Itäisen Suomenlahden rannikkoreitti by Visitporvoo

ITÄISEN SUOMENLAHDEN RANNIKKOREITTI SIPOO PORVOO LOVIISA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VIROLAHTI MIEHIKKÄLÄ

MINUN KIVENI, MINUN TARINANI. 1

RANNIKKOA PITKIN RAJALLE KURVAA KOHTI RANNIKKOA JA SEN KIVISTÄ HISTORIAA!

ipoosta Pellingin kautta Porvooseen ja sieltä kohti Loviisaa, Pyhtäätä, Kotkaa, Haminaa ja Virolahtea. Näitä paikkoja yhdistää historiallinen Kuninkaantie, upea saaristo ja rannikko – mutta myös mielenkiintoiset kivet. Niin luonnossa, rakennuksissa kuin taiteessakin.

Viemme sinut halki kauniiden maisemien mielenkiintoisten kivitarinoiden ääreen. Tunnet ehkä historian merkittävät rajakivet, mutta ovatko myös punaiset kivet tuttuja? Tervetuloa mieleenpainuvalle rannikkoseikkailulle!

JAA KUVA OMASTA LEMPIKIVESTÄSI REITIN VARRELLA INSTAGRAMISSA TAI FACEBOOKISSA JA MERKITSE SE #MYSTONEMYSTORY - MAKEIMMAT KUVAT REITIN VARRELTA PALKITAAN.

SIPOO...................... 6–7 PORVOO................ 8–11 LOVIISA.............. 12–15 PYHTÄ Ä...............16–17

KOTK A.................18–21 HAMINA.............. 22–25 VIROLAHTI........ 26–27 MIEHIKK ÄLÄ.... 28–29

K ARTTA S. 31 2

#MYSTONEMYSTORY NIKKILÄ PORVOON VANHA KAUPUNKI PELLINKI RÖNNÄS PERNAJA LOVIISAN LAIVASILTA STRÖMFORSIN RUUKKI AHVENKOSKI LÖKÖRE PYHTÄÄN KIRKKO VALKMUSA LANGINKOSKI KOTKAN PUISTOT HAMINAN LINNOITUS VIROLAHTI MIEHIKKÄLÄ

#MYSTONEMYSTORY 1–2 SIPOONKORVEN JYRKÄT KALLIOT KUTSUVAT. 3–7 NÄSIN KIVELTÄ AVAUTUVAT HIENOIMMAT MAISEMAT VANHAAN PORVOOSEEN. 8–12 KOE LOVIISAN LINNOITUKSET MAALLA JA MERELLÄ.

LOVIISA

ILOLA 6

PORVOO 1

SIPOO

PERNAJA

SVARTHOLMA

EMÄSALO 4

10 9 12 11

RUOTSINPYHTÄÄ

4 PELLINKI

#RANNIKKOREITTI 34 33

MIEHIKKÄLÄ HAMINA

23 26 24 27 25 13

VIROLAHTI 29

18 21 20 22 19

PYHTÄÄ

30 31

KOTKA

KAUNISSAARI 16

13–18 TULE PUNAISTEN KIVIEN KAVERIKSI MOOTTORITIEN VARRELLA. 19–24 SAPOKAN VESIPUISTON KIVINÄYTTELYSSÄ NÄET KAIKKI SUOMEN KIVILAJIT. 23–27 TUTUSTU HAMINAN AINUTLAATUISEEN LINNOITUKSEEN. 28–34 SALPALINJAN ESTEKIVET LIITTYVÄT SOTIEMME HISTORIAAN. 5

SIPOO Vain puolen tunnin ajo Helsingistä tai Porvoosta ja olet Sipoossa. Kulje pitkin Vanhaa Kuninkaantietä tai vaella Sipoonkorven kansallispuistossa.

SIPOON VANHA KIRKKO

Sipoon vanha kirkko eli Pyhän Sigfridin kirkko rakennettiin 1450-luvulla. Häpeäpenkki ja asehuoneen eli eteisen jalkapuu muistuttvat keskiajasta. Seiniä ja holvistoa koristavat 1400-luvulla punamullalla ja nokimustalla tehdyt maalaukset. Keskiaikainen harmaa kivikirkko on suosittu vihkikirkko, ja kirkossa pidetään kesäisin myös jumalanpalveluksia. Kirkon suunnittelijaa ei tiedetä. Sen arkkitehtuuri eroaa muista Suomen keskiaikaisista kivikirkoista, koska sen kuori on rakennettu kolmilaivaiseksi, kun taas muu osa kirkosta on kaksilaivainen.

SIPOONKORVEN RAPAKIVILOHKARE

Sipoonkorven kansallispuistosta löytyy myös erikoisesti rapautunut siirtolohkare, joka muistuttaa ulkomuodoltaan hieman kahdeksikkoa. Lohkare on koostumukseltaan rapakivigraniittia, noin 1,6 miljardia vuotta sitten puhisseen tulivuoren magmasäiliötä. Lohkare on päätynyt Sipoonkorpeen jääkauden kuljettamana.

Sipoon kunta Iso Kylätie 18, PL 7 Vaihde 09 23531 visitsipoo@sipoo.fi www.visitsipoo.fi

PORVOO Idyllisestä Vanhasta Porvoosta löydät lukuisia pikkupuoteja, gallerioita, museoita, kodikkaita kahviloita ja tunnelmallisia ravintoloita.

NÄSIN KIVI

Näsin kivi on jääkautinen siirtolohkare, joka sijaitsee vastapäätä Porvoon kansallismaisemaa eli punaisia ranta-aittoja. Kivelle on tehty näköalatasanne, ja eri puolilta koko Näsin mäkeä avautuvat hienoimmat maisemat Vanhaan Porvooseen. Tuomiokirkko, mukulakivikadut, Vanha Raatihuone ja Porvoon Linnaksi kutsuttu vaaleanpunainen Remu Aaltosen entinen koti. Näsinmäeltä löytyy myös kiinnostavia hautakiviä, mm. J. L. Runeberg, Ville Vallgren ja Eugen Schaumann.

MÖRKÖKIVI PELLINGISSÄ

Pellingin saaristo eteläisessä Porvoossa sai uuden nähtävyyden kun parikymmentä vuotta sitten tienristeyksen kiveen ilmestyi Muumeista tutun Mörön kasvot. Kasvojen maalaaja oli pellinkiläisille mysteeri, joka selvisi vasta Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden aikana. Paikallinen radiotoimittaja tapasi perheen, joka oli maalannut Mörön! Pellinki-kokemukseen kuuluvat myös käynti Söderbybodenissa, Tove Janssonin kesäkaupassa, vierailu Sandholmsuddenissa ja tietenkin lossimatka. Mörkö katselee Kivisaarentien ja Ölandintien risteyksessä. 9

RANTAKIVI EMÄSALON KÄRJESSÄ – YKSI MUIDEN JOUKOSSA Jään ja meren hiomat kivet, siellä ne ovat jokainen omalla paikallaan omina yksilöinään katselleet merenkulkua ja rannan kulkijoita jääkaudesta saakka. Kivikko kokonaisuutena, ulappa ja horisontti taustalla. Kaunis mutkikas asvaltoitu tie vie Emäsalon saaren halki. Emäsalon kyläkauppa palvelee matkan varrella, ja aivan saaren eteläkärjessä odottaa Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ylläpitämä Varlaxuddenin virkistysalue.

POSTIMÄKI KIVIKASAN PÄÄLLÄ

Kivikkoisella seudulla viljelykelpoiselle maille ei kannattanut rakentaa asutusta. Kivikkoiset mäet saivat toimia rakennusalustoina, niin myös mäkitupalaisalue Postimäki Ilolassa. Suomessa on säilynyt erittäin harvoja mäkitupalaisalueita. Postimäki on siitä syystä ainutlaatuinen luokassaan. Viihtyisä ulkoilmamuseo kertoo pitkän ajan tarinaa, ja kyllä, pihanurmesta pilkottaa yksi jos toinenkin kivi. Ilolan kylästä löytyy myös pienoismallimuseo Noark ja Kungsbackan kotieläinpiha. 10

EDELFELTIN KIVET RANNALLA

Albert Edelfelt, Leikkiviä poikia rannalla, 1884, öljy kankaalle, 90.00 x 107.50 cm, Ahlströmin kokoelma, Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo, Kuva: Kansallisgalleria/ Hannu Aaltonen

Suomen merkittävimmäksi taideteokseksi 2013 valittu Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla on maalattu Haikon kartanon tuntumassa, missä sijaitsee myös taiteilijan ateljeemuseo. Edelfeltin maalausten maisemiin voi tutustua ympäri Porvoota pystytettyjen taulukuvien avulla.

PORVOON KAUPUNGIN MATKAILUNEUVONTA Läntinen Aleksanterinkatu 1, Taidetehdas puh. 040 4899 801 tourist.office@porvoo.fi www.porvoo.fi

LOVIISA Kuningattaren mukaan nimetty Loviisa tarjoaa maalaisteitä, merellisiä maisemia, keskustan puutalokortteleita, 1700-luvun linnoituksia ja ainutlaatuisen ruukkimiljöön.

PERNAJAN KESKIAIKAINEN HARMAAKIVIKIRKKO

Pernajan Pyhän Mikaelin keskiaikainen harmaakivikirkko on Loviisan vanhin rakennus. Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola on saanut nimensä tämän kirkon mukaan. Kirkossa on nähtävillä lukuisia kiinnostavia esineitä, muun muassa aatelisten sukuvaakunoita ja Lennart Segerstrålen lasimaalauksia. 12

LOVIISAN LINNOITUKSET

Eversti Augustin Ehrensvärd suunnitteli 1700-luvun puolivälissä linnoituksia Loviisaan suojaamaan Ruotsi-Suomen itärajaa. Maalinnoituksesta jäljellä ovat bastionit Ungern ja Rosen sekä tähän linnoituskauteen kuuluva komea kivitalo Komendantintalo, joka toimii nykyisin Loviisan kaupungin museona.

10 14

EHRENSVÄRDIN LUONTOPOLKU

Maalinnoitusten ympäristössä kulkee noin kahden kilometrin pituinen luonnonkaunis ja historiallisesti mielenkiintoinen Ehrensvärdin luontopolku, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua linnoitusrakentamisen eri vaiheisiin kivenhakkuusta 1700-luvun linnoitukseen.

SVARTHOLMAN MERILINNOITUS

Svartholman merilinnoitus, Suomenlinnan sisarlinnoitus, sijaitsee noin 10 kilometriä Loviisan keskustasta Loviisanlahden suulla. Kesäisin saareen tehdään risteilyjä Loviisan Laivasillalta ja saaressa järjestetään lastenseikkailuja ja opastettuja kävelykierroksia. Saaressa on myös mielenkiintoinen linnoituksen historiasta kertova näyttely sekä kesäravintola.

KUKKUKIVI

Loviisasta löytyy monia mielenkiintoisia kiviaiheisia nähtävyyksiä, muun muassa Laivasillan kivipuisto ja Jatulintarha, jonka esikuva on Pyhtään Mustaviirissä. Myllyharjulla sijaitsee näköalatorni Kukkukivi, jolta näkee kauas merelle.

LOVIISAN MATKAILUTOIMISTO Mariankatu 12 A, Loviisa puh. 040 555 3387 info@loviisa.fi www.visitloviisa.fi

PYHTÄÄ Tiennäyttäjä jo vuodesta 1347. Keskiaikaisen pitäjän historiallisia kohteita. Kymijoen idylliä ja kaunista saaristoa.

PYHÄN HENRIKIN KIRKKO

Kirkko rakennettiin Kymijoen Pyhtään suuhaaran ja vanhan Turku–Viipuri-maantien risteyskohtaan noin vuonna 1460. Kirkon alkuperäinen keskiaikainen asu on säilynyt melkein koskemattomana. Ulkoasultaan se muistuttaa useimpia keskiaikaisia harmaakivikirkkojamme. Pyhtään kirkossa länsipääty on keskiaikaisen perinteen mukaisesti runsaammin koristeltu kuin itäpääty. Päätyä hallitsee suuri ristisommitelma, jonka ympärillä on lukuisia koristekomeroita ja nauhoja sekä nelilehtikuvioita. Ikkunoiden säilyneet runsasmuotoiset tiilisauvastot ja pielimuuraukset ovat esimerkkinä pohjoismaisen myöhäisgotiikan hienostuneesta ja maassamme harvinaisesta muotokielestä. 16

14 PUNAISET KIVET

17 KIVISILLAT

Uusi moottoritie otettiin käyttöön vuonna 2014, ja seuraavana keväänä tien varteen ilmestyi ensimmäinen punainen kivi Pyhtään alueelle. Tämä punainen kivi sai lisää kavereita ja ajan mittaan monet kiinnittivät huomiota asiaan. Kivien syntytarina on edelleenkin epäselvä.

Pyhtäätä ympäröivät useat sillat. Siltojen merkitys on ollut suuri etenkin sotien aikana, jolloin siltoja tuhoamalla katkaistiin vihollisen kulku ja estettiin eteneminen omalle maalle.Pyhtäällä siltoja on tehty kivestä ja puusta. Monet puusillat ovat tuhoutuneet aikojen saatossa ja niiden paikalla on jäljellä enää kiviset alaosan rakenteet (mm. Rajasiltojen jäänteet Ahvenkosken rannoilla). Monia pieniä kokonaan kivestä rakennettuja siltoja löytyy vielä eri puolilta Pyhtäätä, osin vielä ajokäytössä olevilta teiltä ja osin sivuun jätetyiltä tieosuuksilta.

15 SIIRTOKIVILOHKAREET Länsikylän perällä on kolme suurta siirtolohkaretta, jotka sijaintinsa ja kokonsa mukaan ovat saaneet nimitykset kirkko, tapuli ja sakasti.

16 RYSSÄUUNIT Saariston ja merenkulun elämisen jäänteitä ovat kiviset ryssäuunit, joita on saatettu käyttää historiallisella ajalla mm. kalojen savustamiseen. Niitä löytyy Kaunissaaresta.

18 RAJAPYYKKI Vuodelta 1380 peräisin olevan asiakirjan perusteella Pyhtään suurpitäjästä erotettiin Kyminkartanon alue, josta Kymin pitäjä on muodostunut. Rajapyykki on Viipurintien varrella nykyisellä Kotkan ja Pyhtään rajalla. Pyykkikivessä on erilaisia merkintöjä, mm. teksti ”Pyttis - Kymmene”.

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN MATKAILU i+ infopiste ABC Majakka Pyhtääntie 38-40, 49270 Pyhtää info@kotkahamina.fi www.visitkotkahamina.fi 17

KOTKA Merellistä tunnelmaa Kotkassa. Parasta ajanvietettä merikaupungissa ovat merelliset nähtävyydet sekä historialliset ja loistokkaat puistot.

SAPOKAN VESIPUISTON KIVISET KOTKAT

Kotkan ylpeyteen, Sapokan vesipuistoon, on luotu yhtenäinen ilme taidolla tehdyillä monipuolisilla kivirakenteilla. Esimerkiksi lukuisat vanhat rakennusten perustat ja portaat ovat saaneet uuden elämän Sapokan vesipuistossa. Kun kiivetään portaat ylös vesiputouksen laelle, löytyvät vesipuiston kiviset kotkat: kivinäyttely, johon on koottu kaikki Suomen kivilajit. 18

KOTKAN NUPUKIVIKADUT

Kotkan keskustassa sijaitsevan Sibeliuksenpuiston peruskunnostuksen yhteydessä löydettiin vanhaa mukulakivikatua. Museoviraston mukaan kysymyksessä oli osa ”viisi kyynärää” leveästä Ruotsinsalmen linnoituskaupungin pääkadusta 1700-luvun lopulta. Kadunpätkä sijaitsee puiston Kirkkokadun puoleisessa reunassa. Siellä on infotaulu karttoineen kivimuurista. Vielä tämä päivänäkin Kotkassa jaetaan ”nupukiven henki” -palkinto, ja Nupukivimiehille on pystytetty oma muistomerkki.

KEISARIN MUISTOKIVI LANGINKOSKELLA

Kaksi vuotta keisarin kuoleman jälkeen Langinkoskella paljastettiin keisarin muistokivi. Kivessä olevassa laatassa on teksti: ”Rauhanrakentaja Aleksanteri III nautti täällä lepoa ja viihdytystä turvissa uskollisen kansan 1888–1894. Kymiläiset, kotkalaiset pystyttivät muistotaulun.” Muistokiveen ammuttiin sisällissodassa vuonna 1918 ja laatta yritettiin irrottaa. Teon jäljet on säilytetty osana Suomen historian yhtä vaihetta.

PURJEENMUOTOINEN KIVINEN GRILLIPÖYTÄ

Kotkansaaren kupeessa sijaitseva Katariinan meripuisto on kokenut muodonmuutoksen vanhasta öljysatamasta merelliseksi kansanpuistoksi. Puiston korkeimmalla kohdalla sijaitsee Ruotsinsalmen linnoituskaupungin keskuslinna, Fort Katarina. Tiesitkö, että Kotkan kaupunki on saanut alkunsa tästä linnoituskaupungista? Katariinan meripuistosta löytyy myös kivinen mietiskelylabyrintti sekä piknikalueita, jotka on varusteltu graniittisin grillipöydin. Suurimman pöydän ääreen mahtuu jopa 50 herkuttelijaa!

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN MATKAILU p. 040 135 6588 info@kotkahamina.fi www.visitkotkahamina.fi 21

HAMINA Haminassa kohtaavat historia ja nykypäivä, itä ja länsi, maa ja meri. Vanhaan keskustaan voit parhaiten tutustua kävellen ympyräkaduilla ja linnoituksen valleilla.

HAMINAN LINNOITUS

Haminan linnoitus on yksi maailman harvoista niin sanotuista ympyrälinnoituksista. Linnoituksen rakennustyöt aloitti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1720-luvun alussa ruotsalaiskenraali Axel von Löwen. Tähdenmuotoisen linnoituksen vallimuurien ulospäin työntyvät kulmat muodostavat kuusi Suomen sen ajan linnoitettujen kaupunkien mukaan nimettyä bastionia: Helsingin, Haminan, Savonlinnan, Lappeenrannan, Hämeenlinnan ja Turun bastionit. Nykyisin linnoituksen keskusbastioni on Euroopan suurimmalla telttakatoksella katettu isojen tapahtumien areena, Hamina Bastioni.

MARIAN KIRKKO

Pyhälle Marialle omistettu keskiaikainen kivikirkko on Kymenlaakson vanhin rakennus. Uusklassinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa 1820-luvun korjaustöistä. Keskiaikaisista maalauksista on jäljellä vihkiristi itäisellä ulkoseinällä. Museohuoneessa esitellään kirkollista elämää 1700-luvulta alkaen. Kirkko on avoinna kesä–elokuussa.

PISTOOLIKIVET

Vanhan Viipuriin johtavan maantien varrella Rakilassa oli kaksi suurta siirtolohkaretta, joiden takana perimätiedon mukaan maantierosvot piileksivät ahdistellen matkailijoita. Toisen tarinan mukaan sotilaat olivat kaapanneet nuoren miehen viedäkseen hänet Venäjälle armeijaan. Hänen veljensä väijyivät Pistoolikivien takana kaappareita ja pelastivat nuorimman veljensä joutumasta Venäjälle. Nykyisin vain toinen Pistoolikivistä on jäljellä kertomassa kivien tarinaa.

SALMEN SILTA

Salmen silta on kivinen museosilta, joka Haminassa ylittää Salmenvirran. Kaksiaukkoinen kiviholvisilta rakennettiin vuonna 1904 vanhalle Turun-Viipurin Rantatielle. Nykyistä siltaa edeltänyt puusilta poltettiin tahallisesti vuonna 1902. Uusi kivisilta edustaa vanhan kivityötaidon mestarinäytettä. Sen on suunnitellut haminalainen rakennusmestari M. Byskata. Valtakunnallisestikin merkittävä kivisilta määriteltiin museosillaksi vuonna 1982.

MYLLYNKIVI

Eino Marttilan suunnitteleman kiven mallina on käytetty Hietakylästä löytyneitä vanhoja myllynkiviä. Kivi pystytettiin Kesäpuistoon vuonna 1974. Legenda kertoo Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n kosineen Venäjän keisarinna Katariina II:sta Haminan neuvottelujen aikana vuonna 1783. Katariina vastasi suostuvansa avioliittoon vasta, kun käsisuudelman sijaan myllynkiven läpi pystyi antamaan oikean suudelman.

HAMINA-INFO Matkailuneuvonta/SpaHotel Hamina Sibeliuskatu 32, Hamina puh. 040 199 1330 info@hamina.fi www.hamina.fi

VIROLAHTI Vaihtelua tasaisille suorille pääset kokemaan Haminasta alkavalla Museotiellä matkallasi Virolahden kunnan halki.

SALPALINJAN ESTEKIVET

Salpalinjaan louhittiin ja kuljetettiin välirauhan aikana 350 000–400 000 yksittäistä panssariestekiveä. Kiviesteet ovat Virolahdella tunnusomaisin ja näkyvin osa Salpalinjaa. Salpalinjan kiviesteet rakennettiin aiempaa suuremmista kivistä. 170 cm:n korkuiset ja 3000–3500 kg:n painoiset estekivet louhittiin kallioista ja kuljetettiin kuorma-autoilla tai hevosilla. Estekivilouhokset etsittiin mahdollisimman läheltä tulevaa kiviestettä. Kuljetusmatkat olivat yleensä alle kolme kilometriä.

29 KIVISET KILOMETRIPYLVÄÄT MUSEOTIELLÄ Kivipylväitä juntattiin maahan vuosina 19261931, kun Suomen tiestöä mitattiin. Mittaus tapahtui käsikonstein 20 metrin teräsmittanauhalla. Pylväiden istuttamisesta vastasi tavallisesti kaksi kivimiestä.

KIVISAKASTI

Virolahden kirkon piha piirissä sijaitsee keskiaikainen kivisakasti. Se on peräisin 1300-luvulta ja on Suomen itäisin kivikirkko. Keskiaikaisisten kivikirkkojen rakentaminen aloitettiin usein sakastista, ja ne toimivat kirkon kalleuksien säilytyspaikkana. Taloudellisista syistä Virolahden kivikirkkoa ei ikinä toteutettu lukuun ottamatta juuri sakastia.

UUDENKAUPUNGIN RAUHAN MUISTOMERKKI

Vuonna 2011 paljastettiin Uudenkaupungin rauhan muistomerkki, jossa toteuttajana oli Kirkonseudun kyläyhdistys. Muistomerkki on luonnonkivi, johon on kaiverrettu rajakivien hakkauksia vastaavat kuviot. Se sijoitettiin kirkonmäelle suunnilleen vuoden 1722 rajankäynnin mukaiselle rajalinjalle.

VIROLAHDEN KUNTA Opintie 2, Virojoki puh. (05) 749 12 info@virolahti.fi www.virolahti.fi 27

MIEHIKKÄLÄ Miehikkälään on mukava ajella mutkaisia maalaisteitä pitkin. Salpalinja-museolla voi nauttia päiväkahvit ja tutustua värikkääseen sotahistoriaamme.

LEIJONAKIVET

Suomi sai Talvisodan jälkeen uuden itärajan, jonka linnoittaminen aloitettiin kiireellisenä huhtikuussa 1940. Suomenlahdelta Petsamoon ulottuvaksi suunniteltu maalinnoitus sai myöhemmin nimen Suomen Salpa tai tutummin Salpalinja. Se on kansallinen monumenttikohde, jota on verrattu esimerkiksi Ranskan Maginot-linjaan tai Saksan Atlantin valliin. Miehikkälän Salpalinja-museo sijaitsee keskellä Salpalinjan vahvimmin linnoitettua osaa. Välirauhan aikana alueella työskennelleet rakentajat ovat suunnitelleet linnoituksen yhteyteen oman muistomerkkinsä, vuosiluvulla 1940 varustetut leijonakivet. 28

PANSSARIESTEKIVI

Salpalinjan näkyvin osa ovat metsiä ja peltoja halkovat estekivilinjat. Puolustusasemaan on rakennettu monirivistä panssarikiviestettä noin 255 km. Yksi panssariestekivi painaa noin 3 000 kg. Urakan laajuudesta kertoo se että sota-ajan kuorma-autot jaksoivat kuljettaa työmaille vain yhden kiven kerrallaan. Estekiviä louhittaessa löydettiin myös korukivenä sittemmin tunnettu spektroliitti, jonka löytöhistoriaan ja muihin Salpalinjan kivitarinoihin voi tutustua Salpalinja-museon kivikierroksella.

MUSTASUON JATULINTARHA

Jatulintarha on sisäkkäisistä kivikehistä muodostuva sokkelolatomus. Labyrinttimaisten sokkeloiden rakentamisen syistä on monenlaisia tarinoita. Pohjoismaissa niihin on liitetty mm. kalaonneen tai hedelmällisyyteen liittyviä merkityksiä. Yleensä jatulintarhat sijaitsevat saaristossa tai rannikolla. Miehikkälässä on Suomen suurin sisämaasta löydetty jatulintarhakeskittymä, jota selittänevät alueen läpi MIEHIKKÄLÄN KUNTA kulkevat rannikon Keskustie 4, Miehikkälä Saimaan vesistöalueisiin yhdistyvät puh. (05) 74 901 vesistöreitit. miehikkala@miehikkala.fi www.miehikkala.fi 29

HYVÄÄ MATKAA! Tilaaja: Itäisen Suomenlahden Rannikkoryhmä Graafinen suunnittelu: Creative Peak Paino: Painotalo Westman Kuvaajat: Ilkka Ahmavaara, Heikki Arpiainen, Karo Holmberg, Vesa Hovi, Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen, Kotkan kaupungin puistotoimi, Janne Lehtinen, Jaakko Leislahti, Janne Leppänen, Pekka Vainio, Seppo Vuolanto, Virolahti Seura

Torppi

PuharOnkimaa

Isojärvi 1494

Huhti

Halkia

ki tijo us

1493

Vanhamoisio Ruokijärvi Gammelgård Vähä Laukkoski Kotojärvi Laukkoski

148

Söderkulla

Box

PORVOO BORGÅ

Haikkoo Haiko Kråkö

Seitlah Seitlax

Kilpilahti Sköldvik

Nygård

Vessölandet Svartbäck

Spjutsund Träskby Kalkkiranta Söderkulla-Kalkstrand landet Löparö Kitö Norrkullalandet Granö Simsalö Västerskog

Emäsalo Bengtsby Emsalö

Kaivokari Brunnskärr

Onaslandet

Sondby Ka

Vaarlahti Varlax

Kalvön

Haxalö

Sipoonselkä

1552 1551

Tolkkinen Tolkis

Hangelby 1533

7 E18

almi ersundom

Åminsby

170

Veckjärvi

Hamari Hammars 7

170

Ilola Illby 6

Sannainen Sannäs

Ali-Vekkoski Söderveckoski

Gästerby

Kerkkoo Kerko

1531

Kulloo Kullo

Tamminie Eknäs

1605

Saksala Saxby

Hinthaara Hindhår

Yli-Vekkoski Norrveckoski

Nikkilä Nickby

2ImmersbyMassby

åå

Hindsby

1601

Kaarenkylä Karsby

Kirveskoski

Linnanpelto Borgby

Sipoo Sibbo

Siki Sigg

Borg

Pornainen

151

1492

oonkorven nsallispuisto bo storskogs tionalpark

Vähä-Huuvari Tiiläänjärvi

Askola

Monninkylä

1494

Juorn

Vakkola

Etelä-Paippinen Södra Paipis

Talma Tallmo

Pakila Backb

Koukjärvi

1611

Pohjois-Paipis Norra Paippinen

ELSINGFORS

Kankkila Kankböle

1635

ajoki

Porvoo njoki

Sääksjärvi

Varlaxudden

Äggskärsfjärden

Suur Storp

Skomarböle

1791

Pekinkylä Bäckby

a böle

Liljendal

167

naankylä

Kuninka Kun

Heikinkylä Hindersby Lapinkylä Labby

Hopjärvi Hopom träsk Andersby 1761

ilä gböle

emi

Skinnarby Hopom

Österby

Tavastby

Harsböle

Petj

Hardom

Koskenkylä Forsby Gammelby

176

Vanhakylä

Särkijär

Haddom

Kuggom 7

170 1580

Renum

n s

1571

Ruot S

8 Pernaja Pernå

Jakari Jackarby Villmans

Isnäs

Sarvilahti Sarvlax Sarvlaxträsket 12 Haravankylä Räfsby Pitkäpää

Påsalöfjärden Påsalö

Ylike

Sarvisalo Sarvsalö Härkäpää Härpe

Vålax

LOVIISA LOVISA Valko 1583 Valkom

Björnvik

11 Hästholmen

1580

hti x

Tesjoki Tessjö

Strömslandet

Rönnäs Epoo Ebbo

Myllykylä Kvarnby

Hudöfjärden

Käldö

Malmsby

Keipsalo Kejvsalö

Hudö

Bästö Orrengrunds

Kabböle

Våtskär

Sondarö Hästön

Kofladan

arilasanden

n Pellinki

Pellinge r-Pellinki pellinge

Tirmo

Ölandet

Hasselö

Vastila

joki

3531

i ym

Svenskby

Teutjärvi

aankylä ngsböle

Tammijärvi

Ylänummi Tavastila

3582

Valkmusan Pernoo Munasuo Laajakoski Äggmossen kans. puisto Saksala Metsäkylä Skogsbyn Korkeakoski 3562

1792

tsinpyhtää Strömfors

Pyhtää Myllykylä Pyttis Kvarnby

järvi

Ahvenkoski Abborrfors Pyhtää

kk Pyttis 13 kby

rvi

Matarniem

Juurikorpi

357

Länsikylä 15 Västerby

7 E18

Kymi Kyminlinna 3561

Siltakylä Broby

Karhula

Sunila Äijänn

Metsola 21

3501 Markkinamäki Struka 15 Marknadsbacken Kiviniemi Heinlahti Stråka Purola Stensnäs Heinlax Pirtnuora Svartbäck 355 Pörtnor 22 Etukylä Alakylä Marinkylä Nerbyn Mussalo Marby SkitunasMunapirtti Ahvenlahti Äyspäänselkä Mogenpört Abborfjärden Koukkusaari

Tiutin

20KOT 19

Kuut Lehmäsaari

Tuuski Parlahti TuskasParlaxfjärden Österby Vahterpää

Krokö

Viikarinsaari Rankki Rankö

Långön Heinäsaari

Kampuslandet

Kaunissaari Fagerö

Lehtinen Lövön

sfjärden

Ristisaari

Ljusan Pitkäviiri Långviran Orrengrund

Mustaviiri Svartviran

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto Östra Finska vikens nationalpark

Sippola 359 3543 371

3721

Inkeroinen Anjala

ala

Kannusjä

Junkkarinjärvi 354

Kannusjärv

354

Savijärvi

Marinkylä

Muhjärvi

Valkjärvi

Huruksela

Metsäkylä Vehkjärvi

3562

joki

357

Metsäkylä Skogsbyn

änsikylä 15 ästerby E18

Ylänummi Tavastila

Siltakylä Broby

Kiviniemi

Etukylä

27 24HA FREDR

3711

Hylksaari Kuuttinki

Uolionse

Tiutinen

20 22 KOTKA 355 19

Ma Suuri-Musta

Kuutsalo

Koukkusaari

Krokö

Kuolioluoto

Viikarinsaari Rankki Rankö

Långön

Kirkonmaa

Kirkonmaanselkä

Kaunissaari Fagerö

saari

Vilniemi

Hillonniemi

Lehmäsaari

rden

Summa Turenki Hillo Puujaa

Muuraskallio Hevossaari

Mussalo Äyspäänselkä

Neuvoton

Sunila Äijänniemi

21 Metsola

Heinlahti Heinlax

Purola Stensnäs Svartbäck

Alakylä Nerbyn irtti pört

3582

Karhula

Kyminlinna 3561

Kolsil

Salmenkylä 26

Saksala

Kymi

3501

371

Husula

Korkeakoski

3562

Myll Reitkalli

Matarniemi

Juurikorpi

Valkmusan Pernoo Munasuo Laajakoski ggmossen kans. puisto

ää Myllykylä s Kvarnby

Suurijärvi

3712

i ym

Vastila

Metsäkulma

Parkonpuo

34 Vahakari

Virolahti Hellä

Virojoki

Uski

7 E18

E18

SuurMiehikkälä ki ojo

ärvi

Lapjärvi

i ok vij Ra

Luotosenjärvi

Kattilainen

Ylä-Pihlaja Salo-Miehikkälä

Hämeenkylä

Virolahti 32

3513

Ala-Pihlaja Pitkäkoski

oli

3511

Onkamaanjärvi

Ravijoki Onkamaa

k njo aa i

Suuri-Pisi

Mustamaa Uski

Virolahti Hellä

Virojoki

7 E18 Suuri-Vasko Kattilainen Västäri Tammio

RIKSHAMN Kotka

Vaali

jo ro

Santio

Kotola

AMINA

Ruissaari

ijo

Luotosenjärvi

Säkäjärvi

v Ra

Kuorsalo

VMiehikkälä E N Tyllinjärvi Ä J Muur Ä 384

Majaniemi Santasaari Harvajanniemi Nopala Siikasaari

utere

RavijoenVallanjärvi lahti

Karijärvi

lykylä

Saivikkala Virolahden kk

m ali Va

Mäntlahti Klamila Paijärvi Sydänkylä

Hurttala

Ylä-Pihlaja

Hämeenkylä

Virolahti

3513

Huovari Ala-Pihlaja

Kukio

3513

Vimpasaari mit

Lanskeri Mäntlahti Klamila

30 31

Virolahden kk

Sydänkylä

Ravijoenlahti

Rääntiö Majaniemi Ulko-Tammio Santasaari Harvajanniemi Siikasaari

elkä

Uolio

ajasaari Houtere Rakin Kotka Koivuluoto

Kuorsalo

VEN

3511

Ravijoki

Majakartti

Ruissaari

Santio

Suuri-Pisi

Mustamaa

karit

Pitkä-Kotka

Suuri-Vasko

aari Enskeri

Västäri Tammio Huovari

Kukio

Lanskeri

Suntholmit Äljy

Rääntiö Ulko-Tammio

Suurijärvi

rikkala 387

imaa E18

ETÄISYYKSIÄ Helsinki–Sipoo  n. 32 min

NÄJÄ

Sipoo–Porvoo  n. 32 min Porvoo–Pernaja  n. 22 min Pernaja–Loviisa  n. 8 min Loviisa–Ruotsinpyhtää  n. 17 min Ruotsinpyhtää–Pyhtää  n. 15 min Pyhtää–Kotka  n. 12 min Kotka–Hamina  n. 19 min Hamina–Virolahti  n. 22 min Virolahti–Miehikkälä  n. 7 min Nopeus n. 80 km/h