Kaukana Pohjoisessa by Lapland North Destinations

TALVI/KESÄ

2017-18

Löydä aito Lappi – INARISAARISELKA.FI

NAISTEN ERÄVAELLUSKURSSI s. 16

HYPPY SYVÄLLE ERÄMAAHAN

s. 28

SISÄLLYS / PÄÄKIRJOITUS S. 3

MITÄ KUULUU MATKAILUALUEELLEMME S. 4

JAZZ SOI KAAMOKSESSA S. 8

MAASTOPYÖRÄLLÄ NYT KANSALLISPUISTOON S. 14

NAISTEN ERÄVAELLUSKURSSI S. 16

TUVALTA TUVALLE S. 18

VESIRETKIEN POHJOINEN S. 20

VÄLINEVUOKRAUS VAIHTOEHTONA S. 22

KULLAN KIMALLUS S. 24

HYPPY SYVÄLLE ERÄMAAHAN S. 28

KAUEMMAKSI POHJOISEEN – NORJAAN! S. 32

TAPAHTUMILLA ON MERKITYSTÄ S. 34

TAPAHTUMAKALENTERI S. 36

PALVELUHAKEMISTO S. 40

TÖIHIN TUNTURIIN

Pohjois-Lapissa voit huoleti ryhtyä oman elämäsi Indiana Jonesiksi. Elinympäristönä on rikas ja koskematon luonto ja sen myötä luonnonrauha. Harrastemahdollisuudet ovat monipuoliset. Työpaikkaa voit hakea satojen työpaikkojen joukosta.

EUROOPAN POHJOISIN HIIHTOKESKUS

Monipuoliset rinteet ja hyvin hoidetut ladut takaavat onnistuneen loman Euroopan pohjoisimmassa hiihtokeskuksessa. Ja lumille pääsee vaikka suoraan tanssilattialta, sillä talvilomalla tarvittavia välineitä ja varusteita vuokrataan ja myydään eri puolilla matkailukeskusta.

ARKTINEN SEIKKAILU ARMAANI KANSSA

Erämaassa vaeltaessa jokainen päivä on samanlainen mutta kuitenkin niin erilainen. Havahdun useaan otteeseen siihen, etten ole ajatellut mitään. Tunturituuli on pyyhkinyt pois arkiset huolet ja puhdistanut mielen.

Kaukana Pohjoisessa talvi-kesä 2017-2018 Kustantaja Inari-Saariselkä Matkailu Oy Kelotie 1 / Siula, 99830 Saariselkä www.inarisaariselka.fi

Päätoimittaja Tarja Manninen Inari-Saariselkä Matkailu Oy tarja.manninen@inarisaariselka.fi

Lehden ilme ja taitto 358 Painopaikka Lönnberg Painot Oy

www.inarisaariselka.fi

INARI – SAARISELKÄ

TALVI/KESÄ

2017-18

PÄÄKIRJOITUS /

SIELUNMAISEMA

M TARJA MANNINEN, PÄÄTOIMITTAJA

INARI – SAARISELKÄ

inä olen tientuoma – enkä vain yhden ja ainoan kerran. Olen lähtenyt ja uskonut lähteneeni lopullisesti, mutta aina palannut näihin maisemiin. Moni sanoo, että Lapista voi lähteä, mutta Lappi ei lähde ihmisestä. Tämä Suomen pohjoisin alue on vain syystä tai toisesta minun sielunmaisemani. En osaa itse selittää miksi juuri nämä tunturit, metsät, järvet ja joet ovat muita rakkaampia. Matkoillani olen nähnyt korkeampia vuoria, kauniimpia järviä, suurempia jokia ja erämaita. Silti minä olen kaivannut tänne takaisin niin paljon, ettei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin palata kauas pohjoiseen. Minun kaltaisia muualta tulleita on paljon. Osan on houkutellut tänne työpaikka, toiset ovat tulleet tänne luontoharrastuksen takia ja toiset rakkauden vuoksi. Sitten on niitä, jotka ovat halunneet hypätä ulos oravanpyörästä ja jättäneet taakseen kiireisen työn ja elämän etelässä. He ovat valinneet tilalle erämaan rauhan ja ekologisen elämäntyylin. Sitä en voi sanoa, että tämä sopisi kaikille, mutta ihailen heidän rohkeuttaan tehdä valintoja, joissa on kyse omien unelmiensa seuraamisesta.

Lappi elää ennen kokemattoman voimakasta kasvukautta. Maailma on löytänyt Suomen Lapin, sen lumiset talvet, revontulet, kaamoksen, keskiyön auringon ja kiehtovan kulttuurin. Luonnon lisäksi matkailijat ovat löytäneet paikan, missä voi hengittää puhdasta ilmaa, kuunnella hiljaisuutta ja tuntea olevansa turvassa. Matkailijoita tulee enemmän vuosi vuodelta ja heitä palvelevat yritykset ovat tulleet uusien haasteiden eteen. Yksi tärkeä kysymys on, mistä saamme tänne harvaan asutulle alueelle tarpeeksi osaavia työntekijöitä? Inari-Saariselkä Matkailu aloitti kesällä laajan rekrytointikampanjan yhteistyössä alueen yritysten ja Inarin kunnan kanssa. Kiinnostus aluettamme kohtaan on ollut suurta ja kampanja on herättänyt vilkasta keskustelua sekä poikinut runsaasti hakemuksia. Me tientuomat haluamme kuitenkin varoittaa, että askel kohti tuntureita muuttaa yleensä tulijan elämän lopullisesti. Nämä maisemat ja elämäntyyli uppoavat syvälle sieluun ja joku päivä sitä vain huomaa, että tästä maisemasta on tullut sielunmaisema, joka ei sieltä koskaan häviä pois.

Vasarat paukkuvat

Saariselältä Nuorgamiin - nyt remontoidaan ja rakennetaan uutta TEKSTI: HELENA SAHAVIRTA KUVAT: HELENA SAHAVIRTA, ARTIKKELIN YRITYKSET

Pohjoisessa on nyt vetovoimaa, se tiedetään matkailuyrityksissä Saariselältä ja Ivalosta Nuorgamiin: palveluita kohennetaan ja lisää tilaa rakennetaan eri puolilla Ylä-Lappia. Vaikka Lapin matkailu kasvaakin revontulet kärjessä, odottavat puhdas luonto, hiljaisuus ja yötön kesäyö vielä vuoroaan.

INARI – SAARISELKÄ

Northern Lights Village

aariselän uusin Star Arctic Hotel avautuu Kaunispään huipulla jouluna 2017. - En näe mitään, mikä voisi nyt hiljentää kysyntää. Talvimatkailu on muuttunut juhlimisesta elämyksiin: revontuliin ja uusiin kokemuksiin, yrittäjä Matti Meskanen kertoo. Hotellin joulu- ja tammikuu on myyty täyteen ja kevät näyttää maaliskuun loppuun asti hyvältä. Lähinnä Honkongista tulevat asiakkaat viipyvät Saariselällä kolme yötä ja muutaman mennen tullen Helsingissä. Hotellin noin 40 huonetta, 8 iglua ja ravintola lämpiävät maalämmöllä, ravintolan ikkunaseinät avautuvat pohjoiseen ja etelään. - Kesämatkailuun emme ole panostaneet. Katsotaan, löytyykö siihen ideaa, Meskanen miettii. Markkinointia on tehty paljon Visit Finlandin kautta, messuilta on haettu luksusmatkojen järjestäjiä. Viereinen tontti on varalla laajennusta varten, sen aikataulua ei ole päätetty. Saariselälle muutamassa vuodessa noussut Northern Lights Village voi jo jouluna 2017 majoittaa 320 asiakasta. Lappi-ravintolan 160 asiakaspaikkaa lisääntynevät lähivuosina. - Revontulet kiinnostavat Aasiasta Amerikkaan ja Keski-Eurooppaan. Kun myynti on hajautettu, kasvun varaa riittää useaksi vuodeksi, toimitusjohtaja Markku Inkilä arvioi. Erinomainen myynti yllätti Inkilän: täyttä on varsinkin marras-, joulu- ja helmikuussa. Omien asiakkaiden lisäksi revontulikylässä vierailee päiväkävijöitä. Kärkituote ovat revontulet - eikä niiden suosio näytä hiipuvan. Ohjelmat lähtevät omalta pihalta, jossa palkii porotokka. Inkilä muistuttaa myös turvallisuuden merki-

INARI – SAARISELKÄ

tyksestä. Kesämatkailun eteen on Suomessa tehty työtä pitkään ja senkin kysyntä näyttää kasvavan.

Star Arctic Hotel

Saariselällä remontoidaan - Positiivisuuden kierre hyödyttää koko Saariselkää, Santa´s Hotel Tunturin hotellinjohtaja Jonna Pietilä kiittää. - Tasokkaalle majoitukselle on selkeä tarve, sen kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti, Pietilä kertoo. Kontion lokakuussa 2017 valmistuneissa tiloissa onkin de luxe -huoneita ja sviittejä. Pietilä ei näe uhkia kasvulle - mutta maailman tapahtumat vaikuttavat aina haluun matkustaa. - Paljon riippuu siitä, kuinka helposti alueelle pääsee lentäen. Talvella saavutettavuus on parantunut huimasti, mutta kesällä se on vielä huono. Vaikka alueelle tulee uutta tarjontaa, kasvaa hotellin talvikausi edelleen.

rysaunat on uusittu. Majoitus korjataan sekin vaiheittain: Kelotähden huoneistot valmistuvat marraskuussa 2017, suuri osa hotellihuoneista talvisesonkiin ja loput kesällä 2018. Kylpylä kiinnostaa myös aasialaisia vieraita: pakkasen ja lämpimän saunan ero on talvella elämys. Angry Birds Activity Park on sateisena kesänä vetänyt sekin hyvin väkeä. Holiday Club Resorts Oy:llä on vielä rakennusoikeutta, mutta nykyisten suurten investointien jälkeen uusia suunnitelmia ei ole. - Odotamme rauhassa markkinoiden kehittymistä. Nyt ne ovat positiiviset. Ivalossakin nostetaan tasoa Jonna Pietilä

- Kesämatkailun huikean potentiaalin hyödyntäminen vaatii sitkeää työtä. Puhdas ilma ja purovedet, marjat ja sienet, kaamos ja yötön yö, kansallispuisto vieressä ja sen maastopyöräilyreitit, Pietilä luettelee. Hän uskoo revontulten kiinnostavan jatkossakin: virtuaalinen tuskin korvaa aitoa kokemusta. - Kylpylän näkymät ovat hyvät. Asiakkaita ja ennakkovarauksia on remontista huolimatta enemmän kuin vuonna 2016, kertoo Holiday Club Resorts Oy:n palveluliiketoiminnan johtaja Marko Hiltunen. Kylpylän vastaanotto- ja aulatilat, aulabaari ja ravintola sekä kylpylän pesu- ja pukeutumistilat sekä yrtti- ja höy-

- Kansainvälinen matkailu kasvaa Ivalossa. Kiinalaisten invaasio Lappiin on vasta alkua, sieltä on tulossa ehtymätön virta matkailijoita, arvioi Hotelli Kultahipun toimitusjohtaja Ismo Mäkinen. Kultahippu nostetaan lähivuosina neljän tähden hotelliksi. Sen huoneet on jo remontoitu; kalustus, kylpyhuoneet ja saunat ovat vuorossa 2018-19. Uusi majoitusrakennus, 30 huonetta, valmistunee toukokuussa 2018. Puoleen huoneista tulee näkymä Ivalojoelle, lasitetut parvekkeet ja saunat. Lasikattoinen revontulihuone sopii myös oleskelu- ja kokoustilaksi. Uusista tiloista tulee pääsemään katettua käytävää ravintolaan. Kultahipussa on yhteensä 650 anniskelupaikkaa, kun

INARI – SAARISELKÄ

Sari Suomalainen

mukaan lasketaan kesäterassien 270 paikkaa. Ravintolan laajentaminenkin tulee vielä eteen, rakennusoikeutta siihen on. - Kansainvälisten matkailijoiden vaatimustaso on korkea eikä raha ole heille kynnyskysymys. Uusi Aurora Village Ivalojoen pohjoispuolella on avoinna revontulikauden ajan, syksystä kevääseen. Vuonna 2016 avattu revontulikylä myy joulun, uudenvuoden ja helmikuun täyteen jo kesällä. - Revontulimatkailu on nyt buumi, mutta en laskisi vain sen varaan. Valtteja ovat myös turvallisuus, puhdas luonto ja läheinen lentokenttä, arvioi toimitusjohtaja Juha Tuunanen. Hän uskoo kasvuun, sillä revontulet kiinnostavat nyt Australiaa myöten. - Ympärivuotisuuteen pitää pyrkiä. Rakennusbuumi tuo hiljaisiin aikoihin ylikapasiteettia. Aurora Villagessa on 25 Aurorakotaa, 60-paikkainen Ravintola Loimu ja porotarha. Niitä markkinoidaan netissä ja messuilla ja ylläpitämällä hyviä kontakteja matkanjärjestäjiin. Markkinointipäällikkö Sari Suomalainen korostaa sosiaalisen median merkitystä. Hän uskoo keskiyön auringon olevan seuraava täky - se elvyttäisi kesämatkailun. Inarijärvi ja tunturit kiehtovat - Matkailun näkymät ovat tosi hyvät, kansainvälinen kysyntä kasvaa, arvioi yrittäjä Jouko Lappalainen. Erähotelli Nellimin ja Saariselän Erähotelli Muotkan rinnalle valmistu-

INARI – SAARISELKÄ

vat jouluksi 2017 erähotellit Inari ja Nangu. - Kesämatkailu kehittyy, kun rakennamme korkeatasoista majoitusta Inarijärven hienoille rannoille, Lappalainen kertoo. Ohjelmissa on paljon vesilläoloa: vuokraveneitä, -kanootteja ja -kajakkeja, joilla asiakkaat voivat siirtyä vaikka hotellista toiseen. - Lentoyhteyksien paraneminen seuraa perässä, kunhan tarjonta kehittyy. Nellimiinkin luotiin ensin kysyntää ja nyt tienteko alkaa syksyllä 2017. Erähotelli Inarissa on 120 vuodepaikkaa huoneissa, kelomökeissä ja revontulikodissa sekä 200-paikkainen ravintola. Toisessa vaiheessa rakennetaan mm. toinen majoitusrakennus. Erähotelli Nangu, entinen Lapinleuku, saa majoitussiiven, minkä jälkeen huoneita on 24. Myös ravintolaa ja saunaa laajennetaan. Vuonna 2018 samaan pihapiiriin tulee 24 uutta huonetta, joista on näkymät Inarijärvelle. Tenon rannalla Nuorgamin Lomakeskuksessa katsotaan tulevaisuuteen hyvillä mielin: asiakkaat viipyvät kolmesta vuorokaudesta viikkoon eikä hiljaisia aikoja ole. - Toimintaa on kehitetty eri pohjalle jo ennen kuin nykyinen kalastussääntö sekoitti Tenon kalastuksen, yritystä vetävä Marjatta Holmberg kertoo. Ohjelmat ulottuvatkin omatoimisista retkistä tunturiterapiaan, joutenoloon luonnossa. - Meillä on huippusijainti: lyhyt matka Norjaan ja Jäämerelle, vieressä avarat tunturit ja Tenojoki ja Nuorgamissa paljon tekemistä, hän kertoo. Asiakkaita tulee varsinkin Keski-Euroopasta, kesällä suomalaisten osuus on vähän suurempi. - Elokuusta huhtikuuhun tarkkaillaan revontulia, talvella lumikenkäillään tai moottorikelkkaillaan. Kokousasiakkaita tulee Etelä-Suomesta saakka ja usein ohjelmaan yhdistetään tunturiterapiaa. Holmberg korostaa monipuolisia palveluita, hyvää asiakaspalvelua ja siisteyttä. Huoneistojen sisätilat onkin uusittu, seuraavaksi ovat vuorossa ulkotyöt maalauksineen ja maisemointeineen. - Yritystä kehitetään pala kerrallaan. Me pidämme asiakaspalvelusta emmekä edes halua kasvaa kovin isoksi.

PUHDAS ILMA JA PUROVEDET, MARJAT JA SIENET, KAAMOS JA YÖTÖN YÖ, KANSALLISPUISTO VIERESSÄ JA SEN MAASTOPYÖRÄILYREITIT.

Kaamosjazz

Polar Night Jazz Jazz soi Saariselältä Norjan rajalle Karigasniemeen Marraskuun viimeisinä viikkoina Saariselän päivä on jo kuin yö ja yö kuin päivä. Ollaan kaukana Napapiirin pohjoispuolella, mutta täälläkin kaamokseen luo tunnelmaa jazz - Kaamosjazzien pitkän viikonlopun ajan omalla tavallaan, ainutlaatuisena ja ikimuistoisena. TEKSTI: HELENA SAHAVIRTA

INARI – SAARISELKÄ

aamosjazz syntyi Tankavaarassa marraskuussa 1982, Wanhan Waskoolimiehen Kahvilassa, ideanikkarina Tankavaaran Kultakylän silloinen isäntä Kauko Launonen. Yön ja päivän kohtaaminen ja ainutlaatuisen jazzfestivaalin omintakeinen tunnelma houkuttelivat alusta alkaen pohjoiseen jazzmusiikin kansainvälisiä ja kotimaisia nimiä ja innostunutta yleisöä. Jazz soi Tankavaaran lisäksi myös Saariselän hotelleissa. Tänään Kaamosjazz on maan vanhimpia jazzfestivaaleja mutta iästään huolimatta nuorekas ja uudistuva. Se on omaleimainen festivaali, joka tarjoaa kirjon konsertteja, joita muualla ei voi kuulla: tunnelmaa gourmetravintoloista kappeliin ja luontotuvalle, joka on vain kävelymatkan päässä keskustasta. Luonto on Saariselän Kaamosjazzeilla koko ajan läsnä. Kun kävelet hämyisen sinisen hetken alkaessa lounaskonserttiin, voit nähdä kuinka pullea, oranssinpunainen kuu kipuaa taivaalle. Illalliskonsertin rytmit kaikuvat ehkä jo tähtikirkkaaseen yöhön. Ja kun myöhään illalla kuljet kotihotelliin tai jameihin, voivat revontulet leiskua pohjoisen taivaalla. Kaamosjazz on Euroopan Unionin pohjoisin jazzfestivaali, jonka jatkuvuus on Saariselällä haluttu turvata. Nykyään jazzien vetovastuu on Inari-Saariselkä Matkailu Oy:llä, joka on sopinut Kaamosjazzien kehittämisestä ja vuoden 2017 Kaamosjazzien tuottamisesta raahelaisen Tuupa Recordsin kanssa. Yrityksellä on pitkä kokemus musiikkitapahtumien, myös jazzfestivaalien, järjestämisestä. - Haluamme tuoda tapahtumaan tuoretta näkemystä, luoda tutuista aineksista uutta ja yhdistellä asioita uudella tavalla, Tuupa Recordsin tuottaja Pekka Tähkävuori kertoo. Kaamosjazz uudistuu, mutta ei muutu, sillä paljon entistäkin säilytetään. Luvassa on lisää raikkautta, huumoria ja viihdyttävyyttä - mutta myös syvällistä taidetta. Konserteissa kuullaan entistä enemmän saamelaista musiikkia ja saamelaisia esiintyjiä, perinteistä jazzia

INARI – SAARISELKÄ

uudella tavalla sekä jazzia saamelaismusiikin ja viihdemusiikin maustamana. Perinteiseen musiikkiin tuodaan uutta ja modernia näkemystä, yhdistellään eri musiikkilajeja, seikkaillaan tyylilajien välimaastossa ja luodaan uusia musiikillisia elämyksiä. Taidejazzin ystäville tarjotaan myöhäisillan konsertit Saariselän Tunturikappelissa. Saariselän matkailukeskuksessa uutta Kaamosjazz -ilmettä ei voi olla huomaamatta. Alueella on jo marraskuussa paljon kansainvälisiä talvimatkailijoita, joille myöskin tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta tulla nauttimaan jazzien tunnelmasta. Kaamosjazz näkyy ja kuuluu Saariselän keskustassa, hotellien omilla kanavilla ja Ivalon lentoasemalla. Uudistuva Kaamosjazz kurkottaa myös entistä kauemmas Saariselältä, Inarin kirkonkylän lisäksi Norjan rajalle Karigasniemeen. Lauantai-illan konsertti Inarin kirkonkylän Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa on jo perinne, mutta aivan uutta on torstain konsertti Norjan rajan tuntumassa, Karigasniemellä Kalastajan Majatalon Hansabarissa! Kaamosjazz laajentuu hiljalleen kansainvälisille markkinoille, mitä myötäilee myös nimen vähittäinen muuttuminen: Kaamosjazz - Polar Night Jazz. Kaamosjazzien festivaalikummi vuonna 2017 on maailman johtava ajoneuvoteollisuuden talvitestauspalveluja tarjoava inarilainen Test World Oy, joka on osa kansainvälistä Millbrook Group Companya. - Suurin osa asiakkaistamme majoittuu Saariselällä ja käyttää alueen vapaa-ajan palveluita, joten Saariselkä on meille tärkeä yhteistyökumppani. Kaamosjazz on tunnettu ja hyvätasoinen tapahtuma ja tuemme mielellämme paikallista kulttuurielämää, Test World Oy:n toimitusjohtaja Janne Seurujärvi kertoo. Kaamosjazz - Polar Night Jazz soitetaan 35. kerran Saariselällä 23. - 26. marraskuuta 2017. Viikonlopun aikana Saariselällä tehdään myös perusteellinen kävijätutkimus, jonka tuloksien perusteella kehitetään vuoden 2018 festivaalia. Kaamosjazz-ohjelmisto löytyy netistä www.kaamosjazz.fi sivustolta. Kaikki liput voi hankkia etukäteen osoitteesta www.lipputoimisto.fi. Lippuja myydään myös Saariselällä konserttipaikoilla.

Työaika töissä. Loput lomalla Koe työelämys kaukana pohjoisessa

Tule töihin tunturiin Pohjoisessa elämällä on toisenlaiset arvot

Kyllästyttävätkö kaupungin ruuhkat? Uuvuttaako ikuinen jono kaupan kassalla? Saartaako betoni ja asfaltti elinpiirisi ja kiire painostaa. Usko tai älä - tuolle kaikelle on olemassa vaihtoehto. Muuta Pohjois-Lappiin! Siellä tarjolla on toisenlaiset elämänarvot.

INARI – SAARISELKÄ

Oman elämänsä Indiana Jones K aterina Blinnikova, 27, on luontoihminen. Hän on kasvanut metsäisessä pikkukylässä Viron Mustveessä Peipsijärven rannalla. Aikuiselämässä hän on aina valinnut matkakohteiksi luonnonkauniita paikkoja, kuten aikaisemmat työpaikat Islannissa ja Englannissakin. 3,5 vuotta sitten hän oli tilanteessa, että valittavana oli sesonkityöpaikka Lapissa Kakslauttasessa tai Italiassa. Hänen valintansa oli Lappi. –Koko elämän olen tuntenut itseni vähän kuin Indiana Jonesiksi. Uudet työpaikat kaukana ovat aina seikkailu. Tänne tullessani olin satavarma, että löytäisin paikkani Lapista ja se kävi toteen. Sain nopeasti vakituista työtä hotelli Kultahovista Inarista. Siellä olen työskennellyt nyt 1,5 vuotta, kertoo Katerina. Katerina Blinnikovan perhe on ilmeisesti tuntenut aina vetoa pohjoiseen, sillä hänen vanhempansa ovat tavanneet Murmanskissa, vaikka isä on Virosta ja äiti Latviasta. Hekin molemmat

olivat aikoinaan päättäneet tulla pohjoiseen ja sattumalta samanaikaisesti. Katerina pitää työstään, vaikka sesonkiaikoina on kiire ja paljon ihmisiä. Työssä pärjätäkseen on oltava nopea ja joustava. Sesonki tietää pitkiä vuoroja, mutta se tietää myös hyvää palkkaa. –Työskentely on hauskaa, kun on koossa hyvä tiimi. Työpäivät kuluvat joskus kuin siivillä, hän iloitsee. Lappiin saapumisen alkuvaiheissa hänellä oli hieman vaikeuksia löytää kavereita, sillä kaikki paikalliset ihmiset eivät puhu englantia. Sen vuoksi hän aloitti nopeasti suomen kielen opinnot. Nyt kontaktien solmiminen on jo helpompaa. Mikä Oman elämänsä Indiana Jonesille on Lapissa parasta? –No poronkäristys ja karvakengät! Ja joka toisen puun päällä kasvava pakurikääpä, helähtää vastaus nauraen.

ohjois-Lapissa voit huoleti ryhtyä oman elämäsi Indiana Jonesiksi. Elinympäristönä on rikas ja koskematon luonto ja sen myötä luonnonrauha. Harrastemahdollisuudet ovat monipuoliset. Työpaikkaa voit hakea satojen työpaikkojen joukosta. Asumisjärjestelyissä tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Askel kohti tuntureita muuttaa yleensä tulijan elämän. Sen ovat saaneet huomata viime vuosina lukuisat pohjoiseen työhön lähteneet. Pohjois-Lapin matkailussa, kaupan alalla ja erilaisissa palveluyrityksissä on työpaikkoja melkein jokaiseen lähtöön. Useat työpaikoista ovat matkailualan yrityksissä Saariselällä, mutta runsasta tarjontaa on myös alueen muissa keskittymissä, kuten Ivalossa, Inarissa, Utsjoella, Nuorgamissa ja Karigasniemellä. Lappiin sijoittuneet yritykset ja niiden työpaikat tunnetaan muualla Suomessa heikosti, vaikka alueella on suuria ja kansainvälisiäkin toimijoita. Pohjois-Lapin matkailun kasvu on ennustettu jatkuvan kiivaana lähivuosina ja sen myötä avoimien työpaikkojen määrä lisääntyy vuosi vuodelta.

INARI – SAARISELKÄ

Inari-Saariselän Matkailu Oy yhdessä alueen matkailuyritysten kanssa on ryhtynyt ensimmäistä kertaa suomalaisessa työhistoriassa kampanjoimaan yhtenäistä matkailualuetta ammattitaitoisten työntekijöiden saamiseksi paikkakunnille. Markkinointijohtaja Tarja Mannisen mukaan kampanjalla haetaan nyt pitkäjänteistä ratkaisua työvoiman takaamiseksi alueelle, jotta työvoiman puutteesta ei muodostuisi jarruttavaa tekijää alueen matkailun kasvulle. Työntekijöitä tarvitaan hyvin monipuolisissa tehtävissä niin sesonkiaikoina, mutta myös ympärivuotisissa työpaikoissa. Kannustimet pohjoisissa työpaikoissa ovat erinomaisia vaikka lyhyempäänkin visiittiin. Sesonkiajan työrupeamat ovat tunnettuja siitä, että niissä tienaa normaalia paremmin, kunhan pystyy venymään työajoissa. Ammattitaidon kehittäminen kansainvälisessä työympäristössä taas antaa hyviä mahdollisuuksia tulevaisuudelle. Ja luontoon pääset, kun avaat oven!

TEKSTI: TUURE

NEITOLA KUVAT: JOUNI

MÄNNISTÖ, KATERINA BLINNIKOVA

TEKSTI: HELENA SAHAVIRTA KUVAT: JUHA KAUPPINEN,

PANU POHJOLA

LUONNONLUMI takaa hiihtokauden koko talveksi

ohjoinen sijainti takaa Saariselälle lumivarman hiihto- ja laskettelukauden marraskuusta toukokuulle - ja jopa sen yli: kesäkuussa 2017 Saariselkä Ski & Sport Resort tarjosi kolmen päivän ”kesälaskettelukauden”, josta innokkaimmat nauttivat vielä yöttömässä yössä. Pohjoisuuden ansiosta luonnonlumella on Saariselällä sekä erinomainen laatu että hyvä kesto, joten lumi pysyy pitkään kahden tunturin väliin sijoittuvilla viidellätoista rinteellä. Niillä on yli kaksikymmentä reittivaihtoehtoa, lisänä off pist-reitit rinteiden reunamänniköissä. Vaihtelevat puitteet sopivat kaikille talvisesta liikunnasta ja ulkoilusta nauttiville - myös aloittelijoille. Kokeneet löytävät uusia haasteita temppupaikoilla. Laskettelun välillä voi testata taitojaan Winter Parkin snowtubing-alueella ja kahdessa pulkkamäessä, joista 1

800-metrinen, maailman pisin pulkkamäki,vie tuolihissin ala-asemalle. Hiihtokoulu järjestää päivittäin maksuttomia tempauksia ja sen opastuksella voi jokainen hankkia uusia tai verestää vanhoja taitoja. Marras-joulukuussa aurinko ei nouse Saariselällä lainkaan, mutta silloinkin lasketellaan seitsemällä valaistulla rinteellä. Niillä on oma tunnelmansa - ja kevään edetessä se on jälleen uusi, kun aurinko porottaa joka päivä hieman kauemmin. Euroopan pohjoisimmassa hiihtokeskuksessa on myös mittava maastohiihtolatujen verkosto: peräti 200 kilometriä huollettuja latuja, joista 34 kilometriä on valaistuja. Säilölumella taataan 1,5 kilometriä pitkän, perinteiseen ja luisteluhiihtoon sopivan latu-uran avaaminen jo marraskuun 1. päivänä. Urho Kekkosen kansallispuisto ja laaja erämaa alkavat

INARI – SAARISELKÄ

heti matkailukeskuksen kyljestä, mikä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet maasto- ja retkihiihtoon. AJANTASAINEN LATUKARTTA LÖYTYY OSOITTEESTA

infogis.fi/saariselka. Vuokraa tai osta välineet Jos into pulkkamäkeen, rinteille tai laduille iskee yllättäen, voi sopivat varusteet ja välineet vuokrata tai ostaa matkailukeskuksesta. Saariselkä Ski & Sport Resortin välinevuokraamossa on laaja valikoima pulkkailuun, maastohiihtoon, lasketteluun, telemarkiin ja lumilautailuun liittyviä välineitä ja varusteita sekä Snowscoot-lumipotkulautoja. Ski Shop myy talviliikuntavarusteita sukista pipoihin ja suojuksiin. Saariselän ohjelmapalveluyrityksistä voi vuokrata monia ulkoilu- ja retkeilyvälineitä ja moni tarjoaa myös voitelupalveluita. Lapin Safarit vuokraa mm. murtomaa- ja metsäsuksia, tavallisia ja liukulumikenkiä, pulkkia, haalareita ja talvikenkiä. Lapin Luontolomat vuokraa murtomaa- ja luistelusuksia, Skintec- pitopohjasuksia ja umpilumen tunturisuksia, tavara-ahkioita, lumikenkiä ja kelkkahaalareita. Suksissa on myös lasten kokoja. Suomen Latu Kiilopää vuokraa mm. latu-, metsä- ja vaellusuksia, lumikenkiä, vetoahkioita ja muita retkeilytarvikkeita sekä lasten suksia. Myyntipisteessä on hiihtotarvikkeita voiteista hanskoihin. Saariselällä voi varustaa itsensä myös kokonaan uuteen

INARI – SAARISELKÄ

ulkoilukuosiin. Saariselän Siulassa toimiva vaatetusliike Ski Wear myy laadukkaita ja kohtuuhintaisia asusteita ulkoiluun ja vapaa-aikaan, alusasuista ja sukista pipoihin ja päällysvaatteisiin saakka. Liikkeessä on laaja kokovalikoima tunnettuja vaatemerkkejä naisille, miehille ja lapsille. Talviset kisailut jatkuvat Kiilopäähiihto avaa alkukauden hiihtotapahtumat 25.11.17. Aktiivikuntoilijoille kilpasarjat 20 ja 50 km, Fjällräven retkisarja n. 30 ja 10-15 km. Lisäksi lyhyempiä reittejä ja perhesarja. Ensilumen latu avataan Saariselällä 1.11.17. Laskettelukeskuksessa talviset tapahtumat ovat jo perinne. Joulupäivänä rinteillä järjestetään Santa´s Ski Day, kevättalvella laskettelutapahtuma Girls Go Shred ja pääsiäisenä Retro Ski. Pulkalla laskemisen MM-kisa jälleen vappuna Kaunispään rinteessä. Koko perheen tapahtumassa on sarjoja eri-ikäisille lapsille, aikuisille ja joukkueille. Toukokuussa HillClimb-moottorikelkkakisa ja touko-kesäkuussa Kesähiihtopäivät. Lisää tietoa tapahtumista sivustoilta skisaariselka.com ja inarisaariselka.fi/tapahtumat/.

MAASTOPYÖRÄLLÄ

nyt kansallispuistoon

TEKSTI: TUURE

NEITOLA KUVA: SAARISELKÄ MTB

Saariselällä päästään tutustumaan Urho Kekkosen Kansallispuiston hulppeisiin maisemiin nyt myös maastopyöräilemällä. Heinäkuun alusta lähtien pyöräily on ollut sallittua kansallispuistossa maastoon merkityllä ulkoilureiteillä ja eräillä maastoon merkitsemättömillä reiteillä.

äitä reittejä ovat Kakslauttanen – Kopsusjärvi, Niilanpää – Suomunruoktu, Rajajooseppi – Anterinmukka sekä aivan itään sijoittuvat Kemihaara – Peskihaara – Keskipakat, Kemihaara – Mantoselkä ja matkailupalvelureitti Kemihaara – Rakitsat. Entuudestaan Saariselällä on ollut pyöräiltäviä reittejä yhteensä reippaat 150 kilometriä ja ne kulkevat kansallispuiston ulkopuolisilla alueilla. Puiston pyöräreitit mukaan luettuina maastopyörän päältä katseltavia reittejä on kaikkiaan 250 kilometriä. Reittejä löytyy jokaiselle taitotason mukaan. Kaikille reiteille ei ole vielä tehty pyöräilyn sallimisesta kertovaa merkintää, mutta merkinnät tehdään mahdollisuuksien mukaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Maastopyöräilijöiden kannattaa siis ottaa etukäteen selvää, onko kyseinen reitti kokonaisuudessaan pyöräilyyn sopiva. Tietoa asiasta löytyy alan yrityksistä sekä Metsähallituksen palvelupisteestä Kiehisestä Saariselällä ja Tankavaaran luontokeskuksesta. Maastopyöräilystä on tullut Saariselällä todella suosittu tapa tutustua ympäristöön. Pyöräilyn suosion kasvu pääsi alkuvaiheessa jopa yllättämään alan yrittäjät, mutta tänään

pyöräilyn huutoon pystytään vastaamaan erinomaisesti. Puolenkymmentä yritystä alueella vuokraa maasto- ja läskipyöriä ja tarjoaa myös pyöräilyyn liittyviä opas- ja neuvontapalveluja niitä tarvitseville. Matkailijat ovat löytäneet viime vuosien aikana maastopyöräilyn loistavana tapana tutustua rikkaaseen Lapin luontoon – aivan samalla tavalla kuin patikoijat aikoinaan löysivät tiensä luonnon helmaan. Samalla tavalla kuin patikoijien pyöräilijänkin on muistettava huomaavaisen maastossa liikkujan ohjeistukset. Oikea ajotapa ei kuluta maastoa. Polulla ja reiteillä pitää pysyä sekä välttää lukkojarrutuksia ja herkkiä luontokohteita. Hallittu tilannenopeus lisää turvallisuutta kaikille. Pyöräilijän nopeampana on oltava valmis väistämään muita. Polku on yhteinen ja luonto kuuluu kaikille. Muut kulkijat pitää ottaa huomioon. Kaikkien reitillä liikkuvien on noudatettava reittisäännöksiä sekä roskattomana retkeilyn periaatetta. Luonto ja jokamiehenoikeudet säilyvät meillä ja voimme nauttia niistä niin kauan kuin muistamme oman vastuumme.

INARI – SAARISELKÄ

Majoitus-, ravintola- ja kokouspalvelut Tunturissa

Santa’s Hotel Tunturin Kontio uudistuu! Talvella 2017-2018 majoitut mukavasti täysin sisältä uudistetuissa Kontio-sviiteissä sekä Deluxe-huoneissa! Varaa talven majoituksesi heti ja tule nauttimaan Kontion uudesta ilmeestä ja Saariselän upeista maisemista!

www.santashotels.fi saariselka@santashotels.fi +358 16 681 501

INARI – SAARISELKÄ

Naisten tunturivaelluskursseja Kiilopäällä TEKSTI JA KUVAT :

MINNA JAKOSUO

”KURSSILLA PARASTA OLI VAELLUSOHJAAJAT JA KAVERIT! MYÖS MAISEMAT, ITSENSÄ VOITTAMINEN JA OPPIMINEN TEKIVÄT VIIKOSTA HIENON.” -RIITTA MÄYRÄ

iilopäällä järjestetään 2017 syksyllä kaksi viikon mittaista naisten tunturivaelluskurssia. Ajatuksena on oppia vaeltamista ja siihen liittyviä asioita käytännön kautta. Tekemällä oppii parhaiten, joten vaeltamista lähdetään opettelemaan Urho Kekkosen kansallispuistoon. Kurssin aikana vietetään ensimmäinen ja viimeinen yö Kiilopäällä ja neljä vuorokautta maastossa. Reitti on suunniteltu niin, että päivämatkat soveltuvat myös vasta-alkajille. Vaelluksen aikana kaikkina päivinä keskitytään tiettyihin teemoihin. Tutustutaan autiotupakäytäntöihin, roskattomaan retkeilyyn, varusteisiin, ruokaan, vaellusten suunnitteluun, suunnistamiseen ja ongelmatilanteiden ratkomiseen. Vesistöjen ylittämistä harjoitellaan käytännössä, kun jokia ja puroja tulee vastaan. Ennen vaellusta käydään yhdessä varusteet läpi. Halukkaat voivat lainata tarvitsemiaan varusteita Kiilopäältä tai oppaalta. Matalankynnyksen vaellus on järjestetty niin, että halutessaan ruuatkin voi tilata valmiina pakettina Kiilopäältä. Ajatus vaelluksesta Olen ollut eräoppaana Keski-Suomessa kuutisen vuotta. Reilu pari vuotta sitten olin Isojärven kansallispuistossa vetämässä aikuisten retkeilykurssia. Laavulle sattui tulemaan samaan aikaan Kiilopään pääopas Petri Kulha, joka seurasi sivusta touhuja ja tykkäsi tunnelmasta. Myöhemmin hän lähestyikin ja kysyi, olisiko minulla halua järjestää jotain ohjelmaa Kiilopäälle. Annoin ehdotuksia ja puhuin siitä,

miten naiset ovat nyt innostuneet retkeilystä ja vaeltamisesta. Petri innostui asiasta ja lopulta aloimme kehitellä tunturivaelluskurssia. Sain vapaat kädet. Tiesin mitä asiakkaat haluavat ja kun Kiilopään kurssi laitettiin myyntiin, se täyttyi nopeasti. Kun jonotuslistakin venyi, päätettiin pitää kaksi kurssia peräkkäin. Molemmat myytiin täyteen. Vaelluskurssi Ensimmäinen yö nukutaan Kiilopäällä. Illan aikana käydään varusteet läpi ja pakataan rinkat vaellusta varten. Seuraavana päivänä aamupalan jälkeen suunnataan maastoon. Reitti kulkee Kekkosen kansallispuistossa. Päivämatkat vaihtelevat neljän ja reilun kymmenen kilometrin välillä. Nousuja ja laskuja on paljon, mikä on puistolle ominaista. Ryhmä on aika iso, 20 asiakasta, joten mukana kulkee apuopas. Yöt vietetään teltoissa, vaikka tupiakin olisi matkalla. Kurssilla pyritään opettamaan vaeltamisessa tarvittavia rutiineja, joita ilman ei pärjää. Luonnon olosuhteet huomioidaan ja niitä opetellaan tulkitsemaan. Jokainen asiakas on yksilö, jonka tarpeet ja toiveet huomioidaan. Iltaisin jutellaan ja jaetaan omia kokemusten kautta muotoutuneita niksejä, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Kun viimeinen maastoyö on ohi, vaelletaan lyhyt matka Kiilopään huipun kautta takaisin Kiilopäälle. Siellä majoittaudutaan sisätiloihin, syödään ja nautitaan savusaunan lämmöstä. Saunan jälkeen jutellaan yhdessä koetuista kokemuksista. Seuraavan aamun aamiaisen jälkeen voi suunnata kotimatkalle.

INARI – SAARISELKÄ

Kekkosen kansallispuisto Paikkana Kiilopää Kekkosen puiston sydämessä on kuin tehty tämänlaiseen ohjelmaan. Majoitus sisätiloissa ennen vaellusta antaa mahdollisuuden levätä paikalle matkustamisen jälkeen ja lieventää ensikertalaisten jännitystä maastoon lähtemisen suhteen. Ruokailu ja savusauna palkitsevat väsyneet vaeltajat ja niiden päälle on hyvä nukkua yö oikeassa sängyssä ennen kotimatkaa. Puiston monipuolinen maasto taas antaa rajattomat mahdollisuudet reittien suunnitteluun. Asiakkaat pääsevät näkemään metsäistä Lappia ja avotuntureilta avautuvia upeita maisemia. En tiedä voisiko täydellisempää paikkaa olla!

”PARASTA OLI OPPAAT JA HEIDÄN AMMATTITAITONSA. UPEA JA IKIMUISTOINEN KOKEMUS JA SEIKKAILU KOKONAISUUDESSAAN. TURVALLISTA JA LUOTETTAVAA OLLA MINNAN JA ELINAN KYYDISSÄ.” -JENNI PERKIÖ

Kokemuksia kurssilta Kekkosen kansallispuisto näytti meille parhaat puolensa. Kelit olivat uskomattoman hyvät, ei liian kuumat rinkka selässä vaeltamiseen, eikä lämpötilat laskeneet öisinkään liian kylmiksi nukkua teltassa. Kurssilaiset pitivät siitä, että kaikki tehtiin itse, mutta henkilökohtaista ohjausta sai tarvittaessa. Yhdessä uusien asioiden opettelu loi porukkaan hyvän yhteishengen. Nauru raikasi ja välillä vaeltajat herkistyivät upeiden maisemien edessä. Vaelluksen aikana ohjelmaa mukautettiin asiakkaiden tarpeisiin sopiviksi. Mitään sirkustemppuja ei tarvittu, luonto hoiti viihdyttämisen ja rauhoittamisen. Rutiinit kehittyivät, kun telttaa kasattiin ja ruokaa valmistettiin itse joka päivä. Viimeisen maastoillan kruunasi kirkas taivas ja Niilanpään tunturiylängöillä leiriytyminen. Auringonlaskua kiivettiin katsomaan koko porukalla tunturin huipulle. Seurattiin taivaan väriloistoa ja auringon painumista tunturien taa. Päällimmäinen tuntemus kurssin jälkeen oli se, että luonnosta voi nauttia ilman sen suurempaa suorittamista. Kun perustaidot ja luottamus omiin varusteisiin ja retkeilytaitoihin on kunnossa, voi lähteä tuntureilta hakemaan elämyksiä ja mielenrauhaa. Oppaana toimi Minna Jakosuo ja apuoppaana Elina Juhani.

”UPEAT, ASIANTUNTEVAT OPPAAT KURSSILLA JA IHANAT RUUAT KIILOPÄÄLLÄ. MINNAN KOKEMUS RETKEILYSTÄ VAKUUTTI.” - MARJA KUISMIN

”ITSE TEKEMINEN, HIENOT MAISEMAT JA HYVÄ YHTEISHENKI OLIVAT VIIKOSSA PARASTA!” -RIITTA NÄNTÖ

MINNA JAKOSUO Minna Jakosuo on 42-vuotias jyväskyläläinen retkeilyn ammattilainen, joka vetää kursseja ja vaelluksia ympäri Suomea. Hän viettää noin sata yötä vuodesta teltassa, harrastaa pitkiä yksinvaelluksia ja on viettänyt kuukauden yksin Kaldoaivin ja Paistunturin erämaissa vaeltaen. Suurinta iloa hänelle tuottaa se, kun saa innostettua uusia ihmisiä viettämään aikaa luonnossa. Tuntureilla Minna tuntee olonsa rauhalliseksi ja kotoisaksi. Suuri haave on viettää vielä kokonainen vuosi yhtäjaksoisesti tuntureilla telttaillen. Talvella 2018 hän hiihtää kuukauden yksin pohjoisessa.

INARI – SAARISELKÄ

Kesällä 2017 ilmestyi Minnan ensimmäinen kirja Parempaa retkiruokaa (Gummerus & Retkipaikka) ja seuraava kirja on tekeillä, se kertoo kuukaudesta yksin erämaassa. Blogissaan ”Kuukausi yksin erämaassa” hän kertoo retkistään ja antaa vinkkejä niin retkiruokaan, varusteisiin kuin muihinkin käytännön asioihin retkeilyn ja vaelluksen saralla. Blogin Facebook-sivulla on seuraajia yli 16 000. Minna kirjoittaa myös mm. Retkipaikka.fi-sivustolle ja Retki-lehteen. Luontomatkailun kehittäminen ja ihmisille matalan kynnyksen luominen luontoon lähtemiseksi ovat Minnalle tärkeitä asioita.

Tuvalta tuvalle, tulipaikalta tulipaikalle

TEKSTI: METSÄ-

HALLITUS, KRISTIINA AIKIO KUVAT: PANU POHJOLA

Kansallispuiston palveluvarustus kulkijan tukena

ihdoin perillä! Varaustuvan avain löytyy repun taskusta ja ovi avautuu helposti. Vieraskirjasta näkee, että edelliset kulkijat ovat lähteneet tuvasta saman päivän aamuna. Aivan ensimmäiseksi tuntuu tarpeelliselta tehdä tulet kamiinaan. Elävä tuli lämmittää ja kuivattaa kämppää sekä kulkijaa ja luo tunnelmaa. Tarkoitus on viipyä tuvassa puolisen vuorokautta. Iltahämärästä aamuhämärään autiotupa on vaeltajan koti. Kun on päivän vaeltanut kohtalaisen painava rinkka selässään, on mukavaa päästä katon alle yöksi.

Yöksi katon alle Kun haluaa ”sukeltaa” syvemmälle erämaahan, tarvitaan isompi reppu, jonne sopii useamman päivän vaellustavarat. Kookas rinkka säilytetään aina tuvan ulkopuolella siihen varatulla paikalla. Mikäli on varannut itselleen maksullisen majapaikan, ei tarvitse kantaa retkipatjaa mukanaan. Makuupussi on aina hyvä olla. Rankinen eli hyttyssuoja on tarpeen Lapissa keskikesällä myös tuvassa nukuttaessa. Hyttyset löytävät tiensä tupaan pienimmistäkin koloista.

Päivätuvat lyhytkestoiseen levähdykseen

Olethan aina ympäristöystävällinen ruokailija

Urho Kekkosen kansallispuistossa on nelisenkymmentä tupaa retkeilijöiden käytettävissä. Saariselän-Kiilopään lähialueella, merkittyjen reittien varrella on päivätupia. Päivätuvat soveltuvat lyhytkestoiseen levähdykseen ja eväiden syöntiin, mutta eivät yöpymiseen. Uusimpana päivätupana Saariselällä on moderni Aurora samannimisen polun varrella. Aurorassa on kiva istuskella sääskiltä ja vesisateelta tai pakkaselta ja lumituiskulta suojassa. Pohjoisen luontoa voi ihailla kookkaista, tunturikuruun avautuvista ikkunoista tai isolta terassilta.

Yöpaikkaan saavuttaessa on ruoanvalmistus varmasti ensimmäisiä mielessä olevia asioita. Tuvilla on keittovälineitä, mutta omassa repussa kannattaa aina varalta kuljettaa keittoastiaa. Veden keittämisen ja ruoanvalmistuksen voi tehdä kamiinalla tai kaasuliedellä. Päivän vaeltamisen jälkeen ruoka maistuu aina makoisalta ja kesäaikaan makuelämystä voi täydentää luonnosta poimituilla marjoilla ja sienillä. Jo retken suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa huomioon retkimuonan paketointi. Valmistaudu niin,

INARI – SAARISELKÄ

että retkellä ei synny jätettä ollenkaan tai, että sitä syntyy mahdollisimman vähän. Omat sekajätteet jokainen kulkija tuo itse pois maastosta. Biohajoavan jätteen voi laittaa tuvan kompostiin tai käymälään. Vain puhtaan pahvin ja paperin voi polttaa ulkotulipaikalla. Tuvan nurkalta löytyy yleensä myös peltipurkin litistäjä. Näin purkit menevät todella pieneen tilaan.

Kämppäkirja iltalukemisena Jokaisella Urho Kekkosen kansallispuiston tuvalla on tupakirja, jossa kerrotaan tuvan käytöstä ja varustuksesta. Tupakirja kertoo myös lyhyesti tuvan historiasta. Osa tuvista on alun perin rakennettu aivan muuhun kuin retkeilyn tarpeisiin. Tupakirja kertookin tuvan tarinan ja samalla opastaa tämän päivän retkeilijöitä.

”Ojan kirkas virkistää”

Makoisat unet laverilla

Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen kolmanneksi suosituin kansallispuisto. Vuosittainen käyntimäärä onkin lähes 300 000. Hienoa, että niin monet ovat löytäneet tämän upean luontoretkikohteen jo monen kymmenen vuoden ajan! Suuri käyntimäärä luo kuitenkin paineita luontoa kohtaan ja korostaa jokaisen alueella liikkuvan henkilökohtaista vastuuta. Esim. tällä hetkellä UK-kansallispuiston joet ja järvet ovat puhtaita ja kirkasvetisiä. Retkeilijä voi hyvin täyttää juomapullonsa virtaavasta purosta tai joesta. Ainoastaan tulva-aikaan suositellaan veden keittämistä. Saunominen varmaan kruunaa monen retkeläisen päivän. Saunoja kansallispuistossa on vain muutamia. Saunan löylyissä mieli lepää ja puhtaalla vedellä voi huuhdella päivän hiet iholtaan. Retkeläisen on kuitenkin hyvä pitää huolta siitä, ettei pesuaineita päädy suoraan vesistöön. Yleinen ohje kehottaakin peseytymään ja tiskaamaan kuivalla maalla. Näin saamme tulevaisuudessakin nauttia puhtaista vesistä ja mm. elinvoimaisista kalakannoista.

Autio- ja varaustuvat on suunniteltu retkeläisten lyhytaikaiseen majoitukseen. Maksimissaan yhdellä tuvalla voi yöpyä kaksi yötä peräkkäin. Tuvat sijaitsevat päivämatkan päässä toisistaan. Onkin helppoa suunnitella reitti kulkemaan tuvalta tuvalle. Reittisuunnitteluun saat apua kansallispuiston asiakaspalvelupisteistä. Erityisesti sesonkiaikoina on hyvä käyttää maksullisia tupia, jos haluaa varmistaa pääsyn katon alle yöksi. Tuvan laverilla on 60 cm levyinen tila yöpyjää kohden. Illalla voi kellahtaa tuntemattoman, yhtä väsyneen retkeilijän viereen.

INARI – SAARISELKÄ

Jätä oma puumerkkisi vieraskirjaan Aamun valjetessa uudet haasteet ovat jälleen edessä. Takana on hyvin nukuttu yö ja edessä patikka-/hiihtomatka seuraavaan kohteeseen. Lähtiessä huolehditaan vielä tupa ja sen ympäristö hyvään kuntoon seuraavia kulkijoita varten. Samalla pilkotaan valmiiksi polttopuita. Lähtiessään tuvasta on aina syytä jättää oma ”puumerkkinsä” eli nimensä vieraskirjaan ja kertoa myös seuraavan retkikohteen nimi.

Vesiretkien pohjoinen Upeista patikkamaastoistaan tunnettu Inari-Saariselkä alue tarjoaa haastetta ja elämyksellisiä reissuja myös melojille. Monipuolisesta ja vaihtelevasta vesistöstä löytyy jokaiselle sopiva reitti ja retki. Koulutetut paikallisoppaat takaavat elämyksen pohjoisen vesireiteillä. TEKSTI: IDA PIRTTIJÄRVI KUVAT: TARJA MANNINEN, JOUNI MÄNNISTÖ, JUHA KAUPPINEN

INARI – SAARISELKÄ

Jokien kuningas, Teno Teno on kautta aikojen ollut saamelaisille tärkeä kulkuväylä ja kala-aitta. Kalastusmatkailu on Tenolla alkanutkin jo yli 200 vuotta sitten, 1800-luvun alussa. Verkkaisesti virtaava ja laajoja järvimäisiä osuuksia sisältävä rajajoki on sopiva aloittelevallekin melojalle, koskiosuuksista nauttii myös moni kokeneempi. Tenolle järjestää opastettuja melontaretkiä nuorgamilainen Alma Arktika, heiltä voi myös vuokrata kalustoa. Kanoottien ja pelastusliivien lisäksi varustepakettiin kuuluu tarvittaessa gps-laite, johon on merkitty koskiosuudet. Kultahistoriasta tunnettu Ivalojoki Ivalojoen rantoja reunustavat entiset kullankaivajien asumukset. Sopivat taukopaikat ja myös Metsähallituksen autio- ja varaustuvat rytmittävät noin 70 km mittaista jokireittiä Kutturasta Ivaloon. Reitin varrella on koskia, tarkempi reittikuvaus ja ohjeet koskien laskemiseen löytyy Metsähallituksen luontoon.fi.-sivulta. Lapin Luontolomat järjestää melonta-, kumivene- ja suihkuturbiiniveneretkiä Ivalojoella. Yrityksellä on myös kuljetuspalvelu, joten melontavarusteiden saaminen reitin alkupäähän ei ole ongelma. Lapin Luontolomat toimivat Ivalossa ja Saariselällä. Heidän kanssaan on myös mahdollisuus päästä kokemaan vauhdikasta koskimelontaa opastettuna. Helmenpyytäjien Lutto Urho Kekkosen Kansallispuiston reunalla sijaitseva Luttojoki on vanha ja tunnettu helmenpyyntialue. Suomessa harvinainen elävä jokihelmisimpukka voi elää yli 200 vuotta, ja niitä löytyy Luttojoesta. Helmenpyynti on ollut

INARI – SAARISELKÄ

salaperäistä, ja se on loppunut kokonaan vuoden 1955 jälkeen, jolloin raakut rauhoitettiin. Helmenpyytäjien maisemiin Luttojoelle vie esimerkiksi Saariselän keskusvaraamon päiväretki. Aloittelijoillekin sopiva osuus on Luttojärveltä Kolmoskoskelle, jonka jälkeen kosket muuttuvat haastavammiksi ja vaativat jo harjaantuneisuutta vauhdikkaampaan menoon. Saariselän keskusvaraamon retkeen kuuluu kuljetukset sekä välinevuokrat. Inarijärven merelliset olosuhteet Suomen kolmanneksi suurin järvi tarjoaa melojalle mahdollisuuksia päiväretkiin ja pitkiin melontavaelluksiin. Suuret selät luovat tuulisella säällä lähes merellisen tunnelman, siksi Inarijärven melontaan onkin syytä varautua merikajakilla. Reitin voi suunnitella omien mieltymyksien mukaan. Metsähallitus ylläpitää useita autio- ja varustupia Inarijärven rannoilla ja saarissa. Vinkkejä omatoimiretkille saa Metsähallituksen palvelupisteistä. Lähtöpaikkoja Inarijärven melontaretkille on useita, ja reittivalinnat sekä reittien luonteet vaihtelevat lähtöpaikkojen mukaan. Inarijärven kaakkoisrannalla sijaitseva Nellimin kylä on yksi vaihtoehto järviseikkailun lähtöpisteeksi. Nellimissä toimivasta Erähotelli Nellimistä voi vuokrata melontakaluston päiväksi tai pidemmällekin retkelle.

SUURET SELÄT LUOVAT TUULISELLA SÄÄLLÄ LÄHES MERELLISEN TUNNELMAN.

Neljän vinkatun kohteen lisäksi melottavaa löytyy Inarin länsiosista, Lemmenjoen kansallispuistosta. Useat yritykset Inari-Saariselkä matkailualueella tarjoavat melontaopastuksia ja välinevuokrausta. Katso sinun seikkailuusi sopiva kohde, ja lähde nauttimaan pohjoisen puhtaista vesistä.

Välineiden vuokrauksella joustavuutta ja uutta intoa retkeilyyn

TEKSTI: TIINA

JÄPPINEN KUVAT: TARJA MANNINEN, TIINA JÄPPINEN

Omatoimiretkeilyn suosio kasvaa. Uusia lajeja ja välineitä kehitetään koko ajan. Vuokraaminen voi olla omatoimimatkailijalle hyvä vaihtoehto ostamisen sijaan. Lapin Safarit Saariselällä tarjoaa opastettujen retkien ohella asiakkaille välineitä myös vuokralle. Valikoima on kattava ja käsittää tuotteet ympärivuotiseen retkeilyyn. Talvivuokrauksen rinnalle on nousemassa myös kesävuokraustoiminta.

uomme vuokraustoiminnalla esille myös yrityksemme ekologista arvomaailmaa. Kaikkea ei aina tarvitse ostaa, vaan esimerkiksi kokenut harrastaja voi kokeilla uusia lajeja vuokraamalla”, Lapin Safareiden Saariselän kohdepäällikkö Mika Harri kertoo. Yksi suosituimmista vuokravälineistä on paksurenkainen, pehmeään maastoon kehitetty pyörä, fatbike, jota saa myös sähköavusteisena. Tämä mahdollistaa muun muassa pidempien lenkkien tekemisen tai lasten kanssa yhteisen pyöräilykokemuksen tavallista pyörää suuremmalla keskinopeudella. Toinen nouseva laji on packrafting, suomennettuna reppulauttailu, jossa matkaa tehdään kevyellä mutta kestävällä, ilmatäytteisellä kumiveneellä. Vene on suunniteltu alun perin vesistöosuuksien ylittämiseen erävaelluksilla, mutta nykyisin niitä käytetään myös koskenlaskuun. ”Vene on sen verran kevyt, että sen voi ottaa rinkkaan mukaan. Laji on erittäin suosittua Skandinaviassa. Meiltä veneen ja melan voi vuokrata, eikä tarvitse heti tehdä ostamiseen tarvittavaa isompaa investointia”, Harri sanoo. Lapin Safarit vuokraa varusteita myös perinteisille vaellusreissuille. Hinnat ovat maltillisia, jotta vuokraus olisi järkevää. Vuokraus toimii joustavasti aina vuorokaudesta viikon kestäviin reissuihin. Pyöriä voi vuokrata kolmeksikin tunniksi. ”On myös retkeilijöitä, joilla ei omia varusteita ole

tai jotka tulevat lentäen ja ovat päättäneet täydentää varustustaan vuokraamalla. Meiltä saa laadukkaat ja huolletut välineet, eikä tarvitse huolehtia välineiden kuljetuksesta ja siihen liittyvistä kustannuksista”, vuokraamovastaava Jenni Kääriäinen selventää. Vuokrauksen yhteydessä Lapin Safareiden asiantuntevat työntekijät opastavat varusteiden käytössä. Näin käyttö sujuu ongelmitta ja välineet pysyvät hyvässä kunnossa. Vuokraamolle voi myös soittaa etukäteen, jos haluaa varmistaa vuokravarusteiden saatavuuden tietylle ajankohdalle. Suurin osa retkeilyvälineistä on myös myyntivalikoimissa. Sujuvaa palvelua ja laaja valikoima Lähden ensimmäiselle yön yli vaellukselleni Urho Kekkosen kansallispuistoon, joka sijaitsee aivan Saariselän kupeessa. Koska olen kokemattomampi vaeltaja ja omaa varustusta ei yön yli retkille ole vielä hankittu, vuokraan Lapin Safareilta tarvittavat varusteet matkalle. Vaelluspäivän aamuna astun sisään Saariselän vuokraamoon, jossa Jenni Kääriäinen osaakin minua jo odottaa. Olemme olleet puhelinyhteydessä aiemmin ja käyneet lävitse tarvittavia vuokravarusteita. Jenni tarkastaa vielä, mitä minulla on omasta takaa mukana ja että olen pakannut tavarat vesitiiviisti. Saan asiantuntevaa opastusta retkikeittimen ja kompassin käyttöön ja hyviä vinkkejä rinkan

INARI – SAARISELKÄ

Retkileivänpaahdin tuo pientä luksusta vaeltajan aamuihin

pakkaamiseen, jotta matkan aikana saan tarvittavat tavarat vaivattomasti käyttöön. Lopuksi teemme vielä yhdessä rinkan säätöjen tarkistuksen ja matka voi alkaa. Lähden hyvän matkan toivotusten kera iloisena kohti Kiilopäätä. Suomunruoktulle karttaa seuraillen Suomunruoktun autio- ja vuokratupa sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston erämaisella osalla, missä ei ole merkittyjä reittejä koko matkalle. Reitti kulkee ohi Niilanpään vanhan poroerotusaidan ja jatkuu vielä Rautulammen suuntaan muutaman kilometrin verran, jonka jälkeen polku erkanee kohti Suomunruoktua. Tästä eteenpäin seuraan etenemistäni kartalla maaston piirteitä ja polkuverkostoa tutkiskellen. Suomunlatvan laavun jälkeen matka jatkuu Suomujokea seuraillen alavirtaan aina Suomunruoktulle asti. Loppumatkasta rinkan paino alkaa tuntua ja kiittelen mielessäni Jenniä, joka tarkisti huolellisesti rinkkani säädöt ja tavaramäärän ennen matkalle lähtöä. Vaikka painoa ei ole 15 kg enempää, vauhti hidastuu loppumatkasta ja kroppa väsyy kantamusten alla. Vähitellen Suomunruoktun tupa alkaa pilkottaa joen toiselta puolelta, heitän vaelluskengät olalleni ja kahlaan kohti majapaikkaa. Kylmä vesi viilentää jalkoja ihanasti päivän vaelluksen päätteeksi. Levähdän hetkisen vuokratuvan laverilla, kunnes lähden kokeilemaan, miten ruoanlaitto vuokravälineillä sujuu. Ruoka syntyy vaivattomasti pienellä retkikeittimellä sekä muutamalla kevyellä kattilalla. Ilta sujuu rattoisasti toisen vaeltajan kanssa retkeilystä rupatellen. Saan paljon hyviä vinkkejä tulevia retkiä varten. Levitän makuupussin poikittain vuokratuvan ylälaverille ja kirjoitan matkan aikana syntyneitä ajatuksia ylös. Muutama kaminaan heitetty puu lämmittää tupaa hyvin ja nukahdan. Avotunturin upeat maisemat Aamupalalla testaan retkileivänpaahdinta, jolla eväsleipiin saa lämpöä ja rapeutta. Hyvin kevyt ja pieni paahdin on

INARI – SAARISELKÄ

Rinkka pakattuna matka jatkuu kohti Kiilopäätä

helppo ottaa mukaan retkelle ja se tuo pientä luksusta vaeltajan eväshetkiin. Pakkaan rinkan, siivoan tuvan ja lähden paluumatkalle kohti Kiilopäätä. Suomunlatvan laavulta jatkan suoraan ylös pohjoiseen pienempää polkua pitkin Suomujokea seuraillen. Muutaman kilometrin jälkeen polku yhtyy Kiilopää-Rautulammen merkittyyn reittiin. Ennen Niilanpään poroerotuspaikkaa reitti kulkee ylempänä avotuntureissa. Pysähdyn ihastelemaan upeita Itä-Lapin tunturimaisemia ja pidän lounastauon seuraten muita vaeltajia kauempana tunturien rinteissä. Saavun Kiilopäälle iltapäivän alkaessa. Vuokraus hyvä vaihtoehto

HYVIN KEVYT JA PIENI PAAHDIN ON HELPPO OTTAA MUKAAN RETKELLE JA SE TUO PIENTÄ LUKSUSTA VAELTAJAN EVÄSHETKIIN.

Minut yllätti vuokravälineiden valikoiman laajuus ja joustavuus. Asiakkaan yksilöllinen tarve huomioitiin hyvin ja sain toiveideni mukaiset varusteet vaellukselle. Laadukkaat välineet, asiantunteva opastus sekä hyvät vinkit antoivat luottavaisen mielen lähteä yksin tunturiin. Suosittelen tutustumista vuokraustoimintaan lämpimästi.

VUOKRAVÄLINEET

√ rinkka ja sadesuoja √ makuupussi ja sisäpussi √ retkikeitin, 2 kpl kattiloita, 2 kpl kuppeja, aterimet √ retkileivänpaahdin √ 3 kpl kuivapusseja √ ea -pakkaus √ kompassi LISÄTIETOJA:

Lapin Safarit vuokraa kattavasti välineitä sekä talvi- että kesäretkeilyyn, kalastukseen ja vesille. Valikoima täydentyy koko ajan. Kysy lisää toimistolta! www.laplandsafaris.com/fi

Kullan TEKSTI: TUURE

NEITOLA KUVAT: KULTA MUSEO, LAPIN LUONTOLOMAT

kimallus

Kulta on yli 150 vuotta houkuttanut ihmisiä Lappiin. Ennen kullanetsijöitä ja -kaivajia, nykyisin matkailijoita. Conrad Lihr oli Lapin kullan löytäjä Lapin kullan kellertävä kimallus johti aikoinaan hurjiin kultaryntäyksiin pohjoisen perukoille. Lapin kullan varsinaisena löytäjänä pidetään vuori-insinööri Conrad Lihriä, joka johti Suomen vuorihallituksen Lappiin lähettämää tutkimusretkikuntaa 1868-1870. Ensimmäiset merkit kullan olemassa olosta Lapin maaperässä olivat tulleet yllättäin Utsjoelta. 1860-luvulla norjalainen geologi Tellef Dahll havaitsi Tenojoen rannoilla erityisesti Suomen puolella lupaavia merkkejä kullasta. Norjalaisen vihjeiden perusteella Lihr miehineen etsi kultaa Utsjoelta, sittemmin Kaamasjoelta, Ounasjoelta ja lopulta Ivalojoelta. Ivalojoen Nulkkamukassa syyskuussa 1868 sitten tärppäsi ja kunnolla. Esiintymä oli niin lupaava, että Suomen senaatti rauhoitti saman tien Lapin jokivarret kullanetsinnältä ja –kaivuulta. Keisari Aleksanteri II vahvisti uuden lain 1870 ja kumosi hallitsijan vanhan etuoikeuden jalometalleihin. Laki antoi nyt luvan kullanetsintään, juutalaisia lukuun ottamatta, jokaiselle hyvämaineiselle Venäjän keisarikunnan ja Suomen suurruhtinaskunnan miehelle.

ja kaivuun lupamaksut ja verot olivat niin korkeat, että vain rikkaimmat pystyivät ne maksamaan. Venäläiset suurliikemiehet yrittivätkin alkuun saada yksinoikeuden Lapin kultaan lupaamalla vastineeksi puolen miljoonan hopearuplan talletuksen Suomen Pankkiin. Senaatti vältti tämän houkutuksen. Conrad Lihr sen sijaan oli altis houkutuksille. Ivalojoen suuren kultaryntäyksen aikana hän vielä työskenteli alueella vuorimestari Anders Ferdinand Thoreldin oikeana kätenä, mutta joutui sitten yllättäin jättämään tehtävänsä ja lähtemään kotimatkalle. Hän paljastui venäläisen kultayhtiön salaiseksi asiamieheksi ja se ei ollut valtion virkamiehelle suotavaa silloinkaan. Kunniaa Lapin kullan löytäjänä se ei häneltä silti vienyt. Ivalojoen alkuperäiselle löytöpaikalle Nulkkamukkaan on pystytetty luonnonkivistä muurattu Lihrin muistomerkki. Hänen mukaansa on nimetty myös joen tuntumassa sijaitsevat Liirinvaara ja Liirinjänkä. Pohjoisen vuosien jälkeen Conrad Lihr toimi Suomen Rahapajan pääjohtajana 1885-1912.

Valtaukset vain varakkaille

Kultaa kaivetaan vieläkin

Käytännössä tavallisella kansalaisella ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia valtauksen hankkimiseen. Etsimisen

Keltaisen jalometallin alkuperäinen hohto ei ole hävinnyt tunturien notkoista tai vesistöjen varsilta, vaikka suuret

INARI – SAARISELKÄ

kultaryntäykset vaihtuivat suuriin matkailijavirtoihin. Kultaa kaivetaan edelleen kirkasvetisten purojen tuntumassa. Matkailijalla on mahdollisuus perehtyä kultakulttuurin vanhoihin puitteisiin, ympäristöön ja omakohtaisesti jopa kullankaivuuseen ja vaskaamiseen. Kulta-aiheisia ohjelmia tarjoavat muun muassa Lapin Luontolomat Saariselällä. Kullanhuuhdontaretken voi varata myös Saariselän Keskusvaraamon kautta. Lemmenjoella kultaan liittyviä ohjelmia järjestävät Ahkun Tupa ja Palton Elämysretket. Merkittävästi ja monin tavoin kulta kimaltelee myös Tankavaaran Kultamuseossa, johon voi tutustua omaehtoisesti tai ohjatulla, laajemmalla retkellä Saariselältä. Kulta houkuttaa ja koukuttaa Lapin Luontolomat Oy:n toimitusjohtaja Teuvo Katajamaan mukaan kulta kiehtoo selkeästi Pohjois-Lappiin tulleita matkailijoita. Toisia viehättää kullankaivamiseen ja sen löytämiseen liittyvä kulttuurihistoria ja toisia suoranainen kullan kaivaminen ja vaskaaminen puroista. Parhaimmillaan kulttuurihistoria käy esille kullanhohtoisella Ivalojoella, jonne tehdään Saariselältä upeita seikkailuretkiä niin kanooteilla, kumiveneillä kuin suihkuturbiiniveneelläkin. Teuvo Katajamaa kertoo, että kävijöitä jylhässä kanjonissa virtaavalle erämaajoelle on viikoittain, usein tiuhempaankin. Retkellä voi tutustua esimerkiksi entisöityyn Ivalojoen Kultalan museoalueeseen. Kultalan ”kruunun stationi” rakennettiin juuri Conrad Lihrin ensimmäisten kultalöydösten myötä lähelle Ivalojoen ja Sotajoen yhtymäkohtaa.

INARI – SAARISELKÄ

Se oli kaivuuta valvoneiden viranomaisten tukikohta, jossa jaettiin etsintälupia, valtauskirjoja ja lunastettiin kullankaivajien tekemiä löytöjä. Matka Ivalojokea pitkin on mykistävä, olipa kyse nopeasta muutaman tunnin visiitistä tai useamman päivän kestävästä retkestä. Saarnakönkään jylinässä voi ihailla luonnon mahtia ja keitellä rantavedessä nokipannukahveja. Surmakönkään äärellä taas voi miettiä syntyjä syviä, miksi könkäälle on annettu juuri tuo nimi. Retkillä useimpiin mieleen tuleviin kysymyksiin saadaan asiantuntevat vastaukset. Laanilan kultareitti Kullankaivuun historiaan voi tutustua myös Saariselällä esimerkiksi Laanilan kultareitillä. 7,5 kilometrin reitti esittelee kullankaivajien arkea ja työtä. Polun varrella on runsaasti jäänteitä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kullankaivuusta. Polun varrella sijaitsevat muinaisjäännökset ovat Kerkelän asuinkenttä, Kerkelän kuilu, Kuivakurun huuhtomalaitos, Everstin kuilu, Kaarle Kustaan kuilu ja kvartsilouhos. Laanilan puoleisessa päässä on tämän päivän kullankaivajien leiri, joka ei ole varsinainen nähtävyys, mutta polku sattuu kulkemaan sen vieritse. Laanilan kultareitti on maastoltaan vaihtelevaa. Se sopii patikoijalle tai maastopyörällä kulkevalle. Sen voi kulkea omatoimisesti tai ohjatulla retkellä oppaan johdolla, jolloin kulta-aiheen lisäksi saa tuhdin tietopaketin myös tuntureiden kasvillisuudesta, eläimistä ja pohjoisen luonnosta.

MATKA IVALOJOKEA PITKIN ON MYKISTÄVÄ, OLIPA KYSE NOPEASTA MUUTAMAN TUNNIN VISIITISTÄ TAI USEAMMAN PÄIVÄN KESTÄVÄSTÄ RETKESTÄ.

Arktinen seikkailu

armaan kanssa

TEKSTI: TUIJA KAUPPINEN KUVAT: TUIJA JA ILKKA KAUPPINEN

Hiihtovaellus erämaassa keventää mielen. Arktisiin olosuhteisiin on syytä varautua huolella, sillä sää voi vaihdella nopeasti. Tärkeintä on nauttia hetkestä.

dessäni on valkeaa silmänkantamattomiin. Valkoisten tunturihuippujen siluetti rajautuu sinistäkin sinisempään taivaaseen. Poskiani hivelee raikas tunturituuli. Hiljaisuuden rikkoo vain suksien suhina kevyen pakkaslumen peittämää kantavaa hankea vasten. Olemme mieheni kanssa hiihtovaelluksella Paistunturin erämaassa. Olemme lähteneet matkaan Aittijoelta moottorikelkkauraa seuraten. Nousu tunturiylängölle on jyrkkä, mutta metsäsuksiemme pohjassa olevat karvat antavat hyvän pidon. Ilman niitä ei jyrkästä noususta ahkiota vetäen tulisi mitään. Ahkioon olemme pakanneet yöpymisvälineet – teltan, talvimakuupussit ja makuualustat – lumilapion, vaatteita vedenpitävään pussiin ja reilusti ruokaa viideksi päiväksi. Noustessamme ylemmäs tunturiylängölle tunnen kasvoillani yhtä aikaa pohjoistuulen nipistyksen ja kevätauringon lämmön. Ylämäki on nostanut pintaan pienen hien, joten vähennän kuoritakin pois päältä. Yhtäkkiä mieheni osoittaa sauvallaan vastapäiseen rinteeseen. Siellä on hirvi. Saamme katsella pitkään pitkäjalkaista eläintä, jonka menoa paksu lumipeite ei juuri hidasta.

Sää on vaihtelevalla päällä. Välillä paistaa aurinko, toisessa hetkessä sataa lunta. Tuuli on onneksi myötäinen, eikä siksi tunnu niin kylmältä. Paistunturien alueella on kaikille avoimia autiotupia ja kammeja, joissa voi yöpyä ilmaiseksi. –Haluamme kuitenkin telttailla ja etsimme yöpymispaikaksi suojaisan laakson tunturien katveesta. Lähellä virtaava puro virtaa osittain vapaana ja saamme siitä vettä ruokaan ja termospullon täytteeksi. Tamppaamme suksillamme hankeen paikan teltalle ja valmistamme retkikeittimellä maittavan aterian kuivamuonasta. Raikkaassa ilmassa ruoka maistuu taivaalliselta. Lämmitämme vielä kupin kuumaa juomaa ja kävelemme hangessa, jotta saamme veren kunnolla kiertämään ennen makuupussiin kääriytymistä. Erämaan sydämessä Herään aamulla puron solinaan ja auringon ensisäteisiin. Menee hetki, että muistan missä olen. Teltan vieritse kulkee helminauhamainen jälkien vana: kettu on käynyt haistelemassa ketä erämaassa kulkee. Ripustamme aamiaisen ajaksi makuupussit tuulettu-

INARI – SAARISELKÄ

maan puiden oksille, jotta niihin kertynyt kosteus kuivahtaa pois. Pakkaamme leirin ahkioihimme ja jatkamme matkaa. Hiihdämme tunturikoivujen lomassa kuin kunniakujassa. Kaksi riekkoa on kaivautunut lumihankeen kieppiin, mutta kuullessamme tulomme ne valpastuvat ja tepastelevat piiloon puun taa. Riekko on aikoinaan ollut tärkeä ravinnon- ja tulonlähde. Meitä ei kuitenkaan kannata pelätä, sillä metsästämme vain kamerallamme. Pysähdymme tasaisin väliajoin katsomaan karttaa ja tarkistamaan oikean suunnan. Suuressa ja laakeassa valkeudessa välimatkoja ja korkeuseroja on välillä vaikea hahmottaa. Päivämatkoja ei kannata suunnitella liian pitkiksi, sillä ahkion vetäminen ja pitkät ylämäet vievät voimia. Kapuamme yhä ylöspäin Gáimmoaivin huipulle. Sieltä aukeaa upea näkymä yli Paistunturin erämaa-alueen. Tunnen itseni pieneksi. Hetkessä elämistä Erämaassa vaeltaessa jokainen päivä on samanlainen mutta kuitenkin niin erilainen. Havahdun useaan otteeseen siihen, etten ole ajatellut mitään. Tunturituuli on pyyhkinyt pois arkiset huolet ja puhdistanut mielen. Hiihdämme juuri sitä vauhtia kuin huvittaa, pysähdymme kun mieli tekee. Ei kiirettä, eikä ylimääräisiä häiriötekijöitä. On vain nyt. Toki tunturissa on syytä ennakoida niin säätä kuin omaa jaksamista. Telttaa ei voi pystyttää mihin vain, vaan on löydettävä tuulelta suojaisa paikka, sillä vaikka illalla olisi tyyntä, voi sää muuttua yön aikana. Energiaa kannattaa tankata jo ennen kuin on nälkä, ja juoda ennen kuin on jano. Pidämmekin huolen siitä, että termospullossa on jatkuvasti kuumaa juomaa. Välipäivä ahkion vedosta Neljäntenä päivänä jätämme leirin aamulla pystyyn ja lähdemme päiväretkelle lähitunturiin. Ilman ahkiota hiihto on kuin leijailisi hangen pinnalla.

INARI – SAARISELKÄ

Hangella näkyy jäniksen jälkiä. Onpa sen pinnalla viipottanut joku pienempikin menijä, metsämyyrä kenties. Kiipeämme Áhkovárrin huipulle. Lisäämme huippukiven päälle kiven käyntimme merkiksi ja kirjaamme nimemme vieraskirjaan. Olisi upea syödä eväät tunturin huipulla, mutta tuima tuuli pakottaa laskeutumaan alemmas. Leirissä on tyyni kuin ei koskaan olisi tuullutkaan. Luemme kirjaa ilta-auringon säteet poskillamme. Viimeisen päivän etapillamme kohtaamme harvinaisen näyn: ilveksen jäljet. Ilves on yksi Suomen suurpedoista, jonka kohtaaminen on kuin lottovoitto, hyvin epätodennäköistä. Mietin, asustaakohan tämä yksilö läheisessä louhikossa. Rovakammilla kohtaamme herttaisen kahdeksankymppisen pariskunnan, joka on lähtenyt hiihtoretkelle tunturiin. Puhelias pariskunta kertoo hiihtäneensä jo lähes tuhat kilometriä talven aikana. Olisinpa itse yhtä hyvä kuntoinen heidän iässään. Ansaittua luksusta Viisi päivää erämaassa on puhdistanut mielen, mutta keho on pesun tarpeessa. Palkitsemme itsemme majoittumalla kotimatkalla Ivalon Aurora Villagen luksushuviloihin. Lämpimän suihkun jälkeen tuntuu taivaalliselta pujahtaa lämpimän peiton alle mieheni kainaloon. Ihailemme lasikaton läpi taivaalla tuikkivia tähtiä. Herään mieheni ravistellessa minut hereille. Kyllä, siellä ne ovat. Revontulet. Nukahdan uudelleen ja näen unta ketusta, jonka häntä sinkoaa lumihangen pinnalta kipinöitä revontuliksi taivaalle.

Hyppy syvälle erämaahan Anna Erkinheimo ja Heikki Jantunen toteuttivat unelman, johon harvat pystyvät. Pariskunta jätti taakseen taloudellisesti menestyneet uransa, kaupungit ja elämän pintaliidon. He hyppäsivät syvälle Paistunturin erämaahan keskelle yksinkertaista, mutta ekologisesti kestävämpää elämää. TEKSTI: TUURE NEITOLA KUVAT: INTO THE WILD

INARI – SAARISELKÄ

Anna Erkinheimo ja Heikki Jantunen

eikki on entinen liikkeenjohdon konsultti. Viimeiset 12 vuotta hän työskenteli amerikkalaiselle Accenturelle Helsingissä. Hän loi kansainvälisen uran työskennellen 27 eri maassa. Anna teki uransa IT-konsulttina kansainvälisissä projekteissa. Elämä ja asiat olivat hyvin, mutta kuitenkaan ei. Yltäkylläisyyden puuduttavassa puristuksessa kumpikin kypsytteli vuosia ajatusta toisenlaisesta tavasta elää. Elämästä, jonka voisi tunnustaa edustavan jatkuvuutta maailmassa ja pohjautuvan kestäville arvoille suhteessa ympäristöön. Lopulta he sellaisen löysivät. Heidän uudet ympyränsä ovat nyt Piesjokilaaksossa, Utsjoella. Matkaa lähimpään tiehen on 10 kilometriä. Lähikylä Karigasniemi sijaitsee 18 kilometrin päässä. Piesjoen varressa he ylläpitävät pientä, 6-hengelle tarkoitettua lomamajaa. He majoittavat siinä hiljaisuutta ja luontokokemuksia etsiviä, pääasiassa ulkomaisia matkailijoita.

kohtuullisesti. Kesäaikana pääasiallinen ruoka on kala. Tilan läpi virtaava Piesjoki on tammukkapitoinen. Inarijoki puolestaan tarjoaa suurempaa ja punalihaisempaa saalista. Syksy on Annan aikaa, sillä hän tuntee hyvin luonnonmarjat ja sienet. Heikki puolestaan metsästää pöytään riistaa niin paljoin kuin pystyy. Metsällä hän käyttää ampuma-asetta, mutta ansapyyntiin perehtyminen on ollut mielessä. Viime kesänä mahdollisuudet luonnonmukaisuuteen kohenivat, sillä kompostimultaa syntyi riittävästi yrttien ja perunoiden kasvattamiseen. – Pyrkimyksenä on, kun liharuokaa syödään, että se on itse pyydettyä tai paikallista poroa. Emme halua mitään epämääräisesti manipuloitua lihaa kaupasta. Talveen varautuminen on jo haastavampaa, mutta yritämme olla kestävän kehityksen rajoissa, minkä pystymme, painottaa Anna.

Kohti luonnonmukaisuutta

Onni ei riipu materiasta

Ympäristö on tunturikoivikkoa. Paikka sijaitsee lähellä puurajaa. Pariskunta elää niin luonnonmukaista elämää kuin se on mahdollista. Energia Piesjoelle otetaan auringosta ja tuulesta. Käyttö- ja juomavesi noudetaan läheisestä joesta. Vain kovimpina pakkaskausina käytössä on generaattori. Kesällä ja syksyllä elämän luonnonmukaisuus onnistuu

Pariskunta on työskennellyt ja asunut alueella kaksi vuotta. Hektisen ja urbaanin elämän jälkeen kokemukset erämaaolosuhteista ovat vapauttavia. Kumpikin osaa jo olla kiitollisia pienistä, yksinkertaisista asioista. He ovat hämmästyneitä, kuinka vähällä voi tulla toimeen.

INARI – SAARISELKÄ

JOKILAAKSOSSA ON HILJAISTA. EI OLE MELUSAASTETTA, EI VALOSAASTETTA. HILJAISUUS ON MONILLE VALTAVA ASIA.

He tunnustavat elävänsä tänään onnellisempaa elämää kuin ennen yltäkylläisyyden aikoina. –Toimeentulo, mitä oikeasti tarvitaan, vaatii verrattain vähän. Emme ole enää kiinni materiassa, mistä ajatteli ennen onnensa riippuvan. Kummastakin uusi elämäntapa tuntuu hyvältä. Tekemistä on kaiken aikaa, mutta nyt se on mielekästä. Kun täyttää päivänsä mukavalla tekemisellä niin ei voi olla kuin onnellinen. Loputon erämaa on vaikuttava Pariskunta tarjoaa matkailijoille samoja asioita, joiden vuoksi he itse ovat erämaahan saapuneet. Asiakkaat arvostavat erämaaolosuhteita ja luonnonläheisyyttä. Matkailijat Piesjokilaaksoon tulevat monista eri kulttuureista. Siirtyminen erämaahan Karigasniemestä tapahtuu kesäaikana mönkijällä ja talvella moottorikelkan reen kyydissä. Perillä patikoidaan, tehdään lumikenkäretkiä tai käydään lähimaastossa poroja katsomassa. Usein päiväaika kuluu hiihtovaelluksen merkeissä. Pimeällä ihaillaan revontulia, jotka varsinkin eteläiseltä pallonpuoliskolta tuleville ihmisille ovat tärkeitä. Kaukomailta saapuville pelkkä lumi on hyvin eksoottinen juttu. Juuri kukaan vieraista ei ole aikaisemmin hiihtänyt. Jokilaaksossa on hiljaista. Ei ole melusaastetta, ei valosaastetta. Hiljaisuus on monille valtava asia. Piesvaaran huipulla ihmiset viimeistään vaikuttuvat. Siellä voi kääntyä 360 astetta ympäri eikä missään näy valoa eikä ainoatakaan rakennusta, vain loputonta erämaata. –Se on vaikuttava hetki, koska silloin ihminen ymmärtää, miksi on tänne tullut. Elämys on voimakas. Se on syy itsellekin, että haluaa olla täällä koskemattomassa luonnossa.

–Kun porukat viettävät vähän aikaa hiljaisuudessa, rauhassa ja luonnon keskellä, heidän puheenaiheet muuttuvat. Illallispöydässä käydyt keskustelut ovat usein paljon rikkaampia kuin aikaisemmin. Me pyrimme luomaan heille tilan oivaltaa jotain itselle merkityksellistä sekä hengähtää kunnolla edes hetkeksi. Se on se meidän ajatus, tiivistää Heikki Jantunen. Tukikohta Inarijoella Tärkeä edellytys tunturipaikan toiminnalle on Annan ja Heikin tukikohta Inarijoen rannassa Karigasniemessä. He ovat vuokranneet sieltä pienen talon. Eri vuodenaikojen logistiseen toimintaan tarvittavat välineet on varastoitava suojaan ja siellä he myös huoltavat ja korjaavat kalustoa. Ajoneuvojen määrän ja käytön he ovat minimoineet, jotta fossiilisten polttoaineiden kulutus olisi mahdollisimman vähäistä. Tukikohdasta käsin tapahtuu myös kaikki tunturipaikan huoltoon liittyvä toiminta. Liinavaatteet, ruuat, polttopuut ja ylipäätänsä kaikki tarvikkeet on kuljetettava erämaahan sekä pyykit takaisin pestäväksi ja jätteet lajiteltavaksi. Luonto Utsjoella on väkevää. Matkailun näkökulmasta siellä on paljon kesyttämätöntä potentiaalia. Pariskunta toivoo näkevänsä siellä enemmän kestävää luontomatkailua. Itse he aikovat pitäytyä tuossa yhdessä lomamökissä pienimuotoisesti. –Tämä on meidän yritystä elää enemmän omien arvojen mukaan. Haluamme luoda kestävää tapaa elää ja tehdä töitä. Tahdomme olla mukana palvelemassa kulttuurin muuttumista kestävämpään suuntaan. Takaisin vanhaan maailmaan ja sen elämäntapaan emme palaa, vakuuttavat Anna Erkinheimo ja Heikki Jantunen.

INARI – SAARISELKÄ

TEKSTI: IDA PIRTTIJÄRVI KUVAT: TARJA MANNINEN, EERO VILMI

KAUEMMAS POHJOISEEN

- Norjaan!

Inari-Saariselkä alueelta on mahdollisuus tehdä helposti retkiä myös pohjoiseen naapurimaahamme Norjaan. Maisema muuttuu mitä lähemmäs Jäämerta tie vie, vaihtelua Inari-Saariselkä alueen pyöreähuippuisiin tuntureihin tuo Norjan karut kalliorannat ja merituuli.

orja on saavutettavissa Inari-Saariselkä-alueelta neljän kylän kautta, esimerkiksi matkan Karigasniemeltä Utsjoelle ja pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin voi taittaa Norjan kautta. Tenon vartta pitkin kulkee tie myös Norjassa, Karigasniemeltä Utsjoelle matka taittuu reilussa tunnissa myös Norjan puolella. Hyvä taukopaikka matkan aikana on Borsejoen sillalla. Tuntureilta Te-

noon laskevan joen vesi on niin kylmää, että lohi ei nouse siihen. Sillalta näkee hyvin kirkasvetisen Borsejoen kuohut ja myös Tenon yläkönkään alueen. Itäisimpään osaan Pohjois-Norjaa pääsee ajamalla Sevettijärvelle ja jatkamalla matkaa Näätämöön. Sevettijärvellä kannattaa pysähtyä kesäaikaan tutustumassa kolttasaamelaiseen kulttuuriin Saamelaismuseo Siidan ylläpitämässä Kolttien perinnetalossa. Tiesitkö, että kolttasaamelaisia on myös Norjassa, erityisesti Neidenin ja Kirkkoniemen alueella? Neideniin on myös avattu kolttasaamelaisten oma museo Ä’vv, jossa on esillä noin 300 kulttuurihistoriallisesti korvaamatonta esinettä, joista vanhimmat ovat 2500 vuotta vanhoja.

U:n pohjoisimman kylän, Nuorgamin kautta pääsee myös nopeasti arktisen jäämeren rantaan. Valokuvaajille ja lintuharrastajille Norjan rannikko tuo uusia kohteita, ja ainutlaatuista kuvattavaa. Viimeisimmän vinkit kannattaa kysyä Nuorgamin Lomakeskuksesta. Matka jatkuu mukavasti Lomakeskuksen maittavan lounaan tai vaikka hyvin nukutun yön jälkeen kohti Jäämeren

INARI – SAARISELKÄ

vuonoja. Nuorgamin lomakeskuksella on useita eritasoisia majoitusvaihtoehtoja, miksipä et vuokraisi mökkiä vaikka useammaksi yöksi ja tekisi tutkimusmatkoja jylhiin rannikkomaisemiin Nuorgamista? Nuorgamista on noin puolentoista tunnin ajomatka Pykeijaan, Norjan pieneen kylään, jonka asukkaat ovat kveenejä, Suomesta Norjaan muuttaneiden jälkeläisiä. Kveenin kieli on virallisen vähemmistökielen asemassa, niinpä Pykeijassa pystyy monissa paikoissa asioimaan myös Suomeksi. Pykeija sijaitsee Varangin vuonon etelärannalla, niemen kärjessä, ja se on monesti ankarien meriolosuhteiden armoilla. Kylän lähistöllä on myös lajirikas Ranvikin lintuvuori, josta voi bongata lähes 200 eri lajia. Vaihtoehtoisesti matkaa voi jatkaa vuonon pohjoispuolta Vadsøn kautta aina Vardøhön saakka, jossa voi käydä hiljentymässä noituudesta poltettujen muistoksi palavan ikuisen tulen äärellä Steilnesetin muistomerkillä. Samaisella rannalla poltettiin oikeasti roviolla naisia ja miehiä 1600-luvulla. Paikallinen alioikeus oli tuominnut heidät kuolemaan noituudesta. Takaisin päin voi lähteä kohti Kirkkoniemeä ja sitten Neidenin kautta Näätämöön ja takaisin Suomeen. Mukava muutaman päivän tutustumisretki pohjoiseen naapurimaahan tulee, kun kiertää Utsjoelta Nuorgamista Pykeijan ja Näätämön kautta Sevettijärvelle Inariin tai toisinpäin. Norjassa maasto muuttuu nopeasti ja korkeuserot ovat suuremmat kuin Suomessa. Ajamiseen kannattaa varata aikaa ja malttia. Keliolosuhteet voivat meren ja tunturien vaikutuksesta muuttua nopeasti, kannattaa myös tarkistaa teiden tiedot, joskus teitä suljetaan kivivyöryjen tai myrskyjen vuoksi. Inari-Saariselän alueen yrittäjät järjestävät myös opastettuja bussimatkoja Pohjois-Norjaan. Mikä olisikaan huolettomampaa kuin istahtaa esimerkiksi Kukkola Tilausliikenteen linja-auton kyytiin, jossa ammattitaitoinen ja tottunut kuski vie upeiden maisemien ääreen. Lisänä on vielä ammattitaitoinen paikallisopas, joka tietää kertoa yksityiskohtaista tietoa alueen historiasta ja nähtävyyksistä. Linja-autoretkiä järjestetään sekä tilauksesta että säännöllisesti, voit tiedustella ja varata oman retkesi esimerkiksi

INARI – SAARISELKÄ

Saariselän keskusvaraamon kautta. Kuningasrapu on norjalainen herkku, jota kalastetaan myös aivan rannikon tuntumassa. Inari-Saariselkä alueelta järjestetään opastettuja kuningasrapusafareita Pohjoisen jäämeren apajille. Esimerkiksi Sevettijärvellä toimivan LAP Adventures järjestää tilauksesta kuningasrapuretkiä ja muita opastettuja kalastusreissuja Jäämerelle.

odellisille seikkailijoille talvisin on tarjolla arktinen retki Inarin kirkonkylältä Jäämeren rantaan, Kirkkoniemeen. Inarin ja Saariselän ohjelmapalveluyritykset järjestävät tilauksesta neljän päivän moottorikelkkasafareita, jonka aikana Itä-Inarin maisemat sekä Norjan moottorikelkkamaastot tulee tutuksi. Safari vaatii hyvää kuntoa ja seikkailija-asennetta, mutta matka talvimaiseman läpi hyisen Jäämeren rantaan on varmasti unohtumaton. Hurjimmille seikkailijoille on tarjolla mahdollisuus myös pulahtaa jäämereen ennen kotiinpaluuta kelkoilla takaisin Inariin. Monipuolisen Inari-Saariselkä alueen lisäksi rajanaapuri Norja tarjoaa kaikkina vuodenaikoina uusia seikkailuja, nähtävyyksiä ja kokemuksia. Pohjois-Norjassa autoillessa jo itse matkakin on täynnä nähtävyyksiä, joten reissuun kannattaa varata aikaa, ja kiirehtiminen kohteesta toiseen unohtaa. Lomamatkalle kannattaakin varata muutama päivä, jolloin käy omatoimisesti, omalla tai vuokra-autolla tai opastetulla retkillä, turvallisesti kuskin kyydistä nauttien tutustumassa naapurimaan arktiseen meriluontoon.

EU:N POHJOISIMMAN KYLÄN, NUORGAMIN KAUTTA PÄÄSEE MYÖS NOPEASTI ARKTISEN JÄÄMEREN RANTAAN.

KOLTTIEN PERINNETALO, SEVETTIJÄRVI http://www.luontoon.fi/kolttienperinnetalo KOLTTASAAMELAISMUSEO, NEIDEN http://www.skoltesamiskmuseum.no/ PYKEIJA http://pykeijanystavat.fi/pykeija/ STEILNESETIN MUISTOMERKKI http://www.nasjonaleturistveger.no/no/turistvegene/ varanger?attraksjon=Steilneset

Tapahtumilla on merkitystä Inari-Saariselkä alue on aktiivinen tapahtumapaikka ympäri vuoden. Tapahtumat houkuttelevat alueelle matkailijoita ja samalla tarjoavat mahdollisuuden tutustua paikalliseen elämänmenoon ja kulttuuriin. TEKSTI: JOHANNA ALATORVINEN KUVAT: JUHA KAUPPINEN

opeaan voisi väittää, että näin kaukaa pohjoisesta puuttuvat perinteiset kulttuurin näyttämöt: teatterit, konserttisalit ja -hallit. Ja voi ollakin, että jokaiselle illalle ei löydy suurta valikoimaa kulttuuritapahtumia. Mutta silloin kun tapahtuu, kokoontuvat paikalliset runsain joukoin viettämään aikaa yhdessä ja vaihtamaan kuulumisia pidempienkin matkojen takaa. Nämä ovat niitä hetkiä, jolloin pohjoinen elämänmeno näyttäytyy aidoimmillaan. Luonto tapahtumien näyttämönä Tapahtumille sopivia näyttämöitä löytyy kuin löytyykin ympäri matkailualuettamme. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditorioon Inarin kirkonkylässä mahtuu parhaimmillaan 400 asiakasta nauttimaan erilaisista kulttuurielämyksistä. Onhan näyttämöllä nähty niin oopperaa, balettia kuin perinteistä saamelaismusiikkiakin. Elokuvateatteri Aslak Ivalossa on Suomen pohjoisin yhä toiminnassa oleva elokuvateatterirakennus. Sininen rakennus henkii retroa, johon on yhdistetty nykyaikainen digitaalinen tekniikka. Pääosin viikonloppuisin Aslakin ohjelmistossa näh-

dään ensi-ilta elokuvia. Saariselän uusi Aurora -tupa sopii hyvin intiimien tapahtumien näyttämöksi. Luonnon läheisyydessä järjestettävät tapahtumat vievät osallistujan aivan uusien kokemusten äärelle. Auroran suurelta terassilta aukeaa talvisin revontulien näyttämö ja kesäisin sieltä on mahdollista ihailla keskiyön aurinkoa. Alueen luonto tarjoaa henkeäsalpaavat puitteet myös erilaisten urheilutapahtumien järjestämiseen. Maastopyörätapahtuman Saariselkä MTB Stages radat vievät pyöräilijät ensimmäistä kertaa Urho Kekkosen kansallispuiston huikeisiin maisemiin. Festivaaleista pienempiin tapahtumiin Tapahtumista löytyy taatusti valinnanvaraa. Alueella järjestetään niin isoja festivaaleja, urheilutapahtumia kuin pienempiä kotoisia tapahtumia. Tapahtumat kuten musiikkifestivaali Ijahis Idja, elokuvafestivaali Skábmagovat tai moottoripyörätapahtuma Jänkhällä Jytisee täyttävät alueiden majoituskapasiteetin helposti äärim-

INARI – SAARISELKÄ

milleen, joten majoituksen kanssa täytyy olla ajoissa liikkeellä. Suurien tapahtumien takaa löytyy yleensä aktiivinen paikallinen taustajoukko, joka varmistaa tapahtuman järjestämisestä vuodesta toiseen. Yksittäisiä pienempiä tapahtumia etsivän kannattaa pitää silmät ja korvat auki, sillä nämä tapahtumat eivät aina löydä tietänsä alueen tapahtumakalentereihin. Sympaattisia konsertteja, luontoiltoja ja teatteriesityksiä löytyy pimenevistä syysilloista. Osalla alueen tapahtumista on hyvin pitkät perinteet. Esimerkiksi Inarin porokuninkuusajot on järjestetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1959, jolloin isosarviset härät ottivat mittaa toisistaan Inarijärven jäällä. Kuninkuusajot ovat edelleen yksi kevään merkittävimmistä tapahtumista ja kohtaamispaikoista alueella. Inarin kunnan yhteisestä panostuksesta on syntynyt vuosittain heinäkuussa järjestettävä Inariviikot. Inariviikot onnistuu joka kesä houkuttelemaan niin paikallisia kuin matkailijoita nauttimaan kesän tapahtumista. Myös uusia tapahtumia on syntynyt täydentämään tapahtumakalenteria,

INARI – SAARISELKÄ

kuten Saariselkä Hillclimb, Alamäkiluistelun SM-kilpailut ja Kiilopäähiihto. Ainutlaatuisia kokemuksia On sanomattakin selvää, että tapahtumat tuovat näkyvyyttä alueelle ja tarjoavat ainutlaatuisia kokemuksia, joita ei muualta saa. Nämä ovat tärkeitä asioita alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman taustalla. Tapahtumat pystyvät tuomaan eloa hiljaisille sesongeille ja yllättämään osallistujan mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa. Vai miltä kuulostaa perinteinen saamelainen musiikkiesitys Kiilopään huipulla, keskiyön auringon loistaessa taustalla? Ijahis Idjassa taas saamenpuvun helmat hulmuavat, kun nuoriso on somistautunut juhlapukuihinsa ja kokoontunut juhlimaan ympäri saamenmaan omien idoliensa tahtiin. Tapahtumat tarjoavat kokemuksia niitä etsivälle matkaajalle ja paikallisille hengähdyksen arkiaskareiden parista. Kaukana Pohjoisessa tapahtumat antavat tilaisuuden kokoontua nauttimaan yhdessäolosta ja luonnon ja kulttuurin tarjoamista antimista.

TAPAHTUMAKALENTERI /

TAPAHTUMAT

Inarin porokuninkuusajot

Paikalliseen elämänmenoon pääset parhaiten mukaan tapahtumien kautta. Tässä esittelemme alueella vuosittain järjestettäviä tapahtumia. Tutustu ajankohtaiseen kalenteriin: www.inarisaariselka.fi/tapahtumat TEKSTI: INARI- SAARISELKÄ

MARRAS-JOULUKUU

Saamenkäsitöiden markkinat

Ensilumen latu

Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen kokoontuu myyjiä ympäri saamenmaata ja tämä on hyvä paikka tutustua saamenkäsitöiden uusiin tuuliin.

Saariselällä hiihtokausi alkaa jo marraskuun alussa, kun ensilumen latu aukaistaan.

Lapin keittiömestareiden herkkupöytä Lappilainen ruokakulttuuri ja kotimaisista raaka-aineista valmistettu juhlapöytä kaikkien herkkusuiden ulottuvilla Santa’s Hotel Tunturissa, Saariselällä.

FIS-hiihdot Perinteisesti kisaan osallistuu todellisia kovan tason hiihtäjiä, jotka tulevat harjoittelemaan Saariselän laduille jo hyvissä ajoin ennen kisoja.

Charms of Arctic Auroras Uusi kansainvälinen festivaali tarjoaa revontuliin liittyviä kokemuksia ympäri Inari-Saariselkä aluetta.

Kaamosjazz – Polar Night Jazz Jazz soi Saariselältä Norjan rajalle Karigasniemeen.

Torvia Tunturissa Osana Kaamosjazzien ohjelmaa epävirallisena jatkopaikkana toimii Santa’s Hotel Tunturi.

Luontokuvatapahtuma Camera Borealis

Kiilopäähiihto Kiilopäähiihto on uusi alkukauden hiihtotapahtuma kaikille hiihtoa harrastaville.

Joulun perinteiset tapahtumat Virittäydy joulutunnelmaan mm. ruoan parissa tai joulumyyjäisissä. TAMMI-HELMIKUU

Skábmagovat -elokuvafestivaalit Skábmagovat -alkuperäiskansojen elokuvafestivaalit tuo esille saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen elokuva- ja tv-tuotantoa. Näytökset ovat Siidassa ja Sajoksessa Inarissa.

Tunturiblues TunturiBlues kokoaa bluesin huippuja Saariselän kauniisiin talvimaisemiin tammikuun kolmantena viikonloppuna. Santa’s Hotel Tunturi.

Saamelaisten kansallispäivän juhlallisuudet Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6.2.

Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa vietetään vuosittain viikonloppu luontovalokuvien ja -elokuvien parissa.

INARI – SAARISELKÄ

Charms of Arctic Auroras – kokemuksia revontulista

Nightless Night -valokuvaustapahtuma

Ijahis Idja Music Festival. Photo: Ijahis Idja, Paadar Images

MAALIS-HUHTI-TOUKOKUU

Ivalo Watercross -kelkkakisat

Ski Saariselän tapahtumat

Koko perheen iloinen tapahtuma Pohjoismaiden kovimpien vesikrossaajien kisaillessa.

Rinteillä riittää tekemistä! Girls go Shred, Alamäkiluistelun SM-Finaalit, Pulkkamäen MM-kisat, Saariselkä HillClimb ja paljon muuta.

Koiravaljakkokisa Gold Rush Run Gold Rush Run on kolmen luokan ja kolmen matkan koiravaljakkokisa, joka järjestetään Tankavaaran Kultakylässä.

Inarin porokuninkuusajot Sadat porot ajajineen, huoltojoukkoineen ja kannustajineen luovat tästä tapahtumasta kauden värikkäimmän tapahtuman.

Vaskoolihiihto Vaskoolihiihto hiihdetään joka vuosi pitkäperjantaina Saariselällä. KESÄ-HEINÄKUU

Yöttömän yön agilitykisat Suomen pohjoisimmat agilitykisat houkuttelevat koiraharrastajia ympäri Suomen kisaamaan Saariselän maisemiin. Santa’s Hotel Tunturin tapahtumatori.

Midnight Sun Geocaching Mega Geokätköilijöiden mega-tapahtuma Suomen Latu Kiilopäällä.

Nightless Night -valokuvaustapahtuma Tapahtumassa yhdistyvät valokuvaus, sosiaalinen media, pohjoisen kesä ja yötön yö. Inari-Saariselkä alue.

Inariviikot Perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, torihulinaa, konsertteja, pelimannitapahtumia, taidenäyttelyitä, retkeilyä, tanssia, teatteria sekä Gamas Blues -festarit.

INARI – SAARISELKÄ

Saariselkä Hill Climb

ELO-SYYSKUU

Jänkhällä Jytisee Pohjois-Suomen suurin moottoripyörätapahtuma järjestetään Santa’s Hotel Tunturissa.

Ijahis Idja -musiikkifestivaali Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja (suomeksi Yötön yö) järjestetään vuosittain Inarin kirkonkylällä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

Rautaa rajalle -jenkkiautotapahtuma Tapahtuma kokoaa jälleen maamme sielukkaimmat kulkuneuvot Saariselälle Santa’s Hotel Tunturiin.

Saariselkä MTB Stages Saariselkä MTB Stages on kolmipäiväinen Lapin pyöräilykesän huipentuma Saariselällä. SAAMELAISMUSEO SIIDAN NÄYTTELYT

Siida tarjoaa kävijälle sekä moniaistisia elämyksiä että asiantuntevaa tietoa. Kesäkaudella sisätilojen näyttelytarjontaa täydentää ulkomuseoalue. Siidassa voi tutustua ympäri vuoden useisiin kulttuuri-, taide- ja luontoaiheisiin vaihtuviin näyttelyihin, joiden lisäksi Siidassa järjestetään ympäri vuoden kulttuuri- ja luontoaiheisia tapahtumia.

Lisää tapahtumia:

inarisaariselka.fi/tapahtumat

PALVELUHAKEMISTO /

AITO LAPPI LÖYTYY TÄÄLTÄ. POHJOISIMMAN LAPIN PALVELUT AUTTAVAT SINUA TUTUSTUMAAN SYVEMMIN TÄHÄN ARKTISEEN ALUEESEEN.

MITEN PERILLE Finnair lentää Helsingistä Ivaloon ympäri vuoden. www.finnair.fi

Palveluhakemistostamme löydät itsellesi sopiva majoituksen hotellien, huoneistojen, mökkien, leirintäalueiden ja erämajojen joukosta. Kokeneemmat vaeltajat voivat hyödyntää kansallispuistojen varaustupien verkostoa. Mahtava Lapin luonto on täällä kaikkialla ympärillä. Tutustu siihen omatoimisesti tai ota yhteyttä ohjelmapalvelujen tarjoajiin, joiden avulla saat luontoelämyksistä paljon enemmän irti.

Tervetuloa kauas pohjoiseen – täällä lomasi on hohdokkaampi.

Norwegian lentää Helsingistä Ivaloon lokakuusta-huhtikuun alkupuolelle saakka tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. www.norwegian.com Joka lennolta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle. Ivaloon ja Inariin lentokenttäkuljetus järjestyy tilauksesta. Saariselkä www.eskelisen.fi Ivalo ja Inari www.kuljetusliikeilmarislant.fi/lentokenttakuljetukset/ Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi kohteeseen. Junalla pääsee Rovaniemelle asti, mistä on edullinen bussiyhteys Saariselälle, Ivaloon ja muualle Pohjois-Lappiin ja jopa Jäämerelle asti. www.eskelisen.fi www.matkahuolto.fi

PALVELUKUVAUSTEN SELITYKSET:

Kahvila

Sauvakävelyä

Porofarmi

Uinti

Info

Bussikuljetus

Catering

Vaellus

Husky

Lääkekaappi

Kalastusluvat

Taksi

Kokouspalvelut

Melonta

Hiihto

Matkamuistot

Metsästysluvat

Parkkipaikka

Sauna

Opaspalvelut

Moottorikelkka

Majoitus

Nähtävyys

Camping

Hyvinvointi

Kalastus

Lumikengät

Kullanhuuhdonta

Ostokset

Mökkivuokra

Pyöräily

Metsästys

Musiikki

Laskettelurinne

Ratsastus

Ravintola

INARI – SAARISELKÄ

SAARISELKÄ METSÄHALLITUS/SAARISELÄN PALVELUPISTE KIEHINEN Puh. 0206 39 7200 Kelotie 1 / Siula, 99830 Saariselkä ukpuisto@metsa.fi, www.luontoon.fi

SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Puh. 040 168 7838 Kelotie 1/ Siula, 99830 Saariselkä tourist.info@saariselka.fi

MAJOITUS JA RAVINTOLAT KUUKKELI LOMAHUONEISTOT Puh. 016 668 741 , 044 363 6972 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi www.accommodationkuukkeli.com

ARCTIC FRIENDS OY Puh. 040 576 2820 99830 Saariselkä annemarita.heikkila@gmail.com www.arcticfriends.com

KAHVILA-RAVINTOLA KUUKKELI Puh. 044 363 6970 , 016 668 741 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi www.accommodationkuukkeli.com

CASTILLO CHALETS Puh. 040 082 2527 Koivutie 11, 99830 Saariselkä info@castillo.fi www.castillo.fi Revontuliretket HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. 040 588 0785 Kristiina Toiviainen, 99830 Saariselkä herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi

HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Puh. 030 686 6000 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä hotelsales.saariselka@hcresorts.com www.holidayclubresorts.com Muista myös Angry Birds Activity Park!

KELOPIRTTI LOMAHUONEISTOT Puh. 0400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä kelopirtti@hotmail.fi www.kelopirtti.com

KIISA LOMAMÖKIT Puh. 044 200 2963 99830 Saariselkä kiisa@kiisa.net www.kiisa.net

KULTAKELO LOMAMÖKKI Puh. 045 138 4563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä ari.hottinen@kullankaivaja.com www.kultakelo.com

LAANILAN KIEVARI Puh. 0400 239 868 Rovaniementie 3410, 99830 Saariselkä info@laanilankievari.fi www.laanilankievari.fi

LAANILAN SAVOTTA Puh. 0400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. 0400 287 744 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä lapinkutsu@saariselka.fi www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistönvälitystä

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Puh. 016 559 4455 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com

LOMATÄHDET Puh. 045 235 7464 99830 Saariselkä info@lomatahdet.fi www.lomatahdet.fi

NORTHERN LIGHTS VILLAGE SAARISELKÄ Puh. 040 750 6225 Rovaniementie 3222 E, 99830 Saariselkä sales@nla.fi www.northernlighsvillage.com Revontuliretket

INARI – SAARISELKÄ

PALVELUHAKEMISTO / PIKKURIEKKO LOMAHUONEISTO Puh. 0500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä pikkuriekko@elisanet.fi www.pikkuriekko.com

STAR ARCTIC HOTEL Kaunispää, Saariselkä reception@stararctichotel.com www.stararctichotel.com

Revontuliretket RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU Puh. 016 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä info@kaunispaanhuippu.fi www.kaunispaanhuippu.f

RAVINTOLA PETRONELLA Puh. 016 668 930 Honkapolku 5, 99830 Saariselkä petronella@ravintolapetronella.fi www.ravintolapetronella.fi

RAVINTOLA PIRKON PIRTTI Puh. 020 791 9602 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä pirkonpirtti@ukolo.fi mail@pirkonpirtti.fi

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. 016 554 0500 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com

Revontuliretket SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. 040 589 0043 99830 Saariselkä marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi

SAARISELÄN UNIPUUT Puh. 040 571 8891 050 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä info@saariselanunipuut.fi www.saariselanunipuut.fi

SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. 016 681 501 Lutontie 3, 99830 Saariselkä saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi

SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. 016 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä kiilopaa@suomenlatu.fi www.kiilopaa.fi

Revontuliretket TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI LOMAHUONEISTOT Puh. 017 465 2752, 0400 674 721 99830 Saariselkä tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.saariselka.fi/tunturikoivu

TUNTURIKUKSA LOMAHUONEISTO Puh. 0400 623 602, 040 824 282 Teerenpesue, Saariseläntie 5 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

TUNTURIYÖ LOMAHUONEISTOT Puh. 040 547 5630 99830 Saariselkä tunturiyo@saariselka.fi www.tunturiyo.com

WILDERNESS HOTEL MUOTKA Puh. 0400 415 989 Muotkantie 204, 99830 Saariselkä sales@nellim.fi www.nellim.fi Revontuliretket

OHJELMAPALVELUT JOIKU-KOTSAMO SAFARIS Puh. 0400 138 911, 040 0398 935 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä joikukotsamo@saariselka.fi www.saariselka.fi/joikukotsamo

Revontuliretket SKAIDI LOMAMÖKIT Puh. 040 760 2255, 040 849 7406 99830 Saariselkä eevam.niittyvuopio@hotmail.fi www.skaidimokit.com

LAP ADVENTURES Puh. 040 700 81 46 Jääjärventie 30 A, Sevettijärvi info@lapadventures.com www.lapadventures.com

INARI – SAARISELKÄ

LAPIN LUONTOLOMAT OY LUONTOLOMA PRO-SAFARIS Puh. 016 668 706 Lutontie 3, 99830 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi

Revontuliretket LAPLAND DELIGHT SAARISELÄN LOMA- JA OHJELMAPALVELU Puh. 040 572 2903 info@laplanddelight.fi www.laplanddelight.fi Trubaduuripalvelut

LAPLAND SAFARIS Puh. 016 668 901 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä saariselka@laplandsafaris.fi www.laplandsafaris.com

Revontuliretket REINDEER’S TRAVEL’S Puh. 050 363 1111 posti@reindeerstravels.fi www.reindeerstravels.fi

SHAMAAN DESIGN - LAPPI SHOP Puh. 040 718 4340 Saariseläntie 14, 99830 Saariselkä www.shamaandesign.fi

SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. 0400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä laila.horsma@pp.inet.fi www.skiwear.fi Urheilu- ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike

SUPERMARKET KUUKKELI Puh. 016 668 741, 040 545 1349 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi www.accommodationkuukkeli.com Lääkekaappi

ULTIMA GIFT, ULTIMA JEWELRY Puh. 040 728 8448, 0400 165 448 Saariseläntie 13, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

TAKSI JA KULJETUSPALVELUT SAARISELKÄ SKI & SPORT RESORT Puh. 016 668 882 Kullanhuuhtojantie PL 41, 99831 Saariselkä skisaariselka@skisaariselka.fi skischool@skisaariselka.fi www.skisaariselka.fi Rinnekeskus, välinevuokraus, hiihtokoulu

SAARISELKÄ BOWLING Puh. 020 791 9600 Honkapolku 5, 99830 Saariselkä info@saariselkabowling.fi www.saariselkabowling.fi

KATAJAMAA TAKSI Puh. 0400 731 973 99830 Saariselkä katajamaantaksi@saariselka.fi KOSKINEN TAKSI Puh. 0400 394 862 99830 Saariselkä heikki.koskinen@taksi.inet.fi KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY Puh. 016 661 930, 0400 696 678 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

OSTOKSET JA MATKAMUISTOT HIPPUPUOTI GIFT SHOP Puh. 040 525 6853 Saariseläntie, 99830 Saariselkä hippupuoti@saariselka.fi www.saariselka.fi/hippupuoti

KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP Puh. 040 509 5218 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä meimi.kautovuori@gmail.com

INARI – SAARISELKÄ

LAPIN LUONTOLOMAT OY LUONTOLOMA PRO-SAFARIS Puh. 016 668 706, 050 330 2000 Lutontie 3, 99830 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi

PAJARIN TAKSI OY Puh. 0400 394375 99830 Saariselkä pajarintaksi@saariselka.fi

PALVELUHAKEMISTO / SIXT AUTOVUOKRAAMO Puh. 020 11 22 57 Ivalo lentoasema Saariselkä Santa's Hotel Tunturi, 99830 Saariselkä ivalo@sixt.fi www.sixt.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. 016 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi Vaellusvälinevuokrausta

MUUT PALVELUT AURORA SPA Puh. 045 113 8101 Holiday Club Saariselkä Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä auroraspalappi@gmail.com www.auroraspa.fi

MAINOSLINJA Puh. 0400 153 277 99830 Saariselkä info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi LAURIN HIERONTAPALVELU Santa's Hotel Tunturi Puh. 016 681501 saariselka@santashotels.fi MEDINARI OY Ajanvaraus: 0207 205 830 Ivalo: Piiskuntie 5 Saariselkä: Lutontie 14 (Kontio) www.medinari.fi SAARISELKÄ NYT-LEHTI pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi www.saariselka.net

SAARISELÄN SANOMAT Puh. 040 191 9919 saariselan.sanomat@saariselka.fi www.saariselansanomat.fi

INARI

POROFARMI INARI Puh. 050 066 6444 Kittiläntie 1445, 99870 Inari kaksama@reindeerfarm.fi www.reindeerfarm.fi

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. 010 839 3109 Sajos, 99870 Inari sajos@samediggi.fi www.sajos.fi

SIIDA – SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. 0400 898 212 Inarintie 46, 99870 Inari siida@samimuseum.fi www.siida.fi

TRADITION HOTEL KULTAHOVI Puh. 016-511 7100 Saarikoskentie 2, 99870 Inari inarin.kultahovi@co.inet.fi www.hotelkultahovi.fi Revontuliretket URUNIEMI CAMPING Puh. 050 371 8826 Uruniementie 7, 99870 Inari pentti.kangasniemi@uruniemi.fi www.uruniemi.fi

MAJOITUS, RAVINTOLAT JA OHJELMAPALVELUT GIELLAJOHKA Puh. 016 676 921, 040 738 6825 Karigasniementie 2920, 99910 Kaamanen info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi

Revontuliretket INARIN MATKAILUNEUVONTA Puh. 040 168 9668 Inarintie 46, 99870 Inari / Siida tourist.info@inari.fi METSÄHALLITUS Puh. 0206 39 7740 Inarintie 46, 99870 Inari / Siida siida@metsa.fi www.luontoon.fi

WILDERNESS HOTEL INARI Puh. 0400 809 949 Inarijärventie 2, 99870 Inari sales@nellim.fi www.nellim.fi Revontuliretket VISIT INARI/LOMAKYLÄ INARI/ HOTELLI INARI Puh. 040 179 6069 99870 Inari inari@visitinari.fi www.visitinari.fi

Revontuliretket

INARI – SAARISELKÄ

OSTOKSET JA MATKAMUISTOT INARIN HOPEA Puh. 016 671 333 Inarintie 61, 99870 Inari asiakaspalvelu@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi

INARIN KUUKKELI SUPERMARKET Puh. 016 671 500 Inarintie 51, 99870 Inari inarinkuukkeli@luukku.com www.accommodationkuukkeli.com Lääkekaappi, bensa-asema

MUUT PALVELUT SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Puh. 040 723 7309 Fax + 16 671 426 kanslia@sogsakk.fi www.sogsakk.fi

LOMAKYLÄ VALKEAPORO Puh. 0400 394 682 Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

PALTTO ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA/ ATELJEE HUOPAPIRTTI Puh. 040 756 9075, 0400 287 544 99885 Lemmenjoki paltto@paltto.fi www.paltto.fi

POROTILA PETRI MATTUS Puh. 0400 193 950 Kittiläntie 3070 B Kortamo-oja, 99870 Inari petri.mattus@netti.fi www.petrimattus.com

LEMMENJOKI JA YMPÄRISTÖ MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT JA OSTOKSET AHKUN TUPA Puh. 016 673 435, 040 755 4306 99885 Lemmenjoki ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi

HOTELLI KORPIKARTANO Puh. 040 777 4339 Meneskartanontie 71, 99870 Inari korpikartano@korpikartano.fi www.korpikartano.fi

Revontuliretket

KAMMIGALLERIA Puh. 040 744 3763 Lemmenjoentie 650 A, 99885 Lemmenjoki kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi

INARI – SAARISELKÄ

MAJOITUS

1-7 vrk

Kelotalohuoneet aamiaisella. Lomahuoneistot Saariselän ydinkeskustassa ja Laanilassa 1-6 hengelle - myös ryhmille. AAMIAISELLA!

Vuokraukset: majoituskuukkeli.fi Puhelinvaraukset: 044 3636 972, 0443636 060 email: kuukkeli@saariselka.fi Reception: Kauppakeskus Kuukkeli, Saariseläntie 1 45

PALVELUHAKEMISTO / TANKAVAARA JA VUOTSO MAJOITUS, RAVINTOLAT, NÄHTÄVYYDET JA OHJELMAPALVELUT KULTAMUSEO Puh. 016 626 171 99695 Tankavaara info@kultamuseo.fi www.kultamuseo.fi

DESIGN HOUSE IDOLI Puh. 040 569 2011, 0400 197 181 Ukonjärvi, 99800 Ivalo idoli@idoli.fi www.idoli.fi Opastettu näyttely ja tilausravintola.

HOTELLI KULTAHIPPU Puh. 016 320 8800 Petsamontie 1, 99800 Ivalo info@hotellikultahippu.fi www.hotellikultahippu.fi

TANKAVAARAN LUONTOKESKUS Puh. 0206 39 7251 Tankavaarantie 11 B, 99695 Tankavaara ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

Revontuliretket IVALO RIVER CAMPING Puh. 0400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo info@ivalorivercamping.com www.ivalorivercamping.com

NELLIM MAJOITUS, RAVINTOLAT JA OHJELMAPALVELUT WILDERNESS HOTEL NELLIM Puh. 0400 809 949 Nellimintie 4230, 99860 Nellim sales@nellim.fi www.nellim.fi

Revontuliretket SAFARI SERVICE Puh. 040 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 Nellim aimo@safariservice.fi www.safariservice.fi

IVALO TREK LAPLAND Puh. 040 777 8572 Leiritie 23, 99800 Ivalo ivalotrek@gmail.com www.ivalotrek.com Revontuliretket WILDERNESS BOUTIQUE HOTEL NANGU Puh. 0400 809 949 Veskoniementie 1320, 99800 Inari sales@nellim.fi www.nellim.fi Revontuliretket

MUUT PALVELUT

IVALO MATKAILUNEUVONTA METSÄHALLITUS / IVALON PALVELUPISTE Puh. 0206 39 7701 Ivalontie 10, 99800 Ivalo ivalo@metsa.fi www.outdoors.fi

MAJOITUS, RAVINTOLAT JA OHJELMAPALVELUT AURORA VILLAGE Puh. 040 580 4218 Jokikuja 250, Posovuopaja, Ivalo info@auroravillage.fi www.auroravillage.fi Revontuliretket

AURORA SPA Puh. 045 113 8101 Ivalontie 34, 99800 Ivalo www.auroraspa.fi

KUKKOLAN LIIKENNE OY Puh. 0400 696 678 (24-h palvelu) Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

MEDINARI OY Piiskuntie 1, 99800 Ivalo Varaukset 0207 205 830 www.medinari.fi

INARI – SAARISELKÄ

PAIKALLISLEHTI INARILAINEN Puh. 020 7109050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi www.inarilainen.fi

INTO THE WILD - WILDERNESS ADVENTURES Puh. 040 752 9662 Karigasniemi, Utsjoki "heikki@intothewild.fi www.intothewild.fi

UTSJOKI / NUORGAM

Revontuliretket

MAJOITUS, RAVINTOLAT JA OHJELMAPALVELUT ALMA ARKTIKA Puh. 050 3703 093 / 050 3697 971 Nuorgamintie 4047, 99990 Nuorgam reetta@almaarktika.fi hannu@almaarktika.fi www.almaarktika.fi

Revontuliretket ARCTIC - SIIDA Puh. 040 541 3617 Nuorgamintie 2994, 99990 Nuorgam arctic@arcticsiida.fi www.arcticsiida.fi

KALASTAJAN MAJATALO Puh. 040 484 8171 Ylätenontie 32, 99950 Karigasniemi toimisto@kalastajanmajatalo.fi www.hansabar.fi/fi

Revontuliretket NUORGAMIN LOMAKESKUS Puh. 0400 294 669 Nuorgamintie 4401 A, 99990 Nuorgam info@nuorgaminlomakeskus.fi www.nuorgaminlomakeskus.fi www.visitnuorgam.fi facebook.com/NuorgaminLomakeskus

Revontuliretket Revontuliretket AURORA HOLIDAYS Puh. 040 7625 005 Nuorgamintie 815, 99980 Utsjoki contact@auroraholidays.net www.auroraholidays.net

Revontuliretket AURORA LAPLAND TRAVEL LTD Puh. 040 550 8295 Seitatie 16, 99980 Utsjoki eila.kautto@auroralaplandtravel.fi www.auroralaplandtravel.fi

TENON LOHIRANTA Puh. 040 671 5800 Olenjoentie, 99990 Nuorgam info@tenonlohiranta.fi www.tenonlohiranta.fi

TUNDRASAFARI FINLAND OY Puh. 045 130 5852 Tenontie 549, 99980 Utsjoki johannes.vallivaara@tundrasafari.com

Revontuliretket

DMC

CAMPING LAPINKYLÄ Puh. 040 559 1542 Ringinvatro 14 C, 99980 Utsjoki nilla.tapiola@luukku.com www.arctictravel.fi

Slow Down in Saami Village exploreutsjoki.fi

LOMAKYLÄ VALLE Puh. 0400 948 210 Ellintie 25, 99980 Utsjoki info@holidayvillagevalle.fi www.holidayvillagevalle.fi Revontuliretket

INARI – SAARISELKÄ

inarisaariselka.fi

8 vuodenaikaa kaukana pohjoisessa LĂśydĂ¤ aito Lappi.