Inari-Saariselkä talvilehti 2013-14 by Lapland North Destinations

MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ERIKOISLEHTI

3/2013

Sata vuotta Saariselkää s. 22 Kaksi tarinaa

Saksasta

Saamenmaalle s. 11

Hyvää musiikkia kaamoksen kynnyksellä s. 18

Vinkkejä ja tekemistä

lapsiperheille s. 32

SISÄLTÖ Luontovalvojan työmaalla, retkeilijän paratiisissa s. 16 Hyvää musiikkia kaamoksen kynnyksellä s. 18 Niko Ahvonen hurmasi Kaamosjazzeilla s. 20

Talvisia elämyksiä Nuorgamissa, Euroopan Unionin pohjoisimmassa kylässä s. 4

Suksibussin aikataulu talvikaudella 2013-2014 s. 21 Ladut & rinteet s. 34 Inari–Saariselkämatkailualueen palveluhakemisto s. 36

Anne Kyllönen harjoittelee Saariselän laduilla s. 8

Apua lomasuunnitelmien tekoon s. 41

Retkihiihtämään Inariin! s. 10

Inari-Saariselkä tapahtumat 2013-2014 s. 42

Sata vuotta Saariselkää s. 22

Kaksi tarinaa - Saksasta Saamenmaalle s.11

Inari–Saariselkämatkailualueen matkailijoiden näkemykset brändin kehitystyötä varten s. 28

Inari Saariselkä Matkailun ja vapaa-ajan erikoislehti

Nro 3/2013

Painosmäärä: 30 000 kpl Paperi: Sisätaitto, Galerie Fine Silk Kansi, Galerie Art Silk

Julkaisija

Inari-Saariselkä Matkailu Oy Kelotie/Siula 99830 Saariselkä

Päätoimittaja

Tarja Manninen Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Toimitus ja taitto

Inari-Saariselkä Matkailu Oy Focus Flow Oy

Painopaikka

Luonnonilmiöitä talvisessa pohjoisen luonnossa s. 14

Saamelaisen poromiehen mukana Saariselän erämaihin s. 30

Inari-Saariselkä uutisia s. 15

Vinkkejä ja tekemistä lapsiperheille s. 32

Inari Saariselkä 3/2013

PunaMusta Oy

ISSN-L 2323-6590 ISSN 2323-6590 (painettu) ISSN 2323-6604 (verkkojulkaisu) www.inarisaariselka.fi

NUORGAM UTSJOKI NÄÄTÄMÖ SEVETTIJÄRVI

KARIGASNIEMI

NELLIM

INARI MENESJÄRVI

IVALO

LEMMENJOKI RAJA-JOOSEPPI KAKSLAUTTANEN

SAARISELKÄ KIILOPÄÄ

TANKAVAARA Nykypäivän lapinkävijä Inari-Saariselkä on säilyttänyt sen lumon, mikä on vetänyt vuodesta toiseen vaeltajia ja hiihtäjiä ihailemaan tämän legendaarisen alueen kauneutta. Täällä lapinkävijä ymmärretään ihmisenä, joka vaeltaa jälkiä jättämättä, luontoa kunnioittaen erämaassa – erämaan ehdoilla. Mutta yhä harvempi meistä on saanut lapinkävijän geenit jo syntyessään ja yhä harvempi meistä on jo lapsesta lähtien totutettu eräelämään. Mutta moni on löytänyt rakkauden Lappiin ja luontoelämään yllättäen lomamatkan yhteydessä omalla tavallaan. Elämän ensimmäinen hiihtoretki tunturiin hyvin merkityillä reiteillä voi olla henkeä

salpaava elämys – tai se ensimmäinen kerta kun näkee revontulien tanssivan taivaalla. Inari–Saariselkä-matkailualueella taivaltaa myös paljon pieniä lapinkävijöitä hakemassa ensi kosketustaan tuntureihin, avotulilla istuskeluun, hiiskumattomaan erämaan rauhaan vastapainona kaikelle muulle tekemiselle. Annetaan heille antoisa kosketus luontoon pieninä hetkinä avotulilla, rauhallisina hiihtoretkinä tai riemun löytämisestä maastoretkistä porojen, huskien ja hevosten kanssa. Jos perhe tuntee vetoa enemmän moottoroituun liikumiseen, luontoon pääsee myös moottorikelkoilla. Saariselkä tarjoaa luontoelämysten lisäksi paljon muuta tekemistä koko perheelle. Lapset ja lapsenmieliset ihastuvat Angry Birds Activity Parkin peleihin ja viereinen Holiday Club Saariselän kylpylä hellii ulkoilun jälkeen koko kehoa. Inarissa voi tutustua ainutlaatuiseen Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan. Samalla reissulla voi hämmästellä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen upeaa arkkitehtuuria ja tutustua saamenkäsitöihin. Puolen tunnin ajomatkan päässä Saariselältä sijaitsee Tankavaaran Kultamuseo, missä pääsee tutustumaan kul-

lankaivun historiaan ja nykypäivään. Jäämeri on myös ikimuistoinen käyntikohde lomaviikon aikana. Ajomatka Norjan puolelle kestää vain n. 3 h Saariselältä. Inari-Saariselkä on tulvillaan aitoa Lappia parhaimmillaan. Se on täynnä elävää historiaa ja nykyajan palveluja henkeäsalpaavassa arktisessa ympäristössä Norjan ja Venäjän läheisyydessä.

Hyvä lapinkävijä, lämpimästi tervetuloa Inari–Saariselkä-matkailualueelle! Tarja Manninen Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Talvisia elämyksiä

Nuorgamissa, Euroopan Unionin pohjoisimmassa kylässä TEKSTI Markku Juhani

uorgam on vireä kylä Utsjoen kunnassa, Suomineidon päälaella. Vakituisia asukkaita on vajaa puolitoista sataa, mutta kylästä löytyy yllättävän monipuolisia palveluita. Se taas selittyy paljolti Norjan rajan läheisyydestä. Liikkeiden asiakkaista yli 90 prosenttia tulee rajan takaa. Ei siis mikään ihme, että kylän työttömyysluvut ovat myös Lapin läänin alhaisimmat. Marjatta Holmbergin luotsaama Nuorgamin Lomakeskus on Suomen pohjoisin lomakylä. Yksi tontin rajoista päättyy Tenojokeen ja sen toiselta rannalta alkaa Norja. Vastakkaisessa suunnassa

Inari Saariselkä 3/2013

KUVAT Nuorgamin Lomakeskus

rajana on kantatie 890, jota pitkin kulkee tasainen liikennevirta molempiin suuntiin. Ei hän turhaan sano, että Nuorgamin Lomakeskuksella on viiden tähden sijainti. Tie on pohjoisen suorin valtaväylä Jäämerelle ja sieltä pois, joten matkalaisia riittää sen ansiosta ympärivuotisesti myös Lomakeskukseen. - Asiakkaat usein ihmettelevät, miten täällä voi oikein elää, kun vuodesta on säkkipimeää reilut pari kuukautta ja loput vuodesta kirkasta päivänvaloa. Kevättalvena hanget hohtavat kirkkaina, kun taas kesäaikana aurinko ei laske ollenkaan. Heille minä vastaan, että olen syntynyt täällä ei-

vätkä pohjoiset vuodenaikojen vaihtelut vaikuta minusta yhtään epänormaaleilta. Niitä oikein kaipaa, koska ne ovat joka kerta kuitenkin erilaiset, sanoo Marjatta Holmberg.

Yrittäjyys tuli veren perintönä

Marjatta Holmberg kasvoi jo lapsena yrittäjyyteen. Mauno-isä ajoi kylän taksia ja pirtin lattia ja kamarit toimivat usein pitkämatkalaisten majoituspaikkana. Majoitustoiminta muuttui viralliseksi, kun tien varteen iskettiin 44 vuotta sitten kyltti Matkakoti Kananen. Äiti Johanna laajensi vähitellen yritystoimintaa ja vuon-

Olemme täällä upean luonnon ja erämaiden, hyvien kalavesien ja revontulten ympäröimänä.

Yllä: Kelkkasafarit Jäämerelle ovat suosittuja. Oikealla: Marjatta Holmberg luotsaa Suomen pohjoisinta lomakylää. Aukeaman kuva: Tavoitteena etäällä siintävä Pulmankijärvi ja sen kalat.

na 1990 yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos. Sisarukset Veli ja Marjatta ottivat vuorostaan vetovastuun. Neljä vuotta sitten tapahtuneen Velin kuoleman jälkeen Marjatta lunasti hänen osuutensa ja yritys jäi yksin Marjatalle. Ympyrä oli sulkeutunut, kun Matkakodista Nuorgamin Lomakeskukseksi muuttunut yritys oli jälleen naisen käsissä. Toiminta jatkuu nyt yhdessä puolison Raimo Hekkasen kanssa. - Tämä on kuitenkin perheyritys ja perheen tuki on kaikessa yritystoiminnassa tärkeä. Ei tämä varmasti edes voisi toimia tässä mittakaavassa, jos puolisoilla ei olisi yhteisymmärrystä elämisestä ja yritys-

toiminnasta, kiittelee Marjatta Holmberg puolisoaan ja perhettään saamastaan tuesta. Marjatta Holmberg kertoo olevansa vakaasti kotipaikkauskollinen. Ja vaikea sitä on kenenkään muuksi väittää, kun hän sanoo asuneensa elämänsä ensimmäiset kuusi vuotta vain pari kilometriä pohjoisempana Nuorgamin rajavartioasemalla, josta perhe muutti lähemmäksi kylän keskustaa ja silloinen uusi koti sijaitsi vain sata metriä pohjoisempana Marjatan ja hänen puolisonsa Raimo Hekkasen nykyistä kotitaloa. - Nuorena kävin katsomassa elämää viitenä talvena maailmalla. Kolme ensimmäistä olin töissä Lapin tunturikeskuksissa

ja seuraavat Saksassa ja Englannissa, mutta veri veti aina takaisin Nuorgamiin. Juureni ovat syvällä pohjoisessa enkä voi kuvitella asuvani missään etelässä, pohtii Marjatta Holmberg. Hän toteaa yrittäjän elämän Suomen pohjoisimmassa kylässä eroavan etelämpänä harjoitettavasta toiminnasta. Kaikkea toimintaa leimaavat pitkät välimatkat isompiin keskuksiin ja esimerkiksi hankinnat pitää pystyä ennakoimaan siten, ettei puutteita pääse syntymään ja vielä vähemmän vaikuttamaan yritystoimintaan. Mm. lähin pesula on Ivalossa 210 kilometrin päässä! 5

Yrittäjäpariskunta Raimo Hekkanen ja Marjatta Holmberg liikkuvat itsekin mielellään tunturissa.

Kuningasrapu-, husky- ja erityisesti moottorikelkkasafarit ovat suosittuja. - Täällä on totuttu tekemään paljon itse, koska se on toiminnan jatkuvuuden kannalta usein välttämättömyys. Ja kun asiakkailta saa palautetta erilaisista uusista tarpeista, niin ei kannata jäädä odottelemaan, vaan toimeen tartutaan heti, koska se pitää meidät kehityksessä mukana. Olen usein sanonut, ettei tämä ole minulle pelkästään työtä, vaan se on paljon enemmän. Tämä on vahvasti elämäntapa, koska yrittäjän on sitouduttava omaan työhönsä ainakin 120 prosenttisesti, sanoo Nuorgamin lomakeskuksen emäntä Marjatta Holmberg.

Ympärivuotista toimintaa

Nuorgamin Lomakeskus tarjoaa majoitusta ympäri vuoden, mutta kahvila-ravintolatoiminta toimii vuoden hiljaisempina kuukausina vain tilauksesta. Eri kohderyhmille räätälöidyt paketit tuovat toimintaa kaikille kausille vuoden kierrossa. Yritys työllistää perheen lisäksi kesäsesonkina neljä - viisi työntekijää ja muina kiireaikoina kahdesta kolmeen. Työntekijöiden löytäminen ei ole helppoa sesonkivaihteluiden vuoksi ja kun sellaisia löytyy, niin sen jälkeen ongelmana ovat puuttuvat asunnot. Lomakeskuksen pääsesonkia ovat kesä, kevättalvi ja ruska-aika. Viime vuosina yrittäjäpariskunta on saanut kehitettyä keskitalven matkailua mukavasti. - Pystymme tarjoamaan erilaisia ja viipymältään eripituisia kokonaispaketteja, jolloin jopa viikon jokaiselle päivälle on ohjelmaa. Erilaisten tunturiretkien lisäksi käytämme vieraitamme Norjassa ja Jäämerellä. Kuningasrapu-, husky- ja erityisesti moottorikelkkasafarit ovat suosittuja. Uutena kohteena tarjoamme paikallisen nuoren poromiehen vetämiä poro-ohjelmia. Kaikki nämä ovat aitoja elämyksiä aidossa ympäristössä, luettelee Lomakeskuksen emäntä. Kun yritys sijaitsee kaukana isojen asutuskeskusten runsaista palveluista, niin tekemistä riittää. Lomakausina se tietenkin näkyy selvemmin, kun alueella liikkuu asiakkaita, 6

Inari Saariselkä 3/2013

mutta tekemistä riittää myös hiljaisina aikoina. Silloin tehdään kaikki huollot, peruskorjaukset, mahdolliset muutostyöt ja valmistaudutaan seuraavaan sesonkiin, sanoo yrittäjä, jonka kädessä pysyy niin kauha, harja kuin järeämpi työkalu. - Työ on kuitenkin kivaa ja palkitsevaa, vaikka paineensietokykyä vaaditaankin toisinaan aikalailla, tiivistää Holmberg.

Matkailuyrittäjien verkostoituminen kiinnostaa

Marjatta Holmberg on lisännyt ammattitaitoaan ja saanut yritystoimintaansa vinkkejä lukuisilta kursseilta ja koulutusohjelmista. Yrittäjän erikoisammattitutkinnon hän suoritti vuonna 2008 ja osallistuu parhaillaankin alan jatkokoulutukseen. Tärkeänä kurssituksen antina hän pitää myös niillä solmittuja tuttavuuksia, jotka ovat johtaneet erilaisten verkostojen syntymiseen. - Pienille yrityksille verkostoituminen on tärkeää ja meille se on vielä kaksin verroin tärkeämpää syrjäisen sijaintimme vuoksi. Aivan lähellä ei sijaitse sellaisia yrityksiä, joiden kanssa voisimme yhdessä ideoida tulevaisuutta, mutta hyviä verkostoja on onneksi löytynyt pohjoisista lähikunnista sekä Norjan puolelta. Myös internetin kautta löytyy nopeasti apua. Odotan mielenkiinnolla uudistuneen Inari - Saariselkä Matkailuyhtiön panosta markkinointitoimissa. Aikaisemmin me pienet jäimme näissä ylikunnallisissa kuvioissa vain isompien jalkoihin, mutta nyt kun matkailijoiden kiinnostus pohjoisempiin kohteisiin on kasvussa, niin myös markkinoinnin painopiste on laajentumassa tänne suuntaan. Me voimme tarjota lisäarvoa omilla tuotteillamme Inari - Saariselkä alueen yrityksille ja tietenkin myös laajemmalle alueelle, sanoo Holmberg. Oman yrityksensä tuloksellisinta markkinointia ovat aina olleet omat ja muiden pienten yritysten suorat yhteydet ja itse luodut markkinointikanavat. Taustalla on ikivanha totuus siitä, että yrittäjä joutuu miettimään rahankäyttöä ihan toisella ta-

valla kuin palkkatyönä muiden rahoilla suunnitelmia tekevät. - Kun pitää itse ansaita jokainen euro, niin siitä ei halua luopua pelkästään paperilla kauniilta näyttävän suunnitelman vuoksi, vahvistaa myös Holmberg.

Yrittäjän on seurattava aikaansa, asui missä tahansa

Yrittäminen on kovaa puurtamista, tapahtui se sitten missä päin tahansa. PohjoisLapissa se vaatii yrittäjältä aivan erityisiä ominaisuuksia syrjäisen sijainnin ja siitä johtuvien monenlaisten seurausten vuoksi. Marjatta Holmberg näkee asiat myös toisin. Hän on kääntänyt asiat päälaelleen ja näkee niissä mahdollisuuksia. - Meillä toiminta on lähes ympärivuotista ja pystymme tarjoamaan majoituksen lisäksi ravintola- ja kahvilapalvelut, kokoustiloja, räätälöityjä ohjelmapaketteja ja retkiä kesät talvet, välinevuokrausta ja paikallistuntemusta. Syrjäinen sijainti on meille etu, koska me olemme jo täällä upean luonnon ja erämaiden, hyvien kalavesien ja revontulten ympäröimänä. Meillä on yhteistyökumppaneita Jäämerellä ja täältä tehdään sinne päivän kalastus- tai kuningasrapuretkiä sekä moottorikelkkasafareita. Onhan se helpompi lähteä matkaan täältä tapahtumien keskipisteestä kuin istua ensin tuntitolkulla autossa tänne päästäkseen, toteaa Marjatta Holmberg kohta neljännesvuosisadan yrittäjäkokemuksella. - Sellainen ajattelu, jossa vain toivotaan muutoksen tapahtuvan, mutta ei itse tehdä sen eteen mitään, ei ole nykypäivää. Alan yrittäjän pitää itse olla koko ajan aktiivinen ja seurata asiakkaiden toivomuksia. Ne muuttuvat ja pitää osata tarjota sellaisia palveluita, että ne vastaavat asiakkaan tarpeita. Matkailu keskittyy lomakausiin vaikka viime vuosina hiljaisten kausien

Revontulet valaisevat yötaivaan.

Auringon säteet muuttavat maiseman.

Vasemmalla: Talven tuiskut muuttavat poroaidat taideteoksiksi.

Tauko tunturissa antaa aikaa ihailla päätymätöntä lumierämaata.

kulkijat ovat lisääntyneet. Etsitään rauhaa ja puhdasta luontoa, halutaan kokea kaamoksen pimeys tai erämaan hiljaisuus. Täältä sen löytää helposti talvisen tähtitaivaan alta, kun pääsee seuraamaan revontulten tanssia tai vain kuuntelemalla ympäröivää hiljaisuutta. Sellainen on yllättävän kova sana etelän kaupunkilaiselle, toteaa Holmberg. Myös kevättalven upeat luontoelämykset houkuttelevat Nuorgamin tuntureille.

Elämää Suomen huipulla

Vaikka matkailuyrittäjän talvikiireet sitovat Marjatta Holmbergin viikoiksi asiakaspalveluun, niin osaa hän repäistä itsensä silloin tällöin pois kaikista puuduttavista rutiineista.

- Olen itse pohjimmiltani luontoihminen ja lähden aina mielelläni turistien mukaan pilkki- tai lumikenkäretkille tai vain nuotiotulille tunturiin. Onneksi meillä on perheessä liikkeellä samaa vikaa ja esimerkiksi kesäisin saatamme lähteä miehen kanssa yöksi kalaan ja palata aamulla joelta suoraan työmaalle, joskus jopa lohisaaliin kanssa. Pitkien päivien jälkeen pienet omat retket riittävät työnteon välissä hyvin yrittäjälle virkistykseksi, selvittää lomakylän emäntä vapaa-ajan käyttöä. Holmberg on todennut myös sen, että luonto on paras lääkitsijä silloin, kun kiire alkaa ahdistaa. Saman ovat huomanneet myös muut nuorgamilaiset, sillä kesäisin Teno ja talvisin tunturista löytyvät pikkujärvet täyttyvät paikallisista kalastajista tai

sinne mennään ihan perhekunnittainkin virkistäytymään. - Usein myös ihmetellään vuoden sesonkivaihteluita ja kysytään, mitä me silloin teemme, kun täällä ei kulje turisteja. Meitä saatetaan verrata esimerkiksi Kreikan lomakeskuksiin, mutta silloin unohdetaan, että sielläkin ovat rannat ja hotellit osan vuotta kiinni. Eivät lomakaudet ole missään päin maailmaa täysin ympärivuotisia, vaan hiljaisina kausina jää aikaa paikkojen kunnostamiselle ja uusien rakentamiselle. Myös oma aika ja lomat ovat yrittäjälle ansaittuja ja tarpeellisia. Ne pitää aina muistaa, sillä ne ovat edellytyksiä asioiden toimimiselle myös Suomen huipulla, painottaa Marjatta Holmberg, matkailuyrittäjä Nuorgamista. 7

Anne Kyllönen harjoittelee

Saariselän laduilla TEKSTI ja kuva Helena Sahavirta

Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n yhteistyökumppani Anne Kyllönen hiihti ensimmäisen kerran kilpaa jo kolmevuotiaana. Nyt lähimpänä tavoitteena ovat Sotšin talviolympialaiset ensi helmikuussa.

Inari Saariselkä 3/2013

Anne Kyllönen • Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n yhteistyökumppani 2013–2015. • Syntynyt 1987 Kajaanissa. • Edustaa Kainuun Hiihtoseuraa. • Sijoituksia: - SM perinteisen sprintti 2010 ja 2012, perinteisen 30 km 2012 ja perinteisen 5 km 2013. - Tour de Ski 2012–2013 kokonaiskilpailu 9. sija. - Maailmancup kokonaiskilpailu 7. sija.

Saariselällä harjoitteleva Anne Kyllönen on Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n yhteistyökumppani. Hän voitti Saariselän ensilumenladun sprinttikisan 2013.

nne Kyllönen syntyi Kajaanissa 26 vuotta sitten. Liikunnallisen perheen tytär pantiin hiihtokouluun jo pienenä ja lajista tuli hänelle läheisin urheilumuoto. Kahden lapsen perheessä ei muita kilpahiihtäjiä ole, isovelikin hiihtelee Kyllösen mukaan vain omaksi ilokseen. - Hiihdossa on vauhdin hurmaa ja siinä viehättää myös itsensä tiukille laittaminen, Kyllönen kertoo juuri ennen kuin starttaa ladulle Saariselän ensilumen kisoissa lokakuun 10. päivänä. Saariselkä tuli hänelle tutuksi jo pienenä, sillä hän tottui käymään tunturikeskuksessa perheensä kanssa eri vuodenaikoina. Viime vuosina hän on

leireillyt Saariselällä myös nuorten maajoukkueen kanssa. - Tykkään hiihtää varsinkin Kiilopään suunnalla pitkiä ja loivia latuja, ne ovat vastakohta kilpahiihdolle, Kyllönen kertoo ja kehaisee myös Saariselän lenkkeilyreittejä. Kainuun Hiihtoseuraa edustava Kyllönen on noussut viimeisten kolmen vuoden aikana kohti hiihtomaailman kovinta kärkeä. Viime keväänä hän ylsi maailmancupin kokonaiskilpailussa 7. sijalle, nousua oli huimat 14 sijaa. Sotšin talviolympialaisten aikaan hän odottaa pystyvänsä vähintään samanlaisiin suorituksiin kuin viime talvena. Ura jatkuu sen jälkeen ainakin vuoden 2018 olympialaisiin Etelä-Korean Pyeongchangissa. - Se on koko urani päätavoite ja toivottavasti myös sen kohokohta. Olen silloin kestävyysurheilijana parhaassa iässä, kolmekymppinen, Kyllönen suunnittelee. Ammattilaisen koko vuosi pyörii hiihdon ympärillä: harjoittelu, leirit ja kilpailukaudet vuorottelevat. Viime vuonna matkapäiviä kertyi yli 200 ja viime talvena hän ehti olla kotonaan Kajaanissa vain yhden viikonlopun. Niinpä harrastukset rajoittuvat kirjojen parissa vietettyihin hetkiin. Maastohiihdon ammattilaisille on nykyään tarjolla vähemmän rahoitusta kuin takavuosina. Kyllösen tukena on kuitenkin valtion urheilija-apura-

ha, jonka hän sai toukokuussa Suomen Olympiakomitean esityksestä. Yhteistyökumppaneitakin onneksi vielä löytyy, vaikka niitä ei silti hiihdossa ole liikaa. - Opiskeluun on urheilun kanssa tosi vaikeaa panostaa, haluan kuitenkin joskus päästä opiskelemaan kauppatieteitä yliopistoon, Kyllönen kertoo. Hän on kirjoilla Kajaanin ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutusohjelmassa. - Ehkä kiinnostus tulee siitä, että vanhemmat ovat yrittäjiä ja velikin on opiskellut kauppatieteitä, Kyllönen arvelee.

Hiihdossa on vauhdin hurmaa ja siinä viehättää myös itsensä tiukille laittaminen. Saariselällä Anne Kyllönen harjoittelee lokakuussa ensilumenladulla ja testaa samalla erilaisia suksimalleja. - On tosi tärkeää päästä hiihtämään lumella. Ja lisäksi testaan Fischerin suksimalleja, joista etsitään parasta profiilia eri keleille, Kyllönen kertoo. Juuri oikea suksiprofiili voi merkitä sekunteja huippuhiihtäjien keskinäisessä taistossa. Marraskuussa vuorossa on maajoukkueen lumileiri Oloksella ja sen lisäksi Kyllönen pyrkii harjoittelemaan aina siellä, missä on tarjolla lumisia latuja.

Retkihiihtämään Inariin! Saariselkä on kuuluisa ensilumen ladustaan ja loistavista murtomaahiihtoladuista. Noin 70 kilometriä Saariselältä pohjoiseen sijaitsevassa Inarin kirkonkylästä löytyy myös hiihdettävää: retkihiihtoon soveltuvia latuja huolletaan viikoittain.

aikille retkiladuille pääsee kätevästi lähtemään Ylä-Lapin luontokeskus Siidan pihasta. Kolme suosituinta reittiä ovat kaikki erimittaisia, ja tarjoavat erilaisia maisemia. Reitit soveltuvat pituudeltaan erinomaisesti päiväretkeilyyn. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa siis tutustua kaikkiin kolmeen retkilatuun. Yksi reiteistä vie hiihtäjät Otsamo-tunturin huipulle. Inarin kylän oma ”kylätunturi” nousee 419 metriä merenpinnan yläpuolelle ja avaa maisemat Inarinjärven laajoille selille. Otsamon huipulla on päivätupa, jossa retkeilijät pääsevät suojaan. Tupa on entinen palovartijan maja, ja sitä ei ole tarkoitettu yöpymiseen, mutta päiväretkeilijöille se tarjoaa oivat puitteet levähdyshetkelle. Otsamon -lenkille tulee luontokeskuksen pihasta mittaa noin 19 kilometriä. Jos nousu tunturille arveluttaa, on Inarissa tarjolla toinenkin lähes samanmittainen retkihiihtoreitti. Pielpajärven erämaakirkko on suosittu kohde kesäiselle päiväretkelle, mutta se on ehdottomasti käymisen arvoinen kohde talvellakin. Rengaslenkki seuraa alussa moottorikelk-

TEKSTI Iida Ikonen/ Metsähallitus 10

Inari Saariselkä 3/2013

kauraa noin kuuden kilometrin matkan, minkä jälkeen se erkanee omaksi urakseen. Ensimmäinen taukopaikka löytyy noin seitsemän kilometrin jälkeen. Puntsijärven taukopaikalta löytyy huollettu laavu, sekä käymälä. Hiihtoreitti jatkaa laavulta Ison Pielpajärven poikki kohti erämaakirkkoa. Kirkon pihapiiristä löytyy tulentekopaikka sekä päivätupa, jotka tekevät eväiden nauttimisesta mukavampaa. Takaisin kylälle suunnattaessa hiihdetään Inarijärven rantaan, Pielpavuonoon, jossa on myös taukopaikaksi soveltuva hirsikota. Rengasreitin mitaksi tulee reilu 19 kilometriä, kun takaisin tullaan järven jäätä pitkin Luontokeskus Siidaan. Pielpajärven erämaakirkko on avoinna vierailijoille, vieraskirja löytyy kellotapulista, käyhän lisäämässä nimesi kirjaan. Kolmas hiihtoreitti ei vie retkeilijää ylös tunturiin, eikä nauttimaan Inarijärvestä. Kolmas reitti esittelee kirkonkylän kolmannen nähtävyyden Juutuanjoen. Hiihtoreitille pääsee muiden reittien tavoin Luontokeskus Siidan pihapiiristä, ja se huolletaan viikoittain. Juutuanjoen retkihiihtolatu seurailee joen etelärantaa aina

KUVAT Metsähallitus / Riina Tervo

Haapakoskelle saakka, jossa retkeilijöiden käytössä on maaliskuun alusta syyskuun loppuun päivätupa. Haapakoskelta hiihtäjillä on mahdollisuus käydä pistoreittiä pitkin Ritakoskella. Joen pohjoispuolella kulkee latu, jota pitkin paluumatka takaisin kylälle sujuu mäntymetsikössä. Kaikki kolme reittiä on merkitty Metsähallituksen Inarin retkireitit karttaan, jossa näkyy myös muut Inarin kirkonkylän lähistön retkeilyreitit. Lisäksi kartassa on mukana reittikuvaukset. Kartan voi ostaa Inari-Saariselkä alueen Metsähallituksen palvelupisteistä: Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta, Ivalon toimipisteestä sekä Saariselällän Kiehisestä. Kaikki kolme retkilatua huolletaan viikoittain 17.2.–18.4. välisenä aikana. Maanantaisin ajetaan Juutuan vartta kulkeva latu, keskiviikkoisin reitti Otsamolle ja perjantaisin Pielpajärvelle. Kevättalvisen lumisesongin pituus riippuu lumiolosuhteista.

Lisätietoa, reittikartat sekä ajankohtaiset uutiset Inarin alueen retkihiihtoladuista saa Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta: www.siida@metsa.fi tai puh. 0205 64 7740.

Kaksi tarinaa

Saksasta Saamenmaalle TEKSTI Kirsi Ukkonen KUVAT Marionin kotialbumi, Kirsi Ukkonen ja Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Marion Arnauld jätti taakseen kiireisen lakimiehen uran Saksassa ja löysi kolme suurta rakkautta Lapista, poromiehen ja kaksi husky-koiraa. Alex Kopf päätyi Freiburgin yliopistokaupungista Inarin Solojärvelle rakentamaansa hirsitaloon monen mutkan kautta. Juristi keskellä erämaata Vuoden 2011 syksyllä työoikeusjuristi Marion Arand pakkasi maasturinsa Saksan Marburgissa ja suuntasi keulan pohjoiseen. Määränpäänä hänellä oli Inarin Menesjärvi ja tarkoituksenaan jättää entinen elämä lakitoimiston osakkaana historiaan. Määränpääksi valikoitui sattuman kautta Menesjärvi, koska Marion oli viettänyt lomaansa Inarin Kultahovissa puolitoista vuotta aiemmin. Lomallaan Marion tutustui safarioppaisiinsa, jotka

ovat nykyisin Menesjärvellä toimivan Korpikartanon vetäjiä. Korpikartanosta löytyi majapaikka vapaaehtoistyötä vastaan ja siitä muodostui ensimmäinen askel hänen matkalla uuteen elämään. Marburgin kuuluisassa yliopistokaupungissa työn ja rahan ympärillä pyörivä entinen elämä ei enää maistunut Marionista hyvältä, joten päätös lähtemisestä oli helppo. “Vaihtoehdot olivat luostari tai Lappi”, Marion nauraa ja jatkaa; “Olen aina varma, että valintani ovat oi-

keita. Kun olen jotain päättänyt, en kadu tai mieti olisiko sittenkin pitänyt valita toisin.” Jo ennen Suomeen tuloaan Marion oli haaveillut omasta koirasta, mutta sen hankkiminen ei Marburgissa ollut kiireiselle uranaiselle mahdolllista. Suomeen tultuaan Marion hankki kaksi siperian huskyä. Mutta Marion sai enemmän kuin oli osannut haaveilla, sillä Korpikartanosta löytyi myös puoliso – inarinsaamelainen poromies Martti Kiviniemi. “Miehestä en haaveillut – 11

Komeaa hirsitaloa Solojärvellä asuttavat saksalainen Alex, kaksoset Ilona ja Matti sekä puoliso Riina.

vain koirista, mutta sainkin molemmat”, hän hymyilee. Menesjärvelle kotiuduttuaan Marion opetteli suomen kieltä ja selviytyy sillä nyt mainiosti, vaikka sen puhuminen välillä uuvuttavaa onkin. Syksyllä alkoivat lähihoitajaopinnot ja edessä on kolmen vuoden uurastus uuden ammatin hankkimiseksi.

“Saksassa kuljin luonnossa pyöräilemässä ja ulkoilemassa, mutta en ollut se joka halusi asua keskellä metsää”, Marion muistelee. Nyt Marionin ja Martin koti löytyy kuitekin Menesjärven rannalta, erämaiden keskeltä. Hyvä niin, sillä luonnon hiljaisuus on Marionille nautinnollista ja talvi ihanaa aikaa kynttilöiden polttamiselle.

Talvi lumoaa Suomessa ja Inarissa Marionia viehättää ennen kaikkea talvi, jonka kauneutta hän jaksaa ylistää. Marion tunnustaa monesti ajatelleensa, että Jumala oli hullu, kun lähetti poikansa Israeliin, eikä Lappiin, jossa on niin kaunista. Pakkanen ei Marionia häiritse, hän tietää, että siitä selviää pukeutumalla oikein. Talvella koirat seuraavat emäntäänsä hiihtolenkille päivittäin. Talven lisäksi hän ei muita vuodenaikoja kaipaisikaan: “Talvella ei ole minusta pimeää. Talven värit ovat tavattoman kauniita. Syksy menettelee, mutta kevät on mutainen ja kesällä on sääskiä. Sääskiin en tule koskaan tottumaan, joten heinäkuu vietetään Saksassa lomaillen.”

” Talvella ei ole minusta pimeää. Talven värit ovat tavattoman kauniita.”

Inari Saariselkä 3/2013

Metsänhoitajasta käsityöläiseksi Freiburgin yliopiston metsänhoitajaopiskelija Alexander Kopf saapui Joensuun yliopistoon vaihto-opiskelijaksi, tarkoituksenaan viettää Suomessa yksi lukuvuosi. Toisin kävi, sillä nyt 14 vuotta myöhemmin hän istuu itse omin käsin rakentamansa hirsitalon keittiössä Inarin Solojärvellä Illestijoen varrella. Hirsitaloa asuttavat Alexanderin eli Alexin esikoulua käyvät kaksoset Ilona ja Matti sekä puoliso Riina Tervo.

Opiskelijavaihdon jälkeen Alexille tarjottiin kesäksi tutkimustyötä Kolin Kansallispuistossa ja mies tarttui tilaisuuteen. Lopulta hän päätyi suorittamaan tutkintonsa loppuun Suomessa. Suomessa oleskelunsa jatkoajalla hän tapasi Riinan ja ajatus pidemmäksi aikaa Suomeen jäämisestä alkoi itää. Savolais-saksalaisen pariskunnan matka Inariin on kulkenut monen mutkan kautta. Valmistuttuaan metsänhoitajaksi Alex vietti puoli vuotta Namibiassa metsästysoppaan apulaisena, jonka jälkeen vuorossa oli eräopaskurssi ja suomen kielen kurssi. Oppaan hommat kuljettivat Kuhmon, Kuusamon ja Seitsemisen kansallispuiston kautta Ivaloon syksyllä 2003. Riinalle avautuivat ovet Metsähallituksen luontopalveluihin, jossa hän edelleenkin työskentelee. Innostus puukkoihin ja taontatöihin syttyi eräopaskurssin aikana. Kun tähän lisätään ripaus verenperintöä isältä ja veljeltä, jotka toimivat rakennusalalla, syntyy artesaani, kirvesmies ja restaurointikisälli. Alexista on vuosien saatossa kehittynyt perinnerakentamisen ammattilainen, jonka kädentaitoja voi

LIVAHDA LADULTA LINNAAN ihastella erilaisissa kulttuurisesti arvokkaissa restaurointikohteissa kuten Ivalojoen Kultalassa. Oman talonsa hirsien veistossakin hän on ollut itse tiiviisti mukana. Luontoa kunnioittaen Solojärvellä hiekkakummun päällä seisova täysverinen hirsitalo on on rakennettu niin ekologisista materiaaleista kuin mahdollista. Luontoa säästävä elämäntapa on Riinan ja Alexin perheelle sydämen asia. Talon ensisijainen lämmön lähde on suuri leivinuuni, käyttövesi lämpenee puulla, hirsien välissä on eristeenä luonnonkuituja ja talossa on kompostoiva käymälä. Suurimmat kulttuurierot Alex sanoo huomanneensa suomalaisten ja saksalaisten luontosuhteessa: suomalaiset elävät lähellä luontoa, mutta luonnon kunnioitus voisi näkyä paremmin. Luontoon pitää päästä, mutta monet haluavat mennä sinne koneilla. Roskien kierrätys on hänen mukaansa asennekysymys, johon saksalainen luonne taipuu suomalaista paremmin. Suomalaisilta hän kertoo itse saaneensa silloin tällöin kritiikkiä liiasta täsmällisyydestään. Jo Saksasta alkaneet harrastukset metsästys ja retkeily ovat jatkuneet Suomessakin, mutta täällä retket ovat suuntautuneet enemmän hänen omille poluilleen eli pois reiteiltä. “En ole Inarin paras erämies, mutta ei tarvitse ollakaan – syömäkalani saan pyydettyä”, Alex naurahtaa. “Kun olen käynyt jossain kauempana, niin paluumatkalla ajellessani Ivalon ohi kohti Inaria, alkaa tuntua kotoisalta.” Alex perheineen on selvästi löytänyt oman paikkansa hirsituvasta, honkien katveesta Saamenmaan sydämestä.

Luonnonilmiöitä talvisessa pohjoisen luonnossa P

ohjois-Lapin luonto elää vuodenaikojen tahdissa, ja täällä niiden vaihtelun huomaa selvemmin kuin missään. Äärimmäisessä pohjoisessa valo ja pimeys, kylmä ja lämmin luovat voimakkaat vastakohdat. Luonnon kiertokulkua rytmittävät Golfvirran ansiosta lauhkea ilmasto ja neljä selkeää vuodenaikaa, talvi, kevät, kesä ja syksy. Talvella on paksu lumipeite ja kesällä nautitaan vihreydestä jopa yli 20 asteessa.

tuntia päivittäin. Kirkkaassa kuutamossa on valoisaa kuun luodessa upeita varjoja lumihangelle. Lumen heijastuksen lisäksi revontulet valaisevat öitä. Kaamos tuo Lapin talveen oman taianomaisen piirteensä. Mikä voisi olla mahtavampaa, kuin liikkua tuntureilla ja nauttia revontulien värjäämästä taivaasta. Inari–Saariselkä-matkailualueella kaamos vallitsee 4.12.–8.1. Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa on kaamosaika lähes kaksi kuukautta 25.11.–17.1.

Kaamos Loppusyksystä Lappi vaipuu kaamokseen, jolloin aurinko ei nouse lainkaan koko vuorokauden aikana. Tämä polaariyöksikin nimetty ilmiö saattaa pohjoisimmilla alueilla kestää 51 vuorokautta. Pimeää taivasta valaisevat kuitenkin lumipeite, kuu ja taivaalla leiskuvat revontulet. Vaikka aurinko ei nouse, on kaamosaikana kaunista hämärän aikaa noin neljä

Revontulet Tuhansien värilieskojen näytelmä Lapin tummalla taivaalla ihastuttaa kävijöitä syksystä pitkälle kevättalveen. Napa-alueelle ominainen ilmiö syntyy, kun maan magneettikentän kiihdyttämät hiukkaset törmäävät ilmahiukkasiin. Pohjois-Lapissa revontulia näkee runsaasti, mikäli taivas on pilvetön. Revontulet syntyvät, kun maapallon magneettikehässä liikkuu auringosta pe-

Inari Saariselkä 3/2013

räisin olevia sähköisiä hiukkasia, jotka törmäävät ilmakehään. Avaruudesta syöksyvä hiukkanen virittää törmäyksen aikana ilman atomin korkeampaan energiatilaan. Hetken kuluttua atomi palaa perustilaansa ja säteilee samalla viritysenergian täsmälleen tietynvärisenä valona. Revontulien esiintyminen riippuu paljolti auringon aktiivisuudesta, joka vaihtelee noin 11 vuoden sykleissä. Inari–Saariselkä-matkailualueella on loistavat mahdollisuudet ihailla revontulia, alueella voi esiintyä niitä jopa 200 vuorokautena vuodessa. Tykky Tykky eli tykkylumi on puihin ja puun rakenteisiin kerääntynyttä huurretta ja kovaa lunta. Huurre syntyy ilmassa olevasta kosteudesta joka tarttuu pakkasessa puunoksiin ja varteen. Tykkyä syntyy myös rännän ja märän lumen takertuessa ja jäätyessä puiden oksiin.

UUTISIA Perinteikäs Muotkan Maja on uudistunut Kakslauttasessa, aivan UKK-puiston kupeessa sijaitseva Muotkan Maja on ihanteellinen paikka tunturiretkeilijälle, ladut ja polut Saariselän tuntureille ja kansallispuistoon lähtevät suoraan pihasta. Uudistuneessa Muotkan Majassa on tarjolla mukavaa ja kodikasta majoitusta hotellissa ja retkeilymajassa yhteensä 52:lle henkilölle. Ravintolalla on A-oikeudet ja tarjoaa 100 asiakaspaikkaa. Muotkan Majalla on myös kolme saunaa ja uintipaikka Kiilo-ojassa.

Historiallinen retki hevosilla Retkellä voi kokea hetken historian matkassa ratsastaen Saariselän Luontoratsujen rauhallisilla suomenhevosilla. 1900-luvun alussa oli vielä kievareita, joissa matkustajat hevosineen levähtivät, söivät, saunoivat, yöpyivät ja jatkoivat sitten matkaansa. Retkireitti suuntaa läheisyydessä Laaniojan vartta seuraten vanhoja tieuria jotka ovat vielä havaittavissa maastossa kohti Ruijaa ja Jäämerta. Saariselän Luontoratsuilla on kuusi suomenhevosta.

Uusi revontulipolku Saariselällä

Suomessa tykkyä kertyy eniten pohjoisessa Lapin vaara- ja tunturialueiden lakimetsissä. Yhdessä kuusessa voi olla tykkylunta jopa kolme tonnia. Pohjois-Lapissa tykkyä kertyy koko talven ajan, tykkypuut ovat luonnon omia taideteoksia joita voi ihailla tunturien rinteillä. Lapin kuuset ns. kynttiläkuuset ovat sopeutuneet tykkylumeen kasvattamalla vain vähän ulkonevat oksat, jolloin ne eivät katkea niin helposti lumen ja jään painosta. Paras aika ihailla tykkylumen peittämiä puita on yleensä joulu-helmikuu.

Noin puolen kilometrin reitti lähtee Saariselän Kappelin läheisyydestä ja johtaa metsän siimekseen pienelle aukealle, jossa voi ihailla revontulia katuvalojen ulottumattomissa. Reitti on merkitty heijastintolpilla.

Elämän kipunoita -runo- ja musiikkiesityksiä Laanilan Savottakahvilassa

torstaina 28.11., 3.12. ja 10.12. klo 19 Savottakahvilan alkutalvessa nähdään ja kuullaan paikallisen teatteri Ivaloisten tähtiä ja vuotsolaista trubaduuri Jouko Murua. Osa Savottakahvilassa esitettävää Elämän kipunoita -runo- ja musiikkiesitystä osallistui syksyllä Levillä Staalo Poetry Slam -lavarunouskisaan saaden sieltä hyvät arvostelut. Liput ennakkoon Savottakahvilasta 10 euroa. Lisätietoja: www.savottakahvila.fi ja www.facebook.com/savottakahvila

Kaamosjazz laajenee Kakslauttaseen ja Inarin Kirkonkylälle Esiintyjinä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Hotel & Igloo Village Kakslauttasessa ja Santa’s Resort’ssa ovat mm. Claire Martin Trio, Linkola & Luolajan-Mikkola Quartet sekä Seppo Hovi Quartet höystettynä Antti Sarpilalla. Lue lisää Kaamosjazzeista sivulta 18–19. 15

TEKSTI Niina Pehkonen KUVAT Metsähallitus

Luontovalvojan työmaalla, retkeilijän paratiisissa

inne retkeilijä mielii, missä luontovalvoja liikkuu? Päiväretkeilijä ja hiihtäjä jättävät puumerkkinsä Rumakurun kämpille, poikkeavat ihmettelemään Kummituskämppää. Lankojärvi ja Suomunruoktu ovat perusosan suosituimpia kohteita, kuten myös Saariselän erämaaosan Sudenpesä. Kaukaisiin kolkkiin hakeutuvan eräretkeilijän mielessä siintää Tahvontupa, Vongoiva ja Siulanruoktu. Koilliskairan puistoalueeseen kuuluvat Urho Kekkosen kansallispuiston kohteiden lisäksi Hammastunturin erämaa-alueen kohteet, kuten Ritakoski, Pahaoja, Kultala ja Raahen pirtti. Siinä riittää työnsarkaa, sillä puistoalueen yli 50 tupaa vaativat huoltoa sekä kesällä että talvella. Luontovalvoja Aarre Ranta on ollut Metsähallituksella töissä yli 30 vuotta. Kaikilla tuvilla Aarrekaan ei ole ehtinyt käydä, hänelle puistosta Savukosken puoli on tuntemattomampi. Useista upeista kohteista valikoituvat ne mieluisimmat paikat luontovalvojallekin.”Ivalojoesta minä tykkään, mutta Luirojärvi on toinen. Ivalojoki on siitäkin mielenkiintoinen paikka verrattuna Luiroon, että se on historiallinen paikka. Eikä se ole rumentanut sitä aluetta, kun rakennuksia on kunnostettu ja korjattu. Mutta kuitenkin näkee, että siellä on 16

Inari Saariselkä 3/2013

ollut ihmisen toimintaa”, Aarre toteaa. Viime vuosina Ivalojoen rakennuksia on kunnostettu Metsähallituksen, Kultamuseon, Inarin kunnan ja Lapin Ely-keskuksen yhteisessä Kultaa ja Kuohuja -hankkeessa, jota on rahoittanut Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Puuhuolto ja jätehuolto vievät eniten aikaa

Luontovalvojan työ koostuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostamisesta, retkeilyrakenteiden ylläpidosta ja erityisesti niiden käyttöön liittyvistä huoltotöistä. Esimerkiksi polttopuuhuollosta suurin osa tehdään talvella, jolloin kelkalla viedään tuville yli 1000 kuutiota polttopuuta. Kelkan perässä pystyy viemään 2 kuutiota kerrallaan, ja ajokilometrejä kertyy. Huolto on tehtävä kelistä riippumatta, sillä erämaan keskellä kämpiltä on löydyttävä riittävästi puita ja kaasua. Vessojen tyhjentäminen ei ole niin aikaa vievää, ja luontovalvojat pystyvät käymään useamman kohteen läpi yhden vuorokauden reissulla. Puukuorman viejä ottaa samalla reissulla täyden lastin tuvalta kyytiin, jotta ajot saadaan parhaiten hyödynnettyä. Vaihtuvat tehtävät ja maisemat ovat työn parhaita puolia. Aarre Ranta kuvailee työtään vapaaksi verrattuna moneen muuhun hommaan. On tärkeää päästä itse vaikuttamaan työhönsä, ja saada siihen mukavasti vaihtelua. Luontovalvojien ajosta tulee aina silloin

tällöin palautetta, sillä huoltoajoissa käytetään olemassa olevia latupohjia silloin jos se on mahdollista. Tällä vähennetään maaston kulumista, sillä kelkkajälkikin alkaa näkyä luonnossa. Aarre muistuttaa, että jokainen ylimääräinen kelkanjälki houkuttaa hiihtäjää, ja ihmiset lähtevät merkitsemättömillekin urille hyvin herkästi. Jotkut luontovalvojien käyttämät merkitsemättömät reitit, kuten jotos Suomunruoktulta Tuiskukurun kautta Luirojärvelle, ovat tulleet talvella hiihtovaeltajille tärkeiksi, vaikka seuraava lumituisku saattaakin pyyhkäistä uran olemattomiin.

Risuja, ruusuja ja paperinenäliinoja

Useammin luontovalvoja kuulee hyvää palautetta kuin huonoa. Kansallispuistossa kävijät kiittelevät, että paikat on hoidettu ja merkityt

Luontovalvojan työ koostuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostamisesta, retkeilyrakenteiden ylläpidosta ja erityisesti niiden käyttöön liittyvistä huoltotöistä.

reitit hyvin viitoitettu. Huono palaute koskee useimmiten rikkinäisiä pitkoksia tai jonkun paikan roskaisuutta. Mitkä olisivat puiston työntekijän vinkit roskaamisen kitkemiseen? Aarre Ranta sanoo, että nykyinen retkeilijä roskaa luontoa vähemmän tai ainakin tuo roskansa tuville. Maastot ovat viimeisen 20 vuoden aikana siistiytyneet. ”Mutta se on yksi juttu, että jos siellä on roskia, niin vähän ajan päästä siellä on enemmän roskia. Jos siellä ei ole sitä yhtä roskaa, niin siihen ei tule uusia. Se on joka paikassa sama, puiston tuvilla myös ja joka paikassa”, toteaa Aarre. Roskaamiskierteen voi siis jokainen retkeilijä katkaista - sekä kansallispuistossa että muualla. Urho Kekkosen kansallispuistossa on siirrytty roskattomaan retkeilyyn jo vuonna 2002. Tämä on tarkoittanut jäteastioiden vähentämistä ja valistuksen lisäämistä. Silti sekajätettä tuodaan puistosta joka vuosi, ja jatkuva ohjeistaminen on tarpeen. Mitä roskia puistosta löytyy eniten? ”Nenäliinapapereita. Harvemmin löytyy pulloja tai purkkeja. Tuvilta sitten löytyy helpommin juurikin pulloja ja purkkeja. Valkoiset nenäliinat paistavat maastossa valkoisina lumien hävitessä. Ihmiset luulee, että kun se on paperi, niin se häviää” , Aarre kertoo. Oikeasti paperinenäliinan maatuminen kestää useita kuukausia. Paras olisi kuljettaa mukanaan pientä muovipussia, jos nenäliinaa ei halua muuten taskuun laittaa. Nenäliinat voi myös polttaa tupien tulisijoissa ja tulipaikoilla.

Luontovalvojan vinkit vaeltajille

Kaasut, jätteet ja puuhuolto pitävät puiston miehet kiireisinä, mutta muitakin huollettavia kohteita on. Pitkokset, reittimerkinnät ja rakenteiden uusiminen vievät työaikaa. Tänä vuonna on rakennettu uusi Hammaskota, ja siinä apuna oli myös talkooporukka. Hammaskodalle voi vaeltaa esimerkiksi Luirojärven kautta, matkaa Luirojärveltä kertyy noin 15 kilometriä. Erämaahan matkaajalle Aarren neuvo on, että varustus kannattaa valita tarkkaan. Ei liikaa varustusta, vain tarpeelliset. Tärkeä osa reissuun valmistautumista on sään huomiointi. Tunturiin ei kannata lähteä uhmakkaasti. ”Sumu on kaikkein pahin, tuiskulla pärjää jotenkin mutta sumulla ei mitenkään. Et tiedä, mihin menet. Ei oikein tajua, miten siinä menee sekaisin. Kerran olen kävellyt ihan täyden ympyrän sumussa. Omille jäljille päädyin. Ei sillä tavalla eksynyt, tiesin että nyt olen tässä taas. Mutta suuntavaisto menee, vaikka olisi kokenutkin”, Aarre tuumii.

myös sää ja sen nopea vaihtuminen tunturissa. • Muista muitakin kulkijoita. Kaukaisimmissa kohteissa kalustoa vaihdetaan harvoin. Käytä tupia ja niiden varusteita niin, että niistä on iloa vielä pitkään.

Hammaskodan monta tarinaa

Vanha Hammaskota, tunnelmallinen kammi palveli vaeltajia vuoteen 2007 saakka. Silloin kammissa mahtui astustelemaan ahtaasti 2-3 henkilöä. Tänä vuonna Metsähallitus rakensi kammin uudelleen, ja sinne mahtuu nyt 4 henkilöä. Vanhan turvekattoisen kammin rauniot ovat yhä pihapiirissä, ja uusi varauskammi Hammaskota komeilee vieressä. Koilliskairan luontokeskuksessa voi tutustua Tauno Perttulan pienoismalliin. Hammaskodan rakentaminen ajoittuu vuoteen 1957, jolloin kammin rakensi Suomen ladun talkooporukka Ilkka Väänäsen johdolla.

Luontovalvojan ohjeet retkeilijälle: • Katkaise roskaamiskierre, älä jätä mitään maastoon! • Jätä autiotupa siihen kuntoon kuin toivoisit sen olevan sinne tullessasi. • Varustaudu talvivaellukseen huolella ennakkoon, ja muista huomioida 17

TEKSTI Sari Toivakka

kuvat Inari-Saariselkä Matkailu

Hyvää musiikkia kaamoksen kynnyksellä

Kaamosjazzeille ovat tervetulleita kaikki, niin pohjoisesta nauttivat matkailijat kuin paikallisetkin kuuntelijat, pariskunnat, ystävä- ja yritysporukat.

itkän tradition omaava festivaali tarjoaa yleisölle tasokasta ja viihdyttävää jazzia. ”Rento nautinto kuuluu Kaamosjazzeille. Täällä kuullaan hyvää, melodista Bebop-swing-evergreen-pohjaista musiikkia”, Aarno Cronvall sanoo. Dixielandilla on oma perinteensä festivaaleilla, ja myös parilla askeleella jazzin ulkopuolella olevalla musiikilla. Pitkän linjan musiikkimies ja radio/tv-tuottaja Cronvall astui tänä vuonna taiteellisen johtajan saappaisiin. Kaamosjazzeja vietetään jo 33. kerran 21.–24. marraskuuta. Tapahtuman Grand Old Man Kauko Launonen loi festivaalin, jossa on kuultu huippumuusikoita Suomesta ja ulkomailta. Yleisradio lisäsi tapahtuman tunnetuksi tulemista nauhoituksin ja dokumentein. Kauko Launonen jatkaa taiteellisena neuvonantajana, Cronvall puolestaan Launosen perintöä vahvoin nimin ja rennossa jazz-hengessä. Kotimaasta jazzeilla kuullaan muun muassa Linkola & Luolajan-Mikkola Quartetia, Ant18

Inari Saariselkä 3/2013

ti Sarpilaa ja Seppo Hovin kvartettia. Nuorta sukupolvea edustaa iskelmien jazzsovituksia esittävä, kiitetty HERD solistinaan Aili Ikonen. Tapahtumassa esiintyy myös toinen läpimurtoa tekevä nuori laulaja-lauluntekijä Matti Johannes Koivu. Kaamosjazzien ulkomainen vieras on brittilaulajatar Claire Martin. Cronvall on erityisen iloinen Martinin saapumisesta Euroopan pohjoisimpaan jazzthappeningiin Saariselälle. ” Claire Martin on arvostettu laulajatar. Englannissa hänen uusin jazzlevynsä valittiin vastikään oman kategoriansa vuoden levyksi”, hän kertoo. Kaamosjazzit soivat Saariselän superviikonloppuna, jolloin vietetään myös laskettelukauden avajaisia ja maastohiihdon FIS-kisoja. Cronvallille talvilajeista luistelun ohella läheisin on murtomaahiihto. ”Saariselällä olen hiihtänyt murtsikkaa. Täällä on hyvä latuverkosto, joka sopii yhtä lailla tavalliselle sunnuntaihiihtäjälle kuin kokeneemmallekin

harrastajalle. Mahdun hyvin joukkoon perushiihtäjänä, joka tulee viettämään talvilomaa ja nauttii elämästä monella tavalla.” Jazz luonnollisesti kuuluu Cronvallin kiinnostuksen kohteisiin. Viimeisin ohjelma oli Jazz Cafe, joka kuultiin Groove FM -kanavalla. Satoja radio- ja tv-ohjelmia tehneelle toimittajalle oma soittaminen on jäänyt sivummalle. ”Aikoinaan soitin selloa ja sitten bassoa, mutta kyllä bändiuran luominen jäi”, hän sanoo. Laulaminen sen sijaan on alkanut kiehtoa. Laulutunneilla parasta ovat klassikot Tony Bennettin, Frank Sinatran ja Michael Bublén ohjelmistosta. ”Taidollisesti en ole heitä lähelläkään, mutta tykkään laulaa evergreeneja”, Cronvall nauraa. Konsertit levittäytyvät tänä vuonna yhä laajemmalle alueelle. Tankavaaran Kultamuseon, Saariselän ja Kakslauttasen lisäksi konsertteja kuullaan Sajoksessa Inarin kirkonkylässä.

OHJELMA 2013 Torstai 21.11. Klo 12.00 Kultamuseo, Tankavaara. Esiintyjä Seppo Hovi Quartet (koululaiset 0 €, aikuiset museon lipun hinnalla 8 €) Klo 21.00 Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä. Esiintyjät: Alvi’s Dixie Stompers ja Matti Juhani Koivu (25 €)

Perjantai 22.11. Klo 19.00 Ravintola Petronella, Saariselkä. Esiintyjä Claire Martin Trio (30 €) Klo 20.00 Lapland Hotel Riekonlinna, Saariselkä. Esiintyjät: Seppo Hovi Quartet & Antti Sarpila sekä HERD & Aili Ikonen (25 €, jamien kanssa 35 €) Klo 21.00 Ravintola Kaunispään Huippu, Saariselkä. Esiintyjät: Linkola & Luolajan-Mikkola Quartet sekä Alvi’s Dixie Stompers (40 €) Klo 22.30 Lapland Hotel Riekonlinna, Saariselkä. Esiintyjät: Jukka Linkola, Mikko-Ville Luolajan-Mikkola, Seppo Hovi, Pekka Sarmanto, Pekka Toivanen, Jartza Karvonen, Alvi Leppälä, ym. (JAMIT) (15 €, alkuilta+jamit 35 €)

Lauantai 23.11.

Taiteellinen johtaja

Aarno Cronvall • Radio/tv-tuottaja • Uraa: Toiminut yli 40 vuotta median ja kulttuurin parissa, muun muassa lähes 30 vuotta Yleisradiossa. Savonlinnan oopperajuhlien PR-päällikkö, Sibelius-Akatemian ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja. • Musiikki lähellä sydäntä: Ooppera, lied, sinfoninen musiikki, jazz eri muodoissaan. • Lempijazzia: Oscar Peterson, bebop, swing, myös Dixieland, kaikki paitsi ultramoderni. • Harrastukset: Musiikki, liikunta, oman ajan ja aikakauden seuraaminen. • Paras Lapin herkku: Inarin siika. • Motto: Avoimin mielin eteenpäin. • Miksi Kaamosjazzeille: Kaamosjazz on upean ja pitkän taustan omaava korkeatasoinen festivaali, jossa yleisö ja muusikot viihtyvät. Perinteet velvoittavat!

Klo 11.00 Saariselän Tunturikappeli, Saariselkä. Esiintyjä: Linkola & Luolajan-Mikkola Duo (Hyväntekeväisyyskonsertti, 13 €) Klo 14.00 Ski Saariselkä Sport Resort, Saariselkä. Esiintyjä: Seppo Hovi Quartet & Antti Sarpila (ilmaiskonsertti) Klo 17.00 Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari. Esiintyjä: Linkola & Luolajan-Mikkola Quartet (28 €) Klo 20.00 Santa’s Resort, Kakslauttanen. Esiintyjät: Seppo Hovi Quartet & Antti Sarpila sekä Claire Martin Trio (35 €) Klo 21.00 Ravintola Kaunispään Huippu, Saariselkä. Esiintyjät: HERD & Aili Ikonen ja Linkola & LuolajanMikkola Quartet (40 €) Klo 00.00 Hotel & Igloo Village Kakslauttanen. Matti Konttisen muistojamit. Esiintyjät: Jukka Linkola, Mikko-Ville Luolajan-Mikkola, Seppo Hovi, Pekka Sarmanto, Pekka Toivanen, Jartza Karvonen, Alvi Leppälä, ym. (JAMIT) (20 €, yhteislippu 45 €)

Sunnuntai 24.11. Klo 11.00 Saariselän Tunturikappeli. Esiintyjä Alvi’s Dixie Stompers (13 €). ---------------------------------------------------------------------

Lipunmyynti: Lisätietoja konserteista ja lippujen varaukset: Kultamuseo, p. 016-626 171, info@kultamuseo.fi Santa’s Hotel Tunturi, p. 016-681 501, saariselka@santashotels.fi Lapland Hotel Riekonlinna, p. 016-559 4455, riekonlinna@laplandhotels.com Santa’s Resort / Hotel & Igloo Village Kakslauttanen, p. 016-667 100, hotel@kakslauttanen.fi Ravintola Petronella, 016-668930, petronella@ravintolapetronella.fi Kaunispään Huippu - ravintola, 016-668 803, info@kaunispaanhuippu.fi Ski Saariselkä - ilmaiskonsertti Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 010-839 3109, sajos@samediggi.fi Saariselän Tunturikappelin lipunmyynti Lippupalvelun kautta ja suoraan ovelta.

Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Yksi vuoden 2012 Kaamosjazz-tähtiartisteista Niko Ahvonen on suomalaisen soulmusiikin ykkösnimiä. Inari–Saariselkä-lehden toimitus pääsi todistamaan paikan päältä Ahvosen keikkaa Kaunispään Huipussa.

NIKO AHVONEN hurmasi Kaamosjazzissa

sitys ei pettänyt paikalle saapunutta jazzkansaa vaan sai yleisön haltioituneena osoittamaan suosiotaan karismaattiselle tulkitsijalle. Keikan jälkeen kenellekään ei varmasti jäänyt epäselväksi, kuka on omaa luokkaansa Suomen soulkuvioissa. Ahvonen pani itsekin tyytyväisenä merkille, että yleisöllä oli hauskaa. – Hienoja keikkoja, ja kivaa on ollut. Vaikuttaa siltä, että yleisö on poistunut hyvillä mielin keikoiltani, ensimmäistä kertaa Kaamosjazzissa soittanut Ahvonen juttelee tyytyväisenä toisena keikkailtanaan. Inari–Saariselällä Ahvosen repertuaari ei pitänyt sisällään hänen omaa tuotantoansa vaan mies tykitti suoraan sydämestä niitä kappaleita, jotka ovat hänelle erityisen läheisiä. – Minulle on ollut ilo ja kunnia tulla tänne esittämään lempilaulujani. Soitamme täällä sellaisia kappaleita, jotka ovat saaneet minut tekemään omaa musiikkiani. Koen sen minulle henkilökohtaisesti tärkeäksi asiaksi, Ahvonen maalailee.

Hittikappale Burkina Fasossa

Haastattelun aikana Ahvonen vaikuttaa aidosti siltä, että hän on nauttinut Kaamosjazzin ilmapiiristä. Keikkoihinsa mies suhtautuu aina samalla intohimolla ja ammattitaidolla – paikkakunnasta riippumatta. – Mitään ennakko-odotuksia minulla ei ollut Kaamosjazzista. Olen vieraanvarainen esiintyjä ja kunnioitan yleisöäni. Keikkani ovat läheistä vuorovaikutusta kuuntelijoiden ja bändin välillä. Tykkään tehdä asioita ihmisten kanssa yhdessä. – Ihmiset ovat loppujen lopuksi samanlaisia kaikkialla. Minulle on ihan sama, onko yleisö Inarista vai Burkina Fasosta. Me soitamme aina niin hyvin kuin osaamme ja se 20

Inari Saariselkä 3/2013

on tärkeintä. Yleisömäärälläkään ei ole merkitystä. Keikka vedetään aina 100-lasissa niille, jotka ovat paikalla, Ahvonen tuumaa. Suomen parhaimpiin sanoittajiin lukeutuva Ahvonen ei mainitse Burkina Fasoa sattumalta. Hänen Poikaystävä-kappaleensa on soinut aikoinaan jopa erään burkinalaisen radioaseman hittikappaleena. Ahvonen nauttii keskusteluista erilaisten ihmisten kanssa, ja musiikinteossa häntä

ulkopaikkakuntalaisiin. Töiden puolesta etäisyys etelän ja pohjoisen välillä ei varsinaisesti ole mikään ongelma mutta pistokeikat tuovat omat haasteensa. Täällä olisi viihtynyt mielellään pidempäänkin ja lisäiltoja olisin varmasti ottanut. Alkuaikoina Lapin-kiertue saattoi kestää sen pari viikkoa, Ahvonen viittaa nykyisiin lyhyisiin viikonloppureissuihin.

”Minulle on ollut ilo ja kunnia tulla tänne esittämään lempilaulujani.”

Ahvoselle rakas vapaa-ajan harrastus on keilailu, jossa hän edustaa helsinkiläistä, lähinnä muusikoista koostuvaa, Munsons BC -seuraa. Kelien ollessa kohdillaan mieheen voi törmätä myös maantiepyörän satulassa, vaikka varsinaiseksi ulkoiluihmiseksi Ahvonen ei tunnista itseään. Keilailun ja pyöräilyn lisäksi huumorintajuinen Ahvonen mainitsee vielä yhden mieleisen vapaa-ajan harrastuksensa. – Pelaan sotapelejä ja suosikkini on tällä hetkellä IL2-niminen peli, jossa toimin laivueen komentajana, Ahvonen mainitsee pilke silmäkulmassaan. Monet suomalaiset julkisuuden henkilöt tulevat Lappiin rauhoittumaan ja lataamaan akkuja viihdeteollisuuden tulevia koitoksia varten. Ahvosen oma piilopirtti löytyy kuitenkin etelärannikolta. Siellä mies saa olla omassa rauhassa ilman häiriötekijöitä ja suunnitella omaa tuotantoansa. – Laulun aihe on vaikea, tekstit tulevat sitten sen jälkeen nopeasti. Ajatus ja tunne pitää olla kappaleessa kohdillaan. En halua turhaan tunkea vuosittain uutta materiaalia markkinoille. Kaamosjazzissa miehen sitoutuminen musiikkiin ja keikkayleisöön tuli voimakkaalla tavalla esille. Ahvonen elää hetkessä tunteella mukana. Ja tuo tunne välittyi kiistatta myös Kaamosjazzin yleisöön.

inspiroivat lähes kaikki ympärillä tapahtuvat asiat: ilmeet, puheenparret, nopeat vaikutelmat sekä työmaalla ja kapakassa kuullut tarinat. Näistä Ahvosen kappaleet saavat alkunsa.

Monipuolinen suhde Lappiin

Suomessa Ahvosen kappaleet ovat saavuttaneet suurta suosiota ja olleet useiden radioasemien soittolistoilla. Mies on keikkaillut uransa aikana lukuisia kertoja ympäri Suomea ja myös Lapin hiihtokeskukset ovat tulleet tutuiksi. Inarissa Ahvonen on keikkaillut muun muassa legendaarisella Saariselän Tunturihotellilla 2000-luvun alkupuolella. – Minulla on monipuolinen suhde Lappiin. Olen heittänyt vuosien varrella useita keikkoja täällä ja muissa Lapin hiihtokeskuksissa. Töiden lisäksi olen käynyt perheeni kanssa Lapissa hiihtolomareissuilla, kun lapset olivat vielä pieniä. Ihan äärimmäinen Lappi minulta on vielä näkemättä, Ahvonen muistelee ja kertoo lisää ajatuksistaan: – Pidän lappilaisista ihmisistä. He ovat rehellisiä ja suhtautuvat leppoisasti meihin

Vapaa-ajalla laivueen komentajana

SUKSIbussin aikataulu talvikaudella 2013-2014

Suksibussi liikennöi 23.11.2013–27.4.2014

9:15

IVALO BUS STATION

13:50

SKI CENTRE

9:40

Siula - shopping and information centre

13:55

SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS

9:45 9:55 10:00 10:05 10:10 10:10 X X 10:30

HOLIDAY CLUB SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS SKI CENTRE SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS HOLIDAY CLUB SHOPPING CENTRE KUUKKELI LAANIPALONTIE (LAANILA) KAKSLAUTTANEN,TIEVATUPA,MUOTKAN MAJA KIILOPÄÄ MUOTKAN MAJA AND TIEVATUPA-CROSSROADS LAANILA LUTTORINNE, LAANILAN-LAANIPALONTIE ROAD HOLIDAY CLUB HOLIDAY CLUB SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS SKI CENTRE SUOPUNKITIE ROAD SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS HOLIDAY CLUB KUUKKELI, SIULA KAUNISPÄÄN HUIPPU Siula - shopping and information centre HOLIDAY CLUB SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS SKI CENTRE SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS HOLIDAY CLUB KUUKKELI, SIULA KAUNISPÄÄN HUIPPU Siula - shopping and information centre HOLIDAY CLUB SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS SKI CENTRE (lunch break) SKI CENTRE SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS HOLIDAY CLUB KUUKKELI,S KAUNISPÄÄN HUIPPU Siula - shopping and information centre HOLIDAY CLUB SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS

14:00 X 14:15 14:20 X 14:30 x 14:40 14:45

HOLIDAY CLUB LAANIPALONTIE (LAANILA) SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS HOLIDAY CLUB KUUKKELI, SIULA KAUNISPÄÄN HUIPPU SIULA, KUUKKELI HOLIDAY CLUB SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS

14:50

SKI CENTRE

15:00 15:05 15:10 X 15:20 X 15:30 15:35 15:40 15:45 15:50 15:55 16:00 16:05 16:10 16:15 16:20 X X X 16:40 X X X 17:00 17:05 17:10 17:15 17:20 X 17:50

SKI CENTRE SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS HOLIDAY CLUB KUUKKELI, SIULA KAUNISPÄÄN HUIPPU SIULA, KUUKKELI HOLIDAY CLUB SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS SKI CENTRE SUOPUNKITIE SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS HOLIDAY CLUB SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS SKI CENTRE SKI CENTRE SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS HOLIDAY CLUB KUUKKELI LAANIPALONTIE (LAANILA) KAKSLAUTTANEN,TIEVATUPA,MUOTKAN MAJA KIILOPÄÄ MUOTKAN MAJA, TIEVATUPA KAKSLAUTTANEN LAANIPALONTIE (LAANILA) HOLIDAY CLUB SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS SKI CENTRE SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS HOLIDAY CLUB KUUKKELI, SIULA IVALON MH

X X X 10:50 X 10:55 11:00 11:05 11:10 11:15 X 11:25 X 11:35 11:40 11:45 11:50 11:55 X 12:00 X 12:10 12:15 12:20 13:10 13:15 13:20 X 13:30 X 13:40 13:45

Voit matkustaa suksibussilla koko päivän Saariselkä-Kiilopää -alueella 5 eurolla (käteismaksu). X= pysähtyy tarvittaessa. Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Laanilan majatalossa kohtasivat vuosisadat, mennyt ja tuleva aika 1930luvulla. Kuvassa Purnumukan kyläpäällikkö Niila Hirvasvuopio ja hiihtoturisti.

Inari Saariselkä 3/2013

Kaunispään Alamaja, siirrettiin Rovaniemeltä Urupään ja Kaunispään väliseen kuruun 1949. Se oli Saksan armeijan vanha parakki ja toimi Pohjanhovin raunioiden keskelle uutta hotellia rakennettaessa. Alamaja palveli matkailijoita 1980-luvulle saakka.

Sata vuotta Saariselkää Ensimmäinen auto huristeli Kaunispään kuvetta Urupään Magneettimäkeen kesällä 1913. Tie Sodankylästä Ivaloon oli valmistunut ja sitä jatkettiin kohti Petsamoa. Tien varrelle perustettiin kestikievareita, joista kaksi sijoittui Saariselän tuntumaan Laanilaan ja Paljakaiseen. Näin avattiin ura Suomen, Lapin ja Saariselän matkailulle. TEKSTI Seppo J. Partanen

uosisataiset kulkukeinot, kesäpolut ja talvitiet jäivät unohduksiin, alkoi muutosten aika. Se muutti maisemaa ja elämää täällä lähes yhtä paljon kuin jääkaudet tuhansia vuosia sitten. Saariselän upeat maisemat herättivät heti matkailijoiden mielenkiinnon, ja se kasvoi liikenteen lisääntymisen myötä. Tie ulottui Petsamon Liinahamarin syväsatamaan 1930-luvun alussa ja liikenne kasvoi valtavasti vuosikymmenen lopulla ja erityisesti välirauhan aikana. Näin hehkutti Suomen Tukholman matkailutoiston johtaja Ester Hjelt-Cajanus Matkailijayhdistyksen vuosikirjassa 1924: ”Mutta Kievari oli täynnä jätkiä. Ei ajatustakaan jäädä tänne, meidän tuli jatkaa eteenpäin. Kaunispäällä auto juuttui jälleen kiinni – onneksi! Nousimme kaikki autosta,

kuvat ja kartat Seppo J. Partanen ja Max Peronius/ Antti Peronius

minä vaelsin yksin jonkin matkan päähän. Mielessäni kiitin luojaani hiljaa siitä, että olin saanut tulla tänne ja nähdä tämän ihanuuden: Mahtavaa, vaaleanharmaa, poronjäkälän peittämä tunturi, jolla vaelsin, lepäsi varjossa, mutta takana olevalle tunturille paistoi aurinko, niin että se hehkui oranssina siellä täällä kimmeltävin luminauhoin. Tuhatpäinen porotokka liukui harmaana pilvenä jonkin matkan päässä ohitseni. Kääntyessäni toiseen suuntaan tunturit ja kumpareet ympäröivät minua tummansinisinä ja juhlallisina. Se on todellista Lappia; suurta, vakavaa, järkkymättömän mahtavaa. Tuuli pyyhkii täällä kaikki pikkuhuolet pois, kaikki nurkat ja sotkut oikenevat, arki katoaa ja satu astuu sijaan. Se tekee hyvää särkyneille, kuluneille hermoille! Täällä

olisi hyvä olla. Eikö Laanilasta voisi tehdä tunturivaeltajien matkailumajan.”

Vuosisadat kohtaavat Laanilassa

Kullankaivuyhtiö Prospectorin tyhjilleen jääneestä pääkonttorista remontoitiin Laanilan kestikievari ja se avasi ovensa 1913. Tuon ajan tavan mukaisesti kievarioikeudet myytiin huutokaupalla sille, joka pienimmän hinnan tarjosi ja oli siihen sopiva. Valtio maksoi kievarin pidosta ja kyydityksestä. Kievaria hoiti aluksi inarilainen Volmari Kangasniemi ja vuodesta 1927 Jäppilästä muuttanut pariskunta Eemeli ja Elina Virtanen. Miehen kuoltua seuraavan vuosikymmenen alussa Elina avioitui Max Peroniuksen kanssa, joka oli tullut Lappiin kullankaivuyhtiö Ivalojoki Oy:n palvelukseen ja jäänyt kullankaiva23

Tämä vanha silta on peräisin 1910-luvulta, jolloin tietä Sodankylästä Petsamoon rakennettiin. Silta ylittää Laanilan majatalon saunapuron.

Kaunispään Ylämaja on osana Kaunispään Huipun ravintolaa, kuva on 1970-luvun alusta.

Laanilan majatalo perustettiin 1913 yhtenä Petsamon tien monista kestikievareista. Vuosikymmen aikaisemmin paikalle rakennettiin kullankaivuyhtiön pääkonttori. Tämän auto kuvasi kesällä 1920ikievarin pihalla kullankaivaja Kaarlo Sjöblom alias Charles Hill. Saksalaiset sotilaat marssivat Laanilan majatalon pihapiiriin ja ovat juuri ylittäneet sillan. Kuva on Max Peroniuksen ja vuosi 1943. Oikealla näkyy sauna.

jaksi yhtiön lopetettua toimintansa. Elinasta tuli kahden kultasuvun, Virtasen ja Peroniuksen, kantaäiti. Laanilan majatalosta muodostui ennen sotia tukikohta, jossa kohtasivat uusi ja vanha aika, kullankaivajat, poromiehet, matkailijat, auto ja pororaito. Hevos- ja porokyytiä jouduttiin käyttämään usein talvisin, sillä lumipyry kinosti maantiet eikä autolla voinut ajaa. Majatalo sai sodan aikana asiakkaita myös saksalaisista sotilaista ja sen isäntä Max työskenteli Saksan vuoristoarmeijan palkkalistoilla. Majatalo hävitettiin Lapin sodassa lokakuun lopulla 1944 ja Max kuoli miinan räjähtäessä kultatyömaalla Tankavaarassa elokuussa 1946.

sijaitsevan Törmäsen majatalojen kautta alempana joen rannassa olevaan Kyrön kylään. Vuotso on harvinaisuus alallaan ollen ainoa lappalaisten omistama majatalo maassamme. Sen lähellä saa nähdä todellisen lappalaiskodan, jossa asuu Matti Hetta perheineen.” Näin kuvailee automatkaa Lappiin ja Jäämerelle tieinsinööri Karl Snellman Matkailulehdessä 1914. Hänen mainitsemiaan majataloja oli kolmenlaisia; valtio kunnostamia tai mallipiirustusten mukaan rakentamia kievareita tai matkailijatupia, joiden pitäjällä ei ollut kyyditysvelvollisuutta sekä maataloja, joiden omistajille oli annettu kievarioikeudet.

Autolla yli tuntureiden

Nykymatkailun alku

”Suvannon majatalo, kuten Tankapirttikin kauvempana, on uusi ja kruunun rakennuttama. Siellä on kaksi siistiä matkustajahuonetta. Vuoteet ja tarjoilu olivat moitteettomia, varsinkin kun ruuaksi annettiin tuoretta harjusta, joka oli ongittu Kitisessä olevasta läheisestä koskesta. Seuraavana päivänä jatkoimme Suvannosta matkaa Lohijoen, Vuotson, Tankapirtin ja Laanilan majatalojen, Paljakaisen matkailijatuvan sekä Ivalojoen rannalla 24

Inari Saariselkä 3/2013

Saariselän vapaa-ajan lomailun historia on varsin lyhyt. Ensiaskeleet otettiin 100 vuotta sitten ja 1930-luvulla tulivat retkeilijät ja tunturihiihtäjät. Sodan raunioista nousi uusi Lappi ja Saariselkä 1940-luvun lopulla: Matkailijayhdistyksen Kaunispään Alamaja 1948 ja Ylämaja 1954, Lapin Lasten Ystävien maja eli Sikiöriepujen maja 1953 sekä Virkamiesliiton tunturimaja 1955. Yhteisöistä ensimmäisenä tontin varasi Sanomalehtimiesten liitto 1954

ja hieman myöhemmin Suomen Pankki, joka ehti ensimmäisenä rakennustöihin. Matkailu- ja lomatonttien kysyntä Saariselällä kasvoi nopeasti 1960-luvulla, jonka lopulla ryhdyttiin maanhaltijan Metsäntutkimuslaitoksen aloitteesta suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta. Suunnitelma valmistui 1972 ja tästä alkoi nykyisen Saariselän lomakeskuksen kehittyminen. Suunnitelma sisälsi 8000 vuodepaikkaa 20 vuoden aikana ja v. 1992 vuodepaikkoja oli 8200.

Kulkeminen ennen matkailua

Saariselän kulkemisen juuret ovat vuosisatoja vanhat. Varhaisimmat tiedot Sompiosta Saariselän halki kulkeneesta Ruijan polusta ovat 1500-luvun lopulta. Reitti oli vilkkaassa käytössä 1860-luvun suurten nälkävuosien aikana. Ruijan keinon itäinen haara Sompiosta Luirojärven ja Akujärven kautta Inarin Pielpajärvelle oli käytössä talvisin. Kesäreitti kulki Sompiosta Nattasten kautta Kopsusjärven länsilaitaa Laanilaan, Luton rantamia Kaunispäälle, Urupäälle, Alajärvelle ja Törmäseen nykyisen valtatien suuntaisesti. Merkit Ruijan keinosta ovat näkyvissä paikoin Laanilan ja Kiilopään sekä siitä etelään Sompiojär-

Piponiuksen kultavaltaus 1871

velle aiemmin merkityn reitin varrella. Ne ovat kasvavan puun kylkiin veistettyjä pilkkoja, kivikasoja avotunturissa sekä puuristejä, joista suurin osa on ajan saatossa lahonnut ja kadonnut. Reitit on viimeksi merkitty 1880-luvulla ja ne tulivat tarpeettomiksi 1902, jolloin kullankaivuyhtiö Prospektor rakensi kärrytien Vuotson eteläpuolelta Könkäältä Laanilaan. Tämä tie vaikutti ratkaisevasti nykyisen nelostien suuntaan, sillä vaihtoehtona oli rakentaa tie Kittilän ja Pokan kautta Inariin. Sehän oli vanhimpia ja käytetyimpiä Inarin Lapin kulkuyhteyksiä vuosisatoja.

Saariselkä kartalla 100 vuotta

Vanhat kartat antavat selkeän kuvan Saariselän muuttumisesta. Ensimmäiset kullankaivajat tulivat Luttojoelle nykyisen lomakeskuksen kohdalle Ivalojoen kultaryntäyksen alussa 1870. Maanmittari laittoi 8 rajapyykkiä ja piirsi kartan maanmittausoppilas Piponiukselle ja hän saattoi aloittaa kullankaivun. Karttaan on selvyyden vuoksi lisätty kolme nykyistä kohdetta. Vuosisadan vaihteessa Lapin valtasi kalliokultakuume, jonka keskuspaikka oli Laanilan ja Saariselän alue. Kultayhtiö Prospektor rakensi 1902 tavaroiden kuljettamista varten kärrytien Vuotson eteläpuolelta Könkäältä Laanilaan. Sitä ennen piirrettiin alueesta kartta, johon tietä ei vielä merkitty. Siinä näkyvät ikivanhat Ruijan polut sekä valtio rakentaman ”kruununtuvat” Kaksauttasen eteläpuolella kartan alalaidassa sekä Paljakaisessa Urupään pohjoispuolella.

Saariselkä 1901 25

Sama kultayhtiö piirsi myös geologisen kartan, joka lienee valmistunut 1905 hieman ennen yhtiön lopetettua toimintansa. Karttaan on merkitty yhtiön päämaja Laanilaan, Luton tukikohta ja Kerkelän kaivosalue.

Geologinen kartta vuodelta 1908

Taloudellinen kartta vuodelta 1943 kertoo, että Laanilan majatalo ja tulliasema kunnan rajan lähellä ovat toiminnassa, polut johtavat majatalossa Kerkelään ja Kuivakurulle ja maantie Kaunispään laelle. Saariselkä 1943

Inari Saariselkä 3/2013

Saariselkä 1961

Muutokset tulet alkoivat puhaltaa 1960-luvulla. Retkeilijöiden määrä Saariselän tunturialueella kasvoi nopeasti. Imatran Lapinkävijät piirsi alueesta mustavalkoisen retkeilykartan, joka sisälsi hieman tarkemmat tiedot kuin saatavilla olevassa taloudellisessa kartassa. Matkailijoita palvelivat Kaunispään Alamaja ja Ylämaja, retkeilykeskus ja Laanilan maja.

Nykyisen lomakeskuksen alku oli 1972 valmistunut Saariselkä suunnitelma, joka 8000 vuodepaikan lisäksi sisälsi tiestön, laskettelurinteet ja hissit sekä moninaiset harrastusmahdollisuudet. Saariselkä 1972

Inari–Saariselkä-matkailualueen

matkailijoiden näkemykset brändin kehitystyötä varten TEKSTI Minna-Carita Haantie

nari–Saariselkä-matkailualue aloitti brändityönsä Inari-Saariselän ydinviesti mukailee johdonmukaisesti Lappiviime vuonna. Inarilainen matkailuopiskelija Min- brändin tavoitemielikuvan vetovoimatekijöitä. na-Carita Haantie halusi tutkia alueen matkailua Ohjelmapalvelujen osalta aineistosta nousi esiin 18 eri teeja päätyi tekemään pro gradu-työnä tutkimuksen maan liittyvää ohjelmapalvelua ja itseohjautuvaa aktiviteettia, Inari–Saariselkä-matkailualueella vierailevien mat- joista suurin osa liittyy luontoon. Kiinnostavimpina tai parkailijoiden näkemyksistä aluetta kohtaan. haimpina näistä matkailijat mainitsivat koiravaljakot, revontuKiinnostavaksi aiheen teki uusi alueelle raken- let, moottorikelkkailun, saamelaiskulttuurin ja poro-ohjelmat, nettava brändi: Inari-Saariselkä. Aiemmin alueen virallise- patikoinnin, maastohiihdon ja laskettelun. Muita kiinnostavia na markkinointinimenä on ollut Saariselkä ja Pohjois-Lappi. ohjelmapalveluja tai muita aktiviteetteja olivat matkailijoiden Tämä alue käsitti Inarin ja Utsjoen kunnat, sekä Sodanky- mielestä pulkkamäki, alueen eri käyntikohteet kuten luontolän kunnan pohjoisosat Vuotsosta pohkeskukset ja Saamelaismuseo, paikallinen joiseen. Monet seikat ovat vaikuttaneet ruoka, maisemat, safarit yleensä, vesillä Lappi on kaukainen, markkinointinimen muuttamiseen ja näin liikkuminen, sauna, kalastus, luonto ja koko kunnan alue saa enemmän huomiota arktinen, alkuperäinen tapahtumat. Matkailijoiden huippukoja Inarin kunnan matkailun keskuskäytäkemuksia puolestaan alueella määrittivät ja romanttinen vä Saariselkä-Ivalo-Inari korostuu uuden usein samat edellä mainitut asiat, mutluontokohde. markkinointinimen kautta entisestään. ta näiden ohella nousivat esiin luonnon Haantien kyselyyn vastasi 549 matkailikauneus, sen katsominen, kuvaaminen ja jaa 32 eri maasta (52 % ulkomaisia vastaajia). Tulokset osoit- koskettaminen sekä luonnossa liikkuminen ja siellä oleminen. tavat, että yleiset Lappi-mielikuvat pätevät edelleen. Lappi Myös lomaseura ja yhdessä tekeminen olivat matkailijoille on kaukainen, arktinen, alkuperäinen ja romanttinen luon- huippukokemusta määrittäviä asioita. Lisäksi rentouttavuus, tokohde. paikallisten ihmisten ystävällisyys ja hyvä palvelu, paikallinen ruoka, rauhallisuus ja hiljaisuus, ulkoilu ja liikunta, kahvilahetLuonto suurin vetovoimatekijä ket tai kodista poikkeava majoituskohde olivat usein huippuInari-Saariselän monipuolinen, puhdas ja ainutlaatuinen luon- kokemuksia kokonaiskokemuksen ohella. to oli matkailijoiden mielestä suurin vetovoimatekijä ja määritti siten alueen identiteettiä. Luonto onkin määritelty niin Revontulet kiehtovat matkailijoita Inari-Saariselän kuin Lappi-brändin tavoiteviestin yhdeksi Revontulet nousivat esiin yhtenä talvikauden kiinnostavimpapääteemaksi markkinointiviestinnässä. Inari-Saariselän osal- na aktiviteettina, ja vastauksista kävi hyvin ilmi, että osaltaan ta matkailijoiden näkemykset yhtenevät hyvin matkailutoi- revontulia pidettiin hyvin paljon ohjelmapalvelujen kaltaisina mijoiden määrittelemän ydinviestin kanssa, jota määrittävät järjestettävinä aktiviteetteina. Revontulia pidettiin kiinnostaluonto, arktisuus, monimuotoisuus, kulttuuri ja ainutlaatuisuus. vana kansallisuudesta riippumatta ja pettymys oli suuri, mikäli

Inari Saariselkä 3/2013

Mikä on Brändi? Tunnettuja ovat ainakin Coca Cola, Google tai vaikkapa Volvo. Meistä suurin osa on ainakin joskus kuullut näistä brändeistä. Brändi on positiivisesti tunnettu, menestyvä ja ainutlaatuinen, eikä vain logo tai yksittäinen markkinointikampanja, jollaisiksi brändin rakentamiset joskus jäävät. Tavaroita ja yrityksiä on brändätty jo vuosikymmeniä, mutta matkailukohteiden brändien rakentaminen on uutta – varsinkin Suomessa.

revontulia ei matkan aikana näkynyt. Kehitysehdotuksissa revontulten osalta esitettiin ehdotuksia ”Northern lights waiting bar” -tyyppisistä ratkaisuista, jossa revontulia voitaisiin odottaa lämpimissä sisätiloissa, nauttia juomia ja pientä purtavaa samalla, kun odotetaan revontulten ilmestymistä taivaalle. Tietotekniikan kehityksen myötä matkailijat odottavat saavansa puhelimeensa viestin, kun taivas on selkeä ja revontulia on mahdollista nähdä. Lisäksi matkailijat odottivat, että palvelujentarjoajilla on tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa revontulista, niiden esiintymisestä ja myös internet-sivuista, joilta voitaisiin saada lisää tietoja revonKaikkiaan matkailijat tulista. Kaikkiaan odottivat koko alueelta matkailijat odotaitoa luontoa, tunnelmaa tivat koko alueelta aitoa luontoa, ja palveluja. tunnelmaa ja palveluja. Tunnelman odotus konkretisoitui matkailijan luontokokemuksiin alueella. Matkailun kehittämisessä matkailijat kansallisuudesta riippumatta katsoivat, että matkailun kehittäminen ja rakentaminen alueella pitää tehdä rauhallisesti, Inari-Saariselän matkailualueen omilla ehdoilla ja muun muassa lappilaistyyliseen rakentamiseen nojaten. Matkailun lyhytjänteinen kehittäminen vain matkailuelinkeinoa varten nähtiin vastaajien mukaan eitoivottavana. Alueen sisäistä liikenneverkostoa toivotaan kehitettävän Laadun osalta Inari-Saariselkää pidetään turvallisena matkailukohteena ja laadukkaana kohteena majoituksen, infrastruktuurin ja esimerkiksi paikallisen ruokakulttuurin osalta.

Minna-Carita Haantie

Kehityskohteina olivat selkeästi sisäisen alueellisen liikenneverkoston kehittäminen ja ympäristöasioiden parempi hoitaminen. Tutkimuksesta nousi esille, että matkailijoiden lähtöalueilla kierrätys ja muu ympäristönsuojelu ovat arkipäivää, ja jätteiden lajittelun puuttuminen nähtiin majoituskohteissa tai muissa palveluissa palvelun laadun heikkoutena. Lisäksi tutkimusten mukaan matkailijoiden positiiviselle matkakokemukselle on tärkeää ns. vapaan valinta. Tämä tarkoittaa sitä, että matkailija haluaa olla itsenäinen kaikissa liikkeissään ja valinnoissaan. Mikäli se ei ole mahdollista, matkakokemus laimenee tai muuttuu jopa negatiiviseksi. Inari-Saariselällä vapaa valinta tarkoittaa näin ollen vapaan liikkumisen tarvetta ja on tärkeä kehityskohde, koska tutkimuksen mukaan alueella liikkuvat matkailijat harvoin pysyvät vain yhdessä kohteessa alueella vieraillessaan. Alueellinen liikenneverkosto sai negatiivisia kommentteja kotimaisilta ja ulkomaisilta matkailijoilta niin Saariselän keskuksen alueella kuin muualla alueella. Mahdollisuus liikkua alueella vapaasti ilman omaa autoa puuttui matkailijoiden mielestä Saariselän, Ivalon ja Inarin väliltä. Myös tiedottamisen, mainonnan sekavuuden ja muut palvelujen saatavuuden haasteet nousivat aineistosta esiin. Lisäksi aineistosta oli havaittavissa, että kasvisruokailijoiden määrä on selkeässä kasvussa ja kehitysehdotuksissa toivottiin enemmän vaihtoehtoja perinteisille liha- ja kalaruoille. Kaikkiaan Inari-Saariselän asiakasnäkemykset alueesta olivat positiivisia ja melkein kaikki matkailijat suosittelisivat Inari-Saariselkää lähipiirilleen lähtöpaikassaan. Lisäksi aluetta pidetään hyvin mieluisana lomakohteena matkailijoiden keskuudessa. Matkailijoiden osalta brändin rakentamisen edellytykset ovat hyvät ja noudattelevat pitkälti Inari-Saariselän matkailutoimijoiden määrittämiä arvoja ja ydinviestiä alueesta.

Saamelaisen poromiehen mukana Saariselän erämaihin

Erämaa on Saariselällä ohjelmapalveluita tarjoavan Timo Palonojan työpaikka. Se oli sitä jo vuosia sitten, kun hän teki työtään poromiehenä, ja se on sitä nytkin, Joiku-Kotsamon elämysisäntänä. TEKSTI Helena Sahavirta

KUVAT Helena Sahavirta, MR

un revontulet nousevat pohjoisen taivaalle, on tunturissa iso teatteri, Timo Palonoja kertoo. Porot ja moottorikelkat vievätkin Joiku-Kotsamon vieraita iltaisin tunturiin revontuliretkille. Niiden aikana taivaan valoja voidaan päästä ihailemaan myös silloin, kun istutaan nuotiolla nokipannukahveilla. Palonoja tietää, että erämaan hiljaisuus on monelle suurkaupungin asukkaalle mystinen, joskus jopa pelottava kokemus, niin kuin rauha ja kiireettömyyskin. - Kellot jätetään näiltä retkiltä kokonaan pois, hän tähdentää. Joiku-Kotsamon ajohärät vetävät turistiraitoja myös muutaman tunnin päiväretkille, vaikka kahville tai lounaalle tunturiin, tai vain poroajokorttia suorit-

Inari Saariselkä 3/2013

tamaan. Moottorikelkkasafareilla voidaan päräyttää maastoon lyhyemmillekin reiteille, mutta pidemmillä kahden päivän safareilla ajetaan kauemmas erämaahan, jossa saunotaan ja yövytään Sotajoen latvoilla Hukka-Kodassa. - Arktinen pimeys ja kylmyys ovat matkailijoille elämyksiä, Palonoja kertoo. Oppaat pitävät kuitenkin retkillä huolen siitä, että vierailla on niille sopiva vaatetus.

Väsytysvoitolla mukaan matkailuun Timo Palonoja hankki elantonsa aikaisemmin poromiehenä ja näki matkailua läheltä, kun pohjoisen tienvarsilla myytiin 60-luvulla taljoja ja sarvia. Myöhemmin vaimo Armi Palonoja meni Saariselälle

töihin ja alkoi joikaamaan turisteille, kun sitä pyydettiin ja hän oli taidon nuorena tyttönä opetellut. Sitten vaimo alkoi puhua miehelleen ohjelmapalveluyrityksen perustamisesta. - Se oli väsytysvoitto, Timo Palonoja myöntää. Neljän vuoden puhumisen jälkeen hän antoi periksi ja Joiku-Kotsamo perustettiin vuonna 1990. - Aluksi olin oikein penseä. Minulla oli poroihmisen asenne, että turistia en passaa, Palonoja naurahtaa. Nyt asenne on toinen eikä Joiku-Kotsamon Elämysisäntä arkaile asettua valokuviin tai muuten hauskuuttaa vieraitaan. Vieraiden viihdykkeeksi Joiku-Kotsamolla on erämaassa kaksi tukikohtaa. Niistä suurimman, Joikun Kodan, tunnelmallisille illallisille pääsee moottorikelkalla tai autolla. Kelokodan avotulen ympärille mahtuu 150 vierasta nauttimaan illallisesta ja muusta ohjelmasta, vaikka häiden tai syntymäpäivien kunniaksi. Kodan pihapiirissä on aitaus komeasarvisille poroille, joita Palonoja kouluttaa ajohäriksi ja jäkälällä syötettäviksi pihaporoiksi. Pienempi Hukka-Kota on kauempana Sotajoen latvoilla, noin 30 kilometrin

”Kun aikaa kuluu, niin rypyt oikenee.” - Timo Palonoja

päästä Saariselältä. Sen pihapiirissä on myös kämppä yöpymistä varten.

Porometsässä 20 vuotta Poromiehen ammatti oli Timo Palonojalle luontainen valinta. Hänen isänisänsä muutti Norjasta Suomen Lappiin vuonna 1852, kun Suomen ja Norjan rajasulku pakotti poroperheet lopettamaan laiduntamisen rajojen yli. Isänisä oli saamelainen poropaimentolainen, samoin kuin poikansa Niila Magga, jonka perheeseen Timo syntyi syyskuussa 60 vuotta sitten. Niila Maggan perhe asui Silmävaarassa, joka jäi Lokan tekoaltaan alle. Kun vesi nousi, muutti perhe Sodankylään ja sieltä edelleen Vuotsoon, kun Timo oli neljän vanha. Vuotsossa oli kuitenkin Maggoja niin paljon, että isä muutti perheen nimeksi Palonoja. Nuorena miehenä Palonoja työskenteli geologien tutkimusapulaisena ja hankki kesätienestejä metsänistutuksissa. Armeijan jälkeen hän työskenteli jonkin aikaa metsurinakin. - Porotalous haki silloin uutta muotoaan. Poroja paimennettiin, ei ollut nykyisiä paliskuntien välisiä raja-aitoja,

Palonoja kertoo. Itse hän ehti kulkea porometsässä parikymmentä vuotta. Vaimonsa Armin Timo Palonoja tapasi jo parikymppisenä ja nuoripari asettui asumaan pikkuhuoneeseen isän vintille. Omalle, Vuotsoon rakennetulle porotilalle, he muuttivat 80-luvun alussa. Perheeseen syntyi neljä lasta, kolme poikaa ja tyttö. Nyt lapsenlapsiakin on jo kolme.

Lähes ainoita Lapissa Timo Palonoja on monellakin tapaa harvinainen matkailuyrittäjä: sekä saamelainen että poromies, eikä sellaisia ole Lapissa monta - varsinkaan sellaisia, jotka hakevat vieraansa lentokentältä, huolehtivat viikon ajan viihtymisestä ja vievät takaisin kentälle. Myös safarivieraat haetaan majapaikasta ja puetaan lämpimästi, oli sitten kyseessä poro-, husky- tai moottorikelkkasafari. Porojen kokoaminen sekä erotukset ja vasotukset sitovat Palonojan mukaan poromiehiä niin paljon, etteivät he ehdi hyödyntää matkailua juuri lainkaan. Saame-

laisille matkailu taas on vieras kulttuuri, joka vaatisi ajattelun muuttamista. Aitous sekä laadukkaat palvelut ja tuotteet, joista on mahdollisimman vähän haittaa muille - siinä Timo Palonojan resepti menestykseen. Ja se toimii, sillä Joiku-Kotsamon asiakkaat ovat nykyään enimmäkseen ulkomaalaisia. Vaikka Palonoja ei enää ehdikään porometsälle, ovat porot edelleen hänelle tärkeitä - nykyään ”henkisen puolen hyvinvoinnille”. Vasanmerkityksissä ja erotuksissa hän rentoutuu, sillä niissä ei kelloa tarvita. Ja poronlihaa tarjoillaan vieraille Joikun Kodassa niin paljon, ettei omien porojen tuotto riitä kotaillallisten tarjoiluun, vaan lihaa joudutaan hankkimaan myös muualta. - Kun aikaa kuluu, niin rypyt oikenee, Palonoja herkästi lausahtaa. Sen hän oppi politiikassa, jonka parissa viihtyi parikymmentä vuotta. - Siinä sai näkemystä asioihin ja se on auttanut matkailussakin.

Vinkkejä ja tekemistä

lapsiperheille Angry Birds Activity Park

Sympaattiset husky-koirat

Lumikenkäily

Saariselän Angry Birds -puistossa teemana on avaruus ja Lapin tunnelma. Angry Birds ja pohjoinen taika ovat mielenkiintoinen ja houkutteleva parivaljakko. Kuten kaikissa puistoissa myös Saariselällä lähtökohtana on fyysinen tekeminen, laitteet eivät liikuta ihmisiä vaan ihmiset laitteita. Itse tekemiseen yhdistyy Angry Birds -peleistä tuttu virtuaalimaailma.

Alueella on useita yrityksiä, jotka tarjoavat ammattitaidolla järjestettyjä ja elämyksellisiä huskysafareita. Tuntureiden lomassa kiitävä koiravaljakko on kokemus, josta riittää muisteltavaa vielä kotonakin.

Hyvä vaihtoehto hiihdolle on kokeilla hangessa menoa lumikengin Lapin maastossa. Lumikenkäilyä voi harrastaa melkein missä tahansa, mutta merkittyjä reittejä löytyy Saariselältä, Kiilopäältä ja kevätalvisin myös Inarista. Monet alueen yrityksistä järjestävät opastettuja retkiä ja vuokraavat lumikenkiä.

Kylpylä Saariselällä sijaitseva kylpylä on Euroopan, ellei jopa koko maailman pohjoisin kylpylä. Kylpylä on paras paikka rentoutua reippaan ulkoilun jälkeen. Viihtyisällä allasosastolla riittää tekemistä kaikenikäisille, vaikka koko päiväksi.

Vauhdin hurmaa Action Parkissa Jääkarteilla ajaminen on hauskaa ja se sopii kaikille. Ikärajoituksia ei ole, mutta kuljettajan tulee olla riittävän pitkä (n. 150 cm) yltääkseen polkimiin. Ajaa voi joko omaan tahtiin tai osallistua leikkimieliseen kilpailuun.

Ratsastusretket Lapin tunturimaisemat ja arktiset luonnonilmiöt tarjoavat ainutlaatuisen ympäristön nauttia ratsastamisen ilosta ja luonnonläheisyydestä. Ratsastusretkiä järjestetään Saariselän ja Ivalon läheisyydessä.

Porot Paikallisilla porotiloilla voi tutustua poroihin sekä lappilaiseen kulttuuriin. Alueella on tarjolla myös eripituisia porosafareita, jotka ovat ikimuistettavia elämyksiä.

Inari Saariselkä 3/2013

Suomen pisin pulkkamäki Suomen vauhdikkain ja pisin pulkkamäki alkaa Kaunispään laelta. Lumista hurmaa riittää pitkään, sillä pulkan vauhti pysähtyy vasta 1,2 kilometriä alempana Saariselän keskustan tuntumassa. Pulkkia voi vuokrata mm. hotelleista ja useista alueen liikkeistä. Kaunispään huipulle pääsee joko kävellen tai autolla tietä pitkin. Koko mäkeä ei ole toki pakko laskea, esim. liukurilla laskemiseen pulkkamäen alaosa on paras.

Lasten laskettelukeskus Kun pienet viihtyvät, on vanhemmillakin mukavaa. Ski Saariselän lasten oma laskettelurinne, ammattitaitoiset ja luotettavat hiihdonopettajat, Werneri-koulu, pulkkamäki ja nuotiopaikka laavuineen tekevät koko perheen hiihtolomasta jännittävän ja ikimuistoisen.

Lasten kanssa ladulle Santa´s Hotel Tunturin vieressä sijaitsevalla hiihtoharjoitteluradalla perheen pienemmätkin voivat opetella hiihtämisen saloja. Saariselän monipuolisesta latuvalikoimasta löytyy helppoja latuja myös lasten kanssa hiihtäville. Suomen Latu Kiilopäällä voivat lapset hiihtolomien aikaan hiihtää myös Muumin kanssa Muumien hiihtokoulussa.

Luistelemaan Luistelukenttiä löytyy mm. Inarista, Ivalosta ja Saariselältä. Mikäli omia luistimia ei ole mukana, Saariselän ohjelmapalveluyritykset vuokraavat niitä.

Mielenkiintoisia taukopaikkoja Saariselkä: Kummituskämpän (merkitty Saariselkä-Kiilopää latukarttaan) viereisessä kodassa on makkaranpaistokin astetta jännittävämpää. Kämpälle on lyhyt hiihtomatka latureittien lähtöpisteestä. Kämppä on siirretty Saariselälle entisen postipolun, nykyisen Inari - Kittilä -tien läheisyydestä. Entisellä paikallaan siinä majoittui poromiehiä ja retkeilijöitä. Yöpyjien kerrotaan usein öisin havahtuneen erikoisiin ääniin, joiden aiheuttajaa ei kuitenkaan koskaan voinut silmin nähdä. Tarina kertoo, että kämpässä arvellaan kummitelleen. Nykyisin kämppä on retkeilykäytössä päivätupana. Tuvasta noin 150 m pohjoiseen sijaitsee Kelo-ojan kota ja puuliiteri. Prospektorin entisöity kultakaivos sijaitsee Laanilan ja Saariselän välillä hiihtoreitin varrella. Prospektorin kaivoskuilun ylle on rakennettu pieni mökki, josta voi tutkailla vanhaa kultakaivosta.

Käyntikohteita Kansainvälinen kultamuseo Tankavaarassa kertoo Lapin värikkäästä kultahistoriasta. Vaskoolinmuotoisessa Golden World -rakennuksessa on näyttelyosioita yli 20 eri maasta. Kultamuseossa voit kokeilla kullanhuuhdontaa myös talvella. Museo on auki talvikaudella 1.10.-31.5. ma-pe klo 10-16, suljettu 6.12. ja 24.-26.12.2013. Pääsyliput: Aikuiset 8 €, lapset 4 €, eläkeläiset ja opiskelijat 7 €, perhelippu 18 € (2 aikuista ja 1-2 lasta). Alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. www.kultamuseo.fi Siida Saamelaismuseo ja luontokeskus tarjoaa elämyksiä ja tietoa saamelaiskulttuurista ja Ylä-Lapin luonnosta. Siidan näyttelyt kertovat saamelaisten historiasta ja kulttuurista sekä pohjoisimman Lapin luonnosta. Korkealaatuisia perusnäyttelyitä täydentävät lukuisat, mielenkiintoiset vaihtuvat näyttelyt. Lapsille päänäyttelyssä luukkuja, joista voi kokeilla ja koskea. Avoinna ti-su 10-17. Siida suljettu: 24.-25.12. Pääsyliput: aikuiset 10 €, koululaiset 7-17 v. 5 €, lapset alle 6 v. ilmainen. Perhelippu (2 aik + alaikäiset lapset 20 €) www.siida.fi

Lue lisää Inarin retkiladuista sivulta 10.

Ladut & rinteet Pohjois-Lapin hiihtokausi hellii hiihtäjää, sillä lumille pääsee yleensä lokakuusta toukokuuhun asti. Polveilevat tunturimaastot ja kansallispuistot mahdollistavat erilaisen hiihtoretken vaikka joka päivälle. Pelkästään Saariselän alueella huollettuja latukilometrejä on 200, joista valaistuja 34 km. Saariselän hyvinhoidettu, monipuolinen latuverkosto lähtee heti hotellien ovelta ja kiertelee tunturilta toiselle ja sukeltaa sopivin väliajoin metsän siimekseen ja sieltä taas uudelle tunturille. Levennetyt latu-urat ovat välillä Saariselkä - Laanila- Kakslauttanen. Puolet latuverkostosta kiertää Urho Kekkosen kansallispuiston koskemattomissa ja ainutlaatuisissa tunturimaisemissa. Inarin lähialueen ladut huolletaan 17.2.-18.4. välisenä aikana. Ladut kunnostetaan 1-2 kertaa viikossa.

Inari Saariselkä 3/2013

Kevättalvisen hiihtokauden pituus riippuu lumiolosuhteista. Ivalon läheisyydessä Jänkkävaarassa sijaitsee useita 2-10 km mittaisia latureittejä. Yksi keskus, kaksi tunturia Ski Saariselkä on lumivarma hiihtokeskus, joka on rakennettu kahden tunturin, Kaunispään ja Iisakkipään rinteille. Rinteet sopivat kaikentasoisille laskijoille. Kaikille laskettelijoille, välineistä riippumatta, löytyy haastetta 1 200 metriä pitkästä streetistä, jossa on paljon eritasoisia boxeja, reilejä ym. Streetiä muotoillaan kauden aikana lumitilanteen ja tarpeen mukaan. Suksien ja lautojen lisäksi tunturista tullaan alas myös pulkalla: yli kilometrin mittainen pulkkamäki alas kylään on koettava!

Inarin ja Ivalon ladut

Inarin retkihiihtolatureittejä

• Saariselän latuverkosto 200 km • joista valaistuja latuja 34 km • Ensilumenlatu avataan 10.10.

• Juutuanjoki 9 km • Inari-Otsamo 19 km • Inari-Pielpajärven erämaakirkko 19,5 km • Juutuanvaran hiihtostadion 3/5/10 km • Ivalon läheisyydessä Jänkkävaarassa useita 2–10 km mittaisia latureittejä

Latutiedot netistä: www.saariselka.fi

Rinnefakta • 15 rinnettä, joista 7 valaistuja • pisin rinne 1300 m • suurin korkeusero 180 m • hissejä 5 kpl, kapasiteetti 6500 hlö/tunnissa • lautailijoille Suomen pisin street • lapsille oma harjoittelurinne

Ski School Saariselkä antaa opetusta aloittelijoista ratalaskun harrastajiin. Laskettelun lisäksi voit opetella lumilautailua, telemarkia sekä tietenkin maastohiihtoa kuten myös soveltavaa alppihiihtoa ja snowkitingia, joiden opetusajankohta on aina sovittava etukäteen. Hiihdonopettajamme ovat päteviä, innostavia ja kielitaitoisia ammattilaisia. Ski Saariselän vuokraamon valikoima koostu pääasiassa Atomic-tuotteista, joista löydät itsellesi takuulla sopivat välineet. Välinevuokraamo on avoinna aina rinteiden ollessa auki. Valikoimaan kuuluvat: • lasketteluvälineet • lumilaudat ja kengät • telemarkvälineet • kypärät • snowscoot Rinteet ovat auki joka päivä kello 10.00–17.00. Iltamäet tiedotetaan erikseen.

Onko retkikuntasi valmis? Reittiohjeet, kuljetukset, varusteet, majoitus ja jälkifiilistelyt yhdestä osoitteesta. saariselka.com fb.com/saariselkatreklife #stepintothewilderness #astuerämaahan Reception: Honkapolku 2, 99830 Saariselkä – 016 5540500

TALVIMATKAILUN KATTAVAT PALVELUT Pohjois-Lapin alueen palvelut matkailijalle ovat kattavat. Monipuoliset ohjelma- ja opaspalvelut takaavat aidon ja turvallisen kosketuksen luontoon. Tekemistä ja kokemista riittää kaikenikäisille. Majoitusvaihtoehtoja ovat hotellit, huoneistot, mökit ja leirintäalueet.

INARI–SAARISELKÄ-MATKAILUALUEEN PALVELUHAKEMISTO

Ravintola/kahvila

Leirintäalue tai vaunupaikkoja

Sauna

Catering

Kauppa

Uima-allas

Kahvila

Matkailu- tai retkeilyinfo

Kalastuslupia

Hotelli tai muu majoitus

Opaspalveluita

Metsästyslupia

Mökkimajoitus

Posti

Laskettelurinne

Inari Saariselkä 3/2013

Moottorikelkkasafareita tai -vuokrausta Porosafareita ja/tai porotila Huskysafareita ja/tai huskytila Lumikenkävaelluksia ja/tai vuokrausta

Ratsastus

Tilausajot

Kalastus

Autovuokraus

Lahjatavaroita

Kokouspalvelut

Taksi

Jää- ja lumikarting

Hiihtovaelluksia

Suksivuokraus

Metsästys

Hyvinvointipalvelut

Nähtävyys

Kullanhuuhdonta

SAARISELKÄ MATKAILUNEUVONTA & LUVAT METSÄHALLITUS/ PALVELUPISTE KIEHINEN Puh.+358 20 564 7200 Fax +358 20 564 7210 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Puh.+358 40 168 7838 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä tourist.info@saariselka.fi

MAJOITUS & RAVINTOLAT HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Puh. +358 306 866 000 Fax +358 16 682 328 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä hotelsales.saariselka@hcresorts.com www.holidayclub.fi /kohteet/saariselka/ esittely/ Myös Angry Birds Activity Park.

SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 Lutontie 3, 99830 Saariselkä saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi Myös hieronta- ja wellbeing-palvelut.

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Puh. +358 16 559 4455 Fax +358 16 559 4456 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com Myös Feel Good Streetin hyvinvointipalvelut.

APARTMENTS KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349, +358 44 363 6892 Fax +358 16 668 680 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi /9

ARCTIC FRIENDS OY Puh. +358 400 733470 Saariselkä apheikkila33@gmail.com www.arcticfriends.com

CAFE RAVINTOLA KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi

RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU JA TULIAISTUPA Puh. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä info@kaunispaanhuippu.fi www.kaunispaanhuippu.fi

CASTILLO LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 082 2527 Koivutie 11, 99830 Saariselkä info@castillo.fi www.castillo.fi

Ravintola Petronella Puh +358 16 668 930 Honkapolku 5, 99830 Saariselkä petronella@ravintolapetronella.fi www.ravintolapetronella.fi

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi

HOTELLI KAKSLAUTTANEN JA SANTA’S RESORT Puh. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä hotel@kakslauttanen.fi www.kakslauttanen.fi www.santasresort.fi Majoitusta myös lasi-igluissa.

HOTELLI KIEPPI Puh. +358 16 554 4600 Fax +358 16 554 4700 Raitopolku 1, 99830 Saariselkä reservations@hotellikieppi.fi www.hotellikieppi.fi

HOTELLI LAANIHOVI Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818, Hotelli Laanihovi, +358 16 667033 Viskitie 1, 99830, Saariselkä laanihovi@saariselka.fi www.laanihovi.fi Myös ulkoiluvaatteet, retkeilyvarusteet, kalastusvälineet, curling, potkukelkat sekä majahuolinta.

MUOTKAN MAJA WILDERNESS LODGE Puh. +358 40 671 8337 Muotkantie 204, 99830 Saariselkä info@muotkanmaja.fi www.muotkanmaja.fi

Ravintola Pirkon Pirtti Puh. +358 16 668 050 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä pirkonpirtti@ukolo.fi www.pirkonpirtti.fi

KAUNISPÄÄN KIISA Saariselkä kiisa@kiisa.net, www.kiisa.net

KELOPIRTTI Puh. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä kelopirtti@hotmail.fi, www.kelopirtti.com

KULTAKELO Puh. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä ari.hottinen@kullankaivaja.com www.kultakelo.com

Laanilan Kievari Puh. +358 400 239 868 Rovaniementie 3410, 99830 Saariselkä info@laanilankievari.fi, www.laanilankievari.fi

LAANILAN SAVOTTA Puh. +358 400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä lapinkutsu@saariselka.fi www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistövälitys.

LAPIN LUMO OY Puh. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) lapinlumo@saariselka.fi www.saariselka.fi/lapinlumo

INARI–SAARISELKÄ-MATKAILUALUEEN PALVELUHAKEMISTO LOMATÄHDET Puh. +358 45 235 7464 Saariselkä, info@lomatahdet.fi www.lomatahdet.fi

PIKKURIEKKO Puh. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä pikkuriekko@elisanet.fi www.pikkuriekko.com

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. +358 16 554 0500, Fax +358 16 668 405 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com Majoitus huoneistoissa ja mökeissä. Välityksessä alueen ohjelma-, kokous- ja cateringpalvelut.

SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. +358 40 589 0043, Saariselkä marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi

SAARISELÄN UNIPUUT Puh. +358 40 571 8891, +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä info@saariselanunipuut.fi www.saariselanunipuut.fi

SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä kiilopaa@suomenlatu.fi, www.kiilopaa.fi Myös lapsiahkiot ja rinkat, retkeilyvarusteetsekä geokätköt.

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI Puh. +358 17 465 2752, +358 400 674 721 Saariselkä tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.saariselka.fi /tunturikoivu

TUNTURIKUKSA Puh.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

TUNTURIYÖ OY Puh. +358 40 547 5630, Saariselkä tunturiyo@saariselka.fi www.tunturiyo.com

Inari Saariselkä 3/2013

VILLA KAIKU Puh. +358 45 131 3895 posti@villakaiku.fi www.villakaiku.fi

REINDEER’S TRAVEL’S Puh. +358 50 363 1111 Saariselkä posti@reindeerstravels.fi www.reindeerstravels.fi

OHJELMAPALVELUT ACTION PARK IVALO OY Myös Saariselkä Tyres rengaskauppa Puh. +358 44 700 8600 Rovaniementie 3222, 99830 Saariselkä office@actionpark.fi www.actionpark.fi

SKI SAARISELKÄ Laskettelukeskus Puh. +358 16 668 882 PL 41, 99831 Saariselkä skisaariselka@skisaariselka.fi www.skisaariselka.fi Laskettelu ja lasketteluvälineet.

HUSKY & CO. Puh. +358 400 693 071, +358 50 413 1551 Vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä husky@huskyco.fi www.saariselka.fi/huskyco

TOP SAFARIS OY Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818 Top Safaris safari club PL 20, 99830 Saariselkä. topsafaris@saariselka.fi www.topsafaris.fi

JOIKU-KOTSAMO SAFARIT Puh. +358 16 667 218, +358 400 398 935 +358 400 138 911 99830 Saariselkä joikukotsamo@saariselka.fi www.saariselka.fi /joikukotsamo

IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT KY Puh. +358 40 588 2831 Kutturantie 2703, 99830 Saariselkä ivalojoen.matkailupalvelut@gmail.com www.ivalojoki-travellers.fi

LAPLAND SAFARIS Puh. +358 16 668 901, Fax +358 16 668 923 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä saariselka@lapinsafarit.fi www.laplandsafaris.fi

OSTOKSET JA TULIAISET GALLERIA & KÄSITYÖ LUMIKKO Puh. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä pirkko.kortelainen@luukku.com www.saariselka.fi/lumikko Myös taidetta ja Jäämeren löytöjä.

HIPPUPUOTI OY Puh. +358 40 525 6853 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä hippupuoti@saariselka.fi www.saariselka.fi/hippupuoti

KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP Puh. +358 40 509 5218 Siula, 99830 Saariselkä meimi.kautovuori@gmail.com

LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, Fax +358 16 668 950 Lutontie 3, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.saariselka.fi/luontoloma

SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä laila.horsma@pp.inet.fi www.skiwear.fi Urheilu-ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike.

Saariselän Luontoratsastus / Ounasjoen Eräratsut Puh. +358 400 161 296 Saariselkä, 99830 Saariselkä jouko.iivari@pp.inet.fi

TAVARATALO SUPERMARKET KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi Myös lääkekaappi.

ULTIMA GIFT Puh. +358 40 728 8448, +358 400 165 448 Saariseläntie 13, PL 50, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

ULTIMA JEWELRY Puh. 040 728 8448 Lutontie 16, PL 50, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

Saariselän Sanomat Puh. +358 400 252 652 saariselan.sanomat@saariselka.fi www.saariselansanomat.fi MainosLinja Puh. +358 400 153 277 heikki.orava@saariselka.fi www.mainoslinja.fi Mainosteippaukset, tulosteet, kyltit ym.

INARI JA YMPÄRISTÖ MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

TAKSI- JA KULJETUSPALVELUT EROLAN TAKSI Puh. +358 400 718 021, 99830 Saariselkä erolantaksi@saariselka.inet.fi

KATAJAMAAN TAKSI Puh. +358 400 731 973, 99830 Saariselkä katajamaantaksi@saariselka.fi

KOSKISEN TAKSI Puh. +358 400 394 862, Saariselkä koskisentaksi@saariselka.fi

PAJARIN TAKSI JA BUSSIPALVELU Puh. +358 400 158 809, Saariselkä pajarintaksi@saariselka.fi

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

TILAUSLIIKENNEBUSSI LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, +358 50 330 2000 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.luontoloma.fi

MUUT PALVELUT MEDINARI OY Käyntiosoitteet: Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkäri vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

INARI EVENT LAPLAND Puh +358 40 179 6069 99870 Inari inari@visitinari.fi www.visitinari.fi

INARIN POROPIRTIT Puh. +358 400 339502, +358 45 2396135 +358 40 5152658 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) inarin.poropirtit@gmail.com www.inarinporopirtit.fi

GIELLAJOHKA KY Puh. +358 16 676 921, +358 40 738 6825 Karigasniementie 2920, 99910 Kaamanen info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi

LAKE & SNOW INARI LOMAKYLÄ INARI Puh. +358 16 671 108 Fax +358 16 671 480 Inarintie 26, 99870 Inari info@lakesnowinari.fi www.lakesnowinari.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. 016 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi Myös lapsiahkiot ja -rinkat.

RAVINTOLA SARRIT Puh. +358 16 661 662, +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari ravintola@sarrit.inet.fi

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari sajos@samediggi.fi www.sajos.fi

SIIDA SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. +358 400 898 212 Fax +358 16 671 486 Inarintie 46, 99870 Inari siida@samimuseum.fi www.siida.fi Metsähallituksen luontopalvelut Puh. +358 205 64 7740 Fax. +358 205 64 7750 siida@metsa.fi Inarin matkailuinfo Puh. +358 40 168 9668 Inarintie 46, 99870 Inari tourist.info@inari.fi

URUNIEMI CAMPING KY Puh. +358 50 371 8826 Uruniementie 7, 99870 Inari pentti.kangasniemi@uruniemi.com www.uruniemi.fi

OSTOKSET JA TULIAISET INARIN HOPEA Puh. +358 16 671 333, +358 40 586 4975 Sillankorva, 99870 Inari info@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi

INARIN KUUKKELI Puh. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari inarinkuukkeli@luukku.com http://kuukkeli.lappi.fi Elintarvikkeet, polttoaineet ja lääkekaappi.

MUUT PALVELUT Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus Puh. +358 40 723 7309 Menesjärventie 4, 99870 Inari kanslia@sogsakk.fi www.sogsakk.fi

NELLIM MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT ERÄHOTELLI NELLIM Puh. +358 400 415 989 Nellimintie 4230, 99860 Nellim jouko.lappalainen@nellim.fi www.nellim.fi

SAFARI SERVICE Puh. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 Nellim aimo@safariservice.fi www.safariservice.fi

INARI–SAARISELKÄ-MATKAILUALUEEN PALVELUHAKEMISTO LEMMENJOKI JA YMPÄRISTÖ MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT + OSTOKSET AHKUN TUPA LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY Puh. +358 16 673 435 +358 40 755 4306 Fax +358 16 673 435 99885 Lemmenjoki ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi

ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA ATELJEE HUOPAPIRTTI Puh. +358 16 673 413 +358 400 287 544 99885 Lemmenjoki tmipaltto@ukolo.fi www.lemmenjoki.org

Erämaan Kulta Petronella Opisto, 5354/1a Pehkosenkuru, 99885 Lemmenjoki Puh. +358 40 5745 270 info@eramaankulta.fi www.eramaankulta.fi

HOTELLI KORPIKARTANO Puh. +35840 777 4339, Meneskartanontie 71, 99870 Inari menesjarvi@menesjarvi.fi www.menesjarvi.fi

IVALO MATKAILUNEUVONTA METSÄHALLITUS IVALON PALVELUPISTE Puh. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Fax. +358 20 564 7734 Ivalontie 10, 99800 Ivalo ivalo@metsa.fi www.luontoon.fi

MEDINARI OY Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi POHJOIS-LAPIN OPPAAT RY Opastuksia Pohjois-Lapin ALUEELLA Puh. +358 45 341 6067 pohjoislapinoppaat@gmail.com

MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT HOTELLI KULTAHIPPU Puh. +358 16 320 8800 Fax +358 16 662 510 Petsamontie 1, 99800 Ivalo info@hotellikultahippu.fi www.hotellikultahippu.fi

KAMISAK HUSKY & HORSE EXPEDITIONS Puh. +358 50 570 7871 +358 50 596 5031 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kamisak.com www.kamisak.com

DESIGN HOUSE IDOLI Puh. +358 40 569 2011, +358 400 197 181 Fax +358 16 667 710, Ukonjärvi, Ivalo idoli@idoli.fi www.idoli.fi Opastettu näyttely, shop ja ”Helmi”-lasikota avoinna tilauksesta 4–12 hengen ryhmille

TANKAVAARA NÄHTÄVYYDET JA OHJELMAPALVELUT KULTAMUSEO puh. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara info@kultamuseo.fi www.kultamuseo.fi

KOILLISKAIRAN LUONTOKESKUS Puh. +358 20 564 7251 Fax +358 20 564 7250 Tankavaarantie 11 B, 99695 Tankavaara ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

UTSJOKI MAJOITUS JA RAVINTOLAT

VALKEAPORO Puh. +358 400 394 682 Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

IVALO RIVER CAMPING Puh. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo info@ivalorivercamping.com www.ivalorivercamping.com

MUUT PALVELUT KAMMIGALLERIA Puh. +358 40 744 3763 Lemmenjoentie 650 A, 99885 Lemmenjoki kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi

INARILAINEN/UKKO-MEDIA Inarin ja Utsjoen paikallislehti Puh. +358 20 710 9050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi www.inarilainen.fi

Porotila Petri Mattus Puh. +358 400 193 950 Kortamo-oja, Kittiläntie 3070, 99800 Ivalo petri.mattus@netti.fi www.petrimattus.com

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134, Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

Inari Saariselkä 3/2013

HOTELLI UTSJOKI puh. 016 321 2100, 040 517 3178 Luossatie 4, 99980 Utsjoki myynti@hotelliutsjoki.fi

NUORGAM MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT Nuorgamin Lomakeskus Puh. +358 400 294 669 Nuorgamintie 4401a, 99990 Nuorgam info@nuorgaminlomakeskus.fi www.nuorgaminlomakeskus.fi www.facebook.com/NuorgaminLomakeskus

Pohjois-Lapin alueen matkailuneuvonnat:

Apua lomasuunnitelmien tekoon

itä Pohjois-Lapissa voi tehdä ja missä käydä? Missä ruokailla ja minne majoittua? Näihin ja moniin muihin askarruttaviin kysymyksiin löydät avun Inarin kunnan matkailuneuvontapisteistä Saariselältä, Ivalosta, Inarista ja kesäisin myös Lemmenjoelta. Matkailuneuvonnasta saa tietoa alueen nähtävyyksistä, käyntikohteista, tapahtumista, aktiviteeteista ja palveluista. Esitehyllyistämme löydät alueen matkailutoimijoiden esitteitä mukaan otettavaksi. Matkailuneuvontapisteet löydät Saariselän Siulasta Palvelupiste Kiehisestä, Ivalossa Metsähallituksen palvelupisteen yhteydestä ja Inarista Luontokeskus Siidasta. Kesäisin palvelemme myös Lemmenjoen luontotuvalla Njurgulahden kylässä. Palvelemme paikan päällä matkailuneuvontapisteissä sekä lisäksi puhelimitse ja sähköpostitse. Matkailuneuvontapisteitä hoitaa Metsähallitus. Inarin kunnan alueella toimivia majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä löydät seuraavilta sivustoilta:

www.inarilapland.org

www.inarisaariselka.fi

MITEN PERILLE? • Finnair lentää Helsingistä Ivaloon ympäri vuoden. www.finnair.fi • Norwegian lentää Helsingistä Ivaloon 27.10.2013-27.3.2014 tiistaisin, torstaisin sekä sunnuntaisin. www.norwegian.com • Joka lennolta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle. • Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi kohteeseen. • Junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois-Lappiin.

Saariselkä

Kiehinen Kelotie 1 / Siula, 99830 Saariselkä Puh. 040 168 7838 tourist.info@saariselka.fi

Saariselän matkailuneuvonta avoinna:

1.10–8.12. ma-pe klo 9-17 9.12.–12.1.2014 ma-pe klo 9-17 ja la-su 10-16 13.1.–9.2. ma-pe klo 9-17 10.2.–27.4. ma-pe klo 9-17 ja la-su 10-16 28.4.–15.6. ma-pe klo 9-17 16.6.–30.9. ma-pe klo 9-17 ja la-su 10-16 Poikkeukset, jolloin Kiehinen suljettu: 6.12. Itsenäisyyspäivänä 24.–26.12. Jouluna 6.1.2014 Loppiaisena 1.5. Vappuna 29.5. Helatorstaina Pääsiäisenä 18.-21.4 Avoinna 10-16

Inari

Siida Inarintie 46. 99870 Inari Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi

Inarin matkailuneuvonta avoinna: 1.11.2013-31.5.2014 ti–su klo 10-17, Poikkeukset: ma 23.12. auki 10-17 24.–25.12. suljettu

Ivalo

Metsähallituksen palvelupiste Ivalontie 10, 99800 Ivalo Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi

Ivalon matkailuneuvonta avoinna: arkisin ma-pe 9-17

Sodankylä

Sodankylän matkailuneuvonta Jäämerentie 3, 99601 Sodankylä puh. 040 746 9776, fax (016) 618 159 info@sodankyla.fi

Sodankylän matkailuneuvonta avoinna ma-pe klo 9-17

Inari-Saariselkä

tapahtumIA talvella 2013-2014

16.–17.11.2013 Luontovalokuvatapahtuma Camera Borealis ”Luonto dioista digiin”, Siida Ylä-Lapin luontokeskus Siida järjestää jo 17. kertaa luontokuvatapahtuma Camera Borealiksen Inarissa. Tämän vuoden teemana on ”Luontoa dioista digiin”. Mukana on tunnettuja valokuvaajia ja uusia alan taitajia, luontovalokuvia vuosikymmenien takaan, mutta myös viimeaikaista tuotantoa.

net Paremmat u unturin T l e t o H ’s Santa vat a t t o d o ä s s i e pehmeissä ped Sinua!

Yksi tunnetuimmista Camera Borealikseen osallistuvista kuvaajista on Hannu Hautala, jolta kuullaan esityksessä ”50 kirjaa ja 50 vuotta” läpileikkaus valokuvaajan uraan. Vuosikymmenien aikana valokuvaaminen, tai ainakin sen laitteet ovat muuttuneet. Tunnettujen valokuvaajien lisäksi tapahtumaan on lupautunut mukaan paikallisia valokuvaajia. Luvassa on esimerkiksi Tytti Bräysyn kuvia Lemmenjoelta. Tuore yrittäjä ammentaa inspiraatiota töihinsä luonnosta, ja hopeakoruistaan tunnettu Bräysy esittelee nyt ensimmäistä kertaa kuviaan Camera Borealiksessa. Camera Borealis ”Luontoa dioista digiin” järjestetään Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Inarissa 16.11.-17.11.2013. Suunnitelmissa on myös järjestää lapsille omaa ohjelmaa tapahtuman yhteyteen. Lisätietoja Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta.

23.1.–26.1.2014 Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat, Sajos ja Siida Viime vuonna 15-vuotisjuhlavuottaan juhlinut Skábmagovat ottaa jälleen paikkansa kaamoksessa. Festivaali järjestetään Inarissa tammikuun lopulla, teemalla Arktiset kansat. Esityspaikkoja ovat viimevuoden tapaan Sajos ja Siida, sekä Siidan ulkomuseoalueelle lumesta rakennettava elokuvateatteri. Lisää tietoja tapahtumasta ja sen ohjelmasta www.skabmagovat.fi

17.–18.1.2014 Tunturiblues

www.tunturihotelli.fi p. 016 681 501 saariselka@santashotels.fi

Inari Saariselkä 3/2013

Tunturiblues-tapahtuma kokoaa bluesin huippuja Saariselälle tammikuun kolmanneksi viikonlopuksi. Santa’s Hotel Tunturissa järjestettävän, järjestyksessään 23. Tunturiblues-tapahtuman pääesiintyjä on Harrison Kennedy Kanadasta. Itse B.B. King on kutsunut Harrison Kennedyä Kanadan johtavaksi bluesartistiksi. 71-vuotias laulaja-kitaristi tulee Hamiltonista, Ontarion osavaltion kaupungista, jolla on aina ollut oma vahva blueskulttuuri. Harrisonin suku on lähtöisin Tennesseestä ja perheellä oli läheiset suhteet moniin blueslegendoihin. Hamiltonissa vierailevat artistit kuten Billie Holiday ja John Lee Hooker yöpyivät usein Kennedyn vanhempien tai tämän tädin luona. 15-vuotiaasta yhtä lailla kirkossa kuin bluesbändissäkin laulanut Kennedy

2013 toteaakin lakonisesti että “blues oli perheessäni aamiainen, lounas ja päivällinen.” Ensimmäisenä college vuonnaan Kennedy sai puhelun, josta moni aloitteleva laulaja voi vain uneksia. Motownin laulunkirjoittaja-tuottaja Eddie Holland kutsui hänet Detroitiin koelaulutilaisuuteen. Kyseessä oli paikka super-lauluyhtyeessä, jonka Holland ja tämän veli Brian sekä kolmas Motown-legenda Lamont Dozier olivat muodostamassa perustamalleen uudelle Invictus-merkille. Kennedy päätyi yhdeksi laulajaksi The Chairmen of the Board -kvartettiin, joka teki kolmen intensiivisen toimintavuotensa aikana uran kansainvälisenä soul-sensaationa. Bändi sai kultalevyn hitistään:”Give me just a little bit more time”, jonka jälkeen seurasi joukko pienempiä menestyksiä ja jatkuvia kiertueita, esiintymisiä Harlemin Apollo-teatterista Englannin Tops of the Popsiin, James Brownin, B.B. Kingin, Stevie Wonderin, Funkadelicksin jne. kanssa. Bändin hajoamisen jälkeen Harrison hakeutui päivätyöhön, mutta löysi inspiraation lapsuutensa ja Mississippi Deltalla vietettyjen kesien maailmasta ja kehitti sittemmin oman tyylinsä, jossa on aineksia, niin delta-bluesista, gospelista kuin soulistakin. Hän on tämän jälkeen niittänyt mainetta ja pokannut lukuisia palkintoja Kanadassa. Yli 100 biisiä kirjoittanut Kennedy on saanut ottaa vastaan mm. Kanadan arvostetuimman vuotuisen musiikkipalkinnon, Juno Awardin albumistaan Sweet Taste. Luvassa on siis TODELLA kovan tason laulaja-kitaristi-lauluntekijä. Tunturiblesin muiksi esiintyjiksi on kiinnitetty mm. Knucklebone Oscar ja Eero Raittinen. www.tunturihotelli.fi/tunturiblues

5.–6.4.2014 Porokuninkuusajot, Inari Inarissa huhtikuussa järjestettävät 62. Porokuninkuusajot ovat ehkä tunnetuin Suomen porokisoista. Kuninkuusajot ovat paitsi kilpailut, myös värikäs poroihmisten tapaamispaikka.

18.4.2014 Vaskoolihiihto, Saariselkä Vaskoolihiihto järjestetään Saariselän upeissa tunturimaisemissa vuosittain pitkäperjantaisin. Tapahtuma on kerännyt vuosittain n. 600 osallistujaa ja tarjoaa kaikentasoisille hiihtäjille sopivat matkat ja huollon reitin varrelle. Harrison Kennedy

8.11. Mestarin menu Ravintola Kaltiossa. Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä. 9.11. Nils-Aslak Valkeapää –juhlakonsertti Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. 9.11. Mestarin Blues. Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä. 9.11. Lapin Keittiömestareiden herkkupöytä. Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä. 11.–16.11. Talviuintiviikko Kiilopäällä, Saariselkä. 15.–17.11. Luontovalokuvatapahtuma Camera Borealis. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin Luontokeskus Siida, Inari. 21.11.–24.11. Kaamosjazz 2013. Saariselkä, Inari, Kakslauttanen, Tankavaara. 22.–23.11. Lasse Hoikka & Souvarit 35-vuotisjuhlat Hotelli Laanihovissa. Saariselkä. 22.–24.11. FIS-maastohiihtokilpailut, Saariselkä. 22.–24.11. Kiilopään Parisuhde-viikonloppu, Saariselkä. 23.11. klo 10.00 Laskettelukauden avajaiset Ski Saariselällä. 7.–8.12. Xmas Jazz Ravintola Kaltiossa. Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä. Joulun ja uuden vuoden tapahtumat: www.inarisaariselka.fi

2014 12.–13.1. The Bilheet – ravintola-alan ammattilaisten ja opiskelijoiden lotrausteknologiapäivät ja alan minimessut. Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä. 23.1.–26.1. Skábmagovat –alkuperäiskansojen elokuvafestivaali. Inari. 17.–18.1. Tunturiblues. Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä. 29.–30.3. Nuorten maastohiihdon SM –sprintti, Inari. 5.4. Huuli & Harppu -festivaalin 20-vuotisjuhlakonsertti 5.–6.4. Porokuninkuusajot, Inari. 18.4. Vaskoolihiihto, Saariselkä. 25.–27.4. Inarin Kultapullokisat 50-vuotisjuhlakisat. Inari. 30.4. Kultamuseon Perinteinen Wappurieha – jo toista kertaa! Tankavaara. Pitkäkestoiset tapahtumat: 1.1.–31.12.2013 Jäämerta Kohti -näyttely. Siula-talo, Saariselkä. 3.10.2013–2.2.2014 Sarvilakki ja Samsara -näyttely Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin Luontokeskus Siida, Inari. 14.6.2013–26.5.2014 Eálli biras – Elävä ympäristö -näyttely Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin Luontokeskus Siida, Inari. 10.7.–31.12.2013 30-vuotisjuhlanäyttely Urho Kekkosen kansallispuistossa. Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara. 29.8.–31.12.2013 Timo Hutun öljyvärityönäyttely. Koilliskairan Luontokeskus, Tankavaara. 11.10.2013–9.2.2014 Arktisia mielenmaisemia -valokuvanäyttely (Pekka Sammallahti). Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin Luonto-keskus Siida, Inari. 15.11.–7.12.2013 sekä 22.2.–1.5.2014 Monotanssit. Hotelli Laanihovi, Saariselkä. Vkot 11–16/2014 Stand Up -showt. Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä. 6.9.–31.12.2013 Kultajoki kertoo -näyttely. Kultamuseo, Tankavaara. 20.1–30.5.2014 Prospektorin profiili. Kultamuseo, Tankavaara. Lisätietoa tapahtumista: www.inarisaariselka.fi Oikeudet muutoksiin pidätetään.