Ovensa
7.8.2022
18.–19.6.2022
Loviisan
Talot 27.–28.8.2022 –
kesällä 2023
asuntomessualueen
keskustassa,
Öppna trädgårdarna i Lovisa öppnar sina dörrar 18–19.6.2022 & 7.8.2022 och Lovisa Historiska Hus 27–28.8.2022. Dessutom kan du besöka hemmen på bostadsmässområdet Drottningstranden invid havet sommaren 2023.
hemtrevliga Lovisa består av trevliga människor, vacker omgivning, småstadsliv och landsbygd samt givetvis
havet.
Toimitus, ulkoasu ja julkaisija Creative Peak
Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa 019 535 552 www.creativepeak.fi
Ruoka on parhaimmillaan silloin, kun se on valmistettu tuoreesta kauden sadosta. Pelkällä ajatuksen voimalla voit maistaa avomaan mansikan, multaporkkanan, varhaisperunan ja -kaalin – aah! Ne vaan maistuvat niin hyviltä ja ovat sitä paitsi terveellisiä. Käyttämällä satokauden antimia teemme palveluksen itsellemme, luonnolle ja viljelijöille. Uusi Smaku-lehti on kunnianosoitus hyvän, puhtaan ruuan tuottajille, ravintoloille, kokeille – kaikille niille, joiden ansiosta voimme nauttia hyvästä ruuasta.
Esittelemme luonnollisesti myös kaikki Loviisan ja Porvoon Smaku-tapahtumien annokset. Tervetuloa uuden lehtemme pariin – ja tietysti myös Smakutapahtumiin!
Päätoimittaja
Päivi Ahvonen paivi ahvonen@creativepeak.fi
Tuottaja /AD Milla Kaukiainen
Kirjoittajat
Päivi Ahvonen, Fanni Fagerudd, Bosse Hellsten, Reija Kokkola, Noora Lintukangas
Onni Ahvonen, Päivi Ahvonen, Fanni Fagerudd, Madicken Henriksson, Maria Kalmi, Kalevi Ketoluoto, Virpi Lehtinen, Roosa Niemelä
LOVIISA
Made with in Loviisa.
Paino Kroonpress Paperi LumiSet 100g UPM Finesse Premium Silk 250g Painosmäärä 3 000 kpl
050
4196 sini.hakkarainen@creativepeak.fi
Pikkuinen peruna pyörii kaupan lattialla. Se potkaistaan äkkiä syrjään, ettei kukaan liukastuisi siihen.
Pikkupottu on karannut lajitovereitten sa luota laarista, joten se edustanee kauhalla kauhottavaa peruspotaattia.
Perunaa saa edullisesti läpi vuoden, joten ei ihme, että suomalainen syö perunaa noin 60 kiloa vuodessa. Se on kuitenkin rutkasti vähemmän kuin vielä 50-luvulla, jolloin pottua pistettiin poskeen yli kolminkertainen määrä.
Karanneen pikkuperunan lisäksi tarjolla on lukuisia muita lajikkeita. Valinnanvaraa on, sillä Suomessa viljellään 50:tä lajiketta.
Perunassa on tärkkelystä, hieman proteiinia ja vitamiineja. Sillä on myös huomattavasti pienempi hiili- ja vesijalanjälki kuin esimerkiksi riisillä ja pastalla.
Aina perunaa ei ole kiitelty. Kun se saapui 1500-luvulla Eurooppaan Andien alueelta, sen väitettiin olevan myrkyllistä ruumiille ja sielulle. Eihän sitä mainittu Raamatussa!
Totta on, että perunan mukulan vih reä osa sisältää myrkyllistä solaniinia. 1700-luvulla kappalainen Asikkalassa ylisti kuitenkin perunaa saarnoissaan, ja kun sitä vielä älyttiin käyttää viinan valmistuksessa, perunan suosio kasvoi huomattavasti.
Mutta mitä ihmettä Hattivatit tekevät perunalaarissa?
Nykyään on tarjolla pussitettuna myös Muumi-perunoita musisoivien Rockin ja Jazzyn kyljessä. On peruna tun kenut mukulansa myös taiteeseen. Viime vuonna julkaistiin komedia nimeltä Peruna. Sitä voi katsoa sipsipussin kera. Perunaa voi käyttää myös liimaa miseen, ja kuin liimattuna se pitää varmasti pintansa suomalaisessa ruokapöydässä jatkossakin.
Vierailu merelliseen Loviisaan kannattaa. Tutustu upeaan Laivasillan alueeseen vierasvenesatamineen, ihanaan Myllyharjun kävelyreittiin sekä tietysti Strömforsin ruukkiin ja kauniiseen maaseutuumme – ja paikallisiin herkkuihin.
LLoviisan Wanhat Talot ja Lovii san Avoimet Puutarhat kuuluvat kaupungin kärkitapahtumiin, mutta tapahtumia on runsaasti pitkin kesää. Jos vierailet Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa 27.–28.8.2022 on kaupungissa myös Smaku X LWT - ja hurjasti herkkuja tarjolla pikkurahalla. Loviisan Wanhat Talot tapahtumassa lukuisat yksityiset vanhat kodit avaavat ovensa yleisölle. Kulinaristeja kiinnostavassa Smaku X LWT -tapahtumassa ovat
mukana Bistro & Butik Kronan, Degerby Gille, Osteria Locale, Loviisan Seurahuone, Degeri Sport Bar & Dine sekä Café Favo rit. Yhteensä ennätyksellisellä 15 annoksella!
Silti herkullinen Loviisa elää koko kesän – nähtävää, koettavaa ja tehtävää on paljon. Ota aikaa ja tutustu historialliseen alakau punkiin ja Laivasillan alueeseen. Nälkäisiä palvelevat rannassa useat ravintolat. Iltaisin alueella voi
kuunnella livemusiikkia ja nauttia ihanasta merellisestä tunnelmasta.
Muuta kivaa Loviisan Avoimet Puutarhat -tapahtuman portit ovat avoinna jo juhannusta edeltävänä viikonloppu na lauantaina 18.6. ja sunnuntaina 19.6. klo 12–17 sekä elokuun alussa sunnuntaina 7.8. klo 12–17. Se on viehättävä kesätapahtuma, jossa ihmiset vaeltavat leppoisasti pihasta toiseen tutustuen toinen toistaan kukoistavampiin puutarhoihin, eri laisiin kasveihin sekä puutarhojen omistajiin ja muihin vieraisiin.
Arkkitehtuurista kiinnostuneille suosittelemme keskustan kävely reittejä, jotka voi ladata arkkiteh
tuurioppaasta pikkukaupunki.fi -sivustolta. Oppaasta on myynnissä myös printtijulkaisu.
Yksi historiallinen kävelyreitti vie Myllyharjun yli upealle Plagenin uimarannalle. Sen lähistöllä meren äärellä sijaitsee Loviisa Camping upeine pitsihuviloineen ja muoto puutarhoineen.
Loviisassa voit yöpyä hotellissa, motellissa, B&B-majoituspaikoissa, vanhassa saunassa tai vaikkapa kelluvassa iglussa – vaihtoehtoja löytyy, mutta varaus kannattaa tehdä ajoissa.
Tenniskentät ja ulkopadel kenttä sijaitsevat aivan Plagenin uimarannan vieressä. Maastoltaan vaihtelevia vaellus-, patikointi- ja
pyöräilyreittejä on lukuisia. Ja tie tysti meillä on upea saaristo ja siellä koko perheen kohde Suomenlinnan sisarlinnoitus Svartholm, jonka ke säravintolassa on lämmin keittiö ja iso ulkoalue ravintolan käytössä.
Strömforsin ruukki on ainutlaatuinen historiallinen kokonaisuus ja samalla se on elävä ja ehyt. Ruukissa voit tehdä vaikka mitä ja viettää koko päivän. Uikkarit ehdottomasti mukaan. Retkeile, patikoi, melo, suppaile, shoppaile, ajele cartingia tai fatbikeä, osallistu taontanäytökseen, tutustu museoon, näyttelyihin, pelaa minigolfia... tekemistä on useammalle päivälle.
Strömforsin ruukissa on useita hyvätasoisia ravintoloita, kahviloita ja majoitusta. Voit viettää yösi vaikka tentsilessä, laavussa, hotellissa, majatalossa .... on paljon mistä valita, myös matka-autoparkki. Tutustu ruukin kaikkiin palveluihin sivustolla stromforsinruukki.com
Lataa Rennon matkailijan opas pikkukaupunki.fi -sivustolta. Sieltä saat runsaasti vinkkejä lomaasi – vietit sen sitten herkutellen, urheillen tai vaikka vain pikkukaupungin uniikista tunnelmasta nauttien.
CAFÉ FAVORITIN VEHREÄ SISÄPIHA ON VALTAVA. SIELLÄ ON MYÖS HUVIMAJA JA IHANASTI PERHOSIA. OSA PUUTARHASTA ON YKSITYISKÄYTÖSSÄ.
Bibimbap on alun perin korea lainen ruoka, mutta se taipuu japanilaisen Tsutomu ”Tsutte” Tazakin käsissä mainiosti suomalaiseen makuun. Bibimbap sallii tekijälleen vapauksia varioida ruokaa. Tsutte asettelee riisipedille seesamiöljyssä paistettuja porkkanoita, pinaattia, ituja sekä Gochujang-kastikkeessa
ja soijassa paistettua tofua. Päälle hän ripottelee seesamia ja purjoa.
Proteiinipitoinen ja herkulli nen annos on osaavissa käsissä valmis vartissa.
Tätä kannattaa kokeilla kotikeittiössä paikallisista herkkuvihanneksista ja vaikka lähilihalla.
Tofun voi korvata jauhelihalla ja koristella annoksen paistetulla kananmunalla.
Bistro & Butik Kronan oli se kahvila-ravintola, jolla Mia Heijnsbroek-Wirén avasi pelin. Aleksante rinkadulla sijaitsevan mutkattoman ruokailupaikan selkeä konsepti loksahti paikalleen, joten pian oli aika tarttua seuraavaan haasteeseen. bistrokronan.fi
Perinteikkäässä tilausravintolassa, vanhassa kievari Degerby Gillessä Mian tiimi jatkaa hyväksi havaitulla konseptilla, torstailounailla. Tarjontaa on laajennettu myös blini- ja muilla teemailloilla. degerbygille.fi
Hultgårdin tila Loviisan Mickelspiltomissa on erikoistunut luomukanoihin ja -kananmuniin. Luomukanoille kuten tilan muillekin eläimille on luotu mahdollisimman luonnolliset elinolot. Kanat pääsevät sään salliessa ulos isolle laitumelle. Hyvinvoivat kanat munivat parempia munia. Kennojen menekki Reko-lä hiruokamyynnissä on kova, joten siitäkin voi päätellä, että hyviä ovat. hultgård.fi
Kesäisin paikallista tuoretta kalaa saa torilta päivittäin aina sen mukaan, mitä merestä kulloinkin nousee. Siskokset Maj Man konen ja Nan Hindsberg valmistavat ennakkotilauksesta myös kalaleikelautasia, vaikka asiakkaan omaan astiaan. Tämä palvelu on erittäin kysyttyä varsinkin jouluisin ja muina juhlapyhinä. Majn ja Nanin äiti Dagny Holmström aloitti toiminnan Loviisan torilla lähes 50 vuotta sitten, Dagnyn-päivänä 12.9. Tyttäret ovat jatkaneet toimintaa vuodesta 1999. Talvellakin sympaattinen kalakärry tuo sananmukaisesti valoa pimeään. Ei ihme, että tänne jonotetaan. Kaupan päälle saat kysyessäsi saariston kuulumiset tai hyvän sillireseptin. Paitsi kalaa voit ostaa täältä myös isommat määrät jätiä kesän juhliin, jotta juomat pysyvät taatusti kylmänä.
Ennakkotilaukset:
Maj
Ringborgin kesätorin kuuluisat lohileivät niittävät mainetta kauempanakin. Lisäksi torilta löytää aina kalaa, perunoita ja tuoreita vihanneksia. Vaihtelevasti myös hienoja käsitöitä ja muuta yllättävääkin. Tänne kannattaa tehdä vierailu!
Juhannustori to 23.6.22 klo 18–20 Perjantaisin 1. , 18., 15. ja 22.7. klo 18–20 Ringborgintie 26 ringborg.org
Sarvisalon perinteinen kylätori avaa kautensa kesäkuussa tarjoten monenlaisia tuotteita aina pitkälle elokuuhun asti. Torilla voi käydä ostoksilla joka lauantai, melkein koko kesän läpi. Tarkista juhannustorin aikataulu FBsivulta. Ihanat kesäherkut odottavat!
Sarvisalon kesätori lauantaisin klo 10–12 Sarvisalontie 1035 Sarfsalö
Merellisessä Kabbölessä kesätoritunnelma on saaristolaisfiilistä parhaimmillaan. Täytyyhän sitä nimittäin tankata vene ja kahvitella samalla. Kesätori avaa kesäkuun toisena viikonloppuna ja jatkaa elokuun toiselle viikonlopulle asti.
Lauantaisin klo 12.30–14.30
Kabbölentie 1251, Isnäs kabbolemarina.fi
Siikliä, silliä ja tilliä! Sitä, mitä Loviisan torilta ei löydä, ei taida edes tarvita. Kesäkaudella keskustan mukulakivetyssä torimiljöössä erilaiset tuottajat päivystävät kuutena päivänä viikossa. 2.5.–31.8. ma–la klo 7–14 Juhannustori to 23.6. klo 7–14 Brandensteininkatu loviisa.fi/tori
FINA FISKBIFFAR, KRÄMIG POTATISPURÉ OCHBRYNT SMÖR
SÅ GOTT
BESÖK DAGNYS FISKVAGN FÖR FÄRSK FISK.KUVA
Bistro & Butik Kronanin kestosuosikkeihin kuuluu Teiras Hereford Burger & Fries. Sen pihvissä on oikeasti vain lihaa, ja se maistuu!
– Meillä tarjoiltava liha tulee Teirakselta, kahdentoista kilometrin päästä, ja kala paikallisilta kalastajilta.
Hyvistä raaka-aineista emme tingi, kertoo keittiömestari Dan Björkström bistrokronan.fi
Keittiömestari Miikka Vahtera kävelee torin poikki Dagnyn kalakojulle hakemaan tuoretta paikallista kuhaa “Päivän kala” -annokseen. Sitten hän paistaa sen ja lisää vähän Robben pikku puutarhan kirveliä. Rinnalle valkoista parsaa ja korvasienikastiketta. – Keittiömme perusajatus on, että kokkaamme sesongin raaka-aineisiin pohjautuen ja paikallisia tuottajia mahdollisuuksien mukaan suosien, kertoo keittiömestari Vahtera. ravintolalocale.fi
Sini Meinolan kakkuharrastus lähti niin kutsutusti lapasesta. Nyt hänellä on oma pieni leipomo Aleksanterinkatu kakkosen sisäpihalla.
Tarina lyhykäisyydessään: 16 vuoden työrupeama toimistossa haudutti päätöksen kääntää katse pois
tietokoneelta ja lähteä kondiittorin opinahjoon. Opiskeluaikana syntyi haave omasta leipomosta ja toinenkin päätös: oma sen olla pitää.
Tilauskakkuja tehdessä mielikuvi tus saa kyytiä, mutta Sini tekee myös tavallisempia kakkuja ja suolaisia herkkuja.
– Suunnittelen valikoimani siten, että se täydentää Loviisan makumaailmaa. En tarjoa samaa kuin muut. Toimitan myös muille, esimerkiksi suoraan toimistoihin. Vitriinistä löytyy makuja maailmalta, mitä milloinkin.
Aleksanterinkatu 2, 07900 Loviisa kakkupiha.fi
Aleksanterinkadun pienestä väripilkusta saa suussasulavien leipomotuotteiden lisäksi varta vasten juhlapyhiksi kusto moituja herkkukasseja.
Favoritissa on usein vitriinissä myös voileipäkakkupaloja, ei tarvitse siis edes olla juhliin kutsuttu nauttiaksesi tästä herkusta!
Favoritin raikkaat lounassalaatit auttavat jaksamaan työpäivinä pitkään, eikä kylkiäisenä tuleva italialainen mausteleipä focaccia koskaan petä.
Kesäkaudella tämän kahvilan valtti on sen upea sisäpiha-puutarha! Paljon pöytiä, siellä täällä ja perhoset seurana!
NÄLKÄÄN
VENÄLÄINEN
IHMISET PITÄVÄT AJATUKSESTA, ETTÄ TUOTTEET ON TEHNYT IHMINEN EIKÄ KONE.
LLeipuri Maija Laitikkaan lenkkarit ovat jauhojen peitossa. Kun omin käsin pyörittelee taikinoita, saa jauho pöllytä.
Leipomon vitriinissä pötköttelee leipiä ja leivonnaisia, joiden tuoksu leijuu myymälässä. Saaristolaislimput, kau ra-porkkanaleivät, muhkeat kanelipuustit ja lihapiirakat köllöttelevät houkuttelevasti omissa laareissaan.
Lihiksiä Laitikas kutsuu ”lähiksiksi”, sillä Hardomin Leivän perusta lepää kotitekoisessa lähiruokatarjonnassa.
– Sitähän tämä on. Itse tehtyä, ja aina tuoretta. Omin käsin leivottua. Ihmiset pitävät ajatuksesta, että tuotteet on tehnyt ihminen eikä kone.
Laitikkaan aamut alkavat varhain, kun hän aloittaa tuotteiden valmistamisen myymälän leivontatiloissa. Kii telty ja palkittu loviisalaisleipuri on elementissään voin, jauhojen ja taikinan äärellä.
Hardomin Leivän tuotteissa ei käytetä ”paranteita” eli kemikaaleja.
– Voita, oliiviöljyä, kotimaisia perusraaka-aineita, jos kus myös spelttiä. Tuoreus, tuoksu ja tunnelma vetoavat asiakkaisiin. On mukava mennä kotiin tai ruokatunnille lämmin leipä kainalossa.
Laitikas innostui aikanaan leipien leipomiseen yksin kertaisesta syystä: hän pitää itse leivästä.
Aluksi hän valmisti leipää kotona puu-uunissa ja möi niitä torilla, tapahtumissa sekä REKO-lähiruoka
palvelun kautta. Siihen aikaan Laitikas työskenteli vielä ravintola-alalla palveluammatissa. Muutama vuosi sitten syttyi kuitenkin ajatus oman leipomon ja leipomomyy mälän perustamisesta.
Tiloja oli Loviisassa vapaana paljonkin, mutta paras paikka löytyi Länsikaarelta vilkkaiden teiden risteämässä. Ja koska tila oli aiemmin toiminut kalasavustamona, se oli valmiiksi hyväksytty elintarviketilaksi.
– Parkkipaikat ovat suoraan edessä. Myymälään on helppo poiketa matkalla Loviisan keskustaan. Myös moottoritieltä tulee asiakkaita ohikulkumatkalla, Laitikas kertoo.
Hardomin Leipä on perheyritys. Laitikkaan puoliso Jonas Dufvelin työskentelee myymälävastaavana. He
ovat yhdessä suunnitelleet ja sisustaneet myymälän viehättäväksi.
Dufvelin pohtii, että korona-aika on ollut yritykselle jopa hyväksi, vaikka niin ei oikein saisi sanoa.
– Ihmiset ovat kotona, ja ruokakin kiinnostaa eri tavalla. Tuntuu, että aitoa, rakkaudella tehtyä lähiruokaa todella arvostetaan.
Oman yrityksensä he perustivat luottaen lähiruoan kysyntään. Katteet ja perusbudjetit ovat hallussa, mutta menekistä ei voi koskaan olla varma.
– Toimintamme perustuu siihen, että teemme sitä, mitä ihmiset haluavat. Ei ole tarkoituskaan rikastua, mutta ainakin perheemme saa tästä leivän pöytään, he avaavat.
Tässä yhteydessä pitää tietenkin mainita voitokas saaristolaisleipä, jonka leipojana Laitikas on saanut artesaaniruokakilpailusta hopea- ja kultamitalin.
Missä piilee leivän salaisuus?
– Arvostelujen mukaan leivän maku on balanssissa. Se on tasapainoinen, ei liian voimakas, Laitikas kuvailee mestaruusleipäänsä.
Hän itse säästelee herkkuhetkiä saaristolaisleivän äärellä. No, jouluna ja juhannuksena sitä perheessä toki nautitaan. Ehkä lohta päälle? Kyllä sekin käy, mutta yleensä tuunaus onnistuu ihan perusjääkaappi tarvikkeilla.
– Voita ja kerma juustoa. Se on ihan parasta!
Maija Laitikas är bagare – hon älskar bröd. I bageributiken kan man köpa hennes prisbelönta skärgårdslimpa.
Hardom bröd är ett familjeföretag. Maija driver bageri butiken tillsammans med sin man Jonas Dufvelin.
Det handlar alltså om hemlagad närmat, eller hemba kat närbröd.
– Människor gillar att våra produkter är gjorda av människor, inte av maskiner, säger Maija.
Affärsidén är enkel.
– Alltid färskt, självbakat bröd, berättar hon.
På Hardom bröd bakar man utan kemiska tillsatsäm nen.
– Vi använder smör, olivolja och inhemska ingredienser. Ibland använder jag speltmjöl, säger Maija.
Äkta kärleksfullt tillagad närmat uppskattas allt mer, enligt henne. Det är just det som är Hardom bröds varumärke – färskt och lokalt.
– Gelato on rakenteeltaan pehmeämpää kuin muut jäätelöt, jotka ovat melko kovia. Gelato asettuukin näppärästi kauhaan, kahdenkymmenen vuoden kokemuksella aitoa italialaista gelatoa valmistava An gelantonio Simeone paljastaa.
Il Duon jäätelökioskilla Loviisan keskustassa Kuningattarenkadulla käy kuhina. Tiskin takaa kuuluu aina iloinen puheensorina ja radiosta musiikki.
”Un affogato, prego” on taikalause, jolla saat eteesi espressoa, jossa on jäätelöpallo. Taivaallista, etenkin kesä helteellä! Muista kiittää, grazie.
Il Duon kioski palvelee kesäisin Galle rian edessä, talvisin kauppakeskuksen sisätiloissa. Gelatot Angelantonio val mistaa yhdessä kioskin toisen omistajan, Claudio Pierron kanssa.
Loviisan italialaisinta gelatoa saa jo monesta muustakin kaupun gista Suomessa. Congratulazioni a Il Duo! ilduo.fi
Kuningatar Loviisan nimipäivä 25. elokuuta tarjoaa uudelle Loviisanleivos-päivälle hienot puitteet, etenkin kun kaikki muut leivoksiin liittyvät juhlapyhämme ajoittuvat talveen. Kilpailulla haettiin leivosta, joka sopisi sekä ammattilais- että kotileipureiden leivottavaksi, olisi ”kuningatarmainen”, viittaisi Loviisan historiaan ja koostuisi paikallisista raaka-aineista. Lisä pisteitä sai mm. muunneltavuudesta eri ruokavalioihin sopivaksi. Loviisa oli tapulikaupunki, joten täällä oli mahdollista saada käsiinsä ylellisiä raaka-aineita, joita ei ollut muualla maassa. Sellaisia kuten mantelia, sitruunaa, kahvia, kaakaota, mausteita, kuivattuja hedelmiä ja rusinoita. Tuon ajan leivonnaisissa käytet tiin myös kermaa, voita, kananmunia ja sekä omenoita.
Kilpailun voitti raadin yksimielisellä päätöksellä Arla Aaltosen helposti valmistettava mantelinen ja sitruunainen leivos. Sen resepti on kilpailusääntöjen mukaan vapaa niin yksityiseen kuin kaupalliseenkin käyttöön.
Il
jäätelö – gelato – valmistetaan käsityönä Loviisassa. Se maistuu yksinkertaisesti vaan aivan erilaiselta kuin muut jäätelöt. Paremmalta!KUVAT
Loviisassa
Villa Aaltosen takapihalla, mehiläis talon takana olevissa pesissä pörisee pitkin kesää.
– Puutarhan mehiläispaviljonki houkutteli Loviisaan ja Aarno Saarisen opastuksella tutustuin mehiläistarhaukseen, Sisko Hallavainio kertoo.
Siskon pihalla on kolme mehiläis pesää, joissa työtä pelkäämättömät pörriäiset ahertavat.
– Mehiläiset tekevät hunajan, minä korjaan vain sadon, linkoan ja purkitan sen. Mehiläiset tekevät korvaamatto man tärkeää työtä, Sisko toteaa.
Koska Siskon mehiläiset työsken televät Loviisan keskustan pihoissa,
puutarhoissa ja puistoissa, maistuu hunaja erilaiselle kuin esimerkiksi met sähunaja. Siinä on ihan oma kukkainen makunsa.
100 g voita
munaa
dl hienoa sokeria
dl mantelijauhoja
tl leivinjauhetta/tarvittaessa gluteeniton
g mantelimassaa
g mantelilastuja Luomusitruunan raastettu kuori Puolikkaan luomusitruunan mehu Tilkka sitruslikööriä/vaihto ehtoisesti pari tippaa karvas manteliöljyä
Hapokasta luumuhilloa (mieluusti kotitekoista) tai esim. karviaismarjahilloa
Päälle
dl vispikermaa
dl crème fraichea
g mantelilastuja, kevyesti pannulla paahdettuina
Sulata voi ja raasta mantelimassa karkealla raastimella ja sitruu nankuori hienolla. Sekoita kaikki aineet – poisluettuna luumuhillo – keskenään.
Annostele sitten taikina leivosvuo kiin ja lusikoi luumuhilloa jokaisen leivoksen keskikohtaan.
Paista 180 asteessa noin 15 minuuttia.
Anna leivosten jäähtyä ennen kuin otat ne vuoista ja pidä niitä viileässä yön yli.
Kuorruta seuraavana päivänä lei vokset vispatulla kermalla, johon on lisätty hieman crème fraichea ja koristele ne lopuksi kuivalla pannulla kevyesti paahdetuilla mantelilastuilla.
KKun olin nuori, Loviisassa oli urheiluhenkinen ravin tola. Itse pelasin salibandya, ja kun ravintola lopetti, lupasin itselleni, että avaan vielä jonain päivänä sport tibaarin Loviisaan, Vuojärvi muistelee.
Degeri Sport Pub & Dine ei ollut suinkaan ensim mäinen loviisalainen ravintola, jota Vuojärvi on ollut perustamassa. Bistro Cantor ja Ölvin olivat myös hänen projektejaan.
Nykyään hänen kokinkätensä sekoittavat viittä eri ravintolasoppaa. Hän on perustanut konseptiltaan toisistaan poikkeavia ravintoloita eri puolille Ete lä-Suomea. Lisäksi hän pitää catering-palvelua. Koska Vuojärvi on lähtöisin Loviisan Valkosta, sydän sykkii kuitenkin aivan erityisesti Loviisalle.
– Olen halunnut olla kehittämässä ravintolatarjoilua kaikenikäisille. Minulla on paljon tuttuja Loviisassa, ja olen kiitollinen siitä, että heistä on tullut Sporttipubin vakiokävijöitä, Vuojärvi hymyilee.
Smakun suosio yllätti Vuojärvi suosii lähiruokaa. Tärkeintä hänelle on, että tarjolla on aina parhaista raaka-aineista tuotettua ruo kaa. Toki Vuojärvi toivoisi, että olisi mahdollista tarjota aina lähiruokaa, mutta hän ymmärtää pientuottajien ongelmia. Resurssit eivät aina riitä tuottamaan ruokaa isojen koneistojen ohi.
– Ihannetilanne olisi se, että menisin aamulla torille ja valitsisin sieltä tuoreita lähituottajan tuotteita. Niistä sitten kokoaisin päivän menuun, hän visioi.
Vuojärvi toimii aktiivisesti myös Loviisan Seura huoneella, jonka tilat hän on vuokrannut kaupungilta.
Seurahuone taipuu moneen. Siellä voi järjestää juhlia, kokouksia, konsertteja tai muita esityksiä.
Loviisan Smaku-tapahtuma järjestettiin viime vuon na ensimmäistä kertaa Seurahuoneella.
– Yllätyimme siitä, miten paljon kävijöitä oli. Myös tänä vuonna luvassa on tasokkaita makuelämyksiä.
Papukasvisukuja tunnetaan toistakymmentä. Pavuissa on runsaasti kuitua ja proteiinia. Niiden käyttöön kannattaa yleensä kuitenkin totutella vatsaa jonkin aikaa. Papuja pitää ensin liottaa ja keittää, jotta haitalliset glykosiinit katoavat. Kyp sennettynä pavut sopivat liha-, kala- ja kasvisruokien
lisukkeiksi. Pavuista voi tehdä myös tahnoja ja pihvejä. Pavuista tehtyjä kasvipro teiinivalmisteita voi käyttää kuten lihaa.
Punajuuri sisältää B- ja C-vitamiinia, kuituja ja mineraaleja, kuten kaliumia, rautaa, natriumia ja magnesiumia.
Punajuuri puhdistaa maksaa, alentaa verenpainetta, estää ummetusta, lisää energisyyttä ja piristää mielialaa.
Laita punajuuri kattilaan, pataan, uuniin tai syö raakana. Se sopii hyvin myös smoothieihin ja mehuksi. Punajuuresta voi käyttää myös varren ja lehdet.
Vaalea palsternakka ei kalpene sukulaisensa pork kanan rinnalla. Siinä on jopa enemmän kivennäisaineita ja useampia vitamiineja.
Palsternakassa on paljon kuitua, foolihappoa ja antioksidantteja sekä
erityisen runsaasti kaliumia. Maultaan se on mausteisen pähkinäinen, ja sitä voi syödä pariloituna, pihveiksi paistet tuna, laatikoissa, piirakoissa ja salaateissa. Erityisen aro mikas se on liemijuureksena pataruoissa ja keitoissa.
Aromaattinen, mausteinen, makea ja lakritsamainen fenkoli uiskentelee erityi sen hyvin kalan rinnalla kalakeitoissa ja muissa kala- ja äyriäisruoissa. Esikäsitte lyä se ei vaadi, huuhtominen riittää. Fenkolia voi käyttää rikastuttamaan myös salaatteja, pataruokia ja lisäkkei tä. Herkullista se on myös gratinoituna ja grillattuna. Kuituja ja vitamiineja siinä on runsaasti, ja sitä käytetään myös yskänlääkkeissä.
Maa-artisokka on vaatimaton kasvu paikkansa suhteen, ja se kestää hyvin pakkasta. Näin ollen se sopii monivuoti seen viljelyyn Pohjois-Suomea myöten. Maa-artisokka sisältää inuliinia, joka hajoaa elimistössä hedelmäsokeriksi.
Siinä on runsaasti ravintokuitua ja hivenaineita, etenkin rautaa.
Maa-artisokasta saa herkullista sosetta tai sosekeittoa, ja sen voi laittaa uuniin kuorineen paahtumaan. Maa-artisokka ei ole sukua latva-artisokalle vaan auringonkukalle. Onhan sen kukinto kuin vaatimattomaksi jäänyt auringonkukka.
Meillä on vaikka kuinka paljon perinteisiä terveellisiä juureksia, vihanneksia ja palkokasveja, jotka helposti unohtuvat ostoskorista.KUVAT Shutterstock
Ikä:
Kalastaja Mikael Lindholm ryhtyi täysin itseoppineena, päätoimiseksi ammattika lastajaksi vuonna 2009. Entiseltä amma tiltaan hän oli merkonomi. Hetkeäkään häntä ei ole kuulemma kaduttanut.
– Tärkeintä minulla on oma vapaus ja luonnon kauneus. Meren voima ja viehä tys on minulle valtava voimavara, ja sen monimuotoinen kauneus häikäisee kerta toisensa jälkeen, Mikael Lindholm kertoo.
Loviisassa monet paikalliset ravintolat tarjoavat Lindholmin lähikalaa.
– Kun ostaa suoraan lähituottajalta, voi olla varma siitä, että kala on tuoretta, Lindholm toteaa.
Loviisassa Lindholm myy kalaa suoraan kuluttajille Söderby Lax – Söderbyn Lohi -yrityksestään ja sitä löytyy myös K-Su permarketin kalatiskiltä. Lisäksi kalaa saa myös pääkaupunkiseudulta, esim. Kauppahallista ja Stockmannilta.
SAARISTON
ON IHANA
Maanviljelijä Henrik Creutzin sydän sykkii luonnolle ja luomuviljalle. Malmgårdin pelloilla lainehtivista luomuviljalajeista syntyy sen seitsemää sorttia terveellisiä viljatuotteita.
VVaikka toimintaa kartanon mailla on läpi vuoden, niin kesäisin Malmgård elää täysillä. Tunne on aivan huikea, kun ympärillä alkaa versoa viitisentoista lajia uutta luomuviljaa. Peltoalaa Malmgårdissa on noin 450 hehtaaria.
– Joka vuosi on ilahduttavaa nähdä, kuinka vilja nousee. Että edessä on onnistunut kesä ja syksy. Pidän maanviljelijän työstä, vaikka olenkin lähinnä apupoi kana traktorini kanssa, kreivi Henrik Creutz kertoo.
Puinnin ja muut työt hoitavat Malmgårdin työn tekijät. Kaikkiaan kartano työllistää 12–15 henkilöä, suurin osa luomupuodissa, kahvila-ravintolassa, panimolla ja matkailun parissa.
Luomua – tietysti Henrik Creutz asettui 2007 puikkoihin isänsä Johan Creutzin jäljissä. Myös Henrikin äidin, Kristina
Creutzin panos on ollut tärkeä kartanon menestyksel le ja sen luomutuotantoon siirtymiselle.
Malmgårdissa siirryttiin jo 1990-luvulla luomuvilje lyyn. Syy oli yksinkertainen: haluttiin pois kemikaalien käyttämisestä.
Täällä ollaan ylpeitä luomutuotannon monipuo lisuudesta – ja syystä. Aiemmin viljeltiin tuttuja perusviljoja, mutta nyt pelloilla huojuu valtava määrä eri lajikkeita speltistä emmervehnään.
– Olen kiitollinen siitä, että saan tehdä luomuvil jelijän työtä. Haluan, että luonto säilyy tulevillekin sukupolville. Lasteni kautta tämä on tullut minulle yhä tärkeämmäksi, Henrik sanoo.
Maatiais- ja muinaisviljalajeihin erikoistunut Malm gård kehittää jatkuvasti tuotteitaan. On hiutaletta, sihtiä, täysjyvää, viljariisiä, mannaa, lesettä ja jyvää myllyyn. Ja Malmgårdissa pannaan myös olutta.
TEKSTI Reija Kokkola | KUVAT Virpi Lehtinen
Kaikki alkaa viljasta, Henrik Creutz taustoittaa.
– Jauhohan on ikiaikainen tuote, mutta olemme vuosien varrella pyrkineet kehittämään luomuviljasta uusia tuotteita, myös ihan peruslajeista. Oikeastaan vain taivas on rajana.
Spelttiä ja emmeriä Malmgårdin vilja taipuu risotoksi tai couscous-lisuk keeksi. Speltti alkaa olla jo tuttua ”kauraa” suoma laisille, ja sitä käytetään mielellään leivonnassa. Speltin sukulainen, maailman toiseksi vanhin vilja emmer-serkku, on ehkä vähän vieraampi laji, mutta sekin viedään käsistä. Tavallista pitempi kasvukausi tekee emmerin viljelystä epävarmaa, joten siksi se on Suomessa vielä harvinainen viljalaji.
– Suomen kesät ovat oikukkaita. Elämme luonnon ehdoilla.
Malmgårdissa ei viljellä luomua kilpailuhenkisesti. Mutta kun viime syksynä Luomuliitto palkitsi Malm gårdin Pikkuhelmiä-yksijyvävehnän vuoden luomu tuotteena, oli Henrik syystä ylpeä.
VAIKKA HENRIK CREUTZ VIIHTYY HYVIN ULKONA PELTOTÖISSÄ, IHMISTEN KOHTAAMINEN LUOMUPUODISSA ON HÄNELLE TÄRKEÄÄ.
ERILAISET
VALMISTETUT
JALOSTETUT TUOTTEET KIINNOSTAVAT KÄVIJÖITÄ.
Pikkuhelmiä-vehnä valmistuu muutamassa minuu tissa valmiiksi lisäkkeeksi lämpimiin ruokiin, salaattei hin tai jälkiruokiin.
– Kyllä palkinto ilahduttaa ja motivoi jatkamaan tuotekehitystä.
Hiljaisen tiedon siirtoa Astuessaan isännän saappaisiin Henrik pyysi vanhem piaan pysymään mukana suuren kartanon toiminnassa.
– Edellisten sukupolvien omaksuma hiljainen tieto on äärimmäisen tärkeää. Vaikka olen opintojeni puolesta pätevä maanviljelijä, olisin ollut monta kertaa hukassa ilman vanhempieni osaamista.
Henrikin vanhemmat asuvat edelleen Malmgårdin kartanon päärakennuksessa, ja he ovat aktiivisesti mu kana kartanon toiminnassa. Myös isoisä oli aikoinaan pellonsyrjässä antamassa neuvojaan.
Vaikka yhteiskunta muuttuu, tietyt asiat luonnossa pysyvät. Pellolla on yhä samaa hiekkaa tai savea.
Malmgårdin Panimon oluissa maistuvat panimomestari Tuomas Markkulan käsityönä valikoimat humalat ja maltaat sekä persoonalliset perinneviljat ja puhdas paikallinen vesi. Ei ihme, että oluet niittävät arvostettuja kansainvälisiä palkintoja.
Jordbrukaren Henrik Creutz älskar naturen och Malmgårds ekologiska spannmålsodlingar.
På åkrarna böljar de ekologiskt odlade sädesslagen – där växer de hälsosamma råvarorna för spannmålsprodukter.
VVerksamheten på herrgården är i gång året om, men det är på sommaren Malmgård lever upp. Det är en fantastisk känsla då 15 olika ekologiska sädesslag bör jar gro. Åkrarna på Malmgård omfattar 450 hektar.
– Det är lika glädjande varje år att se säden växa, att se att vi står inför en lyckad sommar och höst. Jag tycker om jobbet som jordbrukare, även om jag främst är hjälpreda med min traktor, säger Henrik Creutz
Skörden och de andra sysslorna sköts av de anställda på Malmgård. Jordbruket sysselsätter två till fyra per soner, beroende på säsongen. Sammanlagt sysselsätter Malmgård 12–15 personer: i den ekologiska butiken, café-restaurangen, bryggeriet och turismen.
Ekolgiskt – förstås Henrik övertog skötseln av gården år 2007. Han går i fadern Johan Creutz fotspår. Även modern Kristina
Creutz insats har varit betydande – både för Malmgårds framgång och övergången till ekologisk odling.
Malmgård övergick till ekologisk odling redan på 1990-talet. Skälet var enkelt: man ville sluta använda kemikalier.
På Malmgård är man stolt över den ekologiska produktionens mångsidighet – och med all anledning. Förut odlade man trygga och bekanta spannmål, men nu böljar bland annat spelt och emmervete på åkrarna.
– Jag är tacksam att jag får jobba med ekologiskt jordbruk. Jag vill bevara naturen för kommande gene rationer. Tack vare mina egna barn har det blivit allt viktigare för mig, säger Henrik Creutz.
Produktutvecklingen är ständigt på gång i Malm gård, som specialiserat sig på forntida spannmål och lantraser, som lantvete. Det finns flingor, siktat mjöl, fullkorn, manna, hela korn och så vidare. Dessutom bryggs det öl på Malmgård.
Enligt Henrik Creutz är säden det viktigaste, det är där allt börjar.
– Mjölet är en uråldrig produkt, men genom åren har vi strävat till att utveckla nya produkter av våra ekologiskt odlade spannmål. Möjligheterna är egentli gen obegränsade.
Man kan göra risotto eller couscous av Malmgårds spannmålsprodukter. Speltmjölet är redan bekant för många och används till exempel i bakverk. Världens näst äldsta sädesslag, emmervete, är lite obekantare, men åtgången är stor i Malmgårds butik. Odlingen av emmervete tar längre tid och är därför mera krävande och utsatt för naturens nycker, därför är emmervete fortfarande ganska ovanligt i Finland.
– Sommarvädret är växlande. Vi odlar på naturens villkor.
Jordbruket i Malmgård är inte tävlingsinriktat, men då Malmgårds små enkornspärlor av enkornsvete i höst utsågs till årets ekologiska produkt hade Henrik Creutz all anledning att vara stolt.
Enkornspärlorna tillreds snabbt och passar utmärkt som sidorätt till varma måltider, till sallader och efterrätter.
– Priset gjorde mig glad och ger motivation för att fortsätta vår produktutveckling.
Då Henrik Creutz tog över Malmgård bad han sina föräldrar fortsätta delta aktivt i verksamheten. Fö räldrarnas insats är fortfarande mycket värdefull.
– Den kunskap äldre generationer besitter är oerhört viktig. Även om jag tack vare studierna är en kompetent jordbrukare skulle jag ofta ha varit borttap pad utan mina föräldrars kunskap.
Henriks föräldrar bor fortfarande kvar i herrgårdens huvudbyggnad och deltar aktivt i Malmgårds verksam het. Även farfar stod i tiderna vid åkerkanten och gav råd.
Även om samhället ständigt förändras är mycket i na turen oföränderligt. Jorden på åkern är densamma.
Loviisan ja Liljendalin Reko-jaot ovat suosittuja tapahtumia. Tuolloin tuottajat saapuvat jakamaan tilaukset asiakkailleen. Rekoilu on hauskaa yhteisöllistä ja ekologista hommaa! Tilaukset hoidetaan tuottajan ja tilaajan välillä Facebook-ryhmässä.
Lampaanpaistia, mansikoita, herneitä. Tilliä ja kotimaista tuoretta valkosipulia. Vihanneksia, juureksia, leipää... Lista siitä, mitä kaikkea on tarjolla, on pitkä ja
se vaihtuu sesongin mukaan. Lähituot taminen ja kotimaisuus kiinnostavat, ja kävijämäärät ovat nousussa – tunnelma on iloinen ja yhteisöllinen.
Reko on konsepti, jossa tuottajat ja kuluttajat tapaavat suoraan ilman kolmatta osapuolta.
Loviisan Reko ja Liljendalin Reko -ryhmät löytää Facebookista, johon voi liittyä pyytämällä.
Tilaukset tehdään tuottajan julkaisuun. Näin kuluttaja myös sitoutuu noutamaan tuotteet.
Reko-jako tapahtuu parillisin viikoin perjantai-iltaisin Loviisan torilla.
Reko Loviisa, Reko Liljendal
Robert
RRobbes lilla trädgård skapar en oas av ljus och värme för att salladerna och örterna ska växa, en artificiell värld som ska ge plantorna de bästa möjliga förhållandena.
– Vi odlar etiskt och rent. Det ska vara mindre färdig mat, mindre processad mat. Med bra råvaror behöver man inte ens vara en bra kock, säger Robert Jordas
Grönsakerna ska odlas och konsumeras lokalt. Enligt Jordas kan lokalt betyda en region, eller ett land. Robbes lilla trädgård står för kvalitet och vill ge maten ett ansikte. Odlaren står bakom sina produkter.
– När man äter våra sallader vet man var de kommer från. Man har rätt att veta vad man sätter i munnen, säger han.
Salladskonsumtionen är stabil och erbjuder möjlig heter att följa mattrender, testa nya saker.
Robert Jordas ser möjligheter för ett aktivt jordbruk i regionen, med närmare förhållande mellan producen terna och konsumenterna. Reko är ett bra exempel. Men möjligheterna finns också i större skala.
– Logistiken finns i regionen. Avstånden är korta till de stora logistikcentralerna i Sibbo och Vanda. Helsingfors är nära, säger Jordas.
Robert Jordas älskar landsbygden. De gröna fingrarna kommer från barndomen – föräldrarna hade en gård. Robert Jordas utbildade sig till skådespelare från Tea terhögskolan. Planen var att han skulle ha en liten gård vid sidan om teatern, men den lilla trädgården har blivit stor. Salladen och örterna växer, företaget expanderar.
Trädgården har 25 anställda. Arbetet är tidskrä vande och Robert Jordas har sällan tid att vistas bland sina odlingar. Det är där han trivs bäst.
Robbes odlingsmodell kallas vertikalodling. Vertikal odling betyder att man odlar i flera lager, odlingarna ligger ovanpå varandra med lampor som ger plantorna ljus. Metoden är energikrävande och de brännande frågorna – frågor om ekologi och hållbarhet – gäller energiförbrukningen. Tekniken har gått snabbt framåt, ledlamporna har blivit bättre, men solenergin borde utnyttjas i högre grad.
– Sommartid har vi odlat inne i lampornas sken. Det är ett problem, säger Robert Jordas.
Robben Pikku Puutarhan filosofia on yksinkertai nen: puhtaasti viljeltyä lähiruokaa reiluun hintaan.
– Ruoanlaitossa tärkeintä ovat raaka-aineet. Rakastan yksinkertaista ruokaa ja selkeitä makuja, Robert Jordas kertoo.
Jos raaka-aineet ovat kohdallaan, ei tarvitse olla mestarikokki valmistaakseen hyvää ruokaa. Siksi Jordas kasvattaa Robben Pikku Puutarhassa Lapin järvellä monen mielestä maailman parhaita yrttejä ja salaatinversoja. Kasvikset tuotetaan ja käytetään paikallisesti. Kuluttajalla on Jordaksen mukaan oikeus tietää, mistä hänen syömänsä ruoka tulee.
– Viljelemme eettisesti ja puhtaasti. Tavoittee namme on maailma, jossa on vähemmän valmis ruokaa ja prosessoitua ruokaa, hän sanoo.
Jordas on kerrosviljelyn uranuurtaja: yrttejä ja salaatteja kasvatetaan päällekkäisissä kerroksissa, joiden väleissä on ledivaloja. Kesäisin aurinkopa neelit keräävät energiaa auringosta.
– Energiaa säästyy ja pystymme myymään tuotteita järkevään hintaan, Jordas tiivistää.
Robert Jordas har skapat en hybridlösning där solenergin upptas av solpanelerna i ett solkraftverk på växthusens tak.
– Man sparar energi och kan odla till ett vettigare pris, säger Jordas.
Förpackningen av produkter är också utmanande med tanke på ekologi och hållbarhet. Enligt Jordas förbättras förpackningsmetoderna och materialen hela tiden.
Odling handlar mycket om ingenjörskonst och teknik, men för Robert Jordas handlar det också om något djupare. Han blir lyrisk då han pratar om plan torna – om växternas otroliga växtkraft, hur fint det går då förhållanden stämmer.
– Det är den otroliga växtkraften i plantorna som får dem att växa då vi alla gått hem, säger Robert Jordas.
L– Lehmät kasvavat täällä vasikasta aikuiseksi. Kaikki ovat Hereford-rotua, joka tunnetaan rauhallisuudes taan. Ne ovat sympaattisia, ja niihin tykästyy helposti. Kun ne päästää ulos, niin ne hoitavat luontoakin samalla, Ted Nybondas kertoo.
Ted Nybondaksen kaikilla eläimillä on oma luon teensa ja nimensä. Ne tulevat tervehtimään ja hakevat rapsutuksia.
Eläimet vaativat huolenpitoa ja läheisyyttä.
– Karjamme laiduntaa 20–30 hehtaarin alueella.
Eläimet voivat kulkea vapaasti navettaan sisälle ja ulos. Ne saavat esikuivattua säilörehua, heinää ja jauhoja, ja ovat täysin antibioottivapaita. Olen hyvin tarkka siitä, että eläimiä kohdellaan koko elämänsä ajan hyvin, Nybondas korostaa.
Tilapuoti on auki perjantaisin ja lauantaisin. Kau pan ollessa auki tarjolla on kahvia ja pullaa. Samalla voi ihailla Loviisan kaunista maaseutua ja rapsutella karvakantturoita.
Esikäsittele sienet ohjeen mukaan. Purista
sienistä ylimääräinen neste pois ja pilko sienet.
nokkoset. Kuumenna kattilassa
litraa vettä kiehuvaksi. Ryöppää nokko sia kiehuvassa vedessä noin 1 minuutti, sii vilöi, huuhtele kylmällä vedellä ja purista kuivaksi. Hienonna nokkoset ja sipuli.
Kuumenna 2 rkl öljyä pannulla, paista sienet mahdollisimman rapsakoiksi, noin 5–8 minuuttia. Lisää soija ja keitä kasaan. Laita sienet sivuun odottamaan. Kuumenna loppu öljy kattilassa ja paista sipulia hetki. Lisää nokkoset ja 1 litra vettä. Keitä 10 minuuttia. Lisää juusto paloina ja kerma, kuumenna kunnes juusto sulaa. Mausta keitto hienonnetuilla yrteillä, suolalla ja pippurilla.
Lusikoi paistetut sienet annosten päälle.
Sienien esikäsittely Harjaa tuoreet sienet hiekasta ja liota runsaassa vedessä puolisen tuntia. Run sashiekkaisia sieniä voi liottaa ämpärissä tunnin tai pari ennen keittämistä. Liotus vettä ei käytetä keittämiseen. Siivilöi ja huuhtele sienet runsaalla vedellä ennen keittämistä.
Varaa sienien keittämiseen iso kattila ja huolehdi tehokkaasta tuulettamisesta. Sienien ja keitinveden suhde on 1 osa sieniä, 3 osaa vettä ja keittoaika 2x5 minuuttia. Kuumenna vesi kiehuvaksi kattilassa. Laita sienet kiehuvaan veteen ja laske keittoaika siitä, kun vesi alkaa uudelleen kiehua. Siivilöi ja huuhtele sienet, purista ylimääräinen neste sienistä. Keitä uusi vesi ja keitä sieniä toiset 5 minuuttia. Siivilöi, huuhtele ja purista kuiviksi. Keittämisen jälkeen korvasienet ovat käyttövalmiita ruuanlaittoon tai pakastettavaksi.
Kaikki alkoi vuonna 2008. Internetissä virisi vasta muutamia ruokablogeja, kun kokkiopiskelija Hanna Hurtta päätti perustaa oman blogin, ennen kaikkea reseptien arkistointia varten.
Reilussa kymmenessä vuodessa ruokablogeja on tullut valtavasti lisää, mutta pitkään olemassa olleet ovat säilyttäneet suosionsa, niin myös Hannan soppa.
Blogi on elänyt Hurtan elämäntilan teiden ja perheen kasvun mukana.
– Alkuun tarjolla oli sinkkuruokaa, välillä kokkasin enemmän gluteeniton ta, mutta nykyään teen ennen kaikkea lapsiperheille sopivaa kasvisruokaa, hän kertoo.
Hannan soppa on hyvin suosittu. Koska reseptien painopisteet ovat vuosien saatossa hieman muuttuneet, on blogilla monenlaisia seuraajia. Lukijamääriä Hanna Hurtta ei enää tarkastele. Vaikka blogi jossakin vaiheessa oli tulonlähde, on se nykyään enemmän harrastus, sillä Hurtan päätyö on ruokatoi mittamisen ja valokuvauksen parissa.
Uusia reseptejä ilmestyy edelleen viikon, kahden vä lein. Reseptiikan lisäksi Hurtta suunnittelee tuovansa blogissaan entistä laajemmin esiin ilmastoystävällistä ja ekologista elämäntapaa.
– Haluan edelleen innostaa ihmisiä kokkaamaan erityisesti kasviksista ja kokeilemaan vegaaniruokia elämäntilanteesta riippumatta. Se on helppo ja herkul linen tapa pienentää hiilijalanjälkeä. Kasvispainottei nen syöminen onnistuu myös lapsiperheessä.
Hurtan mielestä kasvisruoan edullisuutta tuli
si tukea myös poliittisesti. Kauden kasvikset ovat toki halvimmillaan juuri silloin, kun ne ovat myös parhaimmillaan, mutta pelkkien juuresten ja papujen syönti ei välttämättä ole mielekästä.
– Olen silti sitä mieltä, että myös vähällä rahalla on mahdollista syödä kasvisvoittoisesti ja kasvis pohjaisesti. Esimerkiksi soijarouhe sekä ko timaiset härkäpapu- ja hernerouheet ovat halpoja ja monipuolisia raaka-aineita.
Hurtta neuvoo, että kasvisruoan mää rää voi kasvattaa helposti muuttamalla pienesti omia lempiruokiaan. Tämä ei edellytä edes uusien reseptien opettelua.
– Lähes kaiken eläinperäisen voi pienellä viilauksella vaihtaa vegaanisiin tuotteisiin. Kerman voi esimerkiksi korvata kaurakermalla.
Hurtan kotona suurta suosiota keräävät esimerkiksi savutofukiusaus, ”kanaton pasta” ja ”kalaton keitto”. Hän rohkaisee myös kaupan pakastealtaasta ja eineshyllystä löyty vien vegaanisten pyöryköiden, pihvien ja puikkojen kokeilemiseen.
Koskenkylässä syödään myös pihapiirissä tuotettua. Hurtan omasta maasta nousee sadonkorjuun aikaan muun muassa härkäpapua, perunaa, erilaisia kurpitso ja, tomaattia, kurkkua ja yrttejä.
– Viime kesänä perustimme pihalle pienen niityn pörriäisille. Muutama kesä sitten istutimme pari viini köynnöstä, joista saimme viime vuonna ensimmäisen sadon, kymmenen rypälettä.
Näistä ja muista ekologisista uutuuksista saamme varmasti kuulla lisää Hannan soppa -blogissa.
Koskenkylässä asuva Hanna Hurtta tuottaa Hannan soppa -blogiinsa ilmastoystä vällisiä reseptejä ja toivoo kasvisruoan saavuttavan aina vain useampia suomalaisia.TEKSTI Noora Lintukangas | KUVA Kalevi Ketoluoto | RESEPTI JA RESEPTIKUVA Hanna Hurtta
KASVISPAINOTTEINEN SYÖMINEN ONNISTUU MYÖS LAPSIPERHEESSÄ.
Valmista ensin linssikastike. Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkyn net. Kuori ja paloittele porkkanat pie niksi paloiksi, pilko myös lehtisellerin varret pieniksi paloiksi.
Kuumenna öljy kasarissa ja kuullota sipulia muutama minuutti. Lisää valkosipuli, porkkana ja lehtiselleri. Jatka paistamista välillä sekoitellen muutaman minuutin ajan. Sekoita kasvisten joukkoon tomaat tipyree. Lisää sitten tomaattimurska, vesi ja huuhdellut linssit. Anna kastik keen muhia vähintään 15 minuuttia. Mausta suolalla, mustapippurilla ja tuoreilla, hienonnetuilla yrteillä. Kastikkeen hautuessa leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi (tai jos
haluat, raasta se).
Raasta juusto ja sekoita se kauraker maan. Mausta seos savupaprikajau heella.
Kokoa lasagne. Laita vuoan pohjalle linssikastiketta, sen päälle hieman juustokastiketta ja sitten kesäkur pitsasiivuja ja lasagnelevyjä. Toista, kunnes ainekset loppuvat. Jätä päällimmäiseksi runsaasti juustokas tiketta.
Paista lasagnea 200 asteessa noin 40–45 minuuttia. Anna vetäytyä 15 minuuttia ennen tarjoilua. Halutes sasi koristele lasagne versoilla ja/tai basilikan lehdillä.
hannansoppa.com
LOVIISA
TEKSTI Bosse Hellsten
Suunnittelun avulla voit luontevasti vähentää ruokahävikkiä. Tarkista ennen kauppareissua, mitä kaikkea sinulla on jo valmiina kotona, ja tee ostoslista. Näin vältät turhia heräteostoksia.
Voit myös pitää välillä ”jämäpäiviä”, jolloin käytät ruuanlaitossa vain niitä aineksia mitä kaapeistasi löytyy.
Haasta itsesi ja luovuutesi keittiössä!
Kun huuhtelet tähteeksi jääneet vihannekset kylmässä vedessä, saat niistä oivan salaatin. Keitetyt perunat voit paistaa pannulla ja hyödyntää jääkaapin
tähteitä pyttipannussa.
Ruskeat banaanitkin ovat ihan syömäkelpoisia. Niistä voit myös valmis taa banaanilettuja tai smoothieta.
Ei kannata heittää käyttökelpoista ruokaa roskiin. Esimerkiksi parsakaalista ja kukkakaalista voit käyttää kaiken.
Ja se mitä et syö kerralla, maistuu ehkä seuraavana päivänä. Tai pakasta jäljelle jäänyt ruoka ja nauti myöhemmin.
Pienellä vaivalla, suunnittelulla ja luovuudella säästät luontoa ja kukkaroa.
• Lähiruuan reitti ruokapöytään on lyhyt.
• Ostamalla lähiruokaa tuetaan alueen ruokaketjua ja paikallista ruokakulttuuria.
• Lähiruuan tuotanto luo työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille ja vahvistaa näin alueen taloutta.
• Valitsemalla lähiruokaa voi itse vaikuttaa oman alueen ympäristön tilaan.
Ruokatieto.fi
Lähiruokaa ostetaan eniten tavallisesta ruokakaupasta (96 % vastaajista), toreilta (77 %) ja suoraan tiloilta/valmistajilta (51 %). Vaikka REKO-renkaiden kautta ostaminen on vielä aika vähäistä (13 %), on sen osuus lähiruuan ostokanavana kaksinkertaistunut neljän viime vuoden aikana.
Suomalaisten aterioista iso osa valmistetaan ammattikeittiöissä. Julkinen sektori (valtio, kunnat, puolustusvoimat, kuntayhtymät) käyttää vuosittain noin 350 miljoonaa euroa ruuan ja raaka-aineiden ostoon.
Yksi Maa- ja metsätalousministeriön lähiruokaohjelman tavoitteista on kasvattaa lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista, laadullisia kriteereitä ja hankintavaatimuksia.
Kalansyönti on paitsi terveellistä myös vastuullinen ympäristöteko. Ammattikalastus hoitaa ympäristöä ja poistaa vesistöistä ravinteita.
Ravitsemussuosituksissa kalaa kehotetaan syömään vähintään kaksi kertaa viikossa. Jos yhdellä aterialla syö Itämerestä pyydettyä lahnaa tai ahventa ja toisella silakkaa, vuoden aikana saa poistettua yli 140 grammaa fosforia. Eli yli 14 levä-ämpärillistä!
Yle Areena: Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom
lisännyt
Kasvisten ympäristövaikutus on lähes poikkeuksetta pienempi kuin eläinperäisten tuotteiden. Erityisen vähän ympäristöä kuormittavat avomaalla kasvaneet juurekset, joita kannattaa käyttää reilusti ympäri vuoden.
Satokaudessa oleva hedelmä tai vihannes on yleensä tuotettu pienimmillä ympäristövaikutuksilla, sen hinta on edullisimmillaan ja maku parhaimmillaan. wwf.fi
suomalaisesta
ei ole tutustunut luomuun lainkaan.
Ei ole
Loviisan Reko on foorumi, jonka kautta lähi- ja luo mutuottajat voivat myydä tuotteitaan suoraan kulut tajille, ilman välikäsiä. Liitty mällä Loviisan Reko-rinkiin Facebookissa näet, mitä kulloinkin on tarjolla, ja voit tilata haluamasi herkut saman tien. Parillisten viik kojen perjantaina Loviisan torilla käykin oikea kuhina, kun tuotteet vaihtavat omistajaa Reko-jaossa. Reko Loviisa
Hardomin leipä on paikal listen suursuosioon noussut Maija Laitikkaan luotsaama pienleipomo. Laitikkaan käsissä valmistuvat lisäja säilöntäaineettomat leivät, pullat, munkit ja muut ihanat herkut. Oman leipomopuodin lisäksi suus sasulavia tuotteita löytää päivittäistavarakaupoista
Ruoka ilman turhia lisäaineita on
paikallisille tuottajille.
erilaisia herkkuja löytää helposti
kivijalkapuodeista sekä tietysti Reko-ringistä.
sekä Loviisan Reko-ringistä. Maija Laitikas Myymälä: Länsikaari 1, 07900 Loviisa 046 5599 334 hardominleipa@outlook.com
Hardomin leipä
Mestarileipuri Leif Hanssonin reseptillä menestyvä pien leipomo Loviisassa. Leipuri Sixten Hanner tekee ruisleipää juuresta ja toimittaa sen vaikka kotiovelle asti. Myynti Loviisan torilla tiistaisin ja torstaisin.
Porvoonkatu 8, Loviisa 0408177447 info@reikaleipa.fi reikaleipa.fi
viljatuotteet sekä panimon oluet kuuluvat Malmgårdin laadukkaaseen valikoimaan. Tuotteita löytää omasta kartanopuodista ja päivit täistavarakaupoista kautta Suomen.
Kakut ja pikkusuolaiset tilauksesta.
Aleksanterinkatu 2, Loviisa 07900 Loviisa sini@kakkupiha.fi kakkupiha.fi Kakkupiha
Kansainvälistäkin mainetta niittänyt Malmgård on paneutunut erityisesti eko logiseen viljelyyn. Erilaiset
Kartanopuoti: Malmgård 47 , 07720 Malmgård malmgard@malmgard.fi 040 168 5271 malmgard.fi Malmgård & Kartano puoti - Gårdsbutik
Salaatteja, yrttejä, ituja / Sallad, örter, skott Robert Jordas Jordaksentie 110, 07840 Lindkoski 040 552 6442 info@robbes.fi robbes.fi
Robbes Lilla Trädgård
Teresa Lindroos Viljaa, perunaa ja juureksia Liljendalista. Teresa Lindroos
Vuodesta 1782 toimineella Nybondaksen sukutilalla Hereford-karja on saanut tallustella jo miltei 15 vuotta. Perinteikäs tila myy lähituotettua lihaa paikan päällä omassa puodissaan. Tarkemmat aukioloajat päivittyvät tilan Face book-sivuilla.
Ted Nybondas Hopomintie 421, 07900 Loviisa 040 517 1560, info@teiras.fi teiras.fi
Teiras Hereford
Mångsidig mjölkgård i Nyland - Monipuolinen lypsytila Uudellamaalla. Lihaa ja munia myydään suoraan tilalta. Sandforsvägen 10 07870 Lapinjärvi 040 561 0959
kickansladugard
Lihatuotteet / Köttprodukter Samuli Näri Dalsvikintie 22 07750 Isnäs 050 308 2477 samuli.nari@gmail.com
Lihatuotteet / Köttprodukter Labbyn Kauppa Oy Labby gård Labbyn Kartano 49, 07750 Isnäs info@labby.fi 040 765 7508 labbynkauppa.net LABBY
Luomukananmunat ja -liha / Eko ägg och kött Pieter & Natalia van den Hoek Hultgårdintie 135 07890 Mickelspiltom, Liljendal lihatilaus@hultgard.fi
040 525 6356 (Pieter) 040 525 1053 (Natalia) hultgard.fi Hultgård
Maito- ja ternimaito tilauk sesta / Mjölk och råmjölk på beställning Paavalintie 239, 07945 Kuggom 050 575 5025 malena.haddas@sulo.fi
Porlammin meijeri on mai dontuottajiensa omistama itsenäinen yritys. Päätuot teina emmentaljuustot sekä vegaaniset juustot. Myrskyläntie 1 A, 07820 Porlammi 019 521 4200 info@porlammin.fi
porlammin.fi
Porlammin Meijeri Oy/ Porlom Mejeri Ab
Kalatuotteet / Fiskprodukter Troolitie 8C , 07910 Valko 0500 211 393 robert.hindsberg@gmail.com semilax.fi
Semilaxin tuoretta loviisa laista kalaa saa keskustan torilta kesäkaudella kuutena päivänä viikossa. Myyntivau nun tiskillä komeilevat lohet, siiat, kuhat, silakat, ahvenet, hauet, sesongin mukaan tuoreina, savustettuina ja graavina – kullekin makunsa mukaan. 0500 211 393 semilax.fi
Kalatuotteet / Fiskprodukter Mikael Lindholm Lohitie 33D , 07900 Loviisa 040 5115 906 soderbylax.fi
Söderby Lax
Savu- ja graavikalatuotteita Savustamo: Hardomintie 12, 07880 Liljendal Jarno Prittinen 040 826 7709
jpritti@gmail.com kalajapalvi.fi
Liljendalin Kala ja Palvi
Suomalaista kalaa ja kalatuotteita sekä parhaita paloja ympäri maailman. Fisherman’s Herkku: Helsingintie 996 07800 Lapinjärvi 044 780 0675
Ahvenkosken Rantamyymälä: Markkinamäentie 52 07960 Ahvenkoski 044 728 5920
Fishman´s Food
Loviisassa valmistetut DISAS-tuotteet löydät hyvin varustettujen kauppojen kalahyllyltä. PL 40, 07901 Loviisa 0207 699 161 info@disas.fi disasfish.fi
Mehiläistarhatarvikkeet ja hunaja / Bigårdsprodukter och honung Tomas Bruce Marbackantie 65, 07880 Liljendal 040 838 1270 info@marbacka.fi marbacka.fi
Mehut, jäätee ja mehuase ma / Saft, iste och musteri Mia ja Vesa Aitokari 0400 626 299 Isnäsintie 86, 07750 Isnäs wildemans@wildemans.fi Wildemans
Kastikkeita, hilloja, hunajaa ja muuta / Såser, sylt, honung och annat Kal Hoffstrom Hindersbyvägen 559A 07850 Hindersby, Lapinjärvi 045 8700956 kal@kalmaine.com gourmetfinn.com Kal´s Specialty Foods
Herkkuja marjoista ja luonnon raaka-aineista / Delikatesser av bär och naturens råvaror Ahlströmintie 1, 07970 Ruotsinpyhtää 040 720 6692 piia.viljasuo@gmail.com
Piian Herkut
Korkealaatuista käsintehtyä italialaista artesaanijäätelöä Kuningattarenkatu 11 07900 Loviisa info@ilduo.fi 020 732 0250 ilduo.fi Il Duo
Konditoria- ja kahvilatuot teet / Konditori- och caféprodukter Irene Kalk Aleksanterinkatu 6 07900 Loviisa 045 1788 052 irene.kalk@gmail.com
Favorit Cafe & Teashop
Vieraile pikkukaupunki.fi -sivustolla! Sieltä saat parhaat vinkit Loviisaan.
DEGERI SPORT BAR & DINE Hot sausage Apple slaw & mustard cream
Itsetehtyä mausteista makkaraa joka viimeistel lään hiiligrillissä. Lisukkeena raikasta omena-kaalisalaattia ja sinappikreemiä.
DEGERI SPORT BAR & DINE Salmon slider pickled cucumber & sour cream
Hardomin leivän valmis taman briossisämpylän välissä kuohkea kevyesti chilillä maustettu friteerattu lohipihvi sekä pikkelöityä kurkkua ja sitrus-hapankermaa.
DEGERI SPORT BAR & DINE Baked Alaska
Uunijäätelömme sisältää sitruscrumblea, marjoja, lakritsikastiketta sekä vaniljajäätelöä. Koko komeus aateloidaan ma rengilla, joka paahdetaan kullanruskeaksi.
CAFE FAVORIT
Porkkanakakkua kahdella tapaa
Tässä annoksessa saat maistaa perinteistä porkkanakakkuamme uu della tapaa kahden toisen klassikon muodossa, ni mittäin juustokakun sekä macaronsleivonnaisen.
Vastustamaton yhdistel mä kestosuosikkejamme ja syksyn makuja siis luvassa!
DEGERBY GILLE
Gillen riimihärkää & piparjuuricrème ja suppilovahveroa
Suussa sulavaa riimihärkää höysteineen, herkul lista! Tämä on yksi Gillen joulupöydän herkuista.
DEGERBY GILLE
Hauki Wallenberg
Hauki Wallenberg tarjoillaan pottuvoin ja mummon kurk kujen kera. Gille rf:n veljekset totesivat yhdestä suusta illallisen jälkeen, että eihän hauesta voi saada näin hyvää! Kyllä voi, sanoi keittiömestari Dan Björkström painottaen voita... ja vähän kermaa.
BISTRO & BUTIK KRONAN
Kronanin hollantilainen juustolautanen
Kronanin juustot maistuvat niin leivällä kuin juustotar jottimella. Teille olemme valinneet Stompetoren be legen, 4kk kypsän goudan, Noten melange, pähkinä juuston ja juustotiskimme kruunun, Royal Blue, joka on 14 kk kypsynyt gouda. Höys teenä viikunahillomme.
Meidän Toast Skagen kunnioittaa 50-luvun ruotsalaiskokki Tore Wretmanin reseptiä, mutta valmistetaan omalla twistillä. Bistrossa Toast Skagen tarjoillaan sekä alkuruokana että suurempaan nautintoon.
BISTRO & BUTIK KRONAN
Ulrikan viettelys
Ulrikan viettelys on taivaallinen sekoitus tuorejuustokreemiä, marenkia, paahdettua valkosuklaata ja kesäisiä marjoja.
OSTERIA LOCALE
Kaalia kolmella tavalla & kimchimajoneesi
Grillattua kesäkaalia, paahdettua lehtikaalia, marinoitua kukkakaalia & kimchimajoneesi.
OSTERIA LOCALE
Teiras Hereford bulgogi
Härän paahtopaistia bulgogi, syyspur jo-porkkanasalaatti
Muikkuja, pikkelöityä omenaa, fermentoitua chiliöljyä & aioli.
Minttu-sokeri
siikaa
Minttu-sokerisuolattua
marinoitua kys
ja suolaheinällä maustettua piimäkas
LOVIISAN SEURAHUONE
Ankkaterriiniä
Terriini ankan koivesta, rinnasta ja maksasta. Lisukkeena punajuuripy rettä sekä ankka jus.
LOVIISAN SEURAHUONE
Punaherukkamoussea, mehustettuja herukoita, karamellicrumblea sekä herukkahauduketta.