertailu on vaikeata. Alkon nettisivuilta www.alko.fi löytyvät tarkat tiedot testatuista ja muista valikoimissa olevista oluista. • 55

t e j l 채 J lumessa

5. 4. 56

Piirros: Jukka Salminen

t e j l Jä lumessa

Mukavaa puuhaa Eläinten jälkien seuraaminen ja tutkiminen on mukavaa ja opettavaista puuhaa. Hyviä jäljityspaikkoja ovat meren, järvien ja purojen rannat, aukeiden paikkojen reunat sekä esimerkiksi sähkölinjat.

Lintujen jäljet 1. H i r v i

Isona eläimenä hirven askeleet painuvat syvälle lumeen. Sorkan jäljen koko ja askeleen pituus ovat sellaisia, että niitä tuskin voi sekoittaa minkään toisen eläimen jälkiin. Jos laumassa on useita eläimiä, ne mielellään astelevat peräkkäin samoja jälkiä käyttäen. 2. J ä n i s

Metsäjäniksen jäljet voivat vaihdella suuresti. Jos jänis säikähtää, saattavat takajalkojen jäljet olla jopa metrin päässä etujalkojen edessä. Kovalla hangella takajalkojen jäljet ovat lähes peräkkäin. 3. Ke t t u

Kettu liikkuu enimmäkseen eri nopeuksilla ravaten. Jäljet näkyvät luonnossa helminauhana, lähes suorana jälkien jonona.

Tunnistamista helpottavia seikkoja: jälkien koko, kulkutapa (hyppely parijäljin vai vuoroaskelin kulku), elinympäristö, linnun käyttäytyminen (onko saalistanut, ruokaillut) jne.

Nisäkkäiden jäljet Samankin lajin jäljet voivat vaihdella suuresti riippuen eläimen kiireestä ja lumen kovuudesta. Nisäkkäillä on myös useita kulkutapoja. …Pääkulkutapoja ovat käynti, ravi, laukka ja hyppely. Lisäksi on vielä erilaisia alatyyppejä, kuten pariravi ja nelihyppely. …Pitkäruhoisille ja lyhytjalkaisille näätäeläimille hyppely on tyypillinen kulkutapa. …Ravinnonhaussa liikutaan yleensä rauhallisemmin, mutta pakenevalle eläimelle on usein laukka tarpeen. …Kulkutapaan vaikuttaa myös maasto. Esimerkiksi upottavaan lumeen, kantohangelle ja rantaliejuun jääneet jäljet eroavat toisistaan.

4. H a r a k k a

Harakka hyppelee pariaskelin muutoin paitsi pehmeässä lumessa, missä se kävelee vuoroaskelin. 5. M e t s ä m y y r ä

Metsämyyrä voi usein hyppiä lähes oravamaisia jälkiä tehden.Talvella se tulee mielellään asutuksen tuntumaan. Monet pikkunisäkkäät pysyttelevät kuitenkin talvella pääasiassa lumen alla. 6. O r a v a

Kuva: Timo Lindgren

Orava etenee joko hyppimällä tai loikkimalla, ja sillä on helposti tunnistettavat jäljet. Oravat viettävät paljon aikaa puussa. Ne voivat liikkua pitkiä matkoja ilman, että käyvät välillä maassa.

Loviisan metsissä asustaa satoja hirviä ja muita hirvieläimiä.

Lovisa Forwarding & Stevedoring

Ykköstiimisi satamatoiminnoissa LFS on osa Nordström Groupia, joka on tarjonnut huolinta- ja ahtaustoimintaa Loviisassa jo vuodesta 1914. Erinomainen, ammattitaitoinen palvelumme on tehnyt Loviisasta Suomen suurimman kappalesahatavarasataman. Kehittämällä satamaa hyvässä yhteistyössä Loviisan kaupungin kanssa pystymme tulevaisuudessakin varmistamaan paikkamme yhtenä alueen tärkeänä työnantajana. ”Joustavuutemme ja hyvän palvelun taustalla on omistautunut porukka ja hyvä tekemisen meininki.” Jan Van Den Wildenberg, toimitusjohtaja, LFS – Lovisa Forwarding & Stevedoring

www.nordlfs.com part of

Nordström Group

w o h w o Sn Loviisanlahdella nautit ulkoilusta keskellä kaupunkia! Jäätilanteen salliessa lahti onkin varsinainen temmellyskenttä,

jossa voi yhden päivän aikana nähdä retkiluistelijoita, jääsurffaajan, ratsastajia, moottorikelkkailijoita, hiihtäjiä ja pilkkijöitä .... Nämä nuoret nappasivat vielä snoukankin kainaloon!

Teksti: P채ivi Ahvonen Kuvat: Hanna Neuvonen

ämpimästi päälle ja järkeä jäälle. Sillä pärjää. Jäällä tuulee melkein aina, vaikkei sitä rannalla huomaisikaan, joten vaatetuksen puutteella ei kannata retkeänsä pilata. Moottorikelkan perässä on hauska snoukata, vähän kuin vesihiihtäisi! Köyden jatkeena voi kulkupelinä tietysti olla myös pulkka, ahkio tai sukset. Muista, että moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 senttiä paksuisen jääkannen. Jäälle ei oikeasti mennä uimaan – sitä kannattaa harrastaa avannossa tai uimahallissa!

” Ä k k i m a k e a n y s t ä v i lle ”

Pujottele vaahtokarkkeja vartaisiin. Paahda tulella vain muutama sekunti, silmänräpäys, sillä vaahtokarkit palavat erittäin herkästi! Anna jäähtyä hetki ja nauti – äklömakeaa sanoo yksi, herkkua toinen!

Желаю всем жителям Ловизы счастливого Рождества и успешного нового 2012 года! Олави Калева Мэр города

Soovin kõigile Loviisa elanikele häid jõule ja edukat aastat 2012. Olavi Kaleva, linnapea

Kaupunginjohtajan tervehdys Loviisa on hieno asuinkunta, joka tarjoaa monipuoliset ja ihmisläheiset palvelut asukkailleen. Tämä ei ole byrokraattinen fraasi vaan täyttä totta. Loviisan taloudellinen tilanne on ennakoitua parempi ja meillä on kaikki edellytykset selvitä kunnialla myös tulevina vuosina. Vireillä on useita kehittämis- ja rakentamishankkeita. Hyvällä yhteis-

Ich wünsche allen Einwohnern in Loviisa eine fröhliche Weihnacht und ein ervolkreiches neues Jahr 2012. Olavi Kaleva, Stadtdirektor “¡ Feliz Navidad y Próspero 2012 a todos! “ Olavi Kaleva, alcalde de Loviisa Je souhaite à tous les habitants de Loviisa un joyeux Noël et une très prospère année 2012. Olavi Kaleva, Maire

työllä rakennamme kotikaupungistamme etelärannikon helmeä, jossa meillä kaikilla on hyvä asua ja elää. Kaupungissamme puhutaan ainakin kolmeatoista eri kieltä. Toivottavasti kaikki, jotka ovat löytäneet kotipaikkansa Loviisasta, viihtyvät idyllisessä kaupungissamme. Täällä on tilaa kansainväli-

我祝愿所有洛维萨（Loviisa）的居民圣诞快乐， 2012年大吉大利。市长奥拉维· 卡勒瓦 (Olavi Kaleva)

syydelle. Toivotan kaikille loviisalaisille hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2012 Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja

‫ ماعو ديجم داليم ديع اسيفول ناكس عيمجل ىنمتأ‬2012 ‫رهدزم‬ ‫افيلاك يفالوأ‬ ‫ةيدلبلا سيئر‬

The Mayor’s Greeting

Stadsdirektörens hälsning

Loviisa is a splendid municipality to live in. It offers

Lovisa är en fin kommun att bo i och den erbjuder sina invånare

This is not an empty phrase but the simple truth.

mångsidiga och människonära tjänster. Det här är inte bara en tom fras utan full verklighet.

versatile and humane services to its inhabitants. The financial situation of Loviisa is better than predicted and we have all the prerequisites to

Den ekonomiska situationen i Lovisa är bättre än det förutsedda

make it with flying colours even in the future.

och vi har alla förutsättningar att klara oss med äran i behåll även

There are several development and construction

under kommande år. Ett flertal utvecklings- och byggprojekt är på

projects pending. We will make our home town

gång. Med gott samarbete bygger vi vår hemstad till en pärla för

into a pearl of the southern coast by means of

sydkusten; till en stad där vi alla har det bra att bo och leva.

good cooperation; into a town where it will be

I vår stad talar man minst tretton olika språk. Jag hoppas att alla som hittat sin hemort i Lovisa trivs i vår idylliska stad. Vi vill gärna vara mer internationella. Jag önskar alla Lovisabor en god jul och ett framgångsrikt år 2012 Olavi Kaleva, stadsdirektör

good for us all to live. At least thirteen languages are spoken in our town. Hopefully all who have found their home in Loviisa enjoy our idyllic town. We welcome the opportunity to become cosmopolitan in Loviisa. I wish all inhabitants of Loviisa a merry Christmas and a prosperous year 2012 Olavi Kaleva, Mayor

Pik k Sm ukau åst p ads unki liv – – T Matk uri sm ailuli bil ite aga

Добро пожаловать в Ловиса!

sivut 65–76 sidorna 65–76

Venäläiset tulevat

Onko Loviisa valmis? Ryssarna kommer – Är lovisaborna beredda? Teksti: Seppo Iisalo Piirros: Outi Norberg Kuvat: peak press Kartan grafiikka: Milla Ketolainen, Jukka Salminen

| TE LII

AGA BIL

Lahti Lahtis

Uusi Allegro-nopeajunayhteys Pietarista Vainikkalan, Kouvolan ja Lahden kautta Helsinkiin kiinnostaa yhä useampia. Ennuste vuodelle 2011 on 290 000 asiakasta.

Kouvola

Allt fler ryssar är intresserade av expresståget Allegro som går från S:t Petesburg till Helsingfors via Vainikkala, Kouvola och Lahtis. Prognosen för år 2011 är 290 000 passagerare.

Sirius Sport

ABC Kuninkaantie / ABC Kungsvägen

Hamina Fredrikshamn

Lapinjärvi Lappträsk

Loviisa Lovisa

Pyhtää Pyttis

Kotka

Porvoo Borgå Kotkan-Haminan seudulla vieraili 309 000 venäläistä.

Helsinki Helsingfors Kuningattarenporttiin eli Loviisan läntiseen liittymään suunniteltu Valoaalto-maamerkki. Det planerade landmärket Ljusvågen vid Lovisa västra anslutning, Drottningporten.

Disa’s Fish

Helsingin–Pietarin kehityskäytävä

Utvecklingskorridoren Helsingfors–S:t Petersburg

Loviisa sijaitsee E18-tien varrella kahden metropolin, Pietarin ja Helsingin, välisellä kehityskäytävällä. Sijainti tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös matkailun kehittämiselle.

Staden Lovisa är belägen vid europaväg E18, mitt emellan metropolerna Helsingfors och S:t Petersburg. Läget vid denna utvecklingskorridor erbjuder turistnäringen oanade möjligheter.

ruuhkaa tiedossa!

Venäläisten matkat Suomeen vuosittain positiivisen kasvun ennuste

3 2

viisumien määrän kasvuun perustuva ennuste

Lähde: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, Rajatutkimus 2010

2012e

2011e

2009

2010e

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1996

1995

1994

1993

1992

Regionen Kotka-Fredrikshamn besöktes av 309 000 ryssar.

Loviisan itäinen liittymä, mallinnuskuva / Lovisa östra anslutning, skiss

Venäjällä vapaapäiviä ovat 1.–5. tammikuuta: uusivuosi 7. tammikuuta: joulu 8. maaliskuuta: kansainvälinen naistenpäivä 1. toukokuuta: kevään ja työn päivä 9. toukokuuta: voitonpäivä 4. marraskuuta: kansallisen yhtenäisyyden päivä

Lappeenranta Villmanstrand

Lappeenrannassa vieraili vuonna 2010 860 000 venäläistä.

Nuijamaa

Villmanstrand hade 860 000 ryska besökare år 2010.

Vainikkala

Vuonna 2010 venäläiset tekivät KaakkoisSuomen raja-asemien kautta 2,4 miljoonaa matkaa Suomeen. Parhaina päivinä rajan ylitti yli 40 000 ihmistä. År 2010 passerade 2,4 miljoner ryssar gränsstationerna i sydöstra Finland. Under de livligaste dagarna passerade över 40 000 personer gränsen.

Viipuri Выборг

Vaalimaa Allegro

Pietarin seudulla asuu yli 5 miljoonaa ihmistä. S:t Petersburgsregionen har över 5 miljoner invånare.

Pietari S:t Petersburg Санкт-Петербург Ennen Suomen ja Neuvostoliiton raja muodosti yhden Euroopan jyrkimmistä elintasorajoista. Liikenne- ja matkustusrajoitukset ovat vähentyneet, ja viisumeita saa aikaisempaa huomattavasti helpommin. Gränsen mellan Finland och Sovjetunionen var en av Europas mest distinkta gränser ifråga om levnadsstandard. Trafik- och reserestriktionerna har lättat och visum beviljas betydligt lättare än förr.

Moskova MOSKVA Москва

Jos EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus toteutuu, venäläismatkailijoiden määrä lisääntyy olennaisesti. Om visumfriheten mellan EU och Ryssland förverkligas kommer antalet ryska resenärer att öka avsevärt.

Tiesitkö, että… …Pietarilaisten keskuudessa Suomi on Italian ja Ranskan jälkeen kolmanneksi kiinnostavin matkailumaa. …Suomen matkailumahdollisuuksista pietarilaiset kuulevat pääasiassa tuttavilta. Matkakohteen päättää nainen, vaikka loman maksaa mies.

…56 prosenttia pietarilaisista on viimeisen kahden vuoden aikana käynyt Suomessa, lähes viidesosa vähintään neljä kertaa.

… Yli 40 prosenttia Suomessa vierailleista pietarilaisista on matkustanut myös Etelä- ja Keski-Euroopassa ja kolmasosa muissa Pohjoismaissa.

… Ahkerimpia Suomen vierailijoita ovat johtaja- ja esimiestasoiset pietarilaiset ja lapsettomat pariskunnat.

… 57 prosenttia pietarilaisista aikoo matkustaa Suomeen varmasti seuraavan kahden vuoden aikana ja 23 prosent-

tia todennäköisesti. Eniten matkoja aiotaan tehdä omalla tai vuokra-autolla. … Eniten matkoja suunnitellaan Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle (65 prosenttia varmasti tai todennäköisesti matkustavista).

Innolink Research Oy haastatteli 3000:a vähintään 18-vuotiasta venäläistä Pietarin alueella kahdessa jaksossa 2011.

Tax free -myynti eri paikkakunnilla Tammi–syyskuussa 2011 Helsinki ………. 56 602 000 euroa Lappeenranta .. 52 787 000 euroa Imatra ............ 10 298 000 euroa Kotka ............. 6 824 000 euroa Kouvola .......... 2 664 000 euroa Lähde: Global Blue

| TE LII

AGA BIL

Venäläiset matkailijat

Pikkukaupungin kysely >> Millaisia he ovat? Miksi he tänne tulevat? Mistä he ovat kiinnostuneita? Yli 90 prosenttia loviisalaisista kaupan ja matkailualan yrityksistä arvioi, että venäläisten matkailijoiden merkitys Loviisalle kasvaa. 85 prosenttia pitää heitä omalle yritykselleen tärkeinä. Miten palveluja pitäisi kehittää? Pikkukaupungin kyselyyn vastasi yhteensä 14 loviisalaista kauppiasta, yrittäjää ja matkailualan toimijaa.

ABC Kuninkaantie

Loviisan Autovaraosa

Degerby HotelRestaurant

Euromaster

Kaikista asiakkaistamme on venäläisiä arviolta

50%

25%

70%

Venäläiset asiakkaat ovat meille

erittäin tärkeitä

ei juurikaan tärkeitä

erittäin tärkeitä

Kysely osoittaa, että eräissä loviisalaisliikkeissä ja -kohteissa venäläisasiakkaiden osuus on alle prosentin, toisissa taas reilusti yli puolet. Esimerkiksi ABC Kuninkaantielle, Euromasterille, hotelli-ravintola Degerbylle ja huoneistomajoitusta Strömforsin ruukilla tarjoavalle Lomatähdille he ovat erittäin tärkeitä. Kauppakeskus Gallerian tai Malmgårdin kartanon asiakkaista heitä on vain murto-osa.

Millaisia asiakkaita he ovat Lomalaisten osuus

Lähes kaikki vastaajat arvioivat, että venäläisasiakkaiden määrät ovat kasvamaan päin.

Asiakkaina he ovat

Hurudana är de? Varför kommer de hit? Vad intresserar dem? Över nittio procent av handels- och turismföretagen i Lovisa tror att de ryska turisternas betydelse för staden kommer att öka. Åttiofem procent av företagen anser att ryssarna är viktiga för den egna verksamheten.

Palvelukielemme

Hur bör tjänsterna utvecklas? Fjorton handelsmän, företagare och aktörer inom turismsektorn i Lovisa deltog i tidningen Småstadslivs enkät.

Nettisivumme kielitarjonta

Svaren visade att de ryska kundernas andel i vissa affärer och etablissemang är under en procent, medan den i andra är över femtio procent. Ryssarna är mycket viktiga för bland annat ABC Kungsvägen, Euromaster, hotell-restaurang Degerby och Lomatähdet, som erbjuder lägenhetsinkvartering i Strömfors bruk. På köpcentret Galleria och Malmgård utgör ryssarna endast en bråkdel av kunderna.

Venäläiset asiakkaat pitävät venäjänkielistä palvelua

ABC Kuninkaantie

Loviisan Autovaraosa

Degerby HotelRestaurant

Euromaster

pääasiassa ryhmiä

pääasiassa yksin matkustavia

perheitä, pariskuntia

perheitä, yksin matkustavia

80%

ei tietoa

90%

30%

laadukasta palvelua arvostavia, eivät juuri eroa muista

varovaisia ja harkitsevia

laadukasta palvelua arvostavia, merkkituotteista kiinnostuneita

laadukasta palvelua ja tuotteita arvostavia

ABC Kuninkaantie

Loviisan Autovaraosa

Degerby HotelRestaurant

Euromaster

suomi, ruotsi, venäjä

suomi, ruotsi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, viro, englanti

suomi

suomi, ruotsi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi

tärkeänä

melko tärkeänä

erittäin tärkeänä

Nästan alla som deltog i enkäten bedömde att antalet ryska kunder kommer att öka.

Miltä näyttää tulevaisuus? ABC Kuninkaantie

Venäläisten asiakkaidemme määrä on

Venäläisten matkailijoiden merkitys Loviisalle

nousussa

kasvaa jonkin verran

Loviisan Autovaraosa

laskussa

pysyy ennallaan

Degerby HotelRestaurant

Euromaster

voimakkaassa nousussa

nousussa

voimakkaassa nousussa

kasvaa jonkin verran

K-Supermarket Mariankatu

Kello & Kulta Karvonen Ky

Lomatähdet Strömforsin ruukki

Kysyimme neljältätoista loviisalaiselta kauppiaalta, yrittäjältä ja matkailualan toimijalta, kuinka tärkeitä ja millaisia heidän venäläiset asiakkaansa ovat.

K-Supermarket Mariankatu

Kello & Kulta Karvonen Ky

Lomatähdet Strömforsin ruukki

Malmgårdin kartano

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South Coast Fishing Adventures

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaateliike

Vanille Home sisustusliike

1–2 %

20–80 %

90%

30%

70%

ei tietoa

10%

melko tärkeitä

ei juurikaan tärkeitä

erittäin tärkeitä

ei juurikaan tärkeitä

erittäin tärkeitä

tärkeitä

erittäin tärkeitä

tärkeitä

K-Supermarket Mariankatu

Kello & Kulta Karvonen Ky

Lomatähdet Strömforsin ruukki

Malmgårdin kartano

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South Coast Fishing Adventures

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaateliike

Vanille Home sisustusliike

pääasiassa pariskuntia

perheitä, yksin matkustavia

pääasiassa pariskuntia

perheitä

perheitä, ryhmiä

perheitä, pariskuntia

pariskuntia, ryhmiä

perheitä, pariskuntia

80%

75%

50%

100%

80%

70%

80%

90%

80%

laadukasta palvelua ja tuotteita arvostavia, hinnalla ei väliä

laadukasta palvelua ja tuotteita arvostavia, satunnaisia shoppailijoita

laadukasta palvelua ja tuotteita arvostavia

varovaisia harkitsevaisia satunnaisia shoppailijoita

laadukasta palvelua ja tuotteita arvostavia

tietävät mitä haluavat

jos palvelu on korkeatasoista hinnalla ei väliä

eivät juuri eroa muualta tulevista asiakkaista

satunnaisia shoppailijoita

laadukasta palvelua ja tuotteita arvostavia, harkitsevia

K-Supermarket Mariankatu

Kello & Kulta Karvonen Ky

Lomatähdet Strömforsin ruukki

Malmgårdin kartano

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South Coast Fishing Adventures

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaateliike

Vanille Home sisustusliike

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, englanti, ranska

suomi, ruotsi, venäjä, englanti, saksa

suomi, ruotsi, venäjä, englanti

suomi, venäjä, englanti, ranska

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, englanti, saksa

suomi, englanti

suomi

suomi, ruotsi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi, englanti (tulossa)

suomi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, englanti, ranska

suomi, ruotsi

suomi

tärkeänä

melko tärkeänä

erittäin tärkeänä

tärkeänä

erittäin tärkeänä

tärkeänä

melko tärkeänä

Pikkukaupungin kysely >> Venäläiset matkailijat Kyselyn vastaajat: Kirsti Hurmerinta-Törnström, liikennemyymäläpäällikkö, ABC Kuninkaantie / Eero Heinonen, toimitusjohtaja, Loviisan Autovaraosa / Kari Junnila, palvelupäällikkö, Degerby Hotel-Restaurant / Piret Jahilo, palvelupisteen päällikkö, Euromaster Loviisa / Marko Kindstedt, kauppias, K-Supermarket Loviisa / Juha Karvonen, kauppias, Kulta Karvonen Ky / Jaakko Salmi, toimitusjohtaja, Lomatähdet Oy / Johan Creutz, kartanon isäntä, Malmgård / Jarmo Holopainen, toimitusjohtaja, Prima Partner Russia / Birger Martas, toimitusjohtaja, Rönnäsin mökit / Timo Salmia, Charter Captain South Coast Fishing Adventure / Jouni Vesanen, yrittäjä, Tamminiemen lomakeskus / Rina Antas, yrittäjä, Tango muotivaateliike / Sonja Lind, yrittäjä, Vanille Home sisustusliike Selvitys: peak press

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South Coast Fishing Adventures

nousussa

voimakkaassa nousussa

nousussa

pysynyt ennallaan

nousussa

pysynyt ennallaan

kasvaa jonkin verran

kasvaa huomattavasti

kasvaa jonkin verran

Malmgårdin kartano

Venäläisten asiakkaidemme määrä on

Venäläisten matkailijoiden merkitys Loviisalle

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaateliike

Vanille Home sisustusliike

| TE LII

AGA BIL

Mistä venäläiset matkailijat ovat kiinnostuneita? Vad intresserar de ryska turisterna? Pikakahvista, teestä, hammasharjoista ja -tahnoista, kalatuotteista, säilykkeistä Snabbkaffe, te, tandborstar, tandkräm, fiskprodukter, konserver Kirsti Hurmerinta-Törnström liikennemyymäläpäällikkö / trafikbutikschef ABC Kuninkaantie / ABC Kungsvägen

Mökkimajoituksesta, kalastuksesta, made in Finland –tuotteista, outlet-myymälöistä, kirpputoreista Stuginkvartering, fiske, made in Finland – produkter, outlet-affärer, loppmarknader Jarmo Holopainen toimitusjohtaja / VD Prima Partner Russia

Öljytuotteista / Oljeprodukter Eero Heinonen toimitusjohtaja / VD Loviisan Autovaraosa

Kalastuksesta, sienestyksestä, luonnon rauhasta, turvallisuudesta, shoppailuretkistä Helsinkiin Fiske, svampplockning, naturens frid, säkerheten, shopping i Helsingfors Birger Martas toimitusjohtaja / VD, Rönnäsin mökit

Loviisan idyllistä ja rauhasta, turvallisuudesta, huonemajoituksesta, shoppailuretkistä Helsinkiin Idyllen och friden i Lovisa, säkerheten, inkvarteringen, shopping i Helsingfors Kari Junnila palvelupäällikkö / betjäningschef Degerby Hotel-Restaurant Hyvästä laadusta ja palvelusta, autonrenkaista Hög kvalitet, service, bildäck Piret Jahilo palvelupisteen päällikkö / platschef Euromaster Loviisa Herkkutuotteista / Delikatesser Marko Kindstedt kauppias / köpman K-supermarket Loviisa Merkkikelloista / Märkesklockor Juha Karvonen kauppias / köpman, Kulta Karvonen Ky Kalastuksesta, veneiden vuokrauspalveluista Fiske, uthyrning av båtar Jaakko Salmi toimitusjohtaja / VD, Lomatähdet Oy Vanhasta historiasta, ekologisista tuotteista Äldre historia, ekologiska produkter Johan Creutz kartanon isäntä / slottsherre, Malmgård

15 ehdotusta

Kalastuksesta, hyvin järjestetyistä kalastusretkistä Fiske, väl organiserade fiskeutflykter Timo Salmia Charter Captain South Coast Fishing Adventures Loviisan idyllistä ja rauhasta, merestä, luonnosta, ilta- ja aamuauringosta, siisteydestä Idyllen och friden i Lovisa, havet, naturen, soluppgången och solnedgången, prydligheten Jouni Vesanen yrittäjä / företagare Tamminiemen lomakeskus / Tamminiemi semestercentrum Shoppailusta, muotitakeista, aletuotteista Shopping, modejackor, rea-varor Rina Antas Tango muotivaateliike / boutique Tango Tapahtumista, nähtävyyksistä, hyvistä palveluista, merkkituotteista Evenemang, sevärdheter, god betjäning, märkesvaror Sonja Lind yrittäjä / företagare Vanille Home sisustusliike / inredningsaffär Vanille Home

Kysyimme neljältätoista loviisalaiselta kaupan, matkailu- ja palvelualan yrittäjältä, miten Loviisa voisi hyödyntää vahvuuksiaan matkailukaupunkina.

1| E18-tienvarsikyltit ja opas-

2| Loviisa paremmin esille

4| Kunnon panostuksia van-

6| Pääkaupunkiseudun

tukset kuntoon – näkyvästi ja houkuttelevasti. Nyt on liian helppo hurauttaa lompakko pullollaan Loviisan ohi.

sosiaalisessa mediassa. Kuka tahansa voi osallistua.

han kylpyläkulttuurin elvyttämiseksi!

3| Loviisan kartanot kiinnos-

5| Wlan-yhteys tärkeimpiin

läheisyys on Loviisalle tärkeä matkailuvaltti, sitä pitää hyödyntää enemmän.

tavat matkailijoita. Kartanoista tarvitaan oma esite.

matkailukohteisiin!

7| Korkeatasoisille mökkipalveluille olisi kysyntää!

Loviisan turistikohde

Nr. 1

Vieraita 56 maasta

Tesjoella E18-tien varrella sijaitseva Disa’s Fishin kalamyymälä on jo vuosia säilyttänyt paikkansa venäläismatkailijoiden ylivoimaisesti suosituimpana turistikohteena Loviisassa. Ajoipa Tesjoen ohi melkein milloin tahansa, kalamyymälän parkkipaikalle on pysäköinyt venäläisiä turistibusseja ja prameita citymaastureita. Sisällä myymälässä väkeä on kuin vilkkilässä kissoja, usein ruuhkiin asti. Erityisesti Helsingistä Pietariin paluumatkalla olevat venäläiset täyttävät täällä autonsa takakontin erilaisilla kalatuotteilla. Suosituimpia ovat lohi ja kirjolohi, mutta monet ostavat myös pallasta, ankeriasta ja siikaa. Samalla haaviin jää kaikenlaista muutakin pientä kivaa. Kauppa käy E18-tien varrella

peak press

Disa’s Fishin omistavalla Kuusisen Kala Oy:llä on E18-tien varrella toinenkin kalamyymälä, joka sijaitsee Ahvenkosken idyllisissä maisemissa Ruotsinpyhtäällä. Yrityksen kolmas kalamyymälä on rajan tuntumassa Nuijamaalla. Kuusisen Kala hankkii raaka-aineet paikallisilta kalastajilta ja tukkumyyjiltä. Ennen myymälöihin toimittamista kalat fileoidaan, savustetaan ja pakataan Tesjoen tuotantolaitoksessa, aivan Disa’s Fishin myymälän kupeessa. Kuusisen Kala on osoittanut, että E18-tien varrella kauppa kannattaa – ja oivallisella liikeidealla jopa niin hyvin, ettei yrityksen tarvitse lainkaan markkinoida itseään. Kalamyymälöidensä asiakasmääriä yritys ei julkaise, mutta heitä lienee päivittäin vähintäänkin satoja, parhaina päivinä jopa tuhansia. Kauppalehti noteerasi hiljattain Kuusisen Kalan Itä-Uudenmaan 11. menestyneimmäksi yritykseksi vuonna 2010. Sen viime vuoden liikevaihto oli 15,5 miljoonaa euroa, ja voittoa kertyi sievoiset 1,8 miljoonaa euroa.

Loviisassa on vuosina 2010–2011 käynyt vieraita ainakin näistä maista. Lähde: Degerby Hotel-Restaurant

8| Eurooppalaisilla kesälomat

10| Laivasillan alueen ravin-

jatkuvat syyskuulle asti, matkailijoille on tarjottava palveluja silloinkin.

tolapalveluita pitää kehittää. Muuten emme pärjää lännen kivoille vierasvenesatamille.

9| Talvella tarvitaan ohjelma-

11| Venäläisten lomapäivät

palveluita, esimerkiksi koira- ja hevosrekiajeluita, ohjattuja hiihtoretkiä, luistelua, lumikenkäilyä…

otettava paremmin huomioon, esimerkiksi uutena vuotena heillä on pitkä loma.

12|

Loviisan tapahtumien viikko-ohjelma sesonkeina nettiin riittävän ajoissa.

13| Loviisan historia kiinnostaa venäläisiä. Laivasillan merimuseota pitää mainostaa enemmän.

14|

Uusia venesatamia, uintija virkistysmahdollisuuksia, kiitos.

15|

Asenteet kohdalleen! Venäläisiä matkailijoita ei pidä pelätä. Iloittaisiin siitä, että löytävät Loviisan.

| TE LII

AGA BIL

peak press

Visiona 100 000 venäläismatkailijaa vuodessa Ruotsinpyhtääläisen Oy Prima Partner Russia Ltd -yrityksen vetäjät haluavat houkutella Loviisaan 100 000 venäläisturistia vuodessa.

Toimitusjohtaja Jarmo Holopaisen ja markkinointipäällikkö Maarit Hämäläisen hurja visio perustuu siihen, että venäläismatkailijoiden virta Suomeen kasvaa kovaa vauhtia. Pelkästään viime vuonna Suomessa vieraili 2,6 miljoonaa venäläistä, jotka käyttivät yhteensä noin 680 miljoonaa euroa. Helsingissä kävijöitä oli lähes 270 000. – Valtaosa tulee turistibusseilla tai omalla autolla KaakkoisSuomen raja-asemien kautta. Useimmat ajavat E18-tietä Loviisan ohi autuaan tietämättöminä pikkukaupungin idyllistä. Piristysruiske Loviisalle

– Mikäli haluaa vaikuttaa venäläisturistin valintaan, on palvelusta tai kohteesta tehdävä brändi. Brändin luonti on prosessi, joka ei tapahdu heti, Jarmo Holopainen ja Maarit Hämäläinen sanovat.

Rauhallinen ja turvallinen Loviisa olisi kiinnostava matkailukohde monille venäläisturisteille, jos he vain tietäisivät pikkukaupungista enemmän ja jos heidät osattaisiin nykyistä paremmin houkutella tänne viitoituksin E18-tieltä. Jarmo Holopaisen ja Maarit Hämäläisen mukaan se kannattaisi ehdottomasti jo pelkästään siitä syystä, että tutkimusten mukaan venäläisturisti käyttää Suomen-matkallaan keskimäärin 107 euroa päivässä. Nyt nämä eurot huristavat Loviisan ohi. – Venäläiset matkailijat voisivat tuoda melkoisen piristysruiskeen Loviisan kaupungille sekä kaupan ja matkailualan palveluntarjoajille, esimerkiksi kalastajille, venekaupalle ja veneiden talvisäilytyspaik-

Venäläisten matkailu Suomessa • • • • •

Vuonna 2010 Suomessa vieraili 2,6 miljoonaa venäläistä. Valtaosa matkustajista tulee Pietarin alueelta. Venäläiset ovat suurin ulkomainen matkailijaryhmä Suomessa (41 % matkustajista), toisena ovat ruotsalaiset (12 %) ja kolmantena virolaiset (9 %). Venäläiset käyttivät vuonna 2010 päivää kohti eniten rahaa matkustajista, 107 euroa (keskiarvo 61 euroa). Yhteensä venäläiset kuluttivat viime vuonna 653 miljoonaa euroa Suomessa. Kulutus kasvoi edellisestä vuodesta 22 prosenttia.

Lähteet: MEK ja Tilastokeskus

Venäläisten tuoteostokset Suomessa suuruusjärjestyksessä Elintarvikkeet Vaatteet Jalkineet Taloustavarat Kodin tekstiilit Kulta, korut ja kellot Kodinkoneet ja -laitteet Autotarvikkeet ja huolto Viihde-elektroniikka Työkalut Lähde: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, 2010, rajahaastattelut Kaakkois-Suomen raja-asemilla

”Valtaosa venäläisturisteista kulkee Loviisan ohi tietämättä kaupungin idyllistä tuon taivaallista.”

Kasvavaa keskiluokkaa

koja pitäville. Näin voitaisiin työllistää kymmeniä ellei satoja loviisalaisia, he sanovat.

Pienille- ja keskisuurille yrityksille Venäjä-osaamista tarjoavalla Prima Partner Russialla on aika lailla kokemusperäistä tietoa siitä, mistä Loviisan jo löytäneet venäläiset tulevat ja millaisia he ovat. – Suurin osa saapuu Pietarin seudulta. Myös lähempää Viipurista käy väkeä. He eivät ole yhtä varakkaita kuin pietarilaiset tai Moskovasta saapuvat, ja he hakevat edullisia tuotteita. Tarjoukset ja laadukkaat, suomalaiset kirpputorit kiinnostavat. Jarmo Holopaisen ja Maarit Hämäläisen mielestä venäläisiä lomamatkailijoita ei voi panna yhteen ja samaan muottiin, joskin suurin osa edustaa niin sanottua kasvavaa keskiluokkaa. – Osa on mökkimatkailijoita. Koko perhe tulee viettämään rauhallista lomaa Loviisaan. Toisekseen on nuoria pariskuntia, ja kolmannen ryhmän muodostavat kalastajaporukat: miehet keskenään tulevat tänne pakoon työn täyttämää kovaa arkea. He ovat rauhallisia tyyppejä, mutta kyllä heille välillä maistuvat miestä väkevämmät juomat kalaretkien lomassa. Käytännössä erilaiset lomamatkailuporukat sekoittuvat. – Venäjä on suuri maa. Sinne mahtuu monenlaista kulttuuria ja ihmistä, Maarit Hämäläinen ja Jarmo Holopainen sanovat.

Ai mikä Loviisa? Monet Kaakon kulman kaupungit ovat jo oivaltaneet venäläisten matkailijoiden merkityksen. Pelkästään Etelä-Karjalassa kävi viime vuonna yli 1,1 miljoonaa venäläismatkailijaa. – Pikkuhiljaa Loviisassakin on alettu ymmärtää venäläisten matkailijoiden merkitys. Loviisan ja Porvoon kaupungit ovat tehneet hyvää markkinointiyhteistyötä Venäjän suuntaan Pietariin ja Moskovaan, Holopainen ja Hämäläinen sanovat. Venäläisiä matkailijoita näkyy jo paljon enemmän katukuvassa kuin pari kolme vuotta sitten. – Olimme Loviisan ja Porvoon markkinointimatkalla Pietarissa lokakuun lopulla. Kiinnostus näihin aiemmin huonosti tunnettuihin kaupunkeihin lisääntyy, kun Suomeen saapuvien turistien määrä kasvaa ja kun ne, jotka ovat käyneet Suomessa useammin, hakevat uusia mielenkiintoisia matkailukohteita.

peak press

Pietariin on Loviisasta vähän pitempi matka kuin Jyväskylään.

Brändi nimeltä Rönnäs Rönnäsin lomamökit ja kokoushuvilat sijaitsevat luonnonkauniin Pernajanlahden rannalla. Täällä viihtyvät niin perheet kuin yritysryhmätkin. Vieraat tulevat pääosin Suomesta ja Venäjältä, mutta jonkin verran myös muualta Euroopasta, kuten Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta. – Ruotsista on käynyt vain yksi vieras, toimitusjohtaja Birger Martas hymähtää. Rönnäsiin tullaan nauttimaan meren läheisyydestä, luonnosta, kalastuksesta ja sienestyksestä. – Venäläiset hakevat täältä erityisesti rauhaa ja turvallisuutta. Välillä voi sitten käydä Helsingissä shoppailemassa esimerkiksi Stockmannin hulluilla päivillä.

1 200 000

Matkan tarkoitus

Matkustajien ammattijakauma

1 000 000

matkaa 2 500 000

800 000

2 000 000

600 000

1 500 000

400 000

306 716 327 964 469 727

200 000

1 257 886

500 000 lomamatka

läpi- tuttavien kulku- luona matka

Lähde: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, Rajatutkimus 2010

muu johtavassa asemassa yrittäjä työntekijä

1 000 000

ostosmatka

Saa sanoa ei

2010

”90 prosenttia venäläisistä matkailijoista on kohteliaita, asiallisia ja rehtejä. Heille voi myös sanoa suoraan, miten ei saa käyttäytyä. He ottavat sitten onkeensa ja jopa kiittävät siitä, että heille on sanottu suoraan ei.” Birger Martas, toimitusjohtaja, Rönnäsin mökit

AGA BIL

Loviisan idylli viehättää

Uusi vuosi ja naistenpäivä piikkeinä Joka neljäs hotelli-ravintola Degerbyn asiakkaista on venäläinen. Heidän määränsä on voimakkaassa nousussa. Palvelupäällikkö Kari Junnila kertoo, että Degerby on viime aikoina satsannut paljon uusien asiakkaiden hankintaan. – Nettisivumme ovat neljällä kielellä, ja seuraamme tarkoin portaalia, jossa asiakkaamme antavat palautetta. Viime kesänä teimme myös kyselyn venäläisten asiakkaiden viihtymisestä. Hotelli-ravintola Degerbyn venäläisasiakkaat ovat Junnilan mukaan varsin samanlaisia kuin muutkin vieraat. He arvostavat laadukasta palvelua ja tuotteita. Venäläisille ei kelpaa mikä tahansa, vaan he ostavat maailmalla tunnettuja merkkituotteita, koska ne ovat edullisempia Suomessa kuin esimerkiksi Pietarissa. – Pääasiassa meillä käy lomamatkalla olevia perheitä ja pariskuntia. Loviisa on heille rauhallinen majoittumispaikka, ja täältä on lyhyt matka lähteä Helsinkiin päiväretkelle shoppailemaan. Sviitti varataan ajoissa Vieraita käy melko tasaisesti ympäri vuoden. – Kesällä eniten, mutta myös joulun jälkeinen aika on meille tärkeä sesonki venäläisvieraiden takia, Kari Junnila kertoo. Vuosi sitten marraskuussa Venäjän kansallisen juhlapäivän aikoihin hotelli oli aivan täynnä venäläisiä lomanviettäjiä, ja yksi piikki on kansainvälisenä naistenpäivänä maaliskuun 8:ntena. – Silloin suuret herrat tulevat hemmottelemaan rouviaan. Sviitti on hyvissä ajoin varattu, eikä mistään tingitä.

Porvoon HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun opiskelija Katya Makarova viimeistelee tutkimusta, joka käsittelee hotelli-ravintola Degerbyn venäläisasiakkaiden odotuksia ja mielipiteitä palvelun tasosta. Kesä-heinäkuussa 2011 tehtyyn kyselyyn vastasi yhteensä 245 henkilöä, joista Katya Makarova haastatteli kymmentä henkilökohtaisesti. Lähes puolet vastaajista oli 41–65-vuotiaita, ja melkein yhtä paljon oli 29–40-vuotiaita. Tyypillinen vierailuaika oli 2–4 päivää. – Haastattelun perusteella useimmat tulevat Loviisaan lomailemaan päästäkseen pois suurkaupungin metelistä. Venäläiset hakevat täältä rauhaa ja puhdasta ilmaa. He käyvät mielellään paikallisissa tapahtumissa ja tutustuvat kaupunkiin. Haastatellut kertoivat arvostavansa erityisesti Loviisan turvallisuutta ja idylliä. Toisaalta moni haikaili myös kylpylälomasta tai vesipuistoista. Katya Makarovan mukaan Loviisaan saapuvat venäläismatkailijat ovat suhteellisen vaatimattomia ja rentoja, sillä Suomi on heille tuttu lomakohde. – He ovat aidosti kiinnostuneita matkakohteesta ja monet haluavat lisäinfoa siitä jo ennen matkan alkamista. peak press

peak press

| TE LII

Toiveita ja odotuksia Venäläiset arvostavat hotellissa erilaisia lisäpalveluita: langaton Internet-yhteys, teen- ja kahvinkeittimet hotellihuoneissa, viihdetyyppinen livemusiikki, hyvä turisti-info ja polkupyörien vuokrausmahdollisuus.

Venäläiset pitävät skandinaavisesta ja eurooppalaisesta ruoasta, mutta myös perinteinen suomalainen buffetaamiainen maittaa. Ruoan kattaus ja esillepano ovat tärkeitä.

Lähde: Katya Makarovan tutkimus hotelli-ravintola Degerbyn venäläisasiakkaiden odotuksista

Vieraat arvostavat venäjänkielisiä esitteitä, osalle myös englanninkieliset käyvät paremman puutteessa. On hienoa, jos palvelua saa venäjän kielellä. Toisaalta henkilökunnan aktiivisuus, avuliaisuus ja positiivinen asenne auttavat aina palvelukielestä riippumatta.

Loviisan kaupunki osallistui alkusyksyllä yhdessä Hotell Degerbyn ja kalastuspalveluja tarjoavien loviisalaisyrittäjien kanssa Pietarin matkanjärjestäjille suunnattuun workshopiin ja niiden yhteydessä Suomitalossa järjestettyyn avoimet ovet -tilaisuuteen. – Siellä luotiin uusia kontakteja ja tehtiin kaupunkia tunnetuksi. Kävijöitä oli viitisensataa, joista useimmilla oli entuudestaan jokin Suomi-yhteys, kertoo Loviisan kaupungin matkailusihteeri Lilian Granberg. Kaupungin matkailuesitteet on jo muutaman vuoden ajan julkaistu paitsi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi myös venäjäksi. Kaupungin verkkosivujen perusinformaatio nähtävyyksistä, majoituspalveluista ja ruokapaikoista annetaan venäjäksi ja englanniksi.

peak press

Kaupunki satsaa

Palvelupisteen päällikkö Piret Jahilo ja viennistä vastaava Jaak Jahilo iloitsevat niin loviisalaisista kuin venäläisistäkin asiakkaista.

Työ on vasta alussa Venäjän kielen heikko osaaminen on Lilian Granbergin mukaan tiedostettu, ja Loviisa järjesti siitä syystä viime keväänä venäjän kielen alkeiskurssin asiakaspalvelupisteissä työskenteleville kaupungin työntekijöille. – Parantamisen varaa on kyllä edelleen. Koska venäläismatkailijoiden määrät ovat nousussa, uusiin haasteisiin on Granbergin mukaan pystyttävä vastaamaan. – Meidän kannattaa ottaa oma siivumme venäläismatkailijoiden virrasta. Loviisa ei ole houkutteleva bilekansalle eikä puhtaille shoppailijoille, mutta sijaitsemme lähellä pääkaupunkiseutua ja isoja menopaikkoja, jonne täältä pääsee vaivattomasti.

Ei vain venäläisille

Päivi Ahvonen

Euromasterin Loviisan palvelupisteen asiakkaista yli puolet on kauttakulkumatkalla olevia venäläisiä. Suurin osa heistä on työmatkalaisia. – Heitä on toisinaan jopa ruuhkiin asti, kertoo palvelupisteen päällikkö Piret Jahilo. Autonrenkaita myyvälle Euromasterille paikallisten asiakkaiden ohella myös venäläiset asiakkaat ovat tervetulleita. – Palvelemme mielellämme kaikkia, jotka astuvat ovesta sisään. Laadukas palvelu on meille tärkeintä. Jahilo harmittelee sitä, että niin monet potentiaaliset vieraat ajavat Loviisan ohi. – Tähän pitäisi jollakin tavoin saada muutos. Ne, jotka tänne löytävät, ihastuvat kaupungin idylliin, rauhaan ja meren läheisyyteen. Esimerkiksi Loviisan historiallinen alakaupunki ja Laivasillan alue ovat matkailijoille todella hienoja elämyksiä. Odotan myös kovasti Loviisan vanhan Kappelin kunnostustöiden valmistumista ja sitä, milloin kylpyläkulttuurin elvyttäminen alkaa.

LOVISA

ЛОВИСА

I Evenemang I Sevärdheter I Service I 2008

Идиллия южного

ности I Услуги I 2011

L OV I I S Idyllic coas

Участники увлекательной приключенческой экскурсии знакомятся

tal town

Events

Sights

Services

с историей морской крепости и готовятся к прибытию в нее короля.

Летний день в

Rahan käyttö matkaa kohden

Venäläismatkustajien kotipaikka

побережья I События I Достопри мечатель

A I

2010

100 % % vastanneista

Idyllen vid Sydkusten

300 €

80 %

muu

60 %

Viipuri ja lähialueet Pietarin alue

200 €

Moskovan alue

100 €

40 % 20 %

215

морской крепости Свартхольм LOVIISA2011_r

uss.indd 1

Уже одно только путешествие в морскую крепость Свартхольм - настоящее событие. Отдыхайте в компании хорошей книги или наслаждайтесь морскими пейзажами.

Расположенная у берегов Ловиса морская крепость Свартхольм входит в ту же систему морских укреплений, что и крепость Суоменлинна в Хельсинки. Строительные работы на острове начались в 1748 году под руководством и по планам полковника Августа Эренсвярда. Большая часть работ была завершена в 50-е годы XVIII века.

2010

Шведское владычество крепостью завершилось в 1808 году, когда Свартхольм практически без боя сдался российским войскам. Во времена Крымской войны в 1855 году английский флот почти полностью разрушил крепость, после чего она оказалась в забвении. В 1960 году Свартхольм был отреставрирован как крепость-музей.

4.3.2011 14.03

Свартхольм - излюбленное место летних прогулок для всей семьи; сюда регулярно ходят корабли из городского центра. На острове проводятся экскурсии. А приняв участие приключенческой экскурсии, дети могут отправиться на поиски пропавших чертежей LOVIISA 2010_en gl.indd крепости. Для яхтсменов здесь найдутся бесплатные места для 1 швартовки, пункт забора отходов, пункт заправки водой и места для разведения костров.

73 2010

Lähde: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, Rajatutkimus 2010 1

9 LOVIISA2011_russ.indd 9

tuoteostot palvelut

5.3.2010

12.13

4.3.2011 14.04

| TE LII

AGA BIL

ABC:llä kuhinaa ABC-liikennemyymälä Pernajan Vanhassakylässä on suosittu pysähdyspaikka paitsi suomalaisille myös venäläisille kauttakulkumatkailijoille.

Tamminiemen lomakeskuksen yrittäjä Jouni Vesanen kertoo esimerkin siitä, miten venäläisten kanssa tulee toimeen, vaikka yhteistä kieltä ei heti löytyisikään. – Venäläisillä on kova halu tulla ymmärretyksi jollakin konstilla. Jos sanat eivät avaudu, he saattavat ottaa kynän ja paperin avuksi. Kerran yksi vieraamme piirsi pyykkinarun, pyykkipojan ja vaatteet. Jo selvisi: pyykit pitäisi saada kuivumaan! Tamminiemen lomakeskuksen nettisivut ovat viidellä kielellä, myös venäjäksi. Hinta- ja muut tärkeät tiedot voidaan tarvittaessa näyttää tietokoneelta. Tarjolla on myös erikielisiä matkailu- ja muita esitteitä. Tamminiemen lomakeskuksen toisen yrittäjän Rafael Westerlundin äidinkieli on ruotsi. Molemmat puhuvat englantia, mutta venäjä on vähän hakusessa. – Olen käynyt palveluvenäjänkielen koulutuksessa, ja viime kesänä tuli puhuttua jonkin verran yhdeksää eri kieltä. En sitä muuten niin tarkkaan tietäisi, mutta eräs matkailija kysyi kerran ihmetellen, montaako kieltä olen käyttänyt tämän kesän aikana. Siinä sitten laskettiin... ja yhdeksän tuli mittariin.

peak press

– Riippuu päivästä ja ajankohdasta, kuinka paljon venäläisiä turisteja myymälässämme on. On päiviä, jolloin heitä on toimipisteessämme enemmistö, jopa lähes 90 prosenttia. Toisina päivinä heitä ei ole juuri ollenkaan. Kaikki asiakkaat ovat meille yhtä tärkeitä, Pernajan ABC:n liikennemyymäläpäällikkö Kirsi HurmerintaTörnström toteaa. Suurin osa venäläismatkailijoista on turistibusseilla liikkeellä olevia ryhmiä. Kovin ryntäys on uudenvuoden jälkeen tammikuun alkupuolella. – Marketista kauppansa tekevät esimerkiksi pikakahvi, tee, hammasharjat ja -tahnat sekä kalatuotteet, säilykkeet ja hillot. Ravintolan puolella noutopöytä ja aamiainen ovat suosittuja. Venäjän kielellä vieraat saavat jonkin verran palvelua ABC Kuninkaantiellä. – Meillä on jo muutamia työntekijöitä, jotka puhuvat venäjää äidinkielenään. Talossa on myös aloitettu venäjän kielen intensiivikurssi, Kirsi Hurmerinta-Törnström kertoo.

Pääasia, että asia tulee selväksi

Galleriassa hiljaista

E18-tien varrella sijaitseva ABC Kuninkaantie on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Joinakin päivinä suurin osa asiakkaista koostuu venäläisistä turisteista.

Kovvoo hommoo Vielä joitakin vuosia sitten Loviisan Autovaraosaliikkeessä venäjän kieltä saattoi kuulla melkein päivittäin. Nyttemmin itänaapurin asiakkaiden rivit ovat harvenneet. – Heitä on enää noin 5 prosenttia asiakkaistamme ja ostajina he ovat aikaisempaa varovaisempia. Toimitusjohtaja Eero Heinonen arvioi, että venäläisasiakkaiden hiipumiseen on monia syitä. Yksi syy on se, että Venäjän vaurastuttua myös autovaraosia on esimerkiksi Pietarin seudulla omasta takaa saatavilla aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin.

Vaikka kauppakeskus Galleria sijaitsee aivan Loviisan sydämessä Kuningattarenkadulla, kovin moni venäläisshoppailija ei ole sinne tietään löytänyt. Esimerkiksi Elmo Sportin asiakkaista vain murto-osa on venäläisiä, ja sama koskee Optikko Lainetta. Kello & Kulta Karvosen asiakkaista noin yksi prosentti on venäläisiä. – Olemme kaukana siitä määrästä, mihin esimerkiksi Lappeenrannan ja Helsingin kello- ja kultaliikkeet ovat päässeet. Niissä käy paljon varakkaita venäläisiä asiakkaita. Helsingissä uutena asiakasryhmänä ovat rikkaat kiinalaiset, joiden kertaostokset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, kultaseppä, kauppias Juha Karvonen kertoo.

”Ollaan vaan kavereita” ”Vanhaa perua olevaa epäluuloisuutta on kyllä olemassa, mutta näyttää siltä, että se on häviämään päin vanhojen ikäluokkien väistyessä. Nuoremmat eivät niin välitä siitä, onko henkilö venäläinen tai edustaako hän jotakin muuta kansallisuutta. Ollaan vaan kavereita.” Jarmo Holopainen, Prima Partner Russia

Pikkukaupungin sinulle tarjoavat

NĂ¤inĂ¤ aikoina on rauhoittavaa NĂ¤inĂ¤ aikoinaaikoina on rauhoittavaa NĂ¤inĂ¤ on rauhoittavaa NĂ¤inĂ¤ aikoina on rauhoittavaa olla asiakkaana pankissa, olla asiakkaana pankissa, olla asiakkaana pankissa, ollaomillaan. asiakkaana pankissa, joka pĂ¤rjĂ¤Ă¤ joka omillaan. pĂ¤rjĂ¤Ă¤ omillaan. joka pĂ¤rjĂ¤Ă¤ joka pĂ¤rjĂ¤Ă¤ omillaan.

Loviisan tanssiopisto ja sirkuskoulu

Osuuspankin asiakkaana tai omistajajĂ¤senenĂ¤ voit Osuuspankin asiakkaana asiakkaana tai omistajajĂ¤senenĂ¤ voit tai omistajajĂ¤senenĂ¤ Osuuspankin tai asiakkaana omistajajĂ¤senenĂ¤ voit Osuuspankin voit onnitella itseĂ¤si pankkivalinnastasi. Olet asiakkaana onnitella itseĂ¤si pankkivalinnastasi. Olet asiakkaana onnitella itseĂ¤sionnitella pankkivalinnastasi. Olet asiakkaana itseĂ¤si pankkivalinnastasi. Olet asiakkaana pankissa, joka pĂ¤rjĂ¤Ă¤ omillaan, sillĂ¤ hyvinĂ¤ aikoina pankissa, joka pĂ¤rjĂ¤Ă¤ omillaan, sillĂ¤ hyvinĂ¤ aikoina pankissa, joka pĂ¤rjĂ¤Ă¤ omillaan, sillĂ¤ hyvinĂ¤ aikoina pankissa, joka pĂ¤rjĂ¤Ă¤ omillaan, sillĂ¤ hyvinĂ¤ aikoina olemme ottaneet huonommankin ajan huomioon. olemme ottaneet huonommankin ajan huomioon. olemme ottaneet huonommankin ajan huomioon. olemme ottaneet huonommankin ajan huomioon. on hyvĂ¤llĂ¤Vakavaraisuutemme se hyvĂ¤llĂ¤ onVakavaraisuutemme nyt tasolla ja setasolla ononnyt on hyvĂ¤llĂ¤ ja se on nyt ja se on nyt hyvĂ¤llĂ¤ tasolla Loviisan tanssiopiston jaVakavaraisuutemme sirkuskoulun lastenVakavaraisuutemme ja nuorten tasolla tunnit: jaon myĂśs asiakkaidemme etu.asiakkaidemme myĂśs etu. myĂśs asiakkaidemme myĂśs asiakkaidemme etu. etu. Etua elĂ¤mĂ¤Ă¤n. OP-Pohjolasta. SirkuEtuaOP-Pohjolasta. Etua elĂ¤mĂ¤Ă¤n. Etua elĂ¤mĂ¤Ă¤n. OP-Pohjolasta. elĂ¤mĂ¤Ă¤n. OP-Pohjolasta. st

Sagobalett

Satubaletti Baletti

Lastentanssi

aide

Break Dance Nykytanssi

www.loviisantanssiopisto.fi

Street Dance ElimĂ¤ki * Koria * LapinjĂ¤rvi * Liljendal * KuninkaankylĂ¤ * RuotsinpyhtĂ¤Ă¤

AP MAALAUS Maalaukset, remontit, saneeraukset, kaakeloinnit Mika Ahonen 040 5577 457

K A I K K I P U U S EPĂ&#x201E;NTYĂ&#x2013;T A M M AT T I TA I DOLLA Lindqvist Marko Tmi 040 565 8635 Va i n u d d i n t i e 7 2 - 3 7 , 0 1 1 5 0 S Ăś d e r k u l l a w w w. p u u s e p p a m a r k o . fi

Kemianteollisuuden Koneet ja raaKa-aineet

www.loviisantanssiopisto.fi

PL 38, FIN-07901 LOVIISA www.kolumbus.fi/stenberg-marketing TEL. 019-514 408 MOBILE 050-583 5184

En jatte kiva reklam byra loviisa.PoRvoo.GRaz. www.peakpress.net

HURJA HOMMA! Tämäkään Pikkukaupungin numero ei olisi mahdollinen ilman ilmoittajien ja ilmoitusmyyjän panosta. Etsimme uutta ilmoitusmyyjää, siis avainhenkilöä. Työ on itsenäistä ja provisiopalkkaista, mutta saat luonnollisesti toimitukselta tarvitsemasi tuen. Odotamme sinulta sitoutumista kahdesti vuodessa: positiivisuutta ja ratkaisukeskeistä suhtautumista asioihin, oma-aloitteisuutta sekä halua oppia ja kehittyä. Pärjäät työssä, kun olet sinnikäs ja aidosti kiinnostunut Pikkukaupungista, sen asiakkaista ja lukijoista. Emme kysele koulutuksesi tai siviilisäätysi perään. Meille on tärkeintä, että olet luotettava, innostunut ja tehokas ilmoitusmyyjä. Jos työ kiinnostaa, ota yhteyttä Essi Niemelään puh. 050 574 3540 www.peakpress.net / www.pikkukaupunki.fi

Kuningattarenkatu 17, Loviisa P. 040 575 6747, 019-515 930 www.loviisanlukko.fi

Oltermanninkatu 12 A Loviisa 0400 495 555

Loviisan Suolahuone C RY S TA L

Pirkko Kaukiainen m 040 540 9030

Sibeliuksenkatu 3 L 1, 07900 Loviisa e-mail: cleantecpk@sulo.fi www.loviisansuolahuone.fi

LOVIISAN LÄÄKÄRIASEMA LOVISA LÄKARSTATION

lista Paikal lua e palv

Ergo

(019) 517 2000

Tervetuloa viettämään hetki historiaa Perhejuhlat • Ryhmälounaat • Kokoukset Rutumin kartano, Hasselblattintie 5, 07810 Ingermanninkylä, Lapinjärvi puh. 040 523 6865, 040 539 6352 www.rutuminkartano.fi marja.hirvonen@rutuminkartano.fi

Johtajantie 9, 07900 LOVIISA Puh. (019) 515 462 www.tikandermetall.fi

TAKSIKULJETUS HILL KY

Kuningattarenkatu 18, 07900 Loviisa Puh. 019 531 857

PUH. 0400 105 465 WWW.TAKSIHILL.FI RUOTSINPYHTÄÄ

Liljendalin Pitopalvelu - Festservice Raili Ristola Juhla- ja muistotilaisuudet Asemantie 20, 07890 Mickelspiltom 0400 433 968 liljendalin–pitopalvelu@sulo.fi

USKO TAI ÄLÄ – PALVELU ON PALANNUT Uusi Shell Palvelutankkaus. Kokeile ja nauti. Totta se on, sillä nyt uudet Shell Palvelumestarit tankkaavat puolestasi autosi ja tarkistavat esimerkiksi öljyt ja pesunesteet. Palvelumestarit ovat valmiina palvelemaan sinua ja autoasi nyt Loviisassa. Tervetuloa palveltavaksi ma–la klo 10–18! www.palvelutankkaus.fi

Anna palautetta ja voita polttoainetta. Kokeile palvelutankkausta ja kerro mielipiteesi osoitteessa palvelutankkaus.fi Voit voittaa Shell-polttoainetta 2000 eurolla. Jaossa lisäksi viikkopalkintoina polttoainetta 100 eurolla.

KAHDESTI VIIKOSSA KOTIIN KANNETTUNA. www.lovari.fi 24/7

Hautaustoimisto - Begravningsbyrå

Lindqvist

Kuningattarenkatu 17, Loviisa Drottninggatan 17, Lovisa ✆ (019) 532 710 Päivystys/Dejour 24h www.hautaustoimistolindqvist.ﬁ

www.kenkalindroos.com

Kuningattarenkatu 18, 07900 Loviisa, puh. 531 038 Drottninggatan 18, 07900 Lovisa, tel. 531 038

- Lähipalvelua turvaksesi Vattutie 4, Valko, puh. 050 358 4897 www.loviisansammutinhuolto.com

SHELL LOVIISA: Mannerheiminkatu 24, puh. 019 531 539, loviisa@4lc.fi

Shellin tavaramerkkien käyttö perustuu Shell Brands International AG:n myöntämään lisenssiin St1:lle.

Asennus- ja huoltopalvelu Hälytysjärjestelmät Kamera- ja kulunvalvonta

LÄ

• t TV Peli cure • RKKOKAUP VE at F-Se PI f I f H Le ki • siik Mu

N KOISTI

shop.lponet.fi

PACKAGING AND PRIVATE LABEL

Leffa ja albumi ilmaiseksi!

KAHVILA-RAVINTOLA 300 asiakaspaikkaa 2 puoleinen linjasto SEO JAKELUASEMA MAKEISTUKKU OTTO PIKAPANKKI WC:t 16 kpl N ja 8 kpl M

Kun rekisteröidyt shop.lponet.fi saat yhden leffan ja kokonaisen musiikkialbumin ilmaiseksi! Tarjous voimassa 31.12.2011 asti.

Tuplaturva 4 kk 0 €

LOVIISAN KIINTEISTÖMAALAUS Simpanen & Weckman Oy TASOITUS- JA MAALAUSTYÖT

Kauneus Skönhet Taina CIDESCO -kosmetologit Taina Larsson ja Eveliina Nieminen Kuningattarenkatu 9, 2. krs. 07900 Loviisa p. 040 589 92 39 Ajanvaraus: www.kauneustaina.fi

Nyt pelejä ennakkoon

Turvallista ja helppoa ostaa

RAKENNUSPELTITYÖT

konesaumakatot • sadevesijärjestelmät listoitukset • kattoturvatuotteet VERSTAS: 019 514 069 GSM: 044 554 9345 Vieritie 7, 07955 Tesjoki verstas@kaharicoeristys.fi www.kaharicoeristys.fi

Kasténs Kasténs görs korvar görs korvar av riktigt kött av riktigt kött Rejäl smak smak av av de de bästa bästa inhemska inhemska Rejäl

råvarorna. Med Med så så lite lite som som möjligt möjligt Rejäl smak av de bästa inhemska råvarorna. tillsatsämnen och så så mycket mycket som som möjligt möjligt råvarorna. Med så lite somtillsatsämnen möjligt och tradition och yrkesstolthet. yrkesstolthet. tillsatsämnen och så mycket som möjligt tradition och Vårt motto motto är: är: tradition och yrkesstolthet.Vårt ”Vi gör gör endast endast sådana sådana korvar korvar som som vi vi själva själva äter”. äter”. Vårt motto är: ”Vi ”Vi gör endast sådana korvar som vi själva äter”.

Jos olet LPOnetin asiakas, veloitetaan ostoksesi kätevästi omalla liittymälaskullasi. Voit myös maksaa luottokortilla.

Paikallinen palvelee paremmin - myymälässä ja lähiverkkokaupassa!

Puh. 019-613 185, Valtatie 6, 07830 PUKARO www.pukaronparoni.fi

Puh. 0500 429 858

Päivitä virusturva kattavampaan ja taloudellisempaan F-Secure Tuplaturvaan! 4 ensimmäistä kk 0 € (norm. 5,90 €/kk) Tarjous voimassa 31.12.2011 asti.

Voit tilata pelejä ennakkoon. Jotkin pelit voit myös ladata ennakkoon, jolloin pääset julkaisupäivänä nopeammin pelaamaan.

RUOKAMARKET LAHJATAVARAMYYMÄLÄ KUKKAKAUPPA AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 6–23

OY AB KORVFABRIK

Kuningattarenk. 16, Loviisa. Puh. (019) 505 8400. Ma-pe 9-17, la 9-13. www.lponet.fi

Pohjoinen Tullitie 16–18, 07900 Loviisa puh. 0400 103 070, eljet@sulo.fi

Ab A. Kastén Oy (09) 8946 220

OPPISOPIMUKSELLA

AMMATTIIN

- myös Loviisassa

Herkkuja makean ja suolaisen nälkään

KONDITORIA • CAFÉ

Aleksanterinkatu 2 Loviisa • 019 531 610 Arkisin: 8 – 17 La 8 – 14 www.vaherkyla.f i

LOVIISAN EUROMASTERILLA RENGASASIAT OSATAAN! VI KAN DÄCK PÅ EUROMASTER I LOVISA!

Uutta Loviisassa

Meiltä laaturenkaat ja mutkaton palvelu. Från oss kvalitetsdäck och problemfri service. TERVETULOA/VÄLKOMMEN!

katso www.keskus-centralen.fi

LOVIISA/LOVISA, Porvoonkatu/Borgågatan 8, puh/tel. 019 501 555 Vientiosasto / Export, puh/tel. +358 19 501 556

Eteläharju 2, 07900 Loviisa | 050 511 2466, 040 511 6466 info@keskus-centralen.fi | www.keskus-centralen.fi

Teollisuuskuja 3, 07900 LOVIISA Ma – Pe 7.30 – 16.30 Puh&Fax (019) 533 490

Tuorein ja maukkain kala aina suoraan paikalliselta kalastajalta. Den färskaste och smakligaste fisken 040 5115 906 alltid direkt från den Micke Lindholm lokala fiskaren. www.soderbylax.fi

Kuljetuksia ammattitaidolla Oy Trans Jordman Ab

Kivipellontie 39 07945 KUGGOM 0400 449 394

trans.jordman@sulo.fi • www.transjordman.fi

Uusi asuntokohde Loviisan keskustassa Asunto Oy Loviisan Alexandra. Ett nytt bostadsprojekt Bostads Ab Lovisa Alexandra i Lovisa centrum.

Käynnistyy keväällä 2012 Byggstart våren 2012 Huoneistot/Lägenheter

1h+tk+s 48,5m2 2h+k+s 66,5 m2 3h+k+s 91,5 m2 3h+k+s 92,0 m2

3 kpl/st 6 kpl/st 3 kpl/st 3 kpl/st

Autohallipaikkoja Garageplatser

6 kpl 6 st

Tiedustelut / Förfrågningar : Kalevi Ilonen 019-532 165, 0400-310 663

ARKKITEHTUURITOIMISTO

ILONEN - LAUTAMO KY

MARIANKATU 22 A 1 07900 LOVIISA puh. 019-532 165 gsm 0400-310 663 e-mail kalevi.ilonen@ilonen-lautamo.fi

Vakuuttaminen vaatii paikallistuntemusta

Tervetuloa modernille vastaanotolle jossa kaikki uudenaikaisen hammaslääkäriaseman toiminnot ja palvelut aivan kaupungin ytimessä.

Lähivakuutus Uusimaa Brandensteininkatu 19, 07900 LOVIISA

Puh. 020 522 7640

Att försäkra kräver lokalkännedom

IMPLANTTIHOIDOT, VALKAISUHOIDOT, PROTEETTISET HOIDOT

FIXorA

Lokalförsäkring Nyland

Brandensteinsgatan 19, 07900 LOVISA

Tel. 020 522 7640

hAmmAslääkäriAsemA tAndläkArcentrAl

ImPlAnttIhoIdot, vAlkAISuhoIdot, ProteettISet hoIdot PORVOO LOVIISA tervetuloA uudet PotIlAAt.

www.lahivakuutus.fi www.lokalforsakring.fi

Aleksanterinkatu 26 loviisassa maaliskuussa, Kuningattarenkatu 13 B 3 Avaamme AJANVARAUS 040 764 4747 AJANVARAUS postin talossa, kuningattarenkatu 13040 B3767 3767

Sari Puustinen 040 764 4747 • Ajanvaraus 019 524 3632 Aleksanterinkatu 26, Porvoo

Hautaustoimisto Begravningsbyrå Andersson & Co Aleksanterinkatu 10, 07900 LOVIISA Puh 019 532 850 auki ma–pe klo 9–16, muina aikoina sopimuksen mukaan

HAIR &

Loviisan Uusi Kukkakauppa Lovisa Nya Blomsterhandel

KUNINGATTARENKATU 18 DROTTNINGGATAN, 07900 LOVI

Alexandersgatan 10, 07900 LOVISA KUNINGATTARENKATU 18KUNINGATTARENKATU DROTTNINGGATAN, 07900 LOVIISA - LOVISA 18 DROTTNINGGATAN, 07900 LOVIISA - LOVISA Tel 019 531 620 öppet måndag–fredag kl. 10–16, lördag kl. 9–13 avoinna - öppet: ark. / vard. 9 – 17 - la / lö

% (019) 501 400 (019) 501 400 % (019) 501%400

vard. avoinna - öppet: ark.avoinna / vard. 9- öppet: – 17 -ark. la / /lö 9 –9 13– 17 - la / lö 9 – 13

Parturi-kampaamo Soittimia | Musiikkitarvikkeita Nuotteja | CD-levyjä | PA-vuokrausta Aleksanterinkatu 4, Loviisa , puh. 019 501 115 Avoinna: ark. 9–17, la 9–13.30

A.Saukkonen

Aamiaismajoitus • Ateriat ryhmille Juhla- ja kokoustilat • A-oikeudet Käsityö- ja lahjatavaraliike Ukkola

Jaana ja Kirsi

www.ulrikakoti.fi Kuhlefeltinkatu 35, 07940 Loviisa • puh. 040 183 7855

Avoinna ti–pe 8.30–17.00, la 8.00–13.00, ma sulj. Mariankatu 27 puh. (019) 531 044

RATKAISEVAN prisma.fi

EDULLINEN

Prismassa teet ostokset

RATKAISEVAN EDULLISESTI

Ja päälle parasta Bonusta jopa 5% ark. 8-21, la 8-18, su 12-18, Kotka Hakamäentie 1

LOVIISA.PORVOO.GRAZ. www.peakpress.net