Proudage vol3 by creative peak

Asiaa vanhuudesta, vanhustyöstä ja asennemuutoksesta

vol.3 koska olet arvokas

GURUT KEHIIN!

Vanhuustalouden mahdollisudet

AIVOJEN AUTUUS Mummon voimasmoothie

Ei ikää vaan elämää varten Mummot graffaa DJ Mamy Rock 1

”Olet aina se sama likka” Krisse Salmisen elämää rikastuttavat oma mummo ja Kerttu-ystävä. Aikamatkailu yli yhdeksänkymppisten kanssa on antoisaa. Reija Kokkola Kuva OHJELMAkauppa

tand up -koomikko ja näyttelijä Krisse Salminen käy säännöllisesti tapaamassa kahta ihastuttavaa naista, Tyyneä ja Kerttua. Joka tapaamisella juttu luistaa, muistellaan menneitä ja puhutaan tulevasta. Jutellaan, nauretaan ja juoruillaan, kuten ystävyksillä on tapana. Jos joskus on huonompi päivä, sekin ymmärretään. Tyyne on Krissen 97-vuotias mummo, ja Krissen ystävä Kerttu täyttää pian 91 vuotta. Tyyne-mummo asuu hoitokodissa, mutta Kerttu pärjäilee vielä omillaan. – Tykkään keskustella ihmisten kanssa, jotka ovat eläneet ja kokeneet paljon. Heidän tarinansa ovat kiinnostavia ja harvinaisia, sillä asiat ovat muuttuneet paljon heidän elämänsä aikana. Mutta he ovat myös kiinnostuneita tämän päivän asioista, joten juttelumme on tiedonvaihtoa ajasta toiseen, Krisse kertoo. Hän arvostaa sitä, että vanha ihminen on kiinnostunut nuorempien seurasta. Yhteiset hetket ovat antoisia puolin ja toisin. Krisse kertoo itse olevansa kova muistelemaan menneitä. Jopa siinä määrin, että puoliso joskus huokailee pitkästyneenä. Piipahdukset mummon ja Kertun luona avartavat maailmaa. – Kertun ja Tyynen kanssa on aivan ihanaa aikamatkailua, Krisse sanoo. Huumorintaju tallella Pienten lasten äidillä on usein kiire, ja aika on kortilla. Vierailut Kertun luona asettavat arvot kohdalleen. Kiire, turha hötkyily ja säätäminen unohtuvat. – Kahvituokio 90-vuotiaan ystäväni luona on rauhaisa ja juuri siinä hetkessä. Kun viimeksi lähdin Kertun luota, hän toivotti minulle sydämensä pohjasta iloa tuleviin päiviin. Vilpitön toive toi kyynelet silmiini. Kerttu on myös neuvonut Krisseä olemaan miettimättä vanhenemista ja ikää. Hän on sanonut, ettei koskaan ole liian vanha. Aina on kuitenkin sisimmissään se sama likka. – Omaa mummoani seuratessa olen ajatellut, että surullisinta noin vanhaksi elämisessä on se, että kaikki parhaat ystävät ja sisarukset joutuu vähitellen hyvästelemään. Haaveilenkin siitä että voisin parhaiden ystävieni kanssa asua samassa vanhainkodissa tai kommuunissa, maistella kuohuviiniä, katsella elokuvia ja nauraa paljon.

Hauskoja tilanteita Tyyne-mummon korkea ikä aiheuttaa välillä hauskojakin tilanteita. Hän saattaa puhua höpöjä, mutta samalla hän on aivan kartalla Krissen asioista. – Ystävieni mieskuviot kiinnostavat myös, Krisse hymyilee. Kerran Tyyne kyseli, kuka se poika olikaan, joka on aika kauan seurustellut hänen tyttärensä kanssa. Huumori pilkahti esiin, kun Krisse vastasi, että tarkoitat varmaan Reijoa, joka on ollut tyttären kanssa 48 vuotta. – Tyyne nauroi, että ihmeen kauan se on siinä jaksanutkin olla. Tyynen huumorintaju on tallella. Hän huomaa heti ironian, ja nauraa paljon. Vanhuudelle voi nauraa Krissen mielestä Tyyne-mummon hoitokoti on viihtyisä. Juttuseuraa vilkkaalle vanhukselle saisi kuitenkin olla enemmän. – Hoitotyö on varmasti raskasta, mutta myös antoisaa. Arvostan kaikkia hoitotyötä tekeviä. Krisse miettii, että hän voisi itsekin tehdä hoitotyötä pienellä varauksella. Henkinen puoli voisi joutua koetukselle. – Kiintyisin varmaankin kaikkiin niin, että se voisi olla raskasta. Ehkä sopisin juttelemaan, laulamaan ja leikkimään paremmin kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Hänen mielestään elämä ei saisi mennä niin kiireiseksi, että omat mummot ja papat unohdetaan kokonaan laitoksen hoiviin tai jopa yksin koteihinsa. – Kyllä ihan lyhytkin vierailu piristää paljon. Tai edes puhelinsoitto. Omalle mummolleni on tärkeää saada halata ja rutistaa. Kosketuksen tarve ei vähene vanhemmiten. Työssään stand up -koomikkona Krisse on miettinyt myös sitä, saako vanhuudelle nauraa. Hän painottaa, että on eri asia nauraa jollekin vanhukselle kuin vanhuudelle yleensä. – Kaikkea voi mielestäni käsitellä huumorin keinoin, asioille saa ja pitääkin nauraa. Elämä on täynnä hankalia ja ikäviä asioita, mutta humoristinen suhtautuminen auttaa paljon. Mielestäni kaiken kustannuksella voi tehdä komiikkaa, myös vanhuuden. Tärkeää on lähestymistapa ja asenne. Yhdessä nauraminen voi olla vapauttavaa eikä se loukkaa ketään.

Tyyne-mummo kuoli tammikuussa 2012, pian tämän haastattelun jälkeen.

Sisällys An na palautetta! Lähetä palautetta toimituksen osoitteeseen toimitus@peakpress.net

Päätoimittaja

Anna Pylkkänen Julkaisija

Valmennus Innospectrum Toimitus

peak press & productions oy Laivurinkatu 2 07920 Loviisa puh. 019 535 552 www.peakpress.net Toimituspäällikkö

Päivi Ahvonen

Toimitussihteeri

Seppo Iisalo ULKOASU

Sanna Nylén Toimittajat

Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Paula Launonen, Anna Pylkkänen, Kirsi Riipinen, Tiina Ruulio Kuvaajat ja kuvittajat

Päivi Ahvonen, Erkki Makkonen, Virpi Lehtinen, Hanna Neuvonen, Sanna Nylén, Helmi Sirola, Shutterstock, Kati Rapia, Jukka Rapo, Linda Varoma Kannen kuva

Getty Images

Painopaikka

Lönnberg Painotalot Oy, 2012 Paperi

100g UPM Finesse PS Kansi 250g Art Silk

Tulevaisuuden kysymys on, missä kunnossa yli 90-vuotiaat ovat, ei niinkään se, kuinka paljon heitä on. Parhaimmillaan 100-vuotias on yhtä vireä kuin 80-vuotiaskin. Vanhenemisprosessi saattaa hidastua 80 vuoden kieppeillä, jonka jälkeen ei tapahdu juuri mitään.”

2 Olet aina se sama likka 4 Sisällys opettaja.tv.yle.fi 7 Pääkirjoitus 8 År som löv 9 Proud Age manifesti 11 Mummot graffaa 14 Ajankohtaista 19 Virkattu Hieno Åhlgreen 20 Ei ikää vaan elämää varten 24 Maalia, käsirasvaa ja tikahduttavaa naurua 27 Hvordan går det? 29 Faces: Timo Niemi 30 Maistuvia herkkuja laitoksissakin 31 Kärjessä maku ja helppous 32 Aivojen autuus 34 Ajankohtaista 36 Gurut kehiin! 41 Seniorineuvonantajaksi Afrikkaan, kiinnostaisiko? 42 Kuuntele hiljaisuutta 44 LOHAS-uutiset 46 Ajankohtaista 47 Faces: Hagi Mustafe 48 Faces: Pia Viklund 50 Jatka uraa joustavasti 52 Faces: Marianne Falck 53 Proud Age ilahdutti 54 Tavataan torilla, tullaan tutuiksi 56 Omaishoitaja ansaitsee lomansa 58 Sitä sun tätä 60 Kirjapalsta 62 Ideapakka goes ProudAge 63 DJ Mamy Rock 65 Faces: Jarmo Salminen 67 TOP 5 Proud Age leffat 68 "Joskus kaipaan vipinää" 70 Arjen kultahipuista syntyy huippuhetkiä 72 Enemmän aikaa ihmisten kohtaamiselle 74 Liity sinäkin vanhuuden vallankumoukselliseksi 75 Faces: Irma Lehtonen 76 Palveluja rokkaaville panttereille, bisneksiä puuhakkaille 78 Haloo Yle, Maikkari, Nelonen ynnä muut 80 Faces: Opri Pulliainen 82 Talousutiset 85 Vaippakaupan pioneeri ja erikoisosaaja

Pysy ajan tasalla vanhuuden vallan kumouksesta. Liity facebook-ryhm채채mme ja tsekk aa sivut www.proudage.fi

Ei ik채채 vaan asumista varten

DJ Mamy Rock!

Mummot graffaa!

kuva Getty images

Pääkirjoitus

Vanhuspalvelulaki – autuaaksi tekevä asenneboosteri?

inulla on unelma. Unelmassani vanhuspalvelulain valmisteluun ja käyttöönottoon suunnatut 75 miljoonaa euroa käytettäisiin vanhustyön toimintamallien kehittämiseen. Siinä ruohonjuuritason työtä tekeviä ammattilaisia ohjattaisiin kehittämään toimintaansa sellaiseksi, että asiakaslähtöisyys ja työtyytyväisyys muuttuisivat teoriasta konkretiaksi – pitkälti käytössä olevilla henkilöstöresursseilla, joskin uudelleenorganisoituina. Vasta näiden prosessien jälkeen tehtäisiin tarvittavia muutoksia lainsäädäntöön. Kenties tuloksena olisi turhien rajoitteiden poistamista ja joustavampia käytäntöjä. Ehkä näkisimme vanhustyössä henkilökuntaa, joka ei koostuisi ainoastaan monivuotisia tutkintoja suorittaneista hoitoalan ammattilaisista, mutta joita riittäisi silloinkin, kun työvoimapula on suurimmillaan. Parhaimmillaan tämä toisi myös uutta sisältöä paljon puhutulle ”kodinomaiselle asumiselle”. Vanhukset eivät olisikaan vain geriatristen hoitotoimenpiteiden kohteita, he saisivat nauttia myös ulkoilmasta ja hyvästä ruuasta. Voisivat kenties jopa osallistua ruuanlaittoon ja arjen askareisiin – vaikka heillä ei olisi hygieniapassia. Me tarvitsemme kipeästi toimintamallien uudistamista. Onnistuneita muutoksia on jo nyt toteutettu, hienon esimerkin Kuusamosta kerromme sivulla 73. Jaana Utin uutuuskirjasta ”Tehtävänä hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen” löytyy hienoja esimerkkejä enemmänkin. Eikä yhdenkään toteuttamiseen ole tarvittu uutta lakia. Miten se on mahdollista?

Anna Pylkkänen, päätoimittaja P.S. Haluan kiittää jälleen kaikesta palautteesta, jota ProudAge on osakseen saanut. Mahtavaa palautetta on tullut niin paljon, etten valitettavasti ole kaikkiin niihin kyennyt vastaamaan. Silti jokainen palaute on ollut yhtä tärkeä ja arvokas – osoitus siitä, että ProudAgea tarvitaan!

TAPIOLA åren som löv!

År som löv Lite före fyra, i november När markens snö blir blå

Svartnar skogen, himlen djupnar, Livet stannar upp.

En lyktstolpe bland träden

Lyser upp en skottad gårdsplan Som väntar sonens ankomst. Så är dagen slut,

Rimfrosten på träden

Sjunker in i mörkret, och på fält Där en väg står tom

Börjar vinden. Blekt i väster Har den röda solen sjunkit.

Varje fjärran lampa speglar

Känslan av att kanske komma hemMot en molnig himmel

Syns knappt träden kala grenar. Lite för fyra, i november Djupnar dunklet så

Som en känsla i sin väntan Innan oron häftigt hugger.

Fem minuter senare är allting över. Bo Carpelan, År som löv 1989

anna pylkkänen Kuvitus Sanna Nylén

Mainos- ja viestint채toiMisto

www.peakpress.net

KUVA: veera Jalava, 2011

mummot REIJA KOKKOLA

atutaideryhmä K65 CREW´n mummot kaivavat esille pullat, karjalanpiirakat ja termarit. Ryhmä on kutsuttu esittäytymään nuorten suosimaan Myymälä2galleriaan, Helsinki Graffiti Blast -näyttelyyn. Mummot ja papat pyytävät myös nuoret graffitiwraitterit mukaan eväiden syöntiin. – Tämä on juuri esimerkki siitä, että mummous ei estä uuden kiinnostuksen kohteen löytymistä. Graffitien maalaaminen ei ole mikään este samalla leipoa pullaa tai tehdä käsitöitä.

Graffitien maalaaminen ei ole vain nuorten juttu. Tagit, piissit ja muraalit taittuvat myös vanhuksilta. Senioriryhmä K65 CREW rytisyttää ennakkoluuloja.

KUVA: Aleksi Jalava,

2011

KUVA: Helena Björk, 2011

Tyytyväinen osallistuja Sørlandets Kunstmuseumissa, Norjassa järjestetyssä workshopissa.

KUVA: veera Jalava, 2011

"Mummous ei estä uuden kiinn ostuk sen kohteen löytymistä."

sillan kat uK65 Crew Galler ia Espoon taidetapahtumassa .

Senioriryhmässä ei pyritä muokkaamaan osallistujia mihinkään suuntaan. Päinvastoin, mummous tuo oman lisänsä, ryhmän perustanut taidekasvattaja Veera Jalava sanoo. Hän on ilokseen todennut, että nuoret suhtautuvat avoimesti senioriikäisiin aloittelijoihin. Jalava kertoo, että monet maailmanmainetta niittäneet katutaiteilijat ovat ylittäneet keski-iän jo kauan sitten. – Graffitimaalaus ei ole vain nuorten miesten juttu, vaikka niin usein ajatellaan. On hienoa, että myös mummot ja papat ovat lähteneet mukaan tekemään katutaidetta. Briljantti suoritus ei tavoite Katutaiteen tekeminen on monesti yhteisöllistä, olit nuori tai vanha. Myös epävarmuus omasta osaamisesta on tyypillistä alkuun sekä nuorille että vanhoille. Enhän ole edes hyvä piirtämään! – Riittää, kun osaa nimensä kirjoittaa. Emme pyri briljanttiin suoritukseen.

Tärkeää on yhdessä tekeminen. Ryhmässä otetaan myös iän tuomat fyysiset rajoitukset huomioon, sillä vanhimmat lähestyvät jo yhdeksää kymmentä. K65 CREW -ryhmässä tehdään jengillä, tuetaan toisia. Se on tärkeämpää kuin täydellinen viiva, Jalava sanoo. 64-vuotias alaikäinen Toimiessaan Espoon modernin taiteen museon EMMAn museolehtorina vuosina 2006–2011 Jalava alkoi kehittää eri ikäryhmille suunnattua katutaidetoimintaa. – Lapsille tarjotaan mielellään mahdollisuus maalata runsailla väreillä vapaasti isoille pinnoille. Mietin, mikseivät myös vanhat tykkäisi sellaisesta. Kun perustin K65 CREW´n, ajattelin leikkisästi, että onhan se hauskaa, että vielä 64-vuotiaana on alaikäinen ja saa odottaa pääsevänsä mukaan, Jalava hymyilee. Ryhmä muotoutui, kun sana alkoi levitä lehtijuttujen ja puskaradion kautta. Jotkut osallistujista olivat olleet mukana jo museotyöpajoissa.

KUVA: ALEKSI Jalava, 2011

KUVA: veera Jalava, 2012

K65 Crewin maalausinstallaatio näyttelyssä Helsinki Graffiti Blast.

Marja Heinonen maalaustreeneissä Tapiolassa.

Pääkaupunkiseudulla toimivan aktiiviryhmänsä ohella Jalava ohjaa nykyään katutaidetyöpajoja tilauksesta kaiken ikäisille. Hän on saanut Nordiskt Centrum för kulturarvspedagogik -palkinnon projektista, jossa ikääntyneet osallistuivat seinämaalauksen suunnitteluun ja toteutukseen Kristiansandissa, Norjassa. Hän itse ei ole vielä lähelläkään K65 CREW'n alaikärajaa, mutta tuntee silti vahvasti kuuluvansa jengiin. – Tunnen olevani yksi ryhmästä. Keskustelemme, jaamme ajatuksia. Saan kiinnostavia graffitikuvia ja uusia näkemyksiä. Kerhon kädenjäljet näkyivät viime kesänä muun muassa Arabianrannassa ja Espoon keskuksessa. Tänä keväänä maalataan ainakin Helsingin Sörnäisissä Suvilahden laillisella graffitiseinällä ja Kauniaisten keskustassa. Kesällä lähdetään katutaidefestareille Tukholmaan. – Tämä ryhmä romuttaa stereotypioita. Mahtavaa porukkaa, Jalava kiittää. Tiedustelut: K65crew@gmail.com

Avoin ovi johonkin uuteen

Graffiti-Mama harrastaa katutaidetta yhdessä muiden senioreiden kanssa.

arja Heinonen innostui kertaheitolla graffaamisesta liityttyään K65 CREW´n harrastelijataiteilijoihin. Ei sillä, että hän olisi ikänsä toivonut pääsevänsä maalaamaan graffiteja. Itse asiassa muuten kulttuurista kiinnostunut Marja Heinonen – nykyään siis Graffiti-Mama – oli aina katsonut hieman ohi kohdatessaan graffiteja. Hän kuitenkin aavisti avoimen oven johtavan johonkin uuteen, kiinnostavaan ja ennen kaikkea yhteisölliseen tekemiseen. – Ajatus oli huikaiseva. Tiesin, että Veera Jalava on taitava vetäjä, joten päätin lähteä mukaan kokeilemaan jotain aivan uutta. Totta kai alkuun epäröin, että osaanko. Mutta jo ensimmäisessä tapaamisessa innostus oli valtava. Marja kiittää Veera Jalavan taitoa valottaa genreä, joka oli ollut hämärän peitossa. Graffitissa onkin kyse paljon enemmästä kuin ”seinien sutimisesta”. Se vaatii tarkkaa suunnittelua, taitoa ja asennetta. Graffiti on tärkeä osa katutaidetta, vaikka siihen usein suhtaudutaan nurjasti. – Pipo päässä, pimeässä. Metron kylkeen laittomasti, Marja Heinonen kuvailee yleisiä graffitiin liittyviä mielikuvia. – Ja nyt me mummot ja papat päivänvalossa graffaamassa!

Silta yli sukupolvien

Graffitiharrastus on poikinut elämään uusia kiinnostuksen kohteita. Marja on miehensä kanssa alkanut harrastaa graffitien valokuvaamista. Jos tulee hyvä vinkki, he lähtevät kauemmaskin. – Esimerkiksi Tampereella vanha tulitikkutehdas on upea graffitikohde. Uusi harrastus on tuonut mukanaan sivutuotteita, kuten ympäristönlukutaitoa, havainnointia. – Tapa katsoa ympäristöä on muuttunut, mikä on rikkaus. Harrastuksen yhteisöllisyys on myös aivan huippuhienoa. Erityisen ihanaa on ollut huomata nuorten graffititaiteilijoiden kiinnostus senioriryhmää kohtaan. – Siinä missä keski-ikäiset eivät tiedä miten päin olla kuulleessaan ryhmästämme, nuoret ovat kutsuneet meitä mukaan tapahtumiin. Se on sillan rakentamista sukupolvien yli. Senioriryhmässä ei havitella ammattilaisuutta. Sen sijaan rikkautta elämään antaa yhdessä tekeminen ja uuden oppiminen. – Se, kun maalaamme lyhyessä ajassa isoa pintaa, ja vieläpä julkisesti. Jokainen saa tehdä omintaan. Ja aloittelijanakin kehtaan olla mukana kyhäämässä piissejä, koska niiden tilalle voi aina tulla parempia.

Ajankohtaista Koonneet Seppo Iisalo, Paula Launonen ja Kirsi Riipinen

”Väestön vanheneminen on ainoa varma asia, ja onhan kumma, jos siihen ei osata tai haluta varautua myönteisesti. Eliniän pidentyminen on ihmiskunnan suuri voitto.”

Minun juttuni

”T

iesin jo nuorena lääkärinä, että vanhukset ovat minun juttuni. Vanhusten kohtaaminen on antoisaa, ja tämä on arjenmakuista työtä. Hienohelma ei tässä pärjäisi. Tässä saa olla oma itsensä, eikä tarvitse esittää mitään.” Ylilääkäri Marja-Liisa Karjula, vuoden geriatri 2011, Helsingin Sanomissa

Mummokuoro Venäjän edustajana euroviisuissa

dmurttimummojen muodostamasta yhtyeestä tuli kertaheitolla yksi Bakussa toukokuussa järjestettävien Euroviisujen suosikeista. "Party for everybody, come on and dance!" suomensukuiset mummot laulavat. Mummokuoro Buranovskije Babushki edustaa Venäjää laulukilpailuissa. Esityksessään mummot sekoittavat modernia pop-musiikkia ja omaa perinteistä kuorolaulantaansa. Mummojen keski-ikä on 75 vuotta.

Rajattomat seniorit auttavat

letko eläkkeellä? Riittääkö virtaa? Haluatko auttaa? Seniorit ilman rajoja on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, joka lupaa, ettei se tunne ikärasismia eikä tulospaineita. Vapaaehtoiset auttavat tarvitsevia Suomessa, Virossa, Romaniassa ja Nigeriassa. Lisätietoja verkosta www.seniorwithoutborders.fi sekä puheenjohtaja Atte Luomalta, 040 754 4354

Professori Vappu Taipale Helsingin Sanomien mielipideosastolla

Ikääntymisen salat selviämässä

kääntymiseen liittyviä mekanismeja ymmärretään yhä paremmin. Tuore läpimurto on Helsingin yliopistosta, jossa professori Anu Wartiovaaran ryhmä tutkija Kati Ahlqvistin johdolla osoitti, että ikääntymisen oireisiin vaikuttaa kantasolujen poikkeava toiminta. Kantasolut eivät enää kykene tuottamaan erikoistu-

neita soluja. Poikkeavaa toimintaa voitiin kuitenkin ehkäistä antioksidantilla. Jo aiemmin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on kehitetty hiirimalli, jolla on paljon perimän virheitä. Tämä vaikuttaa aikaiseen ikääntymiseen, muun muassa ihon ohenemiseen, osteoporoosiin ja anemiaan.

Mitä tehdä, kun ruoka ei maistu?

otipalvelun työntekijät tarvitsevat iäkkäiden ravitsemukseen liit-

tyvää koulutusta. Tietoa kaivataan erityisesti erilaisista keinoista, joiden avulla olisi mahdollista tukea iäkkäitä oikeantyyppisessä ravitsemuksessa. Lisäksi kotipalvelun ihmiset haluaisi-

vat ammatillista tukea siihen, miten saadaan huonosta ruokahalusta kärsivät iäkkäät syömään riittävästi ravitsemuksellisesti hyvää ruokaa. Kotipalvelun toiveet tulivat selville Vappu Salon väitöstutkimuksesta Turun yliopistossa.

Laula, soita, kuuntele!

usiikki tepsii masennukseen. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että kolmen kuukauden musiikkiterapiajakson jälkeen koeryhmä toipui selvästi kontrolliryhmää paremmin. Musiikkiryhmässä mukana olleilla oli huomattavasti vähemmän masennus- ja ahdistusoireita, ja heidän toimintakykynsä oli parempi. Tutkimus osoitti, että hoitotulokset paranevat huomattavasti, kun lyhyt yksilömusiikkiterapiajakso (20 istuntoa, 2 kertaa viikossa) yhdistetään normaaliin hoitoon.

Bravo! Geronomiopiskelijoiden käynnistämä haastekampanja - liity ryhmään! www.facebook.com/VanhuusKaakossa

Leonard Cohenin Helsingin-konsertti syyskuussa

aulaja - lauluntekijä Leonard Cohen, 77, saapuu Suomeen syksyllä. Kanadalainen artistiveteraani konsertoi sunnuntaina 2. syyskuuta Helsingissä Töölön jalkapallostadionilla. Cohen julkaisi tammikuussa 12:nnen studioalbuminsa Old Ideas, joka ylsi listaykköseksi Suomessakin. Samannimisellä maailmankiertueella kuullaan uutuuspitkäsoiton kappaleita sekä 40-vuotisen levytysuran klassikoita, kuten First We Take Manhattan, Hallelujah ja Dance Me To The End Of Love.

Vähemmän lääkkeitä, vähemmän kaatumisia

aatumiset ovat ikääntyvien yleisimpiä tapaturmia ja niiden seuraukset vakavia. Psyykenlääkkeiden käyttö lisää kaatumisia, mutta ongelmaa ei vieläkään tiedosteta – vaikka lääkkeille olisi vaihtoehtoja. Unilääkkeiden sijaan vanhukset voisivat käyttää melatoniinia ja lääkkeettömiä hoitoja. Lääkärit ja iäkkäät uskovat nykyään liikaa unilääkkeiden tehoon. Tutkimuksissa on huomattu, että unilääkkeistä on hyötyä vain ensimmäisen kuukauden ajan, sen jälkeen niitä käytetään vain riippuvuuden takia. Kaatumisia selvitettiin vuoden geriatrin Maritta Salonojan väitöstutkimuksessa. Proviisori Maria Rikalan väitöstutkimus todisti, että moni kotona asuva ikäihminen käyttää lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitettuja uni- ja rauhoittavia lääkkeitä jopa vuosien ajan. Hän huomasi, että iäkkäiden psyykenlääkityksen säännölliselle arvioinnille on selvä tarve.

Ikäihmisistä tuli yrittäjiä

kääntyneiden 55–74-vuotiaiden yrittäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Määrä on noussut vuoden 2000 noin 60 000 yrittäjästä vuoden 2010 noin 100 000:een. Tilastokeskuksen mukaan kasvu johtuu osittain väestön vanhentumisesta. Yrittäjyys on kuitenkin myös aidosti lisääntynyt 55–74-vuotiaiden keskuudessa, vaikka yrittäjien määrä on Suomessa muuten laskenut. Ikääntyneiden yrittäjyys on lisäksi aiempaa monimuotoisempaa, sillä enää vajaa neljännes ikääntyneistä on maatalousyrittäjiä.

Katkaisuhoitoa eläkeläisille

äkkäiden kotikatkaisuhoito on yleistymässä. Joka kolmas eläkeikäisistä päihteiden ongelmakäyttäjistä on aloittanut runsaan juomisen vasta eläkkeelle jäätyään. Helsingin kaupunki on alkanut tarjota katkohoitoa kotona alkoholin ongelmakäyttäjille. Kotihoitoa tarjotaan erityisesti iäkkäille sekä henkisistä ja fyysisistä rajoitteista kärsiville. He eivät välttämättä kykenisi muuten hoitamaan ongelmaansa.

Helsinki aloitti varautumisen

-O

maishoitajien rooli vanhusten hoidossa on keskeinen. Jotta vanhuksen kotona asuminen on mahdollista, on hoitoa ohjattava sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. Tulevaisuudessa omaishoitajien jaksamista on tuettava. Näin summaa Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty blogissaan. Taustalla on selvitys Vanhenemiseen varautuva kaupunki, jonka Helsingin kaupunki tilasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Räty huomauttaa, että Helsingissä ei haluta vain reagoida eteen tuleviin ongelmiin vaan varautua tulevaisuuteen ja tehdä faktoihin perustuvia päätöksiä. Juuri tämän takia kaupunki tilasi selvityksen vanhusten palveluiden nykytilasta ja analyysin siitä, miten tulevaisuuteen pitäisi varautua.

Ajankohtaista Koonneet Seppo Iisalo, Paula Launonen ja Kirsi Riipinen

Lähiruoka kannetaan kotiin

ahdessa maaliskuussa käynnistynyt yli 65-vuotiaiden täydentävä kotipalvelu tuo lähiruoka-ateriat ja kauppakassit valmiina kotiin. Yksityinen palvelu on tarkoitettu senioreille, jotka eivät täytä kunnallisten palveluiden saantikriteereitä. Ateriat toimitetaan Lahden kaupunginsairaalan tuotantokeittiöstä kylminä annoksina vastaavalla menettelyllä kuin kotihoidon asiakkaille. Kauppakassipalveluun kuuluvat peruselintarvikkeet. Palvelun tuottaa Osuuskunta Taloushaltia. Palvelut hinnoitellaan asiakkaiden maksukyvyn mukaan. Uusi kotipalvelu on osa Sitran ja Lahden kaupungin Uusvanha kyläyhteisö -hanketta. www.sitra.fi

Epäkohtiin puuttuva hoitaja saa herkästi potkut

anhusten hoitoa valvova viranomainen EteläSuomen aluehallintovirasto saa vuosittain 40–50 kantelua tai ilmoitusta vanhusten omaisilta ja hoitohenkilökuntaan kuuluvilta, kertoo Etelä-Suomen Sanomat. Omaiset kantelevat tyypillisesti siitä, että vanhus on jätetty valvomatta, kaatunut ja satuttanut itsensä. Hoitohenkilökuntaan kuuluva taas puuttuu tilanteisiin, joissa kouluttamatonta henkilökuntaa laitetaan tekemään töitä, joita vain tietyn koulutuksen saaneet saisivat tehdä. Esimerkiksi lääkkeiden jakaminen vaatii tietyn koulutuksen. Epäkohdista viranomaiselle kannellut hoitaja joutuu usein työnantajansa silmätikuksi, mikä puolestaan johtaa työpaikan vaihdokseen. Työnantajien mielestä hoitajat eivät saa puhua epäkohdista ulkopuolisille, Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa.

Mutsi väittää, että vanhemmassa iässä helpottaa. Voi olla, että sitten myöhemmin eivät maailman asiat nupissa enää paina.” Nimimerkki Goswell Tiede-lehden keskustelupalstalla

Ainutlaatuinen tutkimuskeskus perustettiin

yväskylän ja Tampereen yliopistot ovat perustaneet yhteisen Gerontologian tutkimuskeskuksen 1.1.2012 alkaen. Keskus tuottaa uutta tietoa ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin, tutkii monitieteisesti ja antaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkijakoulutusta. Keskus on Suomessa ainutlaatuinen ja Euroopassakin harvinainen. Aiemmin Tampereella tutkimuksen aihepiireinä ovat olleet terveys, toimintakyky ja pitkäikäisyys, avunsaanti ja palvelut sekä vanhuus kulttuurisena asiana ja omana kokemuksena. Jyväskylän gerontologit ovat tutkineet muun muassa toimintakykyä ja sen edistämistä, fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa sekä kuntoutusta.

Henkilökohtaisia joustoja, kiitos

uuri osa suurten ikäluokkien edustajista olisi valmiita jatkamaan työssä pidempään, mikäli heillä olisi mahdollisuus hyödyntää työaikaan, työn määrään ja työn sisältöön liittyviä henkilökohtaisia joustoja. Hilkka Dufvan Itä-Suomen yliopistossa hyväksytyn väitöskirjan mukaan pidempään työelämässä pysymistä suunnittelevat halusivat ikämyönteistä johtamistapaa ja ikääntyneet työntekijät hyväksyvää työpaikan toimintakulttuuria sekä mahdollisuutta ammattitaidon ylläpitämiseen ikääntyneille sopivin menetelmin. Ne, jotka aikoivat jaksaa työssä yli 63-vuotiaina, arvioivat terveytensä ja ammattitaitonsa hyviksi. Työtään he pitivät luovana ja haasteellisena, päätöksentekoa itsenäisenä, johtamista kannustavana ja työilmapiiriä ikämyönteisenä.

Johan on marjat, ra etteikö muka vanha koi oppisi uusia temppuja!

Vanhat koirat oppivat uusia temppuja

itääkö paikkansa uskomus, jonka mukaan vanhat työntekijät ovat haluttomia uusien taitojen oppimiseen, eli ”vanhat koirat eivät opi uusia temppuja”? Andreas Gegenfurtnerin Turun yliopistolle tekemän väitöskirjan mukaan sananparsi ei pidä paikkaansa. Tutkimuksen tulokset osoittivat päinvastoin, että ”vanhat koirat” ovat työelämässä yhtä innokkaita

oppimaan uusia temppuja kuin nuoret – tai jopa innokkaampia. ”Pitäisikin olla pikemmin huolissaan nuorten työntekijöiden motivaatiosta oppia uutta”, Gegenfurtner toteaa. Tutkimuksessa käytiin läpi suuri joukko viimeisten 25 vuoden aikana julkaistuja tutkimuksia, jotka liittyvät motivaatioon soveltaa opittua tietoa käytäntöön. Analyysi perustui yli 30 000 työntekijälle tehtyihin tutkimuksiin.

Ikäihminen, jaa kokemustasi

Lääkärit: Puhe vanhuksista hoitotaakkana lopetettava

elsinki Missio etsii senioreita tukihenkilöiksi pääkaupunkiseudun vanhuksille. Voit toimia vapaaehtoisena monin tavoin: keikka-auttajana, tukihenkilönä ja virikeryhmien ohjaajana tai Aamukorva-puhelimessa päivystäjänä. Mukaan toivotaan ihmisiä, jotka voivat osallistua päiväaikaan. Lisätietoja: www.helsinkimissio.fi ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Pekko Kähkönen 050 323 7651, pekko.kahkonen@helsinkimissio.fi

Suurilla ikäluokilla edessä pitkä eläkeikä

uoden 2010 lopussa vuosina 1945–49 syntyneistä työelämässä oli enää vajaa kolmannes, 120 000. Miehistä 30 prosenttia ja naisista 31 prosenttia kävi edelleen töissä. Iältään he olivat tuolloin 61–65-vuotiaita. Työssä käyminen on vähentynyt nopeasti iän mukana, ja valtaosa suurten ikäluokkien edustajista on jo siirtynyt eläkkeelle. Vuonna 1945 syntyneistä työskenteli enää yksi kymmenestä – yhdeksän kymmenestä oli siirtynyt eläkkeelle. Vain pieni osa jatkaa työntekoa 68 ikävuoteen asti tai sen yli.

– Työelämän jättämisen jälkeen useimmilla on edessä aiempia sukupolvia pidempi eläkeikä. Monelle se näyttäytyy myönteisessä valossa. Suuret ikäluokat ovat suhteellisen hyväkuntoisia ja useat hyvin toimeentulevia, toteavat suunnittelija Airi Pajunen ja tilastopäällikkö Kaija Ruotsalainen Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012. Vuosina 1945–49 syntyi yhteensä 520 000 lasta. Vielä vuonna 2030 näitä ns. suuriin ikäluokkiin kuuluvia arvioidaan olevan elossa noin 272 000.

altioneuvoston pitää puuttua ikäihmisten syrjintään, ehdottavat lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian asiantuntijat. Heidän mielestään asennemuutos on edellytys sille, että vanhuudesta saadaan nykyistä parempaa. Lääkärien mukaan julkisessa puheessa vanhoja syrjitään avoimesti. Heistä puhutaan esimerkiksi hoitotaakkana tai eläkepommina. – Vanhat ihmiset saavat tarpeisiinsa nähden vähemmän ja huonompia palveluita kuin nuoret, toteavat lääkärit julkilausumassaan. Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian yhteinen konsensuspaneeli ehdottaa, että seuraavassa valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa käsitellään perusteellisesti ikäperusteista syrjintää. – Kansalaisjärjestöille on säädettävä juridinen oikeus ajaa vanhojen ihmisten etuja ja puuttua epäkohtiin. Täysi osallisuus ja kansalaisuus on taattava myös iäkkäille. Perusteettomat ikärajat tilastoinnissa ja tutkimuksissa on poistettava, lausumassa todetaan.

Omaishoitajien asialla Avainapteekit on valtakunnallinen apteekkiketju, jolla on jo 81 toimipistettä eri puolilla Suomea. Olemme tehneet yhteistyötä Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton kanssa joulukuusta 2010 ja keränneet varoja aktiivisesti omaishoitajien työssä jaksamiseen ja virkistäytymiseen. Arvostamme suuresti omaishoitajien tekemää työtä ja haluamme omalta osaltamme tukea arjen sankareita työssään eteenpäin.

m a i s h oi it O ta

0,50€

Kim Nummila toimitusjohtaja

na sialla

sialla

0,30€

Avaina

m a i s h oi it O ta

Avaina

Pienilläkin päätöksillä on merkitystä ja ostamalla yhteistyössä mukana olevia tuotteita Avainapteekeissa, sinäkin voit osallistua yhteiseen tekemiseen.

Tuet toimintaa ostamalla Avainapteekit Omaishoitajien asialla -tarralla varustettuja tuotteita. Kiitos tuestasi! Lähimmän Avainapteekkisi löydät www.avainapteekit.fi osoitteesta.

V = virkkaa yhteen silmukkaan kaksi (= levennys) A = virkkaa kaksi silmukkaa yhteen (= kavennus) I = kiinteä silmukka edellisen kerroksen silmukkaan (sama on myös merkitty termillä ks) ks = kiinteä silmukka (tämä on amigurumin eli virkatun hahmon perussilmukka) ps = piilosilmukka p = pylvässilmukka pallosilmukka = aloita niin kuin pylväs, mutta sen sijaan että vetäisit langan läpi silmukoista, tee langankoukkaus uudestaan (suluissa ilmoitettu kuinka monta kertaa) Täältä internetsivulta (http://www.helsinki.fi/~rkosken/virkkaus.pdf) löytyy hyviä ohjeita silmukoiden tekoon.

Muuta tarvittavaa:

• Silmiin valkoista huopaa ja mustia amigurumisilmiä • Silmälasit taivutettu rautalangasta, joka ostettu askartelukaupasta • Hiukset ostettu askartelupaikasta • Suu ja ”rypyt” ommeltu Novitan amigurumilangalla, ruskea • Kangasta mekkoon • Rollaattori tehty Cernit -massasta, kiinnitys nuppineuloilla. Virkkaavan ja tuunaavan futuristin luomuksia löytyy lisää osoitteesta: http://elluntalli.vuodatus.net/

Lanka: Novita Tennessee (ihonvärinen), Novita valkoinen 7 veljestä lankaa, koukku langan ohjeen mukaan. Pää (ihonvärinen, Novita Tennessee) Lankalenkkialoitus 1.krs. 10 ks (Huom! Virkkaa aina ympyrää spiraalina, jos ei muuta mainita - tämä tarkoittaa, ettei jokaista kerrosta tarvitse sulkea ps:lla.) 2. krs. VVVVVVVVVV= 20 ks 3. krs. VIVIVIVIVIVIVIVIVIVI= 30 ks 4. krs. 30 ks 5. krs. 30 ks 6. krs. 30 ks 7. krs. 30 ks 8. krs. 30 ks 9. krs. pallosilmukka (5 langan kiertoa) + 29 ks (Huom! Nyppy, joka tehtiin pallosilmukalla, on nenää) 10. krs. pallosilmukka (3 langan kiertoa) + 29 ks (Huom! Katso, että pallosilmukka tulee samaan kohtaa kuin edellisessä kerroksessa.) 11–15 krs. 30 ks 16 krs. >> AIAIAIAI... loppuun asti, päättele. Vartalo (ihonvärinen, Novita Tennessee) Lankalenkkialoitus 1. krs. 10 ks 2. krs. VVVVVVVVVV = 20 ks 3. krs. 20 ks 4. krs. VIVIVIVIVIVIVIVIVIVI 5 - 24. krs. 30 ks 25 krs. >> AIAIAI.. loppuun asti, päättele.

Jalka (ihonvärinen, 2 kpl) Tee 16 ks, sulje renkaaksi ps 1-11. krs. 15 ks Viimeinen rivi: 2 ks+ 4 p + 2 ks, päättele (Huom! Viimeistä riviä virkataan siis vain 6 silmukkaa.) Käsi (ihonvärinen, 2 kpl) Lankalenkkialoitus 1.krs. 8 ks 2. krs. VVVVVVVV = 16 ks 3-9 krs. 16 ks 10 krs. IIAIIAIIAIIA = 12 ks 11. krs. 12 ks 12 krs. IIVIIVIIVIIV = 16 ks 13–28. krs. 16 ks 29. krs. >> AIAIA… loppuun asti, päättele. Kenkä (valkoinen lanka, Novita 7 veljestä, 2 kpl) Lankalenkkialoitus 1. krs. 8 ks 2. krs. VVVVVVVV = 16 ks 3-15. krs. 16 ks 16. krs. >> AIAI… loppuun asti, päättele. Ompele palat yhteen Muista, että Hieno on vanha rouva, joten asento on kumara - tämä on otettava huomioon jalkojen kiinnityksessä vartaloon.

Ei ikää vaan

elämää varten

Millainen olisi vanhan unelmakoti? Olisiko se kimpassa ystävien kanssa hankittu pienkerrostalo, jossa arjesta selvittäisiin toisia auttaen? Lähes ainoa sääntö olisi, että se, jolla on kuivimmat vaipat, hakee Alkosta lisää punaviiniä. Näitä visioidaan nyt lisää ja hävitetään tylsät vanhustenkodit historiaan. rittiläinen The Guardian -lehti kertoi vähän aikaa sitten näppärän idean monen vanhan unelmakodiksi. Siinä yhteisessä taloudessa asuu nuori hoitajaksi opiskeleva nainen ja vanhus. Opiskelijan vuokra on hyvin kohtuullinen, sillä sitä alentaa kymmenen viikoittaisen tunnin työrupeama, johon kuuluu kokkausta ja siivousta. Asuinkumppanit ovat kiintyneet toisiinsa ja pitävät toisilleen seuraa. Eikä vanhuksen tarvitse muuttaa kotoaan mihinkään. Toteuttamiskelpoisia visioita meillä kyllä on, nyt on aika koota ne reilusti yhteen ja ryhtyä toteuttamaan niitä.

Koululaisten iltapäiväkerhoja ja leffailtoja

Hyviä ideoita saatiin Proud Agen järjestämässä kilpailussa, jossa teemaa pyydettiin visioimaan. Moni korosti hyvää sijaintia kantakaupungilla. Samassa talossa asuisi sekaisin eri sukupolvia ja eri kulttuureja. Samassa talossa voisi toimia koululaisten iltapäiväkerho, vanhukset auttaisivat heitä läksyjen teossa, koululaiset vaikkapa tietotekniikan käytössä tai langan neulansilmään pujottamisessa. Isossa yhteisessä olohuoneessa olisi mahdollista järjestää vaikka lukuseuroja, luentoja tai elokuvailtoja. Katolla olisi kukkatarha ja keittiöpuutarha, joiden hoitoon värvättäisiin puutarhaopiskelijoita. Kaikki talon kykenevät asukkaat osallis-

Kirsi Riipinen kuvitus Helmi Sirola

ivinen Enja K ku va:

– seniorikodin ja opiskelijaasuntolan yhdistelmä

Kodintola-konseptin isä, InnoOmnian kehittämispäällikkö Jouko Isometsä yhdistää ideallaan senioreiden hoidon, opiskelija-asumisen ja putkiremonttien tilapäisasumistarpeen.

odintola on 10-12 asunnon vuokrayhteisö, joka koostuu kalustetuista, senioreille ja opiskelijoille suunnatuista pienasunnoista ja hyvin varustelluista yhteistiloista. – Kodintolassa he voivat hyötyä ja iloita toisistaan. Senioreiden yöpäivystystä hoitamalla hoitoalan opiskelijat saavat työkokemusta ja -harjoittelua, jolla rahoittavat asumisensa. Seniorit taas saavat edullista lähipalvelua ja turvallisuudentunnetta. Yhteisössä asuu myös muita kalustetun asunnon ja rasitteettoman, sosiaalisen ympäristön tarvitsijoita, Jouko Isometsä visioi. Konsepti moneen tarpeeseen

Kussakin asunnossa on pieni keittiö, kylpyhuone, makuutila ja työpöytä. Yhteisöllä on hyvät kodinhoitotilat, yhteiskeittiö ja iso ruokapöytä sekä sauna takkatiloineen. Tilat on tarkoitettu sekä yhteiseen että omaan käyttöön tarpeen mukaan. Yhdessäoloa tuetaan räätälöidyillä ohjelmapalveluilla. Yhteisten tilojen siivous ostetaan palveluna, jotta paikat pysyvät viihtyisinä, eikä siivouksesta tule kinaa. Isometsän konseptilla voi ratkaista myös putkiremonttien tilapäisasumistarpeet. – Kun 70-luvun talon katolle tai pihaan sijoitetaan Kodintola-yksikkö, sitä voidaan käyttää alkuvaiheessa putkiremontin väistötilana ja myöhemmin vuokratulolähteenä. Näin taloyhtiön asukkaat voivat välttää putkiremontin aiheuttamat ylisuuret remonttivastikkeet, ja remonttia vastustetaan vähemmän. Raija Kivinen

Kodintola

tuisivat yhteisten tilojen hoitoon, työvuorot kiertäisivät. Silloin ei eristyttäisi normaalista elämänmenosta. Myös Proud Age -koordinaattori Anna Pylkkänen on pallotellut ideoita jo pitkään ja saisi vanhusasumisen visioista vaikka kirjasarjan. Mistä aloitetaan? No asenteista. – Kun vanhusten asumista aletaan suunnitella, rakennusta ei pitäisi ajatella vain vanhuksia varten. Asuinympäristön olisi pidettävä sisällään mahdollisimman paljon normaalia elämää, eri sukupolvia, eri elämänvaiheita. Koska kustannuksia pitää kuitenkin miettiä, liiketoimintanäkökulma pitäisi niin ikään ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa. – Miksi palvelutaloihin rakennetaan tylsiä kanttiineja? Eikö niihin voisi suunnitella viehättäviä kahviloita, jotka vetäisivät puoleen paikallisia asukkaita? Piristystä saisi myös nykyään suosituilla pop up -ravintoloilla, joissa vetäjät voisivat toimia vaikka kaksi kuukautta kerrallaan ja samalla testata sekä esitellä tuoteideaansa. Hyvä ruoka ja palvelu sekä vaihtuva menu vetäisivät uteliaita vähän kauempaakin puoleensa. Kunnissa ei ehkä innostuta lisäneliöiden rakentamisesta pelkästään vanhuksia varten, mutta jos niiden avulla olisi tiedossa lisää rahaa, neliöt ylimääräistä ravintolaa varten voisivat hyvinkin järjestyä. Uudenlaiset asenteet ja niiden synnyttämät asumispalvelukeskukset voisivat ratkaista myös hyvin monen suvun haasteen: vanha äiti tai isä ei halua muuttaa palvelukotiin omasta kodistaan, ja omaiset pelkäävät jatkuvasti, miten hän selviytyy yksin arjessaan. Kun elämänmakuinen palvelukeskus seisoisi keskeisellä paikalla viihtyisine ravintoloineen ja monipuolisine ohjelmineen, lähtö omasta kodista voisi olla helpompi. Oma keskus keskelle toria Jos Pylkkänen saisi päättää, omaleimaisella arkkitehtuurilla profiloiduttaisiin kansainvälisesti, siitähän saisi hyvinkin vaikka uuden suomalaisen vientituotteen. Uusi talo voisi

<< Tarkoitus oli, että miljöö piristäisi asujiaan. Miksei tällaista iloa voisi siirtää nykypäivän vanhoille?

Hän vinkkaa, ettei koko sisustusta tarvitse hankkia uutena. Kierrätyskeskuksissa on paljon hyvää ja käyttökelpoista tavaraa. Hän on hakenut projekteihinsa muun muassa kirpputorien valaisimia. Myös Andersonin mielestä tärkeää vanhusten asumalle talolle on se, että se on keskeisellä paikalla, vaikka keskellä toria. Niin, miksei vaikkapa Turun tori voisi toimia talvipuutarhana, jonka ympärillä vanhat asuisivat ja olisivat mukana torikauppiaiden apuna? – Ennen vanhaan mielisairaalat olivat upeita ja hyvillä paikoilla. Tarkoitus oli, että miljöö piristäisi asujiaan. Miksei tällaista iloa voisi siirtää nykypäivän vanhoille? Voisimme ottaa rakentamisessa yleisemminkin huomioon ympäristöä ja jo olemassa olevia rakenteita. Arkkitehtuuri itsessään voisi piristää aisteja ja rikastaa mielikuvitusta. Tämä palvelisi paitsi vanhuksia, myös heidän hoitajiaan. Ja tietysti tiloja vuokraavia. Kun rakennus olisi oikein vetävä ja siihen suunniteltaisiin ylimääräisiä neliöitä, niitä voitaisiin vuokrata vaikka yritysten virkistystai strategiapäiviä varten.

olla vähän kuin Janakkalan puutarhakoulun Gerbera-rakennus, jonka ovat suunnitelleet taiteilija Jan-Erik Anderssonin ja arkkitehti Erkki Pitkäranta. Se on kuin iso kukka, jonka keskellä on talvipuutarha. Oppilaat pääsevät tekemään töitä kolmella isolla terälehdellä. – Äänitaiteilija Shawn Decker työsti sisälle luonnon äänittämällä muun muassa 36:ta ympärillä asuvaa lintua, Andersson kertoo. Rakennuksesta on tullut niin suosittu, että muut vuokraavat sitä kokoustiloikseen. Taiteilija itse huomauttaa, että hauska rakennus toteutettiin samalla budjetilla kuin tavallinen laatikkotalo. – Taitelijalta se vaatii toki tavallista enemmän mukanaoloa.

Mistä liikkeelle? Luovu vanhuuteen liittyvästä stereotyyppisestä ajattelusta, ota suunnitteluun mukaan eri alojen ammattilaisia. Yhdistä ikääntyneiden palveluasumisen yhteyteen liiketoimintaa, joka houkuttelee paikalle kaikenikäisiä ihmisiä ja saa heidät palaamaan uudelleen. Sisällytä arkkitehtuuriin kaikkia aisteja tukevaa elämyksellisyyttä. Tämän ei tarvitse sijoittua yhteen "virikehuoneeseen", vaan se voi olla osa kaikkea arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua." Tee tiloista vanhuksia aktivoivia. Tällaisia tiloja voi myös vuokrata eri harrastepiireille. Tuo elävä luonto osaksi keskusta, ulkona ja sisällä. Ota erilaiset järjestöt, vaikkapa 4H-kerho, kiinteäksi osaksi toimintaa. Suunnittele keskuksen toiminta sellaiseksi, että se ruokkii luovuutta. Kaikkien vanhusten parissa työskentelevien ei tarvitse olla hoitajia.

Ulla-Maija Alanen

rkkitehti ja kuvataiteilija UllaMaija Alasen unelma on, että vanhuksilla olisi paljon muutakin tekemistä kuin katsoa sitä aulan telkkaria. Hän ei ole tyytynyt pelkästään ideoimaan palvelutalojen toiminnallisuutta. Kaikki Ulla-Maija Alasen ideat ja projektit eivät yhteen lehtijuttuun mahdu, joten esitellään niistä yksi hyvin toteuttamiskelpoinen missä tahansa. Helsingin Itäkeskuksessa yhteisiä käsillä tekemisen tuokioita järjestettiin kahden kuukauden ajan. Tapaamiset ristittiin taidekuntopiireiksi ja UllaMaija taidekunto-ohjaajaksi – kiitos sanojen äidille, Suomen senioriliikkeen tiedottajalle Heli Stenvallille. – Uteliaat tulivat kurkkaamaan, mitä täällä tapahtuu, missä nauretaan noin paljon. Ulla-Maija toi taidekuntopiireihin mukanaan paitsi maaleja ja pensseleitä, myös paljon erilaisia luonnonmateriaaleja. Asukkaiden kädet olivat olleet aiemmin ahkerassa käytössä, mutta kynä tai pensseli ei enää kaikilla pysynyt kädessä. Siitä viis, yhteiseen taideteokseen pääsi osallistumaan vaikka kastamalla käden maaliin ja siirtämällä kämmenenjälkiä kartongille. Yhdessä tehty taide lisäsi yhteisöllisyyttä ja loi uusia siteitä asukkaiden kesken. – Yksi reumapotilas harmitteli aluksi, ettei saanut koppuraisilla käsillään mitään aikaan. Hän ilahtui valtavasti, kun hieroin niihin tuoksuvaa käsivoidetta ja pyysin haistelemaan, mitä tuoksu toi mieleen. Sen jälkeen pieni fyysinen kremppa ei enää taiteenteon tahtia haitannut. Palvelukotivierailujensa jälkeen Alanen on pohtinut, onko viriketoiminnan vähyydessä kyse henkilöstövajeesta vai pikemminkin siitä, miten asiat järjestetään, mitä pidetään tärkeänä. – Ehkä samalla, kun pyörätuolissa istuvia kärrätään syömään ja takaisin, voitaisiin yhteistilan kohdalla kysyä, haluatko jäädä tänne tekemään jotakin, edes vähän houkutella toimintaan. Tekemisen ilo tarttuu herkästi.

Käsillä valoisa Vanhuus: Muistojen puutarha

Monipuolinen keskus auttaisi ymmärtämään, miten paljon monimuotoisemmasta asiasta ikääntymisessä on kyse kuin mitä pelkkä geriatrisen hoidon toteuttaminen on.

Pianon ääniä rappusilla Toimiva arkkitehtuuri ottaisi toki huomioon myös vanheneminen. Tiedämme hyvin, kuinka valaistuksella pystytään vaikuttamaan häiriintyneeseen vuorokausirytmiin ilman lääkkeitä. Asuintilojen valaistus voisi päivän mittaan muuttua siten, että aamu alkaisi kirkasvalolla ja himmenisi asteittain illaksi. Väreillä ja äänillä on mahdollista tukea toimintakykyä. Tukholman metroasemalla tehtiin koe, jos-

sa liukuportaiden viereisiin tavallisiin portaisiin maalattiin askelmien kohdalle pianon koskettimet. Kun niille astui, kuului pianon ääni. Ja mitä tapahtui? Yhä useampi siirtyi liukuportaista pianonkoskettimille. Puisto taas siistiytyi, kun roskapönttö nimettiin maailman syvimmäksi roskapöntöksi. Kun sinne pudotti roskan, kuului hyvin syvältä tuleva kolahdus. Toteuttamiskelpoisia ideoita laajemminkin. Hauskalla tuotekehityksellä olisi mahdollista aktivoida aisteja sekä tukea omaa aktiivisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Puutarha vaikka kuormalavalle Eikä kaikki edes maksaisi maltaita. Halvoista mutta ehkä hyvinkin vaikuttavista toiminnoista käy hyvänä esimerkkinä moniaistinen puutarhaterapia. Tämän voi tehdä hyvin halvalla Kaupunkiviljely Dodon ehdottoman esimerkin mukaan. – Viljelysmaan alustan saa vanhoista pahvilaatikoilla vuoratuista kuormalavoista. Pahvilaatikoihin kaadetaan multaa, jota voi pyytää lahjoituksena. Siemenet eivät paljon maksa. Sitten ei tarvita kuin työkaluja ja lapio, kertoo Dodon Joel Rosenberg. Hän muistuttaa, että puutarhan saa vaikka sementtipihalle. Ja miten koko pihan ilme siitä muuttuukaan – puhumattakaan ilosta, jonka kasvun ihme saa kerta toisensa jälkeen aikaan. Halukkaat voisivat saada oman pienen palstan, jota saisivat kuopsuttaa sydämensä kyllyydestä ja päättää, kasvaisiko siellä kukkia vai vaikkapa

Palvelutalo voisi olla myös osaamiskeskus, jossa senioriyrittäjyys kukoistaisi. Eläkkeelle jääneet voisivat jatkaa ammatillista toimintaansa ja jakaa siinä osaamistaan. Näitäkin tiloja voisi vuokrata eri yrityksille, silloin nuorempiakin tulisi mukaan – ja hiljainen tieto siirtyisi luontevasti uusille sukupolville. – Vuokralaisina voisivat olla myös oppilaitokset. Ravitsemusalaa opiskelevat voisivat kehittää vaikkapa molekyyligastronomiaa tai etsiä muita terveyttä edistäviä ratkaisuja vanhuksille, joiden ruokahalu on hukassa, Pylkkänen ideoi. Myös kampaamo- ja erilaiset hyvinvointialan oppilaitokset voisivat perustaa asumiskeskuksen yhteyteen omat harjoittelutilansa, joista vanhukset voisivat ostaa edullisesti hiustenleikkuun tai hemmotteluhoitoja. Monipuolinen keskus auttaisi ymmärtämään, miten paljon monimuotoisemmasta asiasta ikääntymisessä on kyse kuin mitä pelkkä geriatrisen hoidon toteuttaminen on.

Elinkaaritalon kivijalassa olisi ruokakauppa ja sen yhteydessä tarjolla kotitekoista ruokaa.

keittiöön yrttejä. Viljelys voisi olla myös yhteinen läheisen päiväkodin kanssa. – Lapsillekin tekee hyvää nähdä, mistä ja miten vaikkapa salaatti tulee. Eikä salaatti kaipaa edes paksua multakerrosta alleen rehottaakseen. Viherseinän voisi rakentaa sisällekin, jossa kasvien hoitovuorot jaettaisiin. Valtavan sympaattinen esimerkki on Turusta, jossa yhdessä hoitotyön yksikössä tuotiin kesäksi pihapiiriin lampaita. Ne tekivät hyvää vanhuksille, mutta vielä ihanampaa heistä oli, kun lähiseudun lapset tulivat ihastelemaan eläimiä. Koska lapset ovat monelle vanhukselle niin rakkaita, pieniä voisi houkutella palvelutalojen sisäpihalle leikkimään, kun siellä on houkutteleva elämänkaarileikkipuisto eri-ikäisten aktiviteetteineen. Henkilöstön pakka sekaisin Todennäköisesti tulevaisuudessa yhä useampi haluaa valita asumispalvelun, joka vastaa omia mielenkiinnon kohteita. Samanhenkiset lyöttäytyvät yhteen, ja esimerkiksi kulttuurin harrastajat etsivät paikan, missä ovat lähellä mielenkiintonsa kohteita. – Jos olisin rakennuttaja, alkaisin valmistaa kaupunkeihin taloja, joissa elämänkaari-

ajattelu toteutuu. Silloin se sopisi yhtä lailla 100-vuotiaalle kuin nuorille perheille, Anna Pylkkänen huomauttaa. Tuon elinkaaritalon kivijalassa olisi ruokakauppa ja sen yhteydessä tarjolla kotitekoista ruokaa. Moni muistihäiriöinen tai kiukuttelevan kaksivuotiaan vanhempi arvostaisi valmista muusia ja lihapullia. Myös tekniikalle pitää antaa mahdollisuus ja kuulostella, mitä kaikkea se voisi tarjota aistien ruokkimiseksi. Moderni valokuvatekniikka auttaa jo nyt muuttamaan yhteistilat koivikkokujiksi ja päivänpaisteisiksi kesäpäiviksi, ja linnunlaulutallenteita on ollut olemassa vaikka kuinka kauan. Valmiita pakastepullia saa tarjouksesta hyvin huokeasti, ja kun ne paistuvat uunissa, tuoksu on melkein yhtä hyvä kuin itse alustetussa taikinassa. Siitä syntyy kodin tuntu. Pylkkästä kutkuttaisi nähdä, millaiseksi vanhusten asuma talo muuttuisi, jos sen henkilöstöstä vain harva toimisi hoitajan nimikkeellä. Entä jos tulevaisuuden asumiskeskuksessa olisikin hoitajien sijasta aistiasiantuntijoita tai hyvinvointivalmentajia? Tämä loisi kokonaan eri lähtökohdan vanhustyön toteuttamiselle. Nykyisellään se on kovin sairaalakeskeistä. Niin, mitä jos vanhusten hoidossa ei olisikaan kyse ammattilaisten suorittamasta geriatrisesta hoitotyöstä vaan hyvinvoinnin tukemisesta mahdollisimman monipuolisesti? Ei sillä, etteikö tällaistakin jo Suomessa olisi – yhtä varmasti kuin on palvelutaloja, joiden pääasiallinen aktiviteetti on tylsien yhteistilojen aina auki oleva televisio.

Hvordan gar det? Tanska on tehnyt edistyksellistä työtä hyvän ja arvokkaan vanhuuden edistämiseksi jo pitkään. Maistiaisia Tanskan tavoista antoi Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 22. maaliskuuta 2012 pidetty seminaari ”Ihmisarvoinen kohtaaminen ei tuota lisäkustannuksia”. Tässä pieni cocktail seminaarin parhaista paloista sekä niiden synnyttämistä ajatuksista – sekoitettuna, ravistettuna ja sovellettuna.

Koti ei ole hengissäpitämissäiliö, vaan paikka jossa eletään oikeaa elämää."

Shaken and stirred: Mieti, mikä on oikeasti tärkeää ja merkityksellistä! Eläydy tilanteeseen, jossa olisit itse vanhuksena hoiva- tai palvelukodissa. Mitkä asiat olisivat sinulle kaikkein tärkeimpiä? Minkä jäljen sinä haluat jättää vanhustyöhön? Olit sitten virkamies hallinnosta, vanhustyön johtaja tai ruohonjuuritason työtä tekevä vanhustyön ammattilainen, mieti millä tavoin sinä teet vanhustyöstä paremman? Mikä on sinun jättämäsi ”perintö” vanhuksille? Kenties jopa itsellesi. Näe ihminen! Ei vanhuudessa ole kyse mistään sen monimutkaisemmasta asiasta kuin ihmisyydestä. Vanhanakin ihminen haluaa syödä hyvää ruokaa, tuntea tuulen ja auringon ihollaan ja vaikka skoolata lasillisen kuohuvaa uuden vuoden aattoyönä. Seurassa. Ihmisten kanssa. Ja miksei lemmikinkin. Keksi erilaisia tapoja, joilla estää rutinoituminen vanhustyössä. Lottehjemmet Tanskassa päätti vuokrata mökkejä Jyllannista ja lähteä koko hoiva-

kodin voimin (asukkaat ja henkilökunta) parin viikon reissulle luonnon helmaan. Jos tämä tuntuu liian radikaalilta, tehkää vaikka päiväretki Suomenlinnaan. Ja kyllä, Lottehjemmitinkin asukkaista suurin osa käyttää pyörätuolia ja sairastaa pitkälle edennyttä dementiaa. Anna ”kodinomaiselle asumiselle” uusi merkitys: koti! Vanhustyötä tehdään kodeissa silloinkin, kun tuo koti sijoittuu hoivaympäristöön. Kodeissa ei tarvita hygieniapassia voidakseen osallistua ruuan laittoon tai leipomiseen. Monilla ihmisillä on kodeissaan jopa lemmikki. Koti ei ole hengissäpitämissäiliö, vaan paikka jossa eletään oikeaa elämää. On ihan ok perustaa työryhmiä, jotka laativat valmistelevia esityksiä vanhustyön kehittämiseksi – kunhan niiden lopputuotteena syntyy jotakin konkreettisempaa kuin epämääräinen tavoite edistää arvokkaan vanhuuden toteutumista Suomessa sekä kourallinen uusia valmistelevia työryhmiä. ANNA PYLKKÄNEN

Facebookista bogattua.

Timo Niemi, 54,

Suoramarkkinointi-Mega Oy:n toimitusjohtaja

uoramarkkinointi Mega Oy:ssä tehdään monipuolista puhelinmyyntityötä. Yrityksessämme ei ole ikärajoituksia, päinvastoin. Rekrytoin erittäin mielelläni työhön myös iäkkäämpiä henkilöitä. Mielestäni jo työyhteisön tunnelmaankin vaikuttaa positiivisesti se, että paikalla on eri-ikäistä porukkaa. Se on suuri rikkaus. Vanhin työntekijämme lopetti äskettäin meillä täytettyään 80 vuotta. Olisi hän voinut jatkaakin, mutta hän oli itsekseen päättänyt jäädä lopullisesti eläkkeelle. Arvostan ikääntyneiden työntekijöiden korkeaa työmoraalia ja iän tuomaa elämänkokemusta, mikä välittyy asiakkaalle luontevana keskusteluna. Tällä on suuri merkitys puhelinmyyntityössä. Sen sijaan aiempaa myyntityökokemusta ei tarvita, sillä sopivalla asenteella työn oppii, ja kun siitä vielä pitääkin, kaikki ovat tyytyväisiä. Seniori-ikäisille puhelinmyyntityö on ikään kuin harrastus, josta saa lisäansiota. Se lisää virkeyttä, koska työ ei ole tuossa elämänvaiheessa pakonomaista puristamista. Työ tarjoaa sosiaalisia kontakteja ihmisiin langan päässä, mutta myös työpaikalla. Moni sanookin, että pää pelaa paremmin, kun käy töissä. Työaikamme ovat varsin joustavat, joten eläkeläisten on helppo pitää myös lomia ja vapaita, ettei työ käy liian raskaaksi.”

KAti RApia

Maistuvia herkkuja laitoksissakin Tanskalaisen jättisairaalan geriatrinen osasto tarjoaa gastronomisia elämyksiä. Paula LAunonen Kuvitus Sanna Nylén

uoretta basilikaa ja rucolaa, pari mehevää tomaattiviipaletta, ruskeaksi paahtuneita veneperunoita, rapsakka, seitinohut pekonisiivu. Nälän nostattava kuva ei ole kiiltävästä gourmetlehdestä vaan tanskalaisen sairaalan powerpointkalvolta. Herlevin yliopistollisen keskussairaalan vuosittainen potilasmäärä on noin 700 000, heistä 2 400 on geriatrisella osastolla. Samaa ruokaa syö myös henkilökunta, yhteensä vajaat 5 000 sairaanhoidon ammattilaista. Keskuskeittiö valmistaa ja toimittaa ateriat sairaalan yhdeksälletoista osastolle ja kanttiineihin kolme kertaa päivässä. Laatupäällikkö Jonas Thunbergin mukaan maukkaus ja terveellisyys ovat ruokapolitiikan ohjaavat arvot. Määrän sijaan laatua – Vanhuksille maistuvat erityisesti kalaruoat, keitot ja jälkiruoat, kertoo pääkokki Michael Nielsen äskettäisen potilaskyselyn tuloksista. Hän sanoo, että monilla Herlevin sairaalan geriatrisen osaston 65–80-vuotiailla potilailla on pureskelu- ja nielemisongelmia sekä alentunut maku- ja hajuaisti. Aterian houkutteleva ulkonäkö sekä aisteja hivelevät tuoksut ja maut ovat

keinoja, joilla huonokuntoisimmatkin saadaan innostumaan. – Annosten ei välttämättä tarvitse olla isoja. Pieneenkin määrään saadaan korkea ravintoarvo käyttämällä laadukkaita raaka-aineita täysipainoisesti. Nielsenin mukaan reseptiikka perustuu kansalliseen gastronomiaan ja ravitsemustieteen faktoihin. Kun ruokaa valmistetaan vanhuksille, haasteita ovat myös erilaisten lääkitysten vaikutukset ruoansulatukseen. Sesongin mukaan Nielsen hankkii raaka-aineet mahdollisimman läheltä ja sesonkien mukaan. Vaikka tavarantoimittajat ovat pääasiassa isoja tukkureita, ja julkisten hankintojen kilpailutuslaki asettaa omat reunaehtonsa, ovat elintarvikkeet Nielsenin mukaan aina tuoreita ja laadukkaita. Ruhot paloitellaan, pekonit savustetaan ja makkarat valmistetaan sairaalan omassa lihankäsittelylaitoksessa. Oma leipomo paistaa sekä leivät että makeat leivonnaiset. Vihanneksia ja hedelmiä tarjotaan jokaisella aterialla. Aterioiden rasvapitoisuus on enintään 30 prosenttia. Sokeria ja suolaa kokit hämmentävät keitoksiinsa mahdollisimman vähän. Virvoitusjuomia, makeita mehuja, kakkuja tai täysmaitoa ei ole tarjolla lainkaan. Juomana suositaan vettä sekä rasvatonta maitoa. Potilaille tarjotaan kuusi ateriaa ja välipalaa joka päivä. Yhden potilaan päivittäisen ruokailun tuotantokustannukset ovat Nielsenin mukaan 15 euroa. Hinta sisältää raakaaineet sekä keittiöhenkilöstön palkat.

Lähteet: Jonas Thunbergin esitysmateriaali TEKESin Sapuskaohjelman opintomatkalta Tanskaan marraskuussa 2011, Michael Nielsenin sähköpostihaastattelu maaliskuussa 2012.

Kärjessä maku ja helppous Kasvipohjaisten elintarvikkeiden valmistaja Raisio suosittelee urheilijan lautasmallia.

aision ravitsemusasiantuntija Marja Vakkurin mukaan vanhusväestö tarvitsee monipuolisia aterioita ja välipaloja, joiden käyttäminen on helppoa. – Vanhukset syövät pieniä määriä kerrallaan. Kotona asuvat eivät välttämättä jaksa kokkailla. Yleensä parhailta maistuvat samat lempiruoat, joihin ollaan totuttu aktiivi-iässä. Seniorieväiden kehittäminen lähtee Vakkurin mukaan mielihyvästä. Siinä missä lasten, nuorten ja aktiivi-ikäisten aikuisten ravitsemuksessa on otettava huomioon terveysriskien ehkäisy, voidaan vanhusten pöydässä mutustella herkkuja hyvällä omallatunnilla. – Kun ikää alkaa olla lähemmäs 90, niin ei siinä enää tarvitse vyötä turhaan kiristellä mahdollisen kakkostyypin diabeteksen tai metabolisen oireyhtymän pelossa. Ylipainoa yleisempi huoli on aliravitsemus, joten tärkeintä on, että ruoka maistuu. Terveellisinkään ateria ei lämmitä, jos se jää lautaselle koskemattomana, Vakkuri havainnollistaa. Vanhukselle sopii Vakkurin mielestä sama lautasmalli kuin urheilijalle: kolmasosa kasviksia, saman verran lihaa, kalaa tai kanaa ja kolmasosa perunaa, riisiä tai pastaa.

;)

Autuaista aivoista nauttii koko keho

Suomalainen kehittää mielihyvän lähteistä täsmälääkkeitä ja uskoo vientimahdollisuuksiin. Paula Launonen kuva Jukka Rapo kuvitus Shutterstock

ajaat kymmenen vuotta sitten terveys- ja hyvinvointitoimittaja Raija Kivinen huomasi, että kaikkialla oli pelkkiä aivoja. Isä sai vakavan kallovamman auto-onnettomuudessa, ex-puoliso sairastui aivosyöpään, ystävän sisar sai aivoverenvuodon, ja lähipiirissä oli useita masennukseen ja uupumukseen sairastuneita. – Aloin pohtia aiempaa syvällisemmin sitä, miten monet sairaudet ja vaivat liittyvät aivoihin. Halusin avartaa keskustelua aivojen toiminnan

Aivojen hyvinvointi voisi sekä ehkäistä että parantaa sairauksia. ja muistin tehostamisesta uusille urille: nautintoon ja mielihyvähormonien valjastamiseen hyvän olon pohjaksi. Hyvää harmaille soluille Kun Kivisen isä makasi teho-osastolla koomassa, tytär vei hänelle kuulokkeet ja cd-soittimen. Kun isän korviin alkoi virrata kreikkalaissäveltäjän Evanthia Reboutsikan musiikki, koko olemus rauhoittui. – Silloin tajusin, että isäni kuuli ja tunsi rakkaan musiikin kehossaan. Omat kokemukset kannustivat Kivistä tutkimaan mielihyvän vaikutusmekanismeja yhä laajemmin. Vuonna 2008 syntyi Autuutta aivoille -konsepti. Otavan kustantama Parasta aivoillesi -kirja ilmestyi 2010. Kivinen järjestää kursseja ja matkoja, joilla harjoitellaan aivojen ravitsemista erilaisilla mielihyvää tuottavilla aineksilla – eikä totisesti ole kysymys tupakan tai alkoholin kaltaisista turruttavista ”nautintoaineista”. Aivojen hellimistä Kivinen suosittelee kaikille riippumatta iästä, sukupuolesta, ammatista tai perhetilanteesta. Ja kun palvelua muotoillaan vielä vähän lisää ja terästetään brändiä, niin ”aivojen omien toiveiden kuuntelusta” voisi Kivisen mielestä tulla jopa menestyvä vientituote. – Potentiaalia on. Autuutta aivoille -matkoilla olemme jo neljän vuoden ajan kurssittaneet suomalaisia. Konseptista olisi helppo muokata paikallinen sovellus myös muille kulttuurialueille. Avoimesti aistien Kivinen harjoituttaa aisteja tietoisen läsnäolon keinoin ympäristön mahdollisuuksia hyödyntäen. Esimerkiksi Kreetalla tehtiin minolaiselta ajalta periytyviä terapioita, jotka Kivisen mukaan räjäyttivät tuntoaistin kerrassaan uuteen sfääriin. – Asiakkaat sanoivat, että tuntuu samalta kuin perusteelliset löylyt kolme kertaa peräkkäin mökkisaunassa. Makuaistia hellittiin syömällä välimerellistä ruokaa tietoisesti, nauttien ja iloiten. – Suomessa nautimme Parasta aivoillesi -menun. Hoitava ruoka ja yhdessä syöminen saavat rakkaushormonit ryöppyämään, Kivinen innostuu. Kuuloaistia voidaan herkistellä vaikkapa sammalmättäällä metsän hiljaisuudesta nauttien. Kivinen sanoo, et-

Kuka?

Nimi: Raija Kivinen Ikä: 49 Kotipaikka: Espoo Koulutus: FM Tehtävä: toimittaja, kouluttaja, tietokirjailija Perhe: aviomies Jouko Isometsä, tyttäret Henni 19 ja Enja 17, sekä Onni-koira 6 Rakastaa: hortoilua, kokkausta, unityöskentelyä, lenkkeilyä, musiikkia Yritys: Saimatext Oy, www.saimatext.fi

tä intensiivisen kuuntelun taito on nykyaikana kadonnut, joten sitä pitää tietoisesti elvyttää. Hajuaistia aktivoidaan miettimällä esimerkiksi, miltä savun haju tuntuu tai mihin muistoon sillä voi sukeltaa. Ehkäise ja parane Aistit kannattaisi Kivisen mielestä valjastaa myös vanhustenhoidon voimavaraksi. Aivojen hyvinvointi voisi sekä ehkäistä että parantaa sairauksia. Hän on huolissaan yksinäisistä vanhuksista, jotka kärsivät kroonisesta läheisyysvajeesta, kun kukaan ei kosketa eikä käy tervehtimässä. Liian usein vanhukset joutuvat syömään mautonta ruokaa. – Tylsä ja aneeminen mättö ei tuota iloa. Oikeaoppinen aivoja hoitava ruoka tuoksuu ja maistuu herkulliselta ja näyttää kauniille. Kivinen innostuu listaamaan aistien hellimisen konkreettisia vaikutuksia: mieli virkistyy ja mieliala nousee, dementian oireet voivat vähentyä ja Alzheimerin eteneminen hidastua. Vanhukset saavat merkitystä elämäänsä. Myös yöuni syvenee. – Kehossamme on mitä oivallisimpia kemiallisia täsmälääkkeitä: endorfiinia, dopamiinia, serotoniinia ja oksitosiinia. Ne eivät virtaa, jos ihminen kärsii yksinäisyydestä ja alakulosta. Kun iän myötä aistit heikkenevät, on aika ryhtyä tosi toimiin. Koskettamalla kuntoon Kivisen matkoilla ja kursseilla tuntoaistia ravitaan monenlaisilla kosketus- ja liikeharjoitteilla. Erityisellä lämmöllä hän puhuu kissojen ja koirien paijaamisesta. - Kissaa tai koiraa silitellessä ihmisen oksitosiinieritys käynnistyy. Ihminen ja eläin nauttivat toisistaan, rentoutuvat ja rauhoittuvat. Lemmikin on havaittu alentavan verenpainetta ja vahvistavan immuniteettia. Britanniassa lääkäri voi määrätä masennuspotilaalle koiran lääkkeen sijaan. Mielestäni siellä ollaan aivan oikeilla jäljillä.

Ajankohtaista Koonneet Seppo Iisalo, Paula Launonen ja Kirsi Riipinen

Geronomiliitto ehkäisee ikääntyneiden syrjäytymistä

H Neljän polven treffit -haastekampanja 2012

anhustyön keskusliitto haastaa järjestöt, kunnat, seurakunnat, oppilaitokset, kulttuuriorganisaatiot, yritykset ja yksityiset ihmiset mukaan järjestämään Neljän polven treffejä. Kampanjan tarkoituksena on virittää ikäpolvien välistä myönteistä uteliaisuutta ja käynnistää tähän liittyvää toimintaa. Treffeillä keskitytään erityisesti kolmeen aihepiiriin: ruokaan ja perinteisiin, liikuntaan ja kulttuuriin. Muukin ikäpolvitoiminta on sallittua. www.ikapolvet.fi/haastekampanja

Vanhana voi jo löysätä

-J

os elät 80-vuotiaaksi ilman verenpainetta ja sydänsairauksia, et todennäköisesti myöhemminkään kärsi niistä, sanoo kalifornialaisen ikäinstituutin asiantuntija Brian Kennedy. Toisin sanoen: pitämällä huolta terveydestäsi aktiivivuosina voit sitten ehtoopuolella hieman löysätä ja antautua nautinnoille. Aina 80-vuotiaaksi elämäntapojen vaikutus terveyteen on 70 prosenttia. Perimän mukana tulleiden sairastumisriskien vaikutus on 30 prosenttia. – Kahdeksankymmentä täytettyäsi tilanne kääntyy päälaelleen; valintasi vaikuttavat vähemmän ja geenit enemmän. Lähde: www.courier-journal.com, 22.3.2012

elmikuussa perustettu Suomen Geronomiliitto ry ilmoittaa tehtäväkseen edistää ikääntyneiden etuja, oikeuksia ja tasa-arvoista asemaa sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Yhdistys valvoo geronomi (AMK) -tutkinnon suorittaneiden ammatti-

henkilöiden ja tutkintoa suorittavien opiskelijoiden yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja. Samalla se haluaa kehittää geronomien ammattitietoa ja -taitoa sekä lisätä geronomin tutkinnon tunnettavuutta. www.suomengeronomiliitto.fi

Ikärasismilla ei työuria pidennetä

oimihenkilöiden työllistymismahdollisuudet alkavat laskea voimakkaasti jo 40-vuotiailla, ja tilanne pahenee jyrkästi ikävuosien karttuessa. Ammattiliitto Pron keväällä 2011 tekemän tutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä yli 55-vuotiaasta työttömästä toimihenkilöstä piti mahdollisuuksiaan surkeina. Sivuun siirretään kokeneimpia: neljällä kymmenestä työttömästä on takanaan yli 15 vuoden työsuhde

samaan työnantajaan. Pron mukaan varttuneemmat työttömät tarvitsisivat päivitettyä osaamista pärjätäkseen kilpailussa. Tätä mahdollisuutta heillä ei kuitenkaan ole, koska työnantajat sulkevat yli 50-vuotiaita täydennyskoulutuksen ulkopuolelle. Yksityissektorin toimihenkilöille tehty työmarkkinatutkimus osoittaa, että ikääntyneiden kohtaamat työmarkkinavaikeudet ovat suuri este matkalla pidempiin työuriin.

Keski-iässä paalutetaan perusta

än iloinen Kainuu 2030 -hankkeen kärki on suunnattu 40+-väestöön. Projektipäällikkö Aila Ryhäsen mukaan keski-iän valinnat vaikuttavat suoraan siihen, minkälaiseksi vanhuus aikanaan muodostuu. Esimerkiksi tupakoimattomuus, normaalipaino, riittävä liikunta ja vähäinen alkoholinkäyttö ennustavat terveyttä tuleville vuosikymmenille. – Strategiamme ohjaa kainuulaisia toimijoita tavoitteelliseen yhteistyöhön

ikääntyvän väestömme hyväksi. Keskiikä on toinen hyvinvoinnin parantamisen herkkyyskausi lapsuuden jälkeen, Ryhänen painottaa. Yhteistyöverkoston käytännön toimet ulottuvat kotiin ja asuinympäristöön, työhön ja elinkeinoelämään sekä liikunta-, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ennakoiva työ on pitkäjänteistä – tähtäin on vuodessa 2030, jolloin kohderyhmä on kuusissakymmenissä.

Hmm... tango tai salsa voisi tehdä nivelille kutaa.

Töpinää töppösiin

astolan kunta tarjoaa yli 60-vuotiaille asukkailleen liikuntakimaran, joka sisältää vesijumppaa, kuntosalia, voimistelua, tansseja ja kävelyryhmiä. Liikuntaryhmät ajoittuvat päiväaikaan, ja jokainen osallistuu kuntonsa mukaan. Kerran viikossa, kokonaisen vuoden voi jumpata 25 eurolla. Syksystä kevääseen kestävä tanssikurssi maksaa 59 euroa. (Hinnat kaudelta 2011-2012.)

Tutkimus: Aktiiviset vanhukset välttyvät dementialta

Ilmoita vuoden vanhusteko 2012

rvostetussa Neurology-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että aktiivisimmat vanhukset säästyvät Alzheimerin taudilta noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin vähiten liikkuvat. Tutkimuksen mukaan liikunta suojaa dementialta, mutta myös vähäisempi fyysinen aktiivisuus kuten tiskaaminen tai siivoaminen voi pitää iäkkään mielen pitempään kunnossa. Mitä intensiivisempää liikkuminen oli, sitä pienempi sairastumisriski.

Seniorpolis testaa ideasi

anhustyön keskusliitto ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmarinen hakevat ehdokkaita vuoden 2012 -palkinnon saajiksi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Hakemukset on jätettävä viimeistään 29.6. klo 16. Lisätietoja viestintäpäällikkö Leena Valkoselta, 050 421 0762 tai verkosta: www.vtkl.fi. Voittaja julkistetaan ensi syksynä valtakunnallisen vanhustenpäivän pääjuhlassa.

KIRJAUUTUUS!

Ehkäise kaatuminen

leisin tapaturma iäkkäillä on kaatuminen. Satu Pajalan kokoama Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy -opas on kotien, hoivakotien ja sairaaloiden kattava tietopaketti kaatumisten ehkäisystä ja käytännön toimista. Oppaan arviointimittari antaa nopeasti karkean arvion iäkkään kaatumisvaarasta. Tulos ohjaa jatkotoimiin ja kertoo, mikäli tarvitaan laajempi riskikartoitus. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. THL Opas 16/2012. Kustantaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lonkkamurtuma maksaa paljon

onkkamurtumia tapahtuu vuosittain Suomessa noin 7 000, valtaosa yli 80-vuotiaille. Yhden murtumahoidon kustannukset ovat yli 19 000 euroa. Kolmasosa murtuman kokeneista päätyy pitkäaikaishoitoon, jonka ensimmäinen vuosi maksaa noin 47 000 euroa. (Hinnat laskettu vuoden 2010 kustannustason mukaan.) Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

nko sinulla bisnesidea, josta olisi hyötyä ikäihmisille? Testaa se Senioripoliksen verkostossa. Ristijärven Seniorpolis rakentaa maailmanlaajuista verkostoa laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi. Tee kuten kajaanilainen Pro Armik Oy, jonka Plus Care -hoivatuolia koekäytettiin kolmessa eri hoivakodissa. Asukkailta ja hoitajilta tuli kiitosta erityisesti tukevuudesta ja ergonomiasta. – Hoivakalustesarjamme myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kalusteiden toimivuus on helppo perustella asiakkaille, kun niistä on aito käyttäjäpalaute olemassa, kertoo Pro Armikin toimitusjohtaja Ari Mikkonen Seniorpoliksen nettisivulla. Lisätietoja: www.seniorpolis.com

Alzheimer iskee nuoriin

-Y

ritin käynnistää parkkipaikalla väärän auton. Unohdin lapsenlapsen pikaruokalaan. Aiheutan usein hämmennystä, kun en tunnista ystäviäni. Amerikkalainen lääkäri Doreen Watson-Beard, 49, kertoo arjestaan Theday.com -sivustolla. Dementia alkoi ilmoitella itsestään, kun Watson-Beard oli 44-vuotias. Yhtäkkiä hän ei osannutkaan sitoa potilaan haavaa. Lääkeresepteihin hän alkoi kirjoittaa vääriä annostuksia. Oireiden jatkuttua pari vuotta diagnoosiksi varmistui Alzheimer. USA:n Alzheimer-yhdistyksen mukaan Amerikassa on 5,4 miljoonaa Alzheimer-potilasta. Heistä 200 000 on alle 65-vuotiaita, nuorimmat kolmissakymmenissä. Lähde: Theday.com, 25.3.2012

Ajankohtaista

Valtava potentiaali Suomen Senioriliikkeen arvion mukaan eläkeläisiä on maassamme 1 200 000, ja määrä tulee kasvamaan rajusti. Valtava määrä tietoa, taitoa ja elämänkokemusta on hautautunut seinien sisään, vaikka moni vielä mielellään jakaisi osaamistaan edelleen. Päästämmekö vuosikymmenien työuran tuoman kokemuksen lentämään golfpallon mukana tai kutoutumaan sukkaan?

Gurut kehiin!

Miten saataisiin virkeä, taitava ja motivoitunut – ja yhä kasvava – joukko ikäihmisiä jakamaan osaamistaan helposti ja luovasti vapaaehtoistyönä? Entä miten vapaaehtoistyön sisältöjä voitaisiin monimuotoistaa niin, että hoivakodeissa asuvien vanhusten arki rikastuisi? Luovan alan ammattilaiset, mainostoimistoyrittäjä Mikko Airas ja läänintaiteilija Mari Savio pohtivat asiaa yhdessä Proud Age -koordinaattorin Anna Pylkkäsen kanssa. Reija Kokkola Kuvat Hanna neuvonen

”Tekemisen vimma ei katoa eläkkeelle jäämisen myötä.” Mari Savio, läänintaiteilija

–S

uomessa ei osata kunnolla hyödyntää vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, vaikka siihen olisi suunnaton tarve. Esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa vapaaehtoistyö on kiinteä osa sosiaali- ja terveysalan sektoria. Vapaaehtoistyövoimaa käytetään järjestelmällisesti paikallisissa hoivakodeissa. Miten vapaaehtoistyö saataisiin Suomessakin vetovoimaiseksi ja sen toteuttaminen järjestelmälliseksi, Anna Pylkkänen kysyy. Mari Savion mukaan ihminen haluaa ol-

la tarpeellinen ikään katsomatta. Tekemisen vimma ei katoa eläkkeelle jäämisen myötä. – Ihmisellä on perustarve jakaa osaamistaan, tietoja ja taitoja. Näin elämäntyö ei valu hukkaan. Vapaaehtoistyö ei saa kuitenkaan olla ylhäältä annettua, vaan sen tulee lähteä itsestä. Yhdeksänkymppiset ovat edelleen luovia. Gurut kehiin! Mikko Airas vierastaa sitä, että mainosmaailmassa vanhus näytetään usein passiivisena. Hän ottaa esimerkiksi ulkomainoskampanjan, jossa surulliset vanhukset pyytelevät riipaisevasti lapsiaan olemaan yhteydessä. Airas ei pidä syyllistämisestä. – Siinä vanhus on kuin lapsen roolissa anelemassa. Haluaako nykyvanhus olla parka, tuskin. Myöskään vapaaehtoistyöhön innostaminen ei saa lähteä ylhäältä päin tyyliin, että me ollaan nyt keksitty teille jotain. Perustetaan sen sijaan aivoriihiä, joiden alaikäraja on 75 vuotta. Heillä on paljon annettavaa yhteiskunnalle. Me tarvitsemme heitä. Asiantuntijapankki avuksi Savio näkee ongelmana sen, että hankkeet kulkevat jossain ylhäällä, megatasolla. Hänen mielestään vapaaehtoistyö pitäisi tuoda lähemmäs ruohonjuuritasoa. Paikallisuus toistuu Savion mielipiteissä. – Olen varma, että ikääntyneissä syntyisi valtava innostus, jos paikallistasolla löytyisi erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa vapaaehtoistyötä. Pitäisi saada paikalliset yritykset ja yhdistykset tai mitkä tahansa toimijat haastamaan ikääntyneet vapaaehtoistyöhön. Anna Pylkkänen kysyy, miten voitaisiin viestiä tehokkaammin, jotta seniorit saataisiin toimimaan yhdessä vaikkapa juuri paikallistasolla. – Facebook ei voi olla ainut väline, koska

"Perustetaan aivoriihiä, joiden alaikäraja on 75 vuotta”

Mikko Airas, mainostoimistoyrittäjä

kaikki eivät notku netissä. Pitää kehittää verkostoja, jossa ikäihmiset voivat itse tehdä aloitteita. Vastuullistetaan seitsemänkymppiset ottamaan aloitteet käsiinsä, Mikko Airas ehdottaa. Perustetaan seniorineuvostoja Mari Savion mielestä yritysten pitäisi kutsua eläkeläisiä ideoimaan ja tarjoamaan omaa osaamistaan edelleen yritysmaailman käyttöön. – Kutsutaan saunailtoihin. Perustetaan seniorineuvostoja. Paikalliset yritykset hyötyisivät ikääntyneiden kokemuksesta ja paikallistuntemuksesta.

Kummi kohtaa vanhuksen Fondian henkilökunta ei arastele vanhuuden kohtaamista. Itse asiassa siitä voi oppia paljon.

akitoimisto Fondia tekee vanhuskummiyhteistyötä Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivakodin kanssa. Yrityksen henkilöstä käy tapaamassa hoivakodin asukkaita kerran vuodessa, jolloin myös ulkoillaan yhdessä. Fondian henkilöstövastaava Paula Stelander sanoo, että kummityöstä hyötyy nimenomaan yrityksen henkilökunta. – Se on meille yhdessä tekemistä. Lisäksi tulee hyvä mieli, jos on voinut ilahduttaa vanhuksia. Stelanderin mukaan vanhusten tapaaminen ja heidän kanssaan seurusteleminen on hyväksi koko työyhteisölle. Ensimmäisellä kerralla jännitti, miten he pärjäisivät huonokuntoisten vanhusten kanssa. Miten pyörätuolin kanssa liikutaan, mitä jos jotain sattuu? Stelanderin mukaan hurtti huumori auttaa pulmatilanteissa. Koska kaikki eivät suinkaan ole tottuneet toimimaan vanhusten kanssa, myös kollegan tuki on tärkeää. – Ihan hyvin on mennyt. Olin iloinen, kun ensimmäisen kummikäynnin jälkeen osasin auttaa kiveyksen yli pyörätuolipotilaan. Kaikki meistä osaavat myös suhteuttaa oman elämän hektisyyden uuteen valoon kummikäyntien jälkeen. Fondian yrityskulttuuriin kuuluu tasapainoisen elämän saavuttaminen. – Kiva, jos kummitoiminnalla saa edes hieman auttaa vanhuksia. Fondia on myös järjestänyt Diakonissalaitoksen hoivakodin asukkaille ystävänpäiväkonsertin. Tilattiin bändi soittamaan, syötiin kakkua ja juotiin kahvia. Stelanderin mielestä oli hienoa huomata, että persoonallisuus säilyy iästä huolimatta. – Yleisö piti kovasti musiikista ja lauloi mukana. Yksi vanhuksista taas sanoi ihan suoraan, ettei musiikki ollut hänelle mieleen.

Anna Pylkkänen innostuu ajatuksesta. – Ikääntyneistä voitaisiin koota monialainen asiantuntijapankki. Kun yrityksellä on jokin ongelma tai hankala keissi, asiantuntijapankista voisi saada sopivan kombinaation eläkeläisasiantuntijoita, jotka lähtevät ratkaisemaan ongelmaa. Pylkkänen kysyy Airakselta, olisiko mainosalalla luontevaa ryhtyä hyödyntämään eläkkeelle jääneiden konkareiden osaamista. – Valitettavasti mainosala on yksi ikärasistisimmista. Nuoruus ja luovuus linkitetään yhteen. Vaikka eihän luovuus mihinkään iän myötä katoa. Mutta luonteva tapa voisi olla se, että yritykset lähtisivät tukemaan omien alojensa seniorikiltojen vapaaehtoistoimintaa, Airas ehdottaa. Eläkeläisten vastuu? Keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta saa uuden suunnan, kun Mikko Airas heittää ilmaan eläkeläisten yhteiskuntavastuun. Onko ok, että eläkeläinen käskee nuorten pitää huolta yhteiskunnasta, kun hän itse lähtee veneilemään? – Usein ajatellaan, että se on oikeu-

tettua pitkän työuran jälkeen. Mutta voitaisiinko yhä isompi seniorijoukkomme velvoittaa vapaaehtoistyöhön? – Eläkeiän korottamisesta puhutaan negatiiviseen sävyyn. Se on rajoitus ilman vapautta. Sen sijaan voitaisiin puhua siitä, että ei vastuu yhteiskunnasta lopu 65 vuoden tai edes 75 vuoden ikään. On ymmärrettävää, että monet ajattelevat rakentaneensa yhteiskuntaa työelämänsä aikana. Mutta voitaisiin myös antaa aidosti mahdollisuuksia olla jättäytymättä täyspäiväiseksi mummoksi, Airas sanoo. Mallia tukiperhesysteemistä Pylkkäsen mielestä kuntien kannattaisi nyt panostaa vapaaehtoistyön koordinoimiseen. Savio puolestaan toivoo, että vanhukset itse löytäisivät vapaaehtoistyötä vaikkapa ihan lähipiiristä. Mallia voisi ottaa tukiperhesysteemistä. – Ihmettelen huostaan otettujen lasten määrää Suomessa. Sijaisperheistä on hirveä pula. Miksi niiden pitää olla perheitä? Voisivatko tässä hyväkuntoiset, virkeät ja kasvattajina kokeneet ikäihmiset tulla apuun? Onko tällaista vaihtoehtoa edes harkittu? Voisihan se olla tapaamismuotoista, vaikka viikonloppuisin tai kerran kuussa. Pylkkänen kertoo USA:ssa järjestetystä senioritoiminnasta, jossa eläkeläiset toimivat kouluavustajina lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä. – Ajatelkaa, mikä määrä meilläkin on kasvatusalalta eläkkeelle jääneitä, hän huomauttaa. Koko kylä yhdessä Ennen vanhaan osattiin luonnostaan hyödyntää kylän ihmisten tietotaitoa. Oli luonnollista, että neuvoa kysyttiin ja apua saatiin. Miksei se toimisi nykypäivänäkin? Mitä, jos voisin kysyä neuvoa entiseltä pankinjohtajalta, kirjanpitäjältä, siivoojalta tai käsityöläiseltä? Iäkkäiden status säilyisi työuran jälkeenkin. – Apua, homma kusee! Mitä mä

teen? Olisi hienoa, jos lähiympäristössä olisi jonkinlainen neuvosto, josta voisi mennä pyytämään apua, kuten aiemmin kylänvanhimmalta. Olen menossa pankkiin, voisiko joku neuvoa? Sosiaalityöntekijänä toiminut voisi antaa omaa apuaan. Lähipiiristä voisi löytyä supernanny, joka auttaisi vanhempia lasten kasvatuksessa. Mitä teen, kun teini saa raivarin? Monilla nuorilla äideillä ei ole omaa äitiä, jolta kysyä neuvoa. Pienten lasten äidit ovat yksinäisiä, mutta kuka menee koputtamaan lähimummon oveen ongelmiensa kanssa. – Kyläneuvosto olisi ihan eri juttu kuin mennä virastoon selaamaan esitteitä. Se lisäisi myös keskustelua yh-

”Ajatelkaa, mikä määrä meilläkin on kasvatusalalta eläkkeelle jääneitä!” Anna Pylkkänen, Proud Age -koordinaattori 39

Huhuu, kunnat!

yt kannattaa ryhtyä rakentamaan yhteistyössä erilaisten yhdistysten kanssa vapaaehtoistyön pankkia, joka kokoaa ”saman katon alle” vapaaehtoistyön toimijoita ja peräänkuuluttaa uusia. Pankin ylläpitäminen voi kuulua jonkin vapaaehtoisryhmän vastuulle. Pankki välittää monenlaista osaamista ja apua niin vanhustyön organisaatioille kuin myös apua tarvitseville vanhuksille. Eläkkeelle jääville se tarjoaa erinomaisen väylän valita itselleen sopivan vapaaehtoistyön muodon. Ideoita vapaaehtoistyön pankkiin:

autokyydit kauppa-, kylä- ja harrastusreissuille eri alojen taiteilijoiden esiintymiset lukupiirit, sanomalehtituokiot hoivakotien estetiikkavastaavat (pitävät huolen siitä, että hoivakodeissa on aina esillä esim. vuodenaikaan sopivia asetelmia luonnonelementeistä, kynttilöitä, kukkia, vaihtuvia taidenäyttelyitä jne.) tapahtumavastaavat (vastaavat siitä, että kunnassa toimivat erilaiset harrasteryhmät sovittavat toimintaansa säännöllisesti hoiva- ja palvelukotien toimintaan esiintymisten ja hauskojen tapahtumien muodossa) seniorit koulunkäyntiavustajina, läksyapuna, tukiaikuisina seniorit mentoreina ja asiantuntijaneuvostojen jäseninä

teisössä ja toisi sukupolvia lähemmäs toisiaan, Mari Savio kuvailee. – Kunnat voisivat osoittaa tarvittavat tilat vapaaehtoistyöhön. Vastuu ja velvollisuus niiden kunnostamiseen ja ylläpitämiseen jäisi senioriryhmille. Saatte tilan, järjestäkää haluamaanne toimintaa ja ylläpitäkää toimintatila kunnossa. Se olisi vapaaehtoistyön palkitsemista. Ettei vanhus vaan kuole… Anna Pylkkänen on pohtinut paljon nykypäivän vanhusten hoivakoteja ja palvelukeskuksia. Hoivataanko meillä vanhukset passiivisiksi, vaikka he edelleen haluaisivat itse tehdä, toimia, olla olemassa? – Onko mitään järkeä siinä, että vanhukset eivät saa hoitokodeissa leipoa pullaa, koska heillä ei ole hygieniapassia? Vapaaehtoistyöllä voitaisiin tarjota juuri tekemistä, elämän laatua. Kun vapaaehtoiset halusivat viedä van-

huksia retkelle Suomenlinnaan, siitä seurasi valtava pohdinta. Mitä jos jotain sattuu? Ehtiikö ambulanssi paikalle? Lopulta retkellä oli mukana pelastuslaitoksen väkeä, Pylkkänen kertoo. Airaksen mielestä vanhustyössä ylisuojelevuus on mennyt jo koomisuuden puolelle. – Annan esimerkki kiteyttää vanhustyökulttuurimme. Ettei ne vanhukset vaan kuole! Ja vielä hauskalla retkellä. Eikö sen nyt pitäisi olla huolista pienin? Vähän kuin se, että vanhalta ukiltani haluttiin aikoinaan kieltää kokonaan konjakki. Pitäisi muistaa, että oma persoona kehittyy hamaan loppuun saakka. Ei sitä saa rajoittaa. Enemmän tekemistä! Mari Savio ei itse halua joutua niin turvalliseen hoitopaikkaan, jossa omat, rakkaat tavarat on viety pois ja ovet lukittu. – Miten se eroaa vankilasta? Omat

tavarat tuovat turvallisuuden tunnetta, ne ylläpitävät identiteettiä. Pylkkänen ottaa esimerkin Hollannista. Maassa on dementiakylä, iso alue ilman lukittuja ovia. Vapaus liikkua, mennä ja tehdä on vähentänyt huomattavasti dementiaan liittyvää ahdistusta. – Asukkaat voivat poistua omasta kodista silloin, kun haluvavat. He voivat pistäytyä kahvilassa, kaupassa tai kirjastossa turvallisesti ja ilman rajoitteita. Asukkaat saavat jopa valita asuntonsa oman elämäntyylinsä mukaan hipeistä barokki-faneihin. Savion mukaan vanhusten hoitokoteihin pitäisi saada enemmän tekemistä. Vapaaehtoistyön ei tarvitse tarkoittaa valmiiksi pureskeltuja juttuja, jotka vanhukset passiivisesti vastaanottavat. Vapaaehtoistyö on yhdessä tekemistä ja vanhuksia osallistavaa. Hoivakodeissa voitaisiin jopa edellyttää asukkailta osallistumista arjen toimiin. – Perustetaan keittiöpuutarha, jonka hoitoon jokaisella kykenevällä on myös osallistumisvelvollisuus. Palkitaan vapaaehtoistyöstä Airas, Pylkkänen ja Savio pohtivat, miten mahdollistaa vapaaehtoistyö. Kuntien aktiivinen rooli mahdollistajana nähdään ensisijaisena. Airas toivoisi, että kaupunkien kulttuuritoimeen olisi mahdollista tulla henkilökohtaisesti ja yksinkertaisesti kertomaan vapaaehtoistyöstä ja ideoista. – Ei hankalia lomakkeita, vaan omin sanoin ja omin kuvin. Tätä olemme tehneet, tätä haluamme tehdä. Helppoa, yksinkertaista. Savio heittää ilmaan vapaaehtoistyön palkitsemisjärjestelmän myös rahallisesti. – Kontrollin sijasta palkittaisiin. Ja summat voisivat olla ihan kunnollisia. Ei kontrollointia vaan kunnon bonarit vapaaehtoistyöstä. Saksassa näin jo tehdäänkin. Miksei siis myös Suomessa?

Seniorineuvonantajaksi Afrikkaan, kiinnostaisiko? Kehitysyhteistyössä tarvitaan suomalaisia seniori-ikäisiä vapaaehtoistyöntekijöitä. Mitä osaat? Kerro se meillekin!

atkailualan projekti- ja tuotantopäällikkö Pekka Virtanen on vuosikymmenien ajan tutustunut Afrikkaan erilaisissa työtehtävissä. Kun hän havahtui huomaamaan eläkeläisten kasvavan määrän Suomessa ja monenlaisen avuntarpeen muun muassa Afrikassa, hän ajatteli yhdistää nämä kaksi asiaa. Virtanen on ideoinut eläkeläisille asiantuntijaprojektin, joka on organisoitu ja kohdennettu suunnitelmallisesti. – Projekti perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun auttaa. Eläkeläisillä on valtavasti tietoa ja taitoa, jota tarvittaisiin kipeästi myös kehitysyhteistyössä. Tämä vielä vireä joukko saisi paljon hyvää aikaan köyhissä maissa, ja itse he kokisivat iloa osaamisensa hyödyntämisestä, Virtanen kuvailee.

työ kohdemaassa olisi ohi, hän voisi jatkaa halutessaan jossain muualla. Tärkeintä on luoda hyvä verkosto, jonka avulla tavoitetaan eri alojen ammattilaisia kehitysyhteistyöhön. – Ulkoministeriössä ollaan kiinnostuttu pilotoimaan ideaa, Virtanen myhäilee. Kohdemaan avuntarpeen määrittelemisen jälkeen Suomessa toimiva osapuoli saattaisi tiedon jo eläkkeellä oleville ammattilaisille. – Suomessa osapuolena voisi olla jokin yhdistys tai kansalaisjärjestö. Hyvän verkoston avulla vapaaehtoistyöhön saataisiin mukaan eri alojen ammattilaisia kulloisenkin tarpeen mukaan. Tämä tulisi edullisemmaksi kuin ison kehitysapuprojektin käynnistäminen. Työtä pyyteettömästi

Neuvonantajia moneen lähtöön

Hän puhuu ”advisoreista”, neuvonantajista. Terveydenhuolto on ollut perinteisesti yksi kehitysyhteistyökohde. Virtasen mukaan suomalaista osaamista tarvittaisiin kipeästi myös muussa kehitysyhteistyössä. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan lisäksi tarvittaisiin muun muassa geologeja, lentäjiä, biologeja, hitsaajia ja metsäalan ammattilaisia. Neuvonantajat voisivat edustaa oikeastaan mitä tahansa ammattikuntaa. – Metsätalouden ammattilaiset voisivat neuvoa vaikkapa sahoja jatkojalostuksessa. Pienissä pajoissa tarvittaisiin hitsaajan ammattitaitoa. Maanviljelijät voisivat neuvoa paikallisia viljelijöitä. Teiden rakentaminen olisi tärkeä kohde unohtamatta IT-taitojamme. Lisäksi esimerkiksi johtajat voisivat opastaa pienyrityksiä, Virtanen pohtii. Auttamisen iloa ja uusia kokemuksia

Seniorikansalainen pääsisi avustusprojektissa tutustumaan syvällisesti kohdemaan arkielämään ja ihmisiin. Kun

Kehitysmaihin vapaaehtoisina lähteville senioreille tarjottaisiin matkan lisäksi asuintilat, mahdollisesti auto ja työvälineitä. Seniorit perehdytetään kohdemaahan, ja heidät ”verkotetaan” toivomusten mukaan yhteisöihin ja liike-elämään. – Vapaaehtoistyön kesto olisi määräaikainen, ehkä kaksi tai kolme kuukautta kerrallaan. Työvelvoitteesta sovittaisiin erikseen. Se voisi olla esimerkiksi neljä päivää viikossa. Samassa kehitysyhteistyökohteessa voisi olla viidestä kymmeneenkin asiantuntijasenioria. Jos tällainen vapaaehtoist yömahdollisuus avautuu eläkeläisille, he voisivat suunnitella jo ennakkoon tulevaisuuttaan. – Monia piristäisi tieto siitä, että työ jatkuu pyyteettömästi eläkkeelle jäämisen jälkeen, Virtanen sanoo.

Kuuntele hiljaisuutta Hiljaisuuden baaria kokeiltiin Turun Runosmäen vanhainkodissa hyvin tuloksin. Reija Kokkola kuvat pfizer

upit kilisevät, puhe sorisee. Ympärillä rientää hoitohenkilökuntaa kiireisin askelin. Vanhuksia tapaamaan tulleet vieraat tuovat kukin oman energiansa huoneeseen. Kiire tarttuu, ympäristö vaikuttaa mieleen ja tunteisiin. Jospa istahtaisin hetkeksi alas ja kuuntelisin hetken verran hiljaisuutta. Hiljaisuuden baari avattiin joulukuussa kolmeksi kuukaudeksi Turun Runosmäen vanhainkodin kahvilaan. Baarissa tarjoiltiin kävijöille, vanhuksille ja henkilökunnalle hiljaisuutta tai rauhoittavaa äänimaailmaa, kuten meren kohinaa ja linnun laulua. Kokeilun käynnisti Pfizerin Maailman tervein kansa 2015 -hankkeen ideointiryhmä. Ensin Hiljaisuuden baaria kokeiltiin kauppakeskuksessa, mutta Proud Age -hankkeen yhteydessä virisi ajatus baarin siirtämistä myös vanhainkoteihin. Projektipäällikkö Carolina Lockmer kertoo, että kokeilu Runosmäen vanhainkodissa sai hyvää palautetta. – Palautelaatikkoon ropisi mukavasti hyvää palautetta. Runosmäen henkilökunta suhtautui kokeiluun heti innostuneesti. Paikaksi valittiin ala-aulan kahvio,

jotta baari olisi myös vierailijoiden käytössä. Baarin yhteydessä oli tiedote, jossa kerrottiin, mistä tässä on kyse. Viesti meni hyvin perille. Myös vuodepotilaille? Vanhainkodeissa asuu paljon vanhuksia, jotka eivät enää pääse paikkoihin, joissa voisi kuulla itselle rakkaita ääniä. – Erityisesti luonnon äänet saivat kiitosta. Ne rauhoittivat ja herättivät kauniita muistoja. Palautetta tuli myös lapsilta, jotka olivat sattumoisin isovanhempiaan tapaamassa. Viisivuotias Alina kiitti ”kivoista mökin äänistä”. Hän oli varmaankin kuunnellut tulen ritinää. Äänielämys voi olla erittäin todellinen. – Äänimuistot ovat selvästi tärkeitä ikään katsomatta. Mielestäni on todella hienoa, jos äänimaailma tuo esiin muistoja ja tunteita myös muistisairaille, Carolina Lockmer sanoo. Runosmäen vanhainkodin toiminnanohjaaja Mervi Lahti piti kokeilua erittäin onnistuneena. Ainoat ongelmat syntyivät, kun vanhuksen kuulo ei kyennyt erottamaan Hiljaisuuden baarin äänimaailmaa. – Muuten sitä pidettiin rauhoittavana ja miellyttävänä kokemuksena. Sitä se oli myös omasta mielestäni. Lahti pohtii, voitaisiinko Hiljaisuuden baarin melko kevyt tekniikka ulottaa vuodepotilaidenkin käyttöön. – Olisi hienoa, jos se saataisiin myös huonepotilaiden ulottuville. Se lisäisi heidän hyvinvointiaan.

Mistä on kyse

iljaisuuden Baari tarjoaa mahdollisuuden kokeilla hieman erilaista tapaa hiljentyä. Baarissa voi nauttia hetken hiljaisuutta vaikka keskellä kiireisintä päivää. Se onnistuu vastamelukuulokkeiden avulla, jotka sulkevat pois ympärillä olevan hälyn ja tarjoavat vastapainoksi joko täydellisen hiljaisuuden tai erilaisia rauhoittavia äänimaailmoja, kuten veden solinaa, lintujen laulua ja takkatulen rätinää. Toteutus on osa Proud Age -hankkeen (www.proudage.fi) ja Maailman Tervein Kansa 2015 -hankkeen (www.terveinkansa.fi) yhteistyötä. Baarin antimista voivat nauttia niin hoitohenkilöstö kiireisen arjen keskellä kuin vanhukset ja omaiset. Pienikin aika omassa rauhassa auttaa jaksamaan ja selkiyttää ajatuksia.

ävä kehit ys • T ruok a – Hyvä olo ja mieli – Kest – Kestävä kehit ys • Terveellinen mieli ja olo Hyvä – a ruok kehit ys • Terveellinen ja Maria Markus Koonneet Raija Kivinen

Kahvilla taistoon diabetesta vastaan

ahvin hyödyt niin suolistosyövän kuin Parkinsonin taudin ehkäisyssä ovat ennestään tunnettuja, mutta tuore saksalaistutkimus vahvistaa, että yli neljä kupillista päivässä nauttivat kahvikissat säästyivät aikuistyypin diabetekselta noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin vain kupillisen päivässä juovat. Tutkimukseen osallistui 43 000 aikuista eurooppalaista yhdeksän vuoden ajan. Lähde: American Journal of Clinical Nutrition

Värikästä lautaselle

un lisää ruokavalioonsa entistä enemmän värikkäitä kasviksia, marjoja ja hedelmiä, suojaa itseään sydänja verisuonisairauksilta, syöviltä, Parkinsonin taudilta, dementialta ja reumalta. Kasvisten, marjojen ja hedelmien sisältämät flavonoidit ja fytokemikaalit sekä niiden toisiaan täydentävä yhteisvaikutus on tutkijoiden mielestä todennäköisesti sairauksia ennalta ehkäisevien vaikutusten takana. Suositusten mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi nauttia puoli kiloa päivässä. Tosin jo parin annoksen lisääminen päivittäiseen ruokavalioon tuo mukanaan terveysvaikutuksia. Herkuttelijoiden ja myös aivojen iloksi terveyttä vaalivia flavonoideja löytyy myös tummasta suklaasta, pähkinöistä, manteleista, vihreästä teestä ja punaviinistä. Lähteet: the American Journal of Clinical Nutrition ja Kotimaiset Kasvikset ry

Ikämoto pistää liikettä niveliin

kämoto on jumppatunti, jossa voi nähdä kasikymppisen teräsrouvan heittävän kärrynpyöriä niin että nuorempiakin hirvittää. Alunperin Ikämoto -telinevoimistelurata luotiin ikäihmisten toimintakyvyn säilyttämistä selvittävään tutkimusprojektiin. Menetelmän takana on äskettäin eläköitynyt liikunta- ja terveystieteiden lehtori, voimistelulegenda Erkki Tervo. Innostusta herättänyt Ikämoto leviää nyt laajemminkin ympäri Suomea ja maailmaa, ja moni kunta on jo hankkinut jumppavälineet senioreiden vauhdikkaan ja kehonhallintaa tehokkaasti parantavan liikuntatuokion järjestämiseksi. Lähde: moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/sport/eki

Täysjyväruisleipä on superruokaa

äysjyväruis on todellista superruokaa. Sen on todettu alentavan kolesterolia ja tasaavan sokeriaineenvaihduntaa, pitävän suoliston kunnossa ja hillitsevän kehon hiljaisia tulehduksia. Täysjyvärukiin terveyshyödyistä on saatu lisää tutkimusnäyttöä suomalaistutkimuksessa, joka tehtiin Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen huippuyksikössä. Hyödylliset ainesosat löytyvät etenkin rukiin kuorikerroksesta. Jo vaihtamalla vaalean leivän täysjyväruisleipään hoitaa paremmin terveyttään ja ehkäisee ennalta vakavia sairauksia, varsinkin jos on taipumusta omenalihavuuteen ja kohonneisiin kolesteroliarvoihin. Lähteet: Savon Sanomat, Yle

Oikeaa ravintoa minulle

itä enemmän ikää karttuu, sitä tärkeämpää on miettiä mitä syö. Ravitsemusterapeutti Marja Ruutin uusi kirja Oikeaa ravintoa minulle on hyvä, ajatuksia herättävä ja helppolukuinen teos ruokaviidakossa suunnistavalle. Ruuti puhuu aidon ja luonnollisen ruuan puolesta, syömisen ilosta ja nautinnosta. Hän korostaa yksilöllisyyttä: yhdelle sopiva ruokavalio voi olla toiselle jopa haitaksi. Maidosta, viljoista ja perunoistakaan ei tarvitse kieltäytyä, jos ne sopivat omaan ruokavalioon. Oikean ja aidon ruuan metsästys ei ole vaikeaa. Terveellistä ja herkullista syötävää löytyy myös tavallisesta marketista. Kirjan kiinnostavaa antia on lisäksi ruuan terapeuttiset vaikutukset erilaisten sairauksien ja vaivojen hoidossa. Ruualla voidaan hoitaa mm. suoliston ongelmia, masennusta, allergioita ja toistuvia tulehduksia. Lisätietoja: www.gummerus.fi

– Kestävä kehit ys • Terveelline eellinen ruok a – Hyvä olo ja mieli ja mieli – Kestävä kehit ys • Terv Terveellinen ruok a – Hyvä olo

Joogasta helpotusta ahdistukseen

oogaharjoitus ei pelkästään lisää notkeutta ja ylläpidä ikäihmisten toimintakykyä. Sen on huomattu auttavan tehokkaasti myös masennuksesta, ahdistuksesta, korkeasta verenpaineesta ja sydäntaudeista kärsivien potilaiden hoidossa. Joogaharjoittelun myötä monet oireet helpottavat ja potilaiden olo kohenee merkittävästi. Joogan teho perustuu amerikkalaistutkijoiden mukaan ennen kaikkea siihen, että se auttaa tasapainottamaan autonomisen hermoston stressitilaa. Tutkijat suosittelevatkin yhdistämään joogaa ja itämaisen lääketieteen keinoja länsimaiseen lääkehoitoon. Lähde: www.seniorjournal.com

Kasvisruokia Marttojen malliin

arttailu on nyt muodissa. Käsillä tekeminen, kotoilu, kokkailu ja retroilu yhdistävät miniät ja anopit sekä mummot ja lapsenlapset yhteisten reseptien ja vinkkien ääreen. Marttaliiton julkaisemassa Martan kasviskeittiö -kirjassa on paljon ajankohtaisia ja ilmastoystävällisiä reseptejä, joilla saa suvun vegaaninkin tyytyväiseksi. Yli 170 reseptiä sisältävä kirja kannustaa vuodenaikojen mukaiseen kokkaukseen ja kausituotteiden käyttöön. Kirjan loppuosasta löytyy lisäksi hyödyllisiä tietoiskuja. Lähde: www.martat.fi

Luontaisesti Terve tv-ohjelma

uomalaisista noin puolet käyttää pehmeitä hoitomuotoja, mutta televisiossa niitä käsitellään harvoin. Nyt siihen tulee muutos. Huhtikuussa alkaneessa 12-osaisessa Luontaisesti Terve tv-ohjelmassa suomalaiset asiantuntijat käsittelevät mm. vähähiilihydraattista ruokavaliota, homeopatiaa, funktionaalista lääketiedettä, yrttilääkintää, ravintolisiä, jäsenkorjausta ja superfoodeja. Ohjelmaa voi katsella mm. Porissa ja Raumalla, mutta se tulee löytymään myös internetistä osoitteesta www.luontaisterveys.info Lähde: Suomen Luontaisterveyden Liitto ry

Ikä lisää onnellisuutta

yviä uutisia ikääntyville! Kun kroppa rapistuu ja kunto heikkenee, onnellisuus ja tyytyväisyys lisääntyvät. Tämä kävi ilmi Warwickin yliopiston tutkimuksesta, jossa analysoitiin 10 000 yhdysvaltalaisen ja britin elintapoja ja terveyttä. Iän myötä ihmisen henkiset selviytymiskeinot ovat tutkijoiden mukaan kehittyneemmät kestämään ja käsittelemään paremmin raskaita elämänkokemuksia ja vaikeita olosuhteita kuin nuoremmilla. Osasyynä onnellisuuteen voi olla myös se, että vanhemmiten ihmisillä on vähemmän odotuksia elämää kohtaan, ja he usein hyväksyvät elämän sellaisena kuin se on. Lähde: Iltalehti

Makeinta unta yli 80-vuotiaana?

aikka unen tarve vähenee iän myötä, unen laatu voi parantua eikä heikentyä, kuten ennen arveltiin. Yli 80-vuotiaat, sekä miehet että naiset, ovat tyytyväisimpiä nukkumiseensa, eivätkä unihäiriöt tai unettomuus haittaa häiritsevästi heidän elämäänsä. Yllättäviin tuloksiin päästiin laajassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, joka perustuu yli 150 000 ihmisen puhelinhaastatteluihin. Tulokset julkaistiin unitutkimukseen erikoistuneessa Sleep-lehdessä. Lähde: HS

Porkkanan viljelyä vaikka parvekkeella

evät saa entistä useamman upottamaan kätensä multaan ja odottamaan kasvun ihmettä. Nyt tiedetään, miksi puutarhassa puuhastelu on monelle yksi elämän suurimmista iloista: kun käsillä möyhii muhevaa multaa, mullassa piileskelevä Mycobacterium vaccae -bakteeri pääsee tekemään töitä aivoissa ja vapauttamaan elimistön omaa hyvänolonhormonia, serotoniinia. Parhaiten viljelyyn sopivat itä- ja länsiparvekkeet. Etelän puolella aurinko paahtaa niin kuumasti, että monet kasvit tarvitsisivat siellä tolkuttomasti vettä. Toki poikkeuksiakin löytyy: esimerkiksi viiniköynnös viihtyy mainiosti ruukussa valoisalla parvekkeella. Lähteet: www.sciencedaily.com, www.kaupunkiviljely.fi

Ajankohtaista KOONNUT TIINA RUULIO

Kiina vanhenee liian nopeasti

kääntyvä Kiina pitää sisällään aikapommin, kirjoittaa Tania Branigan brittiläisen The Guardianin internet-versiossa. Tällä hän tarkoittaa tilannetta, jossa ikääntyvien kiinalaisten määrä kasvaa suhteessa paljon nopeammin kuin nuorten aikuisten – joiden pitäisi vanhojen traditioiden mukaan huolehtia vanhemmistaan. Tämä traditio on nyt murtumassa. Tiukka yhden lapsen politiikka on johtanut siihen, että nuoria on vähemmän kuin oikeastaan toivottaisiin. Vuonna 2050 Kiinassa arvellaan olevankin noin 480 miljoonaa yli 60-vuotiasta, kun vastaava luku vuonna 2009 oli 167 miljoonaa. Vuonna 2000 maassa oli kuusi työntekijää jokaista 60 vuotta täyttänyttä kiinalaista kohden. Vuonna 2030 vastaava suhde on kaksi vastaan yksi. Kiina onkin ainutlaatuinen maa siinäkin mielessä, että maa vanhenee ennen kuin se edes rikastuu. Myös nopea kaupungistuminen on jättänyt jäljelle köyhän maaseudun vanhuksineen: pienet tulot, huonot palvelut ja olemattoman sosiaaliturvan.

Isoäiti, mikset koskaan kertonut minulle …

apseni, älä koskaan osta ensimmäistä Appletuotetta, vaan odota, kunnes Apple korjaa ensimmäiset bugit seuraavassa mallissa. Tai Älä usko, että kaikkea, mitä kirjoitat blogissasi, voisi pitää kirjallisuutena. Tai Usko minua, että Twitter-seuraaja ei tarkoita samaa kuin ystävä ja päinvastoin. Näin kirjoittaa madridilainen blogisti Chacho Puebla hauskassa ja visuaalisessa blogissaan kaikesta siitä, mitä isoäidin olisi pitänyt hänelle kertoa, mutta mikä jäi kuitenkin kertomatta. Mutta rakastan sinua silti, huomauttaa Chacho. www.behance.net/ilchacho

H&M tähtää keski-ikäisten naisten vaatemarkkinoille

uotsalaisen vaatevalmistaja H&M aikoo melko varmasti tähdätä ikääntyvien naisten vaatemarkkinoille jo vuonna 2013. Näin uutisoi uusien ideoiden ja luovan liiketoiminnan ”pää-äänenkannattaja” PSFK internetissä. Kyse on puhtaasti laajentamishalusta, jolla H&M pyrkii saamaan voittomarginaalinsa jälleen kuntoon. Nuorten vaatemarkkinoilla kun kilpailijoita riittää yllin kyllin. Uusi linjaus tukee myös H&M:n brändin ajatusta siitä, että vaatevalmistaja haluaa kypsyä nykyisten asiakkaidensa kanssa, jotka eivät hekään voi pysyä ikuisesti nuorina. Yhtiön toimitusjohtaja Karl-Johan Persson tarjoaa juuri tätä näkemystä uudeksi strategiaksi.

Päätä itse, miten vanhenet

avintofysiologi ja kirjailija Johnny Bowden vastaa Big Think -blogissaan kysymykseen siitä, mitä hän pitää suurimpana vanhenemiseen liittyvänä väärinkäsityksenä. Ensinnäkin Bowdenin on vaikea edes poimia yhtä väärinkäsitystä, sillä niitä on niin monia. Hän kertoo esimerkin Harvardin psykologilta Ellen Langlerilta siitä, miten mielemme lopulta vaikuttaa siihen, kuinka vanhenemme. Silloin oikea ikä jääkin oikeastaan taka-alalle. Ellen Langler otti tutkimukseensa mukaan joukon hyvin iäkkäitä ihmisiä, jotka pitivät itseään kovin raihnaisina, ehkä lopullisestikin. Hän vei heidät ympäristöön, joka muistutti elävästi 1950-lukua. Mukana oli kaikki: nuoruuden keskustelut, musiikki, sisustus. Mikään ympäristössä ei viitannut nykyaikaan. Jo viikossa ihmiset alkoivat muuttua nuoremmiksi sekä fyysisesti että psyykkisesti. He liikkuivat paremmin, muistivat paremmin jne. myös mitattavasti. Heidän ajatuksensa omasta iästä muuttui ja he alkoivat käyttäytyä eri tavalla. Tutkimuskin siis osoitti sen, että ihmisen käsitys omasta ikääntymisestä vaikuttaa hyvin syvällisesti siihen, miten oikeastaan vanhenemme. Kyse on myös solutason toiminnasta eli siitä, minkälaisia viestejä ikääntynyt henkilö lähettää omalle keholleen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ikääntymistä vastaan voi ja pitääkin siis taistella, uskoo Bowden.

lähihoitaja Betesda-säätiössä, opintovapaalla

aikka ajauduin vähän vahingossa alalle, huomasin heti, kuinka kivaa vanhustyö on. Siinä on auttamisen meininki, ja saa olla ihmisen lähellä. Pienelläkin asialla voi pelastaa hoidettavan päivän. Pyrin siihen, että omalla positiivisuudellani ja iloisuudellani saan asiakkaankin tyytyväiseksi. Oikeastaan työpaikkani on ainut paikka, jossa etninen taustani ei aiheuta hämmennystä. Kiitollisuus on työssäni läsnä koko ajan. Itse tunnen kiitollisuutta, kun näen hymyn vanhuksen kasvoilla. Olen saanut miehenä hyvää palautetta. Voin olla avuksi henkisesti ja fyysisesti, ja monet miesasiakkaat tykkäävät jutella miehelle. Olen itsekin kokenut sodan, joten voin keskustella siitä miespotilaiden kanssa. Nauru ja ilo kuuluvat luonnollisesti myös vanhuksille. Siksi huumori on työssäni tärkeää, sillä vanhoilla ihmisillä on usein hyvä huumorintaju. Huumorini ehkä hämmentää työkavereitani, mutta vanhus nauraa ja vastaa takaisin samalla mitalla. Toivoisin, että vanhustyö olisi hieman vapaampaa, vähemmän byrokraattista. Tiettyjen rutiinien rikkominen voisi piristää vanhusten päivää. Jos vaikka kello kolmen kahvi nautittaisiinkin heti lounaan jälkeen!”

KUva Virpi Lehtinen

Hagi Mustafe, 30

KUva Virpi Lehtinen

Pia Viklund, 22

hyvinvointiteknologiainsinööriopiskelija Metropoliassa

anhusten tulevaisuus näyttää mielestäni valoisalta, sillä hyvinvointiteknologia kehittää uusia teknisiä apuvälineitä, jotka helpottavat arkea ja tukevat kotona asumista. Monet apuvälineet on kehitetty tukemaan liikkumista ja edistävät siten vanhusten hyvinvointia, mutta kehitämme myös sairaaloiden ja hoitolaitosten tarpeisiin sopivia tietokoneohjelmistoja. Lopputyönä suunnittelen senioreille suunnattua aiemmista kehittyneempää kännykkäversiota. Yhteiskunnassa pitäisikin nyt satsata hyvinvointiteknologiaan, jotta suurten ikäluokkien ikääntyessä meillä olisi tarjota riittävän kehittyneitä apuvälineitä. Tämä olisi myös kansantaloudellisesti kannattavaa, sillä apuvälineiden tukemana vanhukset voivat paremmin ja pystyvät asumaan kotona. Esimerkiksi turvallisuutta tukeva teknologia on tärkeää. On myös otettava huomioon, että tulevat vanhukset osaavat käyttää teknologiaa paremmin, ja he ovat myös kiinnostuneet laitteen ulkonäöstä. Tulevat mummot ja papat ovat tottuneet töissä käyttämään esimerkiksi kosketusnäyttöjä, ja heille myös värit ja mallit ovat tärkeitä. Eivät he välttämättä halua vanhetessaan käyttää isoa ja rumaa laitetta, vanhusteknologiaa.”

”Todellinen tutkimusmatka ei ole uusien maisemien etsimistä, vaan uusin silmin katsomista.” Marcel Proust

INSPIRAATIOTA VANHUSTYÖHÖN • TYÖYHTEISÖVALMENNUKSET • SEMINAARIT • TYÖKULTTUURIN KEHITTÄMINEN

OTA YHTEYTTÄ LUODAAN YHDESSÄ VANHUSTYÖN UUSI TULEVAISUUS!

www.inspironet.fi

Jatka Tulevaisuuden koti joustaa iän mukana

uomalaiset ikääntyvät, saavat täydennystä ulkomailta, vaihtelevat perhemuotoaan ja kuljettavat töitään mukanaan. Kun asukkaat elämäntapoineen muuttuvat yhä kirjavammiksi, jäykkä ja yksipuolinen rakentaminen saa väistyä, arvioi projektitutkija Sini Kotilainen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Pohjaratkaisu, joka ei anna kuin yhden tavan käyttää huonetta tai sijoittaa sänky, joutaa sivuun. Joustavuutta ei välttämättä tarvitse hakea vain irtoseinistä. Asunto voisi koostua tarpeen mukaan yhdisteltävistä ja eroteltavista erillisistä huoneista. Yksittäinkin toimivia tiloja voitaisiin käyttää esimerkiksi vierashuoneina ja työtiloina tai vuokrata muille. Kotilaisen mielestä asunnon käyttötarkoitusta olisi hyvä pystyä vaihtamaan esimerkiksi vuorokaudenajan mukaan tai pitemmällä aikavälillä elämänkaaren muutosten aiheuttamiin tarpeisiin. Väestön ikääntyminen tuonee mukanaan myös palvelutaloa muistuttavia mutta aktiivisempia asumisen paikkoja. Tavallisessa kerrostalossa yhteisöllisyys voisi kehittyä vaikkapa yhteisessä pesulassa tai saunassa. Lähde: Taloussanomat

Työurien pidentäminen puhuttaa. Onko työuran pidentäminen vain pakollinen rasite, vai luoko se hyvinvointia ja elämäniloa? Asiaa pohtivat EläkeTapiolan toimitusjohtaja Satu Huber ja HenkiTapiolan toimitusjohtaja Minna Kohmo.

uber näkee työurien pidentämisessä monia positiivisia puolia, kuten elämänsisällön ja sosiaalisten kontaktien parantamisen. Lisäksi työurien pidentäminen parantaa eläkeläisten taloudellista tilannetta. Mitä pidempi ja ehjempi työura, sitä parempi eläke. – Ehkä eniten esillä ollut syy työurien pidentämiseen on heikkenevä huoltosuhde. Tulevaisuudessa yhä pienempi määrä työssäkäyviä on huolehtimassa kasvavasta määrästä ikääntyneitä. Tilanne on kestämätön ilman tuntuvaa muutosta työurissa. Myös mahdollisen työvoimapulan takia tulemme tarvitsemaan kaiken ikäisiä ihmisiä työelämässä, Huber toteaa. Hän painottaa myös työn tärkeyttä ihmiselle kokonaisvaltaisesti. Kun työstä saa paljon, niin miksi sitä ei jatkaisi yli alimman eläkeiän? – Työ tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa itseään, saavuttaa tavoitteita, kokea onnistumisen elämyksiä ja elää sosiaalista elämää. Huber huomauttaa, että nykyään täy-

uraa joustavasti delliset suunnanmuutokset työelämäsYksilötasolla säästöratkaisuilla voi sä ja sen jälkeenkin ovat tätä päivää. keventää työtahtia ja pitää vaikkapa Yksi monia uranvaihtajia houkutteleva sapattivuoden ja näin parantaa työsala on hänen mukaansa hoivatyö. Sen säjaksamista, Kohmo sanoo. tärkeyttä ei voi kyseenalaistaa. Huber ja Kohmo painottavat jous– Jos huolehtii toisen ihmisen hyvintavan työkulttuurin tärkeyttä. Työnvoinnista, ei tarvitse kysyä itseltään, onkuvan muuttaminen vastaamaan pako työ merkityksellistä. Hänen mielestään on ristiriitaista, että osa ihmisistä uupuu työelämässä samaan aikaan kun toiset ovat vailla mielekästä tekemistä. – Eräs pankkimaail1. Työntekijän mahdollisuus vaikuttaa massa uran tehnyt naisiihen, miten työtä tehdään nen ei halunnut jäädä eläkkeellä laakereilleen 2. Elämäntilanteen mukaiset joustot lepäämään, vaan ryhtyi iltapäivähoitajaksi ja 3. Erilaisten kokemusten arvostaminen varamummoksi lapsille. arvostuksen osoittaminen Yrittäjyys voisi olla yksi 4. Koulutus myös ikääntyneille ratkaisu jatkaa työuraa.

Tapiolan 5 vinkkiä kohti ikäystävällisempää työkulttuuria

työntekijöille

Muuta työkuvaa

5. Säännölliset terveystarkastukset

Minna Kohmon mieles tä hyvä lakisääteinen järjestelmä tarjoaa perusturvan, jota voi täydentää vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Olisi lyhytnäköistä kaventaa työnantajan mahdollisuuksia tarjota lakisääteistä turvaa täydentäviä ratkaisuja. – Työnantaja voi tukea työssä jatkamista vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Lisäeläkkeet kannustavat työskentelemään pidempään ja ovat rekrytointivaltti työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

remmin työntekijän työkykyä saattaa auttaa jaksamaan. Samoin tiivis yhteistyö työterveydenhuollon kanssa on tärkeää. – Työnkuvaa voidaan monipuolistaa, yksinkertaistaa, keventää tai vaihtaa työympäristöä. Ikäjohtamisessa voidaan tarjota työaikajoustoa, ter-

veystarkastuksia ja koulutusta. Työnkuvan pitää vastata työkykyä, Huber sanoo. – Työaikajoustojen lisäksi myös työura voi olla joustava. Esimerkiksi raskaat yövuorot tai esimiesvastuut voisi vaihtaa kevyempään, vaikkakin ehkä pienipalkkaisempaan työhön. Tämä voisi olla työnantajan ja työntekijän yhteistä pitkäjänteistä suunnitelmaa, Kohmo sanoo. Omilla säästöillä tai työnantajan vakuutusratkaisuilla tehdään joustot taloudellisesti mahdollisiksi, ja työuria voidaan pidentää. Kumpikin painottaa asennemuutoksen tärkeyttä. Joustojen käyttöön on jo mahdollisuuksia, mutta asenteissa on vielä toivomisen varaa. – Tarvitaan paitsi hyvää johtamista, myös yleistä asennemuutosta. Asenteisiin voidaan vaikuttaa tuomalla esille hyviä esimerkkejä joustavuuden eduista, Huber toteaa. Kohmo toivoisi, että ikääntyneiden työntekijöiden kokemus nähtäisiin lisäarvona, ja iäkkäitä myös kannustettaisiin jatkamaan töissä pitempään. REIJA KOKKOLA

KUva Virpi Lehtinen

Marianne Falck, 34 verkkotiedottaja

auska, älykäs, huumorintajuinen, rohkea. Sitä kaikkea mummi oli. Hän oli minulle tärkeä esikuva ja sielunsisar. Hänen kanssaan pystyin puhumaan kaikesta, ja yleensä hän olikin ensimmäinen, jolle soitin, kun elämässäni tapahtui jotain. Mummi teki nuorena naisena rohkean ratkaisun ryhtyessään omasta tahdostaan yksinhuoltajaäidiksi. Myöhemmin hän sai vielä kolme poikaa, mutta ei tuon ajan tapaan jäänyt kotiäidiksi, vaan nousi urallaan esimiesasemaan. Ihmisenä hän oli lämmin ja viisas. Hän osasi esittää uusia näkökulmia asioihin, ja se on vaikuttanut myös minun elämääni. Mummissa oli uskallusta ja hänellä oli suuri sydän. Olen surullinen siitä, että omat tyttäreni eivät ehtineet tavata häntä koskaan. Oma toiveeni on tulla jonain päivänä samanlaiseksi mummiksi, yhtä pidetyksi ja rakastetuksi. Mummi oli myös temperamenttinen. Kun en kerran ollutkaan soittanut kuulumisiani, hän soitti minulle ja tokaisi, että olet siis elossa. Sen jälkeen hän sulki puhelimen. Mummiin liittyy paljon hyviä muistoja, ja ne kantavat pitkälle. Kerran olimme liikkeellä rollaattorilla. Kun tulimme mäen päälle, mummi sanoi, että hyppää kyytiin. Siinä me viiletimme alamäkeä, ja mummi huuteli ihmisille, että pois alta!”

Puheenvuoro:

Proudage ilahdutti

tudio 55:ssä oli ohjelma Proudage-toiminnasta. Tosi hienoa! Olen itse siirtynyt "vanhuksiin", mutta en tunne siten, vaikka olen 72 v. ja sairaskin. Vanhuksista olen kirjoittanut lehtiin vuosikausia, yrittänyt vaikuttaa olemattomia tuloksia tehneisiin vanhustyön neuvottelukuntiin ja asenteisiin, tehnyt vapaaehtoistyötä, johtanut paria kolmea laitosta, opettanut luovuutta, sosiaalipolitiikkaa ja vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja tuleville hoitajille. Kaksi tytärtämme ovat työskennelleet samalla alalla, hoitajana ja musiikkiterapeuttina, kohta valmistuvat toimintaterapeuteiksi. Olemme yhdessä tehneet iltamatyötä; mökkimme navetan yliset ovat olleet retkien ja kurssien areenana. Lapsenlapsiamme odottaessa vanhuksille vietiin äitiyskopat tutkittaviksi, maijaa pelasin, ukkoporukan kanssa... Minkäänlaisesta vain "vanhuksille" sopivasta elämisenmuodosta emme ole välittäneet. Lastenlapsemme ovat mukana muun muassa satuteatterissamme, jonka "kenraalissa" vanhukset olivat kriitikkoina vanhainkodissa. Kaikki taidot ovat olleet tarpeen. Nyt olen sitten se riesa, painolasti, vanhuspommi, yhteiskuntarauhan ja -elämän uhka - jos kuuntelee puheita. Proudage on ensimmäinen ja tosi ilahduttavasti asiaan ryhtynyt. Minä en ole koskaan saanut päättäjiltä mitään vastakaikua, vaikka tavallinen

yleisö on antanut hyvää palautetta ja kiitellyt, kuinka olemme onnistuneet. Tyttäreni vanhainkoti, jota johdin joitakin vuosia, palkittiin La Carita -säätiössä. Lähihoitajien opetuksessa käsiteltiin muun muassa ilmaisun voimaa ja musiikkia hoitotyössä… satoja juttuja ja ohjelmia. Olen aina ihmetellyt, kuinka vanhusten hoidon opetus voi olla vieläkin niin vanhoillista ja jäykkää, ikään kuin vanhukset olisivat samaa massaa vaivoineen ja olemisineen. Ei uskalleta tarttua tilaisuuteen ja ottaa ihmisen luovuutta käyttöön. Ja kerta toisensa jälkeen "meidän" vanhainkotiemme harjoittelijat palasivat kentältä sanoen: vanhustyö olikin hauskaa, saakohan sieltä kesäksi työtä! Opetuksesta pitäisi aloittaa. Me vanhukset teemme itse kaikkemme (omat kerhot, kirjoitukset ym.), jotta olisimme muutakin kuin veroja maksavia hoidokkeja. Mutta meillä ei ole riittävästi voimaa ja asemia. No niin, sainpahan sanotuksi!

Raija Leinonen, Lohja

Tavataan torilla,

tullaan tutuiksi

Kohdataan kotikulmilla. Mennään ulos, jutellaan ja hymyillään. Lapset, nuoret, vanhukset. Yhdessä on kivaa.

Reija Kokkola kuvitus shutterstock

ohtaamisia kotikulmilla -hankkeen tarkoitus on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja lisätä sukupolvien välistä kanssakäymistä sekä kansalaistoimintaa Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueella. Miina Sillanpään Säätiön aloittama hanke perustui tarpeen havaitsemiseen. Mitä vanhuksille kuuluu, mitä he tekevät kotona? – Yhä useampi vanhus elää kotona pitkään. Haluttiin vaikuttaa siihen, että vanhuus kotona ei olisi yksinäistä ja tapahtumaköyhää, projektikoordinaattori Teija Saarinen kertoo. Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alue on rakennusvaiheessa suunniteltu siten, että talojen ympäristössä on kaunista yhteistä tilaa, jossa voi kohdata naapureita ja muita asuinalueen ihmisiä. Kohtaamiset voivat kuitenkin jäädä vähäisiksi etenkin vanhuksilla, joiden liikkuminen on rajoittunutta. Säätiössä käynnistettiin hanke, jolla voidaan tukea senioreiden hyvinvointia yhdessä alueen muiden toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Saarinen painottaa toiminnan jatkuvuuden merkitystä myös hankkeen päätyttyä. – Tavoite on, että aktiviteetit ja tapahtumat juurtuvat alueelle, jotta asukkailla ja etenkin sen ikääntyneellä väestöllä on tulevaisuudessakin elämässään iloa, tekemisen riemua ja paljon sosiaalisia kontakteja. Se lisää hyvinvointia ja terveyttä, Saarinen toteaa. Hän toivoo, että sosiaaliset yhteydet saadaan pelaamaan

Ensimmäinen hymy ja hyvän päivän toivotus voivat johtaa mieltä lämmittävään kanssakäymiseen.

vaikkapa rappukäytäväkeskusteluissa. Ensimmäinen hymy ja hyvän päivän toivotus voi johtaa mieltä lämmittävään kanssakäymiseen. – Voi sanoa, että onpas kaunis sää. Tulin juuri kaupasta. Sitten voi vaikka mainita, että ensi viikolla en pääse, koska joudun leikkaukseen. Naapurin on silloin luontevaa tarjota apua kaupassakäyntiin tai kukkien kasteluun.

Yhteinen olohuone Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeen alkajaisiksi asukkailta kartoitettiin toiveita. Mitä haluaisit omalle asuinalueelle? Tapahtumia, lenkkiseuraa, kirpputoreja, kahviloita tai puistojumppaa? Joogaa, musiikkia? Kyselyyn vastattiin innokkaasti. Yksi toivoi Tilkan torin aktivoimista, toinen ”olohuonetta” - matalankynnyksen kahvilaan. Olisi kiva, jos joogaopetusta olisi lähellä. Saarinen otti yhteyttä alueen toimijoihin. – Jollakin voi olla sopiva tila, toisella välineitä ja tarvikkeita. Kun resurssit lisääntyvät, tekeminen helpottuu. Parissa vuodessa aktiviteetit ovatkin lisääntyneet muka-

vasti. Esimerkiksi ikääntyneiden toivomaa kahvilatoimintaa on lisätty. Asukastalolla toimii nyt torstaikahvila muutaman tunnin kerrallaan. Sekin on otettu iloisesti vastaan. – Mukava poiketa kävelylenkiltä kahville ja pääsee tapaamaan samalla muita. Pikku Huopalahtiseuran Kyläpajaan avattiin asukkaiden toivoma olohuone kirjastoineen siellä olleiden tietokone- ja ompelutilojen lisäksi, Saarinen kertoo. Jos ikääntyneiden liikkuminen alueella on rajallista, jää tieto uusista kivoista aktiviteeteista helposti saamatta. Siitä virisi ajatus oman lehden perustamisesta. Yhteisöllisyydestä kertoo myös asukkaiden taistelu Pikku Huopalahden postin lakkauttamista vastaan. – Palvelun säilyttäminen lähellä on erittäin tärkeää etenkin vanhuksille. Addressiin kerättiin yli 6 500 nimeä. Naapuripäivät toukokuussa Viime keväänä järjestettiin ensimmäistä kertaa hankkeen päätapahtuma, Naapuriviikko, joka huipentui Naapuripäivään. Teemaa käsiteltiin omalla tavallaan niin päiväkodeissa kuin palvelutaloissakin. – Sukupolvien välinen kuilu katosi, kun puistotreffeillä lapset ja seniorit leikkivät ja pelasivat keskenään. Naapuripäivänä Toritapahtumassa oli vaihtokirpputori, musiikkia, makkaranpaistoa. Onnistuttiin tuomaan ihmiset yhteen ikään katsomatta. Yhteisöllisyys vahvistui huikeasti. Tapahtuma-alueella oli myös kartta, jossa eri alueet oli merkitty eri värein. Jokainen sai rintaansa oman alueensa värisen lapun, joten oli helppo tunnistaa oman alueensa väkeä. Tapahtumassa sai myös tietoa omasta asuinalueestaan ilmakuvista ja kirjoista. – Sitä pidettiin todella kiinnostavana juttuna. Naapuriviikko järjestetään taas toukokuussa, Saarinen kertoo. Miina Sillanpään Säätiön hanke on poikinut myös yhteistyötä Helsingin kansallisteatterin kanssa. Mukana tässä on ollut myös hankkeen perustama Laulusta voimaa -laulukuoro. – Vanhukset ovat olleet innolla mukana näytelmä- ja kuorotoiminnassa. Aika näyttää mihin se vielä johtaa. Kaikki on mahdollista, Saarinen hymyilee.

ohtaamisia kotikulmilla -hanke toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhteisömalli tukemaan senioriväestön hyvinvointia omassa asuinympäristössään ja lisätä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Yhteisömallia kehitetään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Ensi keväänä julkaistavia hanketuloksia ja kokemuksia voidaan hyödyntää myös muissa asuinyhteisöissä.

SA N

NYL

ÉN

Tervetuloa halikoirat ja -kissat! Pehmoinen turkki poskea vasten tuo iloa vanhuksen arkeen.

iina Sillanpään Säätiön Wilhelmiina-kodissa tassutellaan myös neljällä jalalla. Hännäkkäät, pehmoiset kaverit ovat tervetulleita tapaamaan vanhuksia. Mikä onkaan ihanampaa kuin halata ja silittää suloista koiraa tai kissaa. Vierailulla käy säännöllisesti myös kani, joka on häkkeineen ala-aulassa kaikkien seurattavana. – Ihmisellä on tarve ja oikeus läheisyyteen. Vanhukset ilahtuvat lemmikkien vierailuista. Ne tuovat mieluisia muistoja mieleen ja antavat kaivattua läheisyyttä, Teija Saarinen Miina Sillanpään Säätiöstä sanoo. Eläinvieraat nostattavat hymyn kasvoille ja lisäävät vaikeasti liikkuvien vanhusten aktiivisuutta. – Innostamme lähtemään liikkeelle katsomaan koiraa tai kissaa. Jäykkäkin käsi voi aktivoitua silittämään pehmeää turkkia. Eläinten läsnäolo herättää myös keskustelua. Saarisen mielestä on tärkeää, että koira- tai kissakaverin vierailut ovat säännöllisiä. – Säännöllinen ilon kokeminen vahvistaa hyvinvointia. Osastolla on nähty myös kissanäyttely. Kuvien välityksellä, mutta myös livenä. – On esitelty eri rotuja asiakkaille. Näyttelykissat ovat tottuneet ihmisiin ja vieraisiin paikkoihin. Myös pieniä koiria voi nostaa vanhuksen lähelle sänkyyn. Toivotamme eläinvieraat tervetulleiksi.

Omaishoitaja

ansaitsee lomansa

Suomalainen apteekkiketju Avainapteekit päätti valita avustuskohteekseen omaishoitajat, jotka tekevät arvokasta mutta huonosti arvostettua työtä tämän päivän Suomessa. Tiina Ruulio kuva Shutterstock

vainapteekkien toimitusjohtaja Kim Nummila kertoo, että omaishoitajien tukeminen alkoi joulukuussa 2010, pian apteekkiketjun synnyttämisen jälkeen. – Halusimme olla mukana jossakin tärkeässä yhteiskunnallisessa asiassa, joka on huonossa jamassa. Avustuskohteen valitseminen ei ollut siksi lainkaan vaikeaa, Kim Nummela sanoo. Itse asiassa avustuskohteista oli runsauden pulaa. Sen verran pitkäksi potentiaalinen avustuslista venyi. Omaishoitaja tarvitsee irtiottoa Apteekkiketjun antama tuki kanavoidaan eteenpäin valtakunnallisen

Omaishoitajat ja Läheiset -liiton kautta. Viime vuonna tukea annettiin noin 50 000 euroa. Summassa ovat mukana myös jäsenapteekkien viime joulun joulutervehdyksiin varatut rahat. Avainapteekit lahjoittavat omaishoitajille 30 tai 50 senttiä yhteistyöhön mukaan valittujen tuotteiden myynnistä. Omaishoidon tuen hoitopalkkion minimimäärä on noin 365 euroa kuukaudessa veronalaista tuloa. – Ryhdyimme järjestämään niin sanottuja minikuntoutuslomia omaishoitajille eri puolille Suomea. Yksi ryhmä lähti jopa kylpylälomalle Viroon, hoitajat ja hoidettavat yhdessä. Ensi syksyksi on suunniteltu viikon irtiottoa Espanjan Fuengirolaan, jossa on suomalaisten ylläpitämä kuntoutuslaitos.

– Kun omaishoitaja hoitaa sairasta puolisoa, oma jaksaminen ja terveys jäävät helposti hunningolle. – Kun omaishoitaja hoitaa sairasta puolisoa, oma jaksaminen ja terveys jäävät helposti hunningolle. Pitää vain jaksaa ja jaksaa. Irtiottoa tarvitaan varmasti, Kim Nummila uskoo. Tuki jatkuu ainakin vuoden loppuun Avainapteekit on suomalainen, kohta kahden vuoden ikäinen itsenäisten apteekkien muodostama ketju. Ketjulla

Kokonaislääkehoidon arviointia tarvitaan Iäkkäiden ihmisten ylilääkitys on yhä suurempi ongelma. Löytyisikö apteekista apua pulmaan?

on 81 toimipistettä, erottuva brändi, omat tuotteet ja avainasiakasohjelma. Uusi ketju on pärjännyt hyvin, vaikka apteekkien katteet ovatkin pudonneet viimeisen kymmenen vuoden aikana rinnakkaislääkemarkkinoiden avauduttua. – Kaikki ketjun apteekkarit ovat olleet innolla mukana omaishoitajien tukemisessa. Hehän tapaavat lähes päivittäin omaishoitajia, joiden jaksaminen on usein tiukassa. Jatkamme tukemista ainakin tämän vuoden loppuun saakka. Jatko selviää syksyllä. Nummila ihmettelee myös sitä, kuinka epäoikeudenmukainen tukijärjestelmä on. Tuen maksaminen on nimittäin kiinni kunnan taloustilanteesta. – Tuki pitäisi saada pian Kelan maksatukseen, jolloin sen varat tulisivat valtion talousarviosta. Omaishoitajia on paljon Omaishoitajat ja Läheiset -liiton mukaan eriasteisia omaishoitajia on Suomessa paljon, ehkä jopa miljoona. Omaishoitajat tekevät pääosin näkymätöntä työtä, sillä virallisia kunnan kanssa tehtyjä omaishoitosopimuksia vuonna 2010 oli vain noin 36 000. Nummila uskoo, että omaishoitajien rooli korostuu jatkossa. Kaikki ne, jotka vain suinkin kynnelle kykenevät, haluavat hoitaa vanhuksensa niin, ettei laitoshoitoon tarvitse tukeutua. – Median välittämät kauhuesimerkit vanhustenhoidon tilasta pelottavat ihmisiä.

roviisori Anna Siipilehto Tapuli Apteekista Helsingin Puistolasta uskoo, että apteekin tarjoamalla kokonaislääkehoidon arvioinnille olisi nyt tarvetta ja kysyntää. Kyse on vain siitä, kuka palvelun maksaa. – Joillakin pienillä paikkakunnilla kunnat ovat ryhtyneet korvaamaan arviointia. Ja esimerkiksi Australiassa, Proviisori Anna Sii jossa ollaan asiassa pitkällä, pilehdon mukaan kokonaislääkehoidon valtio maksaa palvelun. arviointi kannattaa monestakin eri syystä. LääkkeiSiipilehto pitäisi hyvänä tä popsineen olotila kohenee ja samalla mallia, jossa lääkäri kirjoittaiyhteiskunta säästää, hän arvioi. si lähetteen apteekkiin arviointia varten. – Arvioinnissa tarvitaan yhteistyötä hoitavan lääkärin ja farmaseutin välillä sekä taustatietoja potilaalle tehdyistä laboratoriokokeista, lääkityksestä ja elintavoista. Kaikki tämä tehtäisiin tietysti asianomaisen henkilön suostumuksella. Lääkäreiden pitäisi tarkistaa kerran vuodessa potilaan kokonaislääkityksen tilanne. Käytännössä resursseja tähän ei kuitenkaan ole. – Olen saanut asiaan 1,5 vuoden lisäkoulutuksen. Olisi kiva, jos asiantuntemusta voisi käyttää, Anna Siipilehto sanoo. Kokonaislääkityksen arvioinnin yksi tavoite on lääkityksen järkiperäistäminen. – Iäkäs henkilö saattaa olla tosi pahassa lääkekierteessä, kun lääkkeiden haittavaikutuksia pitää hoitaa aina uusilla lääkkeillä. Lääkevyyhdin purkaminen ei ole kovin helppoa. Ihmiset myös kiintyvät lääkkeisiinsä. Kokonaislääkehoidon arvioinnin keskihinta on tällä hetkellä noin 300 euroa. Anna Siipilehto on tehnyt tähän mennessä arviointeja pilottihankkeina. – Kokonaislääkityksen arviointi saattaa loppupelissä vähentää koti- ja laitoshoidon tarvetta. Jokainen ymmärtää, minkälaisia säästöjä siitä syntyy.

sitä sun tätä

Kauneuden kaipuu on ikuista

oviisan kaupungin kulttuuritoimi ja perusturvakeskus ovat käynnistäneet vanhusten taidetoiminnan neljässä vanhusten hoitokodissa. Näitä ovat Maritahemmet, Taasiakoti, Hemgården ja Rosenkulla, joista löytyivät sopivat tilat. – Myös vanhukset rakastavat kauniita esineitä. He ilahtuvat väreistä ja muodoista, sanoo projektin käynnistänyt museonjohtaja Pia Wilhelmson. Kuvataideopettaja Kaisa Korpela käy jokaisessa hoitokodissa kerran viikossa. Hän tuo mukanaan tarvittavat materiaalit ja uusia ideoita. – Taidetoiminta räätälöidään tilanteen mukaan. Olemme huovuttaneet, maalanneet akvarelleja, tehneet mosaiikki- ja puutöitä sekä taiteilleet kortteja. Joku jatkaa vanhaa työtänsä, toinen aloittaa uuden. Kaikki eivät osallistu tekemiseen, mutta tulevat muuten vain hengailemaan, Korpela kertoo. Hän kiittää hoitohenkilökuntaa aktiivisuudesta. Taideprojekti on saanut positiivisen vastaanoton. – Minut on otettu avosylin vastaan. Saan henkilökunnalta myös tärkeää tietoa asiakkaiden kunnosta, kun suunnittelen kullekin sopivaa työtä. Yh-

dessä vanhusten kanssa olemme kokeneet huikaisevia hetkiä. Kauneuden kaipuu ei häviä koskaan. Taiteen tekeminen ja sen näkeminen ympärillä voi herättää dementoituneessakin vanhuksessa eläviä muistoja. Kaisa Korpelasta on ollut hienoa nähdä taiteen virkistävä vaikutus vanhuksissa. – Korttitöissä käytimme vanhoja kiiltokuvia. Niitä katsellessaan vanhukset muistivat jopa omien vanhempiensa kirjoittamia värssyjä. Reija Kokkola

Mustarastaan iloittelua hoivakoteihin

uonnon voi tuoda lähemmäksi vanhusten arkea rakentamalla hoivakoteihin erilaisia ip äänimaailmoja. Toteutus on hämmästyttävän yk-d Dip ! da a sinkertainen: hankkikaa muutama luonnon ääni -cd, pistäkää äänite soittimeen ja nauttikaa! Luonnon äänien luomasta levollisesta ilmapiiristä hyötyy vanhusten lisäksi myös hoivakotien henkilökunta – ylimääräiset stressihormonit saavat kyytiä, kun työntekoa siivittävät vaikkapa sarastukseen heräävän, huhtikuisen metsän äänet. Suomen Lintuvarusteesta löytyy laaja valikoima korkeatasoisia luontoäänitteitä. www.suomenlintuvaruste.com/product_details.php?p=917 lé n

Taide apuna muistisairaan kohtaamisesSA

iiden EU-maan yhteinen hanke Quality of life on kerännyt kokemuksia siitä, millaisia positiivisia vaikutuksia taiteella ja kulttuurilla voi olla muistisairauden kanssa elävien vanhusten elämänlaatuun. Taidelähtöisiä menetelmiä kokeiltiin muun muassa Itävallassa, jossa Hotel Rollator -projektissa vanhukset ja taiteilijat toimivat yhteistyössä taiteel-

listen tilojen toteuttamiseksi. Tsekissä Dancing with seniors -projekti innosti tanssin avulla palaamaan nuoruuden muistoihin ja lisäämään kontaktia muihin. Hollannissa From art to craft -projekti sovelsi monipuolisia visuaalisia ja fyysisiä menetelmiä aktivoimaan vanhusten, omaisten, henkilökunnan ja vapaaehtoisten yhteistä toimintaa. Suomesta hankkeessa on ollut mukana Teatterikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalvelut.

Karvainen kaveri hoitaa Sa n n a N yl én

ammikuun alusta turkulaisissa vanhainkodeissa on suukoteltu ja halailtu vähintään kerran viikossa. Märkiä pusuja ja kuonoja rapsuteltavaksi tarjoavat kaarinalaisen Maarit Haapasaaren berninpaimenkoirat Viljo ja Rento. Mikäli pilotti sujuu mallikkaasti, molemmat karvaturrit saattavat päästä vakivirkaan.

– Koirat kannustavat vanhuksia ylös sängystä. Monet ovat innostuneet jopa liikkumaan niiden kanssa. Haapasaari kertoo tositarinan sänkyyn juuttuneen rouvan ja muutaman kuukauden ikäisen Viljon suhteesta. Ensitreffeillä Haapasaari oli nostanut Viljon rouvan kainaloon, jonka lämpöön koiravauva nukahti. Toisella kerralla seurustelu jatkui yhä sängyssä, sillä erotuksella, että tällä kertaa molemmat pysyivät hereillä. – Mutta kolmas kerta oli varsinainen jymy-yllätys. Kun tulin Viljon kanssa vanhainkodin aulaan, rouva oli siellä odottamassa. Hän oli pukeutunut parhaisiinsa ja kampauttanut hiuksensa. Tällaisia ihmeitä koirat voivat saada aikaan. Lisätietoja: www.hali-koira.tk

Koonnut Paula Launonen

Vapaaksi palaveripiinasta

iedätkö mikä on Powerpoint-halvaus? Se on romahdus, joka johtuu oletuksesta, että normaali ihminen jaksaisi kuunnella yli kymmenen minuuttia monotonista bulletjorinaa. Palaverin voi pilata muillakin tavoilla. Reetta Kos-

ki ja Katleena Kortesuo kertovat niistä kirjassaan Kokousten seitsemän kuolemansyntiä. Naiset opastavat myös, miten kokouksista tehdään tehokkaita. Hinta Adlibris.com-verkkokaupassa 34,20 euroa.

Ryhdy sinäkin glamourleidiksi

uotibloggari Ari Seth Cohen kokosi kirjaksi kuvia ja tarinoita maailman glamourkeskusten säväyttävimmistä 60+-trendsettereistä. Advanced Style saatavilla Amazon.comissa toukokuussa.

yön Jokaisen vanhust -luettava! ammattilaisen must

aana Utti avaa hätkähdyttävän näkökulman vanhuspalveluiden nykytilaan ja provosoi henkilöstön arvaamattomalle kehittämisen tielle. Taustalla asiakaslähtöisyys, strateginen ajattelu, multisensorisuus ja vanhuuden ajattelu luonnollisena elämänvaiheena, metodina kehittävä dialogi. ”Riemastuin sukelluksesta ihmisenkokoiseen vanhuuteen

Nuoruus oli helvetillistä "Nyt odotan vähemmän, ja elän enemmän. En tahdo vanhentua ennen aikojani, mutta en myöskään naamioitua teennäiseen nuoruuteen. Nuoruus oli monessa mielessä helvetillistä. Minä en ainakaan haluaisi takaisin sitä tuskaa ja epävarmuutta. Ikääntyminen on vapauttavaa." Kuvataiteilija ja kirjailija Riikka Juvonen ravistelee luutumia ja ruotii vanhenemisen tuntoja. Katse käy menneeseen ja tulevaan, mutta tärkeintä on olla

tässä ja nyt. Kehon muutokset puhuvat omaa kieltään, samalla kun mielessä tapahtuu riemastuttavia muutoksia vanhemmiten alkaa viihtyä itsessään paremmin. Juvonen on tarkkaillut ympäristöään ja etsinyt roolimallia omaan vanhuuteensa Etelä-Euroopasta ja Lähi-idästä. Onneksi en enää ole nuori. Kovakantisen hinta Bookplus.fiverkkokaupassa 21,95 euroa.

Sanos muuta! paremmin viihdyn pappana.

ja erityisesti siitä, että jossain (Forssassa) on jo uskallettu kiihdyttää ideat käytäntöön. Tämä kirja valaa uskoa ja toivoa, että ehkäpä sitä sittenkin voisi uskaltaa vanheta tässä maassa”, hehkuttaa lukija Adlibris. com-kirjakaupan keskustelupalstalla. Tehtävänä hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, 39,70 euroa, Adlibris.com

Hyvästi villit vuodet

arja Leena Toukonen tekee esikoisrunokokoelmassaan matkan luopumiseen, kuolemiseen ja vanhenemiseen. Naiseuden ja äitiyden risti on raskas ja rakas samaan aikaan. Vuodet villiintyvät takanani, 22 euroa, Basam Books.

Mummo ei sammaloidu

nni Nykäsen toisessa Mummo-albumissa muistellaan menneitä, käydään ulkomailla ja kokeillaan kaikenlaista uutta. Arkielämän huumorilla höystetyt tarinat lämmittävät kuin vastaleivotut karjalanpiirakat. Tilaa Mummo 2 Elisa Kirjasta kännykkään tai tablettiin, 14,90 euroa.

Sisu ja muut menestystekijät

uomalaistunut, kanadalaissyntyinen Chaker Andre Noël esittää, että suomalainen elämäntyyli on tie henkilökohtaiseen ja liike-elämän menestykseen ja esittelee mallin menestyksen kartaksi. Perusväittämä on, että omaperäiset kansalliset arvot ja toimintatavat ovat antaneet Suomelle kilpailuedun, joka on johtanut kadehdittavaan rauhaan ja kestävään vaurauteen. Malli tarjoaa unohtumattoman matkan tarinoihin, jotka herättävät lukijan uuteen menestysnälkään.

”Oivaltavasta kirjasta opin, että sisu on vain yksi niistä elementeistä, joiden ansiosta suomalaiset menestyvät”, kommentoi amerikkalainen kirjailija B. Joseph Pine. "Chaker tarjoaa oivalluksia selkeässä muodossa. Aivan kuten Suomi-ihmeetkin, se perustuu yksinkertaiselle periaatteelle: vähemmän on enemmän, kun tavoitellaan menestystä”, toteaa Fortumin kestävän kehityksen johtaja Anne Brunila. Ihanuuksien ihmemaa, 39 euroa, Talentumshop.fi

Löydä oma sisäinen mummosi

leisradion yhteiskunnallisten ohjelmien toimittajan tehtävästä eläköitynyt Terttu Lensu on viiden lapsenlapsen isoäiti, jota huolettaa alkuperäismummojen katoaminen. Mummous on Lensun mielestä muutenkin problemaattinen ilmiö. Mummoa ei saa sanoa vanhaksi. Mummo joutuu myös määrittelemään ihannevaarin uudet ominaisuudet, ja hänen päätettäväkseen jää, minkälainen on mummojen hallitsema maa. Eikä tässä vielä kaikki. Mummon on myös neuvottava nuorille, kuinka isän auto koristellaan graffiteilla yön pimeinä hetkinä. ”Mummous on arvokas ominaisuus, kansallinen aarre, luovuuden ikilähde”, Lensu väittää, ja kehottaa kaikkia kansalaisia, ikään ja sukupuoleen katsomatta, löytämään oman sisäisen mummonsa. Mummo vastaan muu maailma, 23,40 euroa, Paasilinna.fi

Pitempi ja parempi elämä

merikkalainen ikääntymisen asiantuntija Laura L. Carstensen avaa näkymän 2000-luvun hyvinvointivaltioiden haasteisiin, kun elinajanodote on noin 30 vuotta pitempi kuin edellisellä vuosituhannella. Henkilökohtainen talous, yleiskunto, ihmissuhteet, terveyspalvelut ja sosiaaliturva ratkaisevat, minkälaiseksi sadan vuoden rajapyykkiä kolkuttelevien ehtoopuoli muodostuu. A Long Bright Future, 13 euroa, Adlibris.com

go e s Ideapakka Proud Age ineitä tarjoaa väl van h u styön ! uk s e e n val lan kumo a. fi kk www.ideapa

Pakka on suunnattu

vanhustyön ammattilaisille ja opiskelijoille oman ammattitaidon syventämiseksi sosiaali- ja terveydenhoitoalan kouluttajille työkaluksi koulutuksiin vanhustyön työyhteisöille ja esimiehille työn laadulliseen kehittämiseen ja ammatillisen työotteen vahvistamiseksi vanhusten parissa työskenteleville ideoiksi, inspiraatioksi ja työnkuvan rikastuttamiseksi sekä oman ammattitaidon ja -identiteetin vahvistamiseksi

Ideapakkagoes ProudAge! Mikä on tuo kiehtova korttipakka, joka voi mullistaa vanhustyön? Tutustu, oivalla ja innostu Proud Age -ideapakasta.

Reija kokkola

eetta Koski huomasi IT-alalla työskennellessään ehdottavansa jatkuvasti työyhteisölleen erilaisia menetelmiä. Hän alkoi hiljalleen pohtia, voisiko hän vain yksinkertaisesti heittää pöydälle kortin, josta kukin voisi jalostaa itselleen toimintatavan. Siis ihan fyysisen kortin, sellaisen, jonka voi kivasti ottaa käteen ja alkaa pohtia ja ihmetellä. Kortin, joka pulpahtaa esiin laatikon pohjalta tai pyörii työyhteisön kahvipöydässä. Näin syntyi ajatus ideapakasta. Kosken mielestä ideapakan vahvuus on juuri sen käteen menevä formaatti nykypäivän sähköisessä maailmassa. Ideapakan yksittäinen kortti kuvaa yhden menetelmän, josta jokainen voi kehittää juuri itselleen sopivan toimintatavan. Koski on ideoinut neljä ideapakkaa, joista Proud Age -sisältöinen julkaistaan elokuussa. Hän toimi vanhustyössä

opiskeluaikanaan, ja olisi silloin kaivannut ideoita toteuttaakseen työtä muutenkin kuin rutiinien avulla. – Lähdin innoissani mukaan Proud Age -hankkeeseen. On hienoa, että yrittäjänä voi tarttua projekteihin, jotka vastaavat omia arvoja. Käyttöä moneen lähtöön Ideapakka on tarkoitettu kouluttajille, projektipäälliköille ja ryhmänohjaajille. Sitä voi käyttää koulutuksissa, kokouksissa tai ihan vain omassa päivittäisessä työssään. Ideapakan kortit eivät anna suoraa ohjetta toimia tietyllä tavalla. Tarkoitus on, että kortissa esitetty menetelmä jalostuu omassa päässä itselle sopivaksi. Koski sanookin olevansa paitsi ideoija, myös oivalluttaja. – Oivalluksen kautta syntyy aito motivaatio muuttaa totuttuja, rutinoituneita käytösmalleja. Kun oivaltaa, innostuu, hän sanoo. Ideapakkaa on helppo käyttää. Siinä on 30-50 korttia,

DJ Mamy Rock k herättää kunnioitusta Ruth Flowers alias DJ Ma my Roc ästään 70 ikävuoden missä ikinä esiintyykin. Eikä pelk ansiosta. vaan loistavien keikkojensa

J MamyRock ”syntyi” viitisen vuotta sitten kun Ruth Flowersin pojanpoika vei hänet klubille. Se oli mummille kuin ilmestys. Sekoitus valoa, kovaa bassoa ja elektromusaa vei mennessään. Juuri leskeksi jääneellä naisella oli paljon ylimääräistä aikaa, jota hän alkoi täyttää seisomalla levylautasten takana. Pojanpoika tutustutti Ruthin ranskalaiseen tuottajaan Aurelien Simoniin, jolta hän otti yksityistunteja miksauksessa. Debyyttiesiintyminen vuonna 2009 teki Ruthista kertaheitolla tähden. Nyt DJ MamyRockin keikkakalenteri täyttyy nopeaa vauhtia keikoista maailman kuuluisimmille klubeille. Eikä niillä soi Sinatra vaan house-, rock- ja elektromusiikki. Ruth Flowers kiittää ainoaa poikaansa ja pojanpoikaansa, jotka ovat kannustaneet hänet uudelle uralle. Tämän Proudage-lehden ilmestymiseen mennessä Ruth Flowers oli vuoden 2012 aikana heittänyt yli 35 keikkaa neljällä mantereella. «…Indeed, I'd rather sign a contract with a record company than sign up to a nursing home!» Ruth Flowers – London

jotka on sidottu ketjulla toisiinsa. – Ne voi irrottaa toisistaan, niitä voi selailla, järjestää uudestaan ja levittää pöydälle.

menetelmän ja soveltaa sitä omassa työssään. – Proud Age -ideapakan sisällön on tuottanut hankkeen koordinaattori Anna Pylkkänen, Koski kertoo.

Käytännön iloa työhön Vanhustyössä ideapakan avulla voi kehittää ja uudistaa muun muassa kahdenkeskistä vuorovaikutusta. Sen avulla voi löytää uusia tapoja kommunikoida vanhuksen kanssa. Tehtävä voi olla asiakkaan havainnointi työpäivän aikana. Millaiset silmät hänellä on, entä katse? Miltä hänen kätensä tuntuvat omissasi? – Pakan menetelmät lisäävät oman työn mielekkyyttä ja antavat rohkeutta muuttaa totuttuja käyttäytymistapoja. Kun oivaltaa, miten kortin menetelmä juuri minun tapauksessa toimisi, saa uutta virtaa ja iloa vanhustyöhön. Proud Age -ideapakka poikkeaa muista siinä, että se on suunniteltu juuri tiettyyn kontekstiin. Suoria ohjeita se ei kuitenkaan anna, vaan jokainen voi poimia itselleen sopivan

Tahtoa tarvitaan Pakasta tulee löytymään keskenään hyvinkin erilaisia ideoita vanhustyön kehittämiseksi, hoitajien ammattitaidon ja -identiteetin vahvistamiseksi sekä vanhustyön arjen rikastuttamiseksi. Tehtävien ja ideoiden kesto, vaativuus ja toteutustavat vaihtelevat. Ideoiden toteuttaminen ei edellytä juuri muuta kuin tahtoa kehittää vanhustyön käytäntöjä sekä pienehköjä ajankäytöllisiä satsauksia! Ideapakka goes Proud Age lähestyy vanhustyön kehittämistä yhtäältä omiin oivalluksiin ohjaten, toisaalta leikkisästikin. Samalla se haastaa työyhteisöt tarkastelemaan omia piintyneitä tapojaan ja tottumuksiaan.

Suomalaisten tulevaisuutta vastuullisesti turvaamassa – Tapiola. • Vakuutukset • Pankkipalvelut • Varainhoito Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy

lin mukana Suomen Ekonomiliiton, SEFE ry:n järjestämässä mentorointiohjelmassa, jossa seniori-ekonomit siirsivät kokemuksen tuomaa hiljaista tietoa nuorille, työelämässä oleville Ekonomiliiton jäsenille. Tapasin ohjattavani, aktorini, kerran kuussa 12 kuukauden ajan. Tarkoitus oli välittää kokemuksia, näkemyksiä ja osaamista aktorille hänen toivomillaan osaalueilla. Hän kertoi kohtaamistaan erilaisista tilanteista työorganisaatiossaan, ja minä avasin hänelle näkökulmia siitä, miten selvitä erilaisista ongelmatilanteista ja haasteista. Olen itse työskennellyt toimitusjohtajana sekä Suomes-

sa että ulkomailla, joten luulen pystyneeni antamaan hänelle tärkeitä neuvoja. Sen huomasin itse, että en välttämättä toimitusjohtajana kohdannut nuorempaa henkilökuntaani tällä tavoin, ei silloin tultu helposti juttelemaan. Mentorointitilanteesta puuttuu organisatorisuus, joten keskustelu oli vapaata ja syvällistä, epämuodollista. Koska työ- ja siviiliminää ei voi erottaa, puhuimme myös ohjattavan henkilökohtaisista asioista, elämästä yleensä. Itse koin mentoroinnin antoisaksi. Hiljaista tietoa poistuu kovaa vauhtia työmarkkinoilta. On hienoa, että sitä osataan kuitenkin hyödyntää. Proud Age -asenne tulee varmasti saamaan yhä lujemman jalansijan yhteiskunnassamme.”

KUva Linda Varoma

Jarmo Salminen, 66, KTM, eläkkeellä

Tervetuloa Wilhelmiinaan! Helsingin Pikku Huopalahdessa sijaitseva Wilhelmiina on erikoistunut ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen sekä hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluihin. Tule tutustumaan monipuolisiin palveluihimme paikan päälle tai soita puh. 09 473 473

Lisätietoja: www. wilhelmiina.fi Taavetti Laitisen katu 4, 00300 Helsinki

skuntoutu y e v r e T s ire

Tiesithän, että sinulla on oikeus hakeutua kuntoutukseen Ota yhteys lääkäriisi jos koet, että alla olevista kuntoutuspalveluista voisi olla sinulle hyötyä. Tiedustele vapaita paikkoja Siuntiossa alkaviin Kela-kursseihin. • • • • •

Työelämässä uupuneiden Pihlaja-kurssi alkaa 7.5., 14.5. ja 28.5.2012 Työelämässä olevien niveloireisten Tules-kuntoutuskurssi alkaa 14.5., 21.5. ja 28.5.2012 Työelämässä uupuneiden kurssi, Pihlaja-avokurssi alkaa 28.5.2012 Työelämässä olevien selkäoireisten Tules-kuntoutuskurssi alkaa 28.5.2012 Työelämässä olevien niska- ja hartiaoireisten Tules-kuntoutuskurssi alkaa 28.5.2012

Lisätiedot, asiakkuuspäällikkö Paula Kivekäs puh. 0400 373 024

Avire

Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelut toimivat jatkossa nimellä Avire.

5 Proud Age TOP

Anna Pylkkänen

-leffat

1. Paistetut Vihreät Tomaatit Tarina kahdesta rohkeasta naisesta. Elämänmakuinen, rohkea ja jännäkin tarina.

4. Venus (2006) Maurice ja Ian ovat ystävykset, molemmat uransa ja elämänsä loppusyksyssä. Kaukana ovat kultaiset vuodet arvostettuina näyttelijöinä ja ihailtuina herrasmiehinä. He kuitenkin kääntävät syksyn kevääksi.

5. UP - Kohti korkeuksia Eläkkeelle jäänyt ilmapallokauppias päättää toteuttaa unelmansa ja lähteä seikkailemaan. Taloonsa sidottujen tuhansien ilmapallojen avulla hän lentää kohti Etelä-Amerikkaa. Up – Kohti korkeuksia on lämminhenkinen komediaseikkailu.

PIXAR

2. Palveluksessanne, Miss Daisy Atlantassa eletään 1940-luvun loppua. Iäkäs ja itsepäinen Miss Daisy (Jessica Tandy) asustelee yksin suuressa kartanossaan. Moninkertaisesti palkitun elokuvan päärooleissa loistavat alan kärkikaartiin kuuluvat näyttelijät, mestarillinen Morgan Freeman sekä Jessica Tandy, joka voitti roolistaan Oscar-patsaan. Elokuva voitti myös Parhaan Elokuvan Oscar-patsaan.

3. Miss Marple - Kausi 1 (2 disc) Topakka Neiti Marple tarttuu mysteerien ratkomiseen tarmokkaasti säilyttäen kuitenkin aina arvokkuutensa sekä huumorintajunsa. Sisältää viisi jaksoa.

UUTUUS!!

Nyt voit myös tilata ProudAge -lehtiä yhteisöösi, oppilaitokseesi, henkilökunnallesi tai jaettavaksi muille sidosryhmille! Ole edelläkävijä, lue ProudAgea ja anna sitä lahjaksi.

Tilauskuponki 10 kpl, (20 e + alv.) 30 kpl, (45 e + alv.) 60 kappaletta = 1 laatikko (70 e + alv.) 120 kappaletta = 2 laatikkoa (140 e + alv.) 180 kappaletta = 3 laatikkoa (210 e + alv.)

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Nimi: Toimitusosoite: Laskutusosoite:

peak press Laivurinkatu 2 07920 Loviisa

Kun Eeva Makkosta kuuntelee, tulee mieleen, että ilo todellakin on asenne. Ikiliikkuja nauttii elämän pienistä asioista eikä murehdi tulevia. Maria Markus Kuvat Erkki Makkonen

”Joskus kaipaan vipinää” No sitä vipinä ähän minäkin toivon..."

uka on vanha? Siihen 76-vuotias Eeva Makkonen ei oikein osaa vastata. Hän kertoo juuri miettineensä, että jokohan sitä on tulossa vanhaksi, kun ei kovin jyrkkiä mäkiä enää yksin tohtisi hiihtolenkeillä laskea. Mutta muuten ikä ei hänen mielestään ole mikään juttu, vanheneminen kun on paljolti omasta asenteesta kiinni. Tyttömäinen nauru helisee tuon tuostakin ”Mammun” eli Eeva Makkosen kodissa Enossa, Pohjois-Karjalassa, kun jutellaan syntyjä syviä ja mietitään maailmanmenoa. Mistä yksin asuva leskirouva ammentaa elämänilonsa päivästä ja vuodesta toiseen? – Minuun on varmasti vaikuttanut paljon työskentely sairaalassa. Siellä näki niin paljon rankkoja asioita, että pikku jutut eivät enää hetkauta. Samalla oppi olemaan tosi kiitollinen siitä, että saa olla terve ja pystyy liikkumaan, 35 vuotta sairaalamaailmassa toimistovirkailijana ja osaston sihteerinä työskennellyt Eeva Makkonen kertoo. ”Ruuhkavuodet” ovat jättäneet hyviä muistijälkiä. Hän sanookin kaipaavansa joskus sitä vipinää, mitä työ ja perhe elämään toivat. Kun joku aikoinaan ihmetteli, miten hän jaksaa hoitaa sekä työnsä että perheensä niin touhukkaas-

ti, hän vastasi, että ihminen joka tykkää työstään, jaksaa kotonakin. Kymppitonni päivässä Eeva Makkosen terveyden ja reippauden salaisuus löytyy varmasti aktiivisesta elämäntavasta. Eevan tytär Raija kertoo, että he laittoivat joskus askelmittarin äidilleen päiväksi. Pelkästään kotona touhutessa askelia kertyi yli 10 000. – Olen ihan siivoushullu. Ja lumityöt, niitä on niin mukava tehdä! Joskus käyn naapurinkin pihalla kolaamassa lumet, hän nauraa. Rakkaus luontoon oli Eevan ja hänen edesmenneen miehensä Eskon yhteinen juttu, ja metsässä liikuttiin niin lähellä kuin kauempanakin. Samalla kerättiin marjat ja sienet. Lomatkin vietettiin yleensä luontomatkaillen, ja varsinkin Kilpisjärven seudusta tuli rakas paikka Rääkkylässä sijaitsevan kesämökin ohella. Luonto on myös auttanut Eevaa vaikeiden aikojen yli. – Kun mieheni kuoli vuonna 2003, sitä seuranneet vuodet olivat tosi vaikeita. Silloin lähdin monesti metsään. Luonnossa saa olla oma itsensä ja itkeä itkut rauhassa, hän sanoo. Autoillessa laulattaa Eevalla on kolme lasta ja neljä lastenlasta. Yksi lapsista, Erkki, asuu parinkymmenen kilometrin päässä, mutta

Eevan resepti vireään vanhuuteen 1. Ammenna luonnosta ja liikunnasta voimaa. 2. Naura maha kippurassa läheistesi kanssa. 3. Nauti vapaudestasi mennä ja tehdä ilman tarkkoja aikatauluja. 4. Iloitse ystävistäsi ja läheisistäsi. 5. Elä hetkessä, löydä pienistä asioista syntyvä onni.

muut läheiset asuvat pääkaupunkiseudulla. Pitkä välimatka harmittaa joskus, mutta Eeva osaa ottaa ilon irti niistä hetkistä, jotka saa viettää nuorten kanssa. – Lasten ja lastenlasten kanssa nauretaan aina niin, että maha on kippurassa. Minulla on ihanat naapurit ja hyviä ystäviä. Tässä lähellä asuu ystäväni kansakouluajoilta lähtien ja hänen kanssaan puuhailemme kaikenlaista. Ja jos tuntuu, että aika tulee pitkäksi, hyppään autoon ja ajelen jonnekin kauemmas vierailulle. En tunne oloani yksinäiseksi, vaikka asunkin yksin. Rivitaloasunnostaan Eeva ei aio lähteä kuin vasta pakon edessä. Sillä mihinpä sitä omasta kodistaan lähtisi. Koti on hänelle niin tärkeä paikka, että kotipuuhastelut menevät harrastustenkin edelle. – Olen minä kokeillut esimerkiksi kuorolaulua, mutta jotenkin se ei sytyttänyt. Nyt laulelen vain itsekseni ja ystävien kanssa. Laulan varsinkin silloin, kun ajan autolla. Kahvisieppo

Vaikka terveys on Eeva Makkoselle elämän tärkeimpiä asioita, hän on kaikkea muuta kuin tiukkapipoinen. Karppauksille ja muille villityksille hän viittaa kintaalla. Hän syö tavallista itse kokkaamaansa kasvispainotteista sekaruokaa sekä ainakin kuusi ruisleipäpalaa päivittäin – ja juo joidenkin mielestä ehkä tolkuttomasti kahvia.

”Silloin kun jäin eläkkeelle, sovimme mieheni kanssa, että nyt riittää kellon mukaan eläminen. En välitä sitoutua mihinkään tiettyyn juttuun, vaan haluan mennä ja tehdä ihan vapaasti.” Kahvisiepoksi tunnustautuva sorja rouva ei myönnä, että kahvi veisi hänen yöuniaan, päinvastoin. Jos hän joskus sattuu heräämään yöllä eikä saa unta, hän kipaisee keittämään kahvit. Ja taas nukuttaa. Elämä on hyvää, ja jos jotain voisi toivoa, Eeva toivoisi reissua Kilpisjärvelle. Mieluusti perheen tai miksei vaikkapa jonkun uuden, samalla aaltopituudella olevan ystävän kanssa. Suunnitelmia hän ei kuitenkaan juuri tee, vaan nauttii päivästä kerrallaan. Kyky elää hetkessä on hänen mielestään ehkä suurin muutos, jonka ikä on tuonut tullessaan.

Arjen kultahipuista

syntyy huippuhetkiä Vanhustyön konkari jalostaa päivittäisistä rutiineista vuorovaikutusta, josta nauttii myös hoitaja. Paula Launonen kuva Anne Simola

A xxxx

nne Simola otti 52-vuotiaana rohkean askeleen. Keväällä 2011 hän sanoutui irti vakituisesta työpaikasta ja ryhtyi yrittäjäksi. Ikäihmisten palvelutaloja ja dementiakoteja johtanut ja perustanut sosiaali- ja terveydenhoitoalan konkari päätti jalostaa näkemyksistään valmennusta, jolla vahvistetaan laitoksissa elävien vanhusten hyvää oloa. Luovuus edellä Ensimmäisen vuoden ajan Creative Care Oy on majaillut luovien alojen yrityshautomossa. Vuorovaikutus muotoilijoiden, pelikehittäjien, kuvataiteilijoiden ja näyttelijöiden kanssa tarjoaa Simolan mukaan uusia ulottuvuuksia vanhustyöhön. – Valmentajamme jalkautuvat työpaikoille auttamaan työntekijöitä ja johtoa näkemään ja hyödyntämään arjen mahdollisuudet. Sekä valmennus että laitoksissa tapahtuva vanhusten kohtaaminen ovat luovaa toimintaa, jossa erilaiset ilmaisutaidot ovat avainasemassa, Simola painottaa. xxxx

xxxxx

Innostutaan yhdessä Arjen mahdollisuuksilla Simola tarkoittaa päivittäisiä rutiineja, jotka voidaan hoitaa joko mekaanisesti suorittaen tai inhimillisesti myötäeläen. Omasta kokemuksestaan hän tietää, ettei laadukas hoito edellytä sirkustemppuja eikä massiivisia budjetteja. – Ruokailut, pesullakäynnit ja nukkumaanmenot antavat hoitajalle syvällisiä työtyytyväisyyden tunteita, kun niiden aikana pääsee kosketukseen elämää nähneen ihmisen kanssa.

Kumppanuudesta lisäarvoa Yritys: Creative Care Oy Idea: Luovia ratkaisuja vanhusten hyvinvointiin Menetelmä: Henkilöstön ja johdon valmentaminen Asiakkaat: Kunnat, järjestöt, yritykset Lisätietoja www.creativecare.fi

Viisi askelta kohti asiakaslähtöistä vanhustyötä 1. Pidä huolta henkilöstön hyvinvoinnista. 2. Luo työpaikalle innostava ja palkitseva ilmapiiri.

3. Rohkaise vanhuksia antamaan palautetta. 4. Kannusta hoitajia aitoon kohtaamiseen. 5. Tartu arjen mahdollisuuksiin.

"Valmentajamme jalkautuvat työpaikoille auttamaan työntekijöitä ja johtoa näkemään ja hyödyntämään arjen mahdollisuudet." Aito kohtaaminen ei Simolan mielestä vaadi yhtään lisäminuuttia puurohetkeen tai suihkutteluun. Olennaista on hoitajan suhtautuminen. Jo nyt hoitajista noin 30 prosenttia haluaa antaa vanhukselle lämpöisen hoitokokemuksen. – Toiset 30 prosenttia alisuorittaa, ja 40 prosenttia on niitä, jotka tekevät työnsä huolellisesti, mutta eivät vielä tunnista inhimillisiä mahdollisuuksia. Simola suuntaa katseensa neljäänkymmeneen prosenttiin. – Kun he innostuvat ihmisläheisestä vanhustyöstä, muutos on jo pitkällä. Kannustus kannattaa Simola peräänkuuluttaa vanhustyön arkeen syvällistä asennemuutosta. Kaiken toiminnan lähtökohtana pitäisi olla hoidettavan tarpeet. Hän kertoo vanhuksista, jotka yrittävät olla mahdollisimman kiltisti ja hiljaa, etteivät vain aiheuttaisi ylimääräistä vaivaa ja kiirettä hoitajilleen. – Eihän se niin saisi olla. Vanhuksia pitäisi rohkaista antamaan palautetta ja kertomaan toiveistaan. Huonokuntoisimmallakin on oikeus tulla kuulluksi ja tuntea itsensä täysivaltaiseksi yhteisön jäseneksi. Entä miten palvelutaloon tai hoitokotiin luodaan henki,

jossa hoitajat haluavat sanoa hyvästit rutiinisuorittamiselle ja pistää itsensä likoon? Miten laitokseen puhalletaan tunnelma, jossa sekä hoidettavat että hoitajat viihtyvät täysin sydämin? – Johtaminen on avainasemassa. Kun johtajat ymmärtävät asian, he alkavat luoda kulttuuria, jossa arvostetaan myönteistä asennetta ja vanhuksen kuulemista. Pienistäkin arjen kultahipuista annetaan palautetta ja palkitaan. Simola huomauttaa, että kymmenen vuoden kuluttua vanhustenhuoltoon tarvitaan 170 000 uutta käsiparia ja sydäntä. – Mistä uudet tekijät löytyvät tulevan työvoimapulan aikana, jos vanhustyöllä on raskaan ja epäkiitollisen työn maine?

Bisnestä turvallisesta ikääntymisestä

ekes on myöntänyt kaksivuotisen rahoituksen Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa toimivan yrittäjyyden tutkimusryhmän – TSE Entren – ja lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen laitoksen monitieteiselle tutkimushankkeelle "Secure Ageing Innovation" (Turvallisen ikääntymisen innovaatiot). Tutkimusta johtaa Heinosen ohella vuosikymmeniä vanhustenhoitoa tutkinut professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä. Tuotekehitystyöhön osallistuvat alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden lisäksi ikääntyneet ja heidän omaisensa, alan yritykset ja järjestöt sekä kunnat. Käyttäjille tutkimuksen tulokset konkretisoituvat uusina, turvallista ikääntymistä edistävinä innovatiivisina palveluina ja ratkaisuina. Yritykset ja järjestöt puolestaan pääsevät kehittämään uudenlaisia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia, jotka luovat perusteita kannattavalle, kasvavalle ja kenties myös kansainvälistyvälle liiketoiminnalle. http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi

Turvatekniikka avuksi

Enemmän aikaa ihmisten kohtaamiselle Jos hoitajalle kertyy yhden työvuoron aikana yli kymmenentuhatta askelta, herää kysymys, miten niitä voisi vähentää. Ylitornion Palvelutalossa ratkaisu löytyi Senioriturvatekniikasta, ja samalla koheni henkilökunnan työhyvinvointi.

litornion Palvelutalossa on yli 50 asukasta, joiden keski-ikä on lähellä yhdeksääkymmentä. Palvelutalossa haluttiin panostaa turvallisuuteen ja mukavuuteen – niin asukkaiden kuin hoitohenkilökunnankin. Vuonna 2009 palvelutalon uudisosaan asennettiin senioriturvatekniikka, ja vuotta myöhemmin senioriturva saatiin myös rakennuksen vanhempaan osaan sen saneerauksen yhteydessä. Ylitornion kunnan vanhustyön johtaja Maarit Lahtela on tyytyväinen uuteen valvonta- ja hälytysjärjestelmään. Käyttöönotto sujui tekniikan toimittajan opastuksen avulla. – Kyse on kuitenkin uudesta tekniikasta. Kaikkea ei voi nielaista kerralla. Saimme hyvää opastusta ja tukea alusta asti, ja olemme saaneet myös päivityskoulutusta Seniortek Oy:ltä. Senioriturvajärjestelmään kuuluu muun muassa dementia-, hoiva-, kulunvalvonta-, hoitaja- ja hoivakutsujärjestelmä sekä paloilmoitin ja DECTpuhelinjärjestelmä. Senioriturvakonseptia käytetään vain yhden käyttöliittymän avulla, mikä helpottaa monella tavalla hoitohenkilökunnan työtä.

Reija Kokkola

– Kaikki ovat olleet uuteen turvasysteemiin tyytyväisiä. Joitakin ongelmiakin on ollut, mutta olemme saaneet heti tukea ja olemme myös itse kertoneet kehitysmahdollisuuksista. Nopeasti apua Lahtelan mielestä on mukavaa, että asiakkaaseen ei tarvitse kiinnittää erillisiä tunnistimia, sillä toiminta perustuu liiketunnistimiin. Se lisää turvallisuutta ilman, että tuntee olonsa tarkkailluksi. – Voimme asettaa esimerkiksi aikaviiveen, jos potilas menee vessaan. Jos hän ei palaa vuoteeseensa tietyn ajan kuluessa, menemme tarkistamaan tilanteen. Tämä seurantatoiminto on hyvä, kun on jotain tilapäistä, kuten huonovointisuutta. Aiemmin nostelimme sängynlaitoja, mutta nyt liike kertoo henkilön tilanteesta, Lahtela kuvailee. Hänestä uusi systeemi toimii paremmin ja on huomattavasti aiempaa turvallisempi sekä asiakkaalle että hoitohenkilökunnalle. Apu saapuu nopeasti perille. – Aiemmin asukkaan piti itse painaa nappia tai hälyttää apua rannekkeen avulla. Se ei välttämättä onnistu dementoituneelta vanhukselta, tai jos hän menettää tajuntansa. Myös van-

Miksi Senioriturva?

käyttöliittymän selkeys helpottaa henkilökunnan työtä avun saanti nopeutuu ohjelmiston toimintavarmuus ei erillisiä tunnistimia asiakkaaseen aikaa enemmän ihmisten kohtaamiselle

husten omaiset ovat olleet tyytyväisiä lisääntyneeseen turvallisuuteen. Hoitohenkilökunta pystyy hälyttämään apua yhdellä napinpainalluksella. Vanhustyön johtajana Lahtela on seurannut ilolla hoitohenkilökunnan lisääntynyttä työhyvinvointia. Sehän heijastuu suoraan asukkaiden elämään. Aikaa jää enemmän varsinaiseen hoitotyöhön. – Hoitohenkilökunnan hyvinvointi on kaiken perusta. Mikään laitehan ei korvaa ihmistä, hoitajaa, hän painottaa. Toimintavarmuus ykkösasia Ylitornion kunnaninsinööri Jarmo Jaako kertoo, että Senioriturvajärjestelmän valitsemiseen päädyttiin eri vaihtoehtoihin tutustumisen jälkeen. Ensin kartoitettiin käyttäjien tarpeet yhdessä vanhustyön johtajan Maarit Lahtelan ja

Patentti Yhdysvaltoihin USA:n patenttivirasto on myöntänyt Seniortekin palvelutalokonseptille menetelmäpatentin. Se on voimassa 1.6.2028 asti. Jo aiemmin Suomen patenttivirasto on myöntänyt Suomen patentin. – Tässä on vahvaa näyttöä siitä, että Lapistakin voi löytyä innovatiivisuutta, toimitusjohtaja Panu Nurmela sanoo.

muun henkilökunnan kanssa. – Päätös oli lopulta vertailun jälkeen helppo. Koemme vanhustyössä valvonnan ja seurannan erittäin tärkeäksi, ja Senioriturvan yksi hyvistä puolista oli käyttöliittymän selkeys. Hoitohenkilökunta näkee heti, missä apua tarvitaan, jolloin turha juokseminen vähenee. Avun saanti nopeutuu, mikä lisää turvallisuutta huomattavasti. Yksi tärkeimpiä seikkoja turvallisuuden kannalta on tekniikan toimintavarmuus. – Ohjelmisto itsessään on toimintavarma, siinä ei ole ollut ongelmia. Vain ukkosilmat ovat aiheuttaneet katkoksia. Koska hankinnasta on nyt kulunut lähes neljä vuotta, olemme neuvottelemassa Seniortek Oy:n kanssa huoltosopimuksesta, jotta toimintavarmuus säilyisi hyvänä jatkossakin. On myös mahdollista, että viereisen terveyskeskuksen vuodeosastolle hankitaan Senioriturva-systeemi, sillä Palvelutalo on käytävän välityksellä yhteydessä terveyskeskukseen. – Järjestelmä saataisiin koko henkilökunnan yhteiskäyttöön, mikä parantaisi entisestään toimivuutta ja turvallisuutta. Esimerkiksi katastrofitilanteessa siitä olisi varmasti hyötyä, Jaako sanoo.

Anarkistista ajattelua Kuusamossa

Haluavatko sodan käyneet, raavaat kuusamolaismiehet askarrella vanhoilla päivillään paperitipuja? Vai olisiko mielekkäämpää hoitaa oikeita kanoja oikeassa kanalassa?

uusamossa päätettiin lähteä kyseenalaistamisen tielle – ja nyt vanhuspalveluihin on tilattu kolme kanalaa ikäihmisten arkea piristämään. Kaupanpäällisiksi saadaan luomumunia, joiden käyttötarkoituskin on jo selvillä. Tänä kesänä Kuusamon vanhukset nauttivat muurinpohjalättyjä! On kuusamolainen anarkia silti paljon muutakin kuin kanaloita: kunnan strategiana on kokonainen hyvän elämän vallankumous. Tärkein askel on jo otettu, kun kuusamolaiset ovat uskaltaneet lähteä murtamaan omia totuttuja ajatusmallejaan. Yllyttäjänä tällä tiellä toimii konsultti Jaana Utti, joka ei pelkää provosoida tai ravistella. Varsinaisen työn tekevät kuitenkin kuusamolaiset itse kehitysjohtaja Vesa Isoviidan johdolla. Otollinen maaperä Koillismaan perukoilla

Vallankumoustarina sai alkunsa kesällä 2011, kun Isoviita ja Utti tapasivat sattumalta koulutustilaisuudessa. He sopivat, että Utti tulee juttelemaan kuusamolaisten sosiaali- ja terveyssektorin esimiesten kanssa. Tapaami-

sessaan nämä esittelivät Jaana Utille aiemmin tehtyjä uudistuksia. Entä mitä teki Utti? Hän nauroi. Nauroi ja totesi, että nyt on Kuusamossa menty pahasti metsään. Nyt tarvitaan jotakin vaarallisempaa – jotakin sellaista, joka horjuttaa olemassa olevia ajatusmalleja ja toimintatapoja! Kuusamolaisten ennakkoluulottomuudesta Utti kuitenkin huomasi, että tässä porukassa on jotain erityistä. Hyvän elämän vallankumoukselle olisi otollinen maaperä Koillismaan perukoilla – etenkin kun radikaaleja muutoksia edistävää pohjatyötä oli tehty esimerkillisesti jo vuosien ajan vanhustyön johtajan Annikki Paloniemen johdolla. Innostus kertoo onnistumisesta

Yksi radikaaleimmista toimenpiteistä tähän mennessä koski muutoksia vanhustyön henkilökunnan työajoissa. Uudistuksen myötä vapaapäivät vähenivät, mutta samalla työajat lyhenivät. Tämä on mahdollistanut henkilökunnan keskittämisen niihin tehtäviin ja työaikoihin, joissa tarve on suurin. Uudistus on koettu hyväksi ja työssä jaksamista tukevaksi – siitäkin huolimatta, että vapaapäivien lukumäärästä on tingitty. Kun kuusamolaisten innostusta katselee ja kuuntelee, voi huomata, että nyt löydetyltä polulta ei ole enää paluuta vanhaan. Kuusamossa on oivallettu, että vaarallinen ajattelu on tärkein voimavara tulevaisuuden hyvinvointia rakennettaessa. ANNA PYLKKÄNEN

n e uud h n a v in k ä in s Liity i! s k e is l l e s k u o um k n valla vokkaan vanhuuden ar ta us mo ku lan val aa aj ike –li e Ag d ou Pr luttua ja arvostettua! puolesta. On aika tehdä vanhustyöstä ha enneilmapiirin luomiseksi. as Teemme edelläkävijätyötä ikäystävällisen senioriyhteiskunta! Rakennetaan yhdessä elinvoimainen

roudAgen toiminta on käynnistetty kumppaniyritysten tuella. Yritysten, joilla on arvot kohdallaan, joille vanhustyö merkitsee muutakin kuin kuluerää. Taistelumme arvokkaan vanhuuden puolesta tarvitsee nyt myös sinua ja teitä. Yksityisiä, yrityksiä, yhdistyksiä. Liity ProudAge -ry:hyn ja tue työtämme. Asenneilmapiirin muuttaminen on hidasta mutta välttämätöntä, sillä vallitsevilla käytännöillä saadaan vallitsevia tuloksia. Nyt on aika muuttaa suuntaa. Yksityishenkilöiden vuosimaksu on 25 euroa ja yhteisöjen 250 euroa. Tukimaksut käytetään ProudAgen vaikuttamistyöhön mm. lehden ja erilaisten tapahtumien muodossa.

Voit liittyä jäseneksemme

a) täyttämällä alla olevan lomakkeen ja postittamalla sen. b) tekemällä nettisivuillemme www.proudage.fi lähiaikoina ilmestyvän sähköisen ilmoittautumisen. Jäsenyys astuu voimaan ilmoittautumisen ja maksetun tukimaksun jälkeen.

Liity rohkeaan joukkoomme – tätä kansanliikettä Suomi tarvitsee Haluan liittyä ProudAge ry:n henkilöjäseneksi 25 euron vuosittaisella tukimaksulla yhteisöjäseneksi 250 euron vuosittaisella tukimaksulla

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Nimi: Osoite: Sähköpostiosoite: Laskutusosoite:

Tukimaksun laskun voi lähettää minulle sähköpostitse ProudAge ry. saa lähettää minulle uutisia ja tiedotteita sähköpostiini

peak press Laivurinkatu 2 07920 Loviisa

kuva Virpi Lehtinen

Irma Lehtonen, 79 eläkkeellä

un on lapsesta asti liikkunut, on liikunta juurtunut niin syvälle selkäytimeen, ettei sitä halua lopettaa, vaikka täytän syksyllä 80 vuotta. Olen muun muassa kilpaillut voimistelussa Helsingin olympialaisissa ja ohjannut aerobicia ja kuntojumppaa. Enää en heitä kärrynpyörää puomilta enkä tee punnerruksia, mutta liikun säännöllisesti ja tehokkaasti. Aloitin neljä vuotta sitten hula-tanssiharrastuksen. Se ei todellakaan tarkoita hula-vanteen pyörittämistä lanteilla, kuten yleensä luullaan, vaan pehmeää ja kaunista tanssia. Lajia harrastavat miehet ja nuoret tanssivat tietyn perinteen mukaan tömistellen ja äännellen, mutta meidän ikääntyneiden hula-tanssi on niveliä voitelevaa, venyttävää ja erittäin tervehdyttävää. Iän myötä nivelet jäykistyvät ja kenties lakkaavat toimimasta. Siksi hula-tanssi on erinomainen keino ylläpitää niiden joustavuutta. Ryhmämme ikähaarukka on 40–80 vuotta, ja käymme usein myös esiintymässä. Joka kerta, kun lähden hula-tanssista kotiin, olen mieleltäni iloinen ja pirteä. Eläkeläisenä minulla on ollut aikaa kiinnittää huomiota syömiseen, juomiseen ja etenkin liikuntaan. Siksi olen pysynyt fyysesti hyvässä kunnossa.”

KUVA: SITRA

ANTTI KIVELÄ

Kun professori Alf Rehn pari vuotta sitten oivalsi, että Suomen fiksut ja viriilit seniorit tarjoavat rehevän kasvualustan yrittäjyydelle, hän lanseerasi käsitteen vanhuustalous.

Uudistuva johtaminen ja hyvinvointipalvelut -ohjelman johtaja, Sitra Haluaa terveyskioskit osaksi perusterveydenhuoltoa Kehittää ihmiskeskeistä ja tuottavaa julkishallinnon johtajuutta KTM 53 vuotta

Paula Launonen

Palveluja rokkaaville panttereille, bisneksiä puuhakkaille

roudAge selvitti, onko professori Alf Rehnin idea noussut lentoon. Pohdintaan osallistuivat myös ohjelmajohtaja Antti Kivelä ja konsultti Jaana Utti. Miten luomme elinvoimaisen vanhuustalouden?

ALF REHN: Vanhuustalous kasvaa vähitellen elinvoimaisena. Ajankohtainen haaste on, miten positioimme itsemme ja yrityksemme niin, että voimme sekä hyötyä vanhuustaloudesta että kehittää sitä eteenpäin. JAANA UTTI: Parhaillaan työelämästä eläköityvät rock’n’ roll -pantterit ovat hyvinvoivia ja halukkaita käyttämään varallisuuttaan. Palveluita on rakennettava rohkeasti yksilöllisille ja uudistuville asiakassegmenteille.

ANTTI KIVELÄ: Osuuskunta voisi toimia pohjana uudenlaiselle eläkeläisresurssien kanavoinnille osana hyvin-

vointiyhteiskunnan palveluiden tuottamista. Idean toteutus vaatii osaavaa johtamista ja jämäkkää organisointia. Miten rakennamme Suomesta edelläkävijän? ALF REHN: Tarvitsemme riskisijoittajia, jotka haluavat satsata juuri Suomen vanhuustalouteen. Mieluiten niin, että konsepteja voi kehittää vientiin. JAANA UTTI: Kestävä senioritalous rakentuu kotimaisen omistuksen varaan. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastavat kulutuksellaan samat suuret ikäluokat, jotka sen rakensivat. ANTTI KIVELÄ: Yksi ratkaisu olisivat osuuskunnat, joiden jäseninä eläkeläiset osallistuisivat palveluiden tuottamiseen. Kirjo ulottuisi muutaman tunnin koiranulkoilutuksesta omakotitalon remonttiin. Miten valjastamme julkishallinnon ja liike-elämän muutoksen moottoreiksi? ALF REHN: Liike-elämän täytyy mennä itseensä ja lopet-

KUVA: Jennifer Nemie

Tarvitsemme riskisijoittajia, jotka haluavat satsata juuri Suomen vanhuustalouteen. Mieluiten niin, että konsepteja voi kehittää vientiin. merkittävä palveluinnovaatio olisi ikäihmisten työterveyshuolto. Sen syntymistä edistäisi Kela-korvauksen säilyttäminen. ANTTI KIVELÄ: Yrityselämän vaikuttajat perustavat eläköidyttyään yhtiön ja ryhtyvät konsulteiksi. Meille muille osuuskunnat voisivat tarjota mahdollisuuden joustavaan työskentelyyn innostuksen ja osaamisen mukaan. Mikä hankaloittaa vahvan vanhuustalouden syntyä?

ALF REHN Liiketaloustieteen professori, Åbo Akademi Thinkers 50 -listan gurututkassa 13. sija maailmassa 2009 Taloustieteen maisteri ja tekniikan tohtori 40-vuotias

ALF REHN: Esteet ovat ennen kaikkea korvien välissä. Meillä on jo kaikki mahdollisuudet, ja koko kenttä on avoin. Paljon on kehitettävää ja rakennettavaa, jos vain haluamme nähdä sen. JAANA UTTI: Uskomuksemme ovat suurin este. Epämukavuusalueelle joudumme varmasti, jos mietimme ikäihmisille suunnattua karaokebaaria tai seksivälinekauppaa. Vaikka kaikki tietävät, että stimulanssit pitävät vireessä. ANTTI KIVELÄ: Asenteet ovat suurin este.

taa vanhusten ylenkatsominen. Monimuotoisella ryhmällä on oikeus tulla nähdyksi yksilöinä, ei könttänä. Julkishallinnon tulisi näyttää esimerkkiä. JAANA UTTI: Tarvitsemme sosiaalisia chillailupaikkoja. Samasta ympäristöstä löytyvät hyvinvointipalvelut, ruoka- ja rautakaupat, kahvilat, urheiluliikkeet ja autokaupat. Siinä sivussa seniori teettää rakennekynnet ja päivittää garderobinsa. ANTTI KIVELÄ: Kaikkien on hyväksyttävä se, että eläkeläiset voivat osallistua yhteiskuntaan myös työpanoksella. Minkälaista liiketoimintaa voisi syntyä? ALF REHN: Oletamme usein, että seniorien romanttinen elämä on ohi. Naurettavaa. Meillä on runsaasti vanhoja sinkkuja, jotka haluavat iloa, jännitystä ja seksiä. Kuinka moni yritys huomaa tämän? JAANA UTTI: Eläköityessämme putoamme työterveyshuollosta, jolloin vuosia rakennettu ketju katkeaa. Erittäin

Jaana utti Hyvinvointikonsultti ja tietokirjailija, Tamora Oy Tammikuussa 2012 ilmestyi kirja Tehtävänä hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen Diplomi-insinööri, MBA Julkisten ja yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjä

HalooHaloo

Yle,Maikkari, ynnä

vanhust yön

DIILI

MasterNurse

hjelmaan haetaan osallistujiksi vanhustyön ammattilaisia, jotka kisaavat keskenään MasterNursen tittelistä. Osallistujilla teetetään erilaisia visaisia tehtäviä vanhustyössä tarvittavan osaamisensa punnitsemiseksi. Arvovaltainen raati arvioi osallistujien ammattitaitoa sekä kykyä suunnitella ja toteuttaa tehtävät luovasti ja taidokkaasti annetussa aikataulussa. Joka jaksossa tapahtuu sydäntä särkevä tiputus, kun joku kilpailijoista joutuu jättämään ohjelman.

Madventures vanhainkodeissa

J Eiköhän tehdä yhdessä vanhusten hoitajan ammatista yhtä vetovoimainen kuin kokin ammatista, jonka vetovoimaisuutta lukuisat eri tvformaatit rakentavat? Tässä ilmaisia ohjelmaideoita . Anna Pylkkänen kuvitus Sanna Nylén, shutterstock

os halutaan tehdä jotakin oikein extremeä, lähetetään Madventuresin pojat tutustumaan vanhainkotien alkuperäiskulttuuriin – niiden todelliseen ympäristöön, vallitseviin tapoihin ja kulttuurisiin erityispiirteisiin. Vanhainkodeissa Riku ja Tunna elävät talon tapojen ja aikataulujen mukaan, nauttivat ravinnokseen kohteelle tyypillisiä aterioita ja selvittävät alkuperäiskansaa (asukkaat ja henkilökunta) haastatellen erilaisten, vanhainkodeille ominaisten rituaalien merkityksiä. Tämä vasta olisi kiehtova kulttuuriantropologinen tutkimusmatka kohteeseen, jonka todellisuudesta suuri yleisö kovin vähän tietää. Jos Madventures ei suostu, voidaan yrittää myös Folke Westiä.

Vanhustyön diili

jallis Harkimo päättää Guggenheimin sijasta sijoittaa rahansa uuteen, huippuinnovatiiviseen vanhusten asumispalvelukeskukseen. Keskukselle haetaan johtajaa Diilin kautta. Ohjelma sisältää joukkuetehtäviä

Nelonen muut!

TOP

Proud Age -hahmot

sekä johtamistaidon ja vanhustyön erikoisosaamista testaavia koetuksia. Samalla ruoditaan kilpailijoiden välisiä sosiaalisia suhteita. Raavainkin kilpailija tutisee Hjalliksen heristelevän sormen edessä, mutta voittaja palkitaan ruhtinaallisesti: uuden pestin lisäksi hän voi päästä Hjalliksen kanssa purjehtimaan!

1. Star Warsin Yoda, eli yli 900 -vuotiaaksi. Osoitti, että soturin voima ei perustu raakaan fysiikkaan vaan iän tuomaan viisauteen ja rohkeuteen. 2. Taru sormusten herrasta Gandalf, ikä ei tiedossa, oletettavasti tuhansia vuosia. Mentori ja neuvonantaja ylitse muiden, viisautta jonka voi saavuttaa vain elämällä pitkään.

Vanhainkotikatu

3. Putous-lähetyksen hahmo Hieno Åhlgreen, ikä 112 vuotta. Hieno edustaa konstailematonta vanhuusanarkiaa ja on olemuksellaan herättänyt sekä närkästystä että ihastusta. Erityinen plussa Hienolle hänen Harley Parkinson -rollaattoristaan.

ehdään fiktiivinen ihmissuhdedraama, joka sijoittuu palvelu- tai hoivakotiympäristöön. Kuka onkaan tuo kiero, uusi hoitaja ja mitä hän todella haluaa? Entä mitä tapahtuu, kun palvelutalon asukkaat Vieno ja Kalevi huomaavat välilleen syttyneen ystävyyttä voimakkaamman kipinän? Onko palvelutalossa ajoittain työskentelevä lääkäri aito vai voiko hän olla… valelääkäri!

4. Kung Fu Pandan kilpikonna Mestari Oogway, eli lähes 1000-vuotiaaksi. Vanhan tietäjän seesteisyydellä ja luottavaisuudella erinomainen roolimalli kaikille nuorille, hyperaktiivisille Kung Fun harjoittajille.

Suomen huippuhoitaja haussa

5. Väinämöinen, iänikuinen. Kotimainen versio Gandalfista, joskin ansioluetteloltaan vielä vakuuttavampi. Mainio esimerkki siitä, että kaikkein mahtavimmat supersankarit ovat erittäin vanhoja.

ormaatti muistuttaa pitkälti MasterNurse -ohjelmaa, mutta tässä varsinaisten kilpatehtävien lisäksi jännitystä syntyy siitä, että osallistujat laitetaan kilpailun ajaksi saman katon alle nukkumaan. Kenen kantti kestää kilpailun, syntyykö kilpailijoiden välille kateutta? Kutkuttavaa jännitystä ohjelmaan tuo sekin, etteivät osallistujat tiedä etukäteen seuraavien tehtäviensä luonnetta, vaan saavat siitä ennakkoon ainoastaan vihjailevan kirjeen. Ohjelmassa kilpailijoita myös valmennetaan ja sparrataan huippuammattilaisiksi. Vuorovaikutusta harjoitellaan Marco Bjurströmin avulla – ja kukapa tietää, ehkä paikalle saapuu joku kansainvälinenkin guru antamaan oppejaan.

KUva Linda Varoma

Opri Pulliainen, 30

lähihoitaja, geronomiopiskelija hoivakoti Onnentäyttymyksessä

len työskennellyt lähihoitajana vuodesta 2002. Halusin ammatin, jossa saan työskennellä lähellä ihmistä. Koen työni arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Joka päivä tarjoutuu mahdollisuus tehdä hyvää, onnistua kohtaamaan vanhus. Joka päivä voin myös epäonnistua siinä, mutta onnistumiset antavat työhöni sisällön. Tämä on luovaa työtä, mikä tekeekin siitä palkitsevaa. Pistän itseni likoon, aistin vanhuksen tilanteen, olen intensiivisesti läsnä. Hoitorutiineja merkityksellisempää on kohtaaminen, se miten hoitotyötä tekee. Vaikka hoitotoimenpide menisi oppikirjojen mukaan, vanhukselle voi jäädä paha mieli, jos kohtaaminen epäonnistuu. Pitää malttaa ja pysähtyä vanhuksen lähelle. Geronomiopintojen myötä syvennän vanhustyön osaamistani. Toivoisin asennemuutosta yhteiskunnassamme. Että nähtäisiin ennaltaehkäisevän vanhustyön merkitys niin itse vanhukselle kuin myös taloudellisesti yhteiskunnalle.”

Jaana Lindlöf korjaa asiakkaan asentoa kinestetiikan keinoin.

Muistisairaat ● Liikuntarajoitteiset Sairaalasta kotiutetut ● Yksinasumista pelkäävät Omaisten apua tarvitsevat

Miksi siirtyä hoitokotiin? HoivaTurva

kotona asumisen tueksi ● Yksinkertainen, helposti asennettava kutsu- ja valvontajärjestelmä ● Jatkuva valvonta ● Vahva intimiteettisuoja, ei kuvaa ● Soveltuu lähes kaikkiin ongelmatilanteisiin ● Ei tarvita hälytysranneketta ● Tuotteella pitkä elinkaari ● Uutta, innovatiivistä teknologiaa ● Kustannustehokas ● Suunniteltu hoivahenkilökunnan ehdoilla ● INNOSUOMI palkittu Myynti 045 77311950 Asennukset / Huolto 045 77311951 www.seniortek.fi

Kun kotona asumista voidaan tukea

Minuako ne kutsuvat eläkepommiksi... kaikkea sitä kuulee! " koonneet Tiina Ruulio, Paula Launonen

Pfizer käynnistänyt AgeThinkTankin

”A

geThinkTank on tärkeä kannanotto Pfizerilta ja osallistujilta, koska se osoittaa, että Suomesta löytyy aitoa halua paneutua vanhenemisen mahdollisuuksiin. Tarkoitus on luoda aiempaa paremmat puitteet suomalaiselle keskustelulle vanhuustaloudesta. Ajatusriiheen osallistuvien eri alojen asiantuntijoiden ideat ja näkemykset rikastuttavat maaperää, josta toivottavasti alkaa versoa vahva ja kasvukykyinen vanhuustalous. AgeThinkTank pyrkii antamaan myös suuntaviivoja ideoiden toteuttamiselle.” Alf Rehn, AgeThinkTankin vetäjä

Eläkepommista resurssipommiksi – ilon kautta

hteiskunnallisen yrityksen Ilolla Oy:n kehittämä uusi konsepti muuttaa eläkepommin resurssipommiksi tarjoamalla eläkeläisille töitä. Työn laadun ja siihen käytettävän ajan määräävät eläkeläiset itse. Mitä haluat tehdä, kuinka kauan? – Meillä tehdään ilolla, ei pelolla, konsultti- ja kehitysyhtiö Seedin toimitusjohtaja ja Ilolla Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marko Parkkinen kertoo. Hän suo eläkeläisille ilomielin työuran jälkeen ansaitut eläkepäivät, mutta haluaa tarjota mahdollisuuden myös työntekoon. Moni haluaa vielä tehdä tuottavaa työtä jäätyään eläkkeelle. – Samalla voidaan ratkaista yhteiskunnallinen eläkepommiongelma. Ilon kautta, Parkkinen kiteyttää. Ilolla Oy:n unelmatehdaskonseptia voidaan liikuttaa eri puolille Suomea. Yritys tarjoaa fasiliteetit, ja tekijät ideoivat ja päättävät työnkuvansa itse asiakastarpeiden, omien halujensa ja lähtökohtiensa mukaan. – Emme aseta rajoituksia. Jos tänään Heinolassa keksitään jotain toimivaa, se voidaan siirtää myös muualle myöhemmin. Työn laatu riippuu alueen eläkeläisistä. Teemme yhteistyötä kuntien kanssa tilojen hankkimiseksi, ja kunnat kommunikoivat puolestaan eläkkeelle jäävien kanssa, Parkkinen kertoo. Konseptissa on luotu selkeät pelisäännöt, joissa muun muassa määritellään unelmatehtaissa tehdylle työlle arvo. – Laskettu arvo jaetaan palkkana työntekijöille. Ensimmäinen unelmatehdas on tarkoitus avata joulun alla, Parkkinen kertoo.

KIRJAUUTUUS!

Mikä on villin kortin ja heikon signaalin ero Elina Hiltunen Matkaopas tulevaisuuteen

ulevaisuuden keskeinen tekijä olet sinä itse. Omalla toiminnallasi voit vaikuttaa tulevaisuuden kulkuun tai voit varautua eri vaihtoehtoihin. Kirja esittelee selkeästi peruskäsitteet, mm. megatrendit, villit kortit ja heikot signaalit, ja käy läpi skenaariotekniikkaa ja ennakointia. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida, innovoida ja kommunikoida. Käytännön esimerkit näyttävät, miten erilaiset organisaatiot käyttävät ennakointia strategisessa suunnittelussa. Värikkään futuristin ensimmäinen kirja ei sinällään liity vanhustyöhön tai -talouteen, mutta se toimii kattavana ja koukuttavana oppaana kaikille tulevaisuudesta ja sen ennakoinnista kiinnostuneille. Ilm. toukokuu 2012, n. 250 s. www.talentumshop.fi

Vanhuustaloutta ja viisaiden miesten visioita

aikilla länsimailla on Suomen tavoin vaikeuksia löytää reittiä ulos talouskriisistä. Suomi ajelehtii vailla suuntaa, strategisen toiminnan sijasta selitellään. Mutta tämä on vain todellisuuden toinen puoli. Suomalaisten edessä siintävät myös suunnattomat mahdollisuudet. Kaksi erilaista ajattelijaa pureutuu valtion, yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisten ongelmiin, suorasanaisesti ja kumartelematta vanhustaloutta käsittelevässä kirjassaan. Ottamalla vauhtia Suomen lähimenneisyydestä he hahmottelevat uutta strategiaa maailman parhaalle maalle, yllättävin avauksin ja kärkkäin kääntein. Risto E.J. Penttilä ja Alf Rehn hahmottavat kaksi vaihtoehtoa tieksi ulos talouskriisistä ja Suomen tulevaisuudeksi. Suunnaton Suomi. Kaksi vaihtoehtoista Suomea. Bookplus.fi-kaupassa hinta 20,95 euroa.

Senioriyrittäjät tulevat

uka innovoi eli keksii uutta tulevaisuutta? Arvovaltaisen Massachusettes of Technologyn artikkeli viittaakin aivan muualle kuin nuoriin nopeasti urallaan edenneisiin innovaattoriälykköihin, joihin sana innovaatio usein yhdistetään. SmartMoney-nettilehden blogisti Glenn Ruffenach kirjoittaa seniorikansalaisten yrittäjyyden noususta viittaamalla kyseiseen artikkeliin. Artikkelissa todetaan nasevasti, että ”nykyajan innovaatiot vanhenevat nopeasti”. Tällä ei suinkaan tarkoiteta sitä, että innovaatioiden elinkaari lyhenisi olennaisesti, vaan että niiden takana on yhä useammin vähintäänkin 50 vuotta täyttänyt henkilö. Alkuperäisen artikkelin kirjoittaja Vivek Wadha myöntää artikkelissaan ”Innovaatiot ilman ikärajaa”, että nuoret aikuiset johtavat silloin kuin puhutaan vaikkapa innovatiivisten mobiili- ja internet-yhtiöiden perustamisesta. Mutta yksin ideat eivät takaa menestystä. Ideat kun täytyy osata kääntää aikomuksiksi ja aikomukset menestykselliseksi liiketoiminnaksi. Kaikkeen tähän tarvitaan liiketoimintaosaamista, johtamistaitoja ja kypsyyttä, jotka kaikki viittaavat ikään. Iästä on hyötyä erityisesti ns. vanhoilla tieteenaloilla, jotka kehittyvät nekin hyvin nopeasti.

Vanhuudesta talouden uusi suunta

anhuustalous on nimitys sille talouden osalle, jossa vanhat itse ovat sekä tuottajia että käyttäjiä. Taustalla on oivallus, jonka mukaan ikääntyvä väestö on mahdollisuus. Käsitteen on lanseerannut professori Alf Rehn. Rehnin teesit

• Ihmiskunta vanhenee kiihtyvää vauhtia, ja eliniät pitenevät. • Tämän vuosituhannen vanhukset ovat edeltäviä vanhussukupolvia pirteämpi, vaativampi, koulutetumpi ja varakkaampi kansanosa. • Demografinen kehitys asettaa yhteiskunnalle uusia haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan laajoja verkostoja. • Väestön vanheneminen vaikuttaa esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun, liikennöintiin, kuluttamiseen ja palvelurakenteisiin. • Suomen seniorit ovat koulutettuja, hyväkuntoisia ja aktiivisia. • Vanhuustalous edesauttaa Suomen yrittäjyyttä ja talouskasvua. • Vanhuustalous ulottuu laajasti eri sektoreille hoiva-alasta luovaan talouteen. • Ikäihmisillä on runsaasti annettavaa Suomen innovaatiojärjestelmälle. • Seniorit ovat muutosvoima, jonka mahdollisuuksia ei vielä olla oivallettu riittävästi. • Vanhuustaloudesta voi löytyä kasvubisneksiä, tuottavia investointikohteita sekä kansainvälisesti kiinnostavia tuotteita ja palveluja. • Vanhuustaloudessa bisnes ja yhteiskunnallinen hyvä tuottavat kestäviä ratkaisuja. • Suomi voi ottaa etulyöntiaseman vanhuustalouden suunnannäyttäjänä. • Vanhuustalous on innostava vaihtoehto myös nuorille yrittäjille. Lähde: Vanhuustalous – The Gericonomy. Alf Rehn. Joulukuu 2011

anna Pylkkänen Toteutus SAnna Nylén

Hygienkompeteskort/ Food Hygiene Card

Vihdoin lupa leipoa pullaa!

Ennakoi tulevaisuutta - hanki hygieniapassi! Näin varmistat, että voit vanhuksena hoivakodissa asuessasi osallistua leipomiseen. Ja jopa syödä leipomuksiasi* *P er u s t u u emp i i r i s i i n tutk i m u ksiin, j ot k a oso i t tavat e t tä tä l l ä he t k el l ä ko d i n o m a i s i ss a h o i vay k s i kö i ss ä ei voida leipoa yhdessä vanhusten k anssa, kos k a hei l l ä ei ole hyg i en i a pa ss i a .

Vaippakaupan pioneeri ja erikoisosaaja Kun yrittäjä Riku Asikainen 1992 perusti virtsankarkailuvaippojen postimyyntikaupan, lirahtelusta puhuttiin hyssytellen, eikä markettien hyllyillä näkynyt inkontinenssisuojia.

–L

iikevaihto oli jo alkuvuosina muutamia satojatuhansia euroja, ja viime vuonna yli 1,2 miljoonaa, kertoo Metsäpolku Oy:n toimitusjohtaja Mika Saukkonen. Aluksi tilaukset tulivat puhelimitse ja paperilomakkeilla. Nykyään tärkeä myyntikanava on ympäri vuorokauden palveleva verkkokauppa. Sen rinnalla puhelin on säilyttänyt asemansa. – Asiakkaamme haluavat henkilökohtaista palvelua, ja meille voi soittaa joka päivä kahdeksasta neljään, Saukkonen kertoo. TENA ja Attends -inkontinenssisuojien ohella valikoimassa on erilaisia liikkumisen, syömisen ja ruoanvalmistuksen apuvälineitä.

Nopeat toimitukset ja asiantunteva palvelu ovat tekijät, joilla Metsäpolku aikoo menestyä jatkossakin. Saukkonen sanoo, etteivät päivittäistavarakauppoissa ja apteekeissa myytävät inkontinenssisuojat horjuta erikoisosaajan asemaa. – Tavallisesta kaupasta ei löydy laajaa malli- ja kokovalikoimaa eriasteisiin vaivoihin. Me myös lähetämme ilmaisen näytteen, ellei asiakas ole varma, minkälainen tuote palvelisi parhaiten juuri häntä. Mikäli bisnes kehittyy kuten Saukkonen visioi, muutaman vuoden kuluttua Suomeen ilmestyy apuvälineisiin erikoistunut vähittäiskauppaketju. – Väestö ikääntyy, hoivavälineitä tarvitaan koko ajan enemmän, eivätkä erilaiset vaivat enää ole tabu, vaan arkinen asia, josta saa puhua. Tällä hetkellä Metsäpolun varasto ja myyntikonttori sijaitsevat Vantaalla. Markkina-alue ulottuu Utsjoelta Hankoon. Paula Launonen

Vielä kun saisi niitä seksuaaliterveystuotteita tilattua kätevästi samasta kaupasta!

85 85

Päivitä muistiosaamisesi joko Turussa tai Tampereella

MUISTIHOITAJAKOULUTUS

Kymmenen lähipäivää sisältävä koulutuskokonaisuus käynnistyy elokuussa 2012. Varmista paikkasi hakemalla jo nyt!

MUISTIKUNTOUTUKSEN LÄÄKKEETTÖMIÄ MENETELMIÄ

Alkaa elokuussa 2012 Kankaanpään opistolla.

Lisätiedot ja hakulomakeet www.kankaanpaanopisto.fi

kaarina.ketola@kankaanpaa.fi

Tässä maassa on aina osattu pitää itsestä huolta.

Monta tapaa

TÖITÄ

parantaa maailmaa. ELDEM Pilottikoulutus 10.10.12.12.2012!

Tule saamaan uusia näkökulmia ja välineitä muistisairaiden parissa tehtävään ammatilliseen työhön. Maksuton!

Muistisairaat ja turvallinen ympäristö -seminaari 29.5.2012 klo 8.30-15.30. Laita kalenteriin syksyn seminaari 4.10.2012!

Maija 45v

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN: www.diak.fi/taydennyskoulutus Eldem –projekti (Muistisairaitten henkilöiden hyvinvointi ja turvallinen ympäristö) on vuosina 2011-2013 Suomessa ja Virossa toteutuva yhteistyöprojekti. Projektin päämääränä on lisätä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden tietoa ja ymmärrystä muistisairauksista, tukea muistisairaiden ja heidän omaistensa osallisuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä sekä tehdä esityksiä palvelujen kehittämiseksi. www.eldemproject.eu

AUTA & TIENAA!

Tarvitsemme jatkuvasti sijaisia eri hoitoyksikköihimme. Ilmoittaudu sijaiseksi sijaispankkiin ja tee töitä juuri kun se sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa

www.porvoo.fi/rekry.

facebook.com/diakamk

40 MINUUTTIA HELSINGISTÄ.

elovena.fi

Voimaa päivääsi kuitupitoisilla ja marjaisan maukkailla Elovena Välipalajuomilla. Tuotteet löydät kauppasi kylmähyllystä!

Vaalii viisaasti syömisen taitoa.

Vielä ehdit ihanalle matkalle! Autuutta aivoille -kurssi Kreetalla 8.9.-15.09.2012 yhteistyössä Viva-lehden kanssa.

Aivot kaipaavat autuutta Ensin kasvatetaan lapsia, sitten hoidetaan ikääntyviä vanhempia, ja töissä voidaan vielä hoitaa sairaita ja senioreita. Arki on kiireistä, stressaavaa ja tiukkaa. Moni elää kroonisen stressin ja väsymyksen puristuksessa, mutta laiminlyö oman itsensä hoitamisen. Etenkin aivot ovat kiireen ja paineiden keskellä kovilla. Niiden epätasapainotila tulee esiin uni- ja muistamisvaikeuksina, unettomuutena, alakulona, väsymyksenä, haluttomuutena ja päänsärkyinä. Tämä on usein vasta alkua matkalla vakavampaan aivojen epätasapainotilaan. Ongelmat eivät synny itse aivojen toimimattomuudesta, vaan niiden hoitamattomuudesta. Apua on kuitenkin tarjolla. Aivojen hyvinvointi on jokaisen ulottu-

villa ja me voimme tukea ja auttaa sinua sen löytämisessä. Kursseillamme kannustamme liikunnan iloon, aitoihin ruokavalintoihin sekä elämästä nauttimiseen erilaisilla aivoja hellivillä tavoilla. Opit huolehtimaan aivoistasi ja osaat auttaa myös läheisiäsi. Opit keinoja, jotka auttavat sinua nauttimaan myös omasta ikääntymisestäsi, ja jopa toipumaan jo syntyneistä vauriotiloista.

Saimatext Oy:n kehittämät nautinnolliset ja elämykselliset Autuutta aivoille -kurssit ja -matkat voivat muuttaa elämän, sanovat tyytyväiset asiakkaamme. Yritys tarjoaa myös: o henkilökohtainen aivovalmennus o lyhytkurssit ja luennot o viikonloppukurssit yksityishenkilöille Espoossa/150 € la-su o konsultointi yrityksille ja yksityishenkilöille o Autuutta aivoille -kurssit ja -matkat Suomessa ja Kreikassa o Aivoautuuttaja™-koulutus o Digiähkyn taltutus -kurssit Haluatko meidät pitämään kursseja tai luennoimaan paikkakunnallesi? Ota yhteyttä: Raija Kivinen, 040 5410696. Jo neljäs vuosi: suosittu kreetalaisen ruokavalion, luontopatikoinnin ja aivojen hellimisen elämysviikko Kreetalla 8.-15.9.2012. Ota yhteyttä: Jouko Isometsä, 040 556 8880 ja lue lisää www.autuuttaaivoille.fi

Saimatext Oy, InnoOmnia, Kirkkokatu 16 A, Espoo Gsm 040 541 0696, raija.kivinen@saimatext.fi, www.saimatext.fi

Oppisopimus on käytännönläheinen tapa opiskella ammattiin.

Kiinnostaako

LÄHIHOITAJAN tutkinto? Soita, niin kerron lisää! Heikki Raitavuo, puh. 040 833 6432 heikki.raitavuo@opso.fi Aleksanterinkatu 20, 3.krs, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu ma-to klo 9-15, pe klo 9-14 oppisopimus@opso.fi, www.opso.fi

Dementiatyön passi® 2 pv Helsinki 15.–16.10.2012 Kysy myös tilauskoulutuksiamme! Katso lisää:

www.villaconsulting.fi

Fazer: 87x50

Vaikuttavaa vanhustyötä! – vuodesta 1949

• Jäsentoimintaa, 340 jäsenyhteisöä • Edunvalvontaa ja vaikuttamista • Kehittämis- ja tutkimustoimintaa • Vanhustyö-lehti

Vanhustyön keskusliitto ja Vanhustenpäivä ja -viikko myös Facebookissa!

Alan vahva asiantuntija

Vanhustyö-Seniorarbete Vuoden 2012 teemoja ovat

• Ajankohtaista tutkimustietoa • Arjen teknologiaa • Virikkeitä ja virkistystä vanhustyöhön • Yhdessä vahvempia • Osallistuvat seniorit • Asuminen, koti ja palvelut

1 2012

TEEMA:

Ajankoht

aista tutk imus

tietoa

Konsensu

Kohti paskokous 2012 vanhuu rempaa tta

Turvallist moniamma lääkehoitoa ja yhteistyö atillista tä Lapu alla Tutkimus monipuo antaa yksinäisy lisen kuvan ydestä

Neljän polven treffit -haastakampanja www.ikapolvet.fi

Vanhustenpäivä 7.10.2012 Vanhustenviikko 7.10. – 14.10.2012

TEEMANA: Yhdessä vahvempia – Starkare tillsammans! Katso lisäksi www.vtkl.fi > Tapahtumat ja koulutukset Julkaisut ja tuotteet www.vtkl.fi > Verkkokauppa

4/2012

B12-vitamiinin puutos

voi aiheuttaa muistiongelmia B12-vitamiini on yksi ihmisen elimistölle välttämättömistä vitamiineista. Sitä tarvitaan kehon eri solujen normaaliin toimintaan, kasvuun ja erikoistumiseen. B12-vitamiinin puutoksen on todettu olevan yhteydessä muistiongelmiin ja mahdollisesti lisäävän muistisairauksien riskiä.

B12-vitamiinin puutokselle suurin altistava tekijä on ikääntyminen. Jopa 10 %:lla yli 65-vuotiaista suomalaisista on todettu B12-vitamiinin puutetta. Myös tiukan kasvisruokavalion noudattaminen tai liha- ja maitotuotteiden käytön vähäisyys vähentää pitoisuuksia, sillä B12-vitamiinin ainoa lähde on eläinperäinen ruokavalio, pääasiassa punainen liha, maksa ja maitotuotteet. Iäkkäillä puutteen syy on yleensä B12vitamiinin imeytymisen häiriö, jonka voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutos voi aiheuttaa muistiongelmiasurkastuttava

mahalaukun tulehdus eliatrofinen gastriitti. B12-vitamiinin puute voi syntyä myös riittämättömästä saannista yksipuolistuvan ruokavalion myötä. Lisäksi tietyt lääkkeet, kuten närästys- ja jotkut diabetes-lääkkeet, saattavat heikentää imeytymistä. B12-vitamiinin puutosta voikin ehkäistä monipuolisen ravinnon sekä myös apteekista saatavan B12-vitamiinilisän avulla. Saantisuositus on aikuisille ja raskaana oleville 2 mikrogrammaa sekä imettäville 2,5 mikrogrammaa vuorokaudessa.

ja sen ilmaantumiseen saattaa mennä vuosia. Puutostila voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita kuten lihasheikkoutta tai tuntoja muistihäiriöitä. Muistisairaudet ovat Suomessa kansantauti, ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä jonkinlaisesta muistihäiriöstä. Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan oikea B12-vitamiinipitoisuus voi olla yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua Alzheimerintautiin(1).

Ennaltaehkäisy on tärkeää Oireiltaan B12-vitamiinin puutos on moniulotteinen ja yksilöllinen, ja se voidaan varmistaa verikokeella. Elimistössä B12vitamiini keskittyy maksaan. Mikäli vitamiinia ei saada ravinnosta tarpeeksi, maksan varastot riittävät yleensä 3-5 vuotta. Tämän takia myös vitamiinin puutostila on vaikea havaita,

1.Neurology. 2010 Oct 19;75(16):1408-14

Kärsitkö B12-vitamiinin puutteesta? Betolvex on ratkaisu. Lue lisää osoitteesta www.betolvex.fi B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita. Oireet voivat ilmetä lihasheikkoutena tai tunnon ja muistin häiriöinä. B12-vitamiinin puutetta on pääasiassa ikääntyneillä, kymmenesosalla yli 65-vuotiaista suomalaisista on todettu B12-vitamiinin puute. Betolvex 1 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu B12-vitamiinin puutoksen ehkäisyyn ja hoitoon. Betolvex on itsehoitolääke, joka on saatavilla 30 ja 100 tabletin pakkauksissa vain apteekista ilman reseptiä. Betolvex 1 mg kalvopäällysteiset tabletit. Vaikuttava aine: Syanokobalamiini. Käyttötarkoitus: B12-vitamiinin puutoksen ehkäisy ja hoito. B12-puutos, johon liittyy keliakia. B12-vitamiinin imeytymishäiriöt, sen lisääntynyt tarve tai erittyminen. Kasvisruokavalio. Annostus ja antotapa: Aikuisille: Aloitusannos: 2–4 tablettia vuorokaudessa. Ylläpitoannos: 1 tabletti vuorokaudessa. B12-vitamiinin puutoksen syy tulee selvittää ennen hoidon aloitusta. Raskaus ja imetys: Voidaan käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen valmisteen käyttöä. Pakkaukset ja hinnat: 30 tabl. 13,10 € ja 100 tabl. 26,67 €. Lisätietoja: Actavis Oy, 09-348 233 ja www.betolvex.fi

Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, www.actavis.fi, www.betolvex.fi

Proudage_Betolvex 4_2012_Actavis.indd 1

4/5/2012 12:40:38 PM

www.terveinkansa.ﬁ

PFI_ILM_311011_4

Pienin askelin terveemmäksi kansaksi. Pﬁzerin aloittama Maailman Tervein Kansa 2015 on kumppanuushanke, jonka tavoitteena on auttaa suomalaiset maailman terveimmäksi kansaksi vuoteen 2015 mennessä. Rohkaisemme suomalaisia pitämään parempaa huolta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä vaikuttamaan omaan terveyteensä päivittäisillä elämäntapavalinnoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan joukkojen voimaa – yhteistyökumppaneita ja koko Suomen kansaa.

Pﬁzer on lääkeyritys, jonka tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Pﬁzer tutkii ja kehittää uusia lääkkeitä, hoitomuotoja ja rokotteita. Käytämme tutkimukseen ja kehitykseen noin 7 miljardia euroa vuodessa.

Pienillä teoilla voimme saada aikaan suuria tuloksia.

www.pﬁzer.ﬁ

P r o u d A g e : n patent o ima

VA NHUS T YÖN K EHI T TÄ J Ä N A BC

Järjestelmä on ihmistä varten, ihminen ei ole järjestelmää varten.

Leikittele Mahdottoideoilla. millakin!

Lue muiden alojen ammattikirjallisuutta ja yhdistele niistä saatuja ideoita vanhustyöhön. Epätavanomaisesti. M ah d o tt o mina i d e o ita o n t o teutettu aina . T o t e u t u k s e n j ä l k e e n niistä o n tu l l ut tava l l isia .

anna Pylkkänen Toteutus SAnna Nylén

Kokeile.

Unohda ja laita tähän asti pakka oppimasi sekaisin!. ” M iksi ? ” sijasta kysy ”miten?”

Ole rohkea.