Inari-Saariselkä kesälehti 2015

2015

KEVÄT / KESÄ

Löydä aito Lappi – INARISAARISELKA.FI

TAPAHTUMAT s. 40 Kaukana pohjoisessa riittää tekemistä – vapusta Halloweeniin.

Tulossa.

GOLDEN GEOPARK OF LAPLAND s. 4

HYVINVOINTIA LUONNOSTA s. 20 Ihmelääke, joka pitää terveenä, vähentää stressiä ja kohentaa mielialaa.

SISÄLLYS / PÄÄKIRJOITUS S.3 POHJOIS-LAPPI VALMIS GEOPARK-JÄSENYYTEEN S.4 PELTSIN TOP-5 S.9 MUINAISELLA RUIJANPOLULLA KULJET JYLHISSÄ MAISEMISSA S.14 SIIVENISKUJA POHJOLASSA S.16 POHJOINEN KULTTUURIPERINTÖ JA LUONNON MONIMUOTOISUUS MOBIILILAITTEESEESI S.19 VUOTSON MAJA ON TAAS AUKI S.22 LEMMENJOEN KANSALLISPUISTO S.23 SAARISELKÄ MTB STAGES S.24 URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTON TOP-5 S.26 MATKAILUTOIMIJOIDEN AKTIIVISUUS VAUHDITTAA LENTOASEMIEN KEHITTYMISTÄ LAPISSA S.28 INARISSA JÄRJESTETÄÄN TYÖSSÄOPPIMISEEN PAINOTTUVAA MATKAILUALAN MONIMUOTOKOULUTUSTA S.30

10

s.

PETRONELLA PALASI INARIIN 65 VUODEN JÄLKEEN

Kullankaivajat syyskesällä 1949 hurmannut hollantilainen Sylvia Petronella van der Moer sai viimeisen leposijansa Lemmenjoella ja Inarin hautausmaan Pyrkyripalstalla. Se on kullankaivajille varattu leposija, jonne "jokainen joutuu toisen vuorolla". Näin toteutui legendan toive palata lopulta niiden ystävien joukkoon, joista hänelle jäi elämän kauneimmat muistot.

Retki kansallispuistoon tekee hyvää s.20

Nellim – ERÄMAAKYLÄ INARINJÄRVEN RANNALLA

PALVELUHAKEMISTO S.32 TAPAHTUMAKALENTERI S.40

s.

KANSIKUVA: MARTTI RIKKONEN

25

Kaukana Pohjoisessa kesä/ruska 2015 Kustantaja Inari-Saariselkä Matkailu Oy Kelotie 1 / Siula, 99830 Saariselkä www.inarisaariselka.fi

2

Päätoimittaja Inari-Saariselkä Matkailu Oy Tarja Manninen tarja.manninen@inarisaariselka.fi

Lehden ilme ja taitto 358 Painopaikka Lönnberg Painot Oy

www.inarisaariselka.fi

INARI – SAARISELKÄ

E

nnen lomalle lähtö tarkoitti yhteyden katkaisemista työpaikkaan, tuttaviin ja sukulaisiin. Lähtö Lapin reissulle oli silloin seikkailu sanan varsinaisessa merkityksessä. Ei ollut äly­puhelimia, sähköpostia, Whatsappia, Facebookia, Instagramia ja SnapChattiä.

TARJA MANNINEN, PÄÄTOIMITTAJA

INARI – SAARISELKÄ

Itse muistan 70-luvun autolomat Lappiin ja PohjoisNorjaan. Aika on kullannut telttayöt oranssissa, harjakattoisessa perheteltassa ja pitkät ajomatkat pienessä punaisessa autossamme, jonka katolla keikkui uskomaton määrä tavaraa. Silloin loma oli loma ja ainoa tapa saada yhteyttä ympäri Suomea matkaileviin perheisiin oli radiotiedote. ”Herra ja rouva X, lomalla jossain päin Suomea olkaa hyvä ja ottakaa heti yhteyttä kotiin.”

Matka läpi pohjoisimman Lapin aina Jäämeren rannalle saakka oli uskomaton elämys ja suuri seikkailu.

2015

MATKALLA KAUKANA POHJOISESSA

KEVÄT / KESÄ

PÄÄKIRJOITUS /

Pohjois-Lappi on aina vetänyt matkailijoita, seikkailijoita ja jopa paremman elämän etsijöitä. Ennen teiden valmistusta alueen läpi kulki Ruijanreitti, joka johti läpi Pohjois-Lapin Ruijaan, Pohjois-Norjaan. Nykypäivän matkailijan vie kohti Jäämerta E75 Lapland, joka kulkee Rovaniemeltä läpi Inari-Saariselän matkailualueen Nuorgamiin saakka. Se on Suomen Lapin vilkkain kansain­välinen matkailutie, jota pitkin matkaa bussi­ ryhmiä, matkailu- ja henkilöautoja sekä moottoripyöriä eri puolilta maailmaa. Puhumattakaan sinnikkäistä oman tien kulkijoista polkupyörillään. Matkallaan he näkevät keskiyön auringon, karun kauniin Lapin luonnon ja Euroopan mantereen pohjoisimman kolkan – aivan kuten näkivät vuosikymmeniä sitten tänne matkanneet kesälomalaiset. Matka pohjoiseen on ollut aina enemmän kuin vain automatka. Se on juuri sopivan kokoinen seikkailu koko perheelle.

3

MIKÄ ON GEOPARK? Geoparkit ovat geologisesti kiinnostavia alueita, joissa yhdistyy ihmisen luoma kulttuuri ja luonnon muovaama geologia Tarkoituksena on kehittää alueen matkailua Toiminta Geoparkeissa pohjautuu paikallisiin kulttuureihin ja toimijoihin

GOLDEN GEOPARK OF LAPLAND –PROJEKTI:

Pohjois-Lappi valmis Geopark jäsenyyteen Pohjois-Lappiin suunnitellaan Geoparkin perustamista tukemaan luontomatkailun kehittymistä. Geoparkin myötä halutaan nostaa esille alueen kansainvälisesti ainutlaatuista geologiaa, kultahistoriaa ja paikallisia kulttuureja. Euroopan Geopark-verkoston (EGN) syksyn 2015 konferenssissa selviää, pääseekö Golden Geopark of Lapland maailmanlaajuisen verkoston jäseneksi. Se olisi samalla maailman ainoa napapiirin pohjoispuolella oleva Geopark.

TEKSTI: VENLA KARKOLA / KUVAT: ELINKEINOT & KEHITYS NORDICAN KUVAPANKKI

4

INARI – SAARISELKÄ

Ravadasköngäs Lemmenjoen alueella on suosittu retkikohde. Kesäisin sinne kulkee vuoroveneliikenne.

INARI – SAARISELKÄ

5

G

olden Geopark of Lapland –projekti otti ison harppauksen kohti maailmanlaajuisen verkoston jäsenyyttä viime marraskuussa, kun se jätti hakemuksensa Geopark-verkostoon liittymisestä.

Suunnitellun Golden Geoparkin alueella on kansainvälisestikin kiinnostavaa geologiaa, kultahistoriaa ja paikallisia kulttuureja, joita halutaan paremmin tuoda matkailijoiden ulottuville. Samalla halutaan lisätä alueen luontomatkailua, joka onkin maailmalla kasvussa oleva trendi.

Suunnitellun Golden Geopark of Laplandin alueelta on määritelty 66 geokohdetta, jotka on jaoteltu eri kategorioihin: geologiset kohteet, kultahistorialliset kohteet ja muut kohteet, joihin lukeutuu luontoon ja kulttuuriin liittyviä nähtävyyksiä. Lisäksi alueella on kuntien, Metsähallituksen ja muiden yhteistyötahojen ylläpitämiä opastuskeskuksia, joissa tullaan jatkossa jakamaan tietoa Geoparkeista.

Maailman Geoparkien verkosto

Kultalan Kruunun Stationi sijaitsee Ivalojoen varrella. Valtio rakennutti sen vuonna 1870 valvomaan kullan kaivua ja kauppaa.

Suomessa on toistaiseksi vain yksi Geopark, Rokua Geopark, joka sijaitsee Oulun lähellä. Rokua hyväksyttiin jäseneksi vuonna 2010, ja siitä lähtien se on toiminut aktiivisesti osana Euroopan ja maailman Geopark-verkostoja. Vuoden 2015 syksyllä se saa järjestettäväkseen vuosittaisen konferenssin, jonne kokoontuu Geoparkeja sekä sellaisiksi pyrkiviä Euroopasta ja muualta maailmasta. Jos suunnitelmat toteutuvat, Golden Geopark of Lapland saa Geopark-statuksensa juuri Rokuan järjestämässä konferenssissa ensi syksynä.

Maailman Geopark-verkosto perustettiin 2000-luvun alussa, ja aluksi siinä oli jäseninä neljä eteläeurooppalaista aluetta, jotka päättivät perustaa verkoston. Idea lähti lentoon ja verkostoon on sen jälkeen pyrkinyt uusia jäseniä kasvavalla innolla. Tätä nykyä Geoparkeja on eniten Euroopassa ja Aasiassa, mutta myös mm.

Etelä-Amerikassa ajatus leviää kovalla vauhdilla. Vuonna 2014 Afrikka sai ensimmäisen ja Pohjois-Amerikan

manner toisen Geoparkinsa. Niiden suosiosta kertoo se tosiasia, että puistoja on viime vuosina tullut lisää sekä perinteisissä jäsenmaissa että täysin uusilla alueilla. Suomessakin uusia hankkeita on ympäri maata, mutta vain Golden Geopark of Lapland –projekti on virallisesti jättänyt jäsenyyshakemuksen.

Unescon rooli vahvistuu

Geopark-verkostossa on lähitulevaisuudessa tiedossa muutoksia, kun Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on alkanut ottaa voimakkaampaa roolia. Tähän asti on toimittu Unescon suojeluksessa, mutta jatkossa Unesco alkaa todennäköisesti myös pyörittää Geopark-verkoston hallintoa ja vaikuttaa uusien jäsenten valintaan. Jäsenille tämä tarkoittaa statuksen nousua, näkyvyyden paranemista ja mahdollisuutta Unescon arvokkaan brändin hyödyntämiseen. Muita vastaavia sen brändin alla toimivia statuksia ovat mm. maailmanperintökohteiden luettelo ja Man and Biosphere-ohjelma.

Kultahistoria esille

Tulevan Golden Geopark of Laplandin ydinaluetta ovat Ivalojoen alue ja sen sivujoet. Tältä seudulta koko Geoparkin idea Pohjois-Lapissa on saanut alkunsa.

Kultaryntäys alkoi 1860-luvun lopulla juuri Ivalojoen maisemissa, ja alueella on kultahistoriaan liittyviä paikkoja, rakennuksia ja vanhoja työkaluja, joita on osittain entisöity. Ne on nostettu Golden Geoparkin kohteiksi.

Kultahistoriaan liittyviä kohteita löytyy myös Lemmenjoen ja Laanilan seudulta. Paras tietämys kultahistoriasta löytyy Tankavaaran Kultamuseosta, joka onkin yksi Golden Geoparkin yhteistyötahoista.

Ehkäpä kuuluisin ja historiallisin Ivalojoen kultahistoriakohteista on Ivalojoen Kultala eli Kultalan Kruunun Stationi, jonka valtio rakennutti 1870 valvomaan kullan kaivua ja kauppaa pian ensimmäisten kultalöytöjen jälkeen. Entisöidyssä Kultalassa voi aistia kullankaivajien elämän, työn ja toiveiden ilmapiirin yli sadan vuoden takaa. Nykyään Ivalojoen Kultala on suosittu retkikohde, johon pääsee joko vesiteitse tai patikoimalla.

Ivalojoen maisemissa on runsaasti myös muita kultahistoriaan ja geologiaan liittyviä geokohteita.

Ainutlaatuinen geologia

Geoparkin nimen mukaisesti jokaisessa puistossa on erityislaatuista geologiaa, jota halutaan jäsenyyden kautta tuoda esille. Rokuan ja Pohjois–Lapin puistot tekevät tiivistä yhteistyötä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa. Se on kartoittanut Pohjois-Lapin geologiaa jo yli sadan vuoden ajan ja julkaissut mm.

Geologisen retkeilykartan Lemmenjoen alueelta sekä

6

INARI – SAARISELKÄ

Pyhä-Nattasen tormuodostumat löytyvät Sompion luonnonpuiston alueelta.

LISÄTIETOA GOLDEN GEOPARK OF LAPLAND -PROJEKTISTA: venla.karkola@inari.fi www.nordicainari.fi www.facebook.com/GoldenGeopark OfLaplandProject?fref=ts LISÄTIETOA GEOPARK-VERKOSTOSTA: www.europeangeoparks.org www.globalgeoparksnetwork.org

2015

Matkailuinfrastruktuuri kunnossa

Golden Geoparkin alueella on kuntien ja Metsähallituksen ylläpitämiä opastuskeskuksia. Lisäksi Tankavaaran Kultamuseo sekä Saamelaismuseo Siida ovat sitoutuneet toimimaan yhteistyössä Geoparkin kanssa.

Myös muunlaista yhteistyötä on suunnitteilla, ja muun muassa alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa on suunnitteilla yhteistä toimintaa, mm. tapahtumien järjestämistä. Yhteistyössä Geoparkin kanssa toimivat lisäksi myös Inari-Saariselkä Matkailu Oy ja Lapin kullankaivajain liitto.

KEVÄT / KESÄ

Ivalojoen-Saariselän alueelta. Lapin kultaesiintymät ovat etenkin kullankaivajien mieliä kutkuttava geologisesti kiinnostava aihe, mutta alueelta löytyy myös paljon muuta ainutlaatuista geologiaa. Kansainvälisestikin arvokkaita ja geologisesti kiinnostavia kohteita ovat mm.

Pyhä-Nattasen tor-muodostelmat, Ravadasköngäksen putous, Karhunpesäkivi ja sen sisältä löytyvä tafonirapautuma, sekä Kiilopään jääjärven lasku-uomat.

Etelästä päin nelostietä tultaessa tulevan Golden Geoparkin alue alkaa Vuotson kylän kohdalta. Vuotsosta muutaman kilometrin verran itään päin sijaitsee myös yksi näyttävimmistä kohteista: Pyhä-Nattasen tormuodostelmat. Ne ovat muutaman metrin korkuisia kivimuodostelmia, jotka säännöllisyydessään näyttävät taiteilijan tekemiltä, vaikka ovatkin täysin luonnon muovaamia. Itse asiassa ne ovat kallion kaikkein kestävintä osaa – heikompi aines on kulunut pois jääkausien aikana. Muodostelmat löytyvät Sompion luonnonpuiston alueelta, ja niille pääsee Metsähallituksen ylläpitämää opastettua reittiä pitkin. Vuotson kylältä ajetaan noin 10 km itään Sompiojärveä kohti, ja sen jälkeen on kävelymatkaa pari kilometriä suhteellisen jyrkkää nousua. Jos retkeen varaa muutaman tunnin, perillä ehtii rauhassa ihastella lisäksi maisemia, esimerkiksi näköalaa Sompiojärvelle.

Tähän asti Geoparkin perustamista on rahoitettu Lapin liiton ja ELY-keskuksen myöntämillä EU-rahoitteisilla hankkeilla, joissa hallinnoijana on toiminut Inarin kunnan Elinkeinot & kehitys Nordica. Muita rahoittajia ovat olleet Inarin kunta, Metsähallitus, Sodankylän kunta, Kultamuseo sekä yksityiset rahoittajat. Jatkossa Geopark-toiminta siirtyy Inarin kunnan perustoiminnaksi. Muut rahoittajat Inarin kunnan lisäksi ovat Sodankylän kunta ja Metsähallitus.

Erityisen tärkeää Geopark-kandidaateille on, että pyrkivällä alueella on toimiva matkailuinfrastruktuuri ja opastuskeskuksia, joissa jaetaan tietoa puistoista.

MIKÄ ON GEOPARK-VERKOSTO? EGN (European Geoparks Network) on Euroopan Geoparkien verkosto, johon pyrkimällä pääsee samalla GGN:n jäseneksi. EGN:ssä on 64 jäsentä.

GGN (Global Geoparks Network) on maailman Geoparkien verkosto, johon kuuluu 111 Geoparkia ympäri maailman.

Unesco on ottamassa vahvempaa roolia Geoparkverkostossa, jolloin Geoparkien brändiarvo nousee.

INARI – SAARISELKÄ

7

GOLDEN GEOPARK OF LAPLAND –ALUEEN KARTTA Geologiset kohteet: Lihrin kallio ja Saariporttikoski 2. Kultalan hiidenkirnut 3. Toloskoski ja Ivalojoen harju 4. Saarnaköngäs 5. Ainikkaharju 6. Puolivälin lähde 7. Kulmakuru 8. Kiilopään jääjärven lasku-uomat 9. Rumakuru 10. Hangasojan kvartsijuoni 11. Nälkäaapa 12. Kopsusjärven delta 13. Teräväkivenpään lieveuomat 14. Tankavaaran laen subglasiaaliset uomat 15. Pyhä-Nattasen tor-muodostumat 16. Nattastunturien rakkakentät 17. Karhunpesäkivi 18. Kirakkakönkään kumpumoreenialue 19. Romahtanut kalliopahta 1.

8

Sotkajärven harju ja kames-muodostuma 21. Ravadasköngäs 22. Morgam-Viibus -joen putous 23. Morgamjärven talusmuodostuma 24. Jäkäläpään laen lieveuomat 20.

Kultahistorialliset kohteet: 25. Kyläjoensuun kämppämiljöö ja kaivun jäljet 26. Ruikanmutka 27. Appijoen suun Lapin talon kenttä 28. Kultalan Kruunun Stationi 29. Sotajoen suupankki 30. Liljeqvistin ruoppaaja ja ympäristö 31. Ritakosken kultakartano 32. Ritakosken höyrykone 33. Palsinoja (Raahen pirtti) 34. Nulkkamukan maisema 35. Pahaojan kultala

Kerkelän kaivoskartano *) Laanilan valkea kallio *) 38. Kuivakuru *) 39. Everstin kuilu *) 40. Kaarle-Kustaan kaivos *) 41. Prospektorin kaivos 42. Suomunruoktun vanha kämppä 43. Sauva-Aslakin muistomerkki 44. Kultahamina 45. Lemmenjoen kullan 1. löytöpaikka 46. Morgamojan kultala 47. Pihlajamäki 48. Karhu-Korhosen kirjasto 49. Korhonen *) Kuuluu Laanilan Kultareittiin

Kaapin Jouni Sotkajärven harjujen pyyntikuopat 56. Pielpajärven erämaakirkko 57. Ukonsaari 58. Geologinen polku

36.

54.

37.

55.

Muut kohteet: Inarijärven jääluolasaari 51. Sallivaara (vanha poroerotuspaikka) 52. Sotahistoriapolku 53. Ruijanpolku 50.

Opastus­keskukset: Tankavaaran kultamuseo 60. Koilliskairan luontokeskus 61. Tunturikeskus Kiilopää 62. Metsähallituksen palvelupiste Kiehinen ja Inarin kunnan matkailuinfo Saariselällä 63. Metsähallituksen Ivalon palvelupiste ja Inarin kunnan matkailuinfo Ivalossa 64. Saamelaismuseo Siida, Ylä-Lapin Luontokeskus Siidassa ja Inarin kunnan matkailuinfo Siidassa 65. Vuotson saamelaiskylä 59.

INARI – SAARISELKÄ

KUVA: NICLAS MÄKELÄ / DESKI

5

Saariselän alueen reitistö kesällä. Moni on talvella hiihtänyt tuttuja reittejä Saariselällä, mutta entä patikoinut kesällä? Se tuo reitteihin aivan uuden ulottuvuuden.

Lapin luonto on kesällä aidoimmillaan, kun sitä ei ole peittämässä paksu lumikerros.

Yksittäisenä päämääränä mielestäni kiinnostavin on Kulmakuru.

4

Ivalojoki. Ivalojoki on yksi maan kauneimmista joista – ja vielä kiinnostavammaksi sen tekee kaukainen ja erämainen sijainti. Lukuisat kosket saavat kalamiehen paitsi haukkomaan henkeään, myös kiroamaan loman lyhyyttä. "Ivalojoella melominen on yksi mahtavimpia elämyksiä, mitä olen koskaan kokenut."

3 2 1

2015

Erätulilla -juontaja, toimittaja ja kansallispuistokummi Mikko "Peltsi" Peltola on syntyperäinen helsinkiläinen, joka on kotonaan kaukana pohjoisessa. Peltsi listasi suosikkikohteensa Pohjois-Lapissa.

KEVÄT / KESÄ

Peltsin Top-5

Utsjoen alueen maastopyöräilyreitit. Utsjoelta ja Nuorgamista Kaldoaiviin lähtevät maastopyöräilyreitit ovat upeita. Karumpaa luontoa saa hakea, ja sekös etelänmiestä viehättää. Reittejä on myös painettu kartalle, mikä osaltaan madaltaa kynnystä lähteä laajaan erämaahan. Reiteissä on riittävästi mittaa, eli retkiä voi tehdä pienistä pyrähdyksistä useiden päivien reissuihin.

Inarijärvi. Matkailukohde vailla vertaa, kesällä ja talvella. Keväinen Inari antaa hyvän mahdollisuuden – säiden salliessa – lähteä kokemaan Inarijärvi läskipyörällä. Viime keväänä sellainen sattui kohdalle kun lumi jään pinnasta poistunut ja jää oli kova ja kantava.

Kevon reitti. Kevon luonnonpuiston vaellusreitti on yksi maan hienoimmista. Matka sopivan pitkä taittaa kahdessa-kolmessa päivässä mutta kyllä se pikamarssina päivässäkin hoituu. Maisemat ovat todella viimeisen päälle.

INARI – SAARISELKÄ

9

10

INARI – SAARISELKÄ

Petronella palasi Inariin 65 vuoden jälkeen

TEKSTI: SEPPO J. PARTANEN KUVAT: KLAUS SÄYNÄJÄRVI,

ANNUKKA RANTALAINEN, SUOJELUPOLIISI, SEPPO J. PARTANEN

– LEGENDA VALLOITTAA AMERIKKAA

Legenda saa alkunsa

Sattuma johdatti samaan linja-autoon nuoren geologin, joka oli menossa Lapin kultapuroille. Klaus Säynäjärvi kertoi kanssamatkustajille kullankaivajista. Petronella halusi lähteä mukaan. Kevyet kesävaatteet eivät soveltuneet retkeilyyn ja Vuotson matkailumajalta lainattiin hiihtoasu ja kevyet monot. Laanilan Hangasojalla vaskattiin ensi kerran aitoa kultaa. Matka jatkui Tolosjoen rantoja Hirvas-Niilan talolle, sieltä Sotajoen kautta Ivalojoelle ja Kutturaan.

Lapin yötön yö tarjosi monta unohtumatonta seikkailua; uiminen tavaroiden kanssa Ivalojoen yli,

INARI – SAARISELKÄ

retkeilyteltan vyöryminen yöllä jyrkkää jokipenkkaan alas nukkujat mukanaan. Kutturassa Petronellan monot olivat kuluneet loppuun ja Elli Magga lahjoitti vanhat kumisaappaat. Kesä oli kypsynyt elokuun puolelle ja taivallus erämaan halki Lemmenjoelle alkoi.

Lemmenjoella elettiin tuolloin kiihkeintä kultaryntäyksen kesää; kullankaivajia oli noin 130 ja kultaa löydetty kymmeniä kiloja. Petronella jäi muutamaksi päiväksi apuemännäksi Pellisen kämpälle Klausin ottaessa malminäytteitä. Haikein mielin lähdettiin paluumatkalle patikoiden ja venekyydillä Inariin, Laanilaan ja Vuotsoon. Odotettuja rahalähetyksiä ei ollut Matkailijayhdistyksen majoille saapunut.

Matkalaisten tiet erkanivat. Taakse jäivät toistasataa patikointikilometriä ja lähes saman verran matkantekoa polkupyörällä ja venekyydillä. Klaus lähti etelään ja Petronella pohjoiseen kohti Norjaa. Matka pysähtyi Inarin kirkonkylään, jossa kahden päivän etsimisen jälkeen löytyi tuttu kultamies Aaro Raumala. Petronella houkutteli Aaron oppaakseen Lemmenjoelle. Matkaan lähdettiin polkupyörillä ja patikoiden.

Hänet otettiin iloisena vastaan Pellisen kämpällä elokuun viimeisinä päivinä. Paikalla olivat kuulun kultaporukan Jukka Pellinen, Kullervo Korhonen, Heikki Kokko ja Jaakko Isola. Emäntä Tyyne Tähti oli lähdössä lomalle ja Petronella tuli tilalle. Työtä riitti; päivittäistä ruuan laittoa, leipomista, kahvin keittoa, pyykin pesua, saunan lämmitystä, vaatteiden korjausta ja paikkaamista. Sunnuntaina 11.9. juhlittiin kahvikestein Petronellan 26-vuotispäiviä.

2015

P

etronella seikkaili Suomessa viitisen kuukautta.

Hän saapui kesäkuun alussa 1949 Tukholmasta Turun kautta Helsinkiin. Lehtinaisena hän vieraili Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Kotkassa valloittaen liikemiehiä, poliitikkoja, taiteilijoita ja hotellien henkilökuntaa. Hänellä oli takanaan lyhyt, epäonnistunut avioliitto amerikkalaisen freelancetoimittajan kanssa, ja hän yritti huonolla menestyksellä saada elantonsa mieheltä oppimassaan ammatissa.

Omat ja lainatut rahat eivät riittäneet: majapaikkaan kertyi viikkojen maksamaton lasku, joiden selvittämiseksi poliisi takavarikoi passin. Tässä epätoivoisessa tilanteessa Petronella pakeni pohjoiseen heinäkuun lopulla: henkilöautolla Ouluun, sieltä junalla Rovaniemelle ja linja-autolla kohti Ivaloa.

KEVÄT / KESÄ

Kullankaivajat syyskesällä 1949 hurmannut hollantilainen Sylvia Petronella van der Moer sai viimeisen leposijansa Lemmenjoella ja Inarin hautausmaan Pyrkyripalstalla.

Se on kullankaivajille varattu leposija, jonne "jokainen joutuu toisen vuorolla". Näin toteutui legendan toive palata lopulta niiden ystävien joukkoon, joista hänelle jäi elämän kauneimmat muistot. Samalla tarina sai uudet siivet ja valloittaa Amerikkaa.

Tästä alkoivat Petronellan seikkailut Lapin kultamailla syyskesällä 1949 Laanilan Hangas­ ojalla. Kullankaivaja Kallio vaskaa, Petronella, Klaus ja ranskalainen matkailija seuraavat toimitusta.

11

Viikkoa myöhemmin kämpälle kokoontui 27 kaivajaa perustamaan Lapin Kullankaivajain liittoa ja Petronella toimi emäntänä tarjoten itse leipomaansa mustikkapiirakkaa.

Vangitseminen ja karkotus

Pistäytyminen Inarissa ja Ivalossa katkaisi työntäyteisen ja onnellisen ajan Petronellan elämässä. Niilo Raumala otti hänet mukaansa käydäkseen asioilla maalikylissä ja Petronella halusi käydä tarkistamassa, oliko hänelle lähetetty rahaa matkailumajoille. Tieto salaperäisestä kaunottaresta Lemmenjoen erämaassa oli kiirinyt myös poliisille, joka yhdisti hänet maksamattomiin hotellilaskuihin Helsingissä.

Paikallinen poliisi jäljitti Petronellaa ensin Inarista ja lähti hänen peräänsä Ivaloon, jossa hänet vangittiin kullankaivajien seurasta syyskuun lopussa. Seuralaiset olivat itsekin päätyä putkaan naista puolustaessaan. Nipan kertoi yhden miehistä saaneen sellaisen itkukohtauksen, että se parani vain kunnon selkäsaunalla. Petronellaa Rovaniemelle kuljettanut poliisi ystävystyi vangittunsa kanssa niin paljon, että vei hänet putkan sijasta kotiinsa tarjoten hänelle yösijan ja ateriat. Seuraavana päivänä Suojelupoliisi saattoi Petronellan junalla Helsinkiin ja kuulustelut alkoivat.

Oikeudenkäynnistä muodostui suuri mediatapahtuma, jossa ei sanoja säästelty. Elettiinhän sodan jälkeistä levotonta aikaa, joka nosti esille epäilyjä kansainvälisestä vakoilusta ja siveettömästä elämästä. Lopputuloksena oli sakkotuomio hotellipetoksesta, passitta liikkumisesta ja ulkomaan valuutan vaihtamisesta markkoihin. Kullankaivajat kokivat yllätyksen yrittäessään maksaa oikeuden tuomitsemat sakot; joku oli ehtinyt ennen heitä.

Tuomion seurauksena Petronella karkotettiin Suomesta ja hänelle määrättiin maahantulokielto 5 vuodeksi.

LEGENDA PETRONELLASTA ON ELÄNYT SUOMESSA JA LAPISSA 65 VUOTTA. PIAN SE VALLOITTAA MAAILMAA JENNYN KUVIEN, TEKSTIEN JA LAULUJEN SIIVIN.

Jennyn ja kullankaivaja Seppo Maunon lähtö­ halaus Niila Hirvasvuopion talon pihalla Tolosjoella oli lämmin.

Tästä talosta alkoi myös Petronellan ja Klausin taival 65 vuotta aikaisemmin.

Legenda herää Kaliforniassa

Petronella lähetettiin Suomesta 22. lokakuuta 1949 Kööpenhaminan kautta kotimaahansa Hollantiin.

Samana syksynä Helsingin Punainen Mylly-revyyssä esitettiin kupletti Petronellan kukkuloista ja Lemmenjoen kuusta. Häntä haettiin monen vuosikymmenten ajan kullankaivajien, aikakauslehtien, elokuvantekijöiden, ulkoministeriön ja monen muun toimesta. Hänen mukaansa nimettiin lapsia, veneitä, ravintoloita, hänestä tehtiin kirjoja, lauluja, ooppera, hänen vierailustaan Suomessa, asumisestaan Hollannissa tai Kaliforniassa ja kuolemastaan liikkui huhuja ja uutisia sanomalehdissä.

Salaisuuden verho Petronellan kohtalosta avautui alkuvuodesta 2014. Taiteilija, laulaja, luontokouluttaja ja eräopas Jennifer O´Connell, Jenny, avasi hänen nimeään kantavat nettisivut. Siinä hän kertoi Sylvia Annick Petronella van der Moerin kuolleen 28.1.2014 San Franciscon Sausalitossa. Jenny oli tutustunut Petronellaan ja tyttäreen Solangeen, kuullut kertomuksia kävelystä Lappiin, elämästä kullankaivajien parissa ja haltioitunut niistä.

Pala palalta Petronellan elämänvaiheet tulivat julkisuuteen Jennyn kirjoituksista ja tyttären kertomuksista. Petronellan työteliäs ja värikäs elämä jatkui Suomesta karkottamisen jälkeen. Hän opiskeli lehtialaa Kööpen­haminassa, toimi Hollannin suurlähetystöissä pitoemäntänä eri puolilla maailmaa, tytär syntyi 1955 Ranskassa ja perhe muutti Yhdysvaltioihin asuen New Yorkissa ja eri puolilla Kaliforniaa.

Lappi ja kullankaivajat säilyivät Petronellan parhaina muistoina elämän loppuun saakka. Solangelle muodostui äitinsä kertomuksista satumainen kuva Lemmenjoen luonnosta ja tuntureista. Toinen muistikuva lapsuudesta oli Sibeliuksen Tuonelan joutsen, jonka äiti soitti joka ilta tytärtä nukuttaessa. Kauniita muistoja synkistivät sensaationhakuiset lehtijutut, joiden tähden Petronella ei halunnut palata Suomeen monista kutsuista ja toiveista huolimatta.

Viimeisinä elinvuosinaan Petronella laati useita luetteloita niistä paikoista, jonne hän toivoi viimeisen leposijansa. Kaikkien listojen ensimmäisenä oli Lemmenjoki.

Jenny lupasi tuoda Petronella kuoleman jälkeen Lappiin ja päätti kulkea samat polut. Hänelle jäi kuva, että Petronella olisi kävellyt koko runsaan tuhannen kilometrin matkan Helsingistä Lappiin ja matkan yksityiskohdat selvisivät hänelle vasta Suomessa.

Kunniajäsenyys ja viimeinen palvelus

Jennyn nettisivut herättivät Amerikassa huomiota ja hän kokosi sosiaalisen median kautta lähes 15 000 dollaria Suomen matkaa varten. Samalla kypsyi päätös samojen reittien kulkemisesta ja kirjan kirjoittamisesta. Jenny oli lähes saman ikäinen ja hän oli Suomessa saman ajan kuin Petronella 65 vuotta aikaisemmin, lähes viisi kuukautta.

12

INARI – SAARISELKÄ

Petronellan muistohetki Inarin Hautausmaalla Lemmenjoen päiväretken jälkeen oli herkkä ja harras. Oikealta tytär Solange, ystävä Jenny, kullankaivajien puheenjohtaja Jouko Korhonen ja toiminnanjohtaja Kai Rantanen, joka kiinnittää Petronellan muistolaatan paikalleen.

2015

KEVÄT / KESÄ

Lapin Kullankaivajain liitto vei Solangen ja Jennyn päiväretkelle Lemmenjoelle heinäkuun lopulla 2014.

Joukko patikoi venekyydin päätepisteestä Kultahaminasta vajaan viiden kilometrin päähän Morgamojalle.

Kesäinen päivä loihti todelliseksi äidin kertomukset Lemmenjoen sadunhohtoisesta tunturimaasta.

Pellisen laella laskettiin osa tuhkasta tuulen mukana kohti Petronellan kukkuloita. Kämpän saunarannasta poimittiin muistokivi Inarin hautausmaalle Pyrkyripalstalle, jonne loput tuhkasta ripoteltiin ystävien haudoille.

Upea päivä päättyi Jennyn omaan lauluun esikuvastaan ja muistolaatan kiinnittämiseen ”Tuhkapyrkyreiden” muistomerkkiin.

Kullankaivajat kokoontuivat seuraavana päivänä Tankavaaraan juhlimaan liittonsa 65 vuoden ikää. Solange tarjoili äitinsä tapaan kullankaivajille juhlakakkua ja otti vastaan liiton hallituksen postuumisti myöntämän kunniajäsenyyden Petronellalle. Dramatiikkakaan ei tapahtumasta puuttunut, sillä kullankaivajat olivat ilmoittaneet lehdistölle, että Solange on perunut tulonsa Suomeen. Näin saatiin toteuttaa Petronellan viimeiset toivomukset rauhassa ilman mediakohua. Kun juhlavieraiden läsnäolo oli paljastettu yleisölle ja lehdistölle, alkoi ulkona ankara ukkoskuuro; suuret vesipisarat rummuttivat hetken juhlapaikan kattoa alkutahtina Jennyn laululle ”Lapin luonto luo outoa taikaa”. Kulta ja kullankaivajat kiinnostivat aidosti Kalifornian kunniavieraita ja molemmat ottivat osaa myös kullanhuuhdontakisoihin. Lapin Kullankaivajain liiton postuumi kunniajäsenyys kruunasi Petronellan ja kullankaivajien 65 vuotta odotetun jälleennäkemisen.

115 km Petronellan jalanjäljissä

Jennifer O`Connell ja sodankyläläinen Annukka Ranta­ lainen taivalsivat syyskuun alussa saman reitin kuin Klaus ja Petronella 65 vuotta aikaisemmin. Patikkamatkaa painavien kantamusten kanssa kertyi 115 kilometriä. Vaikeimmat hetket koettiin taipaleella Ivalojoen Kultalasta Kutturaan; joen pohjoisranta on hyvin hankalaa maastoa poikittaisine kuruineen, rakkakivikoineen, upottavine jänkineen. Vaeltajat eksyivät, seurassa ollut huskykoira Jooperi katosi ja löytyi lopulta lähtöpaikalta.

Joen vastarannalla kulki kultaryntäyksen aikana leveä polku, joka oli huomattavasti helpompi kulkumaasto, mutta 65 vuotta sitten joen yli ei ollut siltoja.

Kymmenen päivän taivalluksen jälkeen Lemmenjoen tunturit avautuivat aamusumun kadottua Morgam Viipustunturin kupeella. Maisema lumosi Jennyn, kuten se oli lumonnut Petronellan ja Solangen. Monesti kuullut tarinat Lemmenjoen kauneudesta, kullasta ja kullankaivajista muuttuivat sadusta todelliseksi.

Ne eivät olleet vain Petronellan harhakuvia kadotetusta paratiisista, vaan täyttä totta; maiseman kauneuden lisäksi kullankaivajien aito ystävyys ja auttavaisuus

INARI – SAARISELKÄ

Suojelupoliisi kuvasi Petronellan kuulustelujen yhteydessä Helsingin Ratakadulla.

lumosi kahden sukupolven vaeltajat.

Legenda Petronellasta on elänyt Suomessa ja Lapissa 65 vuotta. Pian se valloittaa maailmaa Jennyn kuvien, tekstien ja laulujen siivin. Jenny on aloittanut Petronellan ja omien retkiensä muokkaamiseen kirjalliseen muotoon New Yorkin osavaltion pohjoisosassa sijaitsevassa majassaan, joka oli peittyä lumeen alku­ vuoden lumimyrskyissä. Tuhansien valo- ja muistikuvien järjestäminen, satojen ihmisten ja tilanteiden kokeminen ja kaiken tuon saaminen kirjaksi on pitkä prosessi, mutta ”hyvällä alulla ollaan”, viestittää Jenny Facebooksivuillaan.

LISÄTIETOA: www.facebook.com/findingpetronella www.kultahippu.fi/tarinat-2/lemmenjoki/ tunnelmapaloja-petronellan-jalanjaljilta/ www.kultahippu.fi/tarinat-2/lemmenjoki/ petronella-legenda-vailla-vertaa/

13

Muinaisella Ruijanpolulla kuljet jylhissä maisemissa TEKSTI: METSÄHALLITUS / KRISTIINA AIKIO KUVAT: INARI-SAARISELKÄ MATKAILU OY

Jylhien Nattastuntureiden välissä, sankoissa kynttiläkuusikoissa, vanhoissa männiköissä ja suojuonteiden lomassa puikkelehtien kuljettaa Ruijanpolku retkeilijäänsä. Ikivanha Ruijanreitti on aikoinaan kulkenut Perämereltä Saariselän tunturialueen kautta Jäämerelle eli Ruijan rannalle saakka.

1900-luvun alkupuolella reitin käyttö loppui.

N

oin sata vuotta myöhemmin, 2000-luvun alkupuolella, osa reitistä on entisöity retkeilypoluksi.

Nyt merkityllä reitillä pääsee retkeilemään Sompiojärvi-Laanila -välillä ja kokonaispituus on 35 kilometriä.

Se on merkitty vanhan merkintätavan mukaisesti puisin vinoristein. Kivikkoisilla alueilla on ikivanhoja kivikasoja reittimerkintänä. Välillä voi yöpyä Kaptukaislammella tai Kopsusjärventien varressa olevalla laavulla. Laavujen yhteydessä on myös telttailumahdollisuus.

Ruijanpolun vaativin osuus on Sompiojärven päässä.

Nattastuntureiden alue on erittäin kivikkoista. Retkeilijän onkin hyvä varustautua oikeilla vaelluskengillä.

Lenkkitossuilla taitettu matka voi tuntua epämieluisalta jalkapohjissa.

Sompiojärveltä lähdettäessä ensimmäinen luonteva välietappi on 6,2 kilometrin päässä oleva tulipaikka. Siitä voi halutessaan kavuta tunturin huipulle ihailemaan maisemia. Merkitty polku tulipaikalta Terävä-Nattasen (544 mpy) huipulle on vain 1,7 kilometriä pitkä, mutta kivikkoisuus ja kohtalaisen jyrkkä nousu tuovat

14

osuudelle vaativuutta. Se on hyvä ottaa huomioon myös aikataulua laatiessa.

Nattasten tunturijono

Terävä-Nattasen huipulla näkymä on palkitseva.

Kirkkaalla säällä huipulta avautuvassa huikaisevassa maisemassa näkyy hienosti koko Nattastuntureiden juonto. Eteläisin tässä tunturimuodostelmassa on PyhäNattanen, joka on aikoinaan ollut saamelaisten pyhä paikka. ”Koko korpimaailma kumarsi tunturia, suurta jumalaa, joka ei asunut käsillä tehdyssä temppelissä, vaan majaili sinisessä, taivaita tavoittelevassa linnassa…” kuvasi jo aikoinaan kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju pyhää paikkaa.

Pyhä-Nattasen ja Terävä-Nattasen lisäksi neljällä korkeimmalla huipulla on nimet: Serrikainen, Seinätunturi, Lupukainen ja Suku-Nattanen.

Terävä-Nattaselta avautuva näkymä on puhutteleva.

Sankkojen kynttiläkuusikoiden ja niiden välissä luikertelevien suojuonteiden reunustamat Nattastunturit muodostavat ydinosan Sompion luonnonpuistosta.

Nattastunturit seisovat jykevinä säilyttämässä Sompion alkuperäistä luontoa. Merkittävä osa vanhaa, kuuluisaa

INARI – SAARISELKÄ

2015

KEVÄT / KESÄ

seen saavutaan poroaidalle, joka ylittää Ruijanpolun.

Sompiota on menettänyt luonnontilansa 1950-60 luKoska aita on Lapin paliskunnan laidunkieroaita, kulkijan vuilla rakennettujen tekojärvien vuoksi. Tekojärvimaiseman vastapainona lännessä, pohjoisessa ja idässä onkin on muistettava sulkea veräjä takanaan.

Matka jatkuu mäntyisten vaarojen kautta aina Sompion luonnonpuistoa ympäröivä Urho Kekkosen Laanilaan saakka. Maisemaan vaihtelua tuovat pienet, kansallispuisto laajoine tunturialueineen. polun poikki virtaavat purot. Tankajoen latvahaara Terävä-Nattasen huipulla tehdyn yleiskatsauksen ylittää Ruijanpolun Kopsusjärven tien pohjoispuolella. jälkeen on kiehtovaa sukeltaa sisään maisemaan. Paluu Kakslauttasenoja, Kaarreoja, Sivakkaoja, Terävä-Nattasen huipulta alas tapahtuu Kiilo-oja ja Hangasoja tuovat terveisensä samaa, tulipaikalle vievää reittiä pitkin.

Runo ylämailta, tunturinrinteestä.

Luonnonpuistossa polulta poikkeamiTyhjätä reppu ja taas täyttää, Sivakkaojalla on laavu vaikkapa nen ei ole luvallista. suon tuoksulla, viimeiselle levähdystauolle. Siitä on Tulipaikalta matka jatkuu kivikliron lirotuksella, matkaa Kiilopään tielle enää noin 1 koisten metsien ja suoalueiden kautta sinirinnan laululla. km ja Laanilaan noin 7 km. Mikäli halukohti pohjoista. Suoalueiden yli kulkevat Tiesin, aa retkensä päättyvän Nattastuntureipitkospuut, jotka voivat olla liukkaita. että vielä sen osaisin. den kivikkoisen kauniissa maisemassa, Riestojoki ylitetään turvallisesti siltaa kannattaa retki aloittaa Laanilasta tai pitkin. Luonnonpuiston ja kansallispuisKiilopäältä. Ruijanpolulla pääsee mukavasti luontoon; ton raja erottuu maastossa kuusikkoon avattuna linjana.

Puistojen rajalla ollaan jo Kaptukaisselän laitamilla. Kaptu- tunturiin, metsään, suon laitamille, keskelle hiljaisuutta ja rauhaa. kaislampien laavulle tästä on matkaa enää pari kilometriä. Laavupaikalla on myös liiteri ja käymälä. Juomaveden retkeläinen voi ottaa suokaitaleen keskellä virtaavasta Kaptukaisojasta.

LISÄTIETOJA RUIJANPOLUSTA: Noin kilometrin päässä Kaptukaislammilta pohjoiwww.luontoon.fi/ruijanpolku

INARI – SAARISELKÄ

15

Tunturipöllö

Lapinpöllö

Hiiripöllö

Metso

16

Suokukko

INARI – SAARISELKÄ

Siiveniskuja Pohjolassa

Vierailevien bongareiden suosikkilajit

Kaikkein eniten kiinnostusta herättävien lista ei ole kovin pitkä. Kyse on todellakin metsälajeista. Ja oikeastaan todellisista Siperian havumetsien asukeista – siis linnuista, joiden pää-esiintymisalue on idempänä, mutta ulottuu meille asti. Lista alkaa tutuistakin tutummasta eli kuukkelista ja jatkuu lapintiaisella, eli juuri niillä lajeilla, joiden englanninkielinen nimi alkaa siberian-

sanalla. Mainiota on luonnollisesti myös se, että nuo kaksi symppistä ovat myös poikkeuksellisen luottavaisia, eivätkä juuri ihmistä karta – vaan pikemminkin hakeutuvat seuraan ravinnonsaannin toivossa.

Lista jatkuu kanalinnuilla ja pöllöillä. Metso ja pyy edustavat aitojen metsälintujen joukkoa, joiden havaitseminen ei meillä vaadi suurtakaan tuskaa, mutta jotka ovat keskisestä Euroopasta jo lähes hävinneet.

Metso kuuluu kaikkialla Inarissa havumetsäisen seudun peruslajistoon. Se oli yleisyydessään jopa aikamoinen yllätys myös allekirjoittaneelle reilut kolmekymmentä vuotta sitten tänne muuttaessani.

Pyy taas on yksi lintukirjallisuuden suurimmista väärinkäsityksistä suomalaisen levinneisyytensä suhteen. Se väittää pitkään lajin levinneisyyden loppuvan Rovaniemen korkeudelle ja lajin olevan täysin riippuvainen kuusivaltaisista metsistä. Pyy on kuitenkin iät ajat asunut esim. Myössäjärven seudun vaararinteiden puronvarsissa hyvällä menestyksellä.

Riekko ja kiiruna ovat aina kiinnostavia, vaikka pitää aina muistaa, että esim. kiiruna elelee myös Alpeilla, eikä siten yllä sille harvinaisuusasteelle, kuin toinen talveksi valkoiseksi pukeutuva kanalintumme riekko.

Pöllöillä on aina oma erityinen asema lintujen joukossa ja ristiriitainen statuksensa ihmisten ajatusmaailmassa.

Ne ovat joko viisauden tai typeryyden symboleja vähän tilanteen mukaan. Ainakin niiden silmien sijainti samalla puolen päätä ihmisen tavoin tuo katseeseen viisauden ja äärimmäisen ymmärryksen vaikutelman.

Pöllöjenkin kohdalla levinneisyyden itäinen ja pohjoinen vaikutus korostuvat. Itäinen kummajainen lapinpöllö (pitäisi oikeastaan olla siperianpöllö, tms.) ja pohjoinen hiiripöllö ovat kiinnostuslistan kärjessä. Tunturipöllökin siellä oikeastaan olisi, mutta lajin harvinaisuuden ja oikullisen esiintymisen vuoksi sen löytäminen on lähes mahdotonta. Sen vähälukuisuus saa aikaan myös hyvin tiukat määräykset lajin mahdollisesti meillä pesiessä. Vain viranomaisten luvatessa voi pesäpaikkaa lähestyä.

2015

L

uonnon tarkkailu ja seuraaminen on nykyään suorastaan trendikästä. Ihmisten vapaa-aika on lisääntynyt ja erityisesti eläköityneen väestön mahdollisuudet ovat aivan toista kuin muutaman vuosikymmen sitten. Yleiskunto on noussut ja varallisuuskin kunnossa. Luonnossa liikkuminen ei kuulu enää välttämättömään leivän hankkimiseen, vaan siitä on tullut miellyttävä ja elämän sisältöä rikastuttava harrastus. Myöskään lintujen elämän havainnointi ja bongaaminen eivät enää ole "lintufriikkien" yksinoikeus tai herätä yleistä kummastusta. Suomessa lintuharrastus on noussut lentoon viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, muualla Euroopassa jo aiemmin. Esimerkiksi Englannissa lintuyhdistyksissä on jo vuosikymmeniä ollut satojatuhansia jäseniä.

On selvää, että Inarin ja Utsjoen oloissa lintuharrastus keskittyy pohjoisiin ja itäisiin lajeihin. Erityisesti, kun puhutaan tänne saapuvista, linnuista elämälleen sisältöä hakevista henkilöistä. Inarissa ja Utsjoella vaikuttaa toki reilu kourallinen äärimmäisen vannoutuneita harrastajia, joita kiinnostavat linnut laidasta laitaan, mutta muualta tulevat matkailijat ovat usein kiinnostuneita varsin tavallisista lajeista. Ne ovat useimmiten metsien paikkalintuja ja asustavat täällä ympäri vuoden.

Kaiken kaikkiaan Inarin ja Utsjoen vuosittainen havaittu lajimäärä on noin 180 lajia, joista säännöllisesti paikallisina ja ympärivuotisina elelee nelisenkymmentä.

Mutta mitä ovat nuo eteläsuomalaisten ja ulkomaalaisten himoitsemat siivekkäät?

KEVÄT / KESÄ

KUVAT JA TEKSTI: MARTTI RIKKONEN

17

Yleensäkin kaikkien lintujen pesintää pitää toki kunnioittaa aina ja kaikkialla!

Pöllöjen esiintyminen vaihtelee myyräkantojen vaihteluiden rytmissä. Parhaassa tapauksessa Pohjolan endeeminen, tunturisopuli, muodostaa rajuna lisääntyjänä ratkaisevan osan myyränsyöjien ravinnosta. Tulevana kesänä 2015 elämme erinomaisen otollista vaihetta myyräsyklissä, sillä kannat ovat kovassa nousussa ja saattavat olla ensikesänä huipussaan. Jonkinlainen mahdollisuus on myös sopuleiden joukkoesiintymiseen!

Minne mennä?

Siis minne mennä lintuja katsomaan Inarissa ja Utsjoella? Ensimmäinen ja aina paras ohje on metsään, metsään ja metsään. Ja mieluiten havumetsään. Mitä kauempaa lintuja havainnoimaan tulevat vieraat tulevat, sitä paremmin tuo ohje toimii. Tunturikoivikotkin ja paljakatkin toki kelpaavat – ja sieltä löytyy oma lajistonsa, joka saattaa olla suomalaisen harrastajan tavoitelistan kärjessä.

Yleisemmin voidaan todeta mahdollisuuksien olevan rajattomat, vaikka lintulajisto ei lukumäärässään ylläkään eteläisempien leveysasteiden tasolle. Inarin ja Utsjoen pinta-aloista erittäin (ja kiitettävän) suuren osan muodostavat erityyppiset ja eriasteiset suojelualueet, mahdollistaen näin lähes rajattoman retkeilyn.

Inarissa on toki myös tiettyjä erityisen otollisia paikkoja lintujen tarkkailuun. Ivalon taajaman ja Inarijärveen laskevan Ivalojoen tuntumassa on muutama merkittävä kohde. Ivalojokisuu laajasti ymmärrettynä

on niistä tärkein. Sen tuntumaan on rakennettu kaksi lintutornia tarkkailua helpottamaan ja turhaa häirintää vähentämään. Toinen seisoo jokideltan sisällä Juurakkovuopajassa, toinen hiukan sisempänä Mielikköjärvellä.

Niistä on erinomaiset mahdollisuudet monipuolisen vesilinnuston ja kahlaajien tarkkailuun. Myös petolinnut kuuluvat alavien vesijättöjen säännöllisiin vieraisiin. Sekä merikotka että muuttohaukka ovat nykyään keväällä säännöllisiä. Lajit saatiin onneksi maailmanlaajuisesti pelastettua ympäristömyrkkyjen puristuksesta.

Ivalon alueella on monia muitakin kiinnostavia kohteita: Mellanaavan puhdistamo on tyypillisen poikkeava ympäristö tarjoten runsaalla lajistolle elintilaa, Hirviniemen kuusimetsät tarjoavat mahdollisuuksia kuusikkojen lajistolle ja Ivalon lähistöjen pellot pitää keväisin aina käydä tarkistamassa mm. hanhien varalta.

Ylä-Lapin juhlallisin lintutorni löytyy Kaamasjokisuusta, Toivoniemestä. Maisemallisesti torni lienee Suomen edustavin: toista samanlaista jokisuulabyrintin ja tunturimaiseman kokonaisuutta ei kotimaasta löydy.

Toivoniemessäkin vesilinnut ja petolinnut ilahduttavan torniin kipuajaa ainakin koko sulamaan aikana.

Pohjoisemmas siirryttäessä erityisten lintukohteiden koko kasvaa ja niiden saavutettavuus muuttuu vaativammaksi. Pieramarinjängän palsat ja Sammuttijängän laajuus vaativat jo kuntoa ja maastokelpoisuutta, mutta tarjoavat samalla ainutlaatuisia luontoelämyksiä.

Hiiripöllön kiihkeä varoitus tai saalistelevan suopöllön pehmeä siivenisku eivät hevillä unohdu. Valtavalla onnella voi kaukaisen tunturinteen sivua nähdä liitävän lumivalkoisen pöllön…

Uivelo

18

INARI – SAARISELKÄ

POHJOINEN KULTTUURIPERINTÖ JA LUONNON MONIMUOTOISUUS MOBIILILAITTEESEESI TEKSTI: OLLI KARJALAINEN JA RIINA TERVO, METSÄHALLITUS

Jo 50-vuotisjuhliaan viettäneellä Siidan ulkomuseoalueella avattiin viime syksynä mobiiliopas, joka perehdyttää kävijän saamelaisesta kulttuuriperinnöstä kertovien kohteiden historiaan pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi. Mobiiliteknologian mahdollistamana tarinoita väritetään valokuvilla, aidolla äänimaailmalla ja videoilla. Ääneen pääsee muun muassa ulkomuseon ensimmäinen kesätyöntekijä Matti Morottaja.

Ulkomuseo on merkittävä ja ainutlaatuinen käyntikohde, jota saamelaismuseo Siida ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Idyllisellä museoalueella järjestetään myös erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Ulkomuseoon on mahdollista tilata myös teemaopastus. Mobiilioppaasta voit nähdä muun muassa ulkomuseoalueella kuvatun ihka oikean musiikkivideon ja sen, kuinka Skábmagovat -elokuvafestivaalien mystinen lumiteatteri rakennetaan.

Uhanalaistuva tunturiluonto mobiilisti Siidan päänäyttelyssä

Keväällä 2015 mobiiliopastus laajeni myös Siidan seinien sisäpuolelle. Suomen eliölajien ensimmäisestä uhanalaisuusluokituksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta, minkä Ylä-Lapin luontokeskus Siida huomioi julkaisemalla Pohjois-Lapin tuntureiden uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä kertovan mobiilioppaan.

Upeilla kuvilla elävöitetty mobiiliopas kertoo muun muassa tuntureiltamme jo lähes kokonaan kadonneesta naalista, jonka viimeisestä varmistetusta poikimisesta Suomessa on pian 20 vuotta. Koko perheelle suunna-

INARI – SAARISELKÄ

tussa oppaassa esitellään monia muitakin tuntureiden lajeja ja luontotyyppejä, joiden säilymistä osana luontoamme uhkaavat nopeat muutokset ympäristössä.

2015

Älylaite matkaan ja museoon!

KEVÄT / KESÄ

Matkailijoiden ja retkeilijöiden mobiililaitteet ovat kovassa käytössä, kun lomapäivän kohokohtia ja elämyksiä ikuistetaan teksti- ja kuvavirraksi. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa ja Urho Kekkosen kansallispuistossa puhelimen ja tabletin voi valjastaa mobiilioppaakseen ja sukeltaa tiedon lähteille. Mobiilioppaat eli ilmaiseksi ladattavat applikaatiot esittelevät mielenkiintoisia asiasisältöjä ja tarinoita pohjoisen luonnosta ja kulttuurista.

Laajan erämaan kulttuurihistoriaa

Laaja ja erämainen Urho Kekkosen kansallispuisto on tunnetusti erävaeltajien suosiossa. Kiilopäältä ja Saariselän keskustasta on kivenheiton matka kansallispuistoon, joten päiväretkilläkin pääsee näkemään huimia maisemia. Kansallispuiston arvo luonnonsuojelualueena on suuri, ja siihen arvoon kietoutuu myös alueen kulttuuriperintö. Saamelaiskulttuuri ja siihen liittyen vanhat asuinkentät ja poronhoito, sotavuodet, retkeilyn kultaiset vuosikymmenet ja mitä persoonallisimmat erämaan asukkaat ovat jättäneet allekirjoituksensa kansallispuiston historiaan.

MobiRanger -niminen mobiiliopas esittelee Urho Kekkosen kansallispuiston mielenkiintoisimmat kulttuuriperintökohteet suomeksi ja englanniksi.

Ken pyysikään helmiä Raja-Joosepissa? Tiedätkö millä vaellusreitillä kuljet Jäämeren rantaan matkanneiden, paremman tulevaisuuden perässä kulkeneiden ihmisten jäljillä? Tekstit, valokuvat, videot ja äänitarinat tarjoavat mielenkiintoista tietoa nähtävyyksistä. Opastettujen kohteiden lisäksi sovellus näyttää sijaintisi kartalla sekä ohjaa sinut merkityille reiteille, tulentekopaikoille ja tuville. Voit myös selata sisältöjä jo etukäteen retkeä suunnitellessasi – tai jälkikäteen kotisohvalta retkeä muistellen ja fiilistellen.

19

Lemmenjoki on Suomen suurin kansallispuisto ja myös Euroopan laajimpia tiettömiä ja asumattomia metsäerämaita.

Retki kansallispuistoon tekee hyvää

Kuvittele ihan uusi lääke. Lääke, joka pitää sinut aktiivisempana ja terveempänä, vähentää stressiä ja kohentaa mielialaa. Se vähentää riskiä sairastua syöpään, sydäntauteihin tai diabetekseen – ja kaiken lisäksi tuottaa puhdasta vettä ja raikasta ilmaa.

Jos tällainen yksittäinen ihmelääke olisi olemassa, se voittaisi takuuvarmasti Nobelin palkinnon.

TEKSTI: JOEL ERKKONEN, ERIKOISSUUNNITTELIJA METSÄHALLITUS, LUONTOPALVELUT KUVAT: INARI-SAARISELKÄ MATKAILU OY JA PASI NIVASALO/ METSÄHALLITUS

20

Terveysvaikutuksista tiedetään yhä enemmän

Kansainväliset ja kotimaiset tutkimustulokset luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista lisääntyvät ilahduttavasti. Ne kertovat luonnossa oleskelun ja liikkumisen edistävän sekä fyysistä että henkistä terveyttä.

Lisäksi luonnon aktivoiva vaikutus synnyttää välillisiä terveyshyötyjä.

Vuonna 2013 Metsähallituksen luontopalvelut julkisti yhdessä Oulun Diakonissalaitoksen kanssa toistaiseksi laajimman selvityksen kansallispuistovieraiden kokemista luonnossa liikkumisen vaikutuksista psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Mukana tutkimuksessa oli kolme kansallispuistoa Etelä- ja Itä-Suomesta sekä Suomen suurin luonnonpuisto Kevo täältä Lapista. Puistoissa kävijöiltä saatiin maastokyselyssä 2052 vastausta, joista Kevon tutkimuksen vastaajien osuus oli merkittävä. Tutkimustulokset vahvistavat monia aikaisempia käsityksiä kävijöiden kokemista hyödyistä.

Metsähallituksen luontopalvelujen rooli terveyden ja hyvinvoinnin saralla on erityisesti edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia saamalla ihmiset liikkumaan luontoon. Samalla luontopalvelut tekee tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja muiden eri toimijoiden kanssa.

Kansallispuistoretki kampittaa stressin

Viime vuonna Suomen kansallispuistoihin tehtiin noin 2,3 miljoonaa ja kaikkiin Metsähallituksen ylläpitämiin luontokohteisiin noin 5,6 miljoonaa käyntiä. Yhdellä kansallispuistoretkellä ihmiset patikoivat keskimäärin 15 kilometriä. Tämän perusteella kaikissa Suomen kansallispuistoissa patikoidaan vuositasolla 34 miljoonaa kilometriä eli 850 kierrosta maapallon ympäri!

Selvitys osoittaa, että retki kansallispuistoon kohentaa tehokkaasti mielialaa ja elvyttää stressistä.

Puistokäynti lisää tyyneyttä ja rauhallisuutta, onnellisuutta, elinvoimaisuutta ja turvallisuuden tunnetta sekä

INARI – SAARISELKÄ

Aikuiset kokevat luonnossa liikkumisen tarjoavan lapsille virikkeellistä ja kehittävää toimintaa. Lapset nauttivat luonnossa ja yhdessä olemisesta sekä tuntevat liikkumisen riemua. He saavat myönteisiä kokemuksia itsensä toteuttamisesta ja oppivat uusia taitoja ja asioita.

Vanhemmat myös arvioivat lasten kiinnostuksen luontoa kohtaan lisääntyvän kansallispuistoretkien aikana.

Luonnossa liikkuminen vaikuttaa myönteisesti myös lasten mielikuvitukseen, luovuuteen ja oivaltamiseen, ja lapset saavat lisää itseluottamusta ja rohkeutta eivätkä koe luontoa pelottavana. Tulosten perusteella näyttäisi myös, että aikuiset tuntevat pystyvänsä olemaan läsnä lapsille paremmin luonnossa kuin sisätiloissa.

Kansanterveyttä miljoonilla euroilla

Kansallispuistot ja muut luontokohteet voivat olla merkittävä ja edullinen apu terveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Retkeilijät arvottivat kansallispuistossa saamansa terveysvaikutukset keskimäärin 208 euron (mediaani 100 euroa) arvoisiksi. Puistossa vietetty aika ja kuljetut

Virtaa Lapin luonnosta

Lapin matkailukeskuksista on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tehdä lyhempiä päiväretkiä tai pidempiä retkiä Suomen upeimpiin kansallispuistoihin. Suosituimmat kansallispuistot sijaitsevat aivan matkailukeskusten kupeessa, monesti vain kävelymatkan päässä. Lapin kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna yhteensä 950 000 käyntiä. Kansallispuistot ja matkailukeskusten palvelut tukevat toisiaan ja edistävät merkittävästi sekä paikallisten ihmisten että matkailijoiden terveyttä ja hyvinvointia.

Alussa kuviteltua Nobelin ihmelääkettä odotellessa voimme nauttia ihan samoista hyödyistä kansallispuistoissa, kunhan vain saamme itsemme liikkeelle. Retket kansallispuistoon tekevät hyvää kaikille − vauvasta vaariin.

2015

Hyvää oloa koko perheelle – luonto on lasten paras leikkipaikka

”KANSALLISPUISTOT JA MUUT LUONTOKOHTEET VOIVAT OLLA MERKITTÄVÄ JA EDULLINEN APU TERVEYSONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ.”

kilometrit vaikuttivat vahvasti siihen, kuinka suuriksi kävijät arvottivat luontoretkestä saamansa hyödyt terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Jos yhden käynnin terveyshyötyjen arvoksi käytetään varovaisesti mediaania (100 euroa), niin Suomen kansallispuistoissa vierailleiden retkeilijöiden kokemien terveysvaikutusten suuruusluokka on vuositasolla noin 230 miljoonaa euroa.

Luontoliikunta on tasa-arvoista, tehokasta ja lähes aina ilmaista terveysliikuntaa kaikille. Luonnossa liikkuminen ja oleilu, eli luontoilu, on merkittävä ja edullinen apu terveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Luontoilu on hauskaa ja siihen on Suomessa loistavat mahdollisuudet, sillä luontoon pääsee kohtuullisen helposti kotiovelta tai vaikkapa mökiltä.

KEVÄT / KESÄ

vähentää alakuloisuutta. Samaa todistavat myös monet muut viimeaikaiset tutkimukset luonnon vaikutuksista henkiseen hyvinvointiin. Kaikista luontoretkeilyn hyvistä terveysvaikutuksista pisimpään kestäviä ovat juuri henkisen hyvinvoinnin vaikutukset.

KEVON LUONNONPUISTO

K

evon luonnonpuistossa pääset tutustumaan Lapin luontoon jylhimmillään. Kevon ainutlaatuisen maiseman ydinalueen muodostaa yli 40 km pitkä ja paikoin lähes 80 m syvä rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa Kevojoki. Muu osa puistoa on huomattavasti loivempaa tunturiylänköä. Kevon luonnonpuistossa kulkeminen on sallittu ainoastaan merkityillä reiteillä ja yöpyä saa ainoastaan siihen osoitetuilla paikoilla.

Kokeile vaeltaa Kevon luonnonpuistossa esimerkiksi retkeilyreitti etelästä pohjoiseen, Sulaojalta Kenesjärvelle, silloin kanjoni aukeaa jylhemmin ja yllättäen eteesi.

LISÄTIETOJA: www.luontoon.fi/kevo

INARI – SAARISELKÄ

21

LEMMENJOEN KANSALLISPUISTO Tunturien ympäröimä jokilaakso Suomen suurimmassa kansallis­ puistossa tarjoaa monipuolisesti vaihtoehtoja retkeilyyn.

S

uomen suurin kansallispuisto ja Euroopan suurin erämaa-alue löytyy Inarin kirkonkylältä noin 40 kilometrin päästä. Tuntureiden ympäröimä jokilaakso on Lemmenjoen tuttu maisema, mutta patikoitavaa löytyy myös kansallispuiston laajalta erämaaosaltakin. Yli 70 km pitkä Lemmenjoki virtaa kansallispuiston halki. Laajan puiston perusosassa Lemmenjokilaaksossa ja kulta-alueella retkeily onnistuu helposti merkittyjä reittejä, sekä autio- ja vuokratupia hyödyntämällä. Lemmenjoen kansallispuistoon liikennöi kesäkaudella päivittäin vuorovenekuljetus, lisäksi yrittäjät järjestävät tilauksesta veneretkiä jokilaaksoon.

Kokeile Lemmenjoella esimerkiksi veneretkeä Ravadaskönkäälle, puiston tunnetuimmalle nähtävyydelle ja patikoi merkittyä reittiä takaisin Njurgulahteen.

Myös entisaikojen pororuhtinaan Kaapin Jounin tilaan ja alueen saamelaiseen elämäntapaan pääset tutustumaan paikallisten yrittäjien tarjoamilla opastetuilla retkillä.

22

LEMMENJOKI 2015

VENEAIKATAULU AAMU NJURGUILAHTI

10:00

ILTA 13:00

17:00

20:00

RAVADAS

10:40

12:00

17:40

19:00

KULTALAN HAMINA

11:30

11:40

18:30

18:40

7.6 - 16.6

vain iltavuorot

17.6 - 16.8

aamu- ja iltavuorot

17.8 - 17.9

vain iltavuorot

Njurguilahti-Ravadas

15 € / hlö / yksi suunta

Njurguilahti-Kultasatama

20 € / hlö / yksi suunta

Pyydämme varaamaan paikat / Hinnat sitoumuksetta / Pidätämme oikeudet muutoksiin.

AHKUN TUPA / LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY Puh. 040 7554306 / 016 673435 HEIKKI PALTTO Puh. 016 673 413 / 040 756 9075

LISÄTIETOA: www.luontoon.fi/lemmenjoki

INARI – SAARISELKÄ

VUOTSON MAJA ON TAAS AUKI

Vuotson kanava aamu-usvassa

Jouko ja Eeva-Liisa Vainioranta ostivat Vuotson Majan alkuvuodesta 2013. Seuraavana kesänä alkoi remontti. Sähköt, käyttövesiputkistot ja lämmitysjärjestelmä pistettiin kokonaan uusiksi.

Kaikki ikkunat ja ovet menivät vaihtoon, tehtiin uusia suihku- ja wc-tiloja. Talo maalattiin sisältä ja päältä. Ruokailuhuoneen uusi takka luo tunnelmaa ja lämmittää. Seinällä roikkuu Suomen Matkailijayhdistyksen sinivalkoinen kyltti. Se kertoo paikan historiasta: yhdistys on yksi lukuisista tahoista, jotka ovat toimineet vuonna 1949 valmistuneessa rakennuksessa. Lisäksi siinä on ollut muun muassa kauppa ja posti.

Vainiorannat uusivat remontissa majatalon neljä huonetta kokonaan. Nyt jokainen huone on sisustettu persoonallisen näköiseksi. Yhtä hallitsevat punaiset sävyt, toista kirkkaanvihreät. Osassa huoneista on wc ja keittiö. Huoneiden ovissa roikkuvat hauskat kyltit, joissa lukee niiden nimet: Nattaset, Mutenia, Lokka, Ala-Riesto. Ne ovat paikallisia nimiä. Nattastuntureille lähtee tie Vuotson Majan vierestä, ja Mutenia ja Lokka viittaavat kyliin. Neljäs huone on saanut nimensä nyt jo edesmenneen taiteilijan mukaan.

Remontti valmistui viime vuoden lopulla. Ensimmäiset majoittujat saapuivat jouluaattona 2014. Uteliaat pääsivät katsomaan paikkoja jo aiemmin: juhannuksena talo tarjosi kaikille halukkaille lohisoppaa, ja itsenäisyyspäivän aattona oli kakkukahvien vuoro.

Remontoidussa Vuotson Majassa on yöpynyt muun muassa kelkkailijoita, työmatkalaisia ja lomailijoita.

Vainiorantojen mukaan väkeä on riittänyt kohtuullisesti. He uskovat, että paikka houkuttelee monenlaista väkeä, esimerkiksi vaeltajia, kalastajia, metsästäjiä ja vaikkapa Nordkappiin matkalla olevia ohikulkijoita. Kun etukäteen tilaa, talo tekee ruoat valmiiksi ryhmille. Paikka toimii myös vähän kuin kylätalona: siellä kokoontuu esimerkiksi kansalaisopiston ryhmä Vuotson Virkeät, ja kirjastosta saa lainata luettavaa.

Vuotso on muutaman sadan asukkaan kylä. Kylästä löytyy mm. kyläkauppa, koulu sekä kotimajoitusta. Tuliaisia voi hakea Vuotson Majaa vastapäätä sijaitsevasta käsityöpajasta. Lähimpään ravintolaan päästäkseen pitää ajaa kahdeksan kilometrin päähän Tankavaaran kultakylään.

Ihan kaikkea Vainiorannat eivät vielä ole ehtineet remontoida. Kesän saapuessa edessä on piharakennuksen kunnostaminen ja pihamaan tasaaminen.

Siihen tulee matkaparkki telttoja ja asuntoautoja sekä -vaunuja varten. Tarkoitus on, että pihalla voisi olla kerralla jopa 20 vaunua. Tekemistä riittää toki muutenkin. Vainiorannat pyörittävät paikkaa kahdestaan. Jouko hoitaa enemmän talonmiehen hommia, keittiö taas on Eeva-Liisan heiniä.

Orivedellä aiemmin asunut pariskunta on mökkeillyt Vuotsossa viime vuosisadalta lähtien. Kylä ja kyläläiset ovat tulleet tutuiksi. ”Jotenkin me vain ihastuimme tähän luonnon rauhaan. Maailman diskovalot on nähty”, Jouko Vainioranta sanoo.

2015

REMONTOITU VUOTSON MAJA AUKESI YÖPYJILLE JOULUNA. ENSI KESÄNÄ UUDET YRITTÄJÄT JOUKO JA EEVA-LIISA VAINIORANTA AIKOVAT TEHDÄ PIHAAN MATKAPARKIN ASUNTOAUTOILLE.

”Hän on asunutkin aikanaan tässä talossa”, Eeva-Liisa Vainioranta kertoo.

KEVÄT / KESÄ

N

elostietä reunustaa tiheä kuusikko. Kuusten välistä pilkottaa puinen veräjä ja nelivärinen saamen lippu. Veräjässä lukee isoilla kirjaimilla ”Sami poarta, bures boahtin”. Saamen portti toivottaa pohjoista kohti ajavat tervetulleeksi Vuotsoon, Suomen eteläisimpään saamelaiskylään. Ollaan Sodankylän laitamilla. Jos matkaa jatkaa pohjoiseen, 40 kilometrin päässä vastaan tulee Saariselän tunturikylä. Se on jo Inarin kunnan puolella. Sodankylän keskusta jää 90 kilometriä Vuotsoa etelämmäksi.

Vuotson Majan uudet yrittäjät uskovat, että sijainti on bed & breakfast -paikan suurin valttikortti. "Olemme Nelostien vieressä, kelkkareittien risteyksessä, Ivalon lentokentän lähellä, ja luonto alkaa meidän pihasta”, Jouko Vainioranta sanoo.

TEKSTI: ANNA-SOFIA NIEMINEN KUVAT: VUOTSON MAJA

23

SAARISELKÄ MTB STAGES MAASTOPYÖRÄILYTAPAHTUMA KAUKANA POHJOISESSA.

LISÄTIETOA TAPAHTUMASTA JA ILMOITTAUTUMISOHJEET: www.saariselkamtb.fi

Suomen ensimmäinen maasto­pyöräilyn etappikisa järjestetään Saariselällä 28.–30.8.2015.

TUOREIMMAT KUULUMISET: Saariselän alueella on pyöräilty maastossa jo neljänä vuonna peräkkäin.

MTB-tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja tänä kesänä koetaan muodonmuutos: elokuun viimeisenä viikonloppuna Saariselällä järjestetään Suomen ensimmäinen kolmipäiväinen maastopyöräilyn etappiajo.

Tapahtumaa varten maastoon merkitään kolme erilaista maastopyöräilyreittiä, joiden yhteispituus on huimat 185 kilometriä. Osallistujat voivat osallistua täyden kilpailun lisäksi joka päivä yksittäisille etapeille, joiden pituudet täydellä matkalla vaihtelevat 45–80 kilometrin välillä ja junioreiden sekä kuntoilijoiden radoilla 10–40 kilometrin välillä. Sarjoja löytyy kilpa-

www.facebook.com/SaariselkaMTB

24

pyöräilijöiden lisäksi kuntoilijoille, junioreille, pareille ja Fatbike-pyöräilijöille.

Saariselkä MTB:n tapahtuma-alue sijaitsee kaikkina päivinä aivan kylän keskustassa. Reitit suuntaavat kylän lähialueen tuntureille ja metsiin. Ensimmäisellä etapilla pitkän reitin osallistujat pyöräilevät maastossa Hammastunturin erämaahan Kulmakuruun sekä Kiilopäälle.

Toisena päivänä ajetaan aiemmilta vuosilta tutulla Saariselkä MTB Maratonin reitillä, joka on tunnettu hienoista tunturimaisemistaan sekä pitkistä ylä- ja alamäistään. Viimeisen päivän etappi perehdyttää osallistujat alueen historiallisesti merkittäviin kohteisiin. Reitti suuntaa Saariselän kylältä ensin Ruijanpolun maastoihin ja myöhemmin Laanilan historiallisille kultamaille.

INARI – SAARISELKÄ

Nellim

– ERÄMAAKYLÄ INARINJÄRVEN RANNALLA

N

Nellimin seudulla on ollut suuria savottoja 1930-luvulla ja heti sodan jälkeen. Atif-metsäyhtiö rakennutti 1929 Keskimöjärven uittorännin matalien koskiosuuksien yli Nellimjärvelle, josta puut jatkoivat matkaansa Inarinjärvelle ja Paatsjokea myöten Jäämeren rannalla Norjan Elvenissä sijainneelle sahalle. Entisöity uittoränni sopii koko perheen päiväretkikohteeksi. Perille pääsee autolla tai kävellen Paksuvuonosta merkittyä polkua pitkin.

Paikalla on laavu tulistelua ja omien eväiden nauttimista varten.

2015

Uittoränni

KEVÄT / KESÄ

ellimiä ei turhaan kutsuta kolmen kulttuurin kohtauspaikaksi. Alun perin aluetta asuttaneet inarinsaamelaiset saivat 1920- ja 1930-luvuilla seuraa suomalaisista savottatyöläisistä. Toisen maailmansodan jälkeen kylään muutti Petsamon kolttasaamelaisia evakkoretkensä päätteeksi. Sijainti Inarijärven rannalla takaa hienot hiihto- ja retkeilymaastot sekä upeat olosuhteet revontulten katseluun. Nellim on myös yksi Inarijärven tärkeimmistä vene- ja kalasatamista. Jo 42 kilometrin matka Ivalosta Nellimiin on elämys: vanha Jäämeren tie kulkee jylhän vaaramaiseman ja vuonomaisten vesistöjen läpi.

Paatsjoen silta Venäjän rajalla

Vierailijoiden kannattaa käväistä Nellimistä muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla Paatsjoen sillalla ihailemassa hienoa jokimaisemaa sekä ihmettelemässä omia että rajantakaisia vartiotorneja. Kaunis Paatsjoki saa alkunsa Inarijärvestä ja se virtaa Suomen, Venäjän ja Norjan alueilla. Joki on 145 kilometrin pituinen.

Nellimin ortodoksinen kirkko

Nellimin ortodoksinen kirkko on pyhitetty pyhälle kolminaisuudelle ja Trifon Petsamolaiselle. Se rakennettiin vuonna 1987 alkujaan rukoushuoneeksi, jonka vihki kirkoksi vuotta myöhemmin metropoliitta Leo. Kirkon on suunnitellut Seppo Latvala. Suunnittelussa on käytetty esikuvana Petsamon yläluostarin kirkon vanhaa osaa. Kirkko lukeutuu ns. jälleenrakennuskirkkoihin ja sitä käytetään myös ekumeenisten toimitusten pitopaikkana.

INARI – SAARISELKÄ

25

TEKSTI: METSÄHALLITUS / KRISTIINA AIKIO KUVAT: METSÄHALLITUS / SULO NORDBERG, PIRJO RAUTIAINEN JA NINA RAASAKKA

Urho Kekkosen kansallispuiston Top-5 TUNTUREITA JA KURUJA, SALAPERÄISIÄ KYNTTILÄKUUSIKOITA, SUON TUOKSUA SEKÄ LÖYLYN LÄMPÖÄ LISÄTIETOA KOHTEISTA: www.luontoon.fi

Urho Kekkosen kansallispuisto on laaja, erämainen suojelualue. Siellä jokaiselle retkeilijälle ja luonnosta virkistystä hakevalle löytyy paljon nähtävää ja koettavaa. Luonnollisesti retken kohde määräytyy mm. vuodenajan, retkeilijän kiinnostuksen ja erätaitojen sekä käytettävissä olevan ajan mukaisesti. Pohjoisen luonnossa on vetovoimaa. Viime vuonna Urho Kekkosen kansallispuistossa rekisteröitiin yhteensä 288 600 käyntiä. Jokaisella siellä retkeilleellä on varmasti oma suosikkilistansa.

Seuraavassa viisi kohdetta eri puolilta.

2. RAJA-JOOSEPPI

Ei tainnut arvata parkanolainen Joosef Sallila saapuessaan keskelle Lapin erämaata, että päätyisi joskus kaiken kansan kiinnostuksen kohteeksi. Toisen miehen vaimon, Matilda Lehikoisen, kanssa Jooseppi asettui asumaan Luttojokivarteen.

Pariskunnan ensimmäinen asunto oli poromiesten Uula Vallen ja Arvid Pokan rakentama sauna vuonna 1910. 10 vuoden aikana pihapiiriin nousi Joosepin rakentamina uusi pirtti, navetta, perunakellari ja leivinuunin. Nelisen vuotta Joosepin tilalla asusti myös vuonna 1920 saapunut helmenpyytäjä Huhti-Heikki.

Jooseppi hankki elantonsa helmenpyynnillä sekä kullankaivuulla, metsästyksellä, kalastuksella ja poronhoidolla. Joosepilla ja Matildalla oli myös lehmiä ja lampaita.

Rajavyöhyke on linjattu kulkemaan asuinkentän ulkopuolella, joten

vierailuun ei tarvita rajavyöhykelupaa.

Raja-Joosepin asuinkenttään pääseekin tutustumaan vapaasti, mutta leiriytyminen, yöpyminen ja tulenteko eivät ole sallittuja. Kunnostetut rakennukset henkivät menneen ajan tunnelmaa ja kuiskuttelevat asukkaidensa elämästä aivan valtakunnan rajan tuntumassa.

1. MAAILMAN KAUNEIN RUMAKURU

Jokainen kerta siinä on pakko pysähtyä hetkeksi.

Aina tekee mieli ihailla jyrkkäreunaista Rumakurua.

Jääkauden sulamisvedet ovat muovanneet Rumakurun V-kirjaimelta näyttävään muotoon. Mikäli sää on suosiollinen, on kurun kohdalla olevalla tulipaikalla mukava viivähtää pidempäänkin. Auringon lämmittäessä myös tuvan terassilla näkyy aina retkeilijöitä, jotka ovat asettuneet nauttimaan edessä olevasta maisemasta. Kuruun ei ole suotavaa mennä ainakaan talviaikaan lumivyöryvaaran vuoksi. Komea kuru!

Mistähän se onkaan saanut nimensä? Ehkä siitä, että poroja ei ole voinut kuljettaa sitä kautta, kurun ollessa niin kivikkoinen ja jyrkkä. Mene ja tiedä!

Rumakuru on helposti tavoitettava kohde SaariselänKiilopään lähialueella. Rumakurulle pääsee kesällä merkittyä polkua pitkin, talvella sinne kulkee leveä hiihtobaana.

26

3. TANKAVAARAN LUONTOPOLUILLA LUONTOA, GEOLOGIAA JA SOTAHISTORIAA

Tankavaaran luontokeskuksen pihalta lähtevät, kesäisin kuljettavat luontopolut (1, 3, 6 ja 7 km) johdattavat kulkijan kuusimetsään, Tankavaaroihin ja vaarojen väliselle rinnesuolle valitusta polusta riippuen. Tankavaaran ympäristössä ollaan kuusimetsän pohjoisrajalla. Kapeaoksaisina kasvavat siperiankuuset luovat paikoin salaperäiseltäkin vaikuttavan kynttiläkuusimetsän. Kuuden kilometrin polulla kerrotaankin ympäröivästä pohjoisen luonnosta ja luonnonilmiöistä. Polulla esitellään myös toisen maailmansodan aikana rakennettua Schutzwallin puolustusasemaa, jonka rakennelmia on edelleen nähtävissä maastossa. Myös Pikku-Tankavaaran huipulla on nähtävissä ampuma-asemia. Geologia on teemana seitemän kilometrin luontopolulla. Vaarojen huipulle kivutessaan voi kirkkaalla säällä (koillisen suunnalla) nähdä Urho Kekkosen kansallispuiston laajan tunturialueen. Idän suunnalla on nähtävissä Nattastunturit, jotka muodostavat Sompion luonnonpuiston ytimen. Eteläpuolella avautuvassa maisemassa kuvastuvat Lokan ja Porttipahdan tekojärvet ja suoalueineen.

INARI – SAARISELKÄ

4. PARATIISIKURU - YKSI KOMEIMMISTA

Paratiisikuru on yksi UK-kansallispuiston komeimmista nähtävyyksistä. Paratiisikuru on laajan tunturialueen sydämeen kuin piilotettu, mutta etsivä sen kyllä löytää. Siellä vallitsee oma pienilmastonsa, jonka johdosta alue on kasvillisuudeltaan ympäristöään rehevämpi.

Vihreät saniaiset reunustavat syvää lampea. Toinen, matalampi lampi peilaa vesipintaansa ympäröivää maisemaa ja voi hauskasti näyttää tietyistä paikoista katsottuna kaarevapintaiselta. Ihmissilmä voi temppuilla Paratiisikurussa muutenkin – näyttäen puron virtaavan välillä melkein ylösalaisin. Yllätys kesäiselle kulkijalle voi olla myös se, että Paratiisikurun päässä oleva korkea putous on jäässä vielä kesäkuussa. Paratiisikuru on paikka, jossa aistii luonnon ihmeellisyyden ja ihmisen pienuuden.

Huikean Paratiisikurun näkeminen edellyttää muutaman päivän mittaista vaellusta kansallispuiston erämaaosalla. Merkittyjä polkuja ei ole, mutta aikojen saatossa syntyneet polut Sarviojan tai Muorravaarakan autio-/varaustuvilta johdattavat kulkijan Paratiisikuruun.

2015

Luirojärvi on monille tuttu vaelluskohde, jonne haluaa palata aina uudestaan ja uudestaan. Vaikka Luirojärvelle on matkaa monta kymmentä kilometriä riippumatta aloituspisteestä, se tuntuu olevan Urho Kekkosen kansallispuiston suosituin erämainen vaelluskohde.

Matka taittuu pääosin tunturimaastossa ja itse Luirojärvi lepää keskellä tuntureita. Luirojärvellä kannattaa viivähtää pari yötä. Välipäivänä voi tehdä päiväretken Urho Kekkosen kansallispuiston korkeimman tunturin, Sokostin (717 metriä) huipulle. Avautuva näkymä on huikea ja paljastaa Saariselän tunturialueen laajuuden. Tunturihuippuja näkyy jykevinä muodostelmina kaikissa ilmansuunnissa jatkuen Venäjän puolelle. Kasvillisuudeltaan rehevämmät purot ja tunturikurut halkovat tätä uljasta maisemaa.

Luirojärvellä on retkeilijöitä varten autio- ja varaustupia, tulipaikkoja ja telttailuun osoitetut alueet. Järven rannalla on myös sauna, jonka lämpimät löylyt viimeistelevät kiireettömän retkitunnelman.

KEVÄT / KESÄ

5. LUIROJÄRVI – HELMI ERÄMAAN KESKELLÄ

Runo

Luirojärven saavutin, veteen jalkani asetin.

Kuin vesi hanhen selästä kiire pois valui!

INARI – SAARISELKÄ

27

MATKAILUTOIMIJOIDEN AKTIIVISUUS VAUHDITTAA LENTOASEMIEN KEHITTYMISTÄ LAPISSA

TEKSTI JA KUVAT: FINAVIA

28

Finavian toteuttama investointi Ivalon lentoaseman laajentamiseksi on tulossa loppusuoralle. Terminaalin uudisosa saadaan matkustajien käyttöön keväällä.

Helsinki-Vantaalla konetta vaihtaneiden Ivalon-matkaajien määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden.

INARI – SAARISELKÄ

F

inavian käynnistämä lentoasemalaajennus Ivalossa on edennyt aikataulun mukaisesti. Uusi osa terminaalia on käytössä toukokuussa. Kun se on otettu käyttöön, alkaa nykyisen terminaalirakennuksen kunnostaminen.

– Työt Ivalossa ovat hyvällä mallilla ja terminaalin laajennusosa saadaan käyttöön ennen kesää. Nykyisen terminaalin uudistustyöt alkavat heti perään ja ne saadaan suunnitelmien mukaan valmiiksi marraskuussa juuri ennen seuraavaa talvisesonkia, sanoo Lapin lentoasemien aluejohtaja Martti Oinas Finavia Oyj:stä.

Lentoaseman uudistustöiden jälkeen matkustus­kokemus on entistä sujuvampi ja mukavampi varsinkin sesonkiaikoina. Finavia myös valmistaa lentoasemaa kasvaviin liikennemääriin.

”IVALON LENTOASEMALTA ON AIKA LYHYT MATKA JÄÄMEREN RANNALLE JA POHJOIS-NORJAAN.” INARI – SAARISELKÄ

2015

I

valon lentokentältä on ollut jo vuosien ajan bussiyhteys jokaiselta reittilennolta etelään Saariselälle, Kiilopäälle ja Kakslauttaseen. Linja toimii luonnollisesti myös toiseen suuntaan, eli jokaiselle lähtevälle reittilennolle on bussiyhteys etelän suunnasta. Kuljetuksia hoitaa Eskelisen Lapin Linjat Oy, joiden sivuilta www.eskelisen.fi löytyvät kuukausittaiset aikataulut ja hintatiedot.

Syyskuusta 2014 lähtien lentokentältä on päässyt myös pohjoisen suuntaan bussikyydillä. Ivaloon ja Inariin kuljetukset järjestää Kuljetusliike Ilmari Slant.

Matkanteko taittuu minibussilla, ja matkat tulee varata etukäteen edelliseen iltaan klo 18 mennessä. Sesonkiaikaan minibusseja on ollut toisinaan käytössä kaksi. Kuljetukset varataan sähköpostitse osoitteesta ilmari.slant@pp.inet.fi tai puhelimitse numerosta 0400 180 771. Kuljetusliike Slantilta voi tiedustella myös jatkokuljetuksia Inarista eteenpäin sekä taksikuljetuksia. Ivalon ja Inarin bussikuljetusten aikataulut ja hinnat sekä sähköinen varausjärjestelmä löytyvät sivulta www.kuljetusliikeilmarislant.fi Lentokentän taksikuljetuksista ja autovuokraamoista löydät tietoa lehtemme palveluhakemistosta.

Finavian panostus Lapin matkailuun on Ivalossa yhteensä yli 13 miljoonan euron arvoinen. Se pitää sisällään paitsi lentoaseman laajennuksen, myös muun muassa pysäköintialueen parannustöitä sekä viimekesäisen kiitotieremontin.

– Näin isojen investointien käynnistäminen on perusteltua, kun koko ympäröivä alue ja erityisesti paikalliset matkailutoimijat ovat sitoutuneet lentoliikenteen kehittämiseen ja panostavat alueen houkuttelevuuteen. Uskomme Inari-Saariselkä -matkailualueen vetovoimaan, toteaa johtaja Joni Sundelin Finaviasta.

Inarin kunta panostaa matkailumarkkinointiin ja lentoliikenteen edistämiseen satojatuhansia euroja vuodessa. Inari-Saariselän alueella luonto ja kulttuuri tarjoavat matkailulle hyvät puitteet, mutta lisäksi kunta on aktiivisesti kehittänyt matkailutuotteiden sisältöä sekä suunnannut markkinointia sopiville kohderyhmille.

– Finavian panostus Ivalon lentoasemaan on meille avaininvestointi, koska saavutettavuudessa lentoliikenne merkitsee täällä pohjoisessa paljon. Ymmärrämme kuitenkin hyvin sen, ettei pelkästä lentoasemasta ole iloa, vaan sinne pitää olla myös lentoja. Lentoliikenteen kysynnän vauhdittamisessa alueella on iso vastuu ja siihen työhön olemme sitoutuneita, sanoo Inarin kunnan elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi.

KEVÄT / KESÄ

IVALON LENTOKENTÄN BUSSIYHTEYDET OVAT PARANTUNEET – NYT YHTEYDET MYÖS IVALOON JA INARIIN

Investointi tukee paikallista matkailuelinkeinoa

Vaihtoliikenne Helsingin kautta Ivaloon tuplaantui

Viimeisimmät tilastot kertovat, että Helsingin kautta Ivaloon lentäneiden matkustajien määrä nousi merkittävästi marras-joulukuussa 2014: konetta vaihtaneiden Ivalon-matkaajien määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden.

– Kasvu kertoo siitä, että Inari-Saariselkä houkuttelee nyt kansainvälisiä turisteja. Ei myöskään voida unohtaa sitä, että Ivalon lentoasemalta on aika lyhyt matka Jäämeren rannalle ja PohjoisNorjaan, joilla on myös suosiota matkakohteina, Sundelin summaa.

Ivalon lisäksi Finavia panostaa määrätietoisesti muihinkin Lapin lentoasemiin.

Rovaniemellä uudistetaan terminaali, jonka toimivuus, ilme ja viihtyvyys nousevat uudelle tasolle vuoden 2015 aikana alkavan projektin seurauksena. Vastikään uudistetulla Kittilän lentoasemalla tehdään ensi kesänä lentoaseman liikennealueiden peruskorjaus.

29

Matkailulinja tutustumassa Lemmenjoella sijaitsevaa Kaapin Jounin tilaan.

INARISSA JÄRJESTETÄÄN TYÖSSÄOPPIMISEEN PAINOTTUVAA MATKAILUALAN MONIMUOTOKOULUTUSTA TEKSTI: MINNA-CARITA HAANTIE KUVAT: SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Matkailualan tutkinnon suorittajat iloitsevat kiireisen ja vaiherikkaan talvikauden jälkeen

Matkailun näyttötutkinnon suorittajat elivät kevättalvella jänniä aikoja. Tutkintosuorituksia tehtiin oikein urakalla. Ensimmäinen ryhmä, joka aloitti näyttötutkintona matkailualan tutkinnon suorittamisen parisen vuotta sitten, valmistuu kesän 2015 juhlaan.

Inarissa jo kaksi vuotta järjestetty matkailualan perustutkintoon valmistava koulutus – työssäoppimista painottaen – on ollut suosittu juttu. Syksyllä 2015 starttaa taas uusi ryhmä näyttötutkinnon suorittajia.

Matkailualan töissä on vilkasta, ja toista samanlaista päivää harvoin näkee, mikä tekee työstä mielenkiintoista ja vaihtelevaa. ”Sosiaalisuus ja ihmisten kanssa työskentely on mukavinta, kuten myös ulkosalla työskenteleminen”, kertoo Antti, joka toimii oppaana erilaisissa kulttuuri- ja luonto-ohjelmissa Inarissa.

30

Eräs tutkinnon suorittaja kertoi, että pari suoritusta on vielä jäljellä: matkailupalvelujen tuotteistamisen ja yritystoiminnan tutkinnon osat. Muut osat ja työssäoppimispaikat hän on valinnut niin, että pystyy olemaan mahdollisimman paljon ulkona luonnossa asiakkaiden parissa. Yritystoiminnan osio vaatii ehkä eniten kirjoittamista ja pohtimista. Onneksi yrittäjyyskoulu ja yrittäjyyden tunnit ovat olleet liiketoimintasuunnitelman kirjoittamisen apuna. Suositussa yritystoiminnan tutkinnon osassa suunnitellaan uusia matkailualan yrityksiä. Ken tietää, ehkä saamme alueelle uusia matkailuyrittäjiä seuraavien lähivuosien aikana.

Matkailualan perustutkinto koostuu monenlaisesta osaamisesta

Suosittuja tutkinnon osia ovat olleet myös opastuspalvelut, markkinointiviestintä, tuotteistaminen ja matkailualan varausjärjestelmät. Myös retki-, erä- ja

INARI – SAARISELKÄ

Antti ja asiakkaat juomuksilla eli talviverkoilla Inarijärvellä.

2015

olisivat taatusti suomalaisillekin mukavaa vaihtelua lomaohjelmaan – vai tiedätkö jo, millaista on ajoporon kouluttaminen, mikä merkitys on saamelaisnaisen riskulla tai mitä kolttanaisen päähine kertoo hänestä?

Lisäksi patikkaretket tarinoivan paikallisoppaan kanssa kesäkaudella voivat olla uusi elämys.

Töitä tehtiin kevään aikana oikein olan takaa.

Opettajat juoksivat hekin tutkintotilaisuudesta toiseen arvioimassa tutkinnon suorittajia. Töitä tehdään näyttötutkinnoissa yhdessä tiiviisti työelämän kanssa.

Yrittäjät ovat ottaneet ilolla tutkinnon suorittajat ensin työssäoppimaan ja sitten näyttämään osaamistaan tutkintotilaisuuksissa. Myös työelämä arvioi tutkinnon suorittajia, mikä lisää työelämälähtöisyyttä entisestään.

Tällainen oppimisen ja suorittamisen malli on saanut paljon kiitosta ja hyviä kommentteja. Inari-Saariselän matkailualueella on paljon yrityksiä, jotka tarjoavat opiskelijoille monipuolisia ja laadukkaita työssäoppimispaikkoja. Monet yrittäjät ovat kertoneet, että on hienoa, että opiskelijoita pystyy opettamaan oman talon tavoille kunnolla pidemmän aikaa. Näin työllistyminenkin yrityksiin on kasvussa.

Kesällä valmistuvat ovat juhlansa ansainneet. Ensi syksynä aloittaa taas uusi ryhmä näyttötutkinnon suorittajia. Oletko sinä heistä yksi?

KEVÄT / KESÄ

luontoruokailupalvelut ovat kiinnostaneet. Opastuspalvelut ja retkiruokailuosiot suoritetaan usein ulkosalla hyviä eräruokia asiakkaille tarjoten, mutta myös joitain kammiruokailuja ovat tutkinnon suorittajat järjestäneet. Huomioitavia asioita ovat tietenkin paikalliset raaka-aineet, hygienia-asiat ja erikoisruokavaliot, joiden hoitumisesta tutkinnon suorittaja on vastuussa tutkintotilaisuudessa.

Lisäksi on käytettävä monia eri kieliä, ja vastattava turvallisuudesta ja monista muista asioista retkien aikana. Moni kertoo hieman jännittävänsä etukäteen.

Muutamat ovat kertoneet, että edellinen päivä meni jännittyneissä tunnelmissa, kun tuleva tutkintosuoritus pyöri päässä. Kuitenkin kaikki on tähän asti kaikilla mennyt hyvin ja tutkinnon suorittajat ovat onnistuneet todella hienosti suorituksissaan. Opettajat yrittävät rauhoitella matkailualalle uusina tulleita tutkinnon suorittajia: ”Hyvin se menee, melkein kuin tavallinen työpäivä tulossa.” Ne konkarit puolestaan, jotka ovat olleet matkailu- ja asiakaspalvelualalla jo pitkään, eivät juurikaan jännitä, vaan osoittavat osaamisensa lähes normaalina arkirutiinina työpäivän aikana: kuinka asiakkaita palvellaan yli odotusten ja miten toimitaan ohjelmissa oikein ja turvallisesti.

Pisin tutkintotilaisuus on kestänyt viime lukuvuoden aikana jopa kuukauden. Tällainen voi olla esimerkiksi rakennelmien valmistus, jossa tutkinnon suorittajat ovat rakentamassa maastoon reittejä ja vaikkapa pitkospuita. Lyhyimmät suoritukset kestävät usein muutaman tunnin, eli yhden työvuoron ajan, kuten päiväsafari tunturiin nokipannukahville ja alueen tarinoiden äärelle.

Siellä arvioijat ovat mukana arvioimassa tutkinnon suorittajan toimintaa ja ammattitaitovaatimuksien täyttämistä. Neljä tutkinnon osaa on ollut suurin laajuus, mitä on suoritettu yhtä aikaa eri tehtäviä yhdistellen.

Yhteensä matkailualan perustutkinnossa tutkinnon osia on kuusi, joista neljä voi valita vapaasti.

Suomalaisillekin matkailijoille olisi tarjolla mielenkiintoisia kulttuuriohjelmia

Pääosin tutkintotilaisuudet tehdään kansainvälisiä ryhmiä opastaen. Harmi, etteivät suomalaiset asiakkaat ole vielä löytäneet kunnolla järjestettyjä luonto-ohjelmapalveluita kuten ulkomaalaiset vieraamme. Monet tietysti mökkeilevät ja nauttivat muuten luonnosta itsenäisesti, mutta suosittelemme myös lämpimästi kokeilemaan jotakin järjestettyä ohjelmaa kansainvälisessä porukassa. Kulttuuriohjelmat, kuten porotilalla käynnit,

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS järjestää matkailualan perustutkintojen näyttötutkintoja ja jatkossa myös matkailualan ammattitutkintoja. Hakuohjeet opintotoimistosta. Jos haluat tietää monipuolisesta koulutustarjonnastamme lisää: www.sogsakk.fi

INARI – SAARISELKÄ

31

PALVELUHAKEMISTO /

Aito Lappi LÖYTYY TÄÄLTÄ

Pohjoisimman Lapin alueen palvelut auttavat sinua tutustumaan syvemmin tähän Arktiseen alueeseen.

Palveluhakemistostamme löydät itsellesi sopiva majoituksen hotellien, huoneistojen, mökkien, leirintäalueiden ja erämajojen joukosta. Kokeneemmat vaeltajat voivat hyödyntää kansallispuistojen varaustupien verkostoa.

Mahtava Lapin luonto on täällä kaikkialla ympärillä. Tutustu siihen omatoimisesti tai ota yhteyttä ohjelmapalvelujen tarjoajiin, joiden avulla saat luontoelämyksistä paljon enemmän irti.

TERVETULOA KAUAS POHJOISEEN – TÄÄLLÄ LOMASI ON HOHDOKKAAMPI.

PALVELUKUVAUSTEN SELITYKSET: Info

Sauna

Kalastusluvat

Uinti

Metsästysluvat

Hyvinvointi

Nähtävyys

Pyöräily

Ostokset

Sauvakävelyä

Matkamuistot

Vaellus

Bussikuljetus

Melonta

Taksi

Veneily

Parkkipaikka

Opaspalvelut

Camping

Kalastus

Mökkivuokra

Metsästys

Majoitus

Porofarmi

Ravintola

Husky

Kahvila

Kullanhuuhdonta

Catering

Ratsastus

Kokouspalvelut

MITEN PERILLE Finnair lentää Helsingistä Ivaloon ympäri vuoden. www.finnair.fi Joka lennolta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle. Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi kohteeseen. Junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois-Lappiin.

Sujuvan joukkoliikenteen ansiosta pääset vaikka Jäämerelle asti! www.matkahuolto.fi, www.eskelisen-lapinlinjat.com

32

INARI – SAARISELKÄ

SAARISELKÄ METSÄHALLITUS/ SAARISELÄN PALVELUPISTE KIEHINEN Puh.+358 20 564 7200 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä ukpuisto@metsa.fi, www.luontoon.fi

SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Puh.+358 40 168 7838 Saariselkä tourist.info@saariselka.fi

ARCTIC FRIENDS OY Puh. +358 40 5762820 Saariselkä annemarita.heikkila@gmail.com www.arcticfriends.com

CAFE-RESTAURANT KUUKKELI Puh. +358 44 3636 970 tai + 358 16 668 741 Fax +358 16 668680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi

MAJOITUS JA RAVINTOLAT

SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 Lutontie 3, 99830 Saariselkä saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi

APARTMENTS KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 44 3636 972 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi/25

2015

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Puh. +358 16 559 4455 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com

SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä kiilopaa@suomenlatu.fi www.kiilopaa.fi Myös retkeilyvarustevuokrausta, geogätköt, frisbee golf-rata

KEVÄT / KESÄ

HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Puh. +358 306 866 000 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä hotelsales.saariselka@hcresorts.com www.holidayclubresorts.com Muista myös Angry Birds Activity Park!

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi

ARCTIC RESORT KAKSLAUTTANEN Puh. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä hotel@kakslauttanen.fi www.kakslauttanen.fi

SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. +358 40 589 0043 Saariselkä marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi

INARI – SAARISELKÄ

33

PALVELUHAKEMISTO / RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU Puh. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä info@kaunispaanhuippu.fi www.kaunispaanhuippu.f

CASTILLO CHALETS Puh. +358 40 082 25 27 Koivutie 11, 99830 Saariselkä info@castillo.fi www.castillo.fi

KELOPIRTTI LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä kelopirtti@hotmail.fi www.kelopirtti.com

KIISA LOMAMÖKIT Saariselkä kiisa@kiisa.net www.kiisa.net

LAPIN LUMO LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) lapinlumo@saariselka.fi www.saariselka.fi/lapinlumo

LOMATÄHDET Puh. +358 45 235 7464 Saariselkä info@lomatahdet.fi www.lomatahdet.fi

MUOTKAN MAJA Puh. +358 400 415 989 Muotkantie 204, 99830 Saariselkä sales@muotkanmaja.fi www.muotkanmaja.fi

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. +358 16 554 0500 Fax +358 16 668 405 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com

KULTAKELO LOMAMÖKKI Puh. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä ari.hottinen@kullankaivaja.com www.kultakelo.com

LAANILAN SAVOTTA Puh. +358 400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi

LAANILAN KIEVARI Puh. +358 400 239 868 Rovaniementie 3410, 99830 Saariselkä info@laanilankievari.fi www.laanilankievari.fi

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä lapinkutsu@saariselka.fi www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistönvälitystä

34

PIKKURIEKKO LOMAHUONEISTO Puh. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä pikkuriekko@elisanet.fi www.pikkuriekko.com

SAARISELÄN UNIPUUT Puh. +358 40 571 8891 +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä info@saariselanunipuut.fi www.saariselanunipuut.fi

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI LOMAHUONEISTOT Puh. +358 17 465 2752 +358 400 674 721 Saariselkä tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.saariselka.fi/tunturikoivu

INARI – SAARISELKÄ

RAVINTOLA PIRKON PIRTTI Puh. +358 16 668 050 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä pirkonpirtti@ukolo.fi www.pirkonpirtti.fi

SKAIDI LOMAMÖKIT Puh. +358 40 760 2255, +358 408497406 99830 Saariselkä eevam.niittyvuopio@hotmail.fi www.skaidimokit.com

TUNTURIYÖ LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 547 5630 Saariselkä tunturiyo@saariselka.fi www.tunturiyo.com

LAPLAND DELIGHT SAARISELÄN LOMA- JA OHJELMAPALVELU Puh. +358 40 572 2903 info@laplanddelight.fi www.laplanddelight.fi Trubaduuripalvelut

LAPIN SAFARIT Puh. +358 16 33 11280, +358 16 668 901 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä saariselka@lapinsafarit.fi www.laplandsafaris.fi

2015

RAVINTOLA PETRONELLA Puh. +358 16 668 930 Fax +358 16 668 990 Honkapolku 5, 99830 Saariselkä petronella@ravintolapetronella.fi www.ravintolapetronella.fi

JOIKU-KOTSAMO SAFARIS Puh. +358 400 138 911 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä joikukotsamo@saariselka.fi Koe illallinen porofarmilla saamelaiskulttuurin parissa! www.saariselka.fi/joikukotsamo

KEVÄT / KESÄ

TUNTURIKUKSA LOMAHUONEISTO Puh.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

LAPIN LUONTOLOMAT OY LUONTOLOMA PRO-SAFARIS Puh. +358 16 668 706 Lutontie 3, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi

VILLA KAIKU Puh. +358 45 131 3895 posti@villakaiku.fi www.villakaiku.fi

OHJELMAPALVELUT

REINDEER’S TRAVEL’S Puh. + 358 50 363 1111 posti@reindeerstravels.fi www.reindeerstravels.fi

HUSKY & CO. Puh. +358 400 693 071, +358 50 413 1551 Vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä husky@huskyco.fi www.saariselka.fi/huskyco

IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT Puh. +358 40 588 2831 Männiköntie 9, 99800 Ivalo ivalojoen.matkailupalvelut@gmail.com www.ivalojoki-travellers.fi

INARI – SAARISELKÄ

35

PALVELUHAKEMISTO / OSTOKSET JA MATKAMUISTOT

TAKSI JA KULJETUSPALVELUT

GALLERIA JA KÄSITYÖ LUMIKKO Puh. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä pirkko.kortelainen@luukku.com www.saariselka.fi/lumikko Myös taidetta ja Jäämeren löytöjä.

KATAJAMAA TAKSI Puh. +358 400 731 973 Saariselkä katajamaantaksi@saariselka.fi

HIPPUPUOTI GIFT SHOP Puh. +358 40 525 6853 Saariseläntie, 99830 Saariselkä hippupuoti@saariselka.fi www.saariselka.fi/hippupuoti

KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP Puh. +358 40 509 52 18 Siula, 99830 Saariselkä meimi.kautovuori@gmail.com

DESIGN CENTER SAARISELKÄ Tel. +358 40 7615089.

Saariseläntie 5, Saariselkä info@designcentershop.com www.designcentershop.com • Suomalaista designia, koruja ja lahjatavaroita.

• Oma ArcticQueen made by adults-mallisto.

®

SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä laila.horsma@pp.inet.fi www.skiwear.fi Urheilu- ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike.

SUPERMARKET KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi Lääkekaappi

ULTIMA GIFT ULTIMA JEWELRY Puh. +358 40 728 8448, +358 400 165 448 Saariseläntie 13, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

36

KOSKINEN TAKSI Puh. +358 400 394 862 Saariselkä heikki.koskinen@taksi.inet.fi PAJARI TAKSI JA BUSSI Puh. +358 400 158 809 Saariselkä pajarintaksi@saariselka.fi

KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678 +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, +358 50 330 2000 PL 30, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.luontoloma.fi

SIXT AUTOVUOKRAAMO Puh. 020 11 22 576 Ivalo lentoasema Saariselkä Santa's hotel Tunturi ivalo@sixt.fi www.sixt.fi

MUUT PALVELUT MEDINARI OY Ivalo: Piiskuntie 5 Saariselkä: Lutontie 14 (Kontio) Ajanvaraus: +358 207 205 830 www.medinari.fi SAARISELÄN SANOMAT Puh. +358 40 191 9919 saariselan.sanomat@saariselka.fi www.saariselansanomat.fi MAINOSLINJA Puh. +358 400 153 277 Saariselkä info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi Mainospalvelut SAARISELKÄ NYT-LEHTI pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi www.saariselka.net

INARI – SAARISELKÄ

GIELLAJOHKA Puh. +358 16 676 921, +358 40 738 6825, Karigasniementie 2920 99910 Kaamanen info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi

VISIT INARI / LOMAKYLÄ INARI / INARI AURORA RESORT Puh. +358 40 179 6069 99870 Inari inari@visitinari.fi www.visitinari.fi

INARIN POROPIRTIT Puh. +358 400 339 502 +358 45 239 61 35 +358 40 515 26 58 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) inarin.poropirtit@gmail.com www.inarinporopirtit.fi

URUNIEMI CAMPING Puh. +358 50 371 8826 Uruniementie 7, 99870 Inari pentti.kangasniemi@uruniemi.fi www.uruniemi.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. +358 16 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi Vaellusvälinevuokrausta

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari sajos@samediggi.fi www.sajos.fi

INARI – SAARISELKÄ

METSÄHALLITUS Puh. +358 205 64 7740 siida@metsa.fi www.luontoon.fi

RAVINTOLA SARRIT Puh. +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari ravintola@sarrit.inet.fi www.facebook.com/pages/SiidaRestaurant-Sarrit/200743256773795

INARIN MATKAILUNEUVONTA Puh. +358 40 168 9668 tourist.info@inari.fi

2015

MAJOITUS, RAVINTOLAT JA OHJELMAPALVELUT

SIIDA – SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. +358 400 898 212 Inarintie 46, 99870 Inari siida@samimuseum.fi www.siida.fi

KEVÄT / KESÄ

INARI

OSTOKSET JA MATKAMUISTOT INARIN HOPEA Puh. +358 16 671333 +358 40 7496703 Inarintie 61, 99870 Inari info@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi

INARIN KUUKKELI SUPERMARKET Puh. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari inarinkuukkeli@luukku.com kuukkeli.lappi.fi Apteekkipalvelut, bensa-asema

MUUT PALVELUT SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Puh. +358 40 723 7309 Fax + 16 671 426 kanslia@sogsakk.fi www.sogsakk.fi

37

PALVELUHAKEMISTO / LEMMENJOKI JA YMPÄRISTÖ

TANKAVAARA JA VUOTSO

MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT JA OSTOKSET

MAJOITUS, RAVINTOLAT, NÄHTÄVYYS, OHJELMAPALVELUT

AHKUN TUPA Puh. +358 16 673 435 +358 40 755 4306 99885 Lemmenjoki ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi

KULTAMUSEO Puh. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara info@kultamuseo.fi www.kultamuseo.fi

PALTTO ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA Puh. +358 16 673 413 +358 400 287 544 99885 Lemmenjoki tmipaltto@ukolo.fi www.lemmenjoki.org

HOTELLI KORPIKARTANO Puh. +35840 777 4339 Meneskartanontie 71 99870 Inari korpikartano@korpikartano.fi www.korpikartano.fi

TANKAVAARAN LUONTOKESKUS Puh. +358 20 564 7251 Tankavaarantie 11 B, 99695 Tankavaara ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

TANKAVAARAN KULTAKYLÄ Puh. +358 16 626158 Tankavaarantie 11 A, 99695 Tankavaara, info@tankavaara.fi www.tankavaara.fi

VUOTSON MAJA Ivalontie 8775, 99690 Vuotso puh +358 40 5339880 vuotsonmaja@gmail.com

ERÄMAAN KULTA / PETRONELLA OPISTO Jukka Kela – Erämaan Kulta Puh. +358 40 574 5270 info@eramaankulta.fi www.eramaankulta.fi www.ekokulta.fi www.facebook.com/IDigGold

KAMMIGALLERIA Puh. +358 40 744 3763 Lemmenjoentie 650 A 99885 Lemmenjoki kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi

LOMAKYLÄ VALKEAPORO Puh. +358 400 394 682 Lemmenjoentie 134 99800 Ivalo valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

38

SODANKYLÄ SODANKYLÄN MATKAILUNEUVONTA Jäämerentie 3, 99600 Sodankylä Puh. +358 40 746 9776 info@sodankyla.fi visitsodankyla.fi

NELLIM MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT ERÄHOTELLI NELLIM Puh. +358 400 809 949 Nellimintie 4230, 99860 Nellim sales@nellim.fi www.nellim.fi

SAFARI SERVICE Puh. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 aimo@safariservice.fi www.safariservice.fi

INARI – SAARISELKÄ

IVALO MATKAILUNEUVONTA

MEDINARI OY Ivalo: Piiskuntie 5 Ajanvaraus: +358 207 205 830 www.medinari.fi

METSÄHALLITUS / IVALON PALVELUPISTE Puh. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Ivalontie 10, 99800 Ivalo ivalo@metsa.fi www.luontoon.fi

KIELIAPU MAXI RÖDEL puh. 040 16 40 434 maxi.rodel@saksankieliapu.fi www.saksankieliapu.fi

MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT HOTELLI KULTAHIPPU Puh. +358 16 320 8800 Fax +358 16 662 510 Petsamontie 1, 99800 Ivalo info@hotellikultahippu.fi www.hotellikultahippu.fi

- saksankieliset viestintäpalvelut yrityksille (sosiaalinen media, websivut, mainosmateriaalit) - saksan kielen opetus - saksankielinen matkailuneuvonta - käännöspalvelut - tulkkauspalvelut

UTSJOKI / NUORGAM MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT

KAMISAK HUSKY & HORSE EXPEDITIONS Puh. +358 50 570 7871 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kamisak.com, www.kamisak.com

NUORGAMIN LOMAKESKUS Puh. +358 400 294 669 Nuorgamintie 4401 A, 99990 Nuorgam info@nuorgaminlomakeskus.fi www.nuorgaminlomakeskus.fi http://www.visitnuorgam.fi facebook.com/NuorgaminLomakeskus

2015

KEVÄT / KESÄ

DESIGN HOUSE IDOLI Puh. +358 40 569 2011, +358 400 197 181 Ukonjärvi, Ivalo idoli@idoli.fi, www.idoli.fi Opastettu näyttely, shop ja Helmi-lasikota avoinna tilauksesta 4-12 hengen ryhmille

IVALO RIVER CAMPING Puh. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo info@ivalorivercamping.com www.ivalorivercamping.com

IVALO TREK LAPLAND puh. +358 (0)40 777 8572 ivalotrek@gmail.com http://www.ivalotrek.com

Kulkurin kestosuosikki - Stoppikisura!

59.50 € / 2 hengen standard-huone / yö minimi viipymä 2 yötä 2 viikon aikana.

Voimassa 4.6.-28.8.2015

MUUT PALVELUT PAIKALLISLEHTI INARILAINEN Puh. +358 20 710 9050, Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi www.inarilainen.fi KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

INARI – SAARISELKÄ

Tunturissa tapahtuu Yöttömän yön agility-kisat 5.-7.6.

Jänkhällä Jytisee 12.-16.8.

Rautaa Rajalle 21.-23.8.

39

TAPAHTUMAKALENTERI /

2015

päivän ja kansainvälisen museopäivän kunniaksi.

Lisätietoja Siidasta p. 0205 64 7740.

Saamelaismuseo Siidan ylläpitämän Perinnetalon pihapiirissä ohjelmaa ja kahvitarjoilu.

24.4.

www.siida.fi

www.siida.fi

Karaoken SM osakilpailu Hotelli Kultahipussa Ivalossa

23.5.

5.-6.6.

HUHTIKUU

www.hotellikultahippu.fi 30.4.

Wappubileet Hotelli Kultahipussa www.hotellikultahippu.fi

TOUKOKUU 1.5.

Wappubrunssi Hotelli Kultahipussa www.hotellikultahippu.fi 13.5.

Kansainvälinen museopäivä ja Flooran päivä Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Inarissa. Vapaa pääsy näyttelyihin Metsä­ hallituksen perustamis-

40

Terassikauden avajaiset Hotelli Kultahipussa

Taiga Festival Tanka­ vaaran Kultakylässä.

www.hotellikultahippu.fi

taigafestival.fi

31.5.–6.6.

5.–7.6.

KESÄKUU

Yöttömän Yön Agility-kilpailut Santa’s Hotel Tunturin Tapahtumatorilla Järjestäjänä Pohjois-Lapin Koirakerho

4.6.

6.6.

Kiirunat Varangille – lintuviikko www.kiilopaa.fi

Kuikka vai uikku?

Perinteinen linturetki Sompiojärvelle Lisätietoja: Palvelupiste Kiehinen, Kelotie 1, 99830 Saariselkä, p. 0205 64 7200, ukpuisto@metsa.fi

Lasten Lauantai Kultakylässä.

4.6.

7.6.

Perinnetalon kesä­ kauden avajaiset Sevettijärvellä

taigafestival.fi 6.–13.6.

Perhe Kesätunturiin www.kiilopaa.fi

Maailman ympäristöpäivän linturetki.

Leikkimielinen kisailu

lintuhavainnoista naapurimaidemme Norjan ja Venäjän kanssa. Retken kohde ja aikataulut ilmoitetaan myöhemmin.

Retki on maksuton.

Lisätietoja Ylä-Lapin luontokeskus Siida, p. 0205 64 7740 siida@metsa.fi www.siida.fi 8.6.–14.6.

Kiilopään Kerä­ kurmitsat – lintuviikko www.kiilopaa.fi 14.6.

Pohjolan luonnon­ kukkien päivä.

Ylä-Lapin luontokeskus Siida Inarissa järjestää luontoretken, jonka aikana tutustutaan luonnonkasveihin. Retki on maksuton. Lisätietoja Ylä-Lapin luontokeskus Siida, p. 0205 64 7740.

19.6.

Juhannusaaton bileet ja kokko Hotelli Kultahipussa www.hotellikultahippu.fi 20.6.

Kiilopään Juhannus www.kiilopaa.fi 27.6.

Perinteinen Ivalojoen kumilauttaretki Kutturasta Toloseen Tutustutaan kultaiseen erämaajokeen ja sen upeisiin maisemiin ja kultahistoriaan melonnan jännitystä unohtamatta.

Kesto 12-14h, hinta 100€/ hlö sis. oppaan palvelut, kuljetukset Saariselältä, melontavarusteet ja eväät Lapin Luontolomat Oy, puh. 016-668 706 luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi

siida@metsa.fi www.siida.fi

INARI – SAARISELKÄ

HEINÄKUU

16.–26.7.

22.–23.8.

Inariviikot

1.–5.7.

www.inariviikot.fi

Rogaining MM-kisat 22.-23.8.

10.–12.7.

Kultamölkky kisat Kultakylässä www.tankavaara.fi 15.7.

Kumilauttaretki Ivalojoen kulta­ historiapaikoille Melomme Kutturasta Toloseen ja samalla tutustumme Ivalojoen tärkeimpiin kultahistoriallisiin paikkoihin kuten Ivalojoen Kultalaan. Kesto 12-14h, hinta 100€/hlö sis. oppaan palvelut, kuljetukset Saariselältä, melontavarusteet ja eväät.

Lapin Luontolomat Oy, puh. 016-668 706 luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi 17.7.

Inariviikkojen aloitus Juutuan pärskeillä - koskenlaskuretki Juutuajoella.

Laskemme kumilautoilla Solojärveltä Jäniskosken niskalle. Kesto n.3h, hinta 65€/hlö sis. oppaan palvelut ja melontavarusteet. Hinta 100€/ hlö sis. oppaan palvelut, melontavarusteet, kuljetukset Saariselältä.Lapin Luontolomat Oy, puh.

016-668 706 luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi 17.7.–19.7.

Kullanhuuhdonnan SMkilpailut Tankavaarassa www.tankavaara.fi 18.–25.7.

Joogaa tunturissa www.kiilopaa.fi

INARI – SAARISELKÄ

Pihamarkkinat, kulta/ tikkakisailut ja Pohjalaiset Kruununhäät Koko päivän tapahtuma Laanilan Savottakahvilassa

25.8.

Inariviikot päätöskonsertti, Nopsajalka

Jänkhällä Jytisee –moottoripyörä­ tapahtuma Santa’s Hotel Tunturissa ja piha-alueella. Järjestäjänä MC Rumakuru ja Santa’s Hotel Tunturi

luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi

www.hotellikultahippu.fi

www.tunturihotelli.fi

Siidan sieniretki perheille klo 17-20 Sieniretki lähiluontoon tutustuttaa tavallisimpiin ruokasieniimme. Opastusta sienten maailmaan koko perheelle. Lapsille omaa sieniopastusta ja -ohjelmaa. Retken jälkeen opetellaan käsittelemään ja valmistamaan retkellä löydetyt sienet. Retki on maksuton, mut ta sienten valmistusosiosta peritään aikuisilta 5€:n raakaainemaksu. Lisätietoja: Ylä-Lapin luontokeskus Siida, p. 0205 64 7740 tai siida@metsa.fi.

23.7.

26.7.-2.8.

14.–16.8.

Summer Camp perheviikko

28.-30.8.

Kiilopää Summer Camp

Se Vain Elämää Esitykset klo 15.00 ja (klo 18.00 tarvittaessa) 16.8 klo 15.00 Se Vain Elämää, liput 20 e kesto 1,5 h, Laanilan Savottakahvila

www.kiilopaa.fi

www.savottakahvila.fi

www.savottakahvila.fi 23.7.

Risteily Paratiisissa Veneretki Vesa-Matti Loirin paratiisissa, Inarijärvellä. Käymme jääluolassa ja kahvittelemme saaressa.

Lähtö Veskoniemen satamasta. Kesto 4h, hinta 80€/hlö. Säävaraus!

Lapin Luontolomat Oy, puh. 016-668 706

Siidan ulko­museopäivä.

Saamelaismuseo ja YläLapin luontokeskus Siida järjestää Inariviikkojen aikana ohjelmaa ulkomuseolla. Ohjelmassa on työnäytöksiä, ulkomuseoopastuksia, tarinointia ja käsityömarkkinat.

Lisätietoja Ylä-Lapin luontokeskus Siida, p. 0205 64 7740.

menjoki-päivän osana Inariviikkojen ohjelmaa.

Lemmenjoelle järjestetään kuljetus Ivalosta ja Inarista. Lisätietoja YläLapin luontokeskus Siida, p. 0205 64 7740 tai siida@metsa.fi www.siida.fi 26.7.

www.kiilopaa.fi 30.7.-2.8.

ELOKUU 4.-9.8.

siida@metsa.fi www.siida.fi

Retkiruuan valmistuskurssi www.kiilopaa.fi

24.7.

7.-8.8. ja 28.-29.8.

WaterCross-kelkkakisat Hotelli Kultahipun rannassa 24.7.

Lemmenjoki-päivä.

Ylä-Lapin luontokeskus Siida Inarissa järjestää yhdessä Inarin kunnan, Lemmen­joen alueen yrittäjien ja Saariselän Sanomien sekä paikallislehti Inarilaisen kanssa monipuolisen Lem-

Kultakuumeen tartunta!

Matka Kutturasta Toloseen taittuu kumilautoilla Ivalojokea pitkin. Matkan aikana tutustutaan Ivalojoen kultahistoriapaikoille ja yövytään Kultalan Kruununstationilla joko teltassa tai kämpässä.

Hinta 280€/hlö sis. oppaan palvelut, melontavarusteet, majoituksen, ateriat ja kuljetukset.

Lapin Luontolomat Oy puh. 016-668 706 luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi 12.-16.8.

14.–16.8.

Ijahis Idja alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Inarin kirkonkylällä.

Kahdettatoista kertaa järjestettävän tapahtuman teema on Vilda duoddarat (suom. Villit tunturit) www.ijahisidja.fi 16.–21.8.2015

Suunnistuskurssi www.kiilopaa.fi 21.–23.8.

Rautaa Rajalle –jenkkiautotapahtuma10-vuotisjuhlat!

Järjestäjänä Santa’s Hotel Tunturi

Saariselkä MTB Stages –maastopyöräily­ tapahtuma Ohjelma: 28.8. Kulmakurun kierros 60km, 29.8. Saariselkä MTB 80km, 30.8. Kultalan kierros 45km

2015

www.kiilopaa.fi

www.kiilopaa.fi

23.7. klo 10

KEVÄT / KESÄ

Kasvikurssi tunturissa

28.–29.8.

Erotic weekend Hotelli Kultahipussa www.hotellikultahippu.fi 29.8.

Suomen luonnon päivän retki.

Geologia-aiheinen maastoretki Inari-Saariselkä alueella. Kohde ja aikataulut ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja Ylä-Lapin luontokeskus Siida, p. 0205 64 7740 tai siida@metsa.fi tai Tankavaaran luonto­ keskus p. 0205 647251 / ukpuisto@metsa.fi

www.tunturihotelli.fi

Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään

41

SYYSKUU 4.9.

Euroopan kulttuuri­ ympäristöpäivä Saamelaismuseo ja Ylälapin luontokeskus Siidassa saamenkielistä luontoja kulttuurikasvatusta koululaisille. www.siida.fi 6.9.

Pihamarkkinat Laanilan Savottakahvilassa alkaen klo 10, klo 12.00 Souvari- laulu karaokekisa, klo 14.00 kulta/tikkakisailut klo 19.00 Se Vain Elämää musiikki/teatteri esitys Ohjaaja/näyttelijät Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen. www.savottakahvila.fi 8.9.

Se Vain Elämää esitykset Klo 19.00, 11.9 klo 19.00 ja 14.9 klo 19.00 Laanilan Savottakahvilassa www.savottakahvila.fi 8.9.

Retkipäivä Piispanojan tulistelutuvalla Saariselällä ti 8.9.2015 klo 12-15. Järjestäjänä Urho Kekkosen kansallispuisto ja Saariselän Sanomat.

9.9.

14.9.

Tankavaaran luonto­ keskuksen juhlaretkipäivä Ohjelmassa luontopolkuretki, musiikkia ja muuta mukavaa. Kakkukahvitarjoilu! Vapaa pääsy! Tankavaaran luontokeskus, p. 0205 64 7251 / e-mail: ukpuisto(at)metsa.fi

Se Vain Elämää esitykset Klo 19.00, 11.9 klo 19.00 ja 14.9 klo 19.00 Laanilan Savottakahvilassa www.savottakahvila.fi 29.8.–26.9.

Kiilopään ruskaviikot www.kiilopaa.fi

ukpuisto@metsa.fi 11.9.

Se Vain Elämää esitykset Klo 19.00, 11.9 klo 19.00 ja 14.9 klo 19.00 Laanilan Savottakahvilassa

LOKAKUU 31.10.

Halloween Hotelli Kultahipussa www.hotellikultahippu.fi

www.savottakahvila.fi 12.9.

Euroopan kulttuuri­ ympäristöpäivä Retki legendaariselle Paha­ojan kämpälle Sotajoen varteen Hammastunturin erämaa-alueella.

Tapahtuman järjestää Urho Kekkosen kansallispuisto. Lisätietoja: Tankavaaran luonto­ keskus, p. 0205 64 7251 / ukpuisto@metsa.fi 12.–19.9.

Valokuvausta ruska tunturissa- koulutus www.kiilopaa.fi

Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

SIIDAN VAIHTUVAT NÄYTTELYT 01.05.–27.09.

Puusta pudonnut – Veehisten väki Maailma tähtien alla – valotta. Syvällä metsässä sytytetään tuli, kuin pimeyteen avautuva punahehkuinen silmä. Liekkien varjot puiden kaarnaisilla seinillä, tuulessa huojuvat oksat linnunradan pesänä. Nuotion edessä polvillaan kumara hahmo, kädet ojentuneina kohti liekkejä, kuin kivinen jumalkuva pysäyttämässä edessään olevaa ikuisesti paikoilleen, silmissään palo, joka oli lainattu jostakin toisesta maailmasta.

Jokin suunnaton oli heräämässä. Se tarkkaili ja tutkiskeli tulen ääressä hääräävää kaksijalkaista, etsien mielestään paikkaa ja aikaa olennolle, jollaista se ei muistanut koskaan koetelleensa.

16.05.–20.09.

Vuonon kahdet kasvot – Kuvia ja tunnelmia Varangilta Vuonon kahdet kasvot – näyttely on kuvakertomus Pohjois-Norjasta. Näyttely koostuu kahdesta osasta: ensimmäinen osa tuo esille perinteistä luontokuvausta, toisessa kuvat ovat luovaa kerroksellista valokuvaa, joka lähenee kuvataidetta.

25.09.2015– 16.01.2016

Tuõddri Pee'rel -Tunturien Helmet Kolttasaamelaisten elinympäristön kauneus ja kulttuurin rikkaus välittyy yleisölle Tanja, Katja ja Tarja Sanilan upeissa valokuvissa. Kuvat

42

tuovat yleisön nähtäväksi yksityiskohtia puvuista, taidokkaasti valmistettuja esineitä ja elävää kolttakulttuuria. Näyttelyssä on esillä myös kolttasaamelaisten perinteisiä käsitöitä.

TANKAVAVAARAN LUONTOKESKUKSET NÄYTTELYT 18.5.–29.7.

Pertti Kaikkosen luonto­valokuvanäyttely Oululaisen luontokuvaajan upeita kuvia PohjoisSuomen maisemista ja erityisesti linnuista Tankavaaran luontokeskuksessa 18.5.-29.7.2015.

1.8.–27.9.

Ahkio-näyttely Tankavaaran luonto­ keskuksessa Geres – Ahkio on näyttely ahkion historiasta, käytöstä ja valmistuksesta. Saamelaismuseo Siidan tuottamassa näyttelyssä kerrotaan porolla vedettävän ahkion historiasta, esitellään erilaisia ahkiotyyppejä ja kerrotaan ahkion valmistuksesta.

Näyttelyn tietosisällön ovat tuottaneet amanuenssi Áile Aikio ja arkeologi Eija Ojanlatva.

Näyttely perustuu Saamelaismuseossa tehtyyn esinetutkimukseen.

Katso lisää tapahtumia: inarisaariselka.fi

INARI – SAARISELKÄ

I N A R I V I I K O T 1 6 . –2 6 . 7 . 2 0 1 5

Päätöskonserttia tähdittää Nopsajalka Tapahtuman suojelijana Signmark

/inariviikot

@Inariviikot #inariviikot

KESÄTAPAHTUMIA KAIKENIKÄISILLE! Perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, torihulinaa, festareita, konsertteja, pelimannitapahtumia, taidenäyttelyitä, retkeilyä, Ivalo Rock -festarit, esiintyjiä meiltä ja muualta sekä tietysti WaterCross-kelkkakisat.

Tervetuloa Suomen suurimman ja kauneimman kunnan kesätapahtumiin! Tarkemmat ohjelmatiedot löydät kesän kynnyksellä osoitteesta www.inariviikot.fi.

TANSSII - LAULAA - SOI KALASTAA - HUUHTOO - TARINOI...

inarisaariselka.fi

Kaukana pohjoisessa maailma on värikkäämpi Koe lumoava pohjoinen luonto ja syksyn hengästyttävä väriloisto. Retkeile ruskan rauhassa tai vietä aktiiviloma pyöräillen, meloen tai kalastaen – ja vaihda välillä pitkospuut parkettiin tanssilattialla. Aito Lappi on muiden yläpuolella.