Pikkukaupunki kesä 2009 by creative peak

Pikkukaupunki LOVIISA I PERNAJA I LAPINJÄRVI I LILJENDAL I RUOTSINPYHTÄÄ

KES LEH ÄT

2009 I

ANNA HUHTA

trivs i Lovisa

Eija Klaucken IHANA PUUTARHA Airi Kallio ja Kappelin loistava tulevaisuus

UUDEN LOVIISAN uudet ulottuvuudet Terveisiä viemäripalvelusta

KESÄILTA Laivasillalla

Country living k k k YRITTÄJÄ EXTRA: Kuinka käy kauppa Slow cityssä k k k k k k k k k k k k k1k

Kodin paikka on Loviisassa Hemma i Lovisa

Löydä oma pikkukaupunkisi – 1.1.2010 esittelyssä entistäkin ehompi Loviisa! Upptäck småstaden Lovisa – 1.1.2010 är den bättre än någonsin!

www.loviisa.fi www.lovisa.fi

Pikkukaupunki Päätoimittaja Päivi Ahvonen

Loviisa-Lovisa

Merellistä pikkukaupunkielämää 87 kilometriä Helsingistä Småstadsliv med havsutsikt 87 km från Helsingfors

Toimituspäällikkö Seppo Iisalo

EGYPTI! EGYPTEN! EGYPT! -erikoisnäyttely Loviisan museossa 15.5.–13.9.2009.

Art Director Päivi Ahvonen Graafinen suunnittelu & taitto Milla Ketolainen Kuvitus Sanna Nylen

INDEX 5

Pääkirjoitus

Pisaroita. Minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta mielenkiintoista pientä. Smått och gott, passa på!

Elämänlaatua etsimässä: Anna Huhta

Wanhassa Wara Parempi & Avoimet puutarhat

Kulttuuripisaroita. Haastattelussa valokuvataiteilija Janne Lehtinen ja egyptologi Jaana ToivariViitala.

Kesäilta Laivasillalla. Pikkukaupunki vietti iltaa kesäisen elämänmenon kohtaamispaikalla.

Arjen sankarit: 24/7 Viemäritukos ei tule kello kaulassa.

Eija Klaucke är en inbiten trädgårdsentusiast.

Minun reseptini: Kevyttä kesäruokaa á la Janne Lepola

Tanssi kuuluu kaikille. Osallistuimme Loviisanseudun tanssiopiston ja sirkuskoulun tunneille.

Paino Art-Print Oy ISSN 1796-4466

YRITTÄJÄ EXTRA Kuinka käy kauppa Slow cityssä? Pientä pörinää Pikkukaupungissa. Hoitoa ja hemmottelua. Apua yrittäjille.

Yrittäjägallup

Kannen kuva Virpi Lehtinen

LOVIISA 2010 Uuden Loviisan sielua etsimässä. På söket efter nya Lovisas själ.

Country living - ihanaa maalaiselämää

Ratsastuksen voi aloittaa myös aikuisiällä

Palveluksessanne

peak press Laivurinkatu 2 07920 Loviisa (019) 535 552 www.peakpress.net toimitus@peakpress.net Toimittajat Noora Lintukangas, Reija Kokkola Tämän lehden muut kirjoittajat Susa Heiska, Eeva Kangas, Ulla Ora, Hanna Stringer

Tämän lehden kuvaajat Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Eeva Kangas, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Arto Wiikari Julkaisija peak press & productions oy Ilmoitusmyynti Essi Niemelä (019) 535 552 essi.niemela@peakpress.net

Laivasilta kutsuu

Pikkukaupunki LOVIISA I PERNAJA I LAPINJÄRVI I LILJENDAL I RUOTSINPYHTÄÄ

kes ä-

200h9ti

AnnA HuHtA

trivs i lovisa

Eija Klaucken ihana puuTarha airi Kallio ja Kappelin loistava tulevaisuus

uuden loviisan uudet ulottuvuudet Terveisiä viemäripalvelusta

kesäilta laivasillalla

Country living k k k yrittäjä extra: Kuinka käy kauppa Slow cityssä k k k k k k k k k k k k k1k

På OP-Fastighetscentral får du pålitlig och sakkunnig betjäning vid bostadsbyte och vi hjälper dig att finna din drömbostad. Gå in på www.opkk.fi och finn ditt nya hem!

OP-Kiinteistökeskuksessa saat luotettavaa ja asiantuntevaa palvelua kodin vaihdossasi ja me autamme sinua löytämään unelmiesi kodin. Käy osoitteessa www.opkk.fi ja löydä uusi kotisi!

Borgå Nejdens OP-Fastighetscentral Ab AFF - Porvoon Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Tfn/puh. 010 256 3160

Porvoon Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV

PÄÄKIRJOITUS LEDAREN

Oletko nähnyt tämän härvelin Loviisanlahdella? Etkö? Loviisassa tapahtuu paljon muutakin, joka voi yllättää jopa pitkään kaupungissa asuneen. Viihdy kesälehtemme parissa, ja tiedät taas vähän enemmän Loviisasta.

Har du sett den här manicken på Lovisaviken? Inte? I Lovisa händer mycket spännande som får till och med de mest garvade lovisaborna att höja på ögonbrynen. Trivs i sällskap med vår sommartidning och lär dig ännu mer om Lovisa!

Päivi Ahvonen päätoimittaja

Päivi Ahvonen chefredaktör

PS: Se härveli on kaislaleikkuri, jonka valokuvaajamme ja AD:mme Eeva Kangas kuvasi viime kesänä Tullisillan laiturilta.

P.S. Manicken är en vassklippare som vår fotograf och AD Eeva Kangas spanade in vid Skeppsbron förra sommaren.

Pökköä pesään!

Valkon asukkaat ja yhdistykset järjestävät elokuussa suositun Höyryllä Walkoon -kesätapahtuman. Tämä leppoisa tapahtuma tarjoaa mielenkiintoista nähtävää kaikille ja aivan erityisesti niille, jotka ovat kiinnostuneita historiasta ja höyryllä kulkevista menopeleistä. Loviisasta Valkoon pääsee ikimuistoisella kyydillä: aidolla Haapamäen museoveturiyhdistyksen höyryveturilla. Tänä vuonna tapahtumaa halutaan laajentaa merellisempään suuntaan ja järjestäjien tavoitteena onkin saada paikalle

Kuva: Eeva Kangas

myös vanhoja höyryaluksia. Päätapahtuma-alue on Valkon telakka-alue, jossa on luvassa markkinatunnelmaa, pienoisrautatie ja näyttelyitä. Paikalla on myös veteraanikuorma-autoja ja muuta raskasta kalustoa historiallisten kulkuvälineiden ystäville. Pilli viheltää, veturi puhkuu lähtövalmiina ja höyrypilvi on sakea - tätä wanhan ajan sympaattista kyytiä ei kannata jättää väliin.

Höyryllä Walkoon 22.–23.8.2009. www.hoyryllawalkoon.suntuubi.com

pisaroita

Koonneet: Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Noora Lintukangas

Savikurssi koululaisille Kaisa Korpelan vetämät lasten taideleirit jatkuvat. Tänä vuonna on vuorossa kolmipäivänen savikurssi koululaisille. Tiistai 16.6. ja keskiviikko 17.6. on omistettu muotoilulle, kolmas kurssipäivä eli lasituspäivä sovitaan erikseen. Hinta 45 e / lapsi, sisarukset 35 e.

Kuva & Tanssi = Kuvatanssi Nyt ala-asteikäisille lapsille on tarjolla aivan uusi kesäkurssi nimeltä Kuvatanssi. Kurssilla perehdytetään molempiin taidelajeihin ilon ja elämysten kautta. Opiskeltavia asioita käsitellään kuvan ja tanssin keinoin. Kurssin vetäjinä toimivat Kaisa Korpela ja Kati KivilahtiFagerudd. Kurssi pidetään 23.–24.6. kello 10–14. Ryhmät jaetaan 1–3 -luokkalaisiin ja 4–6 -luokkalaisiin. Hinta 55 e / lapsi. Ilmoittautumiset Kaisa Korpela 040-769 3353

Muista myös nämä:

Kuningas saapuu Loviisaan 4.–5.7. Österstjernanin yleisöpurjehdukset 4.7., 18.7. & 29.8. Svartholman merilinnoitus Ehrensvärdin polku

Elokuun ensimmäisenä lauantaina ota suunnaksi N 60”19’200 E 26”15’900 Sandöfesten, fiskarfesten, båtfesten - rakkaalla lapsella on monta nimeä ja se virallinen kuuluu Pernå fiskargillets sommarfest. Sitä vietetään taas 1.8.2009 venekilpailun, tanssin ja rennon yhdessäolon merkeissä. Be there! www.fiskarfesten.com

Sommarskoj Folkhälsans lägergård i Lappnor ligger vid en havsvik i Pernå, 10 km från Lovisa. Det är ett otroligt fint ställe med en gammal villa, strandbastu och bungalows för inkvartering. Under hela sommaren finns det flera olika läger för barn i olika åldrar: Robinsonläger, sommarläger, paddlingsläger, fiskeläger etc. Dessa läger kan faktiskt rekommenderas. Mera information www.folkhälsan.fi

Kesäleirit ja liikunta! Pikkukaupunki-lehden nettiselailuversiossa on kattava kooste lasten kesäleireistä ja kesän liikuntamahdollisuuksista. www.peakpress.net

Maksuton juniorikurssi

Purjehtiminen on kivaa Kun asuu meren äärellä, on mahtavaa voida harrastaa veneilyä. Turvallisen veneilyn alkeet oppii parhaiten kurssilla. Pursiseura Östra Nylands Segelsällskap, tuttavallisemmin önssi eli ÖNS järjestää purjehduskurssin junioreille 16.6., 17.6. ja 18.6. klo 18 pursiseuran paviljongilla. Omaa venettä ei tarvita, koska seura tarjoaa veneet, ja kaiken kukkuraksi kurssi on maksuton. Ja jos purjehduskärpänen puree, saa seuran optareita ja zoomeja lainata. Tiistaisin on myös ohjattua harrastamista. Nyt junnut kaikki seilaamaan, se on mahtava harrastus. Mielellään oma pelastusliivi ja vaihtovaattet mukaan. Ilmoittautumiset 12.6. mennessä Jens Sjöblomille, puh. 040 509 3470, jesjoblo@gmail.com.

Kesätorit Ringborgissa 18.6. Iltatori klo 18 27.6. Kesätori klo 10 9.7. Iltatori klo 18 23.7. Iltatori klo 18 8.8. Kesätori klo 10

droppar

Lovely 8

Teksti ja kuvat: Noora Lintukangas

Oma maa omena Wildemansin tilan pihalla tulee hieraisseeksi silmiään. Vanha puinen tuulimylly kohoaa kohti taivasta pihan korkeimmalla kohdalla. Eikä siinä vielä kaikki: vaikka mylly on rakennettu vuonna 1896, on se käytännössä toimintavalmiudessa. ”Viritämme siipien päälle lähiaikoina kankaat, sitten se toimii”, huikkaa Wildemansgårdin isäntä Vesa Aitokari. ”Koillistuulella se tosin nytkin jo pyörii itsestään”, hän jatkaa. Olemme Pernajassa, Isnäsin kylässä, Wildemansgårdin tilalla, jossa viljellään luomuomenaa. Kuinka tuulimylly tilan pääelinkeinoon liittyy? No ei sitten mitenkään, mutta siitä on tullut paikallinen nähtävyys ja tonttupolun ehdoton vetonaula. ”Kunnostimme tuulimyllyn ensimmäisenä tänne muutettuamme”, Aitokari hymyilee. ”Se vain tuntui tärkeältä.”

LUOMUA, TOTTA KAI Aitokarin perhe muutti Isnäsiin reilu kymmenen vuotta sitten. He ihastuivat Wildemansgårdiin kun ensimmäistä kertaa parkkeerasivat autonsa pihaan. Päätös oli selvä, vaikka talo ei vastannut nykyaikaisia asumisstandardeja. Ensimmäiset vuodet kylvettiin saunassa ja käytettiin ulkovessaa. Juokseva vesi tuli ensin pihalle styroksista rakennettuun lämpökop-

piin. Vettä haettiin ämpärillä. ”Silloin meillä oli juokseva Vesa”, isäntä muistelee nauraen. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon. 2,7 hehtaarin tila on kasvanut kuuden hehtaarin kokoiseksi. Vesa Aitokari on rakentanut pihapiiriin oman mehustamon ja istuttanut noin 800 omenapuuta. Ennestään niitä oli Wildemansgårdilla viitisenkymmentä. Vanhaan navettahalliin on kohonnut myös ihka oikea karkkitehdas, ja tällä hetkellä Vesa Aitokari panostaa täysillä omenanviljelyyn sekä luomumehun ja luomukarkkien tekemiseen. Tuotteita myydään esimerkiksi Helsingissä Hakaniemen hallissa sekä ekokauppa Ruohonjuuressa. Tilauksia olisi enemmän kun yhden miehen tehdas ehtii tuottaa. Wildemansille voi syksyllä mennä oman omenasadon kanssa ja tehdä oman puun hedelmistä mehua. Aitokari kertoo, että omenoita kannattaa olla vähintään 30 kilon verran. Omenamehun ja karamellien valmistuksessa vannotaan lisäaineettomuuden ja luomun nimeen. Samoin tehdään Aitokarien omassa ruokapöydässä. ”Minulle on täysin käsittämätön ajatus, että ostaisin kaupasta espanjalaisia tomaatteja. Mieluummin jätän tomaatit talvella ostamatta kuin syön sellaisen määrän torjuntaaineita”, Aitokari toteaa.

”Luomun kalliimpi hinta näkyy pienempinä terveysmenoina.”

TAVALLISTA MAALAISELÄMÄÄ Joulunalusviikolla Aitokarin perhe pukee koko tilan joulumaaksi. Silloin järjestetään tonttupolku, johon kaikki halukkaat voivat osallistua. Kesällä pihan perällä on pieni kioski, jossa toimii myös kirpputori. Wildemansgård pursuaa elämää: elävää maalaiselämää. Tilan emäntä Mia Aitokari toimii Itä-Uudenmaan kyläasiamiehenä. Aitokareilla järjestetään paljon juhlia ja pidetään kiinni yhteisöllisyydestä sukulaisten, ystävien ja kylänmiesten kesken. ”Pääsiäisenä järjestämme pääsiäislounaan ja tapaninpäivänä joululounaan. Laskiaisena täällä tarjoillaan hernekeittoa ja punssia”, isäntä kertaa. Tavallaan nämä ovat perinteitä, mutta isäntäväki ei halua puhua ”perinteiden vaalimisesta”, sillä se tuntuu jotenkin jäykältä. Kysymys ei myöskään ole idealismista, vaan tavallisesta maaseudun elämästä, omin käsin tekemisestä, maalaisjärjen käytöstä ja yksinkertaisista asioista nauttimisesta. Jonakin kesäisenä iltana, lintujen laulaessa, omaa omenamehua lasiverannalla nauttiessa, voisi kuitenkin kenties puhua idyllistä.

pisaroita Teksti ja kuva: Päivi Ahvonen

Sädesris

VILJARIISIN PAULOISSA Malmgårdin kartano siirtyi 13 vuotta sitten ekologiseen viljelyyn. Siitä alkoi ”kartanoyrittäjien” tie kohti uusia haasteita. Tämän hetken kova sana on – suuren maailman malliin – kuoritut viljanjyvät. Malmgårdilla niitä kutsutaan viljariiseiksi. Viljariiseistä ainakin speltin hyvistä vaikutuksista on tiedetty jo ammoisista ajoista lähtien. Välillä speltti-sana olikin kaikkien huulilla kunnes se taas osittain unohdettiin. Malmgårdin kartanon emäntä kreivitär Kristina Creutz on paneutunut viljariisiin ja sen monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin tavallista huolellisemmin. ”Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän, mitä he suuhunsa laittavat. Terveellinen ruoka, mielellään ekologisesti ja lähellä tuotettu, on nousemassa arvostuksessaan oikealle paikalleen.” Kristina Creutz seuraa maailman trendejä. Hän on vakuuttunut siitä, että suunta on oikea. ”Slow food vahvistuu fast foodin rinnalla. Yhä useammat ovat valmiita paneutumaan ruoanlaittoon. Ihmiset haluavat syödä hyvin ja terveellisesti. Viljariisin eri lajit maistuvat hyvinkin erilaisille. Ne ovat monikäyttöisiä ja terveellisiä”, hän toteaa. Kartanon puodista löytyy tilan viljasta ja muista antimista jalostettuja herkkuja: mehuja, hilloja, viljariisiä, jauhoja ja niin edelleen. Tänä vuonna kartanon puoti on päätetty pitää auki päivittäin sunnuntaita lukuun ottamatta. ”Lisäksi opastetuille ryhmävierailuille voi tulla muutenkin kuin matkatoimiston kautta. Ennakkoilmoitus on kuitenkin tarpeellinen.” Panimon ohella uutta tarjontaa edustavat kartanossa järjestettävät ruoanlaittokurssit. Pääosaa näyttelee luonnollisesti viljariisi. ”Linnankeittiö on vastikään remontoitu niin, että voimme järjestää kursseja joihin voi osallistua kerralla kymmenisen ihmistä. Nyt vedän kursseja itse ja opetan kuinka viljariisiä voi käyttää monipuolisesti ja maukkaasti ruoanlaitossa. Tulevaisuudessa kokit voivat pitää vaikka riistaruokakursseja, etnisten ruokien kursseja tai mitä nyt ikinä halutaankin.” Malmgårdin linna sijaitsee keskellä uskomattoman hienoa kulttuurimaisemaa. Opastettu kiertokävely linnassa on todellinen elämys. Kartanon puoti ja sen riistapasteijat vievät kielen mennessään. Aivan kuten korkealle rankattu Malmgård Dinkel olut – se aito ja lisäaineeton luomuolut. www.malmgard.fi

Malmgårds övergång till ekologisk odling för 13 år sedan inledde ”gårdsföretagarnas” färd mot nya utmaningar. Det som gäller idag, både i Finland och utomlands, är skalade sädeskorn för vilka Malmgård har myntat benämningen sädesris. Spelten, vars positiva hälsoeffekter är kända sedan urminnes tider, har ibland varit på allas läppar och ibland fallit i glömska. Värdinnan på Malmgård, grevinnan Kristina Creutz, har satt sig in i sädesriset och dess många användningsmöjligheter. En kokbok är på gång och i sommar ordnas matlagningskurser i gårdens, eller rättare sagt, slottets kök. Sädesriset har en framskjuten plats i dessa kurser. ”Människor vill idag veta vad de äter. Intresset för hälsosamma, gärna ekologiskt och lokalt producerade livsmedel, ökar stadigt. Många förhåller sig skeptiskt till tillsatsämnen, konserveringsmedel, surhetsreglerare och livsmedelsfärger”, konstaterar grevinnan Kristina Creutz. Kristina Creutz, som noga följer med trenderna i världen, är övertygad om att utvecklingen går i rätt riktning. ”Snabbmaten förlorar terräng till så kal�lad slow food och allt fler väljer att satsa på matlagningen. Man vill helt enkelt äta gott och hälsosamt. De olika slagen av sädesris smakar olika, men de är alla hälsosamma och kan användas för olika ändamål”, berättar Kristina Creutz. Gårdsbutiken säljer delikatesser som är gjorda på gårdens egna råvaror: bland annat saft, sylt, sädesris och mjöl. I år är butiken öppen alla dagar utom söndag. ”Gården tar emot även andra besöksgrupper än de som kommer via resebyråerna. Förhandsanmälan bör dock alltid göras. I sommar öppnar gården ett bryggeri, som kan besökas av intresserade.” Utöver besök på slottet erbjuder gården sina besökare matlagningskurser, där sädesriset naturligtvis innehar huvudrollen. Gårdsbutikens viltpastejer smeker gommen, liksom det högt rankade aromatiska ölet Malmgård Dinkel, som är ett ofiltrerat öl utan tillsatsämnen.

Teksti: Noora Lintukangas Kuva: Eeva Kangas

PALJON VARTIJA Puolitoista vuotta sitten Valkon kansalaisopiston ja Medborgarinstitutenin rehtorien tehtävät laitettiin yhteen. Vakanssia hoitamaan palkattiin hankolainen kasvatustieteiden tohtori Eija Temmes-Silvonen. Peruskoulun opettajana pitkän uran tehnyt Temmes-Silvonen oli miettinyt elämänmuutosta jo jonkin aikaa. ”Olin heti valmis lähtemään Loviisaan, kun työ tuli tarjolle”, hän kertoo. ”Loviisaan tuloa helpotti, että täällä on sukulaisia, rannikko lähellä, ja paikkakunta on kaunis”, Temmes-Silvonen toteaa. Työmatka bussilla Hangosta Loviisaan on ”aika pitkä, muttei mahdoton”. Hän viettää viikot Loviisassa ja viikonloput Hangossa. ”Konkreettinen etäisyys auttaa siihen, että työt jäävät työpaikalle.” Työssään Temmes-Silvonen vaalii kaksikielistä perinnettä. ”Haluan kehittää kummankin opiston erityislaatua, mutta samalla lisätä yhteistyötä soveltuvilta osin.” Yhteistyöllä hän tarkoittaa muun muassa yhteisiä tiloja, tuntiopettajia tai kurssikokonaisuuksia. Yhteinen kestävän kehityksen ohjelman suunnittelu alkaa toukokuussa.

”Perimmäinen syy kaksikielisyyteen ovat opettajien ja kurssilaisten valmiudet. Tietyllä tavalla kieli on yhtä kuin kulttuuri”, hän kertoo haastavasta tehtäväkentästään. Kansalaisopiston rehtori on paljon vartija. Laki määrittää toimintaa niin, että opisto vastaa paikallisiin sivistystarpeisiin. ”Näen kansalaisopintojen tehtävän hyvin monitahoisessa verkostossa toimimisena. Vakituisella henkilökunnalla on todella suuri merkitys siihen, kuinka hyvin pystymme vastaamaan paikallisiin tarpeisiin. Verkoston ylläpito, lujitus ja laajennus on hyvin tärkeää.” Myös kuntaorganisaatio on oma verkostonsa. ”Loviisan kunnalliseen toimintaan on ollut helppo tulla. Olen iloinen siitä.”

Rektorn övervakar För ett och ett halvt år sedan sammanslogs rektorstjänsterna vid Medborgarinstitutet och Valkon kansalaisopisto. Till ny rektor valdes pedagogie doktor Eija Temmes-Silvonen från Hangö. Eija Temmes-Silvonen, som hade en lång karriär som grundskollärare bakom sig, hade redan en tid funderat på att sadla om. ”Då jag fick erbjudandet tvekade jag inte en sekund, utan tackade genast ja till jobbet i Lovisa”, berättar hon. ”Omställningen underlättades av att Lovisa är en vacker kuststad och av att jag har släktingar här”, konstaterar medborgarinstitutens rektor. Resan med buss från Hangö till Lovisa är ”ganska lång, men inte omöjlig”. Hon tillbringar arbetsveckan i Lovisa och veckosluten i Hangö. ”Det fysiska avståndet gör att arbetet hålls på arbetsplatsen.” I sitt jobb försörjer Eija Temmes-Silvonen den tvåspråkiga traditionen. ”Jag vill utveckla båda institutens särdrag, men samtidigt öka samarbetet mellan dem i lämplig omfattning.” Med samarbete avser hon bland annat gemensamma utrymmen, timlärare och kurshelheter. Planeringen av ett gemensamt program för hållbar utveckling inleds i maj. ”Tvåspråkigheten sammanhänger med lärarnas och elevernas bakgrund och beredskap. Språket är på sätt och vis detsamma som kultur”, kommenterar hon sina utmanande arbetsuppgifter. Medborgarinstitutens rektor har något av en väktaruppgift. Lagen är utformad så att verksamheten skall svara mot det lokala bildningsbehovet. ”Jag ser medborgarinstituten som en del av ett omfattande nätverk. Upprätthållandet, förstärkningen och utvidgningen av nätverket är mycket viktiga för vår verksamhet. Den ordinarie personalen har stor betydelse för hur väl vi lyckas tillgodose det lokala behovet.” Även kommunorganisationen är ett nätverk. ”Det har varit lätt att smälta in i den kommunala verksamheten, vilket jag är mycket glad över.”

Elämänlaatua etsimässä Text: Hanna Stringer Bilder: Eeva Kangas

Det är lättare att cykla i

Pampas

Det finns många backar i östra Nyland, säger Anna Huhta. Cykeln är nämligen hennes fortskaffningmedel nummer ett. Men Anna gillar sin nya hemstad Lovisa. Närheten till naturen och huvudstaden är ett stort plus.

Textilformgivare Anna Huhta njuter av solstrålarna vid huset på Backgränd. Bakom henne hopar sig stora stenbumlingar. De bildar en bastant mur mot åsen. Pricken på i:et är jättestenen som under kriget fungerade som bombskydd för skolelever. – Det är en kulturchock för en österbottning, säger Anna om steninvasionen. Anna och sambon Patrik Hellsten köpte det charmiga huset för två år sedan. De bor i lägenhet tills huset är inflyttningsklart. Anna föll pladask för det idylliska kvarteret med de smala lummiga gränderna och de pittoreska trähusen. Huset ligger några hundra meter från torget men lagom undangömt i gamla stans grönska. Paret har renoverat huset några år och struntar blankt i frågor om när de tänker flytta in. – Vi gillar att påta och pyssla och anser

>> att allting inte behöver bli snabbt färdigt. Vi kunde förstås också valt att bygga ett nytt hus, vilket antagligen hade varit enklare, men då hade vi aldrig fått lika intressant tomt. Dethär är vår fritidssysselsättning, vi jobbar hellre med huset än tittar på tv, säger Anna.

Bekantar sig med närmiljön på cykel Anna Huhta är född och uppvuxen i Kronoby, som finns i Österbotten 100 km norr om Vasa. Studierna förde henne via Åbo till Helsingfors, där hon tog sin konstmagisterexamen vid Konstindustriella högskolan för fem år sedan. Lovisabo blev hon för ett år sedan. Anna gillar den nya hemstaden. Närheten till naturen och huvudstaden är ett stort plus, servicen är det inget större fel på och husprojektet är en livsstil. Helsingforsbesöken har ofta anknytning till Annas jobb. – Jag är snabb i Hesa och vill fort tillbaka till Lovisa. Men visst finns det sådant hon saknar i Lovisa. – Jag saknar den brutala humorn jag är van med från Österbotten. Jag får vara försiktig med hur jag uttrycker mig... Många som besöker Lovisa charmas av närheten till havet, men det gör inte Anna. – Närheten till havet har inte varit viktig då vi valde att bo på Backgränd. För mig har alltid öppna landskap och åkrar varit viktigare än havsutsikt. Då jag drabbas av hemlängtan och saknar de platta österbottniska slät�terna tar jag mig en cykeltur mot Kuggomhållet, där jag hittat samma flacka landskap jag är van med hemmifrån. Cykeln är Annas fortskaffningmedel nummer ett. Hon tar sig fram med en svart modern Jopo och en grön mormorscykel – den ena passar i stadstrafiken, den andra för längre utflykter. – Jag har alltid bott centralt och uppskattar att man kan cykla dit man är på väg. Det finns bara för många backar i Östra Nyland. Det är lättare att cykla i Pampas. Alltid gillat tyg Redan som liten gillade Anna tyg. – Det vanligaste är att man hittar det här yrket genom att rita och måla, men i mitt fall är det så att jag tyckte om att sy och pyssla med tyg. Textilformgivaren har inga speciella favoritmotiv, men hon tycker om den skandina14

Då jag drabbas av hemlängtan tar jag mig en cykeltur mot Kuggomhållet. Där jag hittat samma flacka landskap jag är van med hemmifrån.

viska textiltraditionen. Anna gillar skandinavers sätt att använda tyg och mönster. – Det är praktiskt och vackert! Bomullstyger, alltså vanligt lakanstyg är hon speciellt förtjust i. Vilken Annas favoritfärg är beror på sammanhanget. Yrkesmässigt har hon inte råd med att hålla sig till favoritfärger, men hon påverkas av aktuella färger. – Jag kan tycka att vissa färger är snygga trots att jag inte skulle ha dem hemma eller klä mig i dem. När jag jobbar för Finlayson utgår jag från deras färgkartor som tas fram varje säsong. När jag planerar ett mönster har det oftast litet annorlunda färger än det slutliga tyget. Färgkartor justeras och planer ändras under arbetets gång. I dag designar Anna för Finlayson på freelance-basis. Samarbetet har varat i flera år. – Vi känner varandra så det är lätt att få det

rätt utan för mycket krångel. Vi har möten och byter tankar inför varje säsong. Mönstren föds utifrån deras behov och mina färdiga idéer. Häftig ås Trädgårdsarbete är nyttig motvikt till skapandet och ruljangsen med renoveringen. På den sjuhundra kvadratmeter stora tomten har tidigare husägare odlat, så gott det går, mångåriga växter. Anna har tagit sig an att rädda dem. – Jag har flyttat på perenner och det är ett större projekt än man tror från början. Annan växtlighet och stenar är i vägen, men ändå känns det som en belöning när jag för göra någonting som är roligt ibland, säger Anna. Anna drömmer om en liten bastu uppe på kullen, men husrenoveringen är viktigare. Huset totalrenoveras grundligt. I princip är endast ytterväggarna och de bärande kon-

struktionerna kvar. Till först byggdes om uthuset, där själva husets tekniska funktioner kommer att finnas. I uthuset finns rinnande vatten och toalett som naturligtvis är till stor nytta under renoveringen. Arbetsfördelningen är solklar. Och litet skojig. Anna utför kroppsligt och enformigt arbete och Patrik sköter om de bitar som kräver kunskap. Anna ledde arbetet då ett nytt filttak byggdes på utehuset. – Ibland bråkar vi om olika lösningar, därför har vi skilda projekt och ”råddar” inte i varandras arbeten.

Det gulmålade huset är hundra kvadratmeter stort och då vinden byggts ut har paret ett härligt hem. Men hur länge huset är gult vet ingen. De har hunnit testa olika gröna färgkombinationer vid köksfönstret. Om Anna har en ledig stund vet hon precis vilka platser hon visar vänner som besöker Lovisa första gången. – Åsen är häftig. Den representerar olika vegetationer, där finns både tallskog och lummiga områden. Kuckustenen visar jag åt alla! Allén från kyrkan ner till busstationen är enligt henne värda att uppleva.

Cykeln är Annas fortskaffningmedel nummer ett.

Loviisassa syntyy huipputekstiilejä Teksti: Ulla Ora Kuvat: Eeva Kangas

Anna Huhdan

suunnittelemat mallit syntyvät sanojen kautta

Loviisalainen Anna Huhta on suunnitellut yli sata tekstiilimallia yrityksille. Tuorein keväällä valmistunut työ on Finlaysonin keittiötekstiilimallisto nimeltään Kaari.

– Idea tähän Silmu-nimiseen kankaaseen löytyi oksista, jotka keräsin Loviisan harjulta, Anna kertoo.

Huhta opiskeli tekstiilialan artenomiksi Turussa ja jatkoi opintoja tekstiilitaiteen maisteriksi Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Freelancertyöt yrityksille hän aloitti vuonna 2002. Finlayson on hänen tärkein työnantajansa. Huhta on myynyt mallistoja myös Anttilaan,

Hemtexille Ruotsiin sekä muutamille pienemmille yrityksille. Hän esittelee sateenvarjoa, jossa koirat seisovat rivissä ja haukkuvat. – Tämä on suunniteltu koiranystäviä varten porvoolaiselle yritykselle Design Delille. Halusin, että kuosi erottuu selkeästi jo olemassa olevista.

Ruotsinkielinen Huhta on kotoisin

Kirppareilta ideoita Huhta saa töihinsä jatkuvasti uusia ideoita, ja keräilee niitä. Luonnoskirjat ovat tekstimuodossa. Lopulliset tekstiilit syntyvät sanojen kautta. – Seuraan, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, mitkä asiat ovat pinnalla. Itseäni käytän harvoin miettiessäni mallistoja. Retrobuumin aikaan Huhta kiersi paljon kirpputoreja ja löysi uusia ideoita. – Kerran näin vanhanaikaisia kalenteripyyhkeitä. Niistä sain idean suunnitella kalenteripyyhkeen, jossa oli jokaisen kuukauden kohdalla syötäväksi suositeltavia vihanneksia ja hedelmiä. Ihmiset eivät välttämättä muista, mitä vihanneksia saa mihinkin vuodenaikaan edullisesti.

ta asui poikaystävänsä kanssa Hel-

Yksinkertainen vaikeaa Huhta haluaa, että hänen mallistonsa ovat moderneja, hauskoja ja myyviä. – Kaunis kukka on vaikea myydä. Sen kaikki osaavat tehdä, pitää olla jotain uutta. Yksinkertaisimmat kuosit ovat vaikeimpia. Huhdan mukaan kangas rajoittaa suunnittelua. Esimerkiksi vaakaraitaa on lähes mahdoton liittää verhokankaaseen, koska se näyttäisi seinässä vinolta. Mallistoa suunniteltaessa on tärkeä ottaa huomioon tuotteen koko. Esimerkiksi patalappuun ei voi suunnitella kovin isoa kuviota. Pussilakanoissa pakkauksen koko tulee ottaa tarkoin huomioon. Sesonkien ulkopuolella Huhta valmistelee omia tuotteita, kuten kangaskasseja. – Käsin on mukava tehdä välillä. Olen opetellut painotekniikan opiskeluaikana, ja voisin painaa kotona, jos laitteet olisivat olemassa. Ehkä saan hankittua sellaiset joskus uuden kotini ulkorakennukseen.

Pohjanmaalta, Kruunupyystä. Sopeutuminen Loviisaan on vienyt aikaa, koska kulttuurieroja Pohjanmaan ja Itä-Uusimaan väliltä löytyy. – Loviisassa ihmiset ovat ujoja ja varovaisempia kuin Pohjanmaalla, missä on totuttu pienyrittäjiin. Ennen Loviisaan muuttoaan Huhsingissä. Loviisaan muuton jälkeen hänen sosiaalinen elämänsä on vilkastunut. – Täällä näkee tuttuja joka päivä. Helsingissä saattoi mennä useita päiviä niin, että näki vain poikaystävää. Huhta on lähtöisin pienyrittäjäsuvusta. Taiteilijaksi ryhtyminen ei ole hänen tavoitteensa. – Olen muotoilija ja tekstiilisuunnittelija, en tee taidetta, eikä sen tekeminen edes kiinnosta. Yrittäjätausta on antanut Huhdalle rohkeutta uskoa omiin töihinsä. – Sen minkä osaa hyvin, voi myös myydä, ja asiakaskuntana voi olla koko maailma. Jos tuote ei myy, se ei mielestäni ole tarpeeksi hyvä.

wanhassa wara parempi. loviisan viidennet valtakunnalliset perinne -ja korjau 29.–30.8.2009

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Eeva Kangas

Renovera ger Mera. De femte riksomfattande traditionsbyggnads- och renoveringsdagarna i Lovisa: gamla hus, härliga hem, antikviteter & konst. 29.–30.8.2009

Ruoho on vihreämpää

...aidan toisella puolella

WWP:stä muutama vuosi sitten poikinut Avoimet puutarhat -tapahtuma on kerrassaan valoittava oivallus. – Kaikkiahan meitä sormet mullassa viihtyviä kiinnostavat toisiemme puu-

ha on paitsi elämäntapa myös elinkeino. Heidän Villi Niitty -nettikauppansa tuo maahan mm. hollantilaisia puutarhatyökaluja, historiallisia sipuleita ja persoonallisia sisustustuotteita.

tarhat ja kokemukset. Tästä lähti idea

Vesa ja Else Leivon Leivonpesä on

avata puutarhat yleisölle, kertoo tapah-

luonnollisesti mukana avoimien yksi-

tumaa koordinoiva Vesa Leivo. Vesal-

tyispuutarhojen joukossa.

le ja hänen vaimolleen Elselle puutarLEIVONPESÄ, Kungattarenkatu 8 b VILLA AALTONEN, Pitkäkuja 12 LIISANTALO, Mariankatu 2 c VILLA ILENNA, Tinanvalajankuja 7 KUNINKAANLAPI, Kuhleeltinkatu 8 MUUTARHA, Rantatie 6 PIRKONPIHA, Vallikatu 7 TALLMO, Snyggiksentie 23, Kuggom Pernaja (etäkohde)

Puutarhat ovat auki alkukesällä sunnuntaisin: 10.5., 17.5., 24.5., 31.5., 7.6. ja 14.6. kello 12–16. Lisätietoa (ja ihanaa puutarhatilpehööriä) osoitteesta: www.villiniitty.fi

NYKYTAIDE GOES WWP Kuvanveistäjä Jukka Vikbergin kakkosasunto ja ateljee sijaitsevat Pernajan Skinnarbyssä. Kuusi vuotta paikkakunnalla työskennellyt ja asunut kuvanveistäjä alkoi miettiä, miten hän voisi tuoda lisänsä WWP-tapahtumaan. Yhteistyö Suomen Taiteilijaseura ry:n kuraattorin, taiteilija Petri Hytösen kanssa poiki idean tuoda WWP-koteihin myös tunnettujen huipputaiteilijoiden luomuksia. – Ajattelin, että gallerioiden ja ateljeiden aarteet saataisiin mukavasti näkyville WWPkodeissa. Tunnettujen taiteilijoiden työt herättävät kiinnostusta kävijöissä. Tapahtuma saa lisäarvoa ja lisää kävijöitä niin Loviisan seudulta kuin muuaaltakin maasta, Vikberg sanoo. Vastaanotto on ollut innostunut niin WWPkotien kuin taiteilijoidenkin suunnalla. – Kaikki taiteilijat lupautuivat heti mukaan projektiin. Onhan tämä mielenkiintoinen, innostava ja ennen kaikkea uudenlainen näyttelymuoto. Tässä saavutetaan monenlaisia myönteisiä asioita, Vikberg toteaa. Minkälaista taidetta vierailijat sitten pääsevät ihailemaan? Nykytaidehan voi olla melkein mitä tahansa. – Maalauksia, videoesityksiä, kenties veistoksia. Koska usein kodeissa on jo valmiiksi esillä taidetta, tarjoamme toisenlaista, tavallisesta poikkeavaa taidenautintoa.

usrakentamisen päivät: vanhoja taloja, ihania koteja, antiikkia & taidetta.

Monet Wanhassa Wara Parempi -tapahtuman kodeista ovat olleet mukana alusta alkaen. Vuosien varrella WWP:läiset ovat saaneet uusia ystäviä, ja talotkin ovat saaneet tarinansa. Mutta silti, avaisitko sinä ovesi tuhansille ventovieraille?

Ovesta sisään, ikkunasta ulos Leena ja Taisto Huttunen ovat avanneet joka vuosi Liisantalonsa ovet WWP-kävijöille. Liisantalo on ollut auki WWP-päivillä syksyllä ja jouluna. Tänä kesänä vierailijat saavat nauttia myös puutarhaloistosta Avoimet puutarhat -teeman aikana. Huttusille on selvää, että portit ja ovet ovat auki vieraille. – Tunnelma on aina ollut välitön ja mukava, Huttuset sanovat. Kauempaakin tullaan yhä uudestaan käymään Leenan ja Taiston luona. Eivätkä ainoastaan WWP-päivinä. – Olemme vastaanottaneet erillisestä pyynnöstä pieniä ryhmiä, jotka tulevat poikkeamaan kahville. Nämä vierailut ovat tarjonneet tärkeää tietoa myös talon nykyisille omistajille. Kävijöissä on nimittäin talon asukkaita sukupolvien takaa. He ovat tarjonneet Huttusille muistojen aarteita. – Olemme kuulleet monta kiinnostavaa tarinaa. Aikoinaan talomme oli pilkottu viiteen eri asuntoon. Tarinat ovat avanneet nämä ovet yksi kerrallaan. Mielestämme vierailijat

ovat liikkeellä vähän kuin jokamiehen oikeudella, Leena Huttunen kuvailee. WWP-aktiivi Tuula Felin ja hänen miehensä Heikki Salonen Riemumaisterin talosta ovat myös konkareita tapahtuman ”kotina”. Felinin mielestä on tärkeintä edistää Loviisan tunnettuutta ja arvostusta vanhoja rakennuksia kunnioittavana kaupunkina. Yleinen kiinnostus vanhojen rakennusten säilyttämiseen on ollut palkitsevaa. Siksi he haluavat avata kotinsa kävijöille tänäkin syksynä. – Oman kodin esitteleminen ei ole pääasia, Felin painottaa. VALTAKUNNALLISTA HUOMIOTA Alusta asti mukana olleet ovat saaneet seurata WWP-tapahtuman suosion kasvua vuodesta toiseen. – Loviisa on noteerattu valtakunnallisesti mediassa. WWP:n tiedotus ja markkinointi on toiminut hyvin, Felin toteaa. Moni kuitenkin edelleen ihmettelee, miksi antaa vieraiden kuljeksia omissa huoneissaan. – Tunnelma on aina kunnioittava. Mitään

ei ole kadonnut, eikä mitään häiriöitä ole ollut. Ja ainahan sisällä valokuvaamisen voi halutessaan kieltää. Kaisa ja Tuomo Korpela Mariankatu 7:n kohteessa ovat samaa mieltä kävijöiden laadusta. Varkaita tai rähinöitsijöitä ei ole ollut. – Ihmiset ovat erittäin hienotunteisia. Jos oven takana on lapsi päiväunilla, vieraat pahoittelevat häiriötä. Kun me aterioimme, moni kysyy, ovatko he tulleet väärään aikaan. Minä sanon heille, että me olemme kutsuneet teidät kaikki tänne, Kaisa Korpela naurahtaa. Leivonpesä-talon isäntä Vesa Leivo yllättyi pinkopahvityönäytöksen suosiosta viime kesänä. 12 neliön huoneeseen ei millään mahtunut yhtaikaa tuhatta kävijää. – Ihmiset jonottivat sisään. Meidän piti avata lopulta ikkuna ja ohjata ihmiset sitä kautta ulos, Leivo nauraa. Pinkopahvin liimaaminen ei kuumissa ja kosteissa olosuhteissa sujunutkaan suunnitelmien mukaan. – Sekin oli ihan hyvä opetus. Lopulta sekä liimasimme että naulasimme pahvia.

Lisätietoa ja kohde-esittelyjä www.wanhassa-wara-parempi.fi 19

Kulttuuripisaroita Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Virpi Lehtinen

Valokuva rajaa sisälleen sen, mitä kuvan ottaja haluaa näyttää. Valokuvaaja Janne Lehtinen näyttää itsestään henkilökohtaisia asioita ja kertoo kuvilla miten opetteli lentämään. Kuvien ulkopuolelle hän rajaa tavallisen lapsiperheen arjen.

”Minun Loviisani on tämä talo ja sen ympäristö: metsät, pellot, sumu ja maisema”, Janne Lehtinen kertoo. Hän on asunut Loviisassa perheineen kuusi vuotta. Kyseessä on ”se tavallinen tarina”: Loviisasta löytyi talo, joka sai helsinkiläisperheen lumoihinsa. Edessä oli siis melkoinen remontti ja muutto Köpbackan vanhaan kansakouluun. ”Halusin pois Helsingistä, jotta voin olla irrallaan. Täällä voi keskittyä työskentelyyn ja on tilaa hengittää”, Lehtinen toteaa. ”Ja joutilaisuutta.” Tilaa taiteilijaperheellä on nyt paljon. Sitä tarvitaan paitsi kolmen lapsen leikeille, myös Janne Lehtisen valokuvien työstämiseen ja härveleiden rakentamiseen. Kun ihminen lähtee lentoon, ovat apuvälineet luonnollisesti tarpeen. Opiskeluajoista lähtien Lehtinen on työstänyt lentämiseen liittyvää teemaa, jota voi seurata muun muassa hänen Pyhä Lintu -kirjassaan. Sopivan surkea harmaa Epäonnistumisen idea on Janne Lehtisen töissä vahvasti esillä. Se on visuaalinen ja hengellinen elementti. Varsinkin lentämiseen

liittyvät kuvat ovat lakonisia yrityksiä irrota maan pinnasta. Ne on otettu mahdollisimman ankeaan aikaan vuodesta. Lehtinen itse kutsuu tätä surkeaksi harmaaksi. ”Valokuvan perusolemus on hetki. Mitä tapahtui ennen tai jälkeen on mysteeri. Kukaan ei tiedä, ovatko kuvani oikeasti totta”, Janne Lehtinen pohtii ja lisää saman liittyvän myös muistojen perusolemukseen. ”En mieti muita ihmisiä, nämä ovat minulle itselleni tärkeitä teemoja. Tätä kautta saan niitä etäännytettyä”, Lehtinen sanoo. ”Mitä yksityisempää, sitä yleisempää”, hän toteaa. Valokuvaaja ei halua mystifioida teoksiaan liikaa. ”Nuorena sitä tietysti miettii, ’mitä minä olen’. Lentämisestä ja Pyhän Linnun teemoista on tullut jatkuva juttu, jonka tiimoilta pidän paljon näyttelyitä.” Janne Lehtisen vaimo Virpi Lehtinen on niin ikään valokuvaaja. ”On hedelmällistä keskustella hänen kanssaan asioista. Itse olen ankaran kriittinen omille töilleni”, Lehtinen kertoo. Kaikessa tinkimättömyydessään kuvaaminen on melko rajua puuhaa. Hakeutuminen kuvauspaikalle vie oman aikansa, eikä sumu kestä kauan. Kun sopiva harmaus laskeutuu pelloille, on lähdettävä. ”Se, et-

tä nämä maisemat ovat niin lähellä, on luksusta”, kuvaaja miettii. Aika ja muisti Juuri maisemat ja historia inspiroivat Janne Lehtistä. Tällä hetkellä hänellä on työn alla maisemasarjoja, jotka ovat vähemmän dokumentaarisia kuin hänen aiemmat työnsä. Viimeiset kaksi vuotta hän on työstänyt myös Viron historiaan liittyvää kirjaprojektia. Tämä sisältää taas henkilökohtaisia elementtejä, nimittäin kirjeitä, joita on löytynyt hänen lapsuudenkodistaan Karhulasta. ”Kiinnostukseni historiaan on vahvaa, joten on ollut luontevaa hakea menneistä ajoista inspiraatiota. Minua kiinnostavat aika ja muisti.” Taiteilijan työ on hyvin kausittaista. Deadlinen paine auttaa valmiiksi saamisessa. ”On aika raskasta kantaa mukanaan tekeillä olevaa työtä”, Lehtinen huokaa. Välillä tarvitaan taukoja, kuten missä tahansa työssä. Tällä hetkellä valokuvaajan perhe puuhaa myös talon suursiivouksen parissa. ”Tuntuu sille, että on siivottava saadakseen ajatuksilleen tilaa. Tavoitteena on puhtaaseen tilaan pääseminen. Se tapahtuu silloin, kun saa raivattua henkisen tilan ulos arjesta.”

Janne Lehtinen (1970) on opiskellut valokuvausta Lahden muotoiluinstituutissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Hän nauttii valtion viisivuotista taiteilija-apurahaa.

TULEVAT NÄYTTELYT 2009 Gallery Taik, Berlin StadtMuseum ULM, Germany Musée Malraux, Le Havre - France

KIRJAT ”Night Shift”, Hatje Cantz 2009 ”The Descendants”, Hatje Cantz 2007 ”Sacred Bird”, Hatje Cantz 2005

PALKINNOT

TEOKSIA KOKOELMISSA

German Photobook Award 2005 BMW Competition - nomination Paris photo 2008

Suomen Valtio Suomen valokuvataiteen museo EMMA - Espoon modernin taiteen museo Helsingin kaupungin taidemuseo

Saastamoisen säätiö Tampereen nykytaiteen museo Kuopion taidemuseo Pentti Kourin kokoelmat, New York Le Cháteau d´Eau, Toulouse FRAC Haute-Normandie Yksityiset kokoelmat Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Sveitsissä

Kuka

Haastattelu: Päivi Ahvonen Kuva: Eeva Kangas

Airi Kallio, Loviisan Kappelin uusi omistaja ja kunnostaja 1. Millaiseksi luonnehdit hyppyä Porvoosta Loviisaan? – Oli korkea aika vaihtaa nurkkia. Olen ollut Porvoossa 30 vuotta. Se aika on mennyt Wanhan Porvoon markkinointiin valovoimaisena matkailukohteena. 2. Olet kuvaillut Kappelia sanoilla Loviisan Helmi, perustele miksi. – Aika luontevaa, koska kohde on HELMI, sijainniltaan ja historialtaan. 3. Missä vaiheessa restaurointi- ja korjaustyöt ovat? – Tervetuloa katsomaan. WWP:n aikana ovet ovat auki ja järjestämme työnäytöksen ja taidenäyttelyn. Nyt selvitetään eri kunnostusavustajia ja etsitään työmiehiä. Kaikki puretaan ensin sisältäpäin ja sitten laitetaan vanhat ovet ja ikkunat paikalleen. Lattiat avataan ja hirsirunkoon vaihdetaan tukihirsiä, vasoja mätien tilalle. Sitten vasta pudotetaan nykyinen, vuodelta 1946 oleva julkisivu alas. Uusivanha ulkoasu tulee olemaan vuodelta 1880. Se on hurmaava! 4. Onko vastaan tullut mukavia / ikäviä yllätyksiä? – Haaste on niin suuri, että kaikki on yhtä mysteeriota. Onneksi olen hyvin inhorealistinen ja talonpoikaisjärjen omaava ihminen. Kappeli ei ole heikkohermoisen paikka. Ihan oikeasti, kaupungin olisi pitänyt se korjata tai valtion. Tontti on kaupungin ja kun saan sen kuntoon, alkaa varmaankin kaupungilta löytyä kiinnostusta Kappeliin. 5. Milloin saamme nauttia täysin rinnoin kunnostetusta Kappelista? – Kappelista voi mennä vaikka heti nauttimaan täysin rinnoin. Sen ihanasta puistosta ja rauhasta – muutkin kuin puistokemistit! Alukesästä on avajaiset, mutten kerro minä vuonna. 6. Mitä toivot tältä kesältä? – Toivon talven aikana työstämieni asioiden loksahtavan paikoilleen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Onneksi sain parhaat mahdolliset suunnittelijat Kappelille, Maaria Mäntysaaren ja Oskari Oreniuksen. Nyt löytyi Carlsson, hyvä kirvesmies ja saatiin vihreää valoa Euroopan Sosiaalirahaston työtaitoa ylläpitävältä projektilta.

Lisätietoa Loviisan Sanomien nettisivuilta www.lovari.fi, joilla Airi Kallio pitää blogia. 22

Kulttuuripisaroita Koonnut: Päivi Ahvonen, Noora Lintukangas

PKN LOVIISA - luovuus liikkeelle! PECHA KUCHA NIGHT on Tokiosta lähtöisin oleva luovien toimialojen verkostoitumiskonsepti, jossa ei tarvitse pelätä nukahtavansa syvään seminaariuneen. Pecha Kucha Nightissä jokaisella esittelijällä on aikaa näyttää 20 kuvaa kutakin tasan 20 sekuntia, yksi puhe eli esitys kestää näin tasan 6 minuuttia 40 sekuntia. Esitellä voi mitä vain; omia töitään, viime kesän lomamatkaa tai tulevaisuudenvisioitaan. Tilaisuudet ovat

I år svansas det på Lurens

valtavan suosittuja, ja niitä järjestetään maailmanlaajuisesti yli 190 kau-

Svenskfinlands äldsta sommarteater Lurens i Pernå uppför denna sommar en nydramatisering av den älskade sagan Pelle Svanslös. Pjäsen som riktar sig till såväl gammal som ung dramatiseras och regisseras av Christian Lindroos. Premiären är den 26.6. För mera information se www.lurens.fi

Lov is a ...

Loppukesän ”pakko nähdä ”taidepläjäyksiin kuuluu Markus Fageruddin, Henrik Bertlinin, Kati Kivilahti-Fageruddin, Markku Veijonsuon ja Martina Roosin poikkitaiteellinen Lov is a ... -esitys. Show esitetään Loviisan tanssiopiston uusissa tiloissa meijerillä Loviisan päivän tienoolla. Tarkempaa tietoa ajankohdasta lähempänä h-hetkeä paikallislehdistä ja tanssiopiston nettisivuilta www.loviisantanssiopisto.fi.

Löydä kaunis äänesi Valkon Kansalaisopisto järjesti lokakuussa 2008 pyhän laulun viikonloppukurssin. Musiikin maisteri, äänipedagogi Pia Skibdahl opetti 15-henkiselle joukolle vanhaa laulutapaa Valkon kirkossa. Kurssilaiset etsivät – ja löysivät – äänensä ja luovuutensa ikiaikaisella tavalla, yläsävel-harjoitteiden, alkuäänien, improvisaation ja äänen tuntemisen avulla. Joukossa oli myös itseään laulutaidottomina pitäneitä ihmisiä, jotka yllättyivät iloisesti oman äänensä kauneudesta. VAKOsta luvataan, että kurssi saa jatkoa seuraavalla toimintakaudella. Lisätietoja www.viriditas.fi

pungissa – nyt myös Loviisassa. Jos haluat varmistaa paikkasi ensimmäiseen Loviisan PKN iltaan lähiaikoina lähetä viesti paivi.ahvonen@peakpress.net. Lisätietoja www.pecha-kucha.org.

Kulttuuria ja kaupankäyntiä Viimeiset viisi vuotta Loviisan Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtajana toimineella Maarit Hämäläisellä on syytä hymyyn. – Loviisan osasto sai huhtikuussa Etelä-Suomen Suomi-Venäjä-Seuran piirikokouksessa kunniamaininnan ja kunniakirjan uudentyyppisestä luovasta tavasta edistää Suomi-Venäjä-Seuran toimintaa Itä-Uudellamaalla. Viime vuonna Loviisan Small Ships´ Race -tapahtumaan tuli vieraaksi 40 venäläisnuorta, ja muutenkin vierailu Suomen ja Venäjän välillä on ollut vilkasta. Matkailun, kulttuurin ja kieliopintojen lisäksi Loviisan Suomi-Venäjä-Seura on saavuttanut jäsenilleen hyötyä myös kaupallisessa mielessä, sillä vieraan kulttuurin tuntemus edesauttaa kaupankäyntiä. – Loviisan osastossa on noin 60 jäsentä. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Holopainen ja varapuheenjohtajana toimii Kaarina Liljeström, Hämäläinen kertoo.

Haydnin ja Mendelssonin maisemissa

Sibeliuspäivät 20 v.

Engegard kvartetten

Loviisan Sibeliuspäivien taiteellinen johtaja Jan-Erik Gustafsson on valinnut juhlavuoden teemaksi Haydn (200 v. kuolemasta) – Mendelssohn (200 v. syntymästä). Tämän vuoden esiintyjien joukosta löytyy mm. mielenkiintoinen Arvid Engegård -kvartetten Norjasta. Sibeliuspäivien konsertteja on yhteensä kahdeksan. Loviisan kirkon lisäksi musiikki soi myös Pernajan kirkossa sekä tietysti Bongan linnan Riitta Nelimarkka -galleriassa, jossa konsertit ovat aina olleet loppuunmyytyjä, aivan kuten Loviisan raatihuoneellakin. Lisätietoja www.loviisa.fi.

Kulttuuripisaroita Teksti: Noora Lintukangas Iso kuva: Eeva Kangas

Loviisan museolla on tänä kesänä isännöitävänään merkittävä egyptologinen näyttely. Tapahtuman syntyyn ovat vaikuttaneet huomattavasti loviisalaisen egyptologi Jaana Toivari-Viitalan henkilökohtaiset suhteet sekä vapaaajallekin levinnyt innostus muinaista Egyptiä kohtaan.

Ihminen on ihminen vuosituhannesta riippumatta Huhtikuisena perjantaina Jaana Toivari-Viitalan aamu alkaa poikkeuksellisesti Loviisan museossa. Poikkeuksellisesti siksi, että tavallisesti egyptologi istuu bussissa jo hieman seitsemän jälkeen matkalla Helsinkiin. Päivätyö Helsingin yliopiston egyptologian dosenttina tekee akatemiatutkijan aamuista aikaisia. ”Mutta ei niin aikaisia kuin muutama vuosi sitten, jolloin liikuin Ledenin ja Loviisan välillä”, hän viittaa huippuyksikkötutkijan virkaan Hollannissa. Koska Toivari-Viitalan Luxorissa johtamilla kaivauksilla tehdään 60-tuntista työviikkoa, kertyy hänelle Egyptin reissuilta vapaapäiviä. Vapaapäivät taas kuluvat, noh, missäs muualla kuin Suomen Egyptologisen seuran puheenjohtajan tehtäviä hoitaessa, tässä tapauksessa 40-vuotisjuhlanäyttelyä pystyttäessä. Ikiaikaista arkea

Jaana Toivari-Viitalan eräs unelma täyttyi viime vuonna, kun Suomen Akatemia käynnisti viisivuotisen arkeologisen dokumentoinnin ja konservointiprojektin Luxorin Kuninkaiden laaksossa Egyptissä. Tutkimuksen kohteena on kuninkaallisten haudanrakentajien yhteisö, toisin sanoen Kuninkaiden laakson hautoja rakentaneiden tavallisten työläisten olot. Tämä on Toivari-Viitalan erityisalaa. Tutkija lukee uskomattomia kieliä, kuten vanhan valtakunnan hieroglyfejä, klassista egyptiä, ptolemajolaisja koptinkieltä. Hän tutkii erityisesti uuden valtakunnan kieltä, jota puhuttiin ja kirjoitettiin Egyptissä noin 1500–1000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Egyptologin tutkimuskohteina ovat tavallisesti tekstinpätkät. Tuhansia vuosia vanhoja pesulakuitteja, oikeu24

den pöytäkirjoja ja rakkauskirjeitä riittää edelleen tulkittavaksi, muistokirjoituksista puhumattakaan. ”On koskettavaa nähdä, miten vähän ihminen on 4000 vuodessa muuttunut. Rakkaus, ystävyys, viha, arvovalta tai vaikkapa onni puutarhanhoidosta ovat olleet yhtä suuria asioita silloin kuin nyt”, egyptologi kertoo. Tällainen historiantutkimus jos mikä, antaa aikaperspektiiviä oman lajimme kehitykseen. Länsimaisen kulttuurin, ja sitä kautta myös meidän suomalaisten, juuret juontavat Egyptin ja Lähi-idän alueelle, muun muassa koptikristittyjen ja luostarilaitoksen kehityksen kautta. Tämä on osa meille kaikille yhteistä kulttuuriperintöä. Tänään teemme historiaa

Loviisan muinaisegyptiläisen näyttelyn esineet ovat ainutlaatuisia. Vaikka niiden siirtäminen on vaikeaa ja kallista puuhaa, on se sen arvoista. ”Mikä idea näiden esineiden konservoinnissa on, jos niitä ei voida näyttää? Nyt jokainen näyttelyssä vierailija voi saada aivan konkreettisesti tuntumaa juuriinsa”, Toivari-Viitala painottaa. ”Humanistisia tieteitä ei kannata väheksyä. Historiamme vaikuttaa siihen, mitä olemme tänään.” Tämän päivän digitaalisuus huolestuttaa tutkijaa hieman. ”Tietomäärä saattaa köyhtyä. Googlaaminen on helppoa, mutta samalla saa käsiinsä vain yksipuolista tietoa”, Toivari-Viitala toteaa. Tallennusmuotojen muuttuessa myös osa valokuvista, sähköposteista ja kirjeistä häviää. Millaisia näyttelyitä meidän ajastamme tuhansien vuosien päästä pidetään?

”Rikkinäisten

tekstien tulkitseminen, vastausten löytäminen ja palapelin loksahtaminen kohdalleen ovat tässä työssä kaikkein palkitsevinta.”

EGYPTI! EGYPTEN! EGYPT! Suomen Egyptologisen seuran 40-vuotisjuhlanäyttely järjestetään Loviisan museossa 15.5.–13.9.2009. Esillä on ainutlaatuinen kokoelma muinaisegyptiläisiä esineitä, kuten maalattuja sarkofageja, patsaita, ruukkuja ja erilaisia käyttöesineitä sekä esimerkkejä kirjoitustaidon kehityksestä. Esineet ovat peräisin Suomen Kansallismuseosta, Prahan Národni Muzeumista ja Tukholman Medelhavsmuseetista. Museon kellariin rakennetaan kopio hautakammiosta, joka kuului Kuninkaiden laaksossa sijaitsevien kuninkaallisten hautarakennusten työnjohtaja Inherkhawylle. Maalausten toteutuksesta vastaavat Lovisa Gymnasietin valinnaisen kuvaamataidon kurssin oppilaat. Aukioloajat: ti–pe klo 11.00–17.00 / la-su klo 11.00–16.00 / (suljettu 19.– 21.6.) Pääsymaksu: Aikuiset: 8 e / Opiskelijat: 6 e / Lapset (7–17 v.): 4 e

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Susa Heiska

Kesäilta Laivasillalla Loviisan kaunis Laivasilta herää eloon kevättuulten mukana. Se tarjoaa kävijöilleen ruokaa, juomaa, kulttuuria ja iloista yhteiseloa. Laivasillan tapahtumiin tullaan läheltä ja kaukaa. Hyvällä säällä terasseilla voi istua pitkäänkin ilta-auringon lämmössä. >>

Kai Andersson on kolunnut monet satamat. – Loviisan satama on ehdottomasti yksi kauneimmista.

Kevään raikas merituuli puhaltaa eloon myös Loviisan Laivasillan, joka muutamaa talvitapahtumaa lukuun ottamatta on nukkunut sikeää talviunta. Toukokuussa Laivasillan toimijat valmistautuvat ottamaan vastaan kesän kuuman sesongin. Merenkulkumuseo ja vierasvenesatama Laivasilta aloittavat kesäkauden uusin tuulin. Mustalakkinen Dierk Kühn ilmestyy tuttuun tapaan isännöimänsä ravintola Saltbodanin terassille jo aamusta lukemaan lehteä. Kahvila-Ravintola Laivasillassa hiotaan kesän ruokalistaa uusiksi. Ravintoloiden huoltotyöt ja perusteellinen siivous on tehty jo aiemmin. Loviisalaisten, kesäasukkaiden ja turistien iloksi on myös hyvissä ajoin suunniteltu lukuisia tapahtumia, näyttelyitä ja konsertteja, joista osa vetää Laivasillalle tuhansia kävijöi-

tä tänäkin kesänä. Ravintolaelämä alkaa Laivasillalla ”virallisesti” vappua juhlimalla. Pian Loviisa onkin jo herännyt täysin talviunestaan. Aamuisin lomalaiset ilmestyvät Laivasillalle auringon mukana juomaan kupin kahvia, tai ainakin nauttimaan kauniista merimaisemasta, jota Laivasilta tarjoaa ylen määrin. Paljon suomalaisia satamia veneellään kolunnut loviisalainen arkkitehti Kai Andersson pistäytyy Laivasillalla lähes päivittäin. Hänen mielestään ranta kahviloineen on ainutlaatuinen kauneudeltaan ja tunnelmaltaan. – Ehkä Nauvossa voi aistia hieman samaa tunnelmaa, hän arvioi. Kaunista tosiaan on. Sininen meri, hyvin hoidettu nurmikko istutuksineen, mukulakivet, punaruskeat aitat sekä siisti parkkialue. Kai Andersson kertoo, ettei satama aina ole

Melih Özdek ja Klas Holmberg toivovat aurinkoista kesää.

ollut näin viehättävässä kunnossa. – Vielä 70-luvulla parkkialue oli vesijättömaata, korkeaa kaislaa kasvoi kaikkialla. Nykyään alue on siisti ja elämä kesäisin on vilkasta. Kai kiittelee Laivasillan runsasta kulttuuri- ja musiikkitarjontaa. – Isot tapahtumat, kuten Östra Nylandin lukijajuhla sekä Small Ships´ Race -purjehdusfestivaali keräävät kävijöitä todella paljon. HELLETTÄ, KIITOS! Laivasillan alueella oli aikoinaan 50 suola-aittaa, joiden rivistö kulki aina Suolatorille saakka tien kummallakin puolella. Kun satamatoiminta lopetettiin, hävisivät aitatkin. Dierk Kühn ja Kai Andersson muistelevat Laivasillan elvytystoimia yli kahdenkymmenen vuoden takaa. Aittoja pystytettiin yhteisvoimin. – Dierk aloitti ensimmäisenä ravintolatoi-

Dierk Kühn herää itsekin eloon kesän myötä.

minnan vuonna 1986, Kai kertoo. Lukuisia kieliä, vaikkakaan ei suomea, sujuvasti puhuva saksalainen saapui Loviisaan seilattuaan vuosia pitkin maailman meriä suuren kolmimastoisen purjealuksen kipparina. Ruotsissa alus oli suorastaan kuuluisuus. – Laivalla on kuvattu muun muassa Peppi Pitkätossu -elokuvia, Dierk kertoo. Kyseisellä aluksella Dierk ja suomalainen Marja löysivät toisensa. Pariskunnan vanhin poika kasvoi merellä, mutta toisen lapsen synnyttyä he päättivät asettua aloilleen. – Halusin, että tuleva kotikaupunkini sijaitsee meren äärellä ja että siellä asuu ruotsinkielistä väkeä. Loviisa sopii minulle siis hyvin, Dierk hymyilee. Laivasilta-ravintolan isäntä Klas Holmberg toteaakin kuulevansa Laivasillalla voittopuolisesti ruotsin kieltä.

– Kyllä suomenkieliset tuntuvat olevan vähemmistönä, mistä se sitten johtuukin, hän pohtii. Ei auta edes ruotsin kieli, jos kesä on viimainen ja sateinen. Ravintolayrittäjä tuntee nahoissaan kylmän sään. Viime kesä oli sateinen, joten kaikki yrittäjät toivovat säiden haltian olevan tänä vuonna suosiollisempi. Dierk toivoo auringonvaloa myös muista kuin kaupallisista syistä. – Masennun talvella. Kylmyys ei minua haittaa, ja lumikin on kaunista. Mutta pimeys, se käy mielen päälle. MERKILLINEN MÖLYTOOSA Loviisan Laivasilta tarjoaa kävijälle myös hengenravintoa. Ulkoapäin katsottuna ei arvaakaan, millaisen historiallisen maailman laiturin kupeessa sijaitseva Merenkulkumuseo

Menovettä veneelle.

>> kätkee sisäänsä.

Ikkunoista avautuu mukavasti nykyaikainen venesatama, kun mieli vaeltaa menneissä ajoissa. Merenkulkumuseo tarjoaa kävijöille joka kesä jotain uutta, ja teemaa tuetaan kirjallisuudella ja muilla julkaisuilla. Museon vuosikävijämäärä on vakiintunut 2 500 kävijän pintaan. – Aktiivinen matkailija suunnittelee tarkkaan reittinsä. Hamina tattoo -tapahtuman kävijät pistäytyvät meillä meno- tai tulomatkallaan. Svartholman-kävijät tulevat myös usein meille. Keväisin on koululaisryhmiä. Onni-nimiset pojat ostavat Onni-laivakortteja, neljättä vuotta merimuseon vastaanotossa työskentelevä Marita Skog-Kukkola kertoo. Tarvittaessa museon johtajan Tapio Lehmuskallion lisäksi pari muuta opasta kierrättää porukkaa kertoen kiinnostavia tari-

noita. Merenkulkumuseossa on lukuisia hienoja valokuvia, jänniä yksityiskohtia menneiden aikojen laivaelämästä sekä runsaasti tietoa. Peltinen pelastuslautta hymyilyttää, ja hetki vanhassa kapteenin yksityissalongissa saa mielikuvituksen liitämään. Lähtiessään satunnainen matkailija voi ostaa mukaan muistoesineitä, tietokirjallisuutta ja loviisalaisten kotien kirjahyllyistä peräisin olevia teoksia. – Veneilijät hakevat divari-hyllystä lukemista muutamalla eurolla, Tapio Lehmuskallio kertoo. Palatessamme eteiseen kierroksen jälkeen sisään astuu mies mukanaan matkalaukkua muistuttava laatikko. Matkalaukku osoittautuu äänekkääksi, kun Tapio Lehmuskallio käsittelee sitä. Käy ilmi, että kyseessä on ääni-

Kesä tuo Niclas Mattssonin Loviisaan. – Talvet asun Helsingissä.

merkinantolaite helsinkiläisestä lohialuksesta vuosisadan alulta. Tänä kesänä mölytoosaa voi käydä ihmettelemässä museon yläkerran näyttelyssä. Siellä voi myös eläytyä merimiesten arkeen, heidän harrastuksiinsa ja puhdetöihinsä. OLUTTA JA VIINIÄ Ilta on vielä nuori, kun Laivasillalle tulee uutta väkeä Svartholman-lautan saavuttua laituriin. Porukka on hilpeällä tuulella, moni suuntaa kohti Laivasillan uusia vessoja. Näyttää siltä, että laivalla on keikuttanut. Ravintola Laivasillassa sekä Saltbodanissa alkaa vipinä, kun terassit täyttyvät janoisista ja nälkäisistä seilaajista. – Olutta menee eniten. Kanaruokien suosio on ollut kasvussa, toteaa Melih Özdek keittiöstä.

Aurinko lämmittää Hanna ja Anssi Kalliota aitan edustalla.

Dierk Kühn on puolestaan huomannut vuosien varrella Laivasillan kävijöiden muuttaneen sekä ruoka- että juomatottumuksiaan. – Saltbodanissa syödään nykyään usein pitkän kaavan mukaan. Pääruoan lisäksi tilataan myös alku- ja jälkiruoka. Merellinen ruokalistamme on saanut kiitosta. Juomista suosituimpiin kuuluu lonkero, ja viiniäkin on opittu juomaan. Suomalaiset ovat selvästi kansainvälistyneet tavoiltaan, Dierk kiittelee. Enää ei vuonna -89 hankittu espressokeitinkään nökötä nurkassa turhan panttina. – Erityisesti nuoret osaavat vaatia muutakin kuin tavallista kahvia. Ravintola Laivasillassa moni nauttii ateriansa lasitetun terassin suojissa merta ihaillen. Saltbodanin ravintolapuolella tunnelmoidaan kynttilävalaistuksessa. Kummankin ravintolan ulkoterasseilla juhlitaan riehakkaammin.

Kesäisenä perjantai-iltana Laivasilta täyttyy monenlaisista kävijöistä. Pukukoodia ei ole, väki vaeltelee lomatamineissa, vain yksi bisnesmies pukuineen kulkee raitilla. Hanna Kallio istuu ilta-auringossa 6-vuotiaan Anssi-poikansa kanssa edessään iso lasillinen café lattea. Anssi nauttii antaumuksella jäätelöä ja banaanilimua. Viereisessä pöydässä suunnitellaan innokkaasti veneilyretkeä Svartholmaan. Oluelle pistäytynyt rouva on asettanut pienen pyyhkeen suojaamaan koiransa päätä auringolta. Koiralle on tietenkin tarjolla vettä. – Lemmikit ovat tervetulleita terassille. Vain variksista on harmia. Viime kesänä laitoimme markiisin ulkoterassille, sen alle ne eivät lennä häiritsemään ruokailijoita. Samalla tupakoitsijat saivat suojan sadesäällä, Melih keroo. Laivasillalla hyväntuulisuus tarttuu, ja tu-

Maailma on pieni. Amerikkalainen Michael Sabarese on tullut Loviisaan sukujuhliin. Myös hänen kalifornialaisen ystävänsä äiti on alun perin loviisalainen.

erassilla voi istua pitkään ilta-auringon lämmössä.

>> tut morjenstavat toisiaan. Pari juhlijaa – var-

maankin satunnaisia kävijöitä – nuokkuu jo väsähtäneinä. Illan vanhetessa kuulokin heikkenee, terasseilla keskustellaan jo kovaan ääneen. Niin suomeksi kuin ruotsiksikin. PALKITTUA PALVELUA Hetken ihailtuamme laiturissa tyynenä lepäävää kaunotarta, Österstjernania, pistäydymme vielä Niclas Mattssonin isännöimään venesataman info-kioskiin. Meidät vastaanottaa iloinen pelle, joka edustaa suosittua jäätelömerkkiä. Tiskin takana tervehtii itse satamaisäntä kiireisen oloisena. Tulevan kesän hän arvelee olevan normaalin vilkas. Loviisan palkittu vierasvenesatama tarjoaa täydet palvelut, mutta myös ainutlaatuisen tunnelman. – Satamaa on kehitetty vuosien varrella. Nykyään Loviisassa on yhteensä 70 venepaik-

Tervetuloa terassille tai salin puolelle.

kaa, joita käyttää vuosittain noin 1500 kävijää, Niclas kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan satamatoiminta hiljenee melkein hetkessä, kun lomasesonki on ohi. – Sitten Loviisasta tulee aavekaupunki. Itse asun talvisin Helsingissä. Niclas muistuttaa, ettei edes kesälomatunnelmissa pidä mennä veneeseen alkoholia nauttineena. Kerron kuulleeni, että joku liian keikkuvassa kunnossa ollut veneilijä päätti jäädä rantaan humpsahdettuaan kasseineen päivineen laiturilta mereen. Niclas ei vahvista tarinaa todeksi. – Yleensä veneilijät ovat aika varovaista porukkaa. Joskus tosin on tullut hankituksi niin suuri vene, ettei sitä hallita rantautuessa, Niclas naurahtaa. Millainen mahtaa olla vierasvenesataman

ihanneasiakas? Vastaus on hieman yllättävä. – Näen muutamassa minuutissa, jos on tullut ostetuksi liian mahtava vene, eikä rahaa ole jäänyt muuhun. Kurja sää korostaa asiakkaan huonotuulisuutta. Ihanneasiakas on hyväntuulinen lomailija, Niclas kuvailee. Tänä iltana ei huonotuulisia näy missään. Muutaman nuoren venekunta pistäytyy tankkaamassa venettään, ja amerikkalaismies kysyy puhuuko Niclas englantia. Tietenkin puhuu. Jokakesäinen purjehtijavieras, helsinkiläinen muusikko Jarmo Julkunen ylistää Laivasillan ja Loviisan kauneutta. – Olisi kiva tulla tänne joskus soittamaan. Laiturilla iloinen porukka irrottelee köysiä. Kai Andersson, Dierk Kühn ja heidän ruotsalaisvieraansa lähtevät Kain Androsinaveneellä kohti Svartholmaa Dierk kippariaan. – Stig ombord, kaikuu kesäillassa.

Kai Andersson ja kaverit. Stig ombord!

Tapahtumat Laivasillalla Händelser på Skeppsbron

1.5. Kesäkauden avajaiset – Öppning av sommarsäsongen 13.6. Loviisa-soutu – Lovisa Rodden 18.6. Juhannussalon nosto – Midsommarstångens resning 19.6. Juhannustanssit – Midsommardans 27.6. Östra Nylandin lukijajuhlat – Östra Nylands Läsarfest 18.–19.7. Small Ships´ Race 29.8. Muinaistulien yö – Forneldarnas natt 29.–30.8. Syys- ja käsityöläismarkkinat – Höst- och hantverksmarknad 12.12. Joulumarkkinat – Julmarknad

Österstjernan yleisöpurjehdukset 4.7., 18.7. ja 29.7. Österstjernans seglatser för allmänheten är den 4.7, 18.7 och 29.7

arjen sankarit Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

24/7 Vältä viemärikatastrofi. Niinkin vaaraton esine kuin tulitikku saa putket pulppuamaan. Kumisaappaista nyt puhumattakaan. Viemäri ei niele mitä tahansa. Loviisan viemäripalvelun perustaja Tom Aalto on ehkä ainoa loviisalainen, joka on tutustunut perusteellisesti kaupunkimme ja sen lähialueiden maanalaiseen elämään. Aika harva miettii viemäriasioita, ellei ole pakko. Mutta silloin iskee paniikki, kun lavuaari pulputtaa tai kylppäri täyttyy vedestä. Yleensä Tomin kännykästä kuuluukin ensimmäiseksi hätääntynyt ääni ”herranjestas, arvaa mitä meillä tapahtuu?” – Joskus kestää tovin, ennen kuin saa selville soittajan, hänen osoitteensa ja mikä mahtaa olla hätänä, Tom kertoo.

Ja taas puhelin soi. – Onko iso hätä? Heti vai huomenna, Tom kysyy. Vahinko ei kulje kello kaulassa eikä hätä lue lakia. Siksi viemäripalvelun täytyy toimia 24 tuntia vuorokaudessa. On tärkeää, että joku vastaa aina. Liikkeelle lähdetään melkein palomiestyyliin. Vesivahingot ja viemäriongelmat eivät ole pikkujuttu, eikä mitään halpaa lystiä. Viemäriyrittäjän välineet eivät myöskään ole hankittavissa pikkurahalla. Loviisan Johtajantiellä sijaitsevan hallin pihaan on parkkeerattu Loviisan katukuvasta tuttu, musta ja kiiltävä Kombi-Scania. – Siinä hyrrää 350 000, Tom sanoo, eikä puhu litroista vaan euroista. Loviisan katukuvassa kuljeksii kahden luksustalon verran viemäripalvelua. – Nämä vehkeet ovat todella kalliita. Onneksi meidän alallamme ei lama vaikuta. Ihminen kun ei lakkaa toimimasta, oli taantuma tai ei. Ehkä laman voi nähdä siinä, mitä viemärissä on. Säästökuurilla syödään eri tavalla, Tom nauraa. Huumoria viemärityössä kuulema viljellään runsaasti. – Tässä työssä ei tarvitse puhua paskaa!

>> 35

Loviisa on vanha kaupunki, ja sen infrastruktuuria korjaillaan ja parannellaan tarpeen mukaan. Viemäreiden tekninen ikä on 50 vuotta, mutta raja venyy ja paukkuu. Tapaamme Jari Karhun Lahden Putkistokuvaus Oy:sta Loviisan Määrlahdessa. – Loviisankin alueella pohjavedet ovat vaarassa viemäriverkoston huonon kunnon takia, Karhu huomauttaa. ISÄLTÄ POJILLE Tom Aalto ryhtyi viemäriyrittäjäksi sattumalta edellisen taantuman aikaan, vuonna 1992. Hän oli tehnyt pitkän uran ihan toisenlaisessa ammatissa. Itsenäiseksi yrittäjäksi hän päätyi ostettuaan kaksi loka-autoa. Yksi Tomin pojista, Jani, alkoi heti isänsä avuksi. Seurasi 14 hullua vuotta, jolloin yrittäjää vietiin niin, että lopulta tuli stoppi, vaikka toinenkin poika, Jarkko, lähti remmiin. Nyt Tom on eläkkeellä, mutta hän on edelleen mukana toiminnassa. Ritva-vaimo hoitaa oman työnsä ohella maksuliikennettä. Tomin puhelin tuntuu soivan vähän väliä. Hän ei kirjoita ylös nimiä, osoitteita, ei mitään. – Muistan kyllä puhelut. Käyn ne läpi illalla. Hän on hiljalleen kuitenkin opetellut elämään eläkeläisen arkea. Eikä hän enää kaipaa niitä aikoja, jolloin hän yritti päästä saunaan kolme kertaa illan aikana, mutta joka kerta piti äkkiä heittää vaatteet niskaan ja painua lokahommiin. Tuolloin ei ollut harvinaista, että Tom teki toista vuorokautta työtä – kirjaimellisesti – putkeen. – Aluksi oli vaikeaa luopua työstä. Onneksi Jani ja Jarkko ovat ottaneet homman haltuun, ja he vielä pitävätkin tästä työstä. Viemäripalvelussa tarvitaan paitsi jatkuvaa päivystystä niin myös mitä erilaisimpia vempaimia. Kamera on tärkeä laite, kun et-

Isältä pojille. Tomin pojat ahkeroivat hänen jäätyä eläkkeelle. – Luopuminen työelämästä otti koville, mutta terveyssyistä oli pakko jäädä eläkkeelle. 36

sitään putken tukkijaa. Dvd-levylle tallentuu jos jonkinlaista katsottavaa. – Laatu on niin hyvä, että sitä voi katsoa kuin kokoillan elokuvaa, Tom sanoo. Siis mitä siellä putkissa oikein näkyy, paitsi sitä itseään? – Kaikkea mahdollista, Tom sanoo. KALLIS SIPULI Olenkohan tehnyt kardinaalimokan jouluna, kun kaadoin kinkun rasvat lavuaariin? – Et suinkaan, meillehän se tietää hommia, Tom lohduttaa. Ja sitten alkaakin palopuhe jymy-ytyjen putkien puhdistusaineiden vaaroista. Ne nimittäin polttavat reiän putkeen hyvin nopeasti. Isot juhlapyhät näkyvät Tomin firman työtilanteessa. Jouluna kinkut, mutta myös kynttilät näkyvät työajopäiväkirjassa. – Pienikin määrä kynttilän vahaa aiheuttaa tukkeuman. Yleisohje olisi, että vain lähestulkoon juoksevaa ainetta voi kaataa vaikkapa vessanpönttöön. Keittojen jämätkin sellaisina, ettei niissä ole kiinteitä aineita. Kerran meiltä kului kokonainen työpäivä, kun irrotimme viemäriputkesta yhtä sipulia. Se tuli muuten kalliiksi, Tom varoittaa. Ja sitten seuraa muutama kauhutarina. Viemärityössä ei voi heittäytyä ajattelemaan sitä, mitä edessä on. On vain painettava eteenpäin. Viemärityö ei sovi ainakaan emetofoobikoille, eli oksennuskammoisille. Eikä kyllä monelle muullekaan. – Tyhjillään olleeseen kerrostaloasuntoon oli päässyt kertymään postia sen verran, että se tukki ovenkarmit tiiviiksi. Kun tulimme paikalle, tukkeutuneesta vessasta oli ehtinyt kertyä tavaraa niin paljon, että saimme kahlata. Ei siinä voi ajatella, missä sitä kahlailee. Pahalta haisevien tilanteiden lisäksi viemärityöntekijät ovat kohdanneet myös surullisia tilanteita. Eräänä viikonloppuiltana tuli hälytys, kun vettä valui purona talon kolmannesta kerroksesta. Tämä asunto ei ollut tyhjillään, päinvastoin. – Varustauduimme vaativaan vesikeikkaan. Asunnosta valui vettä alempiin kerroksiin virtanaan. Musiikki pauhasi, kun koputtelimme ovea. Päästyämme sisälle ällistynyt juopporemmi ihmetteli, mitä oikein tapahtuu. Suihkutilassa istui kaksi pienokaista valuttaen vettä riemuissaan. Humalaiset aikuiset eivät olleet huomanneet, että vesivahinko oli käyn-

nissä, sillä kynnys esti veden pääsyn olohuoneeseen. Jälkeenpäin saimme vielä haukut siitä, että matto oli mennyt pilalle. TUHOISAT TOPS-PUIKOT Tom neuvoo mielellään, miten voi estää vessan tai muun viemäristön tukkeutumisen. Niinkin viaton, ja usein vessassa käytetty esine, kuten tulitikku voi aiheuttaa mittavat vahingot. Se kun jää poikittain putkeen, on vahinko valmis ajan saatossa. Puhumattakaan tops-puikoista, joiden takia viemäripalvelu kutsutaan hyvin useasti apuun. Ja eihän nyt kukaan kai kissanhiekkaa vessanpönttöön heitä, eihän? – Kyllä heittää, ja se on sama kuin valaisi putkiin betonia, Tom toteaa. Viemäreistä löytyy aivan uskomattomia asioita. Lasten lelut ja tutit ovat aika tavallista putkentukkijatavaraa. Pikku-Joonas ja Jenni saavatkin usein nolon asiakkaan syytteet niskaansa, oli sitten putkissa kahvin sumppia, akvaariokala tai pesujauhetta. Yksi yleisimmistä tukkijoista on wc-pöntön raikastin. – Pöntön raikastimet pitäisi aina teipata ulkopuolelta kiinni, sillä ne putoavat helposti. Pudotessaan ne avautuvat ja keräävät nopeasti kaiken töhnän, mikä lopulta tukkii putken, Tom huomauttaa. Jokainen nainen on varmasti nähnyt yleisissä vessoissa ohjeen olla heittämättä terveyssiteitä pönttöön, mutta Tomin mukaan viesti ei ole kovin hyvin mennyt perille. Tekohampaiden päätymisen wc-pönttöön voi vielä jotenkin kuvitella, mutta kumisaappaat vaativat jo vilkkaamman mielikuvituksen. – Olemme poistaneet viemäristä kumisaappaat, sellaiset lyhytvartiset aikuisten kokoa, Tom vakuuttaa. Maaseudulla juodaan mielellään hanaveden sijasta oman kaivon vettä. Hiiri tai rotta pääsee puikahtamaan melkein miten pienestä kolosta tahansa. Sehän voi helposti pudota kaivoonkin! Tom neuvoo keinon, jolla varmistua rotattomasta juomavedestä. – Vesi alkaa haista tunkkaiselta kiehumispisteessä. Kaivo täytyy tyhjentää ja puhdistaa. Verkoilla voi yrittää estää jyrsijöiden pääsyn kaivoon, mutta silti kannattaa tutkituttaa kaivovesi säännöllisesti, hän neuvoo. Tai ehkä sittenkin kannattaa juoda hanavettä. Ja pitää ne kumisaappaat jalassa tai kenkätelineellä.

Jarkko Aalto on tuttu näky ison kombi-scanian ratissa. – Sateiset ilmat tietävät meille kiireisiä päiviä.

Text: Reija Kokkola Bilder: Virpi Lehtinen

INBITEN

tr채dg책rdsentusiast

Eija Klauckes hjärta klappar varmt för trädgårdar. För ett år sedan anlade hon upplevelse-trädgården Eija`s Garden i Abborrfors i Strömfors, där besökaren kan undersöka, begrunda och hänföras. Alla är välkomna att rycka Eija i ärmen och be om råd eller ställa frågor.

Eija`s Garden, som är ett paradis för den trädgårdsintresserade, bjuder på bland annat en karpdamm, en groddamm, en enkulle, en rosengård, en ängelträdgård, en japansk trädgård, ett glaspalats, flera stämningsfulla stilträdgårdar, ett sommarkök, en nyttoträdgård och en fantasieggande hemlig trädgård. Eija Klauckes upplevelseträdgård, som är som ett stort hus med flera rum, gör minsann skäl för namnet. – Varje trädgård är en distinkt, avgränsad helhet - ett rum med egen prägel och stämning, beskriver Eija Klaucke. Och visst tilltalas ögat av de tydliga gränserna som utgörs av sand, mull, gräsmattor och träd. Vattnet, fiskarna och springbrunnarna, som är naturliga delar av en engelsk trädgård, förstärker känslan av frid och ro. I trädgården finns även granna höns, vars ägg säljs i trädgårdsaffären. Eija Klaucke, som är född i Kotka, har rest mycket, men trots alla sina intryck från stora världen har hon alltid känt varmt för natursköna Strömfors. Efter diverse stickspår hittade hon sitt lilla röda torp på Elimäkivägen, där hon slog sig ned år 2005. Eija upplevde att det var dags att lämna skilsmässans tunga börda bakom sig och leva ut som träd-

gårdsföretagare och husmor i sitt underbara röda torp. Eija strålar av belåtenhet, balans och kärlek. – Trots det trista vädret förra sommaren hade trädgården gott om besökare. Responsen har varit enbart positiv, vilket naturligtvis sporrar till att fortsätta verksamheten. Jag är mer än nöjd om jag kan dela med mig av den glädje som trädgårdens skönhet skänker. Eija`s Garden slog upp sina dörrar ifjol och avsikten är att förstora och utveckla trädgården, säger Eija. Jag kan redan se hur perenner och rankor i framtiden omger den stora, men ännu obevuxna pelarträdgården. – Mina engelska kolleger uppmanade mig att öppna trädgården för besökare redan från början. Ingen trädgård är ju färdig när den anläggs, om ens någonsin, säger Eija leende. FRÅN SNÅRSKOG TILL PARADIS Eija tillbringade bokstavligt talat hela förra våren och försommaren med fingrarna djupt i mullen. Man får en uppfattning om arbetsinsatsen då man ser snåren som omger Eija`s Garden. Då Eija kom till sitt torp år 2005 tog hon sig en ordentlig, men intresserad titt på marken i snårskogen. Endast en liten del av

Eija Klaucke har redan under ett par decennier vurmat för den engelska trädgårdsstilen.

>> torpets omgivning var rensad.

– Marken är rätt stenig, men stenar kommer ju väl till pass i en trädgård. En del av träden har fått stå kvar. Invid glaspalatset, som står i närheten av torpet, finns ett stämningsfullt och bördigt almbestånd som har bildats av blixten. – Den ursprungliga gamla almen strök med i ett kraftigt åskvädret och de här träden är moderplantas rotskott. Trots att Eija föreläser om trädgårdsplanering och planerar trädgårdar för andra, låter hon fantasin och intuitionen flöda fritt i sin egen trädgård där delarna blir till nästan av egen kraft. – Jag vet inte om det här blir en japansk eller en cottage-inspirerad trädgård, säger Eija om ett ännu oplanterat område. Grunden till trädgårdens hänförande perennhav lades förra hösten då lökarna sattes. Det spelar ju egentligen ingen roll, men

många undrar säkert hur många arter som växer i Eija`s Garden. – Jag har faktiskt inte räknat arterna, men det handlar nog om flera hundra, uppskattar Eija. MEDFÖTT INTRESSE FÖR ENGLAND Eija Klaucke har redan under ett par decennier vurmat för den engelska trädgårdsstilen. Intresset för England, landets historia och den engelska landsbygden med dess herrgårdar och trädgårdar vaknade redan långt innan Eija satte sin fot i England. – Jag kände varmt för England redan tidigt och då jag äntligen fick resa dit blev jag helt betagen av landets skönhet. Innan jag reste till England fick jag höra att London är en ful stad och att jag nog kommer att bli besviken. Men England börjar ju där London slutar, säger Eija med ett skratt. På den tiden arbetade

Eija inom reklam- och marknadsföringsbranschen, men år 1995 beslöt hon sig för att sadla om och började studera till trädgårdsmästare. Praktikavsnittet i Snowshill Manor i mellersta England var mycket lärorikt. – Jag har krupit längs trädgårdsgångar med all världens redskap i mina händer för att ansa gränser och rensa ogräs. Krypandet och grävandet lade inte sordin på Eijas trädgårdsintresse. Hon började fotografera allt det vackra hon såg och bildmaterialet gav upphov till två böcker. Eija är även välbekant från TV-programmet Pioni. Under sommaren tar Eija själv emot trädgårds- och butiksbesökarna, som även får kliva in på torpets gård. – Ställ gärna frågor, jag svarar så gott jag kan. Fotografering för eget bruk är naturligtvis tillåten, säger Eija inbjudande.

Eija’s garden on Eija Klaucken elämyspuutarha, joka on avoinna keväästä syksyyn. Täällä voi tehdä löytöjä puutarhamyymälässä, ja Eija järjestää myös erilaisia puutarhaaiheisia kursseja. Eija’s Garden sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kymijoen leveän haaran suulla, ja hehtaarin tontilla on vuonna 1880 rakennettu hirsirunkoinen torppa. Työsuunitelmassaan Eija on kunnioittanyt vanhaa piha-aluetta ja Ahvenkoskella vallitsevaa historiallista ilmapiriä. Puutarhaan on sisällytetty tiukasti rakennettuja, kurinalaisia osioita, luonnontila-alueita sekä pienempiä puutarhoja. Eijan mielestä puutarhan ei pidä olla kertasilmäyksellä nähtävissä. Se pitää kokea huoneina, jotka avautuvat kävijälle yksi kerrallaan. Puutarhassa täytyy ehdottomasti olla tutkittavaa, muuten elämys jää kokematta. Avoinna: ma-pe 10-18, la-su 10-16 www.pihalla.net

Jannen Keittiössä

Teksti ja kuvat: Susa Heiska

KEVYTTÄ KESÄRUOKAA! Pernajassa asuva Janne Lepola on monelle loviisalaiselle tuttu lääkäri. Vapaa-aikanaan Lepola kokkaa mielellään. Vanhan maalaistalon keittiössä on kunnon leivinuuni, puuhella uuneineen sekä moderni, mutta muotoilultaan kaunista, vanhaa puuhellaa muistuttava sähköuuni–kaasuhella-yhdistelmä. “Hyvän ruoan tärkein tekijä ovat puhtaat, mahdollisimman luonnonmukaiset raaka-aineet. Esimerkiksi voissa on vähemmän lisäaineita kuin margariinissa, ja parasta lihaa saa ostamalla suoraan tuottajalta. Paras lämmönlähde ruoan valmistuksessa on elävä tuli.” Pikkukaupungille Lepola valitsi reseptin, jonka mukaan valmistettua ruokaa tarjottiin hänen omissa, vain lähimpien kesken vietetyissä häissään Pyhätunturin Pessin piilossa: Poro á la Erkki. Ohje ei ole monimutkainen, mutta vaatii pitkän hauduttamisen – valmistaminen on parasta aloittaa hyvissä ajoin ennen huutavaa nälkää.

1. Poista kalvot ja riko paistin pinta rapsuttamalla sitä haarukalla. 2. Ripottele pinnalle 2 rkl maldonsuolaa, levitä pehmeä voi hunnuksi ja mausta katajanmarjoilla ja mustapippurirouheella.

Viinisuosituksia: Beringer Clear Lake, Zinfandel Penfolds Rawson’s Retreat, Shiraz Cabernet Wyndham Estate Bin 444, Cabernet Sauvignon

3. Laita paisti uuniin reiluun 200 °C asteeseen n. 15 minuutiksi, eli kunnes voi on sulanut. 4. Ota uunista ja kaada paistiastiaan n. 1 l vettä, sekä lisää paloitellut porkkanat ja sipulit.

Tarvitset näitä: * n. 2 kg poronpaistia * muutama sipuli * 5–6 porkkanaa * puikulaperunoita * maldon-suolaa * mustapippurirouhetta * katajanmarjoja * 400 g kirnuvoita * 1 l vettä

5. Anna hautua uunissa n. 1,5 h. Lisää sitten kokonaiset kuoritut tai kuorimattomat perunat. Valele välillä astiassa olevalla nesteellä. Voit halutessasi käyttää paistimittaria. Kypsän paistin sisälämpötila on n. 75 °C. 6. Kun perunat ovat kypsät, ruoka on valmis tarjottavaksi. Tarjoile punaviinin tai oluen kera, lisukkeeksi sopii erinomaisesti pihlajanmarjatai karpalohyytelö.

Onko sinulla resepti jonka voisit jakaa muiden kanssa? Kerro meille: toimitus@peakpress.net 43

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Arto Wiikari, P채ivi Ahvonen, Janne Lehtinen

tanssi kuuluu kaikille

Tanssi- ja sirkusharrastus on muutakin kuin liikuntaa. Se on myös taide- ja tapakasvatusta. On tärkeää, että harrastus tarjoaa positiivisia elämyksiä ja onnistumisen tunnetta. ”Sen lisäksi tarkoitus on herättää lapsissa laajempi, aito kiinnostus lajiin. Että nuorista tulisi kulttuurin kuluttajia”, Loviisanseudun tanssiopiston ja sirkuskoulun rehtori Kati KivilahtiFagerudd sanoo.

>> 45

Sofia Borup on harrastanut balettia jo yli seitsemän vuotta ja on vihdoin päässyt treenaamaan kärkitossuilla.

Break-opettajat vauhdissa. Lasse Häggblom ja Alexander Evatt.

Tärkeintä on utelias

ja avoin mieli.

Kati Kivilahti-Fagerudd ohjaamassa lastentanssin ryhmää. Etualalla vauhdissa Anni Engberg.

Anni, Iina, Jemina, Emilia, Vera ja Olivia.

Hauskaa saa olla. Anni Vaennerberg ja Paula Rimpilä.

”Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.” YK:n lasten oikeuksien yleissopimus, 31. artikla Loviisan seudun tanssiopisto ja sirkuskoulu liikuttaa ja leikittää loviisalaisnuoria ja aikuisiakin. Meneillään on tanssija sirkusopiston avointen ovien viikko, joten pääsen kurkistamaan loviisalaislasten harjoituksia. Itseni lisäksi tunnen muitakin aikuisia laiskamatoja, joiden on vaikea lähteä liikkeelle kotisohvalta työpäivän päätteeksi. Pienillä tytöillä tuntuu energiaa kuitenkin riittävän, kun kysyn miltä tanssitunnit tuntuvat pimeänä talvi-iltana koulupäivän jälkeen. – Kivalta, kuuluu yhdestä suusta. Vaikka lasten ja nuorten liikunnan pitää olla hauskaa, innostavaa ja sosiaalisesti palkitsevaa, on tärkeää myös kehittyä ja oppia uutta. – Kivointa on, kun joka tunti päästään tanssisarjassa vähän eteenpäin, sanovat 11–12 -vuotiaat nykytanssitytöt odotellessaan pääsyään jumppasaliin. Pienempien nykytanssia harrastavien tyttöjen ryhmä harjoittelee salissa kevätjuhlaesitystään. Lopuksi rehtori ja tanssinopettaja Kati Kivilahti-Fagerudd aloittaa loppuvenyttelyn. Hän valvoo, ettei kukaan loukkaa itseään virheellisellä asennolla. Venyt-

tely ei taida olla pienten tanssijoiden mieleen. – Se on tylsää. Selkään sattuu, sanoo tomera Jasmine, ja muut ovat osittain samaa mieltä. – On tärkeää venytellä, mutta kivointa on tietenkin tanssia. Avointen ovien -päivinä sirkus- ja tanssitreeneissä on paljon aikuisia katsomassa. Siskoja ja veljiäkin on mukana. – Mielestäni on tärkeää, että vanhemmat näkevät miten me harjoittelemme. On myös hyvä tottua yleisöön, Kati sanoo. PUHE JA LIIKE YHDISTETÄÄN Työväentalon eteinen täyttyy vaatemytyistä, kun pienet tanssijat kuoriutuvat ulkotamineistaan. Kati toivottaa eteisessä uuden ryhmän ja heidän vanhempansa tervetulleiksi. – Tervetuloa, välkommen! Yksi tytöistä kuorii vielä banaania ja muutama kiinnittää pitkiä hiuksiaan ponnarille. Tanssiopiston sääntöihin kuuluu paitsi asianmukainen pukeutuminen myös pitkien hiusten kiinnittäminen. 11–12 -vuotiaiden nykytanssiryhmän tytöt ovat pukeutuneet

asianmukaisesti joustaviin jumppa-asuihin, mukaviin paitoihin ja pöksyihin, jollaisia löytyy joka kodin vaatekaapista. Paljaat jalat läpsyvät iloisesti työväentalon puulattialla, kun tytöt ampaisevat alkuverryttelyleikkiin, tanssihippaan. Jalat ovat joko paljaat tai niissä on jumppatossut, sillä sukkasillaan voi liukastua. Alkuhipassa ei saa kävellä eikä juosta. Kaikki keksivät oman tanssiaskeleen, jota muut matkivat. Leikki jatkuu piirissä, jossa jokainen tekee nimensä tavuista liikesarjan jaloillaan, käsillään tai koko kehollaan. Me katsojat ihmettelemme, miten he oppivat helposti kymmenen tytön nimestä koostuvan liikesarjan. Ka-ti, Fan-ni, Ma-si, El-la… ja Re-bek-ka keksii tietenkin kolmen liikkeen sarjan. Nea pääsee helpommalla. Kati neuvoo ja opastaa. Mielikuvat ovat tärkeitä. ”Jalat ristiin vähän kuin olisi pissahätä”. – Nimileikit ryhmäyttävät. Jotkuthan tapaavat vain harjoituksissa. Liikesarjat opitaan eri aisteja yhdistämällä. Nimileikissä puhe ja

Ella-Roosa, Senni, Matleena, Anni, Mirva & muut ryhmän tytöt hiovat esitysnumeroa.

>> liike yhdistetään, jolloin nimen muistaessaan tietää miltä liike näyttää, Kati selittää.

JÄÄKIEKKOILIJAT BALETTITUNNILLE Tanssi- ja sirkusharrastus on muutakin kuin liikuntaa. Se on myös taide- ja tapakasvatusta. – Lajikohtaiseen tapakasvatukseen kuuluu osana se, miten tunnille pukeudutaan. Myös tunnin struktuuri on tärkeä, eli tiettyjen osioiden toistuminen samassa järjestyksessä. Se on lajikulttuurin juurruttamista alusta alkaen, Kati toteaa. Hui, tehtaillaanko Loviisassa ammattilaisia sirkukseen ja tanssiareenoille? – Tarkoitus on tarjota lapsille ja nuorille kiva harrastus. Jos siitä tulee jollekin enemmän, se on tietenkin vain plussaa. Kaikkein tärkeintä on olla utelias ja avoin, erityisosaamista me emme vaadi, Kati hymyilee. On tärkeää, että harrastus tarjoaa positiivisia elämyksiä, onnistumisen tunnetta. – Sen lisäksi tarkoitus on herättää lapsissa laajempi, aito kiinnostus lajiin. Että nuorista tulisi kulttuurin kuluttajia, hän sanoo. Katia kuunnellessani huomaan, että käsitykseni tanssista on liian kapea. Se ei ole pelkkää viihdyttämistä, jos lainkaan. Se on myös kovaa treeniä, itsensä ja kehonsa hallintaa. Liian usein ajatellaan, että tanssija on nätti ja laiha. Ja yleensä hiljaa. – Tanssija saa olla ruma ja raskas. Ääntäkin saa lähteä, Kati sanoo. Hermosto vaatii toistoja kehittyäkseen. Siksi olisi hyvä osallistua vähintään kahdelle tunnille viikossa. Eihän kukaan ihmettele sitä, että lätkätreenit ovat kolme kertaa viikossa ja pelit päälle. – Eri lajit tukevat toisiaan. Niitä kannattaakin vaihdella, Kati sanoo. Venäjällä huippujääkiekkoilijoita valmennetaan baletin avulla. – Baletissa oppii loistavasti jalkatekniikkaa. Baletti on rankkaa duunia, ei mitään tyllit päällä piiperrystä. ERILAISUUS ON RIKKAUS Loviisan balettitytöt ovat sievän näköisiä sipsuttaessaan tunnille. Eritoten baletissa pukukoodi on tiukka, ja ihan syystä. – Puvun pitää olla vartalonmyötäinen, jot48

ta opettaja näkee nivelet. Alusta alkaen on tärkeää nähdä liikkeet tarkasti, ettei tanssijalle tule vääriä tottumuksia. Kati kuvailee balettia taideliikuntamuotojen viulun soitoksi. Se on vaativaa ja kurinalaista. – Mutta myös palkitsevaa. Yhtäkkiä huomaan, että osaan! Tanssikoulun baletti ei ole pelkkää nilkan ojennusta tangon äärellä. Notkeus ja lihaskunto ovat tärkeitä, mutta yksistään harjoitettuna puuduttavia, tylsiäkin. – Tämä on lapsilähtöistä toimintaa, usein tunneilla myös improvisoidaan, Kati sanoo. Tanssiryhmissä käy enimmäkseen tyttöjä. Mutta on Kati saanut poikiakin narratuksi tanssimaan. Erään päiväkotiryhmän pojat olivat olleet ensin naama nurinpäin. Tanssiminen oli kai heidän mielestään tyttöjen hommaa. Mutta lopputunnista he olivat innoissaan eivätkä edes huomanneet tanssivansa. – Käsitteenä tanssi sisältää hyvin monenlaista liikkumista. Kati muistelee erästä vantaalaista 5-vuotiaitten poikien ryhmää, joka päätti kokeilla open kestävyyttä. – Yksi pojista laski housunsa alas. Päätin olla huomaamatta asiaa, ja pian hän nosti pöksyt paikoilleen. Mutta kaikki muutkin pojat keksivät kokeilla pippelinnäyttötemppua. Lopulta kysyin, ovatko kaikki jo näyttäneet pippelinsä, ja voimmeko jatkaa, Kati nauraa. Tanssikoulun ryhmissä on paljon erilaisia persoonallisuuksia. Joku haluaisi kertoa Katille mummon uudesta kissasta. Toinen haluaa, että opettaja huomaa hänen hienon paitansa. – Erilaisuus on rikkaus. En kuitenkaan voi keskittyä yhden oppilaan juttuihin liian pitkäksi aikaa.

Myös oppilaiden ikä vaikuttaa tuntien kulkuun. Kun pikkuiset pulputtavat innoissaan, teinien joukossa saattaa syntyä hysteeristä kikatusta. – Nauraminen on ok, kunhan se ei mene överiksi. Teini-iässä suhde omaan kehoon on luonnollisesti erilainen kuin ala-asteikäisenä. Käytän erilaisia mielikuvia eri-ikäisten kanssa. LENTOKONEELLA BULGARIAAN Sirkuskoulussa on mukana myös poikia. Opettaja Sasu Peistola harjoituttaa sirkusmineillä akrobatian lisäksi lihaksia. Jokainen tekee kymmenen vatsalihasliikettä. Lopuksi lähdetään lentokoneella Bulgariaan. – Yritä olla ihan hiljaa, hän sanoo oppilaalle, joka pulputtaa kuin papupata. Kuusivuotias Oliver pärjäilee hienosti sirkustunnilla. Hänen äitinsä Tytti Eriksson mittailee Länsiharjun koulun käytäviä. Kati taisikin mainita, että kaikki eivät suinkaan halua vanhempiaan yleisöksi. – Oliver ei halunnut minua katsomaan keskeneräistä suoritusta, Tytti hymyilee. Seuraava sirkusryhmä osoittaa selkeästi lempi- ja inhokkiharjoituksensa. Päälläseisontakuperkeikka aiheuttaa ”ei pliis”-huutoja, mutta vauhtikärrynpyörä saa porukan innostumaan. He ovatkin jo oikein taitavia. Päästyään vauhtiin Fanni on kuin vaaleanpunainen hattara ja Vili taas pyörii väkkäränä muiden edellä. Joku joukosta turhautuu epäonnistuttuaan, mutta Sasu jaksaa kannustaa. – Ihan hyvin se meni! Yritä vielä uudestaan. Hauskinta on seurata, kun lopulta jokainen pääsee vuorollaan kokeilemaan eri taitolajeja. On flower stickiä, akrobatiapalloja, vanteita, pallon päällä tasapainoilua ja kankaan avulla kiipeämistä. Jos jossain lajissa epäonnistuu, voi toisessa olla haka. Hennot tytöt osoittavat, että kiipeäminenkin on enemmän tekniikka- kuin voimalaji. Hauskalta näyttää, tekisi mieli itsekin kokeilla.

Treenikausi huipentuu kevään oppilasnäytökseen, jossa jokainen pääse esiintymään. Kuvassa Elli Uotinen sirkustaiteen edistyneitten ryhmästä esittää ilmaakrobatiaa kankaalla Loviisan liikuntahallissa 26.4. lähes 500 katsojan silmien edessä.

A TR EX JÄ TÄ IT YR

Teksti: Seppo Iisalo Kuvat: Susa Heiska

KUINKA KÄY KAUPPA

SLOW CITYSSÄ

Kymmenen kilometrin säteellä Loviisan keskustasta asuu noin 10 000 ihmistä ja uudessa Loviisassa yhteensä melkein 16 000. Onko ostovoima riittävä ylläpitämään hyviä palveluja? – Kyllä, se on riittävä, vastaa erikoiskaupan tutkija. >>

10 k m Skinnarby

5 km Loviisa keskusta

Bedrettin Kacmaz myy Nevrozin pizzoja. Loviisassa on yli 70 vähittäiskaupan liikettä.

Tesjoki

Sarvlax

Valko

>> Tutkija Tuomas Santasalo esitteli hiljattain ar-

vionsa Loviisan naupurikaupungin Porvoon keskustan kauppapalveluista. Santasalon raportti oli kriittinen: Porvoon keskusta on kauppapaikkana melko hankala ja liikkeet hajallaan. Loviisassa tilanne ei hänen mukaansa ole ihan vastaava. – Loviisan keskusta muodostaa varsin kompaktin kaupan ja palveluiden kokonaisuuden, mutta keskustan ilme saisi olla selkeämpi. Nyt kaupallinen keskus häviää liikaa kaupunkikuvaan, kun keskustassa ei ole kävelykatua tai vahvailmeistä kauppakatua, Santasalo sanoo. Kaikki kävelymatkan päässä Erikoiskauppoja on useita kymmeniä, vähän joka lähtöön. Liikennevaloissa ei tarvitse roikkua. Parkkipaikka löytyy helposti, eivätkä yli-innokkaat parkkipirkot lymyä nurkan takana, kuten Porvoossa. Lyhyen kävelymatkan päässä Loviisan torilta on päivittäistavarakauppoja, parturi-kampaamoita, apteekki, posti, pankkeja, kioskeja, elokuvateatteri, kuntosali, kirjasto-mediateekki, Alko, ulos-

5 kilometrin säteellä Loviisan keskustasta asuu runsaat 6500 ihmistä ja 10 kilometrin säteellä lähes 10 000 ihmistä. Uuden Loviisan asukasluku on noin 15 600.

LOVIISAN KESKUSTAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET + Pikkukaupungin miljöö kauppa-alueena on kiinnostava + Melko paljon erikoisliikkeitä + Palvelu yleensä ystävällistä ja kiireetöntä + Palvelun saa molemmilla kotimaisilla + Kaikki kävelymatkan päässä – Urautuminen vanhaan palvelukulttuuriin – Vaihtoehtoja liian vähän – Yrittäjät eivät aina tunnista asiakkaiden toiveita – Kuluttajat eivät aina arvosta kotikaupunkinsa palveluja – Keskustasta puuttuu kävelykatu tai vahvailmeinen kauppakatu

otto, poliisi, suutari, ompelupalvelu, lukkoliike, huoltoasema, palvelutalo, kirpputoreja, ravintola-, kahvila- ja terveyspalveluja... – Loviisan keskustan palvelutarjonta ei eroa kovin paljon muista samankokoisista kaupungeista. Väestöpohja mahdollistaa kohtuullisen monipuolisen palveluvarustuksen myös jatkossa, Tuomas Santasalo arvioi. Puuttuuko Loviisasta erikoiskaupan tutkijan näkökulmasta joitain palveluita? – Sitä on vähän vaikea sanoa, puuttuuko jokin palvelu kokonaan. Pikemminkin kyse on erilaisten vaihtoehtojen puuttumisesta, jos esimerkiksi on vain yksi kirjakauppa, yksi rautakauppa tai yksi huonekalukauppa. Kuluttajat kaipaavat enemmän vaihtoehtoja. Toisaalta, jos näin pienessä kaupungissa olisi monta saman alan yritystä, asiakkaita ei olisi riittävästi yrittäjän näkökulmasta. Tämä on kaikkialla pienten markkinoiden ongelma. Miksi merta edemmäksi kalaan Loviisalaiset saattavat lähteä oikein perheen voimalla viikonloppuna shoppailemaan

muualle “elämyksiä hakemaan” tai “vaihtelun vuoksi” tai siksi, että Loviisassa kaupat menevät niin aikaisin kiinni. Jotkut selittävät syyksi isommat alennukset kuin loviisalaisliikkeissä ja sen, että suurissa kauppakeskuksissa on enemmän tunnelmaa. “Loviisan kaupat on jo nähty.” Vastauksia gallupiimme tuli laidasta laitaan. “Välillä tekee yksinkertaisesti mieli ostaa jotain erikoista, esimerkiksi sellaisia vaatteita, joita Loviisan liikkeistä ei välttämättä löydy.” “Haluan päälleni jotain, mitä muilla loviisalaisilla ei ole.” Osa perusteista on Santasalon mukaan ihan ymmärrettäviä. Tosin hän ei usko siihen, että kovin moni loviisalainen matkaisi suuriin kauppakeskuksiin shoppailemaan pelkästään halvempien hintojen, pitempien aukioloaikojen tai erikoistarjousten perässä. – Kyllä ihmiset lähtevät nimenomaan isompien valikoimien perässä, siinä on se perussyy. Kauppakeskuksissa on paljon enemmän merkkiliikkeitä kuin Loviisassa. Kuvitelma halvemmista hinnoista käy eräänlaises-

YR IT TÄ JÄ EX TR A

PIENTÄ PÖRINÄÄ PIKKUKAUPUNGISSA

Pyysimme kolmea Loviisan keskeistä elinkeinovaikuttajaa nimeämään viisi positiivista talousuutista ja perustelemaan lyhyesti valintansa.

Ne työllistävät noin 300 henkilöä.

ta alibista, joka sallii itselleen lähtemisen vähän kauemmaksikin. Puhallettaisiinko yhteen hiileen? Moni loviisalainen ei tule edes ajatelleeksi, mitä kaikkia vaikutuksia shoppailureissuilla on – bensan hinnan ja oman kukkaron lisäksi esimerkiksi kotikaupungin palvelutarjonnan kannalta. Onhan selvää, että ne eurot, jotka pannaan palamaan Helsingin Itäkeskuksessa, Kehä III:n, Porvoon, Kotka-Haminan tai Kouvolan kauppakeskuksissa, jäävät Loviisasta puuttumaan. Kaupan ala on toiseksi suurin elinkeinoala Loviisassa. Jos lasketaan yhteen koko seudun päivittäis- ja erikoiskauppa, myynti nousee nykyisellään vähän yli 100 miljoonaan euroon. Palveluelinkeinot työllistävät noin 2000 henkilöä, ja uuden Loviisan alueella puhutaan jo 4000–5000 työpaikasta. Lisäksi mukaan voidaan laskea yritysten kautta tulevat verot, joiden tarkkaa määrää on vähän vaikeampi laskea, mutta yhteensä kyse on useista kymmenistä miljoonista euroista. Kymppi kuussa lisää? Entä mitä seuraisi, jos asukkaat keskittäisivät ostoksensa nykyistä enemmän loviisalaisliikkeisiin? – Jos jokainen uuden Loviisan asukas käyttäisi 10 euroa kuukaudessa nykyistä enemmän paikallisiin palveluihin, tietäisi se koko seudulle noin 1,9 miljoonan euron lisätuloa. Sillä saataisiin noin 60 uutta työpaikkaa, kaupunginjohtaja Olavi Kaleva arvioi.

Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja

Tiina Keskimäki, elinkeinopäällikkö

1. Lidlin ja Tokmannin suunni- 1. Uusi Loviisa elinvoimaisine

Janne Lepola, Loviisan seudun yrittäjien puheenjohtaja

telmat. Ne lisäävät toteutues- kylineen vahvistaa positiivista

1. Investoijien kiinnostus Lo-

saan kaupan kilpailua, josta pikkukaupungin imagoa. Kiin-

viisaan on kasvanut. Se näkyy

asiakkaat hyötyvät.

nostus maaseutuelinkeinoihin

monessa hankkeessa.

ja luomu- ja lähiruokaan kasvaa. 2. Seudun kuntien ylijäämäi-

2. Yrittäjät ja kauppiaat pa-

set tilinpäätökset antavat hy- 2. Tutkimusten mukaan yhä vän alun uudelle Loviisalle.

useampi haaveilee paremmas-

nostavat aikaisempaa enemmän palvelun tasoon.

ta elämänlaadusta. Moni harkit3. Vanhakylän ABC-huoltoase- see muuttamista ruuhkien kes-

3. Loviisaan on perustettu pie-

mainvestoinnit 7-tien varrella keltä Loviisaan, “Slow cityyn”.

niä erikoisliikkeitä. Ne moni-

tuovat palveluja 24 h vuoro-

puolistavat tuotevariaatiota.

kaudessa.

3. E-18 -valtatien rakentaminen moottoritieksi on varmis-

4. Vuoden Shell-kauppias va- tunut. Se lisää Loviisan tavoilittiin Loviisasta.

4. Terveyspalvelujen tarjonta on laajentunut.

tettavuutta. Samalla liittymien yhteyteen suunnitellut kau-

5. Loviisassa asioivan ei jat-

5. Ruotsinpyhtään alueelle pan- ja logistiikan palvelujen

kossakaan tarvitse jonottaa

suunniteltu kylpylä- ja harras- keskukset vahvistavat Lovii-

liikennevaloissa. Palvelun saa

teinvestointi lisää uuden Lovii- san elinkeinorakennetta.

luontevasti molemmilla koti-

san vetovoimaa.

maisilla. 4. Robin Hoodin, Lidlin ja ST1:n suunnitelmien toteutuminen monipuolistaa kaupan palveluja. 5. Loviisaan on perustettu uusia pieniä erikoisliikkeitä, jotka elävöittävät keskustaa: tyhjiä näyteikkunoita ei enää ole.

A TR EX JÄ TÄ IT YR

Pikkukaupungin

YRITTÄJÄGALLUP

1. Millä liikkeesi profiloituu? 2. Mitä se merkitsee käytännössä? 3. Mikä on tärkein kilpailuvalttisi? 4. Millä tavoin olet kehittämässä palvelujasi? 5. Kerro yksi syy, miksi uusien asiakkaiden kannattaa käyttää palvelujasi.

Koonnut: Seppo Iisalo Kuvat: Virpi Lehtinen

1 Macu’s Music

2 Moniall

Musiikkiliike

Lelu- ja toimistotarvikeliike

Aleksanterinkatu 4

Kuningattarenkatu 16

Perustamisvuosi: 1994

Perustamisvuosi: 1988

Henkilökuntaa: 1

Vastaajana Marcus ”Macu”

Vastaajana Leena Töyrylä,

Johansson, yrittäjä

yrittäjä

1. Macu’s Music on loviisalai-

1. Meillä on laajat valikoimat

nen musiikin erikoisliike, joka

leluja, pelejä ja kortteja sekä

myy cd-levyjä, soittimia, vahvis-

toimistotarvikkeita.

timia, nuotteja ja tarvikkeita.

2. Koska emme kuulu mihin-

2. Meillä on laaja valikoima,

kään ketjuun, voimme tilata

palvelemme henkilökohtaises-

tuotteet paikallisten kulutta-

ti ja huolehdimme myös siitä,

jien toivomusten mukaisesti.

että huolto pelaa. Tavoittee-

Yritykset voivat toimia lasku-

namme on tyytyväinen asia-

tusasiakkainamme.

kas, joka tulee mielellään uu-

3. Pyrin ystävälliseen ja mut-

destaan ostoksille.

kattomaan palveluun.

3. Läheisyys ja hyvä palvelu

4. Uudistan tuotevalikoimaa

omalla äidinkielellä.

jatkuvasti.

4. Pyrin edelleen laajentamaan

5. Vaikka tilamme ovat pienet,

valikoimaa ja parantamaan

meillä on paljon kivoja tuot-

liikkeen tiloja.

teita.

5. Hyvä palvelu ja oikea hinta!

3 Farkkustore

4 Pikku Pingviini

Vaateliike

Lastentarvikeliike

Kuningattarenkatu 9

Karlskronabulevardi 6

Perustamisvuosi: 2007

Perustamisvuosi: 2004

Henkilökuntaa: 4

Henkilökuntaa: 1,5

Vastaajana Aki Ketonen,

Vastaajana Jaana Weissman,

Värikauppa

myymäläpäällikkö

yrittäjä

Kuningattarenkatu 3

1. Farkkustoren valikoimas-

1. Meillä on kattava valikoi-

sa on eri merkkisiä farkkuja ja

ma lastentarvikkeita ja lelu-

muita trendituotteita, joita ei

ja. Samat tuotteet löytyvät se-

muualta lähialueelta saa. Liik-

kä myymälästämme että verk-

3 5 Loviisan värikauppa

Perustamisvuosi: 1928 Henkilökuntaa: 5 Vastaajana Robert Hällfors, yrittäjä

keemme on avoinna perjantai-

kokaupasta www.pikkuping-

1. Olemme Suomen toi-

sin ja lauantaisin, muuten se

viini.fi.

seksi vanhin värikauppa.

toimii nettikauppana osittees-

2. Verkkokaupan ansiosta hin-

Erotumme palvelulla, asi-

sa www.farkkustore.fi.

tamme ovat edulliset ja vali-

antuntemuksella ja hy-

2. Asiakkaiden ei tarvitse enää

koimat perinteistä lastentarvi-

vällä tuotesortimentilla.

ajaa

pääkaupunkiseudulle,

keliikettä laajemmat. Myymä-

2. Asiakas saa tinkimätöntä,

kun samat merkkivaatteet löy-

län edessä on hyvin pysäköin-

yksilöllistä palvelua sekä räätä-

tyvät Loviisasta.

titilaa, ja sisällä mahtuu liikku-

löityjä ratkaisuja niin maalaa-

3. Laaja tuotevalikoima ja

maan lastenvaunujen kanssa.

miseen kuin sisustamiseenkin.

edulliset hinnat. Valikoimiin

3. Selkeät ja helppokäyttöiset

3. Sehän lukee jo yrityslogos-

voi tutustua etukäteen verk-

nettisivut ja nopea toimitus.

samme: Laatu, palvelu, osaa-

kokaupassa.

4. Olemme lisäämässä valikoi-

minen.

4. Laajennamme koko ajan va-

miimme Nintendo ja Wii -pelit

4. Värisilmäketjun paikallis-

likoimaamme, tulossa on uusia

ja pelikoneet.

liikkeenä olemme sitoutuneet

tunnettuja vaatemerkkejä.

5. Oman maahantuontimme

henkilökunta- ja tuotekoulu-

5. Meiltä löytyy noin 100 farkku-

ansiosta pystymme pitämään

tukseen.

mallia, tervetuloa tutustumaan.

hinnat edullisina.

5. Yllä luetellut argumentit!

8 Shell Loviisa ja

Lastenvaateliike

Huoltamo & autonvuokraus

Brandensteininkatu 19

Aleksanterinkatu 10

Mannerheiminkatu 24

Perustamisvuosi: 1892,

Perustamisvuosi: 2008

Perustamisvuosi: 1992

Loviisan uusi konttori avattu

Henkilökuntaa: 1

Henkilömäärä: 9

huhtikuussa 2009

Vastaajana Laura Pesonen,

Vastaajana Stefan Möller,

Henkilökuntaa: 3 (Loviisan

yrittäjä

toimipiste)

pi” -mentaliteetti sekä vuosien

1. Lastenvaatteiden erikoisliik-

Vastaajana Ingmar Karlsson,

keenä meiltä saa lähes kaikkia

myyntijohtaja

mahdollisia

lastenvaatteita

varrella hankittu tieto siitä, et-

1. Tarjoamme vakuutusalan

vastasyntyneille ja siitä eteen-

tä asiakas maksaa palkkamme.

palveluja paikallisesti, Loviisan

päin aina noin kymmeneen

2. Niin ystävällistä palvelua kuin

seudulla myös Lapinjärvellä ja

ikävuoteen asti.

vain voimme antaa joka tilan-

Liljendalissa.

2. Tarjontamme ulottuu kes-

teessa ja halu auttaa asiakasta.

2. Korostamme paikallisten

kosvaatteista lasten alusasui-

3. Ystävällinen palvelu = si-

olosuhteiden tuntemusta ja

hin, yöpukuihin ja ulko- ja juh-

toutuminen asiakaslähtöiseen

asiakaslähtöistä kokonaispal-

lapukuihin, myös lahjaksi sopi-

ajattelutapaan.

velua: riskienhallintaa, myyn-

via vaatteita.

tiä ja vahinkojen tarkastusta

3. Ehkäpä se, että yritän py-

sekä korvauksia.

syä mahdollisimman hyvin täs-

tarkkailun työkaluja,

3. Henkilökohtainen palvelu,

sä ajassa ja olla palveluhenki-

joiden avulla käym-

oman lähiseudun tuntemus ja

nen. Myös palautus- ja vaihto-

me kehityskeskuste-

sen hyödyntäminen.

oikeus ovat pikkukaupungissa

luja säännöllisen vä-

4. Kun monet muut lakkautta-

plussaa.

liajoin.

vat konttoreita, me haluamme

4. Olen suunnittelemassa asia-

5. Tarjoamme jokai-

olla paikan päällä läsnä ja ke-

kasiltoja, joihin lapsetkin voi-

selle asiakkaalle ys-

hittää palveluja.

vat tulla mukaan.

tävällistä palvelua ja

5. Meiltä löydät henkilön, jon-

5. Pyrin palvelemaan jousta-

tietenkin alan parhaim-

ka kanssa voit keskustella va-

vasti niin, että asiakas on var-

kuutusasioista ja jolta saat vas-

masti tyytyväinen.

4. Käytössämme on erilai-

10 Nallentassu

Vakuutusalan liike

1. “Vaikka harmaan kiven lä-

9 Lähivakuutus

Scandia Rent Loviisa

sia palvelun ja laadun

pia tuotteita.

tauksia kysymyksiisi.

7 Degerby Hotel-Restaurant 8

Majoitus-, ravitsemus- ja kokouspalveluita

6 Optikko Jarmo Laine

9 8

Perustamisvuosi: 1992

Kuningattarenkatu 11 Galleria

Henkilökuntaa: 26

Perustettu 1986

Vastaajana Kari Junnila,

Henkilökunta: 4

asiakaspalvelupäällikkö

Vastaajana Jarmo Laine, optikko

Brandensteininkatu 17

Optikkoliike

1. Pystymme tarjoamaan laadukkaita palveluita niin yksi-

1. Koko henkilökunnalla on

tyishenkilöille kuin isompien

vankka osaaminen ja pitkä ko-

organisaatioiden tarpeisiin.

kemus. Valikoimamme ovat

2. Toimimme globaalisti pai-

jopa älyttömän suuret tämän

kallisin voimin. Olemme kehit-

kokoisessa kaupungissa.

täneet menestyksellisesti pal-

2. Meillä on kaikki, mitä mo-

veluita vaativan asiakaskun-

nipuoliselta optikkoliikkeeltä

tamme toiveiden suuntaan.

voi odottaa silmälääkäripalve-

3. Vahvuutemme on kyky rää-

lut mukaan lukien.

tälöidä palveluitamme hyvin-

3. Liiketilamme on esteetön ja

kin erilaisiin ja erikokoisiin ti-

tyylikäs. Toimimme joustavas-

laisuuksiin.

ti, ja lasien toimitusaika on to-

4. Kehitämme henkilökuntam-

della lyhyt.

me osaamista ja tuotantopro-

4. Olemme lisäämässä asiakas-

sesseja sekä laajennamme ja

iltatapahtumia, ja suunnitte-

modernisoimme asiakastilo-

lemme netin kautta tapahtu-

ja. Olemme myös uusimassa

vaa suoramarkkinointia.

ilta- ja viihderavintolatoimin-

5. Kyllä kai tärkein syy on

taamme.

osaamisemme ja se, että suh-

5. Ravintola Styrbordin herkul-

taudumme jokaisen asiakkaan

liset á la carte -listan annokset,

tarpeisiin huolellisesti.

perheille suunnatut tuotteet.

A TR EX JÄ TÄ IT YR

HYVINVOINTI ON TRENDIKÄSTÄ Hyvinvoinnille läheisiä käsitteitä ovat elämänlaatu ja terveys. Hyvinvointialan yritysten kasvavasta määrästä voi päätellä, että ihmisten yleinen kiinnostus omaan elämänlaatuun ja terveyteen on lisääntymässä. Tässä esittäytyy kolme Loviisan seudun 108:sta hyvinvointialan yrityksestä.

Loviisaan Aleksanterinkadulle avattiin helmikuussa uusi kampaamo, meikki- ja kynsistudio Spoil me. Yrittäjiksi lähtivät S-marketin kupeesta Kampaamo 5th doorista Saara Nordman, Tiina Somersuo ja Pia Ovaskainen. – Halusimme Loviisan keskustaan. Spoil me -nimi viestittää, että tänne voi tulla hemmottelemaan itseään kiireen keskellä, Nordman kertoo. Perinteisen kampaamotoiminnan lisäksi monet haluavat rakennekynsiä ja juhlameikkejä. – Nykyään myös miehet panostavat enemmän hiuksiin kuin aiemmin, Ovaskainen toteaa. Spoil Me, Aleksanterinkatu 2

KANELIPUUN KATVEESSA Koulutettu hieroja ja kosketuspedagogi Henna Lamberg opiskeli itselleen uuden ammatin omien hartioiden jumittaessa jatkuvasti tietokoneen ääressä työskennellessä. Klassisen hieronnan lisäksi Hoitohuone Kanelipuussa saa suosittua kuumakivihierontaa sekä kokonaisvaltaisesti rentouttavaa taktiili-stimulointia. Kosketuspedagogi on koulutettu antamaan kosketushoitoa, jonka vaikutus pe-

rustuu oksitosiinin parantavaan vaikutukseen kehossa. Kosketuspedagogi on perehtynyt ihmiskehon toimintaan ja osaa erilaisilla kosketustekniikoilla parantaa elämänlaatua. Kanelipuussa hoitoja antaa myös toinen kosketuspedagogi Sinikka Rytkönen. – Asiakkaat ovat kiinnostuneet erilaisista hoitomuodoista usein tultuaan ensin perinteiseen hierontaan, Lamberg kertoo. Hoitohuone Kanelipuu, Mariankatu 12.

Henna Lamberg on vaihtanut tietokonetyöt hyvinvointialaan. Päätöstään hän ei ole katunut.

SUOLAA JA SIELUNHOITOA Pirkko Kaukiaisen uusi yritys Loviisan Suolahuone tarjoaa terveydenhoitoa, jolla on satojen vuosien perinteet. Terveysvaikutusten lisäksi sielukin lepää Suolahuoneen syleilyssä. – Hoito auttaa muun muassa astmaan, allergioihin, poskiontelotulehduksiin, psoriasikseen ja atooppiseen ihoon. Myös lapset ovat saaneet hoidosta monenlaista hyötyä, Pirkko Kaukiainen kertoo. Loviisan Suolahuone, Sibeliuksenkatu 3

Osaaminen näkyväksi - näyttötutkinnoilla! Syksyllä alkavia: • • •

merkonomi myynnin ammattitutkinto yrittäjän ammattitutkinto

www.pkol.fi/yp (019) 574 0700

Yrittäjä, yrittäjäksi aikova

Tarvitsetko tukea?

Kiinnostaako sinua kehittää yrityksesi toimintaa, markkinointia, viestintää, tuotteita? Etsitkö yrityksellesi yhteistyökumppaneita? Haluatko verkostoitua alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti? Tarvitsetko tietoa yritystoiminnan rahoitusmahdollisuuksista? Kaipaatko muuten vaan rohkaisua yritystoimintaasi?

RAFAEL WESTERLUND: “Yrittäjän ei tarvitse olla yksin” Rafael Westerlund isännöi Pernajan kunnassa kauniissa maalaismaisemassa sijaitsevaa Nykullan tilaa ja kehittää sen toimintoja palveluhenkisesti. Nykulla on ollut mukana muun muassa Loviisan wanhassa wara parempi -tapahtumassa sekä Porvoon ja Loviisan joulussa. Uusi idea on jo jonkin aikaa muhinut Westerlundin päässä, ja kohta

Jos vastaat yhteenkin kohtaan kyllä, me olemme käytettävissäsi. Kilauta kenelle tahansa meistä! Ohjaamme sitten oikeaan osoitteeseen.

se on toteutumassa. “Yrityshautomosta olen saanut apua idean jalostamisessa toteuttamiskelpoiseksi. Olemme yhdessä selvittäneet muun muassa rahoitusasioita, mistä ja minkälaisia tukia

Me voimme auttaa Tiina Whiley, Itä-Uudenmaan yrityshautomon vetäjä 050 512 3515, tiina.whiley@posintra.fi

Antti Vaittinen, Liljendalin ja Lapinjärven TTT-hankkeen kehittämispäällikkö 050 355 1195, antti.vaittinen@lapinjarvi.fi

Anne Peisa, Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelman palveluyrittäjyysprojektin päällikkö 050 366 0125, anne.peisa@posintra.fi

Alpo Kervinen, Loviisanseudun TTT-kehittämishankkeen projektipäällikkö 050 3631 003, alpo.kervinen@pp.sonera.fi

yrittäjä voi hakea”, hän kertoo. Westerlund tietää kokemuksesta, että hyväkään liikeidea ei yksin riitä. “Aloittava yrittäjä tarvitsee asiantuntijaapua esimerkiksi budjetointiin, verkostoitumiseen, viranomaisten vaatimien pape-

Astaterhikki Salonen, Hyvinvointiyritysten aktivointihanke HAI:n vetäjä 050 5947967, astaterhikki.salonen@posintra.fi

reiden setvimiseen, potentitaalisen asiakaskunnan kartoittamiseen sekä kilpailutilanteen arviointiin.” Yrityshautomosta ja kehitysyhtiö Posintralta saamaansa avun merkitystä Westerlund luonnehtii näin: “Matkan varrella olen

”Puhallamme yhteen hiileen”

oppinut todella paljon, löytänyt yhteistyökumppaneita ja ratkaissut monta ongelmaa, joiden olemassaolosta en aiemmin edes tiennyt mitään. On hienoa, että yrittäjän ei tarvitse kamppailla yksin, vaan apua on saatavilla.”

Astaterhikki Salonen (vas) vetää hyvinvointiyritysten aktivointihanketta ja Anne Peisa Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelman palveluyrittäjyysprojektia. Tiina Whiley (oik) toimii Itä-Uudenmaan yrityshautomon vetäjänä. Riitta Vesala (edessä) on aluekeskuohjelman puikoissa. Alpo Kervinen (vas) ja Antti Vaittinen kyntävät TTT-hankkeen sarkaa. Kirjaimet tulevat sanoista Tahto, Taito ja Tilaisuus.

Aikataulu Tidtabell 11.6.2008 Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään valtuustot hyväksyvät yhdistymissopimuksen ja päättävät esittää kuntajaon muuttamista.. Fullmäktige i Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors godkänner samgångsavtalet och beslutar göra en framställning om ändring i kommunindelningen. 4.8.2008 Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien yhdistymissopimus allekirjoitetaan. Samgångsavtalet mellan Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors undertecknas. VUODENVAIHDE 2008 - 2009 ÅRSSKIFTET Uuden kunnan organisaatiomalli valmistuu. Den nya kommunens organisationsmodell är färdig. MAALISKUU 2009 MARS Infolehti kuntaliitoksesta jaetaan joka kotiin uuden Loviisan alueella. Valmisteluvaiheen internetsivut www.loviisa2010.fi avataan. Infotidning om kommunfusionen delas ut till alla hushåll på nya Lovisas område. Beredningsskedets webbsidor www.lovisa2010.fi öppnas. MAALIS-HUHTIKUU 2009 MARS-APRIL Informaatio- ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille järjestetään eri puolella uutta Loviisaa. Informations- och diskussionsmöten för kommuninvånarna ordnas på olika ställen i nya Lovisa. 23.4.2009 Valtioneuvosto päättää kuntajaon muutoksesta. Statsrådet beslutar om ändring i kommunindelningen. VIIMEISTÄÄN 30.4.2009 SENAST Kuntien ja kuntayhtymän nykyinen, vakinainen henkilöstö tietää, mitä työtehtävää hoitaa uudessa kunnassa. Kommunernas och samkommunens nuvarande, ordinarie personal vet vilka arbetsuppgifter de kommer att sköta i den nya kommunen. KESÄ 2009 SOMMAREN Loviisa 2010 lähtee kesäkiertueelle. Lovisa 2010 åker på sommarturné. SYYSKUU 2009 SEPTEMBER Infolehti kuntaliitoksesta jaetaan joka kotiin uuden Loviisan alueella. Infotidning om kommunfusionen delas ut till alla hushåll på nya Lovisas område. 25.10.2009 Ylimääräiset kuntavaalit, joissa valitaan uuden Loviisan valtuusto. Extra kommunalval då man väljer fullmäktige för nya Lovisa. MARRASKUU 2009 NOVEMBER Uuden Loviisan valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran ja päättää mm. talousarviosta ja vaakunasta. Nya Lovisas fullmäktige sammanträder första gången och beslutar bl.a. om budgeten och vapnet.

Cirkusskola

31.12.2009 Nykyinen Loviisan kaupunki, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat sekä Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä lakkautetaan. Den nuvarande staden Lovisa och kommunerna Liljendal, Pernå och Strömfors samt Samkommunen för hälsovården i Lovisanejden upphör att verka.

1.1.2010 Uusi Loviisan kaupunki aloittaa toimintansa. Nya Lovisa stad inleder sin verksamhet. www.loviisa2010.fi

LOVIISA 2010 Teksti & kuvat: Susa Heiska

Gulf-baren, Svenskby 17.4.2009 Endast en stund innan kurvade Maskerys Johanna till parkeringsplatsen för att köpa batterier.

Gulf-baari, Ruotsinkylä, 17.4.2009 Vain hetkeä aikaisemmin Maskeryn Johanna kaarsi pihaan ostamaan pattereita.

Tjusterbyn suora 18.4.2009 klo 21.20 Odotan ja odotan. Haluaisin kuvata hitaalla valotusajalla kun auto ajaa ohi. Yhtään autoa ei tullut. Loppujen lopuksi ajoin itse ja annoin kameran kuvata autosta. Tjusterby 18.4.2009 kl. 21.20 Jag väntade och väntade. Jag ville fotografera med lång exponeringstid då en bil kör förbi. Det kom inga bilar. Slutligen körde jag själv och lät kameran filma ur bilen.

>> 61

Mickelspiltomin kosken levähdyspaikka. Teen tulet ja suojaudun viimalta. Näkymä kosken alajuoksulta. Rastplatsen i Mickelspiltom. Jag tänder eld och skyddar mig mot vinden. Utsikt över forsens nedre lopp.

Hiidenkirnut Hopomin itärannalla. Pysähtynyt hetki uimakauden ulkopuolella. Täällä voisin istua tuntikausia ja ihailla pystysuoraa kallioseinämää. Mikä paikka! Jättegrytor vid Hopom träsks östra sida. En stilla stund utanför simsäsongen. Här skulle man kunna sitta i evigheter och beundra den vertikala väggen. Vilket ställe!

Bombergsgrottan Eskilomin tien varrella. Jätän ryömimättä onkaloon. Pojille paikka oli jännittävä seikkailulaakso. Bombergsgrottan vid vägen mot Eskilom. Jag låter bli att krypa in i hålet. För småpojkarna är stället ett fantastiskt äventyrsland.

>> 63

Kallen kierros Maisemia silmänkantomattomiin. Lähdejärvi Tenan houkuttelee pulahtamaan vaellettuani reitin, kylmä sää ja mukavuudenhalu veivät voiton. Koskikalastajien ja melojien Kvarnfors. Paikka kutsuu levähtämään, haluan viipyä. Soitan paikalta löytyvään maanomistajan numeroon, ja sekä yösija laavussa että nuotiopaikka ovat käytössäni. Jään. Fiskarnas och paddlarnas Kvarnfors. Stället lockar till en vilopaus, jag vill stanna. Jag ringer till markägarens nummer som jag hittar vid rastplatsen. Övernattningsstället i vindskyddet samt eldplatsen är i mitt bruk. Jag stannar.

Kalles runda Gränslöst landskap. Källsjön Tenan lockar till ett dopp efter vandringen. Men vädret är kallt och jag för bekväm.

18.4.2009 Hopomin uimarannalla. Järvi on vielä jäässä ja kalliot kylmät. Viime vuonna 25. toukoukuuta heitettiin talviturkit samassa paikassa. Kesä! Hopom träsk 18.4.2009. Ungar är inte rädda för det kalla vattnet. Det här stället kommer att vara skrivet i deras barndomsminne. Hopptornet vid den djupa sjön undgår förhoppningsvis EU:s själlösheter.

Jokelan kotiseutumuseo. Miten jossain voi olla kaikki näin hyvässä järjestyksessä? Hallissa jossa traktoreja korjataan olisi vaikka voinut ruokailla lattialta. Mieletön elämäntyö! Jokaisen uuden loviisalaisen must-käyntikohde. Jokela hembygdsmuseum. Hur kan det vara så rent och prydligt? I hallen där traktorerna fixas skulle man kunna äta på golvet. Ett fantastiskt livsarbete! Ett must-besöksobjekt för alla nya Lovisabor.

Korsvikin kivikirkko Valkossa. Osasimme ottaa puut mukaan, tehdä tulet ja paistaa makkaraa. Uitan varpaita merivedessä. Ihanaa. Stenkyrkan i Korsvik, Valkom. Vi visste att man skulle ta ved med så att man kan tända eld och grilla korv. Jag doppar tårna i havsvattnet. Skönt.

>> 65

Yhteisössä on voimaa un Liljendal, Loviisa, Pernaja ja Ruotsinpyhtää vuoden 2010 alussa lakkaavat ja uusi Loviisa syntyy, jokin muuttuu. Mutta mikä ja mihin suuntaan? Andersby, Köpbacka, Isnäs, Ruotsinkylä ja monet muut säilyvät ennallaan. Yhteisössä on voimaa – kyläyhteisössä. Itä-Uudellamaalla, kuten Suomessa ylipäänsä on poikkeuksellisen vilkasta kylätoimintaa. EU:n alueella olemme esimerkinomainen kyläyhteisöjen rakentaja, josta otetaan mallia. Aika erikoista juroille suomalaisille, eikö? Jurous lienee tosin myytti, jota toistamme ulkomaalaisille ja jonka vieraspaikkakuntalaiset helposti kohtaavat. Oman väen kesken on aina osattu ottaa ilo irti ja toisaalta pitää yhtä. Kaveria ei ole tapana jättää. Tämän huomaa pienessä yhteisössä hyvin nopeasti. Muutettuaan paikkakunnalle on saman tien ”omaa väkeä”. Naapurit esittäytyvät mielellään, lainaavat työkaluja tarvitsevalle ja ottavat osaa talkoisiin. Suuremmassa kaupungissa ei talkoita voisi edes järjestää – kenelläkään ei olisi aikaa. Helsingin keskustassa saattaa asua seinänaapurina jonkun kanssa vuosikausia ilman, että tietää tästä postiluukussa lukevaa nimeä ja myöhäisillan musiikkimakua enempää. Yhteenkuuluvuus ja rakkaus kuuluvat ihmisen perustarpeisiin. Johonkin kuuluminen on perusasia. Siksi yhteisöllisyys on niin tärkeää. Moni mainitsee perheen tärkeimmäksi asiaksi ja suurimmaksi ilon, onnen ja energian lähteeksi elämässään. Kun lapsia saadaan entistä vanhempana ja omat vanhemmat saattavat asua aivan toisella paikkakunnalla, muodostuu entisaikojen suurperheen kaltainen yhteisö kenties jostakin muusta kuin laajasta suvusta. Kaikki tarvitsevat ystäviä, juurtumista ja identiteettiä. Maaseutu kiehtoo, yhteisöllisyys kiehtoo, oma rauha, tila, puutarha, talo ja piha kiehtovat ihmisiä mahdollisesti enemmän kuin aikoihin. Terveys, perheet, suku ja naapurit, kaikki lähellä ja tekemisissä keskenään, töiden tekeminen kohtuudella, lasten kasvusta nauttiminen, lemmikkieläinten hoitaminen: nämähän ovat elämän perusasioita, joista suurkaupungeissa vain haaveillaan. Mistä lähtien on edes puhuttu yhteisöllisyydestä? Ennen yhteen kuuluminen oli itsestään selvää. Kaupunki muuttuu, kylät säilyvät. Tämä nostaa varmasti kyläläisten identiteettiä, tekee meistä ylpeitä loviisalaisia ja oman yhteisömme edustajia. Eikä se ole keneltäkään pois. Kaikki ovat arvokkaita, jopa kylähullu.

Noora Lintukangas Kirjoittaja on muuttanut Loviisaan puolisentoista vuotta sitten. Hän pitää pikkukaupungin tunnelmasta.

Stark gemenskap Då Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors går samman i det nya Lovisa i början av år 2010 förändras något. Men vad och hur? Andersby, Köpbacka, Isnäs, Svenskby och många andra orter med stark bygemenskap förändras inte alls. Byaktiviteten är synnerligen livlig i Östra Nyland, liksom i resten av Finland och vi är faktiskt föregångare ifråga om bygemenskap inom EU. Ganska intressant med tanke på finländarnas inbundenhet, inte sant? Utlänningar och främlingar stöter ibland på finländarnas inbundenhet, som nog delvis är en myt. Bland sina egna kan finländaren vara öppen, visa glädje och hålla samman. Detta märks snabbt då man flyttar till en mindre ort. Man tas genast upp i gemenskapen där grannarna gärna presenterar sig, lånar ut verktyg och deltar i gemensamma evenemang och arbeten. På större orter är gemensamma ansträngningar mer eller mindre uteslutna eftersom ingen har tid. I till exempel Helsingfors kan man bo granne med någon i åratal utan att känna till mer om personen än namnet på brevinkastet och personens nattliga musiksmak. Närhet och kärlek hör till människans grundbehov. Alla måste få vara en del av något och därför är gemenskaperna så viktiga. Många upplever familjen som den viktigaste källan till glädje, lycka och energi. Idag kommer barnen i allmänhet i rätt sen ålder och de egna föräldrarna bor ofta på annan ort, vilket leder till att den forna familjegemenskapen ersätts av någon annan gemenskap. Alla behöver vänner, rötter och en identitet. Landsbygden och bygemenskapen fascinerar. Lugnet, utrymmet, trädgården, det egna huset och närheten till naturen lockar allt fler människor. God hälsa, ett lugnare arbetstempo, deltagande i barnens uppväxt, husdjur samt nära samvaro med familjen, släkten och grannarna berikar livet. På stora orter förblir detta tyvärr ofta en dröm. När började man tala om gemenskap? Tidigare var ju gemenskapen en självklarhet. Städerna förändras ständigt, men byarna och de mindre orterna består. Lovisaborna har i allmänhet en stark identitet som representanter för sin egen gemenskap utöver allt annat. Alla är värdefulla, även byfånen! Noora Lintukangas Skribenten har flyttat till Lovisa för ett drygt år sedan och gillar stämmingen i den lilla staden.

Kesäkiertue - Sommarturné Loviisa 2010 lähtee kesäkiertueelle! Kesän aikana voit tulla Loviisa 2010 -telttaan keskustelemaan kuntaliitokseen liittyvistä asioista seuraavissa tapahtumissa: Sunnuntaina 7.6. Pernajapäivä, Pernajan kirkonkylä Tiistaina 9.6.

Juhannusmarkkinat, Loviisan tori

Lauantaina 13.6. Liljendalpäivät, Sävträsk Lauantaina 1.8.

Kymijokipäivä, Strömforsin ruukki

Tiistaina 25.8.

Loviisan päivän markkinat, Loviisan tori

************************************ Lovisa 2010 åker på sommarturné. Under sommaren kan du i samband med följande evenemang komma till Lovisa 2010 -tältet och diskutera frågor gällande kommunfusionen: Söndag 7.6

Pernådagen, Pernå kyrkoby

Tisdag 9.6

Midsommarmarknad, Lovisa torg

Lördag 13.6

Liljendaldagarna, Sävträsk

Lördag 1.8

Kymijokidagen, Strömfors bruk

Tisdag 25.8

Lovisadagsmarknad, Lovisa torg

Kysy, osallistu ja vaikuta! Valitse itsellesi sopivin tapa: • Täytä palautelomake kuntaliitoksen kotisivuilla www.loviisa2010.fi • Lähetä kysymyksesi tai palautteesi sähköpostitse loviisa2010@loviisa.fi • Lähetä kysymyksesi tai palautteesi postitse Loviisa 2010 PL 77 07901 LOVIISA

Fråga, delta och påverka! Välj det sätt som passar dig bäst: • Fyll i responsblanketten på kommunfusionens webbplats www.lovisa2010.fi • Sänd din fråga eller respons per e-post lovisa2010@loviisa.fi • Sänd din fråga eller respons per post till adressen Lovisa 2010 PB 77 07901 LOVISA

Elämänlaatua etsimässä Teksti: Noora Lintukangas

Mikko Harma, Liljendal ”Elämäni on vielä suurelta osin Helsingissä, sillä teen siellä paljon töitä. Haluaisin viettää enemmän aikaa kotonani Hommansbyssä. Täällä on helpompi keskittyä siihen, mistä saan energiaa ja mikä toisaalta hajottaa sitä. Luonnonrauha ja juurtuminen, sormien työntäminen syvälle mustaan multaan tai kivien siirtäminen pihalla ovat niin konkreettisia asioita, että luonnon ja siinä samassa itsensä kuulee paremmin. Aistihavainnot ovat minulle tärkeitä: ei pelkästään valokuvaajan kyky nähdä, vaan myös hajut, maut ja äänet. Kiinnitän niihin paljon huomiota. Ihminen turtuu kaikkeen, joten vaihtelu tekee hyvää. Tarvitsen kontrasteja: maaseudun ja paikallaan olon vastapainoksi kaupunkia ja matkustamista ja toisinpäin. Osasin etsiä maaseutua, sillä olen viettänyt kesäni Sipoon saaristossa. Hommansbyssä tajusin heti löytäneeni tunnelman, jota olin hakenut. Yhteisö on lämmin ja naapurini Hasse on aivan lottovoitto.” Mikko Harma on Liljendalissa asuva valokuvaaja, jonka kädenjälkeä voi ihastella muun muassa Image-lehtien kansissa ja sivuilla www.mikkoharma.com.

Miltä maistuu elämä kasvavassa pikkukaupungissa? Uudet ja miettimään suhdettaan uuteen kotikaupunkiinsa sekä pohtimaan

rita bergman

Rita Bergman, Pernaja “Yhteisöllisyys on hyvin tärkeää. Nukkumalähiöt ovat kauheita. Kun pari vuotta sitten muutin aika ryminällä Pitkäpäähän, laitoin naapureiden postilaatikoihin kutsuja juhlimaan. Meillä soitti torvisoittokunta, oli ruokaa ja juomaa. Samassa päätettiin perustaa kyläyhdistys. Se oli fantastista. Järjestimme myös kolmepäiväiset juhannusjuhlat. Naiset istuivat kalliolla sitomassa kukkaseppeleitä. Se oli aivan kuin jostakin Edelfeltin maalauksesta. Juhannuspäivänä rannassa oli seurakunnan virallinen jumalanpalvelus, jota seurasi piknik. Olen käytännössä lopettanut valkoisen jauhon ja sokerin käytön. Se oli railakas muutos, joka antoi paljon energiaa. Nyt tuntuu sille, että kaikki on mahdollista. Kevät toi mukanaan kirkkauden, ja ilmassa leijuu aavistuksia, joihin sisältyy uuden aloituksen mahdollisuus. Olen juuri myynyt taloni ja etsin uutta pientä torppaa. Minulla on sairaalloinen rakkaus raunioihin. Flyygeli meni jo, mutten tiedä vielä minne muutan. I love adventure.” Rita Bergman on Pernajan seurakunnan kanttori ja oopperalaulaja sekä kulttuuriyhdistys Korkea C:n perustaja.

Elina Mieskolainen, Pernaja ”Minun Loviisaani liittyy jooga. Se tulee jäämään keinutuolimuisteloihini. Loviisassa aloitin joogan opettamisen, se tapahtui alkuun olosuhteiden pakosta, kun kansalaisopiston joogaohjaaja yllättäen lopetti tuntien vetämisen. Saan joogasta valtavasti energiaa ja se opettaa tuntemaan armoa itseäni kohtaan – vastapainona luterilaiselle työmoraalilleni. Jooga on lähellä luontoa ja hyvä yhteys luonnontilaan. Olen joskus joogannut rajulla ukkosella. Se on hieno elämys. Joogan avulla voi manipuloida itseään ja vaikuttaa ongelmiin. Myös kokeminen ja eläminen lataavat minun akkujani. Kun joku tekee jonkin asian niin, että takana on paljon energiaa ja ajatusta, kun osaaminen ikään kuin tiivistyy, on se vaikuttavaa. Olen huolissani siitä, miten ihmiset kaipaavat ympärilleen ääntä. Olen ääniherkistynyt: noteeraan äänet helposti. Monella on televisio jatkuvasti auki. Ihmiseen uppoaa huomaamatta hyvin paljon informaatiota, jota ei suodateta lainkaan. Erityisen huolissani olen lasten hyvinvoinnista. Ennen kaikkea lapset kaipaavat aktiivista tekemistä, ei passiivista. Aktiivisuutta pitäisi tukea. Riken kylän rauhassa voin kuunnella hiljaisuutta, sitä muusikko kaipaa. Täydellistä hiljaisuutta ei ole Rikessäkään, mutta hiljaisuuden hetkiä, ilman teknologisia ääniä kyllä. Olen aina asunut lähellä merta, rakas Itämeri-parkamme on minulle tärkeä.” Elina Mieskolainen on Riken kylässä asuva muusikko, joka ohjaa myös joogatunteja. Daniel Katz, Loviisa ”Helsinki muuttui minulle liian isoksi ja asunto liian pieneksi yli 20 vuotta sitten. Siirtyminen rauhalliseen kotielämään oli tuolloin ajankohtaista. Siitä lähtien olen matkannut kohti itää: Isnäsin kautta Andersbyhyn ja sitten Loviisaan. Lapseni ovat juurtuneet tänne. Omana tavoitteenani on Sävträskin hautausmaa Liljendalissa. Se on todella kaunis paikka. Olen tutustunut Loviisaan suunnitelmallisesti täällä asuessani muun muassa kävellen ja pyöräillen. Tässä iässä olen onnellinen, että pystyn tekemään kaikkea monipuolisesti. Tämä on luopumisen aikaa: erilaisista asioista tulee tärkeitä. Ei pidä surra sitä mitä ei pysty, vaan iloita siitä mihin pystyy. Vaikken voi kävellä enää käsilläni, olen iloinen että voin kävellä jaloillani. Vuosien varrella myös itsekritiikkiä on tullut lisää. Ennen olin sitä mieltä, että minulla on oivalluksia, mielipiteitä ja jaettavaa. Nykyään teen vähemmän ja hitaammin. Saan inspiraatioita pääni sisällä, paikasta sen kummemmin riippumatta. En kirjoita juuri luonnosta, joten se ei erityisesti inspiroi minua. Fyysinen tekeminen, liikkuminen ja kättentyöt taas inspiroivat. Rauhaa tarvitsen itse kirjoittamiseen. Hauskat, viisaat ja hullut lapsenlapseni tekevät minut onnelliseksi. Lapset ovat niin pöhköjä ja vahvoja. Lasten leikkien seuraaminen on valtavan hienoa. Pitäisikin kirjoittaa enemmän lapsista.” Daniel Katz on loviisalainen kirjailija, joka sai toukokuussa kirjallisuuden valtionpalkinnon.

vanhat loviisalaiset pysähtyivät hetkeksi kesän tuloa ja elämän pieniä onnellisia asioita. Laura Malmivaara, Ruotsinpyhtää “Vanhempani asuvat kesäpaikassamme nykyään ympäri vuoden. Minä pyrin olemaan siellä niin usein kuin mahdollista: koko kesäloman ja mielellään kesäviikonloputkin. Odotan kesää. Tämän kesän retkitavoitteet meidän perheelle ovat Svartholma ja Kaunissaari. Olen varsinainen maakrapu, mutta pienen put-put-veneen ostaminen on avannut eteeni uuden maailman. Mökille mennessämme pistäydymme aina Vaherkylässä kahvilla, sieltä saa aivan ihania kakkuja. Käymme paljon Loviisan torilla hakemassa tuoreita vihanneksia ja kalaa. Kesään suhtautuu näin aikuisena eri tavalla kuin lapsena. On ihana huomata, miten vaikkapa mökkipolun kasvit ja mansikkapaikat muuttuvat tutuiksi. Ruotsinpyhtäästä tulee omien lasteni ’lapsuuden mökkimaisema’, joka on hyvin arvokas muisto tuoksuissa ja tunteissa. Lasten naurut ja höpsötykset sekä kiireettömät viileän kosteat aamut, yöpuku, paljaat varpaat ja aamukahvi mökin rappusilla ovat parasta kesää.” Laura Malmivaara on helsinkiläinen näyttelijä, jonka perheellä on kesäasunto Ruotsinpyhtäällä.

Lifestyle

Teksti: P채ivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen, P채ivi Ahvonen

Country living 70

Parasta ovat maaston erilaiset tuoksut, kun tulee metsästä pellolle tai usvasta aurinkoon. On ihana viettää aikaa ulkona, elämä maistuu paremmalta. >>

Hevosen selässä murheet haihtuvat, koska on keskityttävä vuorovaikutukseen eläimen kanssa. Symbioosin löytyminen on haastavaa, mutta palkitsevaa. Tuntuu hyvältä, kun eläin on tyytyväinen elämäänsä.

• MALMGÅRD •

TERVETULOA MALMGÅRDIIN! Kartanopuoti – Opastetut kierrokset Ruoanlaittokurssit – Kahvila

VÄLKOMMEN TILL MALMGÅRD! Gårdsbutik – Slottsvisningar Matlagningskurser – Café

Läheiseltä tilalta voi hakea maidon, toiselta lihan ja kolmannelta vihannekset. Ihan kuin olisi omavarainen vaikkei olekaan. Aikaahan tässä kuluu, mutta mihinkäs muuhun sitä tarvitsee kuin elämiseen.

Kartanopuoti on avoinna toukokuusta syyskuuhun Gårdsbutiken är öppen från maj till september 2009 maanantai-torstai/måndag-torsdag12–18 perjantai/fredag 12–19 lauantai/lördag 10–16 sunnuntaina suljettu /söndag stängt

Opastetut kierrokset yksittäisille matkailijoille Slottsvisningar för samlingsgrupper

Country Living on aina muodissa. Siinä yhdistyy ihmisen kaipuu johonkin juurevaan, kuten maaseutuun, mutta toisaalta myös estetiikkaan. Mukana Minerva O´Connorin tilalla “Poikaa” ratsastamassa olivat Julia Lindh ja Sanna Nylén. >>

Vaatteet, jalkineet ja hevosvarusteet: www.horze.fi

la/la 6.6. 11.00 la/lö 13.6. 11.00 * la/lö 27.6. 11.00 la/lö 4.7. 11.00 * la/lö 25.7. 11.00

la/lö 1.8. 11.00 * su/sö 9.8. 11.00 la/lö 15.8. 11.00 * la/lö 22.8. 11.00 la/lö 29.8. 11.00 *

* Ruoanlaittokurssi ”Viljariisien mahdollisuudet” * Matlagningskurser ”Sädesrisets möjligheter” Tämän vuoden uutuutena Ruoanlaittokurssi linnan keittiössä kreivitär Kristina Creutzin johdolla. Kurssin nimi ”Viljariisien mahdollisuudet”. Kurssi alkaa klo 14 ja kestää noin kaksi tuntia. Nyhet för i år är matlagningskurser i slottsköket med grevinnan Kristina Creutz. Kursen går under namnet ”Sädesrisets möjligheter”. Kursen börjar kl. 14 och tar ca två timmar. Huom! Opastetulle kierrokselle ja ruoanlaittokurssille on paikkoja rajoitettu määrä. Ennakkoilmoittautumiset ja lisätietoja antaa Kristina Creutz puh. 019-638 050 tai 040-590 4331. Obs! Platserna till slottsvisningarna och mat-lagningskusrserna är begränsade. Endast förhandsanmälningar och mera information från Kristina Creutz tel: 019-638 050 eller 040-590 4331. Kahvila auki päivinä jolloin järjestetään opastettuja kierroksia. Caféet öppet under slottsvisningsdagarna.

WWW.MALMGARD.FI

Kun ilta-aurinko heittää viimeisiä säteitään talliin, alkaa raukeus tuntua jäsenissä. Huomenna on tulossa ystäviä kaupungista tallitalkoisiin ja ratsastamaan. Aika ajoin maalla on yksinäistäkin, joten on kiva tehdä pitkästä aikaa ruokaa ulkotulilla ja nauttia hyvästä seurasta.

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Päivi Ahvonen

Ratsastuksen voi aloittaa

myös aikuisiällä

Itä-Uudenmaan Ratsastajat ry:n puheenjohtaja Mia Grönstrand hurahti heppoihin jo nuorena. Hevosen selkään hän kuitenkin kapusi vasta ”tätiratsastusiässä” neljä vuotta sitten. Vuoden alusta Itä-Uudenmaan Ratsastajat ry:tä johtanut Mia Grönstrand innostui kokeilemaan ratsastusta, kun työporukka nelisen vuotta sitten ilmoittautui ratsastuskurssille. Mia sai lajista itselleen pysyvän harrastuksen. – Ratsastus on erinomaista liikuntaa, siinä ei todellakaan vain istuskella maisemia ihailemassa, Mia naurahtaa. Ratsastus on monipuolinen harrastus. Hevosella kun pääsee kulkemaan vähän siellä sun täällä: käyntiä, laukkaa ja ravia. Ulkoilma tekee terää, menee sitten hissukseen metsäpolulla tai laukkaa puuterilumen pöllytessä ympärillä. Lajin parissa voi olla yksin tai yhdessä. Talleilla tutustuu uusiin ihmisiin ja seuratoiminta on vilkasta. Eikä ratsastaminen ole pelkkää ratsastamista. – Harrastukseen kuuluu hevosen kanssa työskentelyä myös tallissa. Harjaamista, suitsemista, satuloimista. Moni harrastus vaatii elottoman välineen, mutta hevonenpa on elävä ja tunteva olio. Ehkä se jopa hieman ajatteleekin. Ainakin sillä on vaistot pinnassa. Mia on oppinut kuuntelemaan hevosta. Isoa eläintä voikin liikuttaa melko pienin elein. – Ja onhan se mukavaa, kun hevonen hieroo turpaansa olkapäätä vasten. Loviisan seudulla hyvät harrastusmahdollisuudet Hevosharrastus on suosittua Loviisan seudulla. Yksityisiä hevosenomistajia on paljon, ja muut ratsastavat pääosin ratsastuskouluissa. Mian mielestä Loviisassa ja lähitienoilla on melko hyvin tarjolla erilaisia ratsastusmahdollisuuksia kohtuullisella hinnalla. Harrastaa voi laidasta laitaan, perusratsastuksesta

lännentyyliseen menoon. – Välineisiin ei ainakaan alkuvaiheessa tarvitse satsata kovin paljon. Ratsastuskoulussa harrastaminen on aloittelijalle turvallista. Hevosia on myös kokemattomille, Mia toteaa. Pudotessa selviää yleensä mustelmilla, mutta putoamisesta voi jäädä pelko. – Heti vaan takaisin selkään, Mia huomauttaa. Jäseniä Itä-Uudenmaan Ratsastajat ry:ssä on tällä hetkellä 172, joista senioreita ja junioreita on lähestulkoon yhtä paljon. Usein käy niin, että ratsastava tytär innostaa myös äitinsä lajin pariin. Ja miksei myös isänsä. – Valitettavasti miesten ja poikien osuus on vähäinen, mutta olemme ylpeitä niistä muutamistakin aktiiveista, joita seurassamme on, Mia hymyilee. Ratsastamisen tekee hyvää sekä fyysiselle että henkiselle kunnolle. – Irti arjesta pääsee varmasti, sillä laji vaatii keskittymistä.

Mia Grönstrand on pudonnut hevosen selästä. – Pitää kiivetä heti takaisin, ettei jää turhaa pelkoa.

TÄÄLLÄ PÄÄSET HEPAN SELKÄÄN: • Anninan ratsastus- ja ajotalli www.anninantalli.com, Valko • Esman ratsastuskoulu www.esma.fi, Kuggom • Stall Hagelund Sarfbacka, stall_hagelund@luukku.com, Sarvilahti • Scanarab Millcreek Ranch, Heinlahti www.scaranab.net • www.perriertalli.fi, Koskenkylä, Rike • Suurpyölin talli, Pyhtää www.suurpyöli.fi • Malmhagen Icelandic Horses www.malmhagen.com

*oikeat työkalut viestintäänne

viestintä-, suunnittelu- ja mainostoimisto laivurinkatu 2 | 07920 loviisa (019) 535 552 | www.peakpress.net

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

Koonnut: Sini Korhonen

KESÄTEKEMISTÄ KAIKILLE! Kesällä on aikaa leireillä, liikkua ja tehdä muutakin mukavaa. Olemme koonneet sinulle kattavan listan Loviisan seudun mahdollisuuksista, poimi täältä omat kesävinkkisi. Tekemistä ja tapahtumia riittää.

LIIKUNTA

Maajoukkueen jalkapallokoulu 8.–10.6. Loviisan keskuskentällä klo 13.30–15.30 1996–2005 syntyneille lapsille. Hinta 30 €, sis. Maajoukkueen jalkapallokoulu –pelaajapaketin, johon kuuluu Suomi-peliasu, jalkapallo, diplomi sekä yllätys. Ilmoittaudu 26.5. mennessä Sjöblomin Urheiluliikkeeseen, Loviisan vapaa-aikatoimeen tai niclas.mattsson@fcloviisa.fi, puh. 040 740 7308. Lisätietoja www.fcloviisa.fi

Lapinjärven pallojunnujen kesä 2009 Uudet ikäryhmät aloittavat harjoittelut ulkona 12.5.–09. Uudet ikäryhmät ovat: 03–04, 01– 02 tytöt, 01–02 pojat, 99–00 pojat, 98–00 tytöt, 97–98 ja 95–96. Harjoitukset kaksi kertaa viikossa, paitsi 03–04 kerran viikossa. Harjoitukset Mariebergin kentällä tiistaisin klo 17–19.30, torstaisin klo 17–20 ja sunnuntaisin 17–18.30. Harjoitusajat ja ohjaajat tarkemmin nettisivuilla: www. pallojunnut.suntuubi.com Kotkan korttelisarjaan osallistuvat 01–02 tytöt ja pojat, 99–00 pojat ja 98–00 tytöt 97–98 osallistuu erilaisiin turnauksiin. 95–96 osallistuu Pernajan sarjaan. 27.–28.6. Futisherruus 2009, yritys/yhdistys jalkapalloturnaus Mariebergissä. 3.–5.7. Pallojunnujen Futisleiri Joutsenon Muukonsaaressa. Vuokrataan tutka heinäkuun puolivälissä ja testataan potkunopeudet. 97–98 Järjestää kotiturnauksen heinäkuun aikana. 15.8. perinteinen 16 joukkueen kotiturnaus. Vanhemmat vastaan lapset pelit 25. ja 27.8. Ulkoharjoitukset lopetetaan 30.8.2009. Kesäkauden päättäjäiset 13.9.2009 Vasargårdin nuorisoseuraintalolla. Saliharjoitukset alkavat lokakuun alussa. Yhteystiedot:Sauli Silfvast 0400 436 720, www.pallojunnut. suntuubi.com

Lgfs summerbic onsdagar kl. 19.30–20.45 i juni och juli i idrottshallen i Lovisa. Olika ledare, aerobic, bodygym. Avgift 4 €/ggr eller säsongkort 28 € (9 ggr).

Kesäjumppaan!

Loviisan liikunta -seuran kesäjumpat maanantaisin 1.6.–3.8. klo 19–20 Loviisan uimarannalla, Plagenilla. 2 €/kerta maksetaan paikan päällä.

Tenniskurssit Casinopuiston kentällä

Alkeiskurssit 8–12-vuotiaille 1.–5.6. ja 3.–7.8. ma klo 9–11, ti–pe klo 9–10.30. Hinta 30 €, ilmoittautumiset ja lisätietoja Seija Rouhiainen, puh. 040 589 5626 Minitenniskurssit 5–8-vuotiaille 1.–5.6. klo 9.15–10.30. ilmoittautumiset ja lisätietoja Anders Nordström, puh. 040 577 5291 3.–7.8. klo 9.15–10.30. ilmoittautumiset ja lisätietoja Joni Wallén, puh. 044 2582 076 Ilmoittautua voi myös paikan päällä. Hinta 25 € Aikuisten peruskurssi viikoilla 24–25. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Seija Rouhiainen, puh. 040 589 5626

Loviisan kaupunki

Alkeis- ja jatkouimakoulu palvelutalo Esplanadissa 8.–12.6. klo 9.00–12.30 Uimakoulu Valkon uimarannalla ja Plagenilla 29.6.–10.7. Uimakoulu Källassa kesämökkiläisille ja saaristolaisille 20.–24.7. Urheilukoulu 7–12-vuotiaille 1.–5.6. Valkossa klo 10.–11.30, Keskusurheilukentällä klo 14.30–16. Loviisan kulttuuri- ja vapaaaikatoimisto puh. 019 5551, vapaa-aika@loviisa.fi

Pesäpalloa Vastilan urheilukentällä viikottain. Lisätiedot Kari Salo puh. 050 549 5097. Ruotsinpyhtään Riennon kotiottelut Vastilassa: 29.5. klo 18.30 RuRi-Karhukopla Kouvola Viikko 24 RuRi-Pyhällön Pyry Viikko 28 RuRi-Jaalan Voima Viikko 30 RuRi- Pyhällön Pyry Viikko 32 RuRi-Karhukopla Kouvola

RETKET

Loviisan kaupunki

Retki Visulahden huvipuistoon 24.6. Loviisan kulttuuri- ja vapaaaikatoimisto puh. 019 5551, vapaa-aika@loviisa.fi

LEIRIT

NEXT STEP -leiri 27.–30.7. Suvirannassa Valkealassa 9–16-vuotiaille. Mönkkärit, uintia, kilpailuja ym. mukavaa yhdessä tekemistä. Hinta 30 €. Ilmoittautumiset 15.7. mennessä ja lisätietoja Jarmo Sihvonen, puh. 040 048 5803, www.alfaomega.fi.

Loviisan kaupunki

Källan kesäleiri 7–12-vuotiaille 15.–18.6. Loviisan kulttuuri- ja vapaaaikatoimisto puh. 019 5551, vapaa-aika@loviisa.fi

Loviisan suom. srk nuorisotyö

Ruotsinpyhtään kunta

Uimakoulu 6.–10.7. Riissalmella ja Antinniemessä Uimakoulu 20.–24.7. Särkjärvellä sekä Källassa saaristolaisille ja mökkivierailioille Uimakoulu 27.–31.7. Kiramolla Koko perheen tapahtuma 21.5. Kukuljärvellä helatorstaina klo. 13-16. Vaellus, melontaa, tikanheittoa, luolassa käynti, metsäinen seikkailurata, makkaranpaistoa. Tiedustelut Ruotsinpyhtään kunta, Karolina Hovi p. (019) 5577 231 tai 050 3827 554

Kesäleiri 29.6.–1. 7. 7–9 vuotiaat Hietoinrannassa Anjalankoskella Kesäleiri 1.–4.7. 10–13 -vuotiaat Hietoinrannassa Anjalankoskella Tiedustelut Ruotsinpyhtään kunta, Karolina Hovi p. (019) 5577 231 tai 050 3827 554

VAPAA-AIKA Loviisan kaupunki

Loviisan Sibeliuspäivät 3.–6.6. Loviisan päivä Liikuntahallissa 25.8. Loviisan kulttuuri- ja vapaaaikatoimisto puh. 019 5551, vapaa-aika@loviisa.fi

Retkelle Visulahteen! Loviisan suom.

Lasten kesäleiri 3–6 luokkalaisille Mäntyharjulla 1.–3.7. Leirimaksu 15 €

Ruotsinpyhtään kunta

för ungdomar i åldern 11+ på Kvarnudden i Pernå. Lägret heter Expedition Svartholm, www.fs4h. fi/ostnyland

4H Traktorläger hålls 30.62.7. för deltagare i ålder 10+. Barnen får träna att köra traktor, backa med släpvagn och byta olja. Lägret hålls i Liljendal hos Micke Nygård, inkvarteringen vid Pilvilinna föreningslokal i tält. 4H Hästskötarlägret hålls hos Möller-Nygårds i Liljendal 30.6– 2.7. Inkvartering vid Pilvilinna föreningslokal i egna tält. 4H Distriktläger 30.7–1.8.

srk nuorisotyö

Lasten kesäkerho, hoitoparkki 1–3 luokkalaisille lapsille kesäkuun ajan ma–pe klo 9–17 seurakuntakeskuksessa nuortentiloissa. 50 € / kk. Toimintakausi 1.9-6.12 Ma klo 14–17.30 Olohuone 3-6-luokkalaisille srk.keskus nuortentila Ti klo 14–18 Olohuone 3-6-luokkalaisille Valkon kirkolla To klo 14–18 Olohuone 7-luokkalaisille srk.keskus nuortentila Pe klo 17–20 Avoimet ovet 8-luokkalaisille ja sitä vanhemmille srk.keskus nuortentila

XVI Degerby-Kuhanuistelu Sahaniemessä 4.7. klo 13–23. Tiedustelut 0400 788 523, www. meriuistelijat.fi

Loviisan ilmailijat 20 vuotta 16. ja 17.5. Taitolento F3A Sport ja Nordic Suomen Cup 23. ja 24.5. Ironworks F3B SM 1/3 Loviisa 13.6. Juhlavuoden päätapahtuma Ruotsinpyhtään lennokkikentällä klo 12–16, lennätysnäytös sekä kalustoesittely. 8.8. 2 m RC Silmukkamalja 9.8. 2 m RC Suomen Cup 29. ja 30.8. F3B SM 3/3 Loviisa 12. ja 13.9. F3J SM 3/3 Loviisa Lisäksi tiistailennätykset kesän ajan Ruotsinpyhtään lennokkikentällä. Lisätietoja http://kotisivu. dnainternet.net/iloviisa, Ralf Koivula puh. 050 515 1148.

En 4H:dag i Källa, Lovisa, ordnas för Östnylands 4H:s egna barn tisdagen den 23.6. Bastu, simning, pinnbröd, korv, lekar och tävlingar står på programmet. Föräldrar är också välkomna! www.fs4h.fi/ostnyland

Liljendalpäivät 12.–14.6. Pe klo 19. Konsertti kirkolla La Musiikkia paviljongilla, kirppis ja Professori Bluffo Liljendalgårdenilla, markkinat Bagarstuganilla, jippo Osuuspankilla, melontaa, klimppisoppaa, liljendalpeikot, kahvila ja makeismyynti Tallissa, kilpailuja (LIK), yrittäjien ohjelmateltta, pomppulinna, kasvomaalausta, ongintaa, eläinnäyttely mm. lampaita ja poneja, kirjastossa Backmanin teoksia, näyttely ”Alster & Anekdoter”, Bagastugan ja museot ovat auki Lauttailukilpailu: Ilmoittautuminen viimeistään 29.5. Lisätietoja Johanilta puh. 040 592 4927, Illalla Rantatanssit (LUF) Su 14.6. klo 10.00 Jumalanpalvelus Mariagårdenin pihalla Lisätietoja Liljendal-päivistä Melissa Longhurst, puh. 040 828 5811

Ruotsinpyhtään kunta

1.8. Kymijokipäivä Ruukkialueella Tiedustelut Ruotsinpyhtään kunta, Karolina Hovi p. (019) 5577 231 tai 050 3827 554

20-vuotis -juhlaregatta 11.7. Vastilasta Ruukkiin, lähtö Baarin rannasta klo 12. Lisätietoja Tarja Koskinen puh. 0500 902 773.

Toritapahtuma ja Ahvion

soittokunnan kesäkonsertti 4.7. Vastilan seuratalon pihalla alkaen klo 10.

Kesätorit Ringborgissa 18.6. Iltatori klo 18 27.6. Kesätori klo 10 9.7. Iltatori klo 18 23.7. Iltatori klo 18 8.8. Kesätori klo 10

TAPAHTUMIA

LOVIISA

10.4. Pergolesi: Stabat Mater – konsertti Loviisan kirkossa klo 18 12.4. Soli Deo Gloria! Pääsiäiskonsertti Loviisan kirkossa klo 18 25.4. Soiva talo - musiikkiopiston avoimet ovet Sibeliustalossa klo 11–13 28.4. PUH! Puhaltajien konsertti Kino Marilynissä klo 18.30 1.5. Jippu & Gospel Girls -konsertti Loviisan kirkossa klo 15 1.5. Laivasillan kesän avajaiset 12.5. Itä-Uudenmaan juoksu 16.5. Suomi, Ruotsi, Venäjä Suomen Valtiopäivät 200 v. –konsertti Loviisan kirkossa klo 18 17.5. Loviisan seudun III Kuoromaraton Loviisan kirkossa klo 18 23.5. Haydn: Teresia-messu Loviisan kirkossa klo 16 24.5. Ungern Car Show Bastion Ungernilla 25.5. Loviisan ravit klo 18.30 31.5. Häämusiikkikonsertti Loviisan kirkossa klo 18 2.6. Kuorokonsertti Loviisan kirkossa klo 19 3.–6.6. Loviisan Sibeliuspäivät 13.6. Loviisan soutu klo 13 19.6. Laivasillan juhannustanssit 21.6. Urkukonsertti Loviisan kirkossa klo 18 22.6. Loviisan ravit klo 18.30 27.6. Östra Nylandin lukijajuhla Laivasillalla 4.–5.7. Kuningas saapuu Loviisaan – viikonloppu 1700-luvun

PERNAJA

7.6. Pernajapäivä 1.8. Sandön kalastajajuhla

hengessä 5.7. Sellokonsertti Loviisan kirkossa klo 18 6.7. Loviisan ravit klo 18.30 18.–19.7. Small Ships’ Race – venefestivaali 20.7. Loviisan ravit klo 18.30 24.–25.7. Backyardrock Bastion Ungernilla ja ravintola Ziltonissa 27.7. Loviisan ravit klo 18.30 6.8. Rauhanlauluja Laivasillalla klo 21 6.–9.8. Loviisan Rauhanfoorumi 8.8. Rauhankonsertti Loviisan kirkossa klo 18 16.8. Itä-Uudenmaan pyöräily, 30-vuotisjuhlapyöräily 22.–23.8. Höyryllä Walkoon 22.8. Ihana iskelmäilta Bastion Ungernilla 25.8. Loviisan päivä 29.8. Ihana iskelmäilta Bastion Ungernilla 29.8. Muinaistulien yö Laivasillalla

26.6.–1.8. Lurensin kesäteatterissa “Pelle Svanslös”, www. lurens.fi

LILJENDAL

12.–14.6. Liljendalpäivät 2.8. Liljendalvisan –laulutapahtuma

RUOTSINPYHTÄÄ

29.–30.8. Wanhassa Wara Parempi –valtakunnalliset perinne- ja korjausrakentamisen päivät 29.–30.8. Syys- ja käsityöläismarkkinat Laivasillalla 6.11. Ruotsalaisuuden päivän juhla 6.12. Itsenäisyyspäivän juhla 12.12. Joulumarkkinat Laivasillalla 13.12. Lucian päivän juhla Loviisan torilla ja kirkossa

13.5. lähtien: Motoristi-illat joka toinen keskiviikko Ravintola Ruukinmyllyn edustalla 29.–30.5. Myllynranta Rock 5.–7.6. Rootsinpyhtää Bluegrass & Rendezvous 2009 4.7. Ruukki PICNIC 1.8. Kymijokipäivä 29.–30.8. Vanhan ajan päivät Jokelan kotiseutumuseossa