Puhutaan suomea 7-8/2014

www.puhutaan-suomea.net

7-8 / 2014 JOULUKUU

puhutaansuomea

ELÄMYS

Helsingistä Nordkappiin

Suomen kieltä ja kulttuuria oppimassa

Haastattelu

MONALIIKU

Liikuntaa monikansallisille naisille

TUTUSTU SUOMEEN

Suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi

4 Uutiskatsaus Uutisista poimittu

Helpoiksi kirjoitettuja uutisia

8 Tutustu Suomeen Tampereen nimet huokuvat historiaa Suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi Yritysmuodolla on merkitystä

19 Kieli ja kielioppi Kertova lauseenvastike 1

20 Elämys Helsingistä Nordkappiin Suomalainen joulu Korvapuusteja kaikille Kun myös kädet puhuvat

34 Haastattelu Monaliiku Liikuntaa monikansallisille naisille

38 Tapahtui ja tapahtuu Tapahtumia, festivaaleja, urheilua Joulukuu 2014, tammikuu 2015

2

Puhu ta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Pääkirjoitus

puhutaansuomea

Joulukuu on perinteisesti vuoden kiireisin kuukausi. Monelle meistä joulun odotus alkaa, kun joulukalenterin ensimmäinen luukku avataan. Mitä kuuluu useimmiten suomalaiseen jouluun? Suomalaisiin jouluperinteisiin kuuluu mm. joulukorttien lähettäminen, joululaulut, joululahjat, joulupuuro ja tietysti joulupukki. Näistä aiheista puhutaan tässä numerossa.

Päätoimittaja

Oleellinen osa joulukuun ohjelmaa on myös Suomen itsenäisyyspäivä 6.12. Suomen itsenäistymiseen liittyvistä historiallisista seikoista kerrotaan Suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi -jutussa.

Suomi on monelle ulkomaalaiselle lumoava ja salaperäinen paikka. Puolalainen Marcin Koczur kertoo meille matkastaan Helsingistä Nordkappiin läpi Suomen.

Oletko miettinyt yrityksen perustamista Suomessa? Mitä yritysmuotoja Suomessa on? Sopivan yritysmuodon valinta on olennainen asia yritystä perustettaessa. Erilaisia yritysvaihtoehtoja esitellään tässä numerossa.

Haastateltavana on Claudia Nystrand, joka toimii Monikansallisten naisten liikunta ja kulttuuri ry:n (Monaliiku) toiminnanjohtajana.

Yhdistyksen tavoitteena on tarjota monikansallisille naisille mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa.

Kielioppiosiossa esitellään kertovan lauseenvastikkeen 1 käyttöä.

Lehden toiminnassa suunnittelemme ensi vuodelle muutoksia.

Niistä tiedotamme lukijoillemme ensi vuoden alussa.

Florin Dimulescu

Toimittajat Anna Brinck Cíes González Suárez Kaisa Halme Henna Ikävalko Riikka Kuningas Nelli Miettinen Miklós Vlasa Päivi Österman

Oikolukijat Riikka Kuningas Nelli Miettinen

Kuvat Anca Dumitrescu Aurelian Pop Unspalsh.com Publicdomainpictures.com

Äänitys Kaisa Dimulescu

Julkaisia

Rauhallista joulunodotusta!

Florin Dimulescu

Artemira Publishing, Kangasala, Finland

www.artemira.eu

luukku

avattava kansi

oleellinen

olennainen, merkittävä

seikka

asia, juttu

olennainen

keskeinen, merkittävä

tiedottaa

kertoa tietoja

No. 7-8 / 2014 joulukuu www.puhutaan-suomea.net info@puhutaan-suomea.net ISSN 2324-0725 (painettu) ISSN 2324-0733 (verkkojulkaisu) ISSN 2342-057X (CD)

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

3

Uutiskatsaus Teksti: Nelli Miettinen

Päivä postimerkin kunniaksi Lokakuun 9. päivä vietettiin Suomessa vuosittaista Postimerkin päivää, jolloin lähes sadassa Postin omassa myymälässä otettiin myyntiin paikkakuntien yksilöllisiä postimerkkejä.

Postimerkin päivän kunniaksi merkkeihin sai myös paikkakunnan erikoisleiman.

Juhlapäivänä mukana olleet Postimyymälät julkaisivat erän paikallisia omakuvapostimerkkejä, joiden aiheet vaihtelevat kunkin paikkakunnan mukaan. Esimerkiksi Helsingistä postimerkin kuvituksena on Merihaka iltavalossa ja Tampereelta kuva-aiheena ovat siltaan kiinnitetyt lemmenlukot.

Paikallisesti kuvitettuja omakuvapostimerkkejä on mahdollista ostaa ympäri Suomea Postin myyntipisteistä tai verkkosivuilta.

4

Lasten oikeuksien edistämisestä Nobelin rauhanpalkinto Tämänvuotinen Nobelin rauhanpalkinto luovutetaan työlle, jota on tehty lasten oikeuksien hyväksi.

Nobel-komitea palkitsee rauhanpalkinnolla Malala Yousafzain ja Kailash Satyarthin.

Pakistanilaislähtöinen Yousafzai on vuonna 1997 syntynyt tyttö, joka on tukenut julkisesti tyttöjen oikeutta koulutukseen muun muassa blogissaan. Hän tuli maailmanlaajuisesti tunnetuksi ampumavälikohtauksessa kaksi vuotta sitten, jolloin Talibanliikkeen jäsenet yrittivät ampua nuoren tytön. Yousafzai selvisi ampumisesta ja on jatkanut edelleen koulutuksen puolustamista IsossaBritanniassa. Viime vuonna hänelle myönnettiin Euroopan ihmisoikeuspalkinto.

Puhu ta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Myös vuonna 1954 syntynyt intialainen Satyarthi on toiminut lasten oikeuksien puolesta. Hän on taistellut kansainvälisesti lapsien orjuuttamista ja lapsityötä vastaan. Satyarthi on palkittu myös aikaisemmin vuonna 1995 R. F. Kennedyn ihmisoikeuspalkinnolla.

Nobelin rauhanpalkinto luovutetaan ihmisoikeuksien puolustajille ▶ Oslossa 10. joulukuuta.

Uutiskatsaus

Lisäksi elinympäristöjen pilaantuminen ja katoaminen sekä ilmastonmuutos ovat heikentäneet eläinlajien elinmahdollisuuksia. Pahiten biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on kärsinyt trooppisilla alueilla ja Latinalaisessa Amerikassa.

Toisin sanoen eläinten tila on huonontunut ihmiskunnan toiminnan takia, sillä parhaillaan ihminen käyttää maailman luonnonvaroja enemmän kuin sillä olisi tarjota.

Ihmiskunta tarvitsisi 1,5 maapalloa, jotta sen nykyiset tarpeet olisi mah-

Eläinten määrä maailmalla on laskenut hälyttävästi Maailmassa elävien selkärankaisten eli nisäkkäiden, matelijoiden, lintujen, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen 40 vuoden aikana. WWF:n julkaiseman Living Planet -raportin mukaan selkärankaisia on jäljellä enää noin puolet verrattuna 1970-lukuun.

Lajien tuhoon on vaikuttanut erityisesti niiden hyväksikäyttö, kuten metsästäminen ja kalastaminen.

yksilöllinen omaleimainen, persoonallinen

individual

leima

merkki

stamp

omakuva

kuva itsestä

self-portrait

luovuttaa

tässä: antaa

to present (a prize)

myöntää

tässä: antaa

to award (a prize)

orjuuttaa

pitää tai kohdella orjana

to enslave

nisäkäs

tasalämpöinen ja selkärankainen eläin, joka imettää poikasiaan

mammal

matelija

vaihtolämpöinen eläin, joka kuuluu selkärankaisiin

reptile

tuho

hävitys, turmio

destruction

hyväksikäyttö

fyysistä tai henkistä abuse, väärinkäyttöä exploitation

monimuotoisuus

moninaisuus, polymorfia

diversity

toiminta

menettely, teko

activity

luonnonvara

kaikki luonnossa natural oleva, jota ihminen resource voi käyttää hyödykseen

ekologinen mittari, joka kertoo, ecological jalanjälki kuinka suuri maa- ja footprint vesialue tarvitaan ihmisen kulutustavaroiden ja -palvelujen tuottamiseen sekä jätteiden ja päästöjen käsittelyyn

dollista täyttää. Samalla ihmisen ekologinen jalanjälki on kasvanut ▶ yhä suuremmaksi.

Kysymykset sivulla 18.

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

5

Uutiskatsaus

Parhaan lapsinäyttelijän palkinto suomalaispojalle Suomalainen Samuel Shipway palkittiin parhaana lapsinäyttelijänä Schlingelin elokuvajuhlilla Saksassa.

Hän sai palkinnon pääosaroolistaan Risto Räppääjä ja liukas Lennart -elokuvassa, joka voitti samalla kertaa parhaan eurooppalaisen lastenelokuvan palkinnon.

Risto Räppääjä ja liukas Lennart on Timo Koivusalon ohjaama elokuva, joka sai ensi-iltansa alkuvuodesta 2014. Elokuva perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan luomaan Risto Räppääjä -kirjahahmoon.

Risto Räppääjä -kirjoja on julkaistu monia ennen elokuvan ilmestymistä ja ne ovat saavuttaneet suuren suosion suomalaislasten keskuudessa.

Schlingelin elokuvakilpailuun osallistui 136 elokuvaa kaikkiaan 50 eri maasta.

6

Miehiä työllistyy naisvaltaisille aloille Viime vuosien aikana yhä useampi mies on kouluttautunut ammattiin, jota on perinteisesti pidetty naisvaltaisena. Nykyään kasvavana trendinä on, että miehet suuntautuvat opiskelemaan myös terveys- ja sosiaalialalle, matkailuun tai kaupan alalle.

Suomessa on pitkään vallinnut selkeä jako miesten ja naisten ammattien välillä. Tietyillä aloilla kuilu on kuitenkin alkanut lieventyä, eivätkä työt ole enää yhtä vahvasti suku-

puoleen sidottuja. Erityisesti nuorten miesten ja maahanmuuttajataustaisten miesten asenteissa on tapahtunut muutos, että naisvaltaisille aloillekin on mahdollista hakeutua.

Ilmiö ei kuitenkaan näyttäydy samanlaisena naisten osalta, sillä naisten määrä on edelleen vähäinen miesvaltaisilla aloilla, kuten tietojenkäsittelyssä sekä sähkö- ja tietotekniikan aloilla. Tulevaisuudessa työelämän jatkuva muuttuminen tulee uudistamaan ammattien välistä sukupuoli▶ jakaumaa.

hahmo

tässä: henkilö kirjassa tai elokuvassa

character

saavuttaa

ansaita, saada

here: to achieve (fame)

kouluttautua

sivistää itseään, opiskella

to educate oneself

naisvaltainen

jossa on huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä

predominantly female, with female majority

suuntautua

tässä: tähdätä

here: to orient oneself towards

vallita

hallita, dominoida

prevail, predominate

jako

tässä: ryhmittely

here: division

kuilu

tässä: ero

here: gap

lieventyä

helpottua, keventyä

to ease

sitoa johonkin

olla yhteydessä johonkin, kiinnittää johonkin

to be connected

hakeutua

pyrkiä, yrittää päästä johonkin

to aim for

jakauma

jako

division

karttaa

välttää

to avoid

himo

halu

lust, craving

Puhu ta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Uutiskatsaus

Ebolasta on vaikea parantua Sokeria on hyvä syödä kohtuudella Terveelliseen ruokavalioon kuuluu sokeria vain kohtuullinen määrä.

Suositusten mukaan aikuinen saa syödä sokeria päivässä 40–60 grammaa. Alle 10-vuotiaalle lapselle maksimiannoksen on hyvä jäädä alle 40 grammaan sokeria.

Sallittu sokerin määrä riippuu ihmisen päivittäisestä energiankulutuksesta. Jos liikkuu ja kuluttaa energiaa enemmän, ei makeita herkkuja tarvitse karttaa liian ehdottomasti. Jos taas

ihminen on taipuvainen makeanhimoon, liiallisesta sokerinsaannista voi aiheutua paino-ongelmia.

Aikuiselle sopiva kerta-annos sokeria muodostuu esimerkiksi yhdestä jäätelöstä tai leivonnaisesta. Tämä tarkoittaa noin 12:ta sokeripalaa.

Useimmiten kotitekoisissa leivonnaisissa, kuten pullassa tai pannukakussa, voi itse vähentää sokerin määrää.

Myös hedelmät ja marjat ovat hyviä tapoja tyydyttää makeannälkää terveellisesti.

saanti

tässä: saada jotakin tietty määrä

supply

aiheutua

seurata, johtua

to be caused by

muodostua

kehittyä, muotoutua

to form

tyydyttää

tässä: sammuttaa halu johonkin

to satisfy

verenvuoto

kun veri vuotaa

bleeding

kunnollinen

asianmukainen

proper

hoitokeino

parannuskeino

treatment

oire

tässä: merkki sairaudesta

symptom

tarttua

tässä: kun sairaus leviää esim. ihmisestä toiseen

to infect

ruuminerite

ruumiin erittämä aine

body secretion

itämisaika

inkubaatio; aika, joka kuluu tartunnan saamisen incubation time ja taudin puhkeamisen välillä

eristää

tässä: erottaa jostakin

to isolate

nujertaa

kukistaa, voittaa

to defeat

Vakavana verenvuotokuumeena tunnettu ebola leviää edelleen LänsiAfrikassa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tautiin on sairastunut ja kuollut jo tuhansia henkilöitä.

Vain noin 30 prosenttia sairastuneista parantuu.

Ebola on tappava tauti, jonka hoitoon ei ole vielä keksitty kunnollista hoitokeinoa. Se on viruksen aiheuttama tauti, jonka oireina ovat muun muassa korkea kuume, lihas- ja nivelkivut, oksentaminen sekä verenvuodot.

Ebola-virus voi tarttua silloin, jos terve henkilö on suorassa kosketuksessa sairastuneen henkilön ruumiineritteiden kanssa. Itämisaika viruksella on muutamasta päivästä kolmeen viikkoon.

Jotta viruksen leviäminen voidaan estää, sairastunut ihminen ja muut henkilöt, jotka ovat olleet hänen kanssaan, pyritään eristämään välittömästi.

Koska ebola on virus-tauti, sen torjumiseksi on vaikea kehittää lääkkeitä.

Vaikka tällä hetkellä sairauteen ei ole varmaa parannuskeinoa, rokotetta taudin nujertamiseksi kehitetään ▣ parhaillaan.

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suome a

7

Tampereen Nimet

huokuvat historiaa

Teksti: Päivi Österman kuvat: Aurelian Pop

P

ohjoismaiden suurin sisämaakaupunki Tampere, tuttavallisemmin Manse, on saanut lempinimensä punatiilisestä tehdasmiljööstään. PikkuManchesterin asukkailta ei ole huumoria puuttunut silloinkaan, kun he ovat alkaneet nimittää uutta työväenkaupunginosaa Amurinmaaksi. Muuttivathan työläiset kauas kaupungin laitamille aivan kuten siirtolaiset Amurinmaalle eli Venäjän kaukoitään. Matkaa keskustasta Amuriin on muutama sata metriä.

V

enäjä innoitti enemmänkin huumoria. Finlaysonin puuvillatehtaan valtavaa kehruu- ja karstausosastoa alettiin nimittää Siperiaksi kokonsa vuoksi. Epäillään myös työntekijän katsoneen joutuneensa yhtä huonoon asemaan kuin tsaarinvallan aikaan Siperiaan karkoitetut. Sanonta ”kyllä Siperia opettaa” on ilmaantunut suomen kieleen samoihin aikoihin. Nykyisin nimeä kantaa Finlaysonin tehdasalueen liikekeskus. Tampereelta löytyy vakavamielisempääkin venäläisnimistöä. Olihan Suomi osa Venäjää yli sata vuotta. Suomen Suuriruhtinaskunnan autonomista asemaa 1860-luvulla vahvistaneen Aleksanteri II:n nimeä kantavat Tampereella kirkko, koulu ja katu. Myös tsaarin vaimoa Mariaa on kunnioitettu nimeämällä katu hänen mukaansa. Vanhoja venäläisiä lainasanojakaan kadunnimissä ei ole syytä unohtaa: riihi, raja, sirppi, risti, suntio.

Vilkas Itämeren kauppa puolestaan on tuonut Suomeen germaanisia vaikutteita pronssikaudelta lähtien. ▶

8

Puhu ta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Tutustu suomeen

Ruotsiin ja roomalaiskatolisen kirkon valtapiiriin liittäminen johti pakanuudenaikaisten suomalaisten etunimien korvaamiseen dominikaanisen kalenterin nimillä. Tampereen kadunnimistöstä löytyy runsaasti esimerkkejä nimistä, jotka pohjautuvat alasaksalaiseen tai skandinaaviseen henkilönnimeen: Epilänkatu (Ebbe), Härmälänkatu (Herman), Jurvalankatu (Jurgen), Viinikankatu (Winicho), Villilänkatu (Wilhelm), Hennerinkatu ja Hintsankatu (Henrik).

J

os menemme ajassa vieläkin taaemmaksi, Tamperetta asuttivat saamelaiset. Heidän perujaan saattavat olla sellaiset paikannimet kuin Siilinkari, Hervanta, Iidesjärvi, Mustalahti ja Lentävänniemi.

Saamelaisperäiset nimet eivät kuulosta kovin eksoottisilta, sillä olivathan suomi ja saame alkujaan samaa kieltä.

J

oihinkin nimiin liittyy jännittäviä tarinoita. Esimerkiksi Lapiosaari on syntynyt, kun kirkonmenoja vastustanut noita tai jättiläismäinen piru heitti maata lapiolla Pyhäjärveen.

Todennäköisempää kuitenkin on, että saaren alkuperäinen nimi on ollut Lapinsaari. Saamelaisasutuksen painuttua unholaan nimi on muuttunut ja saanut uuden selityksen.

Vanhat paikannimet tarjoavatkin kielitieteilijöille ja historioitsijoille ikkunan menneisyyteen. Niistä pystytään havaitsemaan kadonneita äänteitä, sanoja ja muita ▶

Suomen Suuriruhtinaskunnan autonomista asemaa 1860-luvulla vahvistaneen Aleksanteri II:n nimeä kantavat Tampereella kirkko, koulu ja katu.

Pikku-Manchesterin asukkailta ei ole huumoria puuttunut silloinkaan, kun he ovat alkaneet nimittää uutta työväenkaupunginosaa Amurinmaaksi.

Muuttivathan työläiset kauas kaupungin laitamille aivan kuten siirtolaiset Amurinmaalle.”

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

9

Tutustu suomeen

Tammelan kaupunginosan katuja on nimetty Kalevalan hahmojen mukaan, kuten

Hervannassa kadunnimien innoittajana on toiminut kaupunginosassa sijaitseva Tampereen teknillinen yliopisto.

Ilmarinkatu, Kyllikinraitti, Vellamonkatu ja Ainonkatu. huokua

henkiä, uhkua

miljöö

(elin)ympäristö

laitama

reunama, syrjä

innoittaa

innostaa, inspiroida

kehruu

prosessi, jossa tekstiilikuidusta valmistetaan lankaa

karstaus

tekstiilikuitujen muokkaus ennen kehruuta langaksi

vakavamielinen

totinen, tosikkomainen

riihi

tässä: rakennus, jossa kuivattiin ja puitiin ennen viljaa

raja

tässä: reuna

sirppi

työkalu, jolla leikataan viljaa

suntio

kirkon työntekijä, joka vastaa seurakunnan tiloista

vaikute

tässä: piirre

valtapiiri

tässä: jonkin vallan alaisuus

pakanuudenaika

silloin kun Suomi ei vielä ollut kristitty

peru

perintö

painua

tässä: joutua

jonkin kupeessa

jonkin vieressä

pyy

metsässä elävä, harmaan kirjava kanalintu; tässä: keskiaikainen lisänimi

kansanomainen

populaari, yleistajuinen

ylevä

jalo, kunnioitusta herättävä

tumppi

savukkeen pätkä, tupakannatsa

vaieta

hiljetä, ei puhua

10

unohtuneita asioita. On esimerkiksi oletettavaa, että Pyynikin harjun kupeessa asusti keskiajalla hyvin yleisellä etunimellä varustettu Nikki-niminen mies, jota Pyy-Nikiksikin kutsuttiin.

K

aikki vanhat nimet eivät tietenkään ole säilyneet. Esimerkiksi Kyttälän kaupunginosan kansanomaiset kadunnimet Kapakankatu ja Nimetönkatu eivät kelvanneet karttaan, vaan 1800-luvun loppupuolella Tampereelle ilmaantui ylevämpiä kadunnimiä. Niitä olivat esimerkiksi suurteollisuuteen viittavat Pellavatehtaankatu, Puuvillatehtaankatu ja Verkatehtaankatu sekä Kalevalan innoittamat nimet, kuten Ilmarinkatu, Kyllikinraitti, Vellamonkatu ja Ainonkatu. Itsenäistymisen jälkeen vanhoja nimiä hävitti vierasperäisten nimien muuttaminen suomenkielisiksi. Muutamia kuitenkin säilyi, esimerkiksi Tiiliruukinkatu, Makasiinikatu, Åkerlundinkatu.

T

uoreempaa tamperelaista nimeämistyyliä voi todistaa Hervannassa, jossa kadunnimien innoittajana on toiminut kaupunginosassa sijaitseva Tampereen teknillinen yliopisto: Arkkitehdinkatu, Teekkarinkatu, Opiskelijankatu, Sähkökatu, Mekaniikanpolku, Elementinpolku, Tieteenkatu, ▶

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

tutustu suomeen

Tekniikankatu, Insinöörinkatu.

Tamppikuja kunnioittaa teekkarien huumoripitoista vappulehteä. Vanhan taukopaikan eli Tupakkakiven alue on tietenkin Tumppi.

T

ampereen vilkasta teatterikulttuuriakin arvostetaan nimissä: Matti Tapion katu, Näyttelijänkatu, Lavastajankatu. Katuja nimettiin Hervannassa edelleen perinteisemminkin eli vanhojen paikannimien mukaan, mutta niitä oli lähes asumattomalla alueella niukasti.

T

ampellan alueella puolestaan kunnioitettiin alueen historiaa jatkamalla vanhojen teollisuusnimien perinteitä sellaisilla kadunnimillä kuin Alaverstaanraitti, Turpiininkatu ja Kelloportinkatu.

Vuoreksen asuntomessualueella nimensä kadunnimiin saivat monet kansainvälisesti tunnetut Nobelkirjailijat.

P

aikkojen nimeämisen taustalla ei tarvitse olla siis mitään kovin syvällistä. Kaupunginosat Petsamo ja Lappi esimerkiksi ovat

yksinkertaisesti keskustasta katsoen pohjoisensuunnalla. On myös esitetty, että Lapinniemi voi viitata varhaiseen saamelaisasutukseen.

aikkien nimien alkuperää ei tunnetakaan.

Esimerkiksi Tahmelan kaupunginosan pilkkanimen Hiljaistenmiestenlaakso alkuperästä vaietaan. Myös itse Tampere-nimestä on olemassa monta teoriaa, mutta nykykäsityksen mukaan kaupungin läpi virtaava koski olisi nimetty Tamberkoskeksi 1500-luvun puolivälissä Kustaa Vaasan verolain seurauksena.

Muinaisruotsinkieliset sanat tamber ja tammer kuvaavat koskea rauhalliseksi ja hiljaa virtaavaksi.

K

Nimet heijastavat kaupungin historiaa varhaisista saamelaisasutuksen ajoista nykyiseksi teknologia-, teatteri- ja yliopistokaupungiksi. ”

aiken kaikkiaan Tampereen paikannimistöä ovat muokanneet siis varsin monenlaiset kulttuuriset vaikutteet, kielet ja asukkaat. Nimet heijastavat kaupungin historiaa varhaisista saamelaisasutuksen ajoista nykyiseksi teknologia-, teatteri- ja yliopistokaupungiksi.

K

Nykykäsityksen mukaan kaupungin läpi virtaava koski olisi nimetty Tamberkoskeksi 1500-luvun puolivälissä Kustaa Vaasan verolain seurauksena.

▣

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

11

Tutustu Suomeen

Suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi Teksti: Kaisa Halme

S

uomi itsenäistyi joulukuun 6. päivänä vuonna 1917. Maa oli ollut osa Venäjää ja elänyt sen vallan alla yli sata vuotta, mutta ensimmäisen maailmansodan tapahtumat antoivat Suomelle sysäyksen tavoitella täydellistä itsenäisyyttä.

6.12.1917

Suomi käytti hyväkseen Venäjällä tapahtuneen vallankaappauksen ja keisarivallan kaatumisen.

Suomen porvarillinen senaatti eli hallitus, puheenjohtajanaan Pehr Evind Svinhufvud, antoi eduskunnalle esityksen itsenäisyydestä, jonka eduskunta hyväksyi joulukuun 6. päivänä. Näin Suomesta tuli itsenäinen valtio.

Seuraava tehtävä oli saada itsenäisyydelle Venäjän tunnustus, jotta myös muut valtiot olisivat valmiit tunnustamaan Suomen. Venäjältä saatiin myönteinen päätös vuoden 1917 viimeisenä päivänä.

Seuraavan vuoden alussa monet muut Euroopan valtiot seurasivat Venäjän esimerkkiä. Yhdysvallat ja Englanti sen sijaan odottivat, että sota oli päättynyt.

Ruotsilta Venäjän alaisuuteen Ennen itsenäistymistään Suomi oli ollut autonominen osa Venäjää yli sadan vuoden ajan. Aiemmin Ruotsille kuulunut Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa vuonna 1809 Ruotsin ja Venäjän välisen sodan jälkeen.

Suomen ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K.J. Ståhlberg kesällä 1919. Nykyinen presidentti Sauli Niinistö (kuvassa) on Suomen 12. presidentti.

Venäjän keisari Aleksanteri I myönsi tuolloin Suomelle autonomian. Hän lupasi, että Suomi saisi säilyttää muun muassa vanhan uskontonsa, lait ja kielen.

Yhteisen elon ensimmäisinä vuosikymmeninä Suomen taloudellinen ja yhteis▶ kunnallinen kasvu oli hidasta.

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

13

Tutustu Suomeen Suomen itsenäisyysjulistus, jonka Suomen senaatti antoi eduskunnalle 4. joulukuuta 1917.

Voimakas taloudellinen ja teollinen kasvu, samoin kuin kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vahvistuminen, alkoivat 1850luvun puolivälin jälkeen.

Viimeisinä suuriruhtinaskunnan vuosina Venäjä kiristi otettaan Suomesta ja alkoi venäläistää maata voimakkaasti. Suomen itsenäisyyshalut lisääntyivät siinä määrin, että se valmistautui jo aseelliseen vastarintaan.

Sitä ei kuitenkaan tarvittu: Venäjän sortotoimet päättyivät Venäjällä tapahtuneeseen vallankumoukseen ja Suomi julisti itsensä itsenäiseksi valtioksi.

Sisällissota jätti syvät haavat Suomen alkutaival itsenäisenä maana oli kaikkea muuta kuin rauhallinen. Alkuvuodesta 1918 käyty sisällissota repi maan kahtia ja jätti jälkeensä suuret traumat.

Suomen poliittinen järjestelmä oli siirtymävaiheessa, ja yhteiskunta oli jakautunut kahtia taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti.

Tyytymättömyys ja epätasa-arvo yhdessä maailman myllerrysten kanssa aiheuttivat sen, että Suomen sisäiset jännitteet purkautuivat veriseen sotaan. Sen osapuolina olivat Suomen hallituksen johtamat joukot eli valkoiset ja kommunistiset punakaartit eli punaiset.

Sotaan osallistui myös ulkomaalaisia: valkoisilla oli tukenaan Saksan sotajoukkoja sekä ruotsalaisia vapaaehtoisia, ▶ punaisia tuki puolestaan Venäjä, joka kannusti työväkeä vallankumouksen tekoon.

suuriruhtinaskunta

suuriruhtinaan hallitsema alue

sortotoimet (mon.)

toimet, joilla riistetään tai käytetään toista hyväksi

sysäys

kannustin, kimmoke

vallankumous

vallankaappaus

valtion johdon syrjäyttäminen odottamattomalla (usein sotilaallisella) operaatiolla

tunnustus

oikeisto

poliittinen vallansiirto, jossa yhteiskunta syrjäyttää maan johdon ja instituution

poliittiset ryhmät, jotka ovat oikealla oikeisto–vasemmisto-akselilla

monarkia

hallitsijavalta; valtiomuoto, jossa monarkki on valtion päämies

alkutaival

alkuaika

astua valtaan

ruveta vallanpitäjäksi

tässä: vahvistus

myllerrys

mullistus; suuri muutos

hanke

tässä: suunnitelma

keisarikunta

keisarin hallitsema valtakunta

jännite

tässä: jännitystila

kaariutua

tässä: epäonnistua

myöntää

tässä: antaa

kaarti

joukko, ryhmä

hyvitellä

tässä: korvata

siinä määrin

niin paljon

vankileiri

leiri, jossa pidetään vankeja vangittuina

14

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Tutustu Suomeen

Suomen historiallinen vaakuna: punaisessa kentässä kruunupäinen leijona.

Suomen lipussa on valkoisella pohjalla merensininen risti ja lipun muoto on pohjoismainen ristilippu. Se vahvistettiin Suomen lipuksi 29. toukokuuta 1918.

Verisellä sodalla on monta nimitystä Porvareiden ja työväen välit olivat olleet vaikeat jo jonkin aikaa ja välejä kiristi entisestään marraskuussa 1917 järjestetty suurlakko. Lopulta työväki nousi kapinaan porvarihallitusta vastaan ja sota alkoi tammikuussa 1918.

Sota päättyi saman vuoden toukokuussa valkoisten voittoon. Kaiken kaikkiaan sodassa on laskettu kuolleen noin 37 000 ihmistä, joista suurin osa oli punaisia. Suurin osa kuitenkin menetti henkensä vasta sodan jälkeen teloituksissa ja vankileireillä.

Sisällissota on Suomen historian kipeimpiä asioita, ja vuoden 1918 kevään tapahtumista on käytetty monia eri nimiä. Sotaa on nimitetty muun muassa punakapinaksi, vapaussodaksi, luokkasodaksi ja veljessodaksi. Nimitys on riippunut siitä, kuka puhuu ja kenen kannalta asiaa katsotaan.

Suomelle valittiin kuningas Itsestään selvää ei ole se, että Suomi on tasavalta, vaikka se sellaiseksi alun perin julistautuikin itsenäistyessään.

Sisällissodan jälkeen valtiomuodosta tuli kiistaa. Osa oikeistosta halusi Suomeen vahvaa valtiovaltaa ja monarkian, jonka hallitsija tulisi Saksasta.

Eduskunta valitsikin lokakuussa 1918 Suomelle kuninkaan, Hessenin prinssin Friedrich Karlin.

Kuningas ei kuitenkaan koskaan astunut valtaan. Hanke kariutui, kun Saksa hävisi sodan. Joulukuussa Friedrich Karl ilmoitti, että hän luopuu kruunusta. Näin Suomesta tuli tasavalta. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K.J. Ståhlberg kesällä 1919. Oikeiston kuningashaaveiden kariutumista hyviteltiin sillä, että presidentti sai laajat valtaoikeudet.

Nykyinen presidentti Sauli Niinistö on Suomen 12. presidentti.

▣

FaKTA • Suomi oli Ruotsin vallan alla 1200-luvun puolesta välistä saakka.

• Vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjään Ruotsin ja Venäjän välisen sodan jälkeen.

• Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917.

• Sisällissota taisteltiin 27.1. ja 15.5.1918 välisenä aikana.

• Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg valittiin 1919.

• Oman virallisen lippunsa Suomi sai toukokuussa 1918.

• Suomen oma rahayksikkö markka otettiin käyttöön vuonna 1860.

• Euroon Suomi siirtyi vuonna 2002.

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

15

Tutustu Suomeen

Yritysmuodolla on merkitystä Teksti: Henna Ikävalko

Toiminimi Osakeyhtiö Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Osuuskunta

16

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Suomeen perustettiin vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 8 710 uutta yritystä. Näistä yli 3 300 oli yritysmuodoltaan osakeyhtiöitä. Mitä osakeyhtiö tarkoittaa, ja mitä muita yritysmuotoja Suomessa on?

Työttömyyden kohdatessa tai upean yritysidean syntyessä moni harkitsee yrityksen perustamista.

Hyvän yritysidean ja innokkuuden lisäksi yrittäjäksi ryhtyvän tulee tuntea suomalaiset yritysmuodot, sillä sopivan yritysmuodon valinta on olennainen asia yritystä perustettaessa. Yksityistä elinkeinonharjoittajaa (toiminimi), osakeyhtiön (Oy) osakasta, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön (Ky) yhtiömiestä ja osuuskunnan jäsentä kohdellaan eri tavalla niin verotuksen kuin vastuukysymystenkin suhteen. Myös perustajien lukumäärällä on merkitystä.

Tutustu Suomeen

1.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi

Toiminimi on erittäin yleinen yritysmuoto Suomessa. Tässä yritysmuodossa oma työpanos on ratkaiseva ja päätöksenteko on joustavaa, ja se sopiikin hyvin esimerkiksi perheyrityksille. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana voi Suomessa toimia henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei ole yhtiö, vaan hän toimii omissa nimissään. Hän siis tekee yritykseen liittyvät päätökset itse ja vastaa niistä henkilökohtaisella omaisuudellaan. Yrityksen tuottaman voiton hän saa itsensä käyttöön, mutta toisaalta hän vastaa myös mahdollisesta tappiosta.

Palkanmaksu ei ole yksityisellä elinkeinonharjoittajalla mahdollista, vaan yrittäjä voi käyttää yrityksen voittoa yksityisnostoina verojen jälkeen. Yksityisen elinkeinonharjoittajan saama elinkeinotoiminnan tulos verotetaan hänen omana tulonaan, osa pääomatulona ja osa ansiotulona.

2.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi henkilö tai yritys, ja se voi olla yksityinen tai julkinen.

Yksityistä osakeyhtiötä perustettaessa täytyy yhtiön tilille tallettaa vähimmäispääomana 2 500 euroa ja julkista osakeyhtiötä varten tilillä täytyy olla 80 000 euroa. Summien täytyy olla tilillä silloin, kun osakeyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Osakeyhtiössä päätöksiä tekee yhtiön hallitus eikä osakeyhtiön osakas ole henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen velvoitteista.

Osakkaille voidaan maksaa kohtuullista palkkaa; voitonjako tapahtuu maksamalla osakkaille osinkoa. Yksityisnostot yrityksen tililtä eivät ole mahdollisia. Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, jonka saama tulo verotetaan osakeyhtiön tulona.

3.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö

Avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä kutsutaan henkilöyhtiöiksi, sillä niissä tulee olla useampi kuin yksi yhtiömies. Henkilöyhtiö sopii yritysmuotona pienille ja keskisuurille yrityksille. Tässä yhtiömuodossa yhtiömiesten välinen luottamus ja yhteistyökyky ovat tärkeitä.

Avoimessa yhtiössä tulee olla perustamishetkellä vähintään kaksi vastuunalaista yhtiömiestä. Avoin yhtiö voidaan perustaa ilman rahallista panosta, sillä yhtiömiesten työpanos riittää yrityksen perustamiseen. Yhtiömiehet voivat käyttää päätösvaltaa ▶

ryhtyä

alkaa, ruveta

tulee tuntea

täytyy tuntea

olennainen

keskeinen, merkittävä

kohdella

käsitellä

työpanos

työntekijän tietojen ja taitojen käyttäminen työn edistämiseen

yksityisnosto

osuus pääomasta, jolla toiminimen omistaja maksaa palkan itselleen

pääomatulo

muu tulo kuin palkkatulo

ansiotulo

palkkatulo

pääoma

rahaomaisuus, varallisuus

osakas

osakkeenomistaja

velvoite

sitoumus, sopimus

yhtiömies

osakas, osakkeenomistaja

omaisuuspanos

rahamäärä tai rahassa mitattava panostus, joka kommandiittiyhtiön äänettömien yhtiömiesten on sijoitettava yhtiöön

FaKTA • Suomessa perustetaan päivittäin noin 120 yritystä.

• Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä syntyy eniten tammi– maaliskuussa.

• Vuonna 2007 perustettiin yli 35 000 uutta yritystä, viime vuonna vain reilut 30 000. Osa on nimeään tai yritysmuotoaan vaihtavia vanhoja yrityksiä.

• Eniten perustetaan pieniä, yhden hengen yrityksiä. Kaikkiaan 67 prosenttia Suomen yrityksistä, noin 179 000, työllistää vain yrittäjän itsensä.

• Vuonna 2009 mikroyritykset työllistivät noin 150 000 ihmistä, kun vuonna 2012 jo reilut 171 000.

• Osakeyhtiömuotoisten yritysten määrä on kasvanut 2000-luvun puolivälin 30 prosentista nykyiseen 40 prosenttiin.

• Tilastojen perusteella puolet perustetuista yrityksistä selviää pitkään, joka neljännen toiminta jatkuu 3–5 vuotta ja neljännes yrityksistä lakkautetaan kahden vuoden sisällä.

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

17

Tutustu Suomeen

Kaupparekisteri (http://www.prh.fi/fi/ kaupparekisteri.html) on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä.

yrityksen asioissa joko yksin tai yhdessä. He ovat vastuussa yritystoiminnasta koko omaisuudellaan henkilökohtaisesti.

Kommandiittiyhtiötä perustettaessa täytyy yritykseen nimetä vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Äänettömältä yhtiömieheltä vaaditaan rahallinen panos, mutta vastuunalaisen yhtiömiehen ei tarvitse sijoittaa rahaa yrityksen perustamisvaiheessa, vaan hänen työpanoksensa riittää. Myös kommandiittiyhtiön yhtiömiehet voivat käyttää päätösvaltaa joko yksin tai yhdessä. Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies vastaa yritystoiminnasta henkilökohtaisesti ja koko omaisuudellaan, mutta äänettömien yhtiömiesten vastuu rajoittuu yhtiösopimuksessa sovittuun omaisuuspanoksen määrään.

Näissä molemmissa yritysmuodoissa yhtiömiehet sopivat voiton ja tappion jakamisen perusteista. Yhtiömiehet voivat nostaa itselleen kohtuullisen määrän palkkaa ja saada luontoisetuja sekä verottomia kulukorvauksia. Käytännössä yhtiömiehet nostavat kuitenkin voiton yleensä yksityisnostoina. Tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona.

4.

Osuuskunta

Osuuskunnan päämääränä on tuottaa palveluja jäsenille, eikä tavoitteena ole havitella suurinta mahdollista voittoa. Osuuskunnan perustajia pitää olla vähintään yksi eikä siinä ole vähimmäisosuuspääomaa.

Osuuskuntaa edustaa päätöksenteossa hallitus, kuten osakeyhtiössäkin. Päätöksenteko on demokraattista ja jokaisella jäsenellä on äänestyksissä yksi ääni käytettävissään.

Osuuskunnan tuottamasta voitosta maksetaan osuuskuntaan sijoitetulle pääomalle vain rajoitettu korvaus. Voitto eli ylijäämä voidaan jakaa ylijäämän palautuksena sen mukaan, kuinka jäsenet ovat käyttäneet osuuskunnan palveluja, joko osuuspääoman korkona tai muulla säännöissä määrätyllä tavalla. Työosuuskunnissa jäsenelle voidaan maksaa lisäpalkkaa.

▣

Osuuskuntaa verotetaan osakeyhtiön tavoin.

Uutiskatsaus - Kysymykset 1. Mikä on aiheuttanut selkärankaisten määrän puolittumisen viimeisten 40 vuoden aikana?

2. Minkä kaupungin juhlapostimerkin kuva-aiheena ovat siltaan kiinnitetyt lemmenlukot?

3. Minkä maalainen on Nobelin rauhanpalkinnon saaja Malala Yousafzai?

4. Mikä on suositusten mukaan aikuisen päivittäinen sokeriannos?

5. Keiden luoma on Risto Räppääjä -kirjahahmo?

Vastaukset 1. Niiden hyväksikäyttö, kuten metsästäminen ja kalastaminen; 2. Tampereen; 3. Pakistanilainen; 4. 40–60 grammaa; 5. Sinikka ja Tiina Nopolan.

18

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Kieli ja Kielioppi

Näytteleekö tuo vain soittavansa tuota pianoa?

Riikka Kuningas

Kertovan lauseenvastikkeen 1 käyttöä Lehden tässä ja seuraavissa numeroissa tutustutaan suomen kielen lauseenvastikkeisiin. Tässä numerossa tutustutaan niistä ensimmäiseen eli otsikossa esiintyvään kertovaan lauseenvastikkeeseen 1, jolla voidaan korvata että-lause.

Näytteleekö tuo, että hän vain soittaa tuota pianoa? Että-lauseen persoonamuotoinen verbi siis korvataan aktiivin 1. partisiipilla (-va/-vä-muodolla).

Näin, että hän nosti rahaa automaatista. —> Näin hänen nostavan rahaa automaatista.

Että-lauseen tekeminen voi tapahtua: a) samaan aikaa kuin päälauseen tekeminen, b) myöhemmin kuin päälauseen tekeminen, c) puhehetkellä tai yleensä. a. b. c.

Näen, että hän itkee. —> Näen hänen itkevän.

Muistin, että äitini saapuu ensi viikolla. —> Muistin äitini saapuvan ensi viikolla.

Ystäväni kertoi, että hän asuu nyt Tampereella. —> Ystäväni kertoi asuvansa nyt Tampereella.

Että-lauseen subjektia (tekijää) vastaa lauseenvastikkeessa genetiivi tai possessiivisuffiksi.

1) Kun päälauseessa ja että-lauseessa on eri tekijät, tulee tekijä lauseenvastikkeeseen genetiivissä.

Hän väitti, että myyjä valehteli. —> Hän väitti myyjän valehtelevan.

Metsästäjä huusi, että karhu tulee. —> Metsästäjä huusi karhun tulevan.

Huomaa, että persoonapronominin jälkeen ei tule possessiivisuffiksia vaan vain genetiivi.

Mieheni kuiskasi korvaani, että olen maailman kaunein nainen. —> Mieheni kuiskasi korvaani minun olevan maailman kaunein nainen.

Kuulin, että sinä menet naimisiin ensi viikolla. —> Kuulin sinun menevän naimisiin ensi viikolla.

2) Kun päälauseessa ja että-lauseessa on sama tekijä, lauseenvastikkeesta pudotetaan pois tekijää ilmaiseva pronomini ja partisiippimuotoon liitetään possessiivisuffiksi.

Tunsin, että olen jo tervehtynyt. —> Tunsin olevani jo tervehtynyt.

He uskoivat, että osaavat virheetöntä suomea. —> He uskoivat osaavansa virheetöntä suomea.

Poika myönsi, että polttaa tupakkaa. —> Poika myönsi polttavansa tupakkaa.

Että-lausetta edeltävän päälauseen verbinä voi olla esim.

• tiedonsiirtoa ja puhumista ilmaiseva verbi sanoa, kertoa, myöntää, kieltää, väittää, valehdella, huutaa, kehua, kuiskata…

• tietoa ja muistamista ilmaiseva verbi tietää, ymmärtää, muistaa, unohtaa, luulla, uskoa, arvella…

• aistimista ilmaiseva verbi kuulla, nähdä, huomata, tuntea…

Huomaa, että että-lausetta ei voi muuttaa kertovaksi lauseenvastikkeeksi, jos • se on negatiivinen Hän valehteli, että ei voi tulla töihin.

• siinä on nesessiivirakenne Tiesin, että minun täytyy yrittää kovemmin.

Että-lausetta ei myöskään yleensä muuteta kertovaksi lauseenvastikkeeksi, kun • se on omistuslause Unohdin, että hänellä oli avaimet minun kotiini.

• se on ekstistentiaalilause Tunsin, että huoneessa oli joku muukin.

• se on passiivilause Kuulin, että ystäväni vauva kastetaan huomenna.

Tehtävät sivulla 31.

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

19

ELÄMYS

Helsingistä Nordkappiin Teksti ja kuvat: Marcin KOCZUR Marcin on italian ja englannin kielen kouluttaja Krakovasta, Puolasta. Eräänä päivänä hän päätti alkaa opiskella uutta kieltä, joten hän kuunteli samaa virkettä yli 20:lla Euroopan kielellä. Suomi oli yksi kieli näiden joukossa ja se vetosi häneen kauniilta ja salaperäiseltä kuulostavan ääntämyksen takia. Näin koko taival alkoi. Tässä on hänen tarinansa aina Helsingistä Nordkappiin asti.

O

len puolalainen ja työskentelen Puolassa italian kielen opettajana.

Vaikka tunnen syvää rakkautta etelää kohtaan, olen myös lumoutunut Pohjois-Euroopasta ja sen kielistä.

tä päätin viettää lomaa ensimmäistä kertaa Suomessa ja matkustaa Helsingistä Nordkappiin. Matkustin junalla, linja-autolla ja joskus liftasin vähän, koska halusin myös tutustua suomalaisiin ja puhua heidän kanssaan suomalaisesta kulttuurista.

Jos haluaa toden teolla rakastua kieleen, täytyy myös tuntea maa, jossa kyseistä kieltä puhutaan. Tästä syys-

Suomessa oleminen tarkoittaa minun mielestäni elämää luonnon lähellä, ja siksi en varannut makuu-

20

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

paikkaa matkustajakodista tai etsinyt petipaikkaa couchsurfingista. Minulla oli vain teltta ja lämmin makuupussi, koska jokamiehenoikeuksien ansiosta pystyin nukkumaan metsässä tai rannalla.

Haluaisin kertoa nyt kolmesta paikasta ja kokemuksesta, jotka jäivät mieleeni ja tekivät matkastani iki▶ muistoisen.

ELÄMYS

virke

yhden tai useamman lauseen muodostama kokonaisuus tekstissä

vedota (tunteisiin)

koskettaa, liikuttaa

salaperäinen arvoituksellinen, selittämätön lumoutua

haltioitua, huumaantua

liftata

matkustaa peukalokyydillä eli jonkun toisen kyydissä, joka on kulkemassa samaan suuntaan

couchsurfing

sohvasurffaus; ilmainen, vastavuoroisuuteen perustuva tapa majoittua ympäri maailmaa

Tampere Tampere on minun lempikaupunkini Suomessa. Päivän aikana kanavan lähellä voi kuunnella nuoria ihmisiä, jotka ovat syömässä nurmikolla, taustallaan pieni vesiputous.

Tampereen punatiiliset rakennukset ovat kaupungin merkittävänä tunnusmerkkinä. Lisäksi Tampereen toinen tärkeä erityispiirre on ▶

Mustamakkara on todella herkullista puolukkahillon kera, myös aamupalaksi!”

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

21

Tällaisissa olosuhteissa olisi synti olla pulahtamatta veteen!”

perinteinen mustamakkara, jota on valmistettu jo 1500-luvulla. Se on todella herkullista puolukkahillon kera – myös aamupalaksi!

Hailuoto Jos olette Oulun lähellä, ei kannata ohittaa Hailuodon saarta, joka sijaitsee Perämerellä. Kävelin tuntikausia paikallisissa metsissä, söin lounasta laavussa ja kerran myös eksyin. Kun löysin taas tien, äkkäsin, että edessäni levisi meri ja kaunis leveä ranta, joka oli täysin autio. Tällaisissa olosuhteissa olisi synti olla pulahtamatta veteen!

22

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Inari Epäröin kauan, olisiko parempi viettää yö Ivalossa vai Inarissa, mutta lopulta päätin yöpyä jälkimmäisessä, mikä oli paras päätökseni koko matkalla – ja suurin yllätys. Inari sijaitsee Lapin maakunnassa, Inarijärven lähellä. Inari on pieni kaupunki, jossa sijaitsee saamelaisen kulttuurin keskus ja sille omistettu museo SIIDA, joka voisi olla minkä tahansa Euroopan pääkaupungin ylpeyden aihe.

Siellä voi nähdä paljon valokuvia Lapin neljästä vuodenajasta. Hurmaavat valokuvat yllättivät minut, ja värikkäitä revontulia esittelevä elokuva oli todellinen elämys. ▶

ELÄMYS

Kannattaa myös ostaa laivalippu taianomaiselle Ukonsaarelle, joka oli aikoinaan saamelaisten pyhä uhripaikka.

Inari hurmasi minut myös valojen pelillään, kun aurinko upposi mäkien taakse ja kajastui jokeen. Kun ajattelen tätä paikkaaa, mieleeni muistuu pororisoton maku. SIIDA-museossa on todella hyvä keittiö.

Kun odotin pysäkillä Nordkappiin vievää linja-autoa, tutustuin erääseen nuoreen naiseen. Uteliaisuuttani kysyin, puhuuko hän saamea ja opiskellaanko sitä Inarin kouluissa. Hän vastasi surullisena, että valitettavasti ei. Koska hänen isänsä kuitenkin kuuluu tähän etniseen vähemmistöön, tämä halusi tyttärensä oppivan kieltä, jota tytön isoisä puhui. Menen varmasti takaisin Inariin tulevaisuudessa, koska se on todella lumoava paikka.

Sanotaan, että matkustaminen avartaa mieltä. Minusta on tärkeää, että jokainen matka jättää unohtumattomia muistoja. Palasin itse kotiin tuntien suurempaa rakkautta suomen kieltä kohtaan. Aina kannattaa myös kohdata ihmisiä avoimesti, koska sillä tavoin voi oppia tuntemaan

taustalla

tässä: takana

erityispiirre

erityinen ominaisuus, tuntomerkki

kera

kanssa

laavu

puusta tehty yöpymissuoja

äkätä

(puhek.) havaita, huomata

pulahtaa

hypätä veteen

hurmata

ihastuttaa, lumota

uhripaikka

palvontapaikka, jossa on uhrattu vainajille tai jumalille

kajastua

heijastua, kuvastua

asioita, joita ei löydä opaskirjasta.

Esimerkiksi eräs kaivosmies Kittilästä kertoi minulle kiljusta, Rovaniemen pommituksesta toisessa maailmansodassa ja Suomen ylinopeussakoista, jotka riippuvat ansioista.

Kun olin Turun satamassa odottamassa lauttaa Ahvenanmaalle, tutustuin erääseen Jehovan todistajaan.

Puhuimme Jumalasta kolme tuntia ja vertailimme Raamatun englannin- ja suomenkielisiä käännöksiä. Vaikka en itse ole uskovainen, tuo filologinen tapaaminen osoittautui mieleenpainuvaksi.

Matkustaminen Suomen halki yksin oli erittäin mielenkiintoinen kokemus. Mielestäni tällaisella matkalla on tärkeä pitää korvat ja silmät auki, koska ikinä ei voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tällöin on myös oltava valmis improvisoimaan.

Liftaaminen on hyvin erilaista verrattuna aikataulujen mukaan matkustamiseen, mutta päivän lopussa kokemus palkitsee ja olo tuntuu tyytyväisemmältä. Samalla se antaa mahdollisuuden puhua enemmän ihmisten kanssa. Suosittelen liftaa▣ mista todellakin!

avartaa

laajentaa

tuntien

sillä tavalla, että tunsin

kilju

alkoholijuoma, joka valmistetaan kotitekoisesti käyttämällä pääosin vedestä, sokerista ja hiivasta

ansio

tässä: ansiotulo, palkka

osoittautua

paljastua, ilmetä

mieleenpainuva

merkittävä

halki

läpi

Pohjois-Norjassa sijaitseva Nordkapp on Euroopan pohjoisin piste ja nähtävyys.

Kannattaa kohdata ihmisiä avoimesti, koska sillä tavoin voi oppia tuntemaan asioita, joita ei löydä opaskirjasta. ”

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

23

Suomalainen

JOULU

Perinteitä ja juhlia Teksti: Anna Brinck

Suomalaisten jouluperinteet ovat muuttuneet vuosien kuluessa, mutta jotkut asiat pysyvät muuttumattomina vuodesta toiseen. Toki perheiden omat tavat ja perinteet vaikuttavat joulun vieton erilaisiin piirteisiin.

Myös eri puolilla Suomea on erilaisia joulun aikaan liittyviä perinteitä. Esimerkiksi Oulun seudulla jouluperinteeseen kuuluvat laulavat tiernapojat, kun taas ruotsinkielinen yhteisö juhlii valoa pimeyteen tuovaa Lucia-neitoa 13. joulukuuta.

Mutta mitä kuuluu useimmiten suomalaiseen jouluun?

24

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Joulukalenteri Joulukalenterin avulla lasketaan jäljellä olevia päiviä jouluaattoon. Kalenteri on joko paperinen, jonka luukkujen takaa löytyy kuvia tai vaikkapa runonpätkiä. Lasten mieleen ovat nykyään suklaa- tai lelukalenterit, joissa jokaisen päivän luukussa on uusi makeinen tai vaikkapa legoukko. Joulukalenteri alkaa joko joulukuun 1. päivästä tai 1. adventtisunnuntaista, joka toisinaan osuu vielä marraskuun puolelle. Suomalainen joulu huipentuu jouluaattoon, jolloin kalenterinkin viimeinen luukku on numero 24.

miljoonaa joulukorttia. Keskimäärin jokainen suomalainen lähettää siis noin kuusi korttia. Joulukortteja lähetetään paitsi sukulaisille ja läheisille ystäville, myös kaukaisemmille tutuille, joita ei ehkä vuoden aikana muuten edes tavata.

Joulukortteja lähetetään kuitenkin vuosittain, puolin ja toisin. Tänä vuonna joulukortit täytyy laittaa postin vietäväksi viimeistään 14.12., jotta Posti takaa korttien saapumisen ajoissa ja jotta kortit saa matkaan hiukan halvempaan hintaan.

Joulukortit

Joululaulut

Vaikka tekstiviestit ja sähköiset tervehdykset ovat jonkun verran vähentäneet perinteisen postin käyttöä, lähettivät suomalaiset toisilleen esimerkiksi vuonna 2013 noin 37

Suomalaiset rakastavat joululauluja. Radiokanavat ja ostoskeskukset alkavat soittaa joululauluja jo marraskuun puolelta lähtien. Kauneimpia joululauluja keräännytään ▶

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

25

ELÄMYS

myös laulamaan yhteislauluina kirkkoihin ja kouluihin. Myös kuuluisien laulajien joulukonserttikiertueet ovat vuodesta toiseen erittäin suosittuja.

piirre

ominaisuus

luukku

avattava kansi

olla mieleen

pitää jostakin

huipentua

kulminoitua

sähköinen

tässä: joka lähetetään tietokoneen tms. kautta

keskimäärin

tavallisesti

puolin ja toisin

vastavuoroisesti

taata

tässä: luvata

saada matkaan

tässä: lähteä

kerääntyä

kokoontua

Tarinoiden mukaan joulupukin apulaistontut lähtevät loppusyksystä Korvatunturilta ympäri maailman tarkkailemaan, ketkä lapsista ovat olleet tarpeeksi kilttejä, että ansaitsevat jouluna toivomansa lahjat. Tontut raportoivat havaintonsa itse joulupukille, joka sitten aaton tultua jakaa lahjat lapsille tonttujen suositusten mukaan. Siispä jokaisen lapsen (ja miksei aikuisenkin) tulee olla erityisen kiltti ja totella vanhempiaan, sillä koskaan ei tiedä minkä ikkunan tai nurkan takaa pieni punainen hiippalakki kurkistaa.

kiertue

esiintyjä(ryhmän) kiertomatka paikkakunnalta toiselle

Joululahjat

tarkkailla

tarkastella, katsella, havainnoida

siispä

niinpä

hiippalakki

tontun päähine

kurkistaa

kurkkia, tirkistää

jollei

jos ei

tupa

talon päähuone; myös rakennus, pirtti

kirjaimellisesti

sananmukaisesti

turkis

eläimennahka

sarvi

monen eläimen päästä ulkoneva osa

jonkun voimin

jonkun avulla

latva

puun kärki

uskomus

uskoon perustuva käsitys jostakin

kuorrute

päällys

kera

kanssa

edesmennyt

kuollut

havu

tuore kuusen, männyn tai muun havupuun oksa

hiljentyä

tässä: rauhoittua

painotteinen

joka painottuu johonkin

terästetty

tässä: jossa on alkoholia

jäädä yli

jäädä ylimäärin, tähteeksi

napostelu

syödä jotakin vähän kerrallaan

toimipiste

konttori, toimisto

tina

hopeanvaalea pehmeä ja kevyt metalli, joka sulaa helposti

Tontut

Lahjat jaetaan Suomessa useimmiten jouluaterian jälkeen aattoiltana. Jollei joulupukki itse ehdi tupaan sisään lahjoja tuomaan (onhan hän luonnollisesti jouluaattona kiireinen mies), voi hän jättää ne vaikka säkissä oven taakse tai kuusen alle. Suosittuja lahjoja ovat muun muassa kirjat, suklaarasiat, villasukat ja lelut.

Joulupukki Joulupukki asuu Korvatunturilla Suomen Lapissa. Suomen koteihin hän ehtii yleensä aattoiltana juuri sopivasti jouluaterian jälkeen. Hän koputtaa ovelle ja tulee taloon sisään lahjasäkin kanssa. Lapset laulavat pukille kiitokseksi lahjoista ja saatetaanpa pukille antaa myös kuuma glögimukillinen ja piparkakkuja. Perinteinen suomalainen joulupukki oli aikaisemminen kirjaimellisesti pukiksi harmaaseen turkikseen pukeutunut, jopa sarvipäinen parrakas mies.

Coca Cola -yhtiön mainoksissa ensimmäisenä nähty punanuttuinen ja valkopartainen joulupukkihahmo vakiintui suomalaisen joulupukin ulkonäöksi vasta 60-luvulla.

Joulukuusi Joulukuusi kuuluu edelleen moneen suomalaiseen joulukotiin, vaikka muovikuuset ja kuusen korvaaminen muunlaisin koristein ja ruukkukasvein onkin yleistynyt. Kuusi tuodaan kotiin sisälle yleensä vasta jouluaattoaamuna tai aaton aattona (23. päivä). Kuusi koristellaan koko perheen voimin ja sen latvaan ripustetaan tähti. Lahjapaketit, joita joulupukki ei itse ehdi tuoda paikalle, odottavat avaamistaan kuusen alla.

Joulupuuro Jouluaaton aamiainen on perinteisesti joko riisistä tai ohrasta keitetty, arkea juhlavampi joulupuuro. Joulupuuro keitetään maitoon (toisin kuin arkisempi kaurapuuro) ja sen sekaan heitetään yksi kuorittu manteli. Jos manteli osuu ▶

ELÄMYS

omalle lautaselle, tietää se uskomuksen mukaan hyvää onnea seuraavalle vuo• 30.11.(2014) Ensimmäinen addelle. Joulupuuro syödään joko kaneventti. Joulukalenterin 1. luukku!

Joulun odotus alkaa. li-sokerikuorrutteella tai kuivatuista luumuista ja muista hedelmistä keitetyn • 6.12. Itsenäisyyspäivä. Ei varsinaisesti liity jouluun, mutta sekahedelmäsopan kera.

FaKTA

Hautausmaat

on oleellinen osa joulukuun ohjelmaa.

• 13.12. Lucian päivä. Ruotsinkielisen väestön valitsema Jouluna on tapana muistaa myös Lucia-neito valaisee Helsingin keskustaa Lucia-kulkueessa. edesmenneitä sukulaisia ja läheisiä.

Haudoille viedään havuja ja sytytetään • 24.12. Jouluaatto. Suomalainen joulu huipentuu. Kaupat aamukynttilöitä.

Joulusauna

päivän auki, iltapäiväksi Suomi hiljenee joulunviettoon. Joulukuusi koristellaan, jouluateria syödään ja lahjat jaetaan.

Tämä perinne liittyy aikaan, jolloin sauna • 25.12. Joulupäivä. Yleinen pyhäoli talon ainut peseytymiskeino. Siispä päivä. vuoden tärkeintä pyhäpäivää varten • 26.12. Tapaninpäivä. Yleinen pyhäpäivä. Perinteisiin kuulupeseydyttiin saunassa kunnolla ennen vat mm. hevosajelut ja Tapanin joulunviettoon hiljentymistä.

Joulupöytä

tanssit. Joulupäivää vietetään usein perheen kesken, mutta Tapaninpäivänä jo tavataan ystäviä ja käydään esim. elokuvissa tai ravintolassa.

Saunan jälkeen siirrytään vuoden tärkeimmän aterian ääreen. Suomalaiseen • 27.–31.12. Joulun välipäivät.

Joulun ja uudenvuoden väliin joulupöytään katetaan hieman alueesta jäävät arkipäivät ovat monilla riippuen ensin kylmiä kalaruokia, kuten vapaata. Alennusmyynnit alkavat ja uudenvuoden juhlintaa graavisuolattua lohta tai siikaa, silaksuunnitellaan. kasäilykkeitä ja lipeäkalaa. Tuoreita vihanneksia ei talviaikaan perinteises- • 31.12. Uudenvuoden aatto.

Tulevaa vuotta ennustetaan ti Suomessa ole ollut saatavilla, joten sulatetusta tinasta, ilotulitteita ammutaan. Jouluaterian sijaan joulupöydän kasvisosasto on hyvin uudenvuoden menu on usein säilyke- ja juurespainotteinen: tarjolla napostelupainotteinen: nakkeon esimerkiksi sienisalaattia ja rosolja, perunasalaattia, lihapullia, sipsejä. lia (punajuuri-sipuli-omena-sillisalaatti).

Lämpiminä ruokina tarjotaan laatikoita (perunasta, lantusta ja porkkanasta valmistettuja soselaatikoita) ja pääruokana on lähes aina edellisenä yönä paistettu kokonainen kinkku. Jälkiruuaksi nautitaan usein piparkakkuja, voitaikinasta leivottuja luumuhillolla täytettyjä joulutorttuja, hedelmäkakkuja sekä muita joululeivonnaisia – terästetyn glögin kera, totta kai.

Joulupäivä Aikaisemmin joulupäivän aamun jumalanpalvelus kuului useimman suomalaisen jouluperinteisiin, mutta nykyään enää harva jaksaa herätä aikaisin jouluaamuna kirkkoon. Kirkon sijaan joulupäivän ohjelmaan kuuluu enimmäkseen rauhallinen oleilu oman perheen kesken, joululahjakirjojen lueskelu ja edellisillalta ylijääneiden jouluruokien ja suklaakonvehtien napostelu. Joulupäivänä kaupat, pankit ja muut toimipisteet ovat kiinni eli useimmat suomalaiset saavat viettää ▣ rauhallista joululomaa perheidensä kanssa.

Jouluyö, juhlayö!

Päättynyt kaik on työ.

Kaks vain valveil on puolisoa lapsen herttaisen nukkuessa seimikätkyessään, seimikätkyessään.

Jouluyö, juhlayö!

Paimenil yksin työ.

Enkel taivaasta ilmoitti heill’: Suuri koittanut riemu on teill’!

Kristus syntynyt on, Kristus syntynyt on!!

Jouluyö, juhlayö!

Täytetty nyt on työ.

Olkoon kunnia Jumalalle!

Maassa rauha, myös ihmisille olkoon suosio suur, olkoon suosio suur!”

Suomentanut: G. O. Schöneman

ELÄMYS

Korvapuusteja Kaikille Teksti: Anna Brinck

Kansallista korvapuustipäivää vietetään vuosittain 14. lokakuuta. Tämän vuoden osalta päivä on siis jo ohi, mutta ensi vuotta ajatellen voit alkaa jo valmistautua korvapuustipäivän viettoon.

Tokihan pullaa saa kaupasta tai leipomosta, mutta itse leivottu on kaiken sen vaivan arvoista: on aika ottaa tarvikkeet esiin ja leipoa maailman parasta pullaa!

Pullataikina kannattaa leipoa veden sijasta viileään maitoon, jolloin pullasta tulee sileää ja helpommin leivottavaa. Käytä tuoretta hiivaa kuivahiivan sijaan. Kardemumman kanssa ei kannata säästellä – se kuuluu olennaisesti suomalaiseen pullaan. Älä sulata voita liikaa, huoneenlämpöinen

28

pehmeys riittää (ja nyt ei kannata ajatella turhaan terveellisyyttä, vaan käytä aitoa voita). Käytä puolikarkeita vehnäjauhoja: niillä saat aikaiseksi paremman sitkon kuin erikoisvehnäjauhoilla, jotka sopivat parhaiten kakkuihin ja piirakoihin. Taikinaan pitää saada vaivattua kunnollinen sitko, ▶

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Korvapuusti on kanelilla, sokerilla ja voilla täytetty pulla.�

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

29

ELÄMYS olla jonkin arvoista

olla jonkin veroista

sileä

tasainen

sitko

vehnäjauhon proteiini, joka tekee taikinasta kimmoisan ja venyvän

vaivata

tässä: alustaa, valmistaa taikinaa

kuohkea

ilmava, huokoinen

tilavuus

tässä: vetoisuus; suure, joka kertoo, mikä on kolmiulotteisen kappaleen koon mitta

sitkeä

tässä: tiivis

kohota

nousta

kaulia

levittää taikina kaulimella tasaiseksi levyksi

suorakaide

nelikulmio, jonka kaikki kulmat ovat 90 astetta

viipale

siivu, palanen

vinottain

viistosti; ei suoraan

kaistale

palanen

olla lytyssä

olla painuneena

tarkkailla

seurata

tuskin

ei varmaankaan

jolloin pullasta tulee kuohkeaa sisältä. Myös kananmunat kuohkeuttavat taikinaa ja lisäävät sen tilavuutta. Voit käyttää vaivaamiseen joko omia käsivoimiasi tai konetta – varo kuitenkin lisäämästä liikaa jauhoja, jotta taikinasta ei tule sitkeää.

Anna pullataikinan kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi ja lämmitä sen jälkeen uuni 225:een celsiusasteeseen. Jaa taikina kahteen osaan ja kauli kumpikin puolikas vuorollaan noin 0,5 cm:n paksuiseksi suorakaiteeksi. Levitä taikinalevylle ensin reilusti huoneenlämpöistä voita. Sen jälkeen ripottele päälle reilusti kanelia ja sokeria.

Aloita rullaaminen levyn pitkältä sivulta ja rullaa taikina tiiviiksi rullaksi. Leikkaa rullasta n. 5 cm:ä leveitä viipaleita tai vinottain “kol-

Korvapuustit (noin 35 kpl) Taikina:

½ l maitoa 50 g hiivaa 200 g sokeria (2 1/3 dl) 10 g rouhittua kardemummaa (vajaat 2 rkl) 150 g kananmunia (2 isoa tai 3 pientä) 10 g suolaa (noin 1 ½ tl) 250 g pehmeää voita 1 250 g vehnäjauhoja (noin 19 dl) Täyte:

100 g pehmeää voita 25 g kanelia (3–4 rkl) 100 g sokeria (1 ¼ dl) Päälle:

kananmunaa , raesokeria

30

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

mioita”, kuitenkin niin, että kolmion “kärkeen” jää n. 2 cm:ä leveä kaistale.

Nostele taikinapalat lyhyempi sivu ylöspäin ja paina rulla sormella lyttyyn niin, että rullan kerrokset paljastuvat sivuilta kauniisti. Anna korvapuustien vielä nousta liinan alla 15 minuuttia. Voitele pullat kananmunalla ja ripottele päälle raesokeria. Paista pullia uunin keskitasolla n. 10 minuuttia. Uunit vaihtelevat paljon, joten tarkkaile pullien väriä!

Korvapuustien tulee olla kauniin kullanruskeita.

Parhaimmillaan korvapuustit ovat uunituoreina, vain vähän jäähtyneinä, kylmän maitolasillisen kanssa. Loppuun varoitus: kun maistat ensimmäistä leipomaasi korvapuus▣ tia, se tuskin jää viimeiseksi.

Kieli ja Kielioppi

Tehtävät

Riikka Kuningas

(jatkuu sivulta 19)

Tehtävien esimerkkilauseet ovat esiintyneet Iltalehdessä, Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa sunnuntaina 9.11.2014.

Tehtävä 1. Muuta lauseenvastikkeet että-lauseiksi.

1. Yhdysvallat ja Venäjä ovat sopineet vaihtavansa tietoja tilanteesta Ukrainan ja Venäjän rajalla, kertoi Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry lauantaina.

2. Venäjän valtion suihkukoneen pilotti väitti lentävänsä siviilikonetta.

3. Mies teeskenteli kaksi vuotta olevansa koomassa ja halvaantunut.

4. Suomalaiskauppias uskoo alkoholikiellon kaatuvan.

5. Usein huumori saattaa jopa yllättää: sitä huomaa nauravansa todella sopimattomillekin jutuille.

6. Yhdeksästä ikävuodesta näytti kyselyssä muodostuvan rajapyykki, josta lähtien vanhemmat odottavat lapsilta monenlaista vastuunottoa.

7. Värivirheitä ja kampurajalkoja: heikon ruokavalion arvellaan aiheuttavan epämuodostumia kaupungeissa pesiville variksille.

8. Pian Venäjän ja Yhdysvaltain välejä lähensi WTC-iskuista syntynyt terrorismin vastainen rintama, jossa Venäjä ilmoitti tukevansa Yhdysvaltoja.

9. Lepakoiden on tiedetty kuuntelevan toisia lepakoita saalista etsiessään.

10. Presidentti Xi Jinping ilmoitti Kiinan perustavan 32 miljardilla eurolla Silkkitie-rahaston liikenneyhteyksien parantamiseksi Aasian halki.

Vastaukset eurolla Silkkitie-rahaston liikenneyhteyksien parantamiseksi Aasian halki. että se tukee Yhdysvaltoja. 9. On tiedetty, että lepakot kuuntelevat toisia lepakoita saalista etsiessään. 10. Presidentti Xi Jinping ilmoitti, että Kiina perustaa 32 miljardilla epämuodostumia kaupungeissa pesiville variksille. 8. Pian Venäjän ja Yhdysvaltain välejä lähensi WTC-iskuista syntynyt terrorismin vastainen rintama, jossa Venäjä ilmoitti, kyselyssä rajapyykki, josta lähtien vanhemmat odottavat lapsilta monenlaista vastuunottoa. 7. Värivirheitä ja kampurajalkoja: arvellaan, että heikko ruokavalio aiheuttaa alkoholikielto kaatuu. 5. Usein huumori saattaa jopa yllättää: sitä huomaa, että nauraa todella sopimattomillekin jutuille. 6. Näytti, että yhdeksästä ikävuodesta muodostui valtion suihkukoneen pilotti väitti, että hän lensi siviilikonetta. 3. Mies teeskenteli kaksi vuotta, että hän on koomassa ja halvaantunut. 4. Suomalaiskauppias uskoo, että 1. Yhdysvallat ja Venäjä ovat sopineet, että ne vaihtavat tietoja tilanteesta Ukrainan ja Venäjän rajalla, kertoi Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry lauantaina. 2. Venäjän

Tehtävä 2. Muuta alleviivatut että-lauseet lauseenvastikkeiksi.

1. ”Olen nähnyt, että varis pudottaa esineen kerta toisensa jälkeen vain hakeakseen sen uudelleen nokkaansa.

Se selvästi leikki esineellä ja samalla tietenkin harjoitteli lentotaitoja”, kertoo lintuharrastaja Jörgen Palmgren.

2. Vladimir Putin sanoi vuonna 2001 HS:lle, että Venäjä tekee kaikkensa, ettei Eurooppaan enää syntyisi jakolinjoja.

3. Kirjailija Héctor Oliva sanoo, että hän on enemmistön väkivallan uhri.

4. Ennustetaan, että Kiinan talous kasvaa tänä vuonna runsaat seitsemän prosenttia eli hitainta tahtia sitten 1990luvun alun.

5. Valtiovarainministeriössä kansantalousosaston ylijohtajana toiminut Korkman oli vuotta aiemmin sanonut, että hän pitää ”osallistumista Euroopan rahaliiton kolmanteen vaiheeseen Suomen kannalta kovin ongelmallisena”.

6. Voidaan kuitenkin katsoa, että jokainen ihminen omaksuu jonkinlaisen moraalikäsityksen riippumatta uskonnosta.

7. Opettajat ja opiskelijat ovat syystäkin huolissaan, vaikka opetusministeri Krista Kiuru (sd) vakuuttelee, että nuoret käyvät koulua siellä missä ennenkin.

8. Haastattelussa miljoonayleisön Idols-juontajana tuntema Toivola sanoi, että hän tietää ja että hän tuntee, että hän tulee vielä saamaan lapsen.

9. Uusiseelantilainen mediatutkija Radha O’Meara uskoo, että kissavideoiden viehätys perustuu siihen, että kissat eivät yleensä kiinnitä huomiota kameraan. Ne tekevät mitä huvittaa.

10. Viro, Latvia ja Liettua tunsivat, että joku tai jokin uhkaa, sillä maat liittyivät Naton jäseniksi vuonna 2004.

Vastaukset tunsivat jonkun tai jonkin uhkaavan, sillä maat liittyivät Naton jäseniksi vuonna 2004.

Radha O’Meara uskoo kissavideoiden viehätyksen perustuvan siihen, että kissat eivät yleensä kiinnitä huomiota kameraan. Ne tekevät mitä huvittaa. 10. Viro, Latvia ja Liettua 8. Haastattelussa miljoonayleisön Idols-juontajana tuntema Toivola sanoi tietävänsä ja tuntevansa, että hän tulee vielä saamaan lapsen. 9. Uusiseelantilainen mediatutkija matta uskonnosta. 7. Opettajat ja opiskelijat ovat syystäkin huolissaan, vaikka opetusministeri Krista Kiuru (sd) vakuuttelee nuorten käyvän koulua siellä missä ennenkin. rahaliiton kolmanteen vaiheeseen Suomen kannalta kovin ongelmallisena”. 6. Voidaan kuitenkin katsoa jokaisen ihmisen omaksuvan jonkinlaisen moraalikäsityksen riippusitten 1990-luvun alun. 5. Valtiovarainministeriössä kansantalousosaston ylijohtajana toiminut Korkman oli vuotta aiemmin sanonut pitävänsä ”osallistumista Euroopan Kirjailija Héctor Oliva sanoo olevansa enemmistön väkivallan uhri. 4. Kiinan talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna runsaat seitsemän prosenttia eli hitainta tahtia lentotaitoja”, kertoo lintuharrastaja Jörgen Palmgren. 2. Vladimir Putin sanoi vuonna 2001 HS:lle Venäjän tekevän kaikkensa, ettei Eurooppaan enää syntyisi jakolinjoja. 3.

1. ”Olen nähnyt variksen pudottavan esineen kerta toisensa jälkeen vain hakeakseen sen uudelleen nokkaansa. Se selvästi leikki esineellä ja samalla tietenkin harjoitteli Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

31

ELÄMYS

Kun myös

kädet puhuvat Teksti: Cíes González Suárez

Suomessa ei ole kovin tavallista ilmaista itseään eleiden tai vartalon liikkeiden avulla. Tosiasiassa, kun suomalaiset puhuvat, he eivät liiku paljon. Tätä en itse ollut huomannut ennen kuin ystäväni alkoivat sanoa: “Olet hauska, liikutat aina käsiäsi, kun puhut!”.

Espanjassa on luonnollista liikuttaa käsiä puhuessaan, Italiassa vielä enemmän! Käsien ja vartalon liikkeet korostavat sanomaamme.

En voisi puhua liikuttamatta käsiäni tai vartaloani. Tai voisin, mutta se olisi todella kummallista.

Suomalaisille ajatusten ja asioiden ilmaiseminen ei vaadi eleitä: he tuntevat olonsa mukavammaksi, kun ovat liikkumatta. Mistä tahansa puhutaan, asian pystyy selittämään aina pelkästään sanoja käyttäen. Eleet ja vartalo eivät toisi mitään lisäarvoa. Liikkuminen ei selittäisi asiaa paremmin. Ehkä tässä onkin syy siihen, miksi suomalaiset puhuvat niin paljon puhelimessa.

Tästä keskusteltiin kerran suomalaisopiskelijaryhmän kanssa, ja sanoin, että me espanjalaiset käytämme usein “ruumiillista kieltä” sanojen lisäksi. He nauroivat ja sanoivat: “Joo, sinä liikut paljon! Et pysty olemaan liikkumatta hetkeäkään!”

Olin yllättynyt, koska muihin espanjalaisiin verrattuna minä en liiku paljon puhuessani. Mutta suomalaisiin verrattuna se on aika paljon.

Eroja on myös puheäänessä. Suomalaiset puhuvat matalalla äänellä, kun taas espanjalaiset puhuvat korkealla äänellä. Minä en kuitenkaan puhu niin korkealla äänellä ja minun espanjalaiset ystäväni aina sanovat: “Puhu voimakkaammin, en

32

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

ilmaista itseään

esittää mielipiteito express tään, ajatuksiaan ja oneself tunteitaan muille

ele

ruumiinosan liike, gesture joka ilmaisee esim. sanatonta viestintää tai mielialaa

puhuessaan

puhumisen aikana

while speaking

korostaa

painottaa, tähdentää

to emphasize

sanoma

tässä: mitä sanotaan

what is said

kummallinen

outo

weird, strange

vaatia

tarvita

to require

tuntea olonsa joksikin

olla jotakin tuntemuksia

to feel

lisäarvo

jokin, joka tuo lisää added value merkitystä tai arvoa jollekin

käydessään käynnin aikana

while visiting, while going

ELÄMYS

kuule sinua!” Ja kyllä, arvasitte oikein, suomalaisten mielestä puheääneni on aika korkea.

Ihmisten tapojen ja käyttäytymisen vertaaminen eri kulttuureissa on aina hauskaa!

Kun Italiassa eleiden kieli on vielä tärkeämpi ja jokaisella eleellä on oma merkityksensä, ihmettelen, kuinka suomalaiset tuntevat olonsa käydessään lomalla siellä…

▣

Käsien ja vartalon liikkeet korostavat sanomaamme. En voisi puhua liikuttamatta käsiäni tai vartaloani.”

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

33

Haastattelu

MonaLiiku

liikuntaa monikansallisille naisille Teksti: Päivi Österman KuvaT: Monaliiku ry

Monaliiku, Monikansallisten naisten liikunta ja kulttuuri ry, on vuonna 2009 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on tarjota monikansallisille naisille mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Toiminnanjohtaja Claudia Nystrand kertoo meille yhdistyksestä.

Suomessa on monta maahanmuuttajille ja monikansallisille tarkoitettua yhdistystä. Mitä Monaliiku tuo lisää?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että monikansalliset naiset eivät osallistu urheiluharrastuksiin samassa määrin kuin miehet. Mielestämme jokainen ansaitsee mahdollisuuden harrastaa liikuntaa ja tämä on keskeinen tekijä

34

toiminnassamme. Luomme monikansallisille naisille ympäristön turvalliseen liikuntaan. Työssämme tapaamme naisia, jotka tulevat eri puolilta maailmaa erilaisista kulttuureista, ja pyrimme löytämään jokaiselle juuri oikean vaihtoehdon liikkua.

Miten yhdistys on syntynyt?

Yhdistys perustettiin silloisen Liikkukaa

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

ry:n puheenjohtajan Christian Thibault’n ja aktiivisten vapaaehtoisten aloitteesta. Samainen ryhmä vapaaehtoisia on edelleen mukana Monaliikun toiminnassa. Yksi heistä on yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Maria Hyppönen, joka entisenä käsipalloilijana valmentaa Monaliikun omaa käsipalloryhmää.

▶

Haastattelu

Mitä kaikkea kuuluu yhdistyksenne toimintaan?

Tarjoamme monipuolisen liikunnan ja urheilun valikoiman, josta on mahdollisuus valita liikuntamuoto tai urheilulaji, josta nauttii. Tällä hetkellä meillä pyörii Espoossa äiti– lapsi-tanssiryhmä, naisten ja tyttöjen käsipalloharjoitukset, jumppa- ja koripalloryhmä sekä street dance

-kerho tytöille. Helsingissä naiset voivat pelata jalkapalloa monikansallisessa ryhmässä. Jyväskylässä Keski-Suomen Afrikkayhdistys ry on järjestänyt monenlaista aktiviteettia naisille.

Yhdistyksemme paitsi tukee jäseniään liikunta- ja urheilu-asioissa, myös palvelee yhteiskuntaa laajem▶ min inkluusioasioissa.

Tarjoamme monipuolisen liikunnan ja urheilun valikoiman, josta on mahdollisuus valita liikuntamuoto tai urheilulaji, josta nauttii.”

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

35

Haastattelu

Monliiku osallistui tänä vuonna World Conference on Women and Sports -tapahtumaan Helsingissä. samassa määrin

yhtä paljon

keskeinen

tässä: tärkeä

silloinen

sen aikainen; joka oli silloin olemassa

aloite

ehdotus

inkluusio

joukon sulauttaminen johonkin toiseen joukkoon

kartoittaa

selvittää

verkosto

tässä: ihmisten muodostama ryhmä

hanke

projekti

tasavertainen

samanarvoinen

käyttää hyväkseen

tässä: käyttää apuna (positiivisessa mielessä)

36

Yhteistyössä kohderyhmien, järjestöjen ja maahanmuuttoasioita hoitavien viranomaisten kanssa kartoitetaan, selvitetään ja tiedotetaan monikansallisten naisten tarpeista liikunnan ja kulttuurin aloilla. Alkuvuodesta järjestimme LiikunNaiset-verkoston kanssa yhteistyössä miniseminaarin: Monikulttuurisuudesta voimaa liikuntaan ja urheiluun.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hankkeemme Naiset mukaan! on myös hyvä esimerkki työstämme. Kaikille naisille ja tytöille avoimet maksuttomat ryhmät ovat

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

osa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ja levittää malleja monikansallisten naisten liikuntaharrastuksiin ja tasavertaiseen osallistumiseen liikuntakentällä.

Teemme myös selvitystyötä maahanmuuttajanaisten tarpeista, haasteista ja osallistumismahdollisuuksista liikunnan harrastamiseen Suomessa ja edustamme tärkeissä tilaisuuksissa maahanmuuttajanaisten kiinnostusta liikuntaan. Esimerkiksi tänä kesänä osallistuimme International Working Group on Women and Sports -verkoston naisten liikunnan ja urheilun maailmankonferenssiin Helsingissä. ▶

Haastattelu

Mitä yhteistyötä Monaliiku tekee muiden vastaavien yhdistysten kanssa?

Teemme yhteistyötä erilaisten monikulttuuristen naisten kanssa työskentelevien yhdistysten kanssa, joita ovat esimerkiksi sosiaalialalla toimiva Monika-Naiset Liitto, naisresurssikeskus Vantaan Nicehearts ry, valtakunnallinen liikunnan ja urheilun kattojärjestö Valo ja Monikulttuuristen järjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry.

Järjestämme yhdessä liikuntaryhmiä ja teemapäiviä, kuten Terve Nainen, jossa erilaisia terveyteen liittyviä asioita esitellään osallistujille.

Mikä on palkitsevinta ja haastavinta yhdistyksessä mukana olemisessa?

Haastavin puoli on myös palkitsevin puoli. Kohderyhmämme eli palvelujamme tarvitsevien monikulttuuris-

ten naisten tavoittaminen on aikaavievää ja haastavaa. Onnistuminen tuottaa kuitenkin valtavasti iloa, kun saamme tuotua naiset ja tytöt yhteen urheilemaan ja pitämään hauskaa.

Mitkä ovat yhdistyksen suunnitelmat tulevaisuudessa?

Aiomme käyttää hyväksemme onnistuneen alun ja kasvattaa sekä kehittää yhdistystä. Pyrimme aktiivisesti lisäämään jäsenjärjestöjemme ja henkilöjäsentemme määrää, sillä haluamme auttaa niin monia monikulttuurisia naisia kuin mahdollista liikuntaan ja terveyteen liittyvissä asioissa.Suunnittelemme toiminnan laajentamista pääkaupunkiseudun ja Jyväskylän ulkopuolelle muihin suuriin kaupunkeihin, esimerkiksi Tampereelle tai Turkuun. Siinä mielessä etsimme koko ajan uusia ▣ kumppaneita.

Onnistuminen tuottaa kuitenkin valtavasti iloa, kun saamme tuotua naiset ja tytöt yhteen urheilemaan ja pitämään hauskaa.”

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

37

Tapahtui ja Tapahtuu Teksti: Miklós Vlasa

6.12.2014 Linnan juhlat, Helsinki Yksi tärkeimmistä juhlapäivistä Suomessa on itsenäisyyspäivä, jota vietetään kuudes päivä joulukuuta vuonna 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Itsenäisyyspäivänä monilla paikkakunnilla järjestetään runsaasti ohjelmaa. Kuitenkin suosituin ohjelma kansan keskuudessa on katsoa televisiosta tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa eli Linnan juhlia. Presidenttipari kutsuu juhliin vieraita eri vuosina eri teemojen mukaan. Mukana on poliitikkoja, talouselämän vaikuttajia, menestyneitä urheilijoita ja muita henkilöitä, jotka presidenttiparin mielestä ovat ansainneet kutsun.

Jos haluaa olla seuraavana päivänä perillä kahvipöytäkeskusteluista, kannattaa lähetystä seurata.

Adventin aikaan – Joululaulut Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutapahtumat ovat vuosien varrella saavuttaneet suuren suosion.

Jos pidät laulamisesta, kannattaa suunnata joulukuussa johonkin isompaan kirkkoon, sillä seurakunnat järjestävät näitä laulutapahtumia.

Myös tunnetut lauluyhtyeet, kuten Rajaton ja Club 4 Five, järjestävät joulukonsertteja ympäri Suomea. http://www.kauneimmatjoululaulut. fi/kj_fi/sivut/taalla_lauletaan/

38

7.12.2014 Live from Buena Vista - Havana Lounge, Lahti Kuubalaiset rytmit luovat tunnelmaa ja lämmittävät joulun odotukseen Lahdessa. Buena Vista Social Club - ja Afro Cuban Allstars -yhtyeistä tunnetut artistit takaavat hyvää musiikkia ja korkealaatuisen musiikkielämyksen.

8.–21.12.2014 Tuomaan Markkinat, Senaatintori, Helsinki Helsingin paraatipaikalle Senaatintorille pystytetty joulutori on jo monena vuonna ollut suosikkikohde niille, jotka etsivät suomalaisia käsitöitä.

Tunnelmallisista myyntikojuista löytyy mm. jouluherkkuja, nahka-, turkisja villatuotteita, keramiikkaa, koruja sekä joulukoristeita.

31.12.2014 Senaatintorin uusivuosi 2015 Liity kymmenientuhansien ihmisten joukkoon juhlimaan uuden vuoden tuloa Senaatintorille.

Tapahtumassa nähdään paljon musiikkiesityksiä, vähän puheita, tervehdyksiä ja yhteislaulua.

Puhuta a n s uo m ea | Jo ulukuu 2014

Vuosi vaihtuu juhlavasti ilotulitusten paukkeessa.

9.–10.1.2015 Folkandia-risteily, Helsinki–Tallinna Folklandia on kansanmusiikin ja -tanssin ystävien vuosittainen talvifestivaali ja samalla Suomen suurin folkloren talvitapahtuma. Festivaalin erikoisuus on, että se järjestetään risteilyn muodossa M/S Baltic Queen -aluksella. http://www.sottiisi.net/index.php/ ▶ folklandia

Tapahtui ja Tapahtuu

jonkin kunniaksi

jonkin kunnioitta- to one’s credit miseksi, kiitokseksi

jonkun kes- joukossa kuudessa

17.1.2015 Valoa pimeyteen -tiedetapahtuma, Tampere-talo Ilmaistapahtumassa, jonka Tampereen yliopisto järjestää, käsitellään mielenkiintoisia nykytrendejä ja muita aiheita, kuten kestävää kaupunkikehitystä, big-dataa, konenäköä, langatonta terveysteknologiaa ja tulevaisuuden kirjastoa. http://www.uta.fi/valoa/

Joulukuu 2014– tammikuu 2015, Hiihtokeskus Ruka

4.–.8.1.2015 Lux Helsinki Tammikuun alussa, juuri kun valoa tarvitaan eniten, Lux Helsinki valaisee kaupungin keskustan näyttävällä valotaiteella.

Tapahtuman aikana pääsee nauttimaan kotimaisista ja kansainvälisistä valoteoksista heti kun ilta laskeutuu. http://www.luxhelsinki.fi/

Talviurheilusta kiinnostuneet voivat suunnata jo joulukuussa Suomen Lapin laskettelukeskuksiin, joissa jo alkutalvesta järjestetään FIS maailmancup - kisoja.

among

juhlavastaanotto

tässä: juhlallinen celebration ja arvokas tilaisuus reception

vaikuttaja

tässä: toimija

an individual who has a certain type of influence in the society

ansaita

tässä: saada

to merit

vuosien varrella

vuosien kuluessa, along the years, vuosien saatossa in the course of life

saavuttaa

saada osakseen

here: to achieve fame

suunnata

lähteä johonkin suuntaan

to head to

taata

luvata

to guarantee

paraatipaikka

aitiopaikka, ykkös- grandstand paikka view

suosikkikohde

lempikohde

popular destination

pauke

paukkuva ääni; jyske, jytinä

banging

folklore

kansanperinne, kansanrunous

folklore

alus

tässä: laiva

ship

valoteos

taideteos, jossa on illuminated käytetty valoa work of art

trendi

yleinen suuntaus, virtaus

trend

pitää

tässä: järjestää

to organize

tunnelma

ilmapiiri, henki

atmosphere

5.–7.12., 12.–14.12. ja 30.–31.1.

Rukalla pidetään isoja kansainvälisiä FIS Freestyle -kisoja. Ja jos kerran Lapissa käy, kannattaa myös testata hiihtokeskuksien rinteitä ja nauttia after ski -tunnelmasta.

▣

Joul uk uu 2 01 4 | Puhu taan suom e a

39

puhutaansuomea 7-8 / 2014 joulukuu ISSN 2324-0725 (painettu) ISSN 2324-0733 (verkkojulkaisu) ISSN 2342-057X (CD) info@puhutaan-suomea.net www.puhutaan-suomea.net