Puhutaan suomea 6/2015

ELÄMYS

SAUNA

Suomalaisuuden sydän

TUTUSTU SUOMEEN

On ihan ok olla hiljaa

Opas suomalaisiin tapoihin

Haastattelu

Urheilua Suomen luonnossa Suunnistus houkutteli ranskalaisopiskelijan Suomeen

www.puhutaan-suomea.net

6 / 2015 JOULUKUU

puhutaansuomea

4 Uutiskatsaus Uutisista poimittu

Helpoiksi kirjoitettuja uutisia

7 Tapahtui ja tapahtuu Tapahtumia, festivaaleja, urheilua Joulukuu 2015–tammikuu 2016

8 Tutustu Suomeen On ihan ok olla hiljaa

Opas suomalaisiin tapoihin

12 Elämys Sauna

Suomalaisuuden sydän

16 Kieli ja kielioppi Minna Canthin näytelmä Photo © Airbus S.A.S. 2015

Anna Liisa, osa 1.

Minä rakastan sinua.

Tykkäätkö sinä minusta?

Verbin rektio

Eilisen teeren pojat Lumitöitä

22 Haastattelu Suunnistus houkutteli ranskalaisopiskelijan Suomeen Urheilua Suomen luonnossa

2

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

Pääkirjoitus

puhutaansuomea Päätoimittaja Florin Dimulescu

Toimittajat Saunominen kuuluu olennaisena osana suomalaiseen kulttuuriin, kuten Sibelius ja salmiakkikin. Erityisesti juhlapyhinä saunan merkitys on ollut kautta historian suuri, sillä sauna on suomalaisille pyhä paikka ja sitä kunnioitetaan arvokkaalla käytöksellä.

Saunomiskulttuuriin ja muihin saunaan liittyviin tapoihin tutustutaan lehden Elämys-osiossa.

Vuoden 2015 viimeisessä numerossa puhumme myös muista suomalaisista tavoista ja tottumuksista Tutustu Suomeen -osiossa. Juttu on pienimuotoinen opas suomalaisiin tapoihin.

Tästä numerosta lähtien alamme tutustua suomalaiseen kirjallisuuteen. Aiomme julkaista Minna Canthin Anna Liisa -näytelmän osa kerrallan lehtemme tulevissa numeroissa. Tässä numerossa julkaisemme siitä ensimmäisen osan. Kieli ja kielioppi -osiossa puhumme verbin rektiosta. Eilisen teeren pojat -juttusarjassa Pekka ja Adrian taas ihmettelevät lumen tuloa Suomen talveen.

Joulukuu on monesti vuoden kiireisin kuukausi. Samanaikaisesti joulutunnelma kuitenkin valloittaa pikkuhiljaa kodit ja kaupungit. Puhutaan suomea -lehden toimitus haluaa toivottaa kaikille lukijoilleen rauhallista joulunodotusta.

Anna Brinck Kaisa Halme Janika Hurtig Riikka Kuningas Anna Mertanen Nelli Miettinen Aino Ojatalo Teemu Palosaari

Oikolukijat Riikka Kuningas Nelli Miettinen

Kuvat Lucie Alafort Florin Dimulescu Aapo Laiho Aurelian Pop Wikimedia.org Flickr.com

Äänitys Kaisa Dimulescu Florin Dimulescu Teemu Palosaari

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2016!

Florin Dimulescu, päätoimittaja

Julkaisija Artemira Publishing, Kangasala, Finland

olennainen

tässä: tärkeä, keskeinen

kautta historian

koko historian ajan

tottumus

menettelytapa, joka on käytössä; rutiini

pienimuotoinen

lyhyt, suppea

valloittaa

tässä: lumota, hurmata

www.artemira.eu

No. 6 / 2015 www.puhutaan-suomea.net info@puhutaan-suomea.net ISSN 2324-0725 (painettu) ISSN 2324-0733 (verkkojulkaisu) ISSN 2342-057X (CD)

JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

3

Uutiskatsaus Teksti: Anna Mertanen

Photo © Airbus S.A.S. 2015

Finnairin uusi kone on tilava ja viihtyisä Finnair on ensimmäinen lentoyhtiö Euroopassa, joka on ottanut käyttöönsä Airbus A350 -mallisen lentokoneen. Uusien koneiden tavoitteena on tuplata Aasian ja Euroopan välinen lentoliikenne vuoteen 2020 mennessä.

Lentoyhtiö on tilannut yhteensä 19 A350-konetta, jotka ovat kevyempiä ja tehokkaampia edellisiin verrattuna. Uuteen koneeseen mahtuu lähes 300 matkustajaa, mikä on noin 40 matkustajaa enemmän kuin vanhaan koneeseen. Toisaalta toimintakustannukset ovat myös aiempaa pienemmät. Polttoaineen säästämisen ansiosta säästöä syntyy 30 prosenttia istuinta kohti.

Modernit ja viihtyisät koneet ovat matkustajalle houkutteleva valinta.

Matkustajat pystyvät käyttämään kosketusnäytöllä toimivaa viihdejärjestelmää ja Wi-Fi-yhteyttä. Istuimet ovat tilavia ja business-luokassa ne liukuvat makuuasentoon.

4

Finnairin tulos on ollut viime vuosien aikana suurimmaksi osaksi miinuksella. Lentoyhtiössä uskotaan, että investointi uusiin koneisiin parantaa Finnairin kilpailukykyä, kasvua ja tuottomahdollisuuksia.

Egyptin lomakohde autioitui lentoonnettomuuden takia Venäläinen matkustajakone putosi Pohjois-Siinailla lauantaiaamuna 31. lokakuuta, kun se oli lähdössä Egyptin Sharm el-Sheikhistä kohti Venäjän Pietaria. Useiden lähteiden ja tutkimusten mukaan koneessa oli pommi, jonka jäljet viittaavat terroristijärjestöön.

Onnettomuuden takia lennot lomakohteeseen ovat vähentyneet, ja turistit ovat lähteneet kaupungista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi lentoturman jälkeen, että maan hallitus saattaa lomailevat venäläisturistit takaisin kotimaahansa Egyptistä. Egyptissä oli onnettomuuden aikaan 45 000 venäläistä.

Myös Britannia ja Irlanti ovat kes-

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

keyttäneet lentonsa Egyptin Sharm el-Sheikhiin toistaiseksi.

Lapin matkailu jälleen kasvussa Rovaniemen majoituspaikat täyttyvät hyvin loppuvuodesta ja koko tulevan talvikauden ajan. Jos helmikuussa 2015 majoitustilat olivat täynnä, ennakkovarauksia talvelle 2016 on tehty jo enemmän kuin vuosi sitten.

Myös Lapin lentoliikenne on kasvanut viimeiset viisi vuotta. Isoja tilauslentoja laskeutuu Lappiin Britanniasta, Ranskasta ja Espanjasta.

Britit ovat suurin turistiryhmä joulun aikaan. Myös aasialaisten turistien määrä kasvaa voimakkaasti. Turisteja tulee jouluksi Suomeen muun muassa Etelä-Koreasta, Japanista, Kiinasta, Singaporesta ja Hongkongista.

Jouluturistien toiveet ovat perinteiset: joulupukki, porot ja koiravaljakkoajelu houkuttelevat. Lisäksi etenkin revontuliretket kiinnostavat brittejä ja aasialaisia. Yrittäjät ovatkin kehittäneet uusia palveluita ▶

Uutiskatsaus

revontuliin liittyen. Asiakas voi saada kännykkäänsä viestin, kun revontulia näkyy taivaalla.

Jouluna kulutetaan enemmän rahaa matkalla kuin muuhun aikaan, keskimäärin noin 300 euroa. Kiinalaiset käyttävät Suomen-vierailullaan enemmän rahaa kuin muut.

Kiinalainen kuluttaa päivässä keskimäärin 205 euroa, kun taas brittituristi 80 euroa.

Metsän antimet lähes täysin luomua Suomen metsistä löytyy poikkeuksellisen paljon luomuravintoa.

Esimerkiksi Koillismaan metsissä marjat ovat kasvaneet lähes sataprosenttisesti luonnonmukaisissa olosuhteissa. Kuusamossa luomumetsän osuus on 99 prosenttia ja Taivalkostilava

jossa on paljon tilaa, avara

commodious

viihtyisä

jossa viihtyy hyvin, miellyttävä

comfortable

ottaa käyttöön

alkaa käyttää

to take into use

tavoite

päämäärä

goal

tuplata

kaksinkertaistaa

to double

liikenne

tässä: lentojen määrä

traffic

vuoteen 2020 mennessä

ennen vuotta 2020

by year 2020

toimintase, mitä toiminta kustannuk- maksaa set

operation costs

aiempaa pienemmät kuin pienemmät aikaisemmin

smaller than before

polttoaine

fuel

esim. bensiini, kerosiini tai dieselöljy

kella 97.

Luontokartoituksen mukaan Suomen metsistä voi kerätä marjoja, sieniä ja yrttejä, jotka kasvavat luonnonmukaisesti. Metsien sadosta jopa 90 prosenttia on luomua.

Tulevaisuudessa luonnonmukaisuuden sertifikaatista hyötyvät erityisesti matkailuyritykset, jotka toimivat luonnon keskellä. Luomu-sertifikaatti voi olla eduksi yrityksen imagolle, ja siitä voi tulla kilpailuvaltti markkinoilla.

Maailmalla luomun suosio kasvaa koko ajan, mutta me suomalaiset olemme vasta vähitellen panneet merkille, kuinka hyvissä olosuhteissa elämme. Voimme kerätä luonnonmukaisia marjoja tai sieniä lähes mistä tahansa keskeltä luontoa.

▣

lähde

tässä: henkilö tai jokin taho, jolta saadaan tietoa

source (of information)

kohde

tässä: paikka, johon matkustetaan

destination

vähentyä

vähetä, pienentyä to decrease määrältään

määrätä

tässä: käskeä

keskeyttää lopettaa, pysäyttää (toistaiseksi)

to interrupt, to suspend

tuleva

tässä: ensi

next, coming

ennakko-

kun joku asia on advance suoritettava etukäteen

tilauslento

lento, joka ei ole säännöllinen vaan se tilataan tarvittaessa

charter-flight

voimakkaasti

tässä: paljon

strongly

muun muassa

esimerkiksi

among other things, for example

perinteinen traditionaalinen

traditional

valjakko

ryhmä eläimiä (tässä: koiria), jotka vetävät ajoneuvoa (esim. rekeä)

team

houkutella

tässä: kiehtoa

here: draw, tempt

etenkin

varsinkin, erityisesti

especially

jhk liittyen

kun jokin liittyy johonkin

concerning

kännykkä

(puhek.) matkapuhelin

mobile phone

keskimäärin

noin, suunnilleen

in average, approximately

vierailu

tässä: matka

visit

lähes

melkein

almost

poikkeuksellinen

erityinen, harvinainen

exceptional

selvitys, tutkimus

mapping, charting

jnk ansiosta

jnk myönteisen teon takia

because of

kartoitus

istuin

tässä: matkustajan paikka lentokoneessa

seat

kohti

tässä: kohden

per, for

luonnontässä: jokin mukaisesti kasvaa luonnollisesti ilman esim. lannoitteita tai torjunta-aineita

asento

tässä: miten jkn sijaitsee tai on jossakin

position

suurimmak- tässä: enimmäksi osaksi seen

mostly

kilpailukyky se, millainen kyky competitiveness yrityksellä on kilpailla hinnalla, laadulla tms. muiden tuotteiden tai yritysten kanssa tuotto

hyödykkeiden ja palvelujen arvo, joka tuotetaan tiettynä aikana

return, profit

kohti

tässä: johonkin suuntaan

towards

to order

naturally

sertifikaatti tässä: todistus, certificate joka kertoo laadusta, luotettavuudesta tms. hyötyä

saada hyötyä, etua, voittoa

imago

tässä: kuva, jonka image yritys luo itsestään asiakkaille

kilpailuvaltti

tärkeä etu, asset jolla pääsee muita parempaan asemaan kilpailutilanteessa

suosio

tässä: suosittuus, popularity menestys

to benefit

olosuhteet (mon.) tilanne, olot circumstances JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

5

Uutiskatsaus

Kysymykset 1. Kuinka monta uutta lentokonetta Finnair on tilannut käyttöönsä?

2. Miksi venäläinen matkustajalentokone putosi Egyptissä?

3. Mitkä asiat houkuttelevat matkailijoita Lappiin?

4. Kuinka suuri osuus Suomen metsien sadosta on keskimäärin luomua?

Vastaukset 1) Lentoyhtiö on tilannut yhteensä 19 kappaletta uusia Airbus A350 -koneita. 2) Lentokone putosi ilmeisesti terroristijärjestön pommin takia. 3) Erityisesti joulupukki, porot, koiravaljakkoajelu ja revontulet kiinnostavat matkailijoita. 4) Jopa 90 prosenttia sadosta on kasvanut luonnonmukaisesti.

http://store.puhutaan-suomea.net Get your subscription for 2016.

FREE access to all past issues!

6

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

Tapahtui ja Tapahtuu

tAPAHTUMIA, fESTIVAALEJA, uRHEILUA Florin Dimulescu

11.12.–20.12.2015 Kaapelin joulu 2015 Kaapelitehdas, Helsinki

kailu on suosittu esitys varsinkin perheen pienimmille. http://hartwallarena.fi/en/disney-ice-1

Tapahtumassa yli 150 suomalaista kädentaitajaa esittelee tuotteitaan. Kaapelin joulu tarjoaa tunnelmallista jouluista ohjelmaa, erilaisia työpajoja ja muuta tekemistä lapsille joka päivä. Tapahtuman yhteydessä järjestetään joulukeräys vähävaraisille nuorille ja perheille. http://www.kaapelinjoulu.fi/

24.1.–10.4.2016 Kemin LumiLinna 2016 Kemi

13.12.2015 Seurasaaren joulupolku Seurasaari, Helsinki Seurasaaren joulupolku järjestetään tänä vuonna jo 20. kerran.

Tapahtuma on suunnattu koko perheelle, ja siihen kuuluu joululauluja, valopaja, kynttiläpolku, kasvomaalausta ja koristepiparkakkunäyttely. http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/seurasaaren-joulupolku-1312

21.1.2016–24.1.2016 Matka 2016 Messukeskus, Helsinki Matka 2016 on Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma. Yli 80 maata tarjoaa eksoottisia matkoja kolmena päivänä koko messujen ajan. Mukana tapahtumassa on muun muassa matkatoimistoja, majoitusliikkeitä ja laivayhtiöitä. http://www.matkamessut.fi

4.2.2016–7.2.2016 Disney On Ice – 25 v.

Hartwall Areena, Helsinki Musiikillinen Disney On Ice -jääshow tuo juhlavuotena 2016 Mikki Hiiren ja Minni Hiiren myös Suomeen. Vauhdikas seik-

Tänäkin talvena nousee Perämeren rannalle Kemin keskustaan uusi LumiLinna. Avajaisjuhlat pidetään 23. tammikuuta 2016. Vierailijat kymmenistä maista voivat ihailla valaistuja lumi- ja jääveistoksia, syödä LumiRavintolassa ja yöpyä LumiHotellissa.

▣

http://www.twinkletampere.fi

kädentaitaja

käsityöläinen; henkilö, joka tekee craftsman, artisan käsitöitä

työpaja

tässä: kun jkn ryhmä on kokoon- workshop tunut työskentelemään yhdessä

jnk yhteydessä

tässä: osana tapahtumaa

in touch (with)

keräys

tässä: hyväntekeväisyykeruu jtk tarkoitusta varten

collection, appeal

vähävarainen

(melko) köyhä; jolla on vähän omaisuutta

poor, of limited means

suunnata

tässä: kohdistaa

to aim, to target

koriste

koristus; jolla koristetaan jotakin

ornament

matkailuala

matkailu elinkeinona, turismi

tourism

muun muassa

esimerkiksi

including

liike

tässä: yritys

business

vauhdikas

jossa on vauhtia, nopea

speedy, fast

seikkailu

jännittävä tapahtuma(sarja)

adventure

avajaisjuhla

juhla tapahtuman alussa

opening ceremony

yöpyä

olla yötä jssk

to stay overnight

Kuva: Kaapelijoulu / Juho Lappalainen

JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

7

Tutustu Suomeen

On ihan ok olla hiljaa Opas suomalaisiin tapoihin Teksti: Kaisa Halme KUVA: AURELIAN POP

S

anonnan mukaan suomalainen vaikenee monella eri kielellä. Tällä tarkoitetaan sitä, että suomalaiset saattavat osata monia eri kieliä, mutta eivät juuri juttele edes omalla äidinkielellään. Vaikka tilanne ei ole ihan näin yksinkertainen, ei sanonta ole aivan tuulesta temmattu.

Suomalaisten ei nimittäin ole vaikea olla hiljaa edes seurassa. Heillä ei myöskään ole tarvetta aloittaa keskustelua vieraiden kanssa, ellei siihen ole erityistä syytä. Vilkkaisiin keskustelukulttuureihin tottuneista ulkomaalaisista tämä voi vaikuttaa töykeältä, vaikka siitä ei ole kyse. Etenkin vieraalla kielellä keskusteleminen voi tuntua suomalaisesta vaikealta, vaikka kielitaito olisikin hyvä.

Ulkoasiainministeriön ylläpitämällä this is FINLAND -sivustolla (finland.fi) on artikkeli, jossa kerrotaan suomalaisista tavoista ja tottumuksista. Olli Alhon kirjoittamassa artikkelissa huomautetaan, että Suomi on ulkomaalaiselle helppo ▶ maa. Se on tavoiltaan rento, joten vieraan on vaikea tehdä suuria sosiaalisia virheitä.

8

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

Tutustu Suomeen

Tasa-arvo Suomi on verrattain tasa-arvoinen maa. Naisia on johtavissa asemissa sekä politiikassa että talouselämässä – vaikkakin edelleen naisia on miehiä vähemmän. Myös kielen puolesta suomi on tasa-arvoinen: kielessä ei käytetä feminiinisiä eikä maskuliinisia sukuja ja ihmiseen, mieheen tai naiseen, viitataan neutraalilla pronominilla “hän”.

Vaikka suomalainen nainen arvostaa, että mies avaa hänelle oven tai auttaa takin ylle, on hän ylpeä itsenäisyydestään. Suomalainen nainen myös kantaa omat matkalaukkunsa, vaihtaa tarpeen vaatiessa autonrenkaat ja sijoittaa omat rahansa. ▶

olla ok

olla normaalia

vaieta

olla puhumatta, olla hiljaa

olla tuulesta temmattu

(sanonta) olla keksitty, olla ilman perusteita tai todisteita

nimittäin

näet; täydentää jtkn edellä esitettyyn lausumaan

töykeä

epäystävällinen, tyly

etenkin

varsinkin, erityisesti

ylläpitää

pitää toiminnassa, voimassa

tottumus

käytössä oleva menettelytapa; tottuneisuus

verrattain

verraten, suhteellisen

JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

9

Tutustu Suomeen Toisaalta tasa-arvo toimii toisinkin päin: miehet osallistuvat yhtä lailla naisten rinnalla kotitöihin ja lastenhoitoon. Tasa-arvoinen suhde näkyy myös kodin ulkopuolella, kuten ravintolassa tai kahvilassa. Ulkomaalaisesta voikin tuntua uskomattomalta, että esimerkiksi ravintolassa nainen ja mies voivat puolittaa laskun tai nainen voi hoitaa sen kokonaan. Usein kyse on myös siitä, että avioparilla on yhteinen tili, jolloin laskun maksajalla ei ole väliä.

Vaikka suomalainen nainen arvostaa, että mies avaa hänelle oven tai auttaa takin ylle, on hän ylpeä itsenäisyydestään.”

Puhuttelu Teitittely on Suomessa melko harvinaista. Sinuttelua käytetään niin perheen, ystävien kuin tuntemattomienkin kesken. Usein myös palvelutilanteissa, kuten kaupan kassalla, käytetään sinuttelua. Teitittely kuuluu lähinnä virallisiin tilanteisiin, kuten politiikkaan. Myös vanhuksia on kohteliasta teititellä, jos he ovat vieraita. Suomalainen voi kuitenkin joskus jopa loukkaantua, jos häntä teititellään. Tällöin hän saattaa kokea, että puhuttelija pitää häntä vanhana.

Monissa kulttuureissa on erittäin tärkeää muistaa toisen nimi. Suomessa sillä ei ole niin väliä, sillä nimeä käytetään tervehtiessä vain harvoin. Tervehtimiseen ei myöskään tarvitse liittää muita lisiä tai hellittelynimiä, pelkkä ”huomenta” riittää hyvin.

viitata

tässä: ilmaista jtak

auttaa ylle

tässä: auttaa pukemaan takin päälle

puolittaa

tässä: maksaa puoliksi

hoitaa

tässä: maksaa

teititellä

käyttää mon. 2. pers. pronominia “te”, kun puhutellaan yhtä henkilöä

sinutella

käyttää yks. 2. pers. pronominia “sinä”, kun puhutellaan yhtä henkilöä; puhutella jotakuta sinuksi

liittää

tässä: lisätä

hellittelynimi

nimi, jolla on positiivinen tunnepitoinen merkitys

määre

tässä: määrittävä sana, joka luonnehtii kohdetta

ylipäätään

ylipäänsä; tässä: muutenkin

ytimekäs

tässä: voimakas

ele

ruumiinosan liike, joka korostaa kommunikointia

antaa arvoa

arvostaa

toteamus

lausuma

olla tarpeen

olla tarpeellista

vaivaantua

tässä: vaivautua, kiusaantua, joutua hämilleen

arvostaa

tässä: kunnioittaa

olla arka

tässä: olla varovainen, käyttää vähän

Toisin on puhuttelun laita vaikkapa täällä Teneriffalla, jossa olen asunut kaksi vuotta. Jos tervehdykseen ei liitetä nimeäni, siihen lisätään joku muu määre: hei kulta, hei pikkuinen, hei rakas… Näin tervehtivät siis työkaverit tai vaikkapa kaupan kassa, eivät pelkästään ystävät tai perheenjäsenet.

Suomessa hellittelynimien käyttö on ylipäätään vähäistä. Läheistä suhdetta ilmaisevat “kultaseni” tai “rakkaani” on varattu yleensä vain perheenjäsenille tai hyville ystäville, ja heillekin vain harvoin.

Tervehtiminen Suomessa tervehditään kättelemällä ja katsomalla silmiin. Kättely on lyhyt ja ytimekäs, eikä siihen yleensä liitetä mitään muita eleitä, kuten olkavarteen koskettamista. Tavatessa tai erotessa voi myös halata, mutta kuten hellittelynimien kanssa, vain läheisiä halataan.

Poskipusut ja käsisuudelmat eivät kuulu suomalaisiin tapoihin, vaikka poskipusuja vaihdetaan nykyään Suomessakin ainakin joissain piireissä.

Keskusteleminen Artikkelissaan Olli Alho kirjoittaa, että suomalaiset antavat paljon arvoa puhutulle sanalle. Jos jotain luvataan, se pitää. Jos tapaaminen päättyy toteamukseen, että mennään pian lounaalle, suomalainen olettaa, että lounaalle myös mennään.

Suomalainen ei tuhlaa sanoja, vaan sanoo vain sen, mikä on tarpeen. Jos ei ole mitään sanottavaa, on parempi olla hiljaa. Suomalaiset eivät vaivaannu, vaikka keskustelussa olisi taukoja. He myös puhuvat verrattain hitaasti ja arvostavat toisen puhetta. Jokainen puhuu vuorollaan ja toisen keskeyttämistä pidetään töykeänä.

Vaikka suomalaisilla on yleisesti ottaen hyvä kielitaito, monet ovat arkoja puhumaan vieraita kieliä. Moni ajattelee, että kieli pitää osata ”täydellisesti” ▶ ennen kuin sitä voi käyttää.

10

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

Ruoka ja juoma Suomessa syödään yleensä tukeva aamiainen. Lounas nautitaan keskipäivän aikaan noin kello 11–13. Illallinen on vuorossa moneen muuhun maahan verrattuna aikaisin eli jo noin kello 17–18. Tämän jälkeen nautitaan yleensä vielä iltapala, esimerkiksi voileipiä. Leipää syödään Suomessa muutenkin melko paljon: aamupalalla, lounaalla, välipalana, illallisella ja iltapalana.

Ruokailu päättyy yleensä kahviin, jota juodaan Suomessa hurjia määriä. Kahvia juodaan aamusta iltaan. Sitä hörpitään kotona, työpaikalla ja kylässä – toisin sanoen missä vain ja milloin vain. Kahvia juodaan isoista kupeista ja monta kuppia päivässä.

Kahvia hörpitään kotona, työpaikalla ja kylässä – toisin sanoen missä vain ja milloin vain.

Sitä juodaan isoista kupeista ja monta kuppia päivässä.”

Saunominen Lähes jokaisesta suomalaiskodista löytyy sauna. Sauna kuuluu yhtä lailla arkeen kuin juhlaan. Usein se liittyy myös illanviettoon ystävien ja tuttavien kesken.

Suomalaiset kaipaavat melko paljon omaa henkilökohtaista tilaa eli ihmiset eivät tule kovin lähelle toisiaan keskustellessaan. Saunassa kuitenkin ollaan tarvittaessa hyvinkin lähekkäin. Lisäksi saunassa ollaan alasti, joten miehet ja naiset saunovat useimmiten eri aikaan, ellei kyse ole perheenjäsenistä.

Miehille ja naisille tarkoitetuissa yhteissaunoissa pidetään uimapuku päällä.

Jokaisella on oma tapansa saunoa. Löylyistä mennään aina välillä vilvoittelemaan pesuhuoneeseen tai ulkoilmaan. Parhaassa tapauksessa sauna on järven rannalla, jolloin saunojat pääsevät myös uimaan.

tukeva

runsas, iso

hörppiä

tässä: juoda

tuttava

tuttu henkilö

vilvoitella

jäähdytellä itseään, kun on kuuma

▣

Tampereen Suomi–Romania yhdistys

Tervetuloa! Yhdistyksen tavoitteena on tuoda yhteen suomalaisesta ja romanialaisesta kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä ja edistää kielten oppimista. Järjestämme retkiä, tapahtumia ja kokoontumisia. www.suomi-romania.Þ

JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

11

SAUNA

ON Suomalaisuuden sydän

S

aunominen kuuluu olennaisena osana suomalaiseen kulttuuriin – Sibeliuksen ja salmiakin rinnalla. On vain harvoja asioita, joita suomalaiset rakastavat enemmän kuin saunaa. Ei ole niin väliä, vaikka sauna ei alunperin olisikaan aivan suomalainen keksintö. Monesta muusta suomalainen luopuu ennemmin kuin viikoittaisesta saunaillastaan.

Kansamme halusta saunoa kertoo jotakin se, että Suomessa on viisi miljoonaa asukasta ja kolme miljoonaa saunaa. Kaikki suomalaiset voisivat siis saunoa yhtä aikaa, jos haluaisivat.

Sauna kuuluu myös erityisesti suomalaisiin juhlapyhiin ja muihin vapaapäiviin, ▶ joten esimerkiksi jouluna ja juhannuksena saunotaan ahkerasti.

12

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

harva

tässä: muutama, ei moni

yhtä aikaa

samaan aikaan

juhlapyhä

ajankohta, jolloin vietetään kirkollista juhlapäivää, esim. joulu, pääsiäinen

sotienjälkeinen

joka on tapahtunut sotien jälkeen; tässä: Suomessa talvisodan ja jatkosodan jälkeen

mallas

mon. maltaat; viljan jyviä, joita on idätetty ja kuivattu esim. (alkoholi)juomien valmistusta varten

ELÄMYS

Suomessa on viisi miljoonaa asukasta ja kolme miljoonaa saunaa.”

Teksti: Anna Brinck KUVA: Aurelian Pop

sahti

väkevä mallasjuoma

palvata

kypsentää ja savustaa lihaa hitaasti kosteassa ja lämpimässä tilassa

niinpä

näin ollen, joten

jnk päätteeksi

jnk lopuksi

vaivatta

helposti, ilman vaivaa

raukea

rento, unelias

olotila

tila, jossa jokin on; tässä: tunne

Sauna ennen ja nyt Sotienjälkeisessä Suomessa oli lähes sääntö, että saunaan mennään lauantai-iltana tai työpäivän jälkeen. Lauantai oli tuohon aikaan, ja vielä 1960-luvun lopulle asti, yleisesti työ- ja koulupäivä. Myös ennen tansseihin lähtöä tai vaihtoehtoisesti ennen sunnuntaiaamun kirkonmenoja oli tyypillistä käydä saunassa.

Sauna oli pitkään talon ainoa peseytymispaikka ja lämpimän veden lähde, joten saunassa on ennen vanhaan paitsi peseydytty, myös hoidettu sairaita ja synnytetty.

Saunassa on myös muun muassa valmistettu maltaita, pantu sahtia ja kypsennetty ▶ palvaamalla lihaa.

JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

13

ELÄMYS

Kun vielä 1970-luvulla kaupungeissa käytiin yleisissä saunoissa, nykyään lähes jokaisessa kerrostaloasunnossakin tai ainakin taloyhtiössä on oma sauna. Niinpä nykyään useimmat perheet saunovat omissa saunoissaan.

Yleisiä saunoja ei ole jäljellä kuin muutama perinteinen, kuten Kotiharjun sauna Helsingin Kalliossa ja Rajaportin sauna Tampereen Pispalassa.

Sauna on suomalaisille “pyhä” paikka ja löylyhuonetta kunnioitetaan arvokkaalla käytöksellä.”

Kuva: Flickr / Public domain

Kuitenkin ajan mittaan saunatavat ja -perinteet ovat muuttuneet. Saunapäivä ei enää ole välttämättä lauantai, vaan saunaan mennään silloin kun tekee mieli: lenkin jälkeen tai pitkän työpäivän päätteeksi. Sähkösauna lämpiää nopeasti ja vaivatta. Saunassa ei käydä ainoastaan peseytymisen takia, vaan lämmön tuoman rentouttavan ja raukean olotilan vuoksi.

Saunomistavoista ja saunaetiketistä Saunassa istutaan yleensä noin 10–15 minuuttia kerrallaan. Löylyjen välissä vilvoitellaan, jolloin annetaan hengityksen ja ruumiinlämmön tasaantua.

Samalla huolehditaan nestetasapainosta, sillä saunoessa tulee muistaa juoda paljon vettä. Vuodenajasta ja saunan sijainnista riippuu, vilvoitellaanko vain pukuhuoneessa olutpullosta hörpäten, pulahdetaanko löylystä uimaan järveen tai avantoon vai kierähdetäänkö viilentäytymässä lumihangessa. Nopeita lämpötilavaihteluita, kuten suoraan saunasta avantoon tai lumihangesta saunaan, ei suositella sydän- ja verisuonisairauksista kärsiville. Muuten suomalaiset kuitenkin saunovat ikään katsomatta – jokainen oman mukavuusalueensa mukaan. Kun lapset leikkivät vesisoikossa viileämmillä alalauteilla, aikuiset istuvat ylälauteilla terävämmistä löylyistä nauttien.

Löyly on sana, jolle on hankala löytää suoraa käännöstä muista kielistä. Se tarkoittaa paitsi sitä sihisevää kosteaa lämpöä, joka nousee, kun saunan kiukaalle heittää vettä (“heittää löylyä”), myös saunan luomaa kokonaistunnelmaa (“olipa hyvät löylyt”). Monen mielestä kuitenkin puilla hitaasti lämmitetty kiuas antaa parhaimmat löylyt, mutta kiukaan lisäksi myös saunan ilmanvaihto ja lauteet vaikuttavat siihen, miltä löylyt saunassa tuntuvat.

▶ Kuva: Flickr / Sam Leppanen

14

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

ELÄMYS

Monia ulkomaalaisia arveluttaa saunomisessa kuumuuden lisäksi alastomuus.

Perinteisesti suomalaisessa saunassa istutaan ilman vaatteita, mutta enää uimapuvun tai pyyhkeen käyttämistä ei lasketa saunaetiketin rikkomiseksi.

Tietyissä yleisissä saunoissa uimapuvun käyttöä saunassa pidetään hygieniariskinä, joten esimerkiksi uimahallien saunoissa saunotaan yleensä alasti.

Myöskään sekasaunominen eli miesten ja naisten saunominen yhtä aikaa ei ole enää nykyään lainkaan niin yleistä kuin on annettu ymmärtää. Naisilla ja miehillä on omat vuoronsa usein myös perheen kesken, kun lapset alkavat lähestyä teini-ikää.

Tärkeimmät saunaetikettiin liittyvät kirjoittamattomat säännöt liittyvät kuitenkin pukeutumisen sijaan käytökseen: saunan oven taakse jäävät niin tittelit kuin tappelutkin. Saunassa jutellaan, toisinaan vaikeistakin asioista ja napakasti, mutta saunassa ei tapella eikä kiroilla. Sauna on suomalaisille “pyhä” paikka ja löylyhuonetta kunnioitetaan arvokkaalla käytöksellä.

Saunoja ja saunojia joka lähtöön Koska suomalaiset rakastavat kilpailuja ja ennätyksiä, myös saunomisessa kilpaillaan. Saunomisen vuosittaiset MM-kilpailut saivat hieman kyseenalaista huomiota osakseen, kun vuonna 2010 yksi kilpailija menehtyi ja toinen loukkaantui vakavasti oltuaan liian kuumassa saunassa liian pitkään.

Vastaavanlaisia kilpailuja järjestetään myös löylynheiton tarkkuudessa. Myös saunan koolla on väliä. Maailman suurin puulämmitteinen sauna on vuonna 1904 valmistunut Merisotakoulun sauna Suomenlinnassa. Siellä mahtuu saunomaan kerrallaan jopa 180 henkeä. Maailman syvin sauna taas on Pyhäsalmen kaivoksessa, joka sijaitsee 1 405 metrin syvyydessä.

Minkälainen sitten on se paras sauna: onko se savusauna, kertalämmitteinen vai jatkuvalämmitteinen sauna vai rantasauna? Vastauksia lienee yhtä monta kuin on saunojia. Useimmiten paras sauna on kuitenkin oma koti- tai mökkisauna, josta saa parhaimmat löylyt.

▣

Have you just moved to Finland?

Do you need help finding a job? Learning the language?

Completing paperwork? Comprehending the culture?

Or just want to chat & meet new friends?

Then join IESAF today!

find us here!

INTERNATIONAL ENGLISH SPEAKERS’ ASSOCIATION OF FINLAND RY

FREE to join

Active forum

Discounts

Monthly quizzes

New wiki section

Social events

vilvoitella

jäähdytellä itseään, kun on kuuma

tasaantua

tasoittua, tulla tasaise(mma)ksi

tulee muistaa

pitää muistaa, on muistettava

hörpätä

siemaista, juoda (kuuluvasti) kerrallaan nielaistavan nestemäärän

pulahtaa

kastautua veteen

kierähtää

pyörähtää

lumihanki

paksu lumikerros, joka peittää maata

mukavuusalue

olotila, joka tuntuu mukavalta

vesisoikko

melko iso matalalaitainen astia, joka on täytetty vedellä

laude

mon. lauteet; rakennelma, jolla istutaan saunassa

terävä

tässä: voimakas, kuuma

sihistä

äänestä, joka muistuttaa pitkään jatkuvaa s-äännettä

arveluttaa

epäilyttää

käytös

käyttäytyminen, käyttäytymistapa

tappelu

tappeleminen, kahakka

napakasti

tässä: terävästi, suoraan

kyseenalainen

epäilyttävä

kaivos

paikka, jossa louhitaan mineraaleja

lienee

on luultavasti

Tmi Marja-Liisa Helenius offers Finnish-English-Finnish translation services in the fields of e.g. ads/marketing, culture and education, technology and law.

We translate press releases, websites, manuals, academic texts, articles, reports and surveys, guidelines and regulations. We also offer editing and content creation services.

Visit our website

www.marjaliisahelenius.com

or contact

marjaliisa.helenius@gmail.com

JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

15

Kieli ja Kielioppi

Sarja Minna Canthin Anna Liisa -näytelmästä alkaa

Selitykset ja sanasto: Aino Ojatalo

Uutena juttutyyppinä aiomme julkaista lehdessä kokonaisen näytelmätekstin osa kerrallaan. Kyseessä on Anna Liisa -niminen näytelmä, joka on tunnetun suomalaisen naiskirjailijan Minna Canthin teos. Teos ilmestyi vuonna 1895, ja sitä on esitetty kantaesityksensä jälkeen useita kertoja. Teksti on jaettu sopivan mittaisiin osiin, jotka ilmestyvät yksi kerrallaan tästä numerosta eteenpäin.

Tässä numerossa julkaisemme ensimmäisen osan, jossa Johannes ja Anna Liisa aloittavat keskustelun tulevista häistään.

HENKILÖT: KORTESUO, tilallinen RIIKKA, hänen vaimonsa ANNA LIISA ja PIRKKO, heidän tyttäriään JOHANNES KIVIMAA, Anna Liisan sulhanen MIKKO, tukkimies, Kortesuon entinen renki HUSSO, hänen äitinsä ROVASTI, LÄÄKÄRI, NIMISMIES, KAUPPIAS | kirkonkylän herroja RISTOLAN EMÄNTÄ HEIMOSEN EMÄNTÄ KATAJAMÄEN ISÄNTÄ ym. kyläläisiä. näytelmä

teos, joka esitetään teatterissa

renki

maalaistalon työmies

kantaesitys

näytelmän tms. teoksen ensimmäinen julkinen esitys

kirkonkylä

kylä, joka on kirkon ympärillä

herra

tässä: merkittävä miespuolinen henkilö kylällä

tilallinen

maatilan omistaja

tukkimies

työmies, joka kuljettaa puutavaraa vesireittiä pitkin

Kuva: Wikimedia.org Minna Canth (1844 - 1897), ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, oli kirjailija, liikenainen ja väsymätön tasa-arvon puolestapuhuja.

Anna Liisa Osa 1.

perällä

Tupa Kortesuon talossa. Perällä ovi. Siitä oikeaan uuni. Etulavalla vasempaan ristikkojalkainen pöytä, oikeaan korkeat luomapuut. Penkkiä seinämillä ynnä pöydän ympäri. Vasemmalla seinällä kaksi ikkunaa, oikealla yksi.

Anna Liisa luo kangasta. Hän on valkoverinen, solakka nainen, surumieliset, suuret, siniset silmät, kaunis, mutta hiukan kalpea; hänen vaaleat hiuksensa riippuvat paksulla palmikolla takana. Hetken päästä tulee Johannes sisään.

JOHANNES: Päivää, Anna Liisa.

ANNA LIISA: Johannes! Sepä hauskaa.

JOHANNES: Sattuipa hyvin, kun tapaan sinut täällä yksinäsi. Vieläkö sinä nyt alotat kangasta?

ANNA LIISA: Vielä.

JOHANNES: Ja aijot saada sen valmiiksi myös?

ANNA LIISA: Täytyy. Tästä, näetkös, tulee vihkimäleninki.

JOHANNES: Elä? Vai vihkimäleninki! Mutta kylläpä sitten saat pitää kiirettä.

Sillä tiedätkös mitä minulla nyt on mielessä?

ANNA LIISA: Noo? Annahan kuulla.

16

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

takaosassa

ristikkojalkainen pöytä, jonka päissä on kaksi pöytä jalkaa X-kirjaimen muotoisessa asennossa luomapuut

(mon.) väline, jonka avulla valmistetaan loimi; loimi: lankajärjestelmä kangasta varten

seinämillä

tässä: seinän vieressä

ynnä

sekä, ja myös

luoda kangasta

valmistaa kangasta

valkoverinen

vaaleaihoinen ja -hiuksinen

solakka

hoikka

hiukan

hieman, vähän

kalpea

tässä: jolla on vaaleat/värittömät kasvot

palmikko

letti; hiukset, jotka on sidottu tietyllä tavalla yhteen

alotat

= aloitat (aloittaa)

aijot

= aiot (aikoa)

vihkimäleninki

hääpuku

elä

= älä; tässä: ihanko totta?

Kieli ja Kielioppi JOHANNES: Ehei!—Ei sitä noin työtä tehdessä, se kun on niin ylen tärkeätä.

Käy istumaan tuonne pöydän luokse, niin kerron.

ANNA LIISA: (säpsähtää) Ylen tärkeätä? Mitä se sitten onkaan?

JOHANNES: Ei mitään ikävää. Elä pelkää. Kovin sinä olet paha säikkymään.

ANNA LIISA: (pyyhkäisee otsaansa, rauhoittuu). Niin, eikö se ole hupsua?

Turhanpäiväisestä kun aina veret sävähtävät.—Istu sinä penkille tuohon, minä otan jakkaran.

ylen tärkeä

erittäin tärkeä

säpsähtää

säikähtää, hätkähtää

ikävä

tässä: paha

säikkyä

pelästyä, säikähtää

Turhanpäiväises- tässä: Säikähdän aina turhan tä kun aina veret takia. sävähtävät. anna minun istua anna minun vain istua tässä näin ikään

JOHANNES: (silittelee hänen hiuksiaan) Siihenkö sinä taas asetut alas? Tulisit ennemmin tänne polvelleni.

ANNA LIISA: Ei, anna minun istua näin ikään. Tässä sinun jalkojesi juuressa on niin hyvä olla.

JOHANNES: Mutta sylissäni olisi vielä parempi. Tulepas koettamaan.

ANNA LIISA: Ei, ei. En minä tule.

JOHANNES: Et tule? Miksi et tule?

jalkojen juuressa jalkojen vieressä pitää kiinni jonkun sanasta

luottaa siihen, mitä joku sanoo

panemma

= panemme (panna = laittaa)

kuulutus

tässä: ilmoitus tulevista häistä kirkossa (aikaisemmin kuulutuksilla selvitettiin, onko avioliitolle esteitä)

panna kuulutuk- ilmoittaa seurakunnalle hääsiin parin nimet kuulutusta varten pyhä

tässä: sunnuntai

kuta likempänä

mitä lähempänä

arvella

tässä: ajatella

kotosalla

kotona

eivätkö liene

(potentiaali) tässä: ovat luultavasti

elähän

= älähän

ennestään

entuudestaan; tässä: jo aikaisemman kokemuksen perusteella

ANNA LIISA: En nyt. Sitten toisen kerran.

JOHANNES: Sittenkö, kun olen kertonut asiani? Tuletko sitten?

ANNA LIISA: No, ehkäpä.

JOHANNES: Hyvä on. Minä pidän kiinni sanastasi.

ANNA LIISA: Mutta mitä sinulla nyt on sitten mielessäsi?

JOHANNES: Sitä vaan, että panemma kuulutuksiin ensi pyhänä. Ja kolmen viikon päästä pidämme häät.

ANNA LIISA: Niinkö pian?

JOHANNES: Niin, mitäs niistä enää viivyttelee. Kuta likempänä se aika on, sitä parempi. Vai kuinka sinusta?

ANNA LIISA: Minusta samoin. Mutta mitähän siitä arvelee isä ja äiti?

JOHANNES: Minä heiltä kysyn. Ovatko he kotosalla?

ANNA LIISA: Kyllä luulen. Eivätkö liene siellä jossain kartanolla.

JOHANNES: Sitten saamme heti kuulla. Mutta nyt syliini ensin.

ANNA LIISA: Elähän vielä. Meillä olisi niin paljon puhuttavaa, Johannes.

JOHANNES: Voimme sen tehdä, vaikka istut tässä polvellanikin.

ANNA LIISA: Ei siitä tule mitään. Tiedäthän sen ennestäänkin.

JOHANNES: No, puhutaan sitten pian—hyvin pian.

Sävypartikkelit -s, -pa(s)/-pä(s) Sävypartikkelit ovat kielen osasia, joilla tuotetaan painotuksia, lisämerkityksiä ja vivahteita. Niiden avulla ilmaistaan esimerkiksi harmittelua, ihastusta ja kummastusta. Sävypartikkeleihin kuuluvat myös sanan loppuun liittyvät -s ja -pa(s)/-pä(s).

Päätettä -s käytetään monesti osana verbiä (katsos) tai kysymyssanaa (mitäs). Se esiintyy myös osana toista sävypartikkelia -pa/-pä (katsopas) lisäämässä tuttavallisuutta ja puhekielisyyttä. Näin ollen käsky tule tänne voidaan ilmaista myös tules tänne, tulepa tänne ja tulepas tänne. Muihin vaihtoehtoihin verrattuna pelkkä ‑pa/-pä-pääte on melko toteava.

Teksti: Janika Hurtig

Sävypartikkelien tulkinta on haastavaa. Usein niiden myötä kysymyssanat muuttuvat enemmänkin kehotuksiksi (näetkös tämän), kun taas kehotuksista tulee käskeviä (olepas hiljaa).

Toisinaan sävypartikkeli päinvastoin lieventää käskyä (katsopas tänne), toisinaan se vahvistaa väittämää kuten kinastellessa (kylläpäs, eipäs).

Yleistyksistä huolimatta sävypartikkeleita ei voida tulkita täysin yksiselitteisesti, vaan tulkintaan vaikuttavat ennen kaikkea konteksti, äänenpaino ja puhetapa.

JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

17

Kieli ja Kielioppi

Minä rakastan sinua. Tykkäätkö sinä minusta?

Verbin rektio

Riikka Kuningas

Artikkelin otsikossa esiintyy suomen kielen oppijalle ehkä haastavin suomen kielen opittava kielioppiasia: rektio. Rektio tarkoittaa sitä, että lauseen verbi määrää sen, missä muodossa lauseen muut jäsenet eli sanat ovat. Yksi ensimmäisistä Suomeen saapuneen oppima lause on ”Minä rakastan sinua.” Tässä vaiheessa juuri kukaan ei edes huomaa oppineensa ensimmäisen rektionsa: rakastaa + partitiivi. Rakastaa on siis ns. partitiiviverbi, joka saa parikseen aina partitiivin.

Hän rakastaa lukemista.

Me rakastamme koiriamme.

Ystäväni rakastaa samoilua.

Otsikossa esiintyvä tykätä-verbi taas, huolimatta samankaltaisesta merkityksestään kuin rakastaa, vaatii parikseen elatiivin eli -stA-lopun.

Hän tykkää lukemisesta.

Me tykkäämme koiristamme.

Ystäväni tykkää samoilusta.

Verbin rektioiden opettelu on haastava työ, joka vaatii paljon harjoittelua ja toistoa. Silloin kun ilmaistaan paikkaa tai suuntaa, on verbin rektio jokseenkin selvä ja helposti opittavissa: Juoksen metsässä. Juoksen metsästä. Juoksen metsään.

Aina verbin rektio ei ole näin helposti ja loogisesti pääteltävissä, vaan se on opittava ulkoa — kuten rakastaa- ja tykätä-verbin rektio.

Ulkoa oppiminenkaan ei aina riitä, koska verbillä ei välttämättä ole vain yhtä ja ainoaa rektiota. Verbillä voi olla eri merkityksiä, jotka rektio paljastaa: Lainaan kirjan ystävälle. Lainaan kirjan ystävältä. Ystäväni loukkasi minua sanoillaan. Aleksanteri loukkasi oikean jalan lasketteluonnettomuudessa.

Tähän artikkeliin on kerätty suomen kielen 1000 yleisimmän sanan sanastosta verbit, joita on listassa 222. Jos olet kiinnostunut myös muista yleisimmistä suomen kielen verbeistä, löydät ne artikkelin lopussa mainitusta internetlähteestä.

Yleisimpien sanojen tunteminen helpottaa ja nopeuttaa tekstien lukemista, kuuntelemista ja ymmärtämistä, koska sanakirjan käytön tarve vähenee. Outojen sanojen merkityksen päättely kontekstista onnistuu, kun tekstin outojen tai huonosti tunnettujen sanojen määrä ei ole liian suuri. Kuinka paljon sanastoa sitten pitäisi osata?

Monissa tutkimuksissa on yritetty arvioida, kuinka suuren osan kielen tavallisimmat sanat kattavat normaalista tekstistä.

Näyttää siltä, että noin 1 300 tavallisinta sanaa kattaa noin 75 prosenttia koko tekstistä, 2 000 sanaa n. 80 prosenttia ja 5 000 sanaa noin 90 prosenttia tekstistä. Erään arvion mukaan 75 prosenttia sanoista V = verbi täytyy olla tuttuja ennen kuin kirjallista tekstiä voi ymmärtää karN = muu kuin objektina oleva nomini keasti, 90 prosenttia tarvitaan kaikkien pääasioiden ymmärtämiseksi O = (nomini)objekti 1. inf. = verbin perusmuoto ja peräti 95 prosenttia jos myös yksityiskohdat pitäisi ymmärtää. Näin -mAAn = kolmannen infinitiivin illatiivi ollen pitäisi olla hallussa n. 5 000 sanaa, ennen kuin kaunokirjallisen -mAssA = kolmannen infinitiivin inessiivi tekstin lukeminen sujuu luontevasti ja lukija helposti ymmärtää luke-mAstA = kolmannen infinitiivin elatiivi -minen = verbaalisubstantiivi mansa. Kun outojen tai huonosti tunnettujen sanojen määrä tekstissä kasvaa, ei myöskään outojen sanojen merkityksen päättely kontekstisyks. mon. nom = nominatiivi talo talot ta enää onnistu.

Lyhenteet

Seuraavasta listasta löydät suomen kielen 100 yleisintä verbiä, jotka on poimittu 1 000 yleisimmän sanan joukosta. Listaan on merkitty 10 yleisimmän verbin yleisimmät rektiot. Lista ei ole täydellinen. Jos verbien rektiot kiinnostavat, suosittelen hankkimaan kirjallisuuslähteissä mainitut Hannele Jönsson-Korholan ja Leila Whiten kirjat, joista Tarkista tästä -kirjassa on myös muiden kuin verbien rektioita.

Lista jatkuu seuraavassa numerossa.

18

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

par = partitiivi gen = genetiivi akk = akkusatiivi ine = inessiivi ela = elatiivi ill = illatiivi ade = adessiivi abl = ablatiivi all = allatiivi tra = translatiivi ess = essiivi

taloa talon talon talossa talosta taloon talolla talolta talolle taloksi talona

taloja talojen talot taloissa taloista taloihin taloilla taloilta taloille taloiksi taloina

Kieli ja Kielioppi 1. voida 2. saada 3. tulla

4. antaa

5. pitää

6. tehdä

7. sanoa

8. käyttää

9. ottaa 10. suorittaa

V + V 1. inf. esim. Voimme ennustaa rikollisuuden.

V + V 1. inf. esim. Saako vaalikopista ottaa kuvan ja panna jakoon?

V + N ela/abl esim. Hän tuli ikkunasta on Hannu Lemisen ohjaama elokuva olympiavuodelta 1952.

V + N ill/all esim. Aina kun tulin jäälle, omissa soi.

V + N ela esim. Ennen kuin minusta tuli äiti, tein ja söin lämpimiä aterioita.

V + N tra esim. Sain potkut, kun tulin raskaaksi.

V + V -mAAn esim. Nyt mie tulin hakemaan sitä lääkettä!

V + V -mAstA esim. Milloin hän tulee syömästä?

V + N ill/all esim. Annoimme äsken miehen kanssa äänen Saulille!

V + N + V gen, 1. inf. esim. Annoin hänen pohtia elämäänsä.

V + O + N, par, ess esim. Aluksi pidin häntä tyhmänä.

V + N ela esim. Pidin häntä kädestä, ja hän kuoli.

V + N ine/ade esim. Pidä kengät jalassa!

N + V + V gen, 1. inf esim. Minun pitää ehdottomasti parantaa ensi kaudella.

V + N ela esim. Mitä ruokaa teet tuosta lihasta?

V + O + N ill/all esim. Hän teki uuden kaapin makuuhuoneeseen.

V + O + N tra esim. Vaimoni teki minut onnelliseksi.

V + N all esim. 21 vuotta sitten sanoimme toisillemme tahdon.

V + O + N par, tra esim. Äiti sanoi minua juuri lihavaksi!

V + O par. esim. Kumpaa kättä käytät kirjoittaessasi?

V + O + N par, ess esim. Design-maljakkoa ei saisi käyttää maljakkona.

V + N ela/abl esim. Mies otti rahaa mun säästöpossusta ja mä kypsähdin.

V + O akk/par esim. Tänä vuonna olen suorittanut avoimessa yliopistossa opintoja.

Tehtävä. Lisää annettu sana oikeassa muodossa.

1. Aivan varmasti sinä pystyt _______________________ (oppia) sen.

2. Isä pyysi _____________________ (minä) auttamaan häntä siivoamaan.

3. Haluaisin tutustua paremmin _____________________ (sinä).

4. Kysyin viimeksi Eric Bergqvistin ______________________ (laulut).

5. Miten _________________________ (ihminen) kehittyi älykäs olento?

6. Mikä ihme täällä haisee näin _________________________ (paha)?

7. Olen niin kyllästynyt ________________________________ (tämä sää).

8. Pidämme ___________________________ (tämä henkilö) ______________________ (vaarallinen).

9. Jos kosket ____________________ (hän), tapan sinut!

10. Kaukosäädin löytyi ________________________ (sohva).

11. Mestarilaulaja suhtautui kainosti ______________________________ (julkisuus).

12. Neiti A ei suostunut anoreksian __________________________ (hoito).

13. Svante kannattaa aina _____________________ (Ruotsi) jääkiekko-otteluissa.

14. Makoilen rannalla ja nautin ________________________ (aurinko).

15. Osallistu _________________________ (arvonta)!

16. Kesäkuussa 20 000 työtöntä pyrki ____________________________ (kauppa, työt).

17. Annoin hänen ______________________ (lähteä).

18. Kurssille osallistuminen edellyttää _________________________ (erinomainen lukutaito).

19. Kun palasin __________________________ (Suomi), erosin luterilaisesta kirkosta.

20. Poliisi joutui _____________________ (turvautua) etälamauttimeen taltuttaakseen vaimoaan pahoinpidelleen miehen Pudasjärvellä.

21. Puolisot voivat hakea ________________________ (avioero) joko yhdessä tai yksin.

22. Miksi ihminen alkoi uskoa _______________________ (jumalat).

23. Pertti Kurikan Nimipäivät edusti _______________ (Suomi) tämän kevään _____________ (Euroviisut).

24. Päästöskandaali näkyi Volkswagenin _____________________ (myynti).

25. Kaikkien on pakko osallistua ______________________ (lakko).

Esimerkit on poimittu eri internetlähteistä.

Verbit 11 - 100 56. kiinnittää 11. kuulua 57. hoitaa 12. mennä 58. ymmärtää 13. nähdä 59. havaita 14. alkaa 60. huolia 15. tapahtua 61. ratkaista 16. mainita 62. aloittaa 17. esittää 63. panna 18. käydä 64. hyväksyä 19. jäädä 65. istua 20. saattaa 66. hankkia 21. katsoa 67. muodostua 22. joutua 68. auttaa 23. tietää 69. näkyä 24. tuntea 70. täyttää 25. lähteä 71. päättyä 26. päästä 72. jakaa 27. tarvita 73. luoda 28. todeta 74. toivoa 29. puhua 75. verrata 30. kertoa 76. jatkaa 31. haluta 77. yrittää 32. koskea 78. kysyä 33. syntyä 79. asua 34. osoittaa 80. tahtoa 35. näyttää 81. ostaa 36. kuulla 82. sopia 37. tarkoittaa 83. ajaa 38. pyrkiä 84. osata 39. vaatia 85. kestää 40. merkitä 86. kutsua 41. vaikuttaa 87. käsittää 42. toimia 88. tarjota 43. laskea 89. voittaa 44. tuntua 90. myöntää 45. liittyä 91. saapua 46. löytää 92. täytyä 47. muuttaa 93. tavata 48. järjestää 94. riippua 49. muuttua 95. suunnitella 50. pystyä 96. kehittää 51. ilmoittaa 97. oppia 52. elää 98. puuttua 53. uskoa 99. päättää 54. maksaa 55. saavuttaa 100. riittää

Lähteet Takala, Sauli 1989: Sanaston opettamisen uudet haasteet. − Sauli Takala (toim.), Sanaston opettaminen ja oppiminen.

Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja B. Teoriaa ja käytäntöä 44. S. 1−11. Jyväskylän yliopisto.

Jönsson-Korhola, Hannele ja White, Leila 1990: Rakastan sinua. Pidätkö sinä minusta? Suomen verbien rektioita.

Kielikeskuksen materiaalia n:o 66.

Korkeakoulujen kielikeskus, Jyväskylän yliopisto.

Jönsson-Korhola, Hannele ja White, Leila 1997: Tarkista tästä. Suomen sanojen rektioita suomea vieraana kielenä opiskeleville. Finn Lectura.

Taajuussanaston lähde: http://personal.inet.fi/koti/kullervo/ Sanat_1_1000.htm

Vastaukset

1) Aivan varmasti sinä pystyt oppimaan (oppia) sen. 2) Isä pyysi minua (minä) auttamaan häntä siivoamaan. 3) Haluaisin tutustua paremmin sinuun (sinä). 4) Kysyin viimeksi Eric Bergqvistin lauluista / lauluja (laulut). 5) Miten ihmisestä (ihminen) kehittyi älykäs olento? 6) Mikä ihme täällä haisee näin pahalta (paha)? 7) Olen niin kyllästynyt tähän säähän (tämä sää). 8) Pidämme tätä henkilöä (tämä henkilö) vaarallisena (vaarallinen). 9) Jos kosket häneen (hän), tapan sinut! 10) Kaukosäädin löytyi sohvalta (sohva). 11) Mestarilaulaja suhtautui kainosti julkisuuteen (julkisuus). 12) Neiti A ei suostunut anoreksian hoitoon (hoito). 13) Svante kannattaa aina Ruotsia (Ruotsi) jääkiekko-otteluissa.

14) Makoilen rannalla ja nautin auringosta (aurinko). 15) Osallistu arvontaan (arvonta)! 16) Kesäkuussa 20 000 työtöntä pyrki kauppaan töihin (kauppa, työt). 17) Annoin hänen lähteä (lähteä). 18) Kurssille osallistuminen edellyttää erinomaista lukutaitoa (erinomainen lukutaito). 19) Kun palasin Suomeen (Suomi), erosin luterilaisesta kirkosta.

20) Poliisi joutui turvautumaan (turvautua) etälamauttimeen taltuttaakseen vaimoaan pahoinpidelleen miehen Pudasjärvellä. 21) Puolisot voivat hakea avioeroa (avioero) joko yhdessä tai yksin. 22) Miksi ihminen alkoi uskoa jumaliin (jumalat)? 23) Pertti Kurikan Nimipäivät edusti Suomea (Suomi) viime kevään Euroviisuissa (Euroviisut). 24) Päästöskandaali näkyi Volkswagenin myynnissä (myynti). 25) Kaikkien on pakko osallistua lakkoon (lakko).

JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

19

Kieli ja Kielioppi

Eilisen teeren pojat Teemu Palosaari

Kieli kuin kieli on täynnä sanontoja, joita on vaikea kääntää.

Mutta yrittänyttä ei laiteta. Tässä juttusarjassa seuraamme, miten Pekka ja Adrian ystävineen selviävät suomen kielen kiemuroista.

Lumitöitä Sattuipa eräänä kauniina päivänä pihamaalla.

ADRIAN: Paevaa Pekka. Mitäs puuhaat?

PEKKA: Terve Adrian. Lumitöitä, lumitöitä.

ADRIAN: Oletko menossa töihin tuon lapion kanssa? Luulin, että olet toimistotyöläinen. Teet siistiä sisätyötä neljän seinän sisällä.

PEKKA: Oli kuule viime yönä sellainen myteri, että pitää heilua lapion kanssa kuin heinämies, että saa pihan puhtaaksi.

ADRIAN: Totta, yöllä tuuli kovaa ja satoi lunta.

PEKKA: Sellaisia koiranilmoja ei ole ollut miesmuistiin. Illalla tuli vettä kuin aisaa, sen perään räntää ja lopulta jalkarätin kokoisia lumihiutaleita.

ADRIAN: Suomalaiset pitävät lumesta, eikö niin? Voi hiihtää ja lasketella, pulkkailla ja kelkkailla.

PEKKA: Joo, kyllä lumi kuuluu talveen. Mutta kun pyryttää päivät pääksytysten, niin siinä alkaa sappi kiehua lempeälläkin miehellä. Tietää, että taas saa huhkia hiki hatussa, kun lunta on puolisääreen.

ADRIAN: Ja suomen kielessä on paljon lumea tarkoittavia sanoja: hanki, kinos, nietos…

PEKKA: Loska, räntä, sohjo…

ADRIAN: Nuoska, puuteri, tykkylumi.

PEKKA: Parasta on kevyt pakkaslumi, sitä on helppo kolata ja lapioida.

Työ sujuu kuin tanssi.

ADRIAN: Ei muuta kuin työn iloa - lumityön iloa.

PEKKA: Kiitos. Työ tekijäänsä kiittää. Nähdään, Adrian.

ADRIAN: Nähdään, Pekka.

20

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

yrittänyttä ei laiteta: aina kannattaa yrittää Puhelinneuvojan olisi pitänyt sanoa soittajalle, että yrittänyttä ei laiteta. Aina kannattaa yrittää, vaikka tilanne kanteiden menestymisten suhteen onkin vielä epäselvä.

neljän seinän sisällä: aina vain sisällä (negatiivinen sävy) Pelkään, että edessä on taas yksi kesä, jonka vietän neljän seinän sisällä, kun muut ovat rannalla ja uimassa.

Oon aika lailla neljän seinän sisällä oleva vanki, pyrin käymään harvoin kaupassa.

myteri: mylläkkä, myrsky Perus settiä, huomenna vapaapäivän kunniaksi kauhea myteri ja vesisade.

Pirkanmaalla riehuu muutenkin hirveä myteri ja mm. liikenne on ihan sekaisin.

heilua kuin heinämies: tehdä työtä kiireellä, nopeasti; hosua Kuka tahtoisi tuommosen työkaverin, joka heiluu kuin heinämies, eikä saa mitään aikaiseksi?

Pitääkö modernin papin heilua alttarilla kuin heinämies ja häärätä saarnatuolissa kuin heikkopäinen?

koiranilma: todella huono sää Alangon mukaan myös Saksan riesana on tänään koiranilma.

Vuoden ensimmäinen arkipäivä alkaa synkeissä merkeissä, sillä tälle päivälle on ennustettu todellista koiranilmaa.

Kieli ja Kielioppi miesmuistiin: niin pitkään aikaan kuin ihmiset voivat muista omalta kokemukseltaan

puolisääreen: on puoleen sääreen asti

Merivartiosto: Rauhallisin juhannusaatto miesmuistiin.

Polttoaineiden hinnat nousivat korkeimmilleen miesmuistiin.

Olisiko syvemmässä lumessa (noin puolisääreen enintään) juokseminen paljonkin tehokkaampaa harjoitusta kuin auratulla tiellä?

tulla vettä kuin aisaa: sataa kovasti ja pitkään

sujua kuin tanssi: sujuu helposti, ei tuota vaikeuksia

Mielenilmauksen päivän aamuna tulee Ilmatieteen laitoksen mukaan pahimmillaan vettä kuin aisaa Uudellamaalla.

Bollywoodin tahdissa arkiset askareet sujuvat kuin tanssi.

Kun istuu, tuntuvat lahkeet nousevan puolisääreen.

Yhteistyö sujuu kuin tanssi.

Tänään tulee vettä kuin aisaa, mutta eipä huolta iloiset puistoihmiset, huomenna aurinko paistaa jälleen ja voimme laittaa jalalla koreasti.

työ tekijäänsä kiittää: tekijä tuntee tyydytystä hyvin tehdystä työstä

jalkarätin kokoisia: todella suuria

Hänen mukaansa vanha kansansanonta, työ tekijäänsä kiittää, sisältää avaimen työhyvinvointiin.

Kesäaika alkoi ja ulkona sataa jalkarätin kokoisia lumihiutaleita.

Keli oli aluksi vaihteleva, kun ensin satoi jalkarätin kokoisia lumihiutaleita taivaan täydeltä.

“Työ tekijäänsä kiittää”, sillä tehtiin selväksi se, että jokainen työ, pieni tai suuri, oli tehtävä kaikkein parhaimmalla tavalla.

Esimerkit on poimittu eri internetlähteistä. ▣

pyryttää: sataa tiheästi lunta tuulen kera Pohjois-Suomessa pyryttää ja tuulee kovaa yön aikana.

Etelä- ja lounaisrannikolla on pyryttänyt yöllä kunnolla lunta.

päivät pääksytysten: koko ajan, yhtenään Olen kuunnellut samaa biisiä päivät pääksytysten.

Siellä hän uurasti ja aherteli päivät pääksytysten, mutta aina oli hän kuitenkin tyytyväisellä mielellä.

sappi kiehuu: suututtaa Vanha juttu, mutta taas sappi kiehuu, kun työpaikan äijät tytöttelee!

Nyt kiehuu sappi. Kehuskelin tässä taannoin, että puhelimeni oli huollossa ja nyt toimii... No ei toimi!

huhkia hiki hatussa: tehdä kovasti töitä (niin, että tulee hiki) Joulupukki saa huhkia hiki hatussa, jotta suomalaisia tuotteita saataisiin vietyä ulkomaille.

Moni uskoo, että täytyy huhkia hiki hatussa monta tuntia päivässä, jotta painonpudotus onnistuisi.

JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

21

Teksti: Anna Mertanen Florin Dimulescu KuvaT: Aapo Laiho, Lucie Alafort

Suunnistus houkutteli

ranskalaisopiskelijan Suomeen Kun ranskalainen Lucie Alafort haki vaihtoon, hän tiesi tarkalleen, minkä maan valita. Pariisin IPAG Business Schoolin opiskelijalle suunnistus oli ratkaiseva tekijä, joka toi hänet juuri Suomeen.

– Halusin todella tutustua Suomeen! Olin

22

Pu hu ta a n s uo mea | J OULUKUU 2015

kuullut paljon hyviä asioita tästä tuhansien järvien maasta: Suomi on mukava ja ympäristöystävällinen maa, se on täynnä hienoja paikkoja ja suvaitsevaisia ihmisiä.

Ja mikä tärkeintä – Suomi tarjoaa täydelliset olosuhteet harrastaa suunnistusta. ▶

HAASTATTELU

urheilUA Pienestä pitäen Reimsissä Koillis-Ranskassa syntynyt Lucie aloitti suunnistuksen 11-vuotiaana. Ensin hän ehti kuitenkin kokeilla kaikkia mahdollisia urheilulajeja sulkapallosta melontaan. Sitten hän liittyi paikalliseen suunnistusseuraan, jossa hänen liikunnanopettajansa oli jäsenenä. Nykyään Lucie on seuran toiminnassa aktiivisesti mukana ja huolehtii hallinnollisista tehtävistä.

– Otin jo keväällä yhteyttä Tampereen paikalliseen suunnistusseuraan, Tampereen Pyrintöön, ja kysyin mahdollisuudesta harjoitella heidän kanssaan. Vähän aikaa sitten tapasin sattumalta suunnistuskilpailussa ranskalaisen tytön, joka auttaa minua nyt viestimään seuran kanssa kääntämällä sähköposteja ja selittämällä, kuinka asiat täällä toimivat. Hän tuli Tampereelle ensin Erasmus-vaihtoon, mutta päätti jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa.

Lucie aloitti vaihto-opiskelun Tampereen ammattikorkeakoulun business-linjalla elokuussa 2015.

- Koulun mukavat ja hyvin varustellut opiskelutilat sekä moderni ja rento opetustyyli tekivät minuun vaikutuksen. Opiskelijakahviokin on auki koko päivän.

opiskelua JA LiikuntaA luonnossa

Koulun mukavat ja hyvin varustellut opiskelutilat sekä moderni ja rento opetustyyli tekivät minuun vaikutuksen.”

suunnistus

urheilulaji, jossa juostaan tavallisesti metsässä ja etsitään karttaan merkittyjä rasteja

hakea vaihtoon

hakea vaihto-opiskelupaikka vieraasta maasta

tarkalleen

täsmälleen, tarkasti

suvaitsevainen

salliva, avarakatseinen

seura

tässä: (urheilu)klubi

toiminta

toimiminen; mon. aktiviteetit

huolehtia

pitää huolta

hallinnollinen

joka koskee hallintoa

linja

tässä: tietyn alan opinnot

tehdä vaikutus

aiheuttaa jossakussa tunnepitoinen reaktio

iltarasti

tässä: kaikille avoin suunnistusharjoitus, joka järjestetään ilta-aikaan; rasti: kohde, joka pitää löytää suunnistusreitillä

suotuisa

hyvä, otollinen

työharjoittelu

harjoittelujakso jssak työpaikassa

harkita

tässä: pohtia, ajatella perusteellisesti

viipyä

tässä: olla jssak (ajatellen siihen kuluvaa aikaa)

Vapaa-ajallaan Lucie urheilee.

– Harjoittelen 4–5 kertaa viikossa. Tavallisesti käyn juoksemassa, salilla ja suunnistusharjoituksissa iltarasteilla. Suomessa tuntuu niin hyvältä olla ulkona luonnossa jopa syksyllä, vaikka sää ei olisi suotuisa. Suunnistaminen on silti aina mukavaa.

Muutaman kuukauden vaihto-opiskelunsa aikana Lucie on ehtinyt vierailla Helsingissä ja osallistua koulun järjestämälle Tukholman risteilylle. Tukholmaan hänet vei toisen kerran 25manna-tapahtuma. Se on perinteinen suunnistukseen liittyvä kilpailu, johon osallistuu yli 10 000 ihmistä.

Lucien vaihtoaika päättyy 18. joulukuuta. Hän palaa takaisin Ranskaan juuri sopivasti, että ehtii osallistua seuraavaan suunnistuskilpailuun. Hän kuitenkin toivoo, ettei Suomen-seikkailu lopu tähän.

– Alan kohta etsiä työharjoittelupaikkaa, ja harkitsen vakavasti Suomea. Haluaisin tulla jonakin päivänä takaisin tänne. Ja ehkä ▣ viipyä kauemmin…

JOU L UK UU 2 01 5 | Puhutaan suome a

23

puhutaansuomea 6 / 2015 JOULUKUU ISSN 2324-0725 (painettu) ISSN 2324-0733 (verkkojulkaisu) ISSN 2342-057X (CD) info@puhutaan-suomea.net www.puhutaan-suomea.net