Ponsse News 3/2021, FI

SUOMI

PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2021

METSÄKONEET APUNA MAASTOPALOJEN SAMMUTUKSESSA PONSSE BRASILIA 15 VUOTTA

RATKAISUJA KEHITETÄÄN YHDESSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA TREMBLAYN PERHEYRITYS KANADASSA

KOKEMUSTA JA NUORTA VOIMAA

ALANVAIHTAJA LAURA LINKONEVA:

METSÄSTÄ LÖYTYI RAUHA JA UUSI URA

PONSSE NEWS PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI JULKAISIJA

Ponsse Oyj Ponssentie 22, 74200 Vieremä PÄÄTOIMITTAJA

Hanna Lehtonen TOIMITUS & SISÄLTÖ

4

Ponsse Oyj ISSN 2489-9488 (painettu) ISSN 2489-9496 (verkkojulkaisu) TOIMITUSKUNTA

Juho Nummela, Hanna Lehtonen, Jenny Huttunen, Juha-Matti Raatikainen, Marika Ryytty, Jarmo Vidgren, Juha Vidgren, Marko Mattila ja Jussi Hentunen ULKOASU & TAITTO

Luova Työmaa KANSIKUVA

Ponsse Oyj KUVITUS (PONSSE KIDS)

Ponsse Oyj PAINO

Painotalo Seiska PAPERI

Kannet: MaxiSilk 150g/m2 ja sisäsivut HighSpeedmatt 100g/m2.

OSOITELÄHDE

Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri

Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti Ponsse News ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Palautteet, tilaukset ja osoitteenmuutokset sähköpostitse ponssenews@ponsse.com.

Lehti on maksuton.

SEURAA PONSSEA:

4 PONSSE-PALONSAMMUTUSLAITTEISTO

Metsäkoneet apuna maastopalojen sammutuksissa 8 RINNETYÖSKENTELY

Rinteissä korjataan metsää ympäristöystävällisyys huomioiden 9 PONSSEN 17 000. METSÄKONE 10 LAURA LINKONEVA

Metsästä löytyi rauha ja uusi ura

10

12 12 KATSAUS KANADAN METSIIN 14 TREMBLAYN PERHEYRITYS KANADASSA

Kokemusta ja nuorta voimaa 16 PONSSE MOMENT 18 HARVENNUSHAKKUU

Ponssen harvennusratkaisut 20 PONSSE BRASILIA 15 VUOTTA

Ratkaisuja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa

TERVEISET VIEREMÄLTÄ

K

30 22 EINARI VIDGREN SÄÄTIÖ PALKITSI 24 SAVOTTAUUTISIA 26 VAIHTOKONEET PUOLASSA

Maciej Urbanek luottaa Ponssen jälleenmyyjään 29 PONSSE KIDS 30 PONSSE COLLECTION

uluneen vuoden aikana olemme Ponssella syvällisesti pohtineet tehtäväämme ja visiota tulevaisuudestamme. Tässä ajassa on tuntunut tärkeältä varmistaa, että olemassaolomme tarkoitus on kaikille ponsselaisille selkeä ja etenemme oikeaan suuntaan. Pitkä historiamme ja vuosikymmenten aikana kehittynyt vahva kulttuurimme ovat meille suunnattoman tärkeitä. Samalla haluamme avarakatseisesti varmistaa Ponssen tulevaisuuden ja jatkuvan kehittymisen. Maailma muuttuu nyt nopeasti.

Kestävä kehitys on meille merkittävä inspiraation lähde. Samalla teknologian nopea muutos tuo kestäviä, uusia ratkaisuja yhä kiihtyvällä aikajänteellä. Ilmastonmuutos haastaa koko ihmiskuntaa ja kestävän metsätalouden tehtävä on olennainen. Ponssen ja asiakkaidemme ”Haluamme olla vastuullisen rooli osana kestävää metsätaloutmetsätalouden halutuin yhteistyökumppani ja ta antaa syvällistä tarkoitusta pyrimme toiminnassamme työllemme. Yhtiön uudistettu hiilineutraaliuteen.” tehtävä, missio ja visio inspiroivat ja velvoittavat – haluamme aidosti olla mukana ratkaisemassa ongelmaa.

Asiakaslähtöisyys on edelleen kaiken tekemisemme ydin, ja sen rinnalle olemme nostaneet roolimme osana kestävää metsätaloutta. Kaikki lähtee aina yrityksen kulttuurista ja sitoutuneista ihmisistä. Yhteinen innostus on alkanut nopeasti näkyä, vaikka suurimpiin tavoitteisiimme vaaditaan vielä paljon työtä.

Haluamme olla vastuullisen metsätalouden halutuin yhteistyökumppani ja pyrimme toiminnassamme hiilineutraaliuteen. Uskomme, että teknologian kehit­ tyessä pystymme olemaan jatkuvasti parempi kumppani sekä asiakkaillemme että luontoympäristölle. Olemme voimakkaasti sitoutuneet kestävän kehityksen periaatteisiin ja uskomme sen olevan Ponsselle tärkeä tekijä tulevaisuutemme menestyksen mahdollistajana.

Meidät tunnetaan ympäristöystävällisten tavaralajimenetelmän metsäkoneiden valmistajana. Valmistamme maailman parhaat metsäkoneet ja tarjoamme asiakkaillemme ratkaisut, jotka mahdollistavat heidän toimintansa haastavissakin olosuhteissa. Syvällinen asiakaslähtöisyytemme on toimintamme vakaa perusta.

Päivittäinen tekeminen ratkaisee lopulta aina. Kaikki on kiinni kyvykkäistä ja sitoutuneista ihmisistä.

Vain yhdessä me pärjäämme nyt ja tulevaisuudessa: Ponssen asiakkaat, ponsselaiset ja Ponsse.

Juho Nummela Toimitusjohtaja

3

REPORTAASI / PONSSE PALONSAMMUTUSLAITTEISTO

Kuormatraktoriin rakennettavan PONSSE Palonsammutuslaitteiston etuna on, että sillä pääsee kohteisiin, joihin muulla palonsammutuslaitteilla on vaikea päästä.

4

METSÄKONEET APUNA

MAASTOPALOJEN SAMMUTUKSISSA Ponssen lanseeraama metsätraktorin kuormatilaan asennettava palonsammutuslaitteisto on saanut tulikasteensa varsinaisessa sammutustyössä Yhdysvalloissa ja Suomessa.

Laitteiston erinomaiset maasto-ominaisuudet ja tehokas sammutuskyky vaikeissa olosuhteissa ovat tehneet suuren vaikutuksen ammattilaisiin.

L

isääntyneillä metsäpaloilla ja paloissa vapautuvilla hiilidioksidipäästöillä on ilmastonmuutoksen näkökulmasta vakavia seurauksia. Metsäpalojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat maailmassa merkittävät: kasvillisuuteen varastoitunut hiili vapautuu ilmaan, ja kasvanut hiilidioksidipitoisuus sitoutuu meriin ja kasvillisuuteen. Hiilidioksidipitoisuuksien kasvun vaikutukset ovat globaaleja, vaikka savukaasut ja hiukkaset vaikuttavat ilmanlaatuun lähinnä paikallisesti.

Maastopaloalueet ovat yleensä pitkien matkojen päässä tiestä, jolloin paloauton pääsy palopaikalle voi olla hidasta tai jopa mahdotonta. Palon rajaaminen ja sammuttaminen metsäkoneen avulla säästää aikaa ja voimia palohenkilöstön käsin tekemään työhön verrattuna.

Ponsse lanseerasi vuoden 2020 lopulla metsätraktorin kuormatilaan asennettavan palonsammutuslaitteiston, joita on toimitettu jo Chileen, Brasiliaan, Saksaan, Venäjälle, Yhdysvaltoihin ja Suomeen.

ENSIMMÄINEN YHDYSVALTOIHIN TOIMITETTU PALONSAMMUTUSLAITTEISTO MILLER TIMBER SERVICELLE

”

PONSSEN PALONSAMMUTUSLAITTEISTO TOIMII ERITTÄIN HYVIN VAIKEISSA OLOSUHTEISSA. - Lee Miller

”

Palonsammutuslaitteisto on ollut tositoimissa Yhdysvalloissa kesällä 2021, kun Miller Timber Service oli avustamassa paikallista palolaitosta metsäpalon sammutuksessa Philomathissa Oregonissa. ”Ponssen palonsammutuslaitteisto toimii erittäin hyvin vaikeissa olosuhteissa. Sillä saadaan kuljetettua paljon vettä kerralla epätasaiselle maastoalueelle, jonne ei muilla ajoneuvoilla pääse.

Metsäkoneessa kuljettaja on turvassa putoavilta oksilta ja palavilta kappaleilta”, kertoo Lee Miller, Miller Timber Servicen johtaja. ”Palonsammutuslaitteistoa käytettiin alkusammutukseen ja turvavyöhykkeen suojaamiseen palon leviämisen estämiseksi. Uusi palonsammutuslaite on ollut meillä vasta vähän aikaa, joten opettelemme vielä sen käyttöä. Voidaan jo kuitenkin todeta, että tuote on menestys ja tulee mullistamaan maastopalojen hallinnan. Metsäkoneen avulla pystytään

5

REPORTAASI / PONSSE PALONSAMMUTUSLAITTEISTO

vähentämään paloalueen henkilökuntaa ja tekemään työskentelystä turvallisempaa”, Miller jatkaa.

KALAJOEN METSÄPALOJEN SAMMUTUKSESSA NÄHTIIN TODELLISTA YHTEISÖLLISYYTTÄ

Kaikkialta Suomesta saapuneet pelastusalan ammattilaiset ja sadat vapaaehtoiset olivat valmiita käärimään hihat, kun Kalajoella Raution kylällä syttyi historiallisen suuri maastopalo heinä–elokuun taitteessa. Kalajoen seurakunnan metsää paloi kaikkiaan noin 227 hehtaaria.

Palo oli tämän vuosikymmenen toiseksi suurin Suomessa – edelle menee vain Muhoksen metsäpalo vuodelta 2020.

Kalajoen paloa sammutettiin yli kahden viikon ajan. Paikalla oli yhteensä noin sata pelastusalan ammattilaista lähes jokaisesta Suomen palolaitoksesta. Lisäksi palontorjuntaan osallistui valtava määrä vapaaehtoisia, esimerkiksi alueen urakoitsijoita traktoreineen, metsäkoneineen ja kaivinkoneineen.

Kalajoen palonsammutus oli koko Suomen pelastushenkilöstölle todellinen yhteisponnistus.

6

”Hommahan toimii hyvin, kun toimintaperiaatteet ovat kaikkialla samat ja ammattilaiset osaavat käyttää kalustoa, olipa se mistä yksiköstä vain. Kalajoellakin säiliöauto saattoi olla Kittilästä ja säiliöauton kuljettaja Kotkasta, mutta kaikki tekivät töitä yhdessä sulassa sovussa. Meiltäkin palonsammutukseen osallistui viikon aikana noin 30 henkilöä”, kertoo Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti.

KALAJOEN LAAJOILLA METSÄPALOALUEILLA APUNA PONSSE PALONSAMMUTUSLAITTEISTOJA

Etelä-Savon pelastuslaitokselta lähdettiin avuksi Kalajoen sammutustöihin heti kun virka-apupyyntö saatiin. ”Olimme ennakoineet kesän mahdollisia maastopaloja jo keväällä, kun asensimme koulujen loputtua palonsammutuslaitteistot Etelä-Savon ammattiopiston metsäopetuksen (ESEDU) kuormatraktorin päälle Mikkeliin ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymän (SAMIEDU) kuormatraktorin päälle Savonlinnaan.

Näin pääsimme lähtemään palopaikalle

heti kun kuljetukset saatiin järjestettyä”, kertoo Halmeslahti. ”Tosin eihän palonsammutuslaitteiston asentamiseen metsäkoneen kuormatilaan mene muutenkaan kuin puoli tuntia, silloin kun kuormatraktoriin on asennettu liitäntävalmius”, hän lisää.

Avunpyyntöön vastannut koulutettu ryhmä pääsi Halmeslahden mukaan liikkeelle kahdessa tunnissa.

“Pelastustöistä vastaa aina koulutuksen saanut henkilöstö, metsäkoneeseen kommunikoidaan radiopuhelimella ja yhdessä katsotaan, mistä ja mihin on turvallista ja kannattavaa edetä”, hän kertoo.

Etelä-Savon pelastusyksikön hälytysryhmässä toimii myös Ponssen Seppo Kinnunen, joka osallistui palonsammutuksiin Kalajoella. ”Ehdottomasti maasto-ominaisuudet ovat metsäkoneen kuormatilassa olevan palonsammutuslaitteiston vahvin puoli.

Metsäkoneella pääsee yleensä sinnekin, minne muilla koneilla ei”, Kinnunen kertoo. ”Miesvoimiahan tässä säästyy, kun ei tarvitse paloletkuja vetää käsin palo­ alueelle. Metsäkoneen ohjaamossa on

myös turvallista, kun esimerkiksi Kalajoella pystyyn palaneet puut kaatuivat omia aikojaan”, jatkaa Ponssella teknisenä asiantuntijana toimiva Kinnunen.

Kalajoen maastopalo oli kolmas, missä Kinnunen on ollut PONSSE Palonsammutuslaitteistolla mukana palontorjunnassa. ”Tätä ennen olen ollut sammuttamassa maastopaloa Hartolassa ja turvepaloa Taipalsaaressa, jonne lähdettiin kesken protokoneen testauksia. Olin kyllä heti ensimmäisestä tosipaikasta vakuuttunut, että tämä laite toimii.”

PONSSE Palonsammutuslaitteiston 10 m³ vesitankin voi täyttää omalla pumpulla luonnonvesilähteestä tai paloauton tankista. ”Tankin täyttö sujui hyvin Kalajoen seudun urakoitsijoiden toimesta. Heillä oli 28 m3 lietesäiliöitä käytössään, joista palonsammutuslaitteiston sai täytettyä 2–3 kertaa”, Kinnunen sanoo.

TEHOKASTA SAMMUTUSKYKYÄ VAIKEISSAKIN MAASTOISSA

Kinnusen lisäksi Tuomo Halmeslahti on samoilla linjoilla palonsammutuslaitteiston ominaisuuksista. Ehdottoman hyvä puoli ovat maasto-ominaisuudet. ”Kalajoellakin maasto oli osittain sellaista kivikkoa, että ei sinne ollut mitään asiaa mönkijällä tai muillakaan koneilla.

Etenemiskyky vaikeissa maastoissa ja tehokas sammutuskyky ovat omaa luokkaansa, kun vesitykin kantama on yli 40 m ja 360°. Sillä saa ison alan sammutettua kerralla.”

Tuote on Halmeslahden mukaan jo nyt hyvä, mutta sitä kehitetään eteenpäin koko ajan. Viime aikoina on testattu erilaisia vedenpehmentimiä ja kemikaaleja, joiden avulla paloja saataisiin sammutettua ja rajattua tulevaisuudessa entistä tehokkaammin.

Pelastuspäällikkö Halmeslahden mukaan on vaikea ennustaa, onko Suomessa tulevaisuudessa enemmän maastopaloja kuin nyt, mutta ei ilmaston lämpeneminen ainakaan niitä vähennä. Hän antaakin vahvan suosituksen muille pelastusyksiköille hankkia palonsammutuslaitteistoja käyttöönsä.

“Näin saadaan hajautettua kalustoa ja meillä pelastuslaitoksilla läpi maan olisi voimaa vastata palontorjunnan haasteisiin”, Halmeslahti sanoo. ”Yhteistyötä kannattaa tehdä oman alueen metsäkoneyrittäjien ja kuljetusyritysten kanssa, lavetillahan metsäkone palopaikalle kuitenkin siirretään.”

Yhteistyötä koulujen kanssa Halmeslahti kiittää hyväksi keksinnöksi. Koulujen metsäkoneet ovat juuri maastopalojen syttymisaikoina kesäisin parkissa, kun koululaiset ovat lomalla.

Kun palopaikalle lähdetään, aina pelataan aikaa vastaan.

“Kalajoen tapauksessa matkaa Mikkelistä palopaikalle oli yli 300 kilometriä. Jos samanlaisia laitteita olisi lähempänä, pääsisi palontorjuntaan monta tuntia aikaisemmin. Oma lavetti on mietinnässä, se säästäisi aikaa vielä lisää, kun sitä voisi omalla kalustolla kuljettaa”, Halmeslahti suunnittelee.

PONSSE PARTS ONLINE:

VARAOSAT VERKOSTA

24/7

PONSSE Parts Onlinen kautta metsäkoneiden varaosat ja oppaat ovat kätevästi tilattavissa verkon kautta vuorokauden jokaisena tuntina. Osien hinnat ja saatavuus näkyvät reaaliaikaisena, ja ne voi tilata kätevästi haluamastaan toimipisteestä. Lisäksi sieltä löytyy hyötytietoa, kuten varaosakirjat ja käyttöoppaat.

Parts Online voidaan ottaa käyttöön vuodesta 2005 eteenpäin oleviin PONSSE-metsäkoneisiin, ja sinne voi liittää useamman koneen tiedot.

Palvelu on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2016 lähtien, ja lisäksi se on käytössä myös Ruotsissa, Norjassa, UK:ssa, Irlannissa, USA:ssa, Ranskassa, Venäjällä ja Uruguayssa. Palvelu toimii sekä pöytäkoneella että mobiililaitteissa.

PONSSE Parts Online kuuluu osaksi PONSSE Manager -palvelua, jonka maksuttomat tunnukset voi tilata osoitteesta ponssemanager.com.

7

FAKTA / RINNETYÖSKENTELY

RINTEISSÄ KORJATAAN METSÄÄ

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS HUOMIOIDEN

Y

mpäristöystävällisen tavaralajimenetelmän (CTL) yleistyessä myös rinteissä työskentely kehittyy maaperävaurioita vähentävään, turvallisempaan ja tehokkaampaan suuntaan. ”Rinnetyöskentelyyn suunnitellut metsäkoneemme perustuvat asiakkaan tarpeeseen. Testaamme ja kehitämme niitä asiakkaidemme kanssa aidosti vaativissa olosuhteissa esimerkiksi Kiinassa, Brasiliassa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa”, kertoo Ponssen myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattila.

Ponsse on investoinut Vieremän tehtaalle rinnekorjuuratkaisujen kehityksessä tarvittavaan testaus- ja tutkimuslaitteistoon. ”Rakensimme myös keinotekoisen rinteen, jossa voimme tutkia ja testata tarkemmin tuotteidemme toimivuutta rinneolosuhteissa”, Mattila sanoo.

PONSSE Synchrowinch -vinssi on yksi CTL-metsäkoneiden tärkeimmistä lisälaitteista rinnetyöskentelyyn. Vaihtoehtoisiin manuaalisiin menetelmiin verrattuna vinssi auttaa konetta työskentelemään hyvin tuottavasti, ympäristöystävällisesti ja turvallisesti vaikeissakin olosuhteissa.

8

PONSSEN RATKAISUT RINNETYÖSKENTELYYN • Kahdeksanpyöräinen harvesteri ja kuormatraktori sekä tasapainotetut telit – vetovoimaa, vakautta ja työskentelymukavuutta kuljettajalle • Rinneolosuhteisiin kehitetyt moottorit, jarrut ja säiliöt • PONSSE Synchrowinch -vinssi ja muut optiot rinnetyöskentelyyn • CTL-metsäkoneiden tehokkuus ja tuottavuus – kaapeleita tai vaijereita ei tarvitse vetää rinteille käsin.

• Työn sujuvuus – vinssin avulla kone liikkuu vaativissakin paikoissa jouhevasti Katso rinnetyöskentely-webinaarimme tallenne Ponsse YouTubesta - Ponsse Steep Slope Solutions live to tape

ASIAKASCASE / PONSSEN 17 000. METSÄKONE

”

HIENOA TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ, JOSSA LUOTTAMUSTA LÖYTYY PUOLIN JA TOISIN Vieremän tehtaalla valmistui elokuun puolessa välissä Ponssen 17 000. metsäkone. Juhlakoneen vastaanotti Kuusmoto Oy:n toimitusjohtaja Tomi Kuusela yhdessä puolisonsa Sari Sovan kanssa.

T

omi Kuuselaa ovat autot ja koneet kiinnostaneet pienestä pitäen. Isovanhempiensa maatilalla varttunut nuorimies suoritti metsäkoulun perustutkinnon, ja tarttui metsäkoneen rattiin jo ennen armeijaa.

Metsäkoneita posiolaismies on ajanut koko ikänsä, mutta ensimmäiset työvuotensa hän työskenteli toisen yrittäjän palveluksessa.

Unelma omasta yrityksestä on ollut mielessä aina, mutta ajatus sai lopulta odottaa muutaman vuoden ennen toteutumistaan.

Ponssen metsäkoneet tulivat tutuksi jo savotoilta, mutta myös työntekijän roolista, kun noin neljä ja puoli vuotta mustakeltai-

nen logo komeili myös miehen omassa rintapielessä. Ponssen matkassa maailmalla, Brasiliassa ja Uruguayssa, vietettyjä työvuosia Kuusela muistelee lämmöllä ja opettavaisina. ”Olin haaveillut jo vuosia maailmalle lähdöstä ja Ponssen mukana tämä kierros tuli tehtyä.

Onneksi lähdin, koska myöhemmin olisi varmasti kaduttanut”, muistelee Tomi. ”PÄIVÄNSANKARI TÄYDENTÄÄ KALUSTOAMME HIENOSTI”

Vuonna 2014 perustettu posiolainen Kuusmoto Oy työllistää tällä hetkellä 17 työntekijää. Toimintaa on Suomen Lapissa seitsemän kunnan alueella. Yrityksellä on

käytössä yhteensä yhdeksän Ponssea, joista 17 000. juhlakone on Elk-kuormatraktori.

Ponsse on valmistanut vuonna 2005 sarjatuotantoon otettua PONSSE Elk -kuormatraktoria yhteensä 947 kappaletta, ja koneita on toimitettu yli 20 maahan. ”On hienoa vastaanottaa tämä nimikkolaatalla varustettu työmyyrä. Tämän hetken suunnitelmien mukaan juhlakalu tulee urakoimaan Posion tai Ranuan alueella. Päivänsankari täydentää kalustoamme hienosti”, summailee Kuusela. ”Ponssen kanssa on ollut todella hienoa tehdä yhteistyötä, kun luottamusta löytyy puolin ja toisin”, hän täydentää.

9

HENKILÖKUVA / LAURA LINKONEVA

METSÄSTÄ LÖYTYI RAUHA JA

UUSI URA

Metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva Laura Linkoneva löysi äskettäin itsensä iltavuorosta taistelemasta haastavien olosuhteiden kanssa.

Satoi ja metsään oli laskeutunut syksyinen pimeys. “Kysyin itseltäni, että olisinko jossain muussa ammatissa mieluummin. Oli helppo vastata, että en todellakaan. Tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä”, sanoo urallaan täyskäännöksen tehnyt Laura.

V

ielä äskettäin Laura Linkoneva tunnettiin sijoittamisen opiskelijana ja sijoitusaktivistina, joka innosti esimerkillään etenkin nuoria ja naisia tutustumaan sijoittamisen ja säästämisen maailmaan.

Vuodet korkeakouluopiskelijana ja samanaikaisesti työelämässä, kirjoittajana, bloggaajana ja aktiivisena sosiaalisen median vaikuttajana jättivät kuitenkin jälkensä jaksamiseen.

“Voi sanoa, että uupumus ajoi minut metsään.”

Laura sanoo viihtyneensä metsässä pienestä pitäen suunnistaen, partiossa ja koiran kanssa ulkoillen.

Aina metsään mennessä ahdistukset kaikkosivat ja olo tuntui paremmalta.

“Mietin, että miksipä en

10

tekisi metsästä ammattia. Löysin netistä metsäkoneenkuljettajan koulutuksen, ja se kolahti. Hain opiskelemaan spontaanisti samalta istumalta, ja sillä tiellä ollaan.”

Kymmenen Helsinki-vuoden jälkeen Lauran maisemat ovat vaihtuneet maanläheiseen Pirkanmaahan. Hän asuu opiskelujen ajan vanhempiensa luona Mänttä-Vilppulassa, opiskelee Kurussa ja kuljettajan työt ovat vieneet esimerkiksi Juupajoelle ja Ruovedelle.

“Etsin parhaillaan omaa taloa, joka olisi reilusti korvessa eikä naapureita olisi ihan vieressä. Talon jälkeen olisi aikomus ostaa omaa metsää. Tuntuu, että kaupunkielämä saa jo riittää”, Laura kertoo.

METSÄKONEENKULJETTAJA ON VARAINHOITAJA

Laura lähti uudelle alalle avoimin

mielin vailla ennakkoasenteita.

Vasta koulussa hän oppi esimerkiksi, että on erikseen ajokoneita ja harvestereita.

“Monipuolisuus, vaativuus ja vastuun määrä ovat yllättäneet positiivisesti. Koneen käsittely on lopulta pieni osa kokonaisuutta.

Hyvä kuljettaja on reipas, ja tarvitaan myös kunnianhimoa ja halua kehittää ammattitaitoaan.”

Metsäkoneenkuljettaja on myös varainhoitaja, Laura tähdentää.

“Varainhoitaja on sataprosenttisesti hyvä sana kuvaamaan metsäkoneenkuljettajaa, joka huolehtii toisen omaisuudesta ja laittaa metsänomistajan varallisuuden tuottamaan. Teen työt toisen metsässä aivan yhtä huolellisesti – ja vähän paremminkin – kuin mitä tekisin omassa metsässä.”

”Metsäteollisuus ja vastuullisuus sopivat samaan metsään. Ei olisi Suomen hyvinvointivaltiota ilman metsiä ja metsäteollisuutta.”

TODELLINEN PONSSE-GIRL

Opiskelujen alussa Laura päätti, että ei ala suosia mitään tiettyä konevalmistajaa ja haluaa oppia ajamaan kaiken merkkisillä koneilla. Alle kelpaisi hyvin myös vanhempi kalusto. Ajokokemuksen karttuessa nämä periaatteet joutuivat puntariin, sillä yhden valmistajan koneet nousivat muiden yläpuolelle ergonomian ja kuljettajan ajomukavuuden suhteen.

“Ei voi mitään, aika nopeasti minusta tuli todellinen Ponsse-girl.

Liekö johtuu savolaisista sukujuurista”, sanoo Laura hymyillen.

“PONSSE Wisent istui käteen muita kuormatraktoreita paremmin, ja sillä oli mukava tehdä töitä. Koulussa pääsin ajamaan Scorpionia ja nyt teen töitä Scorpion Kingillä. Olen fani, nytkin on Ponsse-lippalakki päässä ja olen sijoittanut Ponssen osakkeisiin”, hän jatkaa.

Laura valmistuu metsäkoneenkuljettajaksi oppisopimuksella, mikä Suomessa tarkoittaa, että teoriaopinnot suoritetaan koulussa ja käytäntöä opitaan työelämässä. Lauraa työllistää koneellisia hakkuita ja metsänhoitopalveluja tarjoava Metsä-Multia Oy, jonka päätoimialue on keskinen Suomi. Töitä tehdään kahdessa vuorossa.

“Minulla on aina kokeneempi kuljettaja kaverina. On todella kiva saada ammattilaiselta palautetta ja neuvoja. Meillä on hyvä kemia, ja siksi on mukava mennä töihin”, Laura kiittää.

“Metsä-Multialla koneet on nimetty, ja ajamani Scorpion King on nimeltään Björn. Juttelen sille kuten ihmistyöparille, sanon huomenta ja heippa. Kehun konetta, kun se tekee jotain hyvin. Björn on minun työkaveri.”

METSÄNHOITO MOTIVOI

Laura sanoo koulukavereistaan monen tulleen alalle moottoreiden, ajamisen ja isojen koneiden houkuttelemana. Lauraa motivoi eniten kiinnostus metsänhoitoon. ”Metsäteollisuus ja vastuullisuus sopivat samaan metsään. Ei olisi Suomen hyvinvointivaltiota ilman metsiä ja metsäteollisuutta”, hän sanoo.

Kun puhutaan vastuullisesta metsänhoidosta ja ympäristön huomioimisesta, lopputulos on paljon kiinni kuljettajan ammattitaidosta ja asenteesta.

“Suojelualueita tulisi mielestäni lisätä, mutta toisaalta keskustelussa usein unohtuu, että päivittäin kuljettajat tekevät talousmetsissä lukemattoman määrän hyviä ratkaisuja.

Toivoisin metsäkeskusteluun lisää vuoropuhelua.”

11

REPORTAASI / PONSSE KANADASSA

KANADA ON LOPUTTOMIEN

HAVUMETSIEN MAA

K

anadan 3,5 miljoonan neliökilometrin metsäpinta-ala muodostaa 9 prosenttia koko maailman metsäpinta-alasta.

Maailman kolmanneksi metsäisimmän valtion metsistä 92 prosenttia on julkisessa omistuksessa.

Noin 80 prosenttia Kanadan metsämaasta sijaitsee pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, joka ulottuu rannikolta rannikolle Brittiläisestä Kolumbiasta Newfoundlandiin. Mustakuusi on pohjoisen havumetsävyöhykkeen kiistaton kuningas.

Muista havupuulajeista yleisiä ovat valkokuusi, palsamipihta, kanadanlehtikuusi ja banksinmänty.

Kanada on lähes Euroopan kokoinen maa, jossa asuu yli 38 miljoonaa ihmistä. Väestö on kuitenkin keskittynyt 90prosenttisesti 160 kilometrin levyiselle kaistaleelle Yhdysvaltain rajan tuntumaan.

Näin ollen valtaosa Kanadan pinta-alasta on erittäin harvaan asuttua erämaata.

UUSI VUOSITUHAT TOI ENSIMMÄISEN JÄLLEENMYYJÄN

Keväällä 2000 Ponsse nimitti A.L.P.A. Equipmentin Kanadan itärannikon provinssien ja Quebecin Gaspén alueen jälleenmyyjäksi. A.L.P.A. oli aloittaessaan Ponssen ensimmäinen jälleenmyyjä Kanadassa. ”Siinä kahden perheyrityksen filosofiat kohtasivat ja yhteistyö alkoi”, kertoo Kanadan aluejohtaja Eero Lukkarinen.

Pari vuotta myöhemmin jälleenmyy-

12

jänä aloitti nykyään A.L.P.A.:n kanssa samaa suuruusluokkaa oleva Hydromec Inc. Quebecin alueella. Lisäksi asiakkaita palvelee ReadyQuip Sales and Service Ontariossa ja Valhalla Equipment Brittiläisessä Kolumbiassa.

Seuraava askel perustamisen jälkeen oli vakuuttaa urakoitsijat siitä, että olisi kannattavaa tehdä isoja investointeja koneisiin, joita ei vielä oltu testattu Kanadan markkinoilla.

Jokaisella kunnollisella jälleenmyyjällä on kuitenkin aina ryhmä asiakkaita, jotka luottavat omaan konemyyjäänsä ja ovat valmiita kokeilemaan uusia konemalleja.

Ei ollutkaan yllätys, että A.L.P.A myi ensimmäiset kaksi konettaan välittömästi siirryttyään Ponssen jälleenmyyjäksi.

Vuoden 2000 toukokuussa DMR hankki PONSSE Ergo -harvesterin, johon oli asennettu H73 -harvesteripää sekä jämerän 14-tonnisen PONSSE Buffalo -kuormatraktorin. Nämä olivat ensimmäiset Kanadassa myydyt Ponsset.

Tänä vuonna A.L.P.A Equipment juhlii 45 vuotista taivaltaan. Ponssen ja Kanadan ensimmäisen jälleenmyyjän yhteistä taivalta on takana reilut pari vuosikymmentä.

A.L.P.A. EQUIPMENT LTD. JUHLII 45-VUOTISTA TAIVALTAAN

Vuonna 1976 Armand Landryn perustama A.L.P.A. Equipment Ltd. on nähnyt Kanadan metsäteollisuuden kehityksen näköalapaikalta. Nykyään yritystä pyörittävät Armandin poika Serge Landry

ja tytär Linda Landry Firth, jotka omistavat ja johtavat yritystä. Kolmas sukupolvi on jo mukana yrityksen toiminnassa.

A.L.P.A. Equipment on toiminut Ponssen jälleenmyyjänä vuodesta 2000 Kanadan itäosissa New Brunswickissä, Nova Scotiassa ja Prinssi Edwardin saarella sekä Quebecin Gaspén niemimaalla. Yritys työllistää 130 työntekijää viidellä eri paikkakunnalla, kun Moncotoniin avattiin tänä vuonna uusi palvelukeskus Balmoralin, Frederictonin, Edmustonin ja Truron rinnalle.

A.L.P.A. Equipmentin toimintaalueella puunkorjuuolosuhteet vaihtelevat voimakkaasti havumetsistä lehtipuuvaltaisiin metsiin, tasaisista maastoista jyrkkiin rinteisiin, luonnontilaisiin sekametsiin ja laajoihin havupuuistutuksiin.

PONSSE-metsäkoneiden lisäksi ALPA myy, asentaa ja huoltaa PONSSE­ harvesteripäitä tela-alustaisiin puunkorjuuratkaisuihin ja toimii maanrakennuskoneiden jälleenmyyjänä.

PONSSE MENESTYY

METSÄTALOUDEN MAHTIMAAN MARKKINOILLA

K

anada on yksi metsätalouden mahtimaista mitattuna niin metsien pinta-alalla kuin puunkorjuun määrällä. Kun Ponsse haluaa olla alansa kärkisijoilla eri puolilla maailmaa, on näin merkittävällä markkinalla toimiminen itsestään selvää, sanoo Kanadan aluejohtajana vuodesta 2016 toiminut Eero Lukkarinen. ”Meillä on hyvä jälleenmyyjäverkosto, jonka vahvoilla yrityksillä on hyvä potentiaali kasvaa edelleen ja lisätä markkinaosuutta.”

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen eteläpuolella Saint Lawrence Valleyn ja Suurten järvien alueella on lehtimetsän ja havumetsän välinen siirtymävyöhyke. Siellä kasvaa sokeri- ja punavaahteroita, pyökkiä, punatammea, kynäjalavaa, amerikanpunamäntyä, strobusmäntyä, kanadanhemlokkia ja keltakoivua.

Tosi-tv:n metsuriohjelmista tuttuja erittäin suuria puita kasvaa lähinnä länsirannikon sademetsissä ja Vancouverinsaarella. Loput noin 95 % Kanadan metsistä sopii erittäin

Kanadan 8 000 vuosittaisessa metsäpalossa tuhoutuu noin 2 miljoonaa hehtaaria metsää. Kotoperäisistä hyönteisistä vuoristoniluri lännessä ja kuusikääriäinen idässä aiheuttavat äkillisiä ja laajoja puukuolemia.

Vuoristoniluri on levinnyt puoleen Brittiläisen Kolumbian kaupallisista kontortamäntymetsistä. Kuusikääriäinen

hyvin CTL-koneilla korjattavaksi. ”Siirtyminen kohti tavaralajimenetelmää (CTL) onkin selvässä kasvussa, ja me voimme tarjota olosuhteisiin sopivan kattavan tuotevalikoiman. Lisäksi harvennustyyppisten hakkuiden määrä lisääntyy ja kumipyöräkoneet yleistyvät”, kertoo Lukkarinen Kanadan metsänkorjuun trendeistä.

Yhteensä Ponssen harvesteripäitä, harvestereita ja kuormatraktoreita on myyty Kanadaan tuhatkunta kappaletta.

Kumipyöräisten hakkuukoneiden lisäksi yrittäjät käyttävät Kanadassa tähän tarkoitukseen rakennettuja telaharvestereita, joten hakkuupäiden menekki on erityisen suurta moneen muuhun markkinaan verrattuna.

Ponssen jälleenmyyjät ovat vastanneet myös huoltoverkoston rakentamisesta. Heidän palveluasenteensa on hyvin ponssemainen, kiittää Lukkarinen. ”He haluavat tarjota hyvän palvelutason. Varaosia pidetään reilusti varastossa, jotta yrittäjien koneet saadaan pidettyä pyörimässä tuottavassa työssä.”

tuhosi lehdet puista 13,5 miljoonan hehtaarin alueella Quebecin provinssissa vuonna 2020. Kanadan hallitus ja teollisuus tekevät yhteistyötä, jotta nämä puut saadaan korjattua ja sahattua ennen niiden kuolemaa. Kuolleita puita käytetään jonkin verran biomassateollisuudessa.

13

REPORTAASI / PONSSE KANADASSA

LES FORESTIERS MARCEL TREMBLAY & FILS

KOKEMUSTA JA NUORTA VOIMAA

PERHEYRITYKSESSÄ Tremblayn perheessä metsäalan osaaminen kulkee suvussa. Marcel perusti perheyrityksen vuonna 1979, ja kaksi sukupolvea myöhemmin tekemisen palo siivittää edelleen toimintaa, kun hänen lapsenlapsensa ovat astumassa yrityksen johtoon.

F

orestiers Marcel Tremblay & Fils on edennyt pitkälle siitä, kun Marcel aloitti puunkorjuun Quebecin provinssissa moottorisahalla ja metsätraktorilla. Huimasti kehittyneet metsäkoneet on nykyään varustettu tietokoneilla, joiden ansiosta puiden mitoista saadaan reaaliaikaista tietoa. Koneiden sijainti tiedetään GPS:n avulla, ja verkkoyhteydellä tiedot voidaan lähettää suoraan tehtaalle.

Tremblayn perheyrityksen uutta sukupolvea edustavat 33-vuotias Mathieu, 31-vuotias Francis ja 23-vuotias Simon.

Kolme vuotta sitten osakkeenomistajiksi tulleet veljekset omistavat 50 prosenttia yrityksestä, ja heidän isänsä Bertrand omistaa toisen puolen.

Viime vuosina Bertrand, 59, on jättänyt päivittäisen työn metsäkoneilla ja keskittynyt hoitamaan yrityksen taloutta.

14

Hän siirtää vastuuta yrityksestä pojilleen valmistellessaan asteittain eläkkeelle jäämistään.

UUDEN SUKUPOLVEN OSAAMISTA

Kun pojat ovat tulleet mukaan yrityksen toimintaan, he ovat tuoneet mukanaan myös kavereitaan. Yrityksen työntekijät ovat nyt nuorempia kuin koskaan aiemmin, ja heidän keski-ikänsä on 33 vuotta.

Kun tämä porukka suuntaa metsään, harmaat päät ovat harvassa. He kuuntelevat punkrockia ja puhuvat moottorikelkoista, vesijeteistä ja muista ulkoharrastuksista. ”Töissä on hyvä ilmapiiri, ja viihdymme hyvin yhdessä. Se auttaa löytämään uusia työntekijöitä, hyvistä tekijöistä on aina pulaa”, Mathieu kertoo.

Itse kuljettajansa kouluttavassa yrityksessä on 14 työntekijää operoimassa sen

kolmea koneketjua. Uusi harjoittelija otetaan melkein joka vuosi. ”Kouluttamalla nuoria kuljettajia turvaamme yrityksemme tulevaisuuden”, toteaa Bertrand, joka uskoi kalliit metsäkoneet poikiensa käyttöön ennen kuin nämä olivat täyttäneet 20 vuotta.

Elämänlaatu on etusijalla koko porukassa, joka työskentelee noin 42 viikkoa vuodessa. ”Pidämme lomaa viikon kesällä, viikon metsästyskaudella ja kaksi viikkoa jouluna. Keväällä on myös 4–6 viikon tauko töistä, kun maaperä on liian märkää”, kertoo Mathieu, joka on viisivuotiaan Loganin isä.

Myös Francisilla on kaksi poikaa, 5-vuotias Aleck ja 4-vuotias Jayce. ”Lapset käyvät luonamme metsässä aina kun voivat.”

KANADAN ENSIMMÄINEN SCORPION

Mathieun mukaan perheyritys hankki ensimmäisen PONSSEkoneensa, Dual-yhdistelmäkoneen, vuonna 2004. He ihastuivat heti koneisiin ja Hydromecin tarjoamaan paikalliseen palveluun. Siitä lähtien Ponsse on ollut Forestiers Marcel Tremblay & Fils -yrityksen luotettu konetoimittaja.

Yritys hankki myös ensimmäisen Kanadaan toimitetun Scorpionin vuonna 2014. ”Koneessa on niin paljon teknologiaa, että se saattaa hirvittää vasta-alkajaa”, kertoo Mathieu, joka oli yrityksen ensimmäisen Scorpionin kuljettaja.

H6-harvesteripäällä varustettu Scorpion on edelleen tärkeä kone yrityksessä. Sinne on myös hankittu kaksi Eltecin tela-alustaista harvesteria, joissa on PONSSE H7 -harvesteripää.

Perheyrityksen kaikki kuormatraktorit ovat Ponsseja. Heinäkuussa 2021 se sai upouuden Active Crane K121 -kuormaimella varustetun Elephant Kingin. ”Uuden kuormatraktorin ansiosta parannamme toimintamme tehokkuutta, koska jokaiseen kahmarilliseen mahtuu 20 prosenttia enemmän puuta”, Mathieu toteaa. ”Jos emme mene eteenpäin, taannumme. Toivon, että kymmenen vuoden päästä poikani menevät edelleen eteenpäin. Eivät vain rahan takia, vaan siksi, että heistä on mukava tehdä töitä yhdessä, perheenä.

Tämän haluan opettaa heille”, Bertrand toteaa lopuksi.

PONSSEN VERKOSTO KANADASSA A.L.P.A. EQUIPMENT LTD. BALMORAL, NB 258 Drapeau St. Balmoral, NB, E8E 1H3 (506) 826 2717 balm@alpaequipment.com www.alpaequipment.com/

A.L.P.A. EQUIPMENT LTD. EDMUNDSTON, NB 470 rue Principale Saint-Jacques, NB, E7B 1Y1 (506) 735 4144 edston@alpaequipment.com www.alpaequipment.com/

A.L.P.A. EQUIPMENT LTD. FREDERICTON, NB 289 HWY 105 Maugerville, NB, E3A 5G8 (506) 452 9818 fton@alpaequipment.com www.alpaequipment.com/

A.L.P.A. EQUIPMENT LTD. TRURO, NS 69 Hub Centre Drive Upper Onslow, NS, B6L 0C8 (902) 897 2717 truro@alpaequipment.com www.alpaequipment.com/

VALHALLA EQUIPMENT INC. 7791 South Kelly Road Prince George, V2K 2H5 +1 (250) 301 4486 dan@valhallaequipment.ca

READYQUIP SALES AND SERVICE LTD. 3088 Riverside Drive Timmins ON, P4N 7X8 (705) 268-7600 WInfo@readyquip.com www.readyquip.com/

HYDROMEC INC. 2921, boul. Wallberg Dolbeau-Mistassini, G8L 1L6 (418) 276-5831 www.hydromec.ca/

HYDROMEC INC. 1114, rue Manic Chicoutimi, G7K 1A2 (418) 543-1115 www.hydromec.ca/

VAAHTERASIIRAPPI VALLOITTAA Vaahterasiirappi on lähes uskonnon asemassa Kanadassa ja etenkin Quebecissä.

Kun lämpötila nousee keväällä pakkasrajan yläpuolelle, sokerivaahterat alkavat tuottaa mahlaa ravinnoksi nupuilleen. Mahlan kerääminen lämpimässä auringonpaisteessa pitkän talven jälkeen on mukavaa puuhaa perheen ja ystävien kesken.

Tuhansia vuosia sitten Kanadan ensimmäiset kansat oppivat keräämään mahlaa leikkaamalla oksia tai tekemällä reiän puuhun. Tuolloin mahlasta valmistettiin keittämällä vaahteratoffeeta, joka säilyi kuukausia ja oli ainoita sokerin lähteitä. Mahlaa käytettiin myös peuranlihan kypsennyksessä.

Nykyään tekniikat ovat pitkälle kehittyneitä ja vaahterasiirappi on erittäin suosittua.

Yhden siirappilitran valmistukseen tarvitaan 40 litraa mahlaa, jota puuhun tehty lovi tuottaa parhaina päivinä noin 10 litraa. Suurimpiin puihin voidaan tehdä kaksi lovea. Suositumpien sokerivaahteroiden lisäksi mahlaa tuottavat myös hopeavaahtera ja punavaahtera.

Kanada tuottaa maailmanmarkkinoiden vaahterasiirapista yli 70 prosenttia, mistä Quebecin provinssin osuus on 92 prosenttia. Kasvanut kiinnostus ja kysyntä on lisännyt tuotantoa viime vuosina noin 10 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2020 Kanadan tuottajat valmistivat 54 miljoonaa litraa vaahterasiirappia, jonka myynti tuotti 560 miljoonaa dollaria.

Ilmastonmuutos uhkaa joitakin etelän vaahterametsiä, kun optimaaliset elinolosuhteet siirtyvät pohjoisemmaksi ja hyönteiset ovat uhkana. Pohjoisessa ihmiset auttavat siirtymistä istuttamalla vaahteroita, joilla on optimaaliset kasvuolosuhteet 30–50 vuoden kuluttua. Tällä hetkellä sokerivaahteroiden kasvun pohjoisraja kulkee Lac-Saint-Jeanin alueen kohdalla.

15

PONSSE MOMENT Kevytliikkeinen PONSSE Fox on harvennuksilla ja pehmeillä mailla parhaimmaillaan.

16

17

CASE / HARVENNUSHAKKUU

Kuljettajan tulee suunnitella ajo niin, että ajokertoja tulee mahdollisimman vähän.

18

PONSSEN TOIMIVAT

HARVENNUSRATKAISUT Metsänhoidon muuttuessa yhä harvennuspainotteisemmaksi tarvitaan työhön sopivat välineet. PONSSE Scorpion yhdistettynä kevyimpään PONSSE H5 -harvesteripäähän antaa hyvät onnistumisen eväät harvennuksiin.

H

arvennushakkuilla korostuu suunnitelmallisuus sekä hyvä näkyväisyys ja kuljettajan ergonomia. Hyvällä yleiskoneella voidaan hoitaa kaikki metsänhoitotyöt yhdessä kohteessa koko metsän elinkaaren ajan.

Ajourat tulisi pyrkiä tekemään suunnitelmallisesti mahdollisimman suoraan, turhia mutkia tai jyrkkiä käännöksiä välttäen. ”Kuljettaja ei voi kolhia pystyyn jäänyttä metsää teloilla eikä nosturilla. Kuljettajan pitää suunnitella ajo niin, että ajokertoja per ajoura tulee mahdollisimman vähän”, sanoo metsäkoneenkuljettaja Hannu Pekkarinen Metsäkonepalvelu Oy:stä.

Ajouravälit nousevat tärkeään rooliin harvennushakkuilla. Vakaa PONSSE Scorpion

Katso harvennusratkaisujemme webinaarin tallenne Ponsse YouTubesta - Solutions for thinning operations

mahdollistaa pitkällä puomilla työskentelyn, jolloin ajouravälin säilyttäminen sopivan mittaisena onnistuu. ”Kuljettajan työssä korostuu oman työn näkeminen: miten hyvin ohjaamosta näkee poistettavien puiden kaatosuunnat ja kouran liikkeet. Scorpionissa tuntuisi olevan minun mielestäni paras näkyvyys kouran suuntaan”, kertoo metsäkoneenkuljettaja Paavo Ahtiainen Metsäkonepalvelu Oy:stä.

Myös nykyiset telaratkaisut mahdollistavat sen, että huonosti kantavissa metsäkohteissa voidaan tehdä töitä ympäri vuoden. ”Leveät telat tuovat kantavuutta ja särkevät vähemmän maaperää. Kantavuus kun nousee, nousee tuottavuuskin”, Pekkarinen toteaa.

METSÄKONEPALVELU OY •Perustettu vuonna 1970 •Metsäkonepalvelu-konserni työllistää noin 170 henkilöä •Pääkonttori sijaitsee Hämeenlinnassa •Konserniin kuuluu kaksi tytäryhtiötä: Kone-Yijälä Oy ja MKP Sverige AB •Toimialue Etelä- ja Keski-Suomi sekä Eksjön lähialue Ruotsissa •Metsäkonepalvelu-konserni korjaa yli 2,7 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa •Kalustoon kuuluu 23 Ponssea

PONSSE H5 -harvesteripää Mitat Omapaino (alkaen): 900 kg Pituus: 1335 mm Leveys: 1240 mm Korkeus (ilman rotaattoria): 1350 mm

PAAVO AHTIAINEN

Syöttörullat Syöttötapa: 3 syöttävää rullaa Syöttövoima: 19 KN Syöttönopeus: 6 m/s Suurin avauma: 530 mm

19

PONSSE-VERKOSTO / PONSSE BRASIL 15 VUOTTA

PONSSE BRASILIASSA JO 15 VUOTTA

INNOVATIIVISIA RATKAISUJA

KEHITETÄÄN YHDESSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA Ponsse juhlistaa 15 vuotta jatkunutta liiketoimintaansa Brasiliassa kuluvana vuonna. Asiakkaita palvellaan yli 300 ammattilaisen toimesta 11 eri toimipisteellä.

H

yvä tuotantokapasiteetti sekä istutettujen metsien potentiaalinen kasvu veivät Ponssen alun perin kohti Brasiliaa.

Alueen mahdollisuudet houkuttavat suomalaista metsäkonevalmistajaa edelleen.

15 vuoteen Brasiliassa mahtuu onnistumisia ja tuotekehitystä. Yhtiö on pystynyt erottautumaan muista kestävillä ratkaisuilla, jotka vastaavat paikallisten asiakkaiden vaatimuksiin. ”Ei ollut helppoa aloittaa toimintoja Brasilian kaltaisella suurella markkina-alueella, jossa kilpailijoilla jo oli jalansija. Viidessätoista vuodessa Ponsse on kuitenkin ottanut paikkansa markkinoilla. Opimme ja kehitymme yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa koko ajan”, kokoaa Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtaja Fernando Campos.

20

Ponssen matka Brasiliassa on vauhdittanut metsäkoneiden tuotekehitystä. Alueen markkinoiden kysyntä luo metsäkonevalmistajalle mahdollisuuksia kehittää uusia ratkaisuja.

PONSSE ASETTUI KESKEISELLE PAIKALLE

Yhtiön tarina Brasiliassa alkoi vuonna 2006, kun Mogi das Cruzesiin perustettiin tehdas, joka keskittyi eukalyptuksen korjuuseen sopivien harvesteripäiden valmistukseen. Maan suurimmat puutavaran tuottajat löytyvät lähialueelta.

2008 toiminta muuttui ja Ponsse keskitti harvesteripäiden tuotannon Suomeen. Tuotteita alettiin tuoda Suomesta käsin Brasiliaan. Muutoksista huolimatta Ponsse asettui juuri Mogi das Cruzesiin, sillä se sijaitsee strategisesti hyvällä paikalla ja lähellä São Pauloa.

Alueelle rakentui teollisuusalue tukemaan toimintaa.

Brasilian markkinoilla on suuria teollisuusasiakkaita, jotka tarvitsevat PONSSE Full Service -sopimuksia ja monipuolisia palveluita. ”Koneet operoivat noin 5 000 tuntia vuodessa, kellon ympäri viikon jokaisena päivänä. Toiminta vaatii hyvää ja vahvaa huoltoverkostoa asiakkaiden lähellä. Yhdessä kumppaneidemme Timberin ja Sotreqin kanssa tuemme vahvasti asiakkaitamme”, Campos sanoo.

Ponssen harvesteripäitä ja metsäkoneita on toimitettu Brasiliaan yli 800 kappaletta toiminnan aloittamisen jälkeen. Yritys on investoinut markkina-alueeseen ja istutusmetsien nopea kasvu vastaa hyvin selluloosateollisuuden tarpeisiin. Camposin mukaan lupaava kehitys istutettujen puiden sektorilla Brasiliassa vahvistaa maan asemaa koko maailmassa. ”Kuluttajasektorille suunnatut kestävät vaihtoehdot perustuvat uusiutuviin lähteisiin. Me seuraamme tätä kehitystä ja luomme entistä vastuullisempia ratkaisuja, jotka vastaavat korkeita vaatimuksia”, Campos toteaa.

BRASILIAN JYRKÄT RINNEALUEET OVAT LISÄKSI VAUHDITTANEET PONSSEN TUOTTEIDEN KEHITTÄMISTÄ

PONSSE Synchrowinch -ratkaisua on kehitetty eteenpäin yhdessä asiakkaiden kanssa. Ratkaisu on avannut uusia mahdollisuuksia jyrkkien rinteiden puunkorjuuseen. Harvestereita ja kuormatraktoreita voidaan käyttää aiempaa laajemmin jyrkissä rinteissä – olosuhteissa, jotka aiemmin tehtiin manuaalisilla tai puolimekaanisilla menetelmillä.

Tuottavuutta ja turvallisuutta parantavat myös muut ratkaisut, kuten nosturin jalustan tiltti, liukupuominosturi sekä kahdeksan vetävää pyörää.

Moneen muuhun maahan verrattuna toiminta on intensiivistä. Brasiliasta saadaankin paljon hyödyllistä dataa ja tietoa laitteiden suorituskyvystä.

Tämä vauhdittaa yhä tehokkaampien ratkaisujen kehittämistä käytännön tarpeisiin niin Brasiliassa kuin muuallakin.

Brasilian markkinat ja asiakkaiden toiveet vauhdittivat myös PONSSE H9 -harvesteripään kehittämistä. Yli 75 prosenttia Brasiliassa kaupallisiin tarkoituksiin istutetusta puusta on eukalyptusta (lähde: Brazilian Tree Industry Ibá, 2020). Kuoritun puun kasvava kysyntä on lisännyt tarvetta harvesteripäille, jotka voivat kuoria puuta laadukkaasti teollisuuden tarpeisiin. H9-harvesteripäällä voidaan muun muassa joukkokäsitellä, kaataa ja prosessoida erilaisia puulajeja.

PONSSE Elephant King -kuormatraktorin kapasiteettia kasvatettiin alkujaan juuri Brasilian markkinoiden tarpeisiin.

PONSSE BRASILIASSA 2006 Ponssen Brasilian tytäryhtiö perustetaan Mogi das Cruzesiin. Eukalyptuksen käsittelyyn sopivien harvesteripäiden tuotanto käynnistyy.

2009 Ponsse avaa uuden toimipisteen Bahian osavaltioon.

2013 Ponsse ryhtyy kehittämään ratkaisua puunkorjuun mahdollistamiseksi Brasilian vaativissa rinteissä.

2008 Ponsse keskittää harvesteripäiden valmistuksen Suomeen. Ponssen muut Brasilian toiminnot jatkuvat edelleen Mogi das Cruzesin alueella.

2010 Ponsse vahvistaa jalansijaansa Brasiliassa entisestään.

Ensimmäinen Ponsse Full Service -sopimus allekirjoitetaan ja kaksi uutta toimipistettä avataan.

2015 2016 Ponsse Brasilia täyttää 10 vuotta. Yhteistyö jälleenmyyjä Timberin kanssa alkaa.

2018 Ponsse hankki uuden kumppanin verkostoonsa Brasiliassa: Sotreq vastaa Ponssen Minas Gerasin osavaltion alueen jälleenmyynnistä.

2020 Uuden Full Service -asiakkaan vuoksi Lençois Paulistaan avataan uusi huoltopalvelukeskus.

Ponsse avaa uuden huoltopalvelukeskuksen Telémaco Borban alueelle.

2017 Venda Nova do Imigranteen avataan uusi huoltopalvelukeskus palvelemaan alueen Full Service -asiakkaita.

2019 Ponsse laajentaa toimintaansa Alagoasin ja Mato Grosso do Sulin osavaltioihin Brasiliassa. ISO 9001 -laatujärjestelmän käyttöönotto käynnistyy.

2021 Ponsse 15 vuotta Brasiliassa!

PONSSE H7 HD Euca -harvesteripää, joka on kehitetty Brasilian markkinoita ja eukalyptuksen korjuuta silmällä pitäen, näkee päivänvalon.

21

UUTINEN / EINARI VIDGREN SÄÄTIÖ

Kimmo Hokkanen

EINARI VIDGREN SÄÄTIÖ

PALKITSI ANSIOITUNEITA METSÄALAN OSAAJIA JO 16. KERRAN EINARIN PALKINTO KIMMO HOKKASELLE

Mikkeliläinen Kimmo Hokkanen on toisen polven koneyrittäjä. Metsäkone Hokkanen Oy on perustettu 1992, ja sen juuret ulottuvat 1960-luvulle. Nykyisin yrityksen osakkaana oleva Kimmon isä aloitti tuolloin koneyrittäjänä. Kimmo Hokkanen on kehittänyt yrityksessään kuljettajien tulospalkkausta: hyvästä työstä pitää palkita. Tulospalkkauksen rinnalla

22

yrityksessä on haluttu pitää kiinni tärkeimmästä, laadusta. Laadun kustannuksella ei lähdetä oikomaan. Metsäkone Hokkanen on myös yksi Etelä-Savon alueella toimivan Kasiforest Oy:n osakkaista. Kasiforest on vuonna 2010 kokonaisurakointiin perustettu kahdeksan koneyrityksen yhteisyritys. Kimmo Hokkanen on sen hallituksen puheenjohtaja.

”

MARKKU EROSELLE AMMATINVALINTA OLI AINA PÄIVÄNSELVÄ, HÄN HALUSI ISONA METSÄTÖIHIN. ELÄMÄNTYÖPALKINNOT PAAVO RAUTIOLLE JA MARKKU EROSELLE

Pellolainen Paavo Rautio syntyi vuonna 1949.

Hän kasvoi kymmenlapsisessa perheessä työntekoon pienestä pitäen ja aloitti puunkorjuun isänsä ja veljensä kanssa 1960-luvulla, ensin hevosella ja sitten koneellisesti. Vuosikymmenten mittaan yrityksestä on kasvanut nykyinen Metsärautio Oy, jota nyt vievät eteenpäin Paavon pojat Hannu ja Teemu Rautio. Kolmatta polvea on myös jo mukana yrityksen toiminnassa, Hannun poika Oscar.

2000-luvun alussa Metsärautio urakoi yksitoista vuotta Etelä-Suomessa, mutta koneet ja miehet palasivat Pelloon työmahdollisuuksien siellä taas auettua. Paavo Raution tavoitteena on ollut rakentaa kestävää yritystoimintaa myös jälkipolvia varten.

Markku Eroselle ammatinvalinta oli aina päivänselvä, hän halusi isona metsätöihin. Veljekset Ossi ja Markku aloittivat koneyrittämisen Kiihtelysvaaralla vuonna 1978 turve- ja metsäurakoinnilla. 1990-luvun alussa turveurakointi jäi, ja yritys on keskittynyt sen jälkeen kokonaan puunkorjuuseen. Markku Erosella on puunkorjuussa selkeä ohjenuora, jota hän on myös omille työntekijöilleen korostanut: työssä on aina tehtävä sellaista jälkeä, että voi hyvillä mielin taakseen katsoa.

Paavo Rautio

Markku Eronen

TUNNUSTUSPALKINNOT

Säätiö palkitsee vuosittain koneelliseen puunkorjuuseen liittyviä tutkimus- ja tuotekehitystahoja, alan koulutuksen kehittäjiä sekä alan tunnettuutta ja arvostusta nostaneita tahoja Einarin Tunnustuspalkinnoilla. Tänä vuonna myönnettiin seitsemän tunnustuspalkintoa.

Yksi saajista tänä vuonna on Kari Huotari, Työtehoseuran metsäalan kouluttaja. Hän on tehnyt kaksi uraa metsässä: ensin metsurina ja sitten metsätöiden opettajana. Kaikki opinnot erityisopettajaksi asti hän on suorittanut työn ohessa opiskellen. Käytännönläheinen opetus, havainnollisuus ja käytännön harjoitukset oikeissa tilanteissa ovat Kari Huotarin mukaan parhaat keinot tulevien metsäammattilaisten kouluttamisessa.

Kari Huotari

23

SAVOTTAUUTISIA / 2021

SAVOTTAUUTISIA PONSSE BISONILLE PARHAAN METSÄKONEEN PALKINTO PONSSE Bison -kuormatraktori on valittu vuoden 2021 parhaaksi metsäkoneeksi. Vuosittain jaettavan palkinnon takana on arvostettu ranskalainen Bois International -metsälehti. Raadissa istuu metsäkonealan yrittäjiä ja ammattilaisia.

Vaikka PONSSE Bison on perinteisen kuormatraktorin näköinen, se kätkee sisäänsä mullistavaa tekniikkaa. Kehittyneen voimansiirron ansiosta Bisonin tuottavuus erityisesti pitkillä ajomatkoilla paranee merkittävästi samalla kun polttoaineenkulutus on alhainen. Portaaton CVT-voimansiirto mahdollistaa suuremman ajonopeuden. Active Frame -järjestelmä takaa mukavuuden: se auttaa kuljettajaa jaksamaan työmaalla.

PONSSEN SPONSOROITAVIEN JOUKKOON KEIHÄÄNHEITTÄJÄLUPAUS MANUELA ROTUNDO Ponssella sponsorointi merkitsee yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää molempien osapuolten tavoitteita. Ponssen arvot heijastuvat myös sponsorointiin. Uskomme, että sponsorointi toimii parhaiten, kun kumppanimme jakavat samanlaiset arvot kuin Ponsse.

Uusin kasvo Ponssen sponsoroimien urheilijoiden joukossa on uruguaylainen Manuela Rotundo. 16-vuotias keihäänheittäjälupaus on voittanut jo useita Uruguayn ja Etelä-Amerikan mestaruuksia.

KANADASTA LÖYTYY PONSSE MOUNTAIN BIKE TEAM Kanadalaisen metsäurakoitsijan Christian Royn vei pyöräily mennessään jo nuorena. Hän osallistui ensimmäiseen maantiekisaansa jo 10-vuotiaana.

Lopulta maastopyöräily vei maanteistä voiton. Roy kilpaili aktiivisesti aina ensimmäiseen perheenlisäykseen saakka.

Vuosien saatossa perheen kaksi poikaa, Xavier ja Jacob, ryhtyivät kilpailemaan maastopyöräilyssä isänsä Royn tavoin. Lopulta Ponsse Mountain Bike Team syntyi keväällä 2019. ”Ponssen arvot ovat lähellä perheemme arvoja ja pidämme todella Ponssen brändistä, värimaailmasta sekä filosofiasta”, Christian Roy kokoaa.

24

PONSSE ON NELJÄTTÄ VUOTTA PERÄKKÄIN SUOMEN MAINEIKKAIN YRITYS Ponsse on kansalaisten mielestä Suomen maineikkain yritys vuonna 2021. Kakkossijalle sijoittui Kone ja kolmanneksi Supercell. Tutkimukseen osallistui 9 265 kansalaista.

T-Median vuosittaisessa Luottamus&Maine-tutkimuksessa selvitetään Suomessa toimivien yritysten mainetta kansalaisten keskuudessa kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Ponsse on nimetty tutkimuksen kärkisijalle aikaisemmin myös vuosina 2020, 2019 ja 2018 eli kuluva vuosi oli yhtiön neljäs. ”Otamme tämän kunnianosoituksen nöyrin ja kiitollisin mielin vastaa. Tuntuu hienolta, että tarinamme kantaa ja syvällinen asiakaslähtöisyytemme sekä tapam-

Palkinnon kävi noutamassa Juha Vidgren.

me toimia arvostetaan näin korkealle.

Kiitos tästä kuuluu koko Ponsse-perheellemme eli kaikille ponsselaisille ja asiakkaillemme perheineen sekä sidosryhmillemme ympäri maailman. Yksin

tätä ei tehdä, vaan porukalla ja yhdessä pärjäämme niin hyvinä kuin huonoina päivinä”, kertoo Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Vidgren.

UUSI PONSSE ACADEMY KOULUTUSLUOKKA PIETARILAISEEN KORKEAKOULUUN PONSSE Academyn hyvin varusteltu uusi koulutusluokka avattiin Pietarin valtiollisessa metsäteknillisessä korkeakoulussa syyskuussa.

Uudesta koulutusyhteistyöstä odotetaan tulevaisuudessa lisää puunkorjuualan osaajia kasvaviin tarpeisiin eri puolille Venäjää. Yliopistolta löytyy myös PONSSE Full Simulaattori, jonka avulla voidaan harjoitella metsäkonetyöskentelyä tehokkaasti. ”Ponsse tahtoo kasvattaa tulevaisuuden osaajien määrää, joilla on taidot nykyaikaiseen, tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen metsänkorjuuseen. Koulutuksesta valmistuvat pystyvät työskentelemään asiakkaidemme yrityksissä ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Ja tietenkin tarvitsemme myös ammattitaitoista henkilöstä jälleenmyyjiemme toimintojen varmistamiseksi”, kokoaa OOO Ponssen toimitusjohtaja Jaakko Laurila.

Vuonna 2005 perustetun Ponsse Academyn tärkeä osa toimintaa on oman ja kumppaneiden henkilöstön ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen. Näin halutaan varmistaa, että asiakkaat saavat palvelua alansa huippuammattilaisilta. Yhtenä

tärkeänä osa-alueena Ponsse Academyn toiminnassa on alan oppilaitoksien kanssa tehtävä yhteistyö, joka on esimerkiksi juuri Venäjällä ollut aktiivista jo 15 vuoden ajan.

25

ASIAKASCASE / VAIHTOKONEKAUPPAA PUOLASSA

VAIHTOKONEEN KAUPPA VAATII

ERITYISTÄ LUOTTAMUSTA Maciej Urbanekille laadukas yhteistyö Ponssen jälleenmyyjän CDN Ergo Sp. z o.o. kanssa merkitsee helppoa pääsyä huoltoon, nopeaa palvelua ja ammattilaisen kädenjälkeä. Luottamukselliset suhteet ovat tärkeät, kun käydään kauppaa vaihtokoneilla. ”Kun yhteistyö jatkuu kuin tähänkin saakka, kaikki on niin kuin pitääkin”, hän kiittää.

Z

akład Usług Leśnych Grzegorz Urbanek on vuonna 1996 perustettu metsäpalveluyritys, joka on alusta asti keskittynyt valtion metsien palvelutarjontaan.

Yritystä johtaa Grzegorz Urbanek, ja toiminnassa on mukana myös hänen poikansa Maciej Urbanek. ”Olen pienestä pitäen avustanut isää, ja varsinaisesti tulin mukaan 2012 osaomistajana. Nyt koulutan ja avustan kuljettajia, kun isän aika menee yrityksen johtamiseen ja hallinnollisiin töihin”, kertoo Maciej Urbanek.

Yritys työllistää 10 työntekijää ja tekee yhteistyötä myös yhden alihankkijan kanssa. Maciejin mukaan korona-ajasta suuremmitta ongelmitta selvinneellä yrityksellä on sopimukset yhteensä 75 000 m3 hakkuista. ”Pidimme vuonna 2020 kolmen

26

kuukauden seisokin toisella koneketjulla ja toinen on ollut koko ajan töissä. Puun kysyntä on erittäin suurta, eikä taukoja ole käytännössä lainkaan. Työskentelemme pääasiassa mäntymetsissä ja kaadamme harvestereilla 5 000–7 000 m3 kuukaudessa.”

URBANEKIT LUOTTAVAT PONSSEEN

Yrityksen työt Puolan metsissä käynnistyivät traktoreilla ja metsäperävaunuilla.

Ensimmäinen harvesteri hankittiin käytettynä vuonna 2015. Seuraavan vuoden myrskytuhot vauhdittivat toisen koneen hankintaa, ja samalla merkiksi vaihtui Ponsse. ”Nyt konekantaamme kuuluu kaksi PONSSE Elk -kuormatraktoria sekä harvesterit Ergo ja Beaver. Lisäksi meillä on muita metsätöihin tarvittavia koneita, kuten uusi traktori metsäperävaunuineen.”

Ponssen jälleenmyyjän huoltopalvelun laatu ja sen hyvä saatavuus ovat tehneet vaikutuksen Maciej Urbanekiin. Muitakin merkkejä ja niiden huoltoja kokeilleena hän arvostaa ponsselaisten halua saada kone nopeasti kuntoon ja takaisin metsään tuottavaan työhön. ”Apua on tarjolla iltaisin, viikonloppuisin ja jopa etänä, jos muu ei auta.

Kaiken kaikkiaan PONSSE-metsäkone on käyttäjäystävällinen. Pystyn istumaan uuden kuljettajan kanssa tilavassa mukavassa hytissä ja neuvomaan, miten konetta operoidaan”, hän sanoo.

PALVELULLA JA YHTEISTYÖLLÄ ON SUURI MERKITYS

Maciejin kokemuksen mukaan vaihtokoneiden ostossa käyttötuntien lisäksi tärkeää on, mistä maasta kone tulee ja keneltä sen ostaa.

PUOLASSA KASVAA ETENKIN HAVUMETSÄÄ

”Verrattuna koneen laatuun, vaihtokoneen huoltoon ja valmisteluun, muut yritykset eivät tarjoa samaa palvelutasoa kuin Puolan Ponsse-jälleenmyyjä. Kun koneen myy CDN Ergo Sp. z o.o., tiedän, että jos jotakin on rikki tai jokin ei toimi sovitusti, se korjataan ilman kyselyjä.”

Urbanekien johtaman yrityksen toiminta keskittyy Länsi- ja Lounais-Puolassa Zielona Goran ja Wrocławin aluehallinnon alueelle. Se tarjoaa kattavia palveluita puunkorjuun sekä metsänjalostuksen ja -hoidon alalla pääurakoitsijana. ”Me tarvitsemme sekä isompia että pienempiä koneita.

Noin 30-vuotiaiden metsien harvennukseen meillä on sopivat harvesterit. Elk sopii meille erinomaisesti yleiskoneena, ja se on osoittanut voimansa myös mäkisessä maastossa. Seuraavaksi kuormatraktoriksi haluan ehdottomasti PONSSE Buffalon, koska se on hiukan voimakkaampi ja sopivampi haastaviin maasto-olosuhteisiin.”

Maciej Urbanek sanoo, että konekantaa ei ole tarkoitus laajentaa mutta uudistaa kylläkin. Ensi vuonna aikomuksena on korvata yksi vanhemmista koneista uudella PONSSE Ergo -harvesterilla.

Puolan metsien pääomistaja valtio hoitaa kaikkia metsiään Valtion metsäkeskuksen (Przedsiębiorstwo Lasy Państwowe) kautta.

Metsät kattavat liki 30 % Puolan kokonaispinta-alasta. Metsien yli 9 258 miljoonasta hehtaarista lähes 79 % kuuluu valtiolle. Metsistä yli 68 % on havumetsää, josta yli 58 % on mäntyä ja noin 6 % kuusta. Lehtipuulajeista eniten löytyy tammea, koivua ja pyökkiä.

Valtion metsäsektorilla työskentelee noin 25 000 ihmistä, kun puolestaan yksityisellä sektorilla ja metsätaloudessa yli 29 000 ihmistä. Järjestely on ainutlaatuinen Euroopassa.

Lähes 80 % maan keskikokoisista metsistä hoidetaan yksityisesti, ja se tarjoaa suuria mahdollisuuksia kehittää metsänhoitoa ja vaikuttaa puutavaramarkkinoihin ja metsäpalveluihin. Metsät ovat valtion omistuksessa, mutta puuteollisuus, palvelut ja työ on siirretty lähes kokonaan yksityiselle sektorille.

27

METSÄ TARJOAA

TYÖN, HARRASTUKSET JA HAAVEAMMATIN

P

onsselle yrittäjyys on sydämenasia ja sukupolvia kestänyt yhteys metsään yhdistää meidät asiakkaisiimme ja yhteistyökumppaneihimme maailmanlaajuisesti.

12-vuotias hyrynsalmelainen Juho Kemppainen on hyvä esimerkki nuoresta yrittäjän alusta, jolta ei puutu asennetta töiden tekemiseen.

Suomessa hän on monelle tuttu kainuulaisista Jätkä-Juhon jätkänkynttilöistä.

Juho on kasvanut yrittäjäperheessä, metsän keskellä. Kotiaskareet ja perheen elannon saaminen metsästä ovat pojalle luonnollista. Traktorin ratissa hän on istunut 3-vuotiaasta lähtien, ja tulevaisuuden haaveammattina on seurata isän jalanjälkiä metsäyrittäjän uralla. Ensiaskeleet on jo otettu.

Suhde metsään on maalla asuvalle pojalle luonteva: hän viettää siellä aikaa kavereiden kanssa sekä tekee metsätöitä perheen muiden miesten mukana. Keväisin istutetaan uutta metsää ja raivaustöihin sekä tuulenkaatoihin poika osallistuu omalla moottorisahalla isän valvonnassa.

Syksyisin poimitaan marjoja äidin ja sisarusten kanssa. Talvisin veistellään sitten jätkänkynttilöitä koko suvun voimin.

Pojan harrastukset löytyvät myös metsästä.

Juho käy lintu- ja hirvimetsällä perheen mukana ja viime syksynä hän suoritti oman metsästyskortin. Kotiseudun maasto tarjoaa lisäksi mainion paikan motocrossille.

Ponsse seuraa Juho-pojan matkaa sinnikkäänä yrittäjän alkuna ja maaseudulla asuvana nuorukaisena, jossa metsä tarjoaa perheelle elannon, pojalle harrastukset ja kasvuympäristön sekä tulevaisuuden haaveammatin.

28

29

30

MIESTEN KEVYTTOPPATAKKI

NAISTEN KEVYTTOPPATAKKI

Tuotenumero 1554, koot S–4XL, 90 €

Tuotenumero 1555, koot 36–46, 90 €

Kevyt toppaus. Takki on ulkopuolelta musta Ponsse-yksityiskohdin, sisävuori hopean harmaa. Muotoillut hihat, vetoketjullinen rintatasku ja sivutaskut, kiinteä huppu ja säädettävä helma. Sekä ulkopuolen kankaassa sekä vanussa on käytetty kierrätysmateriaalia. Koot: S–4XL.

Kevyt toppaus. Takki on ulkopuolelta musta Ponsse-yksityiskohdin, sisävuori hopean harmaa. Muotoillut hihat, vetoketjulliset sivutaskut, kiinteä huppu ja säädettävä helma. Sekä ulkopuolen kankaassa sekä vanussa on käytetty kierrätysmateriaalia. Koot: 36–46.

Materiaali: 100 % kierrätetty polyamidi, vanu 100 % kierrätetty polyesteri.

Materiaali: 100 % kierrätetty polyamidi, vanu 100 % kierrätetty polyesteri.

MIESTEN ULKOILUTAKKI

NAISTEN ULKOILUTAKKI

Tuotenumero 1559, koot S–4XL, 85 €

Tuotenumero 1560, koot 36–46, 85 €

Takin päällikangas on sekoite kierrätettyä polyesteriä sekä orgaanista puuvillaa (65 %/ 35 %) ja se on kosteussuojattu ympäristöystävällisellä PFC-vapaalla vedenhylkivyyskäsittelyllä. Takin keskivartaloon sekä hihoihin sijoitetut stretch-paneelit lisäävät liikkumisvapautta.

Hihansuut, takin helma sekä huppu ovat säädettäviä. Pituus olalta helmaan koossa L 80 cm. Saatavilla koot S–4XL

Takin päällikangas on sekoite kierrätettyä polyesteriä sekä orgaanista puuvillaa (65 %/ 35 %) ja se on kosteussuojattu ympäristöystävällisellä PFC-vapaalla vedenhylkivyyskäsittelyllä. Takin keskivartaloon sekä hihoihin sijoitetut stretch-paneelit lisäävät liikkumisvapautta. Hihansuut, takin helma sekä huppu ovat säädettäviä.

Materiaali: 65 % kierrätetty polyesteri, 35 % orgaaninen puuvilla

Materiaali: 65 % kierrätetty polyesteri, 35 % orgaaninen puuvilla

Tiesitkö, että Ponsse Collection -mallistossa on tuotteita, jotka on valmistettu osin tai 100 % kierrätysmateriaalista?

PINKKI HEIJASTINPIPO

MUSTA HEIJASTINPIPO

Tuotenumero 1404, 25 €

Tuotenumero 1291, 25 €

Suomessa valmistettu pinkki heijastinpipo.

Pipossa EN471-sertifioitu heijastinpainatus.

Suomessa valmistettu musta heijastinpipo Ponsse-logolla. Pipossa EN471-sertifioitu heijastinpainatus.

Materiaali: 95 % puuvilla 5 % elastaani

Materiaali: 95 % puuvilla, 5 % elastaani

NAISTEN MERINOVILLAPIPO

MUSTA MERINOPIPO

Tuotenumero 1561, 30 €

Tuotenumero 1557, 15 €

Suomessa valmistettu harmaa merinovillapipo, jossa keinoturkistupsu. Ponsse-merkki käännetyssä reunassa. Avainlipputuote.

Suomessa valmistettu musta merinovillapipo, jossa Ponsse-logo edessä.

Materiaali: 100 % merinovilla

Materiaali: 50 % merinovilla, 50 % akryyli

LASTEN LIUKUVÄRJÄTTY TOPPATAKKI

PONSSETRON LASTEN PIPO

Tuotenumero 1556, koot 100–150 cm, 50 €

Tuotenumero 1547, 20 €

Päällikangas valmistettu kierrätetystä polyesteristä. Takissa on irrotettava huppu ja vetoketjulliset taskut. Rinnassa Ponsse-kumimerkki.

Koot: 100–150cm

Suomessa valmistettu lasten pipo, jossa tyylikäs Ponssetron-painatus.

Materiaali: 95 % puuvilla 5 % elastaani

Materiaali: Päällikangas 100 % kierrätetty polyesteri, vuori 100 % polyesteri, toppaus 100 % polyesteri

31

Syrjäisiltä savotoilta

METSÄKONEALAN HUIPULLE ”Suurmies Einari oli, ehdottomasti.

Antoisinta on kuitenkin se, kun suurmiehestä saa tehtyä ihmisen.”

– METSÄLEHTI

”Metsäkonejätti Ponssen loi mies, jolla oli sydämen sivistystä.”

– MAASEUDUN TULEVAISUUS

ENGLANNINKIELINEN PAINOS TULOSSA

Einari Vidgrenin elämäkerta on elämänmakuinen kertomus pienen maaseutupitäjän pojasta, joka raivasi tiensä syrjäisiltä savotoilta maailman metsäkonealan huipulle. Yksin hän ei sitä tehnyt: kirjassa tuodaan esille Einarin perintö – yhdessä tekemisen taito.

Tarina tuo esille Einarille ominaista huumoria, maaseudun eläjän rouheaa kokemuksellisuutta ja tilannetajua. Historia Einarin lapsuudesta saakka auttaa hahmottamaan Ponssen arvojen taustat sekä niitä lukemattomia oivalluksia ja sanontoja, joilla Einari loi perustamansa Ponsse Oyj:n vahvuudet.

Lukijoiden rakastamasta myyntimenestyksestä on loppuvuodesta saatavissa englanninkielinen painos.

Myyntipaikat ja ilmestymispäivä tarkentuvat myöhemmin.