Pohjola-Norden Aluelehti Lounais-Suomi 2020-2021

Pohjola-Norden Lounais-Suomen aluelehti Sydvästra Finlands regiontidning Päätoimittaja Michael Oksanen puh. 0400 795 235 michael.oksanen@pohjola-norden.fi Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi Lehtityöryhmä Sami Heinonen Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning Kansi ja kansikuva / Omslag och omslagsbild Sirpa Korhonen Jaakko Saviranta

Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2020 Painos / Upplaga 1000 kpl

Raision ja Naantalin Pohjola-Nordenin vuoden 2019 kesämatka Lofooteille. s. 8

Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar

sisällys • innehåll Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Lounais-Suomen alue / Sydvästra Finlands region Regionens sommardag i vackra Runsala i Åbo – Loimaan Pohjola-Norden. . . 5 Pohjoismainen saaristoyhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Miksi jäsenyys kannattaa?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Raumaan tutustumassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Huikeat Lofootit – Raision ja Naantalin Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Turku–Reykjavik, meno-paluu moottoripyörällä!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Joulumatka Tallinnaan – Turun Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 ”De vackraste julsångerna” – Uudenkaupungin Pohjola-Norden . . . . . . . . . . . 18 Kirjallisuusviikon avaus – Uudenkaupungin Pohjola-Norden. . . . . . . . . . . . . . . 19 Juhlimista Nobelin hengessä – Rauman Pohjola-Norden . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Pohjola-Norden ry Folkverkstan 2020-2022 – Pohjola-Nordenin kestävän kehityksen projekti. . . 22 Kielilähettiläät / Språkambassadörerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Barnens rätt på jorden här i Norden. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Isyysvapaat on tasa-arvokysymys – Koti-isät -projekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

pääkirjoitus • ledare

Uusi Pohjola – Det nya Norden Pohjola tunnetaan demokratian, vapauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja tasa-arvon mallioppilaana. Pohjoismaat sijoittuvat aina TOP 10 maiden joukkoon tehtäessä erilaisia tutkimuksia esimerkiksi koulujärjestelmästä tai siitä missä onnellisimmat ihmiset asuvat. Pohjola on voinut olla ylpeä passivapaudesta sekä ihmisten ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Liikkuessa Pohjolassa voi tuntea olevansa turvassa ja joutuessaan onnettomuuteen voi aina olla varma, että saa apua. Mutta miltä tulevaisuus näyttää?

Elämme aikoja, joita kukaan ei osannut ennustaa. Jos joku olisi sanonut minulle uudenvuodenaattona 2019-2020, että toukokuussa istun seitsemättä viikkoa kotona etätöissä, minulla ei ole mahdollisuutta tavata sukulaisiani tai ystäviäni tai mennä edes kahvilaan, olisin vain nauranut ja sanonut, että kuulostaa ihan tieteisromaanilta.

Nyt tämä on totisinta totta. Tulemme näkemään pysyviä muutoksia yhteiskunnissamme. Mitä vaikutuksia tällä tulee olemaan pohjoismaiseen yhteistyöhön?

Mitä tapahtuu kaikelle sille, mitä olemme rakentaneet vuosikymmeniä ja miten voimme tulevaisuudessa taata vapaan liikkuvuuden?

Pohjoismaisten päätöksentekijöiden tulee seisoa yhteisenä rintamana ja päättää, että olemme myös jatkossa yhtenäinen alue, jolla on läheistä yhteistyötä ja ennen kaikkea yhteinen toimintasuunnitelma tulevaisuuden kriisien edessä. Meidän tulee vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä siten, että voimme myös huomenna tarjota kansalaisillemme mahdollisuuden elää yhteiskunnassa, jossa voimme tuntea olevamme turvassa ja tasa-arvoisia. Pohjoismaisilla sisämarkkinoilla on suuri potentiaali ja se voi parhaimmillaan jarruttaa tulevia taloudellisia kriisejä.

Nyt jos koskaan tarvitaan Pohjola-Nordenia. Voimme yhdessä levittää pohjoismaista viestiä ja työskennellä yhdessä – vaikka teemme sen uudella tapaa. Meidän pitää ottaa oppia niistä kokemuksista, joita saamme toimimalla digitaalisesti ja rakentaa uusia, tulevaisuuden toimintamuotoja. Ajatelkaa, miten mukavaa oli laulaa esimerkiksi yhteislauluja yhdessä muiden Pohjoismaiden nordistien kanssa. Meidän tulee kehittää tästä tulevaisuudessa kombinaatio, jossa digitaalinen toiminta ja fyysiset kohtaamiset kulkevat käsi kädessä.

Ystävyyttä ja yhteistyötä voidaan viedä eteenpäin vain yhdessä tekemällä. Parhain nordisti; sinua tarvitaan rakentamaan tulevaisuuden Pohjolaa!

Norden anses ofta vara en modell för demokrati, frihet, social rättvisa, säkerhet och jämställdhet. De nordiska länderna ligger alltid i topp-10 då man gör olika mätningar av till exempel skolsystem eller vem som är lyckligast. Norden har kunnat stoltsera med passfrihet och fri rörlighet för personer och varor. När man rör sig i Norden känner man sig trygg, och skulle man råka ut för en olycka vet man att man alltid får hjälp. Men hur ser framtiden ut?

Vi lever idag i en tid som ingen kunnat förutspå. Skulle någon ha sagt åt mig på nyårsaftonen 2019–2020 att i maj sitter jag för sjunde veckan hemma och distansarbetar, och att jag inte kunnat träffat min släkt och vänner eller ens gå till ett café, ja då skulle jag ha skrattat och sagt att det låter som en bra ”sci fi-roman”.

Nu är detta ett faktum som kommer att leda till bestående förändringar i vårt samhälle. Vad betyder detta för det nordiska samarbetet?

Hur går det med allt det som man under decennier har byggt upp, och kan man garantera fri rörlighet i framtiden?

Beslutsfattarna i Norden borde nu enas och ta ett gemensamt beslut att Norden skall fortsätta vara en region som har ett nära samarbete, och framförallt en gemensam krisplan för eventuella framtida kriser. Vi bör stärka det nordiska samarbetet så att vi i också fortsättningen kan erbjuda våra medborgare möjlighet att leva i ett samhälle där man kan känna sig trygg och jämlik. En inre nordisk marknad har en stor potential, och kan leda till att en framtida ekonomisk kris kan bromsas. Nu om någonsin behövs Pohjola-Norden.

Vi kan gemensamt sprida det nordiska budskapet och jobba tillsammans, även om vi gör det på ett nytt sätt. Vi skall ta till oss av de erfarenheter vi får av att jobba digitalt, och bygga nya verksamhetsformer för framtiden. Tänk hur trevligt vi haft med till exempel allsångsaftnar där folk från olika delar av Norden har deltagit. Vi skall utveckla detta för framtiden så att vi får en bra kombination med digital verksamhet och fysiska träffar, för vänskap och samarbete utvecklas endast genom att vi gör det tillsammans. Så bästa nordist; du behövs för att bygga det framtida Norden!

Michael Oksanen

Michael Oksanen

Päätoimittaja

Chefredaktör Pohjola-Norden Ry

3

THALIAS TEMPEL SEDAN 1839

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

4

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

Loimaan Pohjola-Norden

Trevligt tillsammans!

Regionens sommardag i vackra Runsala i Åbo Text och fotografier: Britta Wiander Vår regions sommardag arrangerades i Runsala i Åbo

14.9.2019 i vackert väder. Deltagandet i dagens program var för deltagarna avgiftsfritt. Deltagarna blev bjudna på lunch, kaffe med tilltugg, guidning och inträdesbiljetter. I sommardagen deltog lite över 50 personer från regionens olika föreningar. Också personer som inte vid tidpunkten var medlemmar i Pohjola-Norden var välkomna att delta. Dagens program började med en gemensam kaffestund i café Vanha Tammi som är beläget i Åbo universitets botaniska trädgård.

Därefter indelades vi i tre grupper och varje grupp fick sin egen guide som på finska guidade oss i botaniska trädgården.

Guiderna Susanna Auvinen, Jouni Issakainen och Matti Yli-Rekola visade oss runt i växthusen och berättade för oss om olika växters förekomst i olika klimatförhållanden.

Efter att vi bekantat oss med botaniska trädgården förflyttade vi oss till Honkapirtti för att äta lunch. Honkapirtti ligger rätt nära den botaniska trädgården vid Albert Ravilas väg och är en populär rastplats bland människor som rör sig ute i Runsala. Lunchen åt vi i Honkapirttis stora fina sal och därefter fick vi av Leena Laihonen höra om Honkapirttis intressanta historia som går tillbaka ända till våra senaste krigstider. Närmare information om Honkapirttis olika skeden hittar man på Honkapirttis webbsidor (se länken nedan).

Deltagarna fick under dagen information om aktuella

ärenden beträffande regionens verksamhet och också Pohjola-Norden förbundets representant Lasse Paukkonen var på plats och gav information från förbundets sida.

Vår träff avslutades med kaffe och Honkapirttis läckra munkar, varefter vi sade hej till varandra efter en trevlig dag tillsammans, i hopp om att träffas igen 2020. Det är nämligen meningen att regionen årligen arrangerar en gemensam sommardag till någon trevlig och intressant plats för regionens alla föreningar. Personer som är intresserade av vår verksamhet är hjärtligt välkomna att delta och samtidigt bekanta sig med Pohjola-Norden verksamheten.

Britta Wiander från Loimaan Pohjola-Norden ry ansvarade för genomförandet av dagen, men Eeva Grönroos från Turun Pohjola-Norden i Åbo ry hade en stor roll gällande planeringen av dagens program. Det var också Eevas idé att ordna regionens dag i Runsala. •

Här kan man finna mer information om de intressanta platserna vi besökte • https://www.vanhatammi.fi/ (Runsala parkväg 215, 20100 Åbo) • https://sites.utu.fi/kasvitieteellinen-puutarha/sv/ (Runsala parkväg 215, 20100 Åbo) • https://sites.utu.fi/kasvitieteellinen-puutarha/ • https://www.honkapirtti.fi/ (Albert Ravilas väg 20100 Åbo)

5

Pohjoismainen saaristoyhteistyö – toimintaa yhteisen saaristomme hyväksi Teksti: Sami Heinonen Kuva: Annastina Sarlin kaikki olemme varmaankin ihastelleet maisemia Ruotsin laivan ikkunoista matkalla Tukholmaan.

Saaristoalue, joka ulottuu Saaristomereltä Ahvenanmaan kautta Tukholmaan saakka muodostaa yhtenäisen alueen, joka on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Alue on paitsi maisemallisesti, myös kulttuurihistoriallisesti melko yhteneväinen – kieli, elinkeinot ja kulttuuri ovat olleet samankaltaiset vuosisatojen ajan. Meri on antanut sekä leivän että tuonut uusia vaikutteita kauempaa maailmalta.

Maantieteellinen yhteys näiden saaristoalueiden on ollut vilkkaan merenkulun ansiosta keskeytymätöntä, mutta yhteistyö ruohonjuuritasolla, ihmisten kesken on vähentynyt vanhojen elinkeinojen, kuten kalastus, annettua tilaa uudemmille. Saaristoalueiden eri osien keskinäinen tuntemus on niin ikään vähentynyt uuden ajan tuomien elintapojen muutoksen myötä – enää ei lähdetä silakkamarkkinoille Tukholmasta Helsinkiin, kuten vielä viime vuosisadalla!

Viranomais- ja organisaatiotasolla on yhteyttä yli Saaristomeren ja Ahvenanmeren Tukholman suuntaan kuitenkin pidetty erityisen johdonmukaisesti 1970-luvulta lähtien, jolloin starttasi Pohjoismaiden ministerineuvoston ”saaristoprojekti”, josta sittemmin kasvoi Pohjoismaiden ministerineuvoston rajakomiteayhteistyön osa, joka tähtää samantyyppisen toimintaan

Me

6

kuin vaikkapa Merenkurkun neuvostolla pohjoisempana Pohjanlahdella.

Moni muistaa 1990-luvun lopulta sinisävyisen logon ”Skärgårdssmak”, joka oli saaristoyhteistyön tuotosta ja toi tälle alueelle yhteisen brändin, jota aluksi ravintolat ja sittemmin myös esim. käsityöyrittäjät saattoivat käyttää markkinoinnissaan. ”Skärgårdssmak” tarkoitti perinteistä, laadukasta ja lähellä tuotettua. Se oli siis ”lähi-ideologian” mukaista toimintaa vaikkei koko sanaa vielä tuona aikana varmasti tunnettu.

Skärgårdssmak perustui hanketyöhön, joka sai uutta virtaa ja uusia resursseja (eli rahaa) Suomen EU-jäsenyyden myötä 1995. Valitettavasti Skärgårdssmak vaipui brändinä unholaan pian hankkeen päättymisen jälkeen. Näin käy edelleen valitettavan monelle hankkeelle. Tässä oltiin kuitenkin lähellä todellista läpimurtoa tavoitteessa tehdä tästä meille tutusta Itämeren saaristoalueesta laajalti maailmallakin tunnettu matkailutuote!

Viime vuosina pohjoismainen saaristoyhteistyö on tarttunut saariston kehittämisen ja elävänä pitämisen kannalta oleellisimpiin asioihin kuten saaristokoulujen asemaan, saaristoasumisen uusiin mahdollisuuksiin ja ns. haittaeläinten (kuten hylje ja merimetso) hallinnointiin. Saaristoyhteistyö vie strategiansa mukaisesti eteenpäin niistä asioita, joissa yhteistyö voi vaikuttaa ratkaisevasti (”där samarbetet kan göra

skillnad”). Yhteistyössä otetaan huomioon taloudelliset ja ympäristölliset aspektit. Toimintamuotoja ovat seminaarit ja muut tilaisuudet, verkostoyhteistyö ja hanketoiminta. Viimeksi mainitussa toimintamuodossa pääpaino on hankkeiden edistämisessä ja initiaatiossa; toimijoiden yhteen saattaminen (ml. hanketoiminta) muodostaa rungon pohjoismaisen saaristoyhteistyön toiminnalle. Tärkeätä yhteistyölle on yhteinen kieli, ruotsi, josta haluamme pitää edelleen kiinni, vaikka englannin kieli valtaa alaa muualla esim. hankeyhteistyössä.

Yhteistyötä ohjaa hallitus, jonka jäseniä ovat jäsenorganisaatioiden edustajat. Käytännön operatiivisesta työstä vastaa yhteistyökoordinaattori Annastina Sarlin, jonka asemapaikka on Nauvo. Korkeinta päätösvaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva yhteistyöneuvosto. Jäsenorganisaatioita ovat kartan (kuva) alueella toimivat maakuntien liitot ja ELY-keskukset Suomessa, Ahvenanmaan maakuntahallitus ja Ahvenanmaan saaristokunnat sekä Ruotsin puolella mm. Tukholman ja Uppsalan lääninhallitukset.

Pohjola-Nordenin liiton toimintasuunnitelmaan 2020-2021 sisältyy ajatus yhteistyön lisäämisestä Ahvenanmaalle ja Tukholman saariston suuntaan. Tässä löydämme varmasti synergiaetuja pohjoismaisen saaristoyhteistyön toiminnan kanssa! •

Lisätietoa saaristoyhteistyöstä www.skargardssamarbetet.org Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

Miksi jäsenyys kannattaa?

Pohjoismaat ovat monessa asiassa hyvin samankaltaisia, mutta kuitenkin jokaisella maalla on omat mielenkiintoiset erityispiirteensä, mikä innostaa ja houkuttelee tutustumaan naapurimaihimme yhä enemmän. Pohjola-Nordenin toimintaan liittyminen mahdollistaa osallistumisen monenlaiseen mielenkiintoiseen, tavalla tai toisella, pohjoismaisuuteen liittyvään tapahtumaan, esimerkiksi teatterimatkoille, kulttuuritilaisuuksiin tai räätälöidyille muihin Pohjoismaihin suuntautuville matkoille. Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa vieraillaan muista Pohjoismaista myös paljon meillä Suomessa ja tämäkin antaa hyvän mahdollisuuden verkostoitua ja luoda ystävyyssuhteita.

Toiminta luo mainion tilaisuuden oppia tuntemaan muita pohjoismaisuudesta kiinnostuneita, niin Suomessa kuin naapurimaissammekin. Kaikissa Pohjoismaissa on niin paljon näkemisen ja tutustumisen arvoista, kaunista luontoa ja mielenkiintoista kulttuurielämää sekä historiaa, mutta myös naapurimaidemme arkielämään tutustuminen on hyvin avartavaa.

Tulethan Sinäkin mukaan toimintaan ja liity Pohjola-Nordenin jäseneksi! • Britta Wiander Loimaan Pohjola-Norden ry, puheenjohtaja Pohjola-Nordenin Lounais-Suomen alueen puheenjohtaja Pohjola-Nordenin liittohallituksen jäsen

Raumaan tutustumassa Teksti ja kuva: Hannele Isaksson Rauman Pohjola-Norden kutsui Huittisten Pohjola-Nordenin ja Loimaan Pohjola-Nordenin vieraakseen viime kesänä.

Kutsua noudatettiin, ja huittislaiset ja loimaalaiset löysivät itsensä kauniista Rauman kaupungista.

Vieraanvarainen Rauman yhdistys tarjosi alkajaisiksi vierailleen munkkikahvit kaupungin torilla. Torilta olikin mukava lähteä kiertelemään Vanhan Rauman kapeita kujia.

Rauman Vanha Raatihuone oli ensimmäinen tutustumiskohde. Raatihuone on säilynyt 1700-luvun asussaan näihin päiviin asti. Rauman museon Marela puolestaan esittelee perheen elämää 1900-luvun alussa. Oivallinen opas tutustutti vieraat kodin biedemeier-tyyliseen interiööriin.

Makoisan lounaan nautimme puiston laidalla, viehättävän maailmanperintökohteen maisemissa.

Meidät vieraat johdatettiin myös Merijakamon terassille, ja saimme nähdä meren, joka oli raikas tuulahdus huittislaisille ja loimaalaisille, sisämaan asukkaille. Sitten olikin aika kiittää Rauman Pohjola-Nordenin ystävällistä isäntäväkeä.

Virallisten asioiden lisäksi yhdistysten välinen vapaamuotoinen yhteistyö on omiaan lisäämään yhteenkuuluvuutta nordistien kesken. • Huittislaisia ja loimaalaisia vieraita sekä raumalaista isäntäväkeä Vanhassa Raumassa Nyplääjä-patsaan luona – nypläyskaupungissa kun oltiin.

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

7

Fiskebol fergekai laskuveden aikaan. Kuva: Jaakko Saviranta

Raision ja Naantalin Pohjola-Norden

Huikeat Lofootit – ainutkertainen elämys Maanantaina 12.08.2019 herätyskello soi varhain, oli aikainen herätys ja pitkä päivä edessä. Illaksi piti päästä Tornioon saakka, siellä oli Lofooteille suuntautuvan matkan ensimmäinen yöpyminen. Kyseessä oli Raision ja Naantalin Pohjola-Nordenin vuoden 2019 kesämatka.

Teksti: Lena Backman

8

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

Ryhmämme 35 matkalaista saivat

päivän aikana rauhallisin mielin nauttia maisemista, kun kuljettajamme Esan ajama bussi kiiti kohti pohjoista.

Matkan alkutaipaleella yhdistyksemme puheenjohtaja Leena Kortesalo ehdotti, että joku matkalaisista kirjoittaisi matkasta. Sen takia minä nyt sitten päätin pistää kirjoitettuun muotoon omia henkilökohtaisia muistoja ja elämyksiä.

Toivottavasti en ole ainoa.

Pidän bussilla matkustamisesta, koska näkee niin paljon, ja tämän matkan aikana sain lisäksi kuunnella, kun Jaakko Saviranta jakoi ainutlaatuista ja mielenkiintoista tietoa ulkona olevista maisemista, luonnosta ja maamme historiasta. En olisi missään vaiheessa osannut arvata, että ennen Tornioon tuloa ylitämme 60 jokea. Mutta näin oli, ja vaikka olen nähnyt ”tuuliviirejä” monessa paikassa, hämmästyin kuullessani, että reittimme varrella oli 70 tuulipuistoa! Tuulivoiman osuus maamme sähköntuotannosta on kuitenkin vain 9%. Sähköntuotannosta vesivoima antaa noin 20 %. Ilman Jaakko Savirannan mielenkiintoisia kommentteja en ehkä olisi huomannut kotiintuloni jälkeen Turun Sanomissa 24.8. ollutta kirjoitusta Pienvoima vai vaelluskalat, tai en ehkä olisi ainakaan lukenut sitä niin tarkkaan. Kirjoitus käsitteli pienvoimaloiden merkitystä talouteen ja kalojen vaellukseen.

Matkallamme ohitimme Närpiön tomaattivaltakunnan ja monta pohjalaistaloa, myös komeampia kaksfooninkisia taloja, joita rakensivat vaurastuneet talonpojat. Pampaksella tuotetaan 80 % kotimaisista tomaateista.

Bussin kiitäessä läpi kauniiden ja mielenkiintoisten maisemien sain muistia virkistävän tietopaketin Suomen sodasta, Venäjän ja Ruotsin vuosina 1808–1809 käymä sota. Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan vuonna 1807 Tilsitissä solmima rauha, jossa Venäjä sai luvan Suomen valtaukseen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan. Tunnetut

taistelupaikat muistomerkkeineen olivat reittimme varrella. Saimme myös lukea taistelussa sankarin maineeseen nousseen, vain 15-vuotiaan Wilhelm von Schwerinin viimeisen kirjeen kotiin ennen kuolemaansa. Kun nyt tiedän, miten sodassa kävi, ja nuoren von Schwerinin kova kohtalo on tiedossa, oli kirje sydäntä riipaisevaa luettavaa. Hyvä muistutus maan historiasta.

Kauniin Kalajoen dyynit hivelivät silmää ja ihmetellen sain seurata, miten ympäristö muuttui matkan varrella, miten jalot lehtipuut jäivät Vaasan kohdalla taakseni ja havumetsä muuttui.

Vauhdilla menimme kohti poronhoitoaluetta.

Seuraavana aamuna Torniossa nukutun yön jälkeen matka jatkui kohti Luulajan Gammestads Kyrkstadia. Minulle se oli mielenkiintoinen kohde, ystävälläni on ollut siellä suvun vanha kirkkomökki, ja löysinkin sen. Nykyisin kokonaista mökkiä ei voi saada, huoneen voi ostaa noin 10 000 euron hintaan, mutta siinä saa asua vain viikonloppuna. Viehättävä paikka ja kaunis kirkko.

Matkaan mukaan liittynyt Kon-Tikin oppaamme Leila Rantakangas selvitti eri termien, esimerkiksi lappilaiset, lappalaiset, saamelaiset, lappi ja merilappi, merkityksiä ja eroja. Tarkkana sain kuunnella infoa samalla kun seurasin miten tulimme vaaramaisemaan ja korkeutta saatiin lisää, miten kuuset ja männyt kapenivat. Poroja tiirailin, muttei vielä näkynyt yhtään.

Ja näillä leveysasteilla olivat myös eri automerkkien testiasemia, erilaisia kylmäolosuhteiden suljettuja testipisteitä, esimerkiksi Arvidsjour, joissa testattiin renkaita ja muuta tekniikkaa kovissa talviolosuhteissa.

Arjeplogin hieno hopeamuseo oli sovitettu ohjelmaamme. Museon oli perustanut ”Doktorn” tai ”Lappmarksdoktorn”- nimillä tunnettu kunnanlääkäri. Hän oli työnsä ohella ruvennut keräämään vanhoja esineitä. Eläkkeelle jäädessään hän avasi museon vanhaan kouluun, ja hoiti sitä kunnes kuoli 90-vuotiaana. Museossa oli ainutlaatuinen kokoelma saamelaisten hopeako-

ruja ja asuja. Se esitti saamelaisen elämää ja uskomuksia, esillä oli rituaalisen karhujuhlan jälkeen oikeaoppisesti haudatut karhun luut ja seinällä riippui viimeinen pelastettu shamaanirumpu.

Antoisan museokäynnin jälkeen matka jatkui tunnettua Hopeatietä pitkin ja illan pääteasema oli Bodö.

Pienenä yllätyksenä minulle nousi Lars Levi Laestadius esiin matkan aikana. Mutta niin oli, että hän syntyi köyhään perheeseen Arjeplogissa Jäckvikin kylässä Hornavanjärven rannalla.

Laestadius harrasti kasvitieteen ohella lappalaisuskomusten tutkimusta. Nämä molemmat jäivät vähemmälle huomiolle hänen tultuaan uskonnolliseen heräykseen, josta minä hänet tiedän.

Kuin pieni kertaus Jaakko Savirannan antamasta tietoiskusta, oli Åbo Underrättelserissä matkamme jälkeen julkaistu 24.8.2019 iso juttu Lars Levi Laestadiuksen merkityksestä kasvitieteilijänä.

Erittäin mielenkiintoisen jutun nimi oli Laestadiuksen unikkoa metsästämässä.

Seuraavana aamuna oli edessä merimatka Bodöstä Lofooteille. Siinä sitten pipo päähän ja kannelle ihailemaan merimaisemia! Kolmen tunnin merimatkan jälkeen rantauduimme Lofoottien eteläkärkeen, Moskenesiin, ja tutustumismatka Lofootteihin alkoi.

Mieleen jäi Ån kylän lipeäkalamuseo, turskan kuivattaminen tapahtuu iankaikkisen vanhan tavan mukaan.

Turskan merkitys saarelaisten elämässä on yhä edelleen erittäin suuri.

Upealta pitkältä Rambergin hiekkarannalta keräsin muistoksi simpukankuoria, veteen en tohtinut joidenkin rohkeampien lailla mennä. Valkoinen

Sain seurata, miten ympäristö muuttui matkan varrella, miten jalot lehtipuut jäivät Vaasan kohdalla taakseni ja havumetsä muuttui.

Vauhdilla menimme kohti poronhoitoaluetta.

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

9

Nikolaj Bock / norden.org

hiekkaranta oli autio, varsinaista rantaelämää täällä ei harrastettu. Sain kuulla, että rannan vaalea väri johtui siitä, että anortosiitti, valkoiset mineraalit olivat jääneet rannalle kun tummat mineraalit huuhtoutuivat mereen.

Vuoroveden vaikutus Lofooteilla oli suuri, jopa 3 metriä. Pientä se kuitenkin on verrattuna ilmiöön Kanadassa, jossa paikoitellen lähestytään 20 metrin rajaa. Suomessa sitten erot ovat tuskin näkyvissä. Oli todella mielenkiintoista kuunnella kuun ja auringon vetovoimasta johtuvasta vuorovesi-ilmiöstä.

Leknesissä moderneissa rorbuereissa nukutun yön jälkeen rauhallinen matkanteko jatkui. Seuraamme liittyi paikallisopas Craig, 20 vuotta Lofooteilla asunut britti. Hän kertoi, että hänen perheensä oli muuttanut Australiaan ja siellä hän oli opiskellut mm. taidehistoriaa. Kyllästyttyään kuumuuteen ja jatkuvaan aurinkoon hän halusi johonkin aivan toisenlaiseen ilmastoon. Tavattuaan Lofootteihin ihastuneen ranskattareen asia ratkesi ihan itsestään. Tyytyväisinä he asuivat talossa korkealla rinteessä, lähimmät naapurit satojen metrien päässä.

Saaren nimi Lofotr, tarkoittaa ilveksen jalkaa, saaria on 80, joista kahdeksalla asutaan, viiteen pääsee tietä pitkin.

10

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

Asukkaita saarilla on noin 25.000, eli tilaa riittää hyvin kaikille. Persoonallinen oppaamme kertoi saarien elämästä ja valon merkityksestä kesäaikana ihmisiin ja eläimiin.

Opasta kuunnellen ja merikotkia ihaillen matka jatkui. Talojakin oli teiden varrella ja rinteissä. Entiseen aikaan punaiset talot olivat yleisiä, punainen väri oli halvin, hieman vauraampi maalasi talonsa keltaiseksi. Valkoinen talo oli sitten rikkaan miehen talo, joskin välillä maalattiin vain fasadi merelle päin.

Borgen viikinkimuseo oli hyvä kohde.

Suurimman yllätyksen siellä koin kuitenkin kun yks´kaks kuulin jonkun sanovan ”hej Lena”. Ja siinä seisoi edessäni nuoripari, työssäoloajastani tuttu Åbo Akademin opiskelija puolisonsa kanssa! Hekin olivat päättäneet lomalla mielenkiintoisella paikalla. Mikä sattuma. Päivään mahtui vielä vierailu Akvarioon.

Kadulla näin myös lunnikoiran, norjalainen lunnien metsästykseen jalostettu pienehkö koirarotu. Koiralla on tiettyjä rakenteellisia ominaispiirteitä, kuten kuusivarpaiset tassut ja hämmästyttävä notkeus. Nykyisin se on suosittu seurakoira.

Aurinkoinen Svolvaer oli viehättävä pieni kaupunki ja yksi kuuluisan Hur-

tigruttenin satamista. Svolvaer on tärkeä ja vilkas satamakaupunki jota uusi Lofast-tunneli ei ollut pelätyllä tavalla hiljentänyt. Ja matka jatkui upeiden maisemien läpi. Lukuvinkiksi saatiin Morten Strøksnesin palkittu Merikirja.

Upean ajelun jälkeen oli yöpyminen Harstadissa. Oli aikaa kävellä ja tutustua kaupunkiin. Hotelimme pihassa oli suuret juhlat ja suurella ulkolavalla soi tuttuja säveliä. Unten maille minut saattoi Freddie Mercuryn ja Queenin tahdit. Huonomminkin olisi voinut olla.

Hyvin nukutun yön jälkeen, päässä soi vielä We Are the Champions. Nyt oli aika sanoa näkemiin Lofooteille ja kauniissa säässä matka kohti Kiirunaa alkoi.

Matkalla, samalla kun seurasin miten maisema muuttui, sain tietoa lohikasvatuksen synnystä ja kehityksestä.

Lohenkasvatuslaitoksen uusin laitos oli kuin öljynporauslautta, kaukana merellä, 100 metriä leveä ja 60 metriä korkea ilmestys. Ja siinä saattoi kasvaa yli miljoona lohta samanaikaisesti. Tätä hirveää määrää miettiessäni matka jatkui upeita maisemia katsoessa.

Komeana näyttäytyi u-kirjaimen muotoinen Lapinportti, Lapporten vuorilaakso Abiskon kansallispuistoalueella. Paljon oli ihailtavaa ja ihmeteltävää.

Nähtävyys matkalla oli myös Malmirata. Se on rataosuus, joka alkaa Luulajan kaupungista Ruotsissa ja päättyy Narvikissa Norjassa.

Rataosan suurin käyttäjä on kaivosyhtiö joka kuljettaa Kiirunan ja Malmbergetin kaivoksista louhittua rautamalmin Luulajan ja Narvikin satamiin, joissa malmi kuormataan laivoihin vientiä varten. Rataosuuden vihki käyttöön kuningas Oskar II vuonna 1903.

Sitten saavuimmekin jo Kiirunaan.

Tutustuimme Gustaf Wickmanin suunnittelemaan Kiirunan kirkkoon.

Lapinkotaa muistuttava kirkko rakennettiin 1900-luvun alussa ja se on Ruotsin suurimpia puukirkkoja. Alttaritaulun, Den heliga lunden, on maalannut prinssi Eugen. Kirkkoa, kuten koko Kiirunan kaupunkia, ollaan kuitenkin siirtämässä uuteen paikkaan kaivostöiden takia. Uusi kaupungintalo on jo pystyssä ja vanha kellotorni on sen eteen siirretty. Urakka tuntuu minusta

Nikolaj Bock / norden.org

lähinnä käsittämättömältä! Ymmärrän toki miksi se tehdään, se vain tuntuu niin uskomattomalta urakalta.

Kiirunan jälkeen maisemat muuttuivat ja lähestyimme Aavasaksaa.

Aavasaksa on ollut hyvin tunnettu jo 1500-luvulta asti. Erilaisia retkikuntia, tiedemiehiä ja taiteilijoita on vieraillut Aavasaksalla 1700-luvulla, ja 1800-luvun alussa Aavasaksan laella mitattiin maapallon kokoa osana Struven kolmiomittausketjua. Tämä tekee Aavasaksasta osan Unescon maailmanperintökohdetta. Silloin rakennettiin sinne myös Keisarin paviljonki, mutta turhaan saatiin keisaria paikalle odottaa. Aavasaksan näkötornista voi ihailla ympäristöä.

Komea oli Kukolan koski, ja moni kalamies olisi varmasti halunnut viettää siellä pidemmänkin aikaa.

Oulussa yövyimme Veli Klamin suunnittelemassa upeassa Hotelli Merihovissa, se oli minunlaiselleni Tynell-fanille varsinainen lamppuparatiisi. Upeat valaisimet ja varsinkin Amerikkaan suunniteltu Aurinko-lamppu sai sydämen tykyttämään.

Oulussa hyvästeltiin Leila Rantakangas ja matka jatkui Jaakko Savirannan kertoessa joista, maisemista ja kunnista.

Lappajärven syntyminen on yksi Pohjanmaan Järvialueen luonnon ihmeistä.

Se sai syntynsä 76 miljoonaa vuotta sitten kun iso meteoriitti iskeytyi maahan.

Pienenä ihmeen, tai ainakin kuriositeet-

tina, pidän myös Vimpelin kirkonkylässä sijaitsevaa Vimpelin Vedon kotikenttää, Saarikenttää. Kenttä sijaitsee Savonjoen ympäröimässä saaressa.

Alajärvellä pääsin hienoon Eero Nelimarkka-museoon. Tunnettu ja arvostettu taiteilija Nelimarkka oli ollut erikoinen persoona. Kävi ahkerasti autokoulua ja ajoi autoa, ajokortti tosin jäi hankkimatta. Hilding Ekelundin piirtämä museorakennus oli mielestäni hyvin kaunis, olen aina pitänyt Ekelundin töistä. Museon näyttelyssä suosikkini oli Tummasilmäinen tyttö, toiselle pallille tuli Taiteilijapari juhlavaatteissa!

Museokäynnin jälkeen matka jatkui

ja edessämme oli Suomenselkä, joka on Sisä-Suomessa sijaitseva vedenjakajaseutu. Suomenselkä on melko yhtenäinen alue vaikka se ei maantieteellisesti ole selkeästi rajattu. Suomenselkä erottaa Perämereen laskevien Pohjanmaan jokien valuma-alueet Järvi-Suomen vesistöjen valuma-alueista lounas–koillis-suuntaisesti.

Pientä sadetta saimme matkan varrella ja vähitellen siirryimme jo Pohjanmaalta Pirkanmaalle. Pitkän ajomatkan aikana oli aikaa myös muistella traagista vuonna 1929 tapahtunutta vesiliikenneonnettomuutta, jossa kuoli 137 ihmistä. Silloin kaatui vuonna 1919 Näsijärven vesille matkustajalaivaksi rakennettu Kuru.

Kun Virttaan kankaat ohitettiin ja jo Aurajoen nimi mainittiin, tuli sellainen olo, että ruvetaan olemaan jo kotinurkilla.

Upean ja mielenkiintoisen matkan aikana oli ajettu runsaat 3.200 kilometriä. Matka oli miestäni hyvin onnistunut, olin nähnyt, kuullut ja kokenut paljon, ja matkaseura oli loistava.

Matka oli mielestäni hyvin suunniteltu, siitä kiitän matkaryhmäämme Jyrki Aaltosta, Leena Kortesaloa ja Jaakko Savirantaa. Minä pidin kuljettajastamme ja oppaistamme. Jaakko Savirannan mielenkiintoiset kommentit ja tietoiskut olivat minusta erittäin tervetulleita välipaloja.

Reissussa ei aina rähjäänny mutta matkustaminen avartaa aina. •

Reitti Lofooteille ja takaisin, 3215 km.

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

11

Turku–Reykjavik, meno-paluu moottoripyörällä!

Teksti ja kuvat: Rasmus Karlsson

Pohjoismaissa kiertely on kiinnostanut minua jo pitkään. Usein se on toteutunut Turun Pohjola-Nordenin retkillä, joihin olen lapsuudestani osallistunut, mutta viime vuosina myös moottoripyörälläni. Opiskelijana kiinnostukseni heräsi välittömästi, kun sain kuulla Åbo Akademin, Islannissa toimivan Reykjavik Universityn ja Ruotsissa toimivan Mälardalens Universitetin opiskelijoiden vaihto-ohjelmasta. Tein hakemuksen päästä opiskelemaan syyslukukaudeksi 2019 Reykjavikin yliopistoon ja ilokseni hakemukseni hyväksyttiin.

Päätin välittömästi, että ottaisin moottoripyöräni mukaan Islantiin. Sen jälkeen aloin pikaisesti suunnitella, miten sinne pääsisin moottoripyörällä ja vielä takaisinkin jouluksi. Siitä muodostui lukuisa joukko laivamatkoja, moottoripyöräkierroksia melkeinpä halki koko Islannin, kaiken lisäksi vielä moottoripyörään kiinnitetyn 70 kilon muuttokuormalla.

Turusta länteen

Islannista Atlantin yli matkustettaessa on riskinä kastuminen. Huomattavasti helpompi vaihtoehto on matkustaa Smyril Linesin lautalla, joka lähtee Tanskan Hirtshalsista Färsaarten kautta Islannin itärannikolla sijaitsevalle Seyðisfjörðurille. Lauttamatka kestää suunnilleen kolme päivää, ja matka Suomesta Islantiin Tanskan kautta vie reilut viisi päivää. Menomatkalla Islantiin ei ollut aikaa käydä maissa Torshavnissa, mutta kotimatkalla sain mahdollisuuden tutustua myös Färsaariin.

12

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

Matka jatkuu Islannissa

Jo ennen matkaani suunnittelin Suomessa reittini Islannissa ja luin useita kuukausia kaikista Islannin nähtävyyksistä ja merkitsin ne karttaan. Otin myös selvää kaikista mielenkiintoisista teistä, erityisesti ylängöillä, jotka vaikuttivat mielenkiintoisilta moottoripyöräilijän näkökulmasta. Loppujen lopuksi reittini vei minut käytännöllisesti katsoen maan kaikkiin kolkkiin ja niiden eri nähtävyyksiin.

Lähdettyäni lautalta Seyðisfjörðurista edessä oli aika lyhyt ajomatka Borgarfjörđur Eystriin. Eräs suomalainen lautalla ollut matkustaja kertoi valtavan hyvästä paikasta, jossa voisi nähdä lunneja. Vinkki osoittautui paikkansapitäväksi, ja lunnien määrä kallioilla oli aivan uskomaton. Linnut eivät olleet ollenkaan ihmisarkoja, vaan aivan niiden lähelle pystyi menemään. Sen vuoksi sain useita hienoja lähikuvia linnuista.

Lunneista matka jatkui Askjan suuntaan, joka on aktiivinen tulivuori Islannin ylängöllä. Sen näkeminen oli ehdottomasti matkani kohokohta.

Askja on jo itsessään kiehtovaa ja kaunista aluetta tutkittavaksi, minkä lisäksi Askjaan vievä tie on vaikeakulkuinen ja vaatii kyllä maastokulkuneuvon.

Maastomoottoripyörällä selviytyi teistä hyvin, mutta vaikeinta ja ehdottomasti jännittävintä oli ylittää vesistöt. Useimmat niistä olivat suhteellisen matalia, mutta syvimmän vesistön pinta oli yli puoli metriä ja moottoripyörällekin vaikea ylittää. Sen vuoksi minun oli pakko vaihtaa vaatteet, jotta kaikki va-

rusteeni eivät olisi kastuneet. Kun selvisin perille Askjaan, olikin sopiva aika kierrellä katselemassa paikkoja islantilaisen puistonvartijan opastuksella.

Geotermisiä alueita ja kylmää viimaa

Askjan jälkeen oli aika lähteä katsomaan Dettifossia, Euroopan suurinta vesiputousta ja Hveririä, joka on geotermisesti aktiivinen alue kiehuvine muta-altaineen sekä Islannin ylpeyttä Myvatnia. Myvatnin ympärillä oleva alue muistutti paljon Suomen luontoa.

Pienen ylängöllä tekemäni kierroksen jälkeen matkani jatkui Blönduόsin kautta, jonka varrella kauniit Länsivuonot sijaitsevat. Tämä suunnitelma kariutui kuitenkin heti kääntyessäni Länsivuonoille vievälle tielle, koska rannikolla oli tuulista ja kylmää. Käännyinkin sen sijaan Islannin suosituimmalle ylängön yli vievälle F35-tielle, joka onkin yksi harvoista tavalliselle autolle sopivista ylänköteistä. Tie kulkee Islannin halki pohjoisrannikon länsipäästä etelärannikon länsipäähän, ja suunnilleen sen puolessa välissä tulee vastaan Hvera-

Jo ennen matkaani suunnittelin Suomessa reittini Islannissa ja luin useita kuukausia kaikista Islannin nähtävyyksistä ja merkitsin ne karttaan.

Moottoripyörä lautalla täydessä varustuksessa.

vellir. Siellä on mahdollista telttailla maksusta geotermisen puron vieressä, kylpeä lämpimässä lähteessä, nauttia ravintolan hyvästä ruuasta, kuljeskella geotermisesti aktiivisella alueella ja kaikkea tätä voi tehdä keitaalla, jota voi parhaiten kuvailla sanalla aavikko ja josta on näköala yli kahden jäätikön. Lämpimässä lähteessä satuin tapaamaan myös norjalaisia ja venäläisiä moottoripyöräilijöitä, jotka tunnistivat minut lautalta. Heitä vähän hymyilytti moottoripyörääni kiinni sidottu 70 kilon muuttokuorma.

Lähtö Geysirille ja jäätiköille

Seuraavana päivänä odotti matkan todellinen kohokohta, nimittäin Geysir.

Matkalla pidin taukoja mielenkiintoisissa paikoissa, mm. Kerlingarfjöllissä, joka on mielenkiintoisen väristä geotermistä maastoa rikin ja muiden tuliperäisten mineraalien ansiosta, ja seuraavaksi pysähdyin Dettifossin vesiputoukselle.

Geysiristä ovat saaneet nimensä kaikkialla maailmassa tunnetut geysirit. Se ei ole kovin aktiivinen ja on purkautunut viimeksi 2016. Vaikkei saakaan nähdä itse Geysirin purkausta voi samalla paikalla nähdä pienemmän Strokkur-geysirin, joka purkautuu muutaman minuutin välein. Sen jälkeen jatkoin kohti matkani viimeistä kohokohtaa ennen moottoripyörän suuntaamista Reykjavikiin ja opintojen

Lämpimässä lähteessä satuin tapaamaan myös norjalaisia ja venäläisiä moottoripyöräilijöitä, jotka tunnistivat minut lautalta. Heitä vähän hymyilytti moottoripyörääni kiinni sidottu 70 kilon muuttokuorma. pariin. Matkan viimeisenä kohteena oli Jökulsárlόn, Vatnajökullin sulavedestä muodostunut pieni järvi. Mielenkiintoista Jökulsárlόnissa on nähdä valtavan kokoisia jäätikön synnyttämiä jäävuoria. Järvi laskee puron kautta mereen, jossa pienempiä jäävuoria virtaa usein ohitse.

Jökulsárlόnin jälkeen oli aika siirtyä Reykjavikiin, mutta pyhien ja muiden vapaiden aikana jatkoin Reykjavikin lähistöllä oleviin seutuihin tutustumista ja pitemmillä ajomatkoilla myös tutustumista Snæfellsjökulliin ja Langjö-

Arktinen maisema Jökulsárlónissa.

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

13

14

Ensimmäiset kolmesataa kilometriä sujuivat ilman suurempia hankaluuksia huolimatta jäisestä säästä ja voimakkaasta sivutuulesta. Reykjavikin ja Seyðisfjörðurin puolivälissä Akureyrin luona nousi lumimyrsky ja jäiselle tielle lumikinoksia. kulliin. Viimemainitun huipulle pystyi jopa ajamaan, jos uskalsi ohittaa kaikki pääkallosymbolit ja hengenvaarasta kertovat varoitukset. Ajoin tietenkin ylös jäälle voidakseni todistaa ajaneeni moottoripyörällä jäätiköllä!

Samanlaista ja erilaista Pohjolassa

Tultuani onnellisesti Reykjavikiin ja aloitettuani opinnot yllätyin positiivisesti siitä, miten tutulta kaikki vaikutti.

Samoja kotonakin tyypillisiä tuotteita oli kaupoissa ja ruokakulttuuri oli valtavan kansainvälistä, melkeinpä niin, että oli vaikeaa löytää perinteistä islantilaista ruokaa. Yhteiskunta toimi melkein kuin Suomessa, mutta islantilaiset olivat yleisesti paljon iloisempia ja ulospäin suuntautuneempia kuin suomalaiset yleensä ovat. Toinen mielenkiintoinen havaintoni oli se, että islantilaiset

Karaistuneen suomalaisen ihanteellinen lumimyrskyilma moottoripyörällä.

todellakin elävät sanalaskun ”þetta reddast” mukaan, joka tarkoittaa suunnilleen ”kaikki järjestyy” tai ”kyllä siitä hyvä tulee”. Ei kukaan ollut erityisen stressaantunut mistään. Yliopisto oli vaikuttava ja datatieteessä tuntui olevan pääasiassa kansainvälisiä opiskelijoita.

Kotimatkalle kaikkien aikojen lumimyrkyssä

Kotimatka Reykjavikistä Smyril Linen satamaan Seyðisfjörðuriin alkoi kello seitsemän aamulla päivää ennen lautan lähtöä. Ensimmäiset kolmesataa kilometriä sujuivat ilman suurempia hankaluuksia huolimatta jäisestä säästä ja voimakkaasta sivutuulesta. Reykjavikin ja Seyðisfjörðurin puolivälissä Akureyrin luona nousi lumimyrsky ja jäiselle tielle lumikinoksia. Se aiheutti kaatumiseni eräässä Akureyrin risteyksessä.

Onnekseni useita islantilaisia tuli hätään ja he auttoivat minut taas pyörineni pystyyn. Hetken kuluttua pysähdyin bensiinitankin viereen ja laskeuduttuani moottoripyörän päältä ehdin ottaa

Lopullinen reitti halki Islannin.

Viereinen sivu: Yksi lunneista ylpeänä poseeraamassa turisteille.

vain pari askelta ennen kuin liukastuin nurin.

Loppumatkasta keli huononi entisestään lähempänä Seyðisfjörðuria, mutta matkanteko sujui vaikeuksitta, kunnes olin viisikymmentä kilometriä Egilsstaðirista lähellä suunnittelemaani yöpymispaikkaa Seyðisfjörðuria. Viimeiset tunnit oli vaikea pitää moottoripyörää pystyssä huolimatta 20 kilometrin tuntivauhdista. Helpotus oli suuri päästessäni perille hostelliin, jossa odotti suomalainen jouluradio ja palvelut. Seuraavana päivänä alkoi seikkailu serpentiinitiellä vuorten yli Seyðisfjörðuriin, vielä loputkin 27 km, joihin kului kaksi tuntia. Sitä matkaa seurasi laivamatka Tanskaan Färsaarten kautta viiden metrin aallokossa.

Matkan loppupätkä Tanskan ja Ruotsin kautta meni sen sijaan kerrankin ongelmitta. Tiet olivat jäättömiä ja satoi vain vettä. Kotona Turussa odotti oma sänky, ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen. Muu maa mustikka, oma maa mansikka! •

Havaintoni oli se, että islantilaiset todellakin elävät sanalaskun ”þetta reddast” mukaan, joka tarkoittaa suunnilleen ”kaikki järjestyy” tai ”kyllä siitä hyvä tulee”.

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

15

Turun Pohjola-Norden

Joulumatka Tallinnaan

Teksti: Tarmo Järvinen Kuvat: Eeva Grönroos

22.–24.11.2019

Bussillinen innokkaita nordisteja

ystävineen lähti Turun Tuomiokirkkoaukiolta kohti Helsinkiä ja sieltä Vikingillä Tallinnaan, jossa majoituimme hotelli Metropoliin.

Joulumatkan ohjelmaan sisältyi kiertoajelu lauantaiaamuna. Lähdimme bussillamme oppaan johdolla ensin Kalamajan alueelle. Siellä sijaitsevat muun muassa pahamaineinen Patarein vankila ja sen vieressä Lentosataman hangaariin sijoitettu Viron Merimuseo.

Kierros jatkui Koplin niemelle, joka oli Neuvostoliiton aikana suljettua sotilassatama-aluetta. Koplin linjoilla on vielä vanhoja neuvostoaikaisia puisia asuinrakennuksia, jotka odottavat kunnostusta.

Koplissa oli aikanaan myös vanha hautausmaa, joka oli perustettu 1700-luvun loppupuolella Olevisten ja Nigulisten seurakunnille ja se oli käytössä toiseen maailmansotaan asti.

Neuvosto-miehityksen jälkeen hautausmaa lakkautettiin, hautakivet sekä sopiva kiviaines käytettiin muuhun rakentamiseen ja koko alue tasoitettiin puistoksi. Se on 2000-luvulla kunnostettu hautauspuistoksi.

Kiertoajelu jatkui puistoa sivuten Pelgurannan alueelle, joka on kerrostalovaltainen asuinalue. Sen vieressä Koplin lahden rannalla on perheiden suosima uimaranta. Rantakaistale jatkuu suurena mäntyvaltaisena Merimetsan virkistysalueena. Lahden toisella rannalla on Rocca Al Maaren kauppakeskus. Toompean mäkeä sivuten jatkoimme keskusta-alueelle ja siel-

Ennen hotellille paluuta ehti vielä piipahtaa Vanhan Raatihuoneen joulutorilla.

16

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

tä Torupillin alueelle, jonka vierellä on Kadriorgin puisto.

Tallinnan lahden rannalla sijaitsevaa Piritan tietä pitkin ajoimme Maarjamäen Memoriaalille, jossa on virolaisten kommunismin uhrien muistomerkki.

Se on omistettu kaikille niille virolaisille, jotka ovat kärsineet Neuvostoliiton ajan terrorista. Muistomerkin ensimmäinen osa on upotettu korkeaan rantatöyrääseen rakentamalle pitkä käytäväluiska korkeiden mustaseinäisten tukimuurien väliin. Muurien sisäseiniin on kaiverrettu yli 20.000 henkilön nimet ja luetteloa täydennetään koko ajan.

Tämä ensimmäinen osa on nimeltään ”Teekond” (Matka), ja kuilu päättyy ylätasanteella olevaan alueeseen, jonka nimeksi on annettu ”Koduaeid” (Kotipuutarha). Sinne on istutettu monia erilaisia omenapuita. Muistomerkkiseinän länsisivulla on teksti Juhan Liivin runosta: Ta lendab mesipuu poole. Siinä virolaisia verrataan kotipesiin lentäviin mehiläisiin. Seinäpintaan on kiinnitetty lukuisia metalliin valettuja mehiläisiä, jotka lentävät suurissa parvissa kotipesää kohti. Viidennes Viron kansasta, eli noin 75.000 henkeä, menehtyi neuvostomiehittäjän terroritoimien seurauksena.

Länsiseinämällä on sen merenpuoleisessa päässä myös erillinen muistomerkki 800 virolaiselle upseeriuhrille.

Kesällä 1940 Viron armeijan eliitti ja Vapaussodan sankarit joutuivat ensimmäisiksi kommunismiterrorin uhreiksi. Terroritoimia jatkettiin toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitossa sekä Virossa sodan jälkeen. Suurin osa aktiivisesta kenraalikunnasta ja vanhemmista upseereista sekä yli 500 nuorempaa tai eläkkeellä olevaa upseeria ja reservinupseeria pidätettiin ja teloitettiin, taikka he kuolivat vankeudessa.

Muurissa on lukuisia ”kuulanreikiä”, jotka saavat sen näyttämään teloitussei-

Bastionin käytävää – opas (oik) ja matkalaisia

nältä. Kun kurkistaa silmän korkeudella oleviin reikiin, niin näkee kuvia upseeriasuisista sotilaista, jotka ovat olleet kommunismin uhreja.

Muistomerkkivierailun jälkeen ohitimme Piritalla vanhan Birgittalais-luostarin kirkon rauniot ja Tallinnan metsähautausmaan. Bussi kävi kääntymässä Tallinnan Teletornilla, joka näytteli merkittävää osaa Viron vapauttamisessa. Rantaväylää pitkin ajoimme Piritan olympiapurjehduskeskuksen ohitse takaisin hotellillemme.

Matkan hintaan sisältyvä yhteinen päivällinen nautittiin ravintola Talukörtsissä. Maukkaan aterian jälkeen suurin osa matkalaisista lähti Estonia-teatteriin, jonka ovat suunnitelleet suomalaiset arkkitehdit Wivi Lönn ja Armas Lindgren. Illan ohjelmana oli baletti Romeo ja Julia.

Ennen hotellille paluuta ehti vielä piipahtaa Vanhan Raatihuoneen joulutorilla.

Aamiaisen jälkeen oli sunnuntaina ohjelmassa tutustuminen Tallinnan vanhan kaupungin muurien alla sijaitseviin Bastion-tunneleihin.

Aamiaisen jälkeen oli sunnuntaina ohjelmassa tutustuminen Tallinnan vanhan kaupungin muurien alla sijaitseviin Bastion-tunneleihin. Niihin pääsee ”Kiek in de Kök” -linnoitusmuseon sisäänkäynnin kautta. Tunnelit on rakennettu Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla linnoitusvallien pohjalle samassa yhteydessä, kun ympärysmuureja on kohotettu viereisten kukkuloiden maa-aineksella. Vuoden 2016 kesäksi avattu museotunneli sijaitsee Ingeri-Bastionin alla. Veden alla ollutta tunneliosuutta, joka on monta metriä alempana kuin Vapaudenaukio, ryhdyttiin viemäröimään ja puhdistamaan jo vuonna 2012.

Väkemme jaettiin kahteen ryhmään, joilla molemmilla oli omat suomea puhuvat oppaansa. Toinen ryhmä eteni ylhäältä opastuskeskuksesta alas ja toinen alhaalta Vapaudenaukion suunnasta ylös. Yläkerrassa esiteltiin ensin Tallinnan kaupungin rakentumista piirroskuvitetun videon avulla.

Kaupungista käytettiin jo tanskalaisten

Mehiläisiä Memoriaalin seinässä – Memoriaalin seinään on valettu lukuisia metallimehiläisiä

ajoista lähtien nimeä Reval, joka oli osa Hansa-liittoa.

Vapaudenaukion suunnasta aloitettaessa ensimmäisenä on syvimmällä sijaitseva tunneliosuus. Sen ensimmäisen osa muodostuu kiviveistosmuseosta (Raidkivimuuseum), johon on kerätty lukuisia vanhojen Tallinnan kaupungin rakennusten kivikoristeita sekä omistajasukujen vaakunoita. Seu-

Aatelisvaakuna – yksi pommituksen raunioista pelastetuista aatelisvaakunoista bastionissa

raavassa osassa on vanhoja hautakiviä mm. Koplista (josta oli neuvostoaikana lakkautettu hautausmaa). Tämän osan nimi on Kuolemansali (Surma Saal).

Bastionin kärjen mutkaosassa on niin Ruotsin vallan kuin Venäjänkin aikakauden karttoja ja esineistöä, lippuja ja sotilaspukuja, sekä malli vankilatyrmästä ja ikoninurkkauksesta.

Seuraavassa osuudessa on mm. toisen maailmansodan aikaisen pommisuojan varusteita. Tämä Bastionin korkeimmalla sijaitseva käytäväosuus oli toiminut sodan aikana Tallinnan kaupungin johtohenkilöiden väestösuojana. Natsi-Saksan valloitusaikana tunnelit olivat heidän armeijansa käytössä. 1980-luvulla tunneleita käyttivät punkkarit kokoontumispaikkanaan, ja 2000-luvun vaihteessa niissä majaili asunnottomia.

Tunneli, joka lähtee pommisuojasta länteen Rootsi-Bastionin suuntaan, on suljettu yleisöltä, koska sieltä löytyi tunnelikaivausten aikana ”Meta Menardi”- luolahämähäkkejä, jotka ovat rauhoitettuja.

Ennen kotimatkaa oli satama-alueella vielä aikaa tehdä vaikka ostoksia uudessa Nautica-ostoskeskuksessa tai juoda kupillinen kahvia leivoksen kera ennen laivassa nautittua buffet-illallista.

Illansuussa bussimme toi meidät takaisin Turkuun. • Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

17

Uudenkaupungin Pohjola-Norden

”De vackraste julsångerna” Uudessakaupungissa Kauneimmat ruotsinkieliset joululaulut kaikuivat Uudenkaupungin uudessa kirkossa jälleen Lucianpäivän iltana 13.12.2019. Pastori Ismo Niemisen aloitteesta alkoi 2000-luvun alussa jouluisen yhteislaulutilaisuuden järjestäminen Uudenkaupungin Pohjola-Nordenin ja seurakunnan kanssa. ”Jo useana vuonna mukana on ollut Lucia-kulkue”, kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Anja K. Savolainen. Uudenkaupungin yhtenäiskoulun 9. luokkalaisista koostuva Lucia-kuoro käy päivän aikana esiintymässä oman koulun lisäksi myös vanhainkodissa ja muissa hoitolaitoksissa. Viime vuonna Luciaksi oli valittu Neea Uusitalo ja häntä seurasi 21 tytön kuoro. Laulujen harjoittelusta vastasivat musiikinopettaja

18

Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region

Laura Vähä-Ruona ja ruotsinopettaja Minna Paavola. Viime vuonna De vackraste julsångerna -tilaisuuteen tuli yli 120 henkilöä. Ilahduttavan paljon myös oppilaiden vanhempia sekä vieraita Rauman Pohjola-Nordenista.

Yhteislauluja säesti kanttori Ari Hirvonen ja esilaulajana toimi kanttori Ari Stenman. Seurakunnan papeista oli viime vuonna Heli Nurmen vuoro juontaa tilaisuus ja hänen jouluinen ruotsinkielinen puheensa sai paljon kiitoksia. Kirkkotilaisuuden jälkeen vietettiin perinteisesti yhteistä joulujuhlaa raumalaisten kanssa.

Toivottavasti taas joulukuun 13. päivänä voimme kokoontua kirkkoon Lucia-kulkuetta seuraamaan ja yhdessä laulamaan. •

Piqsels.com

Teksti ja kuvat: Tuula-Riitta Karlin

Uudenkaupungin Pohjola-Norden

Juhlat Pohjolassa – kirjallisuusviikon avaus Teksti:Tuula-Riitta Karlin Pohjoismaisen kirjallisuusviikon viime vuoden teemaa ”Juhlat Pohjolassa” esiteltiin Uudenkaupungin kirjastossa tarinoiden, laulujen ja jopa piirileikin avulla. Maisteri Niklas Ollila, joka on kiertänyt Pohjola-Nordenin lähettiläänä kouluissa eri puolilla Suomea, sai runsaslukuisen yleisön valtoihinsa.

Harvoin on niin eläväistä ja mukaansatempaavaa luennoitsijaa vanhassa kirjastorakennuksessa nähty.

Kirjallisuusviikon avaus ”Iltahämärässä” on järjestetty jo vuosien ajan yhteistyössä Uudenkaupungin Pohjola-Nordenin, kaupunginkirjaston ja kansalaisopiston kanssa. Illan ohjelmassa on aina ääneen luettuna katkelma vuoden teoksesta, samaa kirjaa luetaan kaikkialla Pohjoismaissa saman illan aikana. Vuosittain kirjallisuusviikkoa viettää yhteensä yli 2000 kirjastoa, koulua ja Norden-yhdistystä.

Olemme saaneet kuulla vuosittain hyvin mielenkiintoisia esityksiä, toisinaan myös nähdä paikallisten valokuvaajien upeita luontokuvia.

Niklas Ollila on käynyt koulunsa Uudessakaupungissa, joten tilaisuuteen oli ilahduttavasti tullut kirjallisuuden ystävien ja jäsentemme lisäksi hänen

Niklas Ollila. Kuva: Päivi Sappinen

sukulaisiaan ja entisiä opettajiaan. Pohjola-Nordenin lehtiä ja jäsenkirjeitä jaettiin myös heille, ehkäpä joku liittyy jäseneksi. Tarjoiluna on vuodesta toiseen aina yhtä hyvältä maistuvaa prinsessakakkua kahvin ja teen kera. Ilta päättyy arpajaisiin, joilla yhdistys saa hiukan katettua kuluja.

Tanskaksi, norjaksi, ruotsiksi ja jopa islanniksi lauletut syntymäpäiväonnittelulaulut, lukuisat ruokaesimerkit eri Pohjoismaiden juhlapyhien tarjoiluista, pukeutumisista ja muista erityispiirteistä tulivat illan aikana esitettyä.

Tanskalaiseen joulupöytään kuuluu ehdottomasti risalamande-jälkiruoka (riisivanukas kirsikkakastikkeen kanssa), norjalaisilla pitää olla marsipaania ja ruotsalaisten joulupöydästä löytyy lihapullat ja Janssonin kiusaus. Juhannuksena (Sankt Hans) Tanskassa poltetaan kokkoa, jossa on noita luutineen, Norjassa suunnataan vuonoille koivun oksin koristelluin venein ja Ruotsissa leikitään juhannussalon ympärillä piirileikkejä, kuten muun muassa Små grodorna. Laskiaisena tanskalaislapset lyövät ”kissaa tynnyrissä”, josta tulee karkkeja. Islannissa lapset odottavat joulukuussa kolmenatoista perättäisenä

päivänä saapuvia tonttuja. Jos lapsi ei ole ollut kiltti, tonttu ei tuokaan lahjaa, vaan perunan! Ruotsalaisperheissä katsotaan jouluna Kalle Ankan joulutervehdys, Suomessa vakavammin Turun Joulurauhan julistusta.

Onko joulupukin tai tontun kotipaikka Grönlanti vai Korvatunturi?

Tähän tanskalaiset ja suomalaiset vastaavat eri tavalla.

Ellei korona olisi muuttanut suunnitelmia, niin olisimme jo huhtikuussa viettäneet yhdistyksemme 75-vuotisjuhlaa ja kuulleet silloin lisää Grönlannista toimittaja Pirkko Arstilan kertomana. Toivottavasti syksyyn mennessä koronatilanne on ohi ja voimme jälleen kokoontua. Silloin järjestämme juhlan Pohjoismaisen kirjallisuusviikon aikana ja palkitsemme myös yhdistyksemme ansioituneita vastuuhenkilöitä liiton myöntämillä ansiomerkeillä. Jos rajat aukeavat, niin Uppsalan Förening Nordenin puheenjohtaja Anne Harbom Jäderlund tulee joulukuussa Uuteenkaupunkiin puhumaan Nobel-juhlista ja Nobel-palkinnoista.

Näistä tilaisuuksista tiedotamme lisää myöhemmin. •

Norjan kansallispäivän viettoa Altassa 17.5.2019. Kansallispuvut ja liput kulkueessa kuuluvat 17. maj -juhlaan. Kuva: Antti Karlin Lounais-Suomen alue | Sydvästra Finlands region 19

Rauman Pohjola-Norden

Juhlimista Nobelin hengessä Rauman Pohjola-Norden järjestää vuosittain teemailtoja jonkun pohjoismaalaisen ilmiön pohjalta. Viime vuonna halusimme sitten järjestää jotakin hieman juhlavampaa ja inspiraatiota haettiin Nobel-juhlista.

Teksti: Terhi Strömman Alkuperäinen idea oli pitää oikeat Nobel-illalliset aitoine

Nobel-menuineen ja asiaankuuluvine puheineen. Mutta kuten niin usein karvaasti saa todeta niin – money talks, mikäli Ruotsin valtiolla on johonkin varaa niin sitä ei välttämättä ole raumalaisella yhdistyksellä.

Gaalailta kuitenkin toteutettiin vähän muunneltuna versiona, eikä illasta puuttunut mitään oleellista, tästä kiitos kuuluu uutteralle juhlatoimikunnallemme.

Lokakuisena, pimeänä iltana alkoi puoli kuuden maissa saapua iltapukuisia vieraita Ravintola Etappiin, jossa aistikkaasti katetut pöydät jo odottivat juhlaväkeä.

Ravintola Etapin kokit valmistivat tilaisuuden ruoan; tarjolla oli kuohkeaa mustajuurikeittoa, vasikan poskea, suikulaperunapyreetä, selleri-pähkinäsalaattia ja yrttikastiketta.

Jälkiruokana tarjoiltiin suklaista crème brûléetä marinoitu-

Palkitut nordistit. Vasemmalta Raija Heikkilä, Raija Pitkänen, Bengt Berghäll, Pirjo Laitinen ja Timo Hukkanen.

Pöydän antimia; vasikanposkea ja suikulaperunapyreetä

20

Pohjola-Norden Ry

jen marjojen kera. Viinit eivät ehkä olleet kaikkein kalleimpia vuosikertaviinejä, mutta asiantuntijan, viiniseuran jäsenen hyväksymiä.

Tilaisuuden tervehdyssanat lausui itseoikeutetusti yhdistyksen puheenjohtaja Ari Laitinen. Musiikista vastasivat Kalle Aalto ja Leena Niemistö. Leena esitti muun muassa kappaleet Heijastus, Sinua, sinua rakastan ja Min älskling.

Juhlapuhujaksi oli Helsingistä saapunut influensseri, monitoimimies ja Pohjoismaiden suuri ystävä Kasper Strömman. Pohjoismaisuuteen Kasper tutustui perusteellisesti kiertäessään Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa tehdessään tv-ohjelmaansa Design 3000. Tällä kertaa Kasper kuitenkin puhui kierrätyksestä, mikä sekin on lähellä hänen sydäntään.

Pienissä yhdistyksissä kaikki tehdään talkootöinä ja vaikka työ tekijäänsä kiittää niin pieni muistutus työpanoksen arvokkuudesta on joskus hyvä saada. Niinpä yksi illan kohokohdista oli nordistiaktiivien palkitseminen harrastemerkein.

Ilta päättyi tanssiin Seppo Sabellin tahdittamana. Tunnelmat olivat yhtä juhlavat kuin konsanaan varsinaisissa Nobel-juhlissa.

Vaikka juhla teetti paljon töitä, oli se kuitenkin varsin onnistunut ja varmasti tulemme järjestämään vielä useammankin gaalaillan, vaikkakaan emme ihan lähitulevaisuudessa. •

Kasperin ehdotus Rauman uudeksi vaakunaksi Illan esiintyjät: Kalle Aalto, Leena Niemistö ja Kasper Strömman.

Yli 100

ajoneuvoa! www.procaravan.fi

www.procaravan

PROCARAVAN YLIVIESKA Ollilanojankatu 2 84100 Ylivieska myynti@procaravan.fi PROCARAVAN NUMMELA Hiidenmäentie 268 03100 Nummela myynti.nummela@procaravan.fi

Pohjola-Norden Ry

21

Kuva: Pia Jägstrand

Folkverkstan 2020-2022 – Pohjola-Nordenin kestävän kehityksen projekti

Lojuuko sinulla jossain varaston nurkissa jokin laite, jonka voisi korjata, jos osaisi? Tarvitsisitko apua vaikkapa pyörän huoltamisessa kesäkuntoon?

Olisitko kiinnostunut tuunaamaan vanhasta farkkukankaasta jotain uutta käyttöä? Onko käsityötaitosi päässyt ruostumaan tai oletko joskus haaveillut korjata tai tuunata käyttämiäsi esineitä?

Et ole kuitenkaan tohtinut, kun ei ole ollut asiantuntevaa apua saatavilla. Nyt tarjoutuu mahdollisuus saada opastusta kaikkeen tähän.

Teksti: Asko Pietarila Kuvat: Pia Jägstrand & Asko Pietarila

22

Pohjola-Norden Ry

Tee-se-itse-pajoja kuntalaisille Pohjola-Norden on aloittanut yhteistyössä Norrbottenin Föreningen Nordenin kanssa syksyyn 2022 ulottuvan hankkeen nimeltä Folkverkstan, tee-seitse-paja. Hankkeeseen on myönnetty EU:n Interreg Nord rahoitus ja kansallista rahoitusta Suomeen on saatu Lapin liitolta, Pohjoiskalottineuvostolta ja Oulun kaupungilta. Folkverkstan projekti-idean lähtökohtana on YK:n kestävän kehityksen julistus ”Agenda 2030”.

Tämän julistuksen tavoite 12 sisältää muun muassa kotitalouksien kestävät kulutustottumukset. Tiesitkö, että pelkästään yksien farkkujen valmistukseen käytetyllä vedellä (4600 litraa) ihminen pärjäisi kymmenen vuotta. Jos korjaat farkkusi, säästyy tämän verran vettä maapallon rajallisista vesivarannoista.

Tavoitteena on, että tee se itse – paja ”Folkverkstan” sijaitsee helposti saavutettavissa paikoissa, esimerkiksi kirjaston, asukastuvan tai kierrätyskeskuksen yhteydessä. Korjaaminen on tarpeen kaikenlaisille arkipäivän esineille, kuten vaatteille, polkupyörille, kodin pienkoneille ja ulkona käytettäville esineille. Oulussa yhteistyöhön ovat ilmoittautuneet mukaan Kellon ja Haukiputaan asukastuvat ja yhteisöpalvelu MartinRengas Martinniemestä.

Tarkoitus on järjestää asukkaille yhteisiä teematapahtumia kestävän kehityksen periaatteilla.

Käsityötaidot takaisin kunniaan Föreningen Nordenin Folkverkstanin esihankkeessa saatiin ideaa siitä, miten Folkverkstan voi toimia yhteisöpalveluna. Oppiakseen aiemmista samanlaisista hankkeista tehtiin viime vuonna opintomatkoja mm. Göteborgin Fixotekiin ja polkupyörien korjauspalveluun sekä Suomessa Oulun kestävän kehityksen keskukseen ja Iin Micropolikseen, joita täydennettiin myöhemmin myös kontakteilla Pohjois-Norjaan. Osoittautui, että monia hyviä kestävän kehityksen hankkeita on menossa. Useissa ensisijaisena päämääränä on työttömien työllistäminen. Folkverkstan-hankkeessa pyritään palvelemaan kaikkia kuntalaisia.

Oulu-opistolla tulee olemaan keskeinen rooli, kun toimintaa suunnitellaan yhteistyössä asukastupien kanssa. Tee se itse - pajoissa on käytettävissä työkaluja ja tietotaitoa, joiden avulla kaikki voivat itse korjata laitteita. Tarkoituksena on, että meistä jokainen halukas voi saada opastusta, jotta voimme itse korjata tavaroitamme tai vaatteitamme

sen sijaan, että heittäisimme ne menemään. Siten eri alojen käsityöosaajat saavat mahdollisuuden toimia resursseina uuden oppimisessa. Myös kestävän kehitykseen ja kulutukseen liittyviä luentoja, tapahtumia ja seminaareja tullaan järjestämään projektin aikana.

Yhteistyöhanke Folkverkstanin yhtenä päämääränä on rajat ylittävä yhteistyö Pohjoiskalotilla. Tarkoitus on levittää tietoa hyvistä käytännöistä Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja myös Pohjois-Norjan välillä. Vaikka Norja ei ole mukana

EU-rahoituksen piirissä, on siellä jo nyt kiinnostusta osallistua jollain tavalla Folkverkstanin toimintaan. Lapin liitto hallinnoi tässäkin hankkeessa laajaa aluetta Utsjoelta Kokkolan seudulle asti. Tulevaisuus näyttää, saammeko Oulun lisäksi myös muita pohjoisen Suomen kuntia kiinnostumaan ja tulemaan mukaan. Käynnistyviä Pilotti-toimintoja on tarkoitus esitellä ja arvioida projektin kuluessa. Päämääränä on kehittää malli, jota kaikki kiinnostuneet kunnat ja yhteisöt voivat hyödyntää kestävän kehityksen työssään. •

Lisätietoa Folkverkstan – tee se itse paja -hankkeesta Henrik Skarevik, projektikoordinaattori henrik.skarevik@pohjola-norden.fi +358 44 7335777 Asko Pietarila, projektipäällikkö asko.pietarila@pohjola-norden.fi +358 50 5496444 Pohjola Norden Pohjola-Keskus Sepänkatu 9B, 90100 Oulu www.pohjola-norden.fi

Vasemmalta oikealle: Kuva 1: Kankaiset hedelmäpussit Kuva 2: Vanhoista farkuista voi myös verhoilla Kuva 3: Oulun Kestävän Kehityksen keskuksen pyöräpaja Kuva 4: Oulun Kestävän kehityksen keskuksen pienkonekorjaamo

Pohjola-Norden Ry

23

Poikkeusolot ovat antaneet Kielilähettiläille mahdollisuuden kokeilla uusia tapoja inspiroida oppilaita Toisinaan muutokset toimintaympäristössä pakottavat keksimään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Suomessa kevään 2020 vallitsevat poikkeusolot ovat asettaneet myös huhtikuussa 2019 lanseeratun Kielilähettiläät™ uudenlaisen haasteen eteen: koulujen suljettua ovensa jo sovitut 150 vierailua jouduttiin perumaan. Alkushokin jälkeen Kielilähettiläät – monien muiden toimijoiden tapaan – päättivät hyödyntää tilaisuutta ja kokeilla erilaisten etäyhteyksien tuomia mahdollisuuksia.

Olen toiminut Kielilähettiläänä jo sen pilottivaiheesta lähtien ja tein ensimmäisen vierailuni kotikaupungissani Lahdessa joulukuussa 2018. Ennen koronaepidemiasta aiheutunutta koulujen sulkemista olin ehtinyt tehdä yli 100 kouluvierailua ympäri Suomen.

Kielilähettiläät ehtivät tehdä maaliskuuhun 2020 mennessä yhteensä lähes 500 vierailua ja saatu palaute niin opettajilta kuin oppilailta on ollut hyvää. Kielilähettiläät ovat tehneet tiivistä yhteistyötä myös Pohjola-Nordenin kanssa ja esimerkiksi Nuorisoliiton puheenjohtaja Maria Karjalainen on myös Kielilähettiläs.

Suomen hallituksen julistettua poikkeustilan otti projektijohtaja Jaan Siitonen yhteyttä minuun ja pohdimme yhdessä, miten voisimme korvata peruuntuneet vierailut. Päädyimme kokeilemaan videotervehdyksiä, jotka voisin kuvata omalla tietokoneellani ja opettajan kautta toimittaa oppilaille.

Heti puhelun jälkeen aloin pohtia videotervehdysten sisältöä ja tämän tuloksena syntyi useita 10–20 minuutin mittaisia tervehdyksiä.

Videoissa pyrin käymään tiiviimmässä muodossa läpi normaalin kouluvierailun rakenteen. Kerroin alkuun oman tarinani; miksi halusin oppia ruotsia, miten olen oppinut kieltä, mitä olen opiskellut, ja miten kokonaisuudessaan olen hyötynyt kielitaidosta.

Kerroin muun muassa vaihtovuodestani Malmössä, kitaransoitonopettajana toimimisesta ruotsin kielellä ja nykyisistä valtiotieteen opinnoista Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa. Tämän jälkeen siirryin käsittelemään erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, joiden avulla 24

Pohjola-Norden Ry

kielitaitoa voi parantaa. Tässä osiossa mainitsin muun muassa erilaisia ruotsinkielisiä elokuvia, sarjoja, blogeja, YouTube-kanavia, musiikkia sekä kirjoja, jotka auttavat oppimaan kieltä mielekkäällä tavalla. Vaikka pääpiirteittäin suunnittelin videoiden sisällöt etukäteen, kuvasin videot melko spontaanilla otteella, sillä en halunnut autenttisuuden kärsivän liikaa.

Opettajat kiittelivät lähettämistäni videoista ja vaikuttivat selvästi arvostavan sitä, että huomioin heidät, vaikkemme voineet järjestää vierailuja normaaliin tapaan. Henkilökohtaisesti videoiden tekeminen oli todella opettavainen prosessi, jonka aikana sain mahdollisuuden kehittää omaa esiintymistäni kameran edessä, ja toisaalta sain myös kokemusta videoiden kuvaamisesta sekä peruseditoinnista. Kun lähetin opettajille sähköpostia, joka sisälsi linkin videotervehdyksiin, annoin lisäksi oppilaille tehtäväksi kirjoittaa minulle kirjeen, joka käsittelisi videotervehdyksen herättämiä ajatuksia.

Pian videotervehdysten jälkeen Siitonen kertoi, että Kielilähettiläät aikovat myös pilotoida etävierailuja kouluissa. Jälleen kerran olin halukas kokeilemaan ja toukokuun alussa vierailen Salpausselän koulussa Lahdessa.

Suunnittelin rakenteet erikseen sekä yläasteille että lukioille. Sisällytin molempiin rakenteisiin ennakkotehtäviä, joiden tarkoituksena on valmistaa oppilaita keskusteluun, joka käytäisiin zoom-sovelluksen välityksellä. Koska ajatuksenamme on jakaa luokka useampaan osaan ja pitää zoom-vierailut 10–15 minuutin mittaisina, näin järkeväksi painottaa vierailuissa keskustelua. Tästä syystä ennakkotehtävät

sisältävät kysymyksiä Kielipodeista ja YouTube-videoista, joissa kerron oman tarinani sekä annan esimerkkejä tavoista opetella ruotsin kieltä vapaa-ajalla, ruotsinkielisistä opiskelumahdollisuuksista sekä ruotsin kielen merkityksestä työelämässä.

Kielilähettiläänä antoisinta on alusta alkaen ollut mahdollisuus nähdä, miten omien kokemusten kautta voin inspiroida ja kannustaa nuoria löytämään omat vahvuutensa. Kaksikielisyyden voima on sen ihmisiä yhdistävässä vaikutuksessa, ja siksi edes yhteiskunnan poikkeukselliset olosuhteet eivät voi estää tämän sanoman viemistä eteenpäin. Kannustan lämpimästi myös Pohjola-Nordenin jäseniä ryhtymään Kielilähettiläiksi!

Miska Siilin Kielilähettiläs

Undantagsförhållandena har givit Språkambassadörerna en möjlighet att testa nya sätt att inspirera elever Stundom kan förändringar i verksamhetsomgivningen tvinga en att hitta på alternativa sätt att agera. Undantagsförhållanden som råder i Finland har också satt Språkambassadörerna inför en ny utmaning: efter att skolorna blev stängda var man tvungen att inhibera vårens besök, och såtillvida har man inte haft möjlighet att förverkliga dem enligt den etablerade praxisen. Således har Språkambassadörerna – enligt många andra aktörers sed – strävat efter att utnyttja de möjligheterna som olika distansanslutningar har tagit med sig.

Projektkoordinatorn av Språkambassadörerna Jaan Siitonen tog kontakt med mig och föreslog att jag skulle göra en videohälsning till varje skola, där ett överenskommet besök hade blivit inhiberat eller förflyttat. Jag tog chansen med förslaget med öppenhet, och började fundera på innehållet av videohälsningar. Som resultat kom till stånd flera 10–20 minuters hälsningar.

I videor var mitt mål att mer koncentrerad gå igenom en normal struktur av ett skolbesök. Till början berättade jag min berättelse; varför ville jag lära mig svenska, hur har jag lärt mig språket, vad har jag studerat, och hurdan nytta har jag haft av språkkunskaperna som helhet. Efter detta övergick jag till att behandla olika fritidsaktiviteter genom vilka man kan förbättra sina språkkunskaper. I denna del del nämnde jag bland annat olikartade svenskspråkiga

filmer, serier, bloggar, YouTube-kanaler, musik samt böcker, vilka hjälper en att lära sig språket på ett meningsfullt sätt. Även om jag i huvuddrag planerade innehållen av videor i förväg, filmade jag videor med ett ganska spontant grepp eftersom jag inte ville att autenticiteten skulle lida för mycket.

Lärarna tackade för videorna vilka jag hade skickat och verkade tydligt uppskatta att jag noterade dem, även om vi inte hade möjlighet att ordna besöken enligt vanlig kutym. För mig personligen var göranden av videor en väldigt lärorik process under vilken jag fick möjligheten att utveckla mitt framförande framför kameran, och å andra sidan fick jag också erfarenhet om videobandning samt om grundläggande editering. När jag skickade mejl som innehöll länken till videohälsningarna till lärarna, gav jag ytterligare till elever som uppgift att skriva för mig ett brev som skulle behandla tankar som videohälsningen hade väckt hos dem.

Som språkambassadör har det mest givande redan från första början varit att kunna inse hur man genom sina egna erfarenheter kan inspirera och uppmuntra ungdomar att hitta deras egna starka sidor. Styrkan med tvåspråkighet ligger hos effekten som förenar människor, och därför kan inte ens samhällets extraordinära omständigheter förhindra en att bära detta budskap vidare.

Miska Siilin Språkambassadör

Kielipodi on syksyllä aloitettu podcast-sarja, joka löytyy Kielilähettiläiden verkkosivuilta. Miska Siilin (oik.) osallistui ensimmäisen jakson tekemiseen. Kuva: Jessica Lillbåsk

Kielilähettiläät lyhyesti • Missio: ”Herättää oppilaiden sisäinen motivaatio oppia ruotsin kieltä Kielilähettiläiden inspiroivien tarinoiden avulla” • Kielilähettiläät kertovat oman inspiroivan tarinansa, miten oppivat ruotsin kielen ja miten nämä ovat tästä hyötyneet.

Kielilähettiläs vierailee lähtökohtaisesti kotipaikkakunnallaan • Vuodessa tehty 496 fyysistä vierailua ja 15 etävierailua yli 180 koulussa • Noin 70 Kielilähettilästä mukana verkostossa • Halukkuudestaan ryhtyä Kielilähettilääksi voi ilmaista täyttämällä sähköisen lomakkeen sivulla www.kielilahettilaat.fi Kielilähettilään voi tilata kouluunsa samasta osoitteesta • Syksystä 2020 eteenpäin vierailuja tehdään myös ruotsinkielisten koulujen suomen kielen tunneilla • HundrED verkosto on valinnut Kielilähettiläät vuoden 2020 kansainvälisten koulutusinnovaatioidensa joukkoon • Projekti päättyy vuoden 2021 lopussa, minkä jälkeen vierailutoiminta on tarkoitus rakentaa pysyväksi osaksi kielenopetusta. Projektin jälkeen on tarkoitus ottaa mukaan myös muita kieliä • Kansalliskielet ry vastaa projektin toteutuksesta ja Svenska kulturfondenin Hallå! -hanke toimii rahoittajana ja syksystä 2020 eteenpäin myös Suomen kulttuurirahasto • Lisätietoja: www.kielilahettilaat.fi Projektijohtaja Jaan Siitonen, 0415305531, jaan.siitonen@kielilahettilaat.fi

Pohjola-Norden Ry

25

Barnens rätt på jorden här i Norden Alla barn har rätt till ett namn, en åsikt och mycket mer.

Traditioner och språk är inte bara en rikedom utan även en mänsklig rättighet. Detta slås fast i FN:s barnkonvention, vars syfte är att garantera alla barn deras mänskliga rättigheter – i Finland, Norden och runt om i världen.

Text: Elin Sundell

Det pedagogiska materialet finns i Luckans materialbank.

26

Pohjola-Norden Ry

Informations-

och

kulturcentret

Luckan ville arbeta med barnkonventionen med en stark nordisk förankring. Idén om en ny nordisk utställning föddes år 2018 och 2019 startade projektet Barnens rätt på jorden här i Norden. Producenterna Anna Keto och Elin Sundell som arbetar med detta barnkulturprojekt vill att både barn och vuxna görs delaktiga i frågor som berör bägge två. Speciellt samhälleliga frågor som berör social och kulturell hållbarhet, eftersom framtiden är barnens.

Projektet har hittills utvecklat en interaktiv verkstad för barn och fem nordiska konstverk med pedagogiskt material. Projektet kommer skapa ytterligare en verkstad, mer material och kommer vid projektslutet ha involverat alla Nordens länder och självstyrda områden. Förutom Sundell och Keto så har Larrie Griffis och Marica Fagerholm-Åsten deltagit i projektet. Griffis träffade daghemspersonal i Nuuk och Reykjavik för att diskutera genuspedagogik och mobbningsförebyggande arbete, medan Fagerholm-Åsten har arbetat med pedagogiskt material. Projektet finansieras av bland annat Svenska kulturfonden och Nordiska ministerrådet.

Nordiska besök inspirerade

Förutom innehållsproduktion möjliggjorde projektet nordiska besök som varit inspirerande och kompetenshöjande. Hittills har projektet besökt Grönland, Island och Norge.

“Besöken har varit berikande för oss som producenter. Det är viktigt att kun-

Karaktären Fine (Anna Keto) träffade barn i Nuuk, Grönland.

na se nya samarbetsmöjligheter inom Norden. Ett starkt intresse för nordiskt samarbete finns inom vår organisation”, säger Sundell.

En känsla av att konst och kultur är av stor betydelse både i större och mindre samhällen växte fram under resorna. Luckan besökte kulturinstitutioner som Oslo Nye Teater, Kulturhuset Harpa, Nordens hus i Reykjavik, Nordens institut på Grönland, Nuuk Kunstmuseum och Vulkanmuseet Eldheimar. De nordiska besöken öppnade upp samhället, naturen och landets historia.

Ny verkstad om rättigheter

Verkstaden som skapades inom projektet är interaktiv och uppmärksammar olika rättigheter.

“Bor du i Norden, eller någonstans på jorden, ska du få ett namn” berättar Fine.

Verkstadens huvudkaraktär Fine hade högläsning ur en bok om barnets rättigheter, och efteråt fick alla barn en egen bok och färgpennor i sin hand. I boken fanns tomma sidor, där barnen fick rita hur de upplever rättigheter i sin egen vardag.

“Det var spännande att dra verkstaden till barn med annat modersmål än en själv. Det gick hur bra som helst och roligt att barnen ivrigt följde med”, säger Keto.

Rättigheter som diskuterades var rätten till att ha ett namn och en åsikt, rätten att leka och ha egna traditioner i sitt hem.

Barngrupper i Helsingfors, Kyrkslätt, Karleby, Nuuk, Oslo, Reykjavik och Uleåborg har fått delta i verkstaden.

De flesta barnen utomlands fick genom verkstaden sitt första möte med Finland och finlandssvenska. I Nuuk och Reykjavik användes på förhand inspelade översättningar under verkstaden.

Med stöd av pedagoger på plats och med konsten som ett gemensamt språk, skapades en spännande inlärningssituation och dialog.

Konstverk om Norden

Ett av projektets främsta målsättning har varit att skapa en nordisk utställning för barn, med ett arbetssätt som involverade barnen i det kreativa arbetet. Keto och Sundell dokumenterade barns teckningar efter verkstäderna i Nuuk, Oslo, Reykjavik och Uleåborg, för att sända till projektets konstnär Linda Bondestam. Bondestam är en prisbelönt finlandssvenskt konstnär Barnen fick rita under den interaktiva verkstaden.

Pohjola-Norden Ry

27

som har en bred erfarenhet av att arbeta med barnkultur. Inom projektet skapade hon fem nordiska konstverk, inspirerad av barnens teckningar.

Konstverken uppmärksammar barnets rättigheter och nordiska landskap, årstider och språk. Finlandskonstverket uppmärksammar rättigheten att ha ett namn, Finlands officiella språk och ett vinterlandskap, medan islandskonstverket uppmärksammar rätten att ha en åsikt, isländska och en sommardag nära en vulkan.

Anna Keto vid operahuset i Oslo, Norge.

Material om barnkonventionen

För att projektet ska kunna nå ut till fler barn skapades slutligen ett pedagogiskt material kopplat till konstverken. Information kombinerades med förslag för diskussion, lek och skapande verksamhet. Materialet är på svenska och riktar sig till pedagoger som vill arbeta med nordiska frågor och barnets rättigheter med sina barngrupper.

“Det pedagogiska materialet ska inspirera till nya arbetssätt”, säger Keto.

Förutom Luckans material, som får användas kostnadsfritt, finns det många andra material om hur man kan arbeta med barnkonventionen. Det som gör Luckans material unikt är den nordiska dimensionen, som involveras på ett lekfullt och kreativ vis. •

28

Elin Sundell i Nuuk Kunstmuseum i Nuuk, Grönland.

Om Luckan • Luckan är ett finlandssvenskt informations- och kulturcenter som finns i Borgå, Helsingfors, Karleby, Kimitoön, Kristinestad, Kyrkslätt, Närpes, Raseborg, Tammerfors, Uleåborg och Åbo.

• Luckan arbetar med information, ungdomsfrågor, kultur och integration på svenska.

• Kulturaktiviteter och föreställningar för barn arrangeras på alla orter där Luckan verkar.

• Förutom lokala tjänster erbjuder Luckan flera digitala tjänster, såsom Fyrk.fi, Kulturforum.fi, Tips om tillgänglighet, Ärligt talat-chatten och Dörren.

• Det nordiska materialet hittas i Luckans materialbank: barnkultur.luckan.fi/materialbank. Mer info om projektet fås via barnkultur@luckan.fi • Mer info om Luckan på luckan.fi

Pohjola-Norden Ry Biblioteket i Nordens Hus i Reykjavik, Island. Huset är designat av Alvar Aalto.

verkkokirjakauppa

Laajasta valikoimasta löydät kaikki koঞmaiset kirjat sekä noin 15 miljoonaa ulkomaista kirjaa.

Tilaa kirjat osoi eesta: www.booky.

Suomalainen perheyritys

Pohjola-Norden Ry

29

@bookykirjat

Isyysvapaat on tasa-arvokysymys Suuri osa Pohjola-Nordenin toiminnasta on suunnattu perheille ja haluammekin edistää perheitä yhdistävää toimintaa. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain harva suomalaisista isistä pitää pidemmän isyysvapaan tai isyysvapaata ollenkaan. Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, isien vapaat Suomessa ovat hyvin lyhyitä.

Teksti: Markus Lyyra | Kuva: Katie Emslie / Unsplash Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos

hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä, mutta se edellyttää sitä, että molemmat vanhemmat ovat mukana jo varhaiskasvatuksessa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että isät olisivat pidempään isyysvapailla lapsen ollessa pieni ja näin ollen isät osallistuisivat entistä enemmän vanhempainvapaiden viettoon. Tietenkään se ei ole mitään vapaiden viettoa, vaan rauhaa saada tutustua uuteen tulokkaaseen ilman työelämän luomia paineita. Isien pidemmät vapaat hyödyttävät koko perhettä ja se on suuri etu sekä lapselle että koko perheelle. Lisäksi se tuo lisää tasa-arvoa kotona, jossa äidin ei tarvitse ottaa koko vastuuta perheestä ja kotitöistä.

Tämän ollessa taustalla, Pohjola-Norden aloittaa projektin, joka nostaa esiin tätä problematiikkaa ja haluaa tukea isiä olemaan pidempään isyyslomalla tai ottamaan ylipäätään isyysvapaata lasten kanssa. ”Koti-isät” on projekti, joka kannustaa isiä olemaan isyyslomalla, ottamaan isän roolin ja samalla tapaamaan toisia samassa tilanteessa olevia isiä. ”Koti-isät”-projekti tarjoaa mahdollisuuksia ja työkaluja isien oman tiedon ja taidon kehittämiseen sekä verkostoitumiseen ja samalla myös kenties oman uran edistämiseen.

Projektin tarkoitus edellä mainitun lisäksi on se, että isät saisivat pitkään kotona ollessaan paremman itsetunnon vanhempana. He tuntevat vaikuttavansa merkittävästi lapsen kehitykseen ja että he ovat lapselle tärkeitä ja tarvittavia. On tärkeää, että isät tuntevat hallitsevansa ja kykenevänsä ottamaan vastuun ja huolehtimaan uudesta tulokkaasta. Koti-isät -projektin tavoite on, että lopulta isien varhainen osallistuminen lastensa elämään jatkaisi isien

30

Pohjola-Norden Ry

jatkuvaa osallistumista lastensa kasvattamiseen. Kaksi tasa-vertaisesti mukana olevaa vanhempaa tarjoavat lapselle turvallisemman ympäristön, jossa lapsi on vähemmän haavoittuvaisempi ja jossa lapselle kehittyy parempi kognitiivinen, sosiaalinen sekä tunne- ja psykologinen ymmärrys. ”Koti-isät”-projektin tavoitteena on parantaa isien tahtoa hoitaa lapsiaan, uskallusta ottaa pidempi isyysloma ja vaikuttaa siten työelämän ja yhteiskunnan tilanteeseen ja kehittymiseen.

Kotona olevat isät osallistuvat yhteiskunnan kehittämiseen siten, että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä myös työelämässä. Pohjola-Norden tulee ottamaan yhteyttä eri työnantajiin ja yrityksiin, jotka haluavat olla mukana tässä projektissa ja jotka tulevat saamaan ”vanhempainystävällinen”-sertifikaatin. Tällä sertifikaatilla työnantajat ja yritykset saavat positiivista huomiota ja julkisuutta myös mediassa. Tämä sertifikaatti puolestaan voi johtaa siihen, että parit, jotka suunnittelevat lasten hankkimista lähitulevaisuudessa, uskaltavat myös hakea työtehtäviin näiden työnantajien parista ja lahjakkaat ja osaavat ihmiset myös hakeutuisivat myös tällaisten työnantajien pariin.

Viime aikoina on keskusteltu paljon – eikä pelkästään hallituksen tekemän linjauksen vuoksi – isien roolista lasten elämässä ja siitä, uskaltavatko isät jatkaa pidempää isyysvapaata. Jos isät pitävät pidemmät isyysvapaat tai isyysvapaata ylipäätään, niin se helpottaisi myös äitien paluuta esimerkiksi osa-aikatöihin. Paluu työelämään saattaa olla vaativaa, tai jopa melkein mahdotonta, jos äiti on ollut kotona yksin esimerkiksi kolme-neljä vuotta lastensa kanssa.

Lapsille on tärkeää luoda luonnollinen suhde molempiin vanhempiinsa ja näin

voitaisiin tarjota ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua kasvatukseen.

Projektin toinen tärkeä tavoite on myös tarjota turvallinen verkosto koti-isille, jolloin he voisivat vaihtaa ajatuksia myös vanhemmuudesta, mahdollisista turhautumisista, sekä mahdollisuuksista yhdistää koti-isyys uraan/työhön.

Tärkein tavoite kuitenkin on lisätä aiheeseen liittyvää ymmärrystä ja ennen kaikkea suomalaisten isien halua ottaa vanhempainlomaa.

Haluamme tämän projektin kautta muuttaa nykyistä ajattelutapaamme siihen liittyen, että isät eivät olisi kotona lastensa kanssa. Dokumentoimme jatkuvasti projektin palautetta ja kehitämme projektia näiden vastausten perusteella. Pitkään koti-isänä oleminen lähettää tärkeän viestin muille isille ja isyysvapaata harkitseville. Se auttaa normalisoimaan ja modernisoimaan isän vanhemmuusimagoa. Isät, jotka ovat olleet jo pitkään vanhempainvapaalla ja tuntevat siten olleensa paremmin yhteydessä lapsiinsa, voivat kertoa kokemuksistaan ja suositella myös muille isille pidempää vanhempainvapaata. Projektin loputtua olemme toivottavasti onnistuneet muokkaamaan kuvaa tämän päivän isistä. Tasavertaisempi vanhempienvapaiden hyödyntäminen palvelee sekä yhteiskuntaa että yksittäisiä perheitä. Tällainen kehitys toivottavasti jatkuu myös samaan suuntaan, mutta meidän kaikkien on otettava vastuu osallistumisesta ja kehityksen vauhdittamisesta projektin aikana ja sen jälkeen. Tässä Pohjola-Norden haluaa olla suunnannäyttäjä muutamaa vuotta ennen yhdistyksen 100-vuotisjuhlia. •

Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, jos hän saa luoda vahvat siteet molempiin vanhempiinsa jo varhaisiällä.

Pohjola-Norden Ry

31

ELÄMYSTEN KOTI, MYÖS ETÄNÄ.

Tutustu Turun Kaupunginteatterin ohjelmistoon: teatteri.turku.fi

MYYNTIPALVELU 02 262 0030

Matka-Agentit palvelee Pohjola-Norden ry:n jäseniä kaikissa matka-asioissa!

Kaupunki- ja kiertomatkat, teemamatkat, pitkät lomat, lento- ja laivaliput, hotellivaraukset – myös kaikki yhdistyksesi ryhmämatkat minne vain, milloin vain!

Pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi tai soita!

TEAT TER I.TUR KU.FI

PITKÄT LOMAT 2020 Espanjan aurinkorannikko TORREMOLINOS 18.10.-12.11. • alk. 1.190,31.10.-25.11. • alk. 1.090,22.11.-14.12. • alk. 890,FUENGIROLA 15.11.-7.12. • alk. 1.090,-

JOULUN AIKAAN 2020

Katso kaikki matkamme

matka-agentit.fi Lisää matkavaihtoehtoja

www.matka-agentit.fi Varaa matkasi 24h • Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).

KESKI-VIETNAM 18.-27.12. • alk. 2.395,ANDALUSIA 20.-28.12. • 1.095,BUDAPEST 22.-26.12. • 895,TALLINNA 23.-26.12. • 240,TARTTO 23.-26.12. • alk. 340,Uuden vuoden juhlaa WIENISSÄ 30.12.-2.1. • 1.075,– sis. myös uuden vuoden konsertti 31.12. Schönbrunnin linnassa Suomalainen matkanjärjestäjä HELSINKI, Teollisuuskatu 21 JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Lundinkatu 16

Matka agentit

Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan.

Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä!

Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä.

Nuorisoliiton jäsenyys 15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi.

Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa.

Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan.

Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä.

Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi!

Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta.

Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi.

Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi.

Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn

Osoite / Adress

Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till!

Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening.

Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puhelin / Telefon

Sähköposti / E-post

Yhdistys / Förening

Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post

Lisätietoja /Ytterligare uppgifter

(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem.

Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro.

Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek.

Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial.

Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.

Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki

PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi

YLI 3 000

Rovaniemi

AJONEUVON VALIKOIMA sekä ammattitaitoinen huolto ja varaosat Vaasa osoitteesta RINTA-JOUPPI.COM

Ylivieska Kokkola Tervajoki Jyväskylä Keuruu Pori

Rauma Turku

Oulu Kempele

Lempäälä

Joensuu Mikkeli

Kouvola

Hyvinkää Järvenpää Salo

Porvoo Vantaa Espoo Helsinki

  

E L L O N N O U L Ä Ä V Y H E L L O K A P M JA LO Matsmart on verkossa toimiva hävikkikauppa jonka tavoitteena on tehdä arjen valinnat helpoiksi. Siksi myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita alennetuin hinnoin.

Meidän kauppamme on puhelimessasi. Tai läppärissäsi. Mene nettikauppaamme, klikkaa haluamaasi tuotetta ja lisää se ostoskoriisi. Katsele ympärillesi ja kerää vaikka koko kori täyteen laadukkaita ja ympäristölle kestäviä tuotteita - muunlaisia et meiltä löydäkään. Sitten jatka suoraan jonon ohi kassalle, valitse sinulle sopiva toimitustapa (kotiovi tai lähin noutopiste) ja viimeistele ostoksesi. Siinä se. Me alamme pakkaamaan lähetystäsi ja sinä voit fiilistellä hetken sitä, miten yhdellä ja samalla teolla säästit sekä ympäristöä että omaa lompakkoasi.

Toimitamme koko Suomeen!

: A L L I D O O K 10 A L O J H O P

*: Koskee uusia asiakkaita jotka ostavat tuotteita yli 35 eurolla. Voimassa 1.11.2020. 1 per asiakas.

Tuotteet saattavat päätyä hävikkiin useasta eri syystä: • • • •

Tuotetta on valmistettu liikaa Pakkaus on jotenkin virheellinen Kausivaihtelut Lyhyet parasta ennen -päiväykset

Koska haluamme juhlia arjen pieniä sankaritekoja, tarjoamme nyt sinulle uutena asiakkaana erikoisedun. Naputa siis sisään www.matsmart.fi ja lähde heti hyödyntämään etukoodisi!

TA ALENNUS

10%*