Kesä / syksy
2014
Löydä aito Lappi – inarisaariselka.fi
16 HELPPOA LUONTOPOLKUA sivu 21 Reittejä rentoon patikointiin.
MAASTOPYÖRÄILIJÄN PARATIISI sivu 28
Saariselältä löydät metsämaita ja avotunturia.
MELONTA SOPII KAIKILLE
sivu 14 Pohjois-Lapista löytyvät Suomen komeimmat maisemat.
SISÄLLYS /
18
PÄÄKIRJOITUS S.3
s.
KYMMENEN NÄKEMISEN ARVOISTA JUTTUA S.4 AILU VALLEN RÄPIT TULEVAT TUNTUREILTA JA JÄRVILTÄ S.8 OPI RETKEILYN PERUSTAIDOT KIILOPÄÄLLÄ S.10 TEUVO KATAJAMAA – TUNTURITURVALLISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ S.12 KAUKANA POHJOISESSA MELOT SUOMEN KOMEIMMISSA MAISEMISSA S.14 JÄNHKHÄLLÄ JYTISEE S.20 REITTEJÄ RENTOON PATIKOINTIIN S.21 SAARISELKÄ ON MAASTOPYÖRÄILIJÄN POHJOINEN PARATIISI S.28 PALVELUHAKEMISTO S.34
KIREITÄ SIIMOJA IHAN LUVAN KANSSA Metsähallitus tarjoaa kalastajille pääsyn tuhansille vesialueille. Monipuoliset kalavedet ympäri Suomea ovat järviä, lampia, koskia ja virtoja, joissa kalastuskohteen antama luontoelämys on yhtä tärkeässä osassa kuin saalis.
MENOVINKKEJÄ AUTOILIJOILLE Etäisyydet Lapissa ovat pitkiä, mutta onneksi autollakin pääsee. Tässä vinkkinä muutama reitti autolomailuun.
s.
s.
25
32
KULLANKAIVAJAN KAUSI EI LOPU ROUTAAN Lapin ensimmäiset kultalöydöt tehtiin 1870-luvulla Ivalojoella. Harvinainen ammattikunta vaikuttaa edelleen Inarissa – ja välillä myös Brysselin diplomaattipiireissä.
TAPAHTUMAKALENTERI S.42
Kaukana Pohjoisessa kesä / syksy 2014 Kustantaja Inari-Saariselkä Matkailu Oy Kelotie 1 / Siula, 99830 Saariselkä www.inarisaariselka.fi
2
Päätoimittaja Inari-Saariselkä Matkailu Oy Tarja Manninen tarja.manninen@inarisaariselka.fi
Lehden ilme ja taitto 358 Painopaikka Lönnberg Painot Oy
www.inarisaariselka.fi
INARI – SAARISELKÄ
Tarja Manninen, Päätoimittaja
O
letko koskaan lomallasi Inari-Saariselkä alueella miettinyt miten kaukana pohjoisessa olet? Olet lentänyt EU:n pohjoisimmalle lentokentälle Ivaloon 1123 km päähän Helsingistä. Lentoaika on vaivaiset 1,5 tuntia mutta perillä sinä olet leveyspiirillä 68° 39’ 24” – samalla leveyspiirillä kuin Grönlannin keskiosa sekä Alaskan ja Siperian pohjoisosat. Inarin kunta on Suomen suurin kunta, mutta matkailualueemme on sitäkin suurempi, sillä pohjoisin kylä Nuorgam on EU:n pohjoisin piste. Me elämme hyvin kaukana pohjoisessa, mutta silti harva sen todella ymmärtää viettäessään lomaa Saariselän ja ympäröivien kylien monipuolisten palvelujen äärellä. Arktiset alueet ovat olleen kasvavan mielenkiinnon kohteena jo pidemmän aikaa. Kaikkien Arktisten alueiden erityispiirteitä ovat hauras luonto, pitkät etäisyydet, alkuperäiskansat – niin myös täällä Inari-Saariselkä alueella. Oman erityispiirteen-
"PERILLÄ OLET LEVEYSPIIRILLÄ ° 68 39’ 24” – SAMALLA LEVEYSPIIRILLÄ KUIN GRÖNLANNIN KESKIOSA SEKÄ ALASKAN JA SIPERIAN POHJOISOSAT."
INARI – SAARISELKÄ
Kesä / syksy
ELÄMÄÄ KAUKANA POHJOISESSA
2014
PÄÄKIRJOITUS /
sä alueellemme tuovat eri puolilta maailmaa tulevat ihmiset, jotka ovat löytäneet pohjoisten alueiden vetovoiman ja luonnon ihmeellisyyden. Revontulet ja Keskiyön aurinko ovat vain osa niistä elämyksistä, mitä täältä haetaan. Meillä on luonto, missä kaikki on suurta. Inari-Saariselkä alueella sijaitsee kaksi Suomen suurinta kansallispuistoa, Urho Kekkosen kansallispuisto ja Lemmenjoen kansallispuisto. Kansallispuistojen lisäksi alueella on jylhiä erämaa-alueita kuten Hammastunturi, Vätsäri, Muotkatunturi ja Kaldoaivi, joka on Suomen laajin. Tässä lehdessä kerromme, miten voit aloittaa vaellusharrastuksen sekä mistä löydät helppoja vaellusreittejä. Inarin ja Utsjoen kuntien alueella on myös useita loistavia melontajokia ja suuri Inarinjärvi, josta todella löytyy reittivaihtoehtoja. Löydät lehdestämme luontojuttujen lisäksi tietoa alueemme tapahtumista, palveluista, majoituskohteista, aktiviteeteistä ja välinevuokraamoista. Annamme myös vinkkejä valokuvauksellisimmista näköalapaikoista Inari-Saariselkä alueelta. Kesän mittaa pohjoiseen johtavia teitä pitkin matkustaa lukematon määrä ihmisiä kohteenaan Jäämeren rannat. Älä jää katsomaan ohikiitäviä maisemia vain auton ikkunasta. Pysähdy tutkimaan näitä hienoja alueita, täältä löydät aidon Lapin! 3
KESÄ-SYKSY 2014 /
NÄKEMISEN ARVOINEN JUTTU Kuvat: Inari-Saariselkä Matkailu Oy, Vastavalo/Reijo Nenonen
Kaukana pohjoisessa on valtavasti nähtävää. Tässä esittelemme alueen ehkä upeimmat käyntikohteet. Piipahda jossain tai käy läpi koko joukko.
KATSO KAIKKI KESÄN TAPAHTUMAT:
inarisaariselka.fi
Samalla voit ottaa osaa Kaukana Pohjoisessa -valokuvauskilpailuun, jonka voittaja saa lennot kahdelle ja kolmen vuorokauden majoituksen Inari-Saariselälle. Tule, näe ja kuvaa! Lisätietoja ja kilpailun säännöt osoitteessa
www.saariselka.fi/kilpailu
1. Ukonkivi INARIJÄRVEN UKONSELÄLLÄ, noin 11 km Inarin kylältä itäkoilliseen, kohoaa oudonnäköinen ja köyryselkäinen korkea kalliosaari, jota kutsutaan Ukonsaareksi. Tai Ukonkiveksi, joskus lyhyesti vain Ukoksi. Saari on 300 metriä pitkä, sata metriä leveä ja 30 metriä korkea. Vaikuttava olemus on tehnyt siitä merkittävän nähtävyyden Inarissa. Ukonsaari on tunnettu ja kunnioitettu saamelaisten pyhä paikka. Ukonkivelle pääsee Inarijärven risteilyreitillä. PÄIVITTÄIN 7.6.–21.9. klo 13:00 21.6.–10.8. klo 13:00 ja klo 17:00 * Kesto noin 2 tuntia
2. Kiilopää KIILOPÄÄ ON YKSI SAARISELÄN TUNTUREISTA, ja se sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Kansallispuiston ainutlaatuisen luonnon vuoksi se on yksi Natura-suojelukohteista. Usein kansallispuiston maisemissa patikoivat aloittavat retkensä juuri Kiilopään juurelta, josta lähtee kolme eripituista luontopolkua. Kiilopään huipulta avautuvat henkeäsalpaavat tunturimaisemat Urho Kekkosen kansallispuistoon.
4
TUNTURIEN HUIPPUJA VALLOITTAESSASI VOI BONGATA MYÖS KAUNIITA TUNTURIKASVEJA! Sielikköä tavataan Euroopassa Lapin tuntureilla, Skotlannin ylängöillä ja Alpeilla. Suomessa sielikkö on yleinen Käsivarren ja Inarin Lapissa.
INARI – SAARISELKÄ
– TAI OIKEAMMIN KYMMENEN 3. Ravadasputoukset LEMMENJOEN KANSALLISPUISTON ALUEEN jylhien kallioseinämien reunustamat putoukset ovat upea näköalapaikka. Putoukset ovat Ravadaskönkään merkityn retkeilyreitin varrella, joka on yksi Lemmenjoen maaston rengasreiteistä. Ravadasputouksille pääset päivittäin kätevästi Njurgalahdesta lähtevillä jokiveneristeilyillä.
Kesä / syksy
2014
5. Pulmankijärvi JÄRVI SIJAITSEE NUORGAMISTA N. 20 KILOMETRIÄ ETELÄÄN. Järvelle johtavalta tieltä avautuvat upeat tunturi- ja järvimaisemat. Pulmankijärvi on vanhasta meren vuonosta muodostunut Suomen pohjoisin järvi, joka on pituudeltaan yli 10 kilometriä. Järvessä elää makean veden kampelaa ja kasvillisuutena on harvinaista pensaskanervaa. Meren läheisyys vaikuttaa alueen kasvi- ja eläinlajistoon.
4. Kaunispää KAUNISPÄÄ ON EHKÄ TUNNETUIN SAARISELÄN TUNTUREISTA. Sen 438 metriin kohoavan huipun voit valloittaa kätevästi kävellen, autolla tai talvella hiihtohissillä. Kymmenien tunturien huimat näköalat odottavat Lapin kävijöitä. Kirkkaalla säällä voi nähdä jopa 40 km päähän sijaitseville Venäjän tuntureille asti.
INARI – SAARISELKÄ
5
KESÄ-SYKSY 2014 /
6. Tenontie, Suomen kaunein tie TENOJOKI 250 KM PITKÄ RAJAJOKI SUOMEN JA NORJAN VÄLILLÄ. Joki on kuuluisa lohestaan, jota tullaan pyytämään ulkomailta asti. Utsjoen kunnan mailla virtaava Teno on suosittu myös melojien keskuudessa ja sen varren retkeilymaastot ovat kauniit. Tenojoen vartta mutkitteleva Tenontie on valittu Suomen kauneimmaksi tieksi. Levähdyspaikka Pahtavaaran näkymät ovat Lapin upeimpia.
6
TENOJOKI ON 250 KM PITKÄ RAJAJOKI SUOMEN JA NORJAN VÄLILLÄ. JOKI ON KUULUISA LOHESTAAN, JOTA TULLAAN PYYTÄMÄÄN ULKOMAILTA ASTI.
7. Nellim ja Paatsjoen silta
8. Tuulispää
NELLIMIÄ EI TURHAAN KUTSUTA KOLMEN KULTTUURIN KOHTAUSPAIKAKSI, sillä alun perin sitä asuttaneet inarinsaamelaiset saivat 20- ja 30-luvuilla seuraa suomalaisista savottatyöläisistä ja Petsamon kolttasaamelaisista. Nellim sijaitsee lähellä Venäjän rajaa, noin 40 km päässä Ivalosta. Kylän nähtävyys on upea hirsirakenteinen ortodoksikirkko ja sijainti Inarijärven rannalla takaa alueen hienot retkeilymaastot. Nellimissä vierailijoiden kannattaa käväistä muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla Paatsjoen sillalla ihailemassa hienoa jokimaisemaa sekä ihmettelemässä omia että rajantakaisia vartiotorneja.
TUULISPÄÄ-TUNTURIN pysäköintialue on noin 9 km:n päässä Inarin kirkonkylästä. Ensin ajetaan Inarista noin 6 km Ivaloon päin nelostietä pitkin, josta käännytään Tuulispään laelle johtavalle soratielle. Soratietä ajetaan noin 2,5 km. Tieltä avautuvat upeat maisemat Inarijärvelle. Tuulijärvelle johtava polku (1,5 km) kulkee tasaisessa tunturikoivua ja mäntyä kasvavassa tunturimaastossa. Tuulijärvi on mainio retkikohde perheille.
INARI – SAARISELKÄ
9. Jäämeri VETTÄ JA TAIVASTA SILMÄNKANTAMATTOMIIN, luonnon muovaamia jääpatsaita huikeiden tunturinseinämien ympäröimänä. Karun herkkiä maisemia täplittävät värikkäät kalastajakylät ja kaupungit, joista useissa vaikuttaa suomalaisperäinen kveenikulttuuri. Retket Jäämerelle ja Pohjois-Norjaan ovat kätevä toteuttaa Pohjois-Lapista käsin bussilla tai omalla autolla.
RETKET JÄÄMERELLE JA POHJOIS-NORJAAN OVAT KÄTEVÄ TOTEUTTAA POHJOISLAPISTA KÄSIN BUSSILLA TAI OMALLA AUTOLLA.
INARI – SAARISELKÄ
Kesä / syksy
JUUTUANJOKI ON INARINSAAMELAISTEN KOTIJOKI. Juutua on aina ollut kohtaamispaikka, ja kun on kohdattu on myös tarinoitu. Juutuajoki laskee Inarijärveen Inarin kirkonkylän kohdalla. Parhaiten jokeen pääsee tutustumaan Juutuan polulla. Reitti alkaa Inarin kirkonkylältä Saarikoskentieltä noin kilometrin päästä Siidasta, seurailee joen etelärantaa ylävirtaan Akselin laavulle, jonne matkaa tulee noin 1,5 kilometriä. Akselin laavulta polku jatkuu joen etelärantaa pitkin aina Haapakoskelle, jonne matkaa laavulta tulee noin 1,7 km. Paluu tapahtuu samaa reittiä takaisin, jolloin matkan kokonaispituus on 6,4 km. Jäniskosken riippusillalta avautuvat näköalat kuohuvaan koskeen.
2014
10. Juutuajoki
7
HENKILÖKATSAUS /
Ailu Vallen RÄPIT TULEVAT TUNTUREILTA JA JÄRVILTÄ Teksti: Helena Sahavirta, Kuva: Vesa Toppari
”KUN KUUNTELET LUONTOA, NIIN SIELTÄ LÖYTYY OMAKIN LUONTOSI”, SANOO SAAMELAINEN RAPMUUSIKKO AILU VALLE, 29. POHJOISEN LAPIN TUNTURIT JA JÄRVET KULKEVAT HÄNEN MUKANAAN JA NIISTÄ HÄN AMMENTAA SÄKEET TEKSTEIHINSÄ, SEN SYDÄMENSÄ ÄÄNEN. 8
INARI – SAARISELKÄ
Lapsuus erämaiden keskellä
Ailu Valle eli lapsuutensa pienessä Kaamasmukan erämaakylässä, Kaktsavarri -tunturin ja Kaamasjoen latvojen tuntumassa. Kaikki kylän parikymmentä perhettä saivat elantonsa porotaloudesta.
Ailu Vallen vanhemmat ovat jo eläkkeellä, isä oli poromies ja äiti suomen kielen lehtori. Isä puhui Ailulle ja tämän pikkusiskolle Elle-Maaretille saamea, äiti suomea. Näin lapsista kasvoi kaksikielisiä, mistä Ailu on vanhemmilleen kiitollinen. Kotona oli myös paljon äidin äänilevyjä: klassista musiikkia, jazzia, bluesia ja rockia. Ailu ottikin ensi askeleet musiikin maailmaan ja lapsena, äänittäessään sisarensa kanssa lauluja kasetille – pikkusiko tulee olemaan mukana myös uudella levyllä, omilla riimeillään. Kaamasmukan lapset kävivät koulunsa 30 kilometrin päässä Karigasniemellä, Norjan rajan tuntumassa. Siellä Ailu löysi rapin, kun amerikkalainen Eminem ja suomalainen Fintelligens kolahtivat poikaan yläkoulussa. Heitä seurasivat suomalainen Asa ja inarinsaamelainen Amoc. Ailun lapsuudenystävistä tuli poromiehiä, mutta Ailu halusi jatkaa opiskelua Utsjoen kirkonkylän Saamelaislukiossa. ”Olin kiinnostunut kielestä ja tiesin olevani kielellisesti lahjakas”, hän kertoo. Opiskelut jatkuivat Oulun yliopistossa, saamenkielen aineenopettajan paperit ovat enää lopputyötä vaille valmiit. ”Leipätyö on tärkeä saada, ei ole räppiä koko ikä”, muusikko naurahtaa.
Kesä / syksy
menkielessä paino on alkusoinnuissa, kun räpissä pelataan loppusoinnuilla. Niinpä aloitteleva muusikko keräsi sanakirjan avulla ainakin 35 000 saamen sanaa ja riimittely alkoi sujua. Uran alussa pohtimista aiheutti sekin, mitä yhteistä voi olla saamelaisilla ja rapin syntysijojen eli Amerikan suurkaupunkien köyhällä, mustalla väestöllä. ”Mutta rap syntyi kaduilla, protestina köyhiä sortavaa valtakulttuuria vastaan”, Valle selittää. ”Saamelaiset taas ovat vähemmistö, joka elää kahden kulttuurin ristipaineissa. Siitä syntyy näkökulmien jännite.” Ailu Valle asuu Inarissa mutta keikkailee ympäri Suomea, eniten kuitenkin pohjoisessa. Räppäri kutsutaan nykyisin myös moniin konferensseihin, mikä Vallen mielestä kertoo siitä, että saamen kieli ja kulttuuri ovat ajan hermolla. Helsingin Matkamessuilla tammikuussa hän räppäsi näyttävästi Inari - Saariselkä Matkailu Oy:n osastolla.
2014
A
ilu Vallen ensilevy Dušši dušše duššat (Turha on vain tuhoutua) ilmestyi vajaat puolitoista vuotta sitten. Se oli ensimmäinen Suomessa julkaistu pohjoissaamenkielinen raplevy. Nyt työn alla on saamenkielinen musiikkivideo, seitsemän kappaleen EP-levy ja syksyllä ilmestyvä täyspitkä levy. Tukena on Saamelaisneuvoston työskentelyyn myöntämä apuraha. Ensilevy kertoi luonnosta mutta otti kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin: länsimaiseen elämäntapaan, kulutuskulttuuriin ja suomalaisen ja saamelaisen kulttuurin välisiin ristiriitohin. Toisella levyllä on luvassa vähemmän kriittisiä ja enemmän positiivisia tekstejä. ”Mietin, miten voisin voimaannuttaa itseäni ja muita. Toivon, että teksteillä olisi parantava vaikutus”, Valle kertoo. Tärkeää on myös saamen kielen elvytys, sillä hän haluaa näyttää varsinkin nuorille saamelaisille, kuinka monella tavalla äidinkieltä voi käyttää. Ailu Valle räppää pohjoissaamen lisäksi myös suomeksi ja englanniksi. ”Suomeksi räpätessä meininki on yhteiskuntakriittistä, välillä psykologistakin. Siinä on nykyajan nuorten ajatuksia”, Valle kertoo.
Kivinen tie saamen säkeisiin
Saameksi räppääminen on haastavaa ja tie saamenkielisiin riimeihin onkin ollut kivinen. ”Aluksi ajattelin, ettei saamessa ole sanastoa sille, mitä haluan sanoa. Mutta sitten aloin löytää oman sanoman ja huomasin, että saame on minulle paras tunteiden tulkki”, hän kertoo. Omat vaikeutensa toi se, että saa-
Ailu Valle & Trio Boogiemen
Kuva: Jussi Isokoski INARI – SAARISELKÄ
9
RETKEILYKURSSIT /
Opi retkeilyn perustaidot KIILOPÄÄLLÄ Kuvat: Juha Kauppinen, Sampsa Sulonen
Se ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö haluaisi enää nauttia luontoelämyksistä. Pikemminkin päinvastoin, sillä retkeilyn suosio on tasaisesti kasvanut viime vuosien aikana. Moni kaipaa vastapainoa hektiselle arjelle, mutta kynnys lähteä esimerkiksi useamman päivän mittaiselle tunturivaellukselle on liian korkea. Ei ole tietoa siitä miten matkaan pitäisi valmistautua, millaisia varusteita siellä tarvitaan ja retkitaidoissakin olisi hiomisen varaa. Miten siis päästä harrastuksessa alkuun? 10
INARI – SAARISELKÄ
– SUOMALAISIA SANOTAAN METSÄKANSAKSI MUTTA TODELLISUUDESSA MONI ON JO VIERAANTUNUT LUONNOSTA.
Kesä / syksy
2014
S
uomen Latu on 220 jäsenyhdistyksen ja niiden 77 000 jäsenen muodostama keskusjärjestö, jonka tavoitteena on liikuttaa suomalaisia. Suomen Ladun tärkeimpiä tehtäviä onkin juuri ulkoilumahdollisuuksien edistäminen. Suomen Ladun jäsenenä on mahdollisuus osallistua esimerkiksi Kiilopäällä järjestettäviin retkeilyviikkoihin, joita tullaan järjestämään kolme kertaa heinäkuun aikana. Lisäksi vähän kokeneemmille vaeltajille on tarjolla Sokosti Challenge, joka järjestetään heti heinäkuun alussa. Suomen Ladun liikuntakoordinaattori Juhani Metsäpelto kertoo, että Kiilopään retkeilyviikot on suunnattu normaalikuntoisille, retkeilystä ja vaeltamisesta kiinnostuneille. Aiempaa kokemusta ei vaadita, vaan viikon mittaisella leirillä saadaan valmiudet omatoimiseen retkeilyyn. Leirin kahtena ensimmäisenä päivänä on luentoja, joissa opiskellaan retken suunnittelua, varusteiden ja ravinnon valintaa, turvallisuuteen ja jokamiehenoikeuksiin liittyviä asioita. Ensimmäisten päivien aikana järjestetään myös työpajoja, joissa opitaan suunnistustaitoja, testataan erilaisia laitteita ja telttoja sekä harjoitellaan rinkan oikeaoppista pakkaamista. Luentojen ja työpajojen jälkeen suoritetaan neljän vuorokauden vaellus. Jokainen kurssille osallistuva voi valita yöpymiseen varaustuvassa tai omassa teltassa. Vaelluksen aikana kuljetaan yhteensä noin 60 kilometriä, päivämatkan ollessa keskimäärin maltilliset 15 kilometriä. Normaalikuntoinen jaksaa vaeltaa reitin helposti. Varusteiksi tarvitaan vähintään ulkoiluun sopivat, veden- ja tuulenpitävät vaatteet, hyvät retkeilyjalkineet sekä rinkka. Kaikki muut varusteet on saatavissa tai vuokrattavissa Kiilopään retkeilykeskuksesta. Vaelluksen aikana käydään käytännössä läpi teoriapäivien aikana harjoiteltuja asioita sekä opitaan kokonaan uusia taitoja. Yhdelle kurssille otetaan maksimissaan kymmenen osallistujaa, joten kurssin vetäjillä on mahdollisuus huomioida kurssin osallistujien tarpeet hyvinkin yksilöllisesti. Tämän vuoden erikoisuus on vain naisille tarkoitettu retkeilyviikko, joka järjestetään sopivasti kansainvälisen naistenviikon aikoihin 19.7-26.7. Aiemmin järjestetyistä retkeilyviikoista tulleen palautteen perusteella tällaiselle erikoisviikolle on tarvetta, joten se järjestetään nyt kokeiluluontoisesti ensimmäistä kertaa. Kurssin sisältö on sama kuin muillakin viikoilla, mutta kurssille voivat osallistua vain naiset.
AIEMPAA KOKEMUSTA EI VAADITA, VAAN VIIKON MITTAISELLA LEIRILLÄ SAADAAN VALMIUDET OMATOIMISEEN RETKEILYYN.
KESÄN JA SYKSYN VAELLUKSET KIILOPÄÄLLÄ: Sokosti Challenge 5.-12.7. vain Suomen Ladun jäsenille Kiilopään retkeilyviikot 12.-19.7. ja 19.-26.7. vain Suomen Ladun jäsenille Tunturivaellus 6.-13.8. kaikille avoin Sokostin kierros 27.8.-3.9. kaikille avoin www.kiilopaa.fi
INARI – SAARISELKÄ
Jokainen retkeilykurssi on viikon mittainen ja aloituspäivä on lauantai. Kurssin hinta Suomen Ladun jäsenille on 440 euroa ja se sisältää majoitukset, aamupalat, lounaat ja päivälliset sekä savusaunarannekkeen. Majoitus järjestetään Kiilopäällä retkeilyhotelli Ahopäässä ja vaelluksella varaustuvassa tai teltassa. Kursseille voi ilmoittautua suoraan Suomen Ladun verkkosivujen kautta www.suomenlatu.fi/ kiilopaanretkeilykurssi. Tiedustelut: Juhani Mesäpelto, puh. 044-7274520 tai juhani.metsapelto@suomenlatu.fi Kiilopäällä järjestetään syksyn aikana kaksi muutakin vaellusta, Tunturien-vaellus sekä Sokostin kierros, joihin voivat osallistua kaikki retkeilystä kiinnostuneet. Lisäksi Kiilopäällä järjestetään ympäri vuoden runsaasti tapahtumia ja ohjelmia, jotka ovat avoimia kaikille. Esimerkiksi kesän viikko-ohjelmassa on oppaan vetämiä päiväretkiä tunturiin.
11
HENKILÖKATSAUS /
TEUVO Katajamaa Teksti: Ritva Savela, Kuvat: Pasi Ruotsalainen / Saariselkä Nyt!
Teukka Katajamaa kotona Saariselällä. Vieressä Venäjän karhu.
– LUONTOMATKAILUN JA TUNTURITURVALLISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Teukka ja Tupu on parivaljakko, joka on vuosien mittaan muuttunut eläväksi legendaksi Saariselän matkailijoitten keskuudessa. Oikeat nimetkin, Teuvo ja Tuula Katajamaa toki tiedetään. 12
L
apin LuontoLomat Pro Safaris on yli kolmenkymmenen vuoden aikana kehittynyt monipuoliseksi täyden palvelun yritykseksi, joka järjestää hiihto-, vaellus-, moottorikelkka-, kanootti- ja kumilauttaretkiä, tarjoaa tarvittaessa gourmetruokaa, hoitaa majahuolintaa ja catering-palvelua. Muun muassa. Ja uskoo Lapin matkailun kasvuun tulevaisuudessa. Teukan matka turistien kanssa alkoi kymmenkunta vuotta ennen oman yrityksen perustamista. Hän oli ahkera luonnossa kulkija, seikkailumieli ja terve uteliaisuus veivät pienestä pojasta alkaen tutustumaan lähiympäristöön. Tulivat kalastus ja metsästys, taitoa ja paikallistuntemusta kertyi, muitakin kulkijoita tavattiin. – Oltiin kerran karhuporukan kanssa tulilla, kun siihen tuli muutama turisti. Kaikilla heillä oli kuksa. Meillä muilla emalimuki. Kun vieraat ihmettelivät, miksi kuksa ei meille kelvannut, totesi kaverini, että täytyyhän paikalliset jollakin tavalla turistista erottaa. Työksi luontoretket muuttuivat 1973. Autohommissa ahertanut Teukka huomasi ilmoituksen eräopaskurssista, suoritti sen, ja loppu onkin lappilaisen matkailun historiaa. – On hienoa, että sain rakkaasta harrastuksesta mieluisaa työtä, jonka parissa on viihtynyt ja joka on koko ajan tarjonnut mahdollisuuksia niin itsensä kuin erilaisten palvelujen kehittämiseen. Reppukaupalla säilykepurkkeja
1970- ja 80-luvuilla tehtiin pitkiä vaellusretkiä. Teltat kuljetettiin mukana, samoin viikon, jopa kymmenen päivän eväät. Kuntoa piti olla; muutaman ensimmäisen päivän aikana opas saattoi joutua kantamaan omien tavaroittensa lisäksi jopa parin kolmenkin muun kulkijan reput.
INARI – SAARISELKÄ
– Nehän oli mahdottoman painavia. Kannettiin hernesoppapurkkeja ja sikanautaa ja muita säilykkeitä matkassa. Kuivamuonat tulivat vasta myöhemmin, muistelee Teukka. – Silloin oli autiotupia, mutta en muista, että niissä olisi juurikaan yövytty. Teltat pystytettiin siihen mökin ympärille, ja niissä nukuttiin. Retkiä tehtiin muun muassa Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan tunturialueilla.
Riekonlinna palaa
Suuronnettomuusharjoitukset ovat kuuluneet kuvaan koko ajan. On järjestetty esimerkiksi Riekonlinnassa hotellipaloharjoitus, jonka hälytys meni normaalisti hätäkeskuksen kautta, jotta nähdään kuinka nopeasti eri pelastusyksiköt ehtisivät paikalle. STT:n toimittaja sattui soittamaan juuri tiedon tultua, ennen kuin hätäkeskukselle ehdittiin ilmoittaa, mistä oli kysymys. Niinpä läpi Suomen levisi muutamassa tunnissa tieto hotellipalosta, kaikki puhelinlinjat tukkeutuivat ihmisten hätäillessä tunturissa olevien läheistensä kohtalosta. Tästäkin opittiin – myöhemmissä harjoituksissa osattiin jo ottaa huomioon muun muassa omaisille tarkoitettu puhelinpalvelu. Luja usko tulevaisuuteen
Teuvo Katajamaa on ollut monessa mukana, mutta matkailu ja sen kehittäminen on kuitenkin asia, joka on lähinnä sydäntä: – Toivottavasti esimerkiksi UK-puiston vetovoimaisuutta osataan käyttää paremmin hyväksi, pohdiskelee Teukka. Hän uskoo lujasti Inarin ja Saariselän matkailun vahvaan nousuun, uskoo siihen että eri yrittäjien ja poliittisten päättäjien yhteistyö kantaa kaunista hedelmää. Hän painottaa, miten tärkeä rakas vaimo, paras ystävä ja uuttera työtoveri on ollut elämän varrella ja sen vaihtelevissa tilanteissa. He ovat Teukka ja Tupu – legendaksi muodostunut parivaljakko.
INARI – SAARISELKÄ
KATAJAMAAN OVESSA ON KYLTTI: ”Täällä asuu metsästäjä parhaan saaliinsa kanssa.” Pihapiirissä viihtyvät myös metsästäjän koirat: itäsiperianlaika Rokka ja karkeakarvainen saksanseisoja Jalli.
Kesä / syksy
Saariselkä on aina ollut tunturipelastuksen edelläkävijä. Teukka oli - totta kai senkin alan pioneereja. – Se lähti liikkeelle vuonna 1976, kun jouduttiin etsimään kadonnutta hiihtäjä. Perustimme silloin Saariselän pelastusryhmän, johon kuului 10-12 henkeä. – 1970-80 taitteessa perustettiin Ivalon VPK:n alainen vapaapalokunta, josta sittemmin kehkeytyi oma yksikkönsä, väkeä vain ei oikein tahtonut olla riittävästi. Teukka ja Tupu, eli silloin vielä Teuvo Katajamaa ja Tuula Makkonen, perustivat oman yrityksen vuonna 1982. Hälytyksen tullessa oli useammankin kerran tilanne, ettei muita lähtijöitä siihen hätään saatu paikalle, ja niinpä asiakas saattoi suksivuokraamolla löytää lapun, jossa kerrottiin yrittäjien olevan hälytystehtävissä: palvelkaa itse itseänne. Matkailijamäärien lisääntyessä mukaan tulivat eri viranomaistahot ja muun muassa SPR, ryhdyttiin tekemään määrätietoista työtä.. Alettiin järjestää pelastusharjoituksia ja -seminaareja, joiden tuloksena on saatu kaikille tunturialueille uusia toimintatapoja matkailijoiden turvallisuuden lisäämiseksi. Saariselällä myös laadittiin ensimmäiset tunturissa liikkujille tarkoitetut konkreettiset ohjeet, joita Teukka oli mukana laatimassa, ja jotka SPR sitten painatti laajempaankin jakeluun.
2014
Hälytystehtävissä – palvelkaa itseänne
"ON HIENOA, ETTÄ SAIN RAKKAASTA HARRASTUKSESTA MIELUISAA TYÖTÄ, JONKA PARISSA ON VIIHTYNYT."
Kuva: Lapin LuontoLomat
Ivalojoki on yksi Teuvon suosikkipaikoista.
13
MELONTA /
KAUKANA POHJO melot Suomen komeimmissa mais Teksti: Inka Musta / Metsähallitus, Kuvat: Pasi Nivasalo ja Tapio Tynys
Kartalla Pohjois-Lappi on sinisten täplien kirjomaa seutua. Järviä ja lampia sekä niitä yhdistäviä virtoja pikkupuroista suuriin jokiin on siellä täällä – vettä siis riittää! Alueelta löytyykin sopivia melontakohteita sekä kovissa kuohuissa kannuksensa hankkineille konkareille että ensi kertaa kanoottiin hyppääville. 14
I
narilainen Tapio Tynys on päässyt tutustumaan melontaharrastukseen työnsä kautta. Parin viime kesän aikana Tynys on kartoittanut Metsähallitukselle pohjoisimman Lapin melontareittejä ja laatinut niistä opastekstejä retkeilijöille. Samassa hankkeessa valmistui Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan aiheesta myös näyttely. – Melonta on kaikille sopiva harrastus, kun vain valitsee tasolleen sopivat välineet ja kohteen. Aloittelijalle koskenlasku on vaikeinta, sillä veden virtausta pitää osata lukea. Mutta muuten melontatekniikka on helppo oppia, Tynys kertoo. Turvallisuusasiat kannattaa kuitenkin melontareissuilla ottaa vakavasti.
– Erityisesti merellä ja isoilla järvenselillä tulee muistaa, että sää saattaa muuttua
INARI – SAARISELKÄ
ISESSA
Kesä / syksy
2014
emissa
hetkessä. Tulitikut ja puhelin on syytä aina pitää taskussa vedenpitävästi pakattuna. Niistä ei ole muuten iloa, jos kanootti kaatuu ja tavarat karkaavat. Suurin osa haavereista sattuu rantakivillä liukastellessa – myös kypärän käyttö siis kannattaa. Entä mikä on melomisessa parasta?
– Se, että saa olla luonnossa! Ympäristöä voi tarkkailla niin pinnan päällä kuin allakin. Koko ajan jotain mielenkiintoista! Melonnassa kiehtoo myös se, että se on lähes äänetön tapa liikkua. Useamman päivän reissuilla on kiva telttailla ja viettää iltaa kalastellen ja valokuvaten. Seuraavassa Tapsan vinkit Inarin melontakohteisiin, joista löytyy sopiva vaihtoehto niin retkikajakilla, koskikajakilla kuin intiaanikanootillakin liikkuvalle.
INARI – SAARISELKÄ
"MELONTA ON KAIKILLE SOPIVA HARRASTUS, KUN VAIN VALITSEE TASOLLEEN SOPIVAT VÄLINEET JA KOHTEEN." 15
MELONTA /
16
IVALOJOKI: koskia ja kulttuuria kokeneemmalle Kesto: 2+ päivää. Pituus: 40 km
LUTTOJOKI: rauhalliseen tahtiin lasten kanssa Kesto: 1–2 päivää. Pituus: n. 50 km
KULKUPELI: KOSKIKAJAKKI Ivalojoen osuus Kutturasta Lappispolaan on PohjoisLapin tunnetuin melontareitti. Maisemat matkan varrella ovat uskomattoman upeat, koskissa riittää haastetta kokeneellekin melojalle ja palvelut, kuten tulipaikat ja tuvat, helpottavat matkantekoa. Matka alkaa Kutturan kylästä, noin 45 km:n päästä Saariselältä ja päättyy Lappispolaan lähelle Ivalon kylää. Kutturan kuusikot vaihtuvat pohjoisessa mäntymetsiksi. Maakotkan voi nähdä kaartelevan taivaalla, joen pintaa pitkin vilistää rantasipi ja mäntymetsästä kantautuu pajulinnun ja rastaiden laulu. Rannoilla voi törmätä harvinaisen lapinesikon sinipunaisiin kukkiin. Joella pääsee tutustumaan myös kulttuurihistoriaan. Alueella koettiin 1800-luvun lopulla kiihkeä kultaryntäys. Muistona ajasta ovat säilyneet kultamiesten kämpät sekä kullankaivun välineistöä ja rakennelmia. Kultakohteista komein on ryntäyksen keskuspaikkana vuosina 1870–1900 ollut Ivalojoen Kultala noin 15 kilometrin päässä Kutturasta. Joen varrella kaivetaan nykyisinkin kultaa.
KULKUPELI: INTIAANIKANOOTTI Koko perheen reissulla tai muuten vaan rauhallisempaa menoa etsiessä kannattaa suunnata Lutolle. Kunnan eteläosassa sijaitseva Luttojoki kiemurtelee karujen hiekkakankaiden ja koivikkopurojen keskellä. Se tuo mieleen intiaanikirjojen kapeauomaiset joet syvien metsien siimeksessä. Vesi on kristallinkirkasta, ja onnekas saattaa nähdä taimenen uiskentelevan tai jopa harvinaisen raakun pohjahiekassa. Rannoilla voi bongata järripeipon tai punakylkirastaan ja taivaalla kirkuvan tervapääskyn. Reitti alkaa Luttojärveltä Ivalon ja Saariselän välistä itään kääntyvän Kuutuantien varrelta. Päätepiste voi olla Kolmoskoski (yhden päivän retki) tai Torkokosken silta (kahden päivän retki). Joki sopii melottavaksi jo kouluikäisille lapsille. Virta on rauhallinen, mutta pienet kosket ja nivat tuovat vaihtelua matkalle. Vasta Kolmoskosken jälkeen tulevat huomattavammat kosket, jotka nekin ovat melottavissa. Lukemattomat hiekkasärkät käyvät taukopaikoiksi ja kuumana kesäpäivänä on mukava pulahtaa viileään veteen. Luttojoen varrella ei ole palveluvarustusta.
"ALOITTELIJALLE KOSKENLASKU ON VAIKEINTA, SILLÄ VEDEN VIRTAUSTA PITÄÄ OSATA LUKEA, MUTTA MUUTEN MELONTATEKNIIKKA ON HELPPO OPPIA."
INARI – SAARISELKÄ
KANOOTIN VUOKRAUSTA, KULJETUSPALVELUJA SEKÄ OHJATTUJA MELONTARETKIÄ VOIT TIEDUSTELLA: Lapin LuontoLomat Oy puh. 016-668 706, luonto.loma@saariselka.fi www.luontoloma.fi
INARIJÄRVI: järvimaisemia retkimelojalle
KULKUPELI: RETKI- TAI MERIKAJAKKI Suomen kolmanneksi suurimmalla, yli 1000 km2:n laajuisella, Inarijärvellä riittää nähtävää vaikka koko kesäksi. Käytettävissä on useita veneilytukikohtia, joissa on tulipaikkoja, keittokatoksia ja tupia. Myös kauniita luonnonsatamia riittää. Hyvä niin, sillä Inarilla säät muuttuvat nopeasti. Laajoja selkiä ei kovilla tuulilla voi ylittää, joten ylimääräisiin yöpymisiin saarissa täytyy aina varautua. Muutenkin myös järviluontoon kannattaa suhtautua kunnioituksella ja riskit tiedostaen. Järvelle voi lähteä useista eri pisteistä, esimerkiksi venesatamista Inarin kirkonkylältä, Partakosta, Veskoniemestä, Nanguniemestä tai Nellimistä. Merkittyjä melontareittejä ei ole, mutta Metsähallituksen ylläpitämällä Luontoon.fi-sivustolta voi valita sopivimman. Inarijärven luonto on karun kaunis. Järveä luonnehtivat laajat selät sekä yli 3300:n saaren ja kapeiden salmien (eli nuorien) labyrintit. Linnustosta voi nähdä esimerkiksi järripeipon, kuukkelin, pohjantikan, telkän tai kuikan. Merikotkakaan ei ole harvinainen näky. Kaloista Inarilla viihtyvät muun muassa siika, taimen, harjus ja nieriä.
INARI – SAARISELKÄ
KULKUPELI: KANOOTTI TAI MERIKAJAKKI Upeita erämaamaisemia kansallispuiston sydämessä. Nimestään huolimatta enemmänkin pitkien ja kapeiden järvien muodostama helminauha, jossa vain lyhyet nivat erottavat järviä toisistaan. Reitti kulkee kapeassa ja syvässä laaksossa, joka loppumatkalla muuttuu kanjonimaiseksi. Erottamaton osa Lemmenjokea ovat kulta ja kullankaivajat, jotka kulkivat jokiveneillä kultamaille Muddusjärven Sikovuonosta ja Solojärveltä. Kaapin Jounin entisöity kenttä rakennuksineen kertoo puolestaan alueen saamelaisten elämänmuodosta 1900-luvulla. Metsähallituksella on Lemmenjoen varrella lukuisia huollettuja taukopaikkoja. INARIJOKI: Kesto: 2-3 pv. Pituus: 70 km
KULKUPELI: KANOOTTI Inarijoki on Suomen ja Norjan rajajoki Angelista Karigasniemelle. Joki on kaivanut uomansa paksuihin hiekkakerrostumiin tunturien välisessä laaksossa. Joki sopii erityisen hyvin aloittavalle melojalle. Virta kuljettaa mukavasti kanoottia, mutta varsinaisia koskia ei kartan mukaisella etappivälillä ole. Uoma on lisäksi lähes kivetön. Matalat hiekkasärkät tarjoavat melojille hyviä taukopaikkoja. TENOJOKI: Pituus: 200 km
KULKUPELI: KANOOTTI JA RETKI- TAI MERIKAJAKKI Tenojoki alkaa Inarijoen ja Kaarasjoen yhtymäkohdasta Karigasniemeltä. Se on Saamen virta, joka virtaa Norjan ja Suomen rajajokena päätyen lopulta Norjan puolelle Jäämereen. Tenojoki tunnetaan Euroopan parhaana lohijokena. Melojalle Teno on vaativa, vaikka useimmat kosket on ohitettavissa helposti maitse. Upeat hiekkarannat ja joen poikki kulkevat hiekkasärkät ovat Tenolle ominaisia. Tenon Suomen puolen rannat ovat pääosin yksityismaita. Joen varressa on lukuisia majoitusyrityksiä.
YLÄ-LAPIN LUONTOKESKUS SIIDA, INARI Tapio Tynyksen käsikirjoittama Laineilla ja latvavesillä -näyttely vie katsojan retkelle pohjoisimman Lapin vesiretkeilyreiteille ja tutustuttaa samalla alueen vedenkiertoon pikkupuroista aina Jäämerelle saakka. Se esittelee sekä Inarijärven ja Ivalojoen kaltaiset tunnetut melontakohteet, mutta kertoo myös tuntemattomammista helmistä, kuten Tenosta, Inarijoesta ja Nellimistä. Huikeat valokuvat, kesäinen äänimaailma sekä filmit vesireiteiltä houkuttavat suunnittelemaan omia reissuja. Kannattaa tutustua – ellet sitten pelkää melontakärpäsen puremaa!
Kesä / syksy
LEMMENJOKI: Kesto: 1-4 pv. Pituus: 20 ja 40 km
LAINEILLA JA LATVAVESILLÄ -NÄYTTELY JOHDATTAA POHJOISEN LAPIN VESILLE
2014
MUITA SUOSITTUJA MELONTAJOKIA
LISÄTIETOJA: > www.siida.fi > www.luontoon.fi retkikohteet/reitit inarinalueenvesireitit Sivut/Default.aspx
17
KALASTUS /
Kireitä siimoja ihan Metsähallitus tarjoaa kalastajille pääsyn tuhansille vesialueille. Monipuoliset kalavedet ympäri Suomea ovat järviä, lampia, koskia ja virtoja, joissa kalastuskohteen antama luontoelämys on yhtä tärkeässä osassa kuin saalis.
Kuva: Giellajohka.fi
TUNNETKO JO GIELLAJOHKAN? Matkailijan majatalo Giellajohka sijaitsee Kaamasen ja Karigasniemen puolivälissä – Muotkatuntureiden ja Kevon luonnonpuiston läheisyydessä. Kalaisa Kielajoki (saamenkielellä Giellajohka) tarjoaa luonnonkauniin ympäristön rentoutumiseen kalastaen, vaeltaen – luonnosta rauhoittuen. Giellajohka tarjoaa kalastuspaketteja myös Jäämerelle! www.giellajohka.fi.
18
INARI – SAARISELKÄ
luvan kanssa KAIKKIA KALASTUSLUPIA JA NEUVONTAA ALUEISTA TARJOAVAT METSÄHALLITUKSEN PALVELUPISTEET SAARISELÄLLÄ, IVALOSSA, INARISSA:
Ja mitä maksaa?
NYRKKISÄÄNTÖNÄ VOIDAAN SANOA, ETTÄ VIRTAAVISSA VESISSÄ POHJOISLAPISSA VAADITAAN AINA ERILLINEN LUPA.
Virkistyskalastusvesien lupien hinnat vaihtelevat jonkin verran alueesta riippuen. Alle 18-vuotiaat saavat 50 prosentin alennuksen ja alle 15-vuotiaat voivat kalastaa huoltajansa luvan saaliskiintiöön. Perheluvan hinta ja saaliskiintiö on kaksinkertainen. Kalastusluvan lunastaminen on vain pieni murunen kalastusretken kokonaiskustannuksista ja antaa mahdollisuuden täysipainoiseen liikkumiseen ja kalastamiseen kalarikkaiden pohjoisten vesien äärellä.
INARI – SAARISELKÄ
SAARISELKÄ: KIEHINEN
Kelotie 1 / Siula 99800 Saariselkä Puh. 040 168 7838 hammastunturi@metsa.fi, ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi/kiehinen
Inarintie 46, 99870 Inari Puh. 040 168 9668 tai 0205 64 7740 siida@metsa.fi www.luontoon.fi/siida
Kesä / syksy
INARI: YLÄ-LAPIN LUONTOKESKUS SIIDA
2014
M
ikäli aiot kalalle joelle tai nimenomaan jollekin tietylle järvelle, helpointa on mennä lähimpään Metsähallituksen palvelupisteeseen tai luvanmyyntipisteeseen, kerro kalastustoiveesi ja lunasta tarvittavat luvat. Myös Inari- Saariselkä alueella kalastettaessa perusasiana on valtion kalastuksenhoitomaksun suorittaminen. Se on valtion veroluonteinen maksu, joka lain mukaan jokaisen 18–64-vuotiaan on se maksettava, jos harrastaa muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä. Maksu on henkilökohtainen, ja se on suoritettava ennen kalastuksen aloittamista. Tänä vuonna kalastuksenhoitomaksu on 24 euroa koko vuodelta ja 7 euroa seitsemältä vuorokaudelta. Maa- ja metsätalousministeriön verkkokaupasta, voit ostaa kalastuksenhoitomaksun: http://kalastuslupa.smilehouse.com Jos haluat kalastaa vain järvissä ja lammissa Kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa oikeuttavat viehekalastamaan lähes kaikissa järvissä ja lammissa Inari-Saariselkä -matkailualueella. Läänikohtainen viehekalastusmaksu antaa mahdollisuuden kalastaa Lapin läänin vesialueilla yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä. Vetouistelussa saa lisäksi käyttää yhtä painoviehettä ja syvääjää. Lupa on voimassa myös muilla kuin valtion vesialueilla. Läänikohtaisen luvan ulkopuolelle jäävät TE-keskuksen rauhoittamat erityisvedet, jotka on merkitty tauluilla maastoon. Näihin vesiin vesialueen haltija voi myöntää kalastusluvan; valtion vesialueilla se on Metsähallituksen virkistyskalastuslupa. Kun haluat kalastaa erämaajoilla, parhailla taimen- ja rautujärvillä tai erityisvesissä Kalastuksenhoitomaksun lisäksi tarvitset vesialueen haltijan luvan tai valtion vesialueille Metsähallituksen aluekohtaisen virkistyskalastusluvan. Lisätietoa virkistyskalastusluvista löytyy www.eraluvat.fi sivuilta. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että virtaavissa vesissä Pohjois-Lapissa vaaditaan aina erillinen lupa. Joissain paikoissa kalastus ulkopaikkakuntalaisilta on kokonaan kielletty tai tietyissä taimenjoissa voi harjoittaa vain perinteistä perhokalastusta. Paikkakuntalaisilla pohjoisessa kalastamisessa on omat säännöksensä.
IVALO: IVALON PALVELUPISTE
Ivalontie 10, 99800 Ivalo puh. 0205 64 7701 ivalo@metsa.fi www.luontoon.fi/ivalonpalvelupiste Lisäksi virkistyskalastuslupia on saatavilla kattavasti Pohjois-Lapin kylissä toimivista yrityksistä. Kestävä kalastus turvaa kantoja Monen kalalajin alamitat nousivat 1.1.2014 kalastusasetuksen muututtua. Asetuksen tavoitteena on tehostaa meritaimenen, järvilohen, järvitaimenen, harjuksen suojelua sekä edistää näiden kantojen elpymistä ja kestävää kalastusta. Alamitat 1.1.2014 alkaen Meritaimen ja järvilohi: 60 cm Taimen (kaikki taimenmuodot): 50 cm Harjus: 30 cm paitsi seuraavissa joissa 35 cm: Näätämö-, Silis-, Lutto- ja Juutuajoki Nieriä: 45 cm Inarijärvessä, Nitsijärvessä, Muddusjärvessä ja Ukonjärvessä.
19
JÄNHKHÄLLÄ JYTISEE /
POHJOIS-SUOMEN SUURIN MOOTTORIPYÖRÄTAPAHTUMA JÄRJESTETÄÄN SAARISELÄLLÄ 16. KERRAN 14.–17.8.2014! Kesän kovimmat jytinät rävähtävät käyntiin torstaina 14. elokuuta ja jatkuvat aina sunnuntaihin saakka. Lisätietoa tapahtumasta: www.tunturihotelli.fi OHJELMASSA LUVASSA MM. YHTEINEN PARAATIAJO TANKAVAARAAN, STAND-UP KOMIIKKAA, ROCK’N’ROLLA JA PALJON MUUTA!
TUNNELMIA JÄNHKHÄLLÄ JYTISEE 2013 -TAPAHTUMASTA. 20
INARI – SAARISELKÄ
LUONTOPOLUT /
Reittejä rentoon PATIKOINTIIN 1 SOTAHISTORIAPOLUN lähtöopaste on Koilliskairan luontokeskuksen pihalla, luontopolkujen lähtöportilla pihakodan vieressä. Schutzwallin puolustusaseman rakenteita on laajalti Tankavaaran alueella, mutta opastetut kohteet ovat kaikki Kuukkelipolun varrella. Sotahistoriasta kertovat opastetaulut ovat noin 2 km matkalla Kuukkelilenkin alkupäässä. Mikäli haluaa kiertää koko lenkin pituudeksi tulee silloin 6 km. Mikäli on kiinnostunut vain sotahistoriaosuudesta, kuljettava matkaa on pituudeltaan noin 4 km.
Kesä / syksy
16
Tankavaaran luontopolut alkavat Koilliskairan luontokeskuksen pihalta. Lyhimmän reitin voi kulkea myös lastenvaunujen kanssa ja pyörätuolilla avustajan kanssa.
2014
ESITTELYSSÄ HELPPOA LUONTOPOLKUA. TÄSTÄ KARTTA MATKAAN JA MENOKSI !
2 URPIAISLENKKI (1 KM) kiertää luontokeskuksen lähiympäristössä. Sorapolkua pitkin voi kulkea myös lastenvaunujen kanssa ja pyörätuolilla avustajan kanssa PALVELUT: luontokeskuksen pihalla laavu.
1
3 KOPPELOLENKKI (3 KM) vie sinut hiljaisiin kynttiläkuusikoihin hieman Urpiaislenkkiä kauemmas. PALVELUT: tulentekopaikka, kota, luontokeskuksen pihalla laavu.
2 3
5
4
INARI – SAARISELKÄ
4 KUUKKELILENKKI (6 KM) johdattaa kulkijan kuusikoitten kautta Pikku-Tankavaaran laelle, josta voi ihailla upeita näköaloja Nattastuntureille, ympäröiville aapasoille ja Saariselän suurtuntureille. Paluumatka taittuu suomaisemissa PALVELUT: tulentekopaikka, kota, luontokeskuksen pihalla laavu. 5 GEOLOGINEN POLKU (7 KM) tutustuttaa sinut alueen geologiaan, kallioperään, jääkauden jälkiin ja pinnanmuotoihin. Alkumatkan kuljet metsämaastossa nousten pikkuhiljaa Jorpulipään rinteelle. Taukopaikka sijaitsee luonnonkauniin Koiranjuomalammen rannalla. Sieltä polku jatkuu rinnesuolle, ja loppumatka kuljetaan Kuukkelilenkkiä pitkin. Polku kierretään myötäpäivään. Kesäaikaan pääset Geologista polkua pitkin myös suoraan Tankavaaran Kultamuseolle. Luontokeskuksesta on polkua pitkin Kultamuseolle noin 300 metriä. Museon alueelle tarvitset pääsylipun. PALVELUT: luontokeskuksen pihalla laavu. NÄHTÄVÄÄ: Tankavaaran Kultamuseo.
21
LUONTOPOLUT /
Inarin ympäristön luontopolut 6 JUUTUAN POLKU. Polulle on koottu tarinoita Juutuan kulkijoista, tapahtumista ja kalastuksesta. Reitti alkaa Inarin kirkonkylältä Saarikoskentieltä noin kilometrin päästä Siidasta, seurailee joen etelärantaa ylävirtaan Akselin laavulle, jonne matkaa tulee noin 1,5 kilometriä. Akselin laavulta polku jatkuu joen etelärantaa pitkin aina Haapakoskelle, jonne matkaa laavulta tulee noin 1,7 km. Paluu tapahtuu samaa reittiä takaisin, jolloin matkan kokonaispituus on 6,4 km. Toinen vaihtoehto on kulkea Akselin laavulta Jäniskoskelle, missä Juutuanjoen pohjoispuolelle pääsee riippusiltaa pitkin. Sillan kohdalla joen pohjoispuolella on Jäniskosken laavu. Takaisin Inariin palataan joen pohjoispuolella kulkevaa polkua, jolloin koko reitin pituudeksi tulee noin 6,5 km. Juutuanjoen pohjoispuolella polku on merkitty punaruskeilla puutolpilla ja eteläpuolella vihreillä puutolpilla. Juutuanjoelle sekä Akselin ja Jäniskosken laavuille on hyvät polkuyhteydet Kittiläntieltä (nro 955), mikä mahdollistaa lyhyempien polkuosuuksien kävelemisen. Kesällä 2014 rakennetaan esteetön polku Kittiläntien varresta Jäniskosken sillalle. Polkua voi kulkea pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa. Polun pohjoispuolen osuus Jäniskoskelta Kortelammelle ja Korteojalle pinnoitetaan kesällä 2014. LÄHTÖPISTE: Inarin kirkonkylässä Saarikoskentien päästä. REITTIMERKINTÄ: vihreät ja punaoranssit puutolpat. PALVELUT: Akselin laavu, Jäniskosken laavu, Haapakosken päivätupa ja Jäniskosken riippusilta. Etelärannan polku Saarikoskelta Jäniskoskelle on valaistu ja se pidetään talvisin lumesta avoinna. 7 PIELPAJÄRVEN ERÄMAAKIRKON POLKU, 4,5 KM. Vanhan mäntymetsän halki kulkeva polku johtaa kirkkokentälle ja vuosina 1752–1760 rakennetulle Pielpajärven erämaakirkolle. Kirkkokenttä vihannoi luonnonniittynä kesäaikaan. Paluumatka kuljetaan samaa reittiä pitkin, jolloin edestakaisen matkan pituudeksi tulee 9 km. Pielpajärveltä retkeä voi jatkaa Pielpavuonoon, jonne on matkaa 2,6 km. LÄHTÖPISTE: Sarviniementien varressa oleva pysäköintialue. Sarviniementie kääntyy valtatieltä 4 (E 75) Siidan pihan pohjoispuolelta oikealle, matkaa pysäköintialueelle kertyy noin 2,5 km. REITTIMERKINTÄ: punaiset puutolpat. PALVELUT: Puntsijärven laavu, Pielpajärven päivätupa, Pielpavuonon venesatama, hirsikota ja tulentekopaikka. 8 TUULIJÄRVEN REITTI, 1,5 KM. Tuulijärvi on mainio retkikohde perheille. Reitin lähtöpiste on Tuulispää-tunturin pysäköintialueella noin 9 km:n päässä Inarin kirkonkylästä. Ensin ajetaan Inarista noin 6 km Ivaloon päin nelostietä pitkin, josta käännytään Tuulispään laelle johtavalle soratielle. Soratietä ajetaan noin 2,5 km. Polku kulkee tasaisessa tunturikoivua ja mäntyä kasvavassa tunturimaastossa. Takaisin tullaan samaa reittiä, jolloin koko matkan pituudeksi tulee 3 km. PALVELUT: Tuulijärven laavu. Polku merkattu puihin keltaisilla neliömerkeillä. 9 LEMMENJOEN LUONTOPOLKU, 4,5 KM, alkaa Njurkulahdesta ja seurailee Lemmenjokivartta. Alkumatkalla on peurakuoppia sekä jokivarrelle tyypillisiä harjumuodostumia. Parin kilometrin jälkeen polku kääntyy itään päin ja mutkittelee kumpareisessa männikkömaastossa takaisin lähtöpisteeseensä. PALVELUT: Tulentekopaikka sekä luontopolkutaulut. 10 SKAIDIJÄRVEN POLKU 5,8 KM (ei kartalla), Reitin lähtöpaikka on Pulmankijärventien varressa lähellä Nuorgamin kylää. Lähtöpisteenä toimii moottorikelkkauran portti, ja polku yhtyy noin puolen kilometrin jälkeen vanhaan Skaidijärvelle johtavaan polkuun. Skaidijärveltä reitti jatkuu Isonkivenvaaralle ja takaisin lähtöpisteeseen. Reitin varrelta on hyvät näkymät, hyvällä säällä jopa satojen kilometrien päähän. PALVELUT: Skaidijärvellä on Metsähallituksen ylläpitämä päiväkota ja tulistelupaikka.
22
9
Kesä / syksy
6
2014
7
10
8
LUONTOPOLUT /
Kiilopään luontopolut alkavat Tunturikeskus Kiilopään pihalta. Luontopolut on merkitty maastoon vihreillä tolpilla, joissa on käpysymbolit. Talvisin ne toimivat lumikenkäreitteinä. 11 VASALENKKI (1 KM) kiertää helpossa maastossa Kiilo-ojan läheisyydessä ja sopii hyvin aloitteleville retkeilijöille. Luontopolun varrella on lapsille tarkoitetut opastustaulut, joissa on opasteksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. PALVELUT: Kiilopään tulentekopaikka lähellä lähtöpaikkaa. 12 POROLENKKI (3 KM) kulkee poroaidan viertä Ahopään alarinteen metsikössä. Rengasreitti palaa takaisin Kiilo-ojaa seuraten. Reitti on melko helppokulkuinen, ja kosteimmat paikat on pitkostettu. Se sopii hyvin aloitteleville retkeilijöille. Luontopolun opastustauluissa on teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. PALVELUT: Kiilopään tulentekopaikka lähellä lähtöpaikkaa. 13 KIIRUNALENKKI (6 KM) vie sinut Ahopään tunturiin katsomaan tunturiluontoa ja jääkauden jälkiä. Rengasreitti palaa lähtöpisteeseen Kiilo-ojaa seuraten, samaa reittiä kuin Porolenkki. Kiirunalenkin opastustauluissa on teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Reitti soveltuu aloitteleville retkeilijöille mutta vaatii jonkin verran kuntoa. PALVELUT: Kiilopään tulentekopaikka lähellä lähtöpaikkaa.
14 15 16
14 SAARISELÄN LUONTOPOLUT alkavat Saariselän matkailukeskuksesta, Urho Kekkosen kansallispuiston portilta. Luontopolut on merkitty maastoon vihreillä tolpilla, joissa on käpysymbolit. Talvisin ne toimivat lumikenkäreitteinä. 15 IISAKKIPÄÄN LUONTOPOLKU (2,5 KM) vie sinut Iisakkipään tunturin alarinteiden metsämaastoon ja pikku puronnotkelmiin. Rengasreitin opastetauluissa on teksti suomeksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Luontopolku soveltuu aloitteleville retkeilijöille.
12 11
13
16 IISAKKIPÄÄN LUONTOPOLKU (6 KM) on rengasreitin pidempi versio, jota pitkin nouset Iisakkipään laelle. Iisakkipää kohoaa 454 metriä merenpinnan yläpuolelle, ja huipulta ihailet hienoja maisemia. Polun opastustaulut tutustuttavat sinut jääkauden jälkiin. Opastustauluissa on teksti suomeksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Rengasreitti käy myös Pääsiäiskurun reunalla. Polku soveltuu aloitteleville retkeilijöille mutta vaatii jonkin verran kuntoa, sillä sen varrella on paljon nousuja ja laskuja.
24
INARI – SAARISELKÄ
AUTOILUREITIT /
Menovinkkejä AUTOILIJOILLE Kesä / syksy
2014
Pohjois-Lapissa pääset nauttimaan ruuhkattomista teistä upeissa maisemissa. Tässä vinkkinä muutama reitti autolomailuun.
INARI–SEVETTIJÄRVI–NÄÄTÄMÖ–KIRKKONIEMI– HONNINGSVÅG–LAKSELV–KARASJOK–KARIGASNIEMI–INARI Pituus: maantietä noin 560 km + laivaristeily Jäämerellä Kirkkoniemestä Honningsvågiin.
Heitä reilu lenkki pohjoiseen! Lähtöpisteenä on Inari, josta on kätevä hankkia varusteita, huoltopalveluja ja muuta tarvittavaa ennen Norjaa. Matka jatkuu pitkin käkkärämäntyjen koristamaa Inarijärven rantaa. Seuraava isompi etappi on koltansaamelaiseen kulttuuriin tutustuttava Sevettijärvi, jonka ympäristö on Suomen järvisintä seutua. Kolttien perinnetalo Sevettijärven kylässä esittelee kolttasaamelaisten perinteitä ja kulttuuria. Sevettijärvi onkin Suomen kolttakulttuurin keskus asukasmääränsä ja kulttuurin säilymisen puolesta. Sevettijärven jälkeen matka jatkuu Näätämöön ja pian oletkin jo Norjassa Varanginvuonon rannalla. Kirkkoniemellä voit tutustua sotahistoriaan ennen Hurtigrutenristeilyä. Laivat liikennöivät päivittäin lähes säällä kuin säällä. Honningsvågista tie vie Porsangerin vuonomaisemia myöten Suomeen Karigasniemelle ja sieltä jälleen Kaamaseen.
INARI – SAARISELKÄ
KIRKKONIEMELLÄ VOIT TUTUSTUA SOTAHISTORIAAN ENNEN HURTIGRUTENRISTEILYÄ. LAIVAT LIIKENNÖIVÄT PÄIVITTÄIN LÄHES SÄÄLLÄ KUIN SÄÄLLÄ. 25
AUTOILUREITIT /
INARI–UTSJOKI–OUTAKOSKI–KARIGASNIEMI–INARI Pituus: noin 330 km
Lähtöpisteenä on Inari. Seuraava etappi on Kaamanen, jossa voit tehdä vaikkapa linturetken Kaamasjokisuuhun kiertämällä 6 km mittaisen luontopolun (Toivoniemi), joka päättyy hienolle lintutornille. Myös Utsjoen kylän läheisyydestä löytyy luontopolkuja, esim. 5,9 km mittainen Kalkujoenlammen polku sekä 3,5 km mittainen Utsjoen geologinen polku. Utsjoella kannattaa käydä tutustumassa myös kirkkoon ja kirkkotupiin. Seuraavaksi pääset kulkemaan Suomen kauneinta tietä, Tenontietä. Huippukohta on Pahtavaaran näköalalevähdyspaikka, josta näkyy lumihuippuinen Rastegaissa Norjassa. Matkan varrella Karigasniemestä Inariin sijaitsee mielenkiintoinen luontokohde, Kevon luonnonpuisto laidalla sijaitseva Sulaojan lähde. Sulaojan lähteelle lähtee Kevon reitin pysäköintipaikalta merkitty kahden kilometrin mittainen luontopolku. Sulaojan lähde on Suomen suurin.
INARI–SEVETTIJÄRVI–NÄÄTÄMÖ–PYKEIJA–NESSEBY / VARANGEBOTN–NUORGAM–UTSJOKI–INARI Pituus: noin 430 km
Kauniista Inarin kylästä matka jatkuu pitkin käkkärämäntyjen koristamaa Inarijärven rantaa. Myös Sevettijärven–Näätämön alue Suomen järvisimpänä seutuna tarjoaa kauniita maisemia. Norjan puolella tulee vastaan mielenkiintoinen kalastajakylä, Pykeija, jonka asukkaista pääosa polveutuu 150 vuotta sitten Lapista leveämmän leivän perään lähteneistä siirtolaisista. Monet puhuvat vanhahtavaa suomenmurretta, kveeniä. Nessebyssä taas voit tutustua kalastajasaamelaisten 10 000 vuotta vanhaan historiaan Varangin saamelaismuseossa. Rajalla sijaitseva Nuorgam on Suomen ja EU:n pohjoisin kylä. Näkemisen arvoinen on Tenon kuuluisin lohestusalue Alaköngäs ja sen läheisyydessä kulkeva Museotie. Pulmankijärvi ja sen jokilaakso upeine maisemineen ovat vanhaa Jäämeren vuonoa. Täällä ympäristö on ihanteellista retkeilymaastoa. Utsjoen nähtävyyksiä ovat mm. kirkkotuvat 1700–1800-luvuilta sekä Kevon luonnonpuisto.
26
VINKKI! NESSEBYSTÄ VOIT JATKAA MATKAA VIELÄKIN POHJOISEMMAKSI kohti Norjan suomalaista pääkaupunkia, Vesisaarta (Vadsø). Vesisaaren monet kalastajakylät sijaitsevat jäämeren rannoilla peräkkäin ja ovat kuin helmet helminauhassa. Tie johtaa lopulta arktiselle ilmastovyöhykkeelle ja Vuoreijaan (Vardø) kulkien ensin laajojen erämaiden ja rannikkoalueiden halki. Vardøssä voit tutustua maailman pohjoisimpaan linnoitukseen sekä Noitamonumenttiin, 1800-luvulla tapahtuneiden noitavainojen uhrien muistomerkkiin. Vardøstä pääsee kesäisin Hamningbergiin, rosoisessa kalliomaisemassa sijaitsevaan 1970-luvulla autioituneeseen kalastajakylään, missä palvelee kesäisin majatalo.
INARI – SAARISELKÄ
VUOTSO–TANKAVAARA–KIILOPÄÄ– KAUNISPÄÄ–SAARISELKÄ
LEMMENJOKI–INARI–IVALO– NELLIM
Tämän pätkän varrelta pääset vaikka mihin! Matka alkaa Vuotson kylästä, joka on Suomen eteläisin saamelaiskylä. Retki jatkuu kultaryntäyksellä: Tankavaaran Kultakylä, Kultamuseo & Golden World kertovat tarinaa kullan kimalluksesta ja onnen etsinnästä. Kullan huuhtomista voit itsekin kokeilla. Lisää kultahistoriaa sekä komeaa erämaata on tarjolla Ivalojoella Hammastunturin erämaa-alueella. Joelle ja patikointireiteille pääset Kutturan kylästä. Kutturaan vievä tie kääntyy vasemmalle 4-tieltä pian Kakslauttasen jälkeen etelästä tullessa. Ivalojokeen voit tutustua myös ohjatuilla kumilautta- ja suihkuturbiiniveneretkillä. Saariselän matkailukeskuksesta löytyy monenmoista palvelua kävelymatkan säteellä, kuten ohjattuja retkiä alueen luontoon. Urho Kekkosen kansallispuistoon on helppo lähteä ominkin päin, puistosta löytyy muutaman kilometrin luontopolkuja vaellusreittien lisäksi. Ja muista käydä syömässä iso munkkirinkilä Kaunispään huipulla!
Matkan alkupiste on Lemmenjoen kansallispuisto, jossa voi nauttia erämaasta vaeltaen tai 4,5 km pituisella luontopolulla. Reitit lähtevät Njurgulahden kylästä. Lemmenjoki virtaa yli 70 kilometrin mitassaan Suomen suurimman kansallispuiston halki, ja veneretket kauniissa jokilaaksossa ovatkin suosittu ja elämyksellinen loma-aktiviteetti. Joella on perinteikäs historia myös kullanhuuhdonnan kotiseutuna, ja sinne matkataan edelleen kokeilemaan onnea vaskoolien kera. Inarissa kannattaa käydä Siidassa – Saamelaismuseossa ja Ylä-Lapin Luontokeskuksessa. Siidan läheltä pääset myös veneristeilylle Inarijärvelle, risteily käy saamelaisten vanhalla uhripaikalla Ukonsaarella. Kolmen kilometrin päästä Siidasta lähtee reilun 4 km mittainen kävelypolku 1700-luvulla rakennetulle Pielpajärven erämaakirkolle. Matkan päätepiste on Nellimin kylä, jonka nähtävyyksiä ovat mm. ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden ja Trifon Petsamolaisen kirkko. Matkan varrella voit tutustua Nellimin entisöityyn uittoränniin. Nellimissä vierailijoiden kannattaa myös käväistä muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla Paatsjoen sillalla ihailemassa hienoa jokimaisemaa sekä ihmettelemässä omia että rajantakaisia vartiotorneja.
Kuva: Jarle Wæhler / Statens Vegvesen
Kesä / syksy
"URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTOON ON HELPPO LÄHTEÄ OMINKIN PÄIN, PUISTOSTA LÖYTYY MUUTAMAN KILOMETRIN LUONTOPOLKUJA VAELLUSREITTIEN LISÄKSI."
Pituus: noin 130 km
2014
Pituus: noin 32 km
27
MAASTOPYÖRÄILY /
Saariselkä on maastopyöräilijän pohjoinen paratiisi Teksti: Tiina Idström, Kuvat: Hannu Kallio
28
INARI – SAARISELKÄ
Kesä / syksy
2014 Upeat ja vaihtelevat pyöräilyreitit halkovat metsämaita ja avotuntureita Urho Kekkosen kansallispuistossa. Reittien solmukohdassa Saariselän tunturikeskus tarjoaa pyöräilijälle monipuolisia palveluita. Saariselkä MTB Weekend kilpaillaan jälleen elokuussa.
INARI – SAARISELKÄ
29
MAASTOPYÖRÄILY /
30
INARI – SAARISELKÄ
SUMMER CAMPIN OHJELMAAN KUULUU ERILAISIA OHJATTUJA RETKIÄ, JOIDEN PITUUTTA JA VAATIVUUTTA VOIDAAN MUUTTAA OSALLISTUJIEN TOIVEIDEN MUKAAN.
Kiilopää Summer Camp
Toinen mainio maastopyöräilytapahtuma Saariselän alueella on Kiilopää Summer Camp heinä- ja elokuun vaihteessa. Maastopyöräilyn suosio on jatkuvassa kasvussa, ja Kiilopään-Saariselän alue tarjoaa loistavat mahdollisuudet lajin harrastamiseen. Kiilopää Summer Camp tarjoaa reipasta retkeilyä pitkäksi viikonlopuksi. Ohjattujen retkien pituus ja vaativuus valitaan osallistujien toiveiden mukaisesti. Viikonlopun ehdoton kohokohta on yöttömän yön pyöräily, jonka aikana osallistujat pääsevät nauttimaan
keskiyön auringon taiasta pyörän selässä. Pyöräilyn jälkeen kutsuu savusaunan lämpö ja tunturipuron raikkaus. Kona Storesta pyörät vuokralle tai omaksi
Kona Store Saariselkä on uusi pyöräliike, joka myy Kona-maastopyöriä ja tavallisimpia pyörien varaosia. Tarjolla on myös vuokrapyöriä päiväksi tai vaikka pidemmäksikin ajaksi. Myytävät ja vuokrattavat pyörät sopivat mainiosti Saariselän alueen maastoon, mutta näiden lisäksi liikkeen kautta voi tilata myös muita Konan malleja. Mahdollisuus koeajoon helpottaa oman pyörän valintaa. Opastetuilla retkillä löytyy alueen parhaat polut
Kesä / syksy
Paras vaihtoehto alueeseen tutustumiseen on opastetut maastopyöräilyretket. Saariselällä järjestetään haastavuudeltaan eritasoisia maastopyöräilyretkiä. Oppaat tuntevat erinomaisesti paikallisen maaston, joten heidän kanssaan on mahdollista etsiä juuri itselle parhaiten sopivat reitit. Tavallisesti retket kestävät kahdesta ja neljään tuntiin. Retkillä edetään kaikille sopivaa vauhtia, ja reittiä voidaan soveltaa retken edetessä ryhmän tason mukaan. Isommille ryhmille varataan mukaan kaksi opasta, jolloin ryhmän voi tarvittaessa jakaa kahteen. Halutessasi järjestyy myös yksityisopas omalle ryhmälle tai vain itselle. Maastopyöräilyohjelmaan voidaan joustavasti yhdistää vaikkapa kullanhuuhdontaa tai saunomista savusaunassa. Pidemmillä retkillä on nautinnollista pysähtyä kahville tai evästauolle nuotion ääreen.
2014
J
o neljännen kerran järjestettävä koko perheen maastopyöräilytapahtuma Saariselkä MTB Weekend polkaistaan elokuun viimeisenä viikonloppuna. Lauantaina ajetaan Saariselkä MTB Maraton. Valittavissa on kolme eri matkaa: minimaraton on koko perheelle ja kaikentasoille harrastajille sopiva 11 km:n matka, jolla pääsee nauttimaan leppoisasta ajelusta ja tunturimaisemista. 40 km:n puolimaraton ja 80 km:n maraton ajetaan minimaratonia huomattavasti vaativammalla reitillä. Ne sopivat maastopyöräilyn harrastajille, joilla on jo jonkin verran kokemusta maastopyöräilystä. Maisemallisesti erityisen hieno reitti on teknisesti helpohko, mutta pitkät nousut tekevät matkasta haastavan. Huipuilta aukeaa maisemat kaikkiin ilmansuuntiin ja alamäissä pääsee nauttimaan vauhdin hurmasta. Matkan varrella pääsee näkemään laajan kirjon tyypillisiä ylälappilaisia maisemia avotunturista mäntykankaille. Minimaratonin ja maratonin osallistujat voivat myös osallistua kolmihenkisten joukkueiden väliseen kilpailuun. Yhteisajassa nopeimmat joukkueet palkitaan yllätyspalkinnoilla. Sunnuntaina kilpailtava Kaunispää XCO on enemmän harrastajille suunnattu tapahtuma. Myös perheen pienimmät pääsevät vauhtiin Kids’ XCO -kisassa, jossa sarjoja on jopa 4-vuotiaille.
Opastettuja maastopyöräilyretkiä ja -ohjelmia toteuttaa Saariselkä Training, ja niitä voi tiedustella Saariselän Keskusvaraamolta. • Saariselkä MTB Weekend elokuun viimeisenä viikonloppuna. • Kiilopää Summer Camp 31.7.-3.8.
LISÄTIETOA: Saariselkä MTB Weekend Kona Store Saariselkä www.saariselkamtb.fi, www.saariselka.com/ facebook.com/saariselkamtb kona-store Kiilopää Summer Camp facebook.com/ KiilopaaSummerCamp
INARI – SAARISELKÄ
Saariselkä Treklife www.saariselka.com/ treklife
Kuva: Saariselkä MTB Maraton
31
HENKILÖKATSAUS /
Kullankaivajan kausi ei lopu ROUTAAN Teksti: Sakari Vähänen
Lapin ensimmäiset kultalöydöt tehtiin 1870-luvulla Ivalojoella. Harvinainen ammattikunta vaikuttaa edelleen Inarissa – ja välillä myös Brysselin diplomaattipiireissä.
32
INARI – SAARISELKÄ
"ELÄMÄ ERÄMAASSA, 40 KILOMETRIÄ LÄHIMMÄLTÄ MAANTIELTÄ, ON EKOLOGISTA JA LUONNONMUKAISTA. SIELLÄ EI TURHAKKEITA KAIPAA!"
Kesä / syksy
tuotteistamaan ammattiaan eteenpäin. Kaivuukauden pituus on nelisen kuukautta, ja vuosittain seuraavaa sesonkia odottelevan talvi on pitkä. Häneen voi törmätä puhumassa kouluissa, yritysten virkistyspäivillä tai erilaisilla messuilla. Myös Saariselällä matkaileva voi pyytää hänet jakamaan tarinoitaan. ”Monikaan ei näitä juttuja usko, sen verran on erämaassa kaikenlaista sattunut. Näytän myös kuvia kullankaivajan arjesta ja luonnosta videotykillä”, Kela kertoo. Juttumies saattaa hauskuuttaa kuulijaansa esimerkiksi anekdootilla muusikko J. Karjalaisen yksityiskeikasta kaivajan omalla pihalla erämaassa. Seuraavassa ruudussa nähdäänkin sitten konsertti, jossa paikalla on yli 60 kullankaivajaa. Jälkikäteen maestro Karjalainen heitti Kelalle lentävän lauseen: ’I dig gold’. ”Siitähän tuli mielenkiintoinen slogan kullankaivajalle: ’Kaivatko kultaa vai diggaatko siitä?’, hän muistelee hymyillen. Keväällä kultamiehen mieli alkaa taas vetää kultamaille ja on aika valmistella tulevan kauden kaivuja. Kesä erämaassa tarkoittaa, että kaikki on mietittävä valmiiksi. Tarpeellinen tavara viedään paikalle moottorikelkalla. ”Kokeilepa miettiä etukäteen kesä–syyskuulle, montako wc-paperirullaa menee, paljonko ruokaa ja polttopuita kuluu ja montako suklaalevyä tarvitaan!” Lisäksi on arvioitava renkien ja vieraiden tarpeet. Hän vastaanottaa pienimuotoisesti matkailijoita kaivuupaikalleen, jossa he saavat kokeilla ’kullankaivuun ihanuutta’. ”Helpoimmin kultaa löytää kuitenkin kotisivuiltani!” Kela virnistää.
2014
J
ukka Kela on nuoremman polven kaivaja. Hän on silti Lemmenjoella jo yli kolmattakymmenettä kertaa. Kultakuume tarttui, monelle tyypillisesti, Tankavaaran kultahuuhtomosta. Kahdeksanvuotiaan pojankoltiaisen pään sekoittivat – tai ”laittoivat järjestykseen”, kuten hän itse pilke silmäkulmassa sanoo – pienenpienet kultahiput, jotka löytyivät legendaarisen kullankaivajan, Niilo Raumalan, opastuksessa. Lemmenjoelle Kela pääsi ensimmäisen kerran vuonna 1982. Sen jälkeen hän on vaikuttanut alueella joka kesä. ”Alussa olin tietenkin turisti, sitten pääsin vanhempien kaivajien rengiksi ja lopulta sain oman valtauksen 1994. Siitä lähtien olen kaivanut Pehkosenkurussa”, hän kertoo. Kela kaivaa ’ekokultaa’ eli hakulla ja lapiolla. Se on rankkaa ja pitkäpiimäistä työtä. Tuottoa ei synny välttämättä joka päivä, viikko tai edes kesä. Monen kaivajan palkkio ovatkin oman, vallatun kaivuupaikan luonto ja sieltä saadut elämykset. Se pätee myös Kelaan: hän kalastaa ja metsästää sekä poimii sieniä ja marjoja. ”Elämä erämaassa, 40 kilometriä lähimmältä maantieltä, on ekologista ja luonnonmukaista. Siellä ei turhakkeita kaipaa!” Löytämänsä kultahiput kaivaja jalostaa koruiksi, joita ei ole kahta samanlaista. Luonnon muovaamat kultahiput ovat käytössä sellaisenaan. Hän esittelee koruja, joissa on myös kotimaisia jalokiviä: Lemmenjoen granaattia, Luoston ametistia ja Luumäen berylliä. Uniikit lopputulokset hän myy messuilla, kotisivuillaan ja kullankaivuusta esitelmöidessään. Kela ei lepää laakereillaan, vaan pyrkii muutenkin
Kullankaivaja voi joutua moneen tilanteeseen. Tässä odotellaan mainosvideon kuvauksia Levin huipulla.
INARI – SAARISELKÄ
33
PALVELUHAKEMISTO /
Aito Lappi LÖYTYY TÄÄLTÄ
Pohjoisimman Lapin alueen palvelut auttavat sinua tutustumaan syvemmin tähän Arktiseen alueeseen. Palveluhakemistostamme löydät itsellesi sopiva majoituksen hotellien, huoneistojen, mökkien, leirintäalueiden ja erämajojen joukosta. Kokeneemmat vaeltajat voivat hyödyntää kansallispuistojen varaustupien verkostoa. Mahtava Lapin luonto on täällä kaikkialla ympärillä. Tutustu siihen omatoimisesti tai ota yhteyttä ohjelmapalvelujen tarjoajiin, joiden avulla saat luontoelämyksistä paljon enemmän irti. TERVETULOA KAUAS POHJOISEEN – TÄÄLLÄ LOMASI ON HOHDOKKAAMPI.
PALVELUKUVAUSTEN SELITYKSET: Info
Sauna
Kalastusluvat
Uinti
Metsästysluvat
Hyvinvointi
Nähtävyys
Pyöräily
Ostokset
Sauvakävelyä
Matkamuistot
Vaellus
Bussikuljetus
Melonta
Taksi
Veneily
Parkkipaikka
Opaspalvelut
Camping
Kalastus
Mökkivuokra
Metsästys
Majoitus
Porofarmi
Ravintola
Husky
Kahvila
Kullanhuuhdonta
Catering
Mikroauto
Kokouspalvelut
Ratsastus
MITEN PERILLE Finnair lentää Helsingistä Ivaloon ympäri vuoden. www.finnair.fi Joka lennolta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle. Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi kohteeseen. Junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois-Lappiin. Sujuvan joukkoliikenteen ansiosta pääset vaikka Jäämerelle asti! www.matkahuolto.fi, www.eskelisen-lapinlinjat.com
34
INARI – SAARISELKÄ
SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Puh.+358 40 168 7838 Saariselkä tourist.info@saariselka.fi
MAJOITUS JA RAVINTOLAT HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Puh. +358 306 866 000 Fax +358 16 682 328 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä hotelsales.saariselka@hcresorts.com www.holidayclubresorts.com Muista myös Angry Birds Activity Park!
LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Puh. +358 16 559 4455 Fax +358 16 559 4456 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com
SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 Lutontie 3, 99830 Saariselkä saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi
APARTMENTS KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349 +358 44 363 6892 Fax +358 16 668 680 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi/25
SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. +358 40 589 0043 Saariselkä marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi
INARI – SAARISELKÄ
CAFE-RESTAURANT KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi
SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä kiilopaa@suomenlatu.fi www.kiilopaa.fi Myös retkeilyvarustevuokrausta, geogätköt, frisbee golf-rata
HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi
Kesä / syksy
METSÄHALLITUS / KIEHISEN PALVELUPISTE Puh.+358 20 564 7200 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä ukpuisto@metsa.fi, www.luontoon.fi
ARCTIC FRIENDS OY Puh. +358 400 733470 Saariselkä apheikkila33@gmail.com henrik.berg@pp.inet.fi www.arcticfriends.com
2014
SAARISELKÄ
ARCTIC RESORT KAKSLAUTTANEN Puh. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä hotel@kakslauttanen.fi www.kakslauttanen.fi
HOTELLI KIEPPI Puh. +358 16 554 4600 Fax +358 16 554 4700 Raitopolku 1, 99830 Saariselkä reservations@hotellikieppi.fi www.hotellikieppi.fi
TOP SAFARIS / HOTELLI LAANIHOVI Puh. +358 40 506 2854 (Mobile), +358 16 667 033 (Safari Office), +358 45 652 5818 (Hotel Laanihovi) topsafaris@saariselka.fi www.topsafaris.fi
35
PALVELUHAKEMISTO / RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU Puh. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä info@kaunispaanhuippu.fi www.kaunispaanhuippu.f
VILLA CASTILLO Puh. +358 40 082 25 27 Koivutie 11, 99830 Saariselkä info@castillo.fi www.castillo.fi
KELOPIRTTI LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä kelopirtti@hotmail.fi www.kelopirtti.com
KIISA LOMAMÖKIT Saariselkä kiisa@kiisa.net www.kiisa.net
LAPIN LUMO LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) lapinlumo@saariselka.fi www.saariselka.fi/lapinlumo
LOMATÄHDET Puh. +358 45 235 7464 Saariselkä info@lomatahdet.fi www.lomatahdet.fi
MUOTKAN MAJA Puh. +358 40 671 8337 +358 400 416 989 Muotkantie 204, 99830 Saariselkä sales@muotkanmaja.fi www.muotkanmaja.fi
SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. +358 16 554 0500 Fax +358 16 668 405 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com
KULTAKELO LOMAMÖKKI Puh. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä ari.hottinen@kullankaivaja.com www.kultakelo.com
LAANILAN SAVOTTA Puh. +358 400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi
LAANILAN KIEVARI Puh. +358 400 239 868 Rovaniementie 3410, 99830 Saariselkä info@laanilankievari.fi www.laanilankievari.fi
LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä lapinkutsu@saariselka.fi www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistönvälitystä
36
PIKKURIEKKO LOMAHUONEISTO Puh. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä pikkuriekko@elisanet.fi www.pikkuriekko.com
SAARISELÄN UNIPUUT Puh. +358 40 571 8891 +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä info@saariselanunipuut.fi www.saariselanunipuut.fi
TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI LOMAHUONEISTOT Puh. +358 17 465 2752 +358 400 674 721 Saariselkä tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.saariselka.fi/tunturikoivu
INARI – SAARISELKÄ
TUNTURIKUKSA LOMAHUONEISTO Puh.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa
RAVINTOLA PETRONELLA Puh. +358 16 668 930 Fax +358 16 668 990 Honkapolku 5, 99830 Saariselkä petronella@ravintolapetronella.fi www.ravintolapetronella.fi
RAVINTOLA PIRKON PIRTTI Puh. +358 16 668 050 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä pirkonpirtti@ukolo.fi www.pirkonpirtti.fi
JOIKU-KOTSAMO SAFARIS Puh. +358 400 138 911 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä joikukotsamo@saariselka.fi Koe illallinen porofarmilla saamelaiskulttuurin parissa! www.saariselka.fi/joikukotsamo
LAPLAND DELIGHT SAARISELÄN LOMA- JA OHJELMAPALVELU Puh. +358 40 572 2903 info@laplanddelight.fi www.laplanddelight.fi Trubaduuripalvelut
LAPIN SAFARIT Puh. +358 16 33 11280, +358 16 668 901 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä saariselka@lapinsafarit.fi www.laplandsafaris.fi
LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh.. +358 16 668 706 Lutontie 3, PL 30, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.saariselka.fi/luontoloma
Kesä / syksy
TUNTURIYÖ LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 547 5630 Saariselkä tunturiyo@saariselka.fi www.tunturiyo.com
2014
SKAIDI LOMAMÖKIT Puh. +358 40 760 2255, +358 408497406 99830 Saariselkä eevam.niittyvuopio@hotmail.fi www.skaidimokit.com
VILLA KAIKU Puh. +358 45 131 3895 posti@villakaiku.fi www.villakaiku.fi
OHJELMAPALVELUT HUSKY & CO. Puh. +358 400 693 071, +358 50 413 1551 Vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä husky@huskyco.fi www.saariselka.fi/huskyco
REINDEER’S TRAVEL’S Puh. + 358 50 363 1111 posti@reindeerstravels.fi www.reindeerstravels.fi
TOP SAFARIS Puh. +358 40 506 2854 +358 45 2565 818 Top Safaris safari club, PL 20, 99830 Saariselkä. topsafaris@saariselka.fi www.topsafaris.fi
IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT Puh. +358 40 588 2831 Männiköntie 9, 99800 Ivalo ivalojoen.matkailupalvelut@gmail.com www.ivalojoki-travellers.fi
INARI – SAARISELKÄ
37
PALVELUHAKEMISTO / OSTOKSET JA MATKAMUISTOT GALLERIA JA KÄSITYÖ LUMIKKO Puh. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä pirkko.kortelainen@luukku.com www.saariselka.fi/lumikko Myös taidetta ja Jäämeren löytöjä.
KOSKINEN TAKSI Puh. +358 400 394 862 Saariselkä heikki.koskinen@taksi.inet.fi
PAJARI TAKSI JA BUSSI Puh. +358 400 158 809 Saariselkä pajarintaksi@saariselka.fi
HIPPUPUOTI GIFT SHOP Puh. +358 40 525 6853 Saariseläntie, 99830 Saariselkä hippupuoti@saariselka.fi www.saariselka.fi/hippupuoti
KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678 +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com
KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP Puh. +358 40 509 52 18 Siula, 99830 Saariselkä meimi.kautovuori@gmail.com
LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, +358 50 330 2000 PL 30, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.luontoloma.fi
MUUT PALVELUT SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä laila.horsma@pp.inet.fi www.skiwear.fi Urheilu- ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike.
SUPERMARKET KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi Apteekkipalvelut
ULTIMA GIFT ULTIMA JEWELRY Puh. +358 40 728 8448, +358 400 165 448 Saariseläntie 13, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi
TAKSI JA KULJETUSPALVELUT
MEDINARI OY Ivalo: Piiskuntie 5 Saariselkä: Kelotie 1, Siula 1 krs. Ajanvaraus: +358 207 205 830 www.medinari.fi
SAARISELÄN SANOMAT Puh. +358 40 191 9919 saariselan.sanomat@saariselka.fi www.saariselansanomat.fi
MAINOSLINJA Puh. +358 400 153 277 Saariselkä info@mainoslinja.fi www.mainoslinja.fi Mainospalvelut
INARI MAJOITUS, RAVINTOLAT JA OHJELMAPALVELUT GIELLAJOHKA Puh. +358 16 676 921, +358 40 738 6825, Karigasniementie 2920 99910 Kaamanen info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi
KATAJAMAA TAKSI Puh. +358 400 731 973 Saariselkä katajamaantaksi@saariselka.fi
38
INARI – SAARISELKÄ
VISIT INARI / LOMAKYLÄ INARI / INARI AURORA RESORT Puh. +358 40 179 6069 99870 Inari inari@visitinari.fi www.visitinari.fi
RAVINTOLA SARRIT Puh. +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari ravintola@sarrit.inet.fi www.facebook.com/pages/SiidaRestaurant-Sarrit/200743256773795
INARIN MATKAILUNEUVONTA Puh. +358 40 168 9668 tourist.info@inari.fi
NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. +358 16 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi Vaellusvälinevuokrausta
INARIN HOPEA Puh. +358 16 671 333 +358 40 586 4975 Sillankorva, 99870 Inari info@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi
INARIN KUUKKELI SUPERMARKET Puh. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari inarinkuukkeli@luukku.com kuukkeli.lappi.fi Apteekkipalvelut, bensa-asema
MUUT PALVELUT
SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari sajos@samediggi.fi www.sajos.fi
SIIDA – SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. +358 400 898 212 Inarintie 46, 99870 Inari siida@samimuseum.fi www.siida.fi
METSÄHALLITUS Puh. +358 205 64 7740 siida@metsa.fi www.luontoon.fi
INARI – SAARISELKÄ
SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Puh. +358 40 723 7309 Fax + 16 671 426 kanslia@sogsakk.fi www.sogsakk.fi
Saariselän ydinkeskustassa
APARTMENTS KUUKKELI LOMAHUONEISTOT Vuokraus Netissä: www.kuukkeli.lappi.fi Puhelinvaraukset: 044 3636 972 email: kuukkeli@saariselka.fi Reception: Kauppakeskus Kuukkeli, Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä
Kesä / syksy
URUNIEMI CAMPING Puh. +358 50 371 8826 Uruniementie 7, 99870 Inari pentti.kangasniemi@uruniemi.fi www.uruniemi.fi
OSTOKSET JA MATKAMUISTOT
2014
INARIN POROPIRTIT Puh. +358 400 339 502 +358 45 239 61 35 +358 40 515 26 58 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) inarin.poropirtit@gmail.com www.inarinporopirtit.fi
PALVELUHAKEMISTO / LEMMENJOKI JA YMPÄRISTÖ
TANKAVAARA
MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT JA OSTOKSET
MAJOITUS, RAVINTOLAT, NÄHTÄVYYS, OHJELMAPALVELUT
AHKUN TUPA Puh. +358 16 673 435 +358 40 755 4306 99885 Lemmenjoki ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi
KULTAMUSEO Puh. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara info@kultamuseo.fi www.kultamuseo.fi
PALTTO ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA Puh. +358 16 673 413 +358 400 287 544 99885 Lemmenjoki tmipaltto@ukolo.fi www.lemmenjoki.org
HOTELLI KORPIKARTANO Puh. +35840 777 4339 Meneskartanontie 71 99870 Inari menesjarvi@menesjarvi.fi www.menesjarvi.fi
KOILLISKAIRAN LUONTOKESKUS Puh. +358 20 564 7251 Tankavaarantie 11 B, 99695 Tankavaara ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi
TANKAVAARAN KULTAKYLÄ Puh. +358 16 626158 Tankavaarantie 11 A, 99695 Tankavaara info@tankavaara.fi www.tankavaara.fi
SODANKYLÄ SODANKYLÄN MATKAILUNEUVONTA Jäämerentie 3, 99600 Sodankylä Puh. +358 40 746 9776 info@sodankyla.fi visitsodankyla.fi
ERÄMAAN KULTA / PETRONELLA OPISTO Jukka Kela – Erämaan Kulta Puh. +358 40 574 5270 info@eramaankulta.fi www.eramaankulta.fi www.ekokulta.fi www.facebook.com/IDigGold
KAMMIGALLERIA Puh. +358 40 744 3763 Lemmenjoentie 650 A 99885 Lemmenjoki kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi
LOMAKYLÄ VALKEAPORO Puh. +358 400 394 682 Lemmenjoentie 134 99800 Ivalo valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi
NELLIM MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT ERÄHOTELLI NELLIM Puh. +358 400 415 989 Nellimintie 4230, 99860 Nellim jouko.lappalainen@nellim.fi www.nellim.fi
SAFARI SERVICE Puh. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 aimo@safariservice.fi www.safariservice.fi
IVALO MATKAILUNEUVONTA METSÄHALLITUS / IVALON PALVELUPISTE Puh. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Ivalontie 10, 99800 Ivalo ivalo@metsa.fi www.luontoon.fi
40
INARI – SAARISELKÄ
MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT HOTELLI KULTAHIPPU Puh. +358 16 320 8800 Fax +358 16 662 510 Petsamontie 1, 99800 Ivalo info@hotellikultahippu.fi www.hotellikultahippu.fi
KAMISAK HUSKY & HORSE EXPEDITIONS Puh. +358 50 570 7871 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kamisak.com, www.kamisak.com
DESIGN HOUSE IDOLI Puh. +358 40 569 2011, +358 400 197 181 Ukonjärvi, Ivalo idoli@idoli.fi www.idoli.fi Opastettu näyttely, shop ja Helmi-lasikota avoinna tilauksesta 4-12 hengen ryhmille
IVALO RIVER CAMPING Puh. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo info@ivalorivercamping.com www.ivalorivercamping.com
MUUT PALVELUT PAIKALLISLEHTI INARILAINEN Puh. +358 20 710 9050, Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi www.inarilainen.fi KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com
MEDINARI OY Ivalo: Piiskuntie 5 Ajanvaraus: +358 207 205 830 www.medinari.fi
UTSJOKI / NUORGAM MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT NUORGAMIN LOMAKESKUS Puh. +358 400 294 669 Nuorgamintie 4401 A, 99990 Nuorgam info@nuorgaminlomakeskus.fi www.nuorgaminlomakeskus.fi facebook.com/NuorgaminLomakeskus
INARI – SAARISELKÄ
Kulkurin kestosuosikki, Stoppikisura! 59.50 € / 2 hengen standard-huone / yö
minimi viipymä 2 yötä 2 viikon aikana. Voimassa 4.6.-28.8.2014
Tunturissa tapahtuu Yöttömän yön agility-kisat 6.-8.6. Jänkhällä Jytisee 14.-17.8. Rautaa Rajalle 22.-24.8.
TAPAHTUMAKALENTERI /
6.-8.6. Yöttömän Yön Agility-kilpailut
17.-27.7. Inariviikot
Santa’s Hotel Tunturin Tapahtumatorilla Järjestäjänä Pohjois-Lapin Koirakerho
www.inariviikot.fi
6.-9.6. Kolttakulttuuriviikko Keväjärvellä ja Nellimissä
www.kiilopaa.fi
www.kolttasaamelaiset.fi 20.6. Kiilopään Juhannus
www.kiilopaa.fi 20.6. Juhannustanssit ja kokko Hotelli Kultahipussa Ivalossa
23.-24.7. Kesäteatteri Afrikan morsian
28.6. Kumilauttaretki Ivalojoella
www.kolttasaamelaiset.fi 10.-13.7. International H-DCF –Rally
Santa’s Hotel Tunturissa ja piha-alueella Järjestäjänä Harley-Davidson Club of Finland 12.-13.7. Kultamölkky, Pohjoiskalotin avoin mestaruuskisa Tankavaarassa
www.tankavaara.fi 17.7. To Inariviikkojen avajaistanssit Juhlateltassa Hipun pihalla
www.hotellikultahippu.fi
42
23.7. Markkinat Savotta kahvilassa Saariselällä
Hotelli Kultahipun takapihalla
10.-12.7. Kolttakulttuuriviikko Sevettijärvellä
inarisaariselka.fi
20.7. Ivalon Pelimannien 40-vuotisjuhlakonsertti Ivalon lukiolla
www.hotellikultahippu.fi
Lapin Luontolomat järjestää perinteisen kumilauttaretken Ivalojoella. www.luontoloma.fi
KATSO LISÄÄ TAPAHTUMIA:
18.-20.7. Kiilopää Volley
25.7. Ivalo Rock
Ivalo River Camping Esiintyjinä mm. Jaakko Laitinen ja väärä raha, Timo Rautiainen ja Jussi Lampi duo, The 69 Eyes, teltassa Iskuporakone 26.7. WaterCross-kelkkakisat sekä 90’s Super Party
Hotelli Kultahippu Esiintyjiä: Aikakone, Movetron, Toinen Maanantai, Once Bitten (Germany), Poju, Dj Tico Anttonen
27.7. Inariviikkojen päätöskonsertti
klo 17.00, pääesiintyjänä Elastinen. Ivalo River Camping
31.7.-3.8. Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut Tankavaarassa
www.tankavaara.fi
INARI – SAARISELKÄ
30.-31.8. Saariselkä 31.7.-3.8. Kiilopää Summer Camp- ulkoliikuntatapahtuma MTB Weekend
www.kiilopaa.fi
Maastopyörätapahtuma Saariselällä
Santa’s Hotel Tunturissa ja piha-alueella Järjestäjänä MC Rumakuru ja Santa’s Hotel Tunturi
14.-17.8. Jänkhällä Jytisee –moottoripyörätapahtuma
4.-7.9. Erävaelluksen SM-kisat Kiilopäällä 11.9. klo 9-17 Kiehisen luontopäivä
Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma. Suomen ainoa saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaali. www.ijahisidja.fi
Metsähallituksen luontopalveluiden palvelupiste Kiehisen/Urho Kekkosen kansallispuiston perinteistä luontopäivää vietetään jälleen Saariselän liike- ja informaatiokeskus Siulassa.
Santa’s Hotel Tunturissa ja piha-alueella Järjestäjänä Santa’s Hotel Tunturi, yhteistyössä mukana Kalajokilaakson USA Cars ry www.tunturihotelli.fi
Tapahtuman järjestävät Metsähallituksen luontopalvelut / Urho Kekkosen kansallispuisto ja Kultamuseo
15.-17.8. Ijahis Idja
22.-24.8. Rautaa Rajalle –jenkkiautotapahtuma
12.9. klo 12-16 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien retki Laanilan kultareitille
PIENI KATSAUS INARIVIIKKOIHIN Kuudensia Inariviikkoja vietetään 17.-27.7.
Puolentoista viikon ajan, koko Inarin kunta tanssii, laulaa, soi, huuhtoo, kalastaa ja tarinoi yhdessä. Inariviikoista on muodostunut koko kunnan yhteinen tapahtuma, jota järjestämässä ovat inarilaiset yhdistykset, yhteisöt ja yritykset yhdessä kunnan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen kanssa. Tapahtumien kirjo on laaja perinteisistä kyläjuhlista eturivin artistien konsertteihin. Tapahtuman ohjelmatarjonta on tänäkin vuonna monipuolista ja levittäytynyt koko kunnan alueelle. Inariviikkojen koko kattauksen eli tarkemmat ohjelmatiedot löytyvät Inariviikkojen nettisivuilta www.inariviikot.fi
Kesä / syksy
2014
Pidätämme oikeudet muutoksiin. Katso lisää tapahtumia inarisaariselka.fi
Lomaile tuntureiden klassikolla
016 559 4400 | laplandhotels.com LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO
Tunturien taikaa,
Lapin kullan lumoa ja arktista kulttuuria.
AITO LAPPI ON MUIDEN YLÄPUOLELLA. – inarisaariselka.fi –
KAUKANA POHJOISESSA, SIKSI HOHDOKKAAMPI.