Rakennustekniikka 3/2013 by Rakennustekniikka

RAKENNUSTEKNIIKKA 3/2013

SHARD

Euroopan korkein rakennus on Lontoon Shard s.10

ROPORTTI

Vihreämmän rakennuksen elinkaari s.18

TRIPLA

Tripla korttelit täyttävät vapautuvan ratapihan s.32

3 13

JULKISIVU

KUVITTELE TÄMÄ KOHDE ILMAN JULKISIVUKUNNOSTUSTA

RAKENTAMISEN JA JULKISIVUSANEERAUKSEN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ

S E I T S E M Ä N A M M AT T I TA PA H T U M A A Y H D E L L Ä K E RTA A

Julkisivu 2013 on julkisivurakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa. Tapahtuma kokoaa yhteen kiinteistönomistajat, taloyhtiöiden edustajat, rakentamisen ammattilaiset ja päättäjät sekä suunnittelijat ja arkkitehdit. Seitsemän samanaikaisen ammattitapahtuman ansiosta paikalla on myös runsaasti muita kiinteistöalan ammattilaisia.

Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.julkisivumessut.fi. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Aukioloajat: ke 13.11. ja to 14.11. klo 9–17 • pe 15.11. klo 9–16

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

JULKISIVU KIINTEISTÖ VIHERTEK VÄRI&PINTA SÄHKÖ

Päätoim ittaja H e l e n a Soi m a ka l li o • h e le n a . s oi makal l io@ril .fi

Kiitos, tästä on hyvä jatkaa!

äätoimittaja on nyt hyvin, hyvin iloinen. Te, arvoisat lukijat olitte käytännössä yksimielisiä Rakennustekniikan jatkosta. Näin ollen lehti ilmestyy myös ensi vuonna sekä painettuna nelivärisenä aikakauslehtenä että sen sähköisenä näköisversiona. Samalla kun RIL juhlii 80-vuotista toimintaansa, vietetään myös Rakennustekniikan 70-vuotisjuhlia. Lehdessä juhlavuotta vietetään pitkälti työn merkeissä, mutta kuluneita vuosia muistellaan vuoden mittaan muun muassa nostamalla esiin alan guruja sekä vanhoja huippuprojekteja. Menneisyyden vangeiksi ei kuitenkaan ole tarkoitus jäädä, vaan jatkamme mielenkiintoisten ja merkittävien hankkeiden, uusimman tutkimustiedon sekä muiden alan ajankohtaisten asioiden, ilmiöiden ja henkilöiden esittelyä. Artikkeleiden aiheiden ja näkökulmien valinnassa ovat suureksi avuksi lukijakyselyyn annetut lukuisat vinkit ja toiveet. Palautteissa toivottiin muun muassa rakennusfysiikkaan, rakenteiden mitoitukseen ja suunnitteluun sekä rakenteiden mekaniikkaan liittyviä syvällisiä teknis-tieteellisiä artikkeleita. Luvassa on myös opinnäytteiden, väitösten ja tutkimusten referaatteja.

Lukijat selvästi haluavat, että lehdessä käsitellään monipuolisesti rakentamisen eri sektoreita. Talonrakennuksen ja infrakohteiden ohella toivottiin, että jutuissa esitellään yhdyskunta- ja ympäristörakentamista, vesirakentamista ja vesihuoltoa sekä teollisuusrakentamista ja alan palveluita. Myös ”pieleen menneitä” hankkeita pitäisi sisältyä lehden antiin. Toisaalta energiatehokkuus, rakentamisen prosessit ja kustannukset sekä niiden optimointi ovat selvästi monien lukijoiden työnkuvan arkipäivää. Näistä aiheista toivottiin asiantuntijakirjoituksia, joiden avulla lukija ”pystyisi laajentamaan omaa ymmärrystään kokonaisuudesta”. Ja viimeiseksi, mutta ei millään muotoa vähäisimpänä – lehden täytyy tarjota näyteikkuna koko Suomeen, jopa sen rajojen ulkopuolelle. Lukijakyselyssä laadullisten kysymysten vastausten keskiarvoksi tuli viisiportaisella asteikolla 3,8. Eri osa-alueiden välillä hajonta oli suhteellisen pientä, se vaihteli välillä 3,7…4,0. Parhaan arvosanan sai lehden uusi, aiempaa pienempi koko. Hyvästä palautteesta huolimatta rimaa on tarve nostaa, joten suorittavan joukkueenkin täy-

tyy yrittää kovemmin. Kuluvana vuonna lehteä on olosuhteiden pakosta toimitettu erittäin rajallisilla resursseilla RILin toimistolla oman toimen ohessa. Tilanne on toivottavasti lyhytaikainen poikkeus. Tavoitteena on ensi vuonna vahvistaa lehden tekemisen resursseja sekä määrällisesti että laadullisesti siten, että saisimme käyttöömme rakennusalaan perehtyneen ammattitoimittajan. Rakennustekniikka on rakennetun ympäristön diplomi-insinöörien oma ja yhteinen ääni. Se on ainoa lehti, jonka sisältö on meidän itsemme määriteltävissä ja joka tavoittaa säännöllisesti valtaosan koko ammattikunnasta. Rohkaisen teitä käyttämään tätä kanavaa; tarjotkaa jatkossakin aktiivisesti artikkeleita, juttuja tai vaikkapa ideoita lehden sisällöksi. Tehdään yhdessä Rakennustekniikasta Suomen paras ammattilehti.■

PS. Ehdotuksia juttuaiheiksi ja julkaistaviksi artikkeleiksi voi lähettää lehden toimitukseen osoitteella helena.soimakallio@ril.fi.

3/2013 • Rakennustekniikka

TÄSSÄ NUMEROSSA >> 29

10 3 Pääkirjoitus

24 Lukijakyselyn 2013 tulokset

54 RILin kesätyökysely 2013

5 Nyt – ajankohtaiset uutiset

29 Helsingin Kruunusiltojen

59 Yliopistojen sisäänotot

Helena Soimakallio kiittelee Rakennustekniikan lukijoita.

Rakennustekniikka-lehti on haluttu jatkossakin.

Uutisia hometalkoista, maapallon lämpenemisestä ja Suomen rannikkovesien tilasta.

siltakilpailun voittaja on Gemma Regalis.

Teekkareiden kesätyötilanne säilyi kohtuullisen hyvänä.

murroksessa

Opiskelijoita houkuteltava alalle läpi koko opintoajan.

10 Euroopan korkein

32 Tripla viimeistelee Pasilan

61 RILissä tapahtuu

17 Opasteet ovat tilan

39 FISE kasvaa

68 Grillissä

46 INSA de Toulouse

69 Asiantuntija-aineistoa

rakennus on Lontoon uusin maamerkki, 310 metriä korkea Shard.

käyttöliittymä

Opasteet ja infografiikka tekevät muutakin kuin ohjaavat ovelle.

18 Vihreämmän rakennuksen elinkaari

Roportti esittää uusia näkökulmia vihreyteen.

Keski-Pasilan uudet asuin-, toimistoja liikekonttorit.

Mutta onko Fise-pätevyyksistä hyötyä?

Suvi Salomaan vaihtoraportti Ranskan lukuvuodesta.

Syysliittokokouskutsu ja vaaliehdokkaat esittelyssä.

Mitä laittaa grilliin Heli Kotilainen?

Asko Sarja kirjoittaa vetykorroosios ta ja elinkaarihallinnasta ja Heikki Halttula mallintamisesta sekä esittelee RILin tietomallitoimikunnan.

82 Viimeinen silaus

Rakennustekniikka Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal

Päätoimittaja Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi

69. vuosikerta

Toimitus Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Ritva Solasaari ritva.solasaari@ril.fi Teemu Vehmaskoski teemu.vehmaskoski@ril.fi Jaana Henell jaana.henell@ril.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl

Rakennustekniikka • 3/2013

Taitto Jaana Henell Ilmoitusmyynti Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Ritva Solasaari ritva.solasaari@ril.fi Kansikuva YIT Rakennus Oy Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi

Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Painopaikka Forssa Print ISSN 2243-0369

Uusi elinkaarihankkeiden sopimusmalli valmistui Suomen Kuntaliitto ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ovat yhdessä kehittäneet sopimusmallin elinkaarihankkeille. Kehityshankkeen tavoitteena on ollut yhtenäisen toimintatavan luominen kumppanuusmallien toteutukselle Suomessa. Sopimusmallin tarkoituksena on toimia ohjeena ja tehostaa kumppanuusmallien käyttöä julkisella sektorilla sekä mahdollistaa yksityisen sektorin innovaatiot osana julkisia hankintoja. Elinkaarihanke on korjaus- tai uudisrakennusinvestoinnin hankintatapa, jossa palveluntuottaja vastaa tilaajalle vähintäänkin hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistöpalveluista pitkän sopimuskauden (yleensä 15–30 vuotta) ajan. Palvelusopimukseen voidaan sisällyttää myös esimerkiksi käyttäjäpalveluita sekä rahoituksen järjestämistä. Elinkaarimalli mahdollistaa tilaajille hankkeiden tavanomaista nopeamman toteutuksen, innovatiiviset toteutusratkaisut ja sovitun mukaiset laadukkaat palvelut sekä sopimusajalta ennakoitavat

kustannukset. Malli perustuu tilaajan ja palveluntuottajan väliseen kumppanuuteen. Elinkaarihankkeilla on mahdollista saada myös korjausvelka hallintaan. Koska elinkaarimallit ovat tyypillisesti pitkäaikaisia kumppanuussopimuksia, sopimusmallia on tarkoitus edelleen kehittää ja päivittää vuosittain saatujen käyttökokemusten myötä. Valmistunut malli ei pidä sisällään rahoitusta, joten jatkossa on tarpeen tarkemmin selvittää muun muassa sen vaikutuksia mallin sisältöön. Myös infrahankkeille on tarkoitus laatia vastaava malli myöhemmin. ■

Omakotiliiton kansalaisaloite energiatodistuslain muuttamisesta etenee eduskunnan käsittelyyn Määräaikaan mennessä yli 54 000 allekirjoittajaa kerännyt kansalaisaloite sai tuekseen myös joukon järjestöjä ja omakotitalojulkkiksia. Aloitetta tukivat muun muas sa Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkölämmitysfoorumi ry, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry, Energiateollisuus ry, Maanomistajain liitto ja Kuluttaja liitto ry. Kesäkuun alussa voimaan astunut laki rakennuksen energiatodistuksesta velvoittaa laatimaan energiatodistuksen uusille rakennuksille. Se täytyy myös esittää vanhojen rakennusten osto-

ja vuokraustilanteissa. Todistuksen tarkoituksena on antaa vertailukelpoista tietoa rakennuksen energiankulutuksesta. Kritiikki on kohdistunut erityisesti todistuksen laskennassa käytettävään energiamuotokertoimeen, jonka on koettu syrjivän suoraa sähkölämmitystä. Myös energiatodistuksen laadinnan hinta on kohonnut merkittävästi siitä, mitä lakia valmisteltaes sa arviointiin.

Sopimusmalli ja siihen liittyvä muu materiaali on vapaasti ladattavissa Rakennusteollisuus RT:n ja RAKLin verkkosivuilta, esimerkiksi osoitteesta: http://www.rakli. fi/linkit/uutiset/ uutisiaraklista/20130927_ elinkaarihankkeiden_ sopimusmalli/default.aspx

Omakotiliiton laatima kansa laisaloite ehdottaa lain korjaamista siten, että energiatodistukseen merkittäisiin aina laskennallisen energiakulutuksen lisäksi toteutunut energiankulutus. Lisäksi aloitteessa vaaditaan, ettei ennen vuotta 2008 rakennettujen pientalojen kokonaisenergiakulutuksen määrittämisessä otettaisi huomioon energiamuotojen kertoimia. Suomen kansalaisilla on perustuslaissa turvattu oikeus tehdä eduskunnalle kansalaisaloite lain säätämiseksi. Eduskunnan käsittely edellyttää, että aloitetta kannattaa vähintään viisikymmentätuhatta äänioikeutettua Suomen kansalaista kuuden kuukauden kuluessa. Kansalaisaloitteita voi tehdä ja kannattaa verkossa sivustolla www. kansalaisaloite.fi. ■

3/2013 • Rakennustekniikka

Kosteus- ja hometalkoilta uusia työkaluja ammattilaisille Rakennusalan asiantuntijoiden työkalupakki kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon täydentyi syyskuun lopussa. Tällöin julkaistiin Rakennustyömaiden sääsuojaus -ohjekortti (Ratu S-1232) sekä sen tueksi rakennusalan ammattilaisille räätälöity diasarja. Ratu-kortti opastaa kosteuden torjumisen suunnitteluun ja esittelee erilaisia keinoja säältä suojautumisen rakentamisen aikana. Ohje on suunnattu työmaiden johdolle, rakennusliikkeiden toimihenkilöille, alan opettajille ja oppilaille sekä kaikille kehitystyötä tekeville suunnittelijoille ja rakennuttajille. Materiaalin tuottamiseen ovat osallistuneet Mittaviiva Oy, Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö." Ratu-kortti opastaa kosteuden torjumisen suunnitteluun ja esittelee erilaisia keinoja säältä suojautumisen rakentamisen aikana. Ohje on suunnattu työmaiden johdolle, rakennusliikkeiden toimihenkilöille, alan opettajille ja oppilaille sekä kaikille kehitystyötä tekeville suunnittelijoille ja rakennuttajille. Materiaalin tuottamiseen ovat osallistuneet Mittaviiva Oy, Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö. Kosteus- ja hometalkoot on lisäksi julkaissut homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohjeen rakenteille, joita ei voi homevaurioiden korjaamisen yhteydessä poistaa. Asiantuntijoiden yhteistyönä syntynyt ohje antaa käytännönläheistä tietoa erityisesti korjaustöiden suunnittelijoille ja työnjohdolle. ”Kosteus- ja homevaurioituneen rakenteen puhdistamiseksi ei

Rakennustekniikka • 3/2013

voida antaa yhtä yleispätevää ohjetta, mutta hyvä periaate on, että vaurioon johtaneet syyt tulee aina selvittää ja poistaa. Homevaurioi-

Maksullinen Ratuohjekortti on saatavilla Rakennustiedon verkkokaupasta. Diasarja sekä homevaurioiden korjaamisen ohje ovat vapaasti ladattavissa osoitteesta: http:// uutiset.hometalkoot.fi/ talkootiedot/talkoissanikkaroitua.html tuneen rakenteen puhdistus ei ole muista korjaustoimenpiteistä irrallinen osasuoritus. Myös vaurion laajuus ja korjaustoimien vaikutukset sisäilmaan on syytä selvittää tarkasti ennen korjaussuunnitelman tekoa”, kertoo ohjeen laadin-

nasta vastannut Petri Hartikainen. Mukana hankkeessa on ollut asiantuntijoita mm. Työterveyslaitokselta, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta, Helsingin yliopistosta, VTT:ltä, ja Tukesilta.

Kellarista katolle -videot ovat vapaasti saatavilla osoitteessa www.hometalkoot.fi/ ja YouTubessa.

Talkoiden tuottama kymmenosainen Kellarista katolle -videosarja kertoo, mistä löytyvät pientalon tärkeimmät tarkastuskohdat eli ne, joissa kosteusongelmia yleisimmin esiintyy ja miten kosteusvaurion voi havaita ja ennaltaehkäistä. Tavallisen talonomistajan ohella videoista hyötyvät myös huoltoyhtiöt ja korjauspalveluja tarjoavat yritykset, joiden työntekijät huolehtivat pientalojen huoltotoimenpiteistä ja korjauksista. Videot on nimetty rakennuksen eri osien mukaan kellarista katolle ja oppaana toimii Jorma Piisinen. ■

Suomen rannikkovesien tila kehno Suomen ympäristökeskus julkaisi lokakuussa uuden arvion Suomen vesien ekologisesta tilasta. Sen mukaan järviemme pintaalasta 85 prosenttia ja jokivesistämme 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tätä heikommassa kunnossa on kolme neljäsosaa rannikkovesien pinta-alasta. Suurin ongelma on rehevöityminen. Suuret järvet ja erityisesti PohjoisSuomen vedet ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä. Rannikolla yksikään vesialue ei ole tilaltaan erinomainen. Erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden tila on huolestuttava. Suomenlahden itäisimmän osan tila on kuitenkin kohentunut vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Perämeren pohjoisosissa ja Pohjanlahden jokisuissa rannikkovesien tila on paikoin heikentynyt. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan koko EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Tavoite ei tule toteutumaan. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat vesiensuojelutoimia. Se tulee osaksi vesienhoitosuunnitelmia, jotka laaditaan kuuden vuoden välein. Valtioneuvosto tekee päätökset seuraavista vesienhoitosuunnitelmista vuonna 2015. Suomessa yli puolet vesiä rehevöittävästä ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta. Typen suhteen yhdyskunnat ovat yhä merkittäviä kuormittajia. Fosforikuormitusta tulee merkittävästi haja-asutuksesta. Selvityksen mukaan jokivesien tilaa huonontaa lisäksi vesiraken-

taminen. Lähes kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on rakennettu ja alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Vaelluskalakannat on mahdollista palauttaa useisiin jokiin rakentamalla kalateitä ja kunnostamalla koskia. Valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna periaatepäätöksen kansalliseksi kalatie

strategiaksi. Ensi vaiheen tavoite on palauttaa kalojen kulkureitit 55 padon ohi 20 vesireitillä. Vastaava tila-arvio tehdään kaikissa EU-maissa. Työ on ollut Suomessa haastavaa vesien suuren määrän vuoksi, eikä kaikkia vesiä ole pystytty luokittelemaan. Rannikkovedet on arvioitu kokonaan. Järvialasta on luokiteltu 87 prosenttia. Luokitteluperusteet ovat myös tarkentuneet edelliseen ar vioon verrattuna. Kemiallista tilaa koskeva luokitus julkaistaan loppuvuodesta 2013. Pohjavesien tilaluokitus julkaistiin kesällä. Vesien tilaan voi tutustua tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen uuden karttapalvelun välityksellä. ■

3/2013 • Rakennustekniikka

IPCC:n uusi raportti: maapallon lämpötilan nousu pahimmillaan lähes viisi astetta Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusimman raportin mukaan maapallon keskilämpötila voi pahimman skenaarion mukaan nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta. Kansainvälisesti asetettu tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä. IPCC:n raportissa arvioidaan neljää uutta kasvihuonekaasuskenaariota. Näistä vaihtoehdoista vakavin, nykytahdilla kasvavat kasvihuonekaasupäästöt, johtaisi maapallon keskilämpötilan kohoa miseen viime vuosikymmenten tasoon verrattuna kolmesta viiteen astetta vuoteen 2100 mennessä. Jos taas päästöt onnistuttaisiin kääntämään nopeaan laskuun jo vuoden 2020 tienoilla, lämpötila nousisi silti noin asteen. Yli 90 prosenttia maapallon ilmastojärjestelmän lisääntyneestä lämpöenergiasta ennakoidaan varastoituvan meriin. Lämmön varastoituminen meriin selittää osaksi sen, että ilmakehän lämpeneminen ei etene tasaisesti. Ilmastossa esiintyy vuosien ja vuosikymmenten välistä luonnollista vaihtelua, jolloin lämpeneminen välillä kiihtyy ja välillä hidastuu. Jäätiköiden sulaminen ja meriveden lämpölaajeneminen nostavat merien pintaa. Valtamerien pinta on kohonnut aikavälillä 1901–2010 keskimäärin 1,7 mm vuodessa, vuosina 1971–2010 2,0 mm vuodessa ja vuosina 1993– 2013 keskimäärin jo 3,2 mm vuodessa. Merenpinnan nousu kiihtynee ja jatkuu vuosisatoja. Merien on havaittu myös happamoituvan, kun ne sitovat ilmakehän lisäänty-

Rakennustekniikka • 3/2013

ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevistä raporteista. Nämä valmistuvat maalis-huhtikuussa 2014. Kaikkien osaraporttien yhteenveto valmistuu syksyllä 2014. IPCC on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change), jonka ovat kutsuneet koolle Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP. Paneelin tavoitteena

Havaitut muutokset. Perustuu IPCC:n 5. arvointiraportin WG1-osarapostin tietoihin. vää hiilidioksidia. Havaintojen mukaan maapallon lämpötila on kohonnut keskimäärin 0,85 astetta vuodesta 1880. Lämpenemisen tahti on ollut kiihtyvää: raportin mukaan viimeiset kolme vuosikymmentä ovat olleet maailmanlaajuisesti lämpimämpiä kuin yksikään aikaisempi vuosikymmen vuodesta 1850 alkaen. Raportti vahvistaa tietoa, että ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy voimakkaimmin pohjoisilla alueilla. Havaintotietojen mukaan arktisen merijään vuosittain peittämä alue on pienentynyt. Myös kevään lumipeite pohjoisella pallonpuoliskolla on kutistunut. Lumi- ja jääpeitteen vähenemisen arvioidaan jatkuvan tulevaisuudessa. IPCC:n viides arviointiraportti koostuu nyt julkistetun raportin ohella ilmaston muutosten vaikutuksia sekä niihin sopeutumista ja

on tukea ilmastopoliittista päätöksentekoa. Sen tehtäviin kuuluu mm. arvioida ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä sekä erilaisia muutoksia rajoittavia toimenpiteitä. Raportin tekoon osallistui vuosina 2010–2013 noin 831 kirjoittajaa, joista viisi oli Suomesta. ■

Raportin tuloksista on julkaistu vapaasti hyödynnettävissä olevaa suomenkielistä infografiikkaa verkossa osoitteessa www.ilmasto-opas.fi. Koko raportti on myös ladattavissa verkossa: IPCC:n viides arviointiraportti, osa 1 (climatechange2013.org)

Ikääntyneiden asumiselle kehittämisohjelma 2013–2017 Valtioneuvosto vahvisti syyskuussa viisivuotisen ikääntyneiden asumisen edistämisohjelman. Ohjelma perustuu hallitusohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan ikäihmisille järjestetään tarpeen mukaisia asumisvaihtoehtoja ja kuntouttavia palveluja. Useimmiten ikääntyneille mieluisin vaihtoehto on asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Turvallisen asumisen varmistaminen edellyttää usein asuntojen ja asuinrakennusten korjaamista. Erityisesti hissien rakentaminen parantaa asuntojen asumiskelpoisuutta ikääntyneiden näkökulmasta. Väestön ikääntyminen on Suomessa nopeaa. Tällä hetkellä maassamme on hieman yli miljoona yli 65-vuotiasta. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2030 mennessä lähes 1,5 miljoonaan. Tällöin jopa miljoona asuntoa olisi saatava ikääntyneiden asumiseen soveltuvaksi. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma sisältää monenlaisia toimenpiteitä ikääntyneiden asumisolojen parantamiseksi. ■

Tärkeimpiä toimenpidelinjauksia vuosille 2013–2017 ohjelmassa ovat: ■■ Ennakointi: taloudellinen ja strateginen varautuminen ikääntyneiden

asumistarpeisiin.

■■ Esteettömyyden ja asuntojen korjaamisen edistäminen: muun muassa

hissien rakentamisen tukeminen ja esteettömien asuntojen lisääminen uudisrakentamisessa. ■■ Monipuolisten asumisratkaisujen mahdollistaminen, esimerkiksi palveluasumisen tai yhteisöllisen asumisen edistäminen. ■■ Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen asuinympäristöjä, hyvinvointiteknologiaa ja kuntien toimintamalleja kehittämällä. ■■ Esteettömiä, toimivia ja turvallisia asuinympäristöjä ikääntyneille

Ohjelma on ladattavissa verkossa osoitteessa: http://www.ym.fi/fi-FI/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/ Ikaantyneiden_asumisen_kehittamisohjelma

Tampereen Rantatunnelin rakennustyöt käynnistyvät Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.9.2013 rantaväylän tunnelin rakentamisen pitkän keskustelun jälkeen äänin 36–31.

Töiden on tarkoitus käynnistyä lokakuussa ja ne päättyvät vuoden 2017 loppuun mennessä. Hanke sisältää varsinaisen 2,3 kilometrin tunnelin rakentamisen lisäksi siihen liittyvät Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymät tie- ja katujärjestelyineen. Hankkeen tavoitekustannus on noin 180 miljoonaa euroa. Urakka toteutetaan ns. allianssimallilla, jonka toteutuksesta vastaa Lemminkäinen Oyj:n, A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n ja Saanio & Riekkola Oy:n muodostama ryhmittymä. Allianssimallissa tilaajaosapuolet, urakoitsija ja suunnittelijat sopivat hankkeen tavoitekustannuksesta, muista avaintulostavoitteista sekä riskienjaosta. Hankkeen tilaaja on Tampereen kaupunki, joka on valtuuttanut Liikenneviraston toimimaan edustajanaan. ■

3/2013 • Rakennustekniikka

Teksti: Helena Soimakallio Kuvat: © The View from The Shard

Euroopan korkein rakennus on Lontoon Shard Lontoon uusin maamerkki on the Shard, jonka kartiomainen silhuetti kohoaa 310 metrin korkeuteen Thames-joen etelärannalla. Arkkitehti Renzo Pianon ja WSP:n suunnittelema ”Sirpale” on tällä hetkellä Euroopan korkein rakennus. Toimistoja, asuntoja, ravintoloita ja hotelleja sisältävä rakennus avattiin yleisölle maaliskuussa 2013.

anke sai alkunsa, kun lontoolainen kiinteistösijoittaja Irvine Sellar halusi ryhtyä kehittämään omistamaansa Southwark Towers’in vanhaa toimistokorttelia perinteikkään London

Rakennustekniikka • 3/2013

Bridge -aseman kupeessa. Kohde sijaitsi toki Lontoon keskustassa, mutta Cityyn nähden se oli ”väärällä” puolella jokea. Vetovoimaisuuden lisäämiseksi Sellar valjasti hankkeeseen muun muassa Parii-

sin Pompidou-keskuksen suunnittelijana tunnetun italialaisen arkkitehdin Renzo Pianon, joka ryhtyi visioimaan lasista kartiota purettavien kortteleiden tilalle. Finanssikriisi iski Shard’iinkin ja hanke oli peruuntua, mutta viime hetkellä Qatarin valtio takasi rahoituksen hankkimalla siitä 80 % osuuden 150 miljoonalla punnalla. Qatarilainen raha on muutenkin näytellyt aktiivista roolia Lontoon kiinteistömarkkinoilla viime vuosina. Rikas öljyvaltio on

tehnyt sijoituksia muun muassa Canary Warf ’in toimistoihin sekä ostanut Sainsbury’sin ja Harrods’in tavaratalot.

Käänteinen rakennusjärjestys

Shardin rakentamiseen liittyi rahoituksen ohella paljon teknisiä haasteita, joita on ratkaistu innovatiivisesti. Eräs kaikkein rohkeimmista päätöksistä oli ns. top-down -rakennustapa, joka mahdollisti tornin ensimmäisten 23 kerroksen rakentamisen ennen alapuolisen kellaritilan valmistumista. Vastaavaa rakennustapaa oli aiemmin käytetty muun muassa IsoBritannian parlamentin toimistonrakennuksen Portcullis Housen toteutuksessa 1990-luvulla, mutta Shard oli ensimmäinen tätä tekniikkaa soveltava korkea rakennus maailmassa. Rakennustavan ansiosta rakennusaikaa pystyttiin lyhentämään liki kolme kuukautta, mikä osaltaan auttoi pitämään rakennuskustannukset noin 450 miljoonassa punnassa eli noin 500 miljoonassa eurossa.

Milli- ja minuuttipeliä

Ennen rakennustöiden aloittamista tontilta purettiin vanha 24-kerroksinen toimistorakennus. Rakennusjätettä kertyi yli 25 000 tonnia. Massan poistamisen pelättiin aiheuttavan maaperän jännitysten laukeamisen, ja siten siirtymiä ja muodonmuutoksia läheisiin rakenteisiin. Muodonmuutosriskien tutkimiseksi ja hallitsemiseksi maaperästä tehtiin kattavat tutkimukset ja rakennuspaikka mallinnettiin yksityiskohtaisesti. Tutkimuksissa havaittiin, että purkutyön vaikutukset ulottuvat noin 70 metrin päähän rakennuspaikasta. Seuran-

3/2013 • Rakennustekniikka

taa varten alueelle perustettiin tiheä mittausverkosto. Mittauksissa havaittiin, että purkuvaiheessa rakennuksen alla kulkevan Jubilee Line -metrolinjan tunnelin rakenteiden siirtymät jäivät noin 5 millimetriin ja koko hankeen aikana ne olivat enimmillään 12 mm.

Tontilla ahdasta sekä maan päällä että alla

Shard käyttää käytännössä tonttinsa kokonaan. Tästä syystä työmaa-alueella ei ollut käytettävissä tilaa varastointiin, vaan työmaalogistiikka hoidettiin minuutintarkoilla aikatauluilla. Esimerkiksi suurten valuen aikana työmaalle saapui betonimassakuorma joka toinen minuutti. Muutoinkin neljä vuotta kestänyt rakentaminen keskellä ruuhka-Lontoonta toivat paineita työmaan järjestämiseen ja viestintään. Tontilta puretun vanhan toimistorakennuksen paaluperustus osoittautui haasteeksi, joka vaati luovaa ratkaisua. Vanhat paalut eivät olleet riittävän pitkiä käytettäväksi uuden rakennuksen perustuksissa, mutta toisaalta ne olivat niin järeitä, ettei niitä voinut poistaa eikä niiden laajennusten läpi voinut myöskään porata uusia paaluja. Lopulta päädyttiin sijoittamaan 68 uutta, halkaisijaltaan 1800 mm betonista kaivinpaalua vanhojen paalujen väleihin.

Rakennustekniikka • 3/2013

Betonin ollessa vielä märkää, upotettiin niiden jatkoksi teräksiset 25 metriä pitkät lyöntipaalut. Näiden teräspaalujen varaan tuet tiin pohjalaatat ja kuorirakenteiden teräksiset tukirakenteet – sekä ensimmäistä kertaa Britan niassa – myös rakennuksen betoninen ydin. Rakennuspaikan maaperäolosuhteet eivät muutoinkaan olleet helpot, sillä pohjamaana on vaihtelevia vaaka- ja pystysuuntaisia kerroksia soraa, lajittunutta hiekkaa, silttiä ja savea sekä kalkkiki-

Huoltomiehet liikkuvat Shardin julkisivuilla yhdeksällä eri hissillä. Credit: © The View from The Shard.

veä. Tästä syystä työmaakaivanto jouduttiin tukemaan järeillä, halkaisijaltaan 900 mm:n ja 1500 mm:n paaluilla, jotka ulottuivat noin 50 metrin syvyyteen.

Teräksen ja betonin muodostama hybridirakenne

Shardin kantavissa rakenteissa on käytetty sekä betonia että terästä. Rakennuksen viisi kellarikerrosta ovat kokonaan betonista. Maan päällä sijaitsevista kerroksista ensimmäiset 40 on tehty teräksestä ja betonista, betonisen ytimen ympärille, kerrokset 41–69 ovat kokonaan betonista ja ylimmät kerrokset 70–95 puolestaan kokonaan teräksestä. Rakennuksen keskellä oleva massiivinen betoniydin stabiloi koko rakenteen. Rakenteen valintaa on ohjannut ennen kaikkea rakennuksen suunniteltu käyttö, mutta samalla rakenteiden mitoitus pystyttiin optimoimaan paremmin, mikä puolestaan alensi rakennuskustannuksia. Korkeissa rakennuksissa erityisesti tuulen aiheuttama huojunta tulee hallita hyvin. Shardin tapauksessa sivuttaisliike voi huipulla olla 30–40 cm. Kriittisempi mitoitettava tekijä on kuitenkin sivusuuntainen kiihtyvyys, jonka ihminen kokee häiritseväksi sen ylittäessä 0,15 m/s2. Alimmissa kerroksissa välipohjien teräsbetonipalkkien jänneväli

on noin 15 metriä. Korkeat palkit ovat toimistokäyttöön tarkoitetuissa tiloissa hyödyksi, koska niihin voidaan vaivattomasti sijoittaa tilojen vaatimat talotekniset asennukset. Hoikat teräspilarit puolestaan mahdollistavat sisätilojen joustavan käytön ja jakamisen. Ylemmissä asuin- ja hotellikerroksissa talotekniikan vaatima tila välipohjassa on pienempi, mutta rakenteisiin tarvittiin massiivisuutta ääneneristävyyden varmistamiseksi. Samalla rakennetta pystyttiin jäykistämään, mikä osaltaan vaimensi huojuntaa. Ylöspäin kapenevan tornin jänneväli on näissä kerroksissa noin 9 metriä, joten rakenteeksi valikoitui betonipilari-jälkijännitetty betonilaatta -yhdistelmä. Kerroskorkeus alennettiin näissä asuinkerroksissa 3,75 metristä 3,1 metriin, mikä mahdollisti kahden lisäkerroksen mahduttamisen ilmailuviranomaisten asettaman enimmäiskorkeuden puitteisiin.

limatta tilavuudeltaan valtava valu lämpeni yli 60 asteeseen. Shardin 250 metriä korkea betoniydin rakennettiin paikalla liukuvaluna, joka kohosi noin 3 metrin päivävauhtia. Valun hyväksytty poikkeama oli enintään 25 mm, joten muotin sijainnin määrittämiseen valun aikana jouduttiin kiinnittämään erityistä huomiota. Tekijöiden mukaan hieman yllättäen tarkkuudeltaan parhaaksi tek-

tettu siten, että niiden paino, dimensiot ja tiheys pienenevät ylöspäin tultaessa. Tornin juurella pilariväli on 6 metriä, hotellikerroksissa 3 metriä ja aivan huipulla enää 1,5 metriä. Tarvittavat siirtymärakenteet on sulautettu lasijulkisivun tukirakenteisiin. Koska lähes kaikki rakenteet ovat Shardissa näkyvissä, haluttiin niistä mahdollisimman siroja. Esimerkiksi lasijulkisivussa käy-

niikaksi osoittautui GPS-paikannus lasermittauksen sijasta.

tettiin kolmen kerroksen korkuisia vierendeel-ristikoita. Shardin julkisivun ”sirpaleet” muodostuvat kolminkertaisesta lasista, jossa uloimman yksinkertaisen lasituksen ja sisemmän kaksinkertaisen lasielementin välissä on painovoimaisesti tuulettuva väli. Auringon lämpösäteilyn aiheuttamaan sisätilojen kuumentumista ehkäistään tarvittaessa ikkunoiden väliin asennetuilla automaattitoimisilla lasikuitukaihtimilla. Ikkunoiden ulkopuolista puhdistusta varten rakennuksen julkisivuilla on kaikkiaan yhdeksän huoltovaunua.

Liukuvalua 3 metriä päivässä

Vaikka alapohjalaatasta on pystytty tekemään ennätyksellisen ohut, on rakenteella paksuutta 3–4,5 metriä. Laatta on suurin Isossa-Britanniassa koskaan toteutettu yhtenäinen valu; kolme pumppua huoleti tarvittavien 700 betoniautokuorman jakelusta 36 tunnin aikana. Valun tilavuus oli yhteensä 5 500 m3. Shardissa käytetyssä betonissa jopa 70 % Portland-sementistä on korvattu terästeollisuuden sivutuotteena syntyvällä masuunikuonalla. Näin rakennuksen hiilijalanjälkeä on saatu pienennetty jopa 70 hiilidioksiditonnia vastaavalla määrällä. Lisäksi masuunikuonaa sisältävä betoni kehittää kuivuessaan huomattavasti vähemmän lämpöä kuin pelkkää sementtiliimaa sisältävä valu, millä pyrittiin ehkäisemään betonin halkeilua. Jäähdytyksestä ja seosaineista huo-

Hoikat ja kevyet rakenteet mallinnettiin huolellisesti

Shardin ei ole muodoltaan säännöllinen pyramidi, vaan rakennuksen kartion vaippa koostuu 18 eri tasosta. Julkisivu kallistuu sisäänpäin keskimäärin 6 asteen kulmassa. Lisäksi rakennuksen itäsivulla on 19 kerrosta korkea ”erkkeri”. Koska rakennus kapenee jatkuvasti ylöspäin mentäessä, on jokainen Shardin välipohja muodoltaan ja kooltaan erilainen kuin muut. Suunnittelussa WSP käytti Bentleyn RAM-rakenne- ja konseptisuunnitteluohjelmistoja. Julkisivuilla olevat sisäänpäin kallistuneet teräspilarit on toteu-

3/2013 • Rakennustekniikka

Tornin huippu esivalmistettiin lentokentällä

Shardin kruunaa teräksestä ja lasista valmistettu huippukartio, joka itsessään on 23 kerrosta ja noin 60 metriä korkea. Huippu asennettiin rakennukseen lähes 300 metrin korkeudessa, missä asennuksen eräs haaste oli jopa 150 kilometrin tuntinopeudella puhaltava tuuli. Huipun kokoamisessa ja asennuksessa päädyttiinkin pitkälle vietyyn esivalmistukseen, jotta korkealla työskentelyä tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Huippu koottiin ensin 3 metriä leveiksi moduleiksi, jotta ne mahtuivat työmaakuljetuksiin käytetyille alustoille. Työmaalla näitä moduleita liitettiin yhteen siten, että saatiin aikaan lähellä työmaanosturin maksimikapasitettia oleva kokonaisuus. Näin nosturin nostojen määrä saatiin pudotettua noin 800:sta noin sataan.

Shardin huipulla 72. kerroksessa on osittain avoin näköalatasanne. Credit: © The View from The Shard.

Kaksivaiheiden prosessin sujuminen varmistettiin ennalta testaamalla työtapa ja kokoamalla koko huippu ensin lentokentällä Pohjois-Yorkshiressä. Näin teräsrakenteiden asennuksesta vastaava urakoitsija pystyi tunnistamaan mahdolliset riskit ja hankaluudet ennen lopullista asennustyötä. Testirakentaminen dokumentoi-

Shardissa on suomalaisen Koneen toimittamat hissit, jotka kiidättävät vierailijoita kerrosten välillä 1–6 metrin sekuntinopeudella. Koko matkaan pohjalta huipulle kuluu alle minuutti. Credit: © The View from The Shard.

Rakennustekniikka • 3/2013

tiin, jolloin asennustiimi sai sen avulla itselleen tarkat, vaihe vaiheelta etenevät ohjeet lopullista asennustyötä varten. Koeponnistus antoi myös arkkitehdille mahdollisuuden tarkistaa toteutuksen suunnitelmanmukaisuus.

Tyhjätaskut työmaalla

Shardin urakoinnista vastasi Lontoossa pääkonttoriaan pitävä kansainvälinen rakennusalan konsultti- ja urakointiyritys Mace. Työmaalla kiinnitettiin erityistä huomiota työturvallisuuteen. Esimerkiksi hankkeen toteutusvaiheen suunnitelmien laadinnan yhteydessä arvioitiin niiden toteutuksen työturvallisuusriskit. Suunnitelmiin tehtiin tarvittaessa muutoksia turvallisuuden parantamiseksi. Työmaalla oli myös käytössä ns. tyhjien taskujen -sääntö, jolla pyrittiin vähentämään putoavista esineistä aiheutuvia vaaratilanteita.

3/2013 â&#x20AC;˘ Rakennustekniikka

500 miljoonan euron kiinteistö lähes tyhjillään

Suunnitelmat rakennuksessa toimivasta 5-tähden hotellista, huippuravintoloista sekä luksustoimistoista ovat toteutuneet vain osittain. Toistaiseksi yksi ravintola 32. kerroksessa ja ylimpien kerrosten näköalatasanteet ovat käytössä. Yhtään toimistotilaa ei ole vuokrattu. Shardissa on myös kymmenen asuntoa, joiden hinnat liikkuvat 50 miljoonan luokassa. Tosin asunnoista on todettu, ettei niitä ole tarkoituskaan käyttää asumiseen, vaan ne ovat puhtaasti spekulatiivisia sijoituskohteita.

Kirjoittaja vieraili Shardissa syyskuussa. Näkymät huipun näköalatasanteelta olivat kieltämättä vaikuttavat. Kaupunkikuvasta pystyi helposti havaitsemaan, että Lontoon horisonttia hallitsevat Kurkku (the Gherkin) ja Sirpale ovat pian saamassa seuraa Cityyn kohoavista lasipalatseista lempinimiltään ”Walkie-Talkie” ja ”Cheesegrater”. ■

Lähteet: ■■ Ingenia: Building the Shard ■■ E&T, vol. 6, issue 9:

Vierailijat voivat seurata Shardin 44 hissin kulkua eri kerrosten välillä (punaiset pisteet) ja junien liikkeitä rakennuksen alla (vihreät pisteet). Credit: © The View from The Shard.

Rakennustekniikka • 3/2013

The Shard – Europe’s tallest building ■■ mpa The Concrete Centre: The Shard

Teksti: helena soimakallio

Opasteet ovat tilan käyttöliittymä Opasteiden suunnittelun merkityksen huomaa parhaiten, kun niitä ei ole tai kun on vieraassa paikassa. Myös tilan ominaisuudet jäävät vajaiksi, ellei tilaa käytetä niin kuin on ajateltu. Opasteiden tehtävänä onkin ohjata ihminen käyttämään tilaa oikein. Opasteet ja infografiikka tekevät myös palvelusta näkyvää. Enää ei riitä, että ihminen ohjataan etuovelle.

ilasuunnittelussa olennaista on tilan käytön suunnittelu käyttäjien tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Tilan käyttöominaisuuksista viestitään yhä useammin samanlaisin keinoin kuin tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksista. Nousevana trendinä on, että tilan tulee tuottaa ennalta toivottuja ja haluttuja kokemuksia sen käyttäjille. Toimivinta tilasuunnittelua tehdään siis käytettävyyden, saavutettavuuden ja haluttavuuden ehdoilla. Toimitilamarkkinoilla on jo pitkään vallinnut trendi, jossa toimistorakennukset nimetään. Yhteistä nimeä käytetään tilojen ja palveluiden markkinoinnissa. Jopa yhdyskuntasuunnittelussa alueita nimetään tuotebrändäyksen keinon.

Miten viestinnän suunnittelua voi hyödyntää rakentamisessa?

Tyypillinen rakennustyömaa: Tutut reitit on korvattu kiertoreiteillä, joilla ihmiset ja autot poukkoilevat kura roiskuen verkkoaitojen välissä. Rakentamisen ajan väliaikaisratkaisut voivat olla hyvinkin pitkäkestoisia. Myös väliaikainen tila vaatii suunnittelua. Musiikkitalon työmaalla Helsingissä vuosina 2006–2011 ympäristösuunnitteluun paneuduttiin

alusta lähtien huolellisesti. Työmaan opastesuunnittelusta vastasi Hahmo Oy. Sama suunnittelutoimisto vastasi myös Musiikkitalon tunnuksen luomisesta, joten kohteen uutta visuaallista identiteettiä voitiin tehdä tutuksi jo rakennusaikana Toinen myös opastesuunnittelua ohjaava periaate on ns. Design For All -käsite, jonka mukaan suunnitteluperiaatteet valitaan vaativimman käyttäjäryhmän ehdoilla. Esimerkki tällaisesta kohteesta on Lahden Vanhusten Asuntosäätiön rakennuttama senioreiden Hyvinvointikeskus Wanha Herra, jossa opastesuunnittelun lähtökohtina oli esteettömyys ja saavutettavuus. Vaatimuksena oli, että opastejärjestelmää voivat käyttää myös henkilöt, joilla on esimerkiksi heikentynyt näkökyky. Tästä syystä opastejärjestelmäksi valittiin tunnusteltava järjestelmä KohoSign. Opastesuunnittelu on tyypillisesti vain esteettiset vaatimukset huomioivaa toteuttamista, koska opasteille ei ole yhteisiä standardeja. Opastesuunnittelu aloitetaan käytännössä aina puhtaalta pöydältä. KohoSignin kaltaiset valmiit järjestelmät helpottavat vaatimustason määrittelyä ja säästävät suunnitteluaikaa.

Myös tuotantolaitoksilla joudutaan kiinnittämään paljon huomiota opasteisiin. Kuusakoski Oy:n Ekopark kierrätyslaitos Lahdessa on toiminut pilottikohteena, jossa Hahmo Designin tehtävänä oli suunnitella kierrätyslaitokselle selkeät ja nopeasti ymmärrettävät opasteet. Kierrätyspiha-alueella liikkuu paljon raskasta kalustoa, joten suunnistamisen sujuvuus oli turvallisuudenkin vuoksi tärkeää. Lisäksi opasteiden avulla perehdytetään erilaisten vierailijaryhmiä laitoksen kierrätysprosessiin.

Tilojen käyttäjinä on ihminen ja käyttöohjeina opasteet

Opastesuunnittelijan tulee työskennellä tiiviissä yhteistyössä rakennusprosessin eri osapuolten ja kiinteistöjen käyttäjien kanssa. Myös rakennuttajat käyttävät design-asiantuntijoiden palveluita, sillä näin tilailmeistä tulee perusteltuja ja käyttäjän tarpeita palvelevia. Ammattimainen tilasuunnittelu jo työmaavaiheen aikana onkin lisääntynyt uudis- ja korjausrakentamisessa. Hyvä opastesuunnittelu parantaa tilan käyttettävyyttä sekä yhdistää ihmisen tilaan ja sen palveluihin. ■

3/2013 • Rakennustekniikka

Teksti: jere viljanen Kirjoittaja on diplomityöntekijä Aalto-yliopistossa

Vihreämmän rakennuksen elinkaari Vihreys on inflaation kourissa! Roportti esittää uusia näkökulmia vihreyteen. Vihreä rakentaminen ei ole keskittymistä pelkästään uusiomateriaaleihin, hiilijalanjälkeen ja energiatehokkuuteen, vaan vihreyteen voidaan päästä myös tehokkaammilla ja tuottavammilla rakentamisen prosesseilla. Tuottavuus kasvuun

Jos vihreä rakentaminen rinnastettaisiin puuhun, työn tuottavuuden kehitys olisi tämän puun juurakko ja yksittäiset materiaaliratkaisut näkyvä lehvästö. Yhdysvaltain ympäristöministeriö määrittelee vihreän rakentamisen seuraavasti: ”Vihreä rakentaminen on tapa tuottaa rakenteita ja prosesseja, jotka ovat ympäristövastuullisia ja materiaalitehokkaita koko rakennuksen elinkaaren ajan suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja purkamiseen. Tämä käytäntö laajentaa ja tukee perinteistä rakennuksen suunnittelua, joka ottaa huomioon taloudellisuuden, tehokkuuden, kestävyyden ja mukavuuden.” Tämä määritelmä on ylimalkainen, eikä ota kantaa elinkaaren tuottavuuteen kokonaisuudessaan. Tässä artikkelissa pureudutaan vihreyteen tuottavuuden näkökulmasta ja linkitetään elinkaaren pa-

Rakennustekniikka • 3/2013

laset tuottavaksi kokonaisuudeksi. Suomessa rakentamisen tuottavuuden kasvu on toimialavertailun häntäpäässä. Valopilkkujakin on, mutta perinteisesti rakennetaan niin kuin ollaan aina rakennettu eikä keskitytä jatkuvaan prosessien kehittämiseen. Perinteiset tavat rakentaa energiatehokkaita rakennuksia kestävät kansainvälistä vertailua, mutta nämä tavat eivät kuitenkaan kestä tuottavuus-

vertailua muiden toimialojen välillä. Miksi rakennusalan tuottavuus ei ole kehittynyt muiden toimialojen tahdissa? Rakennusala on tuudittautunut suhdannesykliseen luonteeseen ja alan kansantaloudelliseen merkittävyyteen. Monet alat ovat uusiutuneet usein laskusuhdanteiden aikana ja nousseet tuhkasta entistä ehompina. Rakennusalalla taantuma ei jatku loputtomiin, sillä rakennettavaa ja korjattavaa riittää aina, ja siksi alan on lupa odottaa parempia aikoja uusiutumatta. Viimeisimmän taantuman aikana rakennusala on luottanut valtion elvytykseen ja subventioihin; kun uudisrakentaminen niiaa niin valtio komppaa korjausrakentamista. Jos rakennusalan elvytys ei olisi itsestäänselvyys, yritysten olisi kamppailtava olemassaolostaan jatkuvasti kehittämällä kilpailukykyään. Rakentaminen olisi automaattisesti vihreämpää ja hiilijalanjälki

Rakentamistalouden kerho ROPO päätti tempaista ja lähteä tutkimaan vihreän rakentamisen uusia tuulia maailman suurimmille vihreän rakentamisen messuille San Franciscoon. Tuloksena syntyi rohkea ja ennakkoluuloton vihreän rakentamisen julkaisu, Roportti, joka julkaistiin alkuvuonna 2013. roportti.fi

mahtuisi sirompaankin töppöseen, jos elinkaaren jokainen vaihe tehtäisiin realistisen nopeasti (ei hutiloiden), suunnitellun virheettömästi ja pienemmällä hukalla. Tehokas nopeus vähentää rakennusajan työvoimakapasiteettia eikä virheetön rakentaminen vaadi resursseja elinkaaren myöhemmissäkään vaiheissa. Turhat varmuusvarat voidaan jättää pois tehokkailla toimitusverkoilla. Uudistumisen näkökulmasta rakentaminen on palanut vuosikymmeniä tukahtuneella liekillä, mutta viimeaikoina hiilloksesta on alkanut nousta uusia lieskoja. Palamisprosessia kuvataan palamiskolmiolla, jossa palon edellytyksinä ovat palava materiaali, riittävä lämpötila ja happi sekä näiden kolmen tekijän katkeamaton ketjureaktio. Kaikki palamisen kriteerit ovat tärkeitä, sillä prosessi ei tapahdu, jos yksikin tekijä puuttuu. Vihreämpään rakentamisen ja alan

Rahoitus ja suunnittelu Hidasteet: Uudistumisen hidasteiksi olemme tunnistaneet gryn-

dauksen ja muutosvastarinnan. Gryndauksessa rakentaja hankkii tontin, jolle se rakentaa ja myy valmiin tuotteen eteenpäin. Gryndaus on tehostanut rakentamisen prosesseja, mutta sen lyhytjänteisyys estää koko elinkaaren aidon huomioimisen. Muutosvastarinta puolestaan on luonnollinen ja terve piirre ihmisessä, sillä muutos sisältää paljon epävarmuutta. Muutos on kaiken lisäksi yleensä suuri investointi, jonka tekeminen vaatii suuret perustelut. Erään tutkimuksen mukaan muutoksen aikainen tuottavuuden lasku on yli 30 %. Toisinaan muutos kuitenkin on ainoa vaihtoehto, vaikka silloin joudutaankin epämukavuusalueelle.

Mahdollisuudet: Vain kannattavat investoinnit toteutetaan, mutta miten investoinnin kannattavuus voidaan laskea etukäteen? Perinteisiä investointilaskelmia on toki monia, mutta niissä on vaikea arvottaa vihreyttä. Reaalioptioanalyysi on investointimenetelmä optioiden arvioimiseen päätöksentekotilanteessa. Optiot voivat olla negatiivisia tai positiivisia mahdollisuuksia (ei arvopapereita) ja ne voivat realisoitua tai olla realisoitumatta. Tämä analyysi antaa paremmat edellytykset vihreyden huomioimiseen rakentamisessa ja muutoksen epävarmojen optioiden laskemiseen. Joukkorahoitus (crowdfunding) on tapa, jossa pienistä sijoitusten puroista kertyy suurempi virta. Se voisi toimia vaikkapa kunnan urheiluhallihankkeissa. Tällöin vaateena olisi esimerkiksi, että yksittäisten kuntalaisten sijoittaessa kolmasosan, kunta lupaa rakentaa hallin ja maksaa loppuosuuden. Sijoittajille voisi antaa kiitoksena esimerkiksi kenttävuokrausoikeuksia rakennukseen. Nykyinen laki ei vielä kuitenkaan mahdollista joukkorahoitusta. Vihreässä tietomallintamisessa puolestaan suurimmat odotukset kohdistuvat mallipohjaiseen energiasimulointiin sekä käytön ja ylläpidon aikaiseen toimitilajohtamiseen, jossa tietomalleihin voidaan sitoa käyttäjän ja omistajan haluamaa tila- ja rakennekohtaista informaatiota.

uudistumiseen tarvitaan nämä samat elementit: ■■ Teknologia- ja palveluinnovaa-

tiot palavana materiaalina

■■ Rohkeat toimijat riittävinä läm-

Elinkaariajattelu on katkeamaton ketjureaktio!

pötilan ja kipinän tuojina

■■ Muutoksen mahdollistava lain-

säädäntö ja määräykset hapen takaajina

3/2013 • Rakennustekniikka

HIDASTEET GRYNDAUS

Gryndaus on tehostanut rakentami sen prosesseja, mutta samalla se sallii huonomman laadun, eikä juuri ota huomioon asiakastarpeita. Nopeat voitot ja lyhytjänteisyys estävät elinkaaren huomioimisen.

MUUTOSVASTARINTA

Muutoksen tekeminen on kallista, eikä suunniteltu tuottavuuden kasvu realisoidu nopeasti. Tietomallinnuk seen siirtyminen on suunnittelutoi mistoille tyyristä, eivätkä rakennutta jat ole valmiita maksamaan suunnit telusta enempää kuin ennen. Olisiko kuitenkin aika laittaa suunnit telijat epämukavuusalueelle?

HINTAKILPAILU

Tarjouspyyntöjen pelkällä hinnalla kilpailu laskee laatua, huijaa asiakasta ja estää kehityksen. Tiedon epäsymmetria tilaajan ja tarjoajan välillä johtaa katteen tekemiseen lisä- ja muutostöillä.

RAKENTAMISEN TUOTTAVUUDEN KASVU

Rakentamisen tuottavuus on toimialavertailun häntäpäässä ja se hyväksytään huonoilla selityksillä: projektien syklisyys, ainutkertaisuus ja monimutkaisuus! Rakennusala ei kuitenkaan ole ainoa projektiluonteinen ala.

AMMATTIYLPEYS

Rakentajien ammattiylpeys ja asenne on laskusuhdanteessa. Ammattiylpeä rakennusmies ei tee sutta.

rakentaminen

rahoitus & suunnittelu LEAN-JOHTAMISFILOSOFIA

Mikä ei tuota asiakkaalle lisäarvoa on hukkaa! Leanin soveltaminen rakentamiseen poistamalla kaikki hukka pakottaa tuottavaan elinkaareen. Leanissa uskotaan työntekijöiden itsenäiseen ongelmanratkaisukykyyn. Mikä palauttaisi paremmin ammattiylpeyden kuin Lean ja flanel lipaidat?

ESIVALMISTUS

Tuottavuuden kasvu kertaheitolla alavertailun kärkisijoille - Suomessa on jo huippuosaamista virtuaalisessa suunnittelussa, robotiikassa ja esivalmistuksessa!

JOUKKORAHOITUS

Suunnitteluvaiheessa rakennus rakennetaan virtuaalisesti ja tehtaassa rakennetaan moduulit suunnitelmien mukaisesti. Työmaalla ei tarvitse muuta kuin asentaa palikat paikoilleen. Näin koko prosessi on ennakoitavampi, hallitumpi eivätkä sääilmiöt pilaa rakennusmateriaaleja.

REAALIOPTIOANALYYSI

Kiina on moduulirakentamisen ja robotiikan edelläkävijä. Kiinassa on aloitettu maailman korkeimman rakennuksen asentaminen. Sky City One:n työmaavaiheen on tarkoitus kestää vain 90 päivää!

Joukkorahoitus (crowdfunding) on mahdollistanut monien innovatiivisten tuotteiden synnyn. Tämä voisi soveltua julkisten hankkeiden, esim. liikunta- ja virkistyspaikkojen rahoitukseen!

Investointilaskelmien työkalu, joka mahdollistaa paremmat edellytykset vihreyden arvonmääritykseen.

TIETOMALLINNUS

Tietomalli ei tule olemaan mikään tuottavuuden pelastaja, jos tietomallifor maatit eivät ole standardoituja. Parhaim millaan BIM loksauttaa koko elinkaaren palaset yhtenäiseksi ja jatkuvaksi koko naisuudeksi!

MAHDOLLISUUDET

Rakennustekniikka • 3/2013

MUUNTOJOUSTAVUUS

Todellinen muuntojoustavuus on tuottavaa, sillä massiiviset muutostyöt vuokralaisen vaihdon yhteydessä vältetään kokonaan. Mikä sen vihreämpää rakentamista kuin ei-rakentamin en?

MANUAALINEN MITTARIEN LUENTA

Sähkölaitokset ja vesilaitokset käyttävät jo etäluettavia mittareita, mutta kiinteistöhu olto ei saa niiden tietoa. Kiinteistöhuolto käy erikseen manuaalisesti lukemassa mittarit, vaikka sähköyhtiöllä tieto olisi sähköisesti. Kaikki voittavat, kun kaikilla on sama tieto samaan aikaan.

VUOTOVESIÄMPÄRIT

Rakennuksen korjaustarpeen laukaisee liian usein vahinko! Kannattaisiko katto korjata tai putket uusia jo ennen kuin vesi lopulta kastelee rakenteet?

SUOMI ON RAKENNUS- JA PURKU JÄTTEEN KEHITYSMAA

Suomessa rakennusjätteestä hyödyn netään vain 26 %. Hollannin vastaava luku on 98 %, eikä siellä ole edes pakko lajitella jätettä sen syntypaikalla. Suomen kaato paikkaveron edullisuus tai tulevat polttolaitokset eivät tue uusiokäyttöä riittävästi.

VARMUUDEN VUOKSI PURKAMINEN

Toimivia rakenteita puretaan uuden tieltä varmuuden vuoksi, koska niiden todellis ta kuntoa ei tunneta.

SISÄILMAONGELMAT

Sisäilmaongelmiin havahdutaan vasta, kun käyttäjät ovat lääkärissä tai sairauseläkkeel lä terveysongelmien vuoksi.

VIHREÄ LANKA EI SAA KATKETA!

Kun talot suunnitellaan hyvin ja tietomallia ylläpidetään, purkuvaiheessa rakennus voidaan purkaa kuin Lego-talo. Ihanneti lanteessa näistä Lego-palikoista voidaan rakentaa uutta!

käyttö & ylläpito

ROBOTIIKKA

Robotiikka lajittelukeskuksiin. Ne ovat tarkempia, tunnistavat jätelajikkeet parem min ja tekevät likaisen työn ihmisen puolesta. Robotiikkaa voitaisiin hyödyntää myös esivalmistuksen prosesseissa.

DOWNCYCLING, RECYCLING JA UPCYCLING

Uusi jako kierrätykseen! Kierrätettävän materiaalin arvotason vois säilyttää (recy cling), sitä voi laskea (downcycling), tai sitä voi nostaa (upcycling)!

purkaminen YLLÄPITOMALLI JA ETÄOHJAUS

Viedään data pilveen ja annetaan huolto miehille etätyöpäivät. Älykkään rakennuk sen kunto tunnetaan, joten ylläpito- ja huoltotoimenpiteet voidaan toteuttaa suunnitellusti. Monitorointi ja säätö onnis tuu helposti etänä!

KÄYTTÄJÄSIMULOINTI

Rakennus tuottaa asiakkaalle lisäarvoa, joten käyttäjän tarpeet simuloidaan ja tila toimii käyttäjän mukaan eikä päinvastoin.

RAKENNUKSEN ELINKAARI 3/2013 • Rakennustekniikka

Rakentaminen Hidasteet: Rakentamisessa on ollut käynnissä huonontumisen kierre. Pelkkä hintaan perustuva tarjouskilpailu johtaa tilanteeseen, jossa kaikesta muusta voidaan karsia, kunhan kustannukset pysyvät kurissa. Tuottavuus ei kasva, koska rajallisia resursseja ei kannata tuhlata epävarmoihin ratkaisuihin. Rakennusmiehetkin ahdistetaan nurkkaan liian tiukoilla aikatauluilla ja kustannustavoitteilla. Kiireessä sallitaan vähän sinnepäin -rakentaminen sillä seurauksella, että ammattilainen ei voi olla ylpeä työstään. Suunta pois perinteisestä hintakilpailusta on hyvää kehitystä. Kun vain hinta on kriteerinä, niin kate tehdään usein lisäja muutostöillä. Ammattirakentaja voi nähdä jo tarjousvaiheessa jonkin työvaiheen puuttuvan tarjouspyynnöstä. Tämä työvaihe jätetään laskelmoidusti huomiotta, jotta se voitaisiin tehdä myöhemmin lisätyön hinnalla. Mahdollisuudet: Lean-tuotantofilosofian yksi päätavoite on kaiken hukan poistaminen, jotta saavu-

tetaan paras mahdollinen tuottavuus. Vaikka leania ei onnistuisikaan tuomaan kokonaan käytäntöön, niin hukattomaan tuotantofilosofiaan kannattaa pyrkiä. Kiina on esivalmistuksen edelläkävijä, sillä heidän huimana tavoitteenaan on rakentaa maailman korkein rakennus kolmessa kuukaudessa(!). Tämä ei olisi mahdollista muuten kuin suunnittelemalla kaikki etukäteen todella tarkasti ja esivalmistamalla rakennuksen osat tehtaissa valmiiksi, jonka jälkeen työmaan työt olisivat pääosin pelkkää asentamista. Myös Suomen olosuhteissa esivalmistus on perusteltua suurten vuodenaikaisvaihteluiden takia.

Käyttö ja ylläpito Hidasteet: Suomessa vesilaitokset vaativat etäluettavia mittareita ja sähkölaitoksetkin asentavat niitä reealiaikaisen datan saamiseksi. Ongelmana on kaksisuuntaisen tiedonsiirron puute, sillä kiinteistönomistajat tai asukkaat itse eivät saa vastaavia tietoja. Tiedonlukustandardeja ei ole, joten laitteet eivät ole yhteensopivia ja tieto on pirstaleista. Tieto pitäisi saada keskitetysti yhteen paikkaan ja helposti ymmärrettävään muotoon ollakseen hyödynnettävissä. Pirstaleinen data on vaikeaselkoista ja kallista ylläpitää. Niinpä niin kauan kuin datan hyödyntäminen on monimutkaista, on halvempaa juoksuttaa huoltomiehiä lukemassa mittareita manuaalisesti ja korjata vika vasta, kun vahinko on tapahtunut. Mahdollisuudet: Toimitilajohtamisessa käytön aikana voidaan hyödyntää BIMiä ylläpidossa. Datan keräämisessä ei myöskään ole tarvetta käyttää huoltomiehiä, jos saatu tieto tallentuu suoraan pilvipalvelimen tietomalliin. Rakennuksen kunto on ajantasaisesti tiedossa ja suunnitellut korjaustoimenpiteet voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi eikä jälkikorjauksina. Käyttäjien simulointi suunnitteluvaiheessa ja simulaation ylläpito käyttövaiheessa mahdollistavat rakennuksen tarkemman ohjaamisen. Vuokralaisen vaihtumisen aiheuttamat muutokset ovat heti todennettavissa, ja oikeisiin toimenpiteisiin on helpompi ryhtyä tiedettäessä, mistä energiankulutuksen muutokset johtuvat.

Rakennustekniikka • 3/2013

Purkaminen Hidasteet: Kaatopaikkaveron nostoon on herätty myöhään ja liian maltillisin askelin. Nyt suunta on oi-

kea, mutta todennäköisesti merkittävämpi tekijä kaatopaikkaläjityksen vähenemiselle tulevaisuudessa ovat jätteenpolttolaitokset. Niiden kapasiteetin kasvaessa kaikki poltettavaksi kelpaava jäte haalitaan polttoon, ja sen lisäksi jätettä voidaan jopa joutua ostamaan ulkomailta. Jätteenpoltto ei ole todellista kierrätystä, joten hyödyntämisasteen kohentuminen on vielä kaukainen haaste. Polttolaitoksien rakentamistakin vatvottiin liian kauan, ja nyt kun niitä rakennetaan Suomessa, muualla harkitaan jo polton kieltämistä.

Mahdollisuudet: Tulevaisuuden visiomme on, että purkamiseen ja materiaalien hyötykäyttöön ei tarvitsisi erityisesti keskittyä, kun koko elinkaari on alusta loppuun suunniteltu ja toteutettu hyvin. Näin rakennus voitaisiin purkaa kuin Lego-talo ja käyttää kaikki materiaalit uudelleen. Materiaalien kierrätyksessä tulisi ottaa käyttöön termit upcycling, recycling ja downcycling. Upcycling on kierrätystä arvottomammasta materiaalista arvokkaampaan, esimerkiksi kuparijohdon kierrättäminen arvokkaamman elektroniikan tarpeeseen. Recyclingissa arvotaso puolestaan säilyy ja downcyclingissa arvotaso laskee.

Vaikka Roportti on täynnä uusia ideoita, se ei vielä lukiessa leimahda liekkiin. Jos rohkea Roportin lukija onnistuisikin sytyttämään lehden hapettomissa olosuhteissa, ilman happea liekki tukahtuisi hyvin nopeasti. Vasta lainsäätäjien avulla reaktioon puhallettu tuore happi varmistaisi Roportin täydellisen palamisen.

Vihreämmän rakennuksen elinkaari

Edellisen aukeaman kuvissa on kontrastin luomiseksi nostettu esiin elinkaaren aikaisia kömpelöitä käytäntöjä ja huonoja asenteita, jotka estävät kehitystä. Toisaalta olemme ehdottaneet uusia tapoja ajatella ja toimia tuottavamman elinkaaren hallinnan saavuttamiseksi. Elinkaaren vaiheet linkittyvät vihreällä langalla, joka ei

katkea edes rakennuksen purkamiseen – rakennus on nimittäin suunniteltu siten, että kaikki purettu materiaali voidaan uudelleenkäyttää tai kierrättää. ■

Lähteet: ■■ http://www.epa.gov/green-

building/pubs/about.htm

■■ Innovaatioluotsi: http://in-

novaatioluotsi.com/reaalioptiomalli-rakennushankkeidenarvo-nousuun/ ■■ Wired – The World in 2013

3/2013 • Rakennustekniikka

Teksti: Helena Soimakallio

Rakennustekniikka-lehti on haluttu jatkossakin – lukijakyselyn tulokset 2013 Rakennustekniikka on ilmestynyt lähes 70 vuoden ajan rakennusalan johtavana asiantuntijalehtenä. Lehden ulkoasu ja koko uudistuivat vuoden 2013 alussa. Lehden sisältöjäkin päivitettiin, mutta sen pohjarakenne säilyi lähestulkoon entisellään. Lehdestä löytyvät uutisten lisäksi laajat taustoitetut artikkelit alan kannalta kiinnostavista aiheista, henkilöistä ja kohteista. Kuluvan vuoden aikana lehdessä on julkaistu myös englanninkielistä ja tieteellistä aineistoa. Kartoitimme elokuussa toteutetulla kyselyllä lukijoiden mielipiteitä lehdestä, sen sisällöstä ja ulkoasusta.

ä SILTA giss LIN lsin ja SEL lta He ren CRU ellin si Jätkäsaa

tön

Ra ja tu esty tila rtti ilm rapo

Lehden sisältöä pidettiin ammatillisesti kiinnostavana (86 % vastaajista), luettavuudeltaan hyvänä (72 % vastaajista antoi parhaan arvosanan 4 tai 5), yleisilmeeltään miellyttävänä (67 %) ja rakenteeltaan selkeänä (64 %). Uudistu-

Rakennustekniikka • 3/2013

nyky 13

ris L 20 2013 ympä – RI ROTIkennetunlevaisuusnyt s.10

IIKKA TEKN NNUS RAKE

Rakennustekniikan sisältöä pidettiin kiinnostavana ja ilmettä selkeänä

RAKENNUS TEKNIIKKA /

ehti sai lukijoiltaan erinomaisen kokonaisarvion, sillä peräti 97 % vastanneista oli tyytyväisiä lehteen ja ilmoitti haluavansa sen jatkossakin. Rakennustekniikka jatkaakin neljä kertaa vuodessa ilmestyvänä printtilehtenä myös ensi vuonna.

en vuod DI valittu plomiDEN on an di VUO Romo nnusal Ilkka rake s.22 2013 nööriksi insi

Crus stää n s.26 yhdi olahde Ruoh

3 1 1

AALTO-Y LIOPISTO

Kuuden korke akoulun dostama kokonaisuu muos, tavoitteet ovat korke jossa alla s.11

SUURI OPIN TOKYSE

Faktaa opinn LY ja työnteostaoista, yliopistoista rinnalla. s.16 opiskelun

TYÖMAR

KKINATU

RILin työm TKIMUS arkkinatut tuloksia, palkat nous kimuksen työllisyys ivat hyvällä tasol ja la s.22

2 13

”Lehden sisältö on nyt ammatitoimittajien työnä tehtynä hyvää medialaatua ja yleisluonteista asioiden, tapahtumien ja henkilöiden kuvausta. Tekniikan lehdessä pitäisi mielestäni olla myös ammattilaisten kirjoittamia yksityiskohtaisempia artikkeleita, esimerkiksi kuvauksia ja arviointeja uusista ja taitoa vaativista suunnitteluratkaisuista, suunnittelumenetelmistä, standardien ja ohjeiden käytöstä ja rakennusprosesseista ja -tavoista. Myös voisi olla ammatilaisten laatimia taloustarkasteluja (esim. elinkaaren hyöty/ kustannusoptimointia). Tärkeitä aihepiirejä ovat perinteinen rakennetekniikka, rakennusfysiikka, elinkaaritekniikka ja energiatekniikka- ja talous. Näistä aiheista voisi olla myös lyhyitä keskusteluplastoja. Varsinaisia tieteellisiä artikkeleita ei käytännön ammattilaisten lehdessä juuri tarvitse olla; niille on omat erikoislehtensä.”

neen lehden graafiseen ilmeeseen ja kuvitukseen oli tyytyväisiä 93 % vastaajista. Yleisarvion lisäksi lukijoita pyydettiin arvioimaan lehden eri juttutyyppien kiinnostavuutta ja määrää. Sopivasti lehdessä on nyt lukijoiden mielestä kohde-esittelyitä, henkilöhaastatteluita, englanninkielistä aineistoa, RILin jäsenasiaa ja huumoria. Lisää toivottiin erityisesti laajoja, taustoittavia artikkeleita alan keskeisistä asioista sekä lyhyitä ajankohtaiskatsauksia ja -uutisia. Myös asiantuntija-aineistoa, kuten tieteellisiä artikkeleita, opinnäytetöiden esittelyjä sekä tutkimusja kehitystoiminnan tulosten esittelyä haluttaisiin lehteen nykyistä enemmän.

Lukijoita runsaasti hyviä juttuideoita

Arvioiden painoarvoa lisää sekin, että Rakennustekniikan lukijat tuntevat lehden erittäin hyvin. Liki puolet vastaajista on lukenut lehteä yli 15 vuotta ja lisäksi lehden lukee kokonaan tai vähintään mielen-

kiintoisimpien juttujen osalta neljä viidestä vastaajasta. Rakennetun ympäristön asiantuntijoilla on kyselyn perusteella

selvä tarve omaan, alan asioita puolueettomasti ja asiantuntevasti käsittelevään aikakauslehteen. Kyselyn avulla saatiin runsaasti ide-

Juttutoiveet ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■

Monipuolisesti rakentamisen eri aloilta ympäri Suomen Uusinta tutkimusta Rakennetekniikkaa ja lujuusoppia Asiakasnäkökulmaa Henkilöhaastatteluja, esimerkiksi esiteltäviin kohteisiin liittyen Kiinteistö- ja rakennusalan uusien innovaatioiden esittelyä Opinnäytetöitä enemmän esille Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaan liittyviä juttuja Energiatehokkuutta Epäonnistuneita hankkeita Kuntien teknisestä toimea käsitteleviä artikkeleita Liikenteeseen ja logistiikkaan sekä niiden suunnitteluun liittyviä aiheita Ulkomaiset rakennusprojektit Normimuutoksista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä ja vaikutuksista Rakentajien roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa Opiskelijoille työelämävinkkejä ja eri alojen esittelyjä

3/2013 • Rakennustekniikka

”Asiantuntija-aineisto pitäisi olla kunnolla toimitettua, eihän vapaat kädet tutkijalle antamalla synny lukukelpoista tuotosta. Kovin kapeaa sektoria kiinnostavia asiantuntijajuttuja ei myöskään kannata julkaista vaan jotain yleistäkin kiinnostavuutta pitäisi olla. Ydinsisältö saisi olla alan ilmiöihin ja kehitykseen liittyvät syväluotaavat jutut. Kohde-esittelyjäkin voi olla, mutta niissä täytyy olla joku kiinnostava pointti eikä vain kävinpä työmaalla -juttu. Sama pätee henkilöjuttuihin, ei Rakennustekniikan asia ole tehdä henkilöjournalismia vaan joku kiinnostava ajatus tai näkökulma saisi olla pääasia. Järjestösivuilla voi toki olla ”viihteellisempää” hengennostatusta ja tuttuja naamoja. Kaiken kaikkiaan siis lokero pitäisi löytää jostain ”tiedelehden” ja yleis-ammattilehden välimaastosta niin että viimeistä tietoa tarjoiltaisiin kiinnostavassa paketissa. Ei helppoa!”

Arviot lehdestä.

Rakennustekniikan kansi.

Rakennustekniikka • 3/2013

RAKENNUSTEKNIIKKA /

ROTI 2013

Rakennetun ympäristön nykytila ja tulevaisuus – RIL 2013 raportti ilmestynyt s.10

VUODEN DI

Ilkka Romo on valittu vuoden 2013 rakennusalan diplomiinsinööriksi s.22

CRUSELLIN SILTA

Crusellin silta Helsingissä yhdistää Jätkäsaaren ja Ruoholahden s.26

1 13

Vastaajien ikä.

RAKENNUSTEKNIIKKA /

AALTO-YLIOPISTO

Kuuden korkeakoulun muodostama kokonaisuus, jossa tavoitteet ovat korkealla s.11

SUURI OPINTOKYSELY

Faktaa opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla. s.16

TYÖMARKKINATUTKIMUS RILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s.22

2 13

Vastaajien jäsenyys RILissä.

SHARD

Euroopan korkein rakennus on Lontoon Shard s.10

ROPORTTI

Vihreämmän rakennuksen elinkaari. s.22

TRIPLA

Tripla korttelit täyttävät vapautuvan ratapihan s.34

3 13

Rakennustekniikka lehden haluttavuus jatkossa.

3/2013 • Rakennustekniikka

Artikkelien ammatillinen kiinnostavuus.

oita ja ehdotuksia juttuaiheiksi ja näkökulmiksi.

Lehden koko jakoi mielipiteet, kansi saa olla asiallinen

Selvä enemmistä vastaajista (81 %) kannatti uutta, kompaktia B5kokoa, vaikka muutamia kommentteja ja toivomuksia kyselyssä saatiinkin paluusta entiseen isompaan kokoon. Lukijat kehuivat pienempää kokoa todeten sen olevan muun muassa ”kätevä pistää salkkuun, laukkuun tai reppuun ja lukea vaikka julkisessa kulkuneuvossa”. Lehden kannen suhteen lukijat toivoivat voittopuolisesti informatiivista linjaa – kannessa tulisi olla näkyvissä lehden teemat ja pääjuttujen otsikot ryyditettynä mielenkiintoisen kohteen kuvalla. Henkilökuvia tai räväkkyyttä kannelta ei niinkään odoteta. ■

Rakennustekniikka • 3/2013

Rakennustekniikka-lehti Rakennustekniikka-lehti on korkeatasoinen rakennusalan ammattilehti, jonka julkaiseminen on jatkunut vuodesta 1945 aluksi Rakennusinsinöörilehtenä ja vuodesta 1964 nykyisellä nimellään. Meneillään on 69. vuosikerta. Rakennustekniikan jokaisessa numerossa yhdistyvät perusteelliset ja taustoittavat asiantuntija-artikkelit rakennus- ja kiinteistöalan uusiin kiinnostavimpiin ilmiöihin, innovaatioihin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Lehdet tuovat esiin rakennus- ja kiinteistöalan ajankohtaisia ilmiöitä, projekteja ja henkilöitä alan ammattilaisia kiinnostavalla tavalla. Jutut toimitetaan toimittajien ja asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä.

Gemma Regalis voitti Kruunusillat -kilpailun

Helsingin Kruunusiltojen siltakilpailun voittajaksi on valittu ehdotus Gemma Regalis. Ehdotuksen on tehnyt suomalais-brittiläinen WSP Finlandin kokoama työryhmä, jossa pääsuunnittelijoina toimivat DI Sami Niemelä ja DI Pekka Pulkkinen sekä pääarkkitehtina Martin Knight.

Teksti: Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus ja Helena Soimakallio Kuvat: Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus

3/2013 • Rakennustekniikka

oittaneen ehdotuksen pääsilta on vinoköysisilta. Vinoköysirakenteella sillasta saadaan hyvin kevyt ja ilmava. Yläpuolelta kannatettu sillankansi muodostaa näyttävän merellisen portin ulapalle. ”Ehdotuksen kiistaton ansio on sillan alapuolen avoimuus, mikä vähentää maisemaa katkaisevaa vaikutusta. Siltalinja kaartaa kauniisti ja kepeän tuntuisesti Kruunuvuorenselän yli”, sanoi tuomariston puheenjohtajana toiminut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri julkistaessaan voittajan.

Toiselle sijalle asetettiin kaksi ehdotusta: brittiläisen Ove Arup & Partners International Ltd:n ehdotus Filum Lucis, jonka pääsuunnittelija on Ed Clark ja pääarkkitehti Amanda Levete. Toiselle sijalle eteni myös Unda Arctica, jonka pääsuunnittelija on DI Juhani Hyvönen ja pääarkkitehti Hanna Hyvönen suomalaisesta Insinööritoimisto Pontek Oy:stä. Kruunusiltojen suunnittelukilpailussa oli tehtävänä suunnitella siltayhteys Sompasaaresta Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan. Kruunuvuorenselän ylittävä siltayhteys muodostuisi vähintään

Helsingin Kruunusiltojen siltakilpailun voittaja Gemma Regalis.

Rakennustekniikka • 3/2013

kahdesta sillasta, joista pisin voisi olla 1,2 kilometriä ja toteutuessaan Suomen pisin silta. Kansainvälisellä siltakilpailulla etsittiin maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti vaativaan ympäristöön parasta ekologista ratkaisua. Kilpailutöitä arvioitiin myös käytettävyyden, kestävyyden ja esteettisyyden osalta. Silta on keskeinen osa uutta joukkoliikenneyhteyttä, joka yhdistäisi Kruunuvuorenrannan kantakaupunkiin. Kysymyksessä on raitiotie-, pyöräily- ja jalankulkuyhteys Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan välille. Päätöstä sil-

Gemma Regalis, WSP Finland, pääsuunnittelija: Sami Niemelä / Pekka Pulkkinen, pääarkkitehti: Martin Knight Filum Lucis, Ove Arup & Partners International Ltd, Iso-Britannia, pääsuunnittelija: Ed Clark, pääarkkitehti: Amanda Levete Unda Arctica, Pontek Consulting Engineers Ltd, Suomi, pääsuunnittelija: Juhani Hyvönen, pääarkkitehti: Hanna Hyvönen

lan rakentamisesta ei ole tehty, mutta kilpailulla on haluttu selvittää, millaisia mahdollisuuksia on saatavilla. Voittanut ehdotus menee mukaan YVA-prosessiin, jossa käsitellään eri vaihtoehtoja liikenneratkaisuksi. Laajasalon entisen öljysataman paikalle rakennettavassa Kruunuvuorenrannassa on jo valmisteltu alueen rakentamista kunnostamalla maaperää. Katujen rakentaminen on jo aloitettu Koirasaarentiellä ja ensimmäiset asuntohankkeet alkavat näillä näkymin vuoden 2014 alkupuolella. Vuoteen 2025 mennessä Kruunuvuorenrantaan rakennetaan koti noin 11000 asukkaalle, syntyy noin 1000 työpaikkaa ja laajoja alueita jää puistoksi, luonnonsuojelu alueeksi ja uimapaikoiksi virkistyskäyttöön. Silta lyhentäisi tuntuvasti matka-aikaa keskustaan. Kilpailu toteutettiin soveltaen RILin insinööritaitokilpailun sääntöjä. ■

Toiselle sijalle asetettiin kaksi ehdotusta. Kuvassa Filum Lucis.

Unda Arctica sai jaetun toisen sijan siltakilpailussa.

3/2013 • Rakennustekniikka

Teksti: Helena Soimakallio Kuvat: YIT Rakennus Oy

TRIPLA YHDISTÄÄ PASILAN Helsingin Pasilan kaupunginosan nimi on varmasti tuttu jokaiselle suomalaiselle. Joillekin se edustaa ehtaa 1970-luvun betoniarkkitehtuuria, monille kansainvälistä messu- ja tapahtumakeskusta ja useimmille paikallisjunan kuulutusta hetkeä ennen Helsinkiin saapumista. Jo vuosisata sitten Helsingin varakeskukseksi kaavaillun alueen kulttimaineen viimeisteli samanniminen animaatiosarja, jossa tuttia käyttävä komisario taistelee yhteiskunnan vihollisia vastaan Pasilan poliisiasemalla. Komisario Pöystin kotikulmat siirtyvät elinkaarensa kolmanteen vaiheeseen, kun Triplan uudet asuin-, toimistoja liikekorttelit kohoavat Keski-Pasilan ylle vuonna 2023.

Pasila syntyi junaseisakkeen ympärille

Pasilan historia kaupunginosana juontaa juurensa Suomen teollistumisen alkuaikoihin, kun nopean kaupungistumisen aiheuttama asuntopula loi Fredriksbergin esikaupungin viime vuosisadan lopulla. Ennen esikaupunkiasutuk-

Näkymä pohjoisesta.

Rakennustekniikka • 3/2013

sen syntymistä nykyisen Pasilan alueella oli kaksi tilaa, Pikku Haapalahden kylään kuuluneet Fredriksberg ja Böhle. Fredriksbergin tilan alueiden halki rakennettiin rautatie jo vuonna 1862. Se johti asutuksen muodostumiseen Böhlen tilan maille. Helsingin keskustan vuok-

ratonttien tarjonta ei riittänyt tyydyttämään kasvavaa kysyntää, joten Böhlen tilan haltija Julius Wilhelm Kronqvist antoi vuokralle ensimmäiset edulliset tontit junaseisakkeen läheltä.

Tilapäinen ja villi esikaupunki

Vuokra-aluetta alettiin kutsua Puu-Pasilaksi Fredriksbergin tilan pitkäaikaisen vuokraajan ja voudin Karl Pasilan mukaan. Legendan mukaan hän oli niin vaikutusvaltainen mies, että kaikkia hänen seuraajiaankin kutsuttiin Pasiloiksi. Rakentaminen alueella oli alkuvuosina villiä – rakentamiseen käytettiin kulloinkin saatavilla ollut sekalaista materiaalia ja Pasilaan siirrettiin runsaasti rakennuksia muualta. 1900-luvun alussa kaupunki puuttuikin tonttien vuokraustoimintaan, mutta rakentamista se ei kuitenkaan vähentänyt. Halvat vuokrat ja junavarikko loivat Pasilalle maineen varattoman väen ja rautatieläisten alueena. Aikalaiset kuvasivat menoa todeten, että ”täällä asuu huonoa ainesta ja monenlaista mellastusta on raitilla.” Senaatti teki päätöksen Pasilan yhdistämisestä Helsingin kau-

Asuinkortteli.

punkiin vuonna 1912. Päättäjien näkökulmasta Pasila oli jo tuolloin meren ympäröimän ja ahtaaksi käyvän ydinkeskustan laajenemisaluetta. Aluetta ryhdyttiin samalla kehittämään, sinne ulotettiin vesijohdot ja rakennettiin viemäriverkosto. Tulevina vuosikymmeninä Pasilasta muodostui noin 3000 asukkaan vehreä ja tiivis puukaupunkialue. Kaupunginosaa pidettiin kui-

tenkin tilapäisenä, eikä perusparannuksiin haluttu siksi kuluttaa kaupungin varoja. Sodan jälkeen vuokratonttien sopimuksia jatkettiin yhä lyhyemmissä jaksoissa, muutamaksi vuodeksi kerallaan. Koska tulevaisuus näytti epävarmalta, ei vuokrataloja ei enää kunnostettu. Myöskään talojen omistajat eivät halunneet investoida epävarmaan kohteeseen. Talojen asukkaat vaihtuivat usein, ja vähitellen myös palvelut karsiutuivat.

Yhdyskuntasuunnittelun koelaboratorio

Keski-Pasila lukuina Keski-Pasilan osayleiskaava-alueen pinta-ala 59,3 ha.

Nyt Suunnitelma

Toimitilat Asunnot

28 000 8 000

370 000 k-m2 170 000 k-m2

Työpaikkoja Asukkaita

370 175

10 000–15 000 tp 4 000 as

Pasila-projekti käynnistyi Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolla 1969. Samalla vahvistui ajatus kehittää Pasilaa keskustan laajenemisalueena, jopa Helsingin varsinaisen keskustan siirtämistä Pasilaan kaavailtiin. Itä-, Länsija Keski-Pasila esiteltiin vuoden 1971 yleiskaavassa ja jo seuraavana vuonna alkoi Itä-Pasilan rakentaminen.

3/2013 • Rakennustekniikka

Se edusti moderneinta mahdollista kaupunkirakentamista, jossa liikenne ja jalankulku erotettiin omille tasoilleen. Vastaavantyyppistä mallia on sovellettu esimerkiksi Pariisin La Défencen kaupunginosassa, mutta Pasilaan ja sittemmin myös Merihakaan toteutettu täysin kaksitasoinen kaupunkirakenne on ainutlaatuinen Euroopassa. Alueen toimistoja asuinrakennukset ovat massiivisia betonielementtitaloja. Siinä missä ItäPasilan arkkitehtuuria on moittu, ovat alueen katu-, silta- ja muut kunnallistekniset rakenteet saaneet hyvää palautetta. Esimerkiksi Itä-Pasilassa toteutettu katulämmitys ja jalankulkusiltoihin liittyvät yleisöhissit olivat tässä laajuudessa uutta Suomessa. Länsi-Pasila rakennettiin vuosina pääosin 1980-luvulla vanhan puu-Pasilan tilalle. Sen suunnittelijat osasivat ottaa opiksi aiemmin valmistuneesta Itä-Pasilasta, mutta sielläkin vanhat rakennukset purettiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Asuntokorttelit rakennettiin pienipiirteisempinä ja matalampina kuin radan itäpuolella. Asukkaita koko Pasilassa on nykyisin lähes 10 000, joka on yli 2 000 asukasta neliökilometrillä. Työpaikkoja alueella on noin 25 000.

kennus ei kuitenkaan ole alkuperäinen asemarakennus, vaan se on Uudeltakirkolta Karjalan kannakselta vuonna 1923 Pasilaan siirretty Vammeljoen rautatieasema. Ajatus Helsingin päärautatieaseman sijoittamisesta Pasilaan on peräisin Eliel Saarisen SuurHelsingin asemakaavaehdotuksesta vuodelta 1918. Aseman molemmin puolin esitettiin tiivistyvää kaupunkirakennetta. Alvar Aalto palasi Saarisen suunnitelmaan vuonna 1964, kun paine Pasilan rakentamista kohtaan kasvoi. Alueelle suunniteltiin aluksi vain toimistoja liiketilaa, mutta myöhemmin alueen imagoa haluttiin pehmentää rakentamalla myös asuntoja. Kaikki Helsingistä lähtevät junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta raideliikenne haarautuu. Vuonna 1990 rakennettu Pasilan uusi asemarakennus sijaitsee pilarien varassa raiteiden yläpuolella. Asemaa varten rakennettiin silta Itä-Pasilasta Länsi-Pasilaan. Sillan yhteyteen tuli kansi asemaa ja toria varten. Matkustajamäärällä mitattuna Pasilan rautatieasema on Suomen toiseksi suurin Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Näiden kahden

Seuraavana Pasila, nästä Böle!

Pasila on aina ollut henkilö- ja tavaraliikenteen ytimessä. Fredriksbergin pysäkki avattiin henkilöasemana vuonna 1890. Nykyisin betonisten toimistotalojen keskellä Veturitorilla kyhjöttävä ra-

Rakennustekniikka • 3/2013

Dome.

aseman välillä kulkee vuodessa noin 25,7 miljoonaa matkustajaa.

Missä on Keski-Pasila?

Keski-Pasila sijaitsee noin kolmen ja puolen kilometrin päässä Helsingin keskustasta pohjoiseen. Se on toimistorakennusten rajaama laaksomainen tila Länsi- ja Itä-Pasilan välissä. Etelässä alue rajautuu Nordenskiöldinkatuun ja pohjoisessa Hakamäentiehen. Keski-Pasilan suunnittelu alkoi jo 1970-luvulla, mutta vasta Vuosaaren sataman rakentamisen ansiosta vapautui tilaa maanvaraiselle rakentamiselle, kun tavaraliikenne siirtyi pois alueelta. Alueen tarkempi asemakaavoitus alkoi vuonna 2006. Alueelle on kaavoitettu tornitaloja asumiskäyttöön ja toimitiloiksi. Keski-Pasilaan ovat sijoittumassa myös Suomen ensimmäiset todelliset pilvenpiirtäjät. Korkeimpiin tornitaloihin on kaavailtu jopa 40:tä kerrosta.

Tripla-korttelit täyttävät vapautuvan ratapihan

Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki järjestivät vuonna 2010 –2013 kilpailun Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kilpailun tarkoituk-

Katunäkymä Pasilansillalta.

sena oli tuottaa arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen, kokonaistaloudellisesti edullinen sekä toteutuskelpoinen suunnitelma KeskiPasilan keskustakorttelin asemakaavoituksen ja toteuttamisen pohjaksi. Voittajaehdokkaaksi valittiin lokakuun alussa ehdotus nimeltään Tripla. Ehdotuksen takana on YIT Rakennus Oy ja sen on laatinut hollantilainen arkkitehtitoimisto Office for Metropolitan Architecture (O.M.A.). YIT:n kilpailuehdotus käsittää vapautuvalle ratapiha-alueelle suunnitellun uuden Tripla-kes-

kuksen, joka yhdistää Itä- ja LänsiPasilan toisiinsa. Tripla on nimensä mukaisesti kolmen korttelin muodostama kokonaisuus, johon toteutetaan toimistoja, kauppa- ja kongressikeskus, asuntoja, hotelli, monitoimiareena sekä joukkoliikenneterminaali. Hankkeen mittakaavaa kuvastaa se, että ehdotus on lähes kolme kertaa Kampin keskuksen suuruinen. Yhtenä suunnittelun lähtökohtana on ollut ajan hengen mukaisesti energiatehokkuus. Katto- ja kansipinta-alasta kolmasosa on suunniteltu olevan viherkattoja ja -kansia. Alueelle tulee 3 400 polkupyöräpaikkaa ja lähes 400 säh-

köauton latauspistettä. Jätteiden keräys toteutetaan keskitetyllä imulaitejärjestelmällä.

Rakennustyö on Suomen kaikkien aikojen suurimpia.

Alueelle kaavoitetaan rakennusoikeutta noin 183 000 kerrosneliömetriä, josta asuntojen osuus on noin 20 prosenttia. Hankkeen arvo on kokonaisuudessaan noin mil-

3/2013 • Rakennustekniikka

jardi euroa. Valtio omistaa alueesta 84 ja kaupunki 16 prosenttia. Myyntituotot rakennusoikeuden kaupasta kilahtavat osapuolten kassaan omistusten suhteessa. Helsingin kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät ehdotuksen loppuvuoden 2013 aikana. Kiinteistökauppa käsitellään myös Senaatti-kiinteistöjen hallituksessa ja eduskunnassa, joka päättää kyseessä olevien kiinteistöjen luovuttamisesta. Hankkeen rakentaminen alkaa asemakaavan vahvistuttua arviolta vuonna 2015, ja se toteutetaan vaiheittain noin 10 vuoden

Eikä siinä vielä kaikki

aikana. YIT ostaa alueelle kaavoitettavan rakennusoikeuden vaiheittain rakentamisen edetessä. Työllisyysvaikutus työmaalla on parhaimmillaan lähes 900 henkilöä vuodessa.

Samaan aikaan keskustakortteleiden kanssa Helsinki valmistelee myös Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden rakentamista. Puretun ratapihan pohjoispuolelle on tulossa asuntoja 3 000 asukkaalle ja toimistoja tuhannelle työntekijälle. Vaihtelevan korkuisille rakennuksille on suunniteltu muun muassa viherkattoja. Suunnitelmissa on siirtää Veturitie idemmäksi junaradan varteen. Siitä tulee Keski-Pasilan halki kulkeva pääkatu. Veturitien sillan alle sijoitetaan todennäköisesti 450 auton pysäköintilaitos. Itä- ja Länsi-Pasilan yhteyksiä parannetaan myös radan alittavalla tunnelilla, josta tulee Rautatieläisenkadun jatke. Pasilan ja eteläisen Helsingin joukkoliikenteeseen on suunnitteilla Pisara-rata, jolle sekä valtio että Helsingin kaupunki ovat näyttäneet vihreää valoa. Tämä kantakaupungin tunnelirata yhdistää tulevaisuudessa pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet rakenteilla olevaan Kehärataan.

Leijonatorni ja city-IKEA käynnistävät Pohjois-Pasilan rakentamisen

Tilajaottelut.

Rakennustekniikka • 3/2013

Pasilan kehittämismahdollisuudet ovat innostaneet myös yksityisiä toimijoita. Hjallis Harkimo ilmoitti vuonna 2011 rakennuttavansa Hartwall Areenan yhteyteen Keski-Pasilaan oman 120-metrisen pilvenpiirtäjän. Rakennukseen tulisi 36 kerrosta ja lähes 40000 kerrosneliötä. Harkimo kaavaili torniinsa muun muassa asuntoja, toimistotilaa ja urheilupalveluita, mahdollisesti myös tv-studioita.

Leikkauskuva.

Hankkeen kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa. Hanke on toistaiseksi jäissä. Toimitalon rakentaminen edellyttää kaavamuutosta, joka ei tiettävästi ole lähtenyt liikkeelle. Myöskään Hartwall Areenan uudet venäläiset omistajat eivät ole ottaneet kantaa tornisuunnitelmaan. Lehtitietojen mukaan Harkimo ei kuitenkaan ole haudannut hanketta, vaan hän aikoo viedä sitä eteenpäin. Tuorein ilmoitettu hanke on city-IKEA, jota suunnitellaan Pasilan pohjoislaitaan Ilmalan aseman läheisyyteen. Ruotsalaisjätti varaisi noin 40 prosenttia rakennusyhtiö Hartelan suunnittelemasta kauppakeskittymästä, jonka yhteydessä olisi tarjolla myös erikoistavarakauppoja sekä liikuntapalveluja, kuten tennis- tai salibandykenttiä. Tiloja yhdistäisi viherkatto, jota pitkin voisi päästä Keskuspuistoon. Esikuva ajatukselle löytyy Hampurin Altonasta ja Saksan vihreästä kaupungista Freiburgista, jossa elävä vihermatto

peittää tavaratalon katon. Tilaa keskittymässä olisi kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin Vantaan Ikeassa, jossa käy kahdesta kolmeen miljoonaa ihmistä vuodessa. Rakentaminen vaatii asemakaavan muuttamisen, joka arvioidaan vievän noin vuoden verran. Hartelan mukaan ensimmäistä vaihetta päästäisiin rakentamaan vuonna 2015.

Etupäässä Itellan ja VR:n omistamalle alueelle oli tulossa alun perin toimistotaloja. Niille ei ole ollut kysyntää, koska pääkaupunkiseudulla on miljoona neliötä tyhjää toimitilaa. Kuten komisario Kyösti Pöysti sanoisi: ”Nyt ollaan jännän äärellä!” ■

Katunäkymä idästä.

Lähteet: Helsingin kaupunki, http://www.uuttahelsinkia.fi/pasila/perustiedot/ historia#solmukohta

3/2013 • Rakennustekniikka

Rakennustietosäätiö RTS:n stipendit 2013 Rakennustietosäätiö RTS julistaa haettavaksi 2 stipendiä, á 8000 €, yhdyskuntasuunnittelua, yhdyskuntarakentamista, arkkitehtuuria, rakennustekniikkaa, talotekniikkaa tai kiinteistönhallintaa käsittelevien diplomitöiden tai amk-opinnäytetöiden tekemiseen. Stipendit on tarkoitettu myös tuotteistamisen ja palveluliiketoiminnan, e-liiketoiminnan sekä IT-alan opiskelijoille. Arvostamme monialaista ja poikkitieteellistä lähestymistapaa. Töiden pitää sisällöllisesti liittyä läheisesti rakennus- ja kiinteistöalan tietopalveluun ja kehittää jotain siihen liittyvää. Rakennustietosäätiö antaa opinnäytetyön tekijälle lisäksi vuoden ajaksi käyttöön työpisteen ja tietokoneen sekä nimeää hänelle organisaatiosta tukihenkilön.

Lisätietoja: yliasiamiehen assistentti Merja Laitinen e-mail: merja.laitinen@rakennustieto.fi puh. 0207 476 301 Rakennustietosäätiö RTS Käyntiosoite: Malminkatu 16 A, Helsinki (Voimatalo) Postiosoite: PL 1004, 00101 Helsinki www.rakennustieto.fi

Rakennustekniikka • 3/2013

Stipendiä haetaan vapaamuotoisella Rakennustietosäätiö RTS:n hallitukselle osoitetulla hakemuksella, johon tulee liittää työsuunnitelma ja josta ilmenee vähintään - tehtäväalue - tarkoitus ja tavoitteet - tehtävän ja tavoitteiden sisältämät tutkimuskysymykset ja olettamukset - työssä käytettävät menetelmät - aikataulu (korkeintaan 1 vuosi) - työn tulevan ohjaajan suositus. Hakemus tulee toimittaa Rakennustietosäätiöön sähköpostilla (merja.laitinen@rakennustieto.fi) tai vasemmalla olevaan postiosoitteeseen viimeistään 18.11.2013. Stipendi maksetaan etukäteen. Stipendin hyväksymispäätös raukeaa, mikäli koulu ei hyväksy esitettyä aihetta. Jos työtä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, opiskelijan tulee hakea stipendi uudelleen. Mikäli hanke raukeaa kokonaan, saaja palauttaa stipendin Rakennustietosäätiölle. Rakennustietosäätiö RTS yliasiamiehen assistentti Merja Laitinen

Teksti ja kuvat: Klaus Söderlund, FISE Oy

FISE kasvaa – Mutta onko FISE-pätevyyksistä hyötyä? FISEn toiminta on saavuttamassa volyymin, josta sitä perustettaessa haaveiltiin. Onko todetuista pätevyyksistä hyötyä? Volyymin kasvun perusteella näyttää olevan. Tilaajat arvostavat todettua pätevyyttä enemmän kuin omaa kehua, mutta ehkä vielä enemmän FISE-pätevien sitoutumista FISEn eettisiin ohjeisiin. Eettisiin ohjeisiin liittyy myös neliportainen sanktiojärjestelmä.

ähän asti tilaajat eivät juuri ole vaatineet pätevyyksiä, jos rekisterissä ei ole ollut riittävästi päteviä toimijoita. Ammattilaiset taas eivät hae pätevyyksiä, jos niitä ei vaadita. Tyypillinen muna-kanailmiö. Vuonna 2012 pätevyyshakemuksien määrä alkoi kasvaa. Tämä koski lähinnä AA-, mutta myös Avaativuusluokan rakenne-, LVI- ja muita erityissuunnittelijoita. Tilaajat edellyttivät pätevyyksiä enenevissä määrin. Tämä trendi on tänä vuonna (2013) edelleen voimistunut ja näkyy myös pääsuunnittelijoiden ja arkkitehtien hakemusten lisääntymisenä. Eikä siinä vielä kaikki. Kesäkuun alussa (2013) tuli voimaan uusi energiatodistusten laatijoiden pätevyyksiä koskeva laki. Syyskuun lopussa oli FISEn kautta todettu 402 perustason ja 73 ylemmän tason energiatodistuksen laatijan pätevyyttä. Tilaajat haluavat nykyään usein jopa nimeltä mainitut (päteviksi todetut) suunnittelijat pro-

jekteihinsa. Kontaktitietoja kysytään toistuvasti. Tästä syystä FISE on päättänyt liittää kaikkiin pätevyyksiin henkilön yhteystiedot. Jatkossa pätevyysrekisteriin lisätään, ellei sitä nimenomaan kielletä, myös siis työpaikkatieto. Olen käyttänyt joitakin termejä, esimerkiksi ”pätevyys” ja ”AA-luokan suunnittelija”, kovin vapaasti, lähinnä tautologian vähentämiseksi. Asiayhteydestä kuitenkin ilmennee, mitä kulloinkin tarkoitan, tässä esimerkissä siis AA-vaativuusluokan pätevyyden omaavaa suunnittelijaa. Tarkastelen tässä artikkelissa pätevyysasioi ta lähinnä diplomiinsinöörin näkökulmasta.

Pätevyysvaatimuksia muissa maissa

EU:n kaikissa jäsenvaltioissa tarvitaan rakennuslupa ja enemmän tai vähemmän virallisia pätevyyksiä rakentamiseen ennen kuin päästään rakentamaan. Siihen yhtäläisyydet sitten loppuvatkin, tosin EU-direktiivit tuovat mukanaan

Klaus Söderlund on FISE Oy:n tomitusjohtaja. Hän on tutustunut rakentamiseen myös Suomen rajojen ulkopuolella, kuten kuvista näkee. usein uusia harmonisoituja pätevyysvaatimuksia. Viimeksi näin on tapahtunut EU:n kunnianhimoisiin energiansäästötavoitteisiin liittyen. Kaikista jäsenvaltioista löytyy nykyään pakollisia pätevyysvaatimuksia energiatodistusten antajille.

3/2013 • Rakennustekniikka

Maaltamuutto kiihtyy kaikkialla, rakentamista riittää. Yläkuvassa tiivistä ja matalaa, yksi Rio de Janeiron monista slummeista, rakennuslupaa ei tarvita. Alakuvassa näkymä Umeda Skyn terassilta Osakassa, tiivistä, mutta huomattavasti korkeampaa, rakennuslupa on työn takana.

Keski-Euroopassa arkkitehti on itseoikeutettu pääsuunnittelija, jota myös koulutetaan tehtävään yliopistoissa ja pakollisella harjoittelulla. Vaikka suunnittelijoille ei

Rakennustekniikka • 3/2013

yleensä ole virallisia pätevyysvaatimuksia, on eri järjestöjen jäsenyys työn kannalta käytännössä usein pakollista. Tällaista puolivirallista pätevyyttä edellyttävät myös eri

vakuutuksia myyvät yhtiöt joissakin maissa. Vuosittainen lisäkoulutus on myös yleinen vaatimus tai rakentamiskulttuuriin kuuluva hyvä tapa. Muistan kun Euroopan betoniyhdistysten kokouksessa Amsterdamissa esittelin silloin aika tuoretta FISEn järjestelmää suunnittelutarjousten laatupisteiden antamisen mahdollistajana ja sain ihmettelyä osakseni: ”Meillä ei tulisi mieleenkään valita halvinta suunnittelutarjousta”. Niin eri lailla voidaan tulkita hankintadirektiiviä eri maissa. Matkalla Keski-Eurooppaan, jo Tanskassa suunnittelijoiden palkkataso on tuplasti se mitä Suomessa. Palkkatasollakin on varmaan oma merkityksensä – sillä kilpaillaan muiden alojen kanssa alalle hakeutuvista nuorista. Työnjohtajille on EU:n jäsenvaltioissa melko yleisesti epävirallista, mutta myös pakollista pätevyyden toteamista. Oman lukunsa muodostaa Saksan ”pryferijärjestelmä”, missä osavaltioiden hyväksymät tarkastusinsinöörit käyvät suunnitelmat läpi, eli talo suunnitellaan kahteen otteeseen. Rakenteiden kantavuuteen liittyvät varmuuskertoimet ja rakennustuotteiden vaatimukset ovat lisäksi korkeita; laatua syntyy, mutta kovaan hintaan? USA:n rakentamista säädellään osavaltiokohtaisesti ja yleisesti ollaan sitä mieltä, että rakentamisen säätely on tiukempaa kuin EU:n alueella. Toista päätä edustavat kehitysmaat, joissa rakentamisen säätely ulottuu lähinnä suurten kaupunkien tärkeimmille keskusta-alueille ja sielläkin korruptio rakennuslupaan ja valvontaan liittyen on vakava ongelma. Keskusta-alueiden ulkopuolella rakentaminen on sääntelemätöntä ja

siellä tapahtuu myös paljon rakennusten romahtamisia, yleensä vielä niin, että ihmishenkiä menetetään. Ruotsissa tuli jokunen vuosi sitten voimaan uusi pakollinen pätevyysvaatimus ”kontrollansvarig” (valvonnasta vastaava), joka korvaa aikaisemman vaatimuksen ”kvalitetsansvarig” (laadusta vastaava), jota ei saatu käytännössä toimimaan. Muita todettuja pätevyyksiä ovat: ”Certifierade sakkunniga brand (SAK)” (paloasiantuntija), ”Certifierade sakkunniga funktionskontrollanter” (rakennuksen kuntotutkija), ”Certifierade sakkunniga kulturvärden (KUL)” (rakennushistorial linen asiantuntija), ”Certifierad energiexpert (CEX)” (energiatodistuksen antaja) ja ”Certifierade sakkunnig tillgänglighet (TIL)” (esteettömyysasiantuntija). Näitä pätevyyksiä toteavat useat yksityiset sertifiointilaitokset, kuten Det Norske Veritas. Päteviksi todettujen rekisteriä ylläpitää valtiollinen Boverket. Pätevyysjärjestelmän käynnistämisessä on ollut ainakin käynnistysvaikeuksia. Betonitöiden työnjohtajille on epävirallinen kaksiportainen pätevyys, jota jossain määrin, kuten sillanrakentamisessa, edellytetään. Näihin CBI:n (Cement- och Betonginstitutet) ei liity tenttiä eli pätevyyden saa halutessaan istumalla. Tämä ei ole kovin vakuuttava pätevyys. Euroopasta löytyy siis kovin erilaisia järjestelmiä, eikä juuri meidän järjestelmäämme (A1 + A2 + FISE) muistuttavaa ole. FISEn järjestelmä on kuitenkin ainoa tuntemani, joka perustuu tällä hetkellä uusittavana olevaan eurooppalaiseen standardiin Certification of persons: SFS-EN ISO/ IEC 17024. Voisi siis ennustaa, että muiden maiden järjestelmät lä-

teräs-, puu- ja muita rakenteita ja samoin A-vaativuusluokan betonirakenteiden suunnittelija voi suunnitella myös B-luokan rakenteita. Näinhän käytännössä jo nykyään ihan perustellusti toimitaan.

Rakentamisen laatu on ala-arvoista! Holokaustin muistomerkki Berliinissä. Taiteen ja rakentamisen yhteistyötä. Peter Ei-senman.

hestyvät meidän järjestelmää, eikä päinvastoin.

FISEllä on 100 pätevyysnimikettä, tarvitaanko lisää?

FISEllä on luokitus mukaan ottaen noin sata eri pätevyysnimikettä. Onko niitä liikaa? Yleensä spontaani vastaus on hiukan kauhistunut ”KYLLÄ!”. Vaikka FISE on ollut pidättyväinen uusien pätevyysnimikkeiden suhteen, on niiden määrä kasvanut ja uusia, etenkin hyvin kapean alaan liittyviä erityispätevyyksiä ehdotetaan FISElle jatkuvasti. Usein taustalla ovat myös taloudelliset intressit. Suuri nimikemäärä kuitenkin kuvastanee miten koko rakennusala on pirstaloitunut yhä pienempiin viipaleisiin. Pieniin siivuihin jaettu rakennusprojekti edellyttää pätevää pääsuunnittelijaa, joka pystyy pitämään kaikki langat käsissään; näistä meillä kuitenkin on pulaa. Saamme kyllä varautua näkemään uusia pätevyysnimikkeitä. En tunne yhtään toista maata, jossa rakennesuunnittelu on eritelty yhtä tarkasti kuin Suomessa A2:ssa. Tätä voitaisiin varmasti yksinkertaistaa. Esimerkiksi AA-vaativuusluokan betonirakenteiden suunnittelija on pätevä suunnittelemaan myös A-vaativuusluokan

Näin suuri yleisö ajattelee lukiessaan juttuja toinen toistaan kauheammista uutisista epäonnistuneista korjauksista ja ihan uusistakin rakennuksista, jotka ovat olleet jopa romahtamisvaarassa. Masentavimpia esimerkkejä ovat olleet jotkin hallirakenteet, joissa tarkoituksellista alimitoitusta käyttäen on hankittu projekteja. Tosiasiassa rakentaminen Suomessa on keskimäärin hyvää ja laadukasta. Ongelma on lähinnä Gaussin käyrän huonompi pää, hajontaa on liikaa. Näistä huonon laadun tapauksista saadaan valtamedioissa lukea ja kuulla juttuja, jotka värjäävät koko alan maineen. Rakentamisen ketjuuntuminen vielä lisää riskejä, koska yhden lenkin pettäminen voi vaarantaa koko ketjun laaduntuottokyvyn.

Onko tutkinnoista hyötyä?

Rakentamisen suunnittelutehtävät on meillä jaettu neljään vaativuusluokkaan. Tutkintopuolella luokkajako on kirjavampi: luettelenpa vain arkkitehti, diplomi-insinööri, ylempi AMK-insinööri, rakennusarkkitehti, insinööri AMK, rakennusinsinööri, rakennusmestari AMK, rakennusmestari (teknikko) ja 2-asteen ammattitutkinnot. Miten nämä tutkintonimikkeet pitäisi optimaalisesti kytkeä suunnittelun (ja työnjohdon) vaativuusluokkiin?

3/2013 • Rakennustekniikka

Ilman tarkempia selvityksiä tulee mieleen, että AA-luokka, joka myös voisi olla nykyistä suppeampi, edellyttäisi yliopistotason tai ylempää AMK-tutkintoa. AA-luokan pätevyyksiähän on nykyisin myös opistotason suunnittelijoilla. Heiltä ei toki takautuvasti pitäisi pätevyyksiä poistaa, mutta jatkossa AMK-insinöörien tulisi AA-vaativuusluokan töitä varten siis hankkia ylempi AMK-tutkinto. Asia vaatisi kuitenkin tarkempia selvityksiä, joita myös on suunnitteilla. Mutta pelkkä tutkinto ei riitä, siitä lisää seuraavassa kappaleessa.

Tutkinto + kokemus + lisäkoulutus = pätevyys!

FISEn tavoitteena on, että kurssivaatimuksia ja tarkkoja kurssivaatimuksia lievennetään ja työkokemusvaatimuksia kas-

Myös vaatimattoman vajan rakentaminen edellyttää hyväksyttyjä lupakuvia. Myös monet rakennusalan diplomi-insinöörit ovat vajavaisilla taidoillaan näitä kuvia piirtäneet sukulaisilleen. Työstä saatu korvaus on tosin usein vastannut taitoja. vatetaan. Meidän nykyiset työkokemusvaatimuksemme ovat monessa tapauksessa kovin lyhyitä, myös eurooppalaisiin vaati muksiin verrattuna. Pidempi työ kokemusvaatimus motivoisi urakehitykseen, ensin (B-), sitten Aluokka ja viimeisenä AA-luokka.

Kisällivaatimuksia, eli osallistumista kokeneempien suunnittelijoiden avustajina ao. vaativuusluokan töihin ennen oman pätevyyden saamista, pitäisi lisätä. Lakiin pitäisi vielä saada maininta elinikäisen oppimisen periaatteesta. Meillä pätevyyden ylläpitämiseen

Ison-Beltin silta (1998). Itäisen siltakokonaisuuden (6 790 m) keskellä on riippusilta (jänneväli 1624 m). Länsisilta (6 611 m), josta kuva on otettu, on koko matkalta palkkisilta. Rakentamisen laatuun, myös suunnittelijoiden ja rakentajien pätevyyteen, kiinnitettiin erityistä huomiota ja lopputulos oli hyvä.

Rakennustekniikka • 3/2013

ei haluta saada vaatimuksia lisäopinnoista. Mutta myös vanhoillinen rakennusala kehittyy nykyään niin vauhdikkaasti, että tutkinnon tiedot vanhenevat nopeasti. Euroopassa rakennusväki, etenkin suunnittelijat, kouluttautuvat huomattavasti enemmän kuin meillä.

Kumpi on tärkeämpi?

Tällä hetkellä ainoa lakisääteinen pätevyys (direktiiviin perustuen) on energiatodistuksen laatijan pätevyys. Tilanne on hämmentävä, koska koko projektista vastaavalla pääsuunnittelijalla tätä vaatimusta ei ole, vaikka kyseessä on huomattavasti vaativampi tehtävä. Sekaannusta on myös aiheut tanut, että nykyisin pääsuunnittelijalle ei ole asetettu omia pätevyysvaatimuksia. On vain todettu, että yksi suunnittelijoista on nimitettävä pääsuunnittelijaksi. Vaikka Suomen Rakennus- ja maankäyttölaki kirjoitettiin eurooppalaisten esikuvien pohjalta, ei lakiin otettu näiden esikuvien mukaisia tavalla tai toisella auktorisointeja tai pätevyysvaatimuksia. Pääsuunnittelijalle tarvittaisiin myös omia osaamiseen liittyviä pätevyysvaatimuksia, koska tarvittavaa opetusta ei yliopistoissa ja korkeakouluissa anneta. Pitäisiköhän pääsuunnittelijat auktorisoida, edes pientalojen rakentamisessa, missä meillä on suurimmat ongelmat?

AA- ja A-pääsuunnittelija, homma hoidossa?

FISEn toimintaa on yleisesti pidetty tervetulleena ja pätevyyksien toteamista selkeyttävänä. AA- ja A-vaativuusluokissa toiminta arkkitehtuuri- ja rakennesuunnittelussa on nyt kymmenen toimintavuoden jälkeen saavuttamassa riittävän volyymin ja kohta val-

Pantheon temppelin 40 metrinen kupoli Roomassa. Käyttöikää kasassa kohta 2000 vuotta, osattiin sitä ennenkin. takunnallisen kattavuuden. Pääsuunnittelijoiden pätevyyden toteaminen käynnistyi eri syistä vasta vuonna 2006, joten rekisteri kasvaa tässä tapauksessa vielä nopeahkosti, pätevyyksiä tullee muutamassa vuodessa riittävästi. Riittävällä pätevyysmäärällä tarkoitan tässä sitä, että pääsuunnittelijan ammatin harjoittaminen ilman todettua pätevyyttä oleellisesti heikentyy. Eli uskon, että markkinat hoitavat tämän pätevyyden kuntoon. Diplomi-insinöörejä saisi tulla lisää, heitä rekisterissä on vain muutama. Pätevyysmäärissä näkyy myös AA-pätevyyksien ylikorostuminen. Pääsyynä lienee monien omistaja-johtajien liian suuri nimellinen hankemäärä. Suunnittelutoimistojen koon kasvu vähentänee tätä ilmiötä.

Onko LVI-suunnittelijasta pääsuunnittelijaksi?

dostavat merkittävän menoerän monelle taloyhtiölle ja omakotitalon omistajalle. Siten on jo kansantaloudellisesti tärkeää, että saneeraukset onnistuvat mahdollisimman hyvin. Tällä hetkellä linjasaneerausten suunnittelussa ja ehkä erityisesti toteutuksessa on liikaa laatuhajontaa. Linjasaneerausten laatu kuitenkin paranisi, jos pääsuunnittelijana toimivalta LVI-suunnittelijalta edellytettäisiin nykyistä enemmän rakennussuunnittelun projektinjohtamisen osaamista, esim. esteettömyysvaatimuksiin liittyen. LVI-suunnittelija olisi myös parempi valvojana kuin joku ulkopuolelta palkattu, koska hän tietää mitä suunnitelmiin kuuluisi.

Miksi korjattu homekoulu homehtuu uudestaan parin vuoden kuluttua?

Otsikon mukaisia ikäviä uutisia saamme liian usein lukea lehdistä. Pääsääntöisesti syynä näihin on ollut huono tai väärä kuntotutkimus, joka on johtanut siihen, että ongelmien todellisia syitä ei ole korjattu. Jos kosteus- tai homevaurioiden syitä ei poisteta, on melko selvää, että ongelmat uusiutuvat. Rakennusten kuntotutkimusten tekijöitä on kiireellisesti lisäkoulutettava ja pätevöitettävä. Näin saadaan kuntotutkimusten laatua nostettua ja säästetään sekä yksityisten ihmisten että yhteiskunnan rahaa.

Osataan sitä meilläkin

Rakenteiden tarkastajia on rekisterissä 69 (lisäystä 29 % vuonna 2012) ja järjestelmä toimii hyvin. Esikuvana on ehkä ollut Saksan ”pryferijärjestelmä”, mutta mielestäni FISEn järjestelmä on sopeutu-

Linjasaneeraukset tulevat edelleen kasvamaan lähivuosina ja muo-

3/2013 • Rakennustekniikka

vampi ja huomattavasti kustannustehokkaampi. Suuri joukko tarkastajia on jo eläkkeellä, mutta jatkavat näin tärkeää työtään ja siirtävät tietotaitoaan nuoremmille suunnittelijoille. Täytyy kiittää vuoden 1999 Maankäyttö- ja rakennuslain valmistelijoita siitä, että tämä nk. erityismenettely otettiin mukaan lakiin.

Onko hallien katsastus yhtä helppoa kuin auton katsastus?

Tulevien romahdusten ja vaaratilanteiden estämiseksi on ehdotettu isojen yleisöhallien katsastusmenettelyä. Ajatus kuulostaa äkkiseltään hyvältä. Kyseessä on kuitenkin useimmiten erittäin vaativa tehtävä. Silmämääräinen laitosmiehen katsastus, joita on tehty, on yhtä tyhjän kanssa. Edes silmämääräinen asiantuntijatarkastus ei

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa omakotitaloa, joista ehkä 150 000 kärsii jonkin asteisista kosteus- tai homeongelmista.

ole kovin luotettava. Tämä nähtiin Jyväskylässä marraskuussa 2012, kun arvostetun insinööritoimiston hetkeä aikaisemmin katsastama vesitorni sortui. Luotettava katsastus voidaan

Mitä kaikkea rakentaminen voikaan olla, Oscar Niemayerin (1907-2012) Sao Paolon oopperatalon huikea aulanäkymä.

Rakennustekniikka • 3/2013

tehdä vain käymällä rakennesuunnitelmat läpi pätevän tarkastajan toimesta ja tutkimalla, ettei rakenteessa ole sen kantokykyä heikentävää korroosiota. Useimmat pienet kunnat eivät säilytä rakennesuunnitelmia, eikä niitä välttämättä löydy tai saada alkuperäiseltä suunnittelijalta tai tuoteosatoimittajalta. Luotettava katsastus vastaa silloin lähes uuden hallin rakennesuunnittelua. Korroosion tutkiminen tarkoittaa usein nostolavaa, rakenteiden avaamista ja jopa laboratorionäytteiden ottamista. Tämä kaikki voidaan toki tehdä, mutta puhutaan jo todella isoista rahoista – omistaja maksaa. Jos katsastus tehdään yllä olevien suuntaviivojen mukaisesti, ei uusintakatsastuksia tarvita viiteenkymmeneen vuoteen. Lähes kaikki romahdukset ja vaaratilanteet ovat liittyneet tuoteosakauppana myytyihin kantaviin rakenteisiin, joissa houkutus jopa suoranaiseen alimitoitukseen on iso.

Sanktiot

Laki ilman siihen liittyviä sank tioita ei ole tehokas. Kansanedustaja Timo Kalli myönsi 2008 rikkovansa tarkoituksella vaalirahalakia, koska rikkomuksista ei seuraa mitään sanktiota. Aika sama tilanne meillä on monien rakentamisen säädösten kanssa. Olisikohan rakennusalallakin tarvetta samanlaiseen ryhtiliikkeeseen kuin mitä Kalli (tahtomattaan) sai aikaan vaalirahoituksen kanssa. Otan esimerkiksi suuronnettomuuden vaaratilanteet aiheuttaneet suunnittelu- ja rakentamisvirheet. Pitäisikö niistä säätää samantasoisia sanktioita kuin mitä liittyy työturvallisuuden laiminlyönteihin? Etenkin jos laiminlyönnit liittyvät taloudellisen tai muun hyödyn tavoitteluun? Suuren yleisötilan rakentamisen aikaiset työturvallisuusrikkeet vaaran-

Suomen Betoniyhdistys r.y. PL 11 (Unioninkatu 14)

tavat huomattavasti lyhemmän aikaa harvempaa ihmismäärää kuin mikä on tilanne saman tilan normaalin käytön aikana. Tästä syystä myös FISEn eettisten ohjeiden rikkomisesta seuraa sanktioita.

Suomen pätevyydet syntyivät Salpalinjalla?

Magnus Malmberg (1903–1985). Suomen rakennusalan ensimmäinen päteväksi todettu asiantuntija. Malmberg todettiin vuonna 1947 päteväksi A-luokan betonityön valvojaksi. Insinööritoimisto Magnus Malmbergin kuva-arkisto.

Marraskuu 2009 Klaus Söderlund

1-luokan betonityönjohtaja 00131 HELSINKI Toimitusjohtaja FISE/BY Tyypillisen Salpalinjan Betonibunkkerin (nro 154) raudoituspiirustus. Seinämäpaksuus on www.betoniyhdistys.fi suurimmillaan 2,3 metriä, tiheää raudoitusta jopa kymmenen kerrosta. Käytössä ei ollut myöskään koneellista tärytystä. Nykyisinkin ilman muuta vaativa AA-kohde. Vanhentunut leima on harhautusta, kaikki Salpalinjaan liittyvä materiaali piti välirauhansopimuksen mukaan luovuttaa Neuvostoliitolle mutta se jätettiin pääasiassa Suomeen ja varustettiin näillä ”vanhentunut” leimoilla. Kuva: Sota-arkisto.

Minulta kysytään usein mikä oli ensimmäinen pätevyys. Nyt pitää palata talvisodan aikoihin. Päämaja huomaa miten pahasti Neuvostoliiton tehokas tykistö pystyi rapauttamaan joukkojemme taistelukykyä. Joukot piti saada suojaan. Salpalinjan suunnittelu käynnistettiin ja rakentamaan päästiin jo 1940. Itse rakentaminen tehtiin normaalina urakkatyönä. Pohjoismaiden suurimmaksi mainittu betoniurakka, jonka suunnitteluun ja valvontaan komennettiin Suomen parhaimmat konstruktöörit. On varmaan aika poikkeuksellista, että juuri sodasta selvinnyt maa, kuten Suomi 1946, julkaisee uudet betoninormit. Salpalinjan rakentamisen hyvät kokemukset, etenkin Linnoitustoimiston rakentamisen valvonnasta, haluttiin kuitenkin heti saada käyttöön myös rauhanomaisessa rakentamisessa. Betonirakentaminen koettiin vielä silloin varsin haastavaksi ja ammattitaitoa vaativaksi. Normeissa oli uutta mm. A-betonivalvojan pätevyys, josta sittemmin monien vaiheiden jälkeen kehittyi nykyinen 1-luokan betonitöiden työnjohtaja. Ensimmäinen päteväksi todettu A-luokan valvoja oli Magnus Malmberg, hänen pätevyytensä tähän tehtävään todettiin 16.5.1947. Tämä oli muuten Alvar Aallon aikaa, jolloin ei ollut epäselvyyttä siitä kuka toimii hankkeen ”pääsuunnittelijana”. ■

3/2013 • Rakennustekniikka

Teksti ja kuvat: suvi salomaa

Vaihtoraportti Lukuvuosi 2012–2013,

INSA de Toulouse, Ranska

olme tärkeintä syytä vaihtoopiskeluun lähdölleni olivat toive päästä matkustamaan,

halu saada uusia kokemuksia ja tahto parantaa ranskankielentaitojani. Paikaksi valikoitui Toulousen

kaupunki Etelä-Ranskassa, jossa oli sopiva yliopisto, INSA de Toulouse, ympäristötekniikkaan pai-

RIL-Säätiö tukee vuosittain useilla kymmenillä tuhansilla euroilla mm. ■■ rakennusalan verkottu-

mista ja kansainvälistymisen edistämistä ■■ kiltoja ja ammattiainekerhoja ■■ opintojen oivallista suorittamista ja jatko-opintoja ■■ sekä palkitsee rakennusalan ja rakennetun ympäristön huippuosaamista.

Ohessa RIL-Säätiön teekkareiden ulkomailla opiskelun apurahan saaneen Suvi Salomaan matkakertomus vaihtoajastaan Ranskassa.

Rakennustekniikka • 3/2013

nottuville opinnoilleni. Tarkoituksenani oli olla vaihdossa yksi lukukausi, mutta syksyn aikana huomasin viihtyväni Ranskassa niin hyvin, että lopulta tuolla patonkien, juuston ja viinin luvatussa maassa vierähtikin kokonaiset yhdeksän kuukautta.

Vaihtovalmistelut Suomessa Hakuprosessi lähti osaltani käyntiin selailemalla KV-toimiston oppaita mahdollisista vaihtoyliopistoista Ranskassa. Lisätietoa kiinnostavimmista yliopistoista ja yliopistokaupungeista sain etsimällä Internetistä sekä kysymällä TTY:llä tuolloin olleilta ranskalaisilta vaihto-opiskelijoilta. POP:n ohjeiden mukaan täytin tarvittavat hakupaperit ja hyväksymisvastaus TTY:n osalta tuli helmikuun aikana. Sitä seurasi hakemusten täyttäminen INSAa varten. Samalla piti täyttää learning agreement ja kirjoittaa vapaamuotoinen ranskankielinen motivaatiokirje. Learning agreementin täyttäminen tuntui haastavalta, koska valinta piti tehdä aina vuosikurssitasolta yksittäisiin kurssivalintoihin asti. Suunnittelua tosin helpotti se, että kaikki kurssikuvaukset löytyivät netistä sekä ranskaksi että englanniksi. Myöntävä vastaus INSAn suunnalta tuli 23.5.2012. Tuolloin he toivoivat tarkennuksia kurssivalintoihini valintojeni päällekkäisyyksien vuoksi. Ranskaan lähtöä varten tuli hankkia monenlaisia kopioita ja todistuksia, joista INSA lähetti kattavan listan sähköpostitse. Ennen lähtöä kannattaa huolehtia kuntoon muun muassa yleislääkärin allekirjoitus liikuntaa varten, syntymätodistus suomeksi ja virallisella kääntäjällä ranskaksi

käännettynä molemmat Apostillen kanssa (Helsingin maistraatista), passikuvia ja matkavakuutus. Asunnonhaku onnistui täyttämällä hakuvaiheessa yksi kaavake muiden papereiden lähettämisen yhteydessä. Suosittelen lisäksi luottokortin hankkimista, jos sellaista ei vielä omista, sillä muun muassa lentolippujen ostaminen helpottuu. Lisäksi ennen lähtöä kannattaa miettiä, haluaako lisätä suomalaisen pankkitilin käyttöoikeudet omalle perheenjäsenelleen. Oma nettipankkini lukittui vahingossa väärän salasanan vuoksi vaihdon aikana ja käytännöllistä olisi ollut, että joku perheestäni olisi voinut auttaa tilin avaamisessa Suomesta käsin. Meno-paluu-lennot Helsinki-Vantaan lentokentältä Toulouseen maksoivat noin 260–320 euroa noin yhtä kuukautta ennen matkaa ostettuina.

Asunto, eläminen ja kustannukset Asunto

Ensimmäiset kaksi viikkoa asuin hostellissa, koska asuinrakennukseni oli vielä remontissa Ranskaan saapuessani. Asuntoni oli 11 neliön huone Residence 1ssä (180 e/ kk) kampuksella. Asunnostani kampusalueella vastasi CROUS. Asuntoa varten tarvittiin takaaja. Takaajana voivat toimia esimerkiksi omat vanhemmat, mutta tällöin heidän olisi pitänyt täyttää tietyt kaavakkeet ja liitteinä olisi pitänyt olla muun muassa tiedot heidän tuloistaan, mahdollisesti ranskaksi käännettyinä. Toinen, yllättävän helppo, vaihtoehto takaukselle oli meneminen paikallisen hallintoalueen (La Région Midi-Pyrénées) toimistoon Toulousen keskustassa hakemaan takausta. CROUS neuvoi

takauksen hankkimisesta ja auttoi löytämään toimistoon. Toimistossa piti täyttää hakemus tietokoneella ja myöhemmin takausta varten pyydettiin todistus Ranskassa opiskelusta. Hakemuksen voi täyttää internetissä osoitteessa: http://garant.univ-toulouse.fr/. Asuinrakennuksessani jokaisella oli oma suihku, mutta keittiö ja vessat olivat yhteiskäytössä muiden asukkaiden kanssa. Huoneen kalustukseen kuului sänky, patja, työpöytä, tuoli ja vaatekaappi. Yksi asuntolan huono puoli oli, että keittiö oli toisinaan melko likainen ja ruuhkainen, eikä siellä ollut jääkaappia. Toisaalta voin sanoa, että keittiö toimi ainakin omalta osaltani vaihto-opiskelijaelämäni sosiaalisen puolen ”sydämenä”, sillä samassa kerroksessa ja yleisesti ottaen koko asuinrakennuksessa asui paljon muita vaihto-opiskelijoita ja ranskalaisia opiskelijoita, joiden kanssa kommunikoiminen oli päivittäistä keittiössä kokkailun ansiosta. Talven aikana ikkunalauta toimi näppäränä jääkaappina, mutta toki monet R1:ssä asuneet hankkivat jääkaapin arkielämän helpottamiseksi. Talvesta täytyy mainita, että asunnon eristys yksinkertaisine ikkunalaseineen melko tuulisessa Toulousessa ei ollut parasta luokkaa. Kannattaa siis varautua viileisiin öihin hyvällä peitolla, villasukilla ja kunnon yöpuvulla. Sekin tuli koettua, että jopa Toulousen leveyspiireillä voi pelata lumisotaa. Kampukselta on myös mahdollista saada niin kutsuttu studio eli yksiö (asunnoista vastaa Promologis), joihin kuuluu pieni keit-

3/2013 • Rakennustekniikka

tiönurkkaus. Mielestäni yksi hyvä vaihtoehto on asua ranskalaisten kanssa kimppakämpässä, koska siten pääsee paremmin kosketuksiin paikallisen kulttuurin ja kielen kanssa. Sähköpostia asunnonhausta voi lähettää esimerkiksi INSAn kansainvälisen kerhon BEEn listalle. Kampuksella asuminen on käytännöllistä. Luennoille ehtii kahdessa minuutissa ja urheilumahdollisuudet ovat kattavat. Tosin välillä tuntui, että kesken kouluviikkoa keskustaan tuli lähdettyä liian harvoin. INSAn KV-kerhon BEEn varastoon edelliset vaihto-opiskelijat jättävät monenlaisia kotitarvikkeita, joita he eivät ota mukaansa kotimaahan palatessaan. BEE tiedottaa sähköpostitse, koska kuppeja, kattiloita, peittoja ja muita tavaroita voi mennä etsimään omaan asuntoonsa kampuksella sijaitsevasta kerhotilasta. Varhainen kananpoika nappaa tietenkin jyvän, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Ranskalaisen opiskelija-asumistuen (la CAF) saaminen sen sijaan oli melkoinen byrokratiapaperisota. CAF:n voi saada, kunhan opiskelee Ranskassa ja sen suuruus voi olla noin puolet asunnon vuokrasta. CAF:n saamiseksi tuli aluksi täyttää hakemus (netissä caf.fr tai paperiversio). Lähes kolmen kuukauden jälkeen minua pyydettiin lähettämään todistuksia muun muassa Ranskassa opiskelusta ja ranskankielinen syntymätodistus Apostillen kanssa. Myöhemmin minulta kysyttiin syntymätodistus alkuperäiskielellä (suomi) ja edellisvuoden tulojani tiedusteltiin. CAF:n haun aloi-

Rakennustekniikka • 3/2013

tin syyskuun lopulla ja ensimmäisen kerran sain sen tammikuussa. CAF maksetaan normaalitilanteessa kuitenkin myös takautuvasti hakukuukausien ajalta, joten kaikesta paperien lähettelystä ja toimistoon viennistä huolimatta se on rahallisesti kannattavaa opiskelijabudjetin näkökulmasta. Kampuksen yliopistoravintola on auki lounasaikaan, ja ravintolan kahvilapuoli on auki myös aamuilla ja illalla. Hintaluokka oli Suomen tasoa, 3,20 euroa peruslounas, mutta ainakin kasvissyöjän kannalta vaihtelevuus ja laatu olivat melko heikot.

Pankkitili

Pankkitilin avaaminen oli paljon helpompaa kuin kuvittelin. Heti ensimmäisenä päivänä menimme INSAn ”ylioppilaskunnan”, Amicalisten, kanssa yhteistyötä tekevään pankkiin, Société Generaliin, Rangueiliin. Pankin työntekijä kopioi passimme ja todistuksen Ranskassa opiskelusta. Seuraavana päivänä palasimme pankkiin allekirjoittamaan valmiit paperit ja niin tili oli avattu. Pankkitilin nettitunnuksia ja pankkikorttia piti odotella jonkin aikaa. Pankkitilin sulkeminen oli helppo tapaus sekin. Minun ei tarvinnut kuin mennä pankkiin henkilötodistuksen ja suomalaisen pankkitilinu-

Juustokellarissa kielikurssilla.

meroni kanssa ja allekirjoittaa tilin sulkemispaperi. Tilille jääneet rahat siirrettiin suomalaiselle tililleni muutaman viikon päästä tilin sulkemisen jälkeen.

Puhelin

Aluksi hankin viiden euron prepaid-liittymän keskustasta päämetroaseman edessä olleesta myyntikojusta. Näillä prepaid-liittymillä monet vaihto-opiskelijat sinnittelivät ensimmäisen lukukauden ajan. Itse tein kuitenkin sopimuksen ranskalaisen B&Youoperaattorin kanssa. Kymmenellä eurolla kuussa sai kaksi tuntia puheaikaa, rajoittamattomat tekstiviestit ja vähän datansiirtoa. Sopimuksen sai tehtyä netissä, edellyttäen, että omisti ranskalaisen pankkikortin. SIM-kortti saapui muutaman päivän kuluttua postitse. Liittymän sulkeminen tapahtui sekin Internetissä oman liittymätilin nettitunnusten avulla. Puhelinyhtiön työntekijä soitti minulle seuraavana päivänä nettiilmoitukseni jälkeen varmistaakseen sopimuksen lopettamisen.

Liikkuminen kaupungissa

Yksi Toulousen hyvistä puolista on edulliset ja toimivat julkiset kulkuneuvot. Metrolinjoja on kaksi ja linjalla B pääsee helposti keskustasta kampukselle. Kampusta lähin metroasema on Phaculté de Pharmacie. Matkustuskortin voi hankkia päämetroasemalta (Jean Jaures) Tisseon toimistosta 15 euron hintaan. Sen lisäksi kortin kuukausittainen lataus, joka kattaa bussi-, metro- ja tram-matkat, maksaa 10 euroa. Kaupungissa pääsee lisäksi liikkumaan Vélo Toulouse -kaupunkipyörillä.

Vastaanotto ja ranskankielen intensiivikurssi Vaihto-opiskelijoiden vastaanottotilaisuus INSA:ssa oli 27.8. Reilun tunnin kestäneessä tapaamisessa täytettiin melkoinen pinkka kaavakkeita, joihin tuli lisätä tiedot syntymäajasta aina vanhempien ammattiin asti. Tähän tilaisuuteen piti myös tuoda etukäteen ilmoitetut kaavakkeet ja kopiot. Seuraavia päiviä varten saimme tehtävälistan esimerkiksi opiskelijakorttien noutamisesta ja Internet-tunnusten aktivoinnista. Ennen varsinaista opiskelun alkua olin kaksi viikkoa maksullisella kielikurssilla (hinta noin 170 €), jonne ilmoittauduin sähköpostitse ja tein tasokokeen kesällä Internetissä. Opetus ei ollut erityisen tehokasta, mutta voin kurssia suositella, koska jo siellä tutustuin moniin vaihto-opiskelijoihin. Intensiivikurssiin kuuluivat lisäksi ohjattu kaupunkikierros Toulousessa, yhden päivän retki lähialueelle Cordes-sur-Cielin kylään ja Albiin, vierailu juustokauppaan ja muita mielenkiitoja oppitunteja. Ennen Ranskaan menoa minulla oli ollut pitkähkö tauko ranskankielenkäytössä. Sen vuoksi en tasotestissä oikein onnistunut ja siitä seurauksena jouduin aivan liian huonotasoiseen ryhmään. Suosittelen aktivoimaan kielitaitoja jo ennen vaihtoon lähtöä. BEEn kautta vaihto-opiskelija voi saada oman kummin (un parrain/ une marraine). BEE järjesti myös orientaatioviikon sisältäen lähinnä illanviettoja Toulousen monissa baareissa. Lisäksi pitkin vuotta BEE järjesti viikonloppuretkiä, esimerkiksi maistamaan aitoa Roquefort-sinihomejuustoa sen valmistukseen yksinoikeudet omaavaan kylään, ja muita osallis-

BEEn kanssa Viaduc du Millaulla.

tumisen arvoisia aktiviteetteja, kuten luisteluretken. INSA:ssa ei varsinaista vaihto-opiskelijatutorointia kuitenkaan ole. Parhaana tietolähteenä vaihdon alussa toimivat INSA:n opas vaihto-opiskelijoille sekä muut vaihto-opiskelijat, joilta sai aina tukea.

Ranskalaiset tavat ja kulttuuri Ranska on tunnetusta hyvin byrokraattinen maa ja stereotyyppisesti ajatellaan, ettei työskentely tai toiminta ole kovin tehokasta. Monissa arkipäiväisissä tilanteissa tämä piti hyvinkin paikkansa. Joskus odottaminen oli huvittavaa, kuten kaupan kassajonojen liikkuessa uskomattoman hitaasti, koska kassaneiti kävi antamassa poskisuudelmat jonossa odottavalle tut-

tavalleen. Toisinaan byrokratia oli turhauttavaa, kuten CAF:n toimistoon toimitettavien lippusten ja lappusten kanssa. Vuoden lopulla huomasin yllätyksekseni, etten enää kiinnittänyt huomiota tämän kaltaisiin asioihin, vaan avoin mieli ja sopeutuminen totuttivat paikallisiin tapoihin. Se on myös mainittava, että vappupäivänä yksikään julkinen kulkuväline ei toiminut Toulousessa. Tämän huomasimme saattaessamme poislähtevää vaihtooppilaskaveriamme lentokentälle pyörien ja tuttavan auton avustuksella. Ranskalaisten kanssa kommunikoidessa on kaksi maininnan ar-

3/2013 • Rakennustekniikka

tion des Ressources Humaines et vie dans les organisations -kurssi juurikin tästä syystä. voista asiaa: teitittely ja poskisuudelmat. Erityisesti professoreita ja vanhempia henkilöitä puhutellessa olisi hyvä teititellä. Poskisuudelmat, jotka moneen kertaan aiheuttivat hauskoja sattumia, puolestaan kuuluvat arkipäivään esimerkiksi lähimpien luokkakavereiden kanssa. Ranskalaisia tavatessa kannattaa valmistautua antamaan poskipusu, eikä tyrkyttää kättä kohti toista henkilöä.

Opinnot Kurssivalintojen vuoksi kaikkien vaihto-opiskelijoiden tuli ottaa itsenäisesti yhteyttä koulutusohjelmansa koordinaattoriin ensimmäisen vaihtoviikon aikana. Hänen kanssaan varmistettiin kevään hakupapereiden ja kesän aikaisten sähköpostiviestien mukaiset kurssivalinnat. INSA:ssa on periaatteessa mahdollista ottaa sekaisin eri vuosikurssien kursseja, vaikka netissä taidetaankin sanoa, ettei se onnistu. Se kuitenkin vaikeuttaa lukujärjestyksen tekemistä ja saattaa aiheuttaa ongelmia käytännön työharjoitusten kanssa. Kurssivalinnoista ei kannata liikaa stressata ennen Ranskaan saapumista, sillä ne olisi pystynyt vaihtamaan käytännössä kokonaan paikanpäällä. Vuosikurssi ja opintoala antavat eniten suuntaa valinnoille. Yksi asia, mistä vaihto-opiskelijoita ei etukäteen tiedotettu oli, että kaikkia kursseja ei ole mahdollista valita, jos kielitaidot eivät ole riittävät. Tämä koskee lähinnä humanististen tieteiden kursseja, joita INSAn opiskelijoilla on. Esimerkiksi minun tuli jättää pois Ges-

Rakennustekniikka • 3/2013

Syyslukukauden kurssit

Ensimmäisen lukukauden ajan opiskelin 5. vuosikurssilla suuntauksenani Génie de Procéde eli prosessitekniikka (kemia). Viidennen vuosikurssin opinnot eivät ole enää peruskemiaa vaan kurssit ovat soveltavia sisältäen muun muassa juoma- ja jätevedenkäsittelyprosessien opiskelua. Kurssien parasta antia olivat projektit, koska niissä pystyi hyödyntämään omia vahvuuksiaan, vaikkei kaikkea omassa kotiyliopistossa olisikaan vielä opiskellut. Samalla joutui ja pääsi työskentelemään ranskalaisten kanssa, mikä tietenkin auttoi kielitaitojen harjoittamisessa. Viidennen vuosikurssin opinnot alkoivat vasta 1.10., kun muilla opiskelijoilla kurssit alkoivat syyskuun toisella viikolla. Tämän vuoksi viidennen vuoden opiskelijoilla ei ollut varsinaista ”syyslomaa” toisin kuin muilla opiskelijoilla. Lukukauden viimeinen päivä oli 18.1. ja normaalisti koko vuoden tenttien uusinnat järjestetään INSA:ssa vasta kevätlukukauden loputtua.

Pollution industrielle (5 ECTS)

Pollution industrielle oli projektiluontoinen kurssi, jonka aikana ratkoimme viiden hengen ryhmissä meille annettuja ongelmatilanteita pilaantuneisiin maa-alueisiin, jätehuoltoon ja päästöihin liittyen lakeihin, prosesseihin ja mitoittamiseen tutustuen. Jokaisessa ryhmässä oli aina yksi vaihto-opiskelija. Kurssin arvosana muodostui tentistä, ongelmien ratkaisuiksi kirjoitetuista raporteista, laboratoriotyöstä ja suullisesta esitelmästä kurssin lopussa.

Ingénierie de la production et du traitement des eaux (5 ECTS)

Kurssilla käsiteltiin luentomuotoisesti erilaisia vedenkäsittelyprosesseja ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Laskuharjoituksissa harjoittelimme jätevesilaitoksen mitoittamislaskuja. Arvosanaan vaikuttivat tentti, yksi laskuharjoitus, kaksi laboratorioharjoitusta ja kurssin lopuksi kolmen hengen ryhmissä tekemämme ryhmätyö jätevesilaitoksen mitoittamisesta.

Modélisation multi-échelles des systèmes polyphasiques (5 ECTS)

Kurssin aiheena oli monifaasisysteemien mallintaminen. Luennoilla käsittelimme massan-, energian- ja liikkeensäilymislakeja. Yli puolet kurssin tuntimäärästä oli mallintamista tietokoneavusteisesti. Käytimme Matlab-, Excel- ja Fluent-ohjelmia mallintamiseen. Jokaisesta pienryhmissä tekemistämme mallinnuksista tuli kirjoittaa raportti. Kurssiarvosana muodostui raporttien ja kurssin lopuksi tehdyn ryhmäprojektin mukaan. Tämä kurssi oli minulle vuoden aikana vaikein puutteellisten pohjatietojen vuoksi. Olen melko varma, että ilman ryhmäläisteni tukea en olisi saanut hyväksyttyä arvosanaa.

Concevoir et dimensionner des procédés (9 ECTS)

Tämä oli ehdottomasti vaihtoopintojeni paras kurssi, vaikka aluksi 9 opintopisteen laajuinen melko itsenäinen projekti ranskalaisryhmän kanssa kuulosti pelottavalta. Kurssi muodostui koko lukukauden kestäneestä projektista 5–6 henkilön ryhmissä sekä viikoittaisista englanninkielentunneista. Ryhmälläni aiheena oli todellisen pienjätevedenpuhdistamon biosuodatusavusteisen pro-

sessin uudelleenmitoitus. Noin kerran viikossa kokoonnuimme itsenäisesti ryhmän kanssa työnjakoa, yhteistä tietojen läpikäyntiä ja pohdintaa sekä varsinaisia mitoituslaskuja varten. Muutaman viikon välein tapasimme myös ryhmämme vastuuprofessoria ja kerran kävimme vierailulla jätevedenpuhdistamokohteellamme. Projektiin tuli sisällyttää myös taloudellinen arvio prosessin kannattavuudesta sekä elinkaarianalyysi. Lukukauden lopuksi projektista pidettiin 45 minuutin englanninkielinen esitelmä.

kolmannelta vuosikurssilta, koska 5. vuosikurssin opiskelijoilla koko kevätlukukausi muodostuu työharjoittelusta ja siten he lähtevät pois yliopistolta tammikuussa. Lisäksi kolmannen vuosikurssin opinnot sopivat paremmin Suomen tutkintooni, kuin neljännellä vuosikurssilla tarjolla olleet kurssit. Lukukausi alkoi kolmannella vuosikurssilla heti edellisen lukukauden loputtua, eli 21.1., ja lop-

Français Langue Etrangère semestre 1 (3 ECTS)

Tämän ranskankielen intensiivikurssin mainitsinkin jo aiemmin tekstissäni. Kurssin arvosanaan vaikuttivat pareittain tehty suullinen esitelmä ja kirjallinen tentti.

Sports (5 ECTS)

Osallistuin Pyreneillä järjestetylle kolmen päivän intensiiviurheilukurssille ja siellä oli todella hauskaa. Ilmoittautumisen kurssille tein jo ensimmäisen vaihtoviikon aikana maksamalla 60€ INSA:n urheilutoimistolla (Bureau de l’Assosiation Sportive, liikuntahallilla).

Kurssit kevätlukukaudella

Toisen lukukauden opinnot otin

Procédés de transformation de la matière et l’énergie (3 ECTS)

Opintojakso käsiteltiin luennoilla eri kemianaloja ja niihin liittyviä prosesseja. Laskuharjoituksissa piirsimme prosessikaavioita ja laskimme materiaalitaseita. Opintojaksoon kuului myös kirjallinen ryhmätyö ja siihen liittyvä suullinen esitelmä jostakin kemianalan prosessista. Esimerkiksi minun ryhmäni projektin aiheena oli beetakaroteenin tuotanto levästä.

Propriétés des fluides et transfert de matière (5 ECTS)

Ranskantunteja oli kerran viikossa aina torstai-iltapäiväisin, koska silloin INSA;n vakituisilla opiskelijoilla ei ole kursseja ja näin ollen vaihto-opiskelijoiden opinnoissa ei tule päällekkäisyyksiä. Kurssiarvosana muodostui kahdesta tentistä ja tuntiaktiivisuuden mukaan saadusta arvosanasta.

Français Langue Etrangère session été (3 ECTS)

mista ja on toki mukavaa sosiaalisen elämän kannalta, kun voi tutustua omiin luokkakavereihinsa paremmin.

Tauko Pyreneillä vaelluksen lomassa.

pui virallisesti kesäkuun puolivälissä. Minä palasin Suomeen 1.6. kesätöiden vuoksi. Kurssivalintojeni ansiosta minulla ei ollut tenttejä tai luentoja tuon päivämäärän jälkeen, vaikka muuten lukukausi olisi kestänyt vielä muutaman viikon pidempään. Sanoisin vinkkinä Toulouseen tuleville vaihto-opiskelijoille, jotka aikovat olla koko vuoden vaihdossa, että on mielekkäämpää valita jokin muu kuin 5. vuosikurssi. Siten voi viettää koko vuoden samojen opiskelijoiden kanssa, mikä helpottaa kurssien suoritta-

Kokonaisuus koostui kahdesta osasta: nesteiden ominaisuudet ja materiaalinsiirto. Nesteiden ominaisuuksiin liittyviä laskuja teimme muun muassa aiheista entalpia, entropia, viskositeetti ja diffusiviteetti. Nesteiden ominaisuuksien liittyen opiskelimme ProPhy-nimisen tietokoneohjelman käyttöä. Materiaalinsiirtoon liittyen laskimme materiaalitaseita erilaisille reaktoreille. Arvosana muodostui neljästä kirjallisesta tentistä, yhdestä tietokoneohjelma-avusteisesta tentistä sekä käytännön laboratoriotöistä, joista kirjoitettiin raportit.

Thermodynamique et énergétique (4 ECTS)

Kurssin keskeisiä termejä olivat energia, eksergia ja hyötysuhde turbiineihin, kompressoreihin ja lämmönvaihtimiin liittyen. Luentoja ja laskuharjoituksia oli mo-

3/2013 • Rakennustekniikka

lempia noin 20 tuntia, joiden lisäksi kurssiin kuului yksi käytännön laboratoriotyö nestekaasun palamisreaktioihin ja lämmönsiirtoon liittyen.

Français Langue Etrangère semestre 2 (3 ECTS)

Tähän ranskankurssiin liittyivät samat käytännönjärjestelyt kuin ensimmäisellä lukukaudella.

INSA koulujärjestelmä

INSA ei ole varsinainen yliopisto vaan insinöörikoulu, ja ero Suomen yliopistoihin näkyy muun muassa siinä, että luennot ovat pääsääntöisesti aina saman luokan kanssa. Oppiminen pohjautuu ”problem based learning”-ajatukseen, joten jokaiseen kurssiin kuuluu käytännön harjoitteita laboratorioissa tai tietokoneavusteisesti. Projekteja ja raportteja tuntuikin olevan jatkuvasti tehtävänä. Näissä TP:ssä (travaux pratiques) on pakollinen läsnäolo ja niihin piti tuoda oma laboratoriotakki. Pidin tästä oppimistyylistä, koska TP tehdään ryhmissä tai pareittain, ja siten niihin sai apua ranskalaisilta opiskelijoilta. Lisäksi kokeiden painoarvo on näin ollen pienempi. Ranskalaiset opiskelijat olivat useimmiten mukavan auttavaisia. Erityisesti viidennen vuosikurssin opiskelijoista oikeastaan kaikki ovat itsekin olleet ulkomailla joko opiskelijavaihdossa tai työharjoittelussa, joten heiltä löytyi ymmärrystä vaihto-opiskelijaa kohtaan. Myös luennoitsijat toistivat useampaan otteeseen, että vaihto-opiskelijat voivat ottaa heihin yhteyttä, jos kurssin asiat tuntuvat epäselviltä.

Rakennustekniikka • 3/2013

Ensimmäisen rugby-ottelun jälkitunnelmissa.

Luennot ovat periaatteessa kaikilla aina klo 8–12.15 ja 14–18 siten, että välissä on parin tunnin ruokatauko. Vaihto-opiskelijoilla päivän pituus riippuu tietenkin valittujen kurssien määrästä. Monesti tuntui, että informaatio luen to- tai laboratoriotyöajoista tuli melko myöhään tai saattoi muuttua viimehetkellä, joten kovin tarkkaa tietoa kaikista kurssin asioista ei kannata alkuun odottaa. Yksi negatiivinen asia vaihtoopiskelijan kannalta INSA-järjestelmässä on, että paikallisilla opis-

Pyreneillä maaliskuussa.

kelijoilla tuntui olevan niin paljon tehtävää opintojen parissa, että esimerkiksi minun oli vaikeahko löytää yhteistä hetkeä vapaa-ajalla vaihtokummini kanssa. Tentit järjestetään erillisessä tenttisalissa tai normaalissa luokassa. Kestoltaan tenttini olivat yhdestä tunnista aina kolmen ja puolen tunnin kestoon saakka. Vaihtoopiskelijoilla on yleensä oikeus 1/3-lisäaikaan muihin opiskelijoihin verrattuna ja lisäksi sanakirja oli sallittu kaikissa tenteissä. Muuten tenteissä pärjäsi graafisella laskimella. Esimerkiksi Solver-toimintoa tarvittiin muutamaan otteeseen, ja usein kaikki kurssimateriaalit sai ottaa mukaan tenttiin. Jotkut professorit haluavat, että tentit tehdään kuulakärkikynällä., INSAssa liikunta on pakollista kaikille muille paitsi vaihto-opiskelijoille. Myös vaihto-opiskelijat saavat valita liikuntaa lukujärjestykseen. Liikunta tuo mukavaa vaihtelua muihin kursseihin ja lisäksi siitä saa opintopisteitä, koska

ne ovat osana muita kokonaisuuksia. 5. vuoden opiskelijoille urheilu järjestettiin kolmen päivän kurssina Pyreneillä. Muilla vuosikursseilla liikunta sijoittuu lukujärjestyksessä keskelle päivää. Lisäksi INSA:ssa on paljon kerhoja ja mahdollisuuksia harrastaa esimerkiksi rugbyä, kiipeilyä, uintia, tanssia, koripalloa, teatteria, musiikkia, tietokonepelejä ja paljon muuta. Itse liityin tyttöjen rugbyjoukkueeseen. Harrastin lisäksi afrikkalaista jazz-tanssia ja kävin ratsastamassa silloin tällöin. Vuodeksi urheilulisenssi on 35 €, ja sen on pakollinen tiettyjä lajeja harrastaessa Linnoja katselemassa vaihtariporukalla.

Vinkkejä Toulouseen matkaaville Toulousesta on helppo matkustaa muualle Etelä-Ranskaan ja Espanjan puolelle. Pariisiin pääse lentäen tunnissa, johon täytyy toki lisätä metromatkat ja lennon odottaminen tai suunnilleen samaan hintaan junalla noin kuudessa tunnissa. Pyreneet ovat lähellä, jos haluaa laskettelemaan ja sinne löytyy netistä hissilipun sisältäviä päiväreissuja edulliseen opiskelijahintaan. Jos junalla matkustaa useampaan kertaan tai pidempää matkaa, kannattaa ostaa nuorisoalennuslippu (Carte de Jeune, SNCF) rautatieaseman lipputiskiltä 50 € hintaan. Sillä saa aina vähintään 20 % alennuksen lipuista. Usein halvin ja helpoin tapa matkustaa on ottaa covoiturage (covoiturage.fr), eli kimppakyyti. Siihen on olemassa oma nettisivustonsa, jossa pystyy varaaman matkoja ja maksamaan ne. Minulla on kyseisestä palvelusta vain positiivisia kokemuksia, mutta tietenkin kannattaa käyttää omaa harkintaa siitä, haluaako matkus-

taa yksin tuntemattoman kuljettajan kanssa. Suosittelen käymistä Airbus:lla ja avaruuspuistossa Cité de l’Espace:ssa, onhan Toulouse lento- ja avaruustekniikastaan tunnettu kaupunki. Ranskalaisiin crêpes’hin ja muuhun alueen ruokakulttuuriin Cassouletteineen (ankka-makkara-papupata) kannattaa tutustua hyödyntäen Toulousen runsas ravintolatarjonta.

Loppusanat Kuten yhdessä vaihtokavereideni kanssa totesimme, uskon, että jokaisen opiskelijan lähtiessä vaihtoon, ei maailmassa enää sodittaisi. Utopistinenko ajatus? Ehkä, mutta ainakin minun ympärille muodostui tärkeä, niin kutsumamme ERASMUS-perhe, ihmisistä, joiden kanssa olin intensiivisesti tekemisissä päivittäin ja joita tulen kaipaamaan vaihtovuoteni jälkeen. Yhteiset viikonlop-

pubrunssit, reissut, juoksulenkit ja monet muut asiat joita yhdessä teimme, olivat vaihtoni parasta antia. Olen myös iloinen kohenneista ranskankielentaidoistani, vaikken harmikseni, muttei yllätyksekseni, palannut Suomeen kuin syntyperäinen ranskankielenpuhuja. Viimeisinä vinkkeinä Toulouseen lähteville haluan sanoa, että kannattaa opiskella espanjaa, koska Espanjan rajan kivenheiton päässä Toulousessa ja espanjalaisia vaihto-opiskelijoita on siellä runsaasti. Omaa järkeään saa käyttää ja kannatta pysytellä poissa katoilta! ■

3/2013 • Rakennustekniikka

Teksti ja kuvat: Teemu Vehmaskoski, Riikka Rautavaara, Helena Soimakallio

RILin kesĂ¤tyĂśkysely 2013: Teekkareiden kesĂ¤tyĂśtilanne sĂ¤ilyi kohtuullisen hyvĂ¤nĂ¤ Kaksi kolmesta teekkarista tyĂśskenteli kesĂ¤llĂ¤ 2013 opintoihin liittyvissĂ¤ tĂśissĂ¤. Opintojen alkuvaiheessa teekkarit tyĂśllistyivĂ¤t valtaosin tyĂśmaa- ja maastotehtĂ¤viin, mutta opintojen edetessĂ¤ tehtĂ¤vĂ¤t vaihtuvat usein suunnitteluun tai toimistoja hallintohommiin. Opiskelijat arvostavat erityisesti kesĂ¤tĂśiden myĂśtĂ¤ kertyvĂ¤Ă¤ oman alan osaamista ja kontakteja tyĂśnantajiin. Nuorten ammattilaisten nĂ¤kemyksiĂ¤ ja kokemuksia kesĂ¤tĂśistĂ¤ selvitettiin Suomen RakennusinsinĂśĂśrien Liitto RILin nuorille jĂ¤senille tehdyllĂ¤ kyselyllĂ¤ syyskuussa 2013.

KesĂ¤tyĂśt useimmiten omalta alalta

% oli kesĂ¤llĂ¤ 2013 opintoja sivuavassa tyĂśssĂ¤. Opintojen parissa kesĂ¤n vietti vain reilut 3 % vastaa-

Kyselyyn vastanneista 337 teekkarista selvĂ¤ enemmistĂś eli noin 63

Â? Â?

Rakennustekniikka â&#x20AC;˘ 3/2013

Â?

jista, joskin noin joka kymmenes (11 %) teki diplomityĂśtĂ¤Ă¤n. Vain vajaat 6 % vastaajista ei ollut tyĂśssĂ¤ tai opiskellut kesĂ¤n aikana. Aallon ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) vĂ¤lillĂ¤ kokonaistyĂśllistymisessĂ¤ ei ollut merkittĂ¤vĂ¤Ă¤ eroa, mutta tekemisen sisĂ¤ltĂś painottui hieman eri tavoin. Aallon opiskelijoista 71 % tyĂśllistyi omia opintoja vastaaviin tehtĂ¤viin, kun taas tamperelaisista oman alan tĂśissĂ¤ oli 58 % ja muissa opintoihin liittymĂ¤ttĂśmissĂ¤ tĂśissĂ¤ 16 %. Tampereella kesĂ¤ kĂ¤ytettiin diplomityĂśn tekemiseen tai opiskeluun useammin (yhteensĂ¤ 19 %) kuin OtaniemessĂ¤ (10 %). Aaltolaisista 8 % ilmoitti, ettei opiskellut eikĂ¤ ollut tĂśissĂ¤ kesĂ¤llĂ¤. Tamperelaisista vapaata kesĂ¤Ă¤ vietti vain 4 %. Ilman kesĂ¤tĂśitĂ¤ jĂ¤Ă¤neistĂ¤ liki 75 % oli kyllĂ¤ hake-

dÇ&#x2021;Ć&#x201A;Ć&#x161;Ä&#x17E;Ĺ&#x161;Ć&#x161;Ä&#x2021;Ç&#x20AC;Ä&#x2021; Ĺ˝Ć&#x2030;Ĺ?ĹśĆ&#x161;Ĺ˝ĹŠÄ&#x17E;Ĺś Ä&#x201A;ĹŻĹ˝Ĺ?Ć&#x161;ĆľĆ?Ç&#x20AC;ĆľĹ˝Ä&#x161;Ä&#x17E;Ĺś ĹľĆľĹŹÄ&#x201A;Ä&#x201A;Ĺś ĹŠÄ&#x201A;Ĺ˝Ć&#x161;Ä&#x17E;ĹŻĆ&#x161;ĆľĹśÄ&#x201A;

Â Â? Â?

Â? Â?

ĎŽĎŹĎĎ

ĎŽĎŹĎĎŽ

<Ä&#x201A;Ĺ?ĹŹĹŹĹ?

ĎŽĎŹĎŹĎ° Ć&#x161;Ä&#x201A;Ĺ? Ä&#x201A;Ĺ?ĹŹÄ&#x201A;Ĺ?Ć?Ä&#x17E;ĹľĹľĹ?Ĺś

ĎŽĎŹĎŹĎą

nut tĂśitĂ¤ vielĂ¤pĂ¤ siten, ettĂ¤ he olivat aloittaneet tĂśiden hakemisen jo talvella samaan aikaan kuin kesĂ¤tyĂśnpaikan lopulta saaneetkin.

Ensin tyĂśmaalle ja sitten toimistoon

Teekkarit toimivat pĂ¤Ă¤asiassa tyĂśmaa- ja maastotehtĂ¤vissĂ¤ (25 %), suunnittelutehtĂ¤vissĂ¤ (23 %) tai toimistoja hallintotehtĂ¤vissĂ¤ (19 %). Varsinkin pidemmĂ¤lle opinnoissa ehtineet ja aiempaa tyĂśkokemusta omaavat opiskelijat tyĂśllistyivĂ¤t myĂśs tyĂśjohtotehtĂ¤viin (12 %) sekĂ¤ tuotekehitys- ja tutkimushankkeisiin (6 %). EnsimmĂ¤isten opiskeluvuosien aikana tyypillinen kesĂ¤tyĂś nĂ¤yttĂ¤isi kyselyn perusteella lĂśytyvĂ¤n juuri â&#x20AC;?montustaâ&#x20AC;?, sillĂ¤ noin puolet nĂ¤istĂ¤ vastaajista oli ollut tyĂśnjohto-, tyĂśmaa- ja maastotehtĂ¤vissĂ¤. Suunnittelupuolelle nuorim-

ĎŽĎŹĎŹĎ˛

ĎŽĎŹĎŹĎł

ĎŽĎŹĎŹĎ´

ĎŽĎŹĎŹĎľ

ĎŽĎŹĎĎŹ

pia teekkareita palkataan melko harvoin, vain muutama prosentti vastaajista oli ollut nĂ¤issĂ¤ tehtĂ¤vissĂ¤ ensimmĂ¤isen tai toisen opiskeluvuoden jĂ¤lkeen. SuunnittelutehtĂ¤vien osuus kasvaa kuitenkin nopeasti kolmannesta opiskeluvuodesta lukien siten, ettĂ¤ kolmantena vuonna joka viides tyĂśskenteli suunnittelun parissa. Maisterivaiheessa 5. â&#x20AC;&#x201C; 7. vuosikursseilla suunnittelutehtĂ¤vissĂ¤ toimii jo noin puolet vas-

taajista. Samaan tahtiin kasvaa myĂśs muun toimistoja hallinnollisen tyĂśn osuus. Varttuneemmista teekkareista joka kolmas on nĂ¤issĂ¤ siisteissĂ¤ sisĂ¤tĂśissĂ¤. Toimisto- ja hallinnolliset tehtĂ¤vĂ¤t ovat myĂśs ainoa tehtĂ¤vĂ¤tyyppi, jossa on havaittavissa merkittĂ¤vĂ¤ ero TTY:n ja Aallon opiskelijoiden vĂ¤lillĂ¤. OtaniemelĂ¤isistĂ¤

3/2013 â&#x20AC;˘ Rakennustekniikka

Arvioi omasta nĂ¤kĂśkulmastasi: 1 = huonosti, 5 = erinomaisesti 1 Kokonaisarvosanaksi 1,4% 4,7% kesĂ¤tyĂśkokemukselleni antaisin () Sama tyĂśnantaja kiinnostaa minua tulevaisuudessa ()

TehtĂ¤vĂ¤t haastoivat osaamiseni ()

9,4%

11,6%

0 %

18,2%

34,2%

24,9%

20 %

30 %

40 %

50 %

Teekkarit arvioivat kesĂ¤tyĂśkokemuksensa keskimĂ¤Ă¤rin hyvĂ¤ksi (51 % vastaajista), jopa erinomaiseksi (22 %). Parhaat kokonaisarvosanat tyĂśkokemukselleen antoivat suunnittelutehtĂ¤vissĂ¤ ja tyĂśnjohdossa tyĂśskennelleet. He kokivat tyĂśtehtĂ¤vien haastaneen heidĂ¤n osaamisensa hyvĂ¤llĂ¤ tavalla. MyĂśnteisestĂ¤

DĹ?ĹŻĹŻÄ&#x2021; Ć&#x2030;Ä&#x17E;Ć&#x152;ĆľĆ?Ć&#x161;Ä&#x17E;Ä&#x17E;ĹŻĹŻÄ&#x201A; Ç&#x20AC;Ä&#x201A;ĹŻĹ?Ć&#x161;Ć?Ĺ?Ć&#x161; Ç&#x2021;Ć&#x152;Ĺ?Ć&#x161;Ç&#x2021;ĹŹĆ?Ä&#x17E;ĹśÍŹÇ&#x2021;Ć&#x152;Ĺ?Ć&#x161;Ç&#x2021;ĹŹĆ?Ä&#x17E;Ć&#x161;Í&#x2022; ĹŠĹ˝Ĺ?Ĺ&#x161;Ĺ?Ĺś Ĺ&#x161;Ä&#x201A;Ĺ?Ć&#x161; Ć&#x161;Ć&#x201A;Ĺ?Ĺ&#x161;Ĺ?ĹśÍ? sĹ˝Ĺ?Ć&#x161; Ç&#x20AC;Ä&#x201A;ĹŻĹ?Ć&#x161;Ä&#x201A; ĆľĆ?Ä&#x17E;Ä&#x201A;ĹľĹľÄ&#x201A;Ĺś Ç&#x20AC;Ä&#x201A;Ĺ?Ĺ&#x161;Ć&#x161;Ĺ˝Ä&#x17E;Ĺ&#x161;Ä&#x161;Ĺ˝ĹśÍ&#x2DC;

Olin aikaisemmin ollut samassa paikassa tĂśissĂ¤

Hain tĂśitĂ¤ opintojeni suuntautumista vastaavista tehtĂ¤vistĂ¤

MikĂ¤ tahansa oman alan yritys kelpasi

MikĂ¤ tahansa yritys kelpasi

Jokin muu, mikĂ¤

Rakennustekniikka â&#x20AC;˘ 3/2013

Aalto-yliopist o

27,3%

29,2%

Suunnittelu- ja tyĂśnjohtotyĂśt antoisimpia

Hain tĂśitĂ¤ tyĂśkokemustani vastaavista tehtĂ¤vistĂ¤

26,1%

43,7%

13,7%

10 %

perĂ¤ti 29 % ilmoitti sen pĂ¤Ă¤asialliseksi tyĂśtehtĂ¤vĂ¤kseen, mutta hervantalaisista vain 14 %.

38,8%

32,2%

19,5%

11,2%

21,6%

33,7%

24,6%

14,5%

TyĂśtehtĂ¤viin annettiin ohjausta () 1,4%6,1%

51,4%

13,4%

5,8%

Opinnoistani oli tyĂśtehtĂ¤vissĂ¤ hyĂśtyĂ¤

20,9%

6,5%

TehtĂ¤vĂ¤ni vaihtelivat kesĂ¤n 3,6% aikana ()

Tampereen teknillinen yliopisto

60 %

20,9% 70 %

80 %

90 %

100 %

kokemuksesta johtuen he olisivat myĂśs innokkaimpia tyĂśskentelemĂ¤Ă¤n saman tyĂśnantajan palveluksessa myĂśs jatkossa. Suunnittelijat kokivat, ettĂ¤ opinnoista oli heille eniten hyĂśtyĂ¤ tyĂśtehtĂ¤vien hoidossa. Vastaavasti kaupallisissa ja markkinointitehtĂ¤vissĂ¤ sekĂ¤ tyĂśmaa- ja maastotehtĂ¤vissĂ¤ olleet nĂ¤kivĂ¤t opintojen hyĂśdyntĂ¤neen heitĂ¤ vain vĂ¤hĂ¤n.

HyvĂ¤t kontaktit edistĂ¤vĂ¤t tyĂśllistymistĂ¤

Opiskelijat hakevat kesĂ¤tĂśitĂ¤ suunnitelmallisesti siten, ettĂ¤ ne tukevat mahdollisimman hyvin heidĂ¤n opintojaan. Opiskelijat asettavat kesĂ¤tĂśitĂ¤ hakiessaan etusijalle tyĂśnantajat, joissa on tarjolla omaa opintosuuntaa vastaavia tĂśitĂ¤ ja jotka he tuntevat entuudestaan. TĂśitĂ¤ haetaan yleensĂ¤ useammalta taholta tyĂśnantajaan yhtĂ¤ aikaa, mutta tĂ¤llĂśinkin oman alan yritykset ja mahdollisuus saada omaa tyĂśkokemusta vastaavia tehtĂ¤viĂ¤ kiinnostavat. Vain 10 % vas-

Â Â? Â?

taajista kohdistaisi hakunsa â&#x20AC;?mihin tahansa yritykseenâ&#x20AC;?. TyĂśnhaussa on aina useita vaiheita, mutta useimmiten siihen on sisĂ¤ltynyt ainakin puhelinsoitto tai haastattelu. MyĂśs sĂ¤hkĂśposti on yleisesti kĂ¤ytĂśssĂ¤ tyĂśn haussa. Nettihakemuksetkin yleistyvĂ¤t vauhdilla, nyt sellaisen oli tehnyt joka kolmas (35,4 %) kesĂ¤tyĂśtĂ¤ saaneista.

TehtĂ¤vien vaativuuden kasvu kasvattaa tilipussia

Yksityisen sektorin yritykset tarjosivat valtaosan (76 %) kesĂ¤tyĂśpaikoista. Julkisen sektorin tyĂśnantajista kunnat ja kuntien liikelaitokset (11 %) sekĂ¤ valtio ja valtion liikelaitokset (5 %) olivat suurimmat tyĂśnantajat. Yliopistolla oli tĂśissĂ¤ noin 4 % ja yrittĂ¤jinĂ¤ oli noin 1 % vastaajista.

Kirjallisen tyĂśsopimuksen solmi 87 % kesĂ¤tyĂśtekijĂśistĂ¤. osalla tyĂśsopimusta ei tehty, koska henkilĂśllĂ¤ oli voimassa jo aiemmin solmittu tyĂśsopimus. Suullisen sopimuksen varassa oli 7 % kesĂ¤tyĂśntekijĂśistĂ¤. KesĂ¤tĂśistĂ¤ maksettujen bruttopalkkojen mediaani oli 2 020 â&#x201A;Ź/ kk ja keskiarvo 2080 euroa vaihteluvĂ¤lin ollessa 1 270 eurosta kuukaudessa (5 % fraktiili) 2 870 euroon kuukaudessa (95 % fraktiili). Luonnollisesti palkkataso oli sitĂ¤ korkeampi, mitĂ¤ pidemmĂ¤lle teekkari oli opinnoissaan ehtinyt. Parasta palkkaa maksettiin suunnittelutehtĂ¤vissĂ¤ (2 400 â&#x201A;Ź/kk). LĂ¤helle samaa tasoa ylsivĂ¤t toimistoja hallintotehtĂ¤vistĂ¤ (2 200 â&#x201A;Ź/kk) sekĂ¤ tyĂśnjohtotehtĂ¤vistĂ¤ (2 150 â&#x201A;Ź/kk) maksetut bruttopalkat. Alimmat mediaanipalkat olivat tyĂśmaa- ja maastotehtĂ¤vissĂ¤ (1 800 â&#x201A;Ź/kk) sekĂ¤ ehkĂ¤ hieman yllĂ¤ttĂ¤en kaupallisissa ja markkinointitehtĂ¤vissĂ¤ (1 700 â&#x201A;Ź/kk).

3/2013 â&#x20AC;˘ Rakennustekniikka

Palkkatason kesĂ¤tĂśissĂ¤ mĂ¤Ă¤rĂ¤ytyy useimmiten tyĂśnantajan vakiokĂ¤ytĂ¤nnĂśn mukaan (63 %). Varsinkin tyĂśmailla palkkaa maksetaan yritysten omien palkkajĂ¤rjestelmien mukaisesti. RILIn ja TEKin teekkaripalkkasuositusten mukaan palkkaa sai keskimĂ¤Ă¤rin joka neljĂ¤s (26 %) kesĂ¤tyĂśntekijĂ¤. Teekkaripalkkasuositusten mukaista palkkausta noudatettiin erityisesti pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla (35 %) ja suunnittelutehtĂ¤vissĂ¤ (39 %). TyĂśtehtĂ¤vien mukaan neuvoteltua palkkaa sai 18 % vastaajista. Palkka sovittiin yksilĂśllisesti yleisimmin suunnittelu- sekĂ¤ toimistoja hallintotehtĂ¤vissĂ¤.

KesĂ¤tyĂślĂ¤inen ahkeroi koko kesĂ¤n

Noin 43 % vastaajista ei ollut pitĂ¤nyt kesĂ¤n aikana lainkaan lomaa.

suhde- ja ryhmĂ¤tyĂśtaitoja. MyĂśs tiedonhankintaan, ohjelmistojen ja muiden perustyĂśkalujen kĂ¤yttĂśĂśn, projektinhallintaan sekĂ¤ raportointiin liittyvien valmiuksien kehittymistĂ¤ arvostettiin. Rakentamisen kansainvĂ¤listyminen ei ainakaan toistaiseksi nĂ¤y kesĂ¤tyĂśntekijĂśiden arjessa, sillĂ¤ vain 10 % ilmoitti tyĂśn mahdollistaneen vieraan kielen taitojen ja 7 % kansainvĂ¤lisen toiminnan osaamisen kehittymisen. HyvĂ¤t kokemukset sekĂ¤ tyĂśnantaja- ettĂ¤ tyĂśntekijĂ¤puolella poikivat usein jatkoa kesĂ¤tĂśille. Kyselyn mukaan joka toinen vuoden 2013 kesĂ¤teekkari jatkaa tyĂśskentelyĂ¤ syksyllĂ¤ samalla tyĂśnantajalla joko osa-aikaisesti (33 %) tai kokopĂ¤ivĂ¤isesti (17 %). TyĂśskentely syksyllĂ¤ jatkuin toisen tyĂśnantajan leivissĂ¤ vajaat 10 % vastaajista. â&#x2013;

Lomaa pitĂ¤neistĂ¤kin suurin osa lomaili vain viikon (23 % vastaajista) tai enintĂ¤Ă¤n kaksi (16 %). Toisaalta liki puolet pystyi hoitamaan tyĂśt sĂ¤Ă¤nnĂśllisen tyĂśajan puitteissa. Toisessa Ă¤Ă¤ripĂ¤Ă¤ssĂ¤ ovat sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti viikoittain ylitĂśitĂ¤ tehneet, joita oli vastaajista liki 13 %. Vastausten perusteella kesĂ¤tyĂśntekijĂ¤t eivĂ¤t tee juurikaan matkatĂśitĂ¤, sillĂ¤ suuri osa vastaajista ei ollut saanut matkakorvauksia tai matkakorvaukset olivat hyvin pieniĂ¤.

KesĂ¤tĂśiden evĂ¤Ă¤t tulevaisuuteen?

KesĂ¤tyĂśt ovat erittĂ¤in hyĂśdyllisiĂ¤ sekĂ¤ opiskelijalle ettĂ¤ heidĂ¤n tyĂśnantajilleen. Teekkarit itse kokivat, ettĂ¤ kesĂ¤tyĂśt paransivat ennen kaikkea oman alan kĂ¤ytĂ¤nnĂśn osaamista ja kehittivĂ¤t yleisiĂ¤ ongelmanratkaisutaitoja sekĂ¤ ihmis-

Â? Â&#x2030; Â

Â? Â Â&#x2020;

Â&#x2C6;Â Â Â Â? Â Â Â Â&#x2020;

Â&#x2021; Â Â Â Â Â Â Â

Â?ÂÂ? Â?

Â? Â Â&#x2020;

Â&#x2026; Â? Â

Â&#x20AC; Â? Â&#x201A; Â&#x192; Â? Â?

Â? Â&#x201E;

Â?

Â? Â Â Â? Â Â Â?

Â?

Â Â? Â Â?Â Â

Rakennustekniikka â&#x20AC;˘ 3/2013

Teksti ja kuvat: Teemu Vehmaskoski, Oliver Heinonen

Opiskelijoita houkuteltava alalle läpi koko opintoajan

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT MURROKSESSA

RIL on koko historiansa ajan kerännyt aikasarjoja yliopistojen sisäänotoista ja valmistuneista. Nyt käsillä on yksi sisäänottojen historian suurimmista muutoksista. Tilastojen epäjatkuvuuksilta ei täysin vältytä.

ILin toimialamääritelmän mukaan ”rakennusinsinööriys” kattaa rakennus-, yhdyskunta- ja ympä-ristötekniikan ja kiinteistöalan ammattilaisuuden. Näihin termeihin täysin yhteensopivaa koulutus-ta on annettu kahdessa yliopistossa, Tampereen Teknillisessä Yliopistossa TTY:llä ja Aalto-yliopistossa. Todellisuudessa myös Oulun yliopiston Konetekniikan osastolla on voinut erikoistua alaan maisterivaiheessa Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnalla. Lisäksi ympäristö-, energia- ja talotekniikan opintoja on voinut suorittaa pienemmissä volyymeissa mainittujen kolmen yliopiston muissa koulutusohjelmissa sekä mm. Lappeenrannan teknillisessä yli-opistossa. Viimeksi mainittuja RIL ei ole aktiivisesti tilastoinut, koska valtaosa valmistuneista suun-tautuu muille toimialoille. Perinteisen rakentamisen näkökulmasta vuonna 2013 suurin ja kaunein on Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitos. Se oli tämän vuoden yhteishaussa myös houkuttelevim-

millaan ikinä – ensisijaisia hakijoita oli 347 (viime vuonna 293), kun opiskelupaikkoja oli tarjolla 106 (109). Samalla laitos oli koko yliopiston vetovoimaisin laitos hakijamäärällä mitattuna. Laitos kokoaa yh-teen ennen vuotta 2008 erillisinä laitoksina toimineet maa- ja pohjarakenteiden, rakennetekniikan sekä rakennustuotannon ja talouden laitokset. Näitä kaikkia sovelletaan sekä talo- että infrasekto-reille. Vuonna 2012 laitokselta valmistui 49 diplomi-insinööriä.

Aalto-yliopistossa tahti vaihtui

Aalto-yliopisto aloitti syksyllä 2013 uusimuotoisen kandidaattikoulutuksen, jonka seurauksena myös opiskelijoiden hakukohteet muuttuivat. RILin toimintalaajuudesta eli rakennetusta ympäristöstä kiinnostuneet nuoret hakevat tästä lähtien opiskelupaikkaa Insinööritieteiden korkeakoulusta, jonka sisällä on kolme erillistä hakukohdetta eli pääainetta. Perinteinen rakentaminen on yhdistetty konetekniikan ja sovelletun mekaniikan kanssa kone- ja

rakennustekniikan pääaineeksi. Vuosi sitten rakennus- ja rakennetekniikkaa hyväksyttiin yhteisvalinnassa opiskelemaan 65 ja konetekniikkaa 130 henkilöä. Tänä vuonna kone- ja rakennustekniik-kaa opiskelemaan hyväksyttiin yhteensä 160 henkilöä. Nuoria fukseja opastaa opiskelijaelämän syövereihin vaaleanpunaisesta haalaristaan tunnettu Koneinsinöörikilta KIK. Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikalla on perinteisesti ymmärretty liikenne- ja tietekniikkaa, vesi- ja ympäristötekniikkaa sekä georakentamista. Nyt uusi energia- ja ympäristötekniikan pääaine yhdis-tää vesi- ja ympäristötekniikan ja georakentamisen energiatekniikan ja geoinformatiikan kanssa. Yhteensä pääaineeseen hyväksyttiin tänä vuonna 108 henkilöä. Fukseista huolta pitää yritysten ja RILin perinteisin yhteistyökumppani, satavuotias Rakennusinsinöörikilta IK. Edellisestä irrotettu liikennetekniikka yhdistyy uudessa rakennetun ympäristön pääaineessa kiin-teistötalouteen ja maankäy-

3/2013 • Rakennustekniikka

Yhteisvalinnassa hyväksytyt osastottain ja valmistuneet yhteensä 600 Tilastossa mukana - Aallossa vuoteen 2012 R, Y ja Ktal (vuodesta 2001) opiskelijat - Aallossa vuodesta 2013 koko insinööritieteiden korkeakoulu (KJR, ENY, RYM) - TTY:n rakennustekniikan opiskelijat - OY:n R-puoli sisäänotto vuoteen 1996 ja valmistuneet vuoteen 2001 - OY:n rakennesuunnittelusta ja rakentamisteknologiasta valmistuneet vsta 2006 - OY:n ympäristötekniikkaa opiskelevat vuodesta 2011

500

OY/Y

400

Aalto/Ktal, vuodesta 2013 RYM Aalto/Y, vuodesta 2013 ENY TTY/R Aalto/R, vuodesta 2013 KJR Valmistuneet yhteensä DI

300

Valmistuneet yhteensä TkK

200

100

0 -90

-91

-92

-93

-94

-95

-96

tön suunnitteluun. Siihen opiskelijoita hyväksyttiin tänä vuonna 55 henkilöä. Fuksirajapinnassa touhuaa Maanmittarikilta MK. Yhteisvalinnan hakukohteissa aloittaneiden täsmällisempi suuntautuminen perinteisistä toimialoista rakentamiseen, konetekniikkaan tai maanmittaukseen selviää vuonna 2016, kun opiskeli-joiden maisterivaiheen pääainevalinnat vahvistetaan. Samalla maisterivaiheen tulee heidän rinnallaan aloittamaan toistaiseksi tuntemattoman suuruinen joukko muista oppilaitoksista, yliopistoista ja maista tulevia kandidaattitason tutkinnon suorittaneita opiskelijoita.

Koulutuskentän muutos vaatii alan aktiivisuutta

Aalto-yliopiston muutos pakottaa toimialan huolehtimaan ai-

Rakennustekniikka • 3/2013

-97

-98

-99

-00

-01

-02

-03

-04

-05

van uudella tavalla tulevaisuuden osaajien valmistumisesta. Yhteishaulla opintojen alkuun päässyt opiskelija voi kolme ensimmäistä vuottaan pohtia suuntautumistaan varsin vapaasti. Alan onkin nyt löydettävä ne argumentit, joilla lahjakkaimmat ja motivoituneimmat saadaan rakennetun ympäristön toimialan pääaineisiin mais-terivaiheessa. Yksi taso on tukea niitä yksittäisiä opintosuuntia, jotka ovat lähimpänä yrityksen omaa toimintaa. Samalla on kuitenkin muistettava järjestelmällinen tuki alan koulutukselle kokonaisuutena. Ilman sitä minkäänlaisen alan koulutuksen jatkumista ei voi pitää yhdessäkään yliopistossa itsestään sel-vänä. Myönteinen ja uskoa valava esimerkki yhteistyöstä löytyy Oulun yliopistosta. Pohjois-Suomen

-06

-07

-08

-09

-10

-11

-12

-13

ra-kennusalan tarpeet uusille yliopistotasolla koulutetuille ammattilaisille ovat olleet niin suuret, ettei korvamerkittyjen resurssien tai oikeannimisen hallinnollisen lokeron puute ole estänyt koulutusta järjestämästä. Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnalta on viime vuosina valmistunut parhaimmillaan 20 diplomi-insinööriä vuodessa. Kuin sattumalta Oulun jo testattu järjestely on sama kuin Aallon kone- ja rakennustekniikan pääai-neessa. Tulevaisuudella on siis paljon annettavaa niin etelässä kuin pohjoisessa, ja alan on oltava herkällä korvalla valmis auttamaan koulutusta edelleen kehitettäessä. Siinä välissä voimme iloita Tampereen Rakennustekniikan laitoksen erinomaisesta menestyksestä. ■

Tervetuloa syysliittokokoukseen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin sääntömääräinen syysliittokokous pidetään torstaina 14.11.2013 alkaen klo 17.00 Helsingin Messukeskuksessa, Kongressisiiven sisäänkäynti Messuaukio 1, sali 216

Kokouksen ohjelma 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

Avaus Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Työjärjestyksen hyväksyminen Kokouksen äänestysmenettelyn toteaminen Hallituksen uusien jäsenten valinta vuosiksi 2014–2016. Valittavana on varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä Tilintarkastajien valinta vuodelle 2014 Toimintasuunnitelma, talousarvio ja vuosimaksu vuodelle 2014 Evästyskeskustelu Kokouksen päättäminen

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Hallitus

3/2013 • Rakennustekniikka

Ehdokkaat hallituksen jäseniksi

Vaalitoimikunnan ehdokasasettelu hallituksen vaaliin 14.11.2013 Vaali toimitetaan RILin syys kokouksessa 14.11. Messukeskuksessa Helsingissä klo 17.00 alkaen.

Keijo Haavikko s. 1963 Hyvinkää Graniittirakennus Kallio Oy, Toimitusjohtaja Pohja- ja maarakennus, sillanrakennus Johto ja hallinto, rakentaminen ja tuotanto Teemat: 1. Yhteistyön ylläpito ja lisääminen oppilaitosten kanssa. 2. Yhteistyön ylläpito ja lisääminen infrarakentajiin. 3. Yrittäjämäisyys kaikkeen tekemiseen.

Hanna Keskiaho s. 1979 Oulu Lemminkäinen Talo Oy, Oulu Hankintainsinööri Talonrakennus Rakentaminen ja tuotanto

Ehdokas varapuheenjohtajaksi Pekka Takki s. 1975 Helsinki Helsingin Energia, Kehityspäällikkö Energiatekniikka Tutkimus ja kehitys

Teemat: 1. RIL-palveluita kaikille monipuolisesti asuinpaikkakuntaan katsomatta. 2. Sitkeään ja johdonmukaista työtä, jotta rakennusalan uutiskynnyksen ylittäviä uutisia olisi myös positiivisina uutisina ja rakennusalan di-osaaminen saisi sille kuuluvan arvostuksen. 3. Ei kärjistettyjä vastakkainasetteluja, vaan myös eri näkemyksillä samaan suuntaan.

Ossi-Matti Lahtinen s. 1983 Espoo NCC Property Development Oy, Helsinki Projekti-insinööri Kiinteistöala Kiinteistökehitys Rakentaminen, rakennuttajakonsultointi Teemat: 1. Energiatehokkuuden edistäminen niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. 2. Rakennusalan ja erityisesti talotekniikka-alan arvostuksen lisääminen. 3. Rakennusalan korkeakoulutasoisen koulutuksen lisääminen.

Rakennustekniikka • 3/2013

Teemat: 1. Alan työelämässä menestymistä tukevien valmiuksien ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen erityisesti alan nuorten osalta, kokeneempaa kaartia unohtamatta. 2. Vahvempaa etiikkaa, vastuuta ja laatua, jotta rakennetun ympäristön toimialan arvostusta ja vetovoimaisuutta saadaan parannettua. 3. RILin jäsenyyden kehittäminen niin, että nuori polvi kokee jäsenyyden hyödyllisenä ja mielekkäänä myös valmistumisen jälkeen.

Ehdokkaat hallituksen jäseniksi Atte Leppänen s. 1976 Espoo Finnmap Consulting Oy, Helsinki Sektorijohtaja Talonrakennus Johto ja hallinto

Teemat: 1. Rakennusalan ja erityisesti suunnittelun arvostuksen kehittäminen. 2. Yhdessä tekeminen projekteissa osaoptimointien sijaan. 3. Tutkimus- ja kehitystyö tulevaisuuden kilpailuetuna.

Jussi Mattila s. 1966 Tampere Betoniteollisuus ry, Helsinki Toimitusjohtaja Rakennusmateriaali- ja tuoteteollisuus Johto ja hallinto

Hallituksesta erovuorossa ovat

Teemat: 1. Rakennusalan imago ylös, ei puhumalla vaan tekemällä. 2. RIL tukemaan rakennusalan oppilaitoksia. 3. RIL foorumiksi entistäkin tiiviimmälle yhteistyölle teollisuuden, suunnittelijoiden ja oppilaitosten välille.

Elina Väistö s. 1981 Espoo Sito Oy, Espoo Osastopäällikkö, liikenne Tie-, katu- ja liikennetekniikka, infrarakentaminen Johto ja hallinto Suunnittelu

Teemat: 1. Infrarakentamisen näkökulman laajentaminen. 2. Rakennusalan näkyvyys ja imago - ala nuorille houkuttelevaksi. 3. RIL jäsenille - toiminnan ohjaus jäsenten tarpeiden ja intressien mukaiseksi.

yy Topi Tissari, varapuheenjohtaja,

Helsinki

yy Mari Päätalo, Helsinki yy Jani Saarinen, Tuusula yy Susanne Vatanen, Helsinki

Hallituksessa jatkavat yy yy yy yy yy yy yy yy

Risto Vahanen, Helsinki (pj) Harri Tanska (varapj) Mikko Hyytinen, Oulu Petri Laurikka, Tampere Jarmo Lempinen, Pieksämäki Katri Mehtonen, Helsinki Kyösti Oasmaa, Vantaa Matti-Pekka Rasilainen, Helsinki

Vaalitoimikunnan kokoonpano vuonna 2013 on seuraava:

puheenjohtaja Mikko Leppänen ja jäsenet Matti Antikainen, Laila Hosia, Risto Keränen, Maija Krankka, Juhani Niva, Reima Ojala, Pekka Pulkkinen, Johanna Sahlstedt, Maija Jokela, Toimi Tarkiainen ja Eero Timonen.

3/2013 • Rakennustekniikka

RIL-Palkinto 2013

RIL ja Rakennuslehti Kiinteistö 2013 -tapahtumassa: Käyttötarkoituksen muutokset – Muutostappiosta uudistumiseen

RIL-Palkinto 2013 julkistetaan Messukeskuksessa torstaina 14.11. alkaen klo 16.00 RILin ja Rakennuslehden yhteisen seminaarin päätteeksi. Voittajan valitsee ja julkistaa tänä vuonna rehtori Tuula Teeri, Aalto yliopisto. Loppukilpailussa ovat: ■■ Arctia Shipping, kelluva toimistora-

Torstaina 14.11.2013, Messukeskus, Kiinteistö 2013 -tapahtuma, Sali 203 (kongressisiiven sisäänkäynti, Messuaukio 1) Kahvit klo 13.30

kennus Katajanokalla

■■ Suomen luontokeskus Haltia ■■ Tammerkosken pato ja patomuurit,

Palatsinraitin kevyen liikenteen silta, Vapriikin rakennuksen perustusten vahvistaminen ja Frenckell’in patomuurin uusiminen

Päivän juontajana toimii Teemu Vehmaskoski, RIL

OHJELMA

14.00 14.05 14.40 14.55 15.10 15.25 15.35 16.10 16.30

Tilaisuuden avaus Vetävä juoni, avoin loppuratkaisu - menestyvä kaupunki kehittyy orgaanisesti Juha Kostiainen, johtaja, kaupunkikehitys ja yhteistyösuhteet, YIT Oyj Hennalan varuskunta aluekehityskohteena Toimialajohtaja, TkT Matti Kuronen, Lahti Viranomainen muutoksen mahdollistajana Virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen, Helsinki Asuntoja ja kulttuurikeitaita – käytännön haasteita uudistamisessa Kehitysjohtaja Tero Vanhanen, Hartela Kunnantalosta palveluasuntoja Kunnanjohtaja Antti Jämsén, Miehikkälän kunta Visioita huomisen kaupungista Partneri Juho Grönholm, ALA-arkkitehdit RIL-Palkinto 2013 Voittajan julkistaa rehtori Tuula Teeri, Aalto-yliopisto Tilaisuus päättyy

17.00

RILin syyskokous salissa 216 (Kongressisiiven sisäänkäynti, Messuaukio 1)

Rakennustekniikka • 3/2013

RIL-Glögit RIL tarjoilee jälleen glögiä jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen perjantaina 13.12. klo 15.00–18.00 toimistollaan Töölönkatu 4, Helsinki. Lämpimästi tervetuloa!

RIL-Run

RIL-Golf

RILin juoksumestaruudet ratkaistiin Jyväskylässä

RIL-Golf keräsi 70 pelaajaa nauttimaan syyskesän lämmöstä

RIL-Run 2013, ja samalla RIL:in ensimmäiset juoksumestaruuskilpailut, pidettiin Jyväskylässä Finlandia Marathonin yhteydessä 14.9. Sarjoina olivat miesten ja naisten maraton, puolimaraton ja 10 km. Aurinkoisessa säässä juoksukuntoaan lähti koettelemaan yhdeksän RILliläistä. Voittajiksi selviytyivät: miesten maraton (42,2 km) Esko Jussila miesten polimaraton (21,1 km) Reijo Kouhia naisten puolimaraton (21,1 km) Mari Päätalo naisten 10 km Virpi Riekkinen.

yy yy yy yy

Myös muut osallistujat ylittivät maaliviivan likimain tavoiteajoissa. Kovinta tulostasoa pidettiin yllä miesten puolimaratonilla, jossa Reijo Kouhian voittotulos 1:33:42 oikeutti samalla Finlandiamarathonin ikäkausisarjan 6:teen sijaan. Voittajien nimet kaiverretaan Risto Kiviluoman RILille lahjoittamaan kiertopalkinpokaaliin. Juoksun jälkeen kokoonnuttiin illalliselle ja palkintojen jakoon. Palkintopöydän tuotteet olivat lahjoittaneet Hartela Tapio Rantasen toimesta (miesten sarjat) ja Sweco Elina Samilan toimesta (naisten sarjat).

RILin golfmestaruudet ratkottiin St Laurence Golfissa kauniissa säässä keskiviikkona 4.9. Sarjan A mestaruuden sekä samalla scratchin vei Mika Savolainen. B-sarjan voitti Vesa Lehtomäki ja RIL-Seniorien voitton otti Jyrki Uusitalo. Lähimmäs lippua löi Kari Lautso ja pisin draivi oli Janne Raitistolla. Onnea voittajille, kiitos kaikille mukana olleille. Kuvassa kilpailun kärkeä.

Onnea voittajille ja kaikille osallistujille! RIL-Runista on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne, joten ensi vuoden kilpailuun voi aloittaa harjoittelun jo tänään.

Asianajotoimisto Reims & Co Oy on RILin kumppani jäsenistön työsuhdejuridisessa neuvonnassa. Lisätietoja extranetissä www.ril.fi.

3/2013 • Rakennustekniikka

Ehdota Vuoden silta 2014 tunnustuspalkinnon saaja RILin sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä hakee ehdotuksia Vuoden silta 2014 -kilpailuun. Vuoden silta -tunnustuspalkinnon jakamisella halutaan nostaa sillansuunnittelun ja -rakentamisen tasoa ja arvostusta maassamme. Vuoden silta 2014 kilpailuun voi ehdottaa kaikkia siltoja, jotka ovat valmistuneet vuosina 2009…2013. Tämä vuonna ei ole erillistä teemaa. Tunnustuspalkinto annetaan kohteelle, joka edustaa korkealuokkaista ja laadukasta suomalaista sillansuunnittelu- ja sillanrakennusosaamista sekä on kilpailuaikana merkittävästi edistänyt siltakulttuuria maassamme. Tunnustuksen kohdetta valittaessa kiinnitetään erityisesti huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

yy esteettiset, ekologiset, tekniset ja taloudelliset ansiot yy suunnittelun ja rakentamisen innovatiivisuus

Ehdotukset palkittaviksi kohteiksi tulee toimittaa 31.11.2013 mennessä

yy sähköpostilla pdf-muodossa osoitteeseen vuodensilta@ril.fi tai yy CD:llä RILin toimistoon Töölönkatu 4, 00100 Helsinki. Ehdotuksen päälle tulee lisätä merkintä Sillat- ja Erikois-

rakenteet tekniikkaryhmä/Vuoden silta 2014

Ehdotuksessa tulee esittää siltakohteesta seuraavat asiat pdf-muodossa: vapaamuotoinen selostus, josta käy ilmi kohteen omistaja/rakennuttaja, urakoisija, suunnittelijat perustelut ehdotukselle pääpiirustus ja muita hanketta kuvaavia asiakirjoja valinnan mukaan sekä valokuvia valmiista kohteesta (kuvista tulee näkyä siltapaikan viimeistely)

yy yy yy yy

Vuoden silta tunnustuspalkinto julkistetaan 4.3.2014 INFRA 14 -tapahtuman yhteydessä Wanhassa satamassa. Kuvaa ehdottamasi silta nyt heti! Kuvista tulee näkyä siltapaikan viimeistely.

Vuonna 2013 voittaja oli Crusellin silta. Kuva Juhana Torvinen.

Rakennustekniikka • 3/2013

Kalenteriin on koottu RILin ja alan tapahtumia Päivä

Tapahtuma

Järjestäjä

Paikka

05.11.

XXXI PIRA-päivät

PiRIL

Tampere

13.-15.11

Julkisivu/Kiinteistö 2013

Suomen Messut

Helsinki

14.11.

Käyttötarkoituksen muutokset

RIL/Rakennuslehti

Helsinki

14.11.

Syyskokous

RIL

Helsinki

14.11.

RIL-Palkinto, julkistus

RIL

Helsinki

19.11.

KIRA-Foorumi

KIRA

Helsinki, kutsuvierastilaisuus

28.11.

Puupäivä

Puuinfo

Helsinki

13.12.

RIL-glögit

RIL

Helsinki

23.-24.01.

Rakennuttajapäivät

RAKLI

Hämeenlinna

31.01. - 02.02.

Rakentaminen ja sisustaminen

Turun Messut

Turku

04.02.

Korjausrakentaminen 14

Helsingin Messut

Helsinki

04.03.

Infra 2014

Helsingin Messut

Helsinki

04.03.

Vuoden silta 2014 julkistaminen

RIL

Helsinki

28.-30.03.

Pytinki 2014

Pytinki Oy

Seinäjoki

11.07.-10.08.

Asuntomessut

Suomen Asuntomessut

Jyväskylä

01.-03.10.

Finnbuild

Suomen Messut

Helsinki

01.-03.10.

Infra Expo

Suomen Messut

Helsinki

01.-03.10

Ympäristö ja yhdyskunta

Suomen Messut

Helsinki

04.11.

Pirkanmaan rakennuspäivä

PIRA

Tampere

2014

3/2013 • Rakennustekniikka

Grillissä Grillattavana GBC Finlandin toimitusjohtaja Heli Kotilainen

Mikä on Green Building Council Finland?

Kestävän rakennetun ympäristön puolesta toimiva yhdistys, joka toimii osana kansainvälistä World Green Building Council verkostoa. Toimintamuotoina on projektit, tilaisuudet, tiedotus ja teemaryhmät, lisätietoja: www.figbc.fi.

Mihin asioihin haluaisit FiGBC:n toimitusjohtajana erityisesti vaikuttaa?

Kokonaisvaltaiseen ja monialaiseen elinkaariajatteluun rakennetun ympäristön kehittämisessä.

Mitkä asiat ovat teillä juuri nyt ajankohtaisia?

”Rakennusten elinkaarimittarit” ovat testikäytössä ja päivitetyt mittarit julkaistaan vuoden alussa kaikkien käyttöön. Olemme käynnistämässä ”Green Building Professionals” -koulutusta yhdessä koulutusorganisaatioiden ja kansainvälisten kumppaneidemme kanssa.

Rakennustekniikka • 3/2013

Millaisia reittejä pitkin päädyit nykyiseen tehtävääsi?

Julkisen puolen kautta konsultiksi ja sieltä yhdistystoimintaan.

Mikä oli lapsuutesi toiveammatti? Balettitanssija.

Mieleenpainuvin rakennus tai rakenne Suomessa? Lapsuuden maisemieni Olavinlinna.

Entä maailmalla?

Villa d’Esten kartanon puutarha lähellä Roomaa. 1500-luvulla tehdyssä vesipuutarhassa moninaiset vesielementit toimivat luonnollisella vedenpaineella ilman pumppuja; kannattaa käydä katsomassa!

Jos saisit rakentaa mitä tahansa, mitä rakentaisit?

Suomen kaupunkeihin maailman parhaan pyörätieverkoston.

Mottosi tai elämänohjeesi? Asia kerrallaan.

Mitä pistät mieluiten grilliin?

Tuorejuustolla täytettyjä herkkusieniä foliokääröissä ja maissia. ■

ASIANTUNTIJA-AINEISTOA

Teksti: Tekn. tri Asko Sarja

Jännitettyjen betoniraudoitteiden vetykorroosiosta Jyväskylän Kangasvuoren vesitornin äkillisen sortumisen pääsyyksi on todettu jänneraudoitteen vetykorroosio [Rakennustekniikka 1/2013]. Onnettomuustutkintaraportin kuvasta voi päätellä kyseessä olevan jänneteräslaatu Sigma Oval St 145/160, jota käytettiin mm. Saksassa vuosina 1960-luvulta vuoteen 1978 ja Suomessa 1970-luvun alusta vuoteen 1978. Tämä on kylmävalssattu, profiloitu jännetanko, jonka poikkileikkaus on ovaalin muotoinen. Litteän muotonsa ansiosta tämä raudoite voitiin kuljettaa ja säilyttää kiepillä, mikä teki siitä käytännöllisen raudoitevaihtoehdon.

Tämän artikkelin kirjoittaja oli hoitamassa VTT:n raudoitteiden hyväksyntää, testausta ja lausunnonantoa, joka myöhemmin tehtiin yhteistyössä Suomen Betoniyhdistys ry:n käyttölupamenettelyn kanssa. Sigma Oval 145/160 kuului hyväksynnän piiriin, kunnes Saksasta tuli aluksi tutkimustietoa tämän teräslaadun vetykorroosioherkkyydestä, ja sitten tieto käyttöluvan peruuttamisesta vuonna 1978. Tässä artikkelissa referoin lyhyesti saksalaisia uusimpia vetykorroosiota käsitteleviä artikkeleita [1-3].

Sigma Oval jänneterästen vetykorroosio

yy Edellä mainittujen jänneteräslaa-

Saksalaisen nykytiedon perusteella seuraavissa teräslaaduissa on yksittäisiä valmistuseriä, joilla on vetykorroosion aiheuttamana puutteellinen pitkäaikaissäilyvyys: 1. Neptun-jänneteräs St 145/160 yy vuosien 1959–1964 tuotannon poikkileikkausmuoto pyöreä tai ovaali, voimakas vetykorroosiuovaara 2. Sigma-jänneteräs St 145/160, kylmämuokattu lanka yy poikkileikkausmuoto pyöreä tai ovaali yy valmistuserät ennen vuotta 1965,

Rakennustekniikka • 3/2013

voimakas vetykorroosiovaara

yy korvattu vuonna 1965 parannetulla

laadulla, jolla vetykorroosiovaara vain ovaalinmuotoisilla tangoilla 3. Itäsaksalainen Hennigsdorfer Spannstahl St 140/160 (St 1420/1570) yy pyöreä tai ovaali poikkileikkausmuoto, valmistettu vuosina 1960 –1990 yy erityiskäsitelty laatu St 1700 N/mm2 on erityisen herkkä vetykorroosiolle. Laajoissa tutkimuksissa on selvitetty kyseisentyyppisen vetykorroosion ilmenemistä seuraavasti:

tujen joistakin valmistuseristä tulleisiin jännetankoihin saattaa syntyä jännityksen alaisena vähitellen vuosikymmenien aikana etenevää vetykorroosiota, jota ei voida havaita rakenteen ulkopuolelta. yy Vetykorroosioherkkyys vaihtelee suuresti saman terälaadun eri valmistuserien välillä. yy Teräksen vetykorroosion alkuhalkeamia syntyy välittömästi jännittämisen jälkeen eli jo ennen jännekaapelin injektointia tai jännitetyn elementin jännityksen päästöä. yy Uusien teräshalkeamien syntymi-

nen lakkaa jännekaapelin täydellisen alkalisella ja kloridivapaalla laastilla injektoinnin jälkeen. yy Alkuhalkeamat kasvavat myös alkalisessa ympäristössä. yy Vetykorroosion eteneminen on erityisen nopeaa vaihtelevan jännityksen alaisena. yy Jänneteräksen murtuma vetykorroosion riittävän etenemisen jälkeen on äkillinen ja tapahtuu pienen muodonmuutoksen tilassa. Saksassa on havaittu 1980- ja 1990-luvuilla yksittäisiä jännitys halkeamakorroosiosta johtuneita vaurioita rakenteissa, joissa on käytetty edellä lueteltuja teräslaatuja, joiden valmistusajankohta osoittaa niiden kuuluvan edellä lueteltujen aikajaksojen valmistuseriin. Tällaisissa rakenteissa saattaa yksittäistapauksina olla edelleen ulkopuolelta havaitsematon murtumisriski. Yleistä murtumisvaaraa ei saksalaisten arvioiden ja tutkimusten mukaan ole odotettavissa.

Vanhan rakenteen jännityshalkeamakorroosion riskin testaus

Jännityshalkeamakorroosion testausta varten on kehitetty magneettikenttämittaukseen perustuva ainetta rikkomaton menetelmä ja laitteisto: ”RemanenzmagnetfeldVerfahren” (kuva 1) [1, 2]. Mene-

Kuva 1. Jännityskorroosiohalkeamien magneettisen tutkimusmenetelmän periaate [2].

telmää on käytetty Saksassa kahden vuosikymmenen ajan jänneterästen halkeamakorroosiovaaran tutkimiseen. Kohteina on ollut mm. parkkitalojen ja siltojen jännebetonilaattoja ja jännebetonipalkkeja. Menetelmä on kehitetty myös laajojen pintojen skannaukseen, joka voidaan tehdä myös ajoradan pinnoitekerrosten läpi. Erityisesti siltojen korroosiomurtuman riskin arviointia varten on laadittu ohjeet vuonna 2009 [3].

tää muita kohteita, joissa vetykorroosiolle alttiita jänneteräksiä on käytetty, näiden korroosiohalkeamat tulisi kartoittaa ja tulosten perusteella arvioida murtumisriski. Jänneterästen tutkimuksissa voitaisiin käyttää mm. edellä mainittua magneettista tutkimusmenetelmää. ■

Mahdollisia toimenpidetarpeita Suomessa

Jyväskylän vesitornin tyyppisten vesitornien korroosiohalkeamariski on jo onnettomuustutkintalautakunnan raportissa ehdotettu tutkittaviksi. Tässä on tarpeen ottaa huomioon edellä esitetty ulospäin havaitsematon vetykorroosio. Sikäli kuin on mahdollista löy-

KIRJALLISUUTTA 1. 2. 3.

Claus Flohrer, HOCHTIEF Construction AG, Mörfelden-Walldorf, Ausgewählte Fallbeispiele zur Untersuchung von Spannbeton. Fachtagung Bauwerksdiagnose - Vortrag 06. Walther, A. (2009), Schnelle zerstörungsfreie Ortung von Spannstahlrissen in Querspanngliedern von Spannbetonbrücken; Zielorientierte Bauwerksuntersuchungen mit neueren zerstörungsfreien Prüfverfahren; Bau und Wissen Wildegg, Schweiz). Univ.-Prof. Dr.-Ing. Reinhard Maurer, TU Dortmund, Neue Handlungsanweisung zur Gefährdung älterer Spannbetonbrücken durch Spannungsrisskorrosion. VSVI Seminar, Friedberg/Hessen, 26.

3/2013 • Rakennustekniikka

Teksti: Tekn. tri Asko Sarja

Infrastruktuurin elinkaarihallinta on vahva haaste rakennustekniikalle Infrastruktuuri (rakennukset, rakenteet ja tekniset verkostot) on keskeinen perusta asumisen, liiketoiminnan ja yhteiskunnan palveluiden toimivuudelle ja se muodostaa valtaosan, arviolta 70–80 % maamme kansallisomaisuudesta. Infrastruktuurin käytön ja ylläpidon osuus energiankulutuksesta on noin 40 % ja osuus päästöistä samaa suuruusluokkaa. Lähtökohdat

Kiinteistö- ja rakennusalalle infrastruktuurin elinkaarihallinta on haaste erityisesti sen pitkäjänteisyyden takia (kuva 1). Pitkäjänteisyys merkitsee teknisesti pitkää käyttöikää, mistä syntyy vaatimus sekä elinkaarilaadun eli käytettävyyden ja teknisen käyttöiän, elin-

kaaritalouden eli tuottojen ja elinkaarikustannusten ja luonnontalouden eli ekologisten vaikutusten hallinnalle. Tässä tehtävässä on tärkeä sovittaa yhteen luonnon, kestävän yhteiskunnan, omistajan ja käyttäjän vaatimukset. Luonnon ja yhteiskunnan vaatimukset määritellään kansain-

välisen ja kansallisen normituksen, standardoinnin, viranomaisohjeiden ja viranomaisvalvonnan kautta (kuva 2). Käytännön rakennuttamisen, rakennustekniikan ja arkkitehtuurin tehtäväksi tulee kohteen elinkaaren hallinta. Tähän sisältyy edellä lueteltujen vaatimusten puitteissa tapahtuva, omis-

Kuva 1. Elinkaariprosessin pää- ja osavaiheet ja ohjeelliset aikajänteet hankkeen toteutuksesta lähtien [Pekka Vuorinen, RT, 2012].

Rakennustekniikka • 3/2013

Framework level

EN 15643-1 Sustainability Assessment of Buildings General Framework (TG) EN 15643-2 EN 15643-3 EN 15643-4 Framework for Framework for Framework for Environmental Social Economic Performance (TG) Performance (WG5) Performance (WG4)

Technical Characteristics

Framework for Assessment of Environmental Performance (ISO 21931-1)

Building level

Product level

Service Life Planning – General Principles (ISO 15686-1 )

EN 15978 Assessment of Environmental Performance (WG1)

prEN 16309 Assessment of Social Performance

Assessment of Economic Performance (WG4)

(WG5)

Life Cycle Costing (ISO 15686-5)

EN 15804 Environmental Product Declarations (WG3)

(see Note below)

EPD of Build. Products (ISO 21930)

EN 15942 Comm. Form. B-to-B (WG3) CEN/TR 15941

Note: At present, technical information related to some aspects of social and economic performance are included under the provisions of EN 15804 to form part of EPD

Functionality

CEN Standards on Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) Service Life Prediction (ISO 15686-2 ), Feedback from Practice (ISO 15686-7), Reference Service Life (ISO 15686-8 )

Kuva 2. Kestävän rakennustekniikan CEN standardointi ja siihen liittyvät keskeiset ISO-standardit vuonna 2012 [Ari Ilomäki, RT, 2012].

tajien ja käyttäjien tarpeet ja vaatimukset suunnittelujakson aikana optimoidusti täyttävä investointisuunnittelu ja investointipäätökset sekä toteutettaviksi päätettyjen kohteiden suunnittelu, rakentaminen, käyttö, ylläpito ja korjaus ja lopuksi käytön jälkeinen purku, uudelleenkäyttö ja kierrätys.

joita yhteiseltä nimeltään kutsutaan elinkaarilaaduksi. Tullakseen hyväksytyksi elinkaariperiaatteen tulee olla pitkällä aikavälillä rakennushankkeeseen ryhtyvän omistajan ja käyttäjän kannalta hyöty/ kustannussuhteeltaan edullinen.

Elinkaarihallinnan toteutus

Elinkaaritekniikan toteutuksessa tarvittavien menetelmien tuntemus on rakennusalan asiantuntijoille välttämätön ammatillinen osaamisalue sekä uudisrakentamisessa että ylläpito-, korjaus- ja muutosrakentamisessa. Tähän tarvitaan peruskoulutuksen ja käytännön antamien taitojen li-

Elinkaariajattelun teknis-taloudellista konkretisointia kutsutaan elinkaaritekniikaksi (kuva 3). Elinkaaritekniikan avulla voidaan toteuttaa sekä pitkäaikaisen käytettävyyden että taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tavoitteita,

Elinkaaritekniikan erityismenetelmät ja niiden käyttö

säksi merkittävää oma-aloitteista opiskelua ja sitä tukevaa jatko- ja täydennyskoulutusta. Keskeinen rakennusinsinöörin toimintatapa ja työkalu on integroitu elinkaarisuunnittelu (kuva 4), jota sovelletaan elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kansainvälisten ja kansallisten normien, standardien ja ohjeiden lisäksi tarvitaan erityismenetelmiä ja työkaluja, joita käytetään kuvassa 4 kuvatuissa suunnittelutehtävissä [1, 2, 3, 4]:

3/2013 • Rakennustekniikka

. suunnitteluvaiheissa noudatetaan elinkaarisuunnittelun periaatteita ja menetelmiä (ks. luvut 3–4). Rakennuksen elinkaariprosessi jatkuu ylläpidolla ja käytöllä päätyen purkuun, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Kuva 3. Rakennuksen elinkaariprosessin eri vaiheiden ohjauskeinot.

Kuva 2.3. Hankkeen vaiheet ja eri elinkaaritekniikkaan liittyviä ohjauskeinoja. yy suunnittelu muuntojoustavuut-

yy monitavoitteinen päätöksente-

ko: QFD (Quality Function Deploiment) ja MADA (Multi-Attribute Decision Aid) yykohteen investointisuunnittelussa arvo/kustannusanalyysinä ja optimointina yykohteen energiataloussuunnittelussa ja energiatehokkuuden elinkaarioptimoinnissa yykohteen ja sen osien käyttöikäsuunnittelussa yy elinkaaren luonnontaloussuunnittelu ja luonnontalouslaskelmat (ympäristöhaitat) yy käyttöikäsuunnittelu ja -optimointi: yymuuttujina rakennus-, huolto-, korjaus- ja uusimiskustannukset

Rakennustekniikka • 3/2013

ta ja käyttötarkoituksen muutoksia varten yy suunnittelu uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten yy energia- ja olosuhdesimuloinnit ja suunnittelu yyenergiatehokkuuden optimointi elinkaaritalouden (rahatalous ja luonnontalous) kannalta yy terveellisyyssuunnittelu lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun, ilmanvaihtosuunnittelun ja materiaalivalintojen avulla yy yleistetty rajatilasuunnittelu ja käyttöikämitoitus yystaattinen ja dynaaminen yysäilyvyys ja käyttöikä yyvanhanaikaistuminen yy ympäristöselosteet ja niiden käyttö yy laatuluokitukset ja sertifioinnit

yyelinkaarilaatu yyympäristölaatu.

Elinkaarihallinnan käyttöönoton veturit

Elinkaaritekniikkaan perustuva elinkaarihallinta saadaan käyttöön suunnitellun tai rakennetun kohteen osapuolien yhteistyöllä. Elinkaariajattelun käyttö ei ole mikään erillinen tehtävä, vaan se sisällytetään kaikkiin elinkaariprosessin vaiheisiin. Erityisesti prosessin alkuvaiheisiin eli suunnitteluun tarvitaan lisäpanostuksia. Sen kustannukset ovat pieniä verrattuna huolellisen ja taitavan suunnittelun tuomaan kohteen käyttöarvon lisääntymiseen sekä käytön ja ylläpidon aikana tuleviin suuriin säästöihin.

Taitavalla elinkaarihallinnalla saavutettavat hyödyt tulevat omistajalle ja käyttäjälle, minkä takia nimenomaan rakennushankkeeseen ryhtyvän intressinä on veturina ja koordinaattorina toimiminen. Tämä on tilanne sekä uudisrakentamisessa että muutos- ja korjausrakentamisessa. Hankinta- ja toteutustapa saattaa vaihdella, jolloin myös sopimusosapuolien määrä ja vastuun laajuudet vaihtelevat. Tehokas toteutustapa on elinkaarimalli, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä sopii kohteen suunnittelusta, rakentamisesta ja sopimusjakson ajan (yleensä 20–30 vuotta) ylläpidosta yhden palvelutuottajan kanssa. Tässä kohteen elinkaarioptimointi ja elinkaarihallinta ovat sekä rakennushankkeeseen ryhtyvän että palveluntuottajan ensisijaisena teknis-taloudellisena intressinä.

Lisätietous

Elinkaaritekniikan kokonaisuus investointisuunnittelusta aina purkuun, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, sekä tähän kuuluvat prosessit, menetelmät, toteutusohjeet ja sertifiointimenettelyt on esitetty kirjallisuusviitteessä yksilöidyssä, juuri viime kesänä ilmestyneessä

Kuva 4. Elinkaarisuunnittelun sisältö, joihin tarvitaan erityismenetelmiä.

ohjeessa RIL 216-2013. Ohjeessa on myös eri asiakokonaisuuksiin liittyviä ajantasaisia lähdeviittauksia, joista löytyvät yksityiskohtaiset tiedot ja ohjeet mukaan lukien erityisasioiden RIL-ohjeet. Viittauksiin kuuluvat myös normit, standardit ja sertifiointimenettelyt,

joita on viime vuosina jo ilmestynyt varsin laajasti. Sertifioinneista esitellään kokonaisvaltainen elinkaarilaadun sertifikaatti (DGNB) ja ympäristölaatuun keskittyvät sertifikaatit (LEED ja BREEAM).■

KIRJALLISUUTTA 1. 2. 3. 4.

RIL 216-2013 Rakennusten ja rakenteiden elinkaaren hallinta. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry., 2013. 238 s. ril@ril.fi www.ril.fi RIL 236-2006 Satamarakenteiden kunnonhallinta. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2006. 223 s.+ liite. ril@ril.fi www.ril.fi Jutila A. & Sundquist H. (Editors), TKK-SRT-37 ETSI Project (Stage 1). Bridge Life Cycle Optimisation. February 2007. 165 p. ETSI Home Page: http://www.tkk.fi/Yksikot/Silta/Etsiwww2/. Lauri Salokangas (Editor): Bridge Life Cycle Optimisation. ETSI PROJECT (Stage 2). Helsinki University of Technology, Faculty of Engineering and Architecture, Department of Structural Engineering and Building Technology. Multiprint Oy, Espoo 2009. http://www.tkk.fi/Yksikot/Silta/Etsiwww2/. Multiprint Oy, Espoo 2009. ISBN 978-951-22-9827-3 (Printed), ISBN 978-951-22-9828-0 (PDF).

3/2013 • Rakennustekniikka

Teksti: Dipl.ins. Heikki Halttula

Uusi teknologia (BIM) vs. vanhat liiketoimintamallit

Dipl.ins. Heikki Halttula on Vianova Systems Finland Oy:n toimitusjohtaja. Hän on myös RILin tietomallitoimikunnan puheenjohtaja

Mallintamista käytetään jo laajasti rakennusalalla. Tätä tukee Suomessa tehty tuore kysely. Käytön kasvun esteenä nähtiin se, ettei mallintaminen ulotu koko elinkaaren ajalle. Kyselyyn vastanneet vaativat toimenpiteitä BIMin käyttöönoton tehostamiseksi. Tilanne on sinänsä ristiriitainen, sillä mallintamisen käytön merkittävin hyöty on se, että BIM tehostaa yhteistyötä ja tiedon käyttöä koko hankkeen elinkaaren ajan. Jokin kuitenkin estää mallintamisen kaikkien hyötyjen käyttöönoton. Ovatko teknologia ja vanhat liiketoimintamallit törmäyskurssilla? Mallintaminen on laajasti käytössä Suomessa

Rakennustietosäätiö RTS:n ja Building SMART Finlandin kyselyn vastausten perusteella Suomessa tietomallintamista (BIM) hyödyntää jo 65 prosenttia vastaajista. Kyselyn mukaan BIMin käyttö lisääntyy merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana. Tällöin 92 prosenttia arvioi käyttävänsä mallintamista. Talonrakennussektori on ollut edelläkävijänä verrattuna infraalaan. USA:ssa arvioidaan rakennussektorin tietomallintamisen saavuttaneen jo lähes 50 % kokonaismarkkinoista. Tämä tarkoit-

Rakennustekniikka • 3/2013

taa, että kehittäjät, varhaiset käyttöönottajat sekä varhainen enemmistö ovat jo omaksuneet mallintamisen. Tietomallintamisen käyttö infrasektorilla USA:ssa on puolestaan hyvinkin alkuvaiheessa. Käytännössä vain kehittäjät (14%) ovat ottaneet mallintamisen käyttöön, mutta varhainen enemmistö on vasta harkitsemassa mallintamisen käyttöönottoa. (AU 2012). Suomessa tilanteen voidaan arvioida olevan samalla tasolla infrasektorilla. RTS:n ja Building Smartin kyselyn vastaajista vain 2 % ilmoitti toimialakseen maa- ja vesirakennusalan, joten kysely ei anna täyttä kuvaa infra-alan tilan-

teesta. Useiden tutkijoiden (mm. Wong ja Wong 2009 ja Khosrowshahi 2012, 611) näkemys on, että Suomi on maailman johtava tietomallintamisen hyödyntäjämaa.

Tärkeintä BIMin hyödyntämisessä ei ole tekniikka vaan yhteistyö

Mallit mahdollistavat hyvän yhteistyön eri toimijoiden kanssa, se on koko mallintamisen hyödyntämisen kulmakivi (Ashcraft 2008). Tietomallintamisen käyttöönotto on tapahtunut paljolti teknologialähtöisesti. 1990-luvun alussa 3D BIM-ohjelmat osoittivat välittömästi laajat mahdollisuudet kehittää projektin yksityiskohtia kom-

munikoimalla suunnittelijoiden näkemyksiä eri hankeosapuolille visualisoinnin avulla. 3D mallit auttavat vaihtoehtoisten suunnitelmien tutkimista visualisoimalla suunnitelmaehdotuksia hankkeen varhaisessa vaiheessa ja parantamalla käsitystä tiloista sekä rakennusten ja rakenteiden viimeistelyn esteettisyydestä. Mallipohjaisen työn tuloksena on 3D malli, joka sisältää elinkaaren aikaiset projektitiedot. Tämä on yksityiskohtainen kuvaus projektista, sen toiminnoista ja saavutettavista hyödyistä. BIM tukee yhteistyötä suosivia työympäristöjä. Omistaja saa mallista tarkan ymmärryksen projektin luonteesta ja tarpeista. Projektin suunnittelu, kehittäminen ja analysointi yhteistyönä ovat helpompia. Projektin rakentamisen hallinta sekä projektin hallinta sen käytön ja purun aikana on myös helpompaa yhteistyönä hyödyntäen malleja. (Grilo & JardimGoncalves 2010).

Perinteiset sopimusmallit eivät kannusta yhteistyöhön

Mikäli yhteistyötä rajoitetaan tai sitä ei mahdollisteta sopimusteitse, niin täysi hyöty mallintamisesta jää saamatta. Vaikka BIM:n käyttöön liittyy merkittäviä hyötyjä, niin sen käyttöönottoon liittyy merkittäviä esteitä. Jos vastuukysymykset ovat olleet epäselviä, niin mallin vapaa käyttö projektin eri vaiheissa on muuttunut vaikeaksi. Tämä estää mallintamisesta saavutettavien parhaimpien hyötyjen käyttöönoton. (Ashcraft 2008). Tästä on käytännön esimerkki: Suunnittelu tehdään hyödyntäen mallipohjaisia järjestelmiä ja ne luovutetaan tilaajalle perinteisinä dokumentteina. Tilaaja antaa dokumentit edelleen urakoitsijalle, joka tuottaa dokumen-

teista jälleen mallin omaa käyttötarkoitustaan varten. Suunnittelija ei voi antaa mallia eteenpäin urakoitsijalle, sillä suunnittelija joutuisi kantamaan vastuun mallin mahdollisista virheistä. Rakennusala ei ole kuuluisa yhteistyöstä. Sopimuksissa on perinteisesti hyvin tarkkaan rajattu eri organisaatioiden ja henkilöiden roolit, vastuut ja velvollisuudet. Yhteistyötä korostavat prosessit, kuten BIM erityisesti kannustavat kommunikoimaan, yhteiseen päätöksentekoon ja keskinäiseen riippuvuuteen, joka hämärtää toimijoiden väliset rajat. Liiketoimintamallit eivät tue BIM teknologiasta saatavien hyötyjen käyttöönottoa. BIM rikkoo myös perinteisiä vastuukysymyksiä. Suunnittelusta on perinteisesti ollut vastuussa yksi henkilö, mutta yhteistyöhankkeissa, jossa mallia päivittävät useat henkilöt suunnittelua ei valvo tietty henkilö tai organisaatio. Erityisesti USA:ssa, jossa suunnittelu on luvanvaraista tämä aiheuttaa ongelmia vastuukysymyksissä. Yleensä BIM:stä puhutaan hyvin teknologialähtöisesti. Aivan kuin pelkkä teknologia riittäisi tuomaan kaikki hyödyt. Tärkeämpää olisi miettiä miten BIM muuttaa nykyisiä kaupallisia malleja. Sen sijaan, että BIM nähtäisiin vain teknologiana, tulisi sitä analysoida projektin toteutustapana, johon liittyy uusia riskejä, hyötyjä ja riippuvuuksia. (Ashcraft 2008). BIM Handbook toteaa myös johdannossaan, että mallintaminen luo perustan uusille rakentamisen mahdollisuuksille sekä suhteiden ja roolien muutoksille projektitiimeissä. Jos BIM otetaan käyttöön oikein, niin BIM mahdollistaa yhtenäisemmän suunnittelu- ja rakentamisprosessin, minkä tuloksena saadaan raken-

nusten parempi laatu edullisemmalla hinnalla ja lyhyemmällä projektin kestoajalla. (Eastman et al. 2011, 332).

Yhteistoimintaan kannustavat sopimusmallit

Valitettavasti uudet BIM:n edut mahdollistavat hankintatavat eivät ole vielä laajemmalti käytössä, mikä hankaloittaa BIM:n käytöstä saatavien hyötyjen realisoitumista. Australialainen Allians si-menetelmä on lupaava, sillä siinä riskit ja hyödyt jaetaan tasan kaikkien osapuolien kesken. Vastaavasti USA:ssa on kehitetty IPD (Integrated Project Delivery) hankintatapa, joka huomioi tasapuolisemmin kaikkien hankkeeseen osallistuvien edut ja velvollisuudet. (Ashcraft 2008). Mallintamisen paras hyöty on yhteistyön mahdollistaminen ja saman tiedon hyödyntäminen useassa käyttötarkoituksessa. Lean Construction ja BIM eivät ole riippuvaisia toisistaan. Lean Construction käytäntöjä voidaan soveltaa ilman BIMä ja BIM voidaan ottaa käyttöön ilman Lean Contructionia. Tästä on lukuisia esimerkkejä viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuitenkin oletetaan, että täysi potentiaali rakennusprojektien parantamiseksi voidaan saavuttaa vain, jos niiden (Lean Construction & BIM) käyttöönotto on integroitu, kuten se on tehty IPD (Integrated Project Delivery) menetelmässä. (Sachs et al. 2009, 3). Samanlainen huomio on tehty AIA:n (American Institute of Architects) dokumentissa IPD:stä: “vaikka on mahdollista toteuttaa IPD hanke ilman

3/2013 • Rakennustekniikka

mallintamista, niin on se tämän tutkimuksen suositus ja mielipide, että mallintaminen on olennaista IPD:n edellyttämän yhteistyön saavuttamiseksi”.

Standardit sopimusmallit ovat tarpeellisia

Standardisopimusasiakirjojen puute estää BIM:n käyttöönottoa. Standardisopimukset ovat tarpeellisia useasta eri syystä. Ne määrittelevät liiketoimintamallin tarjoten suositellun toimintatavan. Standardit sopimusasiakirjat tarjoavat yksimielisen tavan, jolla riskit jaetaan, korvaukset määritellään, miten riidat ratkaistaan ja vakuutukset hoidetaan. Räätälöidyt sopimukset, elleivät ne ole laadittu kokeneiden toimijoiden avulla, ovat usein epätasapainoisia ja jättävät huomiotta olennaisia asioita. Standardisopimukset vähentävät myös aikaa, joka tarvitaan roolien ja vastuiden määrittämiseen. (Ascraft 2008).

Suunnittelijat ovat avainasemassa BIMin käytössä

Ashcraft on hyvin kiteyttänyt suunnittelijan kohtaamat haasteet BIMin käyttöönoton edelläkävijöinä. Suunnittelijat luovat tietomallin, jota rakentajat, ylläpito-organisaatiot sekä muut hankeosapuolet voivat hyödyntää ja täydentää projektin aikana. Suunnittelijoiden on tehtävä merkittäviä investointeja sekä ohjelmiin, laitteisiin, koulutukseen sekä omien toimintaprosessiensa muuttamiseen. Hyödyt, joita omistaja saa BIM:n käytöstä ovat ilmeisiä. Mallit mahdollistavat suunnitel-

Rakennustekniikka • 3/2013

mien optimoinnin, mallit vähentävät suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä virheitä, suunnittelun koordinointi eri suunnittelualojen kanssa on helpompaa ja tulee vähemmän reklamointeja. Omistaja voi käyttää mallia kohteen ylläpitojärjestelmänä ja myös käytön aikana. Urakoitsijat hyötyvät kun laatu paranee, kustannukset vähenevät ja toimitusajat lyhenevät. Suunnittelijoille sen sijaan BIM:n taloudelliset hyödyt eivät ole niin ilmiselviä. Kunnollisesti käyttöönotetut BIM-järjestelmät mahdollistavat sen, että tieto on vain yhdessä paikassa ja tieto on ristiriidaton. Saman tiedon käyttäminen uudelleen ilman konversioita ja siirtotöitä ja mahdollisuus tutkia nopeasti eri suunnitteluvaihtoehtoja parantaa tehokkuutta ja laatua. Jos suunnittelijalle ei ole varattu sopimuksessa osuutta koko hankkeen säästöistä, niin omistaja saa suurimman hyödyn. Kuitenkin suunnittelijan on investoitava uuden järjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon. Mallintamisen käytön hyötyjen epätasainen jakautuminen on merkittävä käytännön este, sillä suunnittelijat ovat avainasemassa BIM:n käytössä. Suunnittelijoiden tulee uudistaa työtavat ja jos he eivät saa osuutta taloudellisesta hyödystä niin heillä on vähän kannustimia omaksua mallintamisen prosesseja. BIM:n käyttö saattaa sen sijaan lisätä suunnittelijan vastuita, joten suunnittelijalla on merkittäviä syitä olla ottamatta BIM käyttöön.

BIM on myös tiedon varasto ylläpitoa varten

BIMin käyttö on lähtenyt liikkeelle suunnittelijoiden toimesta. Rakentajat voivat hyödyntää malleja laadun parantamisessa, tuotannonsuunnittelussa sekä auto-

maattisessa rakentamisessa. Tällaisia hankkeita on jo ollut useita ja nämä ovat tuoneet mallintamisen edut myös ylläpitäjien ulottuville. Kaikki oleellinen suunnittelun ja rakentamisen aikana kertynyt tieto voidaan tallettaa tietomalliin. Mikäli rakentamisen aikana kerätään vielä tarkka tieto toteutuneesta rakenteesta, niin ylläpitäjällä on varsin hyvä lähtökohta suoriutua tehokkaammin ylläpitotehtävästään. Avainasemassa on oikea ja tarkka tieto ylläpidettävästä kohteesta. Vain se tieto jolla on merkitystä ylläpito-organisaatiolle, on siirrettävä eteenpäin tietomallissa. Ylläpitomallia voidaan käyttää huoltotoimenpiteiden suunnitteluun ja seurantaan sekä huolto- ja pelastushenkilökunnan koulutukseen. Merkittävä hyöty on jo se, että vältytään tarpeelta varastoida fyysisesti suuri määrä perinteisiä dokumenttimappeja. Tarvittavan tiedon löytäminen tietomallista on myös äärettömän paljon helpompaa kuin etsiminen dokumenteista. Havainnot perustuvat Vianovan saamiin kokemuksiin käytännön hankkeissa.

BIM on merkittävä mahdollisuus edelläkävijöille

Suomi on edelläkävijä maailmassa BIMin hyödyntämisessä. Muut maat ottavat myös mallipohjaisia järjestelmiä käyttöön yhä paremmin tuloksin. Suomenkin on tehostettava mallintamisen hyödyntämistä pitääkseen paikkansa maailman huipulla. Parhaiten mallintamisen hyödyt saadaan käyttöön, mikäli hankintatapa suosii yhteistyötä, kuten IPD ja Allianssimallit. Nämä ovat kuitenkin perusmuodossaan raskaita eivätkä hevin korvaa perinteisiä hankintamenetelmiä varsinkaan pienemmissä hankkeissa, joita hankkeet val-

taosiltaan ovat Suomessa. Tästä syystä mallintamisen esteitä on poistettava perinteisissä hankintamenetelmissä. Tämä onnistuu luomalla standardisopimuksia, joissa määrittelemällä tarkasti toimijoiden vastuut. Oleellista on mahdollistaa mallin siirto eri toimijoiden välillä ja elinkaaren vaiheesta toiseen standardi tiedonsiirtokuvausta hyödyntäen. Prosessit on myös hiottava perinteisistä dokumenttipohjaisista hyödyntämään mallintamisen edut. Prosessin kehittämiseen antaa Lean menetelmät erinomaisen avun. Ilokseni

olen huomannut, että tällaisia kehityshankkeita on useita käynnissä Suomessa. RYM Oy luo tiedonsiirtorajapintoja, mallinnusohjeita ja sopimusmalleja kehityshankkeissaan. Yleiset tietomallivaatimukset on julkaistu. Aalto yliopisto, Oulun yliopisto ja Tampereen tekninen yliopisto ovat panostamassa BIM-koulutukseen. Lean menetelmiä ollaan soveltamassa suomalaisiin hankkeisiin sekä Aaltoyliopiston että Oulun yliopiston kehittämishankkeissa. Ne yritykset pärjäävät parhaiten kilpailussa, jotka kehittävät toimintaansa

asiakkaan saaman lisäarvon maksimoinnin suuntaan, ja välttyvät houkutuksilta saavuttaa lisää liikevaihtoa osaoptimoimalla omaa etua hankkeen kokonaisedun vastaisesti. Nämä edelläkävijäyhtiöt hyödyntävät jo mallintamisen ja Leanin tuomia mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen. ■

Lähteet: Ashcraft, H. (2008). “Building Information Modeling: A Framework for Collaboration.” Construction Lawyer, 28 (3) 1-14. Eastman, C., Teicholz, P., Sacks, R. and Liston, K. (2011-04-14). “BIM Handbook: A Guide to Building Information Modeling for Owners, Managers, Designers, Engineers and Contractors”. Wiley. Kindle Edition. Kindle Locations 332, 338-34. Grilo, A. ja Jardim-Goncalves R. (2010) “Value proposition on interoperability of BIM and collaborative working environments.” Automation in Construction, 19 (2010) 522–530. Khosrowshahi, F. ja Arayici, Y. (2012) ” Roadmap for implementation of BIM in the UK construction industry.” Engineering, Construction and Architectural Management, 19 (6) 610-635. Sacks, R., Koskela, L., Dave, B. ja Owen, R. (2009) ” The Interaction of Lean and Building Information Modeling in Construction.” Journal of Construction Engineering and Management, 11 (2009) 3. Wong, A., Wong F. ja Nadeem A. (2009) “Comparative roles of major stakeholders for the implementation of BIM in various countries”. Finnish BIM Survey 2013. Kysely tehtiin huhtikuussa 2013. Kyselyn toteuttivat Rakennustietosäätiö RTS ja Suomen buildingSMART yhteistyössä RIBA Enterprises Ltd:n kanssa. Lance P. (2012). Autodesk University esitelmä ”Applied VDC and VR Models, Methods, and Processes for Civil Infrastructure Projects”. 27-29.11.2012. Las Vegas, NV.

3/2013 • Rakennustekniikka

Teksti: Dipl.ins. Heikki Halttula Kirjoittaja on RILin tietomallitoimikunnan puheenjohtaja

RILin tietomallitoimikunta

ILin Tietomallitoimikunnan tavoitteena on lisätä tietämystä infra- ja talonrakennusalan tietomallinnuksesta, sen hyödyistä ja riskeistä sekä edistää tietomallien käyttöä projekteissa sekä ylläpidossa koko elinkaaren ajan. Tavoitteena on, että mallintaminen on jatkossa luonteva osa kaikkea alan suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja ylläpitoa. Toimikunta perustettiin vuon na 2009 jatkamaan RILissä aiem min toimineen tietotekniikkajaoksen toimintaa. Tietotekniikkajaos tuli alkuperäisessä tarkoituksessaan tarpeettomaksi, sillä tietotekniikka on tänä päivänä itsestään selvä osa kaikkea toimintaa eikä sinänsä ole tarvetta enää erikseen avittaa sen käyttöä. Tietomallitoimikunta on tarkoitettu kaikille talonrakentamisen ja infran tietomallintamisesta kiinnostuneille. Toimikunnassa on tällä hetkellä noin 30 jäsentä, joista useat ovat tietomallintamisen vahvoja osaajia. RIL tietomallitoimikuntaan toivotaan jäseniksi edustajia kattavasti alan yksityisistä ja julkisista organisaatioista. Tällä hetkellä kaipaamme lisää edustajia rakennut-

Rakennustekniikka • 3/2013

tajien, urakoitsijoiden ja tilaajien eri organisaatioista. Jäseneksi voi päästä ilmoittamalla halukkuudestaan toimikunnan puheenjohtajalle tai sihteerille. Hakemus käsitellään seuraavassa toimikunnan kokouksessa.

Haluatko mukaan toimintaan?

RIL tietomallitoimikunnan kotisivuille (http://www.ril.fi/fi/alankehittaminen/tietomallinnus/) on koottu perustiedot tietomallinnuksesta. Lisäksi kotisivuilta on linkit tärkeimpien rakennusalan tietomalleihin liittyvien organisaatioiden kotisivuille, joiden kautta pääsee jo varsin syvälle tietomallinnuksen ytimeen. Kotisivut on tarkoitettu helpoksi lähestymistavaksi tietomal-

litekniikkaan. Tavoitteena on palvella tietolähteenä rakennusalan toimijoita, joilla on perustiedot tietotekniikasta. Tiedotamme tietomallinnuksesta ja sen eduista yrityskäynneillä, omilla seminaareilla ja osallistumalla alan yleisiin seminaareihin. RIL tietomallitoimikunnan kokouksissa käsitellään laajasti tietomallinnuksen periaatteita ja strategioita siitä millaista tietomallitekniikkaa ja miten sitä alalla tulisi soveltaa. Keskustelut alan eri asiantuntijoiden kesken lisäävät jo sinänsä tietämystä ja yhtenäistävät alan käytäntöjä.

Mallintamisen hyödyt ovat ilmeisiä. Jos hankkeiden lähtötiedot toimitetaan alalla yhdessä sovituissa formaateissa, voidaan aineiston muokkauksesta ja tiedon uudelleen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia vähentää merkittävästi. Toinen merkittävä mallinnuksen tuoma hyöty saavutetaan, kun suunnitteluvirheet ja eri tekniikkalajien törmäykset löydetään ja korjataan ennen rakentamista. Tällöin hanke suunnitellaan mallipohjaisesti ja samaan malliin yhdistetään kaikki tekniikkalajit. Yhdistelmämallista voidaan löytää päällekkäisyydet ohjelman avulla. Mikäli hankkeen eri osille on kiinnitetty aikataulu, niin voidaan tut-

kia myös hankkeen rakennettavuutta ja löytää päällekkäisyydet tiettynä ajanhetkenä. Merkittävin säästöpotentiaali löytyy kuitenkin itse rakentamisprosessin tehokkuuden parantamisessa. Viimeisimmässä RIL tietomallitoimikunnan seminaarissa hyödyt nostettiin vahvasti esiin. Aiemmissa seminaareissa on nostettu esiin muun muassa Lean-menetelmät ja niiden mahdollistama prosessien tehostaminen. Haasteina mallintamisen käytössä on edelleen vakiintumattomat arkistointi- ja hankintakäytännöt. Tällä hetkellä tietomallinnuksen saralla tapahtuu paljon kehitystyötä. RYM Oy:n FINBIMhankkeessa laaditaan infra-alalle Inframodel3-tiedonsiirtoformaattia mallimuotoisen tiedon siirtoon, annetaan ohjeita itse mallintamistyöhön sekä kehitetään hankintamenetelmiä. Lisäksi Suomen ensimmäiset COBIM-hankkeessa laaditut kansalliset tietomallivaatimukset on julkistettu. Rakentamisen ja kiin-

teistön ylläpidon lisäksi Suomen ensimmäiset kansalliset tietomallivaatimukset koskevat nyt myös projektin hallintaa ja energiaanalyysejä. Tietomallivaatimusten tavoitteena on yhdenmukaistaa ja vakinaistaa rakentamisen toimintatapoja. Mielestäni alalle on muodostunut toimiva ekosysteemi mallintamisen taitavia suunnittelijoita, rakentajia, ylläpitäjiä ja tilaajia. Tämä mahdollistaa alan nopean siirtymisen laajamittaiseen mallien hyödyntämiseen ja sitä kautta tehokkaampaan, edullisempaan ja laadullisesti parempaan rakentamiseen. ■

3/2013 • Rakennustekniikka

Viimeinen silaus

Rakennustekniikan loppuvuoden lahjavinkit Isänpäivä ja joulu lähestyvät. Lahjapaniikin iskiessä tarjoaa yksilöiden ja yhteiskunnan kimuranteista suhteista ammentava kaunokirjallisuus oivan ratkaisun. Ja kun hankkii teokset sähköisessä muodossa, saa lahjan antaja ansaitusti edelläkävijän maineen. Rakennustekniikka kokosi listan rakentamisaiheisista satiireista helpottamaan syksyn valintoja. PS. Myös tehokkaalla sähkö- tai polttomoottorilla varustetut koneet ja laitteet ovat aina nappivalinta. Hannu Raittila: Atlantis. WSOY 2003. 344 s.

Atlantiksen tapahtumapaikkana on veden alle uponnut suomalainen kylä, jossa on aikanaan asunut tekniikkaa vailla eläneiden vanhauskoisten ortodoksien yhteisö. Noussut vesi on säilönyt tämän kansatieteellisen erikoisuuden kuuden metrin syvyyteen. Paikalle saapuu liikemies Saarilahti, jonka tuotteita ovat maailman myydyimmät tietokonepelit. It-miljonäärimme ihailee valistusaikaa, hyödyn ja järjen aikakautta ja haluaa tehdä virtuaalibisneksen sijasta vaihteeksi jotain todellista. Hän aikoo rakentaa kylän paikalle teemapuiston, johon hän suunnittelee Suomen aikakausista kertovaa esityssarjaa.

Tuomas Vimma: Raksa. Gummerus 2011. 437 s.

Raksan päähenkilö Sami on noin kolmevitonen opiskelunsa kesken jättänyt rakennusinsinööri, joka toiminut työnjohtotehtävissä pienessä rakennusfirmassa. Firma lähtee alta, eikä uutta työtä olekaan niin vain otettavissa. Sitten kuin ihmeen kautta hänelle avautuu projektinvetäjän pesti hienossa helsinkiläisessä Hyperborea Constructions -nimisessä firmassa, jonka omistajan tytär Danika Stenhammar johtaa käytännön toimia. Firman toimintaperiaat-

Rakennustekniikka • 3/2013

teet ja -tavat ovat täysin armotonta työntekijöiden piiskaamista. Esimerkiksi projektipäälliköiltä edellytetään 24/7-sitoutumista ja tavoitettavuutta.

päällä tulee eteen ja piippuun, joka lähtee uunin otsalta ylös vesikattoa kohti.” Tulee kesä. Vaikka uuni valmistuu, rakentaminen jatkuu.

Tuomas Vimma: Ruutukymppi. Gummerus 2013. 348 s.

Mikael Niemi: Veden viemää. Suom. Jaana Nikula. Like 2013. 298 s.

Ruutukymppi on jatkoa Raksalle. Hyperborea on kasvanut, ja projektipäällikkö Sami alkaa olla kyllästynyt lähes ympärivuorokautiseen työntekoon. Viimeinen pisara on sankariarkkitehti Van Der Dick, kilpakosija, joka ilmaantuu kuvioihin ja hurmaa Samin pomon Danikan. Kun Danikaa ei kiinnostaa muu kuin sankariarkkitehdin ehtymätön etevyys ja luonnonkiharat kutrit, Sami päättää tehdä irtioton.

Pohjois-Ruotsissa lähellä Norjan rajaa Luulajajoessa on tuhka tiheässä vesivoimaloita, joiden padot vangitsevat mahtavia vesimassoja. Kiivaan runsassateisen syksyn jälkeen tapahtuu jotain, minkä ei pitänyt koskaan olla mahdollista: padot murtuvat, ja kuin tyhjästä nousee tsunami. Kustantaja lupaa ”Populaarimusiikkia Vittulajänkältä” kirjoittajan tuoreessa romaanissa ”selviytyjiä, uhreja, rakkautta ja raakuutta”.

Antti Hyry: Uuni. Otava 2009. 400 s. Finlandia-palkinnon voittaja 2009.

Meren rannalla mies on rakentanut taloa jo kauan. Nyt pitäisi lämmitystä ja leipien paistamista varten muurata uuni. “Hän rupesi muistelemaan mallia, uunia Hökän pirtissä. Uuni oli sisältä melkein metrin korkuinen, holvattu tiilistä, peränurkissa liekeille lähdöt. Kun kanavat tulevat uunin päällypuolella eteen ja sivuja alas ja alhaalla kääntyvät takaseinää kohti ja siellä takana uunin keskellä yhtyvät ja kanava nousee ylös ja keskellä uunin

Jutut koonnut Helena Soimakallio.

RAKENNUSTARVIKE- JA LIIKEHAKEMISTO

Uusimmat ohjeet RIL 77-2013 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket

+358 10 8322 200

Skol ry:n jäsen SATAMIEN, VESITEIDEN JA AVOMERIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUA

RIL 216-2013 Rakenteiden ja rakennusten elinkaaren halinta RIL 248-2013 NR-kattorakenteen jäykistyksen suunnittelu ja toteuttaminen

VIANOVA.FI

RIL 261-2013 Routasuojaus – rakennukset ja infrarakenteet Lisätietoja: www.ril.fi/kirjakauppa

Olemme erikoistuneet laadukkaiden betonielementtien valmistukseen ja nopeaan toimitukseen työmaille. SFS

SFS-Inspecta Oy sertifiointi

Kosken Betonielementti Oy Turuntie 107, 31500 KOSKI TL p. 050 5696 341 www.koskenbetonielementti.fi

Maankäytön ja rakentamisen suunnittelua -menestyksellä. www.a3.fi 3/2013 • Rakennustekniikka

Järjestösi ma neuvottele jäsenetu!

Ota nyt lapsellesi tapaturmavakuutus, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa paitsi vapaa-ajan, myös kaikki urheilulajit 18 ikävuoteen saakka. Erillisiä lajikohtaisia lisenssivakuutuksia et siis tarvitse. Kuulostaa aika kivalta, vai mitä? Katso kuinka saat lapsen tapaturmavakuutuksen tällä hinnalla.

010 19 19 19

Vakuutuksen myöntää Vakuutusyhtiö Kaleva