Puhutaan suomea 3/2013, elokuu - syyskuu

Puhutaan

suomea The Finnish Magazine for Foreigners

3 / 2013 ELOKUU - SYYSKUU

ELÄMYS

HÄÄVALSSI vihkijuhlan kohokohta SIVU 7

TUTUSTU SUOMEEN

RUISLEIPÄ

herkku vai kauhukokemus?

SIVU 14 HAASTATTELU

PIRKANMAAN PELASTUSKOIRAT RY SIVU 20

MINUN KOTIMAANI ON ...

Lukijan teksti: Tšekin tasavalta

KIELI JA KIELIOPPI Yki-testi: kirjoittamisen osakoe.

Kuuluu, muttei näy.

TAPAHTUI ...

JA TAPAHTUU Festivaaleja, urheilua, tapahtumia. Soitinpuisto

UUTISKATSAUS Uusi nimikalenteri Keinoliha pian kaupoissa? Älä aja päälle!

www.puhutaan-suomea.net

Learn Finnish - Apprendre le finnois - Finnisch lernen - Învață finlandeza - Учим финский Imparare il finlandese - Tanulj finnül - Estudiar finlandés - Μάθετε φινλανδικά - Lär dig finska

PÄÄKIRJOITUS

H Ä ÄT, R U I S L E I PÄ J A R U S K A Vaikka kesällä mökkeily on monen suomalaisen mielestä suosituin tapa viettää kesälomaa, on kesä Suomessa odotetuin vuodenaika toisestakin syystä: se on häiden sesonkiaika. Suomalaiset häät luovat unohtumattomia kokemuksia, joista kerrotaan Elämys-kirjoituksessa.

Tultuaan Suomeen monet ulkomaalaiset yllättyvät suomalaisista perinteistä. Yksi yleisimmistä perinteistä ja ruokaerikoisuuksista Suomessa on ruisleipä. Sen salaisuuksiin tutustutaan Tutustu Suomeen -kirjoituksessa.

Suomen kielen ääntämisestä sanotaan, että se ei erotu suomen kielen kirjoittamisesta. Aina näin ei kuitenkaan ole. Kieli ja kielioppi -osiossa puhutaan suomen kielen ääntämisen ja kirjoituksen eroista. Tässä numerossa jatketaan myös YKI-testin esittelyä. Tällä kertaa vuorossa on suomen kielen keskitason kirjoittamisen testi.

Meille on tärkeää, että myös suomen kielen alkeiden opiskelijat löytävät lehden sivuilta tarpeeksi sopivaa materiaalia, joka auttaisi heitä kehittämään suomen kielen taitoaan. Tästä numerosta alkaen Uutiskatsaus-osiossa lukijamme voivat harjoitella tekstien ymmärtämistä kysymysten avulla, jotka löytyvät tekstien lopusta. Lehden formaattia ja sisältöä kehitetään jatkuvasti lukijoiden palautteen mukaan.

Loppukesän lämpimähkö ilma väistyy pikkuhiljaa, mutta Suomen luonto tarjoaa kuitenkin ilmiömäisen elämyksen Lapissa, missä värikkäästä ruskasta voi nauttia vaellusretkillä. sesonkiaika

aika, kun jotakin tapahtuu eniten

tultuaan

sen jälkeen, kun joku on tullut

erikoisuus

joka ei ole kaikkialla, spesialiteetti

erottua

tässä: olla erilainen

alkeet (mon.)

perustiedot

kehittää

tässä: parantaa

palaute

jonkun mielipide jostakin tuotteesta tämän tuottajalle

väistyä

tässä: mennä pois

ilmiömäinen

ihmeellinen, uskomaton

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

Mukavaa alkavaa syksyä!

Florin Dimulescu, päätoimittaja

s

i

s

ä

l

t

ö

5 UUTISKATSAUS

Uutisista poimittu. Helpoksi kirjoitettuja uutisia.

7 ELÄMYS

Häävalssi - vihkijuhlan kohokohta. Tutustu suomalaisiin häihin ja niiden perinteisiin.

10 KIELI JA KIELIOPPI

Yki-testi. Keskitason kirjoittamisen osakoe. Esimerkkitehtäviä ja harjoituksia.

Kuuluu, muttei näy. Suomen kielen ääntämisen ja kirjoituksen eroja.

14 TUTUSTU SUOMEEN

Ruisleipä: herkku vai kauhukokemus. Miten ruisleipää tehdään ja mitä se merkitsee suomalaisille.

16 TAPAHTUI ... JA TAPAHTUU Tapahtumia, festivaaleja, urheilua. Elokuu - syyskuu.

18 MINUN KOTIMAANI ON ...

Tšekin tasavalta. Pieni maa Euroopan sydämessä.

20 HAASTATTELU

Pirkanmaan pelastuskoirat ry. Hanna Laasanen: ihmisiä pelastamassa jo kymmenen vuotta.

4

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

U U T I S K AT S A U S Easy

Medium

Helpot tekstit vielä helpommiksi:

Difficult

Audio available

-tekstien selitetyt sanat on myös käännetty englanniksi!

Keinoliha kaupoissa jo 5 - 10 vuoden päästä?

5.8.2013 Lontoossa maistettiin julkisesti ensimmäistä hampurilaista, jonka pihvi on valmistettu koeputkessa. Hampurilaisen naudanlihapihvi koostui noin 3 000 riisinjyvän kokoisesta lihasuikaleesta, jotka oli kasvatettu laboratoriossa. Hollantilaiset tutkijat Maastrichtin yliopistosta ovat onnistuneet kasvattamaan keinolihaa naudan kantasoluista.

Vaikka laboratorioliha oli biologisesti samanlaista kuin naudanliha, se ei maistunut ihan samalta.

Keinolihassa ei ollut ainesosia, jotka löytyvät tavallisesta lihasta, kuten rasvaa ja verta, jotka antavat lihalle sen tyypillisen maun.

Maailmassa etsitään vaihtoehtoja tavalliselle lihalle.

Maapallon lihankulutus on jatkuvasti lisääntynyt ja tavallinen lihantuotanto aiheuttaa yhä merkittävämpiä metaanipäästojä. Tutkijoiden alustavien tulosten mukaan keinolihan tuottaminen on moninkertaisesti luontoystävällisempää kuin tavallisen lihan tuottaminen.

Yli 20-kiloinen lohi ui Kemijoessa Tutkijoiden infrapunakamera, joka tarkkailee kalaliikennettä Kemijoessa havaitsi heinäkuussa suurikokoisen merilohen. Sen pituus oli 138 senttiä. Tutkijat arvioivat, että kalan paino oli yli 20 kiloa.

Suurin merilohi, joka on pyydetty Suomessa ja on todistetusti mitattu, painoi yli 27 kiloa. Sen pyyntipaikka oli Lohtaja.

Uusia nimiä kalenteriin Nimipäiväkalenteriin lisätään 96 uutta nimeä vuodesta 2015 alkaen. Uudet nimet valittiin viime vuosikymmenien suosituimmista nimistä. keinoliha liha, joka on tuotettu artificial meat laboratoriossa Suomalaiseen nimipäiväkalenkoeputki lasiputki, jota käytetään test tube teriin pääsivät nimet, jotka on kemian töissä suikale kapeahko tai ohuehko sliver annettu vähintään 500 lapselle kappale viimeisen 50 vuoden aikana. ainesosa yksi seoksen valmistamiseen ingredient käytetty aine Suomenruotsalaisen kalenteinfrapunakakamera, jolla pystyy infrared mera kuvaamaan myös pimeässä camera rin rajana on 50 kertaa annettu liikenne tässä: miten kalat liikkuvat traffic nimi. paikasta toiseen havaita pyytää

huomata aistien avulla tässä: kalastaa

suosittu

tässä: (nimestä) usein annettu tässä: minimiarvo

raja

P U H U TA A N S U O M E A

to detect here: to catch (a fish) popular limit

3/2013

Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin lisätään 39 uutta nimeä, muun muassa Kiira, Kimi, Nanna, Sisu ja Taika.

Suomenruotsalaiseen kalenteriin uusia nimiä tulee 57, kuten Bianca, Ken, Livia, Lenita, Marco ja Viggo. ▶

5

U U T I S K AT S A U S

Ruotsin kieli vapaavalintaiseksi kouluaineeksi Suomessa ruotsin kieli on ollut monta vuotta pakollinen kouluaine. Viime aikoina mediassa on ollut paljon keskustelua, pitäisikö ruotsin kielen olla vapaavalintainen kouluaine.

vapaavalintainen kouluaine

kysely

Viimeisimmän kyselyn mukaan, jonka teki Taloustutkimus, 63 prosenttia suomalaisista haluaisi, että ruotsin kieli ei olisi enää pakollinen kouluaine. 29 prosenttia haluaisi pitää edelleen ruotsin opiskelun pakollisena.

läheisyys juliste toteuttaa

Kyselyyn osallistui 1003 suomalaista.

turvata

optional school subject

joka ei ole pakollinen oppiaine, kuten matematiikka, kielet, fysiikka kyseleminen, tiedusteleminen, mielipidetutkimus, gallup

poll

jonkin lähellä sijaitseminen neighborhood kuvallinen, painettu mainos poster tehdä, suorittaa tavoite to put into practice, to execute tehdä turvalliseksi, suojata to protect

Älä aja päälle Syksyn aikana Pirkanmaan teillä koulujen läheisyydessä voi nähdä julisteita, jotka varoittavat autoilijoita koululaisista.

Kyse on Aamulehden Älä aja päälle -liikenneturvallisuuskampanjasta, joka toteutetaan joka syksy, kun koulut alkavat. Kampanjan tarkoitus on turvata erityisesti ne, jotka kulkevat koulutietään ensimmäistä kertaa. ▣

?

1. Miksi tutkijoiden mukaan keinolihaa pidetään parempana vaihtoehtona tavalliselle lihalle?

2. Mitä arviolta painaa merilohi, joka havaittiin infrapunakameralla Kemijoessa heinäkuussa?

3. Milloin tulee voimaan uusi nimikalenteri?

4. Montako suomalaista haluaisi, että ruotsin kieli olisi vapaavalintainen kouluaine?

5. Minkä niminen on kampanja, joka varoittaa autoilijoita koululaisista?

Vastaukset 1. Koska keinolihan tuot taminen on luontoys tävällisempää kuin tavallisen lihan tuot taminen.

2. Yli 20 kiloa. 3. Vuonna 2015. 4. Yli 63 prosent tia. 5. Älä aja päälle.

Monikielisyys – arvokas voimavara. Neuvoja perheille. 16 sivua.

Rosa Daghetti, Sirkku Latomaa ja Mohammad-Reza Shamekhi Julkaisija: Kielten mosaiikki ry, Tampere 2012 Lisätietoa: Sirkku Latomaa, sirkku.latomaa@uta.fi 6

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

ELÄMYS

Häävalssi on vihkijuhlan kohokohta Kaisa Halme

S

UOMALAISISSA HÄISSÄ SYÖDÄÄN ja juodaan hyvin ja tanssitaan orkesterin tahdissa pitkälle yöhön – ainakin, jos hääpari järjes-

pöydästä. Tarjolla on usein kylmiä ruokalajeja, kuten salaattia, kaloja ja leikkeleitä sekä lämmintä ruokaa, eli esimerkiksi kalaa, lihaa, perunaa ja kasviksia.

tää perinteisen hääjuhlan.

Ruokalista, samoin kuin häiden koristelu, ohjelma ja musiikkikin noudattelevat hääparin omaa makua, joten ruokalistalla voi olla myös eksoottisempia vaihtoehtoja perinteisen suomalaisen menun sijasta.

Ruuan ja juoman lisäksi vieraita viihdytetään puheilla ja leikeillä, joista perinteisin ja suosituin lienee edelleen morsiamenryöstö. Saadakseen morsiamensa takaisin sulhanen joutuu tekemään erilaisia tehtäviä.

Kakku kertoo, kuka perheessä määrää

Hääjuhla alkaa hääparin ja vanhempien onnittelulla, jonka jälkeen on alkumaljan aika. Yleensä juhla jatkuu hyvän ruuan parissa. Suomalaisissa häissä ruoka tarjoillaan lähes aina niin sanotusta seisovasta

Suomalaisissa hääjuhlissa on kaksi kohokohtaa: hääkakun leikkaus ja häävalssi. Niiden aikana vieraiden kamerat räpsivät kiivaasti kuvia.

Hääkakun leikkaaminen on häiden yksi kohokohta.

Hääkakun leikkauksessa katsotaan, kumpi perheessä määrää kaapin paikan: määräysvalta on sillä, kumpi polkaisee jalkaansa ensimmäisenä, kun kakkulapio kolahtaa alustaan.

Häävalssi on hääparin yhteinen tanssi, joka aloittaa illan tanssiosuuden. Yleensä hääpari tanssii yksin ensimmäisen kappaleen tai puolet siitä, minkä jälkeen lattialle saapuvat hääparin vanhemmat. Tämän jälkeen muutkin vieraat saavat liittyä joukkoon.

Perinteisesti suomalaisissa häissä häätanssina on ollut valssi, ja se on edelleen suosittu valinta.

Osa hääpareista kuitenkin haluaa tanssia mieluummin jotakin muuta. Kappalevalinta voi olla esimerkiksi hidas pop-kappale, jonka tahtiin he ovat ▶

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

7

ELÄMYS tanssineet tavatessaan ensimmäistä kertaa tai jokin muu hääparille tärkeä kappale.

Naimisiin vasta kolmekymppisenä Vaikka suomalaiset eivät ole erityisen uskonnollista kansaa, kirkkohäät ovat monelle tärkeä perinne.

Kirkollisten vihkimisten suosio on kuitenkin vähentynyt ja enää vähän yli puolet avioliitoista solmitaan kirkossa.

Avoliitto on Suomessa suosittu tapa elää. Monesti pariskunta asuukin yhdessä useita vuosia ennen naimisiinmenoa. Tilastokeskuksen mukaan suomalainen nainen menee naimisiin ensimmäisen kerran keskimäärin 30-vuotiaana ja mies pari vuotta vanhempana.

Naimisiinmenoa edeltää kihlaus. Sen merkkinä sekä nainen että mies pitävät kihlasormusta vasemman käden nimettömässä sormessa. Kun pari menee naimisiin, nainen saa vasempaan nimettömäänsä vielä toisen sormuksen, vihkisormuksen. Perinteisesti Suomessa mies ei saa enää toista sormusta, vaan hän käyttää ainoastaan kihlasormusta.

Suomessa solmitaan vuosittain noin 30 000 avioliittoa. Ikävä uutinen on, että jopa lähes puolet avioliitoista päättyy eroon.

Kesä on häiden sesonkiaikaa Ennen vanhaan monet järjestivät häänsä juhannuksena, mutta juhannushäiden suosio on hiipunut. Kesä on silti edelleen häiden sesonkiaikaa: suosituimmat hääkuukaudet ovat heinä- ja elokuu, mutta juhlia järjestetään nykyisin hyvin paljon jo toukokuussa tai vasta syyskuussa.

Kesällä ainakin osa hääjuhlasta halutaan järjestää ulkona. Hääpari joutuukin usein jännittämään, millaista säätä juhlapäiväksi on luvassa, sillä kova sade ja kylmä sää saattavat pilata kaikki suunnitelmat.

Tämä lienee yksi syy siihen, että talvihäiden suosio on lisääntynyt. Talvella säästä ei juurikaan ▶ 8

Kihlasormusta pidetään vasemman käden nimettömässä sormessa.

vihkijuhla

hääjuhla

vihkiä

papista tms. viranomaisesta: vahvistaa avioliitto

morsiamenryöstö

hääperinne, jossa morsian ryöstetään juhlapaikasta ja palautetaan sulhaselle, kun tämä on suorittanut hänelle annetut tehtävät

malja

jonkun kunniaksi kohotettu juoma

noudatella

tässä: olla sillä tavalla, miten hääpari haluaa

räpsiä

ottaa valokuvia

kiivas

tässä: nopea

määrätä kaapin paikka

tässä: päättää tärkeistä asioista; olla pomo

polkaista

tässä: iskeä jalalla lattiaan

kolahtaa

tässä: osua (äänekkäästi)

osuus

ohjelman osa

solmia

tässä: tehdä viralliseksi

edeltää

tapahtua jonkin edellä

kihlaus

sopimus naimisiin menemisestä

nimetön sormi

neljäs sormi

ennen vanhaan

kauan sitten

hiipua

laskea, vähetä

saattaa

voida olla

ei juurikaan

hyvin vähän, ei ollenkaan

omanlainen

joka poikkea muista, omaperäinen

puuha

tehtävä, työ

h-hetki

tässä: hääjuhlan tarkka alkamisajankohta; hetki, kun jotain tärkeää tapahtuu

muun muassa

kuten esimerkiksi

pitopalvelu

yritys, joka järjestää ruoka- ja juomatarjoilun juhliin

hankkia

saada itselleen, ostaa

siunaus

papin uskonnollinen toimitus, jonka kautta ilmaistaan Jumalan armoa ja hyvyyttä

seurakunta

itsehallinnollinen kirkollinen yhdyskunta

este

tässä: tapahtuma tai seikka, jonka takia avioliittoa ei voi solmia

kuvastaa

ilmaista, näyttää

juhlistaa

tehdä jostakin tapahtumasta juhlallisempi

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

ELÄMYS

Morsian saa vasempaan nimettömäänsä vihkisormuksen.

Kukkakoristeet tuovat hääjuhliin romantista tunnelmaa.

tarvitse huolehtia, sillä juhlat on joka tapauksessa järjestettävä sisätiloissa. Syksyinen tai talvinen maisema ja tunnelma tuovat häihin myös aivan omanlaistaan tunnelmaa.

Hääyö kirkossa

Isojen häiden järjestely vaatii aikaa Hääpäivä on monelle yksi elämän tärkeimmistä päivistä. Juhlaa saatetaan suunnitella vuosikausia ja selvää onkin, että jos haluaa mennä naimisiin tiettynä päivänä ja tietyssä kirkossa, kirkko ja hääpaikka pitää varata hyvissä ajoin.

Häiden suunnittelussa riittääkin puuhaa.

Järjestelyissä apuna ovat kaaso ja bestman, muiden ystävien ja perheen lisäksi. Ennen h-hetkeä on muun muassa lähetettävä kutsut, tilattava pitopalvelu, mietittävä juhlatilan koristelu, löydettävä sopiva orkesteri ja hankittava morsiuspuku, sulhasen puku, sormus ja hääkimppu. Usein hääpari haluaa juhliinsa myös valokuvaajan, joka ikuistaa jokaisen hetken tärkeästä päivästä.

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

Kaikki eivät halua isoja häitä tai pitkiä suunnitteluaikoja, mutta haluavat silti kirkollisen siunauksen avioliitolleen. Jotkut seurakunnat ovatkin alkaneet viime vuosina järjestää niin sanottuja vihkimisten öitä, jotka mahdollistavat helpon, mutta samalla tunnelmallisen tavan mennä naimisiin.

Vihkimisten yössä kaikki on järjestetty valmiiksi.

Vihkiparin pitää vain ilmoittautua tapahtumaan ja varmistaa, että avioliitolle ei ole esteitä. Vihkimisten yö alkaa yleensä alkuillasta ja kestää jopa puoleen yöhön, kunnes kaikki vihkiparit on saatu vihittyä.

Yleensä seurakunta jopa tarjoaa hääparille ja perheenjäsenille kakkukahvit vihkimisen jälkeen.

Kaikki eivät halua järjestää perinteisiä häitä.

Tärkeintä onkin, että hääjuhla kuvastaa hääparin luonnetta. Jotkut haluavat kutsua juhlaan koko suvun, toiset haluavat juhlistaa päivää vain lähimpien ystävien kanssa. ▣

9

KIELI JA KIELIOPPI

Yleinen kielitutkinto suomen kielen keskitason kirjoittamisen testi

Riikka Kuningas

Viime lehdessä kerrottiin suomen kielen yleisestä kielitutkinnosta yleisesti ja tutustuttiin tarkemmin puhumisen osakokeeseen. Tässä numerossa tutustutaan toiseen tuottamisen testiin eli keskitason kirjoittamisen osakokeeseen.

Kirjoittamisen osakoe kestää 55 minuuttia. Se sisältää kolme erilaista tehtävää, jotka voivat olla joko hyvin lyhyitä, esimerkiksi postikortin tai tekstiviestin kirjoittaminen, tai vähän pidempiä, esim. sähköpostiviestin, kirjeen tai oman mielipiteen kirjoittaminen. Osa tehtävistä voi sisältää oheismateriaalia, eli ennen kirjoittamista täytyy lukea esimerkiksi kirje tai mielipidekirjoitus, johon täytyy reagoida.

Kirjoittamisen testissä arvioidaan osallistujan kykyä tuottaa ymmärrettävää tekstiä. Tekstin ei siis tarvitse olla kokonaan virheetön, mutta tärkeää on saada ajatuksensa ja asiansa ymmärrettävästi kerrottua. Tietysti testissä tarkastellaan myös kirjoituksen sujuvuutta, kielioppiasioiden ja sanaston hallintaa sekä erilaisten lauserakenteiden käyttöä.

Testissä arvioidaan myös osallistujan kykyä erottaa tuttavallinen teksti, esim. kirje ystävälle, puolivirallisesta tekstistä, esim. palaute ravintolaan. Osallistujan täytyy siis osata käyttää suomen kieltä eri tavoin eri tilanteissa; ymmärtää, milloin on soveliasta käyttää puhekieltä, milloin täytyy käyttää kirjakieltä.

Keskitason kirjoittamisen testissä arvioidaan myös osallistujan kykyä kirjoittaa abstrakteista aiheista. Kun perustason testissä (tasot 1 ja 2) osallistuja pystyy kirjoittamaan yleensä vain hyvin konkreettisista aiheista, esim. kertomaan itsestään, perheestään ja kuvailemaan kotiaan; kertomaan, mitä tapahtuu tässä ja nyt, täytyy keskitason testissä (tasot 3 ja 4) pystyä jo irrottautumaan omasta elämästään, ajasta ja paikasta.

Testissä on hyvä kirjoittaa mahdollisimman paljon. On parempi kirjoittaa liian paljon kuin liian vähän, koska suoritusta on helpompi arvioida, jos tekstiä on riittävästi. Tekstiä ei kuitenkaan ole tarkoitus pitkittää turhaan.

Kirjoittamisen osakokeen tehtävätyypit Kirjoittamisessa on kahta erilaista tehtävätyyppiä: 1) Ohjattu tehtävä ja 2) Otsikkopohjainen tehtävä.

Ohjattu tehtävä on kirjoittamisen osakokeen yleisin tehtävätyyppi. Siinä on annettu ohjeet, kenelle kirjoitetaan ja millaisessa tilanteessa. Tehtävässä voi olla sisältöä koskevia ohjeita, tai tehtävään voi liittyä oheismateriaalina lyhyehkö teksti, jonka pohjalta kirjoitetaan.

Tehtäväesimerkki Sinun täytyy lähteä yllättäen parin päivän työmatkalle. Kirjoita perheellesi viesti, jossa kerrot asiasta. Kirjoita viestiin myös ohjeita, mitä perheesi täytyy tehdä, tai täytyy olla tekemättä, työmatkasi aikana.

▶

10

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

KIELI JA KIELIOPPI Otsikkopohjaisessa tehtävässä on annettu muutama otsikko tai väittämä. Näistä valitaan yksi, josta kirjoitetaan.

Tehtäväesimerkki Alla on kaksi väitettä. Kirjoita asiasta oma mielipiteesi; kerro, oletko samaa mieltä vai eri mieltä. Muista perustella mielipiteesi.

1. Kesämökki - paras paikka maailmassa.

2. Ruoka on liian kallista.

Seuraava suomen kielen keskitason kielitutkinto järjestetään 26.10.2013. Testiin ilmoittaudutaan 2.–30.9. ottamalla yhteyttä testipaikkaan. Testipaikkojen yhteystiedot voi tarkistaa Opetushallituksen sivuilta osoitteesta http://www03.oph.fi/kielitutkinnot/ Suurimmissa kaupungeissa testipaikat täyttyvät nopeasti, joten testiin kannattaa ilmoittautua heti ensimmäisenä päivänä aamulla.

Yleisen kielitutkinnon osakokeisiin ja tehtävätyyppeihin voi tutustua Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen sivuilla osoitteessa http://ykidata.solki.jyu.fi/yki_demo/

oheismateriaali arvioida kyky ymmärrettävä saada kerrottua sujuvuus hallinta lauserakenne tuttavallinen sovelias pystyä irrottautua suoritus pitkittää turhaan ohjattu koskeva lyhyehkö väittämä

materiaali, joka on tehtävän ohessa; tehtävän mukana tuleva materiaali tehdä arvio; arvostella; kertoa, millainen jokin on taito, lahja jonka voi ymmärtää onnistua kertomaan; osata kertoa se, että on sujuva taito, osaaminen lauseiden rakenne, miten sanat ovat lauseessa; esim. päälause, sivulause esim. tuttavallinen puhe, puhuu niin kuin tuttavalle tai ystävälle sopiva, oikea, korrekti voida, osata, kyetä päästää irti, irrottaa itsensä jostakin suorittaminen, teko, aikaansaannos tehdä pitemmäksi, pidentää tarpeettomasti, ilman tarvetta, ilman syytä on annettu ohjeet; on kerrottu, mitä täytyy tehdä se, mikä koskee jotain; liittyy johonkin melko lyhyt se, mikä väittää jotain; väite, teesi

Kuuluu, muttei näy Suomen kielen ääntämisen ja kirjoituksen eroja

Riikka Kuningas

Usein kuulee sanottavan, että suomen kieltä on helppoa lukea, koska suomen kielessä yhtä äännettä vastaa yksi ja sama kirjain. Sanotaan, että suomea äännetään samalla tavalla kuin sitä kirjoitetaan.

Aina näin ei kuitenkaan ole. Tuttu esimerkki tästä on äng-äänne [ŋ], jolle ei ole suomen kielessä omaa kirjoitusmerkkiä. Tämä äänne merkitään kirjoituksessa k:n edellä n:llä, kuten sanoissa kenkä [keŋkä], Helsinki [helsiŋki], aurinko [auriŋko]. Kaksois-äng (ŋŋ) merkitään kirjoituksessa ng:llä, kuten sanoissa kuningas [kuniŋŋas], kangas [kaŋŋas].

Harjoitus 1.

Kuuntele sanat. Onko sanassa kaksois-äng (ng) vai kaksois-n (nn)? Kirjoita sanaan oikeat kirjaimet, joko ng tai nn. Mikä on sanan perusmuoto? Ymmärrätkö, mitä sanat tarkoittavat?

1.

2.

3.

4.

la_______an la_______an ha_______an Ha_______an

5.

6.

7.

8.

o______en o______en sa_______at sa_______at

9. lä_______et 10. lä_______et 11. ra_______at 12. ra_______at

13. ru______ot 14. ru______ot 15. ka______as 16. ka______as

Vastaukset 1. lannan (lanta; kotieläimen ulos te); 2. langan (lanka); 3. hangan (hanka; puun rungon ja ok san välinen kulma); 4. Hannan (Hanna); 5. ongen (onki); 6. onnen (onni); 7. sangat (sanka; silmälasinkehyk set; kannet tavan esineen kädensija); 8. sannat (santa; hiekka); 9. lännet (länsi); 10. länget (länki; puinen puolikaari, joka puetaan esim. hevosen kaulalle, jot ta se voi vetää kuormaa); 11. rangat (ranka; esim. selkäranka); 12. rannat (ranta); 13. runnot (runnoa; tehdä jotain voimalla, väkisin); 14. rungot (runko; puun var siosa); 15. kangas; 16. kannas (maakais tale kahden veden välissä, esim. Karjalankannas).

▶

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

11

KIELI JA KIELIOPPI Toinen eroavaisuus kirjoituksen ja ääntämisen välillä on ns. rajakahdennus eli rajageminaatio (aikaisemmin tästä ilmiöstä käytettiin nimityksiä loppukahdennus ja alkukahdennus).

Rajakahdennuksella tarkoitetaan sitä, että vokaaliloppuisen sanan lopussa kuuluu äännettäessä seuraavan sanan alussa oleva konsonantti, esimerkiksi tule tänne [tulet tänne], anna maitoa [annam maitoa], en halua sinappia [en haluas sinappia]. Jos toinen sana alkaakin vokaalilla, voi sanojen rajalla esiintyä tällöin ns. glottaaliklusiili, mikä tarkoittaa sitä, että ilmavirtaus keuhkoista pysähtyy hetkeksi sanojen rajalla, esimerkiksi ota omena [otaʔ omena], anna olla [annaʔ olla].

Rajakahdennus ilmenee myös yhdyssanoissa sanojen rajalla, esimerkiksi sadetakki [sadettakki], kirjekuori [kirjekkuori] ja liitepartikkeleiden -kin, -kAAn, -pA(s) kanssa, esimerkiksi perhekin [perhekkin], ei tulekaan [ei tulekkaan], otapas teetä [otappas teetä].

Rajakahdennus ilmenee: •

useimpien -e-loppuisten sanojen yksikön nominatiivin kanssa, esim. hernekeitto [hernekkeitto], sadevaatteet [sadevvaatteet], perhe kasvaa [perhek kasvaa], kirje saapui [kirjes saapui];

•

allatiivissa (-lle), esim. Suomelle voitto [suomellev voitto], pöydälle liina [pöydällel liina], lapsillekin [lapsillekkin];

•

yksikön 2. persoonan imperatiivissa, esim. tule tänne [tulet tänne], ole kunnolla [olek kunnolla], juo vettä [juov vettä], syö omena [syöʔ omena];

•

kielteisissä preesensmuodoissa, esim. en halua kahvia [en haluak kahvia], en osta makkaraa [en ostam makkaraa]; et katso televisiota [et katsot televisiota];

•

1. infinitiivin lyhyemmässä muodossa, esim. haluaa käydä kotona [haluaa käydäk kotona], saat mennä ulos [saat mennäʔ ulos], täytyy syödä terveellisesti [täytyy syödät terveellisesti].

•

Eräissä adverbeissa, esim. rautateitse menee [rautateitsem menee], sinne tänne kaappeihin [sinnet tännek kaappeihin], hyvästi sitten [hyvästis sitten], ohuesti voita [ohuestiv voita], nopeasti kävellään [nopeastik kävellään]

Harjoitus 2.

Kuuntele lauseet. Kirjoita lauseet ylös. Missä kuulet rajakahdennuksen? Miten rajakahdennus tai sen puuttuminen muuttaa sanan ja lauseen merkityksen? Äänitykset: http://www.puhutaan-suomea.net/kuuluu-muttei-nay/

Vastaukset (lauseet kirjoitettuna, ääntäminen ja selitykset) Tuo tuoli sisälle! [tuot tuoli sisälle] tuoda -verbin imperatiivi Tuo tuoli sisälle, tuo tuoli ulos. [tuo tuoli sisälle, tuo tuoli ulos] tuo - pronomini L isää pippuria! [lisääp pippuria] lisätä -verbin imperatiivi L isää pippuria, vähemmän inkivääriä. [lisää pippuria, vähemmän inkivääriä] lisää -adverbi Anna suolaa! [annas suolaa] antaa -verbin imperatiivi Anna suolaa kalaa. [anna suolaa kalaa] Anna - niminen nainen lait taa kalaan suolaa.

Anna pääsi koulus ta kotiin. [anna pääsi koulus ta kotiin] Anna - niminen nainen sai luvan lähteä koulus ta ja mennä kotiin.

Anna pääsi levätä! [annap pääsi levätä] antaa -verbin imperatiivi Kuori peruna! [kuorip peruna] kuoria -verbin imperatiivi Kuoriperuna oli yk si vaihtoehto. [kuoriperuna oli yk si vaihtoehto] kuoriperuna -subs tantiivi; tarkoit taa kuorineen keitet t yä perunaa Kuori paperinkeräyslaatikkoon, lasku silppuriin. [kuori laatikkoon] kuori -subs tantiivi; Ohje lait taa esim. kirjekuori paperinkeräyslaatikkoon.

▣ 12

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

KIELI JA KIELIOPPI

N o p e a m mi n , ko r keam m alle, vo i ma kk a am mi n

Riikka Kuningas

Harjoittele urheilusanastoasi

Moskovassa on käyty yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut. MM-kilpailuissa on kävelty ja juostu, hypätty ja heitetty; on hävitty ja voitettu, rikottu ennätyksiä ja iloittu onnistumisista.

Tiedätkö sinä urheiluun liittyviä sanoja? Nyt on hyvä hetki kerrata vanhaa ja oppia uutta ennen seuraavia suuria kilpailuja.

Valitse annetuista vaihtoehdoista oikea.

1. Moskovassa Suomen Tero Pitkämäki heitti / työnsi / hyppäsi keihästä.

2. Hän tuli kilpailussa toiseksi eli hän sai häpeää / hopeaa / helmet.

3. Pitkämäki oli tyytyväinen omaan suositukseensa / suostumukseensa / suoritukseensa.

4. Suomalaiset keihäsfanit istuivat Moskovassa katsomossa / kentällä / radalla ja kannustivat Pitkämäkeä.

5. Kotona tuoliurheilijat / penkkiurheilijat / sohvaurheilijat katsoivat kilpailuja televisiosta.

6. Uusiseelantilainen Valerie Adams heitti / työnsi / hyppäsi kuulaa miltei 21 metriä.

7. Venäjän Jelena Isinbajeva heitti / työnsi / hyppäsi seipäässä tuloksen 489 ja teki kuukauden / vuorokauden / tämän kauden parhaan tuloksen.

8. Vuonna 2011 Usain Bolt hylättiin MM-kilpailujen finaalissa, koska hän varasti / karkasi / ryösti lähdössä eli hän lähti juoksemaan ennen lähtömerkkiä.

9. Ruotsi on Suomen pahin vastustaja / vastaaja / vastaava jääkiekossa.

10. Jääkiekkoa pelataan kentällä / kaukalossa / radalla.

11. Jääkiekossa hyökkääjän / syyttäjän / etenijän tehtävänä on saada kiekko maaliin.

12. Maalipoliisin / maalivartijan / maalivahdin tehtävänä on pitää kiekko poissa maalista.

13. Jos maraton juostaisiin urheilukentällä, täytyisi kentällä juosta 105 kierrosta / ympyrää / lenkkiä.

14. Nyrkkeilijä voitti ottelunsa, kun hän törmäsi / tärveli / tyrmäsi vastustajansa toisessa erässä.

15. Suomalainen nyrkkeilijä Sonia Grönroos vaihtoi painoluokan 51-kiloisista kevyeen kärpässarjaan / hyttyssarjaan / perhossarjaan.

16. Leenan mielestä perhosuinti / mehiläisuinti / kärpäsuinti on kaikkein vaikein uintityyli.

17. Mieluiten Leena ui mahaa / kylkeä / selkää.

18. Jos jalkapalloilija rikkoo pelissä sääntöjä, hän saa ensimmäisen varoituksen eli henkilökortin / keltaisen kortin / postikortin.

19. Toisesta varoituksesta jalkapalloilija lähetetään kentältä kylpyyn / saunaan / suihkuun.

Vastaukset

1. heit ti, 2. hopeaa, 3. suorituk seensa, 4. kat somossa, 5. penkkiurheilijat, 6. t yönsi, 7. hyppäsi, tämän kauden, 8. varas ti, 9. vas tus taja, 10. kaukalossa, 11. hyökkääjän, 12. maalivahdin, 13. kierros ta, 14. t yrmäsi, 15. kärpässarjaan 16. perhosuinti, 17. selkää, 18. keltaisen kor tin, 19. suihkuun.

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

13

TUTUSTU SUOMEEN

Ruisleipä

herkku vai kauhukokemus?

Anna Brinck

Ruislimppu

Jälkiuuni ruisleipä

Reikäleipä

S

UOMALAISEEN RUOKAPÖYTÄÄN JOUDUTTUAAN saattaa kokemattomalla mennä sormi suuhun - mitä tämä on? Miten tätä syödään? Suomessa on, kuten kaikissa muissakin maissa, omat erikoiset perinneruokansa, kuten vaikkapa pääsiäisherkku mämmi tai erityisesti Tampereelta löytyvä mustamakkara. Mutta useimmiten ensimmäinen ruokashokki tapahtuu aivan tavallisessa aamiaispöydässä, kun ulkomaalaisen silmiin tutunnäköistä vaaleaa leipää ei löydykään, vaan tarjolla on tuota tummaa, kovaa, hapanta – ruisleipää. ▶ Hapankorppu sisältää vain ruisjauhoja, suolaa ja vähän hiivaa. Se on kuivattu miedossa uunissa rapeaksi.

14

Näkkileipä on alun perin pohjoismaalainen kova leipätyyppi, joka leivotaan yleensä täysjyvärukiista.

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

TUTUSTU SUOMEEN MONTA MUOTOA, OSA SUOMALAISTA PERINETTÄ

päällysvaihtoehtoja ovat esimerkiksi graavilohi tai maksamakkara.

Suomalaiset ovat ylpeitä leipäperinteestään. Ruisleipä on vaaleaa vehnäleipää terveellisempää ja entisaikaan se oli myös huomattavasti halvempaa, joten ruisleivästä tuli yleistä arkiruokaa ja vehnäleipiä leivottiin vain juhlatilaisuuksiin.

Ruisleivän muoto vaihtelee säilytysajan mukaan: tuoreena syötävä leipä on paksua, kauan säilyvä leipä ohutta. Ruisleipä säilyy syömäkelpoisena pitkään ja hiukan kuivahtaneenakin sen saa jälleen “eloon” kostuttamalla tai lämmittä-

KUINKA RUISLEIPÄÄ SITTEN LEIVOTAAN?

mällä sitä hetken vaikkapa leivänpaahtimessa, uunissa tai mikroaaltouunissa. Pyöreä, paksu ruisleipä on nimeltään limppu, kun taas litteä ympyränmallinen leipä, jossa on reikä keskellä on nimeltään reikäleipä. Reikäleivät leivottiin entisaikaan kestämään pitkääkin säilytystä (jopa vuoden) ja niitä säilytettiin kuivina katonrajassa puisilla orsilla, joiden läpi leivät pujotettiin.

Perinteisesti suomalainen ruisleipä leivotaan hapanjuureen eikä sen leivontaan käytetä lainkaan hiivaa.

Nykyisin monissa ruisleivissä käytetään juuren lisäksi myös hieman hiivaa ja ruisjauhojen lisäksi vähän vehnäjauhoja leipomisen helpottamiseksi. Ruisjauho ei sisällä yhtä paljon gluteenia kuin vehnä, joten se on paljon raskaampaa leivottaessa eikä ruisjauhoinen taikina kohoa yhtä helposti kuin kevyempi vehnätaikina.

Parhaimmillaan ruisleipä on uunituoreena, vielä lämpimänä. Leipäviipale ei kaipaa muuta päälleen kuin reilusti aitoa voita. Muita hyviä P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

joutua

tässä: päästä; ei ehkä halua mennä johonkin, mutta huomaa, että on siellä

saattaa

voida olla

mennä sormi suuhun

yllättyä; ei tiedä, mitä täytyy tehdä

vaikkapa

tässä: esimerkiksi

tutunnäköinen

jonka on nähnyt aikaisemmin

hapan

jonka maku muistuttaa sitruunan makua

ylpeä

onnellisen tyytyväinen tekemäänsä

entisaika

menneisyys; aika, joka oli ennen

juhlatilaisuus

juhlatapahtuma, juhlat

kostuttaa

lisätä vähän vettä

orsi

vaakasuora kannatuspuu katon alla

pujottaa

työntää ahtaan aukon läpi

lämmössä vuorokauden tai pari, niin että leivän bakteerit alkavat jälleen elää ja olla valmiina uuden taikinan kohottamiseen ja hapattamiseen.

hapanjuuri

pala hapanta taikinaa, joka jätetään seuraavaan leipomiseen

ei lainkaan

ei ollenkaan

hiiva

sienilaji, jota käytetään leivän kohottamiseen

Ruisleivän leivonta ei ole kiireisen leipurin puuhaa - siihen kuluu kaikkiaan noin kaksi päivää. Mutta lopputulos on kaiken vaivan arvoista.

Leivän juureen lisätään pikkuhiljaa nestettä ja jauhoja ja taikinan annetaan kohota pitkiä aikoja (sillä ilman hiivaa kohotuksessa kestää pitkään). Lopulta leivät paistetaan

taikina

jauhosta ja vedestä sekoitettu kiinteähkö massa

kohota

(leivästä) nousta, kasvaa isommaksi

päällys

tässä: se, mitä laitetaan leivän palan päälle syödessä

kuivahtaa

kuivua vähän

hapankorppu

ruishapantaikinasta hyvin ohueksi leivottu kova ja kuiva ruisleipä

liottaa

laittaa veteen ja antaa olla siellä

vuorokausi

24 tuntia

puuha

työ, tehtävä

kaikkiaan

kun lasketaan kaikki

pikkuhiljaa

vähän kerrallaan

matkia

tehdä samoin kuin joku toinen, jäljitellä, imitoida

jälkikypsyä

kypsyä loppuun paistamisen jälkeen

kääriä

kiertää ympärille

jottei

jotta ei

Kaikki lähtee liikkeelle leivän juuresta. Ellei juurta ole saatavilla (säilyy edellisestä leivontakerrasta joko pakastettuna, jääkaapissa tai kuivattuna), on juuri ensin valmistettava itse esimerkiksi kuivahtaneesta ruisleivän palasta tai hapankorpusta.

Leipää liotetaan ensin lämpimässä vedessä ja lisätään sitten ruisjauhoja niin että koostumus on kuin löysää puuroa. Annetaan seistä huoneen-

kovassa lämmössä pikkuhiljaa lämpötilaa laskien, aivan kuten matkien perinteistä puilla lämmitettyä leivinuunia. Tuoreiden leipien annetaan vielä jälkikypsyä pyyhkeisiin käärittyinä uunista poistamisen jälkeen, jottei kuoresta tulisi liian kova.

Reseptejä ruisleivän leivontaan löytyy internetistä useita, mm. http:// www.ruokatieto.fi/keittokirja/ruokaohjeet/reseptit/ruisleipa. Jos asut tai käyt Suomessa, kokeile rohkeasti erilaisia ruisleipiä! Jos satut asumaan Amerikassa, ruisleipää voi

myös tilata kotiin: http://www. nordicbreads.com/. ▣ 15

TA PA H T U I ... J A TA PA H T U U

TAPAHTUMIA, FESTIVAALEJA, URHEILUA

elokuu - syyskuu

Miklós Vlasa

23. - 24.8. Blockfest Suomen tapahtumakesän viimeinen iso festivaali oli hiphop-kulttuurille omistettu kaupunkifestivaali, Blockfest.

Musiikkitapahtuma järjestettiin jo kuudetta kertaa Tampereella, tapahtumapaikkana oli tänä vuonna kaupungin keskustassa sijaitseva Ratinanniemi.

Kuten aikaisemminkin, festareilla esiintyi tänäkin vuonna Suomen parhaat hiphop- ja rap-artistit sekä tunnettuja bändejä Yhdysvalloista. http://www.blockfest.fi/info/

1.9. Varala Maraton 2013 Vuosittainen maratontapahtuma Tampereella järjestettiin sunnuntaina 1.9.2013.

Tapahtumassa juostiin vartti-, puoli- ja kokomaraton. Maratonviestille oli myös oma sarjansa. Niin sanottu jänispalvelu oli myös tarjolla eri tavoiteajoille: tasaiseen tahtiin juoksevat juoksijat (jänikset) avustivat tavoiteajan saavuttamisessa. http://www.varalamaraton.net/

16.8. - 1.9. Helsingin Juhlaviikot 2013 Suomen suurin taidefestivaali houkutteli monipuolisella ohjelmallaan.

Kaikille löytyi jotain mielenkiintoista ohjelmaa: konsertteja klassisesta musiikista maailmanmusiikkiin ja poppiin, teatteriesityksiä, nykytanssia, kuvataidetapahtumia, elokuvia, lasten tapahtumia jne.

14.-15.9. Hevoset Stadikalla Hevosystäville järjestetty iso tapahtuma, jollaista on harvoin nähty Suomessa. Kilpahevoset palaavat ensimmäistä kertaa Olympiastadionille sitten 1952 kesäolympialaisten.

Ohjelmassa on kilpailuja (mm. korkeushyppykilpailu), näytöksiä valjakkoajosta lännenratsastukseen sekä iso messualue, jossa on paljon näytteilleasettajia. Stadionilta löytyy tapahtuman aikana myös Pohjoismaiden pisin samppanjabaari! http://www.ratsastus.fi/hevoset_stadikalla

Syyskuu - Ruska Lapissa Vaikka tämä ei ole mikään varsinainen järjestetty tapahtuma, kannattaa suunnata Lappiin syyskuussa, koska nähtävillä on värikäs ruska.

Ruska syntyy, kun yhteyttäminen kasveissa pysähtyy auringonvalon ▶ 16

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

TA PA H T U I ... J A TA PA H T U U 23. - 24.8. Blockfest omistaa

tässä: järjestää tiettyä tarkoitusta varten

to dedicate

sijaita

olla jossakin paikassa

to be located

1.9. Varala Maraton 2013

ja lämmön vähentymisen johdosta ja kasvillisuuden lehtivihreä alkaa hajota. Lehtipuiden, varpujen ja ruohovartisten kasvien lehdet saavat verenpunaisen ja kirkkaankeltaisen sävyn.

viesti

tässä: kilpailu, jossa joukkueen jäsenillä on omat peräkkäiset vuorot

relay

tahti

rytmi

stroke, rhythm

tavoite

se, mikä halutaan toteuttaa, saavuttaa

goal

Ruskasta voi nauttia parhaiten vaellusreissulla Lapin tuntureilla ja erämailla. Eri puolilta Lappia löytyy runsaasti merkittyjä vaellusreittejä, joten luontoon voi lähteä kokemattomampikin vaeltaja.

saavuttaa

päästä (tavoitteeseen)

to reach (a goal)

http://www.lappi.fi/

16.8. - 1.9. Helsingin Juhlaviikot 2013 monipuolinen

tässä: jossa on monia erilaisia osia

versatile, diverse

14. - 15.9. Hevoset Stadikalla valjakko

ryhmä hevosia, jotka vetävät ajoneuvoa

a set of draught horses

valjakkoajo

tässä: kilpailu, jossa hevoset vetävät ajoneuvoa tms.

carriage driving

Syyskuu - Ruska Lapissa prosessi, jossa kasvit muuttavat epäorgaaniset aineet orgaanisiksi aineiksi valon avulla

photosynthesis

johdosta

takia, seurauksena

because of

varpu

matalahko puuvartinen kasvi

twig

vaellusreissu

kävelyretki luonnossa, usein yövytään maastossa

hiking

erämaa

asumaton alue luonnossa

wilderness

yhteyttäminen

22.8. Taiteiden yö: soitinpuisto säveltäjä

henkilö, joka luo musiikkia

composer

pystyttää

asettaa pystyyn, rakentaa

to erect

tunnelma

tunnetila, mieliala, ilmapiiri

atmosphere, ambiance

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

22.8. Taiteiden yö: soitinpuisto Säveltäjä Pierre Sauvageot ja tavalliset helsinkiläiset suunnittelivat Helsingissä Hernesaaren ja Eiran rantaalueille erikoisen teoksen nimeltään Soitinpuisto.

Kilometrin matkalle pystytettiin suuria soittimia, joista kuuluu soittoa silloin, kun rannalla tuulee.

Soitinpuistossa oli mahdollista kävellä eri tunnelmareittejä, joissa saattoi kokea romantiikkaa, hauskuutta tai pelkoa.

Teos oli osa Taiteiden yötä, jota vietettiin torstaina 22.8.2013 ja joka kuuluu vuosittaiseen helsinkiläistapahtumaan Helsingin Juhlaviikot.

Kuvat: Petru Motrescu

17

MINUN KOTIMAANI ON ...

Tšekin tasavalta

Klára Ratajová

M

INUN KOTIMAANI ON Tšekin tasavalta, pieni maa Euroopan sydämessä. Vaikka se on melko pieni – neljä kertaa pienempi kuin Suomi – väestö on yli 10 miljoonaa ihmistä. Suurin osa ihmisistä elää Tšekin pää-

ihme, että Prahaan tulee vuosittain lähes 4 miljoonaa matkailijaa. Prahassa on myös yksi Euroopan vanhimmista yliopistoista, Kaarlen yliopisto, joka perustettiin vuonna 1348.

kaupungissa Prahassa, mutta Tšekissä on myös muita suuria kaupunkeja, esimerkiksi Brno, Plzeň tai České Budějovice.

löytää ihmistä, joka ei tietäisi tšekkiläistä olutta.

Suomen kaupoistakin on saattavana tšekkiläistä Kozelia, Pilsneriä, Budvaria, Litovelia ja muita merkkejä. Tšekissä olut on hyvin halpaa ja siksi sitä juodaan kaikkialla. Tšekkiin tulevat ulkomaalaiset usein juovat liikaa, koska he eivät osaa käyttää niin halpaa alkoholia oikein. Prahan kadut ovat siis yöllä täynnä humalassa olevia ja laulavia ihmisiä. Tšekin toinen merkittävin tuote on Škoda, jonka autot ovat luotettavia koko perheen autoja. ▶

Praha on erittäin kuuluisa paikka. Se perustettiin 800-luvulla ja siellä on monta kaunista, merkittävää rakennusta ja muistomerkkiä. Prahan linna on maailman suurin linna ja Prahan keskusta kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Kaikkialta maailmasta tulevat matkailijat tietävät sen, joten ei

18

Vaikka kaikki eivät tunnekaan Prahaa, on vaikea

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

MINUN KOTIMAANI ON ...

Me, tšekkiläiset, emme ole hyvin uskonnollinen kansa. Se johtuu varsinkin siitä, että meidän rikas historiamme sisältää mm. melkein 50 vuoden kommunistihallinnon alaisuuden, jolloin uskonnollisia ihmisiä vainottiin. On vähän paradoksaalista, että jokaisessa pienessä kylässä on kirkko, mutta sunnuntaina messussa on vain pari ihmistä. ▣

republic

tasavalta

demokraattinen valtiomuoto

väestö

kaikki (maan, kaupungin) ihmiset population

kuuluisa

tunnettu, melkein kaikki tietävät sen

famous

merkittävä

tärkeä

important

muistomerkki

jonkin muistoksi tehty tai jonkin muistolle omistettu patsas

memorial (construction)

perintökohde

vanha ja kulttuurisesti arvokas rakennus tai paikka

heritage

humalassa

joka on juonut liikaa alkoholia, päihtynyt

drunk

luotettava

korkealaatuinen, johon voi luottaa

reliable

uskonnollinen

uskovainen; jonka elämässä uskonnolla on tärkeä paikka

religious

hallinto

tässä: valtakausi

regime

alaisuus

olla jonkun toisen vallan alla

being under the power of

vainota

jahdata, ahdistaa jatkuvasti

persecute

messu

kirkollinen kokoontuminen (yleensä sunnuntaisin), jumalanpalvelus

church mass

Would you like to write about your home country for our magazine?

Submit your article to info@puhutaan-suomea.net. We’ll give you a

4 issues (6 months) subscription if your article gets published!

Ihmeellinen Suomi Keskellä ei mitään ei ole ruuhkaa edes ensiavussa.

30. heinäkuuta klo 10 aamulla Sallan keskustassa vieraili poro, joka ei osannut päättää, menisikö se ensiapuun vai tarvitsisiko se fysioterapiaa. keskellä ei mitään

paikka, jossa asuu vähän ihmisiä

in the middle of nowhere

ensiapu

sairaalan osasto, jossa hoidetaan akuutteja tapauksia

first aid, emergency

vierailla

käydä jossakin paikassa

to visit

Kuva: Salla.fi - in the middle of nowhere P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

19

H A A S TAT T E L U

PIRKANMAAN P E L A S T U S KO I R AT RY Pu h een jo h taja H an n a Laa s a ne n on ollu t toimin n assa m uka na jo kymmen en vuot t a

Kuva: Pia Nousiainen

Päivi Österman

H A A S TAT T E L U Vapaaehtoistyö on Suomessa melko suosittua ja sillä on tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Parhaimmillaan vapaaehtoiset paikkaavat viranomaistoiminnan puutteita. Yksi tällainen harrastus on pelastuskoiratoiminta, jossa koiria koulutetaan etsimään kadonneita henkilöitä. Pirkanmaan pelastuskoirat ry:n puheenjohtaja Hanna Laasanen on ollut toiminnassa mukana jo kymmenen vuotta.

paikata

täyttää, parantaa

alun perin

alussa

tuolloinen

joka oli silloin

noutaja

koirarotu, jonka tehtävä on hakea eli noutaa metsästäjän ampuma saalis

riveissä

osana jotakin ryhmää

etsintä

etsiminen; jatkuva yritys löytää esim. kadonnut ihminen

hoitolaitos

sairaala; paikka, jossa hoidetaan ihmisiä

palkitseva

tunne onnistumisen seurauksena; joka palkitsee

hälytysryhmä

tässä: ryhmä, joka osallistuu etsintään

asettaa koville

tehdä rankaksi, vaikeaksi

uurastus

raskas, työläs työ

saattaa

voida olla

suunnistustaitoinen

joka ei eksy; joka osaa suunnistaa

poliisi on hälyttänyt Vapepa:n avustamaan kadonneen henkilön etsinnässä. Tyypillinen etsittävä on esimerkiksi kotoaan tai hoitolaitoksesta poistunut muistisairas henkilö tai marjametsään eksynyt henkilö.

vähimmäisvaatimus

minimivaatimus

ehdollistaa

tehdä riippuvaksi jostakin

maalihenkilö

tässä: henkilö, jota pitää etsiä

maavainu

koira seuraa eläimen tai ihmisen maahan jättämää hajujälkeä

Mikä toiminnassa on palkitsevinta ja mikä haastavinta?

tottelevaisuus

totteleminen, käskyn täyttäminen

suunnitelmalli-

kyky suunnitella; noudattaa suun-

Mikä sai sinut valitsemaan tämän harrastuksen?

Kiinnostus tehdä koiran kanssa jotain hyödyllistä sai minut alun perin lähtemään mukaan toimintaan. Tuolloinen koirani oli erittäin ihmisystävällinen noutaja, joten pidin ihmisten etsimistä sille erittäin hyvin sopivana lajina.

Millaisia ovat tyypillisimmät etsinnät?

Suomessa pelastuskoirat osallistuvat yleisimmin etsintätehtäviin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) riveissä. Tällöin

Pelastuskoiratoiminta on varsin intensiivistä toimintaa, koska suus nitelmaa koiran kouluttaminen ja koulutustason ylläpitäminen vaativat jat- panostaa käyttää työvoimaa ja aikaa johonkin kuvaa harjoittelua. Palkitsevaa on nähdä niin oman kuin muidenkin ryhmään kuuluvien koirien (ja ohjaajien) kehittyvän. Kun koiran saa koulutettua hälytysryhmätasolle, itse etsinnät tuottavat sekä palkitsevimmat että haastavimmat hetket: Suomessa riittää metsää, joten etsittävät alueet ovat usein laajoja ja maasto saattaa olla erittäin vaikeakulkuista. Sääolosuhteet kuten vesisade, kova pakkanen tai helle asettavat niin koirat kuin ohjaajatkin välillä koville. Kun näissä olosuhteissa etsintä saa onnellisen päätöksen, kaikki etsintään osallistuneet kokevat varmasti saaneensa parhaan mahdollisen palkkion uurastuksestaan.

Mitä ominaisuuksia pelastuskoiratoiminta vaatii ohjaajalta ja mitä koiralta? Mitä muodollisia vaatimuksia toimintaan osallistuville on asetettu?

Sekä pelastuskoiran että ohjaajan tulee olla fyysisesti hyvässä kunnossa, koska etsinnän aikana saatetaan kulkea useita tunteja vaativassa maastossa. Koska etsinnöissä toimitaan maastossa, ohjaajan tulee olla suunnistustaitoinen. Etsinnät ovat ennen kaikkea tiimityötä, joten ohjaajalta vaaditaan yhteistyö- ja kommunikointitaitoja. Lisäksi ohjaajan tulee tuntea koiransa ja osata ”lukea” sen reaktioita etsinnän aikana.

Koiralta vaaditaan hyvän fyysisen kunnon lisäksi vahvoja hermoja: sen pitää pystyä työskentelemään keskittyneesti erilaisista häiriötekijöistä - esim. etsintään osallistuvasta helikopterista - huolimatta. Koiran pitää luonnollisesti olla ihmisystävällinen ja kyetä työskentelemään myös toisten koirien läheisyydessä.

Voidakseen osallistua etsintään koiran tulee suorittaa koe vähintään yhdestä pelastuskoiralajista, joita ovat jälki-, haku- ja rauniokoe. Tämän jälkeen koira ja ohjaaja osallistuvat käyttöönottotarkastukseen, joka on pelastuskoirajärjestöjen ja poliisin yhteistyössä kehittämä pelastuskoiran ”loppukoe”. Etsintöihin ▶ P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

21

H A A S TAT T E L U Kuva: Hanna Laasanen

osallistuvan koiran taidot tarkistetaan kahden vuoden välein. Ohjaajan osalta vähimmäisvaatimuksena on ensiapukurssin sekä Vapepa:n etsintäkurssin suorittaminen.

Miten pelastuskoirat harjoittelevat?

Pelastuskoiran koulutus koostuu useasta eri osa-alueesta. Kaikkein tärkeintä on rakentaa koiralle mahdollisimman suuri motivaatio reagoida ihmisestä lähtevään hajuun ja halu hajun lähteen (eli kadonneen henkilön) paikallistamiseen. Käytännössä koira ehdollistetaan siihen, että ihmisen löytäminen on parasta, mitä se tietää: harjoituksissa maalihenkilöt palkitsevat koiran herkuilla tai leikillä. Hyvä pelastuskoira hallitsee sekä maavainutyöskentelyn (jäljestys) että ilmavainutyöskentelyn (haku). Koirien kanssa tehdään näitä työskentelymuotoja tukevia harjoitteita erilaisissa maastoissa ja erilaisissa olosuhteissa. Pelastuskoiran tulee myös olla ohjaajansa hallinnassa, joten maastotyöskentelyn lisäksi koirien kanssa tehdään tottelevaisuusharjoituksia. Koska koira oppii toistojen kautta, kaikkien näiden osa-alueiden harjoittelu vie aikaa ja vaatii ohjaajalta suunnitelmallisuutta.

Millainen harrastuskaveri koirasi on?

Nykyinen koirani on 4-vuotias novascotiannoutaja Simo. Se on innokas kaveri, joka tuntuu olevan aina valmis niin harjoituksiin kuin tositoimiinkin. Erityisesti pidän sen sinnikkyydestä ja suuresta työskentelymotivaatiosta.

Simo muutti luokseni 7 viikon ikäisenä ja sitä on koulutettu pennusta asti etsimään ihmisiä. Hälytysryhmään se nousi 2,5-vuotiaana ja on sen jälkeen osallistunut useisiin etsintöihin. Muuten Simo viettää ihan tavallista lemmikkikoiran elämää. Erityisen paljon se pitää pitkistä metsälenkeistä ja uimisesta.

Millaisena näet pelastuskoiraharrastuksen tulevaisuudessa?

Poliisin mukaan Vapepa:n tarjoama apu on erittäin tärkeää. Esimerkiksi kadonneiden etsinnässä poliisin omat resurssit eivät millään riitä organisoimaan niin laajoja etsintöjä kuin Vapepa:n avulla saadaan järjestettyä. Uskon, että Vapepa:n rooli tulee entisestään kasvamaan ja etsintätehtävien määrä lisääntymään.

Vastaavasti hyvin koulutetuille pelastuskoirille on varmasti myös tulevaisuudessa käyttöä. Joukkoon tarvitaan aina lisää niitä, joilla on halu auttaa ja mahdollisuus panostaa koiransa kouluttamiseen.

Kiitos Hannalle ja Simolle sekä kaikille muille samanlaisille vapaaehtoisille, jotka tekevät tärkeää työtä epäitsekkäästi muiden hyväksi. ▣ 22

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

Mikä harrastus?

Tiedätkö myös, mitkä harrastusvälineet nämä ovat?

1. _____________

a. _____________

b. _____________

c. _____________

b. _____________

c. _____________

b. _____________

c. _____________

b. _____________

c. _____________

b. _____________

c. _____________

2. _____________

a. _____________

d. _____________

3. _____________

a. _____________ 4. _____________

a. _____________

d. _____________

5. _____________

a. _____________

Vastaukset 1. jalkapallo a.jalkapallokenkä, p elikenkä, nappulakenkä; b. s äärisuoja; c . jalkapallo; 2. kalas tus, kalas t aminen a. v apa; b. haav i; c . koukku; d. v iehe; 3. hiihto, hiiht äminen a. suk s et; b. s au v at; c . monot; 4. jääkiekko a. k ypär ä; b. maila; c . kiekko; d.luis timet; 5. sukellus, sukel t aminen a. märkäpuku; b. snorkkeli; c . r äpylät

P U H U TA A N S U O M E A

3/2013

23

3 / 2013 elokuu - syyskuu www.puhutaan-suomea.net info@puhutaan-suomea.net ISSN 2324-0725 (painettu) ISSN 2324-0733 (verkkojulkaisu)

Päätoimittaja Florin Dimulescu Toimittajat Anna Brinck, Kaisa Halme, Riikka Kuningas, Vik Nuckchady, Antonina Krasnopolskaya, Miklós Vlasa, Päivi Österman Oikolukija Riikka Kuningas Äänitys Kaisa Dimulescu

www.artemira.eu Julkaisija | Publisher Artemira Publishing Kangasala, Finland

Printed in Romania

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!