Äär e t ön І syyskuu 2019
Eläimet ja niiden tietoisuus
Tietoisuus tarkoittaa pohjimmiltaan, että yksilö on läsnä maailmassa, tuntee tunteita, käsittelee tietoa ympäristöstä ja on tajuinen.
Tietoisuutta on pyritty jäsentämään usein eri tavoin. Perustavanlaatuisin tietoisuuden muoto, tunnetietoisuus, on usein läsnä niissäkin eläimissä, jotka eivät loista älykkyyttä vaativissa tehtävissä. Tunnetasolla tietoinen eläin kokee maailman reagoiden asioiden miellyttävyyteen tai epämiellyttävyyteen. Perustavat tunteet eivät vaikuta olevan vähäisemmät vähemmän älykkäillä eläimillä. Itse asiassa on mahdollista, että kun älykkyyttä on vähemmän, tunteet palavat jopa kovemmin.
10
Kognitiivisella tietoisuudella tarkoitetaan kykyä havainnoida, sisäistää ja käsitellä ympäristön antamia ärsykkeitä. Kun eläin ratkoo eteentulevia käytännön ongelmia älynsä avulla tai vaikkapa kaivaa muististaan jonkun asian, se operoi tällä tasolla. Tietoisuuden tutkimus on vielä voimakkaassa muuttumistilassa ja tiedeyhteisön sisälläkin näkemykset eläinten tietoisuudesta vaihtelevat. Yhdessä asiassa kuitenkin ollaan aika yksimielisiä, että tietoisuuden kehittynein, kolmas taso on itsetietoisuus. Itsetietoisuuden tasolle yltävät eläimet ymmärtävät jollakin tavalla oman erillisyytensä ympäristöstään ja muista yksilöistä. Eläintutkimuksilla on pystytty osoittamaan, että eläimillä on kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja. On myös saatu näyttöä siitä, että osa eläimistä on tietoisia omasta olemassaolostaan. Tämä on osoitettu peilitestin avulla. Peilitestillä tutkitaan, tunnistaako eläin itsensä peilikuvastaan eli onko se itsetietoinen. Eläimeen laitetaan maalilla värimerkki sellai-
seen paikkaan, joka näkyy sille vain peilin kautta. Tämän jälkeen tutkijat seuraavat, yrittääkö eläin poistaa täplää tai koskettaa sitä. Tällaista reagoimista pidetään todisteena siitä, että eläin tunnistaa itsensä peilistä. Testin ovat läpäisseet eläinkunnan edustajista ainakin norsut, pullokuonodelfiinit, harakat, valaat ja suurin osa apinoista ja simpansseista. Viimeisimpänä myös puhdistajakalan (Labroides dimidiatus) on todettu reagoivan kuvaansa peilissä. Ihmislapset eivät selviä tästä testistä ennen 18 kuukauden ikää. Nykyinen tieteellinen aineisto tukee näkemystä, jonka mukaan hyvinkin erilaisin aivoin varustetut
