Jayceri 1/2018

Pori

NRO. 1 | 2018

?

PORIN NUORKAUPPAKAMARIN JÄSENLEHTI

Pääkirjoitus

Me teemme Porissa yhdessä maailman parasta nuorkauppakamaritoimintaa!

VUOSI 2018 ON lähtenyt vauhdilla käyntiin. Olemme juhlistaneet viime vuoden tekijöitä vuosijuhlassa ja koulutustarjonta käynnistyi myös heti tammikuussa Tom Laineen LinkedIn ja social selling koulutuksella. Tarjolla on tänä vuonna lukuisia koulutuksia, mielenkiintoisia vierailukohteita, mahtavia tilaisuuksia verkostoitua ja ennennäkemättömän paljon yhteisiä projekteja naapurikamareiden Kankaanpään, Rauman ja Vammalan kanssa.

Kaiken kaikkiaan toteutamme Porissa tänä vuonna parikymmentä eri projektia. Tämä on aivan huikea määrä!

KAMARIN HALLITUS ON tehnyt töitä sen eteen, että toimintamme olisi mahdollisimman monipuolista ja laadukasta. Vuosikokouksessa kuulittekin toimintasuunnitelman muodossa, mitä kaikkea on vuoden mittaan luvassa. Meillä on myös tulossa tänä vuonna useita uusia projekteja, jotka ovat syntyneet kumppaneidemme kanssa yhteistyössä. Tämä on mielestäni erityisen hienoa. Tekemällä asioita yhdessä kumppaneidemme kanssa toimintamme vaikuttavuus on entistä suurempi. Sillä mitä me Porin Nuorkauppakamarissa teemme on oikeasti vaikutusta. Ei pelkästään meille itsellemme tai lähipiirillemme vaan aktiivisina kamarilaisina ja kansalaisina toimiessamme saamme myös aikaan laajemman vaikutuksen. Parhaimmillaan tämä vaikutus on maailmanlaajuinen tai vähintäänkin Euroopan laajuinen. Palkittiinhan meidät viime vuonna Euroopan parhaasta projektista Best Local Peace Project-kategoriassa. Porista on ennenkin ponnistettu pitkälle aina maailmanpresidentiksi asti!

KANSAINVÄLINEN KATTOJÄRJESTÖMME JCI kannustaa meitä jäseniä aktiiviseen kansalaisuuteen ja toimimaan tekemällä asioita. Tässä meitä auttaa myös Active Citizen Framework, joka ohjaa perehtymään ongelmien juurisyihin. Näin saamme merkittävää muutosta aikaan. Itse tekemällä voimme vaikuttaa omaan elinympäristöömme. Kannustamalla myös muita mukaan tähän positiiviseen muutokseen on toimintamme vaikutus moninkertainen. Meillä on Porissa kaikki eväät tehdä maailman parasta nuorkauppakamaritoimintaa. Tehdään tämä vuosi yhdessä!

“IF NOT US, then who?

IF NOT NOW, then when?” ― JOHN E. Lewis JOTTA JUKOLAN VIESTIN joukkueemme olisi iskussa ja me muutkin jaksaisimme olla aktiivisia koko vuoden kamarissa ja työelämässäkin niin käynnistetään tänäkin vuonna kamarilenkit! Oma juoksuharrastukseni lähti liikkeelle kamarilenkiltä ja kaipaisi taas pientä aktivointia. Kuten senaatin vuosikokouksen teemakin sanoo, niin pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!

SAILA JÄRVINEN-JUNTTILA PUHEENJOHTAJA 2018

2

JAYCERI

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

TÄSSÄ NUMEROSSA: 2 Pääkirjoitus: Me teemme Porissa yhdessä Maailman Parasta Nuorkauppakamaritoimintaa 8 Elinikäinen oppiminen kamaritoiminnan ydintä 9 Elinikäisen oppimisen hyödyt työelämässä 10 Etätöistä joustavuutta ainaiseen kiireeseen 11 Career Hackathon jätti innostuneen mielen

s. 12 - Etätöistä joustavuutta arkeen

12 Evääsi parempaan työelämään 14 Tilannetaju - Päätä paremmin 16-17 Esittelyssä uudet koejäsenet 18-19 Tuottavuuden jäljillä 21 Hallitus 2018 & Tulevat tapahtumat

s. 14 - Tilannetaju - Päätä paremmin

www.mainostoimistoropsteri.fi

Jayceri 1 | 2018 Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti ISSN 0784-6061 40. vuosikerta Julkaisija Pori

Porin Nuorkauppakamari ry PL 28, 28101 PORI www.jcpori.fi

Päätoimittaja Jussi Oja Kirjoittajat Saila Järvinen-Junttila Antti-Jussi Vesa Harri Virolainen Maria Vanhatalo Liisa Oja Heini Korvenkangas Jussi Alamäki

s. 18-19 - Tuottavuuden jäljillä

Taitto Mikael Ropo / Mainostoimisto Ropsteri Julkaistaan ISSUUssa sähköisenä versiona osoitteessa: issuu.com.

Jakelu PNKK:n jäsenet, koejäsenet, kunniajäsenet ja senaattorit, keskeiset sidosryhmät sekä yhteistyökumppanit Kannen kuva Adobe Stock

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

JAYCERI

3

MIKA-MATTI OJALA SAI NOKIAN ALUEVAALIKOKOUKSESSA VUODEN TULOKAS-PALKINNON KUNNIAMAININNAN

Vapauta parviälysi luontoon Anna luovuuden kukoistaa ja ajatuksille tilaa juosta inspiroivassa ympäristössä.

Järjestä seuraava kokous, seminaari tai muu yrityksesi laumakohtaaminen uudistuvan Virkistyshotelli Yyterin mieltä hivelevissä maisemissa.

Kerro toiveesi, me hoidamme loput: yyterinkylpyla.fi

Beach, love & business meetings

Porin Nuorkauppakamari Porin Nuorkauppakari 6

JAYCERI

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

Nokian aluevaalikokouksessa Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

JAYCERI

7

Elinikäinen oppiminen on kamaritoiminnan ydintä Keskiajalla Euroopassa vallalla ollut Aristoteelinen maailmankuva katsoi kaiken tiedon olleen saavutettu.

Ihmisen ainoa tehtävä oli säilyttää sitä ja siirtää se eteenpäin, sillä olihan tieto peräisin suoraan Jumalalta.

Vielä renessanssiajalla yksi ihminen saattoi hyvinkin hallita käytännössä koko maailman tunnetun tiedon.

Sana renessanssi-ihminen kumpuaakin juuri yleisneron käsitteestä. Kaikki varmasti muistavat historian tunneilta Leonardo Da Vincin, joka luultavasti oli ihmiskunnan viimeisiä kaikkien alojen asiantuntijoita.

Renessanssin vaihtuessa moderniin aikaan ja valistukseen tiedon määrä räjähti käsiin. Gutenbergin painokoneet puskivat uutta tietoa maailmalle hallitsemattomalla nopeudella, joka repi rikki uskontoja sekä sen aikaisia valtio- ja valtarakenteita. Samalla ajattelun fokus siirtyi kuolemanjälkeisestä elämästä maanpäälliseen elämään. Koska elämästä oli viimein lupa ottaa enemmän irti tässä ja nyt, ihmiset alkoivat miettiä miten voisivat elää onnellisemmin. Tämä edesauttoi uusien innovaatioiden syntymistä, joita varten ihmisten piti kehittää omaa ammattiosaamistaan. Tänä aikana syntyi myös uusia rahoitusratkaisuja, kuten osakeyhtiöt.

Tämä työ- ja rahoitusmarkkinoiden lyhyt historia vie meidät lopulta siihen mistä lähdimme, nimittäin tietoon, ja oikeammin tietotaitoon. Nykyisin maailmaan syntyy todennäköisesti enemmän tietoa päivässä kuin sitä Leonardo Da Vincin aikana oli ylipäätään olemassa.

Tämä tarkoittaa sitä, että osaamiseen perustuvilla työmarkkinoilla työntekijän tulee jatkuvasti päivittää tietojaan ja taitojaan säilyttääkseen työmarkkina-arvonsa.

Eihän asia tietenkään näin raadollinen ole. Sanonta työ tekijäänsä opettaa pätee edelleen monella tapaa ja osaamisen päivittyminen tapahtuu työn ohessa lähes huomaamatta. Lisäksi kokemuksen kautta kumuloitunut hiljainen tieto alasta tai tietystä markkinasta on yhä kultaakin kalliimpaa. Ei silti sovi väheksyä nykyisen muutoksen nopeutta ja voimaa, joka on painokoneen liikkeelle laittamaan muutokseen verrattuna valonnopeaa.

Kehitys tuo eittämättä haasteita työelämään, mutta sillä on myös puolensa. Nykyisin ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä omilla päätöksillä ovat aivan erilaiset kuin keskiajan feodaaliyhteiskunnassa, jossa hänen elinkaarensa määrittyi hänen sukupuolensa ja perhetaustansa mukaan. Maailmassa on edelleen epätasa-arvoa, sitä ei ole kiistäminen, ja siksi myös kamaritoiminnan arvoissa yhdeksi pääfokukseksi nostetaan oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon lisääminen.

Paras keino näiden arvojen edistämiseksi on sivistyksen lisääminen maailmassa. Osaaminen voimaannuttaa paitsi yksilöä myös koko yhteisöä. Jotta voimme tukea toisiamme, meillä pitää olla voimia seistä omilla jaloillamme. Siksi oman osaamisen kehittäminen on merkityksellistä niin työelämämenestyksen kuin ympäröivän yhteiskunnan kannalta. Koulutususkovaisessa Suomessa tutkintojen merkitys korostuu, mutta menestys ei tietenkään ole niistä kiinni, kuten Steve Jobs, Bill Gates, Richard Branson, Coco Chanel ja monet muut ovat osoittaneet. Menestyksen takaa löytyy kuitenkin lähes poikkeuksetta kiihkeä halu tarkastella maailmaa monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti.

Sivistys voidaan määritellä monella tavalla, mutta mielestäni Pauli Siljander tekee sen teoksessaan Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen varsin kauniisti ja kattavasti: ”Sivistykseen sisältyy universaali vaade ylittää olemassa oleva, vallitseva olotila sekä ihmisen yksilöhistoriallisessa että lajihistoriallisessa kehitysprosessissa.” Juuri vallitsevan olotilan muuttamisesta ja irtautuminen vanhoista rakenteista on edellä mainittujen henkilöiden toiminnassa ollut kyse. Tiedostivat he sitä tai eivät.

Myös kamaritoiminnassa pyritään itsensä ylittämiseen.

Sen tärkein päämäärä ei silti ole palvella vain jäseniään, vaan koko ihmiskuntaa. Muutos lähtee kuitenkin yksilöistä.

Itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen on mitä elegantein tapa palvella ihmiskuntaa, sillä yksilön henkilökohtainen sivistys säteilee myös ympäröivään maailmaan.

Kehittämällä itseäsi viet samalla maailmaa eteenpäin.

Nuorkauppakamaritoiminnan kautta tämä kaikki onnistuu paremmin ja siksi se onkin #maailmanparasharrastus!

TEKSTI: ANTTI-JUSSI VESA

8

JAYCERI

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

Elinikäisen oppimisen hyödyt työelämässä Siinä missä aikoinaan koulusta valmistumisen jälkeen siirryttiin suoraan työelämään ja ajateltiin, että koulut on tämän elämän osalta käyty, vaatii nykypäivän työelämä jatkuvaa uuden oppimista ja tietojen päivittämistä. Muutoksia tapahtui toki ennenkin työelämässä, mutta nykyisin muutosten ja uudistumisen tahti sen kuin kiihtyy. 10-vuoden päästä on täysin uusia työpaikkoja ja –tehtäviä, joita ei vielä ole olemassa ja vastaavasti vanhoja työtehtäviä poistuu tekoälyn ja robotiikan lisääntyessä. Sopeutuakseen tulevaisuuden vaatimuksiin, vaaditaan henkilöstöltä uudenlaista osaamista. Uuden oppiminen ei ole pelkästään työssä menestymistä varten, vaan oppiminen ja kehittyminen on jokaiselle ihmiselle luontainen tapa toimia. Luonnossa liikkuessakin voi havaita, että se mikä ei kasva, se kuihtuu.

Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Osa aikuisopiskelijoista lähtee opiskelemaan täysin uutta alaa 40 – 55-vuotiaana. Eläkeiän noustessa, ehtii 58-vuotiaanakin valmistunut opiskelija työskennellä uudessa ammatissa vielä 10-vuotta, mikäli vaan terveys on hyvä.

Se on nykyisessä työelämässä suhteellisen pitkä aika samalla työnantajalla..

Non scholæ sed vitæ – ei koulua vaan elämää varten Välillä aikuisopiskelijoilla on erilaisia ennakkoluuloja omaan oppimiskykyynsä liittyen. Edellisestä kerrasta koulun penkillä on saattanut vierähtää 10-20 vuotta. Oppimiskykyyn liittyvät ennakkoluulot ovat turhia. Yleensä aikuisopiskelijat pääsevät nopeasti opiskelurytmiin kiinni kun tulevat opiskelemaan. Sen sijaan, että henkilö ajattelee oman iän olevan este opiskelulle, tulisi se nähdä mahdollisuutena. Henkilölle on kertynyt paljon elämänkokemusta, jota voi hyödyntää oppimisessa.

Lisäksi aikuisopiskelijat ovat usein hyvin motivoituneita, sillä he tietävät mihin käyttää oppimaansa.

Joitakin muutoksia toki opetuksessa on tapahtunut 2000-luvulla. Digitaalisuus on tullut entistä enemmän esille. Digitaalisuus voidaan nähdä mahdollisuutena. Osaa kursseista voi suorittaa verkon välityksellä itselleen sopivana ajankohtana kotoa käsin. Iso osa opetuksesta on kuitenkin edelleen luokkahuoneessa tapahtuvaa opetusta, joten asioista pääsee keskustelemaan kasvokkain opettajan ja opiskelukavereiden kanssa myös. Usein juuri kasvokkaiset keskustelut ja pienryhmätyöt käynnistävät uudenlaista ajatustapaa ja muistijälki opitusta syvenee.

Osa aikuisopiskelijoista on motivoitunut suorittamaan maisterintutkinnon, kun taas osaa kiinnostavat avoimen yliopiston yksittäiset kurssit. Kumpaankin Porin yliopistokeskus tarjoaa mahdollisuudet.

Yliopistotason kurssien suorittamista arvostetaan työelämässä ja niistä on hyötyä uutta työpaikkaa hakiessa ja palkkaneuvotteluissa. Uuden oppiminen laittaa myös rutinoituneen työntekijän ajatuksia liikkeelle. Seurauksena on usein ahaa-elämyksiä - on olemassa toinenkin tapa tehdä asioita.

Kirjoittaja tri Harri Virolainen työskentelee Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä johtamisen ja organisoinnin oppiaineen yliopisto-opettajana. Häneltä ilmestyi alkuvuodesta oppimista käsittelevä kirja Mielen voima oppimisessa.

Lue lisää aiheesta: Mielen voima oppimisessa Harri Virolainen, Ilkka Virolainen

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

JAYCERI

9

Etätöistä joustavuutta ainaiseen kiireeseen Yrittäjäperheen lapsena olen tottunut, että työ- ja perheelämä nivoutuvat tiukasti yhteen. Niinpä en ole yhtään yllättynyt omista ratkaisuistani yhdistää työtä, kotia ja perhettä etätyöllä. Olen aina pitänyt etätyöskentelyä suurena etuna: se kehittää itsensä johtamisen taitoja ja järkevöittää vapaa-ajan käyttöä. Kohta kaksi vuotta täyttävä tyttäremme on todella avannut silmäni sille, kuinka kotoa käsin työskentely voi olla loistava ratkaisu niin vauva- kuin taaperoaikana vanhemmille. Perhevapaiden lakiuudistukset ovat olleet lähes kaikkien perheellisten tai perhettä suunnittelevien ajatuksissa viime kuukausina.

Myös omissani. Valitettavaa on, että uudistuksia ei saatu tehtyä. Onneksi kuitenkin nykyiset pelisäännöt toimivat erinomaisesti kotoa työskentelyn näkökulmasta – niin vanhempainvapaalla kuin kotihoidontuella.

Työskentely vanhempainvapaalla on ollut minulle eräänlainen henkireikä. Elämä ei ole muuttunutkaan niin kokonaisvaltaisesti kun vauva tuli taloon, koska sain pitää kiinni työtehtävistäni ja siten myös omasta työidentiteetistäni. Vanhempainvapaalla saa työskennellä sunnuntaisin ja pyhisin ilman, että se vaikuttaa tukiin mitenkään. Itse työskentelin vanhempainvapaalla aina kun pystyin ja tarve vaati, mutta keskitin työnteon kuitenkin sunnuntaihin ja pyhiin, koska isä oli viikonloput aina vapaana: taloudellisesti se oli siis järkevin ratkaisu.

Kotihoidontuki sopii myös joustavalle etätyöläiselle, sitä saa palkan päälle niin kauan kunnes lapsi menee kunnalliseen päivähoitoon tai kotihoidontuki loppuu. Kotihoidon tuki mahdollistaa myös lastenhoitajan palkkauksen, jos on tarvetta. Meidän tilanteessa etätyömahdollisuuteni motivoi myös isää käyttämään hänelle korvamerkityt isyyslomat, koska minä pystyin työskentelemään ja olemaan läsnä isyysloman aikana. Oman kokemuksen mukaan isän työskentely kotoa käsin parantaa isän ja lapsen välistä suhdetta jo ensimmäisiltä viikoilta lähtien ja isä pääsee osallistumaan myös lapsiarkeen täysipäiväisesti.

Kohta kaksi vuotta olemme järjestäneet aviomieheni kanssa työaikamme lapsen ehdoilla. Vitsailemme monesti, että hän on meidän pikkupomomme. Tästä kuuluu molempien työnantajille suuri kiitos: ilman heidän luottamustaan tämä ei olisi onnistunut. Lähtökohtana on ollut, että kunhan työt tulee tehtyä aikataulujen puitteissa, niin ei ole väliä mihin vuorokauden aikaan teemme työmme tai minä päivinä.

Työtuntien laskemisesta on luovuttu jo ennen tyttömme syntymää. Vuoden 2018 vaihteessa pieni tyttömme aloitti päiväkodissa puolipäiväisenä, joka on helpottanut niin arkea kuin työskentelyä. Edelleenkin teemme työmme lapsen ehdoilla, mutta niitä on helpompi hallita, kun lapsi on päiväkodissa 8-12 ja sen jälkeen tulee kotiin nukkumaan päiväunet. Aikataulutus on kaiken A ja O. Olemme myös havainneet, että sairaan lapsen hoitojärjestelyt ovat helpompia etätyön ansiosta. Asiasta tarvitsee vain ilmoittaa työnantajalle, koska luottamus siitä, että työt tulee tehtyä, on jo valmiiksi luotu.

Etätyö mahdollistaa työntekemisen lapsiarjen asettamissa raameissa: joskus työtä tehdään kello 05:00 aamulla kun muu perhe nukkuu. Tärkeintä on luottamus työntekijän ja työnantajan välillä. Molemmat joustavat ja työt tulee tehtyä. Siinä missä kotoa työskentely on erinomainen etu ja mahdollisuus, niin se vaatii tietysti myös vahvaa itsensä johtamista ja työtehtävilleen omistautumista. Itsensä johtaminen onkin mielestäni tulevaisuuden työelämän näkökulmasta tärkeä taito.

Toivoisinkin, että yhä useampi työnantaja ja työntekijä kokeilisi sopiiko etätyö heidän organisaatioonsa. Siitä voi löytyä mitä mahtavin ratkaisu ruuhkavuosien ja työelämän yhdistämiseen – niin isillä kuin äideilläkin.

KIRJOITTAJA: LIISA OJA LUE LISÄÄ AIHEESTA: REMOTE: OFFICE NOT REQUIRED JASON FRIED, DAVID HEINEMEIER HANSSON

10

JAYCERI Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

Career Hackathon jätti innostuneen mielen SATAREKRY-MESSUJEN yhteydessä järjestetty Career Hackathon koostui neljästä pöytäkeskustelupaikasta, joissa kiersimme ryhmänä vuorotellen käsittelemässä mielenkiintoisia aiheita.

Tässäkin tapauksessa samassa ryhmässä oli henkilöitä työuriensa eri vaiheilta. Oli työnantaja, työnhakija, passiivinen työnhakija, yksi joka oli näitä kaikkia, sekä yksi työelämän muutoksista kiinnostunut. Pöydässä LinkedIn ja henkilöbrändäys työnhaun vauhdittajana, ehdimme käydä lyhyessä ajassa jokaiselle jatkotoimenpiteet henkilöbrändäykselle ja LinkedIn – käyttäytymiselle, sekä saada henkistä tsemppausta arimmille.

Pöydässä Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen työnhaussa, keskustelimme esimerkiksi hyvän työntekijän ominaisuuksista. Päädyimme hetken pyörittelyn jälkeen hakijan ominaisuuksissa kolmen kärkeen, jotka olivat se, oletko hyvä tyyppi, hallitset työelämätaidot, vai oletko yliveto yksityiskohtaisessa substanssiosaamisessa. Pohdimme myös sitä, mitä kriteeriä itse arvostaisi eniten työpaikalla. Pöydässä Työpaikkailmoitus – miten siihen tulisi vastata erottuakseen joukosta, työnantajat muistelivat mieleenpainuvimpia hakemuksia ja osa kirvoitti muistellessa jopa hyvämielisen naurun.

Hauskaa oli se, että ne saattoivat olla juuri niitä hakemuksia, joiden laatijat kutsuttiin myöhemmin haastatteluun.

Lopulta pöydässä Työelämän muutokset: miten milleniaaleja ja z-sukupolvea tulisi johtaa, kiteytettiin eri sukupolvien johtamisen tärkein ominaisuus, eli vaikka jokainen sukupolvi onkin omalla tavallaan haastava johdettava, jokainen toivoo saavansa työstään palautetta. Parasta Career Hackathonissa oli kuulla kaikkien omia mielipiteitä ja kantoja aiheista, kun normaalisti näkee vain oman puolensa. Toivottavasti tämä järjestetään myös ensi vuonna!

TEKSTI: MARIA VANHATALO KUVA: ADOBE STOCK

Satarekrymessut ylsivät jälleen kävijäennätykseen!

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

JAYCERI

11

Evääsi parempaan työoloon Työhyvinvointi. Paljon puhuttava aihe.

Mutta eikö se ole taas jotakin hataraa huttua?

Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan “turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa”.

Hyvin tärkeää.

Työhyvinvointia ei rakenneta siis vain yksin - iso merkitys on johdolla, yrityskulttuurilla ja työskentely-ympäristöllä. Toisaalta takaperoista olisi kitata työpaikan nurkassa toista pannua tervakahvia ja odotella johdon tarjoilevan sinulle työhyvinvointia hopeatarjottimella.

Mitä itse - ajattelen erityisesti tietotyöläisiä - voimme tehdä työhyvinvointimme eteen? Miten edesautamme terveyttä ja tuottavuutta työssämme?

Aloitetaan suhtautumisesta. Pomosi antaa sinulle hankalan tehtävän. Ajatteletko “perhana, taas tällaista vaikeaa roskaa” vai “inspiroiva haaste, tästä opin vaikka mitä”? Asennoitumisella on valtava vaikutus. Asennoitumisella tehtäviin, haasteisiin, työkavereihin, työpaikkaan. Elämään.

Naapurin isompaan autoon. Kaikkeen, maailmankaikkeuteen ja Elon Muskiin.

Priorisoi. Kun ajatuskaaos ahdistaa, listaa tarpeelliset toimet. Aseta ne tärkeysjärjestykseen, aikatauluta. Tärkeimmät ja kiireellisimmät tehdään ensin. Kiireellisten mutta turhien kohdalla mietitään, tehdäänkö ollenkaan. Listaa päivän alussa kolme MIT:iä, Most Important Task, kaikkein tärkeimmät toimet - “Näihin keskityn tänään, muihin sitten, jos ehdin”.

Tauota. 20 minuuttia tehokasta keskittymistä, sitten kahvitauolle. Happihyppelylle. Pyöritä hartioita. Tee kyykkyjä. Syvähengitä, nouse seisomaan. Unelmoi tovi, hymyile hetkelle, laske siunauksesi. Kastele kukka.

Konkretisoi. Abstrakti aivomyrsky vaatii ajatusten rakentamista kartaksi, kuvaksi, edes listaksi.

Piirrä aikajana, hahmottele. Raapusta tikku-ukkoja. Kyhää origami, jos se auttaa. Keskustele toisten kanssa, uudet oivallukset ovat lähes taattuja. Nyt suhtaudut avoimemmin ja positiivisemmin päivän haasteisiin. Henkinen terveys paranee kohisten.

Tärkeimpien tehtävien listaus heilauttaa tuottavuusmittarit kaakkoon. Syvähengitys tuo terveyttä. Origami hivelee luovaa mielen sopukkaa. Tikku-ukkoon taltutettu abstraktio vie huippuajatuksen lähemmäs käytäntöä. Ja kas, näitä eväitä syötyäsi saatat tuntea paremman työolon värisevän sormenpäitä myöten. Hymyillään hetkelle, kun tavataan.

Lue lisää aiheesta: Aivotaidot Heli Isomäki, Nina Uusitalo Aivotaidot on oiva kirja aivojen kautta tulevan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ymmärtämiseksi.

Biohakkerin käsikirja Olli Sovijärvi, Teemu Arina, Jaakko Halmetoja Biohakkerin käsikirjaa voi suositella niille, jotka haluavat panostaa hyvinvointiinsa laajasti mitä erilaisempien osa-alueiden kautta.

TEKSTI: JANI WAHLMAN

12

JAYCERI

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

JAYCERI

13

Tilannetaju - Päätä paremmin Päätä paremmin Punaiset, pehmeät, upottavat tuolit ja edessä valkokangas.

Metrin päässä iso mies, joka murahtaa yhden sanan. Häpeä.

Kun sen sanoo entinen poliisin valmiusyksikkö Karhun kouluttaja ja operatiivinen johtaja Harri Gustafsberg, ei niitä poppareita edes kaipaa. Salillinen johtajaseminaarin osallistujia on tullut oppimaan helmikuussa 2018 aiheesta väittelevältä Gustafsbergilta, miten voisimme edistää tilannetajuamme ja sitä kautta päätöksentekokykyämme.

Henkilökohtaiset ominaisuudet päätöksenteossa Toisiinsa vaikuttavina tekijöinä tilannetaju, sosiaalinen kyvykkyys, oman mielen johtaminen ja kyky tulkita muuttuvaa toimintaympäristöä vaikuttavat päätöksentekoomme. Tunteista erityisesti erityisesti häpeän tunne ja pelko häpeästä vaikuttavat päätöksentekoomme.

Yhdeksi keskustelunaiheeksi nousee kysymys, miksi joku kestää enemmän henkistä kuormaa kuin toinen?

Henkinen suhteemme menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen määrittelee sen, miten ratkomme ongelmia ja käsittelemme haasteita ja stressiä.

Henkilön päätöksentekokykyyn vaikuttaa hänen henkinen suorituskykynsä, resurssit, taidot ja resilienssi, eli eräänlainen voima ja kestävyys. Tilannetaju määritellään kyvyksi muodostaa kokonaiskuva vaativassakin tilanteessa ja tehdä paras mahdollinen päätös. Tilannetajun merkitys ei korostu vain kriisissä, vaan kyse voi olla tilanteesta, jossa on paljon informaatiota ja päätösten ja virhearvioiden mahdolliset vaikutukset pitää arvioida nopeasti.

Vaaditaan siis kriittistä ja analysoivaa päättelyä.

Päätöksenteon näkökulmasta ratkaisevaa on henkilön vastaanottokyky stressitilanteessa. Gustafsbergin poliisimaailmaan sijoittuvien esimerkkien pohjalta yleisöä pohdituttaakin, kuinka usein valmiusyksikkö toimii ilman etukäteissuunnitelmaa ja mikä merkitys tiimillä ja opituilla malleilla tällaisessa tilanteessa on. Tärkeää onkin testata päätöksentekomalleja ääriolosuhteissa.

14

JAYCERI

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

Tilannetajutekijät Gustafsberg haastaa yleisön kysymällä, missä tilanteissa tilannetaju ratkaisee sen, mihin suuntaan tilanne etenee?

Entä milloin teemme kriittisiä päätöksiä? Teoksessaan Tilannetaju. Päätä paremmin. (Alma Talent 2017) Helena Åhman ja Harri Gustafsberg kuvaavat seminaarissakin esitellyt kahdeksan elementtiä, jotka johtavat parempaan tilannetajuun: mielen kuormaan vaikuttaminen, energiatason maksimoiminen, havaintoharjojen heikentäminen, huomion suuntaaminen, tunteiden säätäminen, ajattelun selkiyttäminen, intuition herkistäminen ja tapojen jalostaminen. Bonuksena mallissa on jokeri, sillä aina on tekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa. Havaintoharhat puhuttavat myös yleisöä.

Olemmeko valmiita tunnistamaan ja tunnustamaan päätöksentekoomme vaikuttavia havaintoharhoja?

Seminaarin aikana Gustafsberg pyytää meitä sulkemaan silmämme ja hengittämään muutaman kerran rauhallisesti ja syvään. Tällaisia hengitysharjoituksia hän kehottaa tekemään useamminkin. Valmiiden vastausten sijaan seminaari tarjoaa enemmän pohdittavaa.

Ehkä vaaditaankin muutama hengitysharjoitus lisää, ennen kuin seminaarin annin pystyy kunnolla sisäistämään.

Kiitos Satakunnan kauppakamarille ja PNKK:n v. 2017 hallitukselle, jotka mahdollistivat osallistumisemme 30.1.2018 pidettyyn Johtajaseminaariin Porin Promenadikeskuksessa.

Samuli, Jani & Heini

TEKSTI: HEINI KORVENKANGAS KUVA: SUOMEN MENTORITIIMI OY

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

JAYCERI

15

ESITTELYSSÄ UUDET KOEJÄSENET Marraskuussa kamaritoimintaan mukaan astui kuusi uutta koejäsentä. Innokas porukka odottaa sormet syyhyten pääsevänsä koejäsenprojektin pariin, mutta keitä he ovat? Näitä kysyimme:

1. Kuka olet?

2. Mitä teet työksesi?

3. Missä onnistuit viimeksi?

Santeri Kause 1. Olen 23-vuotias opinnäytetyötä vaille valmis tuotantotalouden insinööri.

2. Työskentelen Elebet Oy:n betonielementtitehtaassa työnjohtajana.

3. Onnistuin viimeksi ruoanlaitossa. Loistava kana-annos ilman turhaa salaattia. 6/5

Karri Kangasniemi 1. Olen 25-vuotias työelämässä oleva nuori.

2. Työskentelen Porin Tennishallilla ja Sol.En Oy:llä. Sol.En Oy:llä myyn ja asennan aurinkoenergiajärjestelmiä. Porin Tennishallilla hoidan kaiken, hallin ylläpidosta aina laskutukseen.

3. Sain kaikki koulut päätökseen kunnialla, josta poiki kaksi aivan mahtavaa työpaikkaa.

Molemmissa yrityksissä olen työskennellyt opiskelujeni ohella koko ajan.

Tiia-Maria Hietala 1. Olen 27-vuotias, ja piirua vaille valmis tradenomi, jonka suuntautumisena on markkinointi ja viestintä.

2. Olen myyjänä Kultasepänliike E.Lindroosilla.

3. Onnistuin tänään töissä löytämään asiakkaalle täydellisen vihkisormuksen. On mahtava tunne, kun saa auttaa asiakasta löytämään oman unelmiensa sormuksensa. Parasta tässä työssä onkin ylittää asiakkaiden odotukset, ja olla mukana elämän tärkeissä hetkissä.

16

JAYCERI

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

Ira Ojanperä 1. Olen 27-vuotias, ja piirua vaille valmis tradenomi, jonka suuntautumisena on markkinointi ja viestintä.

2. Työskentelen PwC:llä tilintarkastusassistenttina.

3. Onnistuin selättämään gradun ja valmistumaan yliopistosta.

Ida-Maria Lamminen 1. Olen Ida-Maria Lamminen, 24-vuotias yrittäjä Porista.

2. Omistan parturi-kampaamon Porin keskustan tuntumassa.

3. Onnistuin järjestämään aikaa työn ohessa opiskelulle!

Tiia Saarinen 1. Tiia Saarinen, 26-vuotias kauppatieteiden maisteri Porista.

2. Työskentelen taloushallinnon tehtävissä Accountorilla.

3. Olen viime aikoina töissä oppinut paljon uusia asioita ja pidän tätä onnistumisena.

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

JAYCERI

17

Tuottavuuden jäljillä Suomalaisissa pk-yrityksissä on valtavasti kasvupotentiaalia, josta suurin osa valuu viemäriin. Kasvupotentiaali syntyy suomalaisten osaamisesta ja kyvystä innovoida, mutta kaatuu pelkoon ja näkemyksen puutteeseen. Osa tietty onnistuu, toiset isostikin, ja se pitää meidät hengissä. Kuvittele, jos edes hieman suurempi osuus yrittäjistä lunastaisi paikkansa onnistujina!

Isoimmat esteet onnistumisen tiellä ovat kasvusteppejä estävä pelko ja vaikeudet ymmärtää toimintaympäristön jatkuvia muutoksia. Asioiden toimintaperiaatteet ovat muuttuneet niin markkinoinnin, myynnin, tuotannon, hallinnon, työkalujen, johtamisen kuin työn tekemisenkin osalta. Kovin monessa kohdassa näistä ei kannata kompuroida, ellei halua polvi ruvella katsoa kun kilpailijat juoksevat horisonttiin.

Tuottavuuseroista on puhuttu paljon, ja ne korostuvat muutosten keskellä, kun toimijat kehittyvät eri tahdissa ja eri tavoin. Pääsen joka viikko tutustumaan lukuisien yritysten toimintaan, ja nämä erot näkyvät todella suurina toimialasta riippumatta. Toiset alkavat vasta hiljalleen heräillä tuotantovetoisesta YYA-horroksesta, kun taas toiset ovat onnistuneet hyödyntämään uusia mahdollisuuksia todella toimivasti. Nämäkin yritykset saattavat ihan hyvin toimia samalla toimialalla.

Miksi?

1. Työtä ei ole niin paljoa, että täysipäiväinen työntekijä kannattaisi 2. Vaikka työtä olisi kokonaiselle henkilölle, tehtäväkenttä on niin laaja, että yksi normaalisti palkattu ihminen ei hallitse sitä riittävän hyvin 3. Hallintotyötä ei osata tai ehditä johtaa kunnolla, jolloin hyväkään tekijä ei tee toivottuja tuloksia Minkälaiset ratkaisut eivät toimi?

- Yksi ihminen laskuttaa, markkinoi, koordinoi, palvelee asiakkaita ja jättää nettisivut päivittämättä. Kaikkea tapahtuu, mutta mitään ei tehdä kovin ammattimaisesti, joka tarkoittaa virheitä, tehottomuutta ja turhautumista - Ostetaan kasa järjestelmiä, joita ei osata, haluta tai ehditä käyttää.

- Asiantuntijat jättävät tekemättä 150€/h tunteja asiakkaalle, jotta ehtivät itse tehdä matkalaskunsa ja kasata PowerPointtinsa. Tulee muuten kalliita slideja!

- Tekeminen ulkoistetaan totaalisen väärään paikkaan, ja organisoidaan huonosti, jolloin rahaa palaa ja säätämisen määrä vain kasvaa.

Minkälaiset ratkaisut toimivat?

Yksi yleisimpiä ongelmia kasvuyritysten toiminnassa on se, että hallinnollisen ja muun suoraan tuottamattoman työn järjestäminen on hankalaa tai kallista.

- Hankitaan rajallinen määrä hyviä työkaluja tai järjestelmiä. Panostetaan laatuun, ja huolehditaan, että järjestelmiä pystytään hyödyntämään kunnolla ja numerot saadaan toimimaan alusta asti. Usein myös järjestelmien käyttämistä kannattaa ostaa palveluna, jotta työkaluista saadaan hyöty irti.

- Ulkoistetaan tuottamaton työ luotettavalle kumppanille, joka pystyy tekemään työn pienemmällä kustannuksella kuin oman lisääntyneen tuottavan työajan arvo on. Tuottavan ja tuottamattoman työn ero tässä tarkastelussa on yksinkertaisesti se, että maksaako joku asiakas suoraan tämän asian tekemisestä.

- Pidetään oma organisaatio ketteränä ja ostetaan ydinliiketoiminnan ulkopuoliset asiat palveluna.

18

JAYCERI

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

Toimivien ratkaisujen löytäminen on kuitenkin eri asia kuin niiden tekeminen, puhumattakaan niiden tehokkaasta hyödyntämisestä. Tässä päästään takaisin siihen alussa puhuttuun pelkoon, joka suojelee ihmisiä menestykseltä. Tuottavuutta ei uskalleta lähteä parantamaan, koska se vaatii muutoksia, jotka pelottavat ja jotka on helpompi jättää tekemättä. Onneksi nykymaailmassa moni asia on tehty helpoksi, ja esimerkiksi ulkoistamisen pystyy parhaimmillaan aloittamaan melko riskittömästi.

Toinen kovasti käytetty kompastuskivi on kyvyttömyys nähdä oman ydinliiketoiminnan rajat.

Tiedän, kuulostaa pöljältä, mutta olen saanut kerta toisensa jälkeen nähdä, miten fiksut (joskus jopa jonkin verran menestyneet) ihmiset kuvittelevat käyttävänsä aikaansa kunnolla tekemällä jotain täysin geneeristä ja tuottamatonta toimistotyötä itse. Kun ”kukaan muu ei osaa” tai ”meidän alalla nää jutut on niin uniikkeja”. Höpsis, vähemmän kilpaillulla markkinalla siihen on saattanut olla varaa, mutta ei se silloinkaan ole ollut totta.

Tuottavimmat tekijät osaavat 1. tunnistaa vahvuutensa 2. arvioida tuloksensa 3. keskittyä tärkeimpiin asioihin Tuottavuuserojen kasvu ei ole niinkään seurausta siitä, että joku olisi niin paljon fiksumpi tai ahkerampi, vaan siitä, että nykyajan työ ja työvälineet mahdollistavat olennaiseen keskittymisen aivan eri tavalla kuin ennen. Se taas on seurausta tuottamattomien asioiden karsimisesta, jonka voi toteuttaa priorisoimalla, automatisoimalla tai ulkoistamalla.

Jussi Alamäki Johdan ja kasvatan yritystä, joka tuottaa virtuaaliassistentti ja virtuaali back office –palveluja, eli myy toimistotyötä palveluna. Tehtävämme on poistaa kasvun ja tuottavuuden esteitä asiakkailtamme yhdistelemällä etänä tehtävää toimistotyötä ja älykästä teknologiaa.

Tapaan työssäni kymmeniä yrityksiä kuukaudessa ja tutustun jatkuvasti uusiin liiketoimintamalleihin.

Vaihdan mielelläni ajatuksia työn ja yritysten kehittämisestä Puhelin 0405244491 LinkedIn https://www.linkedin.com/in/jussialamaki/ Twitter @JusaAlamaki

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

JAYCERI

19

Hallituksen nurkka 1) Miten itse pidän huolta työhyvinvoinnistani?

2) Entä miten työpaikallani kiinnitetään huomiota työhyvinvointiin?

Saila Järvinen-Junttila (PRES):

1) Pyrin nukkumaan ja harrastamaan liikuntaa. Perhe katkaisee illalla työpäivän. Töitä en voi juurikaan tuoda kotiin, koska meillä ei lapset nuku edes öisin.

2) Meillä työnantaja tarjoaa kuntosalilla käynnit ja meillä on käytössä myös kulttuuri- ja/tai liikuntasetelit. Työnantaja panostaa rahallisesti työntekijöiden työssäjaksamiseen myös pikkujoulujen tms. muodossa.

Samuli Metsämarttila (DP):

1) Käyn satunnaisesti uimassa ja lenkkeilemässä sekä nautin elämästä laaja-alaisesti.

2) Meillä töissä edistetään hyvinvointia keittämällä toisen puolesta kahvit ja jos oikein villiksiheittäydytään niin käydään hakemassa vielä pullat kylkeen.

Joni Jokela (IND):

1) Suoritan joka arkiaamu reippaan urheilurykäisyn klo 05.55.

2) Työssäni pyrin välttämään liiallista istumista ja nousen aina välillä jaloittelutauolle, kun istuminen alkaa puuduttaa.

Danuta Jaakkola (LOM):

1) Aina välillä on hyvä pysähtyä ja pohtia mitä on tullutkaan tehtyä ja mitä on vielä edessä. Samalla on hyvä suunnitella seuraavia askeleita ja todo-listaa, mutta myös sanoa itselleen ääneen missä on onnistunut ja mikä on ollut mieleistä. Kun saat hymyn huulille, on todo-listan purkaminen entistä letkeämpää. Muista myös säännöllisesti varata aikaa kalenteristasi”ajattelulle”.

Kirjoita siis omaan outlookiisi viikoittainen slotti ”aikaa ajattelulle” ja pidä siitä kiinni, älä siirrä tätä aikaa tai ota siihen palaveria päälle.

2) Meillä työpaikalla on perusmenetelmät käytössä, eli kulttuurisetelit, tyky-päivät sekä jumppapallot ja keppijumppakepit toimistolla. Turun toimipisteellä on myös maanantainen yhteislenkki töiden jälkeen Ruissalon kauniissa maisemissa, josta olen kuullut paljon positiivista. Meillä on töissä muutamia ravitsemustieteilijöitä, jotka jakavat säännöllisesti kollegoilleen terveellisiä ruokavinkkejä.

Jenni Mäensivu (TREAS):

1) Pitämällä itsestäni huolta vapaa-ajalla ja töissä, se heijastuu suoraan elämän kaikille osaalueille, miten itse kokonaisvaltaisesti voit.

2) Tukemalla liikuntaa, soveltuvilla työvälineillä ja erilaisilla tapahtumilla. Pääasiassa silti jokainen itse rakentaa oman pohjansa niin hyvinvoinnille kuin työhyvinvoinnillekin ja näin työnantajalle jää tukeva vaikutus, jota voidaan toteuttaa esim. liikunnan tukemisen, terveellisen lounaan ja erilaisten tapahtumien avulla.

Laura Pullinen (SECY):

1) Multitaskaamisen sijaan keskityn monotaskaamiseen. Suljen somet, sähköpostit ja muut ulkoiset tekijät ja uppoudun yhteen asiaan kerrallaan.

Antti-Jussi Vesa (LIO):

1) Yritän parhaani mukaan harrastaa monipuolisesti erilaisia asioita, jotta aivot saavat vaihtelua työmoodista. Esimerkiksi urheileminen, kavereiden tapaaminen ja erilaiset kamariprojektit ovat hyviä tapoja työarjesta irtautumiseen.

2) Työpaikallani on joka aamu valmiina kahvia. Ilman sitä mistään ei luultavasti tulisi mitään.

Lisäksi saimme juuri sähköpöydät, jotka ovat erittäin kätevä keino saada pylly ylös penkistä.

Juho Poskiparta (COM):

1) Työn ja kiireisen arjen vastapainoksi harrastan kesäisin suunnistusta ja talvikaudella jonkin verran lenkkeilyä. Toinen tapa lepuuttaa ajatuksia on kalastus. Keväinen auringonpaiste ja ulkoilu meren jäällä tekee hyvää!

2) BMH:lla kiinnitetään monin tavoin huomiota työhyvinvointiin. Henkilöstölle järjestetään vuoden mittaan useita TYKY-tapahtumia. Työergonomiaan on myös panostettu paljon.

Erilaisia aiheeseen liittyviä koulutuksia on ollut myös vuoden mittaan.

Mari Viljanen (IPP):

1) Huomioin työkaverit tervehtien ja vaihtamalla kuulumisia. Lisäksi huolehdin hyvästä työergonomiasta ja sopivasta tauottamisesta, mutta myös siitä, että itselläni on riittävästi vapaa-aikaa.

2) Työpaikallani kiinnitetään työhyvinvointiin huomiota muun muassa tarjoamalla työntekijöille liikuntaetu ja järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia myös työajan ulkopuolella.

20

JAYCERI

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

Hallitus 2018

KAMARISSA TAPAHTUU 11.4.2018

Saila Järvinen-Junttila puheenjohtaja (PRES)

Quality Project Management koulutus

12.4.2018 Start-koulutus

Samuli Metsämarttila valmistautuva puheenjohtaja (DP)

Juho Poskiparta 1. varapuheenjohtaja (COM)

Joni Jokela 2. varapuheenjohtaja (IND)

19.4.2018

20-22.4.2018 BOOST YOUR CAREER – Kansallinen vuosikokous Mariaanhamina 25.4.2018 Kuukausitapahtuma: Tutustuminen Terveystaloon 4-6.5.2018

STRATEGIA - Koulutus Kitee

8.5.2018

Kamarilounas Borg Kitchen & Bar klo 12.00

26.5.2018

PONKK-PINK GAMES

Danuta Jaakkola 3. varapuheenjohtaja (LOM)

Laura Pullinen sihteeri (SECY)

Antti-Jussi Vesa tiedottaja (LIO)

Jenni Mäensivu rahastonhoitaja (TREAS)

Mari Viljanen edellinen puheenjohtaja (IPP)

Rinta-Joupin aamupala

30.5.2018 Kuukausitapahtuma 5.6.2018

Kamarilounas Borg Kitchen & Bar klo 12.00

9.6.2018

Herkuttelevat Jiiceet, teemana Intia

16-17.6.2018 JCI PORI GOES TO JUKOLA 19-26.6.2018 JCI Eurooppakokous, Riika, Latvia

Hallituksen yhteystiedot ovat muotoa [titteli] (a)jcpori.fi. Koko hallituksen tavoitat osoitteesta hallitus2017(a)jcpori.fi.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Seuraa tapahtumailmoittelua Facebookissa ja sähköpostissa.

Porin Nuorkauppakamarin jäsenlehti

JAYCERI

21

Pori

PIDÄ

Yhteistyöss

Yhteistyössä

HUOLTA! Pori 17.-19.8.2018

Yhteistyössä:

Pori

Pori

Yhteistyössä: