Energiansäästö Pohjoismaissa

POHJOLA-NORDEN 40 VUOTTA SITTEN

N:o 4 1981 40. vuosikerta. Päätoimittaja Veikko Karsma. Toimitus ja konttori: Pohjola-Norden, Hietalahdenranta 15 A, Helsinki 18, puh 640 901. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on pääsisällöltään ”Vi i Norden” -lehden suomenkielinen painos. Viimeksi mainittu on Norden-Yhdistysten Liiton lehti kaikkia pohjoismaita varten.

Energiansäästö Pohjoismaissa

DI Bo-Christer Björk toteaa Pohjoismaiden päässeen jo 5 %:n energiansäästöön öljykriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. 10–15 %:n lisäsäästö on mahdollinen suuremmitta uhrauksitta. Viranomaiset kannustavat säästämään energiaa, mutta yksityinen ihminen on kuitenkin avainasemassa.

Energiansäästö on nykyään muotia. Kuluttajat saavat tuta energian hinnannousun omassa kukkarossaan. Vaikka Pohjoismaiden olot poikkeavat jonkin verran toisistaan, ovat perusongelmat samansuuntaiset, esim. talot ovat teknisesti tyypiltään samanlaisia ja lämmityskausi on kansainvälisesti tarkasteltuna pitkä. Välimatkat ovat Tanskaa lukuun ottamatta pitkät, ja tämä asettaa kuljetusjärjestelmille erityisiä vaatimuksia. Muutamat teollisuusalat, kuten puuteollisuus, metalliteollisuus ja kemian teollisuus käyttävät suuren osan kaikesta teollisuuden kuluttamasta energiasta. Onkin kiinnostavaa tarkastella, miten eri Pohjoismaat ovat pyrkineet säästämään energiaa.

Kalliin tuontiöljyn säästämiseksi voidaan joko käyttää sitä taloudellisesti tai lisätä kotimaisen energian käyttöä. Mutta tällainen energiantuotannon lisääminen vaatii kalliita investointeja, jotka alkavat tuottaa vasta 5–10 vuoden kuluttua. Energian säästäminen sitävastoin tuottaa tuloksia välittömästi, eikä se vaadi suuria teknisiä ratkaisuja. Energiantuotannon miljardi-investointeihin liittyvien päätösten vastapainona päättää joukko yksityisiä ihmisiä energiansäästötoimiin ryhtymisestä. Näillä henkilöillä ei aina ole tarpeeksi tietoa parhaista energiansäästökeinoista eikä mahdollisten teknisten muutosten toteuttamiseen tarvittavaa pääomaa. Viranomaiset ovatkin aktiivisesti tiedottaneet energiansäästöstä ja energiataloudesta sekä myöntäneet erilaisia lainoja, avustuksia ja verohelpotuksia talonomistajille, jotka ovat ryhtyneet energiansäästötoimiin tai jotka ovat asentaneet kotimaista energiaa käyttäviä lämmitysjärjestelmiä.

Islannissa runsaasti hyödyntämättömiä energiavaroja

Islannilla on mittavia käyttämättömiä energiavaroja, geotermistä lämpöä ja vesivoimaa. Energiapoliittisena päätavoitteena onkin vähentää nopeasti riippuvuutta tuontiöljystä. Vielä vuonna 1973 lämmitettiin puolet taloista öljyllä, mutta geotermiseen lämpöön ja sähköön ollaan siirrytty sangen nopeassa tahdissa ja näiden odotetaan vuodesta 1985 lähtien olevan ainoat lämmitystavat. Islannin kalastuslaivasto pyrkii pienentämään energialaskuaan siirtymällä raskaaseen polttoöljyyn, joka on 40 % dieselöljyä halvempaa.

Norjassa halpaa sähkövoimaa

Norja on Pohjoismaista energiataloudellisesti parhaassa asemassa. Norjasta on joitakin vuosia sitten tullut öljynviejämaa ja runsaiden vesivoimavarojen ansiosta on sähkövoiman osuus kokonaisenergiankulutuksesta maailman korkein. Halpa sähkövoima on suosinut runsaasti energiaa käyttävän teollisuuden, kuten alumiiniteollisuuden syntyä ja talot lämmitetään naapurimaita paljon useammin sähköllä. Tämä on vaikuttanut siihen, että Norjassa käytetään suhteellisesti vähemmän energiaa lämmitykseen – yksityiset kuluttajat näkevät huoneiden lämpötilan alentamisen hyödyn suoraan pienentyneissä sähkölaskuissaan.

Energiansäästötoimet on Norjassa keskitetty etupäässä teollisuuteen, joka on saanut valtion tukea lainoina ja lainatakuina. Vuosittain käytetään n. 100 milj. Nkr:a sähkönjakeluverkoston energiatappioiden vähentämiseen.

Norjassa on myös määrätty savuhormi pakolliseksi uusissa pientaloissa, jotta energiakriisitilanteessa olisi helpompi siirtyä käyttämään kotimaisia polttoaineita.

Tanskassa kunnallisten energianeuvojien verkosto

Tanska tuo lähes kaiken energiana ja se sai näin tuntea energiakriisin vaikutukset voimakkaimmin. Tilanne muuttuu kuitenkin lähitulevaisuudessa, kun Pohjanmeren tanskalaisen osan öljy- ja luonnonkaasuesiintymiä aletaan hyödyntää. Luonnonkaasun käytön ja jakeluverkostoinvestointien paremman ohjauksen aikaansaamiseksi on laadittu koko maan kattava lämpöhuoltosuunnitelma. Maan eri osia varten on määritelty taloudellisin lämmitysmuoto. Tämän seurauksena saattaa muodostua tilanne, jossa talonomistaja ei voi itse valita talonsa lämmitystapaa, mikäli kaukolämpöverkon liittymispakkolaki säädetään.

Tanskassa on asuinkantaan kohdistettu runsaasti energiansäästötoimia, esim. kattoja ja lattioita on lisäeristetty, termostaattiventtiilejä ja moninkertaisia ikkunoita on asennettu. Vuosina 1975–80 valtio on myöntänyt yli 2 mrd Tkr lainoina, avustuksina ja verohelpotuksina houkutellakseen talonomistajia näihin toimiin. Suunnitteluapua tarjoaa kunnallisten energianeuvojien verkosto. Kaikkien pientalojen lämpökattilat tarkistetaan vuosittain. Mikäli kunnossa on parantamisen varaa, eli kattilat eivät toimi täystehoisesti, omistajat velvoitetaan korjaamaan laitteet. Rakennusten energiankulutus on säästötoimien myötä vähentynyt huomattavasti. Vuoden 1979 kulutus Tanskassa oli pienempi kuin vuoden 1972 kulutus, vaikka lämmitetty rakennuskanta on lisääntynyt melko lailla.

Tanskassa tunnetaan myös melko suurta kiinnostusta vaihtoehtoisia energiamuotoja kohtaan, esim. tuuli- ja aurinkoenergia kiinnostaa. Toistaiseksi on kuitenkin näiden hyödyntämiseen tarvittava tekniikka niin kallista, ettei mittavampaa hyödyntämistä ole voitu käynnistää.

Ruotsissa vähitellen irti ydinvoimasta

Ruotsi on energiatutkimuksen luvattu maa. Valtio myöntää vuosittain useita satoja miljoonia kruunuja energiantutkimukseen. Ruotsissa pyritään sekä kehittämään menetelmiä energian säästämiseksi että vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttämiseksi. Vuoden 1980 kansanäänestyksen tulos ei oikeastaan anna ruotsalaisille muuta vaihtoehtoa kuin että ydinvoimasta irrottautumisen myötä on öljyn kulutusta vähennettävä ja kotimaiset energiavarat otettava entistä laajemmin käyttöön. Ydinvoimaan liittyvä ongelma on 1980-luvun väliaikainen sähköntuotannon ylikapasiteetti. Jotta tämä ei aiheuttaisi investointia vääriin laitteisiin, joita ei myöhemmin voida käyttää on ehdotettu, että uusien pientalojensuora sähkölämmitys kiellettäisiin. Tanskan tavoin on Ruotsissakin tuettu asuntojen energiansäästötoimia avokätisesti vuosina 1974–80 yhteensä 4 mrd kruunua. Teollisuus on saanut sekä taloudellista tukea että alueellisten energianeuvojien apua säästöinvestointien suunnitteluun.

Ruotsissa pyritään energiataloudellisten toimenpiteiden vastuu hajasijoittamaan kuntiin. Tämä asettaa suuria vaatimuksia henkilöstön koulutukselle, neuvontatoimikunnalle jne. Erityislaki velvoittaa kunnat huolehtimaan oman alueensa energiasuunnittelusta.

Energiansäästökomitea on vastuussa yleisölle jaettavasta tiedosta ja se onkin järjestänyt lukuisia kampanjoita. Yksi mielenkiintoinen kokeilu epäonnistui valitettavasti – kokeilu, jossa samalla suunnalla asuvat ajavat työmatkansa porukassa. Tämän kampanjan aikana pyrittiin mm. löytämään tietokoneen avulla sopivia porukoita. Energiansäästökomitea on myös neuvotellut autoalan järjestöjen kanssa henkilöautojen energiankulutukselle asetettavista ankarista vaatimuksista.

Suomessa lisääntyvää turpeen käyttöä

Suomessa käynnistyi suunnitelmallinen energiansäästö muita Pohjoismaita myöhemmin. Osa valtiovallan myöntämästä tuesta on annettu työllisyyspoliittisista syistä. Esimerkkinä voidaan mainita, että työvoimaministeriö oli ensimmäinen viranomainen joka vuonna 1977 alkoi jakaa avustuksia asunnoissa toteutettaviin energiansäästötoimiin. Suomen tilannetta helpottavat jonkin verran maan metsä- ja turvevarat. Puutavara- ja paperiteollisuus on entistä tehokkaammin ryhtynyt jälleenkäyttämään omaa puujätettään. Paraikaa laajenee turveteollisuus voimakkaasti; Suomella on maailman parhaiten kehittynyt turvetekniikka ja käytettävissä olevaa turvetta on huomattavasti.

Kolmannes nykyisestä kulutuksesta voidaan säästää

Energiansäästötoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin Pohjoismaissa. Olemme säästäneet n. 5 % jos vertailukohteena käytetään tilannetta, jossa olisimme käyttäneet energiaa yhtä suruttomasti kuin ennen energiakriisiä. Suurin osa säästömahdollisuuksista on kuitenkin vielä käyttämättä. Voimme säästää 10–15 % uhraamatta kovinkaan paljon mukavuudestamme tai investoimatta suuria varoja muutoksiin. Meidän tulee vain kiinnittää huomiota huonelämpötilaan, käyttää lämmintä vettä säästeliäästi ja muuttaa ajotapaamme energiaa säästävämmäksi. Jos tämän lisäksi teemme tiettyjä teknisiä muutoksia, voimme säästää kolmanneksen nykyisestä energiankulutuksestamme.

Dipl.ins. Bo-Christer Björk toimii tutkijana Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rakennustalouden laboratoriossa. Laboratoriossa on Pohjoismaiden ministerineuvoston käyttöön valmistunut tutkimus valtion toimenpiteistä energiansäästön edistämiseksi eri Pohjoismaissa.

TEKSTI JULKAISTIIN ALUN PERIN POHJOLA-NORDEN -LEHDESSÄ NRO 4/1981.