Kaukana Pohjoisessa by Lapland North Destinations

POHJOISESSA KAUKANA

Löydä aito Lappi

INARISAARISELKA.FI

Taivaan tulet s.6 Kuvankaunis Utsjoki s.18

Saamelaiskulttuurin jäljillä s.4

TÄSSÄ NUMEROSSA: SISÄLLYSLUETTELO Saamelaiskulttuurin jäljillä

Taivaan tulet

Huskyjen matkassa

Aktiivinen arktinen talvi

Voimaa ja terveyttä poluilta

Ihana Inarijärvi

Kuvankaunis Utsjoki

Pohjoisen kaukaiset kalavedet

Kevon kanjonissa

Tapahtumista elämyksiä

Tapahtumakalenteri 28 Kartta 30 Yleistieto 32 Palveluhakemisto 33

Huskyjen matkassa

Ihana Inarijärvi

sivu 9

sivu 16

Koiravaljakon kyydissä voit tuntea olevasi yhtä ympäröivän luonnon ja valloittavan valjakon kanssa.

Parasta Inarilla on sen monimuotoinen saaristo. Saarten ansiosta järvessä on rantaviivaa yli 3000 kilometriä.

”Vuorokauden ajalla ei näillä leveysasteilla ole kesällä väliä. Yötön yö ja keskiyön aurinko tuovat aivan oman tunnelmansa.”

@exploreinari #exploreinari

KAUKANA POHJOISESSA JULKAISIJA Inari-Saariselkä Matkailu Oy Sairaalantie 3 a, 99800 Ivalo www.inarisaariselka.fi

INARISAARISELKA.FI GRAAFINEN SUUNNITTELU Markkinointiosakeyhtiö i2 PAINO Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere

Aito Lappi löytyy täältä Kaukana pohjoisessa Lapin huipulla sijaitsee arktinen Inari-Saariselkä matkailualue. Suomen kaksi suurinta kansallispuistoa, rikas paikalliskulttuuri sekä monipuoliset luontoliikuntamahdollisuudet tarjoavat aitoja elämyksiä koko perheelle kaikkina vuodenaikoina. Maaginen keskiyön aurinko paistaa läpi intensiivisen kesän ja alkusyksystä lähtien revontulet ilmestyvät taivaalle. Talven lumisessa ihmemaassa voi vain antaa hiljaisuuden viedä tai intoutua liikkumaan luonnossa uusilla tavoilla, vaikka koiravaljakon vetämänä.

Pohjoisimman Lapin kesässä valoa ja aikaa on yllin kyllin. Aurinko paistaa vuorokauden ympäri yli kahden kuukauden ajan, lämmittäen suloisesti päivisin ja häkellyttäen öisin kultaisella hehkullaan. Saariselällä olet aivan Urho Kekkosen kansallispuiston kainalossa, nauttien ulkoilukeskuksen tasokkaista ja monipuolisista palveluista sekä yli tuntureiden ja läpi metsien polveilevasta patikointi- ja pyöräilyreitistöistä. Inarijärvellä ja pohjoisimman Lapin lukuisilla joilla voit antaa kanootin halkoa vettä äänettömästi tai kokeilla rohkeasti kalaonneasi. Kuvauksellinen Utsjoki tarjoaa upeat puitteet valokuvaukselle niin ruskan hehkuvissa väreissä kuin revontulien loimutessa. Alueen lukuisat tapahtumat tuovan matkaasi uusia elämyksiä; heinäkuussa voit valita Inariviikkojen laajasta tarjonnasta omanlaisesi paikallistapahtumat, elo-

kuussa tunnelmoida saamenmusiikin festivaaleilla, tammikuussa katsoa elokuvia jääkatsomossa ja huhtikuussa jännittää porokuninkuusajojen hurjassa vauhdissa, muutamia mainitaksemme. Täällä pohjoisessa saamelaiskulttuuri elää vahvana ja siihen voi tutustua vierailemalla Saamelaismuseo & Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa, kulttuurikeskus Sajoksessa, Sevettijärvellä kolttakeskuksessa tai Neidenin kolttasaamelaismuseossa. Opi ja inspiroidu matkallasi. Kesän keskiyön auringon hurmos, syksyn ruskan väriloisto, kaamoksen maagiset värit, taivaalla tanssivat revontulet sekä kevättalven hohtavat hanget kutsuvat sinut ihastumaan!

Täältä löytyy aito Lappi. 3

TEKSTI: Ida Pirttijärvi | KUVAT: Minna Saastamoinen, Jan-Erik Paadar, Inari Saariselkä Matkailu Oy, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos

Inari-Saariselkä alueella pääsen

SAAMELAISKULTTUURIN JÄLJILLE Inari-Saariselkä matkailualue sijaitsee Suomen alkuperäiskansan, saamelaisten kotiseutualueen sydämessä. Saamelaiset ovat ainoa Euroopan tunnustettu alkuperäiskansa, ja heidän kotiseutualueensa on Suomessa pohjoisin Lappi, Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Inari-Saariselkä alueella pääset tutustumaan elävään saamelaiskulttuuriin paikallisten, saamelaisten matkailuyritysten avulla.

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka elää neljän valtion alueella: Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Yhteistyö saamelaisryhmien välillä jatkuu edelleen, ja se on myös saanut uusia, tässä ajassa eläviä muotoja, esimerkiksi juhlien ja tapahtumien muodossa.

Suomen saamelaisten kolme kieltä – kolme kulttuuria Saamelaisilla on oma kieli ja kulttuuri, jotka poikkeavat suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista. Suomessa puhutaan kolmea saamenkieltä. Kielet poikkeavat toisistaan niin paljon, että eri kielien puhujilla yhteisymmärrys ei ole itsestään selvää. Suurin kieliryhmä on pohjoissaamen kielen puhujat, joita löytyy Suomen lisäksi myös Ruotsista ja Norjasta. Pohjoissaamen lisäksi Suomessa puhutaan inarinsaamen kieltä, jonka alkuperä on Inarijärven ympäristössä, sekä koltansaamen kieltä, jonka puhujia löytyy myös Norjasta ja Venäjältä. Kolme erilaista kieliryhmää luovat pääpiirteet kolmelle Suomessa esiintyvälle saamelaiskulttuurille, jotka poik-

4 - KAUKANA POHJOISESSA

keavat toisistaan perinteisten elinkeinojen sekä kulttuurin näkyvien tunnusmerkkien, kuten esimerkiksi saamenpukujen ja käsitöiden malleissa. Saamelaisten perinteiset elinkeinot ylläpitävät kieltä elävässä kulttuuriympäristössä. Ne ovat vahvasti sidoksissa luontoon, mistä kertoo myös saamenkielten sanastollinen rikkaus erilaisissa luontoon liittyvissä sanoissa, esimerkiksi erilaisia lunta kuvaavia sanoja on pohjoissaamenkielessä lähes 200.

Perinteisiä elinkeinoja nykypäivässä Vaikka kaikki saamelaiset eivät osallistu poronhoitoon, on se edelleen näkyvin saamelaisten perinteisistä elinkeinoista, ja sillä on yhä tärkeä merkitys kulttuurille. Poronhoidon vuotuisiin tapahtumiin osallistutaan koko perheen voimin, vasanmerkitys kokoaa keskikesän aikaan suvut yhteen, ja syystalvella kokoonnutaan poroerotuksiin. Poronhoitoon pääset tutustumaan talvikaudella esimerkiksi Arctic Siidan ja Porotila Petri Mat-

tuksen ohjelmapalveluissa, jotka vievät seuraamaan poromiesten arkista työtä porojen parissa. Saamelaisten perinteisiä käsitöitä, duodjia, tehdään edelleen käyttäen perinteisiä menetelmiä, ja siitä haetaan inspiraatiota myös nykydesigniin ja taiteeseen. Saamelaisessa käsityöperinteessä korostuu vuorovaikutus luonnon kanssa. Aidon saamenkäsityön tunnistaa Sámi Duodji -merkistä, jonka myöntää saamelaisten käsityöntekijöiden ammattijärjestö. Saamenkäsitöitä voi hankkia itselle matkamuistoksi tai käyttöesineiksi Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa sijaitsevasta Sámi Duodjin liikkeestä. Sajoksessa on myös esillä saamelaista nykytaidetta esimerkiksi parlamenttisali Soljun seinillä. Myös Siida Shop myy aitoja, Sámi Duodji -merkillä varustettuja käsitöitä. Kaikilla perinteisillä elinkeinoilla, poronhoidolla, kalastuksella, metsästyksellä, saamenkäsitöillä on merkittävä rooli kulttuurin oppimisessa. Elinkeinoihin liittyviä tapoja ja käytänteitä opitaan perhe- ja sukuyhteisössä vanhemmilta. Nykyään moni saamelaisperhe saa elantonsa perinteisten elinkeinojen ohella esimerkiksi matkailutoiminnasta. Perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan yleensä oman perheen- ja sukuyhteisön kesken, mikä näkyy myös matkailutoiminnassa. Moni saamelainen matkailuyritys Inari-Saariselkä matkailualueella

on perheyritys, jonka toimintaan osallistuu useampi sukupolvi yhtä aikaa. Esimerkiksi Tenojoen rannalla, Utsjoella sijaitsevan Lomakylä Vallen toimintaan osallistuu koko perhe.

Joiku inspiroi edelleen Saamelaisten oma musiikkiperinne joiku on omaleimainen osa kulttuuria, jonka voi päästä kokemaan esimerkiksi Joiku-Kotsamon perinteisellä saamelaisella illallisella tai Elämysretket Palton järjestämällä jokiveneretkellä Lemmenjoella. Jokaisella Suomen saamelaisryhmällä on oma joikuperinteensä: pohjoissaamenkielinen luohti, inarinsaamenkielinen liv e ja kolttasaamenkielinen leu’dd. Ne ovat edelleen osana arkielämää ja sosiaalisia tilanteita. Joikujen aiheet nousevat yhteisöstä: voidaan joikata henkilöitä kunnianosoituksena heille, tai joiku voi kertoa luonnonilmiöstä tai tapahtumasta. Kukaan ei kum-

minkaan koskaan joikaa itseään, sillä sitä pidetään epäsopivana ja itserakkaana. Joiuissa ei ole selviä lauseita, vaan joikattavaa asiaa tai henkilöä kuvaillaan melodian ja äänenkäytön variaatioilla. Joiku on inspiraationlähde ja taustavaikuttaja myös nykyiseen saamelaismusiikkiin: perinteistä joikua yhdistetään esimerkiksi rock- tai rap-musiikkiin. Pohjoissaameksi räppäävän Ailu Vallen ja inarinsaameksi räppäävä Amocin teksteistä löytyy samoja aiheita kuin perinteisistä joiuista. Inarissa järjestetään vuosittain elokuussa alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis Idja, joka tuo esille suurimmat saamelaismusiikin tähdet ja tyylit perinteisestä joiusta nykymusiikkiin.

kä alueeseen. Vuoden ympäri avoinna oleva käyntikohde, Siida – Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus, on erinomainen kohde, jossa tutustut saamelaiseen kulttuuriin ja ainutlaatuiseen pohjoiseen luontoon. Suomen saamelaisten kansallismuseo Siida johdattaa pysyvien näyttelyidensä avulla Suomen saamelaiskulttuurin historiaan. Kesäisin on avoinna myös ulkomuseoalue, johon on koottu Inarin alueen rakennusperinnettä. Ulkomuseoalueella on myös esihistoriallinen asuinpaikka. Sevettijärvellä toimii kesäisin kolttien perinnetalo, jossa voi tutustua koltansaamelaiseen kulttuuriperintöön ja nykypäivään samoin kuin Norjan puolella Neidenissä sijaitsevassa Ä’vv:in Kolttasaamelaisten

Saamelaisen kulttuurin jäljille Siidassa, Sevettijärvellä ja Neidenissä

museossa. n

Saamelaisen kulttuurin jäljille pääsee parhaiten tutustumalla Inari-Saarisel-

Taivaan tulet TEKSTI JA KUVAT: Rayann Elzein

Tämä on seitsemäs perättäinen talvi, kun matkustan arvoituksellisten revontulten perässä Inariin Suomen pohjoisrajalle. Olen toki nähnyt revontulia myös Norjassa ja jopa Grönlannissa, mutta jokin juuri Inarissa vetää minua puoleensa vuosi toisensa jälkeen. Inarissa valokuvaan ja opastan ihmisiä nauttimaan täysin rinnoin tästä upeasta luonnonilmiöstä. Minulta kysytään usein, miksi palaan aina Inariin tai miksen matkusta vaihteeksi jonnekin muualle. Revontulet ovat kiehtoneet minua jo pitkään, ja alussa tiesin vain, että minun olisi suunnattava johonkin pohjoiseen. Mutta mihin? Pitkän pohdinnan ja viikkojen tutkimustyön jälkeen kohteekseni valikoitui Inari.

6 - KAUKANA POHJOISESSA

Inari sijaitsee revontulivyöhykkeen keskellä Revontulia esiintyy suurella kehällä magneettisen pohjoisnavan ympärillä. Jätän tieteelliset selostukset sikseen ja totean vain, että kun matkustaa kehällä sijaitsevaan paikkaan, mahdollisuudet nähdä revontulia ovat erittäin hyvät myös silloin, kun auringon aktiivisuus ei ole voimakasta. Inarin pohjoinen koordinaatti on 68°50’N, ja se sijaitsee 265 kilometriä napapiirin pohjoispuolella. Inari on siis aivan kehän kohdalla, joten revontulia näkee lähes taatusti selkeällä säällä. Todennäköisyys perustuu tieteellisiin tosiseikkoihin, mikä oli tärkeä kriteeri matkakohdetta valitessani. Se saa minut myös palaamaan Inariin aina uudestaan.

Erinomainen tieverkosto

Ei pelkkiä revontulia

Revontulia ”metsästetään” usein oppaan johdolla tai omalla autolla. Oikeastaan kyse on hyvän sään jahtaamisesta, sillä revontulia ei voi nähdä pilvisellä säällä. En ole meteorologi, mutta kokemukseni mukaan Inarissa on usein selkeää iltaisin ja öisin. Jos olosuhteet eivät kuitenkaan ole suotuisat vierailusi aikana, ei huolta: Inarista lähtee hyvä tieverkosto joka suuntaan. Saatat päätyä vaikka vuonon rannalle Norjaan! Hyvä sää on vain ajomatkan päässä. Muutama neuvo autoilijoille: Ole varovainen, kun olet yksin liikkeellä huonolla säällä. Varo poroja ja hirviä, joita saattaa seisoskella tai maata keskellä tietä. Jos et ole kokenut talvikuski, tai haluat mieluummin rentoutua ja jättää ajamisen muille, voi olla hyvä idea varata oma opas.

Maailmassa on lukuisia paikkoja, jotka sijaitsevat revontulivyöhykkeellä, mutta vain muutamat niistä ovat asuttuja seutuja. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta Inari-Saariselkä tarjoaa kattavat ja nykyaikaiset palvelut matkailijoille: mukavat hotellit, erinomaiset ravintolat ja monipuoliset safaripalvelut. Alue on saamelaisten kotiseutua ja kulttuuriltaan moninainen. Siida-museo on erinomainen kohde saamelaisten kulttuurista kiinnostuneille. Jos haluat heittäytyä Lapin vietäväksi, retki poronkasvattajan kanssa opettaa paljon enemmän kuin mikään museo (samalla pääset paijaamaan poroja!).

Revontulia metsästämässä Tavallinen kysymys on, kuinka usein revontulia on mahdollista nähdä. Lähes jokaisena selkeänä yönä näkee revontulia ainakin vilaukselta. Aina taivas ei täyty värikkäistä leimahduksista, mutta hyvällä tuurilla pääsee ihastelemaan myös hailakampia taivaan valoja. Siksi suuntaan aina illalla ulos, jos on edes pieni mahdollisuus, että pilvet väistyvät. Revontulten metsästykseni alkaa usein jo varhain iltapäivällä, kun selailen eri sääpalvelujen sivustoja ja viestittelen muiden alueen revontulten metsästäjien kanssa. Laadin toimintasuunnitelman keräämieni tietojen pohjalta ja hyppään autooni yleensä iltaseitsemän aikaan. Olen usein nähnyt revontulia jo alkuillasta, joten pyrin olemaan asemissa heti pimeän tultua! Kaamosaikana se saattaa tapahtua huomattavasti aiemminkin, jo kolmelta tai neljältä iltapäivällä. Kun olen asemissa, voin vain odottaa (paitsi jos revontulet ilmestyvät ennakoitua aiemmin, kun olen vielä matkalla!). Pilviä voi ilmestyä näkyvyyttä häiritsemään, joten tarkistan sääennusteen vielä kerran, ja soitan ystävilleni tilannepäivitystä varten. Tarvittaessa vaihdan paikkaa. Kun revontulet ilmestyvät taivaalle, olen elementissäni. Tiedän, miten ne liikkuvat, ja osaan ennakoida sitä, joten olen valmiina ottamaan parhaat mahdolliset kuvat. Joskus, tai melko useinkin, revontulet yllättävät minut – siksi en koskaan kyllästy niihin. Palaan näille seuduille joka vuosi nauttimaan luonnon ihmenäytelmästä. Se saattaa kirvoittaa suustani jopa ihastuneen ranskankielisen huudahduksen. Kuvaan myös vieraitani revontulten loisteessa. On todella vaikeaa päättää, mil-

loin pitäisi lähteä ajamaan takaisin, eikä enää odottaa seuraavaa revontulten purkausta. Minua lohduttaa se, että tiedän revontulten odottavan minua seuraavanakin päivänä. Retken jälkeen ajamme takaisin hotellille kamerat ja mielet täynnä unohtumattomia muistoja. n

REVONTULTEN VALOKUVAAMINEN Näiden suositusten ja pienen harjoittelun avulla hyvien revontulikuvien ottaminen on itse asiassa aivan helppoa. Manuaalisesti säädettävä kamera ja kolmijalka ovat ainoat tarvitsemasi varusteet. Käytä seuraavia perusasetuksia: Herkkyys: +/- 1600 iso Aukko: suurin mahdollinen (linssin pienin numero,esim. f/2.8-3.5-4) Valotusaika: Riippuu revontulten kirkkaudesta. Aloita 10 sekunnista ja lyhennä tai pidennä aikaa kuvanlaadun mukaan. Yöllä vaikeinta on tarkentaminen. Jos et pysty tarkentamaan tähtiin, pyydä jotakuta seisomaan noin 30 metrin päässä taskulampun kanssa, ja tarkenna automaattisesti tähän valoon. Vaihda sitten manuaaliseen tarkennukseen (MF) äläkä enää muuta asetusta. Vinkki: harjoittele kameran asetusten säätämistä ennen revontuliretkeä, jotta tiedät, mistä ne löytyvät.

Utsjoki on pohjoisin Lappi, ainutlaatuinen ja erilainen. Karun kaunis arktinen luonto ja villi erämaa. Utsjoella voit löytää itsestäsi villin ja vahvan minän.

EX P LO RE UT S J OK I . FI

8 - KAUKANA POHJOISESSA

E XPLOREU T S JOKI

Huskyjen matkassa TEKSTI: Irina Salomaa | KUVAT: Brice Portolano Oletko koskaan kuvitellut itseäsi halki lumisen talvimaiseman kiitävän koiravaljakon reen jalaksille? Puut vilisevät ohi reitin kiemurrellessa metsän siimeksessä ja tunturin laella talvinen viima käy vasten kasvoja, henkeäsalpaavan näkymän avautuessa valjakkosi edessä. Äänimaiseman rikkoo vain tasainen tassutus ja reen liukuminen lumisella reitillä. Koiravaljakon kyydissä voit tuntea olevasi yhtä ympäröivän luonnon ja valloittavan valjakon kanssa. Pohjoisimman Lapin arktinen luonto luo loistavat puitteet vauhdikkaaseen seikkailuun yhdessä iloisten hännänheiluttajien kanssa. Tehtävästään silminnähden nauttivat, yhteen hiileen puhaltavat koirat saavat hymyn huulille ja arjesta irtaantuminen on taattua. Valjakkoajelu on elämys vailla vertaa, ja monien Lappiin matkaavien suuri haave. Isommassakin koiratarhassa kukin koira on oma yksilönsä tiettyine ominaisuuksineen ja luonteineen. Valjakon keulaan valjastetaan johtajakoira tai koirapari, joka pitää yllä vauhtia ja suuntaa turhia taakseen katselematta. Lähimpänä rekeä taas juoksevat vahvat pyöräkoirat, jotka vetävät suurempaa osaa kuormas-

ta. Koirien lukumäärä määräytyy muun muassa reen painon, lumiolosuhteiden ja matkan pituuden mukaan. Koirien keskuudessa muodostuu toimivia työpareja ja tiimejä, jolloin koirien yhteistyö on saumatonta ja nautinnollista. Valjakkoajeluita löytyy eri pituisia, lyhyistä tutustumiskäynneistä aina useamman päivän mittaisiin koiravaljakkoseikkailuihin. Rekiretkestä pääsee useimmiten nauttimaan niin ajajana kuin lämpimien vällyjen välissä kyyditettävänä, ja osia voi matkan varrella vaihtaa. Siinä missä jalaksilla seisoessa tulee keskittyä valjakon hallintaan, voi reen kyydissä uppoutua vaikka valokuvaukseen tai vain sulkea silmät ja nauttia kyydistä. Aiempaa kokemusta ei tarvita sillä ennen retkeä käydään läpi perusteellinen ajo-opetus ja turvallisuusseikat. Tällä välin koirat odottavat jo malttamattomina juoksemaan pääsyä. Palavan liikkeelle lähdön halun innoittama hyppiminen ja haukkuminen saattaa tottumatonta vierailijaa kummastuttaa. Heti juoksemaan päästyään koirat kuitenkin hiljentyvät rakastamansa tehtävän äärelle ja keskittyvät vain olennaiseen – vetämiseen. Koirat haukkaavat lunta juostessaan ja tauolla toiset tykkäävät kieriä lumessa. Sosiaalisina eläiminä ne nauttivat kyyditettäviltään saamasta huomiosta ja pusuja vaihdetaankin usein puolin ja toisin. n

Aktiivinen arktinen talvi TEKSTI: Vappu Brännare , Lapland Safaris Saariselkä KUVAT: Mikael Kunnari, Irina Salomaa, Inari Saariselkä Matkailu Oy Saariselän alue on perinteisesti tunnettu hiihtäjän paratiisina. Lähes loputtomiin jatkuvat, erinomaisesti huolletut ladut ovat jo vuosikymmeniä houkutelleet niin kunto- kuin retkihiihtäjiä kotimaan lisäksi myös maailmalta. Suksivuokraamot päivittävät varusteitaan vuosittain ja voitelupalvelut ymmärtävät alueen nopeasti muuttuvia lumiolosuhteita.

10 - KAUKANA POHJOISESSA

Viime vuosina on kuitenkin ryhdytty kehittämään alueen muuta talviliikuntatarjontaa, eikä enää voida puhua vain suksi- vaan välinevuokraamoista. Vuokraamojen perusperiaatteena on, ettei asiakkaan tarvitse ostaa varusteita viikon loman takia, vaan vuokraamo tarjoaa edullisen tavan nauttia alueen talvesta.

Vaihtoehtoja perinteiselle tyylille Vannoutunut sivakoija voi ottaa välipäivän laduilta ja suunnata tunturiin liukulumikengillä tai syvään hankeen pitkillä ja hyvin kantavilla metsäsuksilla. Liukulumikengät ovat hieman laskettelusuksien näköiset leveät, puoliksi karvapohjaiset sukset, joilla voi helposti nousta hieman jyrkempääkin tunturinrinnettä ylös. Parhaimmillaan liukulumikengät ovat paikallisessa tunturikoivikossa, jonka koskemattomassa hangessa voi nauttia Saariselän hiljaisuudesta jänisten ja riekkojen jälkiä seuraten. Liukulumikenkien siteet on suunniteltu niin, ettei erillisiä monoja tarvita, omat talvikengät riittävät. Pidemmille hiihtoretkille haluava löytää vuokraamosta metsäsukset ja ahkion, johon voi mallista riippuen laittaa tulevan viikon vaellustarvikkeet tai vaikkapa lapsen. Lapsiahkioita on yhden ja kahden lapsen mallia, jolloin perheen nuorimmatkin pääsevät nauttimaan retkestä muiden mukana, eikä talvisen aktiivilomailun tarvitse jäädä vain isompien riemuksi. Lentäen saapuvan hiihtovaeltajan ei tarvitse tuoda muitakaan varusteita mukanaan, sillä vuok-

raamoista löytää kaiken makuupussista kaasukeittimeen. Osa metsäsuksista soveltuu myös avotunturissa liikkumiseen kovan hangen pintaan pureutuvien teräskanttien ansiosta.

perinteisellä potkukelkalla. Myös koirat ja lastenvaunut ovat tervetulleita näille reiteille, joten reittiverkoston laajeneminen on monelle matkailijalle ja paikalliselle erittäin toivottu asia. Saariselällä on

Suksista puhuttaessa ei sovi unohtaa Saariselän laskettelukeskusta Ski Saariselkää. Rinteet sopivat perheille ja aloittelijoille sekä tarjoavat sopivaa haastetta sekä laskijoille että lautailijoille. Ski Saariselkä valittiin vuoden 2018 hiihtokouluksi.

viime vuosina ymmärretty, että maastomme tarjoaa lukuisia käyttömahdollisuuksia aktivoida luonnossa liikkujia monipuolisemmin kuin vain perinteisesti suksilla, ja koko perhe karvaisia jäseniä myöten on tervetullut nauttimaan arktisesta tunturiluonnosta.

Monenlaista menoa monitoimireiteillä

Lumikengillä löydät luontoon

Talvireitistö kasvaa joka vuosi ja suksilla liikkumisen haastajaksi on nousemassa kesäkaudelta tuttu läskipyöräily. Läskipyörä eli fatbike on perinteistä maastopyörää huomattavasti leveärenkaisempi, jolloin se soveltuu erinomaisesti pehmeällä lumella ajamiseen. Sydäntalven aikana talvireitit tarjoavat vaihtelevaa maastoa innokkaalle polkijalle, kunnes kevään lämpimän auringon mukana saapuva hankikanto avaa mahdollisuuden kokeilla pyöräilyä myös merkittyjen reittien ulkopuolella. Jos perinteinen polkeminen tuntuu liian raskaalta, kestää sähköavusteisen läskipyörän akku hyvin jopa 10–15 asteen pakkasia ja soveltuu erinomaisesti keventämään talvipäivien matkantekoa. Lapsetkin pääsevät osallistumaan talven pyöräretkille, sillä vuokraamoilla on tarjolla erikokoisia lasten pyöriä ja aikuisten pyöriin kiinnitettäviä lapsiahkioita. Talvireitit on suunniteltu monikäyttöreiteiksi, eli niillä saa liikkua pyörän lisäksi lumikengillä, kävellen tai vaikka

Lumikenkäily on ollut jo vuosia mukana talven aktiviteeteissa, mutta se ei silti ole vielä päässyt ansaitsemaansa suosioon. Lumikengät keksittiin tuhansia vuosia sitten helpottamaan talvella liikkumista ja metsästämistä, eikä vielä tänäkään päivänä voi kuin kehua niiden monipuolisuutta. Ne sopivat lähes kaikkiin kenkiin ja mahdollistavat kulkemisen kaikkialla, missä lunta riittää – Saariselällä yleensä marraskuulta toukokuulle. Lumikenkien avulla niin avotunturit kuin tiheät mäntymetsätkin tulevat tutuiksi, eikä sovi unohtaa, että lumikenkäily on jopa puolet tehokkaampi liikuntamuoto kuin tavallinen kävely. Hiki virtaa taatusti kovemmallakin pakkasella! Kannattaa siis rohkeasti poiketa ladulta. Aaro Hellaakoskea lainatakseni:

”Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki.”

Voimaa ja

12 - KAUKANA POHJOISESSA

terveyttä poluilta - Päiväretkeilyä Saariselän ja Inarin palvelujen äärellä Teksti: Metsähallitus, Kristiina Aikio | KUVAT: Irina Salomaa

Mieli erämaahan - Tunturiin tai kairaan, joen varrelle tai järven rantaan

Saariselän-Kiilopään alueella 200 km merkittyjä reittejä - jokaiselle jotain

Kiinnostaako elämyksellinen luonnon kokeminen? Haluatko kasvattaa kuntoa? Etsitkö kenties erinomaisia valokuvauspaikkoja? Vai haluatko vain fiilistellä nuotiopaikalla? Tutustuminen alueen tarjontaan ja karttoihin auttaa sinua suunnittelemaan sopivan retken ja löytämään oikean polun päähän. Astu vain hotellin tai tunturimajan ovesta ulos ja olet jo keskellä pohjoista luontoa. Saariselällä ja Inarissa pohjoinen luonto on lähellä ja läsnä, aina helposti tavoitettavissa.

Saariselän-Kiilopään matkailualueella on yhteensä 200 km merkittyjä polkuja, talviaikaan hiihtolatuja. Yhtenäinen reittiverkosto kuljettaa retkeilijää osittain Urho Kekkosen kansallispuiston sisällä, osittain ulkopuolella. Sopivia patikkapolkuja, talvella latuja ja lumikenkäreittejä löytyy kaikenikäisille ja -kuntoisille. Upeat tunturit tarjoavat huikeita maisemia ja retkikokemuksia. Myös Sompion luonnonpuisto on kesällä hyvä päiväretkikohde, joka edellyttää automatkaa Vuotson

Kuutamokuru

14 - KAUKANA POHJOISESSA

kylän kautta polkujen lähtöpisteeseen. Pienen päivärepun kanssa voit kokea isoja luontoelämyksiä merkityillä poluilla ja palata illaksi palveluiden ääreen! Retkeily- ja matkailuneuvontaa Saariselällä hoitaa palvelupiste Kiehinen.

Inarin retkeilyalueella kirkonkylän ympäristössä Inarin retkeilyalue tarjoaa erilaisia retkeilyvaihtoehtoja Inarin kirkonkylän ympäristössä. Retkeilyalueeseen kuuluu tuntureita, vaaroja, kirkasvetisiä jokia ja mm. puolet legendaarisesta Inarijärvestä. Juutuajoen varrella kulkeva esteetön polku sopii hyvin pikkulasten kanssa kuljettavaksi. Enemmän haastetta retkeilijälle tuo esim. Pielpajärven erämaakirkolle johdattava polku, joku myötäilee Inarijärven kivikkoisia rantoja. Retkeilyalueen kaikista reittivaihtoehdoista sekä mahdollisuuksista harrastaa eri aktiviteetteja löytyy tietoa kohteen nettisivuilta tai asiakaspalvelupisteisä. Ylä-Lapin luontokeskus / saamelaismuseo SIIDA:n puoleen voi kääntyä halutessaan lisätietoja Inarin retkeilyalueesta.

Yöttömässä yössä retkeileminen Jokaisella polulla ja reitillä voit tuntea pohjoisen luonnon kosketuksen. Kesällä pohjoinen luonto tarjoaa runsaasti auringonvaloa. Yöttömässä yössä retkeileminen onkin hieno kokemus. Ei ole kiirettä hakeutua majapaikkaan ennen pimeän tuloa, koska pimeää ei Lapin kesässä tule. Keskikesällä voi rauhassa nauttia keskiyön auringosta. Varsinkin helteen sattuessa yöllä patikoiminen voi olla miellyttävämpää. Vaikka kesällä aurinko paistaakin läpi vuorokauden, on lämpötila yöllä aina alhaisempi kuin päivällä. Jos nukkuminen maastossa houkuttelee, sekin onnistuu. Aina on hyvä ennakkoon tarkistaa, minkälaiset ohjeet ja leiriytymissäännöt retkikohteelle on laadittu.

Kalasta, marjasta, sienestä - lähiruokaa keskiyön auringon maasta Kiinnostaako kalastaminen? Saariselältä pääsee kätevästi lukuisiin virkistyskalastuskohteisiin. Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet Saariselällä, Ivalossa ja Inarissa opastavat kalastajan sopivaan kohteeseen ja niistä voi hankkia myös asianmukaiset luvat. Lupa on sijoitus luontoon, sillä Metsähallitus käyttää lupatuotot kalavesien hoitoon ja kalastusmahdollisuuksien turvaamiseen. Marjastukseen ja sienestykseen ei tarvita lupia. Pohjoisen auringon alla kypsyneitä marjoja ja sieniä voi poimia jokamiehenoikeudella lähes mistä vain.

Tunturipoluilla ruska-aikaan Ruska-aika on hienoa aikaa Lapissa. Lapin kesä on lyhyt ja sitä on myös ruska-aika. Elokuun loppupuolella voi maastossa nähdä ensimmäiset kellastuneet ja punertuneet lehdet. Syksyn edetessä eli päivän lyhetessä ja yön pidetessä ruskan värit lisääntyvät. Syyskuun ensimmäiset viikot ovat parasta

ruska-aikaa siihen saakka, kunnes voimakas syystuuli riipii lehdet puista. Tunturimaan ruskaa voi ihailla lumen tuloon saakka. Tunturimaisema on tyypillistä maisemaa mm. Urho Kekkosen kansallispuistossa. Tunturiin on helppo mennä merkittyjä reittejä pitkin. Välillä polku voi johdattaa huipun kautta tunturin toiselle puolelle, väliin polku voi kulkea tunturikuruja myötäillen. Poluilla on vaihtelevasti nousuja ja laskuja, mutta tunturit ovat helppokulkuisia ja merkityt polut kulkevat suotuisista paikoista. Tunturissa voi ihailla avaria kaukomaisemia tai keskittyä tarkkailemaan pikkuriikkisiä, matalia tunturikasveja.

Ensilumesta talvi alkaa Ensilumi Saariselän alueelle tulee syys-lokakuun vaihteessa. Siitä alkaa talvi, joka kestää yli puolet vuodesta. Hiihtokansa saa vielä tovin odottaa, ennekuin pääsee ladulle. Marraskuussa hiihtokausi on yleensä jo täydessä vauhdissa ja latuverkosto laajenee lumimäärän lisääntyessä. Saariselän-Kiilopään alueella ja Inarin kirkonkylän ympäristössä on talvella latuja niin perinteisen kuin vapaan tyylin hiihtäjillekin. Talvella kävelijöille on tarjolla talvikävelyreittejä, jotka pidetään auki koneellisesti. Lumikengillä voi periaatteessa kulkea missä vain, mutta syvässä lumihangessa käveleminen on erityisen rankkaa. Silloin voi hakeutua varsinaisille lumikenkäreiteille. Saariselän Iisakkipään polut ja Kiilopään Kiirunapolku ovat erittäin suosittuja lumikenkäreittejä, jotka tamppautuvat lumikenkien alla niin tiiviiksi, että usein niitä voi kulkea myös tavallisilla kengillä. Inarissa Juutuan esteetön polku, Saariselällä Aurorapolku ja Kiilopään Vasapolku ovat läpivuoden avoinna olevia kävelypolkuja.

Luontoon.fi ja Retkikartta.fi ovat retkeilijän tietolähteitä Retkeilijöille suunnatut sivut löytyvät osoitteesta www.luontoon.fi, mistä löytyy tiedot kaikista niistä kohteista, missä on Metsähallituksen ylläpitämiä retkeilypalveluita; reittejä, tulipaikkoja, laavuja, tupia yms. Retkikartta.fi näyttää retkeilijän tarvitsemat tiedot Metsähallituksen ylläpitämässä karttapalvelussa. Sivuilta löydät kattavasti tietoa kaikista Suomen kansallispuistoista, luonnonpuistoista, erämaa-alueista sekä retkeilyalueista. n

TEKSTI: Tuija Kauppinen | KUVAT: Tuija ja Ilkka Kauppinen; Irina Salomaa

Ihana Inarijärvi Karun kaunis Inarijärvi on jylhien kalliorantojen, viehkeiden vuonojen ja satojen saarten mosaiikki, joka ottaa melojan erämaiseen syleilyynsä, mutta osaa myös näyttää voimansa.

Mitä silloin kuuluu, kun on täydellisen hiljaista? En tiedä, onko se edes mahdollista, mutta väitän kokeneeni tuon tunteen kerran. Se tapahtui Inarijärvellä. Olin melontaretkellä ystävieni kanssa. Ystäväni jäivät kiipeilemään erään saaren valtaville kivibouldereille, kun itse palasin leiriin valmistelemaan iltaruokaa. Meloin hiljalleen peilityynellä järvellä. Välillä vain istuin kajakissa melomatta hiljaisuutta kuunnellen. Yhtäkkiä melkein säikähdin, kun tajusin, etten kuullut mitään. En laineen liplatusta, tuulen suhinaa tai linnun laulua. Veden pinta oli rasvatyyni. Aikakin tuntui pysähtyneen. En koskaan ennen enkä jälkeen ole kokenut samaa. Inarinjärvi yllättää kerta toisensa jälkeen. Suomen kolmanneksi suurin järvi osaa näyttää myös voimansa. Sitä pitää kunnioittaa. Siksi melojan on aina syytä varautua pahimpaan. Kun Kasarin selältä puhaltaa tuuli, aallot voivat nousta

16 - KAUKANA POHJOISESSA

valtaviksi. Silloin ei kannata olla avoselällä, vaan turvallisinta on meloa rannan tuntumassa saarten suojassa, tai kaikkein mieluiten rantautua maihin. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen odottanut tuulen tyyntymistä rannalla tai teltassa hyvää kirjaa lukien. Lämmin päivä voi nopeasti muuttua arktisten tuulten myötä koleaksi, joten pidän aina retkelläni mukana pipon, käsineet ja kevytuntuvatakin. Monesti tuuli tyyntyy yöksi, ja silloin on hyvä lähteä vesille. Vuorokauden ajalla ei näillä leveysasteilla ole kesällä väliä. Yötön yö ja keskiyön aurinko tuovat melontaan aivan oman tunnelmansa.

Saaria, vuonoja ja kalliorantoja Parasta Inarilla on sen monimuotoinen saaristo. Saarten ansiosta järvessä on rantaviivaa yli 3000 kilometriä. Melonta

saaristossa on paitsi kiinnostavampaa, myös turvallisempaa kuin tuulille alttiilla järvenselillä. Jylhät ja karut kalliosaaret ovat pääasiallisesti säilyneet luonnontilaisina ja leiripaikan löytämisessä on yleensä vain yksi vaikeus: mikä valita, kun kaikki ovat toinen toistaan kauniimpia? Kerran yövyimme saaressa, joka oli vain hieman suurempi kuin telttamme. Istua nökötin saaren päässä olevalla kivellä, katselin auringonlaskua ja lauloin ”vaarilla on saari, se oma saari on”. Viileämpiä muistoja on taas Korkia-Maurasta, jossa kävimme vilvoittelemassa jääluolassa. Kyseessä on Suomen suurin jääluola, joka pysyy yleensä jäässä kesälläkin. Hyvä on ennen muinoin ollut kalastajien säilöä siellä saaliinsa. Kiinnostavaa melontaa tarjoavat myös järven pohjoisosien vuonot kuten Suolisvuono, Kyynelvuono ja Surnuvuono. Kallovuonon ja Nitsijärven Lammas-

Mikäli haluat retkeillä järven pohjoisosissa Nitsijärven veneenlaskuluiska ja Käyräniemen veneenlaskupaikka Partakossa ovat oivia valintoja retkenlähtöpisteeksi. Vaikka Inarijärvellä ei ole valmiita melontareittejä, on lähtiessä hyvä olla mietittynä jonkinlainen retkisuunnitelma, jossa päivämatkat ovat omiin voimiin nähden realistisia. Varauduthan kuitenkin siihen, että suunnitelmaa saattaa joutua muuttamaan sään mukaan. Retkeen kannattaa varata yksi ylimääräinen päivä juuri tällaisten ”yllätysten” varalta. Inarilla on useita autiotupia, jotka ovat mukavaa vaihtelua telttailulle ja todellista luksusta etenkin kehnommalla säällä. Tulipaikkojen sijainnissakaan ei ole valittamista. Todellista erämaaseikkailua kaipaavat suuntaavat Suolisjärveä pitkin Vätsärin erämaahan, jota kauemmaksi sivilisaatiosta Suomessa ei juurikaan pääse. n

lahden välissä on reilun 300 metrin pituinen kannas, jonka yli on rakennettu venetie. Kajakki on hauska hinata sen yli, vaikka se aiheuttaakin vähän ylimääräistä väsäämistä. Kanavavuonon ja Koskivuonon välissä on puolestaan kanava, jonka herra nimeltä Matti Kuuva on kaivanut lapiolla. Me nykyajan melojat saamme kiittää Mattia siitä, että kanava lyhentää matkaa 16 kilometriä. Inarin ehkä tunnetuin maamerkki on Ukko, inarinsaameksi Äijih, jota myös Ukonsaareksi tai Ukonkiveksi kutsutaan. Tietyltä kulmalta katsottuna se muistuttaa muodoltaan oikealle kallellaan olevaa vinoa kolmiota. Se on muinainen saamelaisten seita eli uhri- ja palvontapaikka, jonne on viety mm. peuranluita ja -sarvia. Ukosta kilometrin verran pohjoiseen on Hautuumaasaari, jossa on muinaisia hautapaikkoja ja peuranpyyntikuoppia.

Vesille monelta rannalta Inarille voi lähteä monesta eri paikasta. Hyviä lähtöpaikkoja ovat esimerkiksi Veskoniemen, Nellimin tai Inarin kirkonkylän venesatamat järven eteläosissa.

Leiripaikan löytämisessä on vain yksi vaikeus: mikä valita, kun kaikki ovat toinen toistaan kauniimpia?

TEKSTI: Irina Salomaa | KUVAT: Mikael Kunnari, Tarja Länsman, Irina Salomaa

Kuvankaunis Utsjoki

Suomen huipulla, tunturien välisessä laaksossa ja Euroopan parhaan lohijoen, Tenon, varrella sijaitsee kolme vireää kylää: Karigasniemi, Utsjoen kirkonkylä ja koko Suomen pohjoisin kylä, Nuorgam. Yhdessä nämä omaleimaiset kylät muodostavat Suomen ainoan saamelaisenemmistöisen kunnan Utsjoen. Utsjoki tarjoaa vierailijalle ainutlaatuisia elämyksiä pohjoisen arktisen luonnon ja elävän saamelaisen kulttuurin äärellä. Täältä löydät Suomen kauneimman tien, laajat puuttomat tunturierämaat ja monen monta hiljentämisen arvoista vierailukohdetta. Lähivirkistysreittejä löytyy joka kylästä ja erämaa-alueilla riittää lääniä useammankin päivän vaelluksille. Vieraile ainakin näissä kuvankauniissa kohteissa matkallasi pohjoisimmassa Lapissa, maailman katolla!

Kolme Ailigasta Utsjoen kunnassa on kolme Ailigas-nimistä tunturia, jotka kaikki sijaitsevat Tenojoen tuntumassa. Näyttävä Ylimmäinen Ailigas on Karigasniemellä, lähellä paikkaa missä Inarijoki muuttuu Teno-nimiseksi. Seuraava Ailigas lähtee jyrkkään nousuun aivan Tenojoen rannasta, Nuvvus kylän kohdalta, ja siksi tämä tunturi on nimeltään Nuvvus-Ailigas. Kolmas ja alimmainen Ailigas kohoaa Utsjoen kirkonkylän kotitunturina ja on sisaruksista pienin, vaikkei vähäisin. Täältä avautuu upea näkymä Utsjoen ja Tenon laaksoihin sekä Utsjoen kirkonkylältä Norjan puolelle vievälle Saamen sillalle.

Legendaarinen Tenojoki ja Suomen kaunein tie Teno on Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Se on kuuluisa lohen kalastuksestaan ollen myös yksi Pohjois-Euroopan suurimmista luonnontilaisista lohijoista. Historiallisesti joki on toiminut molemmilla rannoilla asuvien ihmisten kulkuväylänä eikä rajana. Suomen kauneimmaksi valittu tie Tenontie on aikoinaan rakennettu jokivartta seuranneen kinttupolun mukaisesti mutkia suuremmin oikomatta. Utsjoen ja Karigasniemen kylät yhdistävä tie seuraa jokea jokilaaksossa, nousten toisinaan korkeammalle rantatörmälle mistä avautuu huikeat näköalat.

”Luonto on iso ja ihminen pieni. Tunturissa on tilaa hengittää ja voit kokea täydellisen hiljaisuuden.”

18 - KAUKANA POHJOISESSA

Suomen huipulla Utsjoen mahtava kirkko ja kirkkotuvat Utsjoen kirkon kupeessa sijaitsevat kirkkotuvat ovat peräisin 1700 – 1800 -luvuilta. Tupia käytettiin kirkonmenojen ja markkinoiden aikaan, sillä kotimatka omalle asuinkentälle oli pitkä. Kirkkotuvat sijaitsevat kauniilla paikalla Mantojärven rannalla, nelostien varressa lähellä Utsjoen kirkonkylää. Kesämatkailijan iloksi kirkkotuvilla on myös kahvila ja käsityömyymälä.

Kevon luonnonpuiston aarteet vaeltajan silmin Päiväpatikkaa pidemmälle haluava vaeltaja suuntaan Kevon luonnonpuistoon, joka on upeine kanjoneineen yksi maamme jylhimpiä retkeilykohteita. Kevon luonnonpuiston ydinalueen muodostaa yli 40 kilometriä pitkä ja paikoin lähes 80 metriä syvä rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa Kevojoki. Alueen ainutkertaisuuden vuoksi liikkuminen on sallittu ainoastaan merkittyjä reittejä pitkin ja tiettyinä ajankohtina. Merkitty vaellusreitti vie Fjellun vesiputoukselle ja mahtavalle näköalapaikalle aivan Kevon kanjonin laidalle.

Silmänkantamattomiin jatkuva erämainen tunturimaisema Missä tahansa Utsjoella oletkin, olet aina lähellä laajoja erämaisia alueita, joissa luonto on iso ja ihminen pieni. Tunturissa on tilaa hengittää ja voit kokea täydellisen hiljaisuuden. Nuorgamista lähtevä Pulmankijärven tie kuljettaa läpi epätodellisen tunturiylängön Pulmankijärvelle, joka on Jäämeren vuonosta muodostunut, Suomen pohjoisin järvi. Jäämerellekin on Nuorgamista enää lyhyt matka – jos vain maltat jättää Utsjoen henkeäsalpaavia maisemia taaksesi.

Pohjoisen

KAUKAISET KALAVEDET TEKSTI: Atte Ikkala | KUVAT: Atte Ikkala, Antero Isola, Inari Saariselkä Matkalu Oy

Lappi vetää vuosittain puoleensa suuren joukon kotimaanmatkailijoita. Vesien kirkkaus, luonnon karu kauneus sekä puhtaus jo itsessään tekevät kävijäänsä vaikutuksen. Mutta myös pohjoinen kalasto on urheilukalastajan mieleen. Useimmiten vapaa nimittäin taivuttaa jalokala. Ylä-Lapissa hyvä avovesikausi alkaa toukokuussa ja kestää syyskuun lopulle asti. Tyypillisimmät saaliskalat ovat komeapurjeinen harjus ja kansalliskalamme ahven. Monissa järvissä ja lammis-

20 - KAUKANA POHJOISESSA

sa ainoa asukki silti on taimen tai rautu, jotka harvoin nirsoilevat ruuan suhteen, kun se tarjoillaan kyllin lähelle. Virtavesistä taas voit saada siiman päähän myös Atlantin meren vaeltajan; meritaimenen, tai urheilukalastajan suurimman sulan, Atlantin lohen. Onnistuneeseen Lapin kalastusretkeen kannattaa laskea mukaan opas, joka tuntee seudun järvet ja joet. Päiväretkeen on varaa aivan tavallisellakin tallaajalla ja saalisvarmuus on oppaan muassa huipussaan. Opastettuja kalas-

tusmatkoja kaukana pohjoisessa tarjoavat muun muassa seuraavat alan ammattilaiset.

Galddoaivi Safaris Kalastusopas Atte Ikkala on järjestänyt opastettuja kalastusretkiä jo 17 vuoden ajan. Näätämöön Ikkala muutti neljä vuotta sitten ja Galddoaivi Safaris sai alkunsa blogin kirjoittamisesta. Nykyään Ikkalan kotijoki on Näätämöjoki ja tämän Norjan puoleinen jokiosuus, Nei-

”Kun jalokalaa mietin, niin Lapin tiesin. Sieltä sen elämyksen saisin, senkin tiesin.”

Giellajohka Giellajohkan ympärillä olevat Muotka- ja Paistunturin erämaa-alueet lukuisine jokineen, puroineen ja järvineen tarjoavat loistavat mahdollisuudet sisävesikalastukseen. Lähivesistöjen yleisimmät kalalajit ovat taimen, harjus, siika, hauki ja ahven. Muddusjärven taimen ja syyskesällä Inarinjärven taimen nousevat kutuvaelluksellaan kohti Kielajoen alkulähteitä tarjoten onnekkaimmille kalastajille mahdollisuuden jopa yli kuusikiloisen vonkaleen väsyttelyyn. Tyypillisin saalis Kielajoella on kuitenkin harjus, joka tiettävästi voi saavuttaa joessa yli kahden kilon painon. Giellajohkasta saat kotoisan ja laadukkaan majoituksen sekä viihtyisästä ravintolasta maittavia kalaruokia, jos omat siimat ovat jääneet löysälle.

den palvelun paketteina majoituksineen, oppaineen, kuljetuksineen ja ruokineen.

Luontolomat Luontolomat on yksi Saariselän vanhimpia yrityksiä, ja pitkän kokemuksen kartuttama ammattitaito näkyy huolellisessa retkien järjestämisessä. Voit kokea Lapin eksotiikka ja kalastuksen monipuolisuuden Inarijärvellä, Taimenjärvellä ja Ivalojoella ammattitaitoisen oppaan johdolla. Esimerkiksi yksityisellä Taimenjärvellä pääsee kokeilemaan punalihaisen heittokalastusta. Erämaajärvi sijaitsee kauniilla aarnimetsäalueella lähellä Saariselkää ja tarjoaa saaliina taimenta ja rautua. Kalastuksen lomassa pääsee nauttimaan retkilounaan ja kuljetukset käyvät kätevästi pikkubussilla.

Tenon Lohiranta Tenon Lohiranta on Tenojoen varrella parhailla soutupaikoilla sijaitseva rauhallinen matkailukeskus, joka on palvellut kalastajia ja Lapin luonnosta nauttivia lomailijoita jo yli 30 vuoden ajan. Tenojoki on Euroopan suurin ja paras lohijoki, joka tarjoaa haasteita ja saaliita kaiken tasoisille kalastajille. Utsjoella sijaitseva Lohiranta vuokraa myös veneet sekä moottorit – soutajilla tai ilman. Paikallisen soutajan kanssa löydät helposti Tenon parhaat apajat ja saat hyvän opastuksen sekä vinkit onnistuneeseen kalareissuun. Lohirannasta saat kaiken mitä Tenon kävijä tarvitsee.

Visit Inari denelva. Kesällä hänet helposti löytääkin, kun katselee Neidenin sillalta alavirtaan perhokalastusalueelle, jossa kalastusopas viettää kesänsä. Kaikki retket järjestetään täysihoidolla, eikä omia kalastusvälineitäkään tarvitse tuoda mukana. Mikäli haluat saada sen ensimmäisen perholohen, yli kiloisen harjuksen, maukkaan maritaimenen, punavatsaisen raudun, tai vain ottaa kurssin jalokalan perhokalastukseen, niin tervetuloa Lappiin, Näätämöön.

LAP Adventures LAP Adventures on unohtumattomia eräelämyksiä tarjoava yritys Näätämö-Sevettijärvi alueella. Sevettijärvi-Näätämön alue on yksi Suomen järvirikkaimmista seuduista. Sevettijärvi ja Kirakkajärvi sekä monet sokkeloiset pienet vesistöt komistavat tätä erämaista aluetta. LAP Advenuren retkillä voit aistia erämaan hiljaisuuden ja kiireettömyyden hienojen kalastuselämysten parissa. Retket järjestyvät tarvittaessa myös täy-

Visit Inari on inarilainen perheyritys, jonka juuret ulottuvat lähes neljänkymmenen vuoden taakse. Kesäkalastajaa kiinnostaa erityisesti opastetut uisteluretket legendaarisella Inarijärvellä. Veneen kyydissä pääsee hakemaan kalaonnea Ukonkiveltä, vanhalta saamelaiselta uhrisaarelta. Inarijärven kalamies voi yöpyä mukavasti Hotelli Inarissa sekä Lomakylä Inarissa, elävän kulttuurin keskellä Inarin kirkonkylällä. Hotelli Inarin ravintolan herkuista pääset maistamaan paikallisia ja pohjoisen lähialueen makuja uistelureissun kruunuksi.

Kevon kanjonissa TEKSTI JA KUVAT: Irina Salomaa

22 - KAUKANA POHJOISESSA

Vain reilu pari kuukautta sitten vietimme ystäväni kanssa vappua Paistunturin erämaassa hiihdellen. Maisemaan ihastuneina päätimme palata alueelle jo samana kesänä, ja toteutukseksi muodostui Kevon kanjonin 63 km mittainen vaellusreitti heinäkuun helteessä. Matkaan lähdimme Sulaojalta ja neljän yön vaellus tulisi päättymään Kenesjärvelle,

jonne autoni oli auliisti siirretty meitä vastaan.

Sulaojan lähteen raikas vesi juomapullossa hölskyen kävelimme pitkin Luomusjärven halki luikertelevaa harjua. Alkumatka oli helppokulkuista kumpuilevaa kangasmaastoa ja tunturikoivikkoa, ja keskiyön auringon loisteessa matkanteko sujui leikiten. Ruktajärven autiotuvan vieraskirjasta päätellen kulkijoita on riittänyt lähestulkoon kesän jokaiselle päivälle, mutta vielä emme olleet ketään tavanneet. Lopulta olimmekin kaikilla leiripaikoilla ainoa telttakunta, vastaan- ja ohikulkijoita oli vain toistakymmentä. Vieraskirjasta päätellen yleisin tapa kulkea kanjonireitti oli saman suuntaisesti kuin mekin mutta kolmella yöpymisellä. Olipa reittimerkintöjä myös yhden ja kahden yön pysähdyksellä, ja toki paljon vain tuvalla tai esimerkiksi upealla Fjellun putouksella kävijöitä.

Siirryttyämme seuraavana päivänä luonnonpuiston puolelle, oli liikkuminen rajoitettu polulle ja leiriytyminen leiripaikoille. Portaat suojasivat maastoa kulumiselta ja auttoivat kulkijaa jyrkimmissä paikoissa – ja korkeuseroja todella riitti! Kautta reitin kaikki retkeilyrakenteet olivat huippuluokkaa – kahlaamot olivat turvallisen oloisia, huussit siistejä ja leiripaikoilta löytyi niin tulirinki polttopuineen kuin pöytäryhmätkin. Reitti on selkeä ja helposti seurattava. Kolmantena päivänä vastaan tuli ensimmäinen vaijerikahlaamo, jonka avulla ylitimme Fiellogahjohka-joen. Jokivarren leiripaikalla nautitun lounaan jälkeen kävimme ihailemassa tuttavallisemmin Fjellun henkeäsalpaavan upeaa 26 metristä vesiputousta. Pian putouksen jälkeen Guivin rengasreitti erkanee kohti

Kevon luonnonpuiston tunturialuetta, meidän jatkaessamme kanjonin suuntaisesti. Avotunturissa reitti oli kivistä ja nousuja oli kertynyt jo niin paljon ettemme pysyneet laskuissa mukana. Kevon vaellusta suunnitellessa tulee siis ottaa huomioon korkeuserojen ja kivikkoisen reitin tuoma vaativuus.

Varaudu vaihtelevaan säähän Kotoa lähtiessämme oli sääennuste näyttänyt pelkkää hymyilevää aurinkoa, mutta häilyvän lyhyen nettiyhteyden aikana meille selvisi joutuvamme seuraavana päivänä rankkasateen keskelle. Jo lounasta nauttiessamme Gamajotnsuohpášájan kodan pihalla havaitsimme ukkosen jyrinän voimistuvan, ja jatkoimme reippaasti matkaa. Olimme alle kilometrin päässä seuraavasta leiripaikasta kun tummanpuhuva taivas muistutti meitä ensimmäisillä sadepisaroilla. Pitäydyimme päätöksessämme pystyttää teltta heti, ja muutaman minuutin teltassa istuttuamme taivas repesi yllämme. Tuuli väänteli telttaa mielensä mukaan ja ukkonen jyrisi taukoamatta. Myönnettäköön että lähelle osunut salama sai meidät molemmat kiljahtamaan säikähdyksestä, siinä missä tasaisena telttaa rummuttava kaatosade tuuditti meidät päiväunille.

24 - KAUKANA POHJOISESSA

Tunnin torkkujen jälkeen oli säärintama siirtynyt pohjoisemmaksi, ja jatkoimme matkaa seuraavaan leiripaikkaan. Kevojoki raikasti kulkijaa ja iltauintiamme todisti sankka joukko sosiaalisia sääskiä.

Luonnossa mieli lepää Viimeinen vaelluspäivämme muistutti retriitinomaista siirtymää takaisin arkeen. Uimme, kahvistelimme ja kuljimme verkkaisesti jokaista pientä luonnon ihmettä ihaillen. Sade oli nostanut huomattavasti veden pintaa joessa, ja seuraavan kahlaamon luona oleva penkki oli veden saartama. Lounaan nautimme sykähdyttävällä näköalapaikalla, ja viimeisestä virtaavasta purosta täytimme vesipullomme muutaman tunnin kotimatkaa varten. Onnellisina ja hyvin luonnon helmassa levähtäneinä kiitimme Kevon voimaannuttavaa maisemaa sekä Metsähallitusta loistavasta retkeilyrakenteiden ylläpidosta. Upeimpia nähtävyyksiä olivat kanjonimaisen rotkolaakson lisäksi Fjellun vesiputous ja Luomusjärven harju. Onkohan tässä Suomen kaunein vaellusreitti? n

SA AR ISEL ÄN SAN OM AT | S Y K S Y 2019 | W W W. SA AR ISEL ANSAN OM AT. FI

Lappi sanoin ja kuvin-ryhmä syntyi tarpeesta Olipa kerran 52-vuotias Harry Jussila, joka asusti jossain siellä Joensuussa päin. Elokuussa vuonna 2016 Harry istui keinutuolissaan Mäntyharjussa. Hän oli viettämässä aikaa mökillään onnistuneen Haltireissun jälkeen. Harry siinä keinuskellessaan mietiskeli, että olisi mukava jakaa vaelluskuviaan ja sitä kautta kokemuksiaan jonkun kanssa, ainakin Facebook-kavereitten kanssa.

Suosion hurja nousu

Keskiyön aurinko. Se tunne, kun seisot keskiyöllä tunturin laella ja aurinko paistaa....

– Oli huikea tunne, kun ryhmään liittyi ensimmäinen kaveripiirin ulkopuolinen ihminen ja hän vielä julkaisi ryhmässä kuvankin. Sitten liittyi joku muu ja siitä se pikkuhiljaa lähti. Harry oli laittanut linkin Lappi sanoin ja kuvin-ryhmästään ja erityisesti ”Mennyttä aikaa”-kansiosta Metsähallituksen ylläpitämään Kilpisjärvi ja Käsivarren erämaa-alue-ryhmään. – Kuinka ollakaan tämä valtion virallinen tiedoteryhmä julkaisi tämän minun ”Mennyttä aikaa” kansioni vielä mukavilla viitesanoilla varustettuna ryhmänsä etusivulla. Sen jälkeen alkoi jäsenmäärän huima nousu. Pian jäseniä oli jo tuhat, seuravaksi täyttyi 2000 facebookkilaista, sitten määrä ponnahti jo 10 000 jäseneen. Kovalla vauhdilla menikin jo 20 000 rikki. – Ja loppu onkin historiaa! Tietenkin iso ryhmä ruokkii jo itse itseään ja hyvä maineemme mukavana ja rentona lapinryhmänä on jo itsessään legenda. Nyt meitä ryhmäläisiä on noin 46 000 ja kasvu jatkuu joka ikinen päivä. Harry oli ällikällä lyöty ryhmän valtavasta suosiosta. Hänellä oli alussa tavoitteena, että jos viiden vuoden tähtäimellä saisi ryhmään 500 jäsentä. Hänen mielestään se olisi ollut jo huima saavutus. – Pieleen meni ennustukset. Kolmessa vuodessa sain noin 46 000 ihmistä ryhmään. Eihän tätä ihminen käsitä. Lappifanien ryhmälle oli valtava tilaus ja Harry oli liikkeellä oikealla hetkellä. Lappi sanoin ja kuvin-ryhmän suurta suosiota selittää ryhmässä vallitseva hyvä henki ja toisten kunnioitus. – Tämä on tietysti jo lähtökohtaisesti luontevaa meille Lappia ja luontoa yleensäkin rakastaville ihmisille. Meidän ryhmässä jokaisen valokuva on samalla viivalla ja yhtä arvokas, oli se sitten otettu kuuden tonnin Nikonilla tai kahdenkympin nokialaisella puhelimella. Jokaisen mielipidettä kunnoitetaan aina, ehdoitta. Harryn ryhmästä saa loistavia vinkkejä omille reissulleen ja kysyä voi mitä vaan Lappiin tai vaellukseen liittyen. – Ja aina saa varmasti vastauksen. Ryhmä on myös loistava tapa tehdä upeita nojatuolimatkoja mystiseen ja kauniiseen Lapin satumaahan.

Metsä vai tunturi

Välillä sapettaa

Tunturi. Erämaan hiljaisuus, kun näet jopa kymmeniä kilometrejä ympärillesi...eihän sitä mikään muu voita.

Ryhmän ylläpitäjä Harry on laatinut ryhmään säännöt ja jokainen ryhmään liittyessään hyväksyy samalla ne osaksi ajatteluaan tässä Suomen mukavimmaksi sanotussa Facebook-ryhmässä. – On toki myönnettävä, että suuressa ryhmässä esiintyy silloin tällöin pientä kinastelua ja hyvinkin värikästä verbaalista argumentointia. Juuri siksi olen valinnut ryhmäämme loistavat ”sheriffit” valvomaan järjestystä. He ovat ihana elämänkumppanini Jonna, joka on toinen ryhmän ylläpitäjistä sekä

– Samalla tuli mieleeni, että miksen voisi samantien laittaa niitä johonkin Lappiaiheiseen Facebook-ryhmään, että joku muukin näkisi, millaista Haltin vaelluksellani oli. Aloin etsimään Facebookista sopivia ryhmiä, mutta niitä ei juurikaan ollut, muistelee Harry Jussila. Niinpä Harry Jussila sai kuningasidean ja perusti ryhmän itse. Ryhmän nimeksi tuli aluksi ”Lappi ja erämaat” ja hän lisäsi ryhmään kaikki Facebook-kaverinsa. – Kokonaiset yhdeksän kappaletta. Ryhmän sisältö oli aluksi vain Harryn Haltin vaelluskuvia. – Ryhmän nimi ei kuitenkaan ollut ihan mieleiseni. Seuraavana yönä heräsin aamuyöllä ajatukseen vaihtaa ryhmän nimeksi jotain ”runollisempaa”. Niinpä syntyi lopullinen ja mielestäni hyvä ryhmän nimi: ”Lappi sanoin ja kuvin”. Toinen ryhmän perustamisen innoittaja oli Harryn vanha täti, Sinikka Soine (nykyisin 86-vuotias), joka on ollut uskollinen lapinkävijä jo 1950-luvulta. Soine on ollut innokas valokuvaaja ja oikea ”lapin susi”. – Sinikalta sain suuret määrät hänen lapinkuviaan ja diojaan 50-luvulta aina 90-luvulle asti. Niistä taas keksin idean ryhmässä olevaan, suursuosion saavuttaneeseen

Neljän suora: Harry Jussila Poroa vai hirveä Poroa. Hyvin tehtyä poronkäristystä ei Lapissa voita mikään. Revontulet vai keskiyön aurinko

Monot vai lenkkarit Lenkkarit. Juoksen paljon vapaa-aikana ja minulla on vaelluksella rinkassa lenkkarit aina varakenkinä...

HARRY JUSSILA

kuvakansioon nimeltä ”Mennyttä aikaa”, jossa julkaisin hänen upeita valokuviaan menneiltä vuosikymmeniltä.

Tervetuloa Inariviikoille 17.–26.7.2020

Kuka Harry Jussila? zzsuositun Lappi sanoin ja kuvin

-Facebook-ryhmän perustaja ja ylläpitäjä

zzkahden aikuisen tytön isä, avo-

vaimo Jonna

zzintohimoinen lapinhullu zzharrastaa juoksua, hiihtoa, kun-

tosalia, geokätköilyä, ratsastusta, mökkeilyä, kajakkimelontaa, Lapin vaelluksia

zzeläinrakas, omistaa hevosen ni-

meltä Malla ja irlanninterrieri Sallan

zzon soittanut kitaraa 40 vuotta zztutkii myös historiaa (sotahisto-

ria, elokuvahistoria ym.) ja lukee paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

Harry Jussila kävi heinäkuun puolessa välissä Pihtsuskönkäällä.

moderaattorit Annika,Timo ja nuorin tyttäreni Laura. He rauhoittavat pahimmatkin riitapukarit hetkessä tunnetulla lempeän väkevällä tyylillään, itseään ja vähäisiä yöuniaan säästämättä ja tästä kaikesta heille suuri kiitos. Harry myöntää, että ”someharrastukseen” menee aika paljon aikaa. Ryhmän sisältöä ja keskusteluja täytyy jatkuvasti tarkkailla. – Onneksi tuota taakkaa helpottavat mainiot moderaattorini. Mies saa paljon yksityisviestejä ryhmän jäseniltä kaikenlaisista asioista. Pääosin myönteisiä. – Sitä ei aina ihmiset kuitenkaan ymmärrä ihan täysin, kun olet valtavan ryhmän perustaja ja ylläpitäjä, jossa ihmisiä on enemmän kuin monessa kaupungissa, niin aina ei voi olla jokaiselle mieliksi, vaikka niin haluaisin. Se joskus turhauttaa. Mutta se tunne, kun joku toteuttaa haaveensa ja kiipeää, vaikka jollekin Lapin tunturille, tämän ryhmän innoittamana ja jakaa sieltä haltioituneena kuvia innoissaan ryhmäämme. Se on minulle paras kiitos ja siksi tämä ”työ” on niin mukavaa ja antoisaa. Harry ei asu Lapissa, mutta on kuitenkin osa rakastamaansa pohjoista. – Olen osa Lappia joka ikinen päi-

vä tämän huikean hienon ryhmän välityksellä ja josta suurin kiitos kuuluu ihan jokaiselle ryhmämme jäsenelle. Perintönä Lappihulluus Jussilan Sinikka-täti kulki paljon Lapin erämaissa menneinä vuosikymmeninä, varsinkin 50-, 60- ja 70-luvuilla. Täti tunsi hyvin Kilpisjärven legendaarisen eräoppaan Yrjö Metsälän. Hän kävi monilla Lapin vaelluksillaan Metsälän ryhmien mukana muun muassa Haltin hiihtovaelluksella vuonna 1972. – Lapinvaeltaja-tädin henkinen perintö elää vahvasti minussa. Vaeltajamies Harry on kulkenut Lapissa joka vuosi. Hänen mielestä kesä on hienointa aikaa Lapissa, mutta syksyn ruska-ajan hän nostaa kuitenkin vielä korkeammalle pallille. – Kun osut parhaimpaan ruska-aikaan tunturiin ja eteesi levittyy huikaiseva, kultaisena loistava Lapin maisema kimmeltävine järvineen, niin eihän sitä mikään voita. Lappi on maailman paras maa. Harry sanoo, että parasta Lapissa on erämaan hiljaisuus ja se tunne, että olet kaukana kaikesta maailman murheista.

– Olet osa jotain suurta...Lapin mahtavaa, puhdasta luontoa. Sitä tunnetta et saa mistään muualta. Ensimmäinen reissu taittui moottoripyörällä Tampereelta Kilpisjärvelle heinäkuussa vuonna 1999. – Samana iltana kiipesin moottoripyörävarusteissa Saanalle ja sydämeni jäi sinne yöttömän yön aurinkoon, ikuisesti. – Tämä vuosi on tavallaan 20-vuotisjuhlavuoteni Lapissa. Harry käykin Pohjois-Suomessa lähes joka vuosi. Ennen hän ajoi motskarilla pohjoista ristiin rastiin kesäaikaan, nyt kuvioihin ovat tulleet erämaavaellukset. – Tänä vuonna vaelsin Jonnan kanssa Lossujärven, Urtaslaakson ja Meekonjärven maisemissa. Huippuhetki oli monivuotisen haaveeni toteutuminen, kiipeäminen, kohtalaisen vaikealle, huikealle Govddosgaisi-tunturille, josta näkymät olivat käsittämättömän hienot. Ja nämä vaellukset, jos Luoja suo, niin varmasti jatkuvat, niin kauan kuin saan vaelluskenkäni jalkaan ja rinkan selkääni.

Suomen suurimman ja kauneimman kunnan kesätapahtumat inariviikot.fi

Inga-Briitta Magga

Lappifanin erikoislehti jaossa Vuotsosta Nuorgamiin, ota mukaan matkalla pohjoisessa! www.saariselansanomat.fi

Oppaasi saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon

The Ultimate Ice Driving and Film Location Ivalo, Finland +358 (0)44 778 8800 office@testworld.fi

SAAMELAISMUSEO | LUONTOKESKUS

puh. 0400 898 212, Inarintie 46, 99870 Inari

Avoinna 1.10.–31.5. ti–su 10–17 | 1.6.–31.8. ma–su 9–19 | 1.–30.9. ma–su 9–18 Ravintola Sarrit puh. 040 700 6485 | Inarin matkailuinfo puh. 040 168 9668

www.testworld.fi

www.siida.fi 25

TAPAHTUMISTA

aitoja elämyksiä TEKSTI: Irina Salomaa | KUVAT: tapahtumajärjestäjät Inari-Saariselkä alue on aktiivinen tapahtumapaikka ympäri vuoden. Moninaiset tapahtumat houkuttelevat alueelle matkailijoita ja samalla tarjoavat mahdollisuuden tutustua paikalliseen elämänmenoon ja kulttuuriin. Kaukana pohjoisessa voit kokea aitoja elämyksiä ainutlaatuisten tapahtumien muodossa.

26 - KAUKANA POHJOISESSA

Nopeaan voisi väittää, että näin kaukaa pohjoisesta puuttuvat perinteiset kulttuurin näyttämöt: teatterit, konserttisalit ja -hallit. Ja voi ollakin, että jokaiselle illalle ei löydy suurta valikoimaa kulttuuritapahtumia. Mutta silloin kun tapahtuu, kokoontuvat paikalliset runsain joukoin viettämään aikaa yhdessä ja vaihtamaan kuulumisia pidempienkin matkojen takaa.

intiimien tapahtumien näyttämöksi. Luonnon läheisyydessä järjestettävät tapahtumat vievät osallistujan aivan uusien kokemusten äärelle. Auroran suurelta terassilta aukeaa talvisin revontulien näyttämö ja kesäisin sieltä on mahdollista ihailla keskiyön aurinkoa.

Inariviikot - tanssii, laulaa, soi, kalastaa, huuhtoo ja tarinoi

Saamenpuvun helmat hulmuavat alkuperäiskansojen musiikkifestivaaleilla Ijahis Idjassa Inarissa. Skábmagovat -elokuvafestivaalit taas tuovat esille saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen elokuva- ja tv-tuotantoa, osittain lumesta rakennetussa ulkoilmateatterissa. Monet isot tapahtumat kuten moottoripyörätapahtuma Jänkhällä Jytisee täyttävät alueiden majoituskapasiteetin helposti äärimmilleen, joten majoituksen kanssa täytyy olla ajoissa liikkeellä. Osalla alueen tapahtumista on hyvin pitkät perinteet. Esimerkiksi Inarin porokuninkuusajot on järjestetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1959, jolloin isosarviset härät ottivat mittaa toisistaan Inarijärven jäällä. Kuninkuusajot ovat edelleen yksi kevään merkittävimmistä tapahtumista ja kohtaamispaikoista alueella. Myös maailman pimein jazzfestivaali Kaamosjazz on muotoutunut legendaksi Saariselän alkutalven tapahtumatarjonnassa. Arktisen tunnelmallinen jazzfestivaali ei kuitenkaan ole jämähtänyt menneisyyteen vaan esittelee jazzin monia ääripäitä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Inarin kunnan, kuntalaisten ja paikallisten yhdistysten sekä yritysten yhteisestä ponnistuksesta on syntynyt vuosittain heinäkuussa järjestettävä tapahtumakokonaisuus Inariviikot. Noin kymmenpäiväisen tapahtumasarjan ohjelmistosta löytyy monipuolisesti kesätapahtumia kaikenikäisille – on kyläjuhlia, kultakisoja, lastentapahtumia, markkinatunnelmaa, konsertteja ja paljon muuta. Tapahtumakokonaisuus on houkutellut jo toistakymmentä vuotta joka kesä niin paikallisia kuin matkailijoitakin nauttimaan Suomen suurimman kunnan kesän monipuolisuudesta. Yli sadasta tapahtumasta löydät mieleisesi helposti www.inariviikot.fi sivustolta. Lähde ennakkoluulottomasti mukaan villiyrttityöpajaan maistelemaan luonnon antimia tai seuraamaan Lapin eksotiikkaa tarjoavaa vauhdikasta vesikrossikisaa!

Luonto tapahtumien näyttämönä Alueen luonto tarjoaa henkeäsalpaavat puitteet erilaisten urheilutapahtumien järjestämiseen. Maastopyöräilytapahtuma Saariselkä MTB Stages, maailman pohjoisin ultrakilpailu Kaldoaivi Ultra Trail ja hiihtokauden avaava Kiilopäähiihto innostavat haastamaan itseään upean luonnon ääreen vuodesta toiseen. Arktisista luonnonilmiöistä ammentaa myös Nightless Night -valokuvaustyöpaja, jossa syvennytään keskiyön huumaavan valon taltiointiin ja sukelletaan luontokuvauksen saloihin. Myös Camera Borealis -luontokuvatapahtuma houkuttelee valokuvaajia ja luontoihmisiä alueelle. Saariselän Aurora -tupa sopii loistavasti

Festivaaleista pienempiin tapahtumiin

Inariviikkojen villiyrttityöpaja

Saariselkä MTB Stages

Inarin porokuninkuusajot

Ainutlaatuisia kokemuksia Omintakeiset tapahtumat tarjoavat matkailijalle aitoja elämyksiä ja paikallisille hengähdyksen arkiaskareiden parista. Kaukana Pohjoisessa tapahtumat kokoavat ihmiset yhteen nauttimaan yhdessäolosta sekä luonnon ja kulttuurin tarjoamista antimista. Nämä ovat niitä hetkiä, jolloin pohjoinen elämänmeno näyttäytyy aidoimmillaan. n

Nightless Night -valokuvaustyöpaja

TAMMI-HELMIKUU

TAPAHTUMAT Paikalliseen elämänmenoon pääset parhaiten mukaan tapahtumien kautta. Tässä esittelemme osan alueella vuosittain järjestettävistä tapahtumista.

n SKÁBMAGOVAT

-elokuvafestivaalit Skábmagovat -alkuperäiskansojen elokuvafestivaalit tuo esille saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen elokuva- ja tv-tuotantoa. Näytökset ovat Siidassa ja Sajoksessa Inarissa.

Tapahtumakalenterista löydät kaikki ajankohtaiset tapahtumat alueella:

inarisaariselka.fi/tapahtumat

n SAAMELAISTEN

KANSALLISPÄIVÄN JUHLALLISUUDET Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6.2.

MAALIS-HUHTI -TOUKOKUU n SKI SAARISELÄN

TAPAHTUMAT Rinteillä riittää tekemistä kevättalven aurinkoisina päivinä – Girls go Shred, Pulkkamäen MM-kisat ja paljon muuta. n Koiravaljakkokisa

GOLD RUSH RUN Gold Rush Run on kolmen luokan ja kolmen matkan koiravaljakkokisa, joka järjestetään Tankavaaran Kultakylässä.

n SAARISELKÄ

FATBIKE MTB Ajetaan hohtavilla hangilla Saariselällä.

28 - KAUKANA POHJOISESSA

n INARIN

POROKUNINKUUSAJOT Sadat porot ajajineen, huoltojoukkoineen ja kannustajineen luovat tästä tapahtumasta kauden värikkäimmän tapahtuman.

n IVALO WATERCROSS

-kelkkakisat Koko perheen iloinen tapahtuma Pohjoismaiden kovimpien vesikrossaajien kisaillessa.

ELO-SYYSKUU n JÄNKHÄLLÄ JYTISEE n VASKOOLIHIIHTO

Vaskoolihiihto hiihdetään joka vuosi pitkäperjantaina Saariselällä.

KESÄ-HEINÄKUU n YÖTTÖMÄN YÖN

AGILITYKISAT Suomen pohjoisimmat agilitykisat houkuttelevat koiraharrastajia ympäri Suomen kisaamaan Saariselän maisemiin, Santa’s Hotel Tunturin tapahtumatorille.

Pohjois-Suomen suurin moottoripyörätapahtuma järjestetään Santa’s Hotel Tunturissa.

MARRAS-JOULUKUU n LAPIN KEITTIÖMESTAREI-

DEN HERKKUPÖYTÄ Lappilainen ruokakulttuuri ja kotimaisista raaka-aineista valmistettu juhlapöytä kaikkien herkkusuiden ulottuvilla Santa’s Hotel Tunturissa, Saariselällä.

Perinteisesti kisaan osallistuu todellisia kovan tason hiihtäjiä, jotka tulevat harjoittelemaan Saariselän laduille jo hyvissä ajoin ennen kisoja.

-musiikkifestivaali Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja (suomeksi Yötön yö) järjestetään vuosittain Inarin kirkonkylällä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

pimein jazzfestivaali Arktisen tunnelmallinen jazzfestivaali Saariselällä esittelee jazzin monia ääripäitä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

n Luontokuvatapahtuma

n RAUTAA RAJALLE

n INARIVIIKOT

Perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, torihulinaa, konsertteja, pelimannitapahtumia, taidenäyttelyitä, retkeilyä, tanssia sekä teatteria – jokaiselle siis jotakin!

n PERINTEINEN JOULU

Virittäydy joulutunnelmaan mm. ruoan parissa, kirkkokonserteissa tai joulumyyjäisissä.

n KAAMOSJAZZ – maailman n IJAHIS IDJA

-valokuvaustapahtuma Tapahtumassa yhdistyvät valokuvaus, työpajatoiminta, pohjoisen kesä ja yötön yö. Inari-Saariselkä alue.

KUMILAUTTARETKI IVALOJOELLA Kultaa ja kosken kuohua, matkan varrella tutustumme alueen kultahistoriallisiin kohteisiin mm. Kultalaan, Sotajoen suupankkiin ja Ritakoskeen.

Kiilopäähiihto on uusi alkukauden hiihtotapahtuma kaikille hiihtoa harrastaville.

n FIS-HIIHDOT

n NIGHTLESS NIGHT

n Luontoloman perinteinen

n KIILOPÄÄHIIHTO

-jenkkiautotapahtuma Tapahtuma kokoaa jälleen maamme sielukkaimmat kulkuneuvot Saariselälle Santa’s Hotel Tunturiin. n KALDOAIVI ULTRA TRAIL

Maailman pohjoisin ultrakilpailu haastaa osallistujansa Suomen suurimmassa erämaassa

CAMERA BOREALIS Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa nautitaan luontokuvaesityksistä ja samalla opitaan asiaa luonnosta. n SAAMENKÄSITÖIDEN

n SAAMELAISMUSEO

SIIDAN NÄYTTELYT Siida tarjoaa kävijälle sekä moniaistisia elämyksiä että asiantuntevaa tietoa kulttuuri-, taide- ja luontoaiheisten, niin pysyvän kuin vaihtuvien näyttelyiden myötä. Vuosien 2021 ja 2022 aikana Siida-rakennusta tullaan kunnostamaan ja näyttelyitä uudistetaan. Tällöin ulkomuseo rikastettuine tarjontoineen toimii näyttelykeskuksena. Uusi, uljas Siida avataan 2022 kesällä.

MARKKINAT Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen kokoontuu myyjiä ympäri Saamenmaata. Tämä on hyvä paikka tutustua saamenkäsitöiden uusiin tuuliin.

n SAARISELKÄ MTB STAGES

Saariselkä MTB Stages on kolmipäiväinen Lapin pyöräilykesän huipentuma Saariselällä.

Lisää tapahtumia: inarisaariselka.fi/ tapahtumat

Skoganvarre

Porsangermoen

Lakselv

Nordkapp 128 km

Olderfjord

Karasjok

Kartan toteutus: Mediamaps · Map produced by Mediamaps www.mediamaps.fi

Terveyskeskus · Health center

Lentokenttä · Airport

Hiihtokeskus · Ski resort Matkailukeskus · Tourist resort

Paatus

Köngäs

Rovisuvanto

Piesjoki

Outakoski Akukoski

UTSJOKI

Kevon luonnonpuisto Kevo Strict Nature Reserve

Nuorpiniemi Paistunturit

Arola

Iijärvi

Kaldoaivin erämaa-alue Vetsijärvi Kaldoaivi Wilderness Area

Mieraslompolo

Leppälä

Petsikko

Kenestupa

E75

Tana

Jääräjoki

Nuorgam

Nervei

Pajukoste

Vetsikko

970

Gárnjárga

Patoniva Kevo

Utsjoki

Kaava

Nuvvus Paistunturin Dalvadas erämaa-alue Paistunturi Aittijoki Wilderness Area

970

Ifjord

Lebesby

NORJA NORWAY

Kunes

Veidnes

Rautaperä

Jääjärvi

164

498 132

343

Bugøynes

580 379

366

245 170 40

130 127

259

216

387

324

Nikel

Skallelv

324

127 196

130 453

215

Kirkenes Hesseng

Vadso

215

259

387 216 453 196

580 369 62

190 343 85

277 132

169 453 240 190 85 300 397 245 40

169 269 117

453

169

Hamninberg

300 100

161

200 126

Sodankylä

432 260 498 240 369 44

257 473 260 277

642 432

711

257 117

375 117

422 642 473 711

620 397 22

159 214 397 422

190 290 137

Näätämö

E75

290

329

363 190 428 169

285 427 214 307 137

126 164 100 210 170 366 379 44

200 161

Raja-Joosepi

Utsjoki

243 436 543 159 458 290 527 269 397 210

340 144 341 284 175

329 290 428 527 375 117

Nuorgam

169 262

Pyhätunturi

201 421 208 222

262 222 363 458 307 22

169 208 175

Kirakkajärvi

Sevettijärvi

Villavaara

Varangerbotn

Luosto

383 421 284 543 427 620

Saariselkä

Utsjoki

199 46

241 201 341 436 285

Sodankylä

Rovaniemi

Raja-Jooseppi

Pyhätunturi

Nuorgam

Nordkapp

Luosto

Kirkkoniemi

144 243

199 237 340

138

Nordkapp

Batsfjord 241 383

Lemmenjoki

138 237 85

Kirkkoniemi

Karigasniemi

Lemmenjoki

Ivalo

Inari

Kongsfjord Ivalo

Bensa-asema · Gas station Rovaniemi

VÄ L I M AT K ATAU LU K KO · D I STA N C E TA B L E

Saariselkä

PA LV E LU M E R K I T · S E RV I C E SY M B O LS

Berievag © Mediamaps 2019 · Map data © OpenStreetMap contributors, CC-BY-SA, MML

Korpela

Hanhimaa

Vierelä

955

KITTILÄ

Nilipirtti

Puljun erämaa-alue Pulju Wilderness Area

955

Tieva

Pokka

Kaalimaa

Ivalon Matti

Lisma

Repokaira

Repojoki

Lemmenjoen kansallispuisto Lemmenjoki National Park Vipustunturit

955

Paatari

Porttipahdan tekojärvi

Kuttura

Veskoniemi

E75

438

Kiilopää 546

Tankavaara Sompion luonnonpuisto Vuotso Sompio Strict Nature Reserve

Tankapirtti

Kiiloselkä

Kakslauttanen

Saariselkä Laanila Kaunispää

Supru

Sarmijärvi

969

Raja-Jooseppi

Urho Kekkosen Talkkunapää kansallispuisto 633 Urho Kekkonen National Park

Sokosti 718

Ruohokangas

Pohjoinen jäämeri Arctic Ocean

Pirechnyj

Helsinki

Napapiiri Arctic Circle Rovaniemi

VENÄJÄ RUSSIA

885

Korvatunturi 483

Nyrud

Kemihaara

Rajakoski

Nammijärvi

Nellim

Virtaniemi

Vätsäri

Vätsärin erämaa Vätsäri Wilderness Area

Suolisjärvi

Tsarmitunturin erämaa-alue Tsarmitunturi Wilderness Area

Keväjärvi

Akujärvi

Rajankangas Huuhkaja 4 Törmänen

Kyrö

Koppelo Siskeli

Palkisoja

Roivainen Siltaharju

Purnumukka

Paloniemi

Nitsijärvi

Suojanperä

Pautujärvi

Partakko

Inarijärvi

Väylä

Ivalo

Rahajärvi

Sikovuono

Inari

Hammasjärvi

Solojärvi

Hammastunturin erämaa-alue Hirvassalmi Hammastunturi Wilderness Area

Menesjärvi

Koskenniska

Mutusjärvi

Iijärvi

INARI

Kaamanen

E75

Paksumaa

Palomaa

Säytsjärvi

Huutoniemi

Kielajoki

Tirro Riutula

Kaamasmukka

Muotkatunturit Muotkatunturin erämaa-alue Muotkatunturi Wilderness Area

Lemmenjoki Njurklahti

Maarestatunturit

Pyhäjärvi

Angeli

Jokiranta

Geavgnávuolle

Ranttila

Aslakkala

Kamiljoki

Karigasniemi

AITO LAPPI LÖYTYY TÄÄLTÄ Minne Pohjois-Lapissa voi majoittua, missä ruokailla ja hoitaa ostokset? Palveluhakemistostamme löydät kätevästi itsellesi sopivat palvelut monipuolisen tarjonnan joukosta. Mahtava Lapin luonto on täällä kaikkialla ympärillä. Tutustu siihen omatoimisesti tai ota yhteyttä ohjelmapalveluiden tarjoajiin, jolloin saat luontoelämyksestä paljon enemmän irti.Matkailuneuvontapisteet

Matkailuneuvontapisteet

Miten perille?

Inari-Saariselkä alueella matkailuneuvonta ja Metsähallitus tekevät saumatonta yhteistyötä. Näin sinä saat matkailuneuvonnasta tietoa koko Inari-Saariselkä alueen palveluista sekä ajantasaiset retkivinkit.

Arktinen Inari-Saariselkä on vain muutaman tunnin päässä Etelä-Suomesta. Perille pääset hetkessä Helsingistä Finnairin ja talvisin myös Norwegianin siivillä. Talvisin Ivaloon lentää myös Lufthansa Frankfurtista sekä Finnair Lontoosta. Joka reittilennolta ja -lennolle on lentokenttäbussiyhteys Saariselän ja Kakslauttasen kautta Kiilopäälle.

Inarin Matkailuneuvonta / Siida Inarintie 46, 99870 Inari Puh. 0206 39 7740 Ivalon Matkailuneuvonta / Metsähallituksen palvelupiste Ivalontie 10, 99800 Ivalo Puh. 0206 39 7701 Saariselän matkailuneuvonta / Palvelupiste Kiehinen Lutontie 16, 99830 Saariselkä Puh. 0206 39 7200

Taksilla pääset kätevästi haluamaasi kohteeseen ja lentoasemalta voit myös vuokrata auton. Junalla pääsee Rovaniemelle asti, josta matka jatkuu päivittäisin kulkevia linja-autovuoroja hyödyntäen. Autolla tai matkailuautolla matkustavan valittavana on useita reittejä. Päätie E75 kulkee eteläisemmästä Suomesta halki Inari-Saariselkä alueen. Lue lisää osoitteesta: inarisaariselka.fi/saapuminen

PALVELUKUVAUSTEN SELITYKSET Hotelli

Mökkivuokraus

Lomahuoneistot

Ravintola/kahvila

Hyvinvointi

Ostokset

Taksi

Kuljetus ja kiertoajelut

Oppaat

Erikoismajoitukset

Camping

Välinevuokraus

Porot

Huskyt

Kalastus & metsästys

Patikointi & retkeily

Skiing

Lumikenkäily

Pyöräily

Veneily

Melonta & vesiurheilu

Moottorikelkkailu

Moottoriurheilu

Kulta

Valokuvausretket

Kulttuuri

Ruokailuelämykset

Luonnon antimien keräily

Keskiyön auringon retket

Revontuliretket

32 - KAUKANA POHJOISESSA

RENT

majoitus ja ravintolat SAARISELKÄ ARCTIC FRIENDS OY +358405762820 annemarita.heikkila@gmail.com www.arcticfriends.com

CASTILLO CHALETS +358405954157, +358400822527 info@castillo.fi www.castillo.fi

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT +3585880785 herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi

HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä +358306866000 customer.service@holidayclub.fi www.holidayclubresorts.com Angry Birds Activity Park, Kylpylä

INARI-SAARISELKÄ KESKUSVUOKRAUS Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä +35844 363 6972 kuukkeli@saariselka.fi www.accommodationkuukkeli.com

KAUNISPÄÄN KIISA +358440661978 kiisa@kiisa.net www.kiisa.net

LAANILAN KIEVARI Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä +358400239868 info@laanilankievari.fi www.laanilankievari.fi

LAANILAN SAVOTTA Viskitie, 99830 Saariselkä +358400603903 savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi

LAPIN KUTSU Kelotie 2, 99830 Saariselkä +358400287744 lapinkutsu@saariselka.fi www.lapinkutsu.fi Myös kiinteistönvälitystä

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä +358165594455 riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com

KAUNISPÄÄN KELOPIRTTI Koivupolku 4, 99830 Saariselkä +358400213543 kelopirtti@hotmail.fi www.kelopirtti.com

NORTHERN LIGHTS VILLAGE – MIDNIGHT SUN VILLAGE Rovaniementie 3222 E, 99830 Saariselkä +358164691200 sales@northernlightsvillage.fi www.northernlightsvillage.com

STAR ARCTIC HOTEL Ylämajantie 1, 99830 Saariselkä +358444194000 info@stararctichotel.com www.stararctichotel.com

TOPSTAR FINLAND OY Etelärinteentie 16, 99830 Saariselkä +358500643351 pekka.uotila@topstar.fi www.topstar.fi

MAINIOT MAJAT +358449640048 lapinsatu8@gmail.com www.mainiotmajat.com

RENT

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI +358174652752, +358400674721 tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.rantatuuli.fi

MUOTKA WILDERNESS HOTEL Muotkantie 204, 99830 Saariselkä +358406718337 sales@nellim.fi www.nellim.fi RENT

TUNTURIKUKSA Saariseläntie 5 B13, 99830 Saariselkä +358 400623602 kinnunenaija@gmail.com

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Honkapolku 2, 99830 Saariselkä +358165540500 keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com RENT

TUNTURIYÖ +358405475630 tunturiyo@saariselka.fi www.tunturiyo.com SAARISELÄN MARJAMAJAT Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä +358405890043 marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi

SAARISELÄN UNIPUUT +358405718891, +358505259035 hannu.leinonen@dnainternet.net

SANTA’S HOTEL TUNTURI Lutontie 3, 99830 Saariselkä +3581668111 saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi

SKÁBMA Kosatus 2, 99830 Saariselkä +358451805640 skabma@skabma.fi www.skabma.fi

SKAIDI MÖKIT +358407602255 eevam.niittyvuopio@hotmail.fi www.skaidimokit.com

VALO LUXURY RETREATS +358449851404 info@valofinland.com www.valofinland.com

INARI, IVALO, NELLIM AURORA VILLAGE IVALO Aurorakuja 38, 99800 Ivalo +358405804218 info@auroravillage.fi www.auroravillage.fi RENT

HOTEL UJEVAARA Inarinjärventie 480 Ivalo, 99800 +358400804466 info@hotelliujevaara.fi www.hotelliujevaara.fi

INARI WILDERNESS HOTEL Inarintie 2, 99870 Inari, Finland +358504477887 sales@nellim.fi www.nellim.fi/inari RENT

34 - KAUKANA POHJOISESSA

NANGU WILDERNESS HOTEL Veskoniementie 204, 99800 Ivalo +358503800010 sales@nellim.fi www.nellim.fi/nangu

ARCTIC - SIIDA Nuorgamintie 2994, 99990 Nuorgam +358405413617 arctic@arcticsiida.fi www.arcticsiida.fi

NELLIM WILDERNESS HOTEL Nellimintie 4230, 99860, Nellim +358400809949 sales@nellim.fi www.nellim.fi/nellim

RENT

TRADITION HOTEL KULTAHOVI Saarikoskentie 2, 99870 Inari +358165117100 inarin.kultahovi@co.inet.fi www.hotelkultahovi.fi

VISIT INARI - SAFARIS & ACCOMMODATION Inarintie 40, 99870 Inari +358401796069 sales@visitinari.fi www.visitinari.fi RENT

VASATOKKA, NUORISO- JA LUONTOMATKAILUKESKUS Angelintie 696, 99870 Inari +358400670561 vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi RENT

THE WHITE BLUE +49 8363 92898-58 info@thewhiteblue.de www.thewhiteblue.de

LEMMENJOKI AHKUN TUPA +35816673435, +358407554306 ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi

HOTELLI KORPIKARTANO Meneskartanontie 71, 99870 Inari +358407774339 korpikartano@korpikartano.fi www.korpikartano.fi

UTSJOKI, NUORGAM, KARIGASNIEMI & KAAMANEN

CAMPING LAPINKYLÄ Ringinvatro 14 C, 99980 Utsjoki +3580405591542 nilla.tapiola@luukku.com www.arctictravel.info RENT

GIELLAJOHKA Karigasniementie 2920, 99910, Kaamanen +358407386825 info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi RENT

HOLIDAY VILLAGE VALLE Ellintie 25, 99980 Utsjoki +358400948210 info@holidayvillagevalle.fi www.holidayvillagevalle.fi RENT

NUORGAMIN LOMAKESKUS Nuorgamintie 4401a, 99990 Nuorgam +358400294669 info@visitnuorgam.fi www.nuorgaminlomakeskus.fi RENT

PAISHILL PRIVATE LODGE Tenontie 4066, 99980 Utsjoki +358503890114 hello@paishilllodge.com www.paishilllodge.com

TENON LOHIRANTA Olenjoentie, 99990 Nuorgam +358406715800 info@tenonlohiranta.fi www.tenonlohiranta.fi RENT

RENT

LOMAKYLÄ VALKEAPORO Lemmenjoentie 134, 99870 Inari +358400394682 valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

Nuku hyvin pohjoisen taivaan alla!

RENT

ohjelmapalvelut OHJELMAPALVELUT ANGELI REINDEER FARM Konesjärventie 119, 99870 Inari +358405363061 angelireindeerfarm@gmail.com www.angelireindeer.fi

AT NATURE 99870 Inari info@atnature.fi www.atnature.fi

AURORA SPA Holiday Club Saariselkä Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä +358451138101 auroraspalappi@gmail.com www.auroraspa.fi

ARCTICA LAPLAND Rovaniementie 944, 99800 Ivalo +358505058746 arctica.lapland@gmail.com www.arcticalapland.com

DESIGN HOUSE IDOLI Ukonjärventie 105, 99800 Ivalo +358400197181 idoli@idoli.fi www.idoli.fi

ARCTIC CAMERA Leiritie 23, 99800 Ivalo +358407778572 arcticcameraivalo@gmail.com www.arcticcamera.fi

FROZEN LAKE HUSKY Kullankaivajantie 103, 99830 Saariselkä +358408383058 frozenlakehusky@gmail.com www.frozenlakehusky.com

ARCTIC AGENCY +358504313999 info@arcticagency.fi www.arcticagency.fi RENT

ARCTIC SKY Ruijankeino 2, 99830 Saariselkä +358401559700 minna@arcticskylapland.com www.arcticskylapland.com Hiljaisuuden ja hyvinvoinnin retriittejä

36 - KAUKANA POHJOISESSA

GALDDOAIVI SAFARIS Sevettijärventie 12245, 99940 Näätämö +358408311737 info@galddoaivi.com www.galddoaivi.com

IVALO SAFARIS PL 6, 99800 Ivalo +358401589515 info@ivalosafaris.fi www.ivalosafaris.fi

IVALO TREK LAPLAND Leiritie 23, 99800 Ivalo +358408433794 ivalotrek@gmail.com www.ivalotrek.com

LUONTOLOMA / PRO-SAFARIS Lutontie 3, 99830 Saariselkä +35816668706 luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi RENT

JOIKU-KOTSAMO SAFARIS Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä +358400138911 joikukotsamo@saariselka.fi www.joikukotsamo.fi

PALTTO ELÄMYSRETKET JA ATELJEE HUOPAPIRTTI Lemmenjoen kylätie 100, 99885 Lemmenjoki +358400287544 paltto@paltto.fi www.paltto.fi

KULTAMUSEO Tankavaarantie 11 C, 99695 Tankavaara +35816626171 info@kultamuseo.fi www.kultamuseo.fi

POLAR CREEK Siula, Kelotie 1, 99830 Saariselkä +358406839804, +358406838690 info@polarcreek.fi www.polarcreek.fi välinevuokraus

LAP ADVENTURES Jääjärventie 30a, 99930 Sevettijärvi +358400414647 info@lapadventures.com www.lapadventures.com

RENT

LAPLAND DELIGHT +358405609797 info@laplanddelight.fi www.laplanddelight.fi Live musiikki & viihdyttävät roolihahmot

POLARIS POINT HORSES Auskottivaarantie 60, 99830 Saariselkä +358451112569 info@polarispointhorses.com www.polarispointhorses.com hevospalvelut

REINDEER FAMILY AND WORKSHOP Puh. 040 591 9162 Itkosentie 4, 99870 Inari reindeerworkshop@gmail.com www.reindeerworkshop.fi

LAPLANDLIFE Pounulantie 40B, 99800 Ivalo +358451882222 info@laplandlife.net www.laplandlife.net

POROTILA PETRI MATTUS Kittiläntie 3070 B, 99870 Inari +358400193950 petri.mattus@gmail.com www.reindeerfarmpetrimattus.com

LAPLAND SAFARIS NORTH Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä +358163311280 saariselka@laplandsafaris.fi www.laplandsafaris.com RENT

LAPLAND WELCOME SAARISELKÄ Ivalontie 12, 99800 Ivalo | Siula, Kelotie 1, 99830 Saariselkä +358400930199 info@laplandwelcome.fi www.laplandwelcome.fi RENT

LAURIN HIERONTAPALVELUT Hiillostie 18, 99800 Ivalo +358407008146 wesslin.lauri@gmail.com | Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä +35816681501 www.laurinhierontapalvelut.fi

SAARISELKÄ SKI & SPORT RESORT Kullanhuuhtojantie, 99830 Saariselkä +35816668882 info@skisaariselka.fi www.skisaariselka.fi RENT

SIIDA SAAMELAISMUSEO & YLÄ-LAPIN LUONTOKESKUS Inarintie 46, 99870 Inari +358400898212 siida@samimuseum.fi, siida@metsa.fi www.siida.fi

Koe lappi aidoimmillaan!

OSTOKSET JA MATKAMUISTOT

KULJETUKSET

HIPPUPUOTI GIFT SHOP Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä +358405765613 hippupuotigifts@gmail.com

BRIITTA PAJARI TAKSI +358400696914 briitta.pajari@saariselka.fi

INARI COSMETICS +4915141962972 hei@inari-cosmetics.com www.inari-cosmetics.com Luonnonkosmetiikkaa

INARIN HOPEA Inarintie 61, 99870 Inari +35816671333 asiakaspalvelu@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi

KAMMIGALLERIA Lemmenjoentie 650 A, 99885 Lemmenjoki +358407443763 kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi

KIRSIN LAHJA Siula, Kelotie 1, 99830 Saariselkä +358406796355 kautovuori@gmail.com

ULTIMA GIFT / ULTIMA JEWELRY Saariseläntie 13, 99831 Saariselkä +358407288448, +35840016544 jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

38 - KAUKANA POHJOISESSA

KATAJAMAAN TAKSI +358400731973 katajamaantaksi@saariselka.fi

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY +358 400 696 678, +358 400 981 243 info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

LUONTOLOMA / PRO SAFARIS Lutontie 3, 99830 Saariselkä +35816668706 luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi

PAJARIN TAKSI +358400394375 pajarintaksi@saariselka.fi

SIXT AUTOVUOKRAAMO Ivalon lentoasema & Santa’s Hotel Tunturi +35820112257 ivalo@sixt.fi www.sixt.fi autonvuokraus

muut palvelut

Inarin virallinen värilogo

Logo mustavalkoisena

MUUT PALVELUT AURORA LAPLAND TRAVEL OY Seitatie 16, 99980 Utsjoki +358405508295 info@auroralaplandtravel.fi www.auroralaplandtravel.fi Matkanjärjestäjä SAARISELÄN SANOMAT Piiskuntie 1, 99800 Ivalo +358401919919 saariselan.sanomat@saariselka.fi www.saariselansanomat.fi Paikallislehti

Inarin logo juhla-asussaan. Logo kullan värinen.

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Sajos, 99870 Inari +358108393109 sajos@samediggi.fi www.sajos.fi

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS +358407237309 kanslia@sogsakk.fi www.sogsakk.fi

TEST WORLD Tyre and vehicle winter testing Nellimintie 569, 99800 Ivalo +35844778 8800 office@testworld.fi www.testworld.fi Ajoneuvo- ja rengastestaus

Tule töihin Inarin kuntaan, kahdeksan vuodenajan upeisiin maisemiin! KATSO UUSIMMAT TYÖPAIKAT:

inari.fi/rekry

Logo, jossa Inari kirjoitettu kolmella saamen kielellä.

Inarin kunta

p. 040 188 7111 inari@inari.fi inari.fi

LÖYDÄ AITO LAPPI @exploreinari | #exploreinari

INARISAARISELKA.FI