OsuustOiminta Ukrainan kriisi varjostaa Venäjän vientiä s.19
2•2014
Liike ” toiminnan ja aatteen pitää olla oikeassa suhteessa. s.7
”
OsuustOiminta
j ohdon j a hallinnon a mmattilehti
Hannes Gebhard
150
Pellervon Päivä 2014 Osuustoiminta on osoittautunut kansanliikkeistä väkevimmäksi
s.37-47
Bruce Oreck:
”Osuuskuntamuotoisesti voidaan huolehtia monista arjen tarpeista.” s.25
Lapissa kasvatetaan villitaimenta s.52
OsuustOiminta johdon ja hal l i nnon a m m atti l e h ti Osuustoiminta on koko suomalaisen osuustoiminnan yhteinen ammattilehti. Se on talouslehti, joka keskittyy osuuskuntien hallintoon, johtamiseen ja osuustoiminnalliseen keskusteluun. 6 numeroa vuodessa, 105. vuosikerta. Perustettu 17.12.1908 Suomen Osuustoimintalehti -nimellä.
Osuuskunnan johdon päätösvalta, vaatimukset ja vastuut Hannes Gebhard 150
www.pellervo.fi/otlehti
Pioneereilta terveet liikeperiaatteet ja eettinen koodi
t
aloustieteilijä Hannes Gebhardin (18641933) syntymästä tuli 8. huhtikuuta kuluneeksi 150 vuotta. Hän kasvoi Kemijärvellä, Kajaanissa ja Oulussa. Syrjäseutujen kasvattina häntä kiinnosti muunkin maan kuin Helsingin Aleksanterinkadun tienoon menestys. Gebhardin elämäntyön lähtökohtana olivat Suomen kansan eheyttäminen ja vähäväkisten elinmahdollisuuksien turvaaminen. Maanhankinta tilattomille, torpparikysymys, osuustoiminta ja pienviljelijöiden aseman parantaminen olivat johtotähtiä. Hän vaikutti lukuisten yritysten ja järjestöjen syntyyn sekä kansanvallan ja puoluelaitoksen kehitykseen. Yhteiskunnallisena keskustelijana hän vaikutti myös mm. käsillä olevan Osuustoiminta-lehden, Pellervo-lehden ja Maaseudun Tulevaisuuden syntyyn.
OP-Pohjola syntyi reilut sata vuotta sitten asiakkaiden omistamaksi – ja sellaisena se myös säilyy. Asiakasomistajuus on nyt vähintäänkin yhtä merkityksellistä kuin silloin aikoinaan. Tänään lähes joka kolmas suomalainen on omistajamme. Yhdessä toimien edistämme suomalaisten taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Kaikki asiakasomistajan edut näet osoitteessa op.fi
pellervon Gebhard-mitaleissa on teksti ”sydäntä, päätä ja kättä”. Pää luonnehtii järkeä ja Tarjous! osaamista, sydän etiikkaa ja arvojen yhteisyyttä ja käsi ahkeraa tekemistä. Seppo Pöyhönen Yksi ihminen ei maailmaa rakenna, mutta Gebhard oli palavasydämisin vertaistensa joukossa. Osuuskunta ja osuuskuntalaki Hän loi hyvien kumppanien ja avustajien kanssa ne taloudelliset ja eettiset suuntaviivat, joiden mu- ja osuuskuntalaista. Perusteos osuuskunnan hallinnoinnista kaan osuustoimintaliike kehittyi. Netoimielinten hän omak- jäsenille, johdossa Teos antaa osuuskuntien sui ennen kaikkea saksalaisesta, mutta myös brittoimiville ja muille osuuskuntien hallinnointiin osallistuville tiläisestä osuustoimintaliikkeestä. Hän oli luja johkattavan kuvan osuuskunnista ja vastaukset jokapäiväisiin taja, joka ei päästänyt toimijoita helpolla. Piti olkysymyksiin. la harkitseva ja tarkka. Terveet liikeperiaatteet oliUudistunut osuuskuntalaki on lisännyt osuuskuntien vat kunniassa. SAMIpääKARHU tösvaltaa, ja sääntöjen merkitys on kasvanut. Toimielinten Perustehtävästä ei saanut horjua pois. Moraatoimitusjohtaja Pellervo-Seura liset kömmähdykset voineet tulla kysymykjäseniin jaeivät osuuskuntien johtoon kohdistuu entistä suurempia seen. Tarkka valvonta oli varmimpana vakuute-säännökset avataan teokvaatimuksia. Uuden osuuskuntalain TIMO KOMULAINEN na. Tällä pohjan luomisella on jatkuvaosuuskuntien suuri mer- erilaisuus sessa käytännönläheisesti huomioiden. valtuuskunnan kitys osuustoiminnan nykypäivään ja kehitykseen. Muun muassa osuuskuntien perustamiseen ja sääntöjen laatipuheenjohtaja Osuustoimintaliikkeemme perustajan ajatusten miseen, toimielinten tehtäviin ja vastuisiin sekä osuuskunnan Pellervo-Seura tulee olla aina muodissa.
näkyvimmän ja vaikuttavimman uran hän teki osuustoiminnan parissa, mm. Pellervo-Seuran puheenjohtajana ja osuuskassojen keskusyhteisön osuuksiin liittyvät säännökset käydään teoksessa perusteellisesti OKO:n toimitusjohtajana. Suoraan tai välillisesti läpi. hän vaikutti verkostonsa kautta merkittävästi suo- Gebhardia voi sovitella kolmanneksi kovak3., uud. painos,Anders 449 sivua, malaisen talouselämän kehittymiseen. Tämän voi si nimeksi 2013, vapaakaupan pioneerin Chy- tarjous 76 €, sh. 96 € todeta kaupunkien ja kuntien keskustoissa, teiden deniuksen ja kansallisuusaatteen apostolin J. V. varsilla, teollisuusalueilla, maaseudun elinkeino- Snellmanin rinnalle. Gebhard yhdisti taloudeljen parissa ja kauppojen hyllyillä – ja omassa jää- lisen liberalismin kansallisuusaatteeseen, jolloin kaapissa ja lompakossa. Osuustoiminnan täytyy ol- elinkeinovapauden tuomat työkalut valjastettiin la seitsemällä miljoonalla jäsenyydellä 1900-luvun palvelemaan kansakokonaisuutta. Tämä ajatus menestyksellisin kansanliike. sopii olla muodissa myös jatkossa. Silloin talous Hannes Gebhard oli kansanvallan latujen au- ei irtoa ihmisten tarpeista finanssikeskusten bitkaisija. Osuustoimintapiirit kasvattivat alamaisista timaailmaan. Gebhard-aiheiset nettisikansalaisia, jotka osasivat vastuullisesti hoitaa omat Tämä teemavuosi on meille työtä eikä menneivut: www.pellervo.fi/gebasiansa. Ensin henkilö ja ääniosoitteessa -periaate toteutui den muistelua. Perustajien ajatukset elävät ajasTilaa tarjoushintaan talentumshop.fi. Kirjoita koodi OSUUST14 kampanjatunnus-kenttään. hard. Siellä on nyt digitoiosuustoiminnassa, valtiollisella tasolla saakka. ja vas- samme ja kantavat tulevaisuuteen. Meillä on tariAlennus onsitten voimassa 31.5.2014 tuna Hannes Gebhardin ta myöhemmin kuntatasolla. Kansa sai omaa maata, na, jota kelpaa kertoa. Parhaimman palveluksen elämäkerta vuodelta 1964. osaamista ja omanarvontuntoa. Gebhard oli talous- teemme juhlavuodelle, kun kehitämme yritysmalelämän tasavaltalainen. liamme eteenpäin. Tilaa nyt: talentumshop.fi 2•2014 OT
3
OsuustOiminta johdon ja hal l i nnon a m m atti l e h ti Osuustoiminta on koko suomalaisen osuustoiminnan yhteinen ammattilehti. Se on talouslehti, joka keskittyy osuuskuntien hallintoon, johtamiseen ja osuustoiminnalliseen keskusteluun. 6 numeroa vuodessa, 105. vuosikerta. Perustettu 17.12.1908 Suomen Osuustoimintalehti -nimellä.
Osuuskunnan johdon päätösvalta, vaatimukset ja vastuut Hannes Gebhard 150
www.pellervo.fi/otlehti
Pioneereilta terveet liikeperiaatteet ja eettinen koodi
t
aloustieteilijä Hannes Gebhardin (18641933) syntymästä tuli 8. huhtikuuta kuluneeksi 150 vuotta. Hän kasvoi Kemijärvellä, Kajaanissa ja Oulussa. Syrjäseutujen kasvattina häntä kiinnosti muunkin maan kuin Helsingin Aleksanterinkadun tienoon menestys. Gebhardin elämäntyön lähtökohtana olivat Suomen kansan eheyttäminen ja vähäväkisten elinmahdollisuuksien turvaaminen. Maanhankinta tilattomille, torpparikysymys, osuustoiminta ja pienviljelijöiden aseman parantaminen olivat johtotähtiä. Hän vaikutti lukuisten yritysten ja järjestöjen syntyyn sekä kansanvallan ja puoluelaitoksen kehitykseen. Yhteiskunnallisena keskustelijana hän vaikutti myös mm. käsillä olevan Osuustoiminta-lehden, Pellervo-lehden ja Maaseudun Tulevaisuuden syntyyn.
OP-Pohjola syntyi reilut sata vuotta sitten asiakkaiden omistamaksi – ja sellaisena se myös säilyy. Asiakasomistajuus on nyt vähintäänkin yhtä merkityksellistä kuin silloin aikoinaan. Tänään lähes joka kolmas suomalainen on omistajamme. Yhdessä toimien edistämme suomalaisten taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Kaikki asiakasomistajan edut näet osoitteessa op.fi
pellervon Gebhard-mitaleissa on teksti ”sydäntä, päätä ja kättä”. Pää luonnehtii järkeä ja Tarjous! osaamista, sydän etiikkaa ja arvojen yhteisyyttä ja käsi ahkeraa tekemistä. Seppo Pöyhönen Yksi ihminen ei maailmaa rakenna, mutta Gebhard oli palavasydämisin vertaistensa joukossa. Osuuskunta ja osuuskuntalaki Hän loi hyvien kumppanien ja avustajien kanssa ne taloudelliset ja eettiset suuntaviivat, joiden mu- ja osuuskuntalaista. Perusteos osuuskunnan hallinnoinnista kaan osuustoimintaliike kehittyi. Netoimielinten hän omak- jäsenille, johdossa Teos antaa osuuskuntien sui ennen kaikkea saksalaisesta, mutta myös brittoimiville ja muille osuuskuntien hallinnointiin osallistuville tiläisestä osuustoimintaliikkeestä. Hän oli luja johkattavan kuvan osuuskunnista ja vastaukset jokapäiväisiin taja, joka ei päästänyt toimijoita helpolla. Piti olkysymyksiin. la harkitseva ja tarkka. Terveet liikeperiaatteet oliUudistunut osuuskuntalaki on lisännyt osuuskuntien vat kunniassa. SAMIpääKARHU tösvaltaa, ja sääntöjen merkitys on kasvanut. Toimielinten Perustehtävästä ei saanut horjua pois. Moraatoimitusjohtaja Pellervo-Seura liset kömmähdykset voineet tulla kysymykjäseniin jaeivät osuuskuntien johtoon kohdistuu entistä suurempia seen. Tarkka valvonta oli varmimpana vakuute-säännökset avataan teokvaatimuksia. Uuden osuuskuntalain TIMO KOMULAINEN na. Tällä pohjan luomisella on jatkuvaosuuskuntien suuri mer- erilaisuus sessa käytännönläheisesti huomioiden. valtuuskunnan kitys osuustoiminnan nykypäivään ja kehitykseen. Muun muassa osuuskuntien perustamiseen ja sääntöjen laatipuheenjohtaja Osuustoimintaliikkeemme perustajan ajatusten miseen, toimielinten tehtäviin ja vastuisiin sekä osuuskunnan Pellervo-Seura tulee olla aina muodissa.
näkyvimmän ja vaikuttavimman uran hän teki osuustoiminnan parissa, mm. Pellervo-Seuran puheenjohtajana ja osuuskassojen keskusyhteisön osuuksiin liittyvät säännökset käydään teoksessa perusteellisesti OKO:n toimitusjohtajana. Suoraan tai välillisesti läpi. hän vaikutti verkostonsa kautta merkittävästi suo- Gebhardia voi sovitella kolmanneksi kovak3., uud. painos,Anders 449 sivua, malaisen talouselämän kehittymiseen. Tämän voi si nimeksi 2013, vapaakaupan pioneerin Chy- tarjous 76 €, sh. 96 € todeta kaupunkien ja kuntien keskustoissa, teiden deniuksen ja kansallisuusaatteen apostolin J. V. varsilla, teollisuusalueilla, maaseudun elinkeino- Snellmanin rinnalle. Gebhard yhdisti taloudeljen parissa ja kauppojen hyllyillä – ja omassa jää- lisen liberalismin kansallisuusaatteeseen, jolloin kaapissa ja lompakossa. Osuustoiminnan täytyy ol- elinkeinovapauden tuomat työkalut valjastettiin la seitsemällä miljoonalla jäsenyydellä 1900-luvun palvelemaan kansakokonaisuutta. Tämä ajatus menestyksellisin kansanliike. sopii olla muodissa myös jatkossa. Silloin talous Hannes Gebhard oli kansanvallan latujen au- ei irtoa ihmisten tarpeista finanssikeskusten bitkaisija. Osuustoimintapiirit kasvattivat alamaisista timaailmaan. Gebhard-aiheiset nettisikansalaisia, jotka osasivat vastuullisesti hoitaa omat Tämä teemavuosi on meille työtä eikä menneivut: www.pellervo.fi/gebasiansa. Ensin henkilö ja ääniosoitteessa -periaate toteutui den muistelua. Perustajien ajatukset elävät ajasTilaa tarjoushintaan talentumshop.fi. Kirjoita koodi OSUUST14 kampanjatunnus-kenttään. hard. Siellä on nyt digitoiosuustoiminnassa, valtiollisella tasolla saakka. ja vas- samme ja kantavat tulevaisuuteen. Meillä on tariAlennus onsitten voimassa 31.5.2014 tuna Hannes Gebhardin ta myöhemmin kuntatasolla. Kansa sai omaa maata, na, jota kelpaa kertoa. Parhaimman palveluksen elämäkerta vuodelta 1964. osaamista ja omanarvontuntoa. Gebhard oli talous- teemme juhlavuodelle, kun kehitämme yritysmalelämän tasavaltalainen. liamme eteenpäin. Tilaa nyt: talentumshop.fi 2•2014 OT
3
Ot
johdon ja hallinnon ammattilehti ajankohtaista tällä kertaa
2 • 2014
OsuustOiminta Ukrainan kriisi varjostaa Venäjän vientiä s.19
TÄYTELÄINEN
Putkipasta
2•2014
150
Pellervon Päivä 2014
VA LMIS T US A INE E T
Osuustoiminta on osoittautunut kansanliikkeistä väkevimmäksi
s.37-47
3 PÄÄKIRJOITUS
PELLERVON PÄIVÄ 2014
6 AJANKOHTAISTA
37
7 11
12
Hannes Gebhard -professoriksi Markku Kaustia Osuustoiminnan eurovaalimanifesti Yrittäjyysseminaari Joensuussa Alueosuuskauppa ryhtyi kansanvalistajaksi Bonusyhteistyö käyntiin kesäkuussa HKSCan luopuu Sokolówista Valio Suomen vastuullisin brändi Marks & Spencer Suomeen
13 TALOUS & POLITIIKKA
38 39 40 44 46
Paperisiivet eivät kantaneet 49 KOLUMNI
Suomalaiset tuntevat osuustoiminnan 16 PÖRSSI
Keskustelu vastuusta vakavoituu 50 LEHDISTÖKOMMENTTEJA
Politiikan ja talouden kytkös tiivistyi 18 BRYSSELIN NÄKÖKULMASTA
19
Miten varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus? Ukrainan kriisi varjostaa Venäjän vientiä
22 YRITYSANALYYSI
Osuustoiminnalle eurooppalainen tiekartta 51 TERVEYDEKSI
Meitä on jymäytetty! 52 KALATALOUS
Kalanpoikasia Lapin vesiin 54 NÄKÖKULMA
Menestyjiä ja selviytyjiä osuustoiminnallisissa konserneissa 24 OSUUSTOIMINNAN NÄKÖALOJA
”USA:ssa yritykset pyörivät 24 tuntia päivässä ja 365 päivää vuodessa.”
s. 25
Osuustoiminnan perusajatus puhuttelee yhä 55 JURISTI NEUVOO
Osuustoiminnan isän ajatuksia 25 HAASTATTELUSSA
USA:n suurlähettiläs Bruce Oreck
Osuusmaksun nopeutettu palautus 56 PALVELUSIVUT
60
Uudet jäsenet tervetulleita Pellervoon 33 UUDET KIRJAT
Erotettu päätoimittaja etsii luottamuksen juuria TEEMA: HANNES GEBHARD 105 VUOTTA 34 36
s. 7
Osuustoiminnan isän monipuolinen ura Hannes Gebhardin syntymäpäivän seppeleenlasku Hietaniemessä
62 KOLUMNI 63 65
Introvertteja tarvitaan Osuuskunnat työllistävät Tansaniassa Osuuskunta Messinki opettaa yrittämään UUSI YRITYS/10 uutta osuuskuntaa
66 GEBHARD, OSA 2.
s.25
s.52
Toimitus Päätoimittaja Sami Karhu sami.karhu@pellervo.fi
Hannes Gebhard 150
Ot-lehti pohtii Gebhardin merkitystä
V
uonna 2014 tulee kuluneeksi 150 vuotta Hannes Gebhardin syntymästä. Osuustoiminnan voimahahmona tunnettu Gebhard oli kansanedustaja, professori, pohjoismaiden historian, maanviljelyksen, tilastotieteen ja kansantalouden dosentti, Kustannus Oy Otavan, Osuuskassojen keskuslainarahaston sekä Pellervo-Seuran toimitusjohtaja. Perustipa Hannes myös Osuustoiminta-lehden. Pellervon Päivä 2014 järjestettiin huhtikuussa Van-
halla ylioppilastalolla, jossa myös Pellervo-Seura aikoinaan perustettiin. Päivän ohjelmassa katsottiin Hannes Gebhardin persoonaa monesta näkökulmasta. Puheissa punnittiin myös Gebhardin ajatusten kantavuutta nykypäivään. Antoisia lukuhetkiä! Alkaen sivulta 34. PS. Hanneksen elämästä voit lukea myös netissä osoitteessa http://pellervo.fi/gebhard
Mitä tilintarkastuskertomus kertoo? Vesiosuuskunnat iskuun koulutusohjelmalla Merenranta-vok kaatumassa Raaseporin kaupungille
HYVÄ ON NYT NÄIN HELPPOA
Lapissa kasvatetaan villitaimenta
Julkaisija Pellervomedia oy Simonkatu 6 Postiosoite: Pl 77, 00101 hki
toimituspäällikkö Riku-matti akkanen puh. (09) 4767 5500 riku-matti.akkanen @pellervo.fi tuottaja antti Äijö antti.aijo@pellervo.fi art director minna aho minna.aho@pellervo.fi taittaja Kaija Rinkinen kaija.rinkinen@pellervo.fi Tilaukset tilaushinta vuodelle 2014 66 euroa irtonumero 13,20 euroa. tilaukset@pellervo.fi Ilmoitukset Salli oravainen salli.oravainen@luukku.com puh. 050-330 6529 tanja Forsman tanja.forsman@agrimedia.fi 040-539 3089
59 VESIOSUUSKUNNAT
30 PTT-ENNUSTE 1/2014 32 HENKILÖ: TIMO KOMULAINEN
valio.fi/crea
58 TALOUSHALLINTO
29 IKKUNA MAAILMALLE
Suomalaista osuustoimintaa USA:ssa ennen ja nyt
Ministeri Jari Koskinen: Osuustoiminnasta potkua biotalouteen Pääjohtaja Reijo Karhinen: OP-ryhmä palaa juurilleen PTT:n Pasi Holm: Taloudessa paljon epävarmuutta Ideoita, jotka kestävät aikaa Historioitsijat: Osuustoiminta kantaa tulevaisuuteen ”Teissä on toivo ja tulevaisuus!”
48 KIRJAT
Jatkuvuus koetuksella 14 OT-LEHTI TUTKII
Ot 2•2014
”
Hannes Gebhard
Bruce Oreck:
4
s.7
johdon ja ha llinnon a mmat t ile ht i
”Osuuskuntamuotoisesti voidaan huolehtia monista arjen tarpeista.”
Juha Kivelän mielestä kaupan monikanavaisuus hyödyttää haja-asutusalueita.
”Liike toiminnan ja aatteen pitää olla oikeassa suhteessa.
PTT-ENNUSTE OT-LEHDEN UUDELLA PALSTALLA!
Painos ja painopaikka Painos 6 000 kpl Punamusta, joensuu 2014
Osuustoiminta-lehden uudella palstalla esitellään PTT-ennusteiden johtopäätöksiä höystettynä tutkijoiden kommentein. Tällä kertaa tarkastelussa on Maa- ja elintarviketalous. PTT-ennuste julkaistaan vuonna 2014 sähköisesti PTT:n verkkosivuilla: www.ptt.fi ja Pellervon verkkosivuilla www. pellervo.fi.
PEFC/02-31-151
PEFC/02-31-151
PEFC/02-31-151
iSSn 1236-4835 osuustoiminta on aikakauslehtien liiton jäsen.
s. 30
Seuraava numero
”Osuuskuntayrittäjyyden opetusta pitäisi lisätä.”
s. 46
ot 3/2014 ilmestyy 13.6.2014. Siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lehden toimitukselle viimeistään 20.5.2014
2•2014 Ot
5
Ot
johdon ja hallinnon ammattilehti ajankohtaista tällä kertaa
2 • 2014
OsuustOiminta Ukrainan kriisi varjostaa Venäjän vientiä s.19
TÄYTELÄINEN
Putkipasta
2•2014
150
Pellervon Päivä 2014
VA LMIS T US A INE E T
Osuustoiminta on osoittautunut kansanliikkeistä väkevimmäksi
s.37-47
3 PÄÄKIRJOITUS
PELLERVON PÄIVÄ 2014
6 AJANKOHTAISTA
37
7 11
12
Hannes Gebhard -professoriksi Markku Kaustia Osuustoiminnan eurovaalimanifesti Yrittäjyysseminaari Joensuussa Alueosuuskauppa ryhtyi kansanvalistajaksi Bonusyhteistyö käyntiin kesäkuussa HKSCan luopuu Sokolówista Valio Suomen vastuullisin brändi Marks & Spencer Suomeen
13 TALOUS & POLITIIKKA
38 39 40 44 46
Paperisiivet eivät kantaneet 49 KOLUMNI
Suomalaiset tuntevat osuustoiminnan 16 PÖRSSI
Keskustelu vastuusta vakavoituu 50 LEHDISTÖKOMMENTTEJA
Politiikan ja talouden kytkös tiivistyi 18 BRYSSELIN NÄKÖKULMASTA
19
Miten varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus? Ukrainan kriisi varjostaa Venäjän vientiä
22 YRITYSANALYYSI
Osuustoiminnalle eurooppalainen tiekartta 51 TERVEYDEKSI
Meitä on jymäytetty! 52 KALATALOUS
Kalanpoikasia Lapin vesiin 54 NÄKÖKULMA
Menestyjiä ja selviytyjiä osuustoiminnallisissa konserneissa 24 OSUUSTOIMINNAN NÄKÖALOJA
”USA:ssa yritykset pyörivät 24 tuntia päivässä ja 365 päivää vuodessa.”
s. 25
Osuustoiminnan perusajatus puhuttelee yhä 55 JURISTI NEUVOO
Osuustoiminnan isän ajatuksia 25 HAASTATTELUSSA
USA:n suurlähettiläs Bruce Oreck
Osuusmaksun nopeutettu palautus 56 PALVELUSIVUT
60
Uudet jäsenet tervetulleita Pellervoon 33 UUDET KIRJAT
Erotettu päätoimittaja etsii luottamuksen juuria TEEMA: HANNES GEBHARD 105 VUOTTA 34 36
s. 7
Osuustoiminnan isän monipuolinen ura Hannes Gebhardin syntymäpäivän seppeleenlasku Hietaniemessä
62 KOLUMNI 63 65
Introvertteja tarvitaan Osuuskunnat työllistävät Tansaniassa Osuuskunta Messinki opettaa yrittämään UUSI YRITYS/10 uutta osuuskuntaa
66 GEBHARD, OSA 2.
s.25
s.52
Toimitus Päätoimittaja Sami Karhu sami.karhu@pellervo.fi
Hannes Gebhard 150
Ot-lehti pohtii Gebhardin merkitystä
V
uonna 2014 tulee kuluneeksi 150 vuotta Hannes Gebhardin syntymästä. Osuustoiminnan voimahahmona tunnettu Gebhard oli kansanedustaja, professori, pohjoismaiden historian, maanviljelyksen, tilastotieteen ja kansantalouden dosentti, Kustannus Oy Otavan, Osuuskassojen keskuslainarahaston sekä Pellervo-Seuran toimitusjohtaja. Perustipa Hannes myös Osuustoiminta-lehden. Pellervon Päivä 2014 järjestettiin huhtikuussa Van-
halla ylioppilastalolla, jossa myös Pellervo-Seura aikoinaan perustettiin. Päivän ohjelmassa katsottiin Hannes Gebhardin persoonaa monesta näkökulmasta. Puheissa punnittiin myös Gebhardin ajatusten kantavuutta nykypäivään. Antoisia lukuhetkiä! Alkaen sivulta 34. PS. Hanneksen elämästä voit lukea myös netissä osoitteessa http://pellervo.fi/gebhard
Mitä tilintarkastuskertomus kertoo? Vesiosuuskunnat iskuun koulutusohjelmalla Merenranta-vok kaatumassa Raaseporin kaupungille
HYVÄ ON NYT NÄIN HELPPOA
Lapissa kasvatetaan villitaimenta
Julkaisija Pellervomedia oy Simonkatu 6 Postiosoite: Pl 77, 00101 hki
toimituspäällikkö Riku-matti akkanen puh. (09) 4767 5500 riku-matti.akkanen @pellervo.fi tuottaja antti Äijö antti.aijo@pellervo.fi art director minna aho minna.aho@pellervo.fi taittaja Kaija Rinkinen kaija.rinkinen@pellervo.fi Tilaukset tilaushinta vuodelle 2014 66 euroa irtonumero 13,20 euroa. tilaukset@pellervo.fi Ilmoitukset Salli oravainen salli.oravainen@luukku.com puh. 050-330 6529 tanja Forsman tanja.forsman@agrimedia.fi 040-539 3089
59 VESIOSUUSKUNNAT
30 PTT-ENNUSTE 1/2014 32 HENKILÖ: TIMO KOMULAINEN
valio.fi/crea
58 TALOUSHALLINTO
29 IKKUNA MAAILMALLE
Suomalaista osuustoimintaa USA:ssa ennen ja nyt
Ministeri Jari Koskinen: Osuustoiminnasta potkua biotalouteen Pääjohtaja Reijo Karhinen: OP-ryhmä palaa juurilleen PTT:n Pasi Holm: Taloudessa paljon epävarmuutta Ideoita, jotka kestävät aikaa Historioitsijat: Osuustoiminta kantaa tulevaisuuteen ”Teissä on toivo ja tulevaisuus!”
48 KIRJAT
Jatkuvuus koetuksella 14 OT-LEHTI TUTKII
Ot 2•2014
”
Hannes Gebhard
Bruce Oreck:
4
s.7
johdon ja ha llinnon a mmat t ile ht i
”Osuuskuntamuotoisesti voidaan huolehtia monista arjen tarpeista.”
Juha Kivelän mielestä kaupan monikanavaisuus hyödyttää haja-asutusalueita.
”Liike toiminnan ja aatteen pitää olla oikeassa suhteessa.
PTT-ENNUSTE OT-LEHDEN UUDELLA PALSTALLA!
Painos ja painopaikka Painos 6 000 kpl Punamusta, joensuu 2014
Osuustoiminta-lehden uudella palstalla esitellään PTT-ennusteiden johtopäätöksiä höystettynä tutkijoiden kommentein. Tällä kertaa tarkastelussa on Maa- ja elintarviketalous. PTT-ennuste julkaistaan vuonna 2014 sähköisesti PTT:n verkkosivuilla: www.ptt.fi ja Pellervon verkkosivuilla www. pellervo.fi.
PEFC/02-31-151
PEFC/02-31-151
PEFC/02-31-151
iSSn 1236-4835 osuustoiminta on aikakauslehtien liiton jäsen.
s. 30
Seuraava numero
”Osuuskuntayrittäjyyden opetusta pitäisi lisätä.”
s. 46
ot 3/2014 ilmestyy 13.6.2014. Siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lehden toimitukselle viimeistään 20.5.2014
2•2014 Ot
5
ajankohtaista
ajankohtaista
Hannes Gebhard -professoriksi Markku kaustia
k
TT Markku Kaustia on nimitetty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitokselle pysyvään professorin tehtävään. Rahoitusalan professuuri on nimetty Hannes Gebhard -professuuriksi. Markku Kaustia on toiminut Helsingin kauppakorkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa rahoituksen professorina vuodesta 2008 alkaen. Hän on opettanut vierailevana professorina Yhdysvalloissa Wharton School of Business ja University of Michigan Ross School of Business -kauppakorkeakouluis-
sa. Kaustia on tutkinut muun muassa sijoitusepidemioiden syntymekanismeja, sijoittajien riskihakuisuuden vaihtelua sekä rahoitusalan ammattilaisten näkemyksiin vaikuttavia psykologisia tekijöitä. Hän on julkaissut useita tutkimuksia oman alansa arvostetuimmissa aikakauskirjoissa, Aalto-yliopiston tiedotteessa kerrotaan. Aalto-yliopisto perusti Hannes Gebhard -professuurin huomioidakseen OP-Pohjola-ryhmän tuen rahoitusalan tieteellisen tutkimustyön edistämiseen. Hannes Gebhard oli suomalainen liikemies, taloushistorian ja
Osuustoiminnan eurovaalimanifesti
e
urooppalaisten osuuskuntien kattojärjestö Cooperatives Europe on julkaissut Osuustoiminnan Manifestin europarlamenttivaaleja varten. Dokumentissa esitellään osuustoiminnan tärkeimmät poliittiset painopistealueet. Eurooppalainen osuustoimintaliike haluaa tulevien EUparlamentaarikkojen edistävän myös osuustoimintaa, jotta voidaan saavuttaa kolme yhteistä päämäärää: kestävämpi talous, nuorisotyöllisyys sekä kasvuyrittäjyys. ”Uskomme, että Eurooppa haluaa panostaa talouteen, jonka ensisijaisena tehtävänä on palvella ihmisten – ei rahoitusmarkkinoiden – tarpeita ja joka pyrkii tuottamaan tarvittavat tuotteet ja palvelut mahdollisimman kestävällä tavalla”, manifestissa todetaan. Kirjoittajien mukaan Eurooppa tarvitsee erilaisia yrittämisen muotoja, sillä niitä kaikkia tarvitaan vauraan yhteiskunnan rakentamisessa. Joka viides eurooppalainen on jäsenenä jossakin osuuskunnassa. Euroopassa on 160 000 osuuskuntaa. Niissä on jäseniä 123 miljoonaa, ja ne tarjoavat työpaikan 5,4 miljoonalle ihmiselle. Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa ajanjaksolla 22.-25.5.2014.
6
Ot 2•2014
Pohjois-Karjalassa puhutaan osuustoiminnasta
Alueosuuskauppa ryhtyi kansanvalistajaksi taloustieteen professori, kansanedustaja ja Suomen osuustoiminnan isä. Huhtikuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta Hannes Gebhardin syntymästä. Tavoitteena on professuurin kautta edistää myös OP-Pohjolan ja Aalto-yliopiston yhteisiä tavoitteita suomalaisen rahoitusalan koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi.
Teksti: ANTTI ÄIJÖ Kuvat: PENTTI POTKONEN
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt vahvasti liikkeelle osuustoiminnan tunnettuuden puolesta.
O
Tulossa: Yrittäjyysseminaari Joensuussa
I
tä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos järjestää Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona -seminaarin tiistaina 6. toukokuuta klo 12-16. Tapahtuma-paikkana on Joensuun kampus, Yliopistokatu 2, Agora-rakennus, sali AT100. Tilaisuuden tavoitteena on käsitellä osuustoiminnan erityispiirteitä näkökulmista, jotka edistävät osuustoiminnan, sen arvojen ja periaatteiden tunnettuutta Suomessa ja PohjoisKarjalan maakunnassa. Seminaarin yhteydessä julkistetaan vuoden mittaisen tutkimushankkeen päätulokset. Hankkeen puitteissa on tutkittu yli 3600 pohjoiskarjalaisen nuoren eli tulevaisuuden yrittäjien yrittäjyys- ja osuustoimintatietämystä sekä -asenteita. Hankkeen johtaja on apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta. Seminaarissa käsitellään myös osuustoiminnallisen yritysmuodon valinneiden yrittäjien kokemuksia, ja pohditaan, kuinka osuustoiminnallisten yritysten omistajajäsenet ja henkilöstö kokevat osuustoiminnan. Ajankohtaisia puheenvuoroja elinkeinoelämän huipulta esittävät SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä ja PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä. Osuustoiminnan vaikuttavuudesta globaalisti ja kansallisesti kertoo Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
”Vastakkainasettelu pitäisi saada osuustoiminnan piirissä vähenemään, olisi keskityttävä enemmän yhdessä tekemiseen”, Juha Kivelä toivoo.
suustoiminnalle on Suomessa hyvä maaperä, mutta tietoa tästä yritysmuodosta pitää pystyä välittämään nykyaikaisella tavalla ja yhä laajemmalle”, sanoo toimitusjohtaja Juha Kivelä. Viestintä on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan johtavien toimihenkilöiden mielestä suomalaisen osuustoiminnan kompastuskivi tällä hetkellä. ”S-ryhmä on ollut viime aikoina myrskyn silmässä ja tärkein syy siihen on, että osuustoimintaa ei tunneta. Tuntemus on huonoa virkamiestenkin parissa, siitä kertovat muun muassa Kilpailuviraston kannanotot.” Viranomaisten on vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että bonukset ovat osuuskaupan tapa palkita omistajiaan. Osakeyhtiöiden palkitsemistavat tunnetaan paljon paremmin. ”S-ryhmässä viestintä on jäänyt pyörimään tutuissa kuvioissa. Esimerkkiä tässä suhteessa voisi ottaa vaikka brittien osuustoiminnasta. Heillä ei liiketoiminta ole yhtä hyvissä kantimissa, mutta viestintä ja yhteisöjen rakentaminen on aivan eri luokkaa kuin Suomessa”, Kivelä huomauttaa. Toimitusjohtaja pitää tärkeänä, että osuustoiminnan sisällöstä voidaan kertoa niin, että se menee perille tänä päivänä. Aate on monessa mielessä moderni, mutta sen kertomiseen tarvitaan uudet nuotit. Siinä olisi muun muassa Pellervolla erityinen tehtävä. Nyt pitäisi luoda keskustelufoorumi, jossa päästäisiin vaihtamaan mielipi2•2014 OT
7
ajankohtaista
ajankohtaista
Hannes Gebhard -professoriksi Markku kaustia
k
TT Markku Kaustia on nimitetty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitokselle pysyvään professorin tehtävään. Rahoitusalan professuuri on nimetty Hannes Gebhard -professuuriksi. Markku Kaustia on toiminut Helsingin kauppakorkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa rahoituksen professorina vuodesta 2008 alkaen. Hän on opettanut vierailevana professorina Yhdysvalloissa Wharton School of Business ja University of Michigan Ross School of Business -kauppakorkeakouluis-
sa. Kaustia on tutkinut muun muassa sijoitusepidemioiden syntymekanismeja, sijoittajien riskihakuisuuden vaihtelua sekä rahoitusalan ammattilaisten näkemyksiin vaikuttavia psykologisia tekijöitä. Hän on julkaissut useita tutkimuksia oman alansa arvostetuimmissa aikakauskirjoissa, Aalto-yliopiston tiedotteessa kerrotaan. Aalto-yliopisto perusti Hannes Gebhard -professuurin huomioidakseen OP-Pohjola-ryhmän tuen rahoitusalan tieteellisen tutkimustyön edistämiseen. Hannes Gebhard oli suomalainen liikemies, taloushistorian ja
Osuustoiminnan eurovaalimanifesti
e
urooppalaisten osuuskuntien kattojärjestö Cooperatives Europe on julkaissut Osuustoiminnan Manifestin europarlamenttivaaleja varten. Dokumentissa esitellään osuustoiminnan tärkeimmät poliittiset painopistealueet. Eurooppalainen osuustoimintaliike haluaa tulevien EUparlamentaarikkojen edistävän myös osuustoimintaa, jotta voidaan saavuttaa kolme yhteistä päämäärää: kestävämpi talous, nuorisotyöllisyys sekä kasvuyrittäjyys. ”Uskomme, että Eurooppa haluaa panostaa talouteen, jonka ensisijaisena tehtävänä on palvella ihmisten – ei rahoitusmarkkinoiden – tarpeita ja joka pyrkii tuottamaan tarvittavat tuotteet ja palvelut mahdollisimman kestävällä tavalla”, manifestissa todetaan. Kirjoittajien mukaan Eurooppa tarvitsee erilaisia yrittämisen muotoja, sillä niitä kaikkia tarvitaan vauraan yhteiskunnan rakentamisessa. Joka viides eurooppalainen on jäsenenä jossakin osuuskunnassa. Euroopassa on 160 000 osuuskuntaa. Niissä on jäseniä 123 miljoonaa, ja ne tarjoavat työpaikan 5,4 miljoonalle ihmiselle. Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa ajanjaksolla 22.-25.5.2014.
6
Ot 2•2014
Pohjois-Karjalassa puhutaan osuustoiminnasta
Alueosuuskauppa ryhtyi kansanvalistajaksi taloustieteen professori, kansanedustaja ja Suomen osuustoiminnan isä. Huhtikuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta Hannes Gebhardin syntymästä. Tavoitteena on professuurin kautta edistää myös OP-Pohjolan ja Aalto-yliopiston yhteisiä tavoitteita suomalaisen rahoitusalan koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi.
Teksti: ANTTI ÄIJÖ Kuvat: PENTTI POTKONEN
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt vahvasti liikkeelle osuustoiminnan tunnettuuden puolesta.
O
Tulossa: Yrittäjyysseminaari Joensuussa
I
tä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos järjestää Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona -seminaarin tiistaina 6. toukokuuta klo 12-16. Tapahtuma-paikkana on Joensuun kampus, Yliopistokatu 2, Agora-rakennus, sali AT100. Tilaisuuden tavoitteena on käsitellä osuustoiminnan erityispiirteitä näkökulmista, jotka edistävät osuustoiminnan, sen arvojen ja periaatteiden tunnettuutta Suomessa ja PohjoisKarjalan maakunnassa. Seminaarin yhteydessä julkistetaan vuoden mittaisen tutkimushankkeen päätulokset. Hankkeen puitteissa on tutkittu yli 3600 pohjoiskarjalaisen nuoren eli tulevaisuuden yrittäjien yrittäjyys- ja osuustoimintatietämystä sekä -asenteita. Hankkeen johtaja on apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta. Seminaarissa käsitellään myös osuustoiminnallisen yritysmuodon valinneiden yrittäjien kokemuksia, ja pohditaan, kuinka osuustoiminnallisten yritysten omistajajäsenet ja henkilöstö kokevat osuustoiminnan. Ajankohtaisia puheenvuoroja elinkeinoelämän huipulta esittävät SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä ja PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä. Osuustoiminnan vaikuttavuudesta globaalisti ja kansallisesti kertoo Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
”Vastakkainasettelu pitäisi saada osuustoiminnan piirissä vähenemään, olisi keskityttävä enemmän yhdessä tekemiseen”, Juha Kivelä toivoo.
suustoiminnalle on Suomessa hyvä maaperä, mutta tietoa tästä yritysmuodosta pitää pystyä välittämään nykyaikaisella tavalla ja yhä laajemmalle”, sanoo toimitusjohtaja Juha Kivelä. Viestintä on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan johtavien toimihenkilöiden mielestä suomalaisen osuustoiminnan kompastuskivi tällä hetkellä. ”S-ryhmä on ollut viime aikoina myrskyn silmässä ja tärkein syy siihen on, että osuustoimintaa ei tunneta. Tuntemus on huonoa virkamiestenkin parissa, siitä kertovat muun muassa Kilpailuviraston kannanotot.” Viranomaisten on vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että bonukset ovat osuuskaupan tapa palkita omistajiaan. Osakeyhtiöiden palkitsemistavat tunnetaan paljon paremmin. ”S-ryhmässä viestintä on jäänyt pyörimään tutuissa kuvioissa. Esimerkkiä tässä suhteessa voisi ottaa vaikka brittien osuustoiminnasta. Heillä ei liiketoiminta ole yhtä hyvissä kantimissa, mutta viestintä ja yhteisöjen rakentaminen on aivan eri luokkaa kuin Suomessa”, Kivelä huomauttaa. Toimitusjohtaja pitää tärkeänä, että osuustoiminnan sisällöstä voidaan kertoa niin, että se menee perille tänä päivänä. Aate on monessa mielessä moderni, mutta sen kertomiseen tarvitaan uudet nuotit. Siinä olisi muun muassa Pellervolla erityinen tehtävä. Nyt pitäisi luoda keskustelufoorumi, jossa päästäisiin vaihtamaan mielipi2•2014 OT
7
MUKAAN TERVEYSPALVELUIHIN. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt kehittämään terveyspalveluita itsenäisesti, mutta pilotti kiinnostaa muillakin alueilla. Kuvassa Toimitusjohtaja on Juha Kivelä (keskellä), Petri Vähä ja Antti Varis.
teitä muiden kanssa. Vain muutama osuuskauppa on Pellervon jäsen, niinpä talousjohtaja Antti Varis antaa Pellervolle toisenkin tehtävän: ”Olisi tärkeää, että osuustoimintakenttä saataisiin yhden lipun alle. PKO on tämän vuoden alusta liittynyt Pellervo-Seuran jäseneksi, esimerkkiä saisivat mielellään seurata loputkin alueosuuskaupat. Tämä kasvattaisi Pellervon vaikutusvaltaa.” Tiedotusta kaikilla tasoilla ”Liiketoiminnan ja aatteen pitää olla oikeassa suhteessa. Ei tule mitään, jos nojataan liikaa pelkkään aatteeseen. Hyvä tie ei ole sekään, jos mennään vain yritystoiminnan ehdoilla”, sanoo toimitusjohtaja Juha Kivelä. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt tekemään osuustoiminnan valistustyötä ”väellä ja voimalla” eri suuntiin. Kohderyhmiä ovat niin yrityksen henkilökunta, hallinto kuin asiakkaatkin. Lisäksi parin viime vuoden aikana on PKO:n aloitteesta järjestetty osuustoimintaan perehdyttäviä kursseja opiskelijoille. Huhtikuun puolivälissä käynnistyi kampanja, jossa osuustoiminnan ideaa kerrotaan kaikille alueen S-marketeissa sekä saleissa ja prismassa asioiville omistajille. 8
OT 2•2014
”Kuluttajien pitäisi nähdä, että heidän etunsa on myös yrityksen etu.” Uutta tiedotuskulttuuria ovat myös PKO:n järjestämät osuuskauppailtamat, joita pidettiin viime vuonna kahdella paikkakunnalla. Viihteen lisäksi tilaisuudessa kaupan edustajat puhuivat yhteisistä asioista ja vastasivat yleisön kysymyksiin. Suosio oli niin suuri, että tilaisuuksia järjestetään tänä vuonna enemmän. ”Menimme maakuntaan, kun halusimme kuulla jäsenistön mielipiteitä. Tilaisuudet ovat olleet äärimmäisen hyviä. Olemme saaneet niin ruusuja kuin risujakin ja paljon hyviä vinkkejä”, Kivelä kertoo. Asiakkaiden etu on yrityksen etu Joensuussa herätyksen tehokkaampaan viestintään aiheutti viime edustajistovaalien aikaan noussut protestiliike. Pääasiassa opiskelijoista koostuvat nuoret kyseenalaistivat alueosuuskaupan toimintatapoja ja saivat median kiinnostumaan valtakunnan viestimiä myöten. Koko kohun taustalla oli lähinnä se, että tieto osuustoiminnan perusteista ei ollut ajan tasalla. ”Mediakohun johdosta vaaleissa tuli iso muutos edustajistoon ja sen keski-ikä laski kymmenisen vuotta. Protestoijien vastapainoksi tuli muita
nuoria jäseniä, jotka olivat eri mieltä”, kertoo talousjohtaja Antti Varis. Nuorentuneessa edustajistossa on käyty vilkasta keskustelua ja protestoijatkin ovat joutuneet tarkistamaan näkemyksiään. ”Vastakkainasettelu pitäisi saada osuustoiminnan piirissä vähenemään, olisi keskityttävä enemmän yhdessä tekemiseen”, Juha Kivelä toivoo. ”Osuustoiminta on Suomessa ollut vahvimmillaan, kun maassa on eletty kriisiaikoja. Monella alalla kriisin ainekset ovat koossa nytkin. Esimerkkejä on niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Täällä Pohjois-Karjalassa kysymys on ihan siitä, miten ihmiset pysyvät työn syrjässä kiinni.” Terveydenhuolto omiin käsiin Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on viimevuosina panostanut erityisesti palveluliiketoimintaan, mutta uudet avaukset on tehty harkiten ja omistajien ehdoilla. ”Pyrimme aina uuteen liiketoimintaan lähtiessämme kilpailukykyiseen toimintaan. Mitään uutta ei myöskään aloiteta sillä mielellä, että siitä nopeasti luovuttaisiin”, Kivelä toteaa. Laajaa mielenkiintoa on herättänyt Pohjois-Karjalan Osuuskaupan lähtö terveydenhuoltopalveluiden tar-
joajaksi. Lähtökohtana on jo pidempään omalle henkilökunnalle toteutettu työterveyshuolto. Lähikuukausina yleislääkäripalveluita tullaan tarjoamaan kauppakeskus Prisman yhteyteen avattavasta lääkärikeskuksesta kaikille asiakkaille. ”Tämä toimiala on voimakkaassa turbulenssissa ja asiat etenevät nopeasti. Kansainvälinen pääoma on vallannut alaa ja pudotuspeli on kovaa. Mahtaako olla asiakkaiden etu, että suurimman osan tuloista keräävät ulkomaiset pääomasijoittajat”, kysyy Kivelä. Kotimaassa kysymys on erityisesti siitä, kenellä paukut riittävät haastamaan ulkomaisia jättejä. Helppo tavoitettavuus ja riittävät resurssit ovat alueosuuskaupan etuja kilpailussa. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt kehittämään terveyspalveluita itsenäisesti, mutta pilotti kiinnostaa luonnollisesti muillakin alueilla. Toimintakonseptin onnistumista seurataan tarkasti. ”Meillä on vakaan talouden ja vahvan taseen ansiosta mahdollisuus pitää kovaa vauhtia päällä. Olemme iso haastaja markkinoilla.” Ylivoimainen yritysmuoto Juha Kivelän mielestä osuustoiminta on yritysmuotona ylivoimainen muun muassa vastuullisuuden näkökulmasta. Vähittäiskauppaa hoitavan alueosuuskaupan toiminnan laajentaminen palveluihin on hänen mielestään hyvin luontevaa. ”Osuustoiminta on aikanaan käynnistetty korjaamaan markkinoilla olevia epäkohtia ja poistamaan palvelupuutteita. Tämä lähtökohta ei ole muuttunut mihinkään, olemme kuluttajan asialla aidosti nykyäänkin. Tarjoamme kuluttajille edullisen ostoskorin ja edistämme alueen elinvoimaisuutta, tämä on kirjattu alueosuuskaupan strategiaankin.” Kilpailukyky on ensimmäinen asia, mitä PKO:ssa pidetään silmällä, kun uutta liiketoimintaa suunnitellaan. ”Liiketoiminnan kannattavuus antaa yritykselle sen olemassaolon oi-
keutuksen, tästä ei nykyaikaisessa osuustoiminnassakaan pidä tinkiä. Kilpailukyvystä huolehtiminen ajaa jopa yritysmuodon ohi”, Juha Kivelä painottaa. Jäsenasiakkaat saavat toimitusjohtajan mukaan päättää, missä kaikessa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on mukana. Perustehtävän mukaan yrityksen hallinnossa katsotaan, onko markkinoilla palvelupuutteita tai sektoreita missä kilpailu ei toimi. ”Haluamme tuoda aitoa lisäarvoa jäsenille. Kannattavuuskriteerit pitää tietysti olla kunnossa ja luottamus siihen, että jäsenet haluavat ostaa tietyn palvelun meiltä.” Ei ajeta puolivaloilla Asiakastyytyväisyys on tärkeä mittari, sen vuoksi laadun kehittämisen tulee olla jatkuvaa ja prosessit on pidettävä tehokkaina. ”Olisiko kuluttajan kannalta parempi, jos yritys ajaisi puolivaloilla”, Juha Kivelä haastaa. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että kansainvälisesti Suomen suuretkin osuustoimintayritykset ovat pieniä pelureita. Ahne ulkomainen pääoma
valtaa alaa, kun se saa tilaisuuden. Yksityisesti omistetut kansainväliset jätit eivät tule tänne hyväntekijöinä. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on alueensa markkinajohtaja vähittäiskaupassa. Markkinaosuus ei Juha Kivelän mukaan kuitenkaan ole itseisarvo. ”Olemme eniten kiinnostuneita alueen ostovoiman kehityksestä ja elinvoimasta. Pohjois-Karjala on yksi haastavimmista talousalueista koko maassa”. Kaupassa toimialue määrittää selvät rajat, matkailu- ja ravintolapalveluissa rajojen merkitys on erilainen. Itä-Suomessa liiketoimintaa ovat viime vuosina virkistäneet erityisesti venäläiset asiakkaat. Ruplan heikentyneen kurssin vuoksi tämä liiketoiminta on nyt hiljentynyt Pohjois-Karjalassakin, ei tosin yhtä voimakkaasti kuin etelämpänä. ”Muutos ei ole ollut läheskään niin dramaattinen kuin tax free –tilastojen pudotus antaa ymmärtää, koska iso osa venäläisistä asiakkaista on siirtynyt käyttämään invoicea. PKO:n osalta pudotus on ollut pienempi kuin alueella keskimäärin ja pienempi kuin Etelä-Suomessa.”
Paljon mielenkiintoa on herättänyt Pohjois-Karjalan Osuuskaupan lähtö terveydenhuoltopalveluiden tarjoajaksi.
2•2014 OT
9
MUKAAN TERVEYSPALVELUIHIN. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt kehittämään terveyspalveluita itsenäisesti, mutta pilotti kiinnostaa muillakin alueilla. Kuvassa Toimitusjohtaja on Juha Kivelä (keskellä), Petri Vähä ja Antti Varis.
teitä muiden kanssa. Vain muutama osuuskauppa on Pellervon jäsen, niinpä talousjohtaja Antti Varis antaa Pellervolle toisenkin tehtävän: ”Olisi tärkeää, että osuustoimintakenttä saataisiin yhden lipun alle. PKO on tämän vuoden alusta liittynyt Pellervo-Seuran jäseneksi, esimerkkiä saisivat mielellään seurata loputkin alueosuuskaupat. Tämä kasvattaisi Pellervon vaikutusvaltaa.” Tiedotusta kaikilla tasoilla ”Liiketoiminnan ja aatteen pitää olla oikeassa suhteessa. Ei tule mitään, jos nojataan liikaa pelkkään aatteeseen. Hyvä tie ei ole sekään, jos mennään vain yritystoiminnan ehdoilla”, sanoo toimitusjohtaja Juha Kivelä. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt tekemään osuustoiminnan valistustyötä ”väellä ja voimalla” eri suuntiin. Kohderyhmiä ovat niin yrityksen henkilökunta, hallinto kuin asiakkaatkin. Lisäksi parin viime vuoden aikana on PKO:n aloitteesta järjestetty osuustoimintaan perehdyttäviä kursseja opiskelijoille. Huhtikuun puolivälissä käynnistyi kampanja, jossa osuustoiminnan ideaa kerrotaan kaikille alueen S-marketeissa sekä saleissa ja prismassa asioiville omistajille. 8
OT 2•2014
”Kuluttajien pitäisi nähdä, että heidän etunsa on myös yrityksen etu.” Uutta tiedotuskulttuuria ovat myös PKO:n järjestämät osuuskauppailtamat, joita pidettiin viime vuonna kahdella paikkakunnalla. Viihteen lisäksi tilaisuudessa kaupan edustajat puhuivat yhteisistä asioista ja vastasivat yleisön kysymyksiin. Suosio oli niin suuri, että tilaisuuksia järjestetään tänä vuonna enemmän. ”Menimme maakuntaan, kun halusimme kuulla jäsenistön mielipiteitä. Tilaisuudet ovat olleet äärimmäisen hyviä. Olemme saaneet niin ruusuja kuin risujakin ja paljon hyviä vinkkejä”, Kivelä kertoo. Asiakkaiden etu on yrityksen etu Joensuussa herätyksen tehokkaampaan viestintään aiheutti viime edustajistovaalien aikaan noussut protestiliike. Pääasiassa opiskelijoista koostuvat nuoret kyseenalaistivat alueosuuskaupan toimintatapoja ja saivat median kiinnostumaan valtakunnan viestimiä myöten. Koko kohun taustalla oli lähinnä se, että tieto osuustoiminnan perusteista ei ollut ajan tasalla. ”Mediakohun johdosta vaaleissa tuli iso muutos edustajistoon ja sen keski-ikä laski kymmenisen vuotta. Protestoijien vastapainoksi tuli muita
nuoria jäseniä, jotka olivat eri mieltä”, kertoo talousjohtaja Antti Varis. Nuorentuneessa edustajistossa on käyty vilkasta keskustelua ja protestoijatkin ovat joutuneet tarkistamaan näkemyksiään. ”Vastakkainasettelu pitäisi saada osuustoiminnan piirissä vähenemään, olisi keskityttävä enemmän yhdessä tekemiseen”, Juha Kivelä toivoo. ”Osuustoiminta on Suomessa ollut vahvimmillaan, kun maassa on eletty kriisiaikoja. Monella alalla kriisin ainekset ovat koossa nytkin. Esimerkkejä on niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Täällä Pohjois-Karjalassa kysymys on ihan siitä, miten ihmiset pysyvät työn syrjässä kiinni.” Terveydenhuolto omiin käsiin Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on viimevuosina panostanut erityisesti palveluliiketoimintaan, mutta uudet avaukset on tehty harkiten ja omistajien ehdoilla. ”Pyrimme aina uuteen liiketoimintaan lähtiessämme kilpailukykyiseen toimintaan. Mitään uutta ei myöskään aloiteta sillä mielellä, että siitä nopeasti luovuttaisiin”, Kivelä toteaa. Laajaa mielenkiintoa on herättänyt Pohjois-Karjalan Osuuskaupan lähtö terveydenhuoltopalveluiden tar-
joajaksi. Lähtökohtana on jo pidempään omalle henkilökunnalle toteutettu työterveyshuolto. Lähikuukausina yleislääkäripalveluita tullaan tarjoamaan kauppakeskus Prisman yhteyteen avattavasta lääkärikeskuksesta kaikille asiakkaille. ”Tämä toimiala on voimakkaassa turbulenssissa ja asiat etenevät nopeasti. Kansainvälinen pääoma on vallannut alaa ja pudotuspeli on kovaa. Mahtaako olla asiakkaiden etu, että suurimman osan tuloista keräävät ulkomaiset pääomasijoittajat”, kysyy Kivelä. Kotimaassa kysymys on erityisesti siitä, kenellä paukut riittävät haastamaan ulkomaisia jättejä. Helppo tavoitettavuus ja riittävät resurssit ovat alueosuuskaupan etuja kilpailussa. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt kehittämään terveyspalveluita itsenäisesti, mutta pilotti kiinnostaa luonnollisesti muillakin alueilla. Toimintakonseptin onnistumista seurataan tarkasti. ”Meillä on vakaan talouden ja vahvan taseen ansiosta mahdollisuus pitää kovaa vauhtia päällä. Olemme iso haastaja markkinoilla.” Ylivoimainen yritysmuoto Juha Kivelän mielestä osuustoiminta on yritysmuotona ylivoimainen muun muassa vastuullisuuden näkökulmasta. Vähittäiskauppaa hoitavan alueosuuskaupan toiminnan laajentaminen palveluihin on hänen mielestään hyvin luontevaa. ”Osuustoiminta on aikanaan käynnistetty korjaamaan markkinoilla olevia epäkohtia ja poistamaan palvelupuutteita. Tämä lähtökohta ei ole muuttunut mihinkään, olemme kuluttajan asialla aidosti nykyäänkin. Tarjoamme kuluttajille edullisen ostoskorin ja edistämme alueen elinvoimaisuutta, tämä on kirjattu alueosuuskaupan strategiaankin.” Kilpailukyky on ensimmäinen asia, mitä PKO:ssa pidetään silmällä, kun uutta liiketoimintaa suunnitellaan. ”Liiketoiminnan kannattavuus antaa yritykselle sen olemassaolon oi-
keutuksen, tästä ei nykyaikaisessa osuustoiminnassakaan pidä tinkiä. Kilpailukyvystä huolehtiminen ajaa jopa yritysmuodon ohi”, Juha Kivelä painottaa. Jäsenasiakkaat saavat toimitusjohtajan mukaan päättää, missä kaikessa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on mukana. Perustehtävän mukaan yrityksen hallinnossa katsotaan, onko markkinoilla palvelupuutteita tai sektoreita missä kilpailu ei toimi. ”Haluamme tuoda aitoa lisäarvoa jäsenille. Kannattavuuskriteerit pitää tietysti olla kunnossa ja luottamus siihen, että jäsenet haluavat ostaa tietyn palvelun meiltä.” Ei ajeta puolivaloilla Asiakastyytyväisyys on tärkeä mittari, sen vuoksi laadun kehittämisen tulee olla jatkuvaa ja prosessit on pidettävä tehokkaina. ”Olisiko kuluttajan kannalta parempi, jos yritys ajaisi puolivaloilla”, Juha Kivelä haastaa. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että kansainvälisesti Suomen suuretkin osuustoimintayritykset ovat pieniä pelureita. Ahne ulkomainen pääoma
valtaa alaa, kun se saa tilaisuuden. Yksityisesti omistetut kansainväliset jätit eivät tule tänne hyväntekijöinä. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on alueensa markkinajohtaja vähittäiskaupassa. Markkinaosuus ei Juha Kivelän mukaan kuitenkaan ole itseisarvo. ”Olemme eniten kiinnostuneita alueen ostovoiman kehityksestä ja elinvoimasta. Pohjois-Karjala on yksi haastavimmista talousalueista koko maassa”. Kaupassa toimialue määrittää selvät rajat, matkailu- ja ravintolapalveluissa rajojen merkitys on erilainen. Itä-Suomessa liiketoimintaa ovat viime vuosina virkistäneet erityisesti venäläiset asiakkaat. Ruplan heikentyneen kurssin vuoksi tämä liiketoiminta on nyt hiljentynyt Pohjois-Karjalassakin, ei tosin yhtä voimakkaasti kuin etelämpänä. ”Muutos ei ole ollut läheskään niin dramaattinen kuin tax free –tilastojen pudotus antaa ymmärtää, koska iso osa venäläisistä asiakkaista on siirtynyt käyttämään invoicea. PKO:n osalta pudotus on ollut pienempi kuin alueella keskimäärin ja pienempi kuin Etelä-Suomessa.”
Paljon mielenkiintoa on herättänyt Pohjois-Karjalan Osuuskaupan lähtö terveydenhuoltopalveluiden tarjoajaksi.
2•2014 OT
9
Bonusyhteistyö käyntiin kesäkuussa
U Pohjois-Karjalan Osuuskaupan aloitteesta maakunnassa on järjestetty osuustoiminta-kursseja, jotka ovat viestintäjohtaja Petri Vähän mukaan saaneet hyvän vastaanoton.
Osuustoimintakursseja yksin ja yhdessä
P
ohjois-Karjalan Osuuskaupan aloitteesta Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella on järjestetty osuustoimintakursseja, jotka ovat viestintäjohtaja Petri Vähän mukaan saaneet hyvän vastaanoton. Ensimmäisen kurssin alueosuuskauppa järjesti yhteistyössä yliopiston kauppatieteiden laitoksen kanssa, seuraaviin saatiin mukaan yhteistyökumppaneita muista osuuskunnista ja Pellervo-Seurasta. Palaute on ollut niin myönteinen, että tällaiselle toiminnalle on selvästi tilausta. Osuustoiminnan idea on nostettu esiin myös yrityksen omassa viestinnässä. Lisävalistuksen tarve on Petri Vähän mielestä suuri; aivan kaikki osuuskunnan jäsenet eivät edes tiedä jäsenyydestään. Huhtikuun puolivälissä toimipaikoissa alkoi näkyvä osuustoimintakampanja. Näin jäsenille tuodaan mahdollisim-
10 OT 2•2014
man lähelle tietoa osuustoiminnan hyödyistä, vaikuttamisesta ja yritystoiminnan vastuullisuudesta. ”Kampanja marketeissa on niin näkyvä, että asiakkaan on vaikea kävellä ohi huomaamatta.” Hallinto on Petri Vähän mielestä ollut hyvillään, että tiedotuskampanja on käynnistetty. Kiinnostus osuustoimintaan näkyy siinäkin, että osuuskaupasta ja sen yhteiskuntavastuuseen liittyvästä roolista käydään välillä vilkastakin keskustelua sosiaalisen median keskustelupalstoilla.
Palaute on ollut niin myönteinen, että tällaiselle toiminnalle on selvästi tilausta.
Tavaratalokauppa murroksen kourissa
T
avaratalokauppa on parhaillaan isossa murroksessa. Verkkokauppa muuttaa kaupan logiikkaa. Nyt seurataan tarkkaan, minkä hyödykkeiden kauppa siirtyy verkkoon ja mitä asiakkaat haluavat ostaa kivijalkamyymälästä. ”Kauppa muuttaa muotoaan. Joitakin tuotteita asiakkaat käyvät tutkimassa myymälässä, mutta ostavat verkon kautta. Joidenkin tuotteiden kohdalla tilanne on päinvastoin. Kauppiaan on oltava tarkkana”, sanoo Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä. ”Kaupankäynti ei häviä, se vain muuttaa muotoaan. Nyt mennään helposti verkkokaupan taakse piiloon ja syytetään sitä kaikista ongelmista.” Kaupan monikanavaisuus voi olla haja-asutusalueiden etu. Sopivin logistisin ratkaisuin palvelut voidaan viedä suoraan asiakkaalle. Juha Kivelä visioi, että yksi tulevaisuuden malli voisi olla uudenlainen kauppa-auto, jonka mukana kulkisivat niin tavarat kuin peruspalvelutkin.
”Pysyäkseen paikallaan pitää juosta aika kovaa. Jäsenrekrytointi on jatkuvaa ponnistelua.” Pitää vain löytää ja rakentaa hyvä kombinaatio. ”Eteenpäin oppivan mieli. Lunastamme oikeutta olemassaololle sillä, että tuomme asiakkaille uusia palveluita.” Pohjois-Karjalassa alueosuuskaupan jäsenyydet kattavat noin 80 prosenttia toimialueen talouksista. Osuus on niin suuri, että uusia nettojäseniä tarvitaan vuodessa noin 1 500, että se saadaan pidettyä ennallaan. Luonnollinen poistuma ja muuttoliike tekevät koko ajan tehtävänsä. ”Pysyäkseen paikallaan pitää juosta aika kovaa. Jäsenrekrytointi on jatkuvaa ponnistelua.”
usi S-Pankki aloittaa toimintansa toukokuun alussa ja bonusyhteistyö käynnistyy kesäkuun alussa. Konkreettisimmin bonusyhteistyö näkyy LähiTapiolan ja S-ryhmän yhteisille asiakkaille S-Etukortti Visassa, johon liitetään LähiTapiolan yritystunnus. ”Yhteiset toimipisteet asiakasomistajille ovat mahdollisia tulevaisuudessa, mutta niistä ei ole vielä tarkempia suunnitelmia. Joka tapauksessa yhteiset asiakkaat saavat bonusta LähiTapiolan vakuutustuotteista”, kertoo LähiTapiola Uusimaan toimitusjohtaja Erik Valros. ”Ollakseen asiakasomistajana myös LähiTapiolassa asiakkaalla täytyy olla vähintään yksi voimassa oleva vakuutus, esimerkiksi kotivakuutus. LähiTapiolan omistaja-asiakkailla on sitten kesäkuusta lähtien mahdollisuus saada S-Bonusta vakuutuksistaan”, Valros jatkaa. Saadakseen S-Bonusta asiakkaan täytyy ilmoittaa LähiTapiolalle olevansa myös S-ryhmän omistaja-asiakas. S-ryhmällä on kaksi miljoonaa asiakasomistajaa, mikä kasvattaa selvästi LähiTapiolan potentiaalista asiakasmäärää. Asiakkailta ei edellytetä toimenpiteitä, kun S-Pankin ja LähiTapiola Pankin fuusio toukokuun alussa astuu voimaan. Sulautumisen tuloksena on entistä vahvempi finanssiyritys, sillä viime kesänä S-Pankki osti osake-enemmistön FIM -sijoituspalvelutalosta. LähiTapiola-ryhmä koostuu keskusyhtiöstä ja 20 alueyhtiöstä. Ne tarjoavat vakuutus-, pankki- ja sijoituspalvelut omalla toimialueellaan. Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
HKSCan luopuu Sokolówista
H
KScan ilmoitti helmikuun lopussa luopuvansa omistuksestaan puolalaisessa lihayhtiö Sokolówissa. HKScan myy 50 prosentin omistusosuutensa Sokolówin omistaneesta Saturn Nordic Holding -yhtiöstä holding-yhtiön toiselle omistajalle, tanskalaiselle Danish Crownille. Sopimuksen mukaan HKScan myy osakkeensa 180 miljoonan euron kauppahintaan. HKScan perusti vuonna 2004 yhteisyrityksen Danish Crownin kanssa ja osapuolet vastasivat yhdessä Sokolówin liiketoiminnoista. Tiedottaessaan kaupasta HKS-
Kuva: Tapani Lepistö
ajankohtaista
can korosti, että Sokolówin Puolan liiketoiminnat ovat olleet kannattavia ja nousujohteisia. "Jatkamme HKScanin rakentamista yhtenäisenä ja vahvana pohjoismaisena konsernina, joka keskittyy brändättyyn lihaliiketoimintaan. Kauppa vahvistaa tasettamme ja vähentää nettorahoituskulujamme”, HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen totesi tiedotteessa. Hän arvioi järjestelyn myös edistävän HKScanin strategista työtä ja investointeihin.
Hannu Kottonen
VAliO Suomen vastuullisin brändi
V
alio on suomalaisten kuluttajien mielestä Suomen vastuullisin brändi tutkittujen noin sadan yrityksen joukossa, selviää pohjoismaisesta Sustainable Brand Index™ verkkokyselystä. Valio sijoittui kyselytulosten kärkeen. 57 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista pitää yrityksen kykyä kantaa vastuuta ympäristös-
tä hyvänä tai erittäin hyvänä. 49 prosenttia antoi puolestaan saman arvosanan Valion yhteiskuntavastuulle. Kyselytutkimukseen vastasi noin 4 000 kuluttajaa. Sustainable Brand Index™ on vuonna 2011 Ruotsissa perustettu Pohjoismaiden laajin tuotemerkkien kestävään kehitykseen liittyvä kyselytutkimus. Elintarviketeollisuus oli mukana Suomen kyselyssä ensimmäistä kertaa tämän vuoden kyselyssä. Sustainable Brand Index™ mittaa vuosittain Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan isoimpia brändejä. Brändien valinta perustuu markkinaosuuteen, liikevaihtoon, henkilöstön määrään sekä yleiseen tunnettuuteen. Kyselytutkimus pohjautuu YK:n vastuullista yritystoimintaa edistävän Global Compact aloitteen 10 periaatteelle, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työvoiman kohtelua, ympäristön hyvinvoinnista huolehtimista ja korruption vastaisuutta. 2•2014 OT
11
Bonusyhteistyö käyntiin kesäkuussa
U Pohjois-Karjalan Osuuskaupan aloitteesta maakunnassa on järjestetty osuustoiminta-kursseja, jotka ovat viestintäjohtaja Petri Vähän mukaan saaneet hyvän vastaanoton.
Osuustoimintakursseja yksin ja yhdessä
P
ohjois-Karjalan Osuuskaupan aloitteesta Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella on järjestetty osuustoimintakursseja, jotka ovat viestintäjohtaja Petri Vähän mukaan saaneet hyvän vastaanoton. Ensimmäisen kurssin alueosuuskauppa järjesti yhteistyössä yliopiston kauppatieteiden laitoksen kanssa, seuraaviin saatiin mukaan yhteistyökumppaneita muista osuuskunnista ja Pellervo-Seurasta. Palaute on ollut niin myönteinen, että tällaiselle toiminnalle on selvästi tilausta. Osuustoiminnan idea on nostettu esiin myös yrityksen omassa viestinnässä. Lisävalistuksen tarve on Petri Vähän mielestä suuri; aivan kaikki osuuskunnan jäsenet eivät edes tiedä jäsenyydestään. Huhtikuun puolivälissä toimipaikoissa alkoi näkyvä osuustoimintakampanja. Näin jäsenille tuodaan mahdollisim-
10 OT 2•2014
man lähelle tietoa osuustoiminnan hyödyistä, vaikuttamisesta ja yritystoiminnan vastuullisuudesta. ”Kampanja marketeissa on niin näkyvä, että asiakkaan on vaikea kävellä ohi huomaamatta.” Hallinto on Petri Vähän mielestä ollut hyvillään, että tiedotuskampanja on käynnistetty. Kiinnostus osuustoimintaan näkyy siinäkin, että osuuskaupasta ja sen yhteiskuntavastuuseen liittyvästä roolista käydään välillä vilkastakin keskustelua sosiaalisen median keskustelupalstoilla.
Palaute on ollut niin myönteinen, että tällaiselle toiminnalle on selvästi tilausta.
Tavaratalokauppa murroksen kourissa
T
avaratalokauppa on parhaillaan isossa murroksessa. Verkkokauppa muuttaa kaupan logiikkaa. Nyt seurataan tarkkaan, minkä hyödykkeiden kauppa siirtyy verkkoon ja mitä asiakkaat haluavat ostaa kivijalkamyymälästä. ”Kauppa muuttaa muotoaan. Joitakin tuotteita asiakkaat käyvät tutkimassa myymälässä, mutta ostavat verkon kautta. Joidenkin tuotteiden kohdalla tilanne on päinvastoin. Kauppiaan on oltava tarkkana”, sanoo Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä. ”Kaupankäynti ei häviä, se vain muuttaa muotoaan. Nyt mennään helposti verkkokaupan taakse piiloon ja syytetään sitä kaikista ongelmista.” Kaupan monikanavaisuus voi olla haja-asutusalueiden etu. Sopivin logistisin ratkaisuin palvelut voidaan viedä suoraan asiakkaalle. Juha Kivelä visioi, että yksi tulevaisuuden malli voisi olla uudenlainen kauppa-auto, jonka mukana kulkisivat niin tavarat kuin peruspalvelutkin.
”Pysyäkseen paikallaan pitää juosta aika kovaa. Jäsenrekrytointi on jatkuvaa ponnistelua.” Pitää vain löytää ja rakentaa hyvä kombinaatio. ”Eteenpäin oppivan mieli. Lunastamme oikeutta olemassaololle sillä, että tuomme asiakkaille uusia palveluita.” Pohjois-Karjalassa alueosuuskaupan jäsenyydet kattavat noin 80 prosenttia toimialueen talouksista. Osuus on niin suuri, että uusia nettojäseniä tarvitaan vuodessa noin 1 500, että se saadaan pidettyä ennallaan. Luonnollinen poistuma ja muuttoliike tekevät koko ajan tehtävänsä. ”Pysyäkseen paikallaan pitää juosta aika kovaa. Jäsenrekrytointi on jatkuvaa ponnistelua.”
usi S-Pankki aloittaa toimintansa toukokuun alussa ja bonusyhteistyö käynnistyy kesäkuun alussa. Konkreettisimmin bonusyhteistyö näkyy LähiTapiolan ja S-ryhmän yhteisille asiakkaille S-Etukortti Visassa, johon liitetään LähiTapiolan yritystunnus. ”Yhteiset toimipisteet asiakasomistajille ovat mahdollisia tulevaisuudessa, mutta niistä ei ole vielä tarkempia suunnitelmia. Joka tapauksessa yhteiset asiakkaat saavat bonusta LähiTapiolan vakuutustuotteista”, kertoo LähiTapiola Uusimaan toimitusjohtaja Erik Valros. ”Ollakseen asiakasomistajana myös LähiTapiolassa asiakkaalla täytyy olla vähintään yksi voimassa oleva vakuutus, esimerkiksi kotivakuutus. LähiTapiolan omistaja-asiakkailla on sitten kesäkuusta lähtien mahdollisuus saada S-Bonusta vakuutuksistaan”, Valros jatkaa. Saadakseen S-Bonusta asiakkaan täytyy ilmoittaa LähiTapiolalle olevansa myös S-ryhmän omistaja-asiakas. S-ryhmällä on kaksi miljoonaa asiakasomistajaa, mikä kasvattaa selvästi LähiTapiolan potentiaalista asiakasmäärää. Asiakkailta ei edellytetä toimenpiteitä, kun S-Pankin ja LähiTapiola Pankin fuusio toukokuun alussa astuu voimaan. Sulautumisen tuloksena on entistä vahvempi finanssiyritys, sillä viime kesänä S-Pankki osti osake-enemmistön FIM -sijoituspalvelutalosta. LähiTapiola-ryhmä koostuu keskusyhtiöstä ja 20 alueyhtiöstä. Ne tarjoavat vakuutus-, pankki- ja sijoituspalvelut omalla toimialueellaan. Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
HKSCan luopuu Sokolówista
H
KScan ilmoitti helmikuun lopussa luopuvansa omistuksestaan puolalaisessa lihayhtiö Sokolówissa. HKScan myy 50 prosentin omistusosuutensa Sokolówin omistaneesta Saturn Nordic Holding -yhtiöstä holding-yhtiön toiselle omistajalle, tanskalaiselle Danish Crownille. Sopimuksen mukaan HKScan myy osakkeensa 180 miljoonan euron kauppahintaan. HKScan perusti vuonna 2004 yhteisyrityksen Danish Crownin kanssa ja osapuolet vastasivat yhdessä Sokolówin liiketoiminnoista. Tiedottaessaan kaupasta HKS-
Kuva: Tapani Lepistö
ajankohtaista
can korosti, että Sokolówin Puolan liiketoiminnat ovat olleet kannattavia ja nousujohteisia. "Jatkamme HKScanin rakentamista yhtenäisenä ja vahvana pohjoismaisena konsernina, joka keskittyy brändättyyn lihaliiketoimintaan. Kauppa vahvistaa tasettamme ja vähentää nettorahoituskulujamme”, HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen totesi tiedotteessa. Hän arvioi järjestelyn myös edistävän HKScanin strategista työtä ja investointeihin.
Hannu Kottonen
VAliO Suomen vastuullisin brändi
V
alio on suomalaisten kuluttajien mielestä Suomen vastuullisin brändi tutkittujen noin sadan yrityksen joukossa, selviää pohjoismaisesta Sustainable Brand Index™ verkkokyselystä. Valio sijoittui kyselytulosten kärkeen. 57 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista pitää yrityksen kykyä kantaa vastuuta ympäristös-
tä hyvänä tai erittäin hyvänä. 49 prosenttia antoi puolestaan saman arvosanan Valion yhteiskuntavastuulle. Kyselytutkimukseen vastasi noin 4 000 kuluttajaa. Sustainable Brand Index™ on vuonna 2011 Ruotsissa perustettu Pohjoismaiden laajin tuotemerkkien kestävään kehitykseen liittyvä kyselytutkimus. Elintarviketeollisuus oli mukana Suomen kyselyssä ensimmäistä kertaa tämän vuoden kyselyssä. Sustainable Brand Index™ mittaa vuosittain Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan isoimpia brändejä. Brändien valinta perustuu markkinaosuuteen, liikevaihtoon, henkilöstön määrään sekä yleiseen tunnettuuteen. Kyselytutkimus pohjautuu YK:n vastuullista yritystoimintaa edistävän Global Compact aloitteen 10 periaatteelle, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työvoiman kohtelua, ympäristön hyvinvoinnista huolehtimista ja korruption vastaisuutta. 2•2014 OT
11
talous&politiikka
ajankohtaista
S-ryhmä tuo perinteikkään BriTTiKeTjUn Suomeen
jatkuvuus koetuksella
K
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
Maailmankuulu brittiläinen kauppaketju Marks & Spencer rantautuu Suomeen ensi syksynä.
Kuva: Marks & Spencer
-myymälä avautuu Sokos Helsingin yhteyteen lokakuun 2014 alussa ja kaksi seuraavaa saman kuun aikana Jyväskylän Sokoksen yhteyteen ja Kauppakeskus Goodmaniin Hämeenlinnaan. Keväällä 2015 avataan kolme Marks & Spencer -myymälää Tampereelle, Lappeenrantaan ja Lahteen. Syksyllä on vuorossa Pori.
S-ryhmä avaa Suomeen seitsemän Marks & Spencer -myymälää vuoteen 2016 mennessä. Brittiketjulla on maailmalla yli tuhat liikettä.
S
-ryhmä on solminut Marks & Spencerin kanssa franchising-kumppanuuden, jonka myötä S-ryhmä avaa seitsemän Marks & Spencer -myymälää vuoteen 2016 mennessä. Niiden lisäksi avautuu myös brittiketjun verkkokauppa. Verkkokauppa on suomenkielinen, ja siinä on suomalaisille räätälöity valikoima. Ensimmäinen Marks & Spencer
12 OT 2•2014
Laaja valikoima SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laineen mukaan kumppanuus on S-ryhmälle osa kaupparyhmän tavoitetta vahvistaa monikanavaista käyttötavarakauppaa. ”S-ryhmä pyrkii tähän tavoitteeseen sekä kehittämällä omaa ketjutoimintaansa että muodostamalla liikekumppanuuksia vahvojen kansainvälisten toimijoiden, kuten Marks & Spencerin, kanssa”, toteaa Laine. Hän sanoo uusien liikkeiden tarjoavan suomalaisille asiakkaille mahdollisuuden tutustua valikoimaan, joka sisältää naisten ja miesten muotia, alus- ja yöasuja, asusteita ja jalkineita. ”Marks & Spencerillä on pitkät perinteet korkealaatuisten tuotteiden tarjoamisessa, ja olemme varmoja, että asiakkaamme ottavat tuotteet innoissaan vastaan", arvioi johtaja Jorma Vehviläinen SOK:sta maaliskuussa. S-ryhmä luonteva kumppani Marks & Spencerin Euroopan aluejohtaja Francois Smeyers sanoi S-ryhmän olevan ihanteellinen yhteistyökumppani, koska sillä on johtava asema Suomen keskeisillä kauppapaikoilla ja ai-
nutlaatuista paikallistuntemusta. ”Marks & Spencer on brändi, jolle on tunnusomaista brittiläinen tyylikkyys, korkealuokkainen laatu sekä houkuttelevat hinnat”, hehkutti Smeyers. Brittiketjun kansainvälisen konseptin mukainen ilme näkyy esimerkiksi omassa sisäänkäynnissä, näyteikkunoissa, myymäläkalusteissa, sovitustiloissa ja kassapisteissä. SOK ja HOK-Elanto perustavat yhteisyrityksen harjoittamaan Marks & Spencer -franchising-liiketoimintaa Helsingissä. SOK omistaa perustettavasta yhtiöstä 51 prosenttia ja HOKElanto 49 prosenttia. Yhtiön perustamisesta ei aiheudu henkilöstövaikutuksia kummallekaan osapuolelle, kertoi SOK tiedotteessaan. 20 miljoonaa asiakasta Marks & Spencer-ketjun perustivat Michael Marks ja Thomas Spencer Leedsissä vuonna 1884. Nykyisin Marks & Spencerillä on monissa eri maissa yli tuhat myymälää, joista pääosa on tavarataloja. Ne ovat erikoistuneet vaatteiden, elintarvikkeiden ja kodin tuotteiden myyntiin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimii lisäksi Simply Food -myymälöitä, joissa myydään vain elintarvikkeita. 20 miljoonaa asiakasta käy ketjun liikkeissä viikoittain, ja yhtiöllä on yli 82 000 työntekijää eri puolilla maapalloa.
PEKKA ALAROTU Kirjoittaja seuraa päätöksentekoa ja vallankäyttöä suomalaisessa yhteiskunnassa.
evään yllätyspaukuksi tuli odottamaton hallituskriisi. Sellainen pääministerin vaihdos kesken kauden aina on. Hallituspuolueet tekevät parhaansa, jotta kriisin läpi purjehditaan mahdollisimman vähin vaurioin, kuin huomaamatta. Eniten tuijotetaan Suomen kansainvälistä luottoluokitusta. Ymmärtävätkö luokittajat, että Suomi maksaa aina velkansa hallituspohjasta riippumatta. Oma vaikutuksensa on SDP:n puheenjohtajakisalla. Ehdokkailla on perin erilaiset ratkaisumallit ja molemmilla on runsaasti kannatusta. Tuloksesta riippumatta kamppailun on pakko vaikuttaa uuden hallituksen ohjelmaneuvotteluihin. Vuonna 2003 ja vielä 2010 hallituksen vaihdos kesken juoksun meni sulavasti. Nyt toisen päähallituspuolueen sisäinen tilanne ei taida sallia vastaavaa herrasmiesratkaisua. Liian lujat kehykset Kevään kehysneuvottelut menivät rutiininomaisesti. Hallitus suurentelee säästöjen ja leikkausten vaikutuksia. Opposition mielestä palo on aina väärin sammutettu. Ennen pitkää systeemistä on pakko vakavasti keskustella. Valtiovarainministeriön virkamiehet lyövät kiinni budjettikehykset, jopa vuosiksi eteenpäin. Sekä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vaativat, että virkamiesten kirjoittamiin ennustuksiin pitää luottaa, koska ne on laadittu virkavastuulla. Käytäntö on osoittanut, etteivät VM:n virkavastuuennusteet ole sen tarkempia kuin pankkien ja tutkimuslaitosten muulla vastuulla tehdyt. Kannattaisi vilkuilla sivuun Muiden laitosten ennusteita pitäisi kuitenkin katsoa paljon tarkemmin. Kaikki ennusteet pohjautuvat VM:n ennustuksiin, koska siellä on koneet ja auktorisoidut ohjelmat. Muut laitokset maustavat tämän pohjaennustuksen havaitsemillaan tai ounastelemillaan yhteiskunnan heikoilla signaaleilla. Ministerien tehtäväksi jää sovittaa budjetin momentit yhä ahtaammiksi käyviin kehyksiin. Koska päätöksiä on vaikea tehdä, käytetään juustohöylää. Poliitikkojen tehtävä olisi suunnata rahat yhteiskunnallisesti järkevästi. Tunteeton juustohöylä ei erota yh-
teiskunnan perustoimintoja huvituksista, ei investointeja kulutuksesta. Kuntauudistus pahan alku Monen pahan alkupiste on kuntauudistus. Siihen pohjautuvat monet ongelmat, koska se pysäytti usean sektorin kehittämisen tyystin. Kuntauudistus oli alun perin valtiovarainministeriön virkamiesten, tai oikeastaan virkanaisten, virkavastuulla tekemä suunnitelma. Suomessa piti vuonna 2016 olla 70 kuntaa. Uudet kuntarajat vuodatettiin ensin julkisuuteen. Sitten ne julkaistiin komeana kirjana. Värillisiä karttoja on nyt hauska tutkiskella. Liitokset piti toteuttaa pakolla, mutta se kariutui 2012 kunnallisvaalien alla. Sitten hallitus teki pakkoliitospykälästä uuden sopimuksen. Nyt se lienee kuoleentunut. Sote-paketti pelasti paljon Suurkuntauudistus kaatui suurten kaupunkien ympäryskuntien vastustukseen. Avuksi tuli Suomen perustuslaki, jota suurkuntauudistajat eivät onnistuneet murtamaan. Teknisesti suurkuntasuunnitelma romahti, kun sen perusteena ollut sosiaali- ja terveysalan kokonaisuudistus, sote-paketti päätettiin ratkaista toisella tavalla. Perustuslaki ei taipunut vastuukuntamalliin. Aivan mahdotonta olisi ollut siirtää sairaalakuntainliittojen valtava omaisuusmassa tuosta vain vastuukunnalle. Kunta-uudistusta leijonan lailla ajanut hallintoministeri Henna Virkkunen (kok.) suivaantui niin, että muutti majansa liikenneministeriöön. Sairaaloiden moolokinkita Sote-uudistuksen käytännön toteutus on vielä täysin auki. Rahoitusmallin ratkaiseminen ei ole ongelmista pienin, mutta siihen kohdistuu suuria säästötoiveita. Toisaalta on riski rakentaa uudistus yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille. Suuret keskussairaalat ovat loputtomia rahanreikiä. Ne hotkaisevat kaikki mahdolliset varat ja vaativat koko ajan lisää. Siinä mielessä ne muistuttavat puolustusvoimia. Suurkuntauudistuksessa roikkuminen jarrutti hallituksen suurieleisesti lupailemaa kuntien norminpurkua. Säästöt piti hoitaa kuntakokoa reilusti kasvattamalla ja sitten vakansseja karsimalla. 2•2014 OT
13
talous&politiikka
ajankohtaista
S-ryhmä tuo perinteikkään BriTTiKeTjUn Suomeen
jatkuvuus koetuksella
K
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
Maailmankuulu brittiläinen kauppaketju Marks & Spencer rantautuu Suomeen ensi syksynä.
Kuva: Marks & Spencer
-myymälä avautuu Sokos Helsingin yhteyteen lokakuun 2014 alussa ja kaksi seuraavaa saman kuun aikana Jyväskylän Sokoksen yhteyteen ja Kauppakeskus Goodmaniin Hämeenlinnaan. Keväällä 2015 avataan kolme Marks & Spencer -myymälää Tampereelle, Lappeenrantaan ja Lahteen. Syksyllä on vuorossa Pori.
S-ryhmä avaa Suomeen seitsemän Marks & Spencer -myymälää vuoteen 2016 mennessä. Brittiketjulla on maailmalla yli tuhat liikettä.
S
-ryhmä on solminut Marks & Spencerin kanssa franchising-kumppanuuden, jonka myötä S-ryhmä avaa seitsemän Marks & Spencer -myymälää vuoteen 2016 mennessä. Niiden lisäksi avautuu myös brittiketjun verkkokauppa. Verkkokauppa on suomenkielinen, ja siinä on suomalaisille räätälöity valikoima. Ensimmäinen Marks & Spencer
12 OT 2•2014
Laaja valikoima SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laineen mukaan kumppanuus on S-ryhmälle osa kaupparyhmän tavoitetta vahvistaa monikanavaista käyttötavarakauppaa. ”S-ryhmä pyrkii tähän tavoitteeseen sekä kehittämällä omaa ketjutoimintaansa että muodostamalla liikekumppanuuksia vahvojen kansainvälisten toimijoiden, kuten Marks & Spencerin, kanssa”, toteaa Laine. Hän sanoo uusien liikkeiden tarjoavan suomalaisille asiakkaille mahdollisuuden tutustua valikoimaan, joka sisältää naisten ja miesten muotia, alus- ja yöasuja, asusteita ja jalkineita. ”Marks & Spencerillä on pitkät perinteet korkealaatuisten tuotteiden tarjoamisessa, ja olemme varmoja, että asiakkaamme ottavat tuotteet innoissaan vastaan", arvioi johtaja Jorma Vehviläinen SOK:sta maaliskuussa. S-ryhmä luonteva kumppani Marks & Spencerin Euroopan aluejohtaja Francois Smeyers sanoi S-ryhmän olevan ihanteellinen yhteistyökumppani, koska sillä on johtava asema Suomen keskeisillä kauppapaikoilla ja ai-
nutlaatuista paikallistuntemusta. ”Marks & Spencer on brändi, jolle on tunnusomaista brittiläinen tyylikkyys, korkealuokkainen laatu sekä houkuttelevat hinnat”, hehkutti Smeyers. Brittiketjun kansainvälisen konseptin mukainen ilme näkyy esimerkiksi omassa sisäänkäynnissä, näyteikkunoissa, myymäläkalusteissa, sovitustiloissa ja kassapisteissä. SOK ja HOK-Elanto perustavat yhteisyrityksen harjoittamaan Marks & Spencer -franchising-liiketoimintaa Helsingissä. SOK omistaa perustettavasta yhtiöstä 51 prosenttia ja HOKElanto 49 prosenttia. Yhtiön perustamisesta ei aiheudu henkilöstövaikutuksia kummallekaan osapuolelle, kertoi SOK tiedotteessaan. 20 miljoonaa asiakasta Marks & Spencer-ketjun perustivat Michael Marks ja Thomas Spencer Leedsissä vuonna 1884. Nykyisin Marks & Spencerillä on monissa eri maissa yli tuhat myymälää, joista pääosa on tavarataloja. Ne ovat erikoistuneet vaatteiden, elintarvikkeiden ja kodin tuotteiden myyntiin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimii lisäksi Simply Food -myymälöitä, joissa myydään vain elintarvikkeita. 20 miljoonaa asiakasta käy ketjun liikkeissä viikoittain, ja yhtiöllä on yli 82 000 työntekijää eri puolilla maapalloa.
PEKKA ALAROTU Kirjoittaja seuraa päätöksentekoa ja vallankäyttöä suomalaisessa yhteiskunnassa.
evään yllätyspaukuksi tuli odottamaton hallituskriisi. Sellainen pääministerin vaihdos kesken kauden aina on. Hallituspuolueet tekevät parhaansa, jotta kriisin läpi purjehditaan mahdollisimman vähin vaurioin, kuin huomaamatta. Eniten tuijotetaan Suomen kansainvälistä luottoluokitusta. Ymmärtävätkö luokittajat, että Suomi maksaa aina velkansa hallituspohjasta riippumatta. Oma vaikutuksensa on SDP:n puheenjohtajakisalla. Ehdokkailla on perin erilaiset ratkaisumallit ja molemmilla on runsaasti kannatusta. Tuloksesta riippumatta kamppailun on pakko vaikuttaa uuden hallituksen ohjelmaneuvotteluihin. Vuonna 2003 ja vielä 2010 hallituksen vaihdos kesken juoksun meni sulavasti. Nyt toisen päähallituspuolueen sisäinen tilanne ei taida sallia vastaavaa herrasmiesratkaisua. Liian lujat kehykset Kevään kehysneuvottelut menivät rutiininomaisesti. Hallitus suurentelee säästöjen ja leikkausten vaikutuksia. Opposition mielestä palo on aina väärin sammutettu. Ennen pitkää systeemistä on pakko vakavasti keskustella. Valtiovarainministeriön virkamiehet lyövät kiinni budjettikehykset, jopa vuosiksi eteenpäin. Sekä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vaativat, että virkamiesten kirjoittamiin ennustuksiin pitää luottaa, koska ne on laadittu virkavastuulla. Käytäntö on osoittanut, etteivät VM:n virkavastuuennusteet ole sen tarkempia kuin pankkien ja tutkimuslaitosten muulla vastuulla tehdyt. Kannattaisi vilkuilla sivuun Muiden laitosten ennusteita pitäisi kuitenkin katsoa paljon tarkemmin. Kaikki ennusteet pohjautuvat VM:n ennustuksiin, koska siellä on koneet ja auktorisoidut ohjelmat. Muut laitokset maustavat tämän pohjaennustuksen havaitsemillaan tai ounastelemillaan yhteiskunnan heikoilla signaaleilla. Ministerien tehtäväksi jää sovittaa budjetin momentit yhä ahtaammiksi käyviin kehyksiin. Koska päätöksiä on vaikea tehdä, käytetään juustohöylää. Poliitikkojen tehtävä olisi suunnata rahat yhteiskunnallisesti järkevästi. Tunteeton juustohöylä ei erota yh-
teiskunnan perustoimintoja huvituksista, ei investointeja kulutuksesta. Kuntauudistus pahan alku Monen pahan alkupiste on kuntauudistus. Siihen pohjautuvat monet ongelmat, koska se pysäytti usean sektorin kehittämisen tyystin. Kuntauudistus oli alun perin valtiovarainministeriön virkamiesten, tai oikeastaan virkanaisten, virkavastuulla tekemä suunnitelma. Suomessa piti vuonna 2016 olla 70 kuntaa. Uudet kuntarajat vuodatettiin ensin julkisuuteen. Sitten ne julkaistiin komeana kirjana. Värillisiä karttoja on nyt hauska tutkiskella. Liitokset piti toteuttaa pakolla, mutta se kariutui 2012 kunnallisvaalien alla. Sitten hallitus teki pakkoliitospykälästä uuden sopimuksen. Nyt se lienee kuoleentunut. Sote-paketti pelasti paljon Suurkuntauudistus kaatui suurten kaupunkien ympäryskuntien vastustukseen. Avuksi tuli Suomen perustuslaki, jota suurkuntauudistajat eivät onnistuneet murtamaan. Teknisesti suurkuntasuunnitelma romahti, kun sen perusteena ollut sosiaali- ja terveysalan kokonaisuudistus, sote-paketti päätettiin ratkaista toisella tavalla. Perustuslaki ei taipunut vastuukuntamalliin. Aivan mahdotonta olisi ollut siirtää sairaalakuntainliittojen valtava omaisuusmassa tuosta vain vastuukunnalle. Kunta-uudistusta leijonan lailla ajanut hallintoministeri Henna Virkkunen (kok.) suivaantui niin, että muutti majansa liikenneministeriöön. Sairaaloiden moolokinkita Sote-uudistuksen käytännön toteutus on vielä täysin auki. Rahoitusmallin ratkaiseminen ei ole ongelmista pienin, mutta siihen kohdistuu suuria säästötoiveita. Toisaalta on riski rakentaa uudistus yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille. Suuret keskussairaalat ovat loputtomia rahanreikiä. Ne hotkaisevat kaikki mahdolliset varat ja vaativat koko ajan lisää. Siinä mielessä ne muistuttavat puolustusvoimia. Suurkuntauudistuksessa roikkuminen jarrutti hallituksen suurieleisesti lupailemaa kuntien norminpurkua. Säästöt piti hoitaa kuntakokoa reilusti kasvattamalla ja sitten vakansseja karsimalla. 2•2014 OT
13
OT-lehti tutkii
joka neljäs näkee eroja osuustoiminnan ja muiden yritysten välillä Neljännes suomalaisista on sitä mieltä, että osuustoiminta tai sen taustalla olevat
EROAVATKO OSUUSTOIMINNALLINEN TAI KESKINÄINEN YRITYSTOIMINTA MIELESTÄSI MUISTA YRITYKSISTÄ? % KAIKKI 2014 (n=1113)
Nainen
22
75
Mies
30
15 - 24v
ja valtaosa (70 %) ei osaa sanoa.
35-44v
PASI SAARNIVAARA Suomen Gallup Elintarviketieto Oy pasi. saarnivaara@ tnsglobal.fi
14 OT 2•2014
Osuustoiminta nähdään yhä useammin erilaisena Osuustoiminnan ja muun yritystoiminnan eroja on tutkittu myös aiemmin Osuustoimintatutkimuksen yhteydessä, joka edellisen kerran toteutettiin vuonna 2007. Silloin vajaa neljännes oli sitä mieltä, että yritysmuodoilla on eroja ja seitsemän prosentin mielestä eroja ei ole. Nyt yli neljänneksen mielestä yritysmuodoilla on eroja ja vain viiden prosentin mielestä eroja ei ole. Muutos seitsemän vuoden takaiseen on pieni, mutta kuitenkin tarpeeksi merkittävä. Nykyään siis yhä useampi näkee osuustoiminnallisissa yrityksissä tai niiden periaatteissa eroavaisuuksia muuhun yritystoimintaan ja yhä harvempi sen sijaan nykyisin on sitä mieltä, että eroja ei olisi. Valtaosa väestöstä ei kuitenkaan
Nuoret eivät osaa sanoa, vanhemmilla usein mielipide Nuorista, 15-24-vuotiaista, vain seitsemän prosenttia oli sitä mieltä, et-
23
3
74
25
65
10
33
63
31
65+v
4
61
36
8
55
9
PAIKKAKUNTA: Pääkaupunkiseutu
29
Uusimaa
Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi
63
32
molempiin suuntiin. Yli 65-vuotiaista useamman kuin joka kolmannen mielestä yritysmuodoilla on eroja ja joka kymmenennen mielestä eroja ei ole. Omistuspohja ja voitonjako tunnistetaan eroiksi Yleisimmin avoimet vastaukset osuustoiminnallisten yritysten ja muiden yritysmuotojen eroista koskivat omistuspohjaa ja voitonjakoa. Useimmat näkivät että muissa yritysmuodoissa omistajana ovat yrittäjä tai pieni joukko osakkeenomistajia ja yritysten tehtävänä on maksimoida heidän voittonsa. Osuustoiminnallisista yrityksistä sen sijaan ajateltiin, että voittoa ei tarvitse maksimoida koska voitot jaetaan jäsenille.
8 63
23
5
73
26
4
69
24
5
71
Kyllä
Piirros: Kari Inkinen
8
93
55-64v
O
62
7
45-54v
tä yritysmuodoilla on eroja. Tästä ikäluokasta kukaan ei sanonut, ettei eroja ole. Sen sijaan 93 prosenttia ei osannut sanoa. Ne nuoret, joiden mielestä eroja on, osasivat kertoa eroista hyvinkin tarkkaan. Vanhemmalla väestöllä oli sen sijaan paljon useammin mielipiteitä
3
IKÄ 25-34v
osaa sanoa asiasta mitään ja tämä väestön osa on pysynyt yhtä suurena vuodesta 2007 lähtien.
5
SUKUPUOLI:
periaatteet eroavat muusta yritystoiminnasta. Vain viisi prosenttia sanoo, ettei eroa ole
suustoiminta-lehti selvitti yli 15-vuotiaiden suomalaisten mielipiteen osuustoiminnallisen tai keskinäisen yhtiön eroista verrattuna muihin yritysmuotoihin kuluvan vuoden maaliskuussa. Tutkimus toteutettiin sähköisesti ja tutkimukseen vastasi 1113 ihmistä. Vastaajat edustavat koko Suomen yli 15-vuotiasta väestöä, pois lukien Ahvenanmaa.
69
26
Myös päätöksenteko nähtiin erilaisena eri yritysmuodoissa. Kaikki yritystoiminta on voiton tavoittelua Ne viitisen prosenttia väestöstä, joiden mielestä osuustoimintayritykset eivät eroa millään tavalla muusta yritystoiminnasta, olivat useimmiten sitä mieltä, että eroa on saattanut joskus olla mutta ei ole enää. Heidän mielestään kaikki yritystoiminta on voiton tavoittelua ja omistajien palkitsemista. Osan mielestä isot osuustoimintayritykset ovat unohtaneet jäsenet ja heidän etunsa. Osa näki asian kanta-asiakasjärjestelmien kautta ja ajatteli kaikkien yritysten kantaasiakkuuksien toimivan nykyisin lähes samalla tavalla.
5
En osaa sanoa
Ei
Suomen Gallup Elintarviketieto
GallupKanava on tutkimusjärjestelmä, jossa haastattelut suoritetaan netin kautta vakinaiselta vastaajajoukolta viikoittain. Järjestelmässä on mukana yhteensä 1300 kotitaloutta, jotka vastaavat talouksien omilla tietokoneilla. Näyte on kaikkia suomalaisia kotitalouksia edustava (pois lukien Ahvenanmaa) alueittain, talouden koon, sosioekonomisen aseman sekä iän mukaan. Näytteestä vaihtuu noin neljäsosa vuosittain.
2•2014 OT
15
OT-lehti tutkii
joka neljäs näkee eroja osuustoiminnan ja muiden yritysten välillä Neljännes suomalaisista on sitä mieltä, että osuustoiminta tai sen taustalla olevat
EROAVATKO OSUUSTOIMINNALLINEN TAI KESKINÄINEN YRITYSTOIMINTA MIELESTÄSI MUISTA YRITYKSISTÄ? % KAIKKI 2014 (n=1113)
Nainen
22
75
Mies
30
15 - 24v
ja valtaosa (70 %) ei osaa sanoa.
35-44v
PASI SAARNIVAARA Suomen Gallup Elintarviketieto Oy pasi. saarnivaara@ tnsglobal.fi
14 OT 2•2014
Osuustoiminta nähdään yhä useammin erilaisena Osuustoiminnan ja muun yritystoiminnan eroja on tutkittu myös aiemmin Osuustoimintatutkimuksen yhteydessä, joka edellisen kerran toteutettiin vuonna 2007. Silloin vajaa neljännes oli sitä mieltä, että yritysmuodoilla on eroja ja seitsemän prosentin mielestä eroja ei ole. Nyt yli neljänneksen mielestä yritysmuodoilla on eroja ja vain viiden prosentin mielestä eroja ei ole. Muutos seitsemän vuoden takaiseen on pieni, mutta kuitenkin tarpeeksi merkittävä. Nykyään siis yhä useampi näkee osuustoiminnallisissa yrityksissä tai niiden periaatteissa eroavaisuuksia muuhun yritystoimintaan ja yhä harvempi sen sijaan nykyisin on sitä mieltä, että eroja ei olisi. Valtaosa väestöstä ei kuitenkaan
Nuoret eivät osaa sanoa, vanhemmilla usein mielipide Nuorista, 15-24-vuotiaista, vain seitsemän prosenttia oli sitä mieltä, et-
23
3
74
25
65
10
33
63
31
65+v
4
61
36
8
55
9
PAIKKAKUNTA: Pääkaupunkiseutu
29
Uusimaa
Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi
63
32
molempiin suuntiin. Yli 65-vuotiaista useamman kuin joka kolmannen mielestä yritysmuodoilla on eroja ja joka kymmenennen mielestä eroja ei ole. Omistuspohja ja voitonjako tunnistetaan eroiksi Yleisimmin avoimet vastaukset osuustoiminnallisten yritysten ja muiden yritysmuotojen eroista koskivat omistuspohjaa ja voitonjakoa. Useimmat näkivät että muissa yritysmuodoissa omistajana ovat yrittäjä tai pieni joukko osakkeenomistajia ja yritysten tehtävänä on maksimoida heidän voittonsa. Osuustoiminnallisista yrityksistä sen sijaan ajateltiin, että voittoa ei tarvitse maksimoida koska voitot jaetaan jäsenille.
8 63
23
5
73
26
4
69
24
5
71
Kyllä
Piirros: Kari Inkinen
8
93
55-64v
O
62
7
45-54v
tä yritysmuodoilla on eroja. Tästä ikäluokasta kukaan ei sanonut, ettei eroja ole. Sen sijaan 93 prosenttia ei osannut sanoa. Ne nuoret, joiden mielestä eroja on, osasivat kertoa eroista hyvinkin tarkkaan. Vanhemmalla väestöllä oli sen sijaan paljon useammin mielipiteitä
3
IKÄ 25-34v
osaa sanoa asiasta mitään ja tämä väestön osa on pysynyt yhtä suurena vuodesta 2007 lähtien.
5
SUKUPUOLI:
periaatteet eroavat muusta yritystoiminnasta. Vain viisi prosenttia sanoo, ettei eroa ole
suustoiminta-lehti selvitti yli 15-vuotiaiden suomalaisten mielipiteen osuustoiminnallisen tai keskinäisen yhtiön eroista verrattuna muihin yritysmuotoihin kuluvan vuoden maaliskuussa. Tutkimus toteutettiin sähköisesti ja tutkimukseen vastasi 1113 ihmistä. Vastaajat edustavat koko Suomen yli 15-vuotiasta väestöä, pois lukien Ahvenanmaa.
69
26
Myös päätöksenteko nähtiin erilaisena eri yritysmuodoissa. Kaikki yritystoiminta on voiton tavoittelua Ne viitisen prosenttia väestöstä, joiden mielestä osuustoimintayritykset eivät eroa millään tavalla muusta yritystoiminnasta, olivat useimmiten sitä mieltä, että eroa on saattanut joskus olla mutta ei ole enää. Heidän mielestään kaikki yritystoiminta on voiton tavoittelua ja omistajien palkitsemista. Osan mielestä isot osuustoimintayritykset ovat unohtaneet jäsenet ja heidän etunsa. Osa näki asian kanta-asiakasjärjestelmien kautta ja ajatteli kaikkien yritysten kantaasiakkuuksien toimivan nykyisin lähes samalla tavalla.
5
En osaa sanoa
Ei
Suomen Gallup Elintarviketieto
GallupKanava on tutkimusjärjestelmä, jossa haastattelut suoritetaan netin kautta vakinaiselta vastaajajoukolta viikoittain. Järjestelmässä on mukana yhteensä 1300 kotitaloutta, jotka vastaavat talouksien omilla tietokoneilla. Näyte on kaikkia suomalaisia kotitalouksia edustava (pois lukien Ahvenanmaa) alueittain, talouden koon, sosioekonomisen aseman sekä iän mukaan. Näytteestä vaihtuu noin neljäsosa vuosittain.
2•2014 OT
15
pörssi
Politiikan ja talouden kytkös tiivistyi Ukrainan kriisi lisäsi geopoliittisia riskejä ja hidastaa talouskasvua.
TIMO HIRVONEN Kirjoittaja toimii ekonomistina OP-Pohjolaryhmässä
U
krainan kriisi nosti geopoliittiset riskit uudelleen pinnalle. Venäjän Krimin alueen haltuunotto on tuonut epävarmuutta ja jännitteitä kansainväliseen politiikkaan. Poliittisten jännitteiden lisäksi Ukraina kohtaa taloudellisia ongelmia tänä vuonna. Ukrainan talous, jonka arvonlisäys nojaa palveluihin ja teollisuuteen, on taantumassa. Poliittinen sekasorto ja heikko talouskehitys ovat näkyneet valtion kassan tyhjyytenä. Ukrainan valtiolla onkin akuutti rahoituspula ja se tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Kansainvälinen valuuttarahasto tarjosi Ukrainalle 18 miljardin dollarin tukipakettia. Myös Euroopan unioni on valmis antamaan rahallista tukea Ukrainalle. Ukrainassa järjestetään presidentinvaalit 25. toukokuuta. Toiveena on, että maan tilanne selkiintyisi viimeistään vaalien jälkeen. Ukrainan kriisi hidastaa Venäjän talouskasvua Venäjän talouskasvu on osoittanut hidastumisen merkkejä jo jonkin aikaa. Maan talouden rakenteita ei uudistet-
tu tarvittavalla tarmolla hyvinä vuosina, kun korkealla ollut öljyn maailmanmarkkinahinta toi runsaasti vientituloja. Panostukset infrastruktuuriin ja kotimaiseen sektoriin jäivät vajavaisiksi. Sittemmin globaalin talouskasvun vaimentuminen palautti öljyn hinnan tavanomaisille tasoille ja Venäjän vientitulot vähenivät. Venäjä siis hukkasi hyvän etsikkoajan modernisoida talouttansa ja maksaa siitä nyt hitaampana talouskasvuna. Venäjän taloudessa Ukrainan kriisi on näkynyt epävarmuuden lisääntymisenä, rahoitusmarkkinoiden heiluntana ja ruplan heikentymisenä. Suhdannenäkymät tummenevat ja talouskasvu hidastuu, kun kotitaloudet supistavat kulutustaan ja yritykset investointejaan. Näiden seurauksena tuonti Venäjälle hidastuu, mikä näkyy vastaavasti Suomen viennin heikentymisenä itänaapuriin. Uhkakuvana pakotteiden negatiivinen kierre Konfliktin lisäkärjistyminen voisi pahimmillaan johtaa länsimaiden ja Venäjän välillä poliittisten ja taloudellisten pakotteiden kierteeseen, joka heikentäisi Venäjän taloustilannetta entisestään. Pakotteiden negatiivises-
ta kierteestä olisi vaikea löytää ulospääsyä ilman, ettei toinen osapuoli menettäisi kasvojansa. EU-maiden niin sanotun kolmannen vaiheen pakotteet koostuisivat pääasiassa taloudellisista pakotteista. Tällöin kyseessä voisivat olla EU-maiden teknologian ja lääkkeiden vientikielto Venäjälle, kuten myös aseiden vientikielto. EU voisi rajoittaa venäläisten yritysten pääsyä EU:n rahoitusmarkkinoille. EU-maiden pakotteet Venäjää kohtaan voitaisiin kuitenkin olettaa jäävän varsin vaisuksi, koska talouskytkös Venäjälle on vahva ja koskee monia talouden lohkoja. Eurooppa on etenkin energian ja maakaasun suhteen hyvin riippuvainen Venäjästä. Isoon-Britanniaan on kertynyt runsaasti venäläistä omaisuutta, ja Lontoon Cityssä venäläiset sijoittajat ovat merkittävässä asemassa. EU:n asettamat pakotteet johtaisivat helposti Venäjän omiin pakotteisiin EU-maita kohtaan. EU:ta vähäisemmän talouskytköksen johdosta Yhdysvallat voisi ottaa tiukemman linjan kolmannen vaiheen sanktioiden suhteen. Yhdysvallat voisi sulkea venäläisten pankkien ja yritysten tilejä Yhdysvalloissa ja estää amerikkalaisten pankkien rahoituksen ja muun liiketoiminnan tarjoa-
misen venäläisille yrityksille. Venäjän ja länsimaiden intresseissä on kuitenkin välttää talouspakotteiden negatiivinen kierre, koska ne vaikeuttavat maiden välisiä kauppasuhteita ja hidastavat talouskasvua. Diplomaattisia keskusteluja käydäänkin, jotta Ukrainan kriisi laantuisi ja talouspakotteet voitaisiin välttää.
teiden kohteeksi joutuneen maan koettelemukset voivat lisätä kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja rohkaista yrityksiä etsimään uusia liiketoiminnan vaihtoehtoja. Kolmas selitys on, että talouspakotteet voivat kannustaa taloussaartoon joutuneen maan liittolaisia lisäämään tukea niin paljon, että ne kattavat alkuperäiset pakotteet. Neljäs mahdollinen selitys epäonnistumiseen on, että talouspakotteet vieraannuttavat ulkomaiset liittolaiset ja liike-elämän intressit pakotteiden asettajan kotimaassa.
Miten pakotteet ovat toimineet aiemmin? Kun talouspakotteista puhutaan, niin herää kysymys, että miten hyvin ne ovat toimineet aiemmin? Amerikkalainen Peterson talousinstituutti on tutkinut kattavasti pitkältä ajalta talouspakotteiden toimivuutta. Instituutin tutkimuksen mukaan taloussanktiot onnistuvat kolmasosassa tapauksista. Sanktioiden onnistumisaste nousee 50 prosenttiin, jos tavoitteet ovat varsin matalat, kuten poliittisten vankien vapauttaminen. Talouspakotteiden ollessa kunnianhimoisempia ja monipuolisempia onnistumisaste putoaa 30 prosenttiin. Minkä takia talouspakotteet sitten epäonnistuvat? Tutkimus listaa tähän neljä syytä. Ensinnäkin pakotteet voivat olla yksinkertaisesti liian riittämättömiä. Toiseksi sanktiot voivat synnyttää vastareaktion. Talouspakot-
130 Indeksi 8.1.2013=100
Vaikutukset Suomen talouteen Ukrainan kriisi vaikuttaa jo nyt Suomen talouteen. Itänaapurin talouskasvun hidastuminen heijastuu Suomen talouteen lähinnä kahden kanavan – viennin ja matkailun – kautta. Venäjän talouskasvun vaimeneminen ja ruplan valuuttakurssin heikkeneminen vähentävät Suomen vientiä itänaapuriin. Hitaampi vienti Venäjälle koskettaa monia aloja, sillä Suomen vienti Venäjälle on jakaantunut varsin tasaisesti eri toimialojen välille metalli- ja kemianteollisuuden ollessa suurimmat vientisektorit. Toisen kanavan eli venäläisten
Osakeindeksejä S&P 500
120 110
Euro Stoxx 50
100 90 Venäjän RTS
80 70 60 1.1.2013
1.4.2013
1.7.2013
1.10.2013
1.1.2014
matkailun väheneminen jättää loven Suomen talouteen. Talouskasvun hidastuminen ja ruplan kurssin alamäki kutistavat venäläisten matkailijoiden ostovoimaa. Venäjään kohdistettavat uudet pakotteet voisivat jarruttaa matkailuintoa lisää. Venäläisten osuus on noin puolet Suomeen tulevista ulkomaisista matkailijoista. Osassa maakunnista venäläisten matkailijoiden rooli on vielä merkittävämpi, joten matkailun vähenemisen taloudelliset vaikutukset paikallisesti ovat vielä suuremmat. Venäjä on Suomen tärkein tuontimaa. Kriisi voi heikentää Venäjän tuontia Suomeen. Suomi tuo Venäjältä pääosin öljyä, energiaa ja raakaaineita. Lyhyellä aikavälillä olisi vaikea paikata Suomen tuontia Venäjältä tuonnilla muista maista. Viennin hitaampi kasvu näkyy myös kotimaisessa kysynnässä Suomessa. Yksityinen kulutus ja investoinnit kehittyvät aiempaa vaisummin. Myös työttömyys lisääntyy hieman. OP-Pohjola-ryhmän ekonomistien arvion mukaan Ukrainan kriisi hidastaa Suomen kansantalouden kasvua tänä vuonna 0,7 prosenttiyksikköä. Heidän ennusteensa mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,0 prosenttia. Kriisin vaikutukset osakemarkkinoilla Ukrainan kriisi on lisännyt epävarmuutta Venäjän rahoitusmarkkinoilla. Osakekurssit laskivat ja rupla heikkeni. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Venäjältä vedettiin pois pääomia enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Myös Venäjän valtion luottoluokitus on laskenut. Osakesijoittajia kiinnostaa tietää, miten tässä uudessa tilanteessa pärjäävät suomalaiset yritykset, joilla on merkittävää liiketoimintaa Venäjällä. Pohjola Pankin mukaan Ukrainan kriisin kärjistyessä suurimmat vaikutukset kohdistuisivat Fortumiin, Nokian Renkaisiin, Tikkurilaan sekä YIT:hen. Myös Neste Oilille ja Stockmannille koituisi lisähaasteita tuloksenteon suhteen.
Lähde: Reuters Ecowin 16 OT 2•2014
2•2014 OT
17
pörssi
Politiikan ja talouden kytkös tiivistyi Ukrainan kriisi lisäsi geopoliittisia riskejä ja hidastaa talouskasvua.
TIMO HIRVONEN Kirjoittaja toimii ekonomistina OP-Pohjolaryhmässä
U
krainan kriisi nosti geopoliittiset riskit uudelleen pinnalle. Venäjän Krimin alueen haltuunotto on tuonut epävarmuutta ja jännitteitä kansainväliseen politiikkaan. Poliittisten jännitteiden lisäksi Ukraina kohtaa taloudellisia ongelmia tänä vuonna. Ukrainan talous, jonka arvonlisäys nojaa palveluihin ja teollisuuteen, on taantumassa. Poliittinen sekasorto ja heikko talouskehitys ovat näkyneet valtion kassan tyhjyytenä. Ukrainan valtiolla onkin akuutti rahoituspula ja se tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Kansainvälinen valuuttarahasto tarjosi Ukrainalle 18 miljardin dollarin tukipakettia. Myös Euroopan unioni on valmis antamaan rahallista tukea Ukrainalle. Ukrainassa järjestetään presidentinvaalit 25. toukokuuta. Toiveena on, että maan tilanne selkiintyisi viimeistään vaalien jälkeen. Ukrainan kriisi hidastaa Venäjän talouskasvua Venäjän talouskasvu on osoittanut hidastumisen merkkejä jo jonkin aikaa. Maan talouden rakenteita ei uudistet-
tu tarvittavalla tarmolla hyvinä vuosina, kun korkealla ollut öljyn maailmanmarkkinahinta toi runsaasti vientituloja. Panostukset infrastruktuuriin ja kotimaiseen sektoriin jäivät vajavaisiksi. Sittemmin globaalin talouskasvun vaimentuminen palautti öljyn hinnan tavanomaisille tasoille ja Venäjän vientitulot vähenivät. Venäjä siis hukkasi hyvän etsikkoajan modernisoida talouttansa ja maksaa siitä nyt hitaampana talouskasvuna. Venäjän taloudessa Ukrainan kriisi on näkynyt epävarmuuden lisääntymisenä, rahoitusmarkkinoiden heiluntana ja ruplan heikentymisenä. Suhdannenäkymät tummenevat ja talouskasvu hidastuu, kun kotitaloudet supistavat kulutustaan ja yritykset investointejaan. Näiden seurauksena tuonti Venäjälle hidastuu, mikä näkyy vastaavasti Suomen viennin heikentymisenä itänaapuriin. Uhkakuvana pakotteiden negatiivinen kierre Konfliktin lisäkärjistyminen voisi pahimmillaan johtaa länsimaiden ja Venäjän välillä poliittisten ja taloudellisten pakotteiden kierteeseen, joka heikentäisi Venäjän taloustilannetta entisestään. Pakotteiden negatiivises-
ta kierteestä olisi vaikea löytää ulospääsyä ilman, ettei toinen osapuoli menettäisi kasvojansa. EU-maiden niin sanotun kolmannen vaiheen pakotteet koostuisivat pääasiassa taloudellisista pakotteista. Tällöin kyseessä voisivat olla EU-maiden teknologian ja lääkkeiden vientikielto Venäjälle, kuten myös aseiden vientikielto. EU voisi rajoittaa venäläisten yritysten pääsyä EU:n rahoitusmarkkinoille. EU-maiden pakotteet Venäjää kohtaan voitaisiin kuitenkin olettaa jäävän varsin vaisuksi, koska talouskytkös Venäjälle on vahva ja koskee monia talouden lohkoja. Eurooppa on etenkin energian ja maakaasun suhteen hyvin riippuvainen Venäjästä. Isoon-Britanniaan on kertynyt runsaasti venäläistä omaisuutta, ja Lontoon Cityssä venäläiset sijoittajat ovat merkittävässä asemassa. EU:n asettamat pakotteet johtaisivat helposti Venäjän omiin pakotteisiin EU-maita kohtaan. EU:ta vähäisemmän talouskytköksen johdosta Yhdysvallat voisi ottaa tiukemman linjan kolmannen vaiheen sanktioiden suhteen. Yhdysvallat voisi sulkea venäläisten pankkien ja yritysten tilejä Yhdysvalloissa ja estää amerikkalaisten pankkien rahoituksen ja muun liiketoiminnan tarjoa-
misen venäläisille yrityksille. Venäjän ja länsimaiden intresseissä on kuitenkin välttää talouspakotteiden negatiivinen kierre, koska ne vaikeuttavat maiden välisiä kauppasuhteita ja hidastavat talouskasvua. Diplomaattisia keskusteluja käydäänkin, jotta Ukrainan kriisi laantuisi ja talouspakotteet voitaisiin välttää.
teiden kohteeksi joutuneen maan koettelemukset voivat lisätä kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja rohkaista yrityksiä etsimään uusia liiketoiminnan vaihtoehtoja. Kolmas selitys on, että talouspakotteet voivat kannustaa taloussaartoon joutuneen maan liittolaisia lisäämään tukea niin paljon, että ne kattavat alkuperäiset pakotteet. Neljäs mahdollinen selitys epäonnistumiseen on, että talouspakotteet vieraannuttavat ulkomaiset liittolaiset ja liike-elämän intressit pakotteiden asettajan kotimaassa.
Miten pakotteet ovat toimineet aiemmin? Kun talouspakotteista puhutaan, niin herää kysymys, että miten hyvin ne ovat toimineet aiemmin? Amerikkalainen Peterson talousinstituutti on tutkinut kattavasti pitkältä ajalta talouspakotteiden toimivuutta. Instituutin tutkimuksen mukaan taloussanktiot onnistuvat kolmasosassa tapauksista. Sanktioiden onnistumisaste nousee 50 prosenttiin, jos tavoitteet ovat varsin matalat, kuten poliittisten vankien vapauttaminen. Talouspakotteiden ollessa kunnianhimoisempia ja monipuolisempia onnistumisaste putoaa 30 prosenttiin. Minkä takia talouspakotteet sitten epäonnistuvat? Tutkimus listaa tähän neljä syytä. Ensinnäkin pakotteet voivat olla yksinkertaisesti liian riittämättömiä. Toiseksi sanktiot voivat synnyttää vastareaktion. Talouspakot-
130 Indeksi 8.1.2013=100
Vaikutukset Suomen talouteen Ukrainan kriisi vaikuttaa jo nyt Suomen talouteen. Itänaapurin talouskasvun hidastuminen heijastuu Suomen talouteen lähinnä kahden kanavan – viennin ja matkailun – kautta. Venäjän talouskasvun vaimeneminen ja ruplan valuuttakurssin heikkeneminen vähentävät Suomen vientiä itänaapuriin. Hitaampi vienti Venäjälle koskettaa monia aloja, sillä Suomen vienti Venäjälle on jakaantunut varsin tasaisesti eri toimialojen välille metalli- ja kemianteollisuuden ollessa suurimmat vientisektorit. Toisen kanavan eli venäläisten
Osakeindeksejä S&P 500
120 110
Euro Stoxx 50
100 90 Venäjän RTS
80 70 60 1.1.2013
1.4.2013
1.7.2013
1.10.2013
1.1.2014
matkailun väheneminen jättää loven Suomen talouteen. Talouskasvun hidastuminen ja ruplan kurssin alamäki kutistavat venäläisten matkailijoiden ostovoimaa. Venäjään kohdistettavat uudet pakotteet voisivat jarruttaa matkailuintoa lisää. Venäläisten osuus on noin puolet Suomeen tulevista ulkomaisista matkailijoista. Osassa maakunnista venäläisten matkailijoiden rooli on vielä merkittävämpi, joten matkailun vähenemisen taloudelliset vaikutukset paikallisesti ovat vielä suuremmat. Venäjä on Suomen tärkein tuontimaa. Kriisi voi heikentää Venäjän tuontia Suomeen. Suomi tuo Venäjältä pääosin öljyä, energiaa ja raakaaineita. Lyhyellä aikavälillä olisi vaikea paikata Suomen tuontia Venäjältä tuonnilla muista maista. Viennin hitaampi kasvu näkyy myös kotimaisessa kysynnässä Suomessa. Yksityinen kulutus ja investoinnit kehittyvät aiempaa vaisummin. Myös työttömyys lisääntyy hieman. OP-Pohjola-ryhmän ekonomistien arvion mukaan Ukrainan kriisi hidastaa Suomen kansantalouden kasvua tänä vuonna 0,7 prosenttiyksikköä. Heidän ennusteensa mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,0 prosenttia. Kriisin vaikutukset osakemarkkinoilla Ukrainan kriisi on lisännyt epävarmuutta Venäjän rahoitusmarkkinoilla. Osakekurssit laskivat ja rupla heikkeni. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Venäjältä vedettiin pois pääomia enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Myös Venäjän valtion luottoluokitus on laskenut. Osakesijoittajia kiinnostaa tietää, miten tässä uudessa tilanteessa pärjäävät suomalaiset yritykset, joilla on merkittävää liiketoimintaa Venäjällä. Pohjola Pankin mukaan Ukrainan kriisin kärjistyessä suurimmat vaikutukset kohdistuisivat Fortumiin, Nokian Renkaisiin, Tikkurilaan sekä YIT:hen. Myös Neste Oilille ja Stockmannille koituisi lisähaasteita tuloksenteon suhteen.
Lähde: Reuters Ecowin 16 OT 2•2014
2•2014 OT
17
Brysselin näkökulmasta
Ukrainan kriisi
Miten varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus?
18 OT 2•2014
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
Euroopan unionissa ruokaturvallisuuteen on satsattu pitkään,
Yhä pitkittyvä Ukrainan kriisi vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti myös
mikä on johtanut ruuan korkeaan turvallisuustasoon.
Venäjän kauppaa tekeviin osuustoimintayrityksiin.
lintarvikkeiden turvallisuuskysymykset ovat nousseet nyt vahvemmin pinnalle kuin aikaisemmin kahdenkeskisissä kauppakeskusteluissa. Tariffit ovat aikaisemmin olleet vahvasti neuvotteluiden keskiössä, nyt myös ruokaturva. Tähän on varmasti johtanut moni asia, eikä varmasti vähäisimpämänä kuluttajien ruokatottumukset, jotka vaikuttavat sekä vientiin että tuontiin. EU setvii elintarviketurvallisuutta myös kahden tärkeän kauppakumppaninsa kanssa. Suurin periaatteellisin keskustelu käydään Yhdysvaltain kanssa, joka sekin on panostanut elintarviketurvallisuuteen. Neuvottelut liittyvät käynnissä oleviin neuvotteluihin EU–USA kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta (TTIP). Venäjän kanssa puolestaan keskustellaan siitä, miten EU:ssa on hoidettu turvallisuustoimenpiteet afrikkalaisen sikaruton löytymisen jälkeen. Venäjän elintarviketurvallisuusviranomaiset katsovat, että EU ei ole riittävän tehokkaasti ryhtynyt toimenpiteisiin eristääkseen ja hävittääkseen sikaruton niiltä alueilta, joilla tautia on todettu. Venäjä ja USA kuuluvat EU:n tärkeimpiin vientimaihin. Rahallisessa arvossa EU:sta viedään elintarvikkeita noin 10 prosenttia Venäjälle ja USA:han 13 prosenttia. Molempiin maihin vie-
A dään kuitenkin enemmän elintarvikkeita kuin mitä niiltä tuodaan. Geenitekniikka puhuttaa TTIP-keskustelun ytimessä on terveys- ja kasvinsuojelutoimet, niin sanotut SPS-kysymykset. EU:lla on omat näkemyksensä esimerkiksi geenitekniikasta ja kasvunedistäjien käytöstä maataloustuotannossa. USA:lla on tähän taas aivan omat käytäntönsä. Kummankin osapuolen tavoitteena on kuitenkin, että kuluttajat voivat ostaa turvallista ruokaa. USA:n edustajat toteavat useasti, että unionin lähestymistavan pitäisi perustua enemmän tieteeseen kuin tunteeseen. Onhan EU:lla oma elin, Euroopan elintarvikevirasto (EFSA), joka tarkasti seuraa elintarviketurvallisuutta ja antaa tähän liittyen myös lausuntoja. Kyseinen virasto on muun muassa kommentoinut geenitekniikan käyttöä ja todennut, että sillä ei ole suoraan mitään haitallista vaikutusta ihmiseen. EU käyttää EFSA:n raporttien tuloksia kuitenkin eri tavalla eri yhteyksissä. EU:n päätösprosessi on monitasoinen ja vahva osa unionin toimintaa. USA:ssa päästään päätökseen SPS-kysymyksissä verrattuna EU:hun muutamassa kuukaudessa. Sikarutto sulki rajan Venäjä sulki nopeasti rajansa sen jälkeen kun afrikkalaista sikaruttoa
(ASF) löydettiin muutamasta villisiasta Liettuassa ja Puolassa. Tämän jälkeen Euroopan komission terveys ja kuluttaja-asioiden osasto DG Sanco on aktiivisesti käynyt keskustelua Venäjän viranomaisten kanssa siitä, miten EU huolehtii, ettei ASF pääse leviämään ja miten sianlihan turvallisuus varmistetaan. Venäjän elintarviketurvallisuusvirasto on tähän asti pitänyt EU:n toimenpiteitä riittämättöminä. Unionin toimenpiteet ASF-tilanteissa ovat kuitenkin linjassa kansainvälisten käytäntöjen kanssa ja myös linjassa EFSA:n tutkimustulosten kanssa. Mitä opimme? Mitä näistä käydyistä keskusteluista voi oppia? Ensimmäisenä ja tärkeimpänä on sekä Euroopan että vientimaiden kuluttajien luottamuksen säilyttäminen eurooppalaiseen ruokaan ja sen turvallisuuteen. Euroopan ei myöskään tule taipua ruokaturvakysymyksissä painostukseen, vaikka vastassa olisi tärkeä kauppakumppani. Kolmanneksi, ruuantuotantoa ei voida rinnastaa muuhun teollisuuteen, minkä vuoksi mahdolliset muutokset eivät tapahdu hetkessä. Suomen maatalouden osalta on tärkeätä keskittyä hyvään jäljitettävyyteen ja elintarvikkeiden lisäarvon tuottamiseen.
Tuotantoa Atrian Venäjän Gorelovon tehtaalla.
tria antoi huhtikuun puolivälissä tulosvaroituksen, jossa Venäjän tilanteen kehitys oli yhtenä perusteena. Koko vuoden liikevoittonsa lihanjalostusyritys arvioi jäävän ennakoidusta 37 miljoonasta eurosta selvästi. ”Ukrainan kriisi on vaikuttanut Atrian Venäjän toimintaan lähinnä ruplan heikkenemisen kautta. Atria Venäjä hankkii pääosan liharaaka-aiKuva: Atria
e JONAS LAXÅBACK Kirjoittaja on kotieläinasiamies Pellervon, MTK:n ja SLC:n Brysselin toimistossa.
UKrAinAn KriiSi varjostaaVenäjän vientiä neestaan euro- tai dollarihinnoin, mutta myy tuotteet ruplilla”, Atrian hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola toteaa. Ruplan heikentyminen on Paavolan mukaan leikannut liiketoiminnan tulosta ja vähentänyt myös kuluttajien ostovoimaa. Samaan aikaan voimassa oleva sianlihan tuontikielto EU-maista on lisäksi nostanut sianliha-raaka-aineen hintaa Venäjällä. ”Kyseinen tuontikielto johtuu afrikkalainen sikarutto -tapauksista Puolassa ja Liettuassa, mutta Ukrainan kriisi ei ole ainakaan helpottanut viranomaisten kesken käytyjä neuvotteluita asian ratkaisemiseksi.” Mahdollisten uusien pakotteiden vaikutuksella on Paavolan mukaan vaikea spekuloida. Hän uskoo, ettei ruoka luultavasti olisi ensimmäisiä boikotin kohteita. Atrialla on Venäjällä tuotantolaitokset Pietarin alueella Sinyavinossa ja Gorelovossa sekä Moskovassa. Poliittinen solmu HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen totesi Turun Sanomien haastattelussa huhtikuun alussa, että yhtiö pyrkii kasvattamaan liiketoimintaansa Venäjällä Pietarin alueella, mutta sianlihan vientikielto sotkee markkinoita. Hänen mielestään Venäjän asettama kielto on poliittinen. Kottonen ihmetteli, miksi possun tuonti kiellettiin koko EU:n alueelta, kun ruttoa oli löytynyt vain Liettuasta ja Puolasta. Rat-
kaisun avaimet ovatkin Venäjällä. ”Se ei poistu ennen kuin Venäjä itse niin haluaa”, hän totesi lehdelle. Valion viennistä puolet suuntautuu Venäjälle. Meijeriyrityksen venäläisen tytäryhtiön, OOO Valion, osuus Valion viennistä on puolet. Koko yhtiön myynnistä neljäsosa tulee Venäjältä. ”Kriisi ei ole toistaiseksi näkynyt Valion tuotteiden kysynnässä tai viennissä Venäjälle, koska mitään vientiä rajoittavia pakotteita ei onneksi ole asetettu”, sanoo Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen.
SUOMALAISET OSUUSTOIMINTAYRITYKSET VENÄJÄLLÄ JA LÄHIALUEILLA Atria Kaksi tuotantolaitosta Pietarissa ja yksi Moskovassa HKScan Toimipaikat: Viro, Latvia, Liettua, Puola Valio Toimipaikat: Viro, Venäjä S-ryhmä Pietarissa kolme Sokos Hotellia. Baltian maissa ja Pietarissa yhteensä 34 Prismaa. Metsä Group Saha Venäjällä Leningradin alueella, puunhankintaa Venäjältä ja Baltiasta
2•2014 OT
19
Brysselin näkökulmasta
Ukrainan kriisi
Miten varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus?
18 OT 2•2014
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
Euroopan unionissa ruokaturvallisuuteen on satsattu pitkään,
Yhä pitkittyvä Ukrainan kriisi vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti myös
mikä on johtanut ruuan korkeaan turvallisuustasoon.
Venäjän kauppaa tekeviin osuustoimintayrityksiin.
lintarvikkeiden turvallisuuskysymykset ovat nousseet nyt vahvemmin pinnalle kuin aikaisemmin kahdenkeskisissä kauppakeskusteluissa. Tariffit ovat aikaisemmin olleet vahvasti neuvotteluiden keskiössä, nyt myös ruokaturva. Tähän on varmasti johtanut moni asia, eikä varmasti vähäisimpämänä kuluttajien ruokatottumukset, jotka vaikuttavat sekä vientiin että tuontiin. EU setvii elintarviketurvallisuutta myös kahden tärkeän kauppakumppaninsa kanssa. Suurin periaatteellisin keskustelu käydään Yhdysvaltain kanssa, joka sekin on panostanut elintarviketurvallisuuteen. Neuvottelut liittyvät käynnissä oleviin neuvotteluihin EU–USA kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta (TTIP). Venäjän kanssa puolestaan keskustellaan siitä, miten EU:ssa on hoidettu turvallisuustoimenpiteet afrikkalaisen sikaruton löytymisen jälkeen. Venäjän elintarviketurvallisuusviranomaiset katsovat, että EU ei ole riittävän tehokkaasti ryhtynyt toimenpiteisiin eristääkseen ja hävittääkseen sikaruton niiltä alueilta, joilla tautia on todettu. Venäjä ja USA kuuluvat EU:n tärkeimpiin vientimaihin. Rahallisessa arvossa EU:sta viedään elintarvikkeita noin 10 prosenttia Venäjälle ja USA:han 13 prosenttia. Molempiin maihin vie-
A dään kuitenkin enemmän elintarvikkeita kuin mitä niiltä tuodaan. Geenitekniikka puhuttaa TTIP-keskustelun ytimessä on terveys- ja kasvinsuojelutoimet, niin sanotut SPS-kysymykset. EU:lla on omat näkemyksensä esimerkiksi geenitekniikasta ja kasvunedistäjien käytöstä maataloustuotannossa. USA:lla on tähän taas aivan omat käytäntönsä. Kummankin osapuolen tavoitteena on kuitenkin, että kuluttajat voivat ostaa turvallista ruokaa. USA:n edustajat toteavat useasti, että unionin lähestymistavan pitäisi perustua enemmän tieteeseen kuin tunteeseen. Onhan EU:lla oma elin, Euroopan elintarvikevirasto (EFSA), joka tarkasti seuraa elintarviketurvallisuutta ja antaa tähän liittyen myös lausuntoja. Kyseinen virasto on muun muassa kommentoinut geenitekniikan käyttöä ja todennut, että sillä ei ole suoraan mitään haitallista vaikutusta ihmiseen. EU käyttää EFSA:n raporttien tuloksia kuitenkin eri tavalla eri yhteyksissä. EU:n päätösprosessi on monitasoinen ja vahva osa unionin toimintaa. USA:ssa päästään päätökseen SPS-kysymyksissä verrattuna EU:hun muutamassa kuukaudessa. Sikarutto sulki rajan Venäjä sulki nopeasti rajansa sen jälkeen kun afrikkalaista sikaruttoa
(ASF) löydettiin muutamasta villisiasta Liettuassa ja Puolassa. Tämän jälkeen Euroopan komission terveys ja kuluttaja-asioiden osasto DG Sanco on aktiivisesti käynyt keskustelua Venäjän viranomaisten kanssa siitä, miten EU huolehtii, ettei ASF pääse leviämään ja miten sianlihan turvallisuus varmistetaan. Venäjän elintarviketurvallisuusvirasto on tähän asti pitänyt EU:n toimenpiteitä riittämättöminä. Unionin toimenpiteet ASF-tilanteissa ovat kuitenkin linjassa kansainvälisten käytäntöjen kanssa ja myös linjassa EFSA:n tutkimustulosten kanssa. Mitä opimme? Mitä näistä käydyistä keskusteluista voi oppia? Ensimmäisenä ja tärkeimpänä on sekä Euroopan että vientimaiden kuluttajien luottamuksen säilyttäminen eurooppalaiseen ruokaan ja sen turvallisuuteen. Euroopan ei myöskään tule taipua ruokaturvakysymyksissä painostukseen, vaikka vastassa olisi tärkeä kauppakumppani. Kolmanneksi, ruuantuotantoa ei voida rinnastaa muuhun teollisuuteen, minkä vuoksi mahdolliset muutokset eivät tapahdu hetkessä. Suomen maatalouden osalta on tärkeätä keskittyä hyvään jäljitettävyyteen ja elintarvikkeiden lisäarvon tuottamiseen.
Tuotantoa Atrian Venäjän Gorelovon tehtaalla.
tria antoi huhtikuun puolivälissä tulosvaroituksen, jossa Venäjän tilanteen kehitys oli yhtenä perusteena. Koko vuoden liikevoittonsa lihanjalostusyritys arvioi jäävän ennakoidusta 37 miljoonasta eurosta selvästi. ”Ukrainan kriisi on vaikuttanut Atrian Venäjän toimintaan lähinnä ruplan heikkenemisen kautta. Atria Venäjä hankkii pääosan liharaaka-aiKuva: Atria
e JONAS LAXÅBACK Kirjoittaja on kotieläinasiamies Pellervon, MTK:n ja SLC:n Brysselin toimistossa.
UKrAinAn KriiSi varjostaaVenäjän vientiä neestaan euro- tai dollarihinnoin, mutta myy tuotteet ruplilla”, Atrian hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola toteaa. Ruplan heikentyminen on Paavolan mukaan leikannut liiketoiminnan tulosta ja vähentänyt myös kuluttajien ostovoimaa. Samaan aikaan voimassa oleva sianlihan tuontikielto EU-maista on lisäksi nostanut sianliha-raaka-aineen hintaa Venäjällä. ”Kyseinen tuontikielto johtuu afrikkalainen sikarutto -tapauksista Puolassa ja Liettuassa, mutta Ukrainan kriisi ei ole ainakaan helpottanut viranomaisten kesken käytyjä neuvotteluita asian ratkaisemiseksi.” Mahdollisten uusien pakotteiden vaikutuksella on Paavolan mukaan vaikea spekuloida. Hän uskoo, ettei ruoka luultavasti olisi ensimmäisiä boikotin kohteita. Atrialla on Venäjällä tuotantolaitokset Pietarin alueella Sinyavinossa ja Gorelovossa sekä Moskovassa. Poliittinen solmu HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen totesi Turun Sanomien haastattelussa huhtikuun alussa, että yhtiö pyrkii kasvattamaan liiketoimintaansa Venäjällä Pietarin alueella, mutta sianlihan vientikielto sotkee markkinoita. Hänen mielestään Venäjän asettama kielto on poliittinen. Kottonen ihmetteli, miksi possun tuonti kiellettiin koko EU:n alueelta, kun ruttoa oli löytynyt vain Liettuasta ja Puolasta. Rat-
kaisun avaimet ovatkin Venäjällä. ”Se ei poistu ennen kuin Venäjä itse niin haluaa”, hän totesi lehdelle. Valion viennistä puolet suuntautuu Venäjälle. Meijeriyrityksen venäläisen tytäryhtiön, OOO Valion, osuus Valion viennistä on puolet. Koko yhtiön myynnistä neljäsosa tulee Venäjältä. ”Kriisi ei ole toistaiseksi näkynyt Valion tuotteiden kysynnässä tai viennissä Venäjälle, koska mitään vientiä rajoittavia pakotteita ei onneksi ole asetettu”, sanoo Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen.
SUOMALAISET OSUUSTOIMINTAYRITYKSET VENÄJÄLLÄ JA LÄHIALUEILLA Atria Kaksi tuotantolaitosta Pietarissa ja yksi Moskovassa HKScan Toimipaikat: Viro, Latvia, Liettua, Puola Valio Toimipaikat: Viro, Venäjä S-ryhmä Pietarissa kolme Sokos Hotellia. Baltian maissa ja Pietarissa yhteensä 34 Prismaa. Metsä Group Saha Venäjällä Leningradin alueella, puunhankintaa Venäjältä ja Baltiasta
2•2014 OT
19
Gebhardin ideat kantavat
Tutkittu juttu. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Miestentie 9 C, 02150 Espoo
© TNS
Munakunta (02) 214 420, fax (02) 214 4222 PL 6, 20761 PIISPANRISTI www.kultamuna.fi www.helsinki.fi/ruralia
T
unnustus ansioituneelle Gebhard-mitalit
Osuustoiminnan ansiomitalit
50 % S-ryhmän käyttämästä sähköstä tuotetaan puhtaasti
tuulivoimalla vuonna 2016
20 OT 2•2014
Osuustoiminnan ansiomerkit Förtjänstmedaljer Pellervo-Seuran ansiomitalit ja -merkit ovat osoitus arvonannosta, joka ei himmene vuosien myötä. Jalometalliin työstetty osuustoiminta-aatteen symboli on juhlava tapa kiittää ja palkita arjen ansioista.
www.pellervo.fi
Gebhardin ideat kantavat
Tutkittu juttu. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Miestentie 9 C, 02150 Espoo
© TNS
Munakunta (02) 214 420, fax (02) 214 4222 PL 6, 20761 PIISPANRISTI www.kultamuna.fi www.helsinki.fi/ruralia
T
unnustus ansioituneelle Gebhard-mitalit
Osuustoiminnan ansiomitalit
50 % S-ryhmän käyttämästä sähköstä tuotetaan puhtaasti
tuulivoimalla vuonna 2016
20 OT 2•2014
Osuustoiminnan ansiomerkit Förtjänstmedaljer Pellervo-Seuran ansiomitalit ja -merkit ovat osoitus arvonannosta, joka ei himmene vuosien myötä. Jalometalliin työstetty osuustoiminta-aatteen symboli on juhlava tapa kiittää ja palkita arjen ansioista.
www.pellervo.fi
yritysanalyysi
Menestyjiä ja selviytyjiä osuustoiminnallisissa konserneissa
la ja juostava kovaa. Pääomaa konserni irrotti helmikuussa 2014 myymällä osuutensa Puolan Sokolowissa toiselle omistajalle Danish Crownille. Sille on käyttöä investoinneissa muun muassa Ruotsissa.
Teksti: YRJÖ KOTISALO
Suomi ei ole päässyt irti kuusi vuotta sitten alkaneesta talouskriisistä. Vientiteollisuuden perusta on dramaattisesti kaventunut, teollisuudesta on poistunut 75 000 työpaikkaa, vaihtotase on miinuksella, tuottavuuden kasvu pysähtynyt ja talouspolitiikan resepti hukassa. Ilman kasvua ei työllisyys kohene eikä veropohja vahvistu.
VALIO TEKI TULOSTA. Vienti siivitti Valion menestystä vuonna 2013. Tilikauden tulos 65 miljoonaa euroa oli edellisvuotista selvästi parempi. Design-maidon ja Olo-jugurtin pakkausta Valion Herajoen meijerillä.
VALIO 2013
22 OT 2•2014
Kuva: Valio Oy
Vankka Valio Onneksi elintarviketeollisuudesta on toisenlaista sanomaa. Maidontuottajien omistama meijeriyhtiö Valio menestyi vuonna 2013 hyvin. Valio-konsernin liikevaihto, kaksi miljardia euroa, kasvoi lähinnä viennin ansiosta. Tilikauden tulos 65 miljoonaa euroa oli edellisvuotista selvästi parempi, konsernin omavaraisuusaste oli vankka 47 prosenttia ja maksuvalmius hyvä. Henkilöstön määrä pysyi 4600:ssa. Omistajilta vastaanotettu maitomäärä kohosi 1888 miljoonaan litraan, lisäystä 1,2 prosenttia, josta Valio maksoi omistajille 907 miljoonaa euroa, 47,5 senttiä litralta. Tällä rahavirralla on suuri aluetaloudellinen merkitys. Tulevaisuutta varmistettiin 118 miljoonan euron suuruisilla investoinneilla, joissa oli kasvua lähes kuusi prosenttia. Valio lanseerasi 120 uutuustuotetta markkinoille. Tuotevalikoima kehittyy lisäarvotuotteiden suuntaan. Kilpailu maitotuotteissa on kovaa ja Valio joutuu puolustamaan itseään myös kilpailuviranomaisia vastaan koskien perusmaitojen hinnoittelua. Markkinaoikeuden ratkaisua odotellaan.
HK ScAn 2013 Milj. €
Muutos %
Kuluva vuosi alkoi vakaasti, mutta Venäjän markkinoilla ruplan devalvoituminen, kasvun hiipuminen ja poliittinen turbulenssi voivat heikentää odotuksia. HKScan vääntää tiukasti HKScanin liikevaihto vuonna 2013 ei aivan yltänyt edellisvuoden tasolle ja tilikauden tulos jäi vaatimattomaksi, samoin oman pääoman tuottoaste. Baltiassa ja Puolassa saavutettiin yritysjohdon mukaan tyydyttävä kannattavuus. Ruotsi nousi vihdoin tekemään tulosta, mutta Suomessa ja Tanskassa kannattavuustasot jäivät tavoitteista. Vuoden viimeisen neljänneksen rahavirta vahvistui konsernissa kuitenkin selvästi. Se oli hyvin tarpeen, sillä markkinatilanne oli tiukka ja rasitti katteita. Myönteistä oli myös vakavaraisuuden paraneminen 35,4 prosenttiin (+2,3 % -yks.). Matkaa 40 prosentin omavaraisuusasteeseen on vielä. Konsernin johto arvioi kehittämisohjelmien tuottavan paranevan käänteen kuluvana vuonna. Haasteet muuttuvat ja kovenevat markkinoilla, joten on oltava tarkasti kartal-
ATRIA-KOnSERnI 2013 Milj. € Muutos %
Milj. €
Muutos %
Liikevaihto
2029
1,5
Liikevaihto
2479
-1,0
Liikevaihto
1411
5,0
Tilikauden tulos
65
51,2
Tilikauden voitto
10
-44,6
Tulos ennen veroja
7
-63,5
Atria hyvässä kasvussa, Venäjä leikkasi tulosta Atria-konsernin liikevaihto kasvoi tasan viisi prosenttia viime vuonna ja oli 1,4 miljardia euroa. Atria Suomen liikevaihto kasvoi runsaat kahdeksan prosenttia, Atria Skandinavian vajaa kaksi prosenttia ja Atria Venäjän supistui neljä prosenttia. Atria onnistui hyvin kotimaan vähittäiskaupassa. Atria-konsernin liikevoitto oli 20 miljoonaa euroa (30 milj. € ed.v.). Liiketulosta rasitti Atria Venäjän tappiot. Atria luopui sianlihan alkutuotannosta Venäjällä ja ja päätti lopettaa teollisen tuotannon Moskovassa. Atria kirjasi Venäjällä kertaluonteisia kuluja 25 miljoonaa euroa. Konsernin tulos ennen veroja oli vain seitsemän miljoonaa euroa ja yhtiön osakekohtainen tulos miinuksen puolella. Atria-konsernin omavaraisuusaste on 42,2 prosenttia ja koheni edellisvuodesta hieman. Atrian nettovelka 306 miljoonaa euroa supistui 58 miljoonalla eurolla. Atrian kotimaan liikevaihtoa tulee kasvattamaan Saarioinen Oy:n hankinta-, teurastus. ja leikkuuliiketoiminnan osto alkuvuodesta 2014. Metsä Groupilla hyvä suunta Suomen vientikaupan vetureihin kuuluvan Metsä Groupin liikevaihto pysyi vuonna 2013 edellisvuoden tasolla, mutta liiketulos parani selvästi sellun, kartongin ja pehmopaperin ansiosta. Keskittymiseen perustuva strategia
METSÄ GROUP 2013 Milj. €
Muutos %
Liikevaihto
4932
-1,4
Tulos ennen veroja
224
67,9
toimii hyvin. Liiketulos 334 miljoonaa euroa oli kolmanneksen parempi kuin edellisvuonna. Nettovelat supistuivat, mutta niitä on vielä lähes 1,5 miljardia euroa. Tyytyväisyyteen antaa aihetta myös sijoitetun pääoman yhdeksän prosentin tuotto ja omavaraisuusasteen vahvistuminen 38 prosenttiin. Pääjohtaja Kari Jordan arvioi, että Metsä Group on sellun ja kartongin tuottajana kansainvälisesti johtavassa asemassa, vahvat brändituotteet pehmo- ja ruoanlaittopaperissa vastaavat hyvin kasvavaan kysyntään, ja puuteollisuuden terävöitetty strategia luo vankan perustan liiketoiminta-alueen tulevaisuudelle. Liiketoimintoja tukee tehokas puunhankinta. OP-Pohjola –ryhmä rakentaa asiakasomistajuudelle OP-Pohjola-ryhmän pankkitoiminta, vahinkovakuutus, varallisuudenhoito ja konsernipalvelut onnistuivat viime vuonna hyvin. Vuotta luonnehti asiakasliiketoiminnan kasvu ja matala korkotaso. Kiristyvä sääntely ja palvelujen digitalisaatio ovat näköpiirissä. Sääntelyn kasvu vaatii korkeaa vakavaraisuutta. Henkilöstön määrä supistui tehostamisen ja ICT-palveluiden toimintamallin muutoksen seurauksena. Vakavaraisen OP-Pohjola-ryhmän tulos ennen veroja, 705 miljoonaa euroa, oli historian kolmanneksi paras. Korkokate supistui, mutta muut tuotot kasvoivat ripeästi. OP-Pohjolaryhmän keskusyhteisön tekemää os-
totarjousta hyvin kannattavan Pohjola Pankki Oyj:n liikkeeseen laskemista osakkeista on perusteltu paluuna osuustoiminnan juurille. Saattaa olla. Kannattava S-ryhmä miettii strategioita SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kiteytti näkemyksensä tulosinformaatiossa: ostovoima on turvattava ja Sryhmän on uudistuttava. Talouskasvun hyytyminen näkyi kaupassa vuonna 2013. Silti kauppa on yhä elinkeinoelämän tärkein työllistäjä, 300 000 henkilöä, ja nuorille väylä työelämään. Vähittäiskaupan volyymin trendikasvu on hiipumassa yhteen prosenttiin/vuosi 2009-2015. S-ryhmän veroton vähittäismyynti oli 11,3 miljardia euroa ja kasvoi runsaan prosentin. Tulos ennen satunnaiseriä nousi 226 miljoonaan euroon, + 6,6 prosenttia. Jäsenmäärässä jatkui kasvutrendi. Henkilöstön määrä kääntyi laskuun, mihin vaikutti ryhmän rakenteelliset järjestelyt, muun muassa Hankkijan siirtyminen osakkuusyhtiöksi. Kova investointitahti jatkui edelleen, mutta digitaalinen palvelutarjonta ja erityisesti verkkokauppa on tulossa vahvasti. Innovaatiotyötä tullaan tehostamamaan ja ulkoisia kumppanuuksia hakemaan. S-ryhmän uuden strategian etsintä on vaatinut yllättävän rajut muutokset ylimmässä johdossa. Kesän yritysanalyysissa pohditaan lähemmin kaupparyhmän strategiaa, SOK:n roolia, toimintaympäristön muutosta ja sen vaikutuksia kauppaan.
OP-POHJOLA-RYHMÄ 2013 Milj. € Muutos % Tulos ennen veroja
705
20,4
Markkinaosuus luottokannasta %
34,6
0,6 %-yks
Pankki- ja vakuutustoiminnan yhteiset asiakkaat
1518
S-RYHMÄ 2013 Milj. €
Muutos %
Vähittäismyynti
11353
1,2
Tulos ennen satunnaiseriä
226
6,6
6,6
2•2014 OT
23
yritysanalyysi
Menestyjiä ja selviytyjiä osuustoiminnallisissa konserneissa
la ja juostava kovaa. Pääomaa konserni irrotti helmikuussa 2014 myymällä osuutensa Puolan Sokolowissa toiselle omistajalle Danish Crownille. Sille on käyttöä investoinneissa muun muassa Ruotsissa.
Teksti: YRJÖ KOTISALO
Suomi ei ole päässyt irti kuusi vuotta sitten alkaneesta talouskriisistä. Vientiteollisuuden perusta on dramaattisesti kaventunut, teollisuudesta on poistunut 75 000 työpaikkaa, vaihtotase on miinuksella, tuottavuuden kasvu pysähtynyt ja talouspolitiikan resepti hukassa. Ilman kasvua ei työllisyys kohene eikä veropohja vahvistu.
VALIO TEKI TULOSTA. Vienti siivitti Valion menestystä vuonna 2013. Tilikauden tulos 65 miljoonaa euroa oli edellisvuotista selvästi parempi. Design-maidon ja Olo-jugurtin pakkausta Valion Herajoen meijerillä.
VALIO 2013
22 OT 2•2014
Kuva: Valio Oy
Vankka Valio Onneksi elintarviketeollisuudesta on toisenlaista sanomaa. Maidontuottajien omistama meijeriyhtiö Valio menestyi vuonna 2013 hyvin. Valio-konsernin liikevaihto, kaksi miljardia euroa, kasvoi lähinnä viennin ansiosta. Tilikauden tulos 65 miljoonaa euroa oli edellisvuotista selvästi parempi, konsernin omavaraisuusaste oli vankka 47 prosenttia ja maksuvalmius hyvä. Henkilöstön määrä pysyi 4600:ssa. Omistajilta vastaanotettu maitomäärä kohosi 1888 miljoonaan litraan, lisäystä 1,2 prosenttia, josta Valio maksoi omistajille 907 miljoonaa euroa, 47,5 senttiä litralta. Tällä rahavirralla on suuri aluetaloudellinen merkitys. Tulevaisuutta varmistettiin 118 miljoonan euron suuruisilla investoinneilla, joissa oli kasvua lähes kuusi prosenttia. Valio lanseerasi 120 uutuustuotetta markkinoille. Tuotevalikoima kehittyy lisäarvotuotteiden suuntaan. Kilpailu maitotuotteissa on kovaa ja Valio joutuu puolustamaan itseään myös kilpailuviranomaisia vastaan koskien perusmaitojen hinnoittelua. Markkinaoikeuden ratkaisua odotellaan.
HK ScAn 2013 Milj. €
Muutos %
Kuluva vuosi alkoi vakaasti, mutta Venäjän markkinoilla ruplan devalvoituminen, kasvun hiipuminen ja poliittinen turbulenssi voivat heikentää odotuksia. HKScan vääntää tiukasti HKScanin liikevaihto vuonna 2013 ei aivan yltänyt edellisvuoden tasolle ja tilikauden tulos jäi vaatimattomaksi, samoin oman pääoman tuottoaste. Baltiassa ja Puolassa saavutettiin yritysjohdon mukaan tyydyttävä kannattavuus. Ruotsi nousi vihdoin tekemään tulosta, mutta Suomessa ja Tanskassa kannattavuustasot jäivät tavoitteista. Vuoden viimeisen neljänneksen rahavirta vahvistui konsernissa kuitenkin selvästi. Se oli hyvin tarpeen, sillä markkinatilanne oli tiukka ja rasitti katteita. Myönteistä oli myös vakavaraisuuden paraneminen 35,4 prosenttiin (+2,3 % -yks.). Matkaa 40 prosentin omavaraisuusasteeseen on vielä. Konsernin johto arvioi kehittämisohjelmien tuottavan paranevan käänteen kuluvana vuonna. Haasteet muuttuvat ja kovenevat markkinoilla, joten on oltava tarkasti kartal-
ATRIA-KOnSERnI 2013 Milj. € Muutos %
Milj. €
Muutos %
Liikevaihto
2029
1,5
Liikevaihto
2479
-1,0
Liikevaihto
1411
5,0
Tilikauden tulos
65
51,2
Tilikauden voitto
10
-44,6
Tulos ennen veroja
7
-63,5
Atria hyvässä kasvussa, Venäjä leikkasi tulosta Atria-konsernin liikevaihto kasvoi tasan viisi prosenttia viime vuonna ja oli 1,4 miljardia euroa. Atria Suomen liikevaihto kasvoi runsaat kahdeksan prosenttia, Atria Skandinavian vajaa kaksi prosenttia ja Atria Venäjän supistui neljä prosenttia. Atria onnistui hyvin kotimaan vähittäiskaupassa. Atria-konsernin liikevoitto oli 20 miljoonaa euroa (30 milj. € ed.v.). Liiketulosta rasitti Atria Venäjän tappiot. Atria luopui sianlihan alkutuotannosta Venäjällä ja ja päätti lopettaa teollisen tuotannon Moskovassa. Atria kirjasi Venäjällä kertaluonteisia kuluja 25 miljoonaa euroa. Konsernin tulos ennen veroja oli vain seitsemän miljoonaa euroa ja yhtiön osakekohtainen tulos miinuksen puolella. Atria-konsernin omavaraisuusaste on 42,2 prosenttia ja koheni edellisvuodesta hieman. Atrian nettovelka 306 miljoonaa euroa supistui 58 miljoonalla eurolla. Atrian kotimaan liikevaihtoa tulee kasvattamaan Saarioinen Oy:n hankinta-, teurastus. ja leikkuuliiketoiminnan osto alkuvuodesta 2014. Metsä Groupilla hyvä suunta Suomen vientikaupan vetureihin kuuluvan Metsä Groupin liikevaihto pysyi vuonna 2013 edellisvuoden tasolla, mutta liiketulos parani selvästi sellun, kartongin ja pehmopaperin ansiosta. Keskittymiseen perustuva strategia
METSÄ GROUP 2013 Milj. €
Muutos %
Liikevaihto
4932
-1,4
Tulos ennen veroja
224
67,9
toimii hyvin. Liiketulos 334 miljoonaa euroa oli kolmanneksen parempi kuin edellisvuonna. Nettovelat supistuivat, mutta niitä on vielä lähes 1,5 miljardia euroa. Tyytyväisyyteen antaa aihetta myös sijoitetun pääoman yhdeksän prosentin tuotto ja omavaraisuusasteen vahvistuminen 38 prosenttiin. Pääjohtaja Kari Jordan arvioi, että Metsä Group on sellun ja kartongin tuottajana kansainvälisesti johtavassa asemassa, vahvat brändituotteet pehmo- ja ruoanlaittopaperissa vastaavat hyvin kasvavaan kysyntään, ja puuteollisuuden terävöitetty strategia luo vankan perustan liiketoiminta-alueen tulevaisuudelle. Liiketoimintoja tukee tehokas puunhankinta. OP-Pohjola –ryhmä rakentaa asiakasomistajuudelle OP-Pohjola-ryhmän pankkitoiminta, vahinkovakuutus, varallisuudenhoito ja konsernipalvelut onnistuivat viime vuonna hyvin. Vuotta luonnehti asiakasliiketoiminnan kasvu ja matala korkotaso. Kiristyvä sääntely ja palvelujen digitalisaatio ovat näköpiirissä. Sääntelyn kasvu vaatii korkeaa vakavaraisuutta. Henkilöstön määrä supistui tehostamisen ja ICT-palveluiden toimintamallin muutoksen seurauksena. Vakavaraisen OP-Pohjola-ryhmän tulos ennen veroja, 705 miljoonaa euroa, oli historian kolmanneksi paras. Korkokate supistui, mutta muut tuotot kasvoivat ripeästi. OP-Pohjolaryhmän keskusyhteisön tekemää os-
totarjousta hyvin kannattavan Pohjola Pankki Oyj:n liikkeeseen laskemista osakkeista on perusteltu paluuna osuustoiminnan juurille. Saattaa olla. Kannattava S-ryhmä miettii strategioita SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kiteytti näkemyksensä tulosinformaatiossa: ostovoima on turvattava ja Sryhmän on uudistuttava. Talouskasvun hyytyminen näkyi kaupassa vuonna 2013. Silti kauppa on yhä elinkeinoelämän tärkein työllistäjä, 300 000 henkilöä, ja nuorille väylä työelämään. Vähittäiskaupan volyymin trendikasvu on hiipumassa yhteen prosenttiin/vuosi 2009-2015. S-ryhmän veroton vähittäismyynti oli 11,3 miljardia euroa ja kasvoi runsaan prosentin. Tulos ennen satunnaiseriä nousi 226 miljoonaan euroon, + 6,6 prosenttia. Jäsenmäärässä jatkui kasvutrendi. Henkilöstön määrä kääntyi laskuun, mihin vaikutti ryhmän rakenteelliset järjestelyt, muun muassa Hankkijan siirtyminen osakkuusyhtiöksi. Kova investointitahti jatkui edelleen, mutta digitaalinen palvelutarjonta ja erityisesti verkkokauppa on tulossa vahvasti. Innovaatiotyötä tullaan tehostamamaan ja ulkoisia kumppanuuksia hakemaan. S-ryhmän uuden strategian etsintä on vaatinut yllättävän rajut muutokset ylimmässä johdossa. Kesän yritysanalyysissa pohditaan lähemmin kaupparyhmän strategiaa, SOK:n roolia, toimintaympäristön muutosta ja sen vaikutuksia kauppaan.
OP-POHJOLA-RYHMÄ 2013 Milj. € Muutos % Tulos ennen veroja
705
20,4
Markkinaosuus luottokannasta %
34,6
0,6 %-yks
Pankki- ja vakuutustoiminnan yhteiset asiakkaat
1518
S-RYHMÄ 2013 Milj. €
Muutos %
Vähittäismyynti
11353
1,2
Tulos ennen satunnaiseriä
226
6,6
6,6
2•2014 OT
23
osuustoiminnan näköaloja Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck
Osuustoiminnan isän ajatuksia
IIRO JUSSILA Kirjoittaja on professorina Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Hän vastaanotti hiljattain myös osuustoiminnan lahjoitusprofessuurin.
”Kuka tämä Hannes Kemppainen oikeastaan oli”, kysyi eräs toimittaja Kajaanissa aloitellessamme Hannes Gebhardin (jäljempänä HG) juhlavuotta. Osuustoiminnan isä on siis yllättävän vieras kotikonnuillaankin. Entäpä me, joille nimi on tuttu? Tunnemmeko me HG:n ajatuksia? Juhlavuosi on hyvä ajankohta palata niihin alkuperäisten tekstien ja historiikkien kautta. Seuraavassa nostan esiin muutamia liiketalouden näkökulmasta mielenkiintoisia huomioita. Taloushallinto lähellä sydäntä HG oli vankkumaton taloushallinnon mies. Hän peräänkuulutti tarkoituksenmukaisten ja selkeiden sääntöjen laatimista osuuskunnille, hallintoväen nimittämistä tehtäviinsä sopivuuden, luotettavuuden ja ammattitaidon pohjalta, toiminnan täsmällistä suunnittelua, huolellista budjetointia, kirjanpitoa ja valvontaa, hyvää riskien hallintaa sekä uhrautumista yhteisen hyvän nimissä. Jäsentalouden tehokkuus keskeistä HG puhui hyödyn aikakaudesta. Hän vaatii osuuskunnilta tehokkuutta, mutta ei arvioinut sitä meille tuttujen tunnuslukujen kautta. HG korosti jäsentalouden näkökulmaa. Hänelle tehokkuuden lisäys merkitsi sitä, että jäsenet kykenevät osuuskuntiaan käyttäen kasvattamaan tulojaan ja pienentämään menojaan.
24 OT 2•2014
Myös osuuskunta itse on tärkeä HG ei kuitenkaan unohtanut yrityksen tarpeita. Hänen mielestään osuuskunnan tuli tuottaa ylijäämää huolehtiakseen vakavaraisuudestaan sekä kehittymisestään. Ylijäämää ei kuitenkaan saanut pidättää liiaksi. HG epäili sen johtavan varain huonoon käyttöön. Tätä hän ei suvainnut. Kasvun väylänä portfolio HG lähestyi myös kasvua jäsentalouksien näkökulmasta. Hänen visioissaan jäsenet kasvattaisivat osuustoimintojaan organisoimalla uusia osuuskuntia elämän eri osaalueille. Työnjakoa tuli vaalia siten, ettei kaksi osuuskuntaa tarjoa jäsenille samaa palvelua. HG ei hyväksynyt osuuskuntien välistä kilpailua, sillä hän katsoi sen hajottavan liikkeen sisältä käsin. On toimittava kuin bisnesenkeli Maa oli HG:n aikaan keskeinen pääoma. Ostaessaan maata osuuskunnan tuli tehdä infrastruktuuriin ja logistisiin järjestelyihin liittyvät analyysit sekä arvioida näiden implikaatiot osuuskunnan toiminnalle ja kustannuksille. Hallinnon tuli myös analysoida kohteen markkinahinnan tekijät ja hankittava taloudellisesti huonossa kunnossa oleva tila, jonka maat ovat vajaasti viljeltyjä. Tällöin jäsenille tarjoutuisi mahdollisuus yhteisvoimin realisoida tilan potentiaali. HG ei toki puhunut bisnesenkelien tapaan irtautumissuunnitelmista, vaan käy-
suhtautuu yhtä intohimoisesti ympäristönsuojeluun kuin yritystoimintaan. Kauniiden puheiden sijasta Oreck tön kautta tulevasta pitkäjänteisestä hyödystä.
on ryhtynyt käytännön
Jäsenyhteisö kaiken perustana HG ymmärsi myös sosiaalisia menestystekijöitä. Hän piti yhteen liittyvien ihmisten ja organisaatioiden keskinäisyyttä ja yhteistyökykyä elintärkeinä lähtökohtina osuustoimintaan. Jäsenten tuli HG:n mukaan tunnistaa yhteiset intressinsä, käsittää yhteinen missionsa ja nähdä yhteinen päämääränsä. Hän haastoi jäsenet vastaamaan toistuvasti kysymykseen: Mihin me pyrimme?
torjumiseksi.
toimiin ilmastonmuutoksen
Luottamus kantavana voimana HG odotti osuuskunnilta avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä. Tällöin osuustoimintaa voitaisiin kehittää määrätietoisesti. Tällainen toimintakulttuuri edistää HG:n mukaan jäsenten ja muiden sidosryhmien luottamusta ja täten puhaltaa osuustoiminnan liekkiin happea. Osaamisesta muutosvoimaa HG:n mukaan osuustoiminnan kehittämistyössä keskeisiä olisivat ”tiedon ja taidon siemenet”. Siementen tuottamista hän vaati yliopistoilta ja niiden kylvämistä Pellervon medioilta. HG haastoi osuuskuntia käyttämään neuvojia ja varmistamaan valistustyönsä kautta jäsenistön ajantasaisen tiedon koskien osuustoimintaa sekä toiminnan alaa. Nämä ohjeet toimivat hyvänä ohjeena vielä tänäänkin.
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN Kuvat: TAPANI LEPISTÖ
USA:n suurlähettiläs Bruce Oreck
Bisnesmies B ympäristön asialla
ruce Oreck saapuu haastatteluun Yhdysvaltain suurlähetystön Innovaatiokeskukseen, joka avattiin helmikuussa 2013. Mukana on iso villakoira Dereck, joka on totuttu näkemään suurlähettilään rinnalla eri tilaisuuksissa. Maailman energiatehokkaimpiin kuuluva suurlähetystö rakennettiin asuinkäyttöön vuonna 1915 ja muutettiin sittemmin toimistotiloik2•2014 OT
25
osuustoiminnan näköaloja Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck
Osuustoiminnan isän ajatuksia
IIRO JUSSILA Kirjoittaja on professorina Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Hän vastaanotti hiljattain myös osuustoiminnan lahjoitusprofessuurin.
”Kuka tämä Hannes Kemppainen oikeastaan oli”, kysyi eräs toimittaja Kajaanissa aloitellessamme Hannes Gebhardin (jäljempänä HG) juhlavuotta. Osuustoiminnan isä on siis yllättävän vieras kotikonnuillaankin. Entäpä me, joille nimi on tuttu? Tunnemmeko me HG:n ajatuksia? Juhlavuosi on hyvä ajankohta palata niihin alkuperäisten tekstien ja historiikkien kautta. Seuraavassa nostan esiin muutamia liiketalouden näkökulmasta mielenkiintoisia huomioita. Taloushallinto lähellä sydäntä HG oli vankkumaton taloushallinnon mies. Hän peräänkuulutti tarkoituksenmukaisten ja selkeiden sääntöjen laatimista osuuskunnille, hallintoväen nimittämistä tehtäviinsä sopivuuden, luotettavuuden ja ammattitaidon pohjalta, toiminnan täsmällistä suunnittelua, huolellista budjetointia, kirjanpitoa ja valvontaa, hyvää riskien hallintaa sekä uhrautumista yhteisen hyvän nimissä. Jäsentalouden tehokkuus keskeistä HG puhui hyödyn aikakaudesta. Hän vaatii osuuskunnilta tehokkuutta, mutta ei arvioinut sitä meille tuttujen tunnuslukujen kautta. HG korosti jäsentalouden näkökulmaa. Hänelle tehokkuuden lisäys merkitsi sitä, että jäsenet kykenevät osuuskuntiaan käyttäen kasvattamaan tulojaan ja pienentämään menojaan.
24 OT 2•2014
Myös osuuskunta itse on tärkeä HG ei kuitenkaan unohtanut yrityksen tarpeita. Hänen mielestään osuuskunnan tuli tuottaa ylijäämää huolehtiakseen vakavaraisuudestaan sekä kehittymisestään. Ylijäämää ei kuitenkaan saanut pidättää liiaksi. HG epäili sen johtavan varain huonoon käyttöön. Tätä hän ei suvainnut. Kasvun väylänä portfolio HG lähestyi myös kasvua jäsentalouksien näkökulmasta. Hänen visioissaan jäsenet kasvattaisivat osuustoimintojaan organisoimalla uusia osuuskuntia elämän eri osaalueille. Työnjakoa tuli vaalia siten, ettei kaksi osuuskuntaa tarjoa jäsenille samaa palvelua. HG ei hyväksynyt osuuskuntien välistä kilpailua, sillä hän katsoi sen hajottavan liikkeen sisältä käsin. On toimittava kuin bisnesenkeli Maa oli HG:n aikaan keskeinen pääoma. Ostaessaan maata osuuskunnan tuli tehdä infrastruktuuriin ja logistisiin järjestelyihin liittyvät analyysit sekä arvioida näiden implikaatiot osuuskunnan toiminnalle ja kustannuksille. Hallinnon tuli myös analysoida kohteen markkinahinnan tekijät ja hankittava taloudellisesti huonossa kunnossa oleva tila, jonka maat ovat vajaasti viljeltyjä. Tällöin jäsenille tarjoutuisi mahdollisuus yhteisvoimin realisoida tilan potentiaali. HG ei toki puhunut bisnesenkelien tapaan irtautumissuunnitelmista, vaan käy-
suhtautuu yhtä intohimoisesti ympäristönsuojeluun kuin yritystoimintaan. Kauniiden puheiden sijasta Oreck tön kautta tulevasta pitkäjänteisestä hyödystä.
on ryhtynyt käytännön
Jäsenyhteisö kaiken perustana HG ymmärsi myös sosiaalisia menestystekijöitä. Hän piti yhteen liittyvien ihmisten ja organisaatioiden keskinäisyyttä ja yhteistyökykyä elintärkeinä lähtökohtina osuustoimintaan. Jäsenten tuli HG:n mukaan tunnistaa yhteiset intressinsä, käsittää yhteinen missionsa ja nähdä yhteinen päämääränsä. Hän haastoi jäsenet vastaamaan toistuvasti kysymykseen: Mihin me pyrimme?
torjumiseksi.
toimiin ilmastonmuutoksen
Luottamus kantavana voimana HG odotti osuuskunnilta avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä. Tällöin osuustoimintaa voitaisiin kehittää määrätietoisesti. Tällainen toimintakulttuuri edistää HG:n mukaan jäsenten ja muiden sidosryhmien luottamusta ja täten puhaltaa osuustoiminnan liekkiin happea. Osaamisesta muutosvoimaa HG:n mukaan osuustoiminnan kehittämistyössä keskeisiä olisivat ”tiedon ja taidon siemenet”. Siementen tuottamista hän vaati yliopistoilta ja niiden kylvämistä Pellervon medioilta. HG haastoi osuuskuntia käyttämään neuvojia ja varmistamaan valistustyönsä kautta jäsenistön ajantasaisen tiedon koskien osuustoimintaa sekä toiminnan alaa. Nämä ohjeet toimivat hyvänä ohjeena vielä tänäänkin.
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN Kuvat: TAPANI LEPISTÖ
USA:n suurlähettiläs Bruce Oreck
Bisnesmies B ympäristön asialla
ruce Oreck saapuu haastatteluun Yhdysvaltain suurlähetystön Innovaatiokeskukseen, joka avattiin helmikuussa 2013. Mukana on iso villakoira Dereck, joka on totuttu näkemään suurlähettilään rinnalla eri tilaisuuksissa. Maailman energiatehokkaimpiin kuuluva suurlähetystö rakennettiin asuinkäyttöön vuonna 1915 ja muutettiin sittemmin toimistotiloik2•2014 OT
25
ajankohtaista ”Yrityksestä haluaa huolehtia paremmin silloin, kun itse on sen omistaja.” veä, mutta myös amerikkalaisia materiaaleja. ”Yritämme löytää joka tapauksessa kaikkein parasta laatua”, Oreck toteaa. Suurlähettiläs haluaa yhdessä vaimonsa Codyn kanssa edistää ympäristöystävällistä rakentamista sekä uudistuvan ja vaihtoehtoisen energian käyttämistä. He perustivat vuonna 2003 Zero Carbon Initiative -projektin, joka pyrkii kokeellisen ja jo olemassa olevan rakennustekniikan avulla vähentämään ja jopa estämään kasvihuonepäästöjä.
Iso villakoira Dereck viihtyy Bruce Oreckin seurassa myös haastattelu tilanteessa.
si. Rakennuksen perinpohjaiset uudistustyöt aloitettiin vuonna 2011 eli vain vähän sen jälkeen kun Oreck oli vannonut virkavalansa. Innovaatiokeskus käyttää miltei puolet vähemmän energiaa kuin normaali rakennus. ”Energiatehokkuus ei tarkoita menemistä taaksepäin vaan eteenpäin.
”Energiatehokkuus ei tarkoita menemistä taaksepäin vaan eteenpäin.” 26 OT 2•2014
Rakennuksessa on käytetty kierrätettäviä materiaaleja ja muun muassa nanoteknologiaa”, kertoo Oreck, jonka aloitteesta remontti aikanaan käynnistyi. Rakennushankkeesta käytiin Washingtonissa keskusteluja, kun syvä taantuma oli vielä meneillään. Suurlähettilään tarmokkuuden ansiosta sadan miljoonan euron talo sai kuitenkin rahoituksen. Oreckin mukaan satsaus kannatti, sillä ekotalo maksaa itsensä varmasti takaisin. Innovaatiokeskuksen viereen nouseva uudisrakennus
on viimeistelyvaiheessa, mistä syystä suurlähettiläs viipyy Suomessa vielä tämän kevään. Rakennuksen lämmitys ja viilennys hoituu kaukolämmöllä ja -jäähdytyksellä. Myös valaistus on toteutettu ennakkoluulottomilla ratkaisuilla, yhtään hehkulamppua ei rakennuksesta löydy. ”Talossa on led- ja oled-teknologiaan perustuva valaistusjärjestelmä sekä paljon luonnonvaloa. Olemme kokonaisuuteen todella tyytyväisiä.” Rakennusmateriaaleina on käytetty esimerkiksi suomalaista puuta ja ki-
Omistajuus on myös tunnetta Bruce Oreck on vieraillut lukuisissa Suomen kaupungeissa puhumassa etenkin ympäristöteknologian ja energiatehokkuuden edistämisestä ja nähnyt maamme etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. ”Luulen, että olen nähnyt enemmän paikkoja maastanne kuin sinä”, suurlähettiläs naurahtaa ja lainaa 1960-luvun surfpop-yhtye Beach Boysia: ”Round round get around I get around.” Oreck vakavoituu ja palaa mieliteemaansa – energiaan. ”Tämän vuosituhannen suurimpia kysymyksiä on, miten voimme muuttaa suhtautumistamme energiaan. Perinteisten energiamuotojen varannot ovat rajalliset ja ennemmin tai myöhemmin ne loppuvat. Emme osaa tehdä uutta öljyä, kaasua tai hiiltä.” ”Ajattele elämäntapaamme, jos sähköt laitettaisiin pois päältä. Talvisaikaan valoa riittäisi ulkona vain kolme tuntia ja pelkona olisi jäätyminen. Ruuantuotanto lamaantuisi, televisio ja internet sammuisivat. Matkapuhelimet olisivat vain paperipainoja. Kaikki maailmassa alkaa energiasta ja päättyy energiaan.” Energian tarve on Oreckin mukaan kova, mutta myös uusien ratkaisujen tuomat mahdollisuudet ovat valtavia. Yhdysvaltain ja Suomen välillä on
meneillään useita yhteistyöhankkeita energian saralla. ”Suomalaista teknologiaa on otettu käyttöön USA:ssa ja myös Suomessa hyödynnetään amerikkalaista tekniikkaa. Mahdollisuuksia on runsaasti, ne pitää vain osata muuttaa käytännön liiketoiminnaksi”, pohtii Oreck. Pääsyn Yhdysvaltain markkinoille varmistaa amerikkalainen yrityskulttuuri, joka poikkeaa varsin paljon pohjoismaisesta. ”Yksi hienoimpia asioita USA:n bisnesyhteisössä on siinä, että se on koko ajan toiminnassa. Yritykset pyörivät 24 tuntia päivässä ja 365 päivää vuodessa. Suomalainen elämäntyyli lienee silti hieman terveellisempi johtuen esimerkiksi pitkistä kesälomista.” Metsästä uusia mahdollisuuksia Bruce Oreck sanoo, että suomalaisen teollisuuden yksi suurimmista haasteista on perinteisen metsäteollisuuden muuttaminen nykyvaatimusten mukaiseksi. Sellua toki tehdään jatkossakin, mutta esimerkiksi bioenergian merkitys kasvaa jatkuvasti. ”Uusia tulonlähteitä haetaan perinteisen metsäteollisuuden tilalle. Rakennusteollisuudessa on parhaillaan menossa vallankumous. On tajuttu, että puukomponentit ovat kestävämpiä kuin betoni ja teräs, mutta silti paljon ympäristöystävällisempiä ja kevyempiä.” Oreckin mukaan suomalaiselle puutuoteteollisuudelle saattaa avautua vientimahdollisuuksia, kun suuren hiilijalanjäljen aiheuttavan betonirakentamisen merkitys tulevaisuudessa vähenee. ”Lähes 80 prosenttia Suomen pintaalasta on metsää eli todella paljon puuta. Se taas tarkoittaa uusia tuotteita ja metsäteollisuudelle uutta elämää.” Omistajuus on myös tunnetta Yhdysvalloissa osuuskuntien kirjo on monipuolinen ja niillä on pitkät perinteet. Tyypillisimpiä osuustoiminnan muotoja ovat luotto-osuuskunnat (credit union), asunto-osuuskunnat ja maatalouden tuottajaosuuskunnat. Myös energiaosuuskunnat ovat melko yleisiä.
”Luotto-osuuskunnat ovat menestyksekäs ja tärkeä osa Yhdysvaltain finanssisektoria. Ne tarjoavat jäsenilleen palveluja parempaan hintaan”, Oreck toteaa. Suomalaisten keskinäisten yritysten tavoin luotto-osuuskunnassa kaikki asiakkaat ovat myös jäseniä. Luottoosuuskuntien jäsenistöä yhdistää yleensä jokin yhteinen tekijä kuten ammattikunta tai harrastus. Osuuspankkien
Lakimies ja bodari Bruce Oreck (s. 1953) aloitti Suomen suurlähettiläänä elokuussa 2009. New Yorkissa syntynyt Oreck on asunut pitkään New Orleansissa ja sittemmin Coloradossa. Luonto ja erämaat ovat olleet aina Oreckin sydäntä lähellä. Hän on retkeillyt nuoresta pitäen eri puolilla Yhdysvaltoja sekä Euroopassa ja Itä-Afrikassa. Oreck on lisäksi innokas mineraalien keräilijä ja hänen kokoelmansa on yksi Yhdysvaltain hienoimmista. Oreckilla on Bachelor of Arts -tutkinto Johns Hopkins yliopistosta ja Juris Doctorate -tutkinto (asianajajan pätevyyteen vaadittava tutkinto) Louisiana State –yliopistosta. Hän on suorittanut Masters of Law -tutkinnon erikoisalanaan verolainsäädäntö New Yorkin yliopistossa. Lakimiehenä Oreck työskenteli yli 25 vuotta edustaen monia amerikkalaisia suuryrityksiä. Hän on kirjoittanut useita kirjoja verotuksesta ja on myös suosittu luennoitsija. Oman lakiasiaintoimistonsa ohella Oreck toimi varatoimitusjohtajana perheensä omistamassa Oreck Corporationissa vuoteen 2003 asti, jolloin yritys myytiin. Kiinteistökehitystoiminnassa Oreck on syventynyt erityisesti historiallisten rakennusten uudistamiseen ja parantamiseen sekä ympäristöystävälliseen rakentamiseen. Muiden harrastustensa lisäksi Bruce Oreck on innokas urheilumies. Hän harrasti lukiovuosinaan nyrkkeilyä ja collegessa miekkailua. Hän on ehtinyt toimia myös jokiveneen soutajana Colorado –joella lähes kymmenen vuoden ajan. Myöhemmin Oreck alkoi menestyä kehonrakentajana. Hän voitti Coloradon osavaltion kehonrakennusmestaruuden useana peräkkäisenä vuonna. Mies on jatkanut kuntoilua innolla Helsingissäkin. ”Herään tavallisesti neljän viiden aikaan aamulla. Aamukahvin jälkeen luen sähköpostit ja sanomalehdet, minkä jälkeen menen kuntosalille aamutreeneihin. Yleensä menen nukkumaan yhdeltätoista illalla, joten en nuku kovin paljon”, Oreck kertoi haastattelussa.
2•2014 OT
27
ajankohtaista ”Yrityksestä haluaa huolehtia paremmin silloin, kun itse on sen omistaja.” veä, mutta myös amerikkalaisia materiaaleja. ”Yritämme löytää joka tapauksessa kaikkein parasta laatua”, Oreck toteaa. Suurlähettiläs haluaa yhdessä vaimonsa Codyn kanssa edistää ympäristöystävällistä rakentamista sekä uudistuvan ja vaihtoehtoisen energian käyttämistä. He perustivat vuonna 2003 Zero Carbon Initiative -projektin, joka pyrkii kokeellisen ja jo olemassa olevan rakennustekniikan avulla vähentämään ja jopa estämään kasvihuonepäästöjä.
Iso villakoira Dereck viihtyy Bruce Oreckin seurassa myös haastattelu tilanteessa.
si. Rakennuksen perinpohjaiset uudistustyöt aloitettiin vuonna 2011 eli vain vähän sen jälkeen kun Oreck oli vannonut virkavalansa. Innovaatiokeskus käyttää miltei puolet vähemmän energiaa kuin normaali rakennus. ”Energiatehokkuus ei tarkoita menemistä taaksepäin vaan eteenpäin.
”Energiatehokkuus ei tarkoita menemistä taaksepäin vaan eteenpäin.” 26 OT 2•2014
Rakennuksessa on käytetty kierrätettäviä materiaaleja ja muun muassa nanoteknologiaa”, kertoo Oreck, jonka aloitteesta remontti aikanaan käynnistyi. Rakennushankkeesta käytiin Washingtonissa keskusteluja, kun syvä taantuma oli vielä meneillään. Suurlähettilään tarmokkuuden ansiosta sadan miljoonan euron talo sai kuitenkin rahoituksen. Oreckin mukaan satsaus kannatti, sillä ekotalo maksaa itsensä varmasti takaisin. Innovaatiokeskuksen viereen nouseva uudisrakennus
on viimeistelyvaiheessa, mistä syystä suurlähettiläs viipyy Suomessa vielä tämän kevään. Rakennuksen lämmitys ja viilennys hoituu kaukolämmöllä ja -jäähdytyksellä. Myös valaistus on toteutettu ennakkoluulottomilla ratkaisuilla, yhtään hehkulamppua ei rakennuksesta löydy. ”Talossa on led- ja oled-teknologiaan perustuva valaistusjärjestelmä sekä paljon luonnonvaloa. Olemme kokonaisuuteen todella tyytyväisiä.” Rakennusmateriaaleina on käytetty esimerkiksi suomalaista puuta ja ki-
Omistajuus on myös tunnetta Bruce Oreck on vieraillut lukuisissa Suomen kaupungeissa puhumassa etenkin ympäristöteknologian ja energiatehokkuuden edistämisestä ja nähnyt maamme etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. ”Luulen, että olen nähnyt enemmän paikkoja maastanne kuin sinä”, suurlähettiläs naurahtaa ja lainaa 1960-luvun surfpop-yhtye Beach Boysia: ”Round round get around I get around.” Oreck vakavoituu ja palaa mieliteemaansa – energiaan. ”Tämän vuosituhannen suurimpia kysymyksiä on, miten voimme muuttaa suhtautumistamme energiaan. Perinteisten energiamuotojen varannot ovat rajalliset ja ennemmin tai myöhemmin ne loppuvat. Emme osaa tehdä uutta öljyä, kaasua tai hiiltä.” ”Ajattele elämäntapaamme, jos sähköt laitettaisiin pois päältä. Talvisaikaan valoa riittäisi ulkona vain kolme tuntia ja pelkona olisi jäätyminen. Ruuantuotanto lamaantuisi, televisio ja internet sammuisivat. Matkapuhelimet olisivat vain paperipainoja. Kaikki maailmassa alkaa energiasta ja päättyy energiaan.” Energian tarve on Oreckin mukaan kova, mutta myös uusien ratkaisujen tuomat mahdollisuudet ovat valtavia. Yhdysvaltain ja Suomen välillä on
meneillään useita yhteistyöhankkeita energian saralla. ”Suomalaista teknologiaa on otettu käyttöön USA:ssa ja myös Suomessa hyödynnetään amerikkalaista tekniikkaa. Mahdollisuuksia on runsaasti, ne pitää vain osata muuttaa käytännön liiketoiminnaksi”, pohtii Oreck. Pääsyn Yhdysvaltain markkinoille varmistaa amerikkalainen yrityskulttuuri, joka poikkeaa varsin paljon pohjoismaisesta. ”Yksi hienoimpia asioita USA:n bisnesyhteisössä on siinä, että se on koko ajan toiminnassa. Yritykset pyörivät 24 tuntia päivässä ja 365 päivää vuodessa. Suomalainen elämäntyyli lienee silti hieman terveellisempi johtuen esimerkiksi pitkistä kesälomista.” Metsästä uusia mahdollisuuksia Bruce Oreck sanoo, että suomalaisen teollisuuden yksi suurimmista haasteista on perinteisen metsäteollisuuden muuttaminen nykyvaatimusten mukaiseksi. Sellua toki tehdään jatkossakin, mutta esimerkiksi bioenergian merkitys kasvaa jatkuvasti. ”Uusia tulonlähteitä haetaan perinteisen metsäteollisuuden tilalle. Rakennusteollisuudessa on parhaillaan menossa vallankumous. On tajuttu, että puukomponentit ovat kestävämpiä kuin betoni ja teräs, mutta silti paljon ympäristöystävällisempiä ja kevyempiä.” Oreckin mukaan suomalaiselle puutuoteteollisuudelle saattaa avautua vientimahdollisuuksia, kun suuren hiilijalanjäljen aiheuttavan betonirakentamisen merkitys tulevaisuudessa vähenee. ”Lähes 80 prosenttia Suomen pintaalasta on metsää eli todella paljon puuta. Se taas tarkoittaa uusia tuotteita ja metsäteollisuudelle uutta elämää.” Omistajuus on myös tunnetta Yhdysvalloissa osuuskuntien kirjo on monipuolinen ja niillä on pitkät perinteet. Tyypillisimpiä osuustoiminnan muotoja ovat luotto-osuuskunnat (credit union), asunto-osuuskunnat ja maatalouden tuottajaosuuskunnat. Myös energiaosuuskunnat ovat melko yleisiä.
”Luotto-osuuskunnat ovat menestyksekäs ja tärkeä osa Yhdysvaltain finanssisektoria. Ne tarjoavat jäsenilleen palveluja parempaan hintaan”, Oreck toteaa. Suomalaisten keskinäisten yritysten tavoin luotto-osuuskunnassa kaikki asiakkaat ovat myös jäseniä. Luottoosuuskuntien jäsenistöä yhdistää yleensä jokin yhteinen tekijä kuten ammattikunta tai harrastus. Osuuspankkien
Lakimies ja bodari Bruce Oreck (s. 1953) aloitti Suomen suurlähettiläänä elokuussa 2009. New Yorkissa syntynyt Oreck on asunut pitkään New Orleansissa ja sittemmin Coloradossa. Luonto ja erämaat ovat olleet aina Oreckin sydäntä lähellä. Hän on retkeillyt nuoresta pitäen eri puolilla Yhdysvaltoja sekä Euroopassa ja Itä-Afrikassa. Oreck on lisäksi innokas mineraalien keräilijä ja hänen kokoelmansa on yksi Yhdysvaltain hienoimmista. Oreckilla on Bachelor of Arts -tutkinto Johns Hopkins yliopistosta ja Juris Doctorate -tutkinto (asianajajan pätevyyteen vaadittava tutkinto) Louisiana State –yliopistosta. Hän on suorittanut Masters of Law -tutkinnon erikoisalanaan verolainsäädäntö New Yorkin yliopistossa. Lakimiehenä Oreck työskenteli yli 25 vuotta edustaen monia amerikkalaisia suuryrityksiä. Hän on kirjoittanut useita kirjoja verotuksesta ja on myös suosittu luennoitsija. Oman lakiasiaintoimistonsa ohella Oreck toimi varatoimitusjohtajana perheensä omistamassa Oreck Corporationissa vuoteen 2003 asti, jolloin yritys myytiin. Kiinteistökehitystoiminnassa Oreck on syventynyt erityisesti historiallisten rakennusten uudistamiseen ja parantamiseen sekä ympäristöystävälliseen rakentamiseen. Muiden harrastustensa lisäksi Bruce Oreck on innokas urheilumies. Hän harrasti lukiovuosinaan nyrkkeilyä ja collegessa miekkailua. Hän on ehtinyt toimia myös jokiveneen soutajana Colorado –joella lähes kymmenen vuoden ajan. Myöhemmin Oreck alkoi menestyä kehonrakentajana. Hän voitti Coloradon osavaltion kehonrakennusmestaruuden useana peräkkäisenä vuonna. Mies on jatkanut kuntoilua innolla Helsingissäkin. ”Herään tavallisesti neljän viiden aikaan aamulla. Aamukahvin jälkeen luen sähköpostit ja sanomalehdet, minkä jälkeen menen kuntosalille aamutreeneihin. Yleensä menen nukkumaan yhdeltätoista illalla, joten en nuku kovin paljon”, Oreck kertoi haastattelussa.
2•2014 OT
27
kuva: Settler’s Co-op
ikkuna maailmalle
Suomalaista osuustoimintaa USA:ssa ennen ja nyt
Settler’s Coop myymälä Bruce Crossingissa Michiganissa.
Suomalaisten siirtolaisten Pohjois-Amerikkaan perustamat osuuskunnat myivät kaikkea elintarvikkeista rokotuksiin. Ne olivat myös suomalaisen kulttuurin ”Omistajuuden tunne on yksi osuuskunnan etuja. Yrityksestä haluaa huolehtia paremmin silloin, kun itse on sen omistaja.” Oreck muistuttaa, että osuuskuntamuoto sopii paremmin tietyille toimialoille ja toisiin huonommin. ”Esimerkiksi kaapelitelevisioyhtiön pyörittämiseen osuuskunta tuskin kovin hyvin soveltuisi mutta moneen muuhun kyllä. Osuuskuntamuotoisesti voidaan huolehtia monista arjen tarpeista. Yhdysvalloissa toimii esimerkiksi asunto-osuuskuntia, joissa osuuskunta rakentaa asuintalon, josta myydään osuuksia jäsenille.”
vahvuutena pidetään niiden taloudellista vakautta ja ennustettavuutta. ”Minulla ei ole tarkkaa tietoa, miten amerikkalaiset luotto-osuuskunnat selvisivät taantumasta verrattuina liikepankkeihin. Jäsenomisteinen liiketoiminta voi kuitenkin talouskriisissä olla vakaampaa, sillä osuuspankkien toiminta on läpinäkyvämpää ja liiketoiminnan seuraaminen siten helpompaa. Toisaalta, kyllä osuuskuntakin voi epäonnistua, jos yrityksestä ei pidetä hyvää huolta”, Bruce Oreck arvioi. Osuustoiminnan periaate muistuttaa hänen mukaansa kotitaloutta, jossa asukas voi vapaasti suunnitella, mihin on varaa sijoittaa ja mihin ei.
”Osuuskuntamuotoisesti voidaan huolehtia monista arjen tarpeista.” 28 OT 2•2014
Pienviljelyä New Yorkissa Tuoreena esimerkkinä vireästä osuustoiminnasta Oreck mainitsee luonnonmukaiseen viljelyyn keskittyneet ruokaosuuskunnat, jotka ovat viime aikoina yleistyneet. Niitä toimii etenkin sellaisissa osavaltioissa, joissa harjoitetaan pientilavaltaista maataloutta. ”Osuuskunnan jäsenet voivat ostaa sato-osuuksia, joiden mukaan he saavat viljelijöiden tuottamia elintarvikkeita. Lähes kymmenen miljoonan asukkaan New York mielletään usein vain isojen tavarataloketjujen ja pilvenpiirtäjien kaupungiksi. Tosiasiassa kaupungissa on myös aktiivista luomuviljelyä ja siihen liittyvää osuustoimintaa.” Ruuan kasvatus tapahtuu pääasiassa talojen kattopuutarhoissa, sillä muuten maanviljely olisi tiheään asutussa miljoonakaupungissa lähes mahdotonta. Ruokaosuuskunnat eivät Oreckin mukaan ole sinänsä uusi ilmiö, mutta ne ovat tulleet takaisin lähi- ja luomuruokabuumin myötä. Hän vertaa
USA:ssa yritykset pyörivät 24 tuntia päivässä ja 365 päivää vuodessa, sanoo Bruce Oreck.
osuuskuntiin myös erilaisia käsityöläismarkkinoita ja Suomessakin suosittua ravintolapäivää, vaikka virallisesta osuustoiminnasta ei olekaan kyse. Asuessaan Coloradossa Bruce Oreck kuului ruokaosuuskuntaan, joka toimitti jäsenilleen tuoretta luomumaitoa suoraan meijeristä. ”Omistin osuuskunnan jäsenenä osan lehmistä, minkä suhteessa sain osuuteni maitoa. Malli toimi oikein hyvin. En itse lypsänyt lehmiä tai siivonnut navettaa, mutta olin erittäin kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja osuuskunnan taloudesta”, suurlähettiläs kertoo. Hänen mukaansa tieto osuuskunnan ja jäsenten välillä kulki hyvin, silloinkin kun oli ongelmia. Oreck korostaa omistajuuden kahtalaista luonnetta eli sekä taloudellista että tunnepohjaista sidettä osuuskuntaan. Oreckin mielestä sosiaalisen median aikakaudella ihmiset on yllättävän helposti ilmaisevat tunnesiteensä erilaisiin brändituotteisiin. ”He voivat esimerkiksi suhtautua hyvin tunteenomaisesti matkapuhelimiinsa. Kuluttajamarkkinoilla omistajuus ja siihen liittyvä sitoutuminen ovat tärkeitä asioita. Tässäkin tehtävässä osuuskunnat voisivat olla hyvä työkalu. Menestyvän osuuskunnan ei tarvitse olla liikevaihdoltaan miljardien eurojen bisnestä”, sanoo Oreck ja jatkaa: ”Esimerkiksi koiraharrastajat voisivat perustaa osuuskunnan harrastuksensa tueksi. Asiasta kiinnostuneet olisi helppo koota yhteen vaikka Facebookissa.”
ja sosiaalisen elämän keskuksia, mutta myös osa radikaalien poliittisten liikkeiden toimintaa.
O
suustoiminnan vahvoja alueita olivat erityisesti suomalaisosavaltiot Minnesota, Michigan ja Wisconsin. Suomalaisen osuustoiminnan kukoistuskaudella USA:ssa, 1920-luvun alkupuolella, oli sanonta, että kun kaksi amerikansuomalaista tapasi lauantai-iltana, he joko saunoivat tai perustivat osuuskuntaa. 1920- ja 30-luvun vaihteessa poliittiset riidat johtivat osuuskuntien jakaantumisen punaisiin ja valkoisiin. Punaiset osuuskunnat olivat lähellä USA:n kommunistista puoluetta, kun taas maltilliset valkoiset osuuskunnat liittyivät Amerikan osuustoiminnalliseen liigaan (nykyään NCBA National Cooperative Business Association). Poliittisesta jakautumisesta huolimatta ylemmän keskilännen suomalaisyhteisöt säilyttivät ainutlaatuisesti oman kulttuurinsa, pitkälti osuustoiminnallisten yhteisöjen ansiosta. Myöskään laaja amerikansuomalainen julkaisutoiminta vuodesta 1892 tähän päivään ei olisi ollut mahdollista ilman mainostuloja omilta osuuskunnilta. Suomalaisten osuustoiminta ylemmässä keskilännessä on myötävaikuttanut Minnesotan ja Wisconsinin yliopistojen vahvaan osuustoimintatutkimukseen. Tärkein osuuskunta koulutti laajasti suomalaisia Yksi tärkeimmistä suomalaisten perustamista osuuskunnista oli Keskusosuuskunta (Central Co-Operative Exchan-
ge, myöhemmin Central Cooperative Wholesale), Superiorin kaupungissa Wisconsinissa. Se perustettiin 1917 maanviljelijöiden markkinointi- ja hankintaosuuskunnaksi, mutta kehittyi koko alueen suomalaisosuuskuntien taloudelliseksi ja aatteelliseksi kouluttajaksi. Sen toimintaan osallistui vuosikymmenten aikana kymmeniä tuhansia suomalaissiirtolaisia. Se säilyi valkoisena 20-luvun lopun poliittisissa kuohunnoissa ja sulautui lopulta toimintaympäristön muuttuessa 60-luvulla Midland-osuuskuntaan. Vielä muutama jäljellä – Settler’s Co-op menestynein Suomalaisosuuskuntia on toiminnassa enää muutamia. Vanhin, vuonna 1913 perustettu, suomalaissiirtolaisten osuuskunta on osuuskauppa Finland Cooperative, Finlandissa, Minnesotassa. Tämän päivän menestyksekkäin suomalaistaustainen, vuonna 1917 perustettu osuuskunta toimii Bruce Crossingissa, pohjoisessa Michiganissa. Uudisraivaajien osuuskunta (Settler’s Co-op) myy elintarvikkeiden lisäksi polttoaineita, propaania, puutarha-, urheilu- ja erätarvikkeita sekä maataloustarvikkeita. Osuuskunnalla on lisäksi oma rehumylly sekä taimitarha. Kymmenisen vuotta sitten laajennettu myymälä sijaitsee hyvällä kauppapaikalla kahden valtatien risteyksessä. Osuuskunnan liikevaihto on noin 15 miljoonaa USD (noin 12 miljoonaa euroa) ja työntekijöitä on
55. Kaupassa myydään myös suomalaistyyppistä leipäjuustoa. Settler’s Co-op:lla on aikojen saatossa ollut osuuskuntatalon ja elintarvikemyymälän lisäksi myös oma meijeri, teurastamo, kahvila, huoltoasema ja autokorjaamo. Settler’s Co-op:n entinen johtokunnan jäsen ja syntyperäinen Bruce Crossingin asukas Reino Alanen kertoo, että osuuskunnan myymälä on nykyäänkin paikkakunnan keskipiste. Reino Alanen on toisen polven amerikansuomalainen, mutta pahoittelee, ettei supisuomalaisesta nimestään huolimatta puhu suomen kieltä. Bruce Crossingissa toimii myös luotto-osuuskunta, Settlers Federal Credit Union, jolla on suomalaiset juuret. Useilla sekä osuuskunnan että luotto-osuuskunnan työntekijöillä on edelleen suomalainen sukunimi, vaikka edellisten sukupolvien muuttomatkasta Amerikkaan alkaa olla vähintään sata vuotta.
Ensimmäinen Bruce Cros singin suoma laisosuuskun nan myymälä 1920luvulla
HANNA LEIPONEN-SYYRAKKI Kirjoittaja on osuustoiminnasta, maatalous- ja elintarvikesektorista sekä politiikasta kiinnostunut agronomi MBA, joka on muuttanut pariksi vuodeksi USA:n Coloradoon, Kalliovuorten maisemiin. Lisätietoa: www.settlerscoop.com Artikkelin historiatiedot perustuvat tohtori Arnold R. Alasen, filosofian tohtori Hannu Heinilän ja johtaja Jim Kurtin artikkeleihin Finnish American Reporter-lehdessä, jota julkaisee Finnish American Heritage Center Hancockissa Michiganissa.
2•2014 OT
29
kuva: Settler’s Co-op
ikkuna maailmalle
Suomalaista osuustoimintaa USA:ssa ennen ja nyt
Settler’s Coop myymälä Bruce Crossingissa Michiganissa.
Suomalaisten siirtolaisten Pohjois-Amerikkaan perustamat osuuskunnat myivät kaikkea elintarvikkeista rokotuksiin. Ne olivat myös suomalaisen kulttuurin ”Omistajuuden tunne on yksi osuuskunnan etuja. Yrityksestä haluaa huolehtia paremmin silloin, kun itse on sen omistaja.” Oreck muistuttaa, että osuuskuntamuoto sopii paremmin tietyille toimialoille ja toisiin huonommin. ”Esimerkiksi kaapelitelevisioyhtiön pyörittämiseen osuuskunta tuskin kovin hyvin soveltuisi mutta moneen muuhun kyllä. Osuuskuntamuotoisesti voidaan huolehtia monista arjen tarpeista. Yhdysvalloissa toimii esimerkiksi asunto-osuuskuntia, joissa osuuskunta rakentaa asuintalon, josta myydään osuuksia jäsenille.”
vahvuutena pidetään niiden taloudellista vakautta ja ennustettavuutta. ”Minulla ei ole tarkkaa tietoa, miten amerikkalaiset luotto-osuuskunnat selvisivät taantumasta verrattuina liikepankkeihin. Jäsenomisteinen liiketoiminta voi kuitenkin talouskriisissä olla vakaampaa, sillä osuuspankkien toiminta on läpinäkyvämpää ja liiketoiminnan seuraaminen siten helpompaa. Toisaalta, kyllä osuuskuntakin voi epäonnistua, jos yrityksestä ei pidetä hyvää huolta”, Bruce Oreck arvioi. Osuustoiminnan periaate muistuttaa hänen mukaansa kotitaloutta, jossa asukas voi vapaasti suunnitella, mihin on varaa sijoittaa ja mihin ei.
”Osuuskuntamuotoisesti voidaan huolehtia monista arjen tarpeista.” 28 OT 2•2014
Pienviljelyä New Yorkissa Tuoreena esimerkkinä vireästä osuustoiminnasta Oreck mainitsee luonnonmukaiseen viljelyyn keskittyneet ruokaosuuskunnat, jotka ovat viime aikoina yleistyneet. Niitä toimii etenkin sellaisissa osavaltioissa, joissa harjoitetaan pientilavaltaista maataloutta. ”Osuuskunnan jäsenet voivat ostaa sato-osuuksia, joiden mukaan he saavat viljelijöiden tuottamia elintarvikkeita. Lähes kymmenen miljoonan asukkaan New York mielletään usein vain isojen tavarataloketjujen ja pilvenpiirtäjien kaupungiksi. Tosiasiassa kaupungissa on myös aktiivista luomuviljelyä ja siihen liittyvää osuustoimintaa.” Ruuan kasvatus tapahtuu pääasiassa talojen kattopuutarhoissa, sillä muuten maanviljely olisi tiheään asutussa miljoonakaupungissa lähes mahdotonta. Ruokaosuuskunnat eivät Oreckin mukaan ole sinänsä uusi ilmiö, mutta ne ovat tulleet takaisin lähi- ja luomuruokabuumin myötä. Hän vertaa
USA:ssa yritykset pyörivät 24 tuntia päivässä ja 365 päivää vuodessa, sanoo Bruce Oreck.
osuuskuntiin myös erilaisia käsityöläismarkkinoita ja Suomessakin suosittua ravintolapäivää, vaikka virallisesta osuustoiminnasta ei olekaan kyse. Asuessaan Coloradossa Bruce Oreck kuului ruokaosuuskuntaan, joka toimitti jäsenilleen tuoretta luomumaitoa suoraan meijeristä. ”Omistin osuuskunnan jäsenenä osan lehmistä, minkä suhteessa sain osuuteni maitoa. Malli toimi oikein hyvin. En itse lypsänyt lehmiä tai siivonnut navettaa, mutta olin erittäin kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja osuuskunnan taloudesta”, suurlähettiläs kertoo. Hänen mukaansa tieto osuuskunnan ja jäsenten välillä kulki hyvin, silloinkin kun oli ongelmia. Oreck korostaa omistajuuden kahtalaista luonnetta eli sekä taloudellista että tunnepohjaista sidettä osuuskuntaan. Oreckin mielestä sosiaalisen median aikakaudella ihmiset on yllättävän helposti ilmaisevat tunnesiteensä erilaisiin brändituotteisiin. ”He voivat esimerkiksi suhtautua hyvin tunteenomaisesti matkapuhelimiinsa. Kuluttajamarkkinoilla omistajuus ja siihen liittyvä sitoutuminen ovat tärkeitä asioita. Tässäkin tehtävässä osuuskunnat voisivat olla hyvä työkalu. Menestyvän osuuskunnan ei tarvitse olla liikevaihdoltaan miljardien eurojen bisnestä”, sanoo Oreck ja jatkaa: ”Esimerkiksi koiraharrastajat voisivat perustaa osuuskunnan harrastuksensa tueksi. Asiasta kiinnostuneet olisi helppo koota yhteen vaikka Facebookissa.”
ja sosiaalisen elämän keskuksia, mutta myös osa radikaalien poliittisten liikkeiden toimintaa.
O
suustoiminnan vahvoja alueita olivat erityisesti suomalaisosavaltiot Minnesota, Michigan ja Wisconsin. Suomalaisen osuustoiminnan kukoistuskaudella USA:ssa, 1920-luvun alkupuolella, oli sanonta, että kun kaksi amerikansuomalaista tapasi lauantai-iltana, he joko saunoivat tai perustivat osuuskuntaa. 1920- ja 30-luvun vaihteessa poliittiset riidat johtivat osuuskuntien jakaantumisen punaisiin ja valkoisiin. Punaiset osuuskunnat olivat lähellä USA:n kommunistista puoluetta, kun taas maltilliset valkoiset osuuskunnat liittyivät Amerikan osuustoiminnalliseen liigaan (nykyään NCBA National Cooperative Business Association). Poliittisesta jakautumisesta huolimatta ylemmän keskilännen suomalaisyhteisöt säilyttivät ainutlaatuisesti oman kulttuurinsa, pitkälti osuustoiminnallisten yhteisöjen ansiosta. Myöskään laaja amerikansuomalainen julkaisutoiminta vuodesta 1892 tähän päivään ei olisi ollut mahdollista ilman mainostuloja omilta osuuskunnilta. Suomalaisten osuustoiminta ylemmässä keskilännessä on myötävaikuttanut Minnesotan ja Wisconsinin yliopistojen vahvaan osuustoimintatutkimukseen. Tärkein osuuskunta koulutti laajasti suomalaisia Yksi tärkeimmistä suomalaisten perustamista osuuskunnista oli Keskusosuuskunta (Central Co-Operative Exchan-
ge, myöhemmin Central Cooperative Wholesale), Superiorin kaupungissa Wisconsinissa. Se perustettiin 1917 maanviljelijöiden markkinointi- ja hankintaosuuskunnaksi, mutta kehittyi koko alueen suomalaisosuuskuntien taloudelliseksi ja aatteelliseksi kouluttajaksi. Sen toimintaan osallistui vuosikymmenten aikana kymmeniä tuhansia suomalaissiirtolaisia. Se säilyi valkoisena 20-luvun lopun poliittisissa kuohunnoissa ja sulautui lopulta toimintaympäristön muuttuessa 60-luvulla Midland-osuuskuntaan. Vielä muutama jäljellä – Settler’s Co-op menestynein Suomalaisosuuskuntia on toiminnassa enää muutamia. Vanhin, vuonna 1913 perustettu, suomalaissiirtolaisten osuuskunta on osuuskauppa Finland Cooperative, Finlandissa, Minnesotassa. Tämän päivän menestyksekkäin suomalaistaustainen, vuonna 1917 perustettu osuuskunta toimii Bruce Crossingissa, pohjoisessa Michiganissa. Uudisraivaajien osuuskunta (Settler’s Co-op) myy elintarvikkeiden lisäksi polttoaineita, propaania, puutarha-, urheilu- ja erätarvikkeita sekä maataloustarvikkeita. Osuuskunnalla on lisäksi oma rehumylly sekä taimitarha. Kymmenisen vuotta sitten laajennettu myymälä sijaitsee hyvällä kauppapaikalla kahden valtatien risteyksessä. Osuuskunnan liikevaihto on noin 15 miljoonaa USD (noin 12 miljoonaa euroa) ja työntekijöitä on
55. Kaupassa myydään myös suomalaistyyppistä leipäjuustoa. Settler’s Co-op:lla on aikojen saatossa ollut osuuskuntatalon ja elintarvikemyymälän lisäksi myös oma meijeri, teurastamo, kahvila, huoltoasema ja autokorjaamo. Settler’s Co-op:n entinen johtokunnan jäsen ja syntyperäinen Bruce Crossingin asukas Reino Alanen kertoo, että osuuskunnan myymälä on nykyäänkin paikkakunnan keskipiste. Reino Alanen on toisen polven amerikansuomalainen, mutta pahoittelee, ettei supisuomalaisesta nimestään huolimatta puhu suomen kieltä. Bruce Crossingissa toimii myös luotto-osuuskunta, Settlers Federal Credit Union, jolla on suomalaiset juuret. Useilla sekä osuuskunnan että luotto-osuuskunnan työntekijöillä on edelleen suomalainen sukunimi, vaikka edellisten sukupolvien muuttomatkasta Amerikkaan alkaa olla vähintään sata vuotta.
Ensimmäinen Bruce Cros singin suoma laisosuuskun nan myymälä 1920luvulla
HANNA LEIPONEN-SYYRAKKI Kirjoittaja on osuustoiminnasta, maatalous- ja elintarvikesektorista sekä politiikasta kiinnostunut agronomi MBA, joka on muuttanut pariksi vuodeksi USA:n Coloradoon, Kalliovuorten maisemiin. Lisätietoa: www.settlerscoop.com Artikkelin historiatiedot perustuvat tohtori Arnold R. Alasen, filosofian tohtori Hannu Heinilän ja johtaja Jim Kurtin artikkeleihin Finnish American Reporter-lehdessä, jota julkaisee Finnish American Heritage Center Hancockissa Michiganissa.
2•2014 OT
29
1•2014
PTT-ENNUSTE MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Eeva Alho, Kyösti Arovuori, Perttu Pyykkönen, Suvi Rinta-Kiikka ja Tapani Yrjölä
Missä Mennään?
Hinnat laskevat – kuluttajat hyötyvät Maatalousmarkkinoilla viime vuonna alkanut suhdannekäänne voimistuu tänä vuonna. Tuotannon kasvun seurauksena maataloustuotteiden hintojen lasku jatkuu. Käynnissä oleva Ukrainan kriisi heilauttaa myös maataloustuotteiden hintoja, mutta pysyviä hintavaikutuksia ei näillä näkymin ole odotettavissa. EU:ssa voimakkaimmat muutokset nähdään sianlihamarkkinoilla. Sianlihantuotanto kasvaa kysynnän kasvua nopeammin. Myös maidon tuottajahintojen nousu taittuu. Kysynnän vaatimaton kasvu johtuu heikosta yleisestä taloustilanteesta. Hidas kasvu syö EU:n vientimahdollisuuksia ja tuotanto jää kulutettavaksi sisämarkkinoilla. Vaikutukset heijastuvat samansuuntaisina myös Suomeen. Kuluttajille tämä näkyy ruuan hinnan nousun taittumisena. Lihan hintojen lisäksi joidenkin maitotuotteiden hinnat saattavat laskea.
MAATALOUS ”Paineet Euroopan sisämarkkinoilla kasvavat, kun Venäjän vienti tökkii. Tämä tuntuu erityisesti sianlihamarkkinoilla. Tuottajien tilanne hankala, mutta kuluttajat hyötyneet.” Perttu Pyykkönen Tutkimusjohtaja PTT
30 OT 2•2014
Lihan hinnoissa kovin pudotus Tuotannon kasvu ja samanaikainen kysynnän kasvun hidastuminen työntävät tuottajahintojen laskuun vauhtia tänä vuonna. Kotieläintuotannon kasvun taustalla on viimevuotinen hintojen nousu. Viljaa korjattiin maailmanlaajuisesti ennätyssato ja Euroopassakin tuotanto kasvoi selvästi. Heikko talouskasvu pitää kysynnän kasvun matalana, joten kasvaneelle tuotannolle ei löydy kysyntää. Tästä seuraa, että hintojen lasku jatkuu. Tällä kertaa vaikutus ulottuu myös maitotuotteisiin. Maidon tuottajahinnan nousu jatkui sekä EU:ssa että Suomessa odotettua pitempään hyvän vientikysynnän imussa.
Viennin kasvun taittuminen ja heikommat vientihinnat näkyvät alempina tuottajahintoina tänä ja ensi vuonna. Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että tuotantopanosten hintakehitys on edelleen maltillista.
Kilpailu kiristyy Euroopan lihamarkkinoilla Euroopassa lihan hintojen lasku kiihtyi loppuvuodesta, kun eläinmäärän kasvu realisoitui markkinoille tulevan lihan määrän kasvuna. Tämä kasvu jatkuu ainakin alkuvuoden ja kasvun maltillisuudesta huolimatta painaa samalla sianlihan hintaa alaspäin. Venäjän sianlihalle asettama tuontikielto ei ainakaan helpota tilannetta. Naudanlihan hinta laskee sianlihan hinnan imussa, vaikka tuotannossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Naudanlihan tuotannon kasvu maailmalla johtaa kasvavaan tuontiin myös EU:n sisämarkkinoille ja kiristää markkinoiden kilpailua etenkin siksi, että kulutuksen kasvu jatkuu hitaana. Siipikarjanlihan markkinatilanne on edelleen hieman vakaampi, koska tuotanto ja kulutus ovat lähempänä tasapainoa. Hintojen laskua tasoittaa viljan viime vuotta alempi hintataso ja siitä seuraava rehukustannusten lasku. Ensi vuonna markkinatilanne korjaantuu hieman ja hinnat lähtevät loivaan nousuun.
Sianlihan tuotannon kasvu oli hetkellistä Sianlihan tuotannon lasku Suomessa jatkuu poikkeuksellisen viime vuoden jälkeen. Tuotanto reagoi tuottajahintojen laskuun ja kotimainen tuotanto jää tänä vuonna kotimaista kulutusta pienemmäksi. Hintojen lasku on sen verran merkittävä, että samanaikainen tuotantopanosten hintojen lasku ei riitä pitä-
mään tuotantoa viime vuoden tasolla. Hintojen laskua vahvistaa myös tuontihintojen lasku, kun EU:n sisämarkkinoiden kasvava tuotanto näkyy Suomeen tuotavan sianlihan määrän kasvuna. Siipikarjanliha pärjää markkinakäänteissä hieman muita paremmin. Tuotanto kasvaa kulutuksen kasvun tahdissa sekä Suomessa että EU:n sisämarkkinoilla. Tasapainoisen kasvun seurauksena siipikarjanlihan hintataso pitää tänä vuonna. Ensi vuonna tilanne rauhoittuu tuotannon ja hintojen muutosten osalta. Hinnat kääntyvät sekä Suomessa että Euroopassa loivaan nousuun. EU:ssa tuotannon kasvu jatkuu, mutta Suomessa sianlihan tuotannon alamäki jatkuu hieman kuluvaa vuotta loivempana.
Maitotuotteiden veto hyytyy Maidon tuottajahinnat ovat sekä EU:ssa keskimäärin että Suomessa kehittyneet viime vuosina vahvasti. Tuotannon kasvulla on pystytty tyydyttämään vientimarkkinoiden kysyntää. Samaan aikaan sisämarkkinoiden kulutuksen kasvu on ollut kohtuullisen hyvää. EU:n vientimarkkinoiden veto ei kuitenkaan enää tänä vuonna jaksa nostaa hintatasoa, vaan tuottajahinnat kääntyvät kauttaaltaan laskuun. Tuottajahintojen nousu ja tuotannon kasvu muualla maailmassa heikentävät EU:n kilpailukykyä suhteessa muihin merkittäviin maidon tuotantoalueisiin. Sisämarkkinoiden merkitys hinnanmuodostuksessa korostuu uudelleen, eikä kysynnän kasvu riitä korvaamaan viennin kasvun tyrehtymisen aiheuttavaa vaikutusta. Suomessa maidon tuottajahintataso on edelleen EU:n korkeimpia. Venäjän vientiin liittyvä kasvava epävarmuus, ruplan heikentyminen sekä EU:n tuotannon kasvun ja alemman hintatason seurauksena koventuva vientikilpailu kiristävät maitosektorin tilannetta myös meillä. Hinnat kääntyvät laskuun muun EU:n vanavedessä, mutta hinnan lasku näkyy tuottajille kuitenkin vasta jälkitilissä, joka on kuluvalta vuodelta viimevuotista pienempi. Markkinoiden kiristyminen jatkuu myös ensi vuonna etenkin sisämarkkinoiden tuotannon kasvun seurauksena. Tämä kiihdyttää hintojen laskun hieman kuluvaa vuotta nopeammaksi ja Suomessa myös tilityshinta lähtee laskuun.
Viljan hintaheilahtelut kasvussa Meneillään oleva Ukrainan kriisi aiheuttaa epävarmuutta maailman viljamarkkinoilla. Epävarmuus vahvistaa hintavaihtelua ainakin kevään aikana, mutta keskimääräiseen hintatasoon peilattuna vaikutukset jäävät pieniksi. Tuottajahintojen lasku heikentää maatalouden tulokehitystä. Vaikutus on suurin viljatiloilla, jotka kohtaavat suhteellisesti suurimmat hinnan laskut. Myös sianlihan tuotannossa on hankalaa. Hintavaikutukset tuntuvat vähiten maitotiloilla, joille tuottajahinnan lasku realisoituu vasta jälkitilissä. Tuotantopanosten hintojen lasku helpottaa tulotilannetta, mutta vaikutukset jäävät kokonaistasolla tuottajahintojen laskua pienemmiksi. Tuotantopanoksista eniten halpenevat rehujen ja lannoitteiden hinnat. Energian hinnanlasku pysähtyy, mutta loiva nousu nähdään vasta ensi vuonna.
ELINTARVIKETEOLLISUUS JA RUUAN HINTA
non laskun myötä myös viennin määrä kuitenkin vähenee. Tuonnin määrän kasvu ja tuontihintojen lasku kiristävät lihamarkkinoiden kilpailua entisestään. Ukrainan kriisi ja mahdolliset Venäjään kohdistuvat talouspakotteet koskettaisivat Suomessa myös elintarvikesektoria. Maitotuotteiden ja jossain määrin myös lihan viennin tyrehtyminen ennakoitua voimakkaammin sotkisi kotimarkkinoiden toimintaa. Käytännössä vaikutukset näkyisivät teollisuuden maksukyvyn heikentymisenä ja matalampina maatalouden tuottajahintoina. Kaikki kolme PTT-ennustetta (kansantalous, maa- ja elintarviketalous ja metsäennuste) 1/2014 luettavissa kokonaisuudessaan netissä: www.pellervo.fi www.ptt.fi
Lihan hinnat SuomeSSa
Elintarvikkeiden viennin kasvu taittuu Elintarviketeollisuuden kokonaistuotannon lasku jatkuu etenkin lihantuotannon volyymin laskun seurauksena. Laskua hidastaa maidonja viljantuotannon kasvu. Hintojen lasku yhdessä kokonaistuotannon laskun kanssa kääntää myös liikevaihdon laskuun. EU:n sisämarkkinoiden kiristyvä kilpailu heikentää teollisuuden neuvotteluvoimaa kotimaisessa elintarvikeketjussa. Samaan aikaan myös vientihinnat lähtevät laskuun. Ensi vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena.
Vienti Venäjälle kangertelee Maitotuotteiden voimakkaasti kasvanut vienti hyytyy ruplan heikkenemisen ja vientihintojen laskun seurauksena. Samaan aikaan kotimaisen meijeriteollisuuden kohtaama kilpailu kiristyy maitotuotteiden tuontihintojen laskun kautta. Hintatason lasku rokottaa viennin kannattavuutta, vaikka viennin määrä pysyy edelleen korkealla tasolla. Lihan vientihintojen lasku on maitotuotteiden hintojen laskua voimakkaampaa. Tuotan-
Eniten laskupainetta kohdistuu sianlihan tuottajahintaan. EU:n sisämarkkinoilla tuotantomäärät kasvavat kulutusta nopeammin. Samalla vienti EU:n ulkopuolelle hidastuu. Suomessa tämä näkyy tuottajahinnan laskuna.
2•2014 OT
31
1•2014
PTT-ENNUSTE MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Eeva Alho, Kyösti Arovuori, Perttu Pyykkönen, Suvi Rinta-Kiikka ja Tapani Yrjölä
Missä Mennään?
Hinnat laskevat – kuluttajat hyötyvät Maatalousmarkkinoilla viime vuonna alkanut suhdannekäänne voimistuu tänä vuonna. Tuotannon kasvun seurauksena maataloustuotteiden hintojen lasku jatkuu. Käynnissä oleva Ukrainan kriisi heilauttaa myös maataloustuotteiden hintoja, mutta pysyviä hintavaikutuksia ei näillä näkymin ole odotettavissa. EU:ssa voimakkaimmat muutokset nähdään sianlihamarkkinoilla. Sianlihantuotanto kasvaa kysynnän kasvua nopeammin. Myös maidon tuottajahintojen nousu taittuu. Kysynnän vaatimaton kasvu johtuu heikosta yleisestä taloustilanteesta. Hidas kasvu syö EU:n vientimahdollisuuksia ja tuotanto jää kulutettavaksi sisämarkkinoilla. Vaikutukset heijastuvat samansuuntaisina myös Suomeen. Kuluttajille tämä näkyy ruuan hinnan nousun taittumisena. Lihan hintojen lisäksi joidenkin maitotuotteiden hinnat saattavat laskea.
MAATALOUS ”Paineet Euroopan sisämarkkinoilla kasvavat, kun Venäjän vienti tökkii. Tämä tuntuu erityisesti sianlihamarkkinoilla. Tuottajien tilanne hankala, mutta kuluttajat hyötyneet.” Perttu Pyykkönen Tutkimusjohtaja PTT
30 OT 2•2014
Lihan hinnoissa kovin pudotus Tuotannon kasvu ja samanaikainen kysynnän kasvun hidastuminen työntävät tuottajahintojen laskuun vauhtia tänä vuonna. Kotieläintuotannon kasvun taustalla on viimevuotinen hintojen nousu. Viljaa korjattiin maailmanlaajuisesti ennätyssato ja Euroopassakin tuotanto kasvoi selvästi. Heikko talouskasvu pitää kysynnän kasvun matalana, joten kasvaneelle tuotannolle ei löydy kysyntää. Tästä seuraa, että hintojen lasku jatkuu. Tällä kertaa vaikutus ulottuu myös maitotuotteisiin. Maidon tuottajahinnan nousu jatkui sekä EU:ssa että Suomessa odotettua pitempään hyvän vientikysynnän imussa.
Viennin kasvun taittuminen ja heikommat vientihinnat näkyvät alempina tuottajahintoina tänä ja ensi vuonna. Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että tuotantopanosten hintakehitys on edelleen maltillista.
Kilpailu kiristyy Euroopan lihamarkkinoilla Euroopassa lihan hintojen lasku kiihtyi loppuvuodesta, kun eläinmäärän kasvu realisoitui markkinoille tulevan lihan määrän kasvuna. Tämä kasvu jatkuu ainakin alkuvuoden ja kasvun maltillisuudesta huolimatta painaa samalla sianlihan hintaa alaspäin. Venäjän sianlihalle asettama tuontikielto ei ainakaan helpota tilannetta. Naudanlihan hinta laskee sianlihan hinnan imussa, vaikka tuotannossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Naudanlihan tuotannon kasvu maailmalla johtaa kasvavaan tuontiin myös EU:n sisämarkkinoille ja kiristää markkinoiden kilpailua etenkin siksi, että kulutuksen kasvu jatkuu hitaana. Siipikarjanlihan markkinatilanne on edelleen hieman vakaampi, koska tuotanto ja kulutus ovat lähempänä tasapainoa. Hintojen laskua tasoittaa viljan viime vuotta alempi hintataso ja siitä seuraava rehukustannusten lasku. Ensi vuonna markkinatilanne korjaantuu hieman ja hinnat lähtevät loivaan nousuun.
Sianlihan tuotannon kasvu oli hetkellistä Sianlihan tuotannon lasku Suomessa jatkuu poikkeuksellisen viime vuoden jälkeen. Tuotanto reagoi tuottajahintojen laskuun ja kotimainen tuotanto jää tänä vuonna kotimaista kulutusta pienemmäksi. Hintojen lasku on sen verran merkittävä, että samanaikainen tuotantopanosten hintojen lasku ei riitä pitä-
mään tuotantoa viime vuoden tasolla. Hintojen laskua vahvistaa myös tuontihintojen lasku, kun EU:n sisämarkkinoiden kasvava tuotanto näkyy Suomeen tuotavan sianlihan määrän kasvuna. Siipikarjanliha pärjää markkinakäänteissä hieman muita paremmin. Tuotanto kasvaa kulutuksen kasvun tahdissa sekä Suomessa että EU:n sisämarkkinoilla. Tasapainoisen kasvun seurauksena siipikarjanlihan hintataso pitää tänä vuonna. Ensi vuonna tilanne rauhoittuu tuotannon ja hintojen muutosten osalta. Hinnat kääntyvät sekä Suomessa että Euroopassa loivaan nousuun. EU:ssa tuotannon kasvu jatkuu, mutta Suomessa sianlihan tuotannon alamäki jatkuu hieman kuluvaa vuotta loivempana.
Maitotuotteiden veto hyytyy Maidon tuottajahinnat ovat sekä EU:ssa keskimäärin että Suomessa kehittyneet viime vuosina vahvasti. Tuotannon kasvulla on pystytty tyydyttämään vientimarkkinoiden kysyntää. Samaan aikaan sisämarkkinoiden kulutuksen kasvu on ollut kohtuullisen hyvää. EU:n vientimarkkinoiden veto ei kuitenkaan enää tänä vuonna jaksa nostaa hintatasoa, vaan tuottajahinnat kääntyvät kauttaaltaan laskuun. Tuottajahintojen nousu ja tuotannon kasvu muualla maailmassa heikentävät EU:n kilpailukykyä suhteessa muihin merkittäviin maidon tuotantoalueisiin. Sisämarkkinoiden merkitys hinnanmuodostuksessa korostuu uudelleen, eikä kysynnän kasvu riitä korvaamaan viennin kasvun tyrehtymisen aiheuttavaa vaikutusta. Suomessa maidon tuottajahintataso on edelleen EU:n korkeimpia. Venäjän vientiin liittyvä kasvava epävarmuus, ruplan heikentyminen sekä EU:n tuotannon kasvun ja alemman hintatason seurauksena koventuva vientikilpailu kiristävät maitosektorin tilannetta myös meillä. Hinnat kääntyvät laskuun muun EU:n vanavedessä, mutta hinnan lasku näkyy tuottajille kuitenkin vasta jälkitilissä, joka on kuluvalta vuodelta viimevuotista pienempi. Markkinoiden kiristyminen jatkuu myös ensi vuonna etenkin sisämarkkinoiden tuotannon kasvun seurauksena. Tämä kiihdyttää hintojen laskun hieman kuluvaa vuotta nopeammaksi ja Suomessa myös tilityshinta lähtee laskuun.
Viljan hintaheilahtelut kasvussa Meneillään oleva Ukrainan kriisi aiheuttaa epävarmuutta maailman viljamarkkinoilla. Epävarmuus vahvistaa hintavaihtelua ainakin kevään aikana, mutta keskimääräiseen hintatasoon peilattuna vaikutukset jäävät pieniksi. Tuottajahintojen lasku heikentää maatalouden tulokehitystä. Vaikutus on suurin viljatiloilla, jotka kohtaavat suhteellisesti suurimmat hinnan laskut. Myös sianlihan tuotannossa on hankalaa. Hintavaikutukset tuntuvat vähiten maitotiloilla, joille tuottajahinnan lasku realisoituu vasta jälkitilissä. Tuotantopanosten hintojen lasku helpottaa tulotilannetta, mutta vaikutukset jäävät kokonaistasolla tuottajahintojen laskua pienemmiksi. Tuotantopanoksista eniten halpenevat rehujen ja lannoitteiden hinnat. Energian hinnanlasku pysähtyy, mutta loiva nousu nähdään vasta ensi vuonna.
ELINTARVIKETEOLLISUUS JA RUUAN HINTA
non laskun myötä myös viennin määrä kuitenkin vähenee. Tuonnin määrän kasvu ja tuontihintojen lasku kiristävät lihamarkkinoiden kilpailua entisestään. Ukrainan kriisi ja mahdolliset Venäjään kohdistuvat talouspakotteet koskettaisivat Suomessa myös elintarvikesektoria. Maitotuotteiden ja jossain määrin myös lihan viennin tyrehtyminen ennakoitua voimakkaammin sotkisi kotimarkkinoiden toimintaa. Käytännössä vaikutukset näkyisivät teollisuuden maksukyvyn heikentymisenä ja matalampina maatalouden tuottajahintoina. Kaikki kolme PTT-ennustetta (kansantalous, maa- ja elintarviketalous ja metsäennuste) 1/2014 luettavissa kokonaisuudessaan netissä: www.pellervo.fi www.ptt.fi
Lihan hinnat SuomeSSa
Elintarvikkeiden viennin kasvu taittuu Elintarviketeollisuuden kokonaistuotannon lasku jatkuu etenkin lihantuotannon volyymin laskun seurauksena. Laskua hidastaa maidonja viljantuotannon kasvu. Hintojen lasku yhdessä kokonaistuotannon laskun kanssa kääntää myös liikevaihdon laskuun. EU:n sisämarkkinoiden kiristyvä kilpailu heikentää teollisuuden neuvotteluvoimaa kotimaisessa elintarvikeketjussa. Samaan aikaan myös vientihinnat lähtevät laskuun. Ensi vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena.
Vienti Venäjälle kangertelee Maitotuotteiden voimakkaasti kasvanut vienti hyytyy ruplan heikkenemisen ja vientihintojen laskun seurauksena. Samaan aikaan kotimaisen meijeriteollisuuden kohtaama kilpailu kiristyy maitotuotteiden tuontihintojen laskun kautta. Hintatason lasku rokottaa viennin kannattavuutta, vaikka viennin määrä pysyy edelleen korkealla tasolla. Lihan vientihintojen lasku on maitotuotteiden hintojen laskua voimakkaampaa. Tuotan-
Eniten laskupainetta kohdistuu sianlihan tuottajahintaan. EU:n sisämarkkinoilla tuotantomäärät kasvavat kulutusta nopeammin. Samalla vienti EU:n ulkopuolelle hidastuu. Suomessa tämä näkyy tuottajahinnan laskuna.
2•2014 OT
31
sosiaalinen media henkilö TIMO KOMULAINEN
kirjat
Erotettu päätoimittaja etsii luottamuksen juuria
Uudet jäsenet tervetulleita Pellervoon Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
N
urmeksesta kotoisin oleva Timo Komulainen on nähnyt maatalouden rakenteiden ryskyvän sekä viljelijänä että luottamushenkilön roolissa. Lihakunnan hallituksen puheenjohtajana nykyisin toimiva Komulainen aloitti osuuskunnassa neuvojana jo 1970-luvun lopulla. Muutamaa vuotta myöhemmin mies ryhtyi päätoimiseksi viljelijäksi kotitilallaan. Noihin aikoihin Komulainen valittiin myös Jukolan Osuuskaupan hallitukseen. ”Osuustoiminta tuli pitkälti kodin perintönä, sillä vanhempanikin olivat osuusliikkeiden jäseniä. Tuota polkua oli luontevaa jatkaa”, Komulainen kertoo. Tällä hetkellä Komulainen pyörittää yhdessä poikansa kanssa yhdistelmäsikalaa maatalousyhtymänä. Sikalassa on noin 150 emakkoa, joiden kaikki porsaat kasvatetaan lihasioiksi. Perustehtävä pidettävä mielessä Lihantuotannon kannattavuuspaineet ovat kasvaneet kansainvälistymisen ja kilpailun kiristymisen myötä. Timo Komulainen sanoo kuitenkin, että tuottajaosuuskuntien perustehtävää ei tule unohtaa. Osuuskunnat merkitsevät edelleen paljon etenkin harvaan asuttujen alueiden maatiloille, joilta on pitkät etäisyydet tehtaisiin ja teurastamoihin. Viljelijä haluaa turvata tuotannon kannattavuuden ja teollisuus liharaaka-aineen saannin. ”Johdon ja hallinnon on tärkeää pitää osuuskunnan talous kunnossa. On pidettävä mielessä, miksi osuuskunta on alkujaan perustettu. Turhaan ei kannata lähteä rönsyilemään”, toteaa Komulainen, joka on myös Atrian hallituksen varapuheenjohtaja. Hän muistuttaa jäsenistöä omasta roolistaan.
32 OT 2•2014
Teksti: PEKKA ALAROTU
Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Timo Komulainen sanoo
Timo Komulainen
toimintaympäristön nopeiden muutosten edellyttävän osuuskuntien hallinnolta hyvää ennakointikykyä. ”Jäsenistön tulee tuntea oikeutensa mutta myös velvollisuutensa. Ei voi poimia vain rusinoita pullasta.” Vaikeat vastuukysymykset tulevat esiin erityisesti silloin kun maailma muuttuu nopeasti ympärillä. ”Hallinnolla on oltava vahva näkemys toimintaympäristön kehityssuunnasta ja sen vaikutuksista osuuskuntaan. Muutokset pitäisi pystyä ennakoimaan, onhan parempi olla hiukan etuajassa kuin jäljessä.” Komulainen myöntää, että muutokset voivat edellyttää monesti raskaitakin päätöksiä. Tulevaisuuden kannalta tärkeät päätökset täytyy siksi pystyä perustelemaan jäsenkunnalle. Kiinnostava ja kilpailukykyinen Osuustoimintakenttää Komulainen pitää nykyisin hyvin yhtenäisenä, suurelta osin Pellervo-Seuran pitkäjänteisen työn ansiosta. ”Osuuskunta on yritysmuotona kiinnostava ja kilpailukykyinen. Uuden osuuskuntalain myötä myös kynnys perustaa osuuskunta on entistä matalampi”, sanoo Komulainen, joka on kuulunut Pellervon valtuuskuntaan vuosituhannen alusta lähtien ja ollut tiiviisti mukana järjestön strategiatyössä. ”Yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on puolestaan lisännyt osuustoiminnan painoarvoa tutkimuksessa”, hän jatkaa. Konkreettisena osoituksena tiedemaailman kiinnostuksesta yritysmuotoa
kohtaan on viime vuonna saatu osuustoimintaprofessuuri. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa liittyi äskettäin takaisin Pellervoon. Komulainen näkisi mielellään Pellervon jäsenenä myös muita osuuskauppoja ja –pankkeja, jotka eivät ole vielä Pellervoon liittyneet. Komulaisen mukaan jäsenhankintakampanjan ulottaminen näihin yrityksiin voisi olla perusteltua.
Kuka?
Timo Komulainen
OPINNOT - Kansa- ja kansalaiskoulu - Hyvinkään maatalousopisto, agrologi 1979 PÄÄTOIMET - Maanviljelijä, 1984JOITAKIN LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ - Pellervo-Seuran valtuuskunnan jäsen, 2001-, pj., 2014- Lihakunnan hallituksen puheenjohtaja, 1996 – - Atrian hallituksen varapuheenjohtaja, 1996 – - Jukolan Osuuskaupan hallituksen jäsen, 1984-; hallituksen vpj, 1995- Siilinjärven Osuuspankki, Nurmeksen konttorin neuvottelukunnan jäsen, 2005- Ylikylän vesiosuuskunnan tilintarkastaja, 1995KUNNIA- JA ARVOMERKKEJÄ - Osuustoiminnan I luokan ansiomitali, 2013 Pellervo-Seuran kultainen Gebhard-mitali, 2009, Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki, 2004
K
un johtavien henkilöiden työura yhtäkkiä keskeytyy, syynä on yleensä luottamuspula. Yleensä sitä ei koskaan perustella. Aika epämääräinen on myös työntekijöiden potkujen kestoperustelu: taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen erotettiin vain muutaman vuoden jälkeen, kun firman johto vaihtui. Pentikäinen otti erottamisen perusteet kirjaimellisesti ja ryhtyi pohtimaan, mitä se luottamus oikein on. Jos tiedämme asiasta kaiken, teemme ratkaisut puhtaan järjen avulla. Jos emme tiedä mitään, turvaudumme uskoon tai uhkapeliin. Jos tiedämme vain osittain, tarvitsemme luottamusta. Tällaisen perusasetelman Pentikäinen löytää. Luottamus voi mennä ja palata Aluksi Pentikäinen kaataa muutamia älyttömiä hokemia, kuten että menetettyä luottamusta ei saa takaisin tai että luottamusta joko on tai ei ole. Samalla ihmisellä saattaa olla puolisonsa silmissä luottamusta lasten kasvattajana mutta ei vähääkään remontin tekijänä. Rikottuakin luottamussuhdetta voidaan kasvattaa uudelleen, vaikka se sisulle ottaa. Luonnollisesti kirjassa pohditaan enemmän luottamuksen saavuttamista kuin sen särkemistä. Aluksi käsitellään ilmeisesti tärkein luottamus eli itseluottamus. Vähitellen päästään pääasiaan eli luottamukseen organisaatioissa markkinoilla ja yhteiskunnassa. Kaikki pelaamaan samaan suuntaan Ei ole kovinkaan kauan siitä, kun yritysjohtajat olivat kansalaisten luottamusmittareissa aivan pohjalla, jopa poliitikkojen ja journalistien alapuolella. Nyt puolueet ovat EU:nkin
alapuolella, kun taas yritysten brändeihin luotetaan. Nykyajan ihannejohtaja rakentaa luottamusta kaikissa sidosryhmissä mutta erityisesti henkilökunnan piirissä, jotta kaikki saadaan toimimaan yrityksen hyväksi. Tällaiseksi ihannejohtajaksi Pentikäinen nimeää Koneen Matti Alahuhdan. Hyvin ajankohtaista on Pentikäisen kritiikki Björn Wahlroosin edustamaa pelkkään omistaja-arvon maksimoimiseen keskittyvää johtajatyyppiä kohtaan. Siitä syntyy monesti savuavia raunioita. Hallitusten roolia Pentikäinen pyörittelee pääsemättä kunnolla eteenpäin. Hyvä olisi myös tarkastella, miten yritykset toteuttavat tarkoitustaan. Esimerkiksi Suomen posti ja tele ovat vuosikymmenten mittaan etääntyneet lohduttoman kauas. Jossain on luotettu liikaa. Osuustoiminnan ihmeestä Pitempään Pentikäinen tarkastelee suomalaisen osuustoiminnan ihmettä. Sen yksi selitys on yhtiömuotoon sisäänrakennettu luottamuksen edellytys. Mikael Pentikäisellä on itselläänkin vanhaa osuustoimintataustaa. Hän on isänsä puolelta Liakan sukua, ja mm. ministerinä toiminut Niilo Liakka oli Suomen osuustoiminnan isän Hannes Gebhardin lähiystävä. S-ryhmä on kyennyt luomaan itsenäisten osuuskuntien yhteisöstä johdonmukaisesti toimivan ketjun. On rakennettu luottamusta vahvistavia hallintorakenteita mutta samalla läpinäkyvyyttä, jota ilman luottamus ei voi toteutua. Liian isot patruunat Kritiikkiäkin löytyy. Pentikäinen arvostelee joidenkin osuuskunnan johtajien kuvit-
televan olevansa hyvinkin suuria patruunoita alueellaan. Eräs alueosuuskaupan johtaja suuttui maakuntalehden kirjoitteluun, lopetti ilmoittelun ja palautti merkkipäivälahjaksi saamansa taulun lehdelle. Lehti ei anteeksi pyytänyt, mutta kilpaileva kauppa käytti tilaisuuden hyväkseen. Toisaalta tulosta puristetaan yhä enemmän tavarantoimittajien katteista ja tehokkuudesta, joskus kohtuuttomalla voimalla. Se syö tavarantoimittajien luottamusta, Pentikäinen toteaa. Vielä merkittävämpi asia luottamus on finanssialalla. OP-Pohjolassa on keskus- ja osuuspankit, kaupunkien pankit ja maaseudun pankit, isot ja pienet pankit, pankki- ja vakuutustoiminta. Ilman luottamusta tällainen paletti hajoaa mahdottomuuteensa. Osuuskunnan valttina on, että asiakas voi luottaa, ettei hänen avullaan tehtyä tulosta jaeta omistajille ympäri maailmaa. Verotkin jäävät Suomeen eikä veroparatiiseihin, kirjoittaa Pentikäinen. Mikael Pentikäinen: Luottamus. 383 sivua. Otava.
2•2014 OT
33
sosiaalinen media henkilö TIMO KOMULAINEN
kirjat
Erotettu päätoimittaja etsii luottamuksen juuria
Uudet jäsenet tervetulleita Pellervoon Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
N
urmeksesta kotoisin oleva Timo Komulainen on nähnyt maatalouden rakenteiden ryskyvän sekä viljelijänä että luottamushenkilön roolissa. Lihakunnan hallituksen puheenjohtajana nykyisin toimiva Komulainen aloitti osuuskunnassa neuvojana jo 1970-luvun lopulla. Muutamaa vuotta myöhemmin mies ryhtyi päätoimiseksi viljelijäksi kotitilallaan. Noihin aikoihin Komulainen valittiin myös Jukolan Osuuskaupan hallitukseen. ”Osuustoiminta tuli pitkälti kodin perintönä, sillä vanhempanikin olivat osuusliikkeiden jäseniä. Tuota polkua oli luontevaa jatkaa”, Komulainen kertoo. Tällä hetkellä Komulainen pyörittää yhdessä poikansa kanssa yhdistelmäsikalaa maatalousyhtymänä. Sikalassa on noin 150 emakkoa, joiden kaikki porsaat kasvatetaan lihasioiksi. Perustehtävä pidettävä mielessä Lihantuotannon kannattavuuspaineet ovat kasvaneet kansainvälistymisen ja kilpailun kiristymisen myötä. Timo Komulainen sanoo kuitenkin, että tuottajaosuuskuntien perustehtävää ei tule unohtaa. Osuuskunnat merkitsevät edelleen paljon etenkin harvaan asuttujen alueiden maatiloille, joilta on pitkät etäisyydet tehtaisiin ja teurastamoihin. Viljelijä haluaa turvata tuotannon kannattavuuden ja teollisuus liharaaka-aineen saannin. ”Johdon ja hallinnon on tärkeää pitää osuuskunnan talous kunnossa. On pidettävä mielessä, miksi osuuskunta on alkujaan perustettu. Turhaan ei kannata lähteä rönsyilemään”, toteaa Komulainen, joka on myös Atrian hallituksen varapuheenjohtaja. Hän muistuttaa jäsenistöä omasta roolistaan.
32 OT 2•2014
Teksti: PEKKA ALAROTU
Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Timo Komulainen sanoo
Timo Komulainen
toimintaympäristön nopeiden muutosten edellyttävän osuuskuntien hallinnolta hyvää ennakointikykyä. ”Jäsenistön tulee tuntea oikeutensa mutta myös velvollisuutensa. Ei voi poimia vain rusinoita pullasta.” Vaikeat vastuukysymykset tulevat esiin erityisesti silloin kun maailma muuttuu nopeasti ympärillä. ”Hallinnolla on oltava vahva näkemys toimintaympäristön kehityssuunnasta ja sen vaikutuksista osuuskuntaan. Muutokset pitäisi pystyä ennakoimaan, onhan parempi olla hiukan etuajassa kuin jäljessä.” Komulainen myöntää, että muutokset voivat edellyttää monesti raskaitakin päätöksiä. Tulevaisuuden kannalta tärkeät päätökset täytyy siksi pystyä perustelemaan jäsenkunnalle. Kiinnostava ja kilpailukykyinen Osuustoimintakenttää Komulainen pitää nykyisin hyvin yhtenäisenä, suurelta osin Pellervo-Seuran pitkäjänteisen työn ansiosta. ”Osuuskunta on yritysmuotona kiinnostava ja kilpailukykyinen. Uuden osuuskuntalain myötä myös kynnys perustaa osuuskunta on entistä matalampi”, sanoo Komulainen, joka on kuulunut Pellervon valtuuskuntaan vuosituhannen alusta lähtien ja ollut tiiviisti mukana järjestön strategiatyössä. ”Yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on puolestaan lisännyt osuustoiminnan painoarvoa tutkimuksessa”, hän jatkaa. Konkreettisena osoituksena tiedemaailman kiinnostuksesta yritysmuotoa
kohtaan on viime vuonna saatu osuustoimintaprofessuuri. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa liittyi äskettäin takaisin Pellervoon. Komulainen näkisi mielellään Pellervon jäsenenä myös muita osuuskauppoja ja –pankkeja, jotka eivät ole vielä Pellervoon liittyneet. Komulaisen mukaan jäsenhankintakampanjan ulottaminen näihin yrityksiin voisi olla perusteltua.
Kuka?
Timo Komulainen
OPINNOT - Kansa- ja kansalaiskoulu - Hyvinkään maatalousopisto, agrologi 1979 PÄÄTOIMET - Maanviljelijä, 1984JOITAKIN LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ - Pellervo-Seuran valtuuskunnan jäsen, 2001-, pj., 2014- Lihakunnan hallituksen puheenjohtaja, 1996 – - Atrian hallituksen varapuheenjohtaja, 1996 – - Jukolan Osuuskaupan hallituksen jäsen, 1984-; hallituksen vpj, 1995- Siilinjärven Osuuspankki, Nurmeksen konttorin neuvottelukunnan jäsen, 2005- Ylikylän vesiosuuskunnan tilintarkastaja, 1995KUNNIA- JA ARVOMERKKEJÄ - Osuustoiminnan I luokan ansiomitali, 2013 Pellervo-Seuran kultainen Gebhard-mitali, 2009, Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki, 2004
K
un johtavien henkilöiden työura yhtäkkiä keskeytyy, syynä on yleensä luottamuspula. Yleensä sitä ei koskaan perustella. Aika epämääräinen on myös työntekijöiden potkujen kestoperustelu: taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen erotettiin vain muutaman vuoden jälkeen, kun firman johto vaihtui. Pentikäinen otti erottamisen perusteet kirjaimellisesti ja ryhtyi pohtimaan, mitä se luottamus oikein on. Jos tiedämme asiasta kaiken, teemme ratkaisut puhtaan järjen avulla. Jos emme tiedä mitään, turvaudumme uskoon tai uhkapeliin. Jos tiedämme vain osittain, tarvitsemme luottamusta. Tällaisen perusasetelman Pentikäinen löytää. Luottamus voi mennä ja palata Aluksi Pentikäinen kaataa muutamia älyttömiä hokemia, kuten että menetettyä luottamusta ei saa takaisin tai että luottamusta joko on tai ei ole. Samalla ihmisellä saattaa olla puolisonsa silmissä luottamusta lasten kasvattajana mutta ei vähääkään remontin tekijänä. Rikottuakin luottamussuhdetta voidaan kasvattaa uudelleen, vaikka se sisulle ottaa. Luonnollisesti kirjassa pohditaan enemmän luottamuksen saavuttamista kuin sen särkemistä. Aluksi käsitellään ilmeisesti tärkein luottamus eli itseluottamus. Vähitellen päästään pääasiaan eli luottamukseen organisaatioissa markkinoilla ja yhteiskunnassa. Kaikki pelaamaan samaan suuntaan Ei ole kovinkaan kauan siitä, kun yritysjohtajat olivat kansalaisten luottamusmittareissa aivan pohjalla, jopa poliitikkojen ja journalistien alapuolella. Nyt puolueet ovat EU:nkin
alapuolella, kun taas yritysten brändeihin luotetaan. Nykyajan ihannejohtaja rakentaa luottamusta kaikissa sidosryhmissä mutta erityisesti henkilökunnan piirissä, jotta kaikki saadaan toimimaan yrityksen hyväksi. Tällaiseksi ihannejohtajaksi Pentikäinen nimeää Koneen Matti Alahuhdan. Hyvin ajankohtaista on Pentikäisen kritiikki Björn Wahlroosin edustamaa pelkkään omistaja-arvon maksimoimiseen keskittyvää johtajatyyppiä kohtaan. Siitä syntyy monesti savuavia raunioita. Hallitusten roolia Pentikäinen pyörittelee pääsemättä kunnolla eteenpäin. Hyvä olisi myös tarkastella, miten yritykset toteuttavat tarkoitustaan. Esimerkiksi Suomen posti ja tele ovat vuosikymmenten mittaan etääntyneet lohduttoman kauas. Jossain on luotettu liikaa. Osuustoiminnan ihmeestä Pitempään Pentikäinen tarkastelee suomalaisen osuustoiminnan ihmettä. Sen yksi selitys on yhtiömuotoon sisäänrakennettu luottamuksen edellytys. Mikael Pentikäisellä on itselläänkin vanhaa osuustoimintataustaa. Hän on isänsä puolelta Liakan sukua, ja mm. ministerinä toiminut Niilo Liakka oli Suomen osuustoiminnan isän Hannes Gebhardin lähiystävä. S-ryhmä on kyennyt luomaan itsenäisten osuuskuntien yhteisöstä johdonmukaisesti toimivan ketjun. On rakennettu luottamusta vahvistavia hallintorakenteita mutta samalla läpinäkyvyyttä, jota ilman luottamus ei voi toteutua. Liian isot patruunat Kritiikkiäkin löytyy. Pentikäinen arvostelee joidenkin osuuskunnan johtajien kuvit-
televan olevansa hyvinkin suuria patruunoita alueellaan. Eräs alueosuuskaupan johtaja suuttui maakuntalehden kirjoitteluun, lopetti ilmoittelun ja palautti merkkipäivälahjaksi saamansa taulun lehdelle. Lehti ei anteeksi pyytänyt, mutta kilpaileva kauppa käytti tilaisuuden hyväkseen. Toisaalta tulosta puristetaan yhä enemmän tavarantoimittajien katteista ja tehokkuudesta, joskus kohtuuttomalla voimalla. Se syö tavarantoimittajien luottamusta, Pentikäinen toteaa. Vielä merkittävämpi asia luottamus on finanssialalla. OP-Pohjolassa on keskus- ja osuuspankit, kaupunkien pankit ja maaseudun pankit, isot ja pienet pankit, pankki- ja vakuutustoiminta. Ilman luottamusta tällainen paletti hajoaa mahdottomuuteensa. Osuuskunnan valttina on, että asiakas voi luottaa, ettei hänen avullaan tehtyä tulosta jaeta omistajille ympäri maailmaa. Verotkin jäävät Suomeen eikä veroparatiiseihin, kirjoittaa Pentikäinen. Mikael Pentikäinen: Luottamus. 383 sivua. Otava.
2•2014 OT
33
Hannes Gebhard 150
Hannes GebHardin monipuolinen ura
O
suustoiminnan voimahahmo vaikutti monin eri tavoin suomalaisen yhteiskunnan muotoutumiseen 1900-luvun alussa. Hannes Gebhard tunnetaan Suomen osuustoiminnan isänä, mutta hänellä oli elämänsä aikana monta muutakin roolia. Gebhard toimi myös kansanedustajana ja yliopiston professorina. Hän oli lisäksi pohjoismaiden historian, maanviljelyksen, tilastotieteen ja kansantalouden dosentti. Hannes työskenteli muiden tehtäviensä ohella Otavan kirjakustantamon, Osuuskassojen keskuslainarahaston sekä Pellervo-Seuran toimitusjohtaja.
Erityisen lähellä Gebhardin sydäntä olivat köyhien asia ja kansan yhtenäistäminen. Hänen läheinen työparinsa oli puoliso Hedvig, jonka syntymän 150-vuotisjuhla on vuonna 2017. Tänä vuonna vietettävän Hannes Gebhardin syntymän 150-vuotisjuhlavuoden tarkoituksena on tuoda hänen elämäntyötään laaja-alaisesti tunnetuksi. Juhlavuoden tavoitteena on lisäksi muistuttaa osuustoiminnan merkityksestä nyky-yhteiskunnassa sekä osoittaa, että Gebhardin ajatukset pätevät edelleen. Hannes Gebhardin syntymän juhlavuosi oli teemana myös tämän kevään Pellervon Päivässä.
1890
1893–1894
1898–1906
1899
Hanneksesta tulee Hel singin yliopiston Pohjois maiden historian dosent ti. Hän tutkii historiaa, ta loustiedettä ja kansan taloustiedettä. Gebhard perustaa ystävineen Otavakirjakustantamon, koska hän ei ollut tyyty väinen suomenkielisen kirjallisuuden tasoon.
Saksan matkallaan Gebhard kuulee Professori Max Seringin luentoja maanviljelyksen kansan taloustieteestä ja hän innostuu sosiaalis poliittisista kysymyksistä. Hannes tutustuu Saksassa kirjoituksiin maanviljelijöiden osuustoiminnasta.
Gebhard toimii Tilattoman Väestön Alakomitean sihteerinä.
Gebhard perustaa PellervoSeuran tavoitteenaan yhteistoimintaaatteen tunnetuksi tekeminen. Hanneksesta tulee kansantaloustieteen ja tilasto tieteen dosentti. Hannes Gebhardin teos Maanviljelijäin Yhteistoiminnasta ulkomailla ilmestyy. Ensimmäinen Pellervolehti ilmestyy joulukuussa. Venäjän valtaa pönkittänyt Helmikuun manifesti kuohutti suomalaista yhteiskuntaa. Pellervossa
8. huhtikuuta 1864
1882
1887
1889
1903–1904
1905
1907
Hannes Gebhard syntyy Kemijärvellä, mutta perhe muuttaa jo pian Kajaaniin.
Hannes valmistuu ylioppilaaksi Oulun ruotsalaisesta lyseosta. Hän aloittaa syksyllä opintonsa Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä osastossa.
Hannes valmistuu kandidaatiksi. Hänen ensimmäiset artikkelinsa julkaistaan suomenmielisessä Valvoja-aikakauslehdessä.
Turkulainen kauppiasperheen tytär Hedvig Silén valmistuu ylioppilaaksi ja siirtyy Helsingin yliopistoon. Hän ja nuori filosofian tohtori Hannes Gebhard aloittavat seurustella ja häät pidetään seuraavana vuonna.
Oko sekä Suomen Osuus kauppojen Keskus osuuskunta perustetaan Hannes Gebhardin tukemana.
Valio ja Hankkija perustetaan, yhtenä puuha miehenä on Hannes Gebhard.
Suomalaista puoluetta edusta neet Hannes sekä Hedvig Geb hard valitaan Suomen ensimmäi seen yksikamariseen eduskun taan. Gebhardin vaalilistan tunnus oli ”osuustoiminta ja taloudellinen edistys”. Gebhardit edistävät ak tiivisesti myös torppareiden asiaa ja vaikuttavat uuden torpparilain syntyyn 1909.
Hannes Gebhard: ”Osuustoimintamuoto sellaisenaan ei ole minkään arvoinen, jos ei itse elämässä toteuteta osuustoimintaperiaatteita. Eli toisin sanoen: osuustoiminta ilman todellista osuustoimintahenkeä on mahdoton.” 34 OT 2•2014
Hannes ja Hedvig Gebhard hääkuvassa.
17. joulukuuta 1908
1916
1917
1922
23.2.1933
Hannes Gebhard pe rustaa Osuustoimin talehden Suomen Osuustoimintalehti nimellä. Osuustoi mintalehden päätoi mittajana 190917.
Hannes Gebhard perustaa Maaseudun Tulevaisuus lehden maalaisväestön äänenkannatta jaksi.
Suomi itsenäistyy
Pienviljelijäin Keskusliitto perustetaan. Hannes valitaan järjestön puheenjohtajaksi.
Hannes Gebhard menehtyy syöpään vain vähän ennen kuin hän olisi täyttänyt 69 vuotta.
Hannes ja Hedvig Koivu niemen verannalla.
2•2014 OT
35
Hannes Gebhard 150
Hannes GebHardin monipuolinen ura
O
suustoiminnan voimahahmo vaikutti monin eri tavoin suomalaisen yhteiskunnan muotoutumiseen 1900-luvun alussa. Hannes Gebhard tunnetaan Suomen osuustoiminnan isänä, mutta hänellä oli elämänsä aikana monta muutakin roolia. Gebhard toimi myös kansanedustajana ja yliopiston professorina. Hän oli lisäksi pohjoismaiden historian, maanviljelyksen, tilastotieteen ja kansantalouden dosentti. Hannes työskenteli muiden tehtäviensä ohella Otavan kirjakustantamon, Osuuskassojen keskuslainarahaston sekä Pellervo-Seuran toimitusjohtaja.
Erityisen lähellä Gebhardin sydäntä olivat köyhien asia ja kansan yhtenäistäminen. Hänen läheinen työparinsa oli puoliso Hedvig, jonka syntymän 150-vuotisjuhla on vuonna 2017. Tänä vuonna vietettävän Hannes Gebhardin syntymän 150-vuotisjuhlavuoden tarkoituksena on tuoda hänen elämäntyötään laaja-alaisesti tunnetuksi. Juhlavuoden tavoitteena on lisäksi muistuttaa osuustoiminnan merkityksestä nyky-yhteiskunnassa sekä osoittaa, että Gebhardin ajatukset pätevät edelleen. Hannes Gebhardin syntymän juhlavuosi oli teemana myös tämän kevään Pellervon Päivässä.
1890
1893–1894
1898–1906
1899
Hanneksesta tulee Hel singin yliopiston Pohjois maiden historian dosent ti. Hän tutkii historiaa, ta loustiedettä ja kansan taloustiedettä. Gebhard perustaa ystävineen Otavakirjakustantamon, koska hän ei ollut tyyty väinen suomenkielisen kirjallisuuden tasoon.
Saksan matkallaan Gebhard kuulee Professori Max Seringin luentoja maanviljelyksen kansan taloustieteestä ja hän innostuu sosiaalis poliittisista kysymyksistä. Hannes tutustuu Saksassa kirjoituksiin maanviljelijöiden osuustoiminnasta.
Gebhard toimii Tilattoman Väestön Alakomitean sihteerinä.
Gebhard perustaa PellervoSeuran tavoitteenaan yhteistoimintaaatteen tunnetuksi tekeminen. Hanneksesta tulee kansantaloustieteen ja tilasto tieteen dosentti. Hannes Gebhardin teos Maanviljelijäin Yhteistoiminnasta ulkomailla ilmestyy. Ensimmäinen Pellervolehti ilmestyy joulukuussa. Venäjän valtaa pönkittänyt Helmikuun manifesti kuohutti suomalaista yhteiskuntaa. Pellervossa
8. huhtikuuta 1864
1882
1887
1889
1903–1904
1905
1907
Hannes Gebhard syntyy Kemijärvellä, mutta perhe muuttaa jo pian Kajaaniin.
Hannes valmistuu ylioppilaaksi Oulun ruotsalaisesta lyseosta. Hän aloittaa syksyllä opintonsa Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä osastossa.
Hannes valmistuu kandidaatiksi. Hänen ensimmäiset artikkelinsa julkaistaan suomenmielisessä Valvoja-aikakauslehdessä.
Turkulainen kauppiasperheen tytär Hedvig Silén valmistuu ylioppilaaksi ja siirtyy Helsingin yliopistoon. Hän ja nuori filosofian tohtori Hannes Gebhard aloittavat seurustella ja häät pidetään seuraavana vuonna.
Oko sekä Suomen Osuus kauppojen Keskus osuuskunta perustetaan Hannes Gebhardin tukemana.
Valio ja Hankkija perustetaan, yhtenä puuha miehenä on Hannes Gebhard.
Suomalaista puoluetta edusta neet Hannes sekä Hedvig Geb hard valitaan Suomen ensimmäi seen yksikamariseen eduskun taan. Gebhardin vaalilistan tunnus oli ”osuustoiminta ja taloudellinen edistys”. Gebhardit edistävät ak tiivisesti myös torppareiden asiaa ja vaikuttavat uuden torpparilain syntyyn 1909.
Hannes Gebhard: ”Osuustoimintamuoto sellaisenaan ei ole minkään arvoinen, jos ei itse elämässä toteuteta osuustoimintaperiaatteita. Eli toisin sanoen: osuustoiminta ilman todellista osuustoimintahenkeä on mahdoton.” 34 OT 2•2014
Hannes ja Hedvig Gebhard hääkuvassa.
17. joulukuuta 1908
1916
1917
1922
23.2.1933
Hannes Gebhard pe rustaa Osuustoimin talehden Suomen Osuustoimintalehti nimellä. Osuustoi mintalehden päätoi mittajana 190917.
Hannes Gebhard perustaa Maaseudun Tulevaisuus lehden maalaisväestön äänenkannatta jaksi.
Suomi itsenäistyy
Pienviljelijäin Keskusliitto perustetaan. Hannes valitaan järjestön puheenjohtajaksi.
Hannes Gebhard menehtyy syöpään vain vähän ennen kuin hän olisi täyttänyt 69 vuotta.
Hannes ja Hedvig Koivu niemen verannalla.
2•2014 OT
35
Pellervo-Seura kunnioitti Hannes Gebhardin syntymän 150-vuotisjuhlavuotta laskemalla seppeleen Gebhardien sukuhaudalle Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä 8. huhtikuuta. Gebhard syntyi Kemijärvellä samaisena päivänä vuonna 1864. Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN Kuva: OLLI HÄKÄMIES
36 OT 2•2014
A
urinkoisena kevätpäivänä Gebhardien haudalle oli kokoontunut Pellervon toimihenkilöitä ja hallintoa sekä Gebhardin suvun edustajana Maija Karjalainen puolisoineen. Tilaisuudessa puhunut Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa muistutti Gebhardin merkityksestä suomalaiselle talouselämälle. ”Yhdessä yrittäen, tasavertaisesti niin voitot kuin riskit jakaen, markkinavoimaa hakien ja uutta elinkeinoa luoden ja kasvattaen, ovat suomalaiset osuustoimintayritykset toimineet jo yli sata vuotta. Hannes Gebhardin osuus-
toiminta-aatteet ja toimintatavat ovat olleet vahvasti läsnä yritysten toiminnassa”, totesi Linnainmaa. Hänen mukaansa Gebhardin ajattelun lähtökohta oli näkemys omatoimisuudesta ja yhteistyön voimasta. ”Tuossa ajatuksessa on juuri se toiminnan perusta, mikä tekee taloudellisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen merkityksessä vuoksi juuri osuustoiminnasta aivan ylivertaisen toimintamallin.” Pellervon valtuuskunnan jäsen, POP Pankkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala puolestaan nosti esiin ihmisen, joka oli myytin takana. ”Syntymän päivänä ihminen – suurmieskin – on pieni, ja mahdollisuuksia täynnä. Mielikuvissani suuruus ja pienuus molemmat liittyvät Gebhardiin. Ja muutama muukin toisilleen vastakkainen asiapari.” Monta Gebhardia Suutalan mielestä mielikuvat Hannes Gebhardista ovat vaihdelleet aikakau-
Aikaansa edellä Suutalan mukaan Gebhard oli aikaansa edellä ja noudatti myöhempien gurujen sanomaa: ”Think globally, act locally”. ”Osuustoiminnan merkitys on siinä, että ymmärretään se, mitä jäsen ja asiakas juuri nyt pitää hänen omassa universumissaan tärkeänä asiana. Ne asiat ovat suuryritysten sfääreissä usein niitä pienimpiä.” Gebhardien sukuhaudan hautamuistomerkin on veistänyt Felix Nylund vuonna 1934. Sen äärelle osuustoimintaväki on lukuisia kertoja laskenut kukkia vuosijuhlien ja muiden yhteistoiminnan tapahtumien kunniaksi. Soihtu kädessä on myös meneillään olevan juhlavuoden symboli. Se kuvastaa lisäksi osuustoimintaliikkeen aatteen paloa, jota aina tarvitaan. Sukuhaudassa ovat Hannes ja Hedvig Gebhardin lisäksi tytär Maiju, pojat Tapio ja Oras, pitkäaikainen taloudenhoitaja Fanni Halava sekä pojantyttären puoliso Pekka Sysiharju.
PE
L L ER
Pellervon Päivä 2014 kuvat: TAPANI LEPISTÖ
2 0 14
Hannes Gebhardin syntymäpäivän seppeleenlasku Hietaniemessä
sien mukaan. Eri aikoina eläneet ihmiset ovat sovittaneet Gebhardinsa omaan osuustoimintanäkemykseensä. ”Seuraavassa puhun minun Gebhardistani, meillä kullakin on nimittäin omansa. Me olemme lukeneet ja kuulleet hänestä jotain, mutta harva meistä on syvällisesti paneutunut historian arkistoihin saati keskustellut hänen kanssaan”, Suutala sanoi. Hänelle itselleen Gebhard on erityisesti Suomen osuuspankkitoiminnan isä. ”Paikallisen osuuspankin johto näkee Gebhardissa itsenäisten lähijohdettujen osuuspankkien perustajan. Pankkiryhmän keskuksen väki näkee helpommin myös tiukan keskusohjauksen ja jäsenkassoja opettavan Gebhardin.” Suutala painotti, että Gebhardin perustamat osuuskassat olivat pientilallisten kassoja. Kassat olivat pieniä ja kasvu alkuun hidasta. Gebhardin aikana kassojen lukumäärä nousi pitkälle yli tuhanteen, mutta valtakunnallisella markkinaosuudella mitattuna ryhmän volyymit olivat vielä pienet. Nyt osuuspankkitoiminta Suomessa on suurta.
N PÄIV VO
Ä
Hannes Gebhard 150
Osuus toiminnasta potkua biotalouteen Pellervon Päivään valtiovallan tervehdyksen tuonut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) korosti biotalouden kasvavaa roolia Suomen talouden perustana.
H
änen mukaansa luonnonvarojen monipuolinen ja kestävä käyttö tulee olemaan talouden seuraava aalto. ”Olemme siirtymässä fossiilitaloudesta biotalouteen, jossa luonnonvaroja käytetään monipuolisesti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.” Arvioiden mukaan vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. ”Suomi on näiden luonnonvarojen suurvalta sekä Euroopan mittakaavassa että maailmanlaajuisesti. Biotalouteen pohjautuvat kestävät ratkaisut tulevat olemaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta”, Koskinen totesi. Tähän talouden uuteen aaltoon uskotaan vahvasti myös hallituksen valmistelemassa biotalousstrategiassa. Siinä ennakoidaan, että bioalalle voisi syntyä 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan 10 vuoden aikana. Työpaikkojen syntymisen varmistamiseksi olisi Koskisen mielestä pidettävä huolta siitä, että luonnonvarojen käyttöä ei EU:ssa säädellä tarpeettoman tiukasti.
”Toiseksi meidän pitää tehdä kotimaassa oikeita ratkaisuja. Innovaatiot ja tutkimus ovat keskeisessä roolissa. Ensi vuonna aloittava uusi luonnonvarakeskus tarjoaa tälle poikkitieteelliselle tutkimukselle oivan ympäristön”, arvioi Koskinen. Osuustoiminnallinen yhteistyö ja viljelijöiden keskinäisen yhteistyön tehostaminen voi Koskisen mukaan osaltaan tuoda ratkaisuja biotalouden edistämiseen. ”Gebhardin opit yhteistyön ja yhteisvastuun toteuttamisesta saattaisivat osaltaan ratkaista niitä ongelmia, joita puhdas markkinatalous ei näytä ratkaisevan. Tässä kaivattaisiin vanhojen oppien uutta innovatiivista soveltamista.” Perheviljelmien teemavuosi YK on julistanut kuluvan vuoden kansainväliseksi perheviljelmien vuodeksi. Tämän erityisvuoden tarkoitus on lisätä yleistä tietoisuutta perheviljelmien merkittävästä roolista nälän ja köyhyyden vähentämisessä sekä ravitsemuksen, ruokaturvan ja luonnonvarojen kestävän käytön turvaamisessa erityisesti maaseutualueilla. Juhlavuotta valmistelleen YK:n elin-
tarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n selvityksissä on tullut voimakkaasti esille se, että toimiva maaseudun infrastruktuuri on niin logistiikan kuin yhteiskunnan vakauden osalta välttämätön perusedellytys perheviljelmien toiminnalle. Toimiva infrastruktuuri ei Koskisen mukaan kuitenkaan yksin riitä. ”Koska perheviljelmät ovat pääsääntöisesti pienyrityksiä, niin ne tarvitsevat toimivat järjestelyt niin tuotteiden markkinointiin kuin tuotantopanosten hankkimiseen. Tältä osin osuustoiminta ja osuuskunnat sekä muu viljelijöiden keskinäinen yhteistyö varmistaa perheviljelmien menestymistä.” Koskinen puuttui puheessaan myös osuuskuntien verotuksesta käytyyn keskusteluun. Hän muistutti, että poliittisessa keskustelussa on ollut monenlaisia esityksiä osuuskuntien verotuksen muuttamiseksi. ”Onneksi sekä hallituksesta että eduskunnasta löytyi isänmaallisia voimia, jotka torjuivat nämä ehdotukset. Nyt asioita valmistellaan huolella ja osuustoimintaväkikin pääsee osallistumaan valmistelutyöhön”, Koskinen lupasi.
Teksti: MARKKU HURMERANTA
2•2014 OT
37
Pellervo-Seura kunnioitti Hannes Gebhardin syntymän 150-vuotisjuhlavuotta laskemalla seppeleen Gebhardien sukuhaudalle Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä 8. huhtikuuta. Gebhard syntyi Kemijärvellä samaisena päivänä vuonna 1864. Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN Kuva: OLLI HÄKÄMIES
36 OT 2•2014
A
urinkoisena kevätpäivänä Gebhardien haudalle oli kokoontunut Pellervon toimihenkilöitä ja hallintoa sekä Gebhardin suvun edustajana Maija Karjalainen puolisoineen. Tilaisuudessa puhunut Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa muistutti Gebhardin merkityksestä suomalaiselle talouselämälle. ”Yhdessä yrittäen, tasavertaisesti niin voitot kuin riskit jakaen, markkinavoimaa hakien ja uutta elinkeinoa luoden ja kasvattaen, ovat suomalaiset osuustoimintayritykset toimineet jo yli sata vuotta. Hannes Gebhardin osuus-
toiminta-aatteet ja toimintatavat ovat olleet vahvasti läsnä yritysten toiminnassa”, totesi Linnainmaa. Hänen mukaansa Gebhardin ajattelun lähtökohta oli näkemys omatoimisuudesta ja yhteistyön voimasta. ”Tuossa ajatuksessa on juuri se toiminnan perusta, mikä tekee taloudellisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen merkityksessä vuoksi juuri osuustoiminnasta aivan ylivertaisen toimintamallin.” Pellervon valtuuskunnan jäsen, POP Pankkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala puolestaan nosti esiin ihmisen, joka oli myytin takana. ”Syntymän päivänä ihminen – suurmieskin – on pieni, ja mahdollisuuksia täynnä. Mielikuvissani suuruus ja pienuus molemmat liittyvät Gebhardiin. Ja muutama muukin toisilleen vastakkainen asiapari.” Monta Gebhardia Suutalan mielestä mielikuvat Hannes Gebhardista ovat vaihdelleet aikakau-
Aikaansa edellä Suutalan mukaan Gebhard oli aikaansa edellä ja noudatti myöhempien gurujen sanomaa: ”Think globally, act locally”. ”Osuustoiminnan merkitys on siinä, että ymmärretään se, mitä jäsen ja asiakas juuri nyt pitää hänen omassa universumissaan tärkeänä asiana. Ne asiat ovat suuryritysten sfääreissä usein niitä pienimpiä.” Gebhardien sukuhaudan hautamuistomerkin on veistänyt Felix Nylund vuonna 1934. Sen äärelle osuustoimintaväki on lukuisia kertoja laskenut kukkia vuosijuhlien ja muiden yhteistoiminnan tapahtumien kunniaksi. Soihtu kädessä on myös meneillään olevan juhlavuoden symboli. Se kuvastaa lisäksi osuustoimintaliikkeen aatteen paloa, jota aina tarvitaan. Sukuhaudassa ovat Hannes ja Hedvig Gebhardin lisäksi tytär Maiju, pojat Tapio ja Oras, pitkäaikainen taloudenhoitaja Fanni Halava sekä pojantyttären puoliso Pekka Sysiharju.
PE
L L ER
Pellervon Päivä 2014 kuvat: TAPANI LEPISTÖ
2 0 14
Hannes Gebhardin syntymäpäivän seppeleenlasku Hietaniemessä
sien mukaan. Eri aikoina eläneet ihmiset ovat sovittaneet Gebhardinsa omaan osuustoimintanäkemykseensä. ”Seuraavassa puhun minun Gebhardistani, meillä kullakin on nimittäin omansa. Me olemme lukeneet ja kuulleet hänestä jotain, mutta harva meistä on syvällisesti paneutunut historian arkistoihin saati keskustellut hänen kanssaan”, Suutala sanoi. Hänelle itselleen Gebhard on erityisesti Suomen osuuspankkitoiminnan isä. ”Paikallisen osuuspankin johto näkee Gebhardissa itsenäisten lähijohdettujen osuuspankkien perustajan. Pankkiryhmän keskuksen väki näkee helpommin myös tiukan keskusohjauksen ja jäsenkassoja opettavan Gebhardin.” Suutala painotti, että Gebhardin perustamat osuuskassat olivat pientilallisten kassoja. Kassat olivat pieniä ja kasvu alkuun hidasta. Gebhardin aikana kassojen lukumäärä nousi pitkälle yli tuhanteen, mutta valtakunnallisella markkinaosuudella mitattuna ryhmän volyymit olivat vielä pienet. Nyt osuuspankkitoiminta Suomessa on suurta.
N PÄIV VO
Ä
Hannes Gebhard 150
Osuus toiminnasta potkua biotalouteen Pellervon Päivään valtiovallan tervehdyksen tuonut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) korosti biotalouden kasvavaa roolia Suomen talouden perustana.
H
änen mukaansa luonnonvarojen monipuolinen ja kestävä käyttö tulee olemaan talouden seuraava aalto. ”Olemme siirtymässä fossiilitaloudesta biotalouteen, jossa luonnonvaroja käytetään monipuolisesti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.” Arvioiden mukaan vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. ”Suomi on näiden luonnonvarojen suurvalta sekä Euroopan mittakaavassa että maailmanlaajuisesti. Biotalouteen pohjautuvat kestävät ratkaisut tulevat olemaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta”, Koskinen totesi. Tähän talouden uuteen aaltoon uskotaan vahvasti myös hallituksen valmistelemassa biotalousstrategiassa. Siinä ennakoidaan, että bioalalle voisi syntyä 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan 10 vuoden aikana. Työpaikkojen syntymisen varmistamiseksi olisi Koskisen mielestä pidettävä huolta siitä, että luonnonvarojen käyttöä ei EU:ssa säädellä tarpeettoman tiukasti.
”Toiseksi meidän pitää tehdä kotimaassa oikeita ratkaisuja. Innovaatiot ja tutkimus ovat keskeisessä roolissa. Ensi vuonna aloittava uusi luonnonvarakeskus tarjoaa tälle poikkitieteelliselle tutkimukselle oivan ympäristön”, arvioi Koskinen. Osuustoiminnallinen yhteistyö ja viljelijöiden keskinäisen yhteistyön tehostaminen voi Koskisen mukaan osaltaan tuoda ratkaisuja biotalouden edistämiseen. ”Gebhardin opit yhteistyön ja yhteisvastuun toteuttamisesta saattaisivat osaltaan ratkaista niitä ongelmia, joita puhdas markkinatalous ei näytä ratkaisevan. Tässä kaivattaisiin vanhojen oppien uutta innovatiivista soveltamista.” Perheviljelmien teemavuosi YK on julistanut kuluvan vuoden kansainväliseksi perheviljelmien vuodeksi. Tämän erityisvuoden tarkoitus on lisätä yleistä tietoisuutta perheviljelmien merkittävästä roolista nälän ja köyhyyden vähentämisessä sekä ravitsemuksen, ruokaturvan ja luonnonvarojen kestävän käytön turvaamisessa erityisesti maaseutualueilla. Juhlavuotta valmistelleen YK:n elin-
tarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n selvityksissä on tullut voimakkaasti esille se, että toimiva maaseudun infrastruktuuri on niin logistiikan kuin yhteiskunnan vakauden osalta välttämätön perusedellytys perheviljelmien toiminnalle. Toimiva infrastruktuuri ei Koskisen mukaan kuitenkaan yksin riitä. ”Koska perheviljelmät ovat pääsääntöisesti pienyrityksiä, niin ne tarvitsevat toimivat järjestelyt niin tuotteiden markkinointiin kuin tuotantopanosten hankkimiseen. Tältä osin osuustoiminta ja osuuskunnat sekä muu viljelijöiden keskinäinen yhteistyö varmistaa perheviljelmien menestymistä.” Koskinen puuttui puheessaan myös osuuskuntien verotuksesta käytyyn keskusteluun. Hän muistutti, että poliittisessa keskustelussa on ollut monenlaisia esityksiä osuuskuntien verotuksen muuttamiseksi. ”Onneksi sekä hallituksesta että eduskunnasta löytyi isänmaallisia voimia, jotka torjuivat nämä ehdotukset. Nyt asioita valmistellaan huolella ja osuustoimintaväkikin pääsee osallistumaan valmistelutyöhön”, Koskinen lupasi.
Teksti: MARKKU HURMERANTA
2•2014 OT
37
L L ER
PE
Taloudessa paljon epävarmuutta
OPryhmä palaa juurilleen
2 0 14
Pasi Holm:
Pääjohtaja Reijo Karhinen:
Ä
Hannes Gebhard 150
N PÄIV VO
Pasi Holm.
OP-finanssiryhmä palaa juurilleen, kun se lunastaa Pohjolan pois pörssistä. Tällä
Teemu Pakarinen.
päätöksellään OP-Pohjola kunnioittaa samalla OKO:n ensimmäisen toimitusjohtajan ja osuustoiminnan suurmiehen Hannes
2 0 14
PE
N PÄIV VO
Ä
L L ER
Gebhardin elämäntyötä.
Teksti: MARKKU HURMERANTA
38 OT 2•2014
H
annes Gebhard toimi OKO:n ensimmäisenä toimitusjohtajana vuosina 1903–1917. Sen lisäksi hän työskenteli uudemman kerran OKO:n toimitusjohtajana 1921–33 ja OKL:n toimitusjohtajana 1929–33. Tämän vuoden Pellervon Päivässä puhunut Reijo Karhinen on lukuisilla eri nimillä toimineen OP-ryhmän yhdeksäs toimitusjohtaja. Titteli on tosin historian saatossa muuttunut pääjohtajaksi. Karhisen mukaan OP-Pohjola -ryhmä olisi ennen pitkää liukunut pörssiyhtiöpohjaiseksi, ellei mitään olisi tehty. ”Olemme näkyvällä tavalla halunneet juhlistaa tätä juhlavuotta tekemällä yhden suurimmista päätöksistämme ja palata juurillemme. Gebhardilaisuus antoi pohjan tälle päätöksellemme, sillä perustehtävämme ei ole muuttunut mitenkään”, Karhinen luonnehti. Hänen mukaansa poistuminen pörssistä suomalaistaa OP-Pohjola -ryhmää entisestään. ”Eli siinäkin mielessä olemme Gebhardin jalanjäljillä.” Karhinen pohti puheessaan myös sitä jännitettä, kuinka johtaa kokonaisuutta, johon kuuluu sekä pörssiyhtiö että merkittävää osuustoimintaa.
Reijo Karhinen lupasi OP-Pohjolan noudattavan jatkossakin pörssiyhtiöiden corporate governance –käytäntöä.
”Ryhmätason ohjauksen tiivistyessä olisi voinut syntyä tilanteita, joissa osuuspankkien asiakasomistajien ja pörssiyhtiö Pohjolan vähemmistöomistajien edut olisivat voineet asettua vastakkain. Jomman kumman etu olisi saattanut tulla loukatuksi”, Karhinen totesi. Ja ryhmätason ohjauksen voi jatkossa ennustaa entisestään tiukkenevan, sillä uusi sääntely tuo finanssialalle paljon ahtaammat puitteet toimia. Tehtyä Pohjola-järjestelyä Karhinen kuvasi osaksi pidempää tarinaa, joka vie ryhmää ”pari piirua asiakasomisteisuuden suuntaan”. Tämä asiakassomisteisuus näkyy mm. siinä, että OP-ryhmässä ei ole vielä paljon konttoreita lakkautettu. ”Asiakasomistajat eivät tätä vielä yksinkertaisesti halua. Sen aika tulee vielä joskus, mutta se ei ole vielä”, Karhinen tiivisti. Yksi ulottuvuus asiakasomisteisuudessa on, että osuuskuntamuotoisen yrityksen pitäisi pystyä palkitsemaan asiakasomistajiaan enemmän kuin se maksaa veroa. ”Aika ajoin siinä on onnistuttukin, mutta ei valitettavasti viime vuonna”, joutui Karhinen Gebhard-juhlapuheessaan myöntämään.
Seuraavaksi uuden OP-Pohjolan rakentaminen etenee vaiheeseen, jossa ryhmälle muodostetaan kokonaan uusi keskusyhteisökonserni. Se mahdollistaa Karhisen mukaan isotkin organisatoriset muutokset. Kaikkiaan Pohjola-järjestely on toteutuessaan arvolla mitattuna kolmanneksi suurin finanssialan järjestely Euroopassa finanssikriisin jälkeen. Läpinäkyvyys tikunsilmässä OP:n Pohjola-järjestely on otettu muuten varsin hyvin vastaan, mutta Pohjolan pörssistä poistumisen on eräissä arvioissa pelätty johtavan koko ryhmän läpinäkyvyyden vähentymiseen. Näitä kriitikoita Karhinen rauhoitteli lupaamalla, että OP-Pohjola noudattaa jatkossakin pörssiyhtiöiden corporate governance -käytäntöä. Syytöksiä läpinäkymättömyydestä Karhinen ei ymmärrä senkään takia, että ”nykymaailmassa esimerkiksi sosiaalinen media on paljon vaativampi kuin hyllyllinen erilaisia normeja”. ”Olen usein pohtinut, kumpi on tärkeämpi, luottamus- vai vakavaraisuuspääoma ja todennut, että laki riittää kyllä viranomaiselle, mutta ei asiakkaalle”, Karhinen tiivisti.
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
P
ellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm näkee talouden taivaalla synkkiä pilviä, mutta myös joitakin valon pilkahduksia. Holmin mukaan taloustilanne ei ole tällä hetkellä vakaa. Tähän vaikuttaa taustalla olevan finanssikriisin lisäksi Ukrainan ja Venäjän kriisin pitkittyminen. ”Talous on supistunut kaksi vuotta, ja kolmas peräkkäinen vuosi voi olla edessä. Saattaa olla, että tulossa on kolmas negatiivisen kasvun vuosi”, Holm totesi Pellervon Päivän talousseminaarissa. PTT ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,8 prosenttia vuonna 2014. Ruotsilla menee paljon paremmin, sillä sen talous kasvaa 2,5 prosenttia. Holm arvioi Ruotsin paremman menestymisen johtuvan muun muassa harjoitetusta talouspolitiikasta ja työmarkkinoiden joustavuudesta. Holm korosti, että Suomen julkisen sektorin koon on supistuttava. Lisäksi tulisi vahvistaa teollisuuden ja elinkeinoelämän edellytyksiä. ”Määrällisen talouskasvun lisäk-
si tulisi pyrkiä myös laadulliseen kasvuun. Asioita voidaan tehdä paremmin ja uudella tavalla”, tähdensi Holm. Työllisyyden hoito riippuu hänen mielestään pk-yritysten toimintamahdollisuuksista. Keinoihin lukeutuvat esimerkiksi verotus, rahoitus, ja työmarkkinamekanismit. Holm toivoi myös lupamenettelyjen helpottumista nykyisestä. SOTE-uudistuksen myötä taas pitäisi edistää yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus julkisessa palvelutuotannossa. Yhdysvaltojen talouskasvu on vakaalla kasvu-uralla. Myös Kiinassa kasvu on edelleen kovaa, seitsemän prosentin luokkaa. Venäjällä kasvu hiipuu Ukrainan kriisin vuoksi entisestään. Suomeen tilanne on Holmin mukaan jo heijastunut ruplan kurssin huononemisen myötä. Venäläisten matkailijoiden määrä ja heidän rahankäyttönsä etenkin Itä-Suomessa on vähentynyt. Samaan aikaan vienti Venäjälle vähenee. Itänaapurissa toimivat suomalaisyritykset kärsivät epävarmuuden vuoksi, esimerkiksi Nokian Renkaat on antanut tulosvaroituksen. Osuustoimintayrityksistä maassa toimivat HKScan, Atria, Valio ja S-ryhmä. ”Jos kriisi pahenee, mahdollisilla pakotteilla olisi suorat vaikutukset Suomeen. Tällöin talouskasvu saattaa mennä Suomessa nollaan”, arvioi Holm.
”Pellervo-lehti kestänyt tuulet ja tuiskut” Seminaarin avannut Pellervo-lehden vastaava päätoimittaja Teemu Pakarinen käsitteli puheenvuorossaan media-alan murrosta. Hannes Gebhardin syntymästä on kulunut tänä vuonna 150 vuotta ja syksyllä Pellervo-Seuran ja Pellervo-lehden perustamisestakin on vierähtänyt 115 vuotta. ”Pellervo-lehti on kestänyt kaikki tuulet ja tuiskut vuosikymmenten varrella, se on vaatinut isoja ja rohkeita muutoksia. Yksi suurimmista on Pellervo-lehden jako Kodin Pellervoon ja Maatilan Pellervoon 90-luvun lopulla. Se oli viisas päätös ja heijasti tuon ajan muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa”, totesi Pakarinen. Iso uudistus tehtiin myös tämän vuoden alussa, kun Pellervo-Seuran julkaisutoiminta yhtiöitettiin Pellervo-Media Osakeyhtiöön. Sanoma- ja aikakauslehdillä ei Pakarisen mukaan mene nyky-Suomessa hyvin; sähköinen viestintä valtaa alaa painetulta sanalta, isot kustantajat ovat yt-neuvottelujen kierteessä ja levikit laskevat. ”Poikkeuksiakin on, yksi harvoista menestyjistä on Kodin Pellervo. Sen levikki kasvoi juuri valmistuneen levikintarkistuksen mukaan 6,2 prosenttia yli 38 300:aan.” 2•2014 OT
39
L L ER
PE
Taloudessa paljon epävarmuutta
OPryhmä palaa juurilleen
2 0 14
Pasi Holm:
Pääjohtaja Reijo Karhinen:
Ä
Hannes Gebhard 150
N PÄIV VO
Pasi Holm.
OP-finanssiryhmä palaa juurilleen, kun se lunastaa Pohjolan pois pörssistä. Tällä
Teemu Pakarinen.
päätöksellään OP-Pohjola kunnioittaa samalla OKO:n ensimmäisen toimitusjohtajan ja osuustoiminnan suurmiehen Hannes
2 0 14
PE
N PÄIV VO
Ä
L L ER
Gebhardin elämäntyötä.
Teksti: MARKKU HURMERANTA
38 OT 2•2014
H
annes Gebhard toimi OKO:n ensimmäisenä toimitusjohtajana vuosina 1903–1917. Sen lisäksi hän työskenteli uudemman kerran OKO:n toimitusjohtajana 1921–33 ja OKL:n toimitusjohtajana 1929–33. Tämän vuoden Pellervon Päivässä puhunut Reijo Karhinen on lukuisilla eri nimillä toimineen OP-ryhmän yhdeksäs toimitusjohtaja. Titteli on tosin historian saatossa muuttunut pääjohtajaksi. Karhisen mukaan OP-Pohjola -ryhmä olisi ennen pitkää liukunut pörssiyhtiöpohjaiseksi, ellei mitään olisi tehty. ”Olemme näkyvällä tavalla halunneet juhlistaa tätä juhlavuotta tekemällä yhden suurimmista päätöksistämme ja palata juurillemme. Gebhardilaisuus antoi pohjan tälle päätöksellemme, sillä perustehtävämme ei ole muuttunut mitenkään”, Karhinen luonnehti. Hänen mukaansa poistuminen pörssistä suomalaistaa OP-Pohjola -ryhmää entisestään. ”Eli siinäkin mielessä olemme Gebhardin jalanjäljillä.” Karhinen pohti puheessaan myös sitä jännitettä, kuinka johtaa kokonaisuutta, johon kuuluu sekä pörssiyhtiö että merkittävää osuustoimintaa.
Reijo Karhinen lupasi OP-Pohjolan noudattavan jatkossakin pörssiyhtiöiden corporate governance –käytäntöä.
”Ryhmätason ohjauksen tiivistyessä olisi voinut syntyä tilanteita, joissa osuuspankkien asiakasomistajien ja pörssiyhtiö Pohjolan vähemmistöomistajien edut olisivat voineet asettua vastakkain. Jomman kumman etu olisi saattanut tulla loukatuksi”, Karhinen totesi. Ja ryhmätason ohjauksen voi jatkossa ennustaa entisestään tiukkenevan, sillä uusi sääntely tuo finanssialalle paljon ahtaammat puitteet toimia. Tehtyä Pohjola-järjestelyä Karhinen kuvasi osaksi pidempää tarinaa, joka vie ryhmää ”pari piirua asiakasomisteisuuden suuntaan”. Tämä asiakassomisteisuus näkyy mm. siinä, että OP-ryhmässä ei ole vielä paljon konttoreita lakkautettu. ”Asiakasomistajat eivät tätä vielä yksinkertaisesti halua. Sen aika tulee vielä joskus, mutta se ei ole vielä”, Karhinen tiivisti. Yksi ulottuvuus asiakasomisteisuudessa on, että osuuskuntamuotoisen yrityksen pitäisi pystyä palkitsemaan asiakasomistajiaan enemmän kuin se maksaa veroa. ”Aika ajoin siinä on onnistuttukin, mutta ei valitettavasti viime vuonna”, joutui Karhinen Gebhard-juhlapuheessaan myöntämään.
Seuraavaksi uuden OP-Pohjolan rakentaminen etenee vaiheeseen, jossa ryhmälle muodostetaan kokonaan uusi keskusyhteisökonserni. Se mahdollistaa Karhisen mukaan isotkin organisatoriset muutokset. Kaikkiaan Pohjola-järjestely on toteutuessaan arvolla mitattuna kolmanneksi suurin finanssialan järjestely Euroopassa finanssikriisin jälkeen. Läpinäkyvyys tikunsilmässä OP:n Pohjola-järjestely on otettu muuten varsin hyvin vastaan, mutta Pohjolan pörssistä poistumisen on eräissä arvioissa pelätty johtavan koko ryhmän läpinäkyvyyden vähentymiseen. Näitä kriitikoita Karhinen rauhoitteli lupaamalla, että OP-Pohjola noudattaa jatkossakin pörssiyhtiöiden corporate governance -käytäntöä. Syytöksiä läpinäkymättömyydestä Karhinen ei ymmärrä senkään takia, että ”nykymaailmassa esimerkiksi sosiaalinen media on paljon vaativampi kuin hyllyllinen erilaisia normeja”. ”Olen usein pohtinut, kumpi on tärkeämpi, luottamus- vai vakavaraisuuspääoma ja todennut, että laki riittää kyllä viranomaiselle, mutta ei asiakkaalle”, Karhinen tiivisti.
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
P
ellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm näkee talouden taivaalla synkkiä pilviä, mutta myös joitakin valon pilkahduksia. Holmin mukaan taloustilanne ei ole tällä hetkellä vakaa. Tähän vaikuttaa taustalla olevan finanssikriisin lisäksi Ukrainan ja Venäjän kriisin pitkittyminen. ”Talous on supistunut kaksi vuotta, ja kolmas peräkkäinen vuosi voi olla edessä. Saattaa olla, että tulossa on kolmas negatiivisen kasvun vuosi”, Holm totesi Pellervon Päivän talousseminaarissa. PTT ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,8 prosenttia vuonna 2014. Ruotsilla menee paljon paremmin, sillä sen talous kasvaa 2,5 prosenttia. Holm arvioi Ruotsin paremman menestymisen johtuvan muun muassa harjoitetusta talouspolitiikasta ja työmarkkinoiden joustavuudesta. Holm korosti, että Suomen julkisen sektorin koon on supistuttava. Lisäksi tulisi vahvistaa teollisuuden ja elinkeinoelämän edellytyksiä. ”Määrällisen talouskasvun lisäk-
si tulisi pyrkiä myös laadulliseen kasvuun. Asioita voidaan tehdä paremmin ja uudella tavalla”, tähdensi Holm. Työllisyyden hoito riippuu hänen mielestään pk-yritysten toimintamahdollisuuksista. Keinoihin lukeutuvat esimerkiksi verotus, rahoitus, ja työmarkkinamekanismit. Holm toivoi myös lupamenettelyjen helpottumista nykyisestä. SOTE-uudistuksen myötä taas pitäisi edistää yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus julkisessa palvelutuotannossa. Yhdysvaltojen talouskasvu on vakaalla kasvu-uralla. Myös Kiinassa kasvu on edelleen kovaa, seitsemän prosentin luokkaa. Venäjällä kasvu hiipuu Ukrainan kriisin vuoksi entisestään. Suomeen tilanne on Holmin mukaan jo heijastunut ruplan kurssin huononemisen myötä. Venäläisten matkailijoiden määrä ja heidän rahankäyttönsä etenkin Itä-Suomessa on vähentynyt. Samaan aikaan vienti Venäjälle vähenee. Itänaapurissa toimivat suomalaisyritykset kärsivät epävarmuuden vuoksi, esimerkiksi Nokian Renkaat on antanut tulosvaroituksen. Osuustoimintayrityksistä maassa toimivat HKScan, Atria, Valio ja S-ryhmä. ”Jos kriisi pahenee, mahdollisilla pakotteilla olisi suorat vaikutukset Suomeen. Tällöin talouskasvu saattaa mennä Suomessa nollaan”, arvioi Holm.
”Pellervo-lehti kestänyt tuulet ja tuiskut” Seminaarin avannut Pellervo-lehden vastaava päätoimittaja Teemu Pakarinen käsitteli puheenvuorossaan media-alan murrosta. Hannes Gebhardin syntymästä on kulunut tänä vuonna 150 vuotta ja syksyllä Pellervo-Seuran ja Pellervo-lehden perustamisestakin on vierähtänyt 115 vuotta. ”Pellervo-lehti on kestänyt kaikki tuulet ja tuiskut vuosikymmenten varrella, se on vaatinut isoja ja rohkeita muutoksia. Yksi suurimmista on Pellervo-lehden jako Kodin Pellervoon ja Maatilan Pellervoon 90-luvun lopulla. Se oli viisas päätös ja heijasti tuon ajan muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa”, totesi Pakarinen. Iso uudistus tehtiin myös tämän vuoden alussa, kun Pellervo-Seuran julkaisutoiminta yhtiöitettiin Pellervo-Media Osakeyhtiöön. Sanoma- ja aikakauslehdillä ei Pakarisen mukaan mene nyky-Suomessa hyvin; sähköinen viestintä valtaa alaa painetulta sanalta, isot kustantajat ovat yt-neuvottelujen kierteessä ja levikit laskevat. ”Poikkeuksiakin on, yksi harvoista menestyjistä on Kodin Pellervo. Sen levikki kasvoi juuri valmistuneen levikintarkistuksen mukaan 6,2 prosenttia yli 38 300:aan.” 2•2014 OT
39
Hannes Gebhard 150
Ideoita, jotka kestävät aikaa
N PÄIV VO
Ä
PE
2 0 14
L L ER
Tutkija Riitta Mäkinen.
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
40 OT 2•2014
O
matoimisuus yhdistettynä yhdessä tekemiseen on tutkija Riitta Mäkisen mielestä Hannes Gebhardin aatteista se, joka kantaa parhaiten tähän päivään. ”Hannes Gebhard tuotti uusia ideoita koko ajan, mutta tärkeää hänelle oli myös se, että ideat toimivat käytännössä. Puhdas aatteellisuus ei riittänyt, osuustoiminnassa piti taloudellinen pohja olla kunnossa.” Hannes Gebhard antoi suomalaiselle osuustoiminnalle kasvot. Pienenläntä, ärhäkkä mies oli idealinko, valistaja ja vaikuttaja. Vähemmälle huomiolle hänen toiminnassaan on viime vuosina jäänyt tutkijan rooli. Gebhardin yhteiskuntatieteellinen tutkimus saa asiantuntijoiden keskuudessa jatkuvasti huomiota. ”Gebhardilaisuutta tulkitaan aina oman ajan näkökulmasta, eri tavoin ja aina siihen kuuluu jännitteensä”, toteaa tutkija Riitta Mäkinen. Ajatusmaailmaan kuuluvat kuitenkin hänen mielestään aina siveellisyys, liiketaloudellinen kannattavuus ja uhrautuminen. Tänä päivänä termit todennäköisesti nimettäisiin hieman toisin, siveellisyys voisi tarkoittaa avoimuutta ja reiluja liikeperiaatteita, uhrautuminen voiton maksimoinnista tinkimistä. Liiketaloudellinen kannattavuus on vaatimuksena samanlainen kuin ennenkin, vain tavoiteluvut muuttuvat. Eettisyys on aina yksi osuustoimin-
nan erityinen elementti, vähintään laajan omistuspohjan kautta. Eettisyyden ja taloudellisen tuloksen suhde aiheutti kyllä keskustelua jo Hannes Gebhardin aikaan. Gebhardilaisuuteen tai osuustoimintaan yleensä kuuluu Riitta Mäkisen mielestä aina ja väistämättä jännitteitä, jollei ristiriitoja. Yhteistä hyvää etsittäessä niitä ei voida laajan omistuspohjan vuoksi välttää. Niitä pitää silloin myös sietää. Hannes Gebhardkin tunnisti kokemuksesta, että johtoportaan asema erityisesti osuuskunnissa on tuulinen. Hauras mies sai paljon aikaan Hannes Gebhardin piirteistä heikoimmin tunnettu saattaa Riitta Mäkisen mukaan olla hänen haurautensa. ”On rohkaisevaa, miten paljon niin hauras ihminen sai aikaan, kun hänelle annettiin aikaa ja tilaa. Nykyään samanlaisilla edellytyksillä varustetuilla ihmisillä voisi työelämässä nousta seinä vastaan.” Osuuskuntien keskeiset ideat Hannes ja Hedvig Gebhard toivat ulkomailta, lähinnä Saksasta. Suomalaisen maaseudun yhteistoiminta ei ollut heille ennestään tuttua. Sellaisenaan vieraita oppeja ei kuitenkaan yritetty Suomen juurruttaa, ensin tutkittiin mikä tänne sopii, vasta sen jälkeen lähdettiin viemään ideoita käytäntöön. Muun muassa saksalainen hankintaosuuskuntien malli ei tänne sopinut, sitä vastaava järjestely kehitettiin itse. Osuustoiminnan idea oli aikanaan radikaali ja Gebhardien pyrkimyksenä oli parantaa ennen muuta vähäväkisten asemaa. Vähäväkisiä ja tilattomia oli maaseudulla paljon, maanomistajia oli pieni vähemmistö. Hannes Gebhard halusi, että osuus-
toiminnan piiristä nousisi suurmiehiä, hänen vahva temperamenttinsa kuitenkin esti pitkään uusien voimamiesten esiinmarssia. Ylivoimaisesti parhaiten osuustoiminnan merkkimiehistä muistetaankin Hannes itse. Torppareiden vapautuessa itsenäisiksi viljelijöiksi Hannes tunnisti ristiriidan, joka maanviljelysseurojen toiminnassa oli syntymässä. Ratkaisuksi uuden viljelijäluokan valistuksen toteuttamiseksi hän perusti pienviljelijöiden järjestön, jonka johdossa hän pysyi 1930-luvulle asti. Tukihenkilöt kansakunnan kermaa Osuustoiminta vaati kehittyäkseen laajojen joukkojen tuen. Ideat lähtivät Suomessa kuitenkin liikkeelle yhteiskunnan huipulta. Hanneksen lähipiiristä tärkeä ja tarpeettoman vähän huomiota saanut hahmo oli professori Emil Tudeer. Kreikan kielen professori oli vahva taustahahmo kautta vuosien. Hän inspiroi, tasoitti särmiä ja rohkaisi. Vanhusten huollossa olisi ehkä ollut Hannes Gebhardin seuraava projekti, jos hänelle olisi annettu enemmän elinvuosia. 1930-luvulla hän esitti, että ”Minä olen usein ajatellut vanhusten turvaamista ja olen kovasti ajatellut, miten osuustoiminta voisi tässä auttaa. Se ei ole vielä minulle selvinnyt, mutta ehkä osuustoiminta kasvattaa niin jaloja miehiä, että he huolehtivat myös vanhuksista.” Tänä päivänä Hannes ja Hedvig Gebhard voisivat Riitta Mäkisen mielestä toimia esimerkiksi kansainvälisen eriarvoisuuden poistamiseksi. Puolustettavia vähäväkisiä voisi olla muun muassa siinä suuressa joukossa, jonka tekemiä kulutushyödykkeitä Suomeen tuodaan.
Osuustoiminnan isän syntymästä 150 vuotta
Hannes Gebhardin perintö elää vahvana
Hannes Gebhard teki mittavan elämäntyön, josta parhaiten muistetaan hänen roolinsa suomalaisen osuustoiminnan isänä. Maamme historian myrskyisinä vuosina käyntiin saatu liike ehti hänen elämänsä aikana kehittyä kansantalouden keskeiseksi tekijäksi.
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
K
emijärvellä vuonna 1864 syntynyt, Kajaanissa ja Oulussa koulut käynyt Hannes Gebhard opiskeli historiaa tohtoriksi asti. Teoreettisista opinnoista huolimatta mielessä etusijalla oli kuitenkin ajan ongelmien ymmärtäminen 2•2014 OT
41
Hannes Gebhard 150
Ideoita, jotka kestävät aikaa
N PÄIV VO
Ä
PE
2 0 14
L L ER
Tutkija Riitta Mäkinen.
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
40 OT 2•2014
O
matoimisuus yhdistettynä yhdessä tekemiseen on tutkija Riitta Mäkisen mielestä Hannes Gebhardin aatteista se, joka kantaa parhaiten tähän päivään. ”Hannes Gebhard tuotti uusia ideoita koko ajan, mutta tärkeää hänelle oli myös se, että ideat toimivat käytännössä. Puhdas aatteellisuus ei riittänyt, osuustoiminnassa piti taloudellinen pohja olla kunnossa.” Hannes Gebhard antoi suomalaiselle osuustoiminnalle kasvot. Pienenläntä, ärhäkkä mies oli idealinko, valistaja ja vaikuttaja. Vähemmälle huomiolle hänen toiminnassaan on viime vuosina jäänyt tutkijan rooli. Gebhardin yhteiskuntatieteellinen tutkimus saa asiantuntijoiden keskuudessa jatkuvasti huomiota. ”Gebhardilaisuutta tulkitaan aina oman ajan näkökulmasta, eri tavoin ja aina siihen kuuluu jännitteensä”, toteaa tutkija Riitta Mäkinen. Ajatusmaailmaan kuuluvat kuitenkin hänen mielestään aina siveellisyys, liiketaloudellinen kannattavuus ja uhrautuminen. Tänä päivänä termit todennäköisesti nimettäisiin hieman toisin, siveellisyys voisi tarkoittaa avoimuutta ja reiluja liikeperiaatteita, uhrautuminen voiton maksimoinnista tinkimistä. Liiketaloudellinen kannattavuus on vaatimuksena samanlainen kuin ennenkin, vain tavoiteluvut muuttuvat. Eettisyys on aina yksi osuustoimin-
nan erityinen elementti, vähintään laajan omistuspohjan kautta. Eettisyyden ja taloudellisen tuloksen suhde aiheutti kyllä keskustelua jo Hannes Gebhardin aikaan. Gebhardilaisuuteen tai osuustoimintaan yleensä kuuluu Riitta Mäkisen mielestä aina ja väistämättä jännitteitä, jollei ristiriitoja. Yhteistä hyvää etsittäessä niitä ei voida laajan omistuspohjan vuoksi välttää. Niitä pitää silloin myös sietää. Hannes Gebhardkin tunnisti kokemuksesta, että johtoportaan asema erityisesti osuuskunnissa on tuulinen. Hauras mies sai paljon aikaan Hannes Gebhardin piirteistä heikoimmin tunnettu saattaa Riitta Mäkisen mukaan olla hänen haurautensa. ”On rohkaisevaa, miten paljon niin hauras ihminen sai aikaan, kun hänelle annettiin aikaa ja tilaa. Nykyään samanlaisilla edellytyksillä varustetuilla ihmisillä voisi työelämässä nousta seinä vastaan.” Osuuskuntien keskeiset ideat Hannes ja Hedvig Gebhard toivat ulkomailta, lähinnä Saksasta. Suomalaisen maaseudun yhteistoiminta ei ollut heille ennestään tuttua. Sellaisenaan vieraita oppeja ei kuitenkaan yritetty Suomen juurruttaa, ensin tutkittiin mikä tänne sopii, vasta sen jälkeen lähdettiin viemään ideoita käytäntöön. Muun muassa saksalainen hankintaosuuskuntien malli ei tänne sopinut, sitä vastaava järjestely kehitettiin itse. Osuustoiminnan idea oli aikanaan radikaali ja Gebhardien pyrkimyksenä oli parantaa ennen muuta vähäväkisten asemaa. Vähäväkisiä ja tilattomia oli maaseudulla paljon, maanomistajia oli pieni vähemmistö. Hannes Gebhard halusi, että osuus-
toiminnan piiristä nousisi suurmiehiä, hänen vahva temperamenttinsa kuitenkin esti pitkään uusien voimamiesten esiinmarssia. Ylivoimaisesti parhaiten osuustoiminnan merkkimiehistä muistetaankin Hannes itse. Torppareiden vapautuessa itsenäisiksi viljelijöiksi Hannes tunnisti ristiriidan, joka maanviljelysseurojen toiminnassa oli syntymässä. Ratkaisuksi uuden viljelijäluokan valistuksen toteuttamiseksi hän perusti pienviljelijöiden järjestön, jonka johdossa hän pysyi 1930-luvulle asti. Tukihenkilöt kansakunnan kermaa Osuustoiminta vaati kehittyäkseen laajojen joukkojen tuen. Ideat lähtivät Suomessa kuitenkin liikkeelle yhteiskunnan huipulta. Hanneksen lähipiiristä tärkeä ja tarpeettoman vähän huomiota saanut hahmo oli professori Emil Tudeer. Kreikan kielen professori oli vahva taustahahmo kautta vuosien. Hän inspiroi, tasoitti särmiä ja rohkaisi. Vanhusten huollossa olisi ehkä ollut Hannes Gebhardin seuraava projekti, jos hänelle olisi annettu enemmän elinvuosia. 1930-luvulla hän esitti, että ”Minä olen usein ajatellut vanhusten turvaamista ja olen kovasti ajatellut, miten osuustoiminta voisi tässä auttaa. Se ei ole vielä minulle selvinnyt, mutta ehkä osuustoiminta kasvattaa niin jaloja miehiä, että he huolehtivat myös vanhuksista.” Tänä päivänä Hannes ja Hedvig Gebhard voisivat Riitta Mäkisen mielestä toimia esimerkiksi kansainvälisen eriarvoisuuden poistamiseksi. Puolustettavia vähäväkisiä voisi olla muun muassa siinä suuressa joukossa, jonka tekemiä kulutushyödykkeitä Suomeen tuodaan.
Osuustoiminnan isän syntymästä 150 vuotta
Hannes Gebhardin perintö elää vahvana
Hannes Gebhard teki mittavan elämäntyön, josta parhaiten muistetaan hänen roolinsa suomalaisen osuustoiminnan isänä. Maamme historian myrskyisinä vuosina käyntiin saatu liike ehti hänen elämänsä aikana kehittyä kansantalouden keskeiseksi tekijäksi.
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
K
emijärvellä vuonna 1864 syntynyt, Kajaanissa ja Oulussa koulut käynyt Hannes Gebhard opiskeli historiaa tohtoriksi asti. Teoreettisista opinnoista huolimatta mielessä etusijalla oli kuitenkin ajan ongelmien ymmärtäminen 2•2014 OT
41
Hannes Gebhard 150
Hannes ja Hedvig Gebhard tekivät häämatkansa Kööpenhaminaan 1891.
ja niiden korjaaminen. Puolison Hedvig Gebhardin yliopisto-opinnot jäivät kesken, mutta hänkin hankki huomattavan tietomäärän ja sivistyksen. Kumpikin näki alun perin toisessaan myös työtoverin, mikä ei siihen aikaan ollut ollenkaan tavanomaista. Gebhardien matka Saksaan 18931894 oli erityisen merkityksellinen osuustoiminta-ajatusten kypsymisen kannalta. Hannes opiskeli Berliinissä maanviljelyksen kansantaloutta ja teki tilastollista tutkimusta vaimonsa avustamana. Pohjimmiltaan Hannes ja Hedvig halusivat tehdä työtä vähäväkisen maaseutuväestön olosuhteiden kohentamiseksi ja osuustoiminta kirkastui tähän työhön mainioksi välineeksi. Käytännön esikuvia osuustoimin-
nan toteutukseen löytyi myös Irlannista ja Iso-Britanniasta. Näin Hannes ja Hedvig Gebhardin opintomatkojen tuloksena Suomen osuustoiminta tuli heti käynnistyttyään osaksi kansainvälistä osuustoimintaliikettä. Kotimaassa osuustoiminta oli monin tavoin idullaan 1890-luvulla, mutta lopullisen sysäyksen aatteen edistämiseen ja sen perustalle rakentuvan liiketoiminnan kehittämiseen antoi Pellervo-Seuran perustaminen vuonna 1899. Kootuin voimin aloitettiin valistus ja neuvontatyö, joiden vaikutuksesta osuustoimintayrityksiä perustettiin eri puolille maata. Pellervo-Seuraa perustaessaan Hannes Gebhard oli 35-vuotias nuori perheenisä. Kodin työt jäivät Hedvigin ja apulaisten huoleksi, sillä käytännön pikku yksityiskohdat eivät osuustoiminnan isältä oikein luontuneet. Hannes Gebhard oli tutustunut maalaiselämään pintapuolisesti jo lapsuudessaan, Hedvig vasta miehensä myötä. Kosketukset varsinaiseen talonpoikaistoon olivat kuitenkin pitkään vähäisiä, niitä kertyi vasta osuustoimintaliikkeen kasvaessa ja levitessä. Vakiintumisen aika Hannes Gebhard oli pitkään akateeminen pätkätyöläinen ja pienistä hankkeista koostuivat myös Hedvigin tulot. Pellervo-Seura ei maksanut puheenjohtajalleen palkkaa, mikä oli Gebhardille jopa ylpeilyn aihe. Osuustoiminnan isän työsuhteet vakiintuivat vasta kypsässä keski-iässä vuoden 1910 tienoilla, vakituisia tuloja toivat professuuri Helsingin Yliopistossa ja johtajan tehtävä osuuskassaliikkeessä. Hannes ja Hedvig olivat todennäköisesti maailman ensimmäinen par-
Hannes Gebhard totesi 50-vuotispäivien puheessaan 1914:
”Osuustoiminnalle voi koitua vaaraa siitä, että maanviljelijät päästyään jonkinmoiseen hyvinvointiin sen avulla, unohtavat tämän liikkeen aatteellisen puolen ja heittäytyvät raa´an materialismin ja itsekylläisyyden valtaan.” 42 OT 2•2014
Päättäjät koolla. Pellervo-Seuran ensimmäisestä johtokunnasta ei löydy kuvaa – tämä kuva on johtokunnan toimikaudelta 1912 –1915. Oikealla pöydän päässä puheenjohtajana Hannes Gebhard.
lamentaarikko-aviopari, kun molemmat valittiin vanhasuomalaisten edustajina ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1906. Hanneksen eduskuntaura jäi yhteen kauteen, Hedvig edusti kansanedustajana myöhemmin kokoomuspuoluetta ja ainakin kaksi kertaa häntä pidettiin vahvana ministeriehdokkaana. Taistelijaluonne Hannes Gebhard oli taistelijaluonne ja joutui usein polemiikkeihin. Puheenjohtajan sanan säilää saivat ajoittain maistaa myös Pellervo-lehden lukijat. Turhaan professori ei pauhannut, menestyksekäs oli esimerkiksi kampanja siemenkaupan epäkohtien poistamiseksi. Idearikkaus ja näkemyksellisyys olivat Hannes Gebhardin parhaita avuja. Miehen mieli oli kuitenkin ailahteleva, maanisena aikana syntyi visioita ja toteutuksia, depression iskiessä hän vetäytyi parantoloihin lepäämään. Hannesta luonnehdittiin väsymättömäksi, mutta tämä ei kerro koko totuutta. Merkkimiehen väsyessä Hedvig ja työtoverit pitivät aatteen elävänä ja käytännön työt käynnissä. Miestään diplomaattisempana Hedvig sai myös tasoitella Hanneksen aikaansaamia ristiriitoja henkilösuhteissa. Sota toi ristiriitoja Ensimmäisen maailmansodan vuosina Hannes Gebhard joutui pahoihin ristiriitoihin sekä osuustoiminnassa että avioliitossaan. Häntä kunnioitettiin osuustoiminnan isänä, mutta arvostus ei aina ollut niin varaukseton kuin hän olisi ehkä toivonut. Pellervon piiristä nousi uusia johtomiehiä, joiden toimet saattoivat ajoittain jättää liikkeen perustajan varjoonsa. Vuonna 1916 muodostettiin Pellervo-Seuran neuvottelukunta, joka takasi järjestön tulevaisuutta, mutta samalla asetti sen keskusliikkeiden valvonnalle alttiiksi. Hannes Gebbhard pelkäsi, että näin etäännyttiin osuustoiminnan alkuperäisistä ihanteista ja suuntaudutaan liikemiesmäisempään toimintaan. Ristiriitojakin Pellervolla oli keskusliikkeiden ja maamiesseuro-
jen kanssa. Vuonna 1917 Hannes Gebhard sitten ilmoitti eroavansa seuran puheenjohtajan tehtävästä, jota hän oli hoitanut perustamisesta asti. Hannes Gebhard korosti yksimielisyyttä omiensa joukossa ja oli sitä mieltä, että kilpailu ei kuulu osuustoimintaan. Käytännössä kilpailua pyrittiinkin säätelemään pitkään, rajankäynnit eri keskusliikkeiden välillä olivat jatkuva ilmiö. Näitä riitoja saatiin selvitellä keskusjärjestössäkin eikä hajaannusta aina voitu välttää. Osuuskassat etusijalle Hannes Gebhardin biografian kirjoittaneen Aulis Alasen mukaan näytti siltä, että osuuskassat olivat hänen sydäntään lähinnä kaikista osuustoiminnan sektoreista. Tästä kertoo sekin, että hän toimi Osuuskassojen Keskuslainarahaston toimitusjohtajana viimeiseen asti.
Osuuskassoja alettiin perustaa vastapainoksi luotonannossa tapahtuneisiin väärinkäytöksiin ja koronkiskontaan. Saksassa Raiffeisenin periaatteilla toimivien kassojen merkitys oli tässä suuri. Suomessa osuuskassoista tuli erityisesti maaseudun vähäväkisten luotottaja, isompien tilallisten hallussa olivat säästöpankit, joita oli perustettu jo aikaisemmin. Osuuskassaliike lähti Suomessa ylhäältä johdettuna, sillä Osuuskassojen Keskuslainarahastoa vuonna 1902 perustettaessa ei yhtäkään kassaa vielä ollut toiminnassa. Ajankohta oli merkittävä, sillä katovuoden takia maaseutu oli vaikeuksissa ja varoja oli heikosti saatavissa. Valtion tuen saaminen oli pitkän tien takana, vasta käynnit Pietarissa avasivat kirstun. Kotimaan osakemerkintää vauhditti Pellervo-Seura. Vaikeudet osuuskassojen alkutaipaleella tekivät tämän liikkeen johtamisesta Gebhardille melkein pyhän tehtävän. Alusta alkaen korostettiin siveellisten periaatteiden ehdottomuutta kassoja johdettaessa. OKO ja osuuskassaliike muuttivat melkoisesti muotoaan jo Gebhardin aikana. Vähitellen päästiin irti Venäjän vallan ajoilta periytyvistä alkuvaiheiden toimintarajoituksista. Liiketoiminta kasvoi voimakkaasti ja voitiin oikeasti kilpailla muiden luottolaitosten kanssa. Teksti perustuu tutkija Riitta Mäkisen Pellervon päivien esitykseen ja Aulis Alasen kirjoittamaan Hannes Gebhardin elämäkertateokseen.
”Emme mitään itsessämme, emme mitään itsestämme, mutta äärettömän paljon liitossa toistemme kanssa.” 2•2014 OT
43
Hannes Gebhard 150
Hannes ja Hedvig Gebhard tekivät häämatkansa Kööpenhaminaan 1891.
ja niiden korjaaminen. Puolison Hedvig Gebhardin yliopisto-opinnot jäivät kesken, mutta hänkin hankki huomattavan tietomäärän ja sivistyksen. Kumpikin näki alun perin toisessaan myös työtoverin, mikä ei siihen aikaan ollut ollenkaan tavanomaista. Gebhardien matka Saksaan 18931894 oli erityisen merkityksellinen osuustoiminta-ajatusten kypsymisen kannalta. Hannes opiskeli Berliinissä maanviljelyksen kansantaloutta ja teki tilastollista tutkimusta vaimonsa avustamana. Pohjimmiltaan Hannes ja Hedvig halusivat tehdä työtä vähäväkisen maaseutuväestön olosuhteiden kohentamiseksi ja osuustoiminta kirkastui tähän työhön mainioksi välineeksi. Käytännön esikuvia osuustoimin-
nan toteutukseen löytyi myös Irlannista ja Iso-Britanniasta. Näin Hannes ja Hedvig Gebhardin opintomatkojen tuloksena Suomen osuustoiminta tuli heti käynnistyttyään osaksi kansainvälistä osuustoimintaliikettä. Kotimaassa osuustoiminta oli monin tavoin idullaan 1890-luvulla, mutta lopullisen sysäyksen aatteen edistämiseen ja sen perustalle rakentuvan liiketoiminnan kehittämiseen antoi Pellervo-Seuran perustaminen vuonna 1899. Kootuin voimin aloitettiin valistus ja neuvontatyö, joiden vaikutuksesta osuustoimintayrityksiä perustettiin eri puolille maata. Pellervo-Seuraa perustaessaan Hannes Gebhard oli 35-vuotias nuori perheenisä. Kodin työt jäivät Hedvigin ja apulaisten huoleksi, sillä käytännön pikku yksityiskohdat eivät osuustoiminnan isältä oikein luontuneet. Hannes Gebhard oli tutustunut maalaiselämään pintapuolisesti jo lapsuudessaan, Hedvig vasta miehensä myötä. Kosketukset varsinaiseen talonpoikaistoon olivat kuitenkin pitkään vähäisiä, niitä kertyi vasta osuustoimintaliikkeen kasvaessa ja levitessä. Vakiintumisen aika Hannes Gebhard oli pitkään akateeminen pätkätyöläinen ja pienistä hankkeista koostuivat myös Hedvigin tulot. Pellervo-Seura ei maksanut puheenjohtajalleen palkkaa, mikä oli Gebhardille jopa ylpeilyn aihe. Osuustoiminnan isän työsuhteet vakiintuivat vasta kypsässä keski-iässä vuoden 1910 tienoilla, vakituisia tuloja toivat professuuri Helsingin Yliopistossa ja johtajan tehtävä osuuskassaliikkeessä. Hannes ja Hedvig olivat todennäköisesti maailman ensimmäinen par-
Hannes Gebhard totesi 50-vuotispäivien puheessaan 1914:
”Osuustoiminnalle voi koitua vaaraa siitä, että maanviljelijät päästyään jonkinmoiseen hyvinvointiin sen avulla, unohtavat tämän liikkeen aatteellisen puolen ja heittäytyvät raa´an materialismin ja itsekylläisyyden valtaan.” 42 OT 2•2014
Päättäjät koolla. Pellervo-Seuran ensimmäisestä johtokunnasta ei löydy kuvaa – tämä kuva on johtokunnan toimikaudelta 1912 –1915. Oikealla pöydän päässä puheenjohtajana Hannes Gebhard.
lamentaarikko-aviopari, kun molemmat valittiin vanhasuomalaisten edustajina ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1906. Hanneksen eduskuntaura jäi yhteen kauteen, Hedvig edusti kansanedustajana myöhemmin kokoomuspuoluetta ja ainakin kaksi kertaa häntä pidettiin vahvana ministeriehdokkaana. Taistelijaluonne Hannes Gebhard oli taistelijaluonne ja joutui usein polemiikkeihin. Puheenjohtajan sanan säilää saivat ajoittain maistaa myös Pellervo-lehden lukijat. Turhaan professori ei pauhannut, menestyksekäs oli esimerkiksi kampanja siemenkaupan epäkohtien poistamiseksi. Idearikkaus ja näkemyksellisyys olivat Hannes Gebhardin parhaita avuja. Miehen mieli oli kuitenkin ailahteleva, maanisena aikana syntyi visioita ja toteutuksia, depression iskiessä hän vetäytyi parantoloihin lepäämään. Hannesta luonnehdittiin väsymättömäksi, mutta tämä ei kerro koko totuutta. Merkkimiehen väsyessä Hedvig ja työtoverit pitivät aatteen elävänä ja käytännön työt käynnissä. Miestään diplomaattisempana Hedvig sai myös tasoitella Hanneksen aikaansaamia ristiriitoja henkilösuhteissa. Sota toi ristiriitoja Ensimmäisen maailmansodan vuosina Hannes Gebhard joutui pahoihin ristiriitoihin sekä osuustoiminnassa että avioliitossaan. Häntä kunnioitettiin osuustoiminnan isänä, mutta arvostus ei aina ollut niin varaukseton kuin hän olisi ehkä toivonut. Pellervon piiristä nousi uusia johtomiehiä, joiden toimet saattoivat ajoittain jättää liikkeen perustajan varjoonsa. Vuonna 1916 muodostettiin Pellervo-Seuran neuvottelukunta, joka takasi järjestön tulevaisuutta, mutta samalla asetti sen keskusliikkeiden valvonnalle alttiiksi. Hannes Gebbhard pelkäsi, että näin etäännyttiin osuustoiminnan alkuperäisistä ihanteista ja suuntaudutaan liikemiesmäisempään toimintaan. Ristiriitojakin Pellervolla oli keskusliikkeiden ja maamiesseuro-
jen kanssa. Vuonna 1917 Hannes Gebhard sitten ilmoitti eroavansa seuran puheenjohtajan tehtävästä, jota hän oli hoitanut perustamisesta asti. Hannes Gebhard korosti yksimielisyyttä omiensa joukossa ja oli sitä mieltä, että kilpailu ei kuulu osuustoimintaan. Käytännössä kilpailua pyrittiinkin säätelemään pitkään, rajankäynnit eri keskusliikkeiden välillä olivat jatkuva ilmiö. Näitä riitoja saatiin selvitellä keskusjärjestössäkin eikä hajaannusta aina voitu välttää. Osuuskassat etusijalle Hannes Gebhardin biografian kirjoittaneen Aulis Alasen mukaan näytti siltä, että osuuskassat olivat hänen sydäntään lähinnä kaikista osuustoiminnan sektoreista. Tästä kertoo sekin, että hän toimi Osuuskassojen Keskuslainarahaston toimitusjohtajana viimeiseen asti.
Osuuskassoja alettiin perustaa vastapainoksi luotonannossa tapahtuneisiin väärinkäytöksiin ja koronkiskontaan. Saksassa Raiffeisenin periaatteilla toimivien kassojen merkitys oli tässä suuri. Suomessa osuuskassoista tuli erityisesti maaseudun vähäväkisten luotottaja, isompien tilallisten hallussa olivat säästöpankit, joita oli perustettu jo aikaisemmin. Osuuskassaliike lähti Suomessa ylhäältä johdettuna, sillä Osuuskassojen Keskuslainarahastoa vuonna 1902 perustettaessa ei yhtäkään kassaa vielä ollut toiminnassa. Ajankohta oli merkittävä, sillä katovuoden takia maaseutu oli vaikeuksissa ja varoja oli heikosti saatavissa. Valtion tuen saaminen oli pitkän tien takana, vasta käynnit Pietarissa avasivat kirstun. Kotimaan osakemerkintää vauhditti Pellervo-Seura. Vaikeudet osuuskassojen alkutaipaleella tekivät tämän liikkeen johtamisesta Gebhardille melkein pyhän tehtävän. Alusta alkaen korostettiin siveellisten periaatteiden ehdottomuutta kassoja johdettaessa. OKO ja osuuskassaliike muuttivat melkoisesti muotoaan jo Gebhardin aikana. Vähitellen päästiin irti Venäjän vallan ajoilta periytyvistä alkuvaiheiden toimintarajoituksista. Liiketoiminta kasvoi voimakkaasti ja voitiin oikeasti kilpailla muiden luottolaitosten kanssa. Teksti perustuu tutkija Riitta Mäkisen Pellervon päivien esitykseen ja Aulis Alasen kirjoittamaan Hannes Gebhardin elämäkertateokseen.
”Emme mitään itsessämme, emme mitään itsestämme, mutta äärettömän paljon liitossa toistemme kanssa.” 2•2014 OT
43
Hannes Gebhard 150 vänäkin yhä ajankohtainen toimintamalli”, Kuisma arvioi. ”Osuustoiminta soveltui erittäin hyvin varsinkin viljelijöiden yritystoiminnan muodoksi. Mutta se soveltui hyvin myös useille muille aloille kuten pankkitoimintaan ja kuluttajien kauppaliikkeeseen.” Kuisma korostaa pariskunnan yhteisessä työssä Hedvigin merkitystä. Naisten asema oli siihen aikaan turhan tiukasti määritelty. Hanneskin oli siinä oman aikansa vanki. ”Kun katsoo Hedvigin pidempää monitahoista elämänuraa, niin tänä päivänä Hedvig saattaisi olla heistä jopa se ykkönen ja Hannes kakkonen.”
Mikä on osuustoiminnan merkitys nykypäivän tavallisille suomalaisille? Onko se vain osuuskaupan tai osuuspankin muovi-
Historioitsijat:
2 0 14
PE
N PÄIV VO
Ä
L L ER
Osuustoiminta kantaa tulevaisuuteen
Teksti: MAUNOMARKUS KARJALAINEN
T
ällaisia kysymyksiä sai vastattavakseen Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta. Tenttaajana oli toinen historian tutkija, FM Annastiina Henttinen. Molemmat ovat olleet kirjoittamassa lukuisia yrityshistorioita, esimerkiksi pellervolaisen osuustoiminnan mittavaa satavuotishistoriaa. Saavutukset arkipäiväistyvät Markku Kuisma vertaisi osuustoiminnan saavutuksia kahdeksan tunnin työpäivään, joka oli toisen suuren ja
”Nykyinen ultrayksilöllisyys on muoti, joka ajan myötä muuttuu.” 44 OT 2•2014
yhtä vanhan kansanliikkeen, työväenliikkeen, keskeinen tavoite. Tänä päivänä saavutus tuntuu itsestään selvältä. ”Samalla tavalla suuret osuustoimintayritykset ovat tulleet meidän arkeemme. Niitä ei tarvitse ajatella, paitsi silloin jos niitä ei olisi.” On kuitenkin selvää, ettei osuustoiminnassa ole enää läpimurtovaiheen eetosta ja aatteellista intoa. Mutta ajatus siitä, että osuustoiminta on varteenotettava ja kilpailukyinen yritystoiminnan muoto, on toteutunut. Kyllähän miljoonat jäsenkortit sen omalla tavallaan todistavat. ”Ylpeys omista saavutuksista on terve tunne, mutta menestyksen myötä kaikilla liikkeillä on vaarana lihavoitua tai jäädä polkemaan paikalleen. Se on ikuinen ongelma muuallakin.”
kortti kymmenien muiden korttien rinnalla ilman mitään syvempää aatteellista sisältöä? Köyhyyden kierre katkaistiin Gebhardien toimeliasta pariskuntaa yhdisti ihmisten eriarvoisuuden käytännöllinen tasoittaminen yhteiskunnassa. Köyhyyden kierre paljolti myös voitettiin. Sosiaalinen nousu mahdollistettiin myös yhteiskunnan syrjässä eläville. Kun järjestäytynyt osuustoimintaliike syntyi Suomeen, maalaisväestöä oli 80 prosenttia. Valtaosa heistä oli suhteellisen köyhiä pienviljelijöitä ja maalaistyöväestöä. Gebhardit pystyivät herättämään ryhmän aktiiviseen toimintaan. ”Se oli selvästi parempi vaihtoehto kuin pankolle makaamaan jääminen ja ikuisen köyhyyskierteen tuskitteleminen. Se on myös ajaton ja tänä päi-
Kansanliikkeistä väkevimmäksi Annastiina Henttinen kysyi, kuuluuko Gebhardin ja hänen hengenheimolaistensa ansioksi myös se, että Suomeen kasvoi omillaan toimeentuleva laaja keskiluokka ja kehittyi demokraattinen yhteiskuntajärjestys? Useinhan tästä pisteitä jaetaan vain poliittiselle työväenliikkeelle ja maalaisliitto-keskustalle. Kysymys oli Kuisman mielestä johdatteleva, mutta vastaus oli kyllä. Ehdottomasti osuustoiminta oli keskeinen osa 1800-luvun lopulla alkanutta suomalaisen kansalaisyhteiskunnan nousua. Silloin syntyneistä kansanliikkeistä pellervolainen osuustoiminta on osoittautunut väkevimmäksi, mikäli asiaa mitataan nykyisillä jäsenmäärillä. Kun keskinäinen vakuutustoiminta lasketaan osuustoimintaan, niin jäsenyyksiä on jo yli seitsemän miljoonaa. Isossa kuvassa osuustoiminta ja työväenliike tähtäsivät aikanaan samankaltaisiin päämääriin, vaikka ne törmäsivät etenkin politiikassa ja tuottaja-kuluttaja -suhteissa keskinäisiin ja sisäisiin ristiriitoihin. Molemmat olivat kuitenkin köyhän ja vähitellen vahvistuvan keskiluokan liikettä. ”Niin suuri osuustoiminnan ystävä minä en kuitenkaan ole, että koko kansantalouden pitäisi rakentua sen varaan”, Markku Kuisma totesi. ”On erittäin hyvä, että osuustoiminta on vah-
vaa. Silloin se tarjoaa myös vastapainoa pörssi- ja sijoittajavetoiselle yritystoiminnalle. Molemmille löytyy oma tärkeä paikkansa.” ”On tärkeää, ettei kukaan hallitse areenaa yksin. Yhteiskunnassa ja vallanjaossa tulee aina olla kilpailua, se on terveellistä kokonaisuuden kannalta. Vallan keskittyminen pelkästään hierarkian huipulle on vaarallista.” Kaikkein syrjäytyneimpiä varten Hannes Gebhardilla oli oma ohjelmansa, komiteatyö. Hän oli asiantuntijana keskeisesti vaikuttamassa suuriin maareformeihin, torpparivapautukseen ja ”Lex Kallioon”. Niiden jälkeen 1922 hän oli perustamassa Pienviljelijäin Keskusliittoa, jonka arvostettuna puheenjohtajana hän siitä alkaen toimi aina kuolemaansa 1933 saakka. Niin pellervolaisuuden kuin työväenliikkeen viime vuosisadan alun ohjelmat on nyt toteutettu. Mutta niitä tarvitaan edelleen. Monet ongelmat pakenevat kohti horisonttia, ja myös uusia syntyy. Ehkä keskiluokan merkitys rapautuu. Moni kantaa huolta siitä, kuinka kansalaisyhteiskunnalle käy. ”Osuustoiminta organisoitumisen mallina voisi olla hyvin pätevä keino meneillään olevan murroksen hallinnassa. Esimerkeiksi käyvät vanhustenhoito ja monien eri alojen ammattilaisten perustamat uudet osuuskunnat.” Osuuskunta soveltuu hyvin ihmisille, jotka haluavat rakentaa tasaveroiseen yhdessä yrittämiseen. Henkinen ja ammatillinen soveltuvuus on sen kasvupohjaa. Toisaalta heille, jotka haluavat riskialttiimpaa yksinyrittämistä, löytyy myös omat toimintamallinsa. Yhteisyyttäkin edelleen kaivataan Moni kokee nykyisin ongelmaksi sen, että osuustoiminta ei juurikaan näy valtamediassa. Uusosuustoimintakin lakkasi kiinnostamasta mediaa, kun toiminta 2000-luvulla vakiintui. Markku Kuisma kysyi, tarvitseeko osuustoiminnan median loisteessa näkyäkään. Aatteen paloa ei jäsenistöltä edellytetä kunhan vain tiedetään, että osuustoiminta on fiksu tapa hoitaa
”Niin suuri osuustoiminnan ystävä minä en kuitenkaan ole, että koko kansantalouden pitäisi rakentua sen varaan.”
omia ja yhteisiä asioita. Toki parempi medianäkyvyys auttaisi monia asioita. ”Jäsenistön ei myöskään aina tarvitse olla lojaali omille yrityksilleen. Esimerkiksi osuuskauppojen pitää vain pystyä tarjoamaan niin hyviä tuotteita sellaiseen hintaan että asiakkaita jatkuvasti riittää. Myös Hannes Gebhard lähti siitä, että jäsenten asiointi ei voi perustua vain lojaliteettiin vaan nimenomaan yritysten kilpailukykyyn.” ”Nykyinen ultrayksilöllisyys on muoti, joka ajan myötä muuttuu. Ihminen kuitenkin on laumaeläin. On tarve tehdä yhdessä oman yhteisön asioita. Tai sitten yhteiskunnat ajautuvat niin suuriin kriiseihin, että oppi tulee kantapään kautta.” ”Näen paljon merkkejä siitä, että yhdessä tekemisen ilo, tunne ja tyydytys on pikemminkin lisääntymässä kuin vähentymässä”, Kuisma sanoi. Erityisesti Hedvig näki ruohonjuuritason työn merkityksen. Hän meni kotiin ja perheisiin, sinne missä piti leikata lapsilta tukka ja niistää nenä. Niistäminen olikin siihen aikaan tärkeää, kun taudit haluttiin taltuttaa. Professori Markku Kuisman mukaan nykyisin erityisesti kehitysmaissa olisi tärkeää vahvistaa osuustoimintaa. Varsinkin maataloustuotannossa on helppoa ja tehokasta organisoida vaikkapa banaanin-, viljan tai maidontuottajat osuustoimintamallilla. Jonkin verran tämä näkyykin maailmalla. - Se olisi myös hyvä ruohonjuuritasolle suuntautuva vientituote.
”Hannes Gebhard lähti siitä, että jäsenten asiointi ei voi perustua vain lojaliteettiin vaan nimenomaan yritysten kilpailukykyyn.” 2•2014 OT
45
Hannes Gebhard 150 vänäkin yhä ajankohtainen toimintamalli”, Kuisma arvioi. ”Osuustoiminta soveltui erittäin hyvin varsinkin viljelijöiden yritystoiminnan muodoksi. Mutta se soveltui hyvin myös useille muille aloille kuten pankkitoimintaan ja kuluttajien kauppaliikkeeseen.” Kuisma korostaa pariskunnan yhteisessä työssä Hedvigin merkitystä. Naisten asema oli siihen aikaan turhan tiukasti määritelty. Hanneskin oli siinä oman aikansa vanki. ”Kun katsoo Hedvigin pidempää monitahoista elämänuraa, niin tänä päivänä Hedvig saattaisi olla heistä jopa se ykkönen ja Hannes kakkonen.”
Mikä on osuustoiminnan merkitys nykypäivän tavallisille suomalaisille? Onko se vain osuuskaupan tai osuuspankin muovi-
Historioitsijat:
2 0 14
PE
N PÄIV VO
Ä
L L ER
Osuustoiminta kantaa tulevaisuuteen
Teksti: MAUNOMARKUS KARJALAINEN
T
ällaisia kysymyksiä sai vastattavakseen Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta. Tenttaajana oli toinen historian tutkija, FM Annastiina Henttinen. Molemmat ovat olleet kirjoittamassa lukuisia yrityshistorioita, esimerkiksi pellervolaisen osuustoiminnan mittavaa satavuotishistoriaa. Saavutukset arkipäiväistyvät Markku Kuisma vertaisi osuustoiminnan saavutuksia kahdeksan tunnin työpäivään, joka oli toisen suuren ja
”Nykyinen ultrayksilöllisyys on muoti, joka ajan myötä muuttuu.” 44 OT 2•2014
yhtä vanhan kansanliikkeen, työväenliikkeen, keskeinen tavoite. Tänä päivänä saavutus tuntuu itsestään selvältä. ”Samalla tavalla suuret osuustoimintayritykset ovat tulleet meidän arkeemme. Niitä ei tarvitse ajatella, paitsi silloin jos niitä ei olisi.” On kuitenkin selvää, ettei osuustoiminnassa ole enää läpimurtovaiheen eetosta ja aatteellista intoa. Mutta ajatus siitä, että osuustoiminta on varteenotettava ja kilpailukyinen yritystoiminnan muoto, on toteutunut. Kyllähän miljoonat jäsenkortit sen omalla tavallaan todistavat. ”Ylpeys omista saavutuksista on terve tunne, mutta menestyksen myötä kaikilla liikkeillä on vaarana lihavoitua tai jäädä polkemaan paikalleen. Se on ikuinen ongelma muuallakin.”
kortti kymmenien muiden korttien rinnalla ilman mitään syvempää aatteellista sisältöä? Köyhyyden kierre katkaistiin Gebhardien toimeliasta pariskuntaa yhdisti ihmisten eriarvoisuuden käytännöllinen tasoittaminen yhteiskunnassa. Köyhyyden kierre paljolti myös voitettiin. Sosiaalinen nousu mahdollistettiin myös yhteiskunnan syrjässä eläville. Kun järjestäytynyt osuustoimintaliike syntyi Suomeen, maalaisväestöä oli 80 prosenttia. Valtaosa heistä oli suhteellisen köyhiä pienviljelijöitä ja maalaistyöväestöä. Gebhardit pystyivät herättämään ryhmän aktiiviseen toimintaan. ”Se oli selvästi parempi vaihtoehto kuin pankolle makaamaan jääminen ja ikuisen köyhyyskierteen tuskitteleminen. Se on myös ajaton ja tänä päi-
Kansanliikkeistä väkevimmäksi Annastiina Henttinen kysyi, kuuluuko Gebhardin ja hänen hengenheimolaistensa ansioksi myös se, että Suomeen kasvoi omillaan toimeentuleva laaja keskiluokka ja kehittyi demokraattinen yhteiskuntajärjestys? Useinhan tästä pisteitä jaetaan vain poliittiselle työväenliikkeelle ja maalaisliitto-keskustalle. Kysymys oli Kuisman mielestä johdatteleva, mutta vastaus oli kyllä. Ehdottomasti osuustoiminta oli keskeinen osa 1800-luvun lopulla alkanutta suomalaisen kansalaisyhteiskunnan nousua. Silloin syntyneistä kansanliikkeistä pellervolainen osuustoiminta on osoittautunut väkevimmäksi, mikäli asiaa mitataan nykyisillä jäsenmäärillä. Kun keskinäinen vakuutustoiminta lasketaan osuustoimintaan, niin jäsenyyksiä on jo yli seitsemän miljoonaa. Isossa kuvassa osuustoiminta ja työväenliike tähtäsivät aikanaan samankaltaisiin päämääriin, vaikka ne törmäsivät etenkin politiikassa ja tuottaja-kuluttaja -suhteissa keskinäisiin ja sisäisiin ristiriitoihin. Molemmat olivat kuitenkin köyhän ja vähitellen vahvistuvan keskiluokan liikettä. ”Niin suuri osuustoiminnan ystävä minä en kuitenkaan ole, että koko kansantalouden pitäisi rakentua sen varaan”, Markku Kuisma totesi. ”On erittäin hyvä, että osuustoiminta on vah-
vaa. Silloin se tarjoaa myös vastapainoa pörssi- ja sijoittajavetoiselle yritystoiminnalle. Molemmille löytyy oma tärkeä paikkansa.” ”On tärkeää, ettei kukaan hallitse areenaa yksin. Yhteiskunnassa ja vallanjaossa tulee aina olla kilpailua, se on terveellistä kokonaisuuden kannalta. Vallan keskittyminen pelkästään hierarkian huipulle on vaarallista.” Kaikkein syrjäytyneimpiä varten Hannes Gebhardilla oli oma ohjelmansa, komiteatyö. Hän oli asiantuntijana keskeisesti vaikuttamassa suuriin maareformeihin, torpparivapautukseen ja ”Lex Kallioon”. Niiden jälkeen 1922 hän oli perustamassa Pienviljelijäin Keskusliittoa, jonka arvostettuna puheenjohtajana hän siitä alkaen toimi aina kuolemaansa 1933 saakka. Niin pellervolaisuuden kuin työväenliikkeen viime vuosisadan alun ohjelmat on nyt toteutettu. Mutta niitä tarvitaan edelleen. Monet ongelmat pakenevat kohti horisonttia, ja myös uusia syntyy. Ehkä keskiluokan merkitys rapautuu. Moni kantaa huolta siitä, kuinka kansalaisyhteiskunnalle käy. ”Osuustoiminta organisoitumisen mallina voisi olla hyvin pätevä keino meneillään olevan murroksen hallinnassa. Esimerkeiksi käyvät vanhustenhoito ja monien eri alojen ammattilaisten perustamat uudet osuuskunnat.” Osuuskunta soveltuu hyvin ihmisille, jotka haluavat rakentaa tasaveroiseen yhdessä yrittämiseen. Henkinen ja ammatillinen soveltuvuus on sen kasvupohjaa. Toisaalta heille, jotka haluavat riskialttiimpaa yksinyrittämistä, löytyy myös omat toimintamallinsa. Yhteisyyttäkin edelleen kaivataan Moni kokee nykyisin ongelmaksi sen, että osuustoiminta ei juurikaan näy valtamediassa. Uusosuustoimintakin lakkasi kiinnostamasta mediaa, kun toiminta 2000-luvulla vakiintui. Markku Kuisma kysyi, tarvitseeko osuustoiminnan median loisteessa näkyäkään. Aatteen paloa ei jäsenistöltä edellytetä kunhan vain tiedetään, että osuustoiminta on fiksu tapa hoitaa
”Niin suuri osuustoiminnan ystävä minä en kuitenkaan ole, että koko kansantalouden pitäisi rakentua sen varaan.”
omia ja yhteisiä asioita. Toki parempi medianäkyvyys auttaisi monia asioita. ”Jäsenistön ei myöskään aina tarvitse olla lojaali omille yrityksilleen. Esimerkiksi osuuskauppojen pitää vain pystyä tarjoamaan niin hyviä tuotteita sellaiseen hintaan että asiakkaita jatkuvasti riittää. Myös Hannes Gebhard lähti siitä, että jäsenten asiointi ei voi perustua vain lojaliteettiin vaan nimenomaan yritysten kilpailukykyyn.” ”Nykyinen ultrayksilöllisyys on muoti, joka ajan myötä muuttuu. Ihminen kuitenkin on laumaeläin. On tarve tehdä yhdessä oman yhteisön asioita. Tai sitten yhteiskunnat ajautuvat niin suuriin kriiseihin, että oppi tulee kantapään kautta.” ”Näen paljon merkkejä siitä, että yhdessä tekemisen ilo, tunne ja tyydytys on pikemminkin lisääntymässä kuin vähentymässä”, Kuisma sanoi. Erityisesti Hedvig näki ruohonjuuritason työn merkityksen. Hän meni kotiin ja perheisiin, sinne missä piti leikata lapsilta tukka ja niistää nenä. Niistäminen olikin siihen aikaan tärkeää, kun taudit haluttiin taltuttaa. Professori Markku Kuisman mukaan nykyisin erityisesti kehitysmaissa olisi tärkeää vahvistaa osuustoimintaa. Varsinkin maataloustuotannossa on helppoa ja tehokasta organisoida vaikkapa banaanin-, viljan tai maidontuottajat osuustoimintamallilla. Jonkin verran tämä näkyykin maailmalla. - Se olisi myös hyvä ruohonjuuritasolle suuntautuva vientituote.
”Hannes Gebhard lähti siitä, että jäsenten asiointi ei voi perustua vain lojaliteettiin vaan nimenomaan yritysten kilpailukykyyn.” 2•2014 OT
45
toimintaa. Kouluissa ei juuri opeteta sitä, ja tiedon puute heijastuu kielteisissä asenteissa. Sen sijaan ne, jotka ovat saaneet opetusta osuustoiminnasta, suhtautuvat siihen myönteisemmin. 4H-LiiTOSSA SYTYTTiiN OSuuSKuNNiLLe
N PÄIV VO
Ä
PE
2 0 14
L L ER
LISÄÄ OPETUSTA. Opiskelijoiden intoa osuuskuntayrittäjyyteen vähentää tiedon puute. Siksi opetusta pitäisi lisätä, sanoo Anu Puusa.
UUSIA TUULIA NUORISOTYÖHÖN. Olemme vasta alussa osuustoiminnan jalkauttamisessa, mutta toimihenkilöt ovat jo syttyneet asialle, kertoo Marjaana Liukko.
NäKYMiä NuOrTeN ArVOMAAiLMAAN Tutkimukset osoittavat, että osuustoiminnan arvot ja periaatteet istuvat erityisen hyvin nuorten arvomaailmaan.
MiKSi PeruSTAA OSuuSKuNTA?
• Se tarjoaa matalan kynnyksen yrittämiseen. Osuuskunnassa voi jakaa paitsi riskejä, myös yhteisiä onnistumisia. • Nuorten aikuisten Y-sukupolvi odottaa työelämältä joustavuutta ja vapautta liikkua. Tämä voi onnistua helpommin osuuskunnassa kuin muissa työllistymisen muodoissa. • Osuuskunnan perustajan kannattaa tehdä itselleen selväksi, miten osuustoiminta eroaa muista yritysmuodoista ja mitä arvoja ja periaatteita se edustaa. Tietoinen valinta osuustoiminnan puolesta lisää tekemisen mielekkyyttä. Samastuminen osuustoiminnan arvomaailmaan motivoi koko työyhteisöä
46 OT 2•2014
Saman on työssään kohdannut apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta. Puusa saa tuntumaa opiskelijoiden sielunmaisemaan muun muassa vetämällään ot-kurssilla, jota hän on ollut vakiinnuttamassa yliopiston kauppatieteiden opetukseen. Hän on saanut nähdä, miten kriittisetkin nuoret ovat innostuneet osuuskunnista. Vielä laajempaa näkymää nuorten mielipiteisiin tarjoaa Itä-Suomen yliopiston hanke, jossa selvitetään osuustoiminnan tunnettuutta ja houkuttelevuutta yrittäjyysvaihtoehtona. Hanke käynnistyi selvityksellä, johon saatiin 3 600 vastausta kolmesta oppilaitoksesta: Itä-Suomen yliopistosta, Karelia-ammattikorkeakoulusta ja PohjoisKarjalan ammattiopistosta. ”Vastausten määrä yllätti. Osuustoiminta selvästi kiinnostaa nuoria.” Tietoa aiheesta silti tarvitaan, sillä nuoret eivät tunne kovin hyvin osuus-
Oppilaitoksissa osuuskuntia perustetaan jo paljon. Jatkossa osuustoimintaa tuodaan tutuksi myös nuoremmalle väestönosalle, kun 4H-liitto ottaa sen mukaan nuorisokasvatukseensa. ”Osuustoiminta on erinomainen vaihtoehto, kun tuemme nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyyteen. Kansalaisjärjestönä voimme toimia sen viestinviejänä”, sanoo nuorisotyön johtaja Marjaana Liukko Suomen 4H-liitosta. Potentiaalista maaperää uusien osuuskuntien syntymiselle riittää. Suomen suurimmalla nuorisojärjestöllä on lähes 60.000 jäsentä. Suurena tavoitteena on lisätä nuorten mahdollisuuksia työllistyä. 4H-liitossa on erityisesti 2000-luvulla tehty paljon työtä nuorten työelämävalmiuksien ja yrittäjyyden edistämiseksi. ”Yhteiskunta on valtavassa muutoksessa, monia nykyisiä ammatteja ei välttämättä ole kymmenen vuoden päästä. Nuorten on tärkeää hallita monenlaisia tapoja työllistää itsensä, ja yksi mahdollisuus siihen on osuuskunta.” Liitto on julkaissut nuorille ot-aiheisen materiaalin, jota täydennettiin keväällä valmentajan oppaalla. ”Lähdemme nyt viemään asiaa paikallisyhdistyksiin. Toivomme, että valmentajia löytyy ja nuoret lähtevät perustamaan osuuskuntia. Yrittäjyyskasvatuksessa Liukko peräänkuuluttaa konkreettisuutta, selkeää viestintää ja tekemällä oppimista. ”Haluaisin rohkaista nuoria myös tutustumaan lähiseutunsa osuuskuntiin. He voisivat pyrkiä käymään niissä porukkansa kanssa tai hakea työharjoitteluun”, Liukko sanoo, ja kannustaa myös osuuskuntia työllistämään nuoria vaikka lyhyissäkin pätkissä.
TIETOJA JA IDEOITA OPETTAJILLE. Jaana Seikkula-Leino suosittelee yvi.fi-sivuja, joista löytyy aineistoja yrittäjyyskasvatukseen.
OSuuSTOiMiNNASTA TYöKALu YriTTäjYYSKASVATuKSeeN Monessa koulussa yrittäjyyskasvatus on vielä lapsenkengissä, vaikka se on kuulunut opetussuunnitelmiin jo 1980-luvulta. Valtakunnallista YVI-hanketta vetävä Jaana Seikkula-Leino uskoo, että osuustoiminta kelpaa hyväksi työkaluksi yrittäjyyskasvatukselle. ”Opettajille yrittäjyyskasvatus on usein uusi asia. Kun he saavat täydennyskoulutusta aiheesta, on tärke-
OPeTTAjA, MuiSTA NäMä
• Perehdy yrittäjyyskasvatukseen ja osuustoimintaan. Mieti, mitä itse kokisit hyviksi vetonauloiksi otyrittäjyydessä ja sen arvoissa, jos oppilas lähtisi perustamaan yritystä. • Kun olet hahmottanut idean yhdessä tekemisestä, kehitä tapoja, joilla osuustoimintaa voi viedä eteenpäin nuorten kanssa. Pohdi ryhmän tiimiyttämistä ja pedagogiikkaa. Aivoriihi on hyvä alku, aina ei tarvitse aloittaa liiketoimintaa. • Verkottumalla saat pedagogista ja henkistä sparrausta. Tukea voivat tarjota esim. Pellervo ja muut yrittäjyyskasvatusta tukevat järjestöt.
ää esitellä myös osuustoimintaa. Siitä on olennaista tietää jo yhteiskunnan toiminnan ymmärtämiseksi”, korostaa dosentti Seikkula-Leino Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselta. YVI-hanke edistää yrittäjyyskasvatusta ammatillisessa ja yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. Hanke on vienyt eteenpäin myös tietoa ot-yrittäjyydestä. YVI:n kyselyssä kävi ilmi, että osuustoiminta on tuonut monelle opettajalle välineen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. ”Osuustoiminta tarjoaa kiinnostavia tulokulmia koulumaailman kannalta.” Viestin viemisessä on silti vielä parannettavaa. Vain seitsemän prosenttia 150 rehtorista oli hyödyntänyt otyrittäjyyttä koulutuksessa. Opettajankoulutuksessa luku oli korkeampi, yli kymmenen prosenttia. OPiSKeLijOideN SiiVeT KANTAVAT Osuuskunta on Tiimiakatemian tradenomiopiskelijoille luonteva valinta yritysmuodoksi. Tosissaan liikkeelle ovat lähteneet Osuuskunta Nimionin nuoret yrittäjät, jotka voivat jatkaa yritystään vielä valmistumisen jälkeenkin. ”Osuustoiminnalla on myönteinen imago uuden ajan ekologisena yritysmuotona, jossa jäsenet pääsevät itse vaikuttamaan asioihin”, määrittelee valmentaja Heikki Toivanen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta. Hänen mukaansa nuoret ottavat
NUORET YRITTÄJÄT. Heikki Toivanen oli ottanut mukaansa Pellervon Päivään opiskelijat Jarkko Mursun ja Matti Oravan.
Paneelikeskustelu
Paneelikeskustelu
Hannes Gebhard 150
nopeasti omakseen ot-yrittämisen ja demokraattisen päätöksenteon kulttuurin. Liikkeelle lähdetään nollasta, mutta ensimmäisen 3–4 kuukauden aikana liikevaihto liikkuu jo 10 000– 20 000 eurossa. Silti moni vaihtaa valmistuttuaan toiminimeen tai yhtiömuotoon. Toivanen arvioi, että osakeyhtiö koetaan bisnesmäisemmäksi yritysmuodoksi. Hänen mielestään osuustoiminta voi lisätä vetovoimaansa puhumalla nuorten kielellä, vastaamalla heidän erityisiin tiedontarpeisiinsa ja antamalla tilaa vuorovaikutukselle. Tiimiakatemiassa aloittaa vuosittain noin 50 uutta opiskelijaa, jotka perustavat kolme osuuskuntaa. Eräs niistä on Nimion, jonka toimialaan kuuluvat muun muassa tapahtumajärjestäminen ja ilmakuvaukset. Perustajajäseniin kuuluvien Matti Oravan ja Jarkko Mursun mielestä ei ole mahdotonta, että Nimion jatkaisi opiskelun jälkeenkin. Liikkeellä ollaan tosissaan, mistä on todisteena se, että osuuskunnan nimissä otettiin pankkilaina kauko-ohjattavan ilmakuvauskopterin ostoon. Kaksikko on tyytyväinen yritykseensä. Kun mukana on paljon ihmisiä, myös vastuuta voi jakaa. ”Huonona puolena on se, että tukia heruu helpommin osakeyhtiöille”, Orava huomauttaa. 2•2014 OT
47
toimintaa. Kouluissa ei juuri opeteta sitä, ja tiedon puute heijastuu kielteisissä asenteissa. Sen sijaan ne, jotka ovat saaneet opetusta osuustoiminnasta, suhtautuvat siihen myönteisemmin. 4H-LiiTOSSA SYTYTTiiN OSuuSKuNNiLLe
N PÄIV VO
Ä
PE
2 0 14
L L ER
LISÄÄ OPETUSTA. Opiskelijoiden intoa osuuskuntayrittäjyyteen vähentää tiedon puute. Siksi opetusta pitäisi lisätä, sanoo Anu Puusa.
UUSIA TUULIA NUORISOTYÖHÖN. Olemme vasta alussa osuustoiminnan jalkauttamisessa, mutta toimihenkilöt ovat jo syttyneet asialle, kertoo Marjaana Liukko.
NäKYMiä NuOrTeN ArVOMAAiLMAAN Tutkimukset osoittavat, että osuustoiminnan arvot ja periaatteet istuvat erityisen hyvin nuorten arvomaailmaan.
MiKSi PeruSTAA OSuuSKuNTA?
• Se tarjoaa matalan kynnyksen yrittämiseen. Osuuskunnassa voi jakaa paitsi riskejä, myös yhteisiä onnistumisia. • Nuorten aikuisten Y-sukupolvi odottaa työelämältä joustavuutta ja vapautta liikkua. Tämä voi onnistua helpommin osuuskunnassa kuin muissa työllistymisen muodoissa. • Osuuskunnan perustajan kannattaa tehdä itselleen selväksi, miten osuustoiminta eroaa muista yritysmuodoista ja mitä arvoja ja periaatteita se edustaa. Tietoinen valinta osuustoiminnan puolesta lisää tekemisen mielekkyyttä. Samastuminen osuustoiminnan arvomaailmaan motivoi koko työyhteisöä
46 OT 2•2014
Saman on työssään kohdannut apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta. Puusa saa tuntumaa opiskelijoiden sielunmaisemaan muun muassa vetämällään ot-kurssilla, jota hän on ollut vakiinnuttamassa yliopiston kauppatieteiden opetukseen. Hän on saanut nähdä, miten kriittisetkin nuoret ovat innostuneet osuuskunnista. Vielä laajempaa näkymää nuorten mielipiteisiin tarjoaa Itä-Suomen yliopiston hanke, jossa selvitetään osuustoiminnan tunnettuutta ja houkuttelevuutta yrittäjyysvaihtoehtona. Hanke käynnistyi selvityksellä, johon saatiin 3 600 vastausta kolmesta oppilaitoksesta: Itä-Suomen yliopistosta, Karelia-ammattikorkeakoulusta ja PohjoisKarjalan ammattiopistosta. ”Vastausten määrä yllätti. Osuustoiminta selvästi kiinnostaa nuoria.” Tietoa aiheesta silti tarvitaan, sillä nuoret eivät tunne kovin hyvin osuus-
Oppilaitoksissa osuuskuntia perustetaan jo paljon. Jatkossa osuustoimintaa tuodaan tutuksi myös nuoremmalle väestönosalle, kun 4H-liitto ottaa sen mukaan nuorisokasvatukseensa. ”Osuustoiminta on erinomainen vaihtoehto, kun tuemme nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyyteen. Kansalaisjärjestönä voimme toimia sen viestinviejänä”, sanoo nuorisotyön johtaja Marjaana Liukko Suomen 4H-liitosta. Potentiaalista maaperää uusien osuuskuntien syntymiselle riittää. Suomen suurimmalla nuorisojärjestöllä on lähes 60.000 jäsentä. Suurena tavoitteena on lisätä nuorten mahdollisuuksia työllistyä. 4H-liitossa on erityisesti 2000-luvulla tehty paljon työtä nuorten työelämävalmiuksien ja yrittäjyyden edistämiseksi. ”Yhteiskunta on valtavassa muutoksessa, monia nykyisiä ammatteja ei välttämättä ole kymmenen vuoden päästä. Nuorten on tärkeää hallita monenlaisia tapoja työllistää itsensä, ja yksi mahdollisuus siihen on osuuskunta.” Liitto on julkaissut nuorille ot-aiheisen materiaalin, jota täydennettiin keväällä valmentajan oppaalla. ”Lähdemme nyt viemään asiaa paikallisyhdistyksiin. Toivomme, että valmentajia löytyy ja nuoret lähtevät perustamaan osuuskuntia. Yrittäjyyskasvatuksessa Liukko peräänkuuluttaa konkreettisuutta, selkeää viestintää ja tekemällä oppimista. ”Haluaisin rohkaista nuoria myös tutustumaan lähiseutunsa osuuskuntiin. He voisivat pyrkiä käymään niissä porukkansa kanssa tai hakea työharjoitteluun”, Liukko sanoo, ja kannustaa myös osuuskuntia työllistämään nuoria vaikka lyhyissäkin pätkissä.
TIETOJA JA IDEOITA OPETTAJILLE. Jaana Seikkula-Leino suosittelee yvi.fi-sivuja, joista löytyy aineistoja yrittäjyyskasvatukseen.
OSuuSTOiMiNNASTA TYöKALu YriTTäjYYSKASVATuKSeeN Monessa koulussa yrittäjyyskasvatus on vielä lapsenkengissä, vaikka se on kuulunut opetussuunnitelmiin jo 1980-luvulta. Valtakunnallista YVI-hanketta vetävä Jaana Seikkula-Leino uskoo, että osuustoiminta kelpaa hyväksi työkaluksi yrittäjyyskasvatukselle. ”Opettajille yrittäjyyskasvatus on usein uusi asia. Kun he saavat täydennyskoulutusta aiheesta, on tärke-
OPeTTAjA, MuiSTA NäMä
• Perehdy yrittäjyyskasvatukseen ja osuustoimintaan. Mieti, mitä itse kokisit hyviksi vetonauloiksi otyrittäjyydessä ja sen arvoissa, jos oppilas lähtisi perustamaan yritystä. • Kun olet hahmottanut idean yhdessä tekemisestä, kehitä tapoja, joilla osuustoimintaa voi viedä eteenpäin nuorten kanssa. Pohdi ryhmän tiimiyttämistä ja pedagogiikkaa. Aivoriihi on hyvä alku, aina ei tarvitse aloittaa liiketoimintaa. • Verkottumalla saat pedagogista ja henkistä sparrausta. Tukea voivat tarjota esim. Pellervo ja muut yrittäjyyskasvatusta tukevat järjestöt.
ää esitellä myös osuustoimintaa. Siitä on olennaista tietää jo yhteiskunnan toiminnan ymmärtämiseksi”, korostaa dosentti Seikkula-Leino Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselta. YVI-hanke edistää yrittäjyyskasvatusta ammatillisessa ja yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. Hanke on vienyt eteenpäin myös tietoa ot-yrittäjyydestä. YVI:n kyselyssä kävi ilmi, että osuustoiminta on tuonut monelle opettajalle välineen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. ”Osuustoiminta tarjoaa kiinnostavia tulokulmia koulumaailman kannalta.” Viestin viemisessä on silti vielä parannettavaa. Vain seitsemän prosenttia 150 rehtorista oli hyödyntänyt otyrittäjyyttä koulutuksessa. Opettajankoulutuksessa luku oli korkeampi, yli kymmenen prosenttia. OPiSKeLijOideN SiiVeT KANTAVAT Osuuskunta on Tiimiakatemian tradenomiopiskelijoille luonteva valinta yritysmuodoksi. Tosissaan liikkeelle ovat lähteneet Osuuskunta Nimionin nuoret yrittäjät, jotka voivat jatkaa yritystään vielä valmistumisen jälkeenkin. ”Osuustoiminnalla on myönteinen imago uuden ajan ekologisena yritysmuotona, jossa jäsenet pääsevät itse vaikuttamaan asioihin”, määrittelee valmentaja Heikki Toivanen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta. Hänen mukaansa nuoret ottavat
NUORET YRITTÄJÄT. Heikki Toivanen oli ottanut mukaansa Pellervon Päivään opiskelijat Jarkko Mursun ja Matti Oravan.
Paneelikeskustelu
Paneelikeskustelu
Hannes Gebhard 150
nopeasti omakseen ot-yrittämisen ja demokraattisen päätöksenteon kulttuurin. Liikkeelle lähdetään nollasta, mutta ensimmäisen 3–4 kuukauden aikana liikevaihto liikkuu jo 10 000– 20 000 eurossa. Silti moni vaihtaa valmistuttuaan toiminimeen tai yhtiömuotoon. Toivanen arvioi, että osakeyhtiö koetaan bisnesmäisemmäksi yritysmuodoksi. Hänen mielestään osuustoiminta voi lisätä vetovoimaansa puhumalla nuorten kielellä, vastaamalla heidän erityisiin tiedontarpeisiinsa ja antamalla tilaa vuorovaikutukselle. Tiimiakatemiassa aloittaa vuosittain noin 50 uutta opiskelijaa, jotka perustavat kolme osuuskuntaa. Eräs niistä on Nimion, jonka toimialaan kuuluvat muun muassa tapahtumajärjestäminen ja ilmakuvaukset. Perustajajäseniin kuuluvien Matti Oravan ja Jarkko Mursun mielestä ei ole mahdotonta, että Nimion jatkaisi opiskelun jälkeenkin. Liikkeellä ollaan tosissaan, mistä on todisteena se, että osuuskunnan nimissä otettiin pankkilaina kauko-ohjattavan ilmakuvauskopterin ostoon. Kaksikko on tyytyväinen yritykseensä. Kun mukana on paljon ihmisiä, myös vastuuta voi jakaa. ”Huonona puolena on se, että tukia heruu helpommin osakeyhtiöille”, Orava huomauttaa. 2•2014 OT
47
kirjat
kolumni
Paperisiivet eivät kantaneet
Keskustelu vastuusta vakavoituu
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
S
uomalaiselta puunjalostuste puunjalostusteollisuudelta vei yllättävän pitkään ennen kuin yritykset uskoivat, että painopaperit ovat vain tilapäisiä tuloksen takojia. Hienopaperin heikkenevä menekki nähtiin jo 1990-luvulla, silti sillä vuosikymmenillä suurimmat investoinnit kohdistuivat alan kapasiteetin kasvattamiseen yritysostoin. Metsäliiton historiasta kertova Paperin painajainen on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Monenlaista tapahtui kotimaassakin, mutta hurjimmat kauppaseikkailut käytiin ulkomailla. Rahaa paloin paljon ja yritysryppään tuloskunnon palauttamisessa tarvittiin taidon lisäksi tuuria. Maamme puunjalostusyhtiöistä suurimmat olivat 1990-luvulla kuin yhden asian liikkeitä. Koon kasvatta-
48 OT 2•2014
minen oli ykkösasia tuolloisilla Enso Gutzeitilla, UPM Kymmenellä ja Metsä Serlalla. Rahaa syydettiin muun muassa vanhoista koneista koostuvaan painokapasiteettiin, vaikka toisaalta hyvin tiedettiin, että painopaperin parhaat päivät olivat takana ja markkinat heikkenivät. Yrityskauppoja tekemässä kulkivat palkkajohtajat, mutta villejä investointivuosia jälkeenpäin tarkasteltaessa voi pohtia, mitä tekivät ja ajattelivat miehet Metsäliiton Teollisuuden ja M-realin hallituksissa. Pörssiyhtiön hallituksissa oli mukana vahva pankkimiehitys vuodesta 1992 lähtien, OKO:n Antti Tanskanen, KOPtaustainen Erkki Karmila ja osan aikaa myös Postipankin Matti Niemi. Joukon vahvistuksena oli vielä Asmo Kalpala Tapiolasta. Miksei tämä joukko aikanaan soittanut kelloja ja pysäyttänyt pähkähullua menoa? Puunjalostusteollisuuden villeinä vuosina strategiat eivät painaneet missään. Tehtaita ostettiin sieltä, mistä löytyi myyjä. Rahaa paloi toisarvoisiin kohteisiin, kun parempaakin olisi ollut tarjolla. M-real olisi saanut tukevan jalansijan kartonkimarkkinoillekin jo viime vuosituhannen puolella, mutta riittävää uskallusta riskinottoon tällä sektorilla ei sitten löytynytkään. Ennen kansainvälisiä seikkailuja Metsäliiton Teollisuus haki aktiivisesti kumppaneita kotimaasta. Yhtyneitä Paperitehtaita ahdistettiin nurkanvaltauksella, Enso-Gutzeitin suuntaan lähdettiin liikkeelle poliitikkojen kautta. Kumpikaan ei tuottanut haluttua tulosta. Yhtyneiden osakkeista saatiin kuitenkin hyvä myyntivoitto. Metsäliiton ja sen piiriin kuuluvan teollisuuden historia on osaksi myös taistelua tasapainosta puukaupallisten
ja teollisten tavoitteiden välillä. Vanha vahva luottamusmiestason kytkentä MTK:hon takasi osaltaan sitä, että puuta myyvien omistajien etu painoi eniten. Irtautuminen etujärjestön liekanarusta kesti pitkään, mutta sen myötä Metsäliitosta tuli selvemmin yksi metsäjätti muiden joukossa. Hyvään yhteistyöhön muiden yhtiöiden kanssa pakotti myös iso markkinaosuus puun hankinnasta. Sillekin puulle oli löydettävä ostajat, jota ei itse pystytty jalostamaan. ”Jos metsä liittoutuu teollisuutta vastaan, käy metsäteollisuudelle kalpaten”, on vanha metsäliittolainen sanonta. Liittoutumia rakenneltiin vuosikymmenten mittaan monenlaisia ja konsernin rakenne eli. Kiitettävän hyvin metsänomistajat pysyivät osuuskuntansa takana. Kirjan kanssa voi olla samaa mieltä, että jos Metsäliiton johto jossain oli taitava, niin omistajajäsenten kanssa asioimisessa. Vuosikymmenten kokemus oli siihen koulinut. Paperin painajainen on vauhdikasta luettavaa ilman loppunousua. Kerronnan rytmi muuttuu ja sisällön väri haalistuu, kun tullaan tälle vuosituhannelle. Toisaalta 2000-luvun tapahtumat eivät näytäkään kovin radikaaleilta, vaikka niiden tuloksena Metsäliitto-konserni tervehdytettiin ja sen suunta korjattiin muuttuneiden markkinoiden mukaiseksi.
li yhteistyökapitalismin murtumista, kilpailukapitalismin läpimurtoa sekä osuustoiminnan roolia tässä prosessissa 1982–2004. Siltalan mukaan 1900-luvun Suomi eli metsistä, kartelleista ja osuustoiminnasta. Näiden peruselementtien varassa pyörivä talousjärjestelmä ja satavuotinen yhteistyön kulttuuri murtuivat 1990-luvulla. Uusliberalismi, globaali kilpailukapitalismi ja Euroopan integraatio kiristivät kilpailulakeja. Vanha yhteistyön perinne murtui ja murrettiin. Vientivoiman lisäämiseksi perustetut kartellit alettiin nähdä salaliittoina, jolla suuryritysten eliitti riipi rahaa kuluttajan selkänahasta. Kansainväliset kilpailuopit omaksuneen uuden bisnespolven silmissä maaseudun mullasta nousseet osuuskunnat näyttivät aikansa eläneiltä. Osuustoiminnan suuryrityksissä reagoitiin muodostamalla konserneja ja hybridiyrityksiä, joissa osuuskunta käytti määräysvaltaa pörssiyhtiössä. Sakari Siltalan mukaan osuustoiminta pyrki sulauttamaan kapitalistisen järjestelmän itseensä, mutta tulikin itse sulautetuksi kapitalismiin. Kartelliajan kytkösten selvittäminen on vielä kesken. Metsäalalla asia on hyvin ajankohtainen, kun puukaupan suuret ovat parhaillaan syytettyinä raakapuun hintakartellista.
Kuka vei, kuka vikisi Vähän ennen vauhdikkaan historiakirjan ilmestymistä puolusti Sakari Siltala Metsäliiton historiaan liittyvää väitöskirjaansa, jonka sanoma on painava ja nykypäivän osuustoiminnalle puhutteleva. Tutkimus tarkaste-
Markku Kuisma, Sakari Siltala, Teemu Keskisarja: Paperin painajainen Siltala 2014 Sakari Siltala: Puu-Valion nousu ja uho – Murtuva yhteistyökapitalismi ja osuusaate 1982-2004 Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta XXXI, Helsinki 2013
Keskustelu yritystoiminnan vastuullisuudesta on ollut perinteisesti vähintäänkin kaksijakoista. Toista ääripäätä ovat edustaneet viherpipertäjät, joita taas toinen ääripää on antaumuksella pilkannut.
O
nneksi vastuullisuuskeskustelu ei enää makaa noissa poteroissa. Tämän todentaa myös Yritysvastuuverkosto FIBSin toista kertaa tekemä yritysvastuututkimus, jonka mukaan valtaosa yrityksistä (71 %) pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena liiketoimintansa kannalta. FIBSin yritysvastuututkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen tuhannen suurimman yrityksen toimitusjohtajat ja yritysvastuusta vastaavat henkilöt. Heistä 201 vastasi kyselyyn. Tulostekijäksi sanan varsinaisessa merkityksessä vastuullisuutta ei yrityksissä kuitenkaan vielä mielletä, sillä kyselyn mukaan vain 12 prosenttia asettaa vastuullisuustoimintansa tavoitteeksi myynnin kasvattamisen ja vaatimattomat viisi prosenttia asettaa sen tavoitteeksi kustannussäästöt. Näiltä osin kyselyn välittämä viesti on hieman hämmentävä, sillä toisaalta 42 prosenttia yrityksistä kertoo vastuullisuuden kuitenkin auttaneen säästämään kustannuksia ja lähes yhtä moni onnistuneensa lisäämään myyntiään vastuullisuuden kautta. Näyttää siis siltä, että yritykset hyötyvät vastuullisuudesta taloudellisesti enemmän
kuin olettavatkaan. FIBSin toiminnanjohtaja Mikko Routti rohkaisikin tutkimuksen julkistamistilaisuudessa yrityksiä asettamaan entistä rohkeammin konkreettisia taloudellisia tavoitteita kaikille vastuullisille käytännöilleen sekä ottamaan käyttöön mittaristoja, joiden avulla toiminnan vaikutuksia tulokseen voi seurata. Yksi syy asetettujen taloudellisten tavoitteiden ja saatujen hyötyjen ristiriitaan voi olla se, että vasta alle puolet (40 %) yrityksistä on palkannut yritysvastuuseen erikoistuneen henkilön suunnittelemaan ja johtamaan vastuullisuustoimintaansa. Jos vastuullisuuskeskustelua on aikaisempina vuosina leimannutkin tietynlainen utopistisuus, niin nyt alkaa aito konkreettisuus nostaa päätään. Esimerkiksi hankinta- ja ostopäätöksissä yhteiskuntavastuukriteerien merkitys on ollut kasvussa. Nyt niitä ilmoittaa soveltavansa jo 77 prosenttia yrityksistä (68 % vuonna 2013). Tulos on siinä mielessä merkittävä, että suuryritysten omaksuma vastuullisuuskäytäntö heijastuu jatkossa koko niiden alihankintaketjuun. Monelle alihankkijalle voikin tulla kiire laittaa omat vastuullisuusprosessinsa kuntoon.
MARKKU HURMERANTA Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja yritysvastuukysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.
2•2014 OT
49
kirjat
kolumni
Paperisiivet eivät kantaneet
Keskustelu vastuusta vakavoituu
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
S
uomalaiselta puunjalostuste puunjalostusteollisuudelta vei yllättävän pitkään ennen kuin yritykset uskoivat, että painopaperit ovat vain tilapäisiä tuloksen takojia. Hienopaperin heikkenevä menekki nähtiin jo 1990-luvulla, silti sillä vuosikymmenillä suurimmat investoinnit kohdistuivat alan kapasiteetin kasvattamiseen yritysostoin. Metsäliiton historiasta kertova Paperin painajainen on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Monenlaista tapahtui kotimaassakin, mutta hurjimmat kauppaseikkailut käytiin ulkomailla. Rahaa paloin paljon ja yritysryppään tuloskunnon palauttamisessa tarvittiin taidon lisäksi tuuria. Maamme puunjalostusyhtiöistä suurimmat olivat 1990-luvulla kuin yhden asian liikkeitä. Koon kasvatta-
48 OT 2•2014
minen oli ykkösasia tuolloisilla Enso Gutzeitilla, UPM Kymmenellä ja Metsä Serlalla. Rahaa syydettiin muun muassa vanhoista koneista koostuvaan painokapasiteettiin, vaikka toisaalta hyvin tiedettiin, että painopaperin parhaat päivät olivat takana ja markkinat heikkenivät. Yrityskauppoja tekemässä kulkivat palkkajohtajat, mutta villejä investointivuosia jälkeenpäin tarkasteltaessa voi pohtia, mitä tekivät ja ajattelivat miehet Metsäliiton Teollisuuden ja M-realin hallituksissa. Pörssiyhtiön hallituksissa oli mukana vahva pankkimiehitys vuodesta 1992 lähtien, OKO:n Antti Tanskanen, KOPtaustainen Erkki Karmila ja osan aikaa myös Postipankin Matti Niemi. Joukon vahvistuksena oli vielä Asmo Kalpala Tapiolasta. Miksei tämä joukko aikanaan soittanut kelloja ja pysäyttänyt pähkähullua menoa? Puunjalostusteollisuuden villeinä vuosina strategiat eivät painaneet missään. Tehtaita ostettiin sieltä, mistä löytyi myyjä. Rahaa paloi toisarvoisiin kohteisiin, kun parempaakin olisi ollut tarjolla. M-real olisi saanut tukevan jalansijan kartonkimarkkinoillekin jo viime vuosituhannen puolella, mutta riittävää uskallusta riskinottoon tällä sektorilla ei sitten löytynytkään. Ennen kansainvälisiä seikkailuja Metsäliiton Teollisuus haki aktiivisesti kumppaneita kotimaasta. Yhtyneitä Paperitehtaita ahdistettiin nurkanvaltauksella, Enso-Gutzeitin suuntaan lähdettiin liikkeelle poliitikkojen kautta. Kumpikaan ei tuottanut haluttua tulosta. Yhtyneiden osakkeista saatiin kuitenkin hyvä myyntivoitto. Metsäliiton ja sen piiriin kuuluvan teollisuuden historia on osaksi myös taistelua tasapainosta puukaupallisten
ja teollisten tavoitteiden välillä. Vanha vahva luottamusmiestason kytkentä MTK:hon takasi osaltaan sitä, että puuta myyvien omistajien etu painoi eniten. Irtautuminen etujärjestön liekanarusta kesti pitkään, mutta sen myötä Metsäliitosta tuli selvemmin yksi metsäjätti muiden joukossa. Hyvään yhteistyöhön muiden yhtiöiden kanssa pakotti myös iso markkinaosuus puun hankinnasta. Sillekin puulle oli löydettävä ostajat, jota ei itse pystytty jalostamaan. ”Jos metsä liittoutuu teollisuutta vastaan, käy metsäteollisuudelle kalpaten”, on vanha metsäliittolainen sanonta. Liittoutumia rakenneltiin vuosikymmenten mittaan monenlaisia ja konsernin rakenne eli. Kiitettävän hyvin metsänomistajat pysyivät osuuskuntansa takana. Kirjan kanssa voi olla samaa mieltä, että jos Metsäliiton johto jossain oli taitava, niin omistajajäsenten kanssa asioimisessa. Vuosikymmenten kokemus oli siihen koulinut. Paperin painajainen on vauhdikasta luettavaa ilman loppunousua. Kerronnan rytmi muuttuu ja sisällön väri haalistuu, kun tullaan tälle vuosituhannelle. Toisaalta 2000-luvun tapahtumat eivät näytäkään kovin radikaaleilta, vaikka niiden tuloksena Metsäliitto-konserni tervehdytettiin ja sen suunta korjattiin muuttuneiden markkinoiden mukaiseksi.
li yhteistyökapitalismin murtumista, kilpailukapitalismin läpimurtoa sekä osuustoiminnan roolia tässä prosessissa 1982–2004. Siltalan mukaan 1900-luvun Suomi eli metsistä, kartelleista ja osuustoiminnasta. Näiden peruselementtien varassa pyörivä talousjärjestelmä ja satavuotinen yhteistyön kulttuuri murtuivat 1990-luvulla. Uusliberalismi, globaali kilpailukapitalismi ja Euroopan integraatio kiristivät kilpailulakeja. Vanha yhteistyön perinne murtui ja murrettiin. Vientivoiman lisäämiseksi perustetut kartellit alettiin nähdä salaliittoina, jolla suuryritysten eliitti riipi rahaa kuluttajan selkänahasta. Kansainväliset kilpailuopit omaksuneen uuden bisnespolven silmissä maaseudun mullasta nousseet osuuskunnat näyttivät aikansa eläneiltä. Osuustoiminnan suuryrityksissä reagoitiin muodostamalla konserneja ja hybridiyrityksiä, joissa osuuskunta käytti määräysvaltaa pörssiyhtiössä. Sakari Siltalan mukaan osuustoiminta pyrki sulauttamaan kapitalistisen järjestelmän itseensä, mutta tulikin itse sulautetuksi kapitalismiin. Kartelliajan kytkösten selvittäminen on vielä kesken. Metsäalalla asia on hyvin ajankohtainen, kun puukaupan suuret ovat parhaillaan syytettyinä raakapuun hintakartellista.
Kuka vei, kuka vikisi Vähän ennen vauhdikkaan historiakirjan ilmestymistä puolusti Sakari Siltala Metsäliiton historiaan liittyvää väitöskirjaansa, jonka sanoma on painava ja nykypäivän osuustoiminnalle puhutteleva. Tutkimus tarkaste-
Markku Kuisma, Sakari Siltala, Teemu Keskisarja: Paperin painajainen Siltala 2014 Sakari Siltala: Puu-Valion nousu ja uho – Murtuva yhteistyökapitalismi ja osuusaate 1982-2004 Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta XXXI, Helsinki 2013
Keskustelu yritystoiminnan vastuullisuudesta on ollut perinteisesti vähintäänkin kaksijakoista. Toista ääripäätä ovat edustaneet viherpipertäjät, joita taas toinen ääripää on antaumuksella pilkannut.
O
nneksi vastuullisuuskeskustelu ei enää makaa noissa poteroissa. Tämän todentaa myös Yritysvastuuverkosto FIBSin toista kertaa tekemä yritysvastuututkimus, jonka mukaan valtaosa yrityksistä (71 %) pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena liiketoimintansa kannalta. FIBSin yritysvastuututkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen tuhannen suurimman yrityksen toimitusjohtajat ja yritysvastuusta vastaavat henkilöt. Heistä 201 vastasi kyselyyn. Tulostekijäksi sanan varsinaisessa merkityksessä vastuullisuutta ei yrityksissä kuitenkaan vielä mielletä, sillä kyselyn mukaan vain 12 prosenttia asettaa vastuullisuustoimintansa tavoitteeksi myynnin kasvattamisen ja vaatimattomat viisi prosenttia asettaa sen tavoitteeksi kustannussäästöt. Näiltä osin kyselyn välittämä viesti on hieman hämmentävä, sillä toisaalta 42 prosenttia yrityksistä kertoo vastuullisuuden kuitenkin auttaneen säästämään kustannuksia ja lähes yhtä moni onnistuneensa lisäämään myyntiään vastuullisuuden kautta. Näyttää siis siltä, että yritykset hyötyvät vastuullisuudesta taloudellisesti enemmän
kuin olettavatkaan. FIBSin toiminnanjohtaja Mikko Routti rohkaisikin tutkimuksen julkistamistilaisuudessa yrityksiä asettamaan entistä rohkeammin konkreettisia taloudellisia tavoitteita kaikille vastuullisille käytännöilleen sekä ottamaan käyttöön mittaristoja, joiden avulla toiminnan vaikutuksia tulokseen voi seurata. Yksi syy asetettujen taloudellisten tavoitteiden ja saatujen hyötyjen ristiriitaan voi olla se, että vasta alle puolet (40 %) yrityksistä on palkannut yritysvastuuseen erikoistuneen henkilön suunnittelemaan ja johtamaan vastuullisuustoimintaansa. Jos vastuullisuuskeskustelua on aikaisempina vuosina leimannutkin tietynlainen utopistisuus, niin nyt alkaa aito konkreettisuus nostaa päätään. Esimerkiksi hankinta- ja ostopäätöksissä yhteiskuntavastuukriteerien merkitys on ollut kasvussa. Nyt niitä ilmoittaa soveltavansa jo 77 prosenttia yrityksistä (68 % vuonna 2013). Tulos on siinä mielessä merkittävä, että suuryritysten omaksuma vastuullisuuskäytäntö heijastuu jatkossa koko niiden alihankintaketjuun. Monelle alihankkijalle voikin tulla kiire laittaa omat vastuullisuusprosessinsa kuntoon.
MARKKU HURMERANTA Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja yritysvastuukysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.
2•2014 OT
49
terveydeksi
lehdistökommentteja ajankohtaista
Osuustoiminnalle eurooppalainen tiekartta
Meitä on jymäytetty! ”Uusia mielipiteitä aina epäillään ja tavallisesti myös vastustetaan, ja syyksi riittää vain se, että ne eivät ole vielä yleisiä mielipiteitä”. -John Locke
Teksti: MAUNO-MARKUS KARJALAINEN
E
työllisyyden valossa. Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten kuten vammaisten integrointia yhteiskuntaan rakentavat osuuskunnat saavat erityishuomion.
Taistelua työpaikoista Talouskriisin 2009-14 aikana CECOP kertoo tutkineensa jäsenyritystensä pärjäämistä. Ne ovat yleensä osoittautuneet kestäviksi, varsinkin jos kehitystä mitataan työpaikoilla ja pääoma/velkasuhteella. Mutta monien kestokykyä nyt myös koetellaan. Erityisesti julkiset urakat Italiassa ja kodinkoneala Espanjassa ovat kriisissä. Espanjassa kriisi on synnyttänyt samantapaisen uusien osuuskuntien perustamisbuumin kuin 1990-luvun lama Suomessa. Ohjelma haluaa luoda uusia työpaikkoja, mutta myös säästää nykyisiä. EU:n olisi edistettävä laadukkaiden ja pitkien työpaikkojen luomista. Osuuskuntien tukeminen olisi nähtävä etenkin kestävän kehityksen ja
Osuuskunnat pelastajiksi EU menettää 150 000 yritystä eli 600 000 työpaikkaa vuodessa, koska niiden omistajat luopuvat mutta eivät löydä liiketoiminnalle jatkajaa. Lupaava mahdollisuus olisi aktiivisesti tukea yritysten siirtymistä osuuskunnille, joita sen palveluksessa olevat ammattilaiset haluavat muodostaa. Ranskassa tällaisia yrityksiä on 2008 lähtien tullut 224. Viiden vuoden kokemuksella tiedetään jo, että niillä on poikkeuksellisen korkea selviytymisprosentti. Henkilöstön vahva motiivi, hyvä osaaminen ja yhteistyö auttavat pitkälle. Tarvitaan paljon tietoa, rahoitusta ja koulutusta tämän tukemiseksi. Tätä ohjelmassa ei mainita, mutta kaikkia yrityksiä ei toki voida pelastaa, mikäli niiden tulevien vuosien arvioitu kysyntäpohja ei riitä. Italian Emilia-Romagnan alueella osuuskunnat ovat luoneet vahvan teollisuusklusterin, 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Toinen esimerkki on Espanjan Baskimaa. Molemmissa osuuskunnat ovat rakentaneet konsortioita, horisontaalisia vertaisryhmiä. Ne ovat vahvistaneet huomattavasti alueensa yritysten kestävyyttä. Lisäksi ne ovat lähes ainoa tapa, jolla mikroyrityksetkin voivat tuoda innovaatioita. CECOP haluaa, että tällaisia yhteistyöverkostoja olisi tuettava erityisesti paikallisella ja alueellisella tasolla. Myös jäsenvaltioiden tu-
urooppalaisten työosuuskuntien ja henkilöstöomisteisten yritysten järjestö CECOP julkaisi ohjelmansa toukokuun EU-parlamentin vaaleihin. Siitä löytyy myös suomalaisia kiinnostavia asioita ja toimintaympäristön terävää analyysiä. CECOP edustaa 50 000 yritystä, jotka toimivat teollisuudessa ja palveluissa ja työllistävät 1,4 miljoonaa henkeä. Järjestöön kuuluu osuuskuntia 17 maasta kampaajista ja käsityöläisistä lakimiehiin ja arkkitehteihin. Mukana on monia julkisen ja sosiaalialan osuuskuntia. EU-komissio on sitoutunut julkaisemaan osuustoiminnan edistämisohjelman, niin sanotun Osuustoiminnan tiekartan tänä vuonna. Sillä halutaan tukea osuuskuntien perustamista ja kasvua.
50 OT 2•2014
lisi edistää niiden kehittymistä ja luoda toimiva säädöspohja. Yhteiskunta, joka välittää Koulutuksen kaikille tasoille tarvitaan opetusohjelmien kautta osuustoiminnan opetusta. Pelkkä liiketoimintamallin kertominen ei riitä, vaan siihen kuuluvat myös osuustoiminnan edustamat arvot kuten omavastuu, demokratia, tasa-arvo, solidaarisuus ja yhteistyö. Ne voivat auttaa nuoria aktiivisempaan ja itsenäisempään elämään sekä ottamaan ja tuntemaan paremmin vastuuta omasta tulevaisuudestaan - hälyttävästä nuorisotyöttömyydestä huolimatta. Yleishyödylliset palvelut kasvavat nopeasti. Osuuskunnat ovat mukana muun muassa terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluissa, ympäristönsuojelussa ja energiantuotannossa. Ottamalla mukaan eri sidosryhmiä (esim. lääkärit ja potilaat) samaan hallintorakenteeseen, osuuskunnilla on ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota pääsy palvelujen piiriin, kehittää laatua ja samalla vähentää kustannuksia. Siihen eivät pysty Suomen nykyiset SOTE-palvelut eivätkä laajassa mielessä myöskään niiden yksityiset kilpailijat. Mutta kokemus on jo osoittanut, että tällaisiakin varten tarvitaan myös riittävä kansallisen lainsäädäntö, jollainen Suomesta puuttuu. Lait yleishyödyllisistä osuuskunnista on seitsemässä EU-maassa. Suuntausta kannattaisi CECOPin mukaan kannustaa koko EU:ssa. Lue lisää: www.cecop.coop
Epäily ja pettymys ovat ongelmallisia, jotensakin paradoksaalisia; odotat jotakin, johon sinua on johdateltu – ja päinvastainen toteutuu. Tai asia vain jää toteutumatta, kuten armas internetaikamme monin tavoin todistaa. Sovitut hinnat eivät päde – tässä puhelinoperaattorit jo ylittävät itsensä. Hinnaksi sovitaan ”vain 14,50/kk”, ja saamasi lasku on yli tuplat, koska ”ne-ja-ne palvelut eivät tietenkään kuulu kytkykauppaan”. No, oppia ikä kaikki. Latasin elokuvalippuja luottokortin tapaiselle kortille. Kahdeksasta lipusta vain kolme ”toimi”, eikä asiaa saatu ratkaistua lippuluukulla – myöhemmin kyllä. Monikansalliset ohjelmistojätit tarjoavat käyttöömme dataohjelmia, joiden tuki vain lopetetaan muutaman vuoden jälkeen. Uusille sovelluk-
sille tulee samalla tilaa, kuten muun muassa Linux todistaa. Kotoinen VR esittäytyy liikenteessä myös ”vihreänä vaihtoehtona”. Miten ydinvoimalla tuotettu sähkö voi olla ”vihreää”? Savuton se tietenkin on, ja VR:n henkilöstö on miellyttävää. Ja niin eteenpäin, esimerkkejä riittää. Amerikkalainen laulaja/lauluntekijä Neil Young (66) purki näitä pettymyksen tuntoja lauluunsa Piece Of Crap, jota vapaasti voisi lyhentäen suomentaa vaikkapa näin: ”Yritin suojella metsiä, ostin muovilaukun, pohja putosi heti pois – se oli läpeensä laho. Sain vinkin kaveriltani, johon olen luottanut, viimein havaitsin – se oli kuonaa.” Mitä pettymys on? Psykologisesti pettymys ansaitsisi enemmänkin huomiota osakseen – se oli saksalaisen mielialan ytimessä 1930-luvulla, ja johti toiseen maailmansotaan. Mutta pettyminen on
merkittävä asia myös jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta. Englannin appointment tarkoittaa ”sopimusta”, ”sovittua tapaamista” tai ”määräystä”; etuliite dis tekee siitä päinvastaisen. Disappointment ilmaisee tarkemmin kuin suomenkielinen ”pettymys”, miksi olemme turhautuneita. Sopimukset eivät pidä, odotukset eivät täyty. Pieleen meni, tulee hölmistynyt olo. Välillä meitä ehkä jallitetaan myynnin ja markkinoinnin maailmassa, asia vain jää usein pitkäksi aikaa huomaamatta. Ehkä joku avulias ystävämme huomauttaa, että olemme maksaneet turhasta. Muista asenne Henkilökohtaisissa asioissa suhtautuminen pettymyksiin on tärkeää. Keskustellen ongelmat yleensä saavat hahmon. Myyjän roolissa usein onkin tärkeintä saada sydämistynyt asiakas talttumaan, jotta itse asian ratkaiseminen käy edes mahdolliseksi. Suomalaisille luottamus on keskeinen arvo. Jos se romuttuu, kaikki tuntuu menevän pieleen. Pettymyskin on silti vain tunne. Elämä sisältää vastoinkäymisiä, takaiskujen sietoon voi vaikuttaa. Väsyneenä niitä on vaikea suvaita, joten täytyy olla tarkkana – ylireagointikaan ei auta ja vain nolottaa jälkeenpäin. Uusia asioita myös tulee epäiltyä usein turhaan – tai epäilee tarpeettomasti itseään, jos on liikkeellä jonkin asian kanssa ennen muita. Itseluottamuksen vahvistus on tällöin tarpeen.
ANTTI SUVANTO Kirjoittaja on psykologi ja psykoterapeutti. Hän kirjoittaa lehteemme työterveyteen liittyvistä kiinnostavista kysymyksistä.
Epäonnen hetkellä ajattele: eilen sitä ei vielä ollut ja huomenna se on jo ohitse. -Friedrich Hebbel 2•2014 OT
51
terveydeksi
lehdistökommentteja ajankohtaista
Osuustoiminnalle eurooppalainen tiekartta
Meitä on jymäytetty! ”Uusia mielipiteitä aina epäillään ja tavallisesti myös vastustetaan, ja syyksi riittää vain se, että ne eivät ole vielä yleisiä mielipiteitä”. -John Locke
Teksti: MAUNO-MARKUS KARJALAINEN
E
työllisyyden valossa. Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten kuten vammaisten integrointia yhteiskuntaan rakentavat osuuskunnat saavat erityishuomion.
Taistelua työpaikoista Talouskriisin 2009-14 aikana CECOP kertoo tutkineensa jäsenyritystensä pärjäämistä. Ne ovat yleensä osoittautuneet kestäviksi, varsinkin jos kehitystä mitataan työpaikoilla ja pääoma/velkasuhteella. Mutta monien kestokykyä nyt myös koetellaan. Erityisesti julkiset urakat Italiassa ja kodinkoneala Espanjassa ovat kriisissä. Espanjassa kriisi on synnyttänyt samantapaisen uusien osuuskuntien perustamisbuumin kuin 1990-luvun lama Suomessa. Ohjelma haluaa luoda uusia työpaikkoja, mutta myös säästää nykyisiä. EU:n olisi edistettävä laadukkaiden ja pitkien työpaikkojen luomista. Osuuskuntien tukeminen olisi nähtävä etenkin kestävän kehityksen ja
Osuuskunnat pelastajiksi EU menettää 150 000 yritystä eli 600 000 työpaikkaa vuodessa, koska niiden omistajat luopuvat mutta eivät löydä liiketoiminnalle jatkajaa. Lupaava mahdollisuus olisi aktiivisesti tukea yritysten siirtymistä osuuskunnille, joita sen palveluksessa olevat ammattilaiset haluavat muodostaa. Ranskassa tällaisia yrityksiä on 2008 lähtien tullut 224. Viiden vuoden kokemuksella tiedetään jo, että niillä on poikkeuksellisen korkea selviytymisprosentti. Henkilöstön vahva motiivi, hyvä osaaminen ja yhteistyö auttavat pitkälle. Tarvitaan paljon tietoa, rahoitusta ja koulutusta tämän tukemiseksi. Tätä ohjelmassa ei mainita, mutta kaikkia yrityksiä ei toki voida pelastaa, mikäli niiden tulevien vuosien arvioitu kysyntäpohja ei riitä. Italian Emilia-Romagnan alueella osuuskunnat ovat luoneet vahvan teollisuusklusterin, 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Toinen esimerkki on Espanjan Baskimaa. Molemmissa osuuskunnat ovat rakentaneet konsortioita, horisontaalisia vertaisryhmiä. Ne ovat vahvistaneet huomattavasti alueensa yritysten kestävyyttä. Lisäksi ne ovat lähes ainoa tapa, jolla mikroyrityksetkin voivat tuoda innovaatioita. CECOP haluaa, että tällaisia yhteistyöverkostoja olisi tuettava erityisesti paikallisella ja alueellisella tasolla. Myös jäsenvaltioiden tu-
urooppalaisten työosuuskuntien ja henkilöstöomisteisten yritysten järjestö CECOP julkaisi ohjelmansa toukokuun EU-parlamentin vaaleihin. Siitä löytyy myös suomalaisia kiinnostavia asioita ja toimintaympäristön terävää analyysiä. CECOP edustaa 50 000 yritystä, jotka toimivat teollisuudessa ja palveluissa ja työllistävät 1,4 miljoonaa henkeä. Järjestöön kuuluu osuuskuntia 17 maasta kampaajista ja käsityöläisistä lakimiehiin ja arkkitehteihin. Mukana on monia julkisen ja sosiaalialan osuuskuntia. EU-komissio on sitoutunut julkaisemaan osuustoiminnan edistämisohjelman, niin sanotun Osuustoiminnan tiekartan tänä vuonna. Sillä halutaan tukea osuuskuntien perustamista ja kasvua.
50 OT 2•2014
lisi edistää niiden kehittymistä ja luoda toimiva säädöspohja. Yhteiskunta, joka välittää Koulutuksen kaikille tasoille tarvitaan opetusohjelmien kautta osuustoiminnan opetusta. Pelkkä liiketoimintamallin kertominen ei riitä, vaan siihen kuuluvat myös osuustoiminnan edustamat arvot kuten omavastuu, demokratia, tasa-arvo, solidaarisuus ja yhteistyö. Ne voivat auttaa nuoria aktiivisempaan ja itsenäisempään elämään sekä ottamaan ja tuntemaan paremmin vastuuta omasta tulevaisuudestaan - hälyttävästä nuorisotyöttömyydestä huolimatta. Yleishyödylliset palvelut kasvavat nopeasti. Osuuskunnat ovat mukana muun muassa terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluissa, ympäristönsuojelussa ja energiantuotannossa. Ottamalla mukaan eri sidosryhmiä (esim. lääkärit ja potilaat) samaan hallintorakenteeseen, osuuskunnilla on ainutlaatuinen mahdollisuus tarjota pääsy palvelujen piiriin, kehittää laatua ja samalla vähentää kustannuksia. Siihen eivät pysty Suomen nykyiset SOTE-palvelut eivätkä laajassa mielessä myöskään niiden yksityiset kilpailijat. Mutta kokemus on jo osoittanut, että tällaisiakin varten tarvitaan myös riittävä kansallisen lainsäädäntö, jollainen Suomesta puuttuu. Lait yleishyödyllisistä osuuskunnista on seitsemässä EU-maassa. Suuntausta kannattaisi CECOPin mukaan kannustaa koko EU:ssa. Lue lisää: www.cecop.coop
Epäily ja pettymys ovat ongelmallisia, jotensakin paradoksaalisia; odotat jotakin, johon sinua on johdateltu – ja päinvastainen toteutuu. Tai asia vain jää toteutumatta, kuten armas internetaikamme monin tavoin todistaa. Sovitut hinnat eivät päde – tässä puhelinoperaattorit jo ylittävät itsensä. Hinnaksi sovitaan ”vain 14,50/kk”, ja saamasi lasku on yli tuplat, koska ”ne-ja-ne palvelut eivät tietenkään kuulu kytkykauppaan”. No, oppia ikä kaikki. Latasin elokuvalippuja luottokortin tapaiselle kortille. Kahdeksasta lipusta vain kolme ”toimi”, eikä asiaa saatu ratkaistua lippuluukulla – myöhemmin kyllä. Monikansalliset ohjelmistojätit tarjoavat käyttöömme dataohjelmia, joiden tuki vain lopetetaan muutaman vuoden jälkeen. Uusille sovelluk-
sille tulee samalla tilaa, kuten muun muassa Linux todistaa. Kotoinen VR esittäytyy liikenteessä myös ”vihreänä vaihtoehtona”. Miten ydinvoimalla tuotettu sähkö voi olla ”vihreää”? Savuton se tietenkin on, ja VR:n henkilöstö on miellyttävää. Ja niin eteenpäin, esimerkkejä riittää. Amerikkalainen laulaja/lauluntekijä Neil Young (66) purki näitä pettymyksen tuntoja lauluunsa Piece Of Crap, jota vapaasti voisi lyhentäen suomentaa vaikkapa näin: ”Yritin suojella metsiä, ostin muovilaukun, pohja putosi heti pois – se oli läpeensä laho. Sain vinkin kaveriltani, johon olen luottanut, viimein havaitsin – se oli kuonaa.” Mitä pettymys on? Psykologisesti pettymys ansaitsisi enemmänkin huomiota osakseen – se oli saksalaisen mielialan ytimessä 1930-luvulla, ja johti toiseen maailmansotaan. Mutta pettyminen on
merkittävä asia myös jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta. Englannin appointment tarkoittaa ”sopimusta”, ”sovittua tapaamista” tai ”määräystä”; etuliite dis tekee siitä päinvastaisen. Disappointment ilmaisee tarkemmin kuin suomenkielinen ”pettymys”, miksi olemme turhautuneita. Sopimukset eivät pidä, odotukset eivät täyty. Pieleen meni, tulee hölmistynyt olo. Välillä meitä ehkä jallitetaan myynnin ja markkinoinnin maailmassa, asia vain jää usein pitkäksi aikaa huomaamatta. Ehkä joku avulias ystävämme huomauttaa, että olemme maksaneet turhasta. Muista asenne Henkilökohtaisissa asioissa suhtautuminen pettymyksiin on tärkeää. Keskustellen ongelmat yleensä saavat hahmon. Myyjän roolissa usein onkin tärkeintä saada sydämistynyt asiakas talttumaan, jotta itse asian ratkaiseminen käy edes mahdolliseksi. Suomalaisille luottamus on keskeinen arvo. Jos se romuttuu, kaikki tuntuu menevän pieleen. Pettymyskin on silti vain tunne. Elämä sisältää vastoinkäymisiä, takaiskujen sietoon voi vaikuttaa. Väsyneenä niitä on vaikea suvaita, joten täytyy olla tarkkana – ylireagointikaan ei auta ja vain nolottaa jälkeenpäin. Uusia asioita myös tulee epäiltyä usein turhaan – tai epäilee tarpeettomasti itseään, jos on liikkeellä jonkin asian kanssa ennen muita. Itseluottamuksen vahvistus on tällöin tarpeen.
ANTTI SUVANTO Kirjoittaja on psykologi ja psykoterapeutti. Hän kirjoittaa lehteemme työterveyteen liittyvistä kiinnostavista kysymyksistä.
Epäonnen hetkellä ajattele: eilen sitä ei vielä ollut ja huomenna se on jo ohitse. -Friedrich Hebbel 2•2014 OT
51
kalatalous KALANPOIKASET KASVATUSALTAASSA. Ketolan kalanviljelylaitoksella on 32 kasvatusallasta, poikasia niissä on tällä hetkellä noin 100 000. Sarriojärvestä tulevan veden lämpötila on talvella 0,3 astetta. Kuvassa ovat Lapin Villitaimen osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Risto Junttila ja laitosmestari Jouko Tuulaniemi (vas.) sekä Ylä-Kemin kantaa olevat järvitaimenen poikaset.
Teksti ja kuvat: KARI LINDHOLM
KalanPOiKaSia lapin vesiin Lapin Villitaimen osuuskunta tuottaa kalanpoikasia Suomen nykyaikaisemmassa kasvattamossa. Paikkana on suomalaisen osuustoiminnan alkukoti, Gebhardien Kemijärvi.
T
äpläkylkiset pyrstön pyörittäjät viilettävät viileässä vedessä. Kyseessä ei ole tunturipuro vaan pyöreä, vihreä palju suuressa ja hämärässä hallissa. Kudusta syntyneet ja Kemijoen vesistöön leimautuneet järvitaimenen (Salmo trutta lacustris) poikaset ovat Kemijärvellä Ketolan kalanviljelylaitoksessa toimivan Lapin Villitaimen Osuuskunnan silmäterä. ”Kalankasvatus ei ole mikään erityisen hyvä bisnes. Ongelmina ovat kalankasvattamon rajoitettu koko ja sään armoilla olevat luonnonravintolammikot. Kalankasvatus on myös erittäin byrokraattista ja vaatii runsaasti erityisosaamista”, kertoo kalanpoikasia tuottavan Villitaimenen hallituksen puheenjohtaja Risto Junttila Kemijärveltä. Pää on pysynyt pinnalla Yli puolet Villitaimenen kalanpoikasten kasvatuksesta ja myynnistä liittyy 52 OT 2•2014
sähköntuotantoyhtiöiden kalastonhoitovelvoitteiden täyttämiseen. Valikoimissa on taimenpoikasten lisäksi siikaa ja harjusta. Kun pääosa vuotuisesta liikevaihdosta tulee varmasta lähteestä, on myyntitavoitteen saavuttaminen helpompaa. ”Vuotuinen liikevaihto on keskimäärin 160 000 euroa, tulos on pysynyt nollan paremmalla puolella”, Junttila sanoo. Poikasten kysyntä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta Ketolan laitoksen ympäristölupa asettaa rajoituksia osuuskunnan poikastuotantoon. Laitoksen luvanvarainen käyttöaste on tällä hetkellä noin 60 prosentin tasolla suurimmasta sallitusta tuotannosta. Lapin Villitaimen perustettiin Kemijärvellä sijaitsevan Suomen nykyaikaisimman kalankasvattamon, Ketolan kalanviljelylaitoksen ympärille vuonna 2008. Aikaisemmin kalankasvatus oli Suomen valtion kä-
sissä. Vuonna 2002 valmistunut miljoonaluokan kalankasvattamo oli vuokrattu maa- ja metsätalousministeriölle. ”Lapissa kalanviljelyä harjoitti Lapin kalatoimisto, se tuotti yksityisten kalavesien omistajille vesien hoitoon tarkoitetun poikasmateriaalin valtion varoin”, Villitaimen osuuskunnan asiantuntijajäsen ja Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Liekonen Kemijärveltä selvittää. ”Osuuskunta järkevin toimintamalli” Kun valtion rahoittama kalanviljely tuli tiensä päähän, ryhtyi Ketolan laitoksen isäntä, Kemijoen kalastuskuntien liitto, etsimään laitokselle uutta käyttöä. Syntyi ajatus seutukunnan yksityisvesiä hallitsevien osakaskuntien harjoittamasta kalanviljelystä, jossa kalanpoikasia tuotettaisiin omaan käyttöön. ”Ajatus sai kannatusta. Asiantuntijoiden tekemien selvitysten jälkeen
sopivimmaksi toimintamuodoksi todettiin osuustoiminta. Villitaimen on Ketolan laitoksen vuokralainen”, kertoo Liekonen. Kalanviljely on nähty Lapissa erittäin tarpeelliseksi viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana, sillä vesistöjä on valjastettu sähköntuotantoon voimallisesti. ”Jäseniä meillä on 25, ne ovat entisiä kalastuskuntia, nykyisiä osakaskuntia lähinnä Itä- ja Keski-Lapista. Jäseninä ovat myös Pro Agria ja Kalastuskuntien liitto, joka omistaa laitoksen. Mukana ovat lähes kaikki, jotka tarvitsevat kalanpoikasia”, Junttila kertoo. Osakaskunnat ryhtyivät osuustoimintaan siksi, että alueella säilyisi paikallinen poikastuotanto. Osuuskunnan perustaminen oli myös kalanviljelylaitoksen pelastusoperaatio, jolla kalanviljely ja kalavesien hoito turvattiin. ”Toiminta on ollut todella haasteellista myös siksi, että markkinat ovat rajalliset. Etsimme osuuskuntaan parhaillaan uusia jäseniä.” Toiminnan haasteita lisää myynnin kausiluonteisuus, henkilökuntaa on oltava jatkuvasti töissä. ”Silti koko vuoden tili saadaan yhden kuukauden sisällä, muu aika pitää pärjätä tällä tuotolla. Se on ollut erityisen kova haaste. Tarkoituksena on sitouttaa asiakkaat säännöllisempään maksupostiin”, sanoo Liekonen. Mukaan pienellä riskillä Jäsenet pääsevät mukaan Villitaimeneen muodollisella tuhannen euron osuusmaksulla. Vaikka maksu ei ole suuri, se valoi uskoa rahoittajiin toiminnan alussa. ”Ei niin varakkaiden osakaskuntien on helppo liittyä osuuskunnan jäseniksi, riski on heidän kannaltansa pieni”, Liekonen muotoilee. Villitaimenen toiminnan aikana muutama yksityinen kilpailija on lopettanut toimintansa kannattamattomana, tästä syystä osuuskunnan markkina-asema on vahvistunut. Kilpailijoita on yhäkin, mutta osuuskunnan jäsenet ovat sitoutuneet hankkimaan ka-
lanpoikasensa Villitaimenelta. ”Alkuvuosina myimme poikasia aivan liian halvalla. Myöhemmin osoittautui, että pudotimme kilpailijoita pois markkinoilta tällä tavalla, tosin aivan vahingossa. Hinnoittelua on korjattu ylöspäin.” Kilpailijoista on ollut myös hyötyä. Villitaimen hankkii kuhanpoikasia velvoiteistutuksiin maakunnassa toimivalta yksityiseltä kalanpoikasten kasvattajalta. Geneettistä pohjaa vaalitaan Kemijärvellä kasvatetaan Yli-Kemin kantaa olevaa taimenta, joka on geneettisesti eriytynyt paikallisiin olosuhteisiin. Mätimateriaali on peräisin Taivalkoskelta. ”Meillä ei ole omaa emokalastoa. Niiden ylläpito edellyttäisi geneettisen pohjan säilyttämistä riittävän laajana.” Liekonen visioi Villitaimenen toiminnan painottuvan jatkossa etenkin pienten kalakantojen tuotantoon, kuten harjuksen poikasten varhaiskasvatukseen. Taustalla on kalavesien hoitopolitiikka ja luonnon monimuotoisuuden arvot yhteiskunnassa. ”Uiton runtelemat vesistöt palautetaan takaisin luonnontilaan, alkuperäiset kalakannat on tuhottu ajat sitten. Näitä varten kasvatetaan mahdollisimman lähellä alkuperäistä olevaa kantaa.” Vesien hoitokalastus on nousukiidossa Lapissa, loisiintuneiden siikojen poisto-operaatiot ovat käynnissä ympäri maakuntaa. ”Hoito-ohjelmissa on kirjattu, mitä kalakantoja vesien hoidossa tulee käyttää. On erittäin hyvä, että meillä on paikallinen kalankasvattaja”, Liekonen myhäilee. Jos lohenpoikasia tarvitaan vaikkapa voimalaitoksilla merestä eristetyn Kemijoen vesistöön tai Ounasjokeen, on Villitaimenella valmiudet niitä kasvattaa. ”Tarjouksia on pyydetty lohiparven kasvattamisesta. Alkuperäistä Kemijoen lohta ei ole enää missään, seuraavaksi lähin geneettisesti sopiva lo-
Taimen vai lohi? Taimen (Salmo trutta) ja lohi (Salmo salar) eroavat ulkonäöltään siten, että taimenen kylki on pilkukas, lohen pilkut ovat kylkiviivan yläpuolella. Taimenen pyrstön pää on yleensä suora, lohen pyrstössä on lovi. Järvitaimen (Salmo trutta lacustris) on taimenen alalaji.
TONNIN RISKI. ”Osakaskuntien riski osuustoiminnasta on muodolliset tuhat euroa”, sanoo Villitaimenen asiantuntijajäsen, Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Liekonen Kemijärveltä.
hikanta olisi Tornionjoen lohi.” Villitaimenen kasvattamat poikaset toimitetaan asiakkaille joko säiliökuljetuksina tai happipakkauksina. Asiakkaita osuuskunnalla on parisataa, toimituserät vaihtelevat 50 poikasesta kymmeniin tuhansiin. ”Opastamme, mitä istutuksissa pitää ottaa huomioon. Sillä on väliä, mikä taimenkanta sopii mihinkin puroon.”
SIIANMÄTIÄ. Villitaimen kasvattaa taimenta, siikaa ja harjusta. Kuvan lasiastiassa on siianmätiä.
2•2014 OT
53
kalatalous KALANPOIKASET KASVATUSALTAASSA. Ketolan kalanviljelylaitoksella on 32 kasvatusallasta, poikasia niissä on tällä hetkellä noin 100 000. Sarriojärvestä tulevan veden lämpötila on talvella 0,3 astetta. Kuvassa ovat Lapin Villitaimen osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Risto Junttila ja laitosmestari Jouko Tuulaniemi (vas.) sekä Ylä-Kemin kantaa olevat järvitaimenen poikaset.
Teksti ja kuvat: KARI LINDHOLM
KalanPOiKaSia lapin vesiin Lapin Villitaimen osuuskunta tuottaa kalanpoikasia Suomen nykyaikaisemmassa kasvattamossa. Paikkana on suomalaisen osuustoiminnan alkukoti, Gebhardien Kemijärvi.
T
äpläkylkiset pyrstön pyörittäjät viilettävät viileässä vedessä. Kyseessä ei ole tunturipuro vaan pyöreä, vihreä palju suuressa ja hämärässä hallissa. Kudusta syntyneet ja Kemijoen vesistöön leimautuneet järvitaimenen (Salmo trutta lacustris) poikaset ovat Kemijärvellä Ketolan kalanviljelylaitoksessa toimivan Lapin Villitaimen Osuuskunnan silmäterä. ”Kalankasvatus ei ole mikään erityisen hyvä bisnes. Ongelmina ovat kalankasvattamon rajoitettu koko ja sään armoilla olevat luonnonravintolammikot. Kalankasvatus on myös erittäin byrokraattista ja vaatii runsaasti erityisosaamista”, kertoo kalanpoikasia tuottavan Villitaimenen hallituksen puheenjohtaja Risto Junttila Kemijärveltä. Pää on pysynyt pinnalla Yli puolet Villitaimenen kalanpoikasten kasvatuksesta ja myynnistä liittyy 52 OT 2•2014
sähköntuotantoyhtiöiden kalastonhoitovelvoitteiden täyttämiseen. Valikoimissa on taimenpoikasten lisäksi siikaa ja harjusta. Kun pääosa vuotuisesta liikevaihdosta tulee varmasta lähteestä, on myyntitavoitteen saavuttaminen helpompaa. ”Vuotuinen liikevaihto on keskimäärin 160 000 euroa, tulos on pysynyt nollan paremmalla puolella”, Junttila sanoo. Poikasten kysyntä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta Ketolan laitoksen ympäristölupa asettaa rajoituksia osuuskunnan poikastuotantoon. Laitoksen luvanvarainen käyttöaste on tällä hetkellä noin 60 prosentin tasolla suurimmasta sallitusta tuotannosta. Lapin Villitaimen perustettiin Kemijärvellä sijaitsevan Suomen nykyaikaisimman kalankasvattamon, Ketolan kalanviljelylaitoksen ympärille vuonna 2008. Aikaisemmin kalankasvatus oli Suomen valtion kä-
sissä. Vuonna 2002 valmistunut miljoonaluokan kalankasvattamo oli vuokrattu maa- ja metsätalousministeriölle. ”Lapissa kalanviljelyä harjoitti Lapin kalatoimisto, se tuotti yksityisten kalavesien omistajille vesien hoitoon tarkoitetun poikasmateriaalin valtion varoin”, Villitaimen osuuskunnan asiantuntijajäsen ja Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Liekonen Kemijärveltä selvittää. ”Osuuskunta järkevin toimintamalli” Kun valtion rahoittama kalanviljely tuli tiensä päähän, ryhtyi Ketolan laitoksen isäntä, Kemijoen kalastuskuntien liitto, etsimään laitokselle uutta käyttöä. Syntyi ajatus seutukunnan yksityisvesiä hallitsevien osakaskuntien harjoittamasta kalanviljelystä, jossa kalanpoikasia tuotettaisiin omaan käyttöön. ”Ajatus sai kannatusta. Asiantuntijoiden tekemien selvitysten jälkeen
sopivimmaksi toimintamuodoksi todettiin osuustoiminta. Villitaimen on Ketolan laitoksen vuokralainen”, kertoo Liekonen. Kalanviljely on nähty Lapissa erittäin tarpeelliseksi viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana, sillä vesistöjä on valjastettu sähköntuotantoon voimallisesti. ”Jäseniä meillä on 25, ne ovat entisiä kalastuskuntia, nykyisiä osakaskuntia lähinnä Itä- ja Keski-Lapista. Jäseninä ovat myös Pro Agria ja Kalastuskuntien liitto, joka omistaa laitoksen. Mukana ovat lähes kaikki, jotka tarvitsevat kalanpoikasia”, Junttila kertoo. Osakaskunnat ryhtyivät osuustoimintaan siksi, että alueella säilyisi paikallinen poikastuotanto. Osuuskunnan perustaminen oli myös kalanviljelylaitoksen pelastusoperaatio, jolla kalanviljely ja kalavesien hoito turvattiin. ”Toiminta on ollut todella haasteellista myös siksi, että markkinat ovat rajalliset. Etsimme osuuskuntaan parhaillaan uusia jäseniä.” Toiminnan haasteita lisää myynnin kausiluonteisuus, henkilökuntaa on oltava jatkuvasti töissä. ”Silti koko vuoden tili saadaan yhden kuukauden sisällä, muu aika pitää pärjätä tällä tuotolla. Se on ollut erityisen kova haaste. Tarkoituksena on sitouttaa asiakkaat säännöllisempään maksupostiin”, sanoo Liekonen. Mukaan pienellä riskillä Jäsenet pääsevät mukaan Villitaimeneen muodollisella tuhannen euron osuusmaksulla. Vaikka maksu ei ole suuri, se valoi uskoa rahoittajiin toiminnan alussa. ”Ei niin varakkaiden osakaskuntien on helppo liittyä osuuskunnan jäseniksi, riski on heidän kannaltansa pieni”, Liekonen muotoilee. Villitaimenen toiminnan aikana muutama yksityinen kilpailija on lopettanut toimintansa kannattamattomana, tästä syystä osuuskunnan markkina-asema on vahvistunut. Kilpailijoita on yhäkin, mutta osuuskunnan jäsenet ovat sitoutuneet hankkimaan ka-
lanpoikasensa Villitaimenelta. ”Alkuvuosina myimme poikasia aivan liian halvalla. Myöhemmin osoittautui, että pudotimme kilpailijoita pois markkinoilta tällä tavalla, tosin aivan vahingossa. Hinnoittelua on korjattu ylöspäin.” Kilpailijoista on ollut myös hyötyä. Villitaimen hankkii kuhanpoikasia velvoiteistutuksiin maakunnassa toimivalta yksityiseltä kalanpoikasten kasvattajalta. Geneettistä pohjaa vaalitaan Kemijärvellä kasvatetaan Yli-Kemin kantaa olevaa taimenta, joka on geneettisesti eriytynyt paikallisiin olosuhteisiin. Mätimateriaali on peräisin Taivalkoskelta. ”Meillä ei ole omaa emokalastoa. Niiden ylläpito edellyttäisi geneettisen pohjan säilyttämistä riittävän laajana.” Liekonen visioi Villitaimenen toiminnan painottuvan jatkossa etenkin pienten kalakantojen tuotantoon, kuten harjuksen poikasten varhaiskasvatukseen. Taustalla on kalavesien hoitopolitiikka ja luonnon monimuotoisuuden arvot yhteiskunnassa. ”Uiton runtelemat vesistöt palautetaan takaisin luonnontilaan, alkuperäiset kalakannat on tuhottu ajat sitten. Näitä varten kasvatetaan mahdollisimman lähellä alkuperäistä olevaa kantaa.” Vesien hoitokalastus on nousukiidossa Lapissa, loisiintuneiden siikojen poisto-operaatiot ovat käynnissä ympäri maakuntaa. ”Hoito-ohjelmissa on kirjattu, mitä kalakantoja vesien hoidossa tulee käyttää. On erittäin hyvä, että meillä on paikallinen kalankasvattaja”, Liekonen myhäilee. Jos lohenpoikasia tarvitaan vaikkapa voimalaitoksilla merestä eristetyn Kemijoen vesistöön tai Ounasjokeen, on Villitaimenella valmiudet niitä kasvattaa. ”Tarjouksia on pyydetty lohiparven kasvattamisesta. Alkuperäistä Kemijoen lohta ei ole enää missään, seuraavaksi lähin geneettisesti sopiva lo-
Taimen vai lohi? Taimen (Salmo trutta) ja lohi (Salmo salar) eroavat ulkonäöltään siten, että taimenen kylki on pilkukas, lohen pilkut ovat kylkiviivan yläpuolella. Taimenen pyrstön pää on yleensä suora, lohen pyrstössä on lovi. Järvitaimen (Salmo trutta lacustris) on taimenen alalaji.
TONNIN RISKI. ”Osakaskuntien riski osuustoiminnasta on muodolliset tuhat euroa”, sanoo Villitaimenen asiantuntijajäsen, Lapin Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Liekonen Kemijärveltä.
hikanta olisi Tornionjoen lohi.” Villitaimenen kasvattamat poikaset toimitetaan asiakkaille joko säiliökuljetuksina tai happipakkauksina. Asiakkaita osuuskunnalla on parisataa, toimituserät vaihtelevat 50 poikasesta kymmeniin tuhansiin. ”Opastamme, mitä istutuksissa pitää ottaa huomioon. Sillä on väliä, mikä taimenkanta sopii mihinkin puroon.”
SIIANMÄTIÄ. Villitaimen kasvattaa taimenta, siikaa ja harjusta. Kuvan lasiastiassa on siianmätiä.
2•2014 OT
53
näkökulma
juristi neuvoo
Osuustoiminnan perusajatus puhuttelee yhä
O
teen turvata hyvinvoinnin edellytyksiä laajasti ja ideologisesti se rakentui ikään kuin vaihtoehtoiseksi "kolmanneksi tieksi" kapitalismin ja sosialismin välimaastoon. Yhteiseen hyvään pyrkivillä oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja demokratian arvoilla on kautta aikojen noustu yltiökapitalismin lieveilmiöitä vastaan, joka puhuttelee tänä päivänä enenevissä määrin myös hyväosaisia.
Kuva: Tapani Lepistö
suustoimintaa voi jo sen syntyhistorian kautta pitää samanaikaisesti sosiaalisena, taloudellisena ja kulttuurisena hankkeena. Osuustoiminta tavoittelee yhteiskunnallista muutosta, jonka keskeisiä teemoja ovat demokratia ja ihmisten yhteenliittyminen. Kaupankäynnin näkökulmasta osuustoiminta-ajatukseen liittyi alusta saakka reiluusperiaate, oikeudenmukainen hinnoittelu sekä uudenlaiset voitonjaon perusteet. Osuustoiminnalla on kansantaloudellisesti ja kulttuurihistoriallisesti kunnioitettava historia ja perinne lukuisissa maissa. Se on vanhastaan kohdistunut voimavaroiltaan vähäisempiin, mutta määrältään suuriin ihmisjoukkoihin. Osuustoiminnan leviämisen ajurina toimi halu suojella työtä tekeviä ihmisiä, sekä muun muassa parantaa naisten ja lasten asemaa, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yleisemmin eriarvoisuuden poistamista.
Osuustoiminnan sosiaaliset päämäärät pitävät näin sisällään tavoit54 OT 2•2014
Osuustoiminnalla kestävää hyvinvointia Osuustoiminnan arvoissa ja perusperiaatteissa keskeinen ideaali on kestävä kehitys sen laajassa merkityksessä. Toiminta-ajatuksen kantavana teemana on kohtuus. Osuustoiminnan arvopohjaa ja päämääriä voidaan pitää erityisen relevantteina ja ajankohtaisina tänään, kun kohtaamme globaalisti haasteita, jotka pahimmillaan esitettyjen ennusteiden toteutuessa esimerkiksi ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna uhkaavat koko ihmiskunnan säilymistä. Myös lukuisat sosiaaliset ongelmamme odottavat eettisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ratkaisukeinoaan. Aikaamme leimaa kasvavien ympäristöongelmien ohella lisääntyvä eriarvoistuminen ja erityisesti länsimaissa havaittu arvomaailman muutos kulutusta, itsekkyyttä, individualismia ja jopa ahneutta korostavaan suuntaan. Olemme tulevia sukupolvia ajatellen velvollisia pyrkimään kohti inhimillisempää taloutta ja pysäyttämään vallitsevan kehityksen. Osuustoiminnalla voisi ja pitäisi olla entistä suurempi rooli tämän tehtävän hoitamisessa. Osuustoiminta on luonte-
va roolissaan kestävän kehityksen toteuttajana ja yhteisvastuun kantajana sen vuoksi, että ongelmien ollessa yhteisiä, rajoja kunnioittamattomia, ovat osuustoiminnan niihin tarjoamat ratkaisut paikallisia. Osuustoimintayritykset ovat keskeisessä asemassa luomassa paikallisesti kestäviä ja hyvinvointia kehittäviä ratkaisuja sekä edistämässä alueellista yhteisöllisyyttä. Siksi sanonta think global, act local sopii kuvaamaan osuustoimintaa hyvin. Osuustoiminta on historiallisesti ollut merkittävällä tavalla nostamassa kansakuntia ahdingosta ja köyhyydestä. Osuustoiminnan vaikuttavuus kansantalouksien kannalta on kiistaton, ja osuustoiminnan tunnusluvut globaalisti osoittavat, että maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseen tarvittavat vaikutusmahdollisuudet ja –kanavat ovat olemassa. Niitä tulisi vain alati voimallisemmin hyödyntää ja suunnata voimavaroja entistä enemmän yhteisiin ponnisteluihin paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Kirjoittajat: ANU PUUSA toimii apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopistossa. Puusa johtaa meneillään olevaa hanketta Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona. KIRSI HOKKILA toimii hankkeen projektitutkijana työstäen samalla osuustoiminta-aiheista väitöskirjaansa.
Kirjoitelma on ensimmäinen neljän kolumnin sarjasta jotka julkaistaan tulevissa Osuustoiminta-lehden numeroissa.
§
Tällä palstalla Pellervon lakiasiainjohtaja käsittelee ajankohtaisia juridisia teemoja.
Osuusmaksun nopeutettu palautus
K
ANNe KONTKANeN
Kirjoittaja on varatuomari ja Pellervo-Seuran lakiasiainjohtaja.
un jäsen eroaa tai osuuskunnan osuus irtisanotaan, osuudesta palautettava osuusmaksu palautetaan osuuskuntalain mukaan irtisanomisvuotta seuraavan tilinkauden päättyessä niin sanotun odotusvuoden jälkeen. Osuusmaksun tai sen osan palauttaminen edellyttää, että osuuskunnalla on palautuskelpoisia varoja. Osuusmaksun palautukseen käytettävissä oleva oma pääoma ja palautuksen määrä lasketaan siltä tilikauden laadittavan tilinpäätöksen perusteella, jonka aikana jäsenyys päättyy tai osuus irtisanotaan. Osuuskunta voi kuitenkin tietyin edellytyksin palauttaa osuusmaksut jäsenelle tai osuuden omistajalle myös edellä mainittua pääsääntöä nopeammin. Kumotun vuoden 2002 osuuskuntalain mukaan säännöissä voitiin määrätä, että jäsen voi saada osuusmaksun palautuksen jakokelpoisen ylijäämän rajoissa joko välittömästi tai säännöissä määrätyn lyhyemmän määräajan kuluessa. Tästä niin sanotun nopeutetun palautuksen mahdollisuudesta oli kumotun osuuskuntalain voimassa ollessa aina oltava määräykset säännöissä. Sääntömääräykset eivät enää pakollisia Uudessa osuuskuntalaissa ei enää ole nopeutettua palautusta koskevaa erillistä säännöstä. Aikaisemmin sääntömääräystä edellyttänyt osuuden nopeutettu palautus toteutetaan uuden osuuskuntalain mukaan omien osuuksien hankkimisena osuuskuntalain 19 luvussa määrätyllä ta-
valla. Osuuskunta ikään kuin ostaa irtisanotun osuuden itselleen. Olennainen muutos kumottuun osuuskuntalakiin verrattuna on se, että osuusmaksun nopeutetusta palautuksesta ei enää edellytetä erillistä määräystä osuuskunnan säännöissä. Omien osuuksien hankkimisesta voidaan aina päättää osuuskunnan kokouksessa. Lisäksi hallituksella voi olla joko sääntöjen määräyksen tai osuuskunnan kokouksen antaman valtuutuksen perusteella oikeus hankkia omia osuuksia. Tällöin osuuskunnan kokouksen valtuutuspäätöksessä tai säännöissä on aina on mainittava hankittavien osuuksien enimmäismäärä osuuslajeittain sekä osuuksista maksettavan vastikkeen vähimmäis- ja enimmäismäärä. Osuuskunnan kokouksen valtuuspäätöksessä täytyy olla myös valtuutuksen kesto. Valtuutus voi olla voimassa enintään 18 kuukautta. Hallitus voi hankkia omia osuuksia vain vapaan oman pääoman rajoissa. Omien osuuksien hankkimista koskevan päätöksen vähimmäissisällöstä on yksityiskohtaiset määräykset osuuskuntalain 19 luvun 7 §:ssä. Päätöksestä on käytävä ilmi muun muassa osuuslajeittain hankittavien osuuksien enimmäismäärä, hankkimisjärjestys, osuudesta maksettava vastike ja kuinka se määräytyy sekä maksuaika. Päätöksestä täytyy ilmetä myös, miten osuuksien hankkiminen vaikuttaa osuuskunnan omaan pääomaan. Vaikka ennen uutta lakia perustettujen osuuskuntien säännöissä ei ole määräystä nopeutetusta palautukses-
ta, myös nämä osuuskunnat voivat käyttää uuden lain antamaa mahdollisuutta osuusmaksun nopeutettuun palauttamiseen omia osuuksia hankkimalla. Tällöin hankkimisesta täytyy päättää osuuskunnan kokouksessa. Osuuskunnan kokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään osuuksien hankkimisesta. Vaikuttaa kokouskutsuun Omien osuuksien hankkimista koskeva päätöksenteko asettaa vaatimuksia myös sekä osuuskunnan kokouskutsun sisällölle että kokouskutsuajalle. Kokouskutsussa on mainittava päätöksen pääasiallinen sisältö. Lisäksi omien osuuksien hankkiminen edellyttää pidennettyä kokouskutsuaikaa. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille viimeistään kuukautta ennen osuuskunnan kokousta. Säännöissä oleva kumotun osuuskuntalain mukainen nopeutettua palautusta koskeva sääntömääräys rajoittaa palautuksen enimmäismäärää. Osuusmaksuja saadaan palauttaa enintään 10 prosenttia tilinpäätöksen mukaisesta osuuspääomasta. Uuden lain vaatimukset sääntöihin otettavista määräyksistä ovat yksityiskohtaisemmat kuin kumotun osuuskuntalain määräykset nopeutettua palautusta koskevista sääntömääräyksistä. Tämän vuoksi nopeutettua palautusta koskeva sääntömääräys on joko poistettava tai muutettava sisällöltään vastaamaan uuden lain vaatimuksia viimeistään 31.12.2016. 2•2014 OT
55
näkökulma
juristi neuvoo
Osuustoiminnan perusajatus puhuttelee yhä
O
teen turvata hyvinvoinnin edellytyksiä laajasti ja ideologisesti se rakentui ikään kuin vaihtoehtoiseksi "kolmanneksi tieksi" kapitalismin ja sosialismin välimaastoon. Yhteiseen hyvään pyrkivillä oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja demokratian arvoilla on kautta aikojen noustu yltiökapitalismin lieveilmiöitä vastaan, joka puhuttelee tänä päivänä enenevissä määrin myös hyväosaisia.
Kuva: Tapani Lepistö
suustoimintaa voi jo sen syntyhistorian kautta pitää samanaikaisesti sosiaalisena, taloudellisena ja kulttuurisena hankkeena. Osuustoiminta tavoittelee yhteiskunnallista muutosta, jonka keskeisiä teemoja ovat demokratia ja ihmisten yhteenliittyminen. Kaupankäynnin näkökulmasta osuustoiminta-ajatukseen liittyi alusta saakka reiluusperiaate, oikeudenmukainen hinnoittelu sekä uudenlaiset voitonjaon perusteet. Osuustoiminnalla on kansantaloudellisesti ja kulttuurihistoriallisesti kunnioitettava historia ja perinne lukuisissa maissa. Se on vanhastaan kohdistunut voimavaroiltaan vähäisempiin, mutta määrältään suuriin ihmisjoukkoihin. Osuustoiminnan leviämisen ajurina toimi halu suojella työtä tekeviä ihmisiä, sekä muun muassa parantaa naisten ja lasten asemaa, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yleisemmin eriarvoisuuden poistamista.
Osuustoiminnan sosiaaliset päämäärät pitävät näin sisällään tavoit54 OT 2•2014
Osuustoiminnalla kestävää hyvinvointia Osuustoiminnan arvoissa ja perusperiaatteissa keskeinen ideaali on kestävä kehitys sen laajassa merkityksessä. Toiminta-ajatuksen kantavana teemana on kohtuus. Osuustoiminnan arvopohjaa ja päämääriä voidaan pitää erityisen relevantteina ja ajankohtaisina tänään, kun kohtaamme globaalisti haasteita, jotka pahimmillaan esitettyjen ennusteiden toteutuessa esimerkiksi ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna uhkaavat koko ihmiskunnan säilymistä. Myös lukuisat sosiaaliset ongelmamme odottavat eettisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ratkaisukeinoaan. Aikaamme leimaa kasvavien ympäristöongelmien ohella lisääntyvä eriarvoistuminen ja erityisesti länsimaissa havaittu arvomaailman muutos kulutusta, itsekkyyttä, individualismia ja jopa ahneutta korostavaan suuntaan. Olemme tulevia sukupolvia ajatellen velvollisia pyrkimään kohti inhimillisempää taloutta ja pysäyttämään vallitsevan kehityksen. Osuustoiminnalla voisi ja pitäisi olla entistä suurempi rooli tämän tehtävän hoitamisessa. Osuustoiminta on luonte-
va roolissaan kestävän kehityksen toteuttajana ja yhteisvastuun kantajana sen vuoksi, että ongelmien ollessa yhteisiä, rajoja kunnioittamattomia, ovat osuustoiminnan niihin tarjoamat ratkaisut paikallisia. Osuustoimintayritykset ovat keskeisessä asemassa luomassa paikallisesti kestäviä ja hyvinvointia kehittäviä ratkaisuja sekä edistämässä alueellista yhteisöllisyyttä. Siksi sanonta think global, act local sopii kuvaamaan osuustoimintaa hyvin. Osuustoiminta on historiallisesti ollut merkittävällä tavalla nostamassa kansakuntia ahdingosta ja köyhyydestä. Osuustoiminnan vaikuttavuus kansantalouksien kannalta on kiistaton, ja osuustoiminnan tunnusluvut globaalisti osoittavat, että maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseen tarvittavat vaikutusmahdollisuudet ja –kanavat ovat olemassa. Niitä tulisi vain alati voimallisemmin hyödyntää ja suunnata voimavaroja entistä enemmän yhteisiin ponnisteluihin paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Kirjoittajat: ANU PUUSA toimii apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopistossa. Puusa johtaa meneillään olevaa hanketta Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona. KIRSI HOKKILA toimii hankkeen projektitutkijana työstäen samalla osuustoiminta-aiheista väitöskirjaansa.
Kirjoitelma on ensimmäinen neljän kolumnin sarjasta jotka julkaistaan tulevissa Osuustoiminta-lehden numeroissa.
§
Tällä palstalla Pellervon lakiasiainjohtaja käsittelee ajankohtaisia juridisia teemoja.
Osuusmaksun nopeutettu palautus
K
ANNe KONTKANeN
Kirjoittaja on varatuomari ja Pellervo-Seuran lakiasiainjohtaja.
un jäsen eroaa tai osuuskunnan osuus irtisanotaan, osuudesta palautettava osuusmaksu palautetaan osuuskuntalain mukaan irtisanomisvuotta seuraavan tilinkauden päättyessä niin sanotun odotusvuoden jälkeen. Osuusmaksun tai sen osan palauttaminen edellyttää, että osuuskunnalla on palautuskelpoisia varoja. Osuusmaksun palautukseen käytettävissä oleva oma pääoma ja palautuksen määrä lasketaan siltä tilikauden laadittavan tilinpäätöksen perusteella, jonka aikana jäsenyys päättyy tai osuus irtisanotaan. Osuuskunta voi kuitenkin tietyin edellytyksin palauttaa osuusmaksut jäsenelle tai osuuden omistajalle myös edellä mainittua pääsääntöä nopeammin. Kumotun vuoden 2002 osuuskuntalain mukaan säännöissä voitiin määrätä, että jäsen voi saada osuusmaksun palautuksen jakokelpoisen ylijäämän rajoissa joko välittömästi tai säännöissä määrätyn lyhyemmän määräajan kuluessa. Tästä niin sanotun nopeutetun palautuksen mahdollisuudesta oli kumotun osuuskuntalain voimassa ollessa aina oltava määräykset säännöissä. Sääntömääräykset eivät enää pakollisia Uudessa osuuskuntalaissa ei enää ole nopeutettua palautusta koskevaa erillistä säännöstä. Aikaisemmin sääntömääräystä edellyttänyt osuuden nopeutettu palautus toteutetaan uuden osuuskuntalain mukaan omien osuuksien hankkimisena osuuskuntalain 19 luvussa määrätyllä ta-
valla. Osuuskunta ikään kuin ostaa irtisanotun osuuden itselleen. Olennainen muutos kumottuun osuuskuntalakiin verrattuna on se, että osuusmaksun nopeutetusta palautuksesta ei enää edellytetä erillistä määräystä osuuskunnan säännöissä. Omien osuuksien hankkimisesta voidaan aina päättää osuuskunnan kokouksessa. Lisäksi hallituksella voi olla joko sääntöjen määräyksen tai osuuskunnan kokouksen antaman valtuutuksen perusteella oikeus hankkia omia osuuksia. Tällöin osuuskunnan kokouksen valtuutuspäätöksessä tai säännöissä on aina on mainittava hankittavien osuuksien enimmäismäärä osuuslajeittain sekä osuuksista maksettavan vastikkeen vähimmäis- ja enimmäismäärä. Osuuskunnan kokouksen valtuuspäätöksessä täytyy olla myös valtuutuksen kesto. Valtuutus voi olla voimassa enintään 18 kuukautta. Hallitus voi hankkia omia osuuksia vain vapaan oman pääoman rajoissa. Omien osuuksien hankkimista koskevan päätöksen vähimmäissisällöstä on yksityiskohtaiset määräykset osuuskuntalain 19 luvun 7 §:ssä. Päätöksestä on käytävä ilmi muun muassa osuuslajeittain hankittavien osuuksien enimmäismäärä, hankkimisjärjestys, osuudesta maksettava vastike ja kuinka se määräytyy sekä maksuaika. Päätöksestä täytyy ilmetä myös, miten osuuksien hankkiminen vaikuttaa osuuskunnan omaan pääomaan. Vaikka ennen uutta lakia perustettujen osuuskuntien säännöissä ei ole määräystä nopeutetusta palautukses-
ta, myös nämä osuuskunnat voivat käyttää uuden lain antamaa mahdollisuutta osuusmaksun nopeutettuun palauttamiseen omia osuuksia hankkimalla. Tällöin hankkimisesta täytyy päättää osuuskunnan kokouksessa. Osuuskunnan kokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään osuuksien hankkimisesta. Vaikuttaa kokouskutsuun Omien osuuksien hankkimista koskeva päätöksenteko asettaa vaatimuksia myös sekä osuuskunnan kokouskutsun sisällölle että kokouskutsuajalle. Kokouskutsussa on mainittava päätöksen pääasiallinen sisältö. Lisäksi omien osuuksien hankkiminen edellyttää pidennettyä kokouskutsuaikaa. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille viimeistään kuukautta ennen osuuskunnan kokousta. Säännöissä oleva kumotun osuuskuntalain mukainen nopeutettua palautusta koskeva sääntömääräys rajoittaa palautuksen enimmäismäärää. Osuusmaksuja saadaan palauttaa enintään 10 prosenttia tilinpäätöksen mukaisesta osuuspääomasta. Uuden lain vaatimukset sääntöihin otettavista määräyksistä ovat yksityiskohtaisemmat kuin kumotun osuuskuntalain määräykset nopeutettua palautusta koskevista sääntömääräyksistä. Tämän vuoksi nopeutettua palautusta koskeva sääntömääräys on joko poistettava tai muutettava sisällöltään vastaamaan uuden lain vaatimuksia viimeistään 31.12.2016. 2•2014 OT
55
palvelusivut
Riku-Matti Akkanen, riku-matti.akkanen@pellervo.fi
PTT:n uusia julkaisuja
Pellervon valtuuskuntaan uusia jäseniä Pellervo-Seuran vuosikokouksessa 9. huhtikuuta saatiin seuran valtuuskuntaan neljä uutta jäsentä. Valtuuskuntaan valittiin Jari Mäkilä Oripäästä, Raimo Kielenniva Kärsämäeltä, Vesa Arvonen Ylöjärveltä ja Jouni Parkkonen Laitilasta. Heidän toimikautensa alkaa valinnasta ja päättyy vuoden 2017 vuosikokoukseen.
Lisäksi valtuuskuntaan valittiin uusina jäseniä Pentti Neitola Kelujärveltä ja Tuula Merikivi Porista. Pentti Neitolan toimikausi alkaa valinnasta ja päättyy vuoden 2016 vuosikokoukseen. Tuula Merikiven toimikausi alkaa 1.1.2015 ja päättyy vuoden 2016 vuosikokoukseen. Osuustoiminnan yhteistyöjärjestönä toimivan Pellervo-Seuran valtuus-
kunnan jäsenet edustavat osuuspankkeja, LähiTapiola-ryhmää, osuustoiminnallista päivittäistavarakauppaa, osuusmeijereitä, osuustoiminnallisia lihataloja, Munakuntaa, kotieläinjalostusta, Metsäliittoa, Finlands Svenska Andelsförbundia, yhteiskuntapalveluita sekä pienosuustoimintaa. Pellervoon kuuluu yli 300 osuustoiminnallista yritystä ja muuta yhteisöä.
Osuustoiminnan kokouksia ja tapahtumia alkuvuonna 2014 6.5. Osuustoiminnan yrittäjyysseminaari, Joensuu 26.-27.5. Osuustoiminnan tutkimusseminaari, Hotelli Heimari, Ristiina 13.6. Osuustoiminta-lehti 3/2014 ilmestyy teemana Rahoituksen uudet haasteet liitteenä PTT-katsaus 1/2014 24.9. Pellervon Hämeen seminaari, Hämeenlinna
Uudet julkaisut
”Osuustoiminnall
ilmapiirissä tilaus
• Kari Lehto: Arvoisa puheenjohtaja. 2014. PunaMusta Oy. 66 s. • Jukka Mähönen, Seppo Villa: Osuuskunta. 2014, 2. painos. Sanoma Pro. 343 s. mahdollisuuttamm
&
vig
Hed
Osuustoiminnan I luokan ansiomitali Martti Asunta, hallituksen puheenjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta Pronssinen Gebhard -mitali Pasi Holm, toimitusjohtaja, Pellervon Taloustutkimus Osuustoiminnan ansiomitali Anna-Liisa Huhtala-Fiskars, Kodin Pellervon päätoimittaja, Pellervo-Media Oy 56 OT 2•2014
Pronssinen Gebhard-mitali Esa Kaikkonen, toimialajohtaja, Metsä Wood, Metsä Group Hopeinen Gebhard-mitali Anne Kontkanen, lakiasiainjohtaja, Pellervo-Seura ry Kultainen Gebhard-mitali Markku Kuisma, professori, Helsingin yliopisto Osuustoiminnan ansiomitali Teemu Pakarinen, vastaa-
va päätoimittaja, Pellervo-Media Oy Pronssinen Gebhard-mitali Perttu Puro, toimitusjohtaja, Osuuskunta Tradeka-yhtymä Pronssinen Gebhard-mitali Helena Raininko, lakimies, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
SOK Sokotel Oy:n talousjohtajaksi on 1.5. lähtien nimitetty KTM Jani Vahala. Hän siirtyy tehtävään Pietarista OOO Prisman kaupallisen johtajan paikalta. Valio Valion Engineering-yksikön suunnittelujohtajaksi on nimitetty Jarmo Koponen. Hän vastaa Valio-konsernin teknisen suunnittelun kehittämisestä. Tätä ennen Koponen on tehnyt pitkän uran suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Pöyryllä.
22.-24.10.
28.-29.10.
puheenjohtaja_lehto_k annet.indd 1
KARI LEHTO
heenjohtaja
d
&
vig
0 v uo
Arvpu oisa
Gebhar
Hannes
Kuva: Tapani Lepistö
Hannes Gebhard 150 -juhlavuoden kunniaksi seuraavat henkilöt saivat keskiviikkona 9. huhtikuuta Helsingissä pidetyssä Pellervon Päivässä 2014 Pellervo-Seura ry:n myöntämän tunnustuksen osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä:
29.-30.9.
hukatko
tta
H ed
G eb h a
rd
0 v uo
15
Tunnustuksia osuustoiminnassa ansioituneille
Osuuspankit Andelsbanken för Ålandin toimitusjohtajaksi on nimitetty Johnny Nordqvist. Akaan Seudun Osuuspankin toimitusjohtajaksi on 1.7. lähtien nimitetty OTK, varatuomari Tuomo Smått. Karjalan Op:n toimitusjohtajaksi on nimitetty varatuomari Mari Karsio.
ta. Älkäämme
e. Taistelkaam me hienon osuustoimintamm e puolesta. Se on työtä ihmis ten puolesta.”
15
Nimityksiä
Business Communication in English alkaa syyskuun lopulla 2014, Helsinki. Suosittu osuustoimintayrityksille räätälöity puhutun englannin aktivointiin ja bisnestilanteiden hallintaan keskittyvä valmennus. 9 päivää kotimaassa ja 6 päivää Manchesterissa englannissa. Hinta 2 100 € + alv. Lisäksi Manchester-osuus noin 1 000 euroa lentoineen (sitoumuksetta). HUOM. Pellervon tuki jäsenyrityksille Manchester-osuuteen! PI-puheenjohtajakoulutus Hämeenkylän Kartano, Vantaa. Uusi suosikki! Toteutetaan toisen kerran. Hinta 590 € +alv. Muita kuluja on hotellin kokouspaketti. HLJ-luottamusjohtajavalmennus nro 19 alkaa Next Hotel Aavaranta, Kirkkonummi. Hinta 6 200 € + alv, muita kuluja ovat majoitus-, matka- ja ruokailukulut. HH-luottamushenkilökoulutus alkaa Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Hinta 1 350 € + alv. Muita kuluja on hotellin kokouspaketti.
a on nykyisessä
johtaja • Kari Lehto
PI-johtamiskoulun kursseja 5.-6.6. PI-veropäivät Pääpostitalo, Helsinki. Ajantasakoulutus verosuunnittelun ja -neuvonnan asiantuntijoille. Soveltava ja syventävä näkökulma. Hinta 420 € + alv, sisältää kokouspaketin ruokailuineen. Iltaohjelmana veropäiväristeily/iltapala.
• Kosenius, A.-K., Haltia, E., Horne, P., Kniivilä, M. and Saastamoinen O. 2013. Value of ecosystem services? examples and experiences on forests, peatlands, agricultural lands, and freshwaters in Finland. PTT Raports 244. 102 p. • Antti Eronen – Valtteri Härmälä – Signe Jauhiainen – Hanna Karikallio – Risto Karinen – Antti Kosunen – Jani-Petri Laamanen – Markus Lahtinen. Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 6/2014. arvoisa puheen
Kuvassa Sami Karhu (vas.), Tiina Linnainmaa, Juha Kuisma, Perttu Puro, Teemu Pakarinen, Anne Kontkanen, Anna-Liisa HuhtalaFiskars, Pasi Holm ja Martti Asunta.
Tapahtumakalenteri
Hannes
palvelusivut
tta
20.3.2014 14:35:36
Osavuosikatsaukset 1.1. – 31.3.2013 Atria Oyj HKScan Oyj Metsä Group Pohjola Pankki Oyj
6.5. 7.5. 13.5. 29.4.
Kysy räätälöityjä asiakaskohtaisia valmennuksia, mm. hallitustyön arviointi, hallinnon strategiaseminaari ja edustajiston koulutus Katso koko koulutuskalenteri osoitteesta: www.johtamiskoulu.fi
Syksyn PI-forumit: 5.11. 6.11. 20.11.
PI-lihaforum UKK-Instituutti, Tampere PI-viljaforum UKK-Instituutti, Tampere PI-maitoforum Karjala-talo, Helsinki
Ilmoita meille osuuskuntasi tapahtumista! Sinikka Huotari sinikka.huotari@pellervo.fi
- Jaa-a. Heddi. Katsohan nyt tuota. Ei näytä lainkaan hassummalta. Hyvä pohjatyö tuli tehtyä. 2•2014 OT
57
palvelusivut
Riku-Matti Akkanen, riku-matti.akkanen@pellervo.fi
PTT:n uusia julkaisuja
Pellervon valtuuskuntaan uusia jäseniä Pellervo-Seuran vuosikokouksessa 9. huhtikuuta saatiin seuran valtuuskuntaan neljä uutta jäsentä. Valtuuskuntaan valittiin Jari Mäkilä Oripäästä, Raimo Kielenniva Kärsämäeltä, Vesa Arvonen Ylöjärveltä ja Jouni Parkkonen Laitilasta. Heidän toimikautensa alkaa valinnasta ja päättyy vuoden 2017 vuosikokoukseen.
Lisäksi valtuuskuntaan valittiin uusina jäseniä Pentti Neitola Kelujärveltä ja Tuula Merikivi Porista. Pentti Neitolan toimikausi alkaa valinnasta ja päättyy vuoden 2016 vuosikokoukseen. Tuula Merikiven toimikausi alkaa 1.1.2015 ja päättyy vuoden 2016 vuosikokoukseen. Osuustoiminnan yhteistyöjärjestönä toimivan Pellervo-Seuran valtuus-
kunnan jäsenet edustavat osuuspankkeja, LähiTapiola-ryhmää, osuustoiminnallista päivittäistavarakauppaa, osuusmeijereitä, osuustoiminnallisia lihataloja, Munakuntaa, kotieläinjalostusta, Metsäliittoa, Finlands Svenska Andelsförbundia, yhteiskuntapalveluita sekä pienosuustoimintaa. Pellervoon kuuluu yli 300 osuustoiminnallista yritystä ja muuta yhteisöä.
Osuustoiminnan kokouksia ja tapahtumia alkuvuonna 2014 6.5. Osuustoiminnan yrittäjyysseminaari, Joensuu 26.-27.5. Osuustoiminnan tutkimusseminaari, Hotelli Heimari, Ristiina 13.6. Osuustoiminta-lehti 3/2014 ilmestyy teemana Rahoituksen uudet haasteet liitteenä PTT-katsaus 1/2014 24.9. Pellervon Hämeen seminaari, Hämeenlinna
Uudet julkaisut
”Osuustoiminnall
ilmapiirissä tilaus
• Kari Lehto: Arvoisa puheenjohtaja. 2014. PunaMusta Oy. 66 s. • Jukka Mähönen, Seppo Villa: Osuuskunta. 2014, 2. painos. Sanoma Pro. 343 s. mahdollisuuttamm
&
vig
Hed
Osuustoiminnan I luokan ansiomitali Martti Asunta, hallituksen puheenjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta Pronssinen Gebhard -mitali Pasi Holm, toimitusjohtaja, Pellervon Taloustutkimus Osuustoiminnan ansiomitali Anna-Liisa Huhtala-Fiskars, Kodin Pellervon päätoimittaja, Pellervo-Media Oy 56 OT 2•2014
Pronssinen Gebhard-mitali Esa Kaikkonen, toimialajohtaja, Metsä Wood, Metsä Group Hopeinen Gebhard-mitali Anne Kontkanen, lakiasiainjohtaja, Pellervo-Seura ry Kultainen Gebhard-mitali Markku Kuisma, professori, Helsingin yliopisto Osuustoiminnan ansiomitali Teemu Pakarinen, vastaa-
va päätoimittaja, Pellervo-Media Oy Pronssinen Gebhard-mitali Perttu Puro, toimitusjohtaja, Osuuskunta Tradeka-yhtymä Pronssinen Gebhard-mitali Helena Raininko, lakimies, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
SOK Sokotel Oy:n talousjohtajaksi on 1.5. lähtien nimitetty KTM Jani Vahala. Hän siirtyy tehtävään Pietarista OOO Prisman kaupallisen johtajan paikalta. Valio Valion Engineering-yksikön suunnittelujohtajaksi on nimitetty Jarmo Koponen. Hän vastaa Valio-konsernin teknisen suunnittelun kehittämisestä. Tätä ennen Koponen on tehnyt pitkän uran suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Pöyryllä.
22.-24.10.
28.-29.10.
puheenjohtaja_lehto_k annet.indd 1
KARI LEHTO
heenjohtaja
d
&
vig
0 v uo
Arvpu oisa
Gebhar
Hannes
Kuva: Tapani Lepistö
Hannes Gebhard 150 -juhlavuoden kunniaksi seuraavat henkilöt saivat keskiviikkona 9. huhtikuuta Helsingissä pidetyssä Pellervon Päivässä 2014 Pellervo-Seura ry:n myöntämän tunnustuksen osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä:
29.-30.9.
hukatko
tta
H ed
G eb h a
rd
0 v uo
15
Tunnustuksia osuustoiminnassa ansioituneille
Osuuspankit Andelsbanken för Ålandin toimitusjohtajaksi on nimitetty Johnny Nordqvist. Akaan Seudun Osuuspankin toimitusjohtajaksi on 1.7. lähtien nimitetty OTK, varatuomari Tuomo Smått. Karjalan Op:n toimitusjohtajaksi on nimitetty varatuomari Mari Karsio.
ta. Älkäämme
e. Taistelkaam me hienon osuustoimintamm e puolesta. Se on työtä ihmis ten puolesta.”
15
Nimityksiä
Business Communication in English alkaa syyskuun lopulla 2014, Helsinki. Suosittu osuustoimintayrityksille räätälöity puhutun englannin aktivointiin ja bisnestilanteiden hallintaan keskittyvä valmennus. 9 päivää kotimaassa ja 6 päivää Manchesterissa englannissa. Hinta 2 100 € + alv. Lisäksi Manchester-osuus noin 1 000 euroa lentoineen (sitoumuksetta). HUOM. Pellervon tuki jäsenyrityksille Manchester-osuuteen! PI-puheenjohtajakoulutus Hämeenkylän Kartano, Vantaa. Uusi suosikki! Toteutetaan toisen kerran. Hinta 590 € +alv. Muita kuluja on hotellin kokouspaketti. HLJ-luottamusjohtajavalmennus nro 19 alkaa Next Hotel Aavaranta, Kirkkonummi. Hinta 6 200 € + alv, muita kuluja ovat majoitus-, matka- ja ruokailukulut. HH-luottamushenkilökoulutus alkaa Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Hinta 1 350 € + alv. Muita kuluja on hotellin kokouspaketti.
a on nykyisessä
johtaja • Kari Lehto
PI-johtamiskoulun kursseja 5.-6.6. PI-veropäivät Pääpostitalo, Helsinki. Ajantasakoulutus verosuunnittelun ja -neuvonnan asiantuntijoille. Soveltava ja syventävä näkökulma. Hinta 420 € + alv, sisältää kokouspaketin ruokailuineen. Iltaohjelmana veropäiväristeily/iltapala.
• Kosenius, A.-K., Haltia, E., Horne, P., Kniivilä, M. and Saastamoinen O. 2013. Value of ecosystem services? examples and experiences on forests, peatlands, agricultural lands, and freshwaters in Finland. PTT Raports 244. 102 p. • Antti Eronen – Valtteri Härmälä – Signe Jauhiainen – Hanna Karikallio – Risto Karinen – Antti Kosunen – Jani-Petri Laamanen – Markus Lahtinen. Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 6/2014. arvoisa puheen
Kuvassa Sami Karhu (vas.), Tiina Linnainmaa, Juha Kuisma, Perttu Puro, Teemu Pakarinen, Anne Kontkanen, Anna-Liisa HuhtalaFiskars, Pasi Holm ja Martti Asunta.
Tapahtumakalenteri
Hannes
palvelusivut
tta
20.3.2014 14:35:36
Osavuosikatsaukset 1.1. – 31.3.2013 Atria Oyj HKScan Oyj Metsä Group Pohjola Pankki Oyj
6.5. 7.5. 13.5. 29.4.
Kysy räätälöityjä asiakaskohtaisia valmennuksia, mm. hallitustyön arviointi, hallinnon strategiaseminaari ja edustajiston koulutus Katso koko koulutuskalenteri osoitteesta: www.johtamiskoulu.fi
Syksyn PI-forumit: 5.11. 6.11. 20.11.
PI-lihaforum UKK-Instituutti, Tampere PI-viljaforum UKK-Instituutti, Tampere PI-maitoforum Karjala-talo, Helsinki
Ilmoita meille osuuskuntasi tapahtumista! Sinikka Huotari sinikka.huotari@pellervo.fi
- Jaa-a. Heddi. Katsohan nyt tuota. Ei näytä lainkaan hassummalta. Hyvä pohjatyö tuli tehtyä. 2•2014 OT
57
vesiosuuskunnat
taloushallinto
Mitä tilintarkastuskertomus kertoo?
T AilA VirtAnen Kirjoittaja on laskentatoimen professori Jyväskylän yliopistossa.
58 OT 2•2014
ilintarkastuksen keskeinen tarkoitus on informaation välittäminen. Tilintarkastuksessa punnitaan kirjanpidon tuottaman tiedon oikeellisuus, täydellisyys ja luotettavuus. Tilintarkastuksessa tarkastetaan myös hallinto ja yrityksen toimintojen lainmukaisuus. Tarkastuksen perusteella tilintarkastajille muodostuva kuva kerrotaan yrityksen omistajille ja muille sidosryhmille. Tilintarkastuskertomus välittää informaatiota. Olennaista on, että tilintarkastuskertomuksen välittämä kuva on todenmukainen. Tilintarkastuskertomus on tilintarkastajan tärkein raportti. Kertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätöksen pitää antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietojen tulee olla ristiriidattomia. Tilintarkastuskertomuksessa on myös oltava huomautus siitä, jos vastuuvelvollinen on toiminut tavalla, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus tai rikkonut lakia tai tarkastettavan yrityksen omia sääntöjä.
nossa silloin, kun puhdas tilintarkastuskertomus on annettu. Tosiasiassa tilintarkastuskertomuksen sisältö on äärettömän niukka, ja tilintarkastajien mahdollisuudet varmistua siitä, että yrityksen talous ja hallinto on kunnossa, ovat puutteelliset.
Ennen vuoden 2007 tilintarkastuslain uudistusta tilintarkastuskertomuksessa lausuttiin myös, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja tulos käsitellä hallituksen tai vastaavan toimielimen esittämällä tavalla sekä voidaanko myöntää vastuuvapaus. Tilintarkastajan vastuuvapauslausuma ilmaisi tilintarkastajan käsityksen siitä, oliko mahdollisesti olemassa perusteita vastuuvapauden myöntämiseen tai kielteisen lausuman antamiseen. Nykyisessä vakiomuotoisessa tilintarkastuskertomuksessa ei tällaista lausumaa ole. Tilintarkastajat eivät kertomuksessaan ota julkisesti kantaa vastuuvapauteen. Sen sijaan nykyisessä tilintarkastuskertomuksessa rajataan yrityksen vastuu ja tilintarkastajan velvollisuudet. Ei siis ole ihme, jos tilintarkastuskertomus ei anna odotettua informaatiota. Yrityksen asioiden uskotaan olevan kun-
Ulkopuoliselle lukijalle puhdas tilintarkastuskertomus kertoo yrityksen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon olevan oikein ja lainmukaisesti hoidetut, vaikka tilintarkastuskertomus on ainoastaan pieni osa koko tilinpäätöstä eikä yksin riitä antamaan käsitystä yrityksen tilasta. Vaikka tilintarkastus vain harvoin tehdään täydellisenä, puhdas tilintarkastuskertomus antaa lukijalle uskottavan kuvan yrityksestä ja suoritetusta tilintarkastuksesta. Riskianalyysi, standardit ja muistiinpanot ovat tilintarkastajan näyttöjä siitä, miten tilintarkastus on tehty. Ne myös muokkaavat mielikuvaa tilintarkastuksen luotettavuudesta. Todellisuudessa tilintarkastajan havainnot perustuvat usein henkilökohtaiseen osaamiseen, ammattitaitoon, oivaltamiseen ja kokemuksella hankittuun hiljaiseen tietoon.
Jotain merkitystähän tilintarkastuskertomuksella kuitenkin on, koska niitä tälläkin hetkellä kirjoitetaan ja luetaan. Jo se, että kokenut tilintarkastaja ottaa yrityksen asiakkaakseen ja kirjoittaa nimensä tilintarkastuskertomuksen alle, lisää luottamusta yritystä kohtaan. Ammattitilintarkastajat tekevät riskianalyysin uusien asiakkaiden suhteen eikä epämääräisiin tehtäviin edes ryhdytä, koska kysymys on myös omasta maineesta ja vastuusta. Tilintarkastajan on pystyttävä lyhyessä ajassa saamaan yrityksen taloudesta ja hallinnosta sellainen käsitys, että voi antaa luotettavat lausunnot. Aikaa on useimmiten liian vähän, eivätkä asiakkaat halua maksaa enemmästä ajankäytöstä. Lisäksi tilintarkastajan tiedonsaanti on asiakkaan varassa. Monesti lausunnot annetaan jossain määrin epävarmalta pohjalta. Siksi yrityksen ja tilintarkastajan välillä on oltava luottamus toisen tekemisiin.
Vesiosuuskunnat iskuun KOuluTusOhjelMalla Vesiosuuskuntien palveluliiketoimintaa ja osaamista kehitetään Kouvolan ja etelä-Kymen seudulla kansallisestikin merkittävällä koulutusohjelmalla. teksti: riittA VirtAnen
K
ouvolan ja Etelä-Kymen alueen vesiosuuskuntien edustajat ovat lähteneet yhteistuumin liikkeelle kehittämään Vesiosuuskunnat iskuun -koulutusohjelmaa, joka rakentuu vesiosuuskuntien osaamisen vahvistamiseen ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen moduulimallisena projektina. Kaksi vuotta kestävä hanke jatkuu tämän vuoden loppuun. Projekti on laajuudessaan ja sisältörakenteeltaan alansa ensimmäinen. Koulutustilaisuudet osoittavat käytännössä, kuinka vesiosuuskunnat voivat toimia edelläkävijöinä vaikuttaen omaan palveluliiketoimintaansa hyvässä yhteistyössä alueen viranomaisten, rahoittajatahojen ja muiden eri toimijoiden kanssa. Samaan aikaan lisätään nykyis-
Vesiosuuskunnat iskuun – hankkeen projektipäällikkö Pertti Halsola (oik.) valmistautumassa avaamaan uuden koulutusmoduulin.
ten ja mahdollisten uusien toimijoiden osaamista ja madalletaan kynnystä ottaa vastuuta. Koulutusohjelmassa käydään läpi muun muassa vesiosuuskunnan elinkaari, hallinto, vesihuoltoverkoston rakentamismääräykset, kunnossapito ja huolto, laitetekniikka, lainsäädäntö, vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen, valmiussuunnitelmien laadinta ja toteuttamissopimukset, vesihuoltolaitoksena toimivan vesiosuuskunnan velvollisuudet, varautumisvalmiudet sekä toiminta-alueen määrittely. Vesihuoltoalan kiristyvät vaatimukset ovat nekin oleellinen osa koulutusohjelmaa. Koulutukseen osallistuneet Seppo Nygren Laajakosken Vesihuoltoosuuskunnasta ja Heli Taskinen Niemenmaan vesihuolto-osuuskunnasta kehuvat kursseja. Heli valittiin osuuskuntansa hallituksen sihteeriksi kaksi vuotta sitten untuvikkona. Hän lähti koulutukseen mukaan parantaakseen osaamistaan ja saadakseen varmuutta tehtäviensä hoitamiseen. Hän on kokenut hyödylliseksi tiedot hallinnollisista asioista aina käytännön laitetekniikan ymmärtämiseen. Lisäksi tutustuminen muiden osuuskuntien ihmisiin ja erilaisiin toimintatapoihin hyödyttää. Tarpeellisia vinkkejä on vaihdettu ahkeraan. Seppo Nygrenillä on lähes neljäntoista vuoden kokemus vesiosuuskunnista, mutta jokaisesta koulutusmoduulista hän on saanut paljon uutta tietoa ja osaamista. Esimerkkinä hän mainitsee lainsäädännön tuomat haasteet osuuskunnille ja niihin liit-
tyvät keskustelut. Alan varsin kirjava toiminta – niin osuuskuntien sisällä kuin eri kunnissa tapahtuva viranomaistoiminta sekä poliittinen päätöksenteko – tuovat alalle lisäpaineita. Verohallinnolta toivotaan myös mahdollisimman selkeää, kansallisesti yhtä pätevää tulkintamenettelyä. Vesiosuuskunnat iskuun – hankkeen puitteissa oli maaliskuun loppuun mennessä järjestetty seitsemäntoista koulutusmoduulia ja koulutettu yli 230 vesiosuuskunnan edustajaa Kouvolan ja Etelä-Kymenlaakson alueelta. Koulutukset jatkuvat vuoden 2014 aikana erilaisin teemoin.
TUlEvia TilaisUUksia: 28.4. ja 6.5. aiheena jätevesiverkostojen laitetekniikka 13.5. pumppaamojen huolto 26.5. talous- ja jätevesiverkostojen huolto 7.6.
jätevesiverkoston huolto.
Koulutusmoduuleista löytyy lisätietoa Kouvolan vesiosuuskunnat ry:n sekä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n kotisivuilta (www.kouvolanvesiosuuskunnat.fi,
www.svosk.fi).
Moduuleihin ovat tervetulleita osallistumaan myös vesiosuuskuntalaiset Kouvolan ja etelä Kymenlaakson ulkopuolelta.
2•2014 OT
59
vesiosuuskunnat
taloushallinto
Mitä tilintarkastuskertomus kertoo?
T AilA VirtAnen Kirjoittaja on laskentatoimen professori Jyväskylän yliopistossa.
58 OT 2•2014
ilintarkastuksen keskeinen tarkoitus on informaation välittäminen. Tilintarkastuksessa punnitaan kirjanpidon tuottaman tiedon oikeellisuus, täydellisyys ja luotettavuus. Tilintarkastuksessa tarkastetaan myös hallinto ja yrityksen toimintojen lainmukaisuus. Tarkastuksen perusteella tilintarkastajille muodostuva kuva kerrotaan yrityksen omistajille ja muille sidosryhmille. Tilintarkastuskertomus välittää informaatiota. Olennaista on, että tilintarkastuskertomuksen välittämä kuva on todenmukainen. Tilintarkastuskertomus on tilintarkastajan tärkein raportti. Kertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätöksen pitää antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietojen tulee olla ristiriidattomia. Tilintarkastuskertomuksessa on myös oltava huomautus siitä, jos vastuuvelvollinen on toiminut tavalla, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus tai rikkonut lakia tai tarkastettavan yrityksen omia sääntöjä.
nossa silloin, kun puhdas tilintarkastuskertomus on annettu. Tosiasiassa tilintarkastuskertomuksen sisältö on äärettömän niukka, ja tilintarkastajien mahdollisuudet varmistua siitä, että yrityksen talous ja hallinto on kunnossa, ovat puutteelliset.
Ennen vuoden 2007 tilintarkastuslain uudistusta tilintarkastuskertomuksessa lausuttiin myös, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja tulos käsitellä hallituksen tai vastaavan toimielimen esittämällä tavalla sekä voidaanko myöntää vastuuvapaus. Tilintarkastajan vastuuvapauslausuma ilmaisi tilintarkastajan käsityksen siitä, oliko mahdollisesti olemassa perusteita vastuuvapauden myöntämiseen tai kielteisen lausuman antamiseen. Nykyisessä vakiomuotoisessa tilintarkastuskertomuksessa ei tällaista lausumaa ole. Tilintarkastajat eivät kertomuksessaan ota julkisesti kantaa vastuuvapauteen. Sen sijaan nykyisessä tilintarkastuskertomuksessa rajataan yrityksen vastuu ja tilintarkastajan velvollisuudet. Ei siis ole ihme, jos tilintarkastuskertomus ei anna odotettua informaatiota. Yrityksen asioiden uskotaan olevan kun-
Ulkopuoliselle lukijalle puhdas tilintarkastuskertomus kertoo yrityksen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon olevan oikein ja lainmukaisesti hoidetut, vaikka tilintarkastuskertomus on ainoastaan pieni osa koko tilinpäätöstä eikä yksin riitä antamaan käsitystä yrityksen tilasta. Vaikka tilintarkastus vain harvoin tehdään täydellisenä, puhdas tilintarkastuskertomus antaa lukijalle uskottavan kuvan yrityksestä ja suoritetusta tilintarkastuksesta. Riskianalyysi, standardit ja muistiinpanot ovat tilintarkastajan näyttöjä siitä, miten tilintarkastus on tehty. Ne myös muokkaavat mielikuvaa tilintarkastuksen luotettavuudesta. Todellisuudessa tilintarkastajan havainnot perustuvat usein henkilökohtaiseen osaamiseen, ammattitaitoon, oivaltamiseen ja kokemuksella hankittuun hiljaiseen tietoon.
Jotain merkitystähän tilintarkastuskertomuksella kuitenkin on, koska niitä tälläkin hetkellä kirjoitetaan ja luetaan. Jo se, että kokenut tilintarkastaja ottaa yrityksen asiakkaakseen ja kirjoittaa nimensä tilintarkastuskertomuksen alle, lisää luottamusta yritystä kohtaan. Ammattitilintarkastajat tekevät riskianalyysin uusien asiakkaiden suhteen eikä epämääräisiin tehtäviin edes ryhdytä, koska kysymys on myös omasta maineesta ja vastuusta. Tilintarkastajan on pystyttävä lyhyessä ajassa saamaan yrityksen taloudesta ja hallinnosta sellainen käsitys, että voi antaa luotettavat lausunnot. Aikaa on useimmiten liian vähän, eivätkä asiakkaat halua maksaa enemmästä ajankäytöstä. Lisäksi tilintarkastajan tiedonsaanti on asiakkaan varassa. Monesti lausunnot annetaan jossain määrin epävarmalta pohjalta. Siksi yrityksen ja tilintarkastajan välillä on oltava luottamus toisen tekemisiin.
Vesiosuuskunnat iskuun KOuluTusOhjelMalla Vesiosuuskuntien palveluliiketoimintaa ja osaamista kehitetään Kouvolan ja etelä-Kymen seudulla kansallisestikin merkittävällä koulutusohjelmalla. teksti: riittA VirtAnen
K
ouvolan ja Etelä-Kymen alueen vesiosuuskuntien edustajat ovat lähteneet yhteistuumin liikkeelle kehittämään Vesiosuuskunnat iskuun -koulutusohjelmaa, joka rakentuu vesiosuuskuntien osaamisen vahvistamiseen ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen moduulimallisena projektina. Kaksi vuotta kestävä hanke jatkuu tämän vuoden loppuun. Projekti on laajuudessaan ja sisältörakenteeltaan alansa ensimmäinen. Koulutustilaisuudet osoittavat käytännössä, kuinka vesiosuuskunnat voivat toimia edelläkävijöinä vaikuttaen omaan palveluliiketoimintaansa hyvässä yhteistyössä alueen viranomaisten, rahoittajatahojen ja muiden eri toimijoiden kanssa. Samaan aikaan lisätään nykyis-
Vesiosuuskunnat iskuun – hankkeen projektipäällikkö Pertti Halsola (oik.) valmistautumassa avaamaan uuden koulutusmoduulin.
ten ja mahdollisten uusien toimijoiden osaamista ja madalletaan kynnystä ottaa vastuuta. Koulutusohjelmassa käydään läpi muun muassa vesiosuuskunnan elinkaari, hallinto, vesihuoltoverkoston rakentamismääräykset, kunnossapito ja huolto, laitetekniikka, lainsäädäntö, vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen, valmiussuunnitelmien laadinta ja toteuttamissopimukset, vesihuoltolaitoksena toimivan vesiosuuskunnan velvollisuudet, varautumisvalmiudet sekä toiminta-alueen määrittely. Vesihuoltoalan kiristyvät vaatimukset ovat nekin oleellinen osa koulutusohjelmaa. Koulutukseen osallistuneet Seppo Nygren Laajakosken Vesihuoltoosuuskunnasta ja Heli Taskinen Niemenmaan vesihuolto-osuuskunnasta kehuvat kursseja. Heli valittiin osuuskuntansa hallituksen sihteeriksi kaksi vuotta sitten untuvikkona. Hän lähti koulutukseen mukaan parantaakseen osaamistaan ja saadakseen varmuutta tehtäviensä hoitamiseen. Hän on kokenut hyödylliseksi tiedot hallinnollisista asioista aina käytännön laitetekniikan ymmärtämiseen. Lisäksi tutustuminen muiden osuuskuntien ihmisiin ja erilaisiin toimintatapoihin hyödyttää. Tarpeellisia vinkkejä on vaihdettu ahkeraan. Seppo Nygrenillä on lähes neljäntoista vuoden kokemus vesiosuuskunnista, mutta jokaisesta koulutusmoduulista hän on saanut paljon uutta tietoa ja osaamista. Esimerkkinä hän mainitsee lainsäädännön tuomat haasteet osuuskunnille ja niihin liit-
tyvät keskustelut. Alan varsin kirjava toiminta – niin osuuskuntien sisällä kuin eri kunnissa tapahtuva viranomaistoiminta sekä poliittinen päätöksenteko – tuovat alalle lisäpaineita. Verohallinnolta toivotaan myös mahdollisimman selkeää, kansallisesti yhtä pätevää tulkintamenettelyä. Vesiosuuskunnat iskuun – hankkeen puitteissa oli maaliskuun loppuun mennessä järjestetty seitsemäntoista koulutusmoduulia ja koulutettu yli 230 vesiosuuskunnan edustajaa Kouvolan ja Etelä-Kymenlaakson alueelta. Koulutukset jatkuvat vuoden 2014 aikana erilaisin teemoin.
TUlEvia TilaisUUksia: 28.4. ja 6.5. aiheena jätevesiverkostojen laitetekniikka 13.5. pumppaamojen huolto 26.5. talous- ja jätevesiverkostojen huolto 7.6.
jätevesiverkoston huolto.
Koulutusmoduuleista löytyy lisätietoa Kouvolan vesiosuuskunnat ry:n sekä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n kotisivuilta (www.kouvolanvesiosuuskunnat.fi,
www.svosk.fi).
Moduuleihin ovat tervetulleita osallistumaan myös vesiosuuskuntalaiset Kouvolan ja etelä Kymenlaakson ulkopuolelta.
2•2014 OT
59
vesiosuuskunnat
Merenranta-vok kaatumassa Raaseporin kaupungille raaseporissa sijaitsevan Skåldön vesiosuuskunnan toiminnot ovat siirtymässä kaupungille. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että kaupunki pelastaisi suurissa taloudellisissa vaikeuksissa olevan Skåldön VOK:n järjestämät palvelut ottamalla vastatakseen sen 2,18 miljoonan euron velat, jotka kaupunki on taannut.
O
suuskunnan omaisuus ja velat vietäisiin mahdollisen kaupan yhteydessä Raaseporin Vesi -liikelaitoksen taseeseen. Liikelaitoksen johtokunta on vastustanut aietta. Sen puheenjohtajan Seija Kannelsuo-Mäntysen mukaan laki ei salli menettelyä, jossa vesiosuuskunnan ottaminen kaupungin hoidettavaksi aiheuttaisi lisäkustannuksia vesilaitoksen asiakkaille. Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupungin tuottovaatimusta vesilaitokselle alennetaan määräajaksi osuuskunnan verkoston pelastamisen vuoksi. Asiasta kertoi Länsi-Uudellamaalla ilmestyvän Etelä-Uusimaan verkkopalvelu Etelän Uutiset 3. huhtikuuta. Suunnitelmien mukaan osuuskunnan toiminnot siirtyisivät kaupungin vastuulle kesän aikana. Osuuskunnan nettisivuilla todetaan, että sen jälkeen velaton osuuskunta voitaisiin ajaa hallitusti alas ja pur-
60 OT 2•2014
kaa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Osuuskunnan vedenmyynti on tuottanut vain 45 000 euroa vuodessa, kun sen kiinteät menot ovat lähes kaksinkertaiset. Skåldön VOK:n vesijohtoverkosto on keskeneräinen, joten lisäinvestointeihin joudutaan. Se on rakentanut myös jätevesiverkostoa. Liian harva liittynyt Vuonna 2001 perustetun osuuskunnan noin 20 kilometrin johtoverkkoon on liittynyt 70 kiinteistöä, kun verkoston läheisyydessä olisi vielä 80 kiinteistöä, jotka eivät ole siihen liittyneet. Liian pieni asiakasmäärä onkin johtanut taloudellisiin vaikeuksiin. Viime vuonna sattui myös varsin kalliiksi tullut putkivuoto. Osuuskunnalla on ollut periaatteena, että sen jäseniltään perimä vesimaksu on aina noudattanut kaupungin vesilaitoksen veden taksoja. Osuuskunnan kahden viime vuo-
den yhteistappiot ovat yli 300 000 euroa. Sen hallitus onkin todennut, että toiminnan jatkaminen nykyisellään ei ole enää mahdollista. Osuuskunnan kannalta parasta olisi sen omaisuuden myynti kaupungille. Muut vaihtoehdot olisivat jäsenten lisälaskuttaminen tai osuuskunnan asettaminen konkurssiin. Lisälaskutusta ei pidetä realistisena liian isojen summien vuoksi. Konkurssivaihtoehto olisi taas etenkin kaupungille taloudellisesti huono. On mahdollista, että vesiosuuskunnan jäsenet jäävät ilman 500 euron osuusmaksun palautusta jakokelpoisten varojen puuttuessa. Sillä on myös jäseniä, jotka eivät ole osuusmaksuaan vastaan ehtineet palveluja saada. Kaikki eivät pääse ehkä koskaan verkostojen piiriin, kun ainakin osa laajennussuunnitelmista jäänee jatkossa toteutumatta. Maaliskuisessa osuuskuntakokouksessa näiden jäsenten tilannetta pidettiinkin hyvin ikävänä.
Kiinteistökohtainen ratkaisu voitti jätevesiosuuskunnan
suomalaisten raha mukana kenialaisessa vesiosuuskunnassa
K
onnunsuon kylällä Lappeenrannan Joutsenossa alettiin viime vuonna kartoittaa kotitalouksien kiinnostusta jätevesiosuuskunnan perustamiseen. Vaihtoehtona oli kiinteistökohtaiset jätevedenpuhdistusjärjestelmät. Jälkimmäinen ratkaisu todettiin paremmaksi. Tämähän ei ole harvinaista, mutta erikoiseksi asian tekee se, että kiinteistöt ovat jätevesiverkostossa. Konnunsuon vankilan toiminta päättyi vuonna 2011. Sillä on ollut oma viemäriverkosto puhdistamoineen, jonne myös kylän kiinteistöjen jätevesiä on mennyt. Kyläläiset tulivat kuitenkin siihen johtopäätökseen, että verkoston saneerauskustannukset ja myös puhdistamon käytön maksut osuuskunnalle olisivat voineet nousta arvaamattoman suuriksi. Puhdistamollakin kun tarvittaisiin remontti, jotta se täyttäisi nykyvaatimuksia eikä rasittaisi nykyiseen tapaan Suokumaanjärveä. Yksi vaihtoehto olisi sulkea puhdistamo ja johtaa jätevedet siirtoviemäriä pitkin kaupungin verkkoon. Se on kuitenkin vastatuulessa valitusten takia. Vankilakiinteistön ostanut kiinteistösijoitusyhtiö Innoteam Kiinteistöt olisi siirtänyt kyläalueen viemäriosuudet kunnostamattomina osuuskunnalle. Itse se ei olisi lähtenyt osuuskunnan jäseneksi. Myös siirtoviemäristä olisi koitunut kustannuksia kyläläisille. Viemäriverkosta irtautuminen ja kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin siirtyminen todettiin taloudellisesti varmemmaksi ratkaisuksi.
Puhtaalle vedelle osuuskunta
s
en sijaan talousveden saannin turvaamiseksi perustettiin Konnunsuolla helmikuussa Kivisaarentien vesiosuuskunta. Siihen odotetaan jäseniksi pariakymmentä osakasta niistä talouksista, jotka saavat vetensä jo nyt entisen vankilan vedenottamolta. Mukaan on lähdössä myös nykyisen vesijohtoverkoston ulkopuolisia kiinteistöjä. Kivisaarentien VOK:n hallituksen on tarkoitus järjestäydyttyään aloittaa sopimusneuvottelut Innoteamin kanssa. Neuvotteluvuoroa odottaa myös Leppälän vesiosuuskunta. Se saa talousvetensä vankilan tarpeisiin aikanaan rakennetusta toisesta vedenottamosta. Sen jälkeen, kun valtio myi vankilan, ei vesilaskua ole Leppälään kuulunut. (Paikallislehti Joutseno 20.3.)
K
enian Meibekiin rakennetaan suomalaisten lahjoittajien tuella vesijohtoverkostoa, joka tuo puhtaan veden jo 35 000 asukkaalle. Lisäksi nyt 160 kilometrin verkostoa laajennetaan jatkuvasti. Verkoston kunnossapito ja laajentaminen on jo siirtynyt paikallisten käsiin. Vesiosuuskunta kerää vedenkäytöstä pientä maksua. Maksuilla ostetaan muun muassa vesimittareita ja maksetaan palkkaa yhdeksälle henkilölle, jotka huoltavat verkostoa. Meibekin laaksossa vedenpuute on ollut suuri ongelma. Aikaisemmin juoma- ja käyttövesi haettiin pari kertaa päivässä jopa 10 kilometrin päästä. Veden kantaminen oli naisten ja lasten työtä, ja se vei useita tunteja päivässä. Nyt vettä saa ilmaisista jakelupisteistä, joita on noin puolen kilometrin välein. Vesijohto yltää myös moneen pihapiiriin. Puhtaan juomaveden ansiosta kolera- ja lavantautitartunnat ovat alueella vähentyneet. Putkiston kautta pystytään johtamaan vettä myös kasteluun. Alueen kyliin on perustettu kasvimaita ja istutettu puita. Meibekin vesiprojekti on osa Suomen World Visionin aluekehitysohjelmaa, joka alkoi vuonna 2004. Vesiprojekti käynnistyi helmikuussa 2007. Projektiin osallistuvat ne suomalaiset, joilla on kummilapsi Meibekin alueella ja ne, jotka ostavat vesiputkilahjan World Vision -lahjakaupasta. (Maailma.net/ Suomen World Vision 20.3.)
Naisten pitkä työpäivä Afrikassa helpottuu, kun puhdas vesi saadaan kodin lähelle hanasta.
Uutiset kokosi: Antti MUStOnen
2•2014 OT
61
vesiosuuskunnat
Merenranta-vok kaatumassa Raaseporin kaupungille raaseporissa sijaitsevan Skåldön vesiosuuskunnan toiminnot ovat siirtymässä kaupungille. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että kaupunki pelastaisi suurissa taloudellisissa vaikeuksissa olevan Skåldön VOK:n järjestämät palvelut ottamalla vastatakseen sen 2,18 miljoonan euron velat, jotka kaupunki on taannut.
O
suuskunnan omaisuus ja velat vietäisiin mahdollisen kaupan yhteydessä Raaseporin Vesi -liikelaitoksen taseeseen. Liikelaitoksen johtokunta on vastustanut aietta. Sen puheenjohtajan Seija Kannelsuo-Mäntysen mukaan laki ei salli menettelyä, jossa vesiosuuskunnan ottaminen kaupungin hoidettavaksi aiheuttaisi lisäkustannuksia vesilaitoksen asiakkaille. Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupungin tuottovaatimusta vesilaitokselle alennetaan määräajaksi osuuskunnan verkoston pelastamisen vuoksi. Asiasta kertoi Länsi-Uudellamaalla ilmestyvän Etelä-Uusimaan verkkopalvelu Etelän Uutiset 3. huhtikuuta. Suunnitelmien mukaan osuuskunnan toiminnot siirtyisivät kaupungin vastuulle kesän aikana. Osuuskunnan nettisivuilla todetaan, että sen jälkeen velaton osuuskunta voitaisiin ajaa hallitusti alas ja pur-
60 OT 2•2014
kaa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Osuuskunnan vedenmyynti on tuottanut vain 45 000 euroa vuodessa, kun sen kiinteät menot ovat lähes kaksinkertaiset. Skåldön VOK:n vesijohtoverkosto on keskeneräinen, joten lisäinvestointeihin joudutaan. Se on rakentanut myös jätevesiverkostoa. Liian harva liittynyt Vuonna 2001 perustetun osuuskunnan noin 20 kilometrin johtoverkkoon on liittynyt 70 kiinteistöä, kun verkoston läheisyydessä olisi vielä 80 kiinteistöä, jotka eivät ole siihen liittyneet. Liian pieni asiakasmäärä onkin johtanut taloudellisiin vaikeuksiin. Viime vuonna sattui myös varsin kalliiksi tullut putkivuoto. Osuuskunnalla on ollut periaatteena, että sen jäseniltään perimä vesimaksu on aina noudattanut kaupungin vesilaitoksen veden taksoja. Osuuskunnan kahden viime vuo-
den yhteistappiot ovat yli 300 000 euroa. Sen hallitus onkin todennut, että toiminnan jatkaminen nykyisellään ei ole enää mahdollista. Osuuskunnan kannalta parasta olisi sen omaisuuden myynti kaupungille. Muut vaihtoehdot olisivat jäsenten lisälaskuttaminen tai osuuskunnan asettaminen konkurssiin. Lisälaskutusta ei pidetä realistisena liian isojen summien vuoksi. Konkurssivaihtoehto olisi taas etenkin kaupungille taloudellisesti huono. On mahdollista, että vesiosuuskunnan jäsenet jäävät ilman 500 euron osuusmaksun palautusta jakokelpoisten varojen puuttuessa. Sillä on myös jäseniä, jotka eivät ole osuusmaksuaan vastaan ehtineet palveluja saada. Kaikki eivät pääse ehkä koskaan verkostojen piiriin, kun ainakin osa laajennussuunnitelmista jäänee jatkossa toteutumatta. Maaliskuisessa osuuskuntakokouksessa näiden jäsenten tilannetta pidettiinkin hyvin ikävänä.
Kiinteistökohtainen ratkaisu voitti jätevesiosuuskunnan
suomalaisten raha mukana kenialaisessa vesiosuuskunnassa
K
onnunsuon kylällä Lappeenrannan Joutsenossa alettiin viime vuonna kartoittaa kotitalouksien kiinnostusta jätevesiosuuskunnan perustamiseen. Vaihtoehtona oli kiinteistökohtaiset jätevedenpuhdistusjärjestelmät. Jälkimmäinen ratkaisu todettiin paremmaksi. Tämähän ei ole harvinaista, mutta erikoiseksi asian tekee se, että kiinteistöt ovat jätevesiverkostossa. Konnunsuon vankilan toiminta päättyi vuonna 2011. Sillä on ollut oma viemäriverkosto puhdistamoineen, jonne myös kylän kiinteistöjen jätevesiä on mennyt. Kyläläiset tulivat kuitenkin siihen johtopäätökseen, että verkoston saneerauskustannukset ja myös puhdistamon käytön maksut osuuskunnalle olisivat voineet nousta arvaamattoman suuriksi. Puhdistamollakin kun tarvittaisiin remontti, jotta se täyttäisi nykyvaatimuksia eikä rasittaisi nykyiseen tapaan Suokumaanjärveä. Yksi vaihtoehto olisi sulkea puhdistamo ja johtaa jätevedet siirtoviemäriä pitkin kaupungin verkkoon. Se on kuitenkin vastatuulessa valitusten takia. Vankilakiinteistön ostanut kiinteistösijoitusyhtiö Innoteam Kiinteistöt olisi siirtänyt kyläalueen viemäriosuudet kunnostamattomina osuuskunnalle. Itse se ei olisi lähtenyt osuuskunnan jäseneksi. Myös siirtoviemäristä olisi koitunut kustannuksia kyläläisille. Viemäriverkosta irtautuminen ja kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin siirtyminen todettiin taloudellisesti varmemmaksi ratkaisuksi.
Puhtaalle vedelle osuuskunta
s
en sijaan talousveden saannin turvaamiseksi perustettiin Konnunsuolla helmikuussa Kivisaarentien vesiosuuskunta. Siihen odotetaan jäseniksi pariakymmentä osakasta niistä talouksista, jotka saavat vetensä jo nyt entisen vankilan vedenottamolta. Mukaan on lähdössä myös nykyisen vesijohtoverkoston ulkopuolisia kiinteistöjä. Kivisaarentien VOK:n hallituksen on tarkoitus järjestäydyttyään aloittaa sopimusneuvottelut Innoteamin kanssa. Neuvotteluvuoroa odottaa myös Leppälän vesiosuuskunta. Se saa talousvetensä vankilan tarpeisiin aikanaan rakennetusta toisesta vedenottamosta. Sen jälkeen, kun valtio myi vankilan, ei vesilaskua ole Leppälään kuulunut. (Paikallislehti Joutseno 20.3.)
K
enian Meibekiin rakennetaan suomalaisten lahjoittajien tuella vesijohtoverkostoa, joka tuo puhtaan veden jo 35 000 asukkaalle. Lisäksi nyt 160 kilometrin verkostoa laajennetaan jatkuvasti. Verkoston kunnossapito ja laajentaminen on jo siirtynyt paikallisten käsiin. Vesiosuuskunta kerää vedenkäytöstä pientä maksua. Maksuilla ostetaan muun muassa vesimittareita ja maksetaan palkkaa yhdeksälle henkilölle, jotka huoltavat verkostoa. Meibekin laaksossa vedenpuute on ollut suuri ongelma. Aikaisemmin juoma- ja käyttövesi haettiin pari kertaa päivässä jopa 10 kilometrin päästä. Veden kantaminen oli naisten ja lasten työtä, ja se vei useita tunteja päivässä. Nyt vettä saa ilmaisista jakelupisteistä, joita on noin puolen kilometrin välein. Vesijohto yltää myös moneen pihapiiriin. Puhtaan juomaveden ansiosta kolera- ja lavantautitartunnat ovat alueella vähentyneet. Putkiston kautta pystytään johtamaan vettä myös kasteluun. Alueen kyliin on perustettu kasvimaita ja istutettu puita. Meibekin vesiprojekti on osa Suomen World Visionin aluekehitysohjelmaa, joka alkoi vuonna 2004. Vesiprojekti käynnistyi helmikuussa 2007. Projektiin osallistuvat ne suomalaiset, joilla on kummilapsi Meibekin alueella ja ne, jotka ostavat vesiputkilahjan World Vision -lahjakaupasta. (Maailma.net/ Suomen World Vision 20.3.)
Naisten pitkä työpäivä Afrikassa helpottuu, kun puhdas vesi saadaan kodin lähelle hanasta.
Uutiset kokosi: Antti MUStOnen
2•2014 OT
61
yrittäjyysvalvomo
kolumni
Osuuskunnat Osuuskunta työllistävät Messinki Tansaniassa opettaa yrittämään
teksti: SAArA niKKAri
Introvertteja tarvitaan
T
JOhAnneS PArtAnen Kirjoittaja on Tiimiakatemian menetelmien kehittäjä, jolla on takana pitkä opettajan ja valmentajan ura.
utkimusten mukaan vähintään kolmasosa ihmisistä on introvertteja. Hiljaisia, ujoja, harkitsevia, älyllisiä, vaatimattomia, varovaisia ja mietiskeleviä persoonallisuuksia. Introvertti työskentelee tavallisesti hitaammin ja harkitsevammin. Hän haluaa keskittyä perusteellisesti yhteen tehtävään kerrallaan ja omaa usein poikkeuksellisen hyvän keskittymiskyvyn. Introvertti on suhteellisen immuuni rahalle ja maineelle. Aikamme suosii kuitenkin puheliaisuutta, seurallisuutta ja henkilökohtaista tähteyttä. Ekstroversio on ihanne, johon meidän odotetaan mukautuvan. Me introvertit olemme usein väärinymmärrettyjä ja aliarvostettuja. Introvertin ominaisuudet jäivät taka-alalle, kun 1920-luvulla Yhdysvalloissa aloitettiin tehostettu myyntimiesten koulutus. Samalla julkaistiin runsaasti itsensä kehittämisen kirjallisuutta, johtavana tyyppiesimerkkinä Dale Carnegien kirja Miten saan menestystä, ystäviä ja vaikutusvaltaa. Verbaalisista taidoista ja sosiaalisuudesta tuli sen myötä menestyksen tärkeimmät avaimet. vähitellen Harvardistakin tuli ekstroverttien opinahjo, josta on kuulemma erittäin vaikea löytää introvertteja persoonallisuuksia. Kriitikot väittävät, että tämä persoonallisuuksien yksipuolisuus on saanut aikaan jopa monet maailmanlaajuiset finanssikriisit. Ekstroversio ei luonnollisestikaan ole edellytys hyvälle johtajuudelle. Menestyvien johtajapersoonien tunnusmerkkejä ovat sitä vastoin muun muassa Jim Collinsin tutkimusten mukaan äärimmäinen nöyryys, ammatillinen määrätietoisuus ja halu kehittää. Johtaja ei voi olla omaa egoaan pönkittävä jättimäinen persoonallisuus. Miksi introverttia tarvitaan tiimissä? Kannettavan tietokoneen kehittäjä Stephen Wozniak antoi muistelmissaan neuvon: ”Työskentele yksin. Pystyt parhaiten suunnittelemaan vallankumouksellisia tuotteita ja ominaisuuksia, jos teet töitä itseksesi.” Introvertti viihtyy paremmin saadessaan kuunnella, viettää hiljaista aikaa ja suorittaa tehtäviä itsenäisesti. Mahdollisuus yksinäiseen työskentelyyn on usein
tärkeää luovuudelle ja tuottavuudelle. Introvertille tämä on luontevaa, hän on tässä parhaimmillaan ja siten suureksi hyödyksi tiimille. avokonttoreista ollaan montaa mieltä ja niiden on selvityksissä todettu vähentävän tuottavuutta ja heikentävän muistia. Liialliset ärsykkeet haittaavat useimpia ja keskeytetyksi tuleminen on myös yksi tuottavuuden suurimpia esteitä. Useat yritykset ovat ottaneetkin käyttöön seinäkkeillä erotetut työtilat. Monet, erityisesti introvertit, pitävät sopukoista ja koloista, joissa voi keskittyä ja olla erossa muista. Johtajan ja esimiehen tulee mahdollistaa työntekijöille, persoonallisuudesta riippumatta, mahdollisuus omaan ”palautumiskoloon”. Introvertin kohdalla tulee miettiä, mahdollistaako työ itselle ominaisen toimintatavan kuten lukemisen, strategian laatimisen ja tutkimuksen? Onko työtila yksityinen vai altistuuko työssä avokonttorin vaatimuksille? Jos työpaikalla ei ole riittävästi palautumiskoloja, jääkö työltä riittävästi vapaa-aikaa niihin iltaisin ja viikonloppuisin? Jos haluat perehtyä lisää aiheeseen, suosittelen Susan Cainin kirjaa ”Hiljaiset: Introverttien manifesti”, joka kertoo tarinaa ujouden puolesta. Toki ekstroverttikin tarvitsee ”palautumiskoloja”: liikettä, ärsykkeitä ja yhteistoimintaa. Se tarkoittaa runsasta puhumista, matkustamista, uusien ihmisten kohtaamista ja riittävän stimuloivaa toimistoa. Jos itse työ ei tarjoa näitä elementtejä, tulisi työaikojen olla riittävän joustavia, jotta höyryt ehtii päästellä töiden jälkeen. Summa summarum. Mielestäni introverttia tulee rohkaista työskentelemään myös yksin ja luoda otolliset työolosuhteet, jotta hänen koko potentiaalinsa tulee käyttöön. Tätä potentiaalia tiimissä tarvitaan. On tärkeä yhdessä tunnistaa erilaiset persoonallisuudet, niiden tarpeellisuus ja osoittaa kaikille arvostusta. Tutkimuksetkin osoittavat, että tehokkaimmat tiimit syntyvät introverttien ja ekstroverttien tasapainoisesta yhdistelmästä. ”Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.”
O
suuskunnat työllistävät nuoria Tansaniassa, kertoo Suomen ulkoministeriön tilaama tuore tutkimus. Osuustoiminnalla luodaan työpaikkoja, ja ne antavat työtä usein myös vaikeasti työllistyville ihmisille. Maitoosuuskunnan jäsenistä noin puolet oli nuoria tuottajia. Osuuskuntien ansiosta heidän elinolosuhteensa ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Ulkoministeriön tilaamassa tutkimuksessa kartoitettiin osuuskuntia, joiden toiminta on liiketoiminnallisesti kannattavaa ja jotka samalla parantavat jäseniensä taloudellista asemaa ja vähentävät köyhyyttä. Tutkimus käsitteli lisäksi naisten hallinnoimaa meijeriosuuskuntaa, jonka työntekijät ovat saamiensa tulojen avulla pystyneet maksamaan lasten koulumaksuja. ”Maitotuotteiden myynti on Tansaniassa kasvussa, ja ala pystyy tarjoamaan työpaikkoja”, kertoi tutkimusryhmän jäsen professori Suleman Chambo tutkimuksen julkistustilaisuudessa ulkoministeriössä maaliskuun lopussa. Meijerialan kasvun avulla tutkimuksessa mukana ollut osuuskuntakin on kasvanut ja työllistänyt paikallisia, ja sen riippuvuus kehitysavusta on vähentynyt. Tutkimuksen määritelmän mukaan toimivan osuuskunnan täytyy olla jäsentensä itse perustama. Sen toiminta ei voi siten olla ylhäältäpäin saneltua. Tutkimuksen teki Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmä, johon kuului myös tansanialaisen Moshi University College of Co-Operative and Business Studies -yliopiston tutkijoita. Suomi tukee kehityspoliittista tutkimusta edistääkseen ymmärrystä kehityskysymyksistä. Tutkimukset tarjoavat myös tietoa Suomen kehityspolitiikan suunnitteluun.
K
oulutuskeskus Salpauksessa eletään jännittävää kevättä. Oppilaitokseen on perustettu viime vuoden puolella oma osuuskunta, Osuuskunta Messinki. Pedagoginen osuuskunta on opettajien perustama, mutta käytännössä se on opiskelijoita varten, kertoo Salpauksen yrittäjyysvalmennuspäällikkö ja Osuuskunta Messingin hallituksen jäsen Heidi Hosiokangas. Ensimmäiset opiskelijajäsenet ovat juuri liittyneet ja Hosiokangas odottaakin uusien jäsenien liittyvän pian lumipalloilmiön lailla. Mitä Osuuskunta Messingissä tehdään? Osuuskunta on tarkoitettu kaikille Salpauksessa opetettaville aloille, valokuvauksesta sirkustaiteeseen, Hosiokangas kuvaa. ”Opiskelijat voivat myydä osuuskunnan kautta tekemiään tuotteita tai palveluita. Niitä voivat olla esimerkiksi nettisivut, metallityöt tai vaikka yrityksille järjestettävät nokipannukahvit.” Miten osuuskunta tukee oppimista? Osuuskunnan kautta tehtävästä työstä on Hosiokankaan mukaan mahdollista saada myös opintoviikkoja. Opintoviikkojen määrää ei vielä ole sen tarkemmin suunni-
teltu, mutta esimerkiksi yrittäjyys- ja ammattiopintoja voisi suorittaa ainakin kymmenen opintoviikon verran, todennäköisesti enemmänkin. Osuuskunta antaa opiskelijoille hyvän mahdollisuuden verkostoitua myös oman alansa ulkopuolelle. ”Esimerkiksi valokuvauksen opiskelija voi ottaa taideopiskelijan maalauksista kuvat, jotka tulevat kolmannen opiskelijan suunnittelemille nettisivuille.” Osuuskunnalle on ollut Salpauksessa kysyntää sekä nuorten että aikuisopiskelijoiden joukossa. Kuinka osuuskunta kannustaa yrittäjyyteen? Salpauksessa koko opintokokonaisuudessa on Hosiokankaan mukaan takana ajatus yrittäjyyteen kasvattavasta polusta. ”Ensimmäinen vuosi on aika pitkälti teorian opiskelua, toisena vuonna opiskelijoiden on mahdollista kokeilla yrittäjyyttä NY-yrityksen kautta ja kolmantena vuonna voisi olla hyvä aika liittyä osuuskuntaan ja jatkaa yrittäjänä myös valmistumisen jälkeen.” Osuuskunta Messinki järjestää tarvittaessa vaikka nokipannukahvit.
Lue lisää: formin.finland.fi
62 OT 2•2014
2•2014 OT
63
yrittäjyysvalvomo
kolumni
Osuuskunnat Osuuskunta työllistävät Messinki Tansaniassa opettaa yrittämään
teksti: SAArA niKKAri
Introvertteja tarvitaan
T
JOhAnneS PArtAnen Kirjoittaja on Tiimiakatemian menetelmien kehittäjä, jolla on takana pitkä opettajan ja valmentajan ura.
utkimusten mukaan vähintään kolmasosa ihmisistä on introvertteja. Hiljaisia, ujoja, harkitsevia, älyllisiä, vaatimattomia, varovaisia ja mietiskeleviä persoonallisuuksia. Introvertti työskentelee tavallisesti hitaammin ja harkitsevammin. Hän haluaa keskittyä perusteellisesti yhteen tehtävään kerrallaan ja omaa usein poikkeuksellisen hyvän keskittymiskyvyn. Introvertti on suhteellisen immuuni rahalle ja maineelle. Aikamme suosii kuitenkin puheliaisuutta, seurallisuutta ja henkilökohtaista tähteyttä. Ekstroversio on ihanne, johon meidän odotetaan mukautuvan. Me introvertit olemme usein väärinymmärrettyjä ja aliarvostettuja. Introvertin ominaisuudet jäivät taka-alalle, kun 1920-luvulla Yhdysvalloissa aloitettiin tehostettu myyntimiesten koulutus. Samalla julkaistiin runsaasti itsensä kehittämisen kirjallisuutta, johtavana tyyppiesimerkkinä Dale Carnegien kirja Miten saan menestystä, ystäviä ja vaikutusvaltaa. Verbaalisista taidoista ja sosiaalisuudesta tuli sen myötä menestyksen tärkeimmät avaimet. vähitellen Harvardistakin tuli ekstroverttien opinahjo, josta on kuulemma erittäin vaikea löytää introvertteja persoonallisuuksia. Kriitikot väittävät, että tämä persoonallisuuksien yksipuolisuus on saanut aikaan jopa monet maailmanlaajuiset finanssikriisit. Ekstroversio ei luonnollisestikaan ole edellytys hyvälle johtajuudelle. Menestyvien johtajapersoonien tunnusmerkkejä ovat sitä vastoin muun muassa Jim Collinsin tutkimusten mukaan äärimmäinen nöyryys, ammatillinen määrätietoisuus ja halu kehittää. Johtaja ei voi olla omaa egoaan pönkittävä jättimäinen persoonallisuus. Miksi introverttia tarvitaan tiimissä? Kannettavan tietokoneen kehittäjä Stephen Wozniak antoi muistelmissaan neuvon: ”Työskentele yksin. Pystyt parhaiten suunnittelemaan vallankumouksellisia tuotteita ja ominaisuuksia, jos teet töitä itseksesi.” Introvertti viihtyy paremmin saadessaan kuunnella, viettää hiljaista aikaa ja suorittaa tehtäviä itsenäisesti. Mahdollisuus yksinäiseen työskentelyyn on usein
tärkeää luovuudelle ja tuottavuudelle. Introvertille tämä on luontevaa, hän on tässä parhaimmillaan ja siten suureksi hyödyksi tiimille. avokonttoreista ollaan montaa mieltä ja niiden on selvityksissä todettu vähentävän tuottavuutta ja heikentävän muistia. Liialliset ärsykkeet haittaavat useimpia ja keskeytetyksi tuleminen on myös yksi tuottavuuden suurimpia esteitä. Useat yritykset ovat ottaneetkin käyttöön seinäkkeillä erotetut työtilat. Monet, erityisesti introvertit, pitävät sopukoista ja koloista, joissa voi keskittyä ja olla erossa muista. Johtajan ja esimiehen tulee mahdollistaa työntekijöille, persoonallisuudesta riippumatta, mahdollisuus omaan ”palautumiskoloon”. Introvertin kohdalla tulee miettiä, mahdollistaako työ itselle ominaisen toimintatavan kuten lukemisen, strategian laatimisen ja tutkimuksen? Onko työtila yksityinen vai altistuuko työssä avokonttorin vaatimuksille? Jos työpaikalla ei ole riittävästi palautumiskoloja, jääkö työltä riittävästi vapaa-aikaa niihin iltaisin ja viikonloppuisin? Jos haluat perehtyä lisää aiheeseen, suosittelen Susan Cainin kirjaa ”Hiljaiset: Introverttien manifesti”, joka kertoo tarinaa ujouden puolesta. Toki ekstroverttikin tarvitsee ”palautumiskoloja”: liikettä, ärsykkeitä ja yhteistoimintaa. Se tarkoittaa runsasta puhumista, matkustamista, uusien ihmisten kohtaamista ja riittävän stimuloivaa toimistoa. Jos itse työ ei tarjoa näitä elementtejä, tulisi työaikojen olla riittävän joustavia, jotta höyryt ehtii päästellä töiden jälkeen. Summa summarum. Mielestäni introverttia tulee rohkaista työskentelemään myös yksin ja luoda otolliset työolosuhteet, jotta hänen koko potentiaalinsa tulee käyttöön. Tätä potentiaalia tiimissä tarvitaan. On tärkeä yhdessä tunnistaa erilaiset persoonallisuudet, niiden tarpeellisuus ja osoittaa kaikille arvostusta. Tutkimuksetkin osoittavat, että tehokkaimmat tiimit syntyvät introverttien ja ekstroverttien tasapainoisesta yhdistelmästä. ”Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.”
O
suuskunnat työllistävät nuoria Tansaniassa, kertoo Suomen ulkoministeriön tilaama tuore tutkimus. Osuustoiminnalla luodaan työpaikkoja, ja ne antavat työtä usein myös vaikeasti työllistyville ihmisille. Maitoosuuskunnan jäsenistä noin puolet oli nuoria tuottajia. Osuuskuntien ansiosta heidän elinolosuhteensa ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Ulkoministeriön tilaamassa tutkimuksessa kartoitettiin osuuskuntia, joiden toiminta on liiketoiminnallisesti kannattavaa ja jotka samalla parantavat jäseniensä taloudellista asemaa ja vähentävät köyhyyttä. Tutkimus käsitteli lisäksi naisten hallinnoimaa meijeriosuuskuntaa, jonka työntekijät ovat saamiensa tulojen avulla pystyneet maksamaan lasten koulumaksuja. ”Maitotuotteiden myynti on Tansaniassa kasvussa, ja ala pystyy tarjoamaan työpaikkoja”, kertoi tutkimusryhmän jäsen professori Suleman Chambo tutkimuksen julkistustilaisuudessa ulkoministeriössä maaliskuun lopussa. Meijerialan kasvun avulla tutkimuksessa mukana ollut osuuskuntakin on kasvanut ja työllistänyt paikallisia, ja sen riippuvuus kehitysavusta on vähentynyt. Tutkimuksen määritelmän mukaan toimivan osuuskunnan täytyy olla jäsentensä itse perustama. Sen toiminta ei voi siten olla ylhäältäpäin saneltua. Tutkimuksen teki Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmä, johon kuului myös tansanialaisen Moshi University College of Co-Operative and Business Studies -yliopiston tutkijoita. Suomi tukee kehityspoliittista tutkimusta edistääkseen ymmärrystä kehityskysymyksistä. Tutkimukset tarjoavat myös tietoa Suomen kehityspolitiikan suunnitteluun.
K
oulutuskeskus Salpauksessa eletään jännittävää kevättä. Oppilaitokseen on perustettu viime vuoden puolella oma osuuskunta, Osuuskunta Messinki. Pedagoginen osuuskunta on opettajien perustama, mutta käytännössä se on opiskelijoita varten, kertoo Salpauksen yrittäjyysvalmennuspäällikkö ja Osuuskunta Messingin hallituksen jäsen Heidi Hosiokangas. Ensimmäiset opiskelijajäsenet ovat juuri liittyneet ja Hosiokangas odottaakin uusien jäsenien liittyvän pian lumipalloilmiön lailla. Mitä Osuuskunta Messingissä tehdään? Osuuskunta on tarkoitettu kaikille Salpauksessa opetettaville aloille, valokuvauksesta sirkustaiteeseen, Hosiokangas kuvaa. ”Opiskelijat voivat myydä osuuskunnan kautta tekemiään tuotteita tai palveluita. Niitä voivat olla esimerkiksi nettisivut, metallityöt tai vaikka yrityksille järjestettävät nokipannukahvit.” Miten osuuskunta tukee oppimista? Osuuskunnan kautta tehtävästä työstä on Hosiokankaan mukaan mahdollista saada myös opintoviikkoja. Opintoviikkojen määrää ei vielä ole sen tarkemmin suunni-
teltu, mutta esimerkiksi yrittäjyys- ja ammattiopintoja voisi suorittaa ainakin kymmenen opintoviikon verran, todennäköisesti enemmänkin. Osuuskunta antaa opiskelijoille hyvän mahdollisuuden verkostoitua myös oman alansa ulkopuolelle. ”Esimerkiksi valokuvauksen opiskelija voi ottaa taideopiskelijan maalauksista kuvat, jotka tulevat kolmannen opiskelijan suunnittelemille nettisivuille.” Osuuskunnalle on ollut Salpauksessa kysyntää sekä nuorten että aikuisopiskelijoiden joukossa. Kuinka osuuskunta kannustaa yrittäjyyteen? Salpauksessa koko opintokokonaisuudessa on Hosiokankaan mukaan takana ajatus yrittäjyyteen kasvattavasta polusta. ”Ensimmäinen vuosi on aika pitkälti teorian opiskelua, toisena vuonna opiskelijoiden on mahdollista kokeilla yrittäjyyttä NY-yrityksen kautta ja kolmantena vuonna voisi olla hyvä aika liittyä osuuskuntaan ja jatkaa yrittäjänä myös valmistumisen jälkeen.” Osuuskunta Messinki järjestää tarvittaessa vaikka nokipannukahvit.
Lue lisää: formin.finland.fi
62 OT 2•2014
2•2014 OT
63
on
uusi yritys ”Lue hyvä mies OT-lehti!”
Osuustoiminta
Coetus osk
viisas valinta
Osuustoiminta on aina ajankohtaista ja Osuustoiminta-lehti
Coetus osk on Hämeen ammatkertoo siitä Sinulle aidosti. tikorkeakoulun Mustialan maatalousoppilaitoksen neljän agroloRakennamme yhdessä suomalaista hyvinvointia joka päivä. giopiskelijan perustama tiimiyritys, jonka tarkoituksena on auttaa maatalous- ja maaseutualan yritOsuustOiminta ” Kilpailukyky täjiä. Osuuskunnan toiminta peUkrainan kriisi varjostaa Suomalaisuus rustuu tiimioppimismalliin.PalveVenäjän ” vientiä luja tuotetaan myös muille kuin Putkipasta Etiikka ja arvot Hannes Gebhard osuuskunnan jäsenille. Osuus150 Jäsen- ja asiakasomistajuus kunnan tarkoitus on toimia oppiPellervon Kuva Mustialan vanhan opiston Päivä 2014 misympäristönä. MonialaosuusDemokratia ja tasa-arvo Osuustoiminta edustalta. Suomen ensimmäinen on osoittautunut kansanliikkeistä kunta tarjoaa esimerkiksi räätäväkevimmäksi maatalouteen keskittyvä oppilaitos löityjä markkinointipalveluja liittyaloitti toimintansa vuonna 1840. en muun muassa tapahtumien järBruce Oreck: ”Osuuskuntamuotoisesti Lapissa jestämiseen ja sosiaalisen median voidaan huolehtia kasvatetaan monista arjen tarpeista.” villitaimenta hallintaan. OsuustOiminta Lisäksi osuuskunta kuvaa yritys- ja mainosvideoita. Coetus osk vuokraa myös saunapaljua illanistujaisiin, polttareihin tai yrityksen virkistyspäiviin. OsuustOiminta ”Uusin tieto, vahvat arvot ja nälkä toiminnan menestyksekkääseen toteuttamiseen mahdollistavat yrityksen taloudellisen kasvun eteenpäin viemisen sekä toimimisen tässä toimintaympäristössä. Visiona on auttaa maatalousja maaseutualan muutospaineiden alla toimivia yrittäjiä omilla vahvuuksillamme, sekä löytää uusia tapoja hyödyntää jo olemassa olevia resursseja talouTilaan Osuustoiminta-lehden ■ itselleni ■ lahjaksi: dellisesti kannattavilla tavoilla”, osuuskunta kertoo kotisivullaan. ■ Tutustumistarjous 23 €/6 numeroa. ALV 10 % sisältyy tarjoushintaan. Lue lisää: www.coetus.fi Liike toiminnan ja aatteen pitää olla oikeassa suhteessa.
TÄYTELÄINEN
s.19
2•2014
s.7
j o hdo n j a ha lli nno n a m m atti le hti
2 • 2014
Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä ohjeen mukaan. Pastan kiehuessa valmista kastike: Hienonna mantelit, anjovisfileet ja
aurinkokuivatut tomaatit teholeikkurilla. Kaada joukkoon hieman tomaattien öljyä.
Kaada seos kuumalle pannulle. Sekoittele hetki. Lisää ruokakerma ja anna kiehahtaa. Jätä kastike miedolle lämmölle. Valuta pasta ja sekoita kastikkeen joukkoon.
Koristele halutessasi annos tuoreilla yrteillä ja juustolastuilla.
VA L M I ST U SA I N E E T
4 annosta
500 g pastaa, esim. rigatoni tai penne 100 g kuorittuja manteleita 4 anjovisfileetä
8 aurinkokuivattua tomaattia
1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa Kolme yrttiä tai
1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa Mustapekka®
s.37-47
HYVÄ ON NYT NÄIN HELPPOA
valio.fi/crea
OT_214_kannet.indd 1 225688_Valio_crea_putkipasta_230x250.indd 1
s.25
s.52
16.4.2014 16:18:52
4.3.2014 15.49
✁
PALVELUKORTTI
10 uutta osuuskuntaa
Tilaus jatkuu kestotilauksena.
■
Osoitteenmuutos ___________________ alkaen
Lehden saaja / Osoitteenmuutoksissa vanha osoite: Yrityksen nimi .......................................................................................................
Nimi
Toimiala
Kotipaikka
Verkossa
Osuuskunta Juurikas XIV
Palveluntuotanto
Raatala
-
Osk Three T-Production
Asiantuntijapalvelut
Raippaluoto
-
Lähiosoite ............................................................................................................
Osuuskunta Oiva-Loops
Monitoimiala
Kokkola
-
Postinumero ja -toimipaikka ................................................................................
Elokuvaosuuskunta Aura Films
Mm. elokuvien tuotanto
Turku
-
Puhelin ja sähköposti ..........................................................................................
Osuuskunta Elon Ilona
Monialaosuuskunta Jämsänkoski
-
SINE CAMPANA Osuuskunta
Taidekauppa
-
Juhan Monitoimi osk
Monialaosuuskunta Laitila
-
töksentekoon. OT-lehti sisältää tärkeää taustatietoa ja ajankohtaisia analyysejä laajasti koko talouselämästä.
Pohjanmaan ensiapukoulutus osk
Terveydenhuoltoala
Vaasa
-
Lue mitä osuustoiminnassa meillä ja kansainvälisesti tapahtuu!
Tekniikan Osuuskunta Transitio
Mm. ohjelmistosuunnittelu
Hamina
-
Vesikkolantien vesiosuuskunta
Rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesilaitosta
Joutseno
-
”Kirjoittakaa nyt asiallisesti hyvä, minä kyllä sitten panen siihen pippuria.” – Hannes Gebhard
Suomen talouselämä kohtasi paineita myös joulukuussa 1908, jolloin Hannes Gebhard perusti Osuustoimintalehden. Yli sadan vuoden ajan OT-lehti on tarjonnut kovaa asiaa ja käytännön apuvälineitä osuuskuntien pää-
Suku- ja etunimi ..................................................................................................
Postinumero ja -toimipaikka ................................................................................ Puhelin ja sähköposti ..........................................................................................
pellervo maksaa postimaksun
OsuustOiminta
OsuustOiminta VASTAUSLÄHETYS
SopimUS 5002840
60 OT 1•2014
Yrityksen nimi ......................................................................................................
Lähiosoite ............................................................................................................
Ilmoita uusi osuuskuntasi meille! riku-matti.akkanen@pellervo.fi
www.otlehti.pellervo.fi Tilaa OT-lehti sähköpostitse: tilaukset@pellervo.fi
Lahjatilauksen maksaja / Osoitteenmuutoksissa uusi osoite:
00003 HELSiNKi
OsuustOiminta
Huittinen
Suku- ja etunimi ..................................................................................................
5•2013 OT
65
on
uusi yritys ”Lue hyvä mies OT-lehti!”
Osuustoiminta
Coetus osk
viisas valinta
Osuustoiminta on aina ajankohtaista ja Osuustoiminta-lehti
Coetus osk on Hämeen ammatkertoo siitä Sinulle aidosti. tikorkeakoulun Mustialan maatalousoppilaitoksen neljän agroloRakennamme yhdessä suomalaista hyvinvointia joka päivä. giopiskelijan perustama tiimiyritys, jonka tarkoituksena on auttaa maatalous- ja maaseutualan yritOsuustOiminta ” Kilpailukyky täjiä. Osuuskunnan toiminta peUkrainan kriisi varjostaa Suomalaisuus rustuu tiimioppimismalliin.PalveVenäjän ” vientiä luja tuotetaan myös muille kuin Putkipasta Etiikka ja arvot Hannes Gebhard osuuskunnan jäsenille. Osuus150 Jäsen- ja asiakasomistajuus kunnan tarkoitus on toimia oppiPellervon Kuva Mustialan vanhan opiston Päivä 2014 misympäristönä. MonialaosuusDemokratia ja tasa-arvo Osuustoiminta edustalta. Suomen ensimmäinen on osoittautunut kansanliikkeistä kunta tarjoaa esimerkiksi räätäväkevimmäksi maatalouteen keskittyvä oppilaitos löityjä markkinointipalveluja liittyaloitti toimintansa vuonna 1840. en muun muassa tapahtumien järBruce Oreck: ”Osuuskuntamuotoisesti Lapissa jestämiseen ja sosiaalisen median voidaan huolehtia kasvatetaan monista arjen tarpeista.” villitaimenta hallintaan. OsuustOiminta Lisäksi osuuskunta kuvaa yritys- ja mainosvideoita. Coetus osk vuokraa myös saunapaljua illanistujaisiin, polttareihin tai yrityksen virkistyspäiviin. OsuustOiminta ”Uusin tieto, vahvat arvot ja nälkä toiminnan menestyksekkääseen toteuttamiseen mahdollistavat yrityksen taloudellisen kasvun eteenpäin viemisen sekä toimimisen tässä toimintaympäristössä. Visiona on auttaa maatalousja maaseutualan muutospaineiden alla toimivia yrittäjiä omilla vahvuuksillamme, sekä löytää uusia tapoja hyödyntää jo olemassa olevia resursseja talouTilaan Osuustoiminta-lehden ■ itselleni ■ lahjaksi: dellisesti kannattavilla tavoilla”, osuuskunta kertoo kotisivullaan. ■ Tutustumistarjous 23 €/6 numeroa. ALV 10 % sisältyy tarjoushintaan. Lue lisää: www.coetus.fi Liike toiminnan ja aatteen pitää olla oikeassa suhteessa.
TÄYTELÄINEN
s.19
2•2014
s.7
j o hdo n j a ha lli nno n a m m atti le hti
2 • 2014
Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä ohjeen mukaan. Pastan kiehuessa valmista kastike: Hienonna mantelit, anjovisfileet ja
aurinkokuivatut tomaatit teholeikkurilla. Kaada joukkoon hieman tomaattien öljyä.
Kaada seos kuumalle pannulle. Sekoittele hetki. Lisää ruokakerma ja anna kiehahtaa. Jätä kastike miedolle lämmölle. Valuta pasta ja sekoita kastikkeen joukkoon.
Koristele halutessasi annos tuoreilla yrteillä ja juustolastuilla.
VA L M I ST U SA I N E E T
4 annosta
500 g pastaa, esim. rigatoni tai penne 100 g kuorittuja manteleita 4 anjovisfileetä
8 aurinkokuivattua tomaattia
1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa Kolme yrttiä tai
1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa Mustapekka®
s.37-47
HYVÄ ON NYT NÄIN HELPPOA
valio.fi/crea
OT_214_kannet.indd 1 225688_Valio_crea_putkipasta_230x250.indd 1
s.25
s.52
16.4.2014 16:18:52
4.3.2014 15.49
✁
PALVELUKORTTI
10 uutta osuuskuntaa
Tilaus jatkuu kestotilauksena.
■
Osoitteenmuutos ___________________ alkaen
Lehden saaja / Osoitteenmuutoksissa vanha osoite: Yrityksen nimi .......................................................................................................
Nimi
Toimiala
Kotipaikka
Verkossa
Osuuskunta Juurikas XIV
Palveluntuotanto
Raatala
-
Osk Three T-Production
Asiantuntijapalvelut
Raippaluoto
-
Lähiosoite ............................................................................................................
Osuuskunta Oiva-Loops
Monitoimiala
Kokkola
-
Postinumero ja -toimipaikka ................................................................................
Elokuvaosuuskunta Aura Films
Mm. elokuvien tuotanto
Turku
-
Puhelin ja sähköposti ..........................................................................................
Osuuskunta Elon Ilona
Monialaosuuskunta Jämsänkoski
-
SINE CAMPANA Osuuskunta
Taidekauppa
-
Juhan Monitoimi osk
Monialaosuuskunta Laitila
-
töksentekoon. OT-lehti sisältää tärkeää taustatietoa ja ajankohtaisia analyysejä laajasti koko talouselämästä.
Pohjanmaan ensiapukoulutus osk
Terveydenhuoltoala
Vaasa
-
Lue mitä osuustoiminnassa meillä ja kansainvälisesti tapahtuu!
Tekniikan Osuuskunta Transitio
Mm. ohjelmistosuunnittelu
Hamina
-
Vesikkolantien vesiosuuskunta
Rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesilaitosta
Joutseno
-
”Kirjoittakaa nyt asiallisesti hyvä, minä kyllä sitten panen siihen pippuria.” – Hannes Gebhard
Suomen talouselämä kohtasi paineita myös joulukuussa 1908, jolloin Hannes Gebhard perusti Osuustoimintalehden. Yli sadan vuoden ajan OT-lehti on tarjonnut kovaa asiaa ja käytännön apuvälineitä osuuskuntien pää-
Suku- ja etunimi ..................................................................................................
Postinumero ja -toimipaikka ................................................................................ Puhelin ja sähköposti ..........................................................................................
pellervo maksaa postimaksun
OsuustOiminta
OsuustOiminta VASTAUSLÄHETYS
SopimUS 5002840
60 OT 1•2014
Yrityksen nimi ......................................................................................................
Lähiosoite ............................................................................................................
Ilmoita uusi osuuskuntasi meille! riku-matti.akkanen@pellervo.fi
www.otlehti.pellervo.fi Tilaa OT-lehti sähköpostitse: tilaukset@pellervo.fi
Lahjatilauksen maksaja / Osoitteenmuutoksissa uusi osoite:
00003 HELSiNKi
OsuustOiminta
Huittinen
Suku- ja etunimi ..................................................................................................
5•2013 OT
65
Osuuskunnan johdon päätösvalta, vaatimukset ja vastuut
Tarjous!
Seppo Pöyhönen Osuuskunta ja osuuskuntalaki Perusteos osuuskunnan hallinnoinnista ja osuuskuntalaista. Teos antaa osuuskuntien toimielinten jäsenille, johdossa toimiville ja muille osuuskuntien hallinnointiin osallistuville kattavan kuvan osuuskunnista ja vastaukset jokapäiväisiin kysymyksiin. Uudistunut osuuskuntalaki on lisännyt osuuskuntien päätösvaltaa, ja sääntöjen merkitys on kasvanut. Toimielinten jäseniin ja osuuskuntien johtoon kohdistuu entistä suurempia vaatimuksia. Uuden osuuskuntalain säännökset avataan teoksessa käytännönläheisesti osuuskuntien erilaisuus huomioiden. Muun muassa osuuskuntien perustamiseen ja sääntöjen laatimiseen, toimielinten tehtäviin ja vastuisiin sekä osuuskunnan osuuksiin liittyvät säännökset käydään teoksessa perusteellisesti läpi. 2013, 3., uud. painos, 449 sivua, tarjous 76 €, sh. 96 €
OP-Pohjola syntyi reilut sata vuotta sitten asiakkaiden omistamaksi – ja sellaisena se myös säilyy. Asiakasomistajuus on nyt vähintäänkin yhtä merkityksellistä kuin silloin aikoinaan. Tänään lähes joka kolmas suomalainen on omistajamme. Yhdessä toimien edistämme suomalaisten taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Kaikki asiakasomistajan edut näet osoitteessa op.fi
Tilaa tarjoushintaan osoitteessa talentumshop.fi. Kirjoita koodi OSUUST14 kampanjatunnus-kenttään. Alennus on voimassa 31.5.2014 saakka.
Tilaa nyt: talentumshop.fi 66 OT 2•2014
Osuuskunnan johdon päätösvalta, vaatimukset ja vastuut
Tarjous!
Seppo Pöyhönen Osuuskunta ja osuuskuntalaki Perusteos osuuskunnan hallinnoinnista ja osuuskuntalaista. Teos antaa osuuskuntien toimielinten jäsenille, johdossa toimiville ja muille osuuskuntien hallinnointiin osallistuville kattavan kuvan osuuskunnista ja vastaukset jokapäiväisiin kysymyksiin. Uudistunut osuuskuntalaki on lisännyt osuuskuntien päätösvaltaa, ja sääntöjen merkitys on kasvanut. Toimielinten jäseniin ja osuuskuntien johtoon kohdistuu entistä suurempia vaatimuksia. Uuden osuuskuntalain säännökset avataan teoksessa käytännönläheisesti osuuskuntien erilaisuus huomioiden. Muun muassa osuuskuntien perustamiseen ja sääntöjen laatimiseen, toimielinten tehtäviin ja vastuisiin sekä osuuskunnan osuuksiin liittyvät säännökset käydään teoksessa perusteellisesti läpi. 2013, 3., uud. painos, 449 sivua, tarjous 76 €, sh. 96 €
OP-Pohjola syntyi reilut sata vuotta sitten asiakkaiden omistamaksi – ja sellaisena se myös säilyy. Asiakasomistajuus on nyt vähintäänkin yhtä merkityksellistä kuin silloin aikoinaan. Tänään lähes joka kolmas suomalainen on omistajamme. Yhdessä toimien edistämme suomalaisten taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Kaikki asiakasomistajan edut näet osoitteessa op.fi
Tilaa tarjoushintaan osoitteessa talentumshop.fi. Kirjoita koodi OSUUST14 kampanjatunnus-kenttään. Alennus on voimassa 31.5.2014 saakka.
Tilaa nyt: talentumshop.fi 66 OT 2•2014
TÄYTELÄINEN
Putkipasta
Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä ohjeen mukaan. Pastan kiehuessa valmista kastike: Hienonna mantelit, anjovisfileet ja aurinkokuivatut tomaatit teholeikkurilla. Kaada joukkoon hieman tomaattien öljyä. Kaada seos kuumalle pannulle. Sekoittele hetki. Lisää ruokakerma ja anna kiehahtaa. Jätä kastike miedolle lämmölle. Valuta pasta ja sekoita kastikkeen joukkoon. Koristele halutessasi annos tuoreilla yrteillä ja juustolastuilla.
VA L MIS T U S A IN E E T 4 annosta 500 g pastaa, esim. rigatoni tai penne 100 g kuorittuja manteleita 4 anjovisfileetä 8 aurinkokuivattua tomaattia 1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa Kolme yrttiä tai 1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa Mustapekka®
valio.fi/crea
HYVÄ ON NYT NÄIN HELPPOA