Rakennustekniikka 2.2021

2 2021

8 MAIJA JOKELA on Vuoden rakennus­ alan diplomi-insinööri

13

44

OPINTOKYSELY: vastaajista 80 % on valinnut oikean alan

EU-TAKSONOMIA mullistaa koko Euroopan rahoitusjärjestelmää

Meillä on insinöörin hyvä olla.

Liity joukkoon!

Ihmisiä, joiden kanssa rakennat rohkeasti parempaa

ains.fi

jäsen, Päivitäthän jäsentietosi osoitteessa www.riljasen.fi Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, ilmoitathan sähköpostiosoitteesi Jatalle, jatta.lytter@ril.fi Näin pysyt lehtietujen lisäksi ajan tasalla kaikista RILin jäseneduista ja -palveluista.

Rakennustekniikka -lehden aiemmat numerot löydät osoitteesta www.ril.fi/rakennustekniikkalehdet

VALITSE PITKÄIKÄINEN JA LUJA FINNFOAM LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN Liikuntapaikkarakentamisessa Finnfoam-routaeristeet varmistavat pinnoitteiden kestävyyden.

Lämmitetyillä tai jäähdytetyillä alueilla ne myös parantavat energiatehokkuutta.

Ikaalisten pesäpallokentän toteutuksessa haluttiin varmistaa laadukas lopputulos.

TIET JA PIHAT

ALAPOHJA

Lujuutensa ja vettymättömyytensä ansiosta Finnfoam soveltuu erinomaisesti talojen, teiden ja pihojen routaeristeeksi. Eriste voidaan asentaa lähelle maanpintaa, eikä suuria massanvaihtoja tarvitse tehdä.

Finnfoam parantaa selvästi maanvaraisen laatan toimivuutta ja rakenteen viansietokykyä.

Vettymättömyys, lujuus ja suuri vesihöyrynvastus varmistavat Finnfoamin eristyskyvyn säilymisen.

Finnfoamiin luotetaan myös Tampereen raitiotien routasuojauksessa, joka eristetään kauttaaltaan.

Finnfoam ehkäisee alapohjien kosteusongelmia korkealla vesihöyrynvastustuksellaan.

Routa on vahva vääntäjä. Luotettava eriste vastaa vääntöön: Finnfoam on varma valinta teiden, piha-alueiden, liikuntapaikkojen ja rakennusten routasuojaukseen. Se on myös kosteusteknisesti turvallisin, painumaton alapohjan eriste.

ASENNUSOHJEET JA TARKAT TIEDOT OIKEAN TUOTTEEN VALITSEMISEEN LÖYTYVÄT OSOITTEESTA WWW.FINNFOAM.FI

2 2021

16 ROTI 2021-tuloksia: ”Rakennusten joustavuus, laatu ja ylläpito avain­ asemassa kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.”

28 Onko modulaarisuus avain tuottavuuden kasvuun?

5

Pääkirjoitus

6

Signaalit

8

Vuoden rakennusalan DI: ”On kasvatettava asioita, jotka ovat hyvin.”

12

RILin Opintokysely 2021:”Opinnot etenivät koronasta huolimatta.”

16

Rakennukset ja energiaverkot ROTI 2021 -esittelyssä

24

Teollisuuden sivuvirroista meluvalliksi

27

Vieraana Pekka Tuomaala: ”Älyä lämpöolosuhteiden säätöön.”

28

Modulaarisuus rakentamisessa

31

Tuomas Suur-Uski: Talot vähähiilisiksi materiaaleilla vai energialla?

34

HAMK-selvitys: Kestävä kehitys haastaa rakennusalaa

38

Positive energy district: A new puzzle piece for cities’ energy transformation

44

Lakiklinikka: KIRA-sektori osana EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmää

46

KIRA-kasvuohjelma on alan vastuullisuuslupaus

48

Teekkari: Hae RILin apurahoja!

54

Alan nuori osaaja: Marleena Jurvanen

44 EU-taksonomia listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia.

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA RIL ry PAINOSMÄÄRÄ Keskimäärin 6 000 kpl PÄÄTOIMITTAJA Miimu Airaksinen TOIMITUS Henriikka Hellström, Jenni Ahola, etunimi.sukunimi@ril.fi ULKOASU Susa Laine, susalainen.fi THE FINNISH CIVIL ENGINEERING CONSTRUCTION JOURNAL 77. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen

ILMOITUSMYYNTI RIL Henriikka Hellström, henriikka.hellstrom@ril.fi

ISSN 0033-913X (painettu) ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu)

TOIMITUKSEN OSOITE Rakennustekniikka c/o Suomen RIL ry,

4 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

KANSIKUVA Katri Lehtola PALAUTE JA JUTTUIDEAT Miimu Airaksinen, miimu.airaksinen@ril.fi Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki.PAINOPAIKKA Printall AS

PÄÄTOIMITTAJA MIIMU AIRAKSINEN MIIMU.AIRAKSINEN@RIL.FI @MIIMUAIRAKSINEN

PÄÄKIRJOITUS

RAKENNUKSET − SEINIÄ, TILOJA VAI PALVELUITA? Suomessa rakennetaan vuosittain uutta kerrosalaa noin kahdeksan miljoonaa neliötä, josta 3,5 miljoonaa neliötä eli noin 45 prosenttia on asuinrakennuksia. Uudisrakentamisen määrä on kuitenkin vain 1–1,5 prosenttia vuodessa koko rakennuskannan määrästä.

Rakennusten pitkäikäisyyden vuoksi uudisrakentamisen päästöjen minimointi on tärkeää. Olemassa olevaa rakennuskantaa on myös uudistettava kestävästi. Sen energiankulutus vastaa noin 76 prosenttia päästöstä. On itsestään selvää, että päästöjä tulee pienentää, mutta yhtä itsestään selvää pitäisi olla, että laatua täytyy parantaa.

Asuntojen määrällä ja sijainnilla on keskeinen merkitys työvoiman liikkuvuutta parannettaessa. Asuntoja täytyy olla riittävästi siellä, missä niitä tarvitaan. Myös muualla kuin kasvukeskuksissa tarvitaan rakentamista, sillä paljon rakennuksia sijaitsee myös paikoissa, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia tai rakennukset eivät sovellu niille tarkoitettuun käyttöön. Tarvitaan siis muuntojoustavuutta ja muunneltavuutta.

Ennen kaikkea muuttuviin kaupungin ja käyttäjien tarpeisiin pitää vastata nopeasti ja joustavasti. Tämä tarkoittaa ketterää kaavoitusta ja rivakkaa rakentamista.

Digitalisaatio on edennyt reippaasti, mutta kirimistä on tehtävä edelleen. Vain näin digitaalisuudesta saadaan kaikki hyöty irti. Digitaalisia ratkaisuita pitäisi voida hyödyntää myös teolliseen rakentamiseen

täysmääräisesti. Modulaarisessa rakentamisessa on paljon etuja, ja oikein toteutettuna se parantaa sekä teknistä että esteettistä laatua. Digitaalisuus tuo meille lisäksi mahdollisuuden parantaa rakennusten käyttöä ja käyttökokemusta.

Digitaalisilla järjestelmillä saadaan myös parempaa infoa rakennuksista ja alueista; esimerkiksi mitä tiloja alueella on ja miten niitä käytetään. Lisäksi järjestelmien avulla osataan ohjata tilojen käyttöä tehokkaammaksi. Tämä on tärkeää, onhan tyhjä tila ympäristön kannalta huonoin vaihtoehto. Älykäs tekniikka oppii myös säätämään sisäolosuhteita asukkaiden mieltymysten mukaan, tarjoten näin viihtyisyyttä. Älykkyys mahdollistaa lisäksi uusien, elämää helpottavien palvelujen tuottamisen. Seinien ja laitteiden rakentamisesta pitäisikin siirtyä palvelujen tarjoamiseen. Mitä onkaan asuminen palveluna tai koulu palveluna? Älykäs tekniikka on tarpeellinen integraattori tulevaisuuden palveluille. Tekniikan avulla kaikkien elämä on piirun verran mukavampaa ja ympäristön resursseja säästävää.

Walt Disneyn sanoin: ”Voit unelmoida, suunnitella ja rakentaa upeimman paikan maailmassa. Mutta vasta ihmiset tekevät unelmasta totta.”

Tilat joustavat, mutta joustavatko käytännöt? Osaammeko tarttua mahdollisuuteen ja olla edelläkävijöitä?

RAKENNUSTEKNIIKKA ilmestyy tänä vuonna neljästi sekä printtinä että diginä. Löydät aiemmat numerot osoitteesta: www.rakennustekniikkalehti.fi 5

SIGNAALIT KOONNUT Miimu Airaksinen

ROBOTTI Miten robotti toimii rakennustyömaalla? Aalto-yliopisto tutkii Spot-robotin käyttöä työmaalla Building 2030 hankkeessa. www.aalto.fi/fi/building-2030

LAATUHAVAINNOT PUURAKEN­TAMINEN Onko puurakentaminen kilpailukykyistä? Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön avoimella innovaatioalustalla CoreLabissa pohditaan puurakentamista monen konkreettisen esimerkin avulla. https://sites.tuni.fi/corelab/

6 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

Laatuhavainnot rakentamisessa ovat oppimisen käyttämätön voimavara. Oppiminen kannattaa, onhan virheiden korjaamisen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista suuri, eri lähteiden mukaan viidestä jopa 20 prosenttiin. Lue lisää Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jossa myös FISE Oy:n tärkeä toiminta on esillä. https://bit.ly/3bRLSVh

KESTÄVÄ KASVU Oulun yliopiston kansainvälisessä webinaarissa pohdittiin hankinnan merkitystä kestävälle kasvulle the Green Arctic Building -projektissa. https://site.uit.no/grab/

TYÖTURVALLISUUS­ PAKKI Rakennustuoteteollisuus RTT avasi työturvallisuuspakin edistämään rakennustuoteteollisuuden pk-sektorin turvallisuutta. https://työturvallisuuspakki.fi

ASUKASKESKEISYYS Minkälaiset ovat tulevaisuuden asukaskeskeisimmät asumisen ratkaisut ja palvelut? Tutustu VTT:n juuri päättyneeseen ASTU-hankkeeseen: https://bit.ly/3wug5S9

7

TEKSTI: Henriikka Hellström KUVA: Katri Lehtola

Vuoden rakennusalan DI, Ramboll Finlandin toimitusjohtajaksi siirtyvä Maija Jokela:

"On kasvatettava asioita, jotka ovat hyvin."

Syyskuun alussa Rambollin toimitusjohtajana aloittava Jokela odottaa uutta innolla. Uudet työkaverit ja suurempi vastuualue tuovat uralle uutta kipinää kahdenkymmenen Sweco-vuoden jälkeen. Alalle hän kaipaa lisää rohkeutta.

MAIJA Jokelan valinnassa Vuoden 2021 rakennusalan diplomi-insinööriksi painoi RILin hallituksen mukaan muun muassa Jokelan pitkä kokemus alalta. Swecoon hän tutustui jo opiskeluaikoinaan, toimien Sweco PM:n toimitusjohtajana viimeiset seitsemän vuotta. Uudet saappaat odottavat syyskuun alussa, Ramboll Finlandin toimitusjohtajana.

Jokelasta taival Sweco PM:n johdossa oli erittäin antoisa. Samanaikaisesti toimitusjohtajaa koeteltiin muun muassa paljon julkisuutta saaneessa Länsimetro-hankkeessa, jonka suurin yhteistyökumppani Sweco on projektinjohtamisessa ja rakennuttamisessa. ”Länsimetronkin hankalista paikoista selvittiin yhteistyöllä, ja hyvin. Oma rehti ja aito asenne on tär8 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

keää. Johtajan pitää olla myös valmis myöntämään, jos ei tiedä jotakin. Ylipäänsä alalle tarvitaan johtajia ja asiantuntijoita, jotka uskaltavat tuoda asioita esille ja ottaa kantaa vaikeisiinkin asioihin. Muuten emme voi kehittyä”, Jokela sanoo.

Tämä menee yksiin RILin hallituksen perustelujen kanssa. Niissä Jokelaa kuvataan erittäin pidetyksi esimieheksi ja kollegaksi, joka pitää tärkeänä selkeän kommunikoinnin merkitystä sekä kaikkien osapuolten osallistamista hankkeiden eri vaiheissa. ”Jokelalla on ilmiömäinen kyky motivoida ja luoda positiivista ilmapiiriä, edistäen samalla omassa työssään kestävää kehitystä”, RILin hallitus kuvailee.

Tuore Vuoden rakennusalan DI toivoo Suomeen enemmän kannustavaa kulttuuria syyllisten

Maija Jokela siirtyy Sweco PM:n toimitusjohtajan roolista Ramboll Finlandin toimitusjohtajaksi syyskuussa. ”Rakennusalalla ollaan Suomessa liian vaatimattomia.

Toivon enemmän rohkeutta ottaa kantaa ja nostaa esille onnistumisia”, hän sanoo.

9

Maija Jokela • • •

Kotoisin: Kempeleestä, asuu Helsin­ gin keskustassa Perhe: Aviomies ja alakouluikäinen lapsi Harrastukset: Juoksu ja muu liikun­ ta, lapsen kanssa puuhailu ja lukemi­ nen

Urastepit • Diplomi-insinööriksi vuonna 2006 Teknillisestä korkeakoulusta, pääai­ neena rakentamistalous, sivuaineena rakennusmateriaalitekniikka • Ramboll Finland Oy:n toimitusjohta­ jaksi 9.2021 alkaen, Sweco PM:n toi­ mitusjohtajana 2013-2021, Sweco PM:ssa vuodesta 2006 alkaen – projekti-insinöörinä ja -päällikkönä sekä myynti- ja projektijohtajana, CM-Urakointi Oy:ssa erilaisissa teh­ tävissä 2000-2006 – ensin osa-ai­ kaisena assistenttina ja valvojana Leppävaaran kaupunkirataprojektis­ sa ja myöhemmin projekti-insinöö­ rinä ja -päällikkönä Muuta • Suunnittelu- ja konsulttiyrityset SKOL:n varapuheenjohtajana 2020-, RAKLIn hallituksessa 2017–2018 ja RILin hallituksen jäsenenä 20082010 • Vuoden 2021 rakennusalan diplomiinsinööri • Vuoden Nuori Johtaja, TOP 10, vuonna 2016 • Teknologiateollisuuden Vuoden Nuori Johtaja, TOP 5, vuonna 2016

10 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

etsimisen sijaan. Yksi hyvä lähestymistapa tähän ovat erilaiset yhteistoimintamallit. Niihin Jokela tutustui perinpohjaisesti jo vuosia sitten, toimiessaan Lielahti-Kokemäki-hankkeessa. ”Kyseessä oli Euroopan ensimmäinen allianssihanke, joten tietämys alliansseista lähti useimmilla nollasta ja kasvoi vauhdilla. Sen jälkeen Sweco on ollut mukana todella monessa allianssihankkeessa.”

Jokela vastasi myös vuosina 2008–2012 projektinjohtajana Keski-Pasilan ratapihan muutoksista. Tuolloin hän sanoo oppineensa paljon kaupunkikehittämisestä. ”Päätös Vuosaaren sataman rakentamisesta mahdollisti Keski-Pasilan rakentamisen. Vuosaaren rakentamisen vanavedessä Pasilasta vapautui tonttimaata, kun rautatiealuetta ei enää tarvittu keskustan tavarasatamien käyttöön.”

KESKIPISTEESSÄ KEHITTÄMINEN MYÖS JATKOSSA Rambollin toimitusjohtajan paikassa Jokelaa kiehtoo muun muassa kestävän yhteiskunnan rakentaminen vastuullisen liiketoiminnan kautta. ”Minulla on Rambollista todella positiivinen mielikuva. Rambollissa vastuullisuus ja näkemyksellisyys ovat vahvoja arvoja, ja ne kohtaavat hyvin omien arvojeni kanssa”, Jokela kertoo.

Hän sanoo olevansa erittäin innostunut tulevasta. ”Monimuotoisena tiiminä voimme kehittää yhä parempia palveluja asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin.”

DIVERSITEETTIIN KIINNITETTÄVÄ HUOMIOTA Jokela on Suomessa vielä melko harvinaisuus – naisia ei löydy rakennusalan korkeimmilta liiketoiminnan, saati toimitusjohtajan, palleilta vielä montaakaan. Lisäksi hän on toiminut usean yrityksen ja järjestön hallituksessa.

Jokelan mukaan sukupuolten välisessä tasa-arvossa on myös pohjoismaiden välillä isoja eroja ja

työtä on vielä tehtävänä. Diversiteetti ylipäänsä on esimerkiksi Ruotsissa pidemmällä. Myös eritaustaiset ja eri-ikäiset ihmiset tiimissä ovat tärkeitä.

Itse äitiyslomalta aikoinaan Sweco PM:n toimitusjohtajan tehtäviin pyydetty Jokela sanoo saaneensa paljon mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Päätöksentekijät ja uusien tehtävien mahdollistajat ovat olleet pääosin miehiä. ”Pitää uskaltaa ottaa vastuuta ja tuoda esille halu edetä. Vieläkin törmää ajatukseen, että naisen palkkaaminen johtotehtäviin on erilainen ja rohkea teko.

Silmäni ovat auenneet tähän, ja siihen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tasa-arvoa edistämään tarvitsemme fiksuja ihmisiä, sekä miehiä että naisia.”

Jokela toimii myös RILin Naisverkostossa yhtenä verkoston sparrareista. Verkoston tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja naisten uramahdollisuuksien edistämiseksi ja naisten johtamis- ja asiantuntijavalmiuksien parantamiseksi. ”Mielestäni on tärkeää kasvattaa niitä asioita, jotka organisaatiossa ovat hyvin. Johtajien on näytettävä suuntaa ja annettava vastuuta. Jokaisella pitäisi olla tunne, että omalla työllä on merkitystä”, Jokela tiivistää.

Näitä mentoreitani arvostan Juho Lipsanen – mentorini johtamises­ sa, joka on haastanut hyvin omien toivei­ deni hahmottamisessa ja sanoittamises­ sa.

Isäni – tärkeä tuki ja sparraaja vaikeissa tilanteissa, kokenut mediakonkari.

CM-Urakoinnin aiemmat toimitusjohtajat – kokeneiden konkareiden ryhmä, jolta olen saanut mainiota oppia ja vink­ kejä moniin tilanteisiin.

Kolme lupaavaa nuorta Iida Arima – tietomallintamisen guru, jolla on mainio tapa selventää asiaa myös muille.

Elsa Valta – vesialan nuori kyky, vuoden nuori konsultti 2020.

Henri Ahoste – jämpti ja aikaansaava tyyppi.

VUODEN RAKENNUSALAN DIPLOMI-INSINÖÖRI Vuodesta 1997 alkaen myönnetyn tunnustuspalkinnon kriteereitä ovat laadukas insinööriosaaminen, henkilön esimerkillisyys, helppo samaistuttavuus, positiivinen vuorovaikutus alalla sekä ammattikunnan arvostuksen edistäminen. Valinnan tekee RILin hallitus. Lisätiedot: www.ril.fi/vuodendi 11

MISSÄ YLIOPISTOSSA OPISKELET TAI OPISKELIT?

SUUNNITTELETKO VAIHTAVASI TAI OLETKO JO VAIHTANUT OPINTOJASI POIS RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ALALTA?

Aalto-yliopisto 58 %

81 % En ole vaihtanut, enkä suunnittele vaihtavani

Tampereen yliopisto 19 % Oulun yliopisto 15 % LUT-yliopisto 7 % Jokin muu, mikä 1 %

10 % Harkitsen vaihtamista, mutta en ole varma 5 % Suunnittelen vakavasti vaihtavani 4 % Jokin muu, mikä

Opetusjärjestelyt ovat tarkoituksenmukaiset ja joustavat (kurssien aikataulutus, opetuksen sijainti, kurssimateriaalin saatavuus)

3,63 4,05 3,51 3,85

Opetetut asiat ovat mielekkäitä

3,74 3,89 3,49 3,89

Opetusmateriaali on ajankohtaista ja tarjoaa viimeisintä tietoa

3,8 3,89 3,51 3,74

Opetushenkilökunnan asiaosaaminen on syvällistä

4,21 4,26 3,84 4,09

Koen saavani riittävästi palautetta oppimisestani

2,91 2,53 2,91 2,91

Opintosuoritusten arviointi on oikeudenmukaista ja tasapuolista

4,02 3,84 3,88 3,94

Koen tarvittaessa saavani apua opiskeluuni liittyvissä kysymyksissä

3,67 4 3,91 3,7

Koen etäopinnot lähiopetusta kuormittavammiksi

3,15 3,84 2,72 3,3

Opetuksen laatu on kärsinyt etäopintojen aikana

3,2 3,58 3,14 3,26

Aalto-yliopisto

12 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

LUT-yliopisto

Suunnittelu Konsultointi Projektinjohto Suunnittelunohjaus

58,7 % 56,9 % 49,8 % 24,0 %

Oulun yliopisto

Tampereen yliopisto

TEKSTI: Annika Grönvall Graafit: RILin Opintokyselyn 2021 pohjalta Susa Laine

Opinnot etenivät koronasta huolimatta RILin opintokyselyssä 2021 opiskelijat arvioivat opintojensa etenemistä sekä pandemiatilanteesta johtuneen etäopiskelujakson vaikutuksia. Kyselyssä tiedusteltiin myös opetuksellisia asioita, kansainvälisyyttä sekä työssäkäynnin vaikutuksia opintoihin.

KULUNUT lukuvuosi oli poikkeuksellinen, mutta pandemiatilanteesta huolimatta, kyselyyn vastanneista teekkareista noin 46 prosenttia oli kuitenkin edennyt opinnoissaan omien tavoitteidensa mukaisesti. Luku on hieman matalampi kuin edellisessä opintokyselyssä kaksi vuotta sitten.

Kyselyn perusteella DI-tutkintoon tähtäävät kandidaattivaiheen opinnot kestivät keskimääräinen 3,6 vuotta. LUT-yliopistossa kandivaiheen keskimääräinen pituus oli lyhin, eli 3,2 vuotta ja Tampereella pisin, 4,2 vuotta. Maisterivaiheen pituuden keskiarvo oli 3,5 vuotta, eivätkä yliopistokohtaiset erot olleet merkittäviä.

Kyselyn vastausten perusteella teekkari valmistuukin rakennetun ympäristön alalla diplomi-insinööriksi noin seitsemässä vuodessa, viiden vuoden tavoiteajan sijaan. Opinnot kestävät vastaajilla keskimäärin vuoden enemmän kuin vuoden 2019 kyselyyn vastanneilla.

Tutkinnon suorittamisen hidastumisen suurimpana syynä pidettiin työssäkäyntiä, joka vaikutti eniten Tampereella ja vähiten Oulussa. Muita merkittävimpiä syitä opintojen hidastimiselle olivat heikko motivaatio, koronapandemia sekä aktiivinen toiminta opiskelijajärjestöissä. Noin puolet opiskelijoista

kertoi suorittaneensa lukuvuoden aikana vähintään 60 opintopistettä.

Kaikissa yliopistoissa alan työllisyystilanne, kiinnostus aiheeseen ja innostavat luennot olivat suurimmat syyt suuntautumisvalintoihin. Opintosuoritusten arviointia pidettiin tasapuolisena ja oikeudenmukaisena kaikissa neljässä yliopistossa.

Opintojen etenemisen kannalta ylivoimaisesti suurimmaksi hyödyksi koettiin opiskelutovereilta saatu tuki ja itsenäinen tiedonhaku. Selkeästi hyödyllisimpänä oppimistapana vastaajat pitivät kurssitehtävien tekoa. Tätä mieltä oli yliopistosta riippumatta noin 46 prosenttia vastaajista.

ETÄOPINTOJEN HAASTEET Keväällä 2020 kaikki Suomen yliopistot siirtyivät etäopetukseen pahenevan koronatilanteen vuoksi. Opiskelijoiden hyvinvoinnin heikkeneminen näkyi terveydenhuollon ruuhkautuneissa mielenterveyspalveluissa. RILin kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia myös etäopiskelun vaikutuksista opintoihin.

Mielekkäimmäksi etäopiskelun kokivat oululaiset, ja Oulun teekkarit olivat vahvimmin myös ainakin osittaisen etäopiskelumahdollisuuden kannalla tule13

2,91

Opintosuoritusten arviointi on oikeudenmukaista ja tasapuolista

4,02 3,84 3,88 3,94

Koen tarvittaessa saavani apua opiskeluuni liittyvissä kysymyksissä

3,67 4 3,91 3,7

Koen etäopinnot lähiopetusta kuormittavammiksi

3,15 3,84 2,72 3,3

Opetuksen laatu on kärsinyt etäopintojen aikana

3,2 3,58 3,14 3,26

Aalto-yliopisto

LUT-yliopisto

Suunnittelu Konsultointi Projektinjohto Suunnittelunohjaus En osaa vielä sanoa Työnjohto Opetus- ja/tai koulutustehtävät Hankinta Työmaainsinööri Rakennustyö Jokin muu, mikä Kaupalliset markkinointitehtävät

MIHIN TYÖTEHTÄVIIN TOIVOISIT ENSISIJAISESTI TYÖLLISTYVÄSI TAI OLETKO JO TYÖLLISTYNYT?

Miten yliopisto ja sen henkilökunta voisivat ottaa opiskelijat etäopintojen aikana paremmin huomioon?

- Kurssien perusteellinen suun­ nittelu ja opetukseen panosta­ minen huomioiden etäopinnot sekä niihin kuluva työmäärä.

Oulun yliopisto

Tampereen yliopisto

58,7 % 56,9 % 49,8 % 24,0 % 15,9 % 14,5 % 11,0 % 8,8 % 8,8 % 7,1 % 3,9 % 3,5 %

- Osittainen opintotilojen avaa­ minen. Kotona vapaa-aikaa ja opintoja on vaikea erottaa toi­ sistaan, sillä kouluasiat pyörivät mielessä usein myös vapaa-­ ajalla.

- Tukipalveluiden tukeminen, jotta apua olisi helpommin saa­ tavilla.

- Etäopintojen myötä vuorovai­ kutus muiden kurssitovereiden kanssa on vähentynyt. Tehtävien pohtiminen ryhmässä ei ole niin helppoa kuin ennen. Olisi tär­ keää, että kursseilla kanssakäy­ mistä muiden opiskelijoiden kanssa lisättäisiin.

SUURIMMAT SYYT OPINTOJEN VIIVÄSTYMISELLE

19,2 %

14,2 %

13,3 %

13,3 %

12,1 %

Työssäkäynti

Heikko motivaatio

Aktiivisuus opiskelija­ järjestössä

Yksittäinen vaikea tai työläs kurssi

Koronapandemia

14 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

vaisuudessakin. Lappeenrannassa etäopintojen tuomat käytännöt koettiin selvästi muita yliopistoja raskaammiksi.

Vaikka yleiset luvut opintojen etenemiselle näyttävätkin hyvältä, kertoivat opiskelijat olevansa uupuneita etäopiskelujen vuoksi. Vain reilu kolmannes vastaajista koki yliopiston ja sen henkilökunnan tarjoaman avun riittäväksi etäopintojen aikana.

Avoimissa vastauksissa korostuivat eniten kaipaus vuorovaikutukseen, yliopiston henkilökunnan heikko tiedottaminen esimerkiksi kurssien toteutustavoista, heikko keskittymiskyky opiskeluympäristössä sekä mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen.

Kaikista kyselyyn vastanneista lähes 70 prosenttia kaipaa jo kurssitovereiden kohtaamisia yliopistolla.

Ei liene epäselvää, että myös opiskelijat alkavat olla väsyneitä pandemian aiheuttamaan tilanteeseen.

TYÖELÄMÄVALMIUDET TAMPEREELLA PARHAIMMAT Kaikista neljästä yliopistosta tamperelaiset kokivat saavansa parhaat valmiudet työelämään. Muissa yliopistoissa työelämätaidoista koettiin saatavan eniten oppia tiimityöskentely- ja neuvottelutaitoihin.

Heikoimman arvosanan opiskelijat antoivat yliopistojen tarjoamille valmiuksille yritystoiminnan perusteisiin. Tampereen yliopistossa yhteistyötä alan yritysten kanssa tehtiin eniten.

Vastaajista reilu kolmannes työskenteli osa-aikaisesti opintojen aikana. Heistä noin neljännes kertoi työskentelevänsä oman alan työtehtävissä. Kuusi prosenttia kertoi tekevänsä työtä päätoimisesti.

Puolet työssäkäyvistä arvioi, että työnteko opintojen ohella ei vaikuta opintojen tavoiteajan pitenemiseen. Työssäkäyvistä reilu kolmannes kertoi työnteon hidastavan opintoja korkeintaan vuodella. Lukema oli korkein Lappeenrannassa ja matalin Aallossa.

Noin kolme neljästä opintojen ohessa työskentelevästä kertoi oppineensa töiden myötä paljon asioita opetuksen ulkopuolelta. Työelämän hyödyiksi koet-

tiin myös parempi asioiden sisäistäminen konkreettisten asioiden kautta sekä taloudellinen varmuus.

Työssä käymisen suurimmat negatiiviset vaikutukset liittyivät opintojen tavoiteajan pitenemisen lisäksi haasteisiin ajanhallinnassa ja stressitason kohoamiseen. Töiden jäljiltä huvenneiden voimavarojen vuoksi opiskeluihin ei myöskään enää riittänyt aina tarpeeksi paukkuja.

KANSAINVÄLISYYS HOUKUTTELEE Kyselyn perusteella diplomityön kirjoittavat innokkaimmin englanniksi LUT:n, ja vastahakoisimmin Tampereen yliopiston opiskelijat. Aalto-yliopiston opiskelijoista 28 prosenttia kertoo kirjoittavansa diplomityönsä englanniksi, kun Oulussa melkein puolet vastanneista ei ollut vielä päättänyt diplomityönsä lopullista kieltä.

Työskentely ulkomailla kiinnostaa, sillä kaikista vastaajista vain reilu viidennes kertoo kotimaan työmahdollisuuksien riittävän.

ALA TUNTUU OMALTA Vastaajista 98,2 prosenttia on jatkanut, tai aikoo jatkaa, kandidaattivaiheen jälkeen alan maisteriohjelmassa.

Kyselyyn vastanneista noin 81 prosenttia ei ole vaihtanut, eikä aio vaihtaa pois rakennetun ympäristön alalta. Tyytyväisimpiä alan valintaan olivat Tampereen yliopiston opiskelijat, joista noin 89 prosenttia kertoi pysyvänsä varmasti alalla. Oulussa noin 81 prosenttia, sekä Aalto-yliopistossa että LUT:ssa noin 78 prosenttia vastaajista koki olevansa tyytyväisiä alan valintaan.

Opintokyselyyn vastasi 283 henkilöä pääosin Aalto-yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Oulun yliopistosta ja LUT-yliopistosta. Heistä 2,8 prosenttia kertoi jo valmistuneensa alan diplomi-insinööriksi.

15

”Rakennusten joustavuus, laatu ja ylläpito ovat avainasemassa kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.”

Heidi Falkenbach Professori, Aalto-yliopisto

RAKENNETUN OMAISUUDEN TILA 2021

Rakennetun omaisuuden tila ROTI on joka toinen vuosi tehtävä puolueeton asiantuntija-arvio ra­ kennetun omaisuuden tilasta. ROTI- 2021-rapor­ tissa nostetaan esille etenkin kaupunkien merkitys talouden ja innovaatioiden moottoreina sekä kiertotalouden edistäjinä. Raportin koostamiseen osallistui yli 120 kiinteistö- ja rakennusalan asian­ tuntijaa.

Esittelemme jokaisessa tämän vuoden numeros­ sa ROTI 2021 -hankkeen tuloksia: 1/2021: Liiken­ neverkot ja Yhdyskuntatekniikka (vesihuollon, jäte­ huollon ja kiertotalouden osiot), 2/2021: Raken­ nukset ja Yhdyskuntatekniikka (energiaverkkojen osio), 3/2021: Koulutus ja kehitys sekä 4/2021: Ark­ kitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide.

WWW.ROTI.FI

WWW.ROTI.FI/BLOGIT

@ROTI2021

ROTI-JULKAISUN TILAUKSET: WWW.ROTI.FI

16 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

ROTI2021

TEKSTI JA KUVAT: ROTI 2021 -raportti

Rakennukset-paneeli:

Rakentaminen ristipaineessa Rakennuksiin ja rakentamiseen kohdistuu ennennäkemättömiä paineita. Kaupungeissa asuvan väestön osuus kasvaa, ja sen myötä tarvitaan kestävää lisä- ja uudistavaa rakentamista. Samaan aikaan rakentamiseen liittyviä ympäristövaikutuksia pitää pystyä hallitsemaan ja pienentämään. Rakennusten kysyntä muuttuu nopeammin kuin niiden tekninen käyttöikä.

KAUPUNKIEN asukasmäärä kasvaa joka puolella maailmaa. Suomessa kaupunkiseuduilla asuu 72 prosenttia väestöstä. Kasvun myötä tarve kestävälle lisäja uudistavalle rakentamiselle lisääntyy.

Toisaalta kaikkeen rakentamiseen liittyy huomattavia ympäristövaikutuksia hiilipäästöjen, materiaalin- ja vedenkulutuksen sekä muiden ympäristövaikutusten vuoksi. Jotta pystymme tekemään osamme ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, rakentamista on tehtävä harkiten ja rakennusten on pystyttävä palvelemaan pidempään.

Aina kun rakennetaan uusi rakennus, syntyy hiilidioksidipäästöjä. Rakennusmateriaalien päästöjen pienentämiseksi tehdään jo nyt paljon kehitystyötä.

Uudisrakentamisen määrä on kuitenkin vain 1-1,5 % vuodessa. Rakennusten pitkäikäisyyden vuoksi niiden elinkaaren aikaiseen energiatehokkuuteen, raaka-aineiden kulutukseen sekä päästöjen minimoimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa.

Olemassa oleva rakennuskanta kuluttaa luonnollisesti suurimman osan energiasta, ja tuottaa näin suurimman osan, eli 76 prosenttia päästöistä. Tämän vuoksi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on erittäin tärkeää. Merkittävää on erityisesti rakennuksen huippukuormien ohjaus älykkäällä teknologialla. Tällä tavoin maksimitehon tarvetta voidaan pienentää 10-35%.

Lisäksi tarvitaan uusia malleja toteuttaa ja rahoittaa korjausrakentamista.

TAVOITTEENA JOUSTAVAT TILAT Kaupungistumisen myötä rakentamisen tarve on suuri erityisesti kasvukeskuksissa. Ketterä ja laadukas kaavoitus on avainasemassa, jotta asuntotarpeeseen voidaan vastata kestävästi. Myös muualla kuin kasvukeskuksissa tarvitaan uutta rakentamista, sillä rakennukset sijaitsevat paikossa, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia, tai ne eivät sovellu niille tarkoitettuun käyttöön.

17

Asuintalot 7 040 Kaukolämpö 6 786

Käyttövaiheen energia 13 008 Sähkö 2 823

Kevyt polttoöljy 2 866

Rakennukset 15 400

Muut 3 691

Maakaasu 266 Turve 253 Hiili 9

Teollisuus 2 279

Raskas polttoöljy 813 Betonirakennukset 1 358 Muut rakennukset 37 Puurakennukset 448 Teräsrakennukset 126

Työmaatoiminnot 812 Yhteensä 17 093

Materiaalit rakennukset 1 987

Tiilirakennukset 15 Rakennukset tuntematon materiaali 3 Diesel 342 Moottoribensiini 6 Muovi 80 Alumiini 60 Metalli 20

Kuljetus 348 Kaukolämpöverkko 10

Vesijohtoverkko 40 Materiaalit liikenneverkot 434

Teräs 46

Tiet 76

Kupari 1

Rautatiet 36

Asfaltti 76 Betoni 358

Infra 1 403

Materiaalit yhdyskuntatekniikka 220

Sähköverkko 170

Jäte 290

Muu 322

Kiviainekset 1

Lähde: Rakennetun ympäristön hiilielinkaaren nykytila www.rakennusteollisuus.fi/tiekartta

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HIILIJALANJÄLJEN NYKYTILA. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kt CO2 läpileikkauksena yhdeltä vuodelta.

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Suhteellinen SRI, %

1967 Asuinrakennus

2010 2018

SRI (SMART READINESS INDICATOR) ERI RAKENNUSTYYPEISSÄ.

Kauppakeskus

2003

Hotelli

Suhteellinen SRI kuvaa rakennuksen älykkyyttä verrattuna sen laskennalliseen potentiaaliin (maksimi 100%). SRI kuvaa esimerkiksi rakennuksen kykyä joustaa energian huippukuorman hallinnassa. Kuvan SRI on laskettu vuoden 2018 menetelmän mukaisesti.

Lähde: Janhunen E, et al 2019 ja Aalto-yliopiston projekti ”SRI-menettelyn toteutus Suomessa” (2020)

2020

1990 2004

Toimisto

2013 2014

2015

Koulu

2018 Rakennusvuosi

20

RAKENTAMISEN AIKAISEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖN MERKITYS KASVAA SEN MYÖTÄ, MITÄ ENERGIATEHOKKAAMPI RAKENNUS ON, JA MITÄ VÄHÄPÄÄSTÖISEMPÄÄ ENERGIAA RAKENNUS KÄYTTÄÄ ELINAIKANAAN. Lähde: A Säynäjoki, J Heinonen, S Junnila 2012, Environmental Research Letters 7 (3), 034037

18 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

40

60

80

50 v

Rakentaminen

käyttö

100 v

Rakentaminen

käyttö

50 v

Rakentaminen

käyttö

100 v

Rakentaminen

käyttö

100

120

140

1000 t CO2ekv

Määräystenmukainen

Passiivienergia

Samaan aikaan käyttäjien tarpeet muuttuvat ennätyksellisen nopeasti: työ muuttuu ja digitalisaatio muuttaa toimintatapoja. Lisäksi kriisit sekä muut shokit voivat muuttaa kysynnän rakennetta hyvin nopeallakin tahdilla.

On selvää, että nykyisiä rakennuksia suunnitellessamme emme voi tietää, mitkä ovat käyttäjien tarpeet ja preferenssit 60 vuoden päästä. Siksi rakennusten joustavuus, sopeutumiskyky ja resilienssi ovat keskeisiä kestävän rakentamisen edellytyksiä. Pitkäikäinen tilakanta edellyttää kykyä sopeutua käyttäjien ja kysynnän muutoksiin, sekä korkea­ luokkaista laatua rakentamisessa ja ylläpidossa.

Rakennusten ja niiden käyttöä koskevan säätelyn pitää kehittyä joustavampaan suuntaan. Rakennusten on joustettava kysynnän mukaan, sillä rakennus ilman käyttäjää on usein rakennus ilman ylläpitoa.

Tilat ovat palvelu, jota tarjotaan talouden toimijoille. Kun tilat palvelevat käyttäjän toimintaa, niille riittää kysyntää. Tällöin niitä pystytään ylläpitämään ja ajanmukaistamaan.

Muuntojoustava tila sopeutuu ketterästi kysynnän muutoksiin ja on siksi resilienssi toiminnallisten tarpeiden muutoksille. Jos kysynnän rakenne muuttuu merkittävästi, rakennusten käyttötarkoituksen on myös joustettava. Samoin rakennusten sisätilat pitää suunnitella joustavasti, jotta ne vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Myös luvituksen joustavuutta täytyy lisätä.

Tiivistämisen edellytyksenä onkin täydennysrakentaminen ja strateginen purkaminen, tarkoituksenmukaista suojelua unohtamatta. Täydennysrakentamisen edistämisen instrumenttivalikoimaa pitää edelleen kehittää. Erityinen haaste on taloyhtiön tontilla tapahtuva täydennysrakentaminen.

Strateginen purkaminen on keskeinen luovan tuhon edellytys, mutta se edellyttää tehokkaampaa koordinaatiota kaavoitus-, lupa- ja rakennussuojeluviranomaisten kesken.

KETTERÄÄ KAAVOITUSTA JA PURKAVAA TÄYDENTÄMISTÄ

LAATU KESTÄVYYDEN EDELLYTYKSENÄ

Paine tiivistää kaupunkirakenteita kasvaa edelleen.

Hyvä tiivistäminen edellyttää luovaa tuhoa myös rakennetussa ympäristössä: epätarkoituksenmukaisesti tai tehottomasti hyödynnettyjä alueita vapautetaan ja kehitetään tarkoituksenmukaisempaan käyttöön. Vaikka lähtökohtaisena tavoitteena pitää olla olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen, luova tuho pitää nähdä myös mahdollisuutena uudistaa kaupunkirakennetta ja tehostaa maankäyttöä.

JOUSTAVAA TILANKÄYTTÖÄ JULKISISSA RAKENNUKSISSA Myös julkisten toimijoiden palvelukiinteistöiden käyttöä on joustavoitettava ja tehostettava. Monissa palvelukiinteistöissä on erikoistiloja, joille on kysyntää myös virastoaikojen ulkopuolella. Mahdollistamalla monitoimijuus, jo rakennettuja tiloja käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja samalla vähennetään uudisrakentamisen tarvetta. Joskus tehokkain ratkaisu voi olla sopeuttaa käyttö tilaan, eikä toisinpäin.

Palveluverkko ja sen vaatimukset kehittyvät ajassa. Palvelutilojen pitäisi mahdollistaa joustavuus palveluverkon sisällä. Siinä missä rakennusta voidaan tarvita nyt päiväkotina, voi se tulevaisuudessa toimia kouluna. Jos tilan, tai sen mahdollistaman palvelun tarve ei ole pysyvä, ratkaisuna voi toimia väliaikaiset tilat.

Terveellinen, turvallinen ja toiminnallisesti laadukas rakennus, joka inspiroi arkkitehtuurillaan, kestää myös aikaa. Taide ja muotoilu tukevat toiminnallisuutta ja tilassa viihtymistä. Rakennukset kestävät aikaa vain silloin, kun ne rakennetaan laadukkaasti, niitä käytetään oikein ja niitä ylläpidetään asianmukaisesti. Terveet tilat -toimintamalli on kehitetty erityisesti tukemaan kuntia ennakoivassa kiinteistönpidossa.

Hyvällä sisäympäristöllä on merkittävä vaikutus 19

TOTEUTUNEIDEN ASUNTOKAUPPOJEN PERUSTEELLA ASUKKAAT ARVOSTAVAT OMAA TILAA. Kesämökkien kauppamäärät ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana (2015-19) 16 %, ja korona-aikana vuodessa jopa 35 %.

12%

Vanhat omakotitalot

15%

Uudet omakotitalot

Toteutuneiden asuntokauppojen kasvu vuosina 2015-2020 Vanhat kerrostalot

3% 6%

Uudet kerrostalot

Lähde: KVKL 2020

600 000

500 000

400 000

300 000

200 000

0

100 000

-100 000

-200 000

Väestömuutos (hlö) Aikuisten määrän muutos (hlö)

ASUNTORAKENTAMISEN TARPEEN ENNUSTE.

Asuntotarpeen muutos (as. kpl) Poistuma rakennuskannasta (as. kpl)

Asuntorakentamista tarvitaan erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla, mutta myös muualla Suomessa tarpeiden muuttuessa.

Lähde: Vainio, T. (2020). Asuntotuotantotarve 2020-2040. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 377 https://doi. org/10.32040/2242-122X.2020.T377 Kuvan lähde Vainio T. VTT ja RT 2020

Suurimmat kaupunkiseudut (14 kpl)

Asuntotuotantotarve (as. kpl) Väestömuutos (hlö) Aikuisten määrän muutos (hlö) Asuntotarpeen muutos (as. kpl) Poistuma rakennuskannasta (as. kpl)

Muu Manner-Suomi

Asuntotuotantotarve (as. kpl) Väestömuutos (hlö) Aikuisten määrän muutos (hlö) Asuntotarpeen muutos (as. kpl) Poistuma rakennuskannasta (as. kpl)

Manner-Suomi yhteensä

KUNNISSA ON PALJON KORJAUSIÄSSÄ OLEVIA RAKENNUKSIA. SAMAAN AIKAAN RESURSSIT OVAT RAJALLISET. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 2020

20 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

Asuntotuotantotarve (as. kpl)

ihmisten hyvinvointiin ja kokemukseen sisäympäristöstä. Ilmanvaihdon merkitys on suuri sisäilman laadun kannalta. Merkitys korostuu erityisesti erilaisten epäpuhtauksien leviämistä tarkasteltaessa, kuten koronaepidemia on osoittanut.

Rakennukset, ja niissä hyödynnettävä tekniikka ja teknologia monimutkaistuvat ja erikoistuvat. Rakennusalan innovaatiot edellyttävät yhteistyötä ja rakentamisen laatu syntyy rakennetun systeemin, ei pelkästään yksittäisten komponenttien, laadusta. Siksi suunnittelua ja rakentamista pitää tehdä eri asiantuntija-alojen yhteistyönä; kuitenkin niin, että kukin tuntee ja tietää oman vastuunsa.

Energiansäästö- ja matalahiilitavoitteet on lähtökohtaisesti sisäistetty sektorilla hyvin. Kuitenkin hiilineutraaliuden edistämisen toimenpiteet ja optimointi pitää aloittaa ajoissa ja ulottaa koko rakennetun ympäristön elinkaarelle − kaavoituksesta rakentamiseen, ylläpitoon ja purkuun.

Rakennesuunnitteluvaiheessa monet mahdollisuudet on jo hukattu. Myös materiaalien käytön hiili- ja ympäristövaikutusten sisäistämisessä ja kiertotalousajattelussa on vielä sarkaa.

sä turvallisuuden ja terveyden. Vaihtoehtoisesti rakennus voi olla paikassa, jossa sille ei ole kysyntää.

Tällöin oikea ratkaisu voi olla antaa tilaa uudelle.

ENNAKOIVA YLLÄPITO SÄILYTTÄÄ RAKENNUKSEN ARVON Ennakoiva ylläpito pitää rakennuskannan käyttökuntoisena. Ylläpito yksinään ei kuitenkaan riitä, rakennuksia on myös käytettävä oikein ja teknisten ominaisuuksien sallimissa rajoissa. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut mahdollistavat sisäilmaolosuhteiden ja rakenteellisten riskien systemaattisemman seurannan, ja siten ongelmiin puuttumisen.

Pitkäikäinen rakennus kohtaa elinkaarensa aikana erilaisia vaiheita. Tarkoituksenmukainen korjaaminen ylläpitää rakennuksen palvelukykyä. Perusparantaminen ja ajanmukaistaminen on ekologisesti ja taloudellisesti järkevintä silloin, kun rakennus parannetaan tuottavimpaan ja parhaimpaan käyttöönsä.

Aina rakennusta ei enää kannata korjata. Rakennuksessa voi olla ongelma, joka vaarantaa käyttäjien21

45% 99% 30,6%

Oulu

Uusiutuvan energian osuus energialaitoksessa Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteen materiaalien kierrätys

YHDYSKUNTAJÄTTEEN KIERRÄTYS JA UUSIUTUVAN ENERGIAN OSUUS ENERGIALAITOKSISSA.

Jyväskylä

Tampere

46% 99% 65%

56% 99% 44% Lappeenranta Lahti

Turku

45% 98,5% 59% HSY

52% 99%

100

SÄHKÖVERKKOJEN INVESTOINNIT.

200

Helsinki

300

2016 2017 2018 2019

Lähde: Energiavirasto.

22 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

54% 100% 85%

46% 99% 53%

12%

400

500

Vantaa

600

700

50%

800

Milj. €

Energiaverkot ENERGIAVERKKOJEN MERKITYS KOROSTUU Energiaverkkojen merkitys korostuu entisestään hiilineutraaliin yhteiskuntaan pyrittäessä. Uusiutuvan energian sekä hajautetun tuotannon lisääntyessä vahvat energian siirto- ja jakeluverkot sekä niiden toimintavarmuus ovat erittäin keskeisiä. Ilman vahvoja ja toimivia energiansiirtoverkkoja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista.

Sähköverkkoihin onkin investoitu merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viimeaikaiset myrskyt ovat osoittaneet, että jo tehdyt investoinnit ovat parantaneet toimitusvarmuutta, ja keskeytysten määrää ja kestoa on pystytty vähentämään merkittävästi. Toistaiseksi investoinnit ovat painottuneet taajamiin, ja seuraavien 15 vuoden aikana investoinnit jatkuvat haja-asutusalueilla.

Energia-alan investoinnit ovat monikertaisia muihin teollisuuden aloihin verrattuna, merkittävänä kokonaisuutena investoinnit sähköverkon toimintavarmuuteen 600-900 M€ vuosittain.

Investoinnit ovat olleet vaikuttavia, sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat puolittuneet kuluneen vuosikymmenen aikana, ja päästövähennykset jatkuvat.

Sähkön tuotannosta 82 % on hiilidioksidineutraalia ja 47 % perustuu uusiutuvaan tuotantoon.

Vastaavasti kaukolämmössä 49 % tuotannosta on hiilidioksidineutraalia ja uusiutuvaan tuotantoon perustuvaa. Hukkalämpöjen osuus myydystä kaukolämmöstä on nyt noin 10 %, luvun arvioidaan kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Energiaverkkoihin, kuten muuhunkin käyttöinfraan, liittyy haasteita haja-asutusalueilla ja muuttotappiokunnissa. Haja-asutusalueilla ja pienemmissä, asiakaskunnaltaan harvoissa verkoissa pitkät jakelun toimitusmatkat, suuri johtopituus asiakasta kohti, johtopituuteen suhteutuvat häviöt ja vähenevä

asiakaskunta aiheuttavat tulevaisuudessa haasteita.

Sähkömarkkinoiden sääntelyssä pitäisi kuitenkin turvata nykyisenkaltaiset yhtenevät toimitusvarmuuden vaatimukset nykyisillä jakelualueilla. Tarpeen mukaan tulee miettiä soveltuvia teknisiä ratkaisuja paikallisesti.

ENERGIAPOSITIIVISET ALUEET TARVITSEVAT ÄLYKÄSTÄ ENERGIAVERKKOA Energiaa tarvitaan lähes kaikkeen yhteiskunnan perustoimintojen pyörittämisessä, jolloin luotettavilla energiaverkoilla on elintärkeä rooli yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Älykkäillä energiaverkoilla ja energian varastoinnilla (sähkö, lämpö ja jäähdytys) mahdollistetaan myös tehokkaasti hajautetun uusiutuvan energian tuotanto. Varmat ja vahvat verkot mahdollistavat nojaamisen vaihtelevaankin uusiutuvan energiatuotantoon, siinä missä varastot ja kysyntäjoustot mahdollistavat tuotannon ja kulutuksen siirtoa vähäpäästöisemmille energian lähteille.

EU:n kaupunkikehitystavoitteena on energiapositiiviset korttelit ja alueet. Tällaisten alueiden toteuttaminen erityisesti Suomen ilmastossa ei ole mahdollista ilman älykkäitä energiaverkkoja ja energian varastointia.

Suomi on maailmanlaajuisesti edelläkävijä älykkäissä energiaverkoissa. Myös kaukolämpöverkoston asiakkailla on käytössään energiankulutuksen etäluentamahdollisuus, ja jakelun energiatehokkuuteen on panostettu verkostoja eristämällä ja virtaamia optimoimalla. Energiaverkkojen älykkyyttä voitaisiin hyödyntää vielä tehokkaammin, jos vanhaa rakennuskantaa korjattaessa älykäs ohjaus- ja säätömahdollisuus huomioitaisiin nykyistä paremmin, jolloin kuormien ohjaaminen olisi tehokkaampaa.

23

TEKSTI: Jutta Nuortila-Jokinen, teollisuusprofessori, kiertotalouden erotustekniikka, LUT-yliopisto ja Antti Häkkinen, professori, nesteen ja kiintoaineen erotus, LUT-yliopisto KUVAT: LUT-yliopisto, Jutta Nuortila-Jokisen arkisto ja Janne Tiainen, GRK Infra Oy

SIVUVIRROISTA MELUVALLIKSI – UUDEN MATERIAALIN TARINA Kaupunkien infrastruktuuria rakennetaan nykyisin pääasiassa teräksellä vahvistetuista sementtipohjaisista materiaaleista.

Sementin vuosittaisen, maailmanlaajuisen kulutuksen on arvioitu liki kaksinkertaistuvan nykyisestä noin neljästä gigatonnista vuoteen 2100 mennessä. Samanaikaisesti Suomessa syntyy merkittäviä määriä erilaisia teollisia sivuvirtoja, jotka soveltuisivat hyvin erilaisten kiertotaloustuotteiden raaka-aineiksi.

Hanke Euroopan aluekehitysrahaston Urban Innovation Action (UIA) –aloitteesta ra­ hoitettu Urban Infra Revolution (UIR) -hanke käynnistyi marraskuussa 2017 ja päättyi vuoden 2020 lopussa. Lappeen­ rannan kaupunki oli hankkeen koordi­ naattori ja muut projektipartnerit olivat LUT-yliopisto, Apila Group, FIMAtec, Metso:Outotec, Totaldesign, Design Reform, LAB-ammattikorkeakoulu, Imatran seudun kehitysyhtiö (Kehy), Nordkalk, Metsä Group, UPM ja Stora Enso.

Lisäinfoa: www.greenreality.fi/urban-infra-revo­ lution-uir-hanke www.uia-initiative.eu/en/uia-cities/lap­ peenranta

24 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

EU:n Urban Innovation Actionin rahoittaman 3-vuotisen Urban Infra Revolution (UIR) -hankkeen tavoitteena oli kehittää paikallinen kiertotaloustuote, 3D-tulostettava geopolymeerikomposiitti (GPC).

Kiertotaloustuote valmistettiin teollisia sivuvirtoja hyödyntämällä ja siitä muotoiltiin esineitä kaupunki-infrastruktuurin tarpeisiin.

Projektin alussa kartoitettiin muun muassa Lappeenrannan lähialueiden tärkeimmät potentiaaliset geopolymeerien raaka-ainelähteet, joista jatkotutkimuksiin seuloutui kaikkiaan 23 sivuvirtaa, näistä 18 Kaakkois-Suomesta. Kaakkois-Suomessa syntyy paljon erilaisia sivuvirtoja, kuten biotuhkia, lietteitä, soodasakkaa, rikastushiekkaa, metallikuonaa ja rakennusjätettä, jotka useimmiten jäävät vielä suurelta osin hyödyntämättä.

Tutkimuksissa selvitettiin, mistä alkuaineista ja yhdisteistä sivuvirrat koostuvat ja millaisia fysikaalisia ominaisuuksia niillä on. Tämä tehtiin mittaamalla muun muassa kiintoaineiden kemiallista koostumusta, partikkelikokoa ja -muotoa, ominaispinta-alaa, liukenemista ja lämmönkestävyyttä. Kaikki nämä vaikuttavat raaka-aineiden käyttäytymiseen

jatkojalostuksessa. Karakterisoinnin tulokset muodostavatkin lopputuotteen valmistajan kehitystyölle välttämättömän tietopankin.

Sivuvirtojen analysoitujen ominaisuuksien pohjalta hankkeessa kehitettiin viisi erilaista GPC-reseptiä. Parhaimmillaan sivuvirtojen osuus kehitetyissä materiaaleissa oli 99,6 p-%. Kaikki GPC-materiaalit testattiin rakennusteollisuuden standarditesteillä. Ne osoittivat, että niiden puristuslujuus, taivutuslujuus ja kulutuskestävyys ovat vastaavien betonituotteiden luokkaa. Lisäksi niiden sementtiä merkittävästi nopeampi kovettumisaika antaa GPC:lle huikeaa etua ja mielenkiintoisia ominaisuuksia käytettäväksi erilaisissa sovelluskohteissa.

GPC EI KILPAILE BETONIN KANSSA Suomessa syntyy vuosittain merkittäviä määriä erilaisia teollisia sivuvirtoja, kuten noin 0,7 Mt bio- ja kivihilituhkaa. Nämä sivuvirrat ovat kuitenkin harvoin sellaisenaan käyttökelpoisia raaka-aineita. Sen sijaan niitä on muokattava yksinkertaisilla mekaanisilla menetelmillä, kuten murskaamalla, jauhamalla, seulomalla ja luokittelemalla hiukkasia niiden tiheys- ja kokoeroihin perustuvilla menetelmillä.

Esikäsittelyn tarkoituksena saattaa toisinaan olla epätoivotun materiaalin poistaminen tai halutun materiaalin pitoisuuden kasvattaminen. Joissakin tapauksissa pelkkä partikkelikokojakauman räätälöinti voi olla oikotie onnistumiseen.

Toisaalta, mitä monivaiheisemman esikäsittelyn kierrätysraaka-aine vaatii, sitä suuremmat ovat sen kustannukset. Ja ne siirtyvät suoraan valmiin kiertotaloustuotteen hintaan heikentäen niiden kilpailukykyä neitseellisiin materiaaleihin verrattuna. GPC:n potentiaali rakentamisessa onkin siten betonia täydentävä, ei kilpaileva.

YMPÄRISTÖHYÖDYT VAIHTELEVAT Reseptien ja prosessien kehitystä seurattiin koko ajan myös kestävyysnäkökulmasta, sillä GPC ei välttämättä ole ympäristöllisesti kestävämpi vaihtoehto

TkT Antti Häkkinen toimii LUT-yliopistolla nesteen ja kiintoaineen erotustekniikan profes­ sorina. Hänen tutkimusryhmänsä roolina Urban Infra Revolution -hankkeessa oli pääasiassa teollisten sivuvirtojen kemiallinen ja fysikaali­ nen karakterisointi sekä mekaaninen esikäsittely.

TkT Jutta Nuortila-Jokinen toimii LUT yliopiston Erotustekniikan osastolla teollisuusprofessorina ja hänen tutkimuksensa keskittyy kier­ totalouden ekosuunnitteluun sekä teollisten vesien käsittelyyn. Urban Infra Revolution -hankkeessa hän johti kestävyyteen, tuoteturvallisuu­ teen ja liiketoiminnan kehittämiseen keskittynyttä tutkimusryhmää.

25

UIR-projektin näkyvin saavutus on Lappeenrannan Pontuksen koulun takana nouseva 100-metrinen meluvalli. Meluvalli koostuu projektissa kehitetyistä GPC-materiaaleista valmistetuista, 3D-tulostetuista ja valetuista kappaleista.

kuin perinteinen betoni. Tämä johtuu siitä, että ympäristövaikutukset ovat täysin riippuvaisia käytetystä reseptistä.

Niinpä teollisten sivuvirtojen laadusta, määrästä ja käytetystä aktivaattorista riippuen kehitettyjen GPC-materiaalien ympäristövaikutukset vaihtelivat +40 prosentin ja -98 prosentin välillä perinteiseen betoniin verrattuna. Esimerkiksi, kun elinkaarimallinnus osoitti, että resepteissä käytetty aktivaattori edusti merkittävää osaa koko tuotteen ympäristökuormituksesta, löydettiin vaihtoehtoinen aktivointireitti. Tällöin kyseisen reseptin hiilijalanjälki aleni 98 prosenttia betoniin verrattuna.

PAIKALLISUUS ISO ETU Modernin GPC-perustaisen kaupunki-infrastruktuurin havainnollistamiseksi kaupunkilaisille ja kaupunkisuunnittelijoiden työkaluksi projektissa rakennettiin myös Mapgets-virtuaalimallit Lappeenrannan ydinkeskustan visioista vuosille 2030 ja 2050.

GPC:n tuotanto voidaan toteuttaa paikallisesti, mikäli saatavilla on sopivia sivuainevirtoja ja niiden ympärille voidaan rakentaa kannattava liiketoimintaekosysteemi. Sellainen syntyy tutkimuksen, testaamisen ja lainsäädännön sekä innovaatiomyönteisten toimijoiden kautta.

26 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

Geopolymeerikomposiitit tarjoavat keinon hyödyntää paikallisen teollisuuden sivuvirtoja tehokkaasti. Ne edustavat innovatiivista teknologiaa ja kiinnostavat erityisesti sellaisia teollisuuden aloja, joissa kestävä kehitys on tärkeää.

Geopolymeerimenetelmällä tehdyt tuotteet edustavat tulevaisuuden tuoteperheitä, joiden etuja ovat halpa paikallinen raaka-aine, vahva rakenteellinen kestävyys, matala hiilijalanjälki ja monikertakäyttöisyys samalla paikalla.

Uudenlainen materiaali yhdistettynä edistykselliseen 3D-tulostukseen tuo lisäksi uusia ulottuvuuksia vapaaseen muotoiluun sekä edistyneeseen valmistusautomaatioon ja robotiikkaan esimerkiksi rakennus­teollisuudessa.

PEKKA TUOMAALA johtava tutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Perustaja & CTO, HTM Solutions Oy Kuva: VTT

VIERAS

ÄLYÄ LÄMPÖOLOSUHTEIDEN SÄÄTÖÖN Viimeisten vuosien aikana voimakkaasti lisääntyneen digitalisaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia on kehitetty ansiokkaasti myös rakennetun ympäristön erilaisiin tarpeisiin. Yksi erityinen teema on ollut rakennusten energiatehokkuuden parantaminen erilaisilla uusilla säätöteknisillä ratkaisuilla.

Kiinteistöjen loppukäyttäjien kannalta yksi olennainen näkökulma on, että asiantuntijaorganisaatioissa prosentti kokonaiskustannuksista käytetään energiaan, yhdeksän prosenttia tiloihin ja 90 prosenttia henkilöstöön. Tämän takia onkin syytä varmistaa, että lämpöolosuhteiden mahdolliset puutteet eivät heikentäisi työn tuottavuutta.

Onko rakennusten energiatehokkuuden parantamisen ja tilojen loppukäyttäjien tavoitteiden välillä sitten ristiriita? Ei ainakaan silloin, kun loppukäyttäjien yksilölliset tarpeet tunnetaan riittävän hyvin, ja ne toteutetaan todellisten tarpeiden mukaan.

Miten yksilölliset lämpöolosuhdetarpeet saadaan täytettyä − ja paljonko optimilämpötilat poikkeavat eri yksilöiden välillä? Käytännössä itse asiassa varsin suoraviivaisesti: määritetään kunkin loppukäyttäjän yksilöllinen optimilämpötila ja viedään tämä säätöjärjestelmään lämpötilan asetusarvoksi. Esimerkiksi lihaksikkaalle henkilölle optimi sisälämpötila on 21 ⁰C, kun pienikokoisempi henkilö viihtyy parhaiten lämpötilassa 27 ⁰C. Yksilöllistä lämpöolosuhteiden säätökonseptia on testattu Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimesta HumanTool 2.0- ja EU/MySMARTLife -hankkeissa muun muassa Seinäjoen keskussairaalassa, Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa ja

Viikin Ympäristötalossa.

Yksilölliset optimaaliset lämpötilojen oletusarvot laskettiin Human Thermal Model (HTM) -simulointityökalulla. Ne kirjoitettiin testihenkilöiden antamien käyttäjäpalautteiden mukaan testikohteiden rakennusautomaatiojärjestelmän kautta kyseisten tilojen asetusarvoiksi. Ainakin alustavat kenttätestauksen testitulokset ovat olleet lupaavia.

Yksilöllisen lämpöolosuhteiden säädön rinnalla toinen potentiaalinen yksilöllisen lämpöolosuhteiden hallinnan potentiaalinen hyödyntämisteema on kysyntäjousto. Kulutushuipputilanteita varten energian toimittaja ja rakennuksen loppukäyttäjä voisivat niin halutessaan sopia myös jostakin muusta kuin optimaalisten lämpöolosuhteiden toimittamisesta. Loppukäyttäjä voisi esimerkiksi tinkiä kulutushuippujen aikana tilojen lämmityksestä niin, että yksilöllistä lämmitystä säädettäisiin optimia alemmalle tasolle.

Kannustimena loppukäyttäjälle tästä voisi olla konkreettisen ympäristötoimen ja hyvän imagon rinnalla alennettu energiaja/tai tehomaksu. Energiayhtiö puolestaan saisi tällaisella mekanismilla uusia työkaluja tuotantokapasiteetin hallintaan.

Parhaimmillaan digitalisaatioon perustuvien uusien lämpöolosuhdepalvelujen myötä tilojen loppukäyttäjät ovat aikaisempaa tyytyväisempiä ja tuottavampia. Kiinteistöjen omistajat saavat tyytyväisiä asiakkaita ja säästävät omissa käyttökustannuksissaan. Energiatoimijat saavat uusia työkaluja oman liiketoimintansa kehittämiseen − ja ympäristö kiittää.

27

TEKSTI: Antti Peltokorpi, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto KUVA: Aalto-yliopisto

MODULAARISUUS RAKENTAMISESSA: AVAIN TUOTTAVUUDEN KASVUUN? Missä olemme rakentamisen modulaarisuudessa? Mitä voisimme kehittää edelleen ja miltä osin ratkaisujen pitäisi poiketa muista toimialoista?

Antti Peltokorpi on Rakentamisen tuo­ tantotalouden apulais­ professori Aalto-yli­ opistossa. Hän on use­ assa hankkeessa tutki­ nut modulaarisuutta, teollista rakentamista ja esivalmistusta sekä näitä hyödyntäviä stra­ tegioita.

Lisätietoa: www.aalto.fi/fi/buil­ ding-2030/loppura­ portit

28 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

MODULAARISUUS on menetelmä, jolla voidaan vähentää lopputuotteen monimutkaisuutta rakentamalla se pienemmistä osajärjestelmistä. Ne voidaan suunnitella ja valmistaa itsenäisesti, mutta yhdistettynä ne tuottavat asiakkaalle halutun lopputuloksen.

Käytännössä eri organisaatioiden suunnittelemia ja valmistamia komponentteja voidaan joustavasti koota asiakkaan lopputuotteeksi ilman, että komponenttien suunnittelussa täytyy huomioida yksittäisen asiakkaan tarpeet.

Auto- ja teknologiateollisuudessa modulaarisuutta on hyödynnetty jo pitkään: eri automallit koostuvat valtaosin samoista komponenteista. Ja esimerkiksi Wärtsilän moottorit kootaan moduuleista, jotka eivät riipu käytetystä polttoaineesta.

Modulaarisuus vähentää komponenttien määrää parantaen niiden hallittavuutta, laadun kehittämistä ja tehokkuutta. Asiakaskohtainen suunnittelu vähenee merkittävästi. Aikaa säästyy myös tuotannossa ja kokoonpanossa, kun voidaan hyödyntää esikoottuja kokonaisuuksia ja moduulien vakioidut rajapinnat tehostavat asennusta.

Elementtirakentaminen, kylpyhuonemoduulit ja talotekniikan konehuoneet ovat esimerkkejä rakentamisalan pitkälle viedyistä moduuliratkaisuista.

Huolimatta vuosikymmenten kokemuksista, näissäkin ratkaisuissa esiintyy paljon haasteita. Betonielementtitöissä syntyy paljon laatupoikkeamia, kylpyhuonemoduulit eivät nopeutakaan työmaata ja talo-

TILAINVESTOINNIN TAVOITTEET SUUNNITTELU

1. Innovatiivinen suunnitteluratkaisu

RAKENTAMINEN

2. Korkea laatu

3. Alhaiset kustannukset

KÄYTTÖ 5. Joustavuus käytännössä ja ylläpidossa

4. Nopea aikataulu

MODULARISAATIOSTRATEGIA ORGANISAATIO: PROJEKTIORGANISAATIOVETOINEN

YHTEISÖTYÖVETOINEN / INTEGROITU

MODUULITOIMITTAJAVETOINEN

EI-TILAELEMENTTIEN ESIVALMISTUS

MODUULIRAKENNUKSET

TUOTE- JA TUOTANTOTAPA: TILAMODUULIEN ESIVALMISTUS

HYÖDYNNETTEVÄ OSAAMINEN:

Vakiokomponentit ja -suunnitteluratkaisut Vakioidut esivalmistus- ja esiasennusprosessit Suunnitteluosaaminen; tieto

Kuva 1. Rakennushankkeen erilaisiin tavoitteisiin soveltuvat modulaarisuutta hyödyntävät strategiat (lähde: Peltokorpi, A; Olivieri, H; Granja, AD; Seppänen, O. (2018): Categorizing modularization strategies to achieve various objectives of building investments, Construction Management and Economics. Vol. 36, Iss. 1, p. 32-48.)

tekniikkamoduulien hyöty häviää, jos ne eivät vastaa vaatimuksia tai moduulien asentaja saa lähes saman palkan kuin paikalla tehtynä.

SKAALAUTUVUUS KESKIÖSSÄ Mistä ongelmat johtuvat ja miksi modulaarisuus ei ole jo valtavirtaa? Kun verrataan rakentamista muihin moduuleja hyödyntäviin aloihin, selkeä ero löytyy organisoinnissa. Suunnittelun prosessi, joka alkaa arkkitehtisuunnittelulla ja jatkuu rakenteiden ja muiden järjestelmien suunnittelulla, kytkeytyy usein heikosti modulaarisuutta hyödyntäviin tuotteisiin ja järjestelmiin.

Uudet yhteistoiminnalliset hankemuodot paikkaavat tätä vajetta tuomalla rakentamisen asiantuntemusta suunnittelutiimeihin. Näkökulma on kuitenkin usein työmaalähtöinen, ja modulaarisuuden mahdollisuuksia tarkastellaan vasta kun hankintatiimit kartoittavat sopivia tuotteita. Suunnitelmat voi-

vat olla työmaan kannalta rakennettavia, mutta niistä voi silti puuttua modulaariselle tuoterakenteelle ominainen valmistettavuus (Design for Manufacturing) ja kokoonpantavuus (Design for Assembly).

Yhteistoiminnalliset hankkeet eivät myöskään ratkaise sitä tosiasiaa, että modulaarisuuden merkittävät hyödyt syntyvät vasta kun vakioitua tuoterakennetta ja moduulia voidaan hyödyntää ja kehittää projektista toiseen. Innovoimme kyllä hanketasolla, mutta hyödynnämme oppeja liian vähän tulevissa hankkeissa ja koko organisaatiossa.

Modulaarisuudelle ominainen skaalautuvuus mahdollistuu, kun kerran suunniteltuja tuotteita ja tuoterakenteita hyödynnetään tulevissa hankkeissa. Projektista toiseen oppimisen lisäksi oleellista on selkeä omistajuus: kuka tai ketkä omistavat innovoidun modulaarisen ratkaisun, on se sitten talotekniikan moduuli, kylpyhuone-elementti tai kokonainen modulaarinen konseptirakennus?

29

Modulaarisen ratkaisun omistajalla täytyy olla tavoitteena kilpailuedun saavuttaminen. Vain kilpailuetu kannustaa investoimaan ratkaisun kehittämiseen alkuvaiheessa ja jatkuvaan parantamiseen projektista toiseen.

LAADUKKAAT MODUULIRATKAISUT KILPAILUVALTTINA Modulaarisuutta onnistuneesti hyödyntävällä toimijalla on siis oltava sekä kyky vaikuttaa rakennushankkeiden suunnitteluun että halu tuotteeseen perustuvaan kilpailuetuun.

Pääurakoitsijoille paras paikka hyödyntää modulaarisuutta avautuu usein perustajaurakoinnissa ja KVR-hankkeissa. Oleellista on, löytyykö tahtoa investoida modulaarisen tuotteen suunnitteluun. Tehtaisiin ei tänä päivänä tarvitse investoida itse, vaan hyvin suunnitellussa tuotteessa valmistus voidaan ulkoistaa kumppaneille. Tärkeämpää on näkymä eteenpäin useisiin hankkeisiin, joissa tuotetta voidaan hyödyntää ja kehittää.

Tuotetoimittajilla ja erikoisurakoitsijoilla on usein kiinnostusta modulaaristen tuotteiden kehittämiseen, mutta pullonkaulana on vaikutusmahdollisuudet hankkeiden suunnitteluun. Esimerkit talotekniikan moduuleista osoittavat, että menestyneimmät ratkaisut perustuvat joko kumppanuuksiin pääurakoitsijoiden kanssa tai ylivertaiseen lopputuotteeseen, joka herättää rakennuttajan kiinnostuksen. Moduuliratkaisujen täytyisikin kilpailla nykyistä enemmän laadulla sekä käyttöön ja elinkaareen liittyvillä ominaisuuksilla.

Entäpä otsikon kysymys modulaarisuuden vaikutuksista rakentamisen tuottavuuteen? Tuottavuus on kyllä tärkeää, mutta sillä ei ole omistajaa. Siksi modulaarisuuden pitää näkyä ensisijaisesti yritysten strategiassa ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Yritys, joka modulaarisuuden avulla systemaattisesti parantaa laatua, nopeuttaa hankkeitaan ja tuottaa asiakkailleen ylivertaisen kokemuksen, ennen pitkää nostaa myös koko alan tuottavuutta.

julkaisee www.ril.fi/kirjakauppa Tutustu tuoreeseen Kyberturvallisuus asuinkiinteistössä -ohjeeseen!

Juuri julkaistu RIL 274-2021 Kyberturvallisuus asuin­ kiinteistössä tarjoaa tietoa ja ohjeita kyberturvalli­ suuden vaikutuksista taloyhtiön strategiseen suun­ nitteluun ja sen huomioimisesta korjaushankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon.

LUE LISÄÄ JA TILAA OHJE ITSELLESI RILin KIRJAKAUPASTA!

30 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

TUOMAS SUUR-USKI johtaja, kestävä ja älykäs rakentaminen, Sweco

VIERAS

TALOT VÄHÄHIILISIKSI Uudisrakennusten täytyy vuoteen 2025 mennessä olla riittävän vähähiilisiä, jotta lupa rakentaa heltiää. Tämä sen vuoksi, että ilmastotavoitteet saavutetaan – ylätason tavoitteena on maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen.

Kuinka paljon talonrakennus, ja toisaalta kiinteistönpito vaikuttavat kokonaisuuteen?

Jos kaikkien uudisrakennusten kaikki mahdolliset rakenteet korvataan kokonaan vähähiilisillä vaihtoehdoilla, Suomen kokonaispäästöt pienenevät noin kaksi prosenttia.

Sen sijaan rakennusten lämmitys aiheuttaa liki kolmanneksen Suomen päästöistä, lämmittämisen osuus on suurempi kuin koko tieliikenteen. Lämmityksen päästöistä on kannattavasti leikattavissa jopa viidennes, eli kaikkiaan noin viisi prosenttia koko Suomen päästöistä. Energiatehokkuustoimet voidaan myös toteuttaa nopeasti.

Energiatehokkuusasiat ovat kokeneet inflaation. Into on hiipunut ja kohdistuu nyt rakennusmateriaaleihin. Ne ovat kuitenkin monista syistä, ei vähiten edunvalvonnallisista, ylikorostuneet päästökeskustelussa. Energian pienempi loppukäyttö on vain harvoille ydinliiketoimintaa. Toisaalta myös energia on Suomessa niin halpaa, että energiatehokkuustoimet etenevät hitaasti, jos ollenkaan.

50 vuoden aikana päästöt ovat rakennustyypistä riippuen 500…1 000 kg CO₂ / m². Energian osuus siitä on 200…500 kiloa kg CO₂ /m² ja materiaalien osuus samaa luokkaa.

Kun itse tein ensimmäisiä hiilijalanjälkilaskelmia 2000-luvun alkuvuosina, energian osuus oli 80…90 prosenttia kaikista rakennuksen elinkaaripäästöistä. Nykytiedoin ja -menetelmin laskettuna sekä materiaa-

lien että energian hiilijalanjälki vaihtelee kohteesta toiseen välillä 1/3…2/3.

Energian osuuden pienentyminen ei kuitenkaan johdu energiatehokkuuden kehittymisestä, vaan muun muassa nykypäivän kattavammista materiaalien päästötiedoista. Syynä on myös eri tavalla arvioitu energiankulutus, oletukset energiantuotannon päästöjen pienentymisestä sekä aiemmin kokonaan puuttuneiden osa-alueiden huomioiminen, kuten työmaa- ja purkuvaihe sekä talotekniikka.

Energiantuotannon oletetaan vähähiilistyvän siten, että tuotetun energian päästöt ovat 50 vuoden jakson loppupuolella vain muutaman kymmenen grammaa per tuotettu kilowattitunti, eli erittäin merkittävästi nykyistä pienemmät.

Tuottajakohtaisia päästöjä, vihreää ostoenergiaa eikä esimerkiksi talosta ulosmyytyä energiaa voi laskea jalanjälkeen vaikuttaviksi tekijöiksi. Tulevassa hiilineutraalin rakennuksen määritelmässä hiilikädenjälki, siis esimerkiksi ulosmyyty uusiutuva energia tai toisaalta materiaalien uusiokäyttö, voidaan huomioida.

Päästötavoitteet ovat kovat, ja kaikkia keinoja tarvitaan. Vastakkainasettelun sijaan ydinkysymyksenä pitää olla vähähiilisyys, hankkeesta riippumatta. Uudisrakentaminen, peruskorjaukset, purkava uudisrakentaminen – kaikista on mahdollista tehdä vähähiilisiä, ja se onnistuu vain kaikki hiilijalanjäljen osatekijät huomioiden.

Ja kaikesta huolimatta, rakennusten osalta se suurin asia päästötavoitteisiin pääsemisessä on olemassa olevan kiinteistökannan energiatehokkuuden parantaminen.

31

ILMOITUS

AURINKOSUOJAUKSELLA VIIHTYISYYTTÄ JA ENERGIATEHOKKUUTTA

TEKSTI: MERJA MAUKONEN

Käyttötarkoituksen mukaisesti suunniteltu aurinkosuojaus vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta, jolloin säästyy energiaa ja rakennuksen hiilijalanjälki pienenee. Aurinkosuojaukseen on tarjolla rakennuksen sisä- ja ulkopuolisia ratkaisuja, joilla voidaan säädellä myös luonnonvalon määrää sisätiloissa.

EUROOPASSA JA muissa Pohjoismaissa aurinkosuojausta käytetään jo laajasti kiinteistöissä, ja Suomessakin tietoisuus aurinkosuojauksen eduista on lisääntymässä. Tehokas aurinkosuojaus toimii energiaa kuluttamattomana jäähdytysratkaisuna sekä aurinkoenergiaa hyödyntävänä valaistuksen ja lämmityksen osaratkaisuna. ”Energiansäästö ja energiaa kuluttamattomien rakentamisen ja korjausrakentamisen ratkaisujen hyödyntäminen ovat oleellinen osa energiankulutuksen hillitsemistä. Energiatehokas rakentaminen ja kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen on merkittäviä sekä taloudellisesti että ilmastonmuutoksen kannalta”, sanoo Suomen Aurinkosuojaus ry:n puheenjohtaja Petri Rokkanen.

Suomen Aurinkosuojaus ry on vuonna 1980 perustettu Suomessa toimivien aurinkosuoja-alan yritysten etujärjestö. Jäsenistöön kuuluu aurinkosuojatuotteiden valmistamiseen, maahantuontiin, asennukseen ja myyntiin erikoistuneita yrityksiä.

Yhdistyksen tavoitteena on edistää aurinkosuojauksen tunnettuutta ja käyttöä osana kestävää rakentamista. Etujärjestö myös kehittää sekä ylläpitää jäsenien ammattitaitoa järjestämällä jatkuvaa koulutusta.

Passiiviset ratkaisut pienentävät hiilijalanjälkeä Aurinkosäteilyn energiasta noin puolet siirtyy ikkunoiden kautta sisätiloihin ja johtuu rakenteisiin lämmittäen sisätilaa. Talvikaudella auringon lämpöenergiaa voidaan hyödyntää passiivisesti rakennuksen lämmittämisessä ja energiankulutuksen vähentämisessä esimerkiksi suoraan ikkunoista tulevan auringonsäteilyn avulla.

Tällä hetkellä rakentamisessa suositaan suuria ikkunapintoja, jolloin auringon passiivista lämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti talvi-

kaudella. Lämmöksi muuttunut auringon säteilyenergia ei pääse poistumaan yhtä tehokkaasti kuin ulkoa sisään tullut säteily.

Lisäksi nykyaikaiset energiatehokkaat ikkunat ja muut rakenteet on suunniteltu pitämään lämpö sisätiloissa. Kesäkauden viilennys saattaakin tuottaa huomattavia kustannuksia, mikäli rakennuksen jäähdytys hoidetaan koneellisesti. ”Passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen onnistuu parhaiten dynaamisella aurinkosuojajärjestelmällä, jonka avulla vältytään auringon lämpöenergian epäedullisilta vaikutuksilta. Aurinkosuojausta käyttämällä koneellisten jäähdytyslaitteiden tarve vähenee. Samalla kiinteistön koko elinkaaren hiilijalanjälki pienenee, sillä koneellisen

jäähdytyslaitteiston käyttö kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa kustannuksia koko rakennuksen elinkaaren ajan”, Rokkanen sanoo.

Luonnonvalon hallinnalla hyvinvointia Lämmittämisen lisäksi aurinkosäteily valaisee sisätiloja. Auringon valaistusvoimakkuus ylittää valaistustarpeen jopa satakertaisesti.

Etelä-Suomessa auringon kokonaisvalaistusvoimakkuus vaihtelee noin 40 000–90 000 luksin välillä. Näkötarkkuutta vaativassa työssä valaistusvoimakkuudeksi suositellaan noin 750 luksia ja näyttöpäätetyöskentelyssä 300–500 luksia. ”Päivänvaloa kannattaa ehdottomasti hyödyntää valaistuksessa.

Päivänvalo koetaan miellyttäväksi ja sen käyttäminen säästää energiaa, unohtamatta sen positiivisia terveysvaikutuksia. Liian voimakas valaistus etenkin näyttöpäätetyöskentelyssä on kuitenkin häiritsevää, joten sisään tulevan valon määrää tulisi hallita aurinkosuojauksella”, sanoo Rokkanen.

Nykyisin ihmiset pääsääntöisesti oleskelevat huomattavan osan päivästä sisätiloissa, joten luonnonvalon hallinnalla voidaan vaikuttaa muun muassa vireystilaan ja mielialaan. Automatisoitu aurinkosuojaus auttaa luomaan sisätiloihin miellyttävät valaistusolosuhteet, joita tilan käyttäjä voi myös itse säätää erilaisten tarpeiden mukaisesti.

Aurinkosuojausratkaisut osana talotekniikkaa Aurinkosuojaus voidaan asentaa rakennuksen sisä- ja/tai ulkopuolelle riippuen kohteen käyttötarkoituksesta. Ulkopuolisiin aurinkosuojausratkaisuihin lukeutuvat esimerkiksi screenkaihtimet ja markiisit. Sisäpuolisiin aurinkosuojausratkaisuihin kuuluvat säle-, rulla-, pystylamellija pliseekaihtimet sekä screen- ja pimennysverhot.

Sisäpuolisia ratkaisuja voidaan hyödyntää ylilämpenemisen estämisen lisäksi häikäisyn estossa ja sisätilojen valaistuksen säätelyssä sekä näkösuojana. Rakennuksen ulkopuolelle asennettavat aurinkosuojausratkaisut puolestaan varjostavat erittäin tehokkaasti ja pysäyttävät lämpösäteilyn rakennuksen ulkopuolelle ennen sisätiloihin pääsyä. ”Aurinkosuojausjärjestelmä pitää olla aina automatisoitu, jotta saavutetaan parhaat säästöt jäähdytys-, valaistus- ja lämmityskustannuksissa. Automatisoitu järjestelmä optimoi aurinkolämmön hyödyntämisen talvella ja pitää lämmön tehokkaasti ulkona kesällä”, kuvailee Rokkanen.

Kiinteät eli staattiset vaihtoehdot kuten kalvot, lipat ja säleiköt peittävät näkymää ulos ja estävät päivänvaloa pääsemästä sisätiloihin myös silloin, kun suojaukselle ei ole tarvetta.

Dynaamisilla eli olosuhteiden mukaan säätyvillä aurinkosuojaratkaisuilla kuten screenkaihtimilla tai markiiseilla voidaan suojautua auringon haittavaikutuksilta silloin kun sille on tarvetta menettämättä kuitenkaan näkyvyyttä ulos.

Automatisoitu järjestelmä kuluttaa sähköä huomattavasti koneellista jäähdytyslaitteistoa vähemmän ja automaation ansiosta aurinkosuoja on aina optimaalisessa asennossa. Automaatiojärjestelmä voidaan tarvittaessa integroida osaksi talotekniikkaa.

Suunnittelussa huomioidaan tyyli ja tarpeet ”Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi on tärkeää, että aurinkosuojaus suunnitellaan osana koko rakennuksen energiasuunnitelmaa. Suunnittelijat ovatkin tänä päivänä hyvin kiinnostuneita erilaisista aurinkosuojaustuotteista, niiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin ja käyttötarpeisiin”, kertoo Rokkanen.

Tarvittaessa suunnittelutyössä apuna ovat Suomen Aurinkosuojaus ry:n jäsenliikkeet, joilla alan ammattilaisina on laaja kokemus ja osaaminen aurinkosuojauksesta. Pätevän ammattilaisen tunnistaa Suomen Aurinkosuojaus ry:n merkistä. ”Aurinkosuojat ovat aina osa rakennuksen julkisivua ja sisustusta, jonka vuoksi aurinkosuojaus räätälöidään jokaisen kohteen mukaan. Jäsenliikkeemme osaavat opastaa oikeanlaisten tuotteiden valinnassa”, Rokkanen sanoo. n Suomen Aurinkosuojaus ry:n jäsenliikkeiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.aurinkosuojaus.fi.

TEKSTI: Aaro Rytky, rakennusinsinööri AMK, työpäällikkö Jatke Pirkanmaa Oy KUVAT: Jatke ja HAMK

KESTÄVÄ KEHITYS HAASTAA RAKENNUSALAA Hämeen ammattikorkeakoulun selvityksessä tiedusteltiin rakennusalan toimijoiden motiiveja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin. Näkemykset perustuvat yli 50 henkilön tilaajista, rakennuttajista ja opiskelijoista koostuneen asiantuntijaraadin vastauksiin. Näistä tilaajaorganisaatiot pitivät kestävän kehityksen potentiaalia liiketoiminnassa tärkeämpänä kuin muut vastaajaryhmät.

Aaro Rytky rakennusinsinööri AMK, toimii työpäällikkönä Jatke Pirkanmaa Oy:ssä Tampereen seudulla. Hän on pe­ rehtynyt rakennustuo­ tantoon 20 vuoden ajan, ja nyt myös am­ matilliseen opetuk­ seen.

34 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

KESTÄVÄN kehityksen edistäminen on mahdollista nähdä rakennusalan tuottavuutta parantavana toimena, mutta se vaatii nykyisten toimintatapojen kyseenalaistamista ja rohkeita uusia avauksia.

Kestävällä rakentamisella ei ole toistaiseksi virallista määritelmää. Sillä voidaan kuitenkin tarkoittaa energia- ja materiaalitehokasta rakentamista, jolla tuotetaan pitkäikäistä, mahdollisimman vähän energiaa, huoltoa ja korjausta vaativaa rakennuskantaa.

Kestävät rakennukset ovat käyttäjilleen terveellisiä ja viihtyisiä, säilyttäen hyvin arvonsa. Ne kestävät aikaa myös siksi, että ne ovat joustavasti muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin.

On tärkeää muistaa, että tuotantoprosessin ympäristövaikutukset ovat alle kymmenen prosenttia.

Yli 90 prosenttia ympäristövaikutuksista muodostuu rakennuksen käyttöaikana. Siten elinkaariratkaisut suunnitteluvaiheissa ovat keskeisiä muun muassa huollon ja ylläpidon näkökulmista.

Asia on varsin ajankohtainen aikana, jolloin paitsi rakennetaan uutta, myös puretaan vanhaa. Itä-Pasilan 1970-luvun kerrostalojen purkamisen kantavana periaatteena on kiertotalous (Helsingin Sanomat 15.4.2021). Purettavien rakennusten betonirungoista voidaan säästää 90 prosenttia, ja lisäksi purettavia rakennusosia hyödynnetään mahdollisimman paljon.

TEHOKKAIN KEINO EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

4,1

Liiketoimintahyödyt tuotannossa,materiaali­ tehokkuus, hukan minimointi

3,8

Asiakkaiden ostoskäyttäytyminen

3,6

Lainsäädännöllinen, kaavoituksellinen, verotuksellinen ohjaus

2,8

Vapaaehtoinen yhteiskuntavastuu

NÄETKÖ SEURAAVISSA KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSISSA POTENTIAALISTA HYÖTYÄ RAKENNUSLIIKETOIMINTAAN? Opiskelijat

Urakoitsija

Rakennuttaja

Maksimi 5 4 3 2 1 Ei 0 Keskiarvo

Imago, julkisuuskuva tai asiakkaiden arvot

Tuotantotekniikan innovaatiot, tuottavuushyödyt tai kustannussäästöt

Asiakkaat maksavat tuotteesta enemmän, kun elinkaarihyödyt todennettavissa 35

Artikkeli perustuu Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelija Aaro Rytkyn keväällä 2021 tekemään TKI-työhön. Se on hyvä esimerkki ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön tärkeydestä.

Se myös osoittaa, miten alakohtainen paikallinen ja yksittäinen hanke kietoutuu ja laajentuu koskemaan globaaleja kestävyyskysymyksiä.

Koulutuksen ja työelämän tiivistyvän yhteistyön tavoitteen on oltava osa ratkaisua kestävyyskysymyksiä pohdittaessa. Biodiversiteetin suojelu, kiertotalous ja vähähiilisyys on kirjattu useiden yritysten arvoihin.

Samoin niissä tunnistetaan vuorovaikutuksen tärkeys eri toimijoiden välillä. Sen sijaan laajamittaiset digitaaliset sovellukset resurssina tukevat vielä varsin vähän arjen rakentamista.

Rakennetun omaisuuden tila 2021 -raportin mukaan: ”Kestävä rakennettu ympäristö on edellytys elinvoimaiselle yhteiskunnalle ja hyvälle arjelle.” Kuinka tämä saadaan muotoiltua kattaviksi tavoitteiksi ja miten tavoitteisiin tartutaan arjen työssä? Se vaatii ja tarkoittaa uudistavaa, transformatiivista oppimista, jolloin tavoitteet sisältävät ekososiaalisen sivistyskäsityksen omaksumisen, dialogitaitojen oppimista, uuden kestävyyttä edistävän teknologian jatkuvaa kehittämistä ja hallittua käyttöön ottamista.

Rytky on osoittanut HAMK:in ammatillisen opettajakoulutuksen TKI-työssä, että kiinteistö- ja rakentamisalalla on potentiaalia kaikilla osa-alueilla vihreän siirtymän toteuttamiseksi.”

Keijo Hakala, ammatillisen opettajakoulutuksen lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK 36 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

Myös hukkalämpöä otetaan talteen ja hyödynnetään asuntojen ja liiketalojen lämmityksessä. Ekologisuudesta viestitään myös rakentamalla katolle kasvihuone ja käyttämällä julkisivuissa mahdollisimman paljon vihreää väriä. Niin alueen liiketilojen kuin asuntojenkin uskotaan kiinnostavan yrityksiä ja ihmisiä, joille kestävän kehityksen arvomaailma on läheinen, ja jotka ovat uteliaita toteuttamaan uusia kokeiluita.

IMAGOARVOILLA MENESTYKSEEN Mielipiteitä kestävän kehityksen vaikutuksista ja mahdollisuuksista rakennusalalla kysyttiin Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n selvityksessä asiantuntijaryhmältä, joka koostui 56 henkilöstä. He edustivat rakennuttajia (10), urakoitsijoita (32) sekä alan opiskelijoita (14).

Vastaukset osoittavat, että kestävän kehityksen teemoilla nähdään selkeästi olevan potentiaalia, joka hyödyttäisi liiketoimintaa. Tilaajaorganisaatiot pitävät kestävän kehityksen potentiaalia suurempana kuin urakoitsijat ja opiskelijat.

Sekä rakennuttajat että urakoitsijat pitävät imagollisia arvoja potentiaalisimpina liiketoiminnan tukina. Imagoarvojen uskotaan hyödyntävän toimintaa enemmän kuin elinkaaritehokas ja kestävä tuote, josta asiakkaat olisivat valmiita maksamaan enemmän. Molempien ryhmien mielestä myös tuotannossa tapahtuva tehokkuus ja säästöpotentiaali asettuvat näiden vaihtoehtojen välimaastoon.

Opiskelijat näkevät suurimpana potentiaalina lopputuotteen kautta saatavan hyödyn asiakkaiden maksaessa enemmän paremmasta tuotteesta.

Vastaajien mielestä tehokkain keino edistää kestävää kehitystä on siitä saatu kustannushyöty − tuotannon toimenpiteiden ja materiaalitehokkuuden kautta liiketoimintaan. Toiseksi tehokkain keino on asiakkaiden ostokäyttäytyminen eli markkinavetoisuus.

Urakoitsijat poikkeavat tässä kysymyksessä hieman muista vastaajaryhmistä. He näkevät lainsää-

dännölliset keinot markkinavetoisuutta tehokkaampana konstina. Heikoin keinon edistää kestävää kehitystä on heidän mielestään vapaaehtoinen yhteiskuntavastuu.

KESTÄVÄ KEHITYS PARANTAA KILPAILUKYKYÄ Kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi työmailla on monia keinoja. Tuottavuuden parantaminen edistää jo itsessään kestävää kehitystä. Lisäksi kestävän kehityksen keinoilla on mahdollista parantaa tuottavuuden lisäksi yrityksen kilpailuasemaa.

Rakennustuotteina on tärkeää käyttää vähäpäästöisiä, ympäristöystävällisiä sekä humanitaarisesti vastuullisia tuotteita. Uusia vähähiilisyyteen tähtääviä innovaatioita on myös tulossa perinteisten rakennusmateriaalien, kuten betonin ja teräksen osalta.

Oikeanlaisten lämmitys- ja kuivatusjärjestelmien käyttö, sekä tuuletuksesta ja sääsuojauksesta huolehtiminen ovat energiatehokkaan rakentamisen perusta, joilla on vaikutuksensa myös materiaalitehokkuuteen. Suunnitelmallisella kosteudenhallinnalla on mahdollista saavuttaa energiansäästöjä sekä vähentää materiaalihukkaa, kun kuivatukselta tai vioittuneiden rakenteiden uusimiselta vältytään.

Ajoittamalla maanrakennus ja runkotyöt huhtikuu-lokakuulle, säästyy keskimäärin 16 talven pakkaspäivää.

Suojaamalla ja suunnittelemalla on mahdollisuus jopa puolittaa materiaalihukka. Varsinkin eristemateriaalit, puutavara, elementit, ilmastointiputket, ikkunat ja ovet on suojattava huolellisesti kosteudelta ja lialta.

Hävikin ja hukan pienentäminen eli materiaalitehokkuus on keskeinen tavoite, joka vaatii onnistunutta aikataulutusta. Tehokas tapa vähentää materiaalihukkaa on tilata mahdollisimman pitkälle muualla esivalmistettuja tuotteita tai rakennusosia ja käyttää määrämittaisia materiaaleja. Näin nopeutetaan rakennuksen valmistumista, saadaan hukka minimiin ja parannetaan rakentamisen laatua.

Purettaessa vanhaa rakennusta on hyvä muistaa keräilijöitä ja kunnostajia, jotka voivat olla kiinnostuneita muun muassa ikkunoista, heloista ja uunin luukuista. Kierrätyskeskukset ja varaosapankit ovat myös hyviä kumppaneita. Kierrätykseen kelpaamattomat jätteet hyödynnetään polttamalla energiaksi ja maa- ja kiviainekset voidaan hyödyntää maarakennuksessa. Vain se jäte, jonka syntyä ei voida estää, ja jota ei voida hyödyntää millään tavoin, loppusijoitetaan.

Rakennusalalla on runsaasti mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseksi. Rohkeat kokeilut, kokemusten jakaminen ja yhteydenpito eri toimijoiden kesken edistävät parhaiten hyvien käytänteiden leviämistä ja vahvistumista alalla.

Lue lisää mm. täältä: •

Green Building Council Finland, 2021, https://figbc.fi/ymparisto­ luokitukset/

•

Rakennusteollisuus RT Tiekartta vähähiilisyyteen 2035

•

Helsingin Sanomat 15.4.2021. Jy­ rän alle tuomittua korttelia yrite­ tään pelastaa. Kirj. Veera Paana­ nen, ss. A18-19

•

Rakennusteollisuus RT:n verkko­ sivut https://www.rakennusteolli­ suus.fi/globalassets/ymparis­ to-ja-energia/rt_ymparisto_esi­ te_261010.pdf 37

Authors: Mari Hukkalainen, Francesco Reda and Krzysztof Klobut , VTT Technical Research Centre of Finland Ltd Pictures: SPARCS, Siemens and Citycon

POSITIVE ENERGY DISTRICT: A NEW PUZZLE PIECE FOR CITIES’ ENERGY TRANSFORMATION Positive energy districts are one of today’s trending research topic for decarbonizing cities’ energy systems. Mitigating climate crisis requires a huge transformation process to decarbonise the energy system. Both energy efficiency and the integration of renewable energy need to be increased, which also increases the need for energy flexibility, ICT solutions and holistic approach to developing districts and cities.

Positive energy blocks and districts are currently demonstrated in many EU funded Smart City lighthouse projects around Europe. In Finland, adapting of the concept of PEDs into practise are demonstrated among others in the lighthouse cities of Espoo (in SPARCS project), Oulu (MAKING-CITY project) and Turku (RESPONSE).

Mari Hukkalainen D.Sc. (Tech), Senior Scientist and project manager, Smart Energy and Built Environment, VTT Technical Research Centre of Finland. Her research focuses on developing concepts, planning and demonstra­ tion of energy and urban planning solutions for climate neutral cities and related impact assessment.

38 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

IN the research field of energy in buildings, the trend has also been from nearly zero energy buildings towards net zero and energy positive buildings. However, when integrating decentralised renewable energy into urban environment, the district scale brings benefits as compared to single buildings. In Positive energy districts (PEDs), renewable energy can be unevenly distributed throughout the district, which allows renewable energy systems to be installed in a more strategical manner. It is possible to install renewable energy plants and energy storage in a slightly larger scale, improving the cost-efficiency.

THE PED CONCEPT The European Strategic Energy Technology Plan (SET Plan) considers PEDs as a building block for reducing carbon emissions in cities. JPI Urban Europe and SET-Plan have defined: “Positive Energy Dis-

Figure 1. Different PED concepts as a part in local energy system.2

tricts are energy-efficient and energy-flexible urban areas or groups of connected buildings which produce net zero greenhouse gas emissions and actively manage an annual local or regional surplus production of renewable energy. They require integration of different systems and infrastructures and interaction between buildings, the users and the regional energy, mobility and ICT systems, while securing the energy supply and a good life for all in line with social, economic and environmental sustainability."1 The key in PEDs is that have greater annual renewable energy production than the demand. The European Energy Research Alliance (EERA) has classified three different PED categories (Figure 1): • PED autonomous is a completely self-sufficient district energy system with clear geographical boundaries, no import of electricity, heating, or gas; can export excess renewable energy.

• PED dynamic is a district energy system with clear geographical boundaries, exports more energy than it imports on a yearly basis.

• PED virtual operates within virtual boundaries, which means that the energy system can operate outside the geographical boundaries of the district, and consequently utilize renewable energy sources or energy storage systems to greater extents. However, the part of the energy system that operates outside the district borders must be an asset of the district in order to be classified as a PED virtual.

DEMONSTRATING PED SOLUTIONS IN ESPOO, FINLAND International research and demonstration project SPARCS (Sustainable energy Positive & zero cARbon CommunitieS), funded by European Commission3, 39

Figure. 2. Shopping center Sello. Source: Siemens

Leppävaara+ Center multi-use LEED district (Sello shoppingblock & hotel)

40 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

aims to demonstrate and validate the technical and socio-economic viability and impacts of scalable, innovative solutions for the planning, deploying, and rolling out smart and integrated energy systems.

The possibilities of PED solutions are studied as an efficient mean for the climate neutral urban energy transition. The city of Espoo is one of the two lighthouse cities, where the project coordinator VTT and Finnish partners Siemens, Citycon, Adven, Kone, PlugIt Finland and RIL demonstrate various PED solutions at the centres of Leppävaara and Espoonlahti.

SPARCS explores the virtual power plant concept to facilitate the integration and the active participation of buildings to energy markets by offering additional services, such as energy flexibility and the quality of supply. SPARCs Virtual Positive Energy communities utilise green energy transactions with the GoO (Guarantees of Origin) instrument.

ENERGY FLEXIBILITY SOLUTIONS IN SELLO At the centre of Leppävaara lies the shopping centre Sello, which is the second largest in Finland with 23 million visitors yearly. Sello received the LEED environmental rating system’s platinum classification in 2015.

Heating demand (space heating and DHW) is covered by renewable district heat from Fortum. 750 kW of photovoltaic panels cover a part of the renewable electricity needed in Sello.

The Sello block is developed into a micro-grid, with the largest integrated electricity storage facility in Northern Europe. The battery storage has a power capacity of 2.1 MW, and a storage capacity of 2.1 MWh. The microgrid controls in total 1.6 MW flexible loads, mostly from HVAC and lighting, and electrical vehicles charging stations. Sello is the first significant Finnish property complex participating to the Fingrid’s electricity reserve market for frequency controlled reserves (FCR-N and FCR-D). Siemens and VTT are developing’ solutions that could support the management of Sello’s energy performance in real time with VTT’s virtual twin simulations.

Francesco Reda D.Sc. (Tech.), Principal Scientist, Smart Energy and Built Environment, VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. Experienced in R&D of renewable energy concept solutions for district and building applications, conceiving concept solutions for NetZero and Positive Energy communities, combining technical and user-centred development.

Krzysztof Klobut Lic.Sc. (Tech.), Senior Scientist, Smart Energy and Built Environment, VTT Technical Research Centre of Finland. Most of his activities focus on projects aiming at improving energy efficiency in buildings, districts and on a building stock scale.

41

Figure. 3. The Lippulaiva block. Source: Citycon

Espoonlahti+ District New multi-use nZEB district (Lippulaiva multi-service-centre & residential block)

42 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

GROUND SOURCE HEAT FOR LIPPULAIVA BLOCK Citycon is currently constructing an extensive re-development of the Lippulaiva block at the centre of Espoonlahti. The new urban centre with shopping center and residential buildings will open on next year, serving as state-of-the-art cross point for eight million visitors annually.

Adven and Citycon demonstrate various PED solutions in Lippulaiva: geothermal heat and excess heat utilisation, photovoltaic panels, studying of energy trade strategies, e-mobility charging infrastructure, and citizen engagement actions. The Lippulaiva block has one of the biggest ground source heat

pump units in commercial buildings in Europe (4 MW, 171 bore holes, each over 300m deep). Also, the integration of battery energy storage will be installed.

SUMMARY The impacts of SPARCS demonstrations will be monitored for 2 years, with the real time performance visualisations. Pioneering business models are developed for peer-to peer energy transaction and awareness solutions, and services for PED solutions. With these R&D activities, SPARCS partners lead the way toward climate neutral urban energy solutions as a part of the European network of smart city lighthouse cities.

FOOTNOTES 1 JPI Urban Europe / SET Plan Action 3.2 (2020). White Paper on PED Reference Framework for Positive Energy Districts and Neighbourhoods. https://jpi-urbaneurope.eu/ped/ 2 Lindholm, O.; Rehman, H. ur; Reda, F. Positioning Positive Energy Districts in European Cities. Buildings 2021, 11, 19, doi:10.3390/buildings11010019.

3 Grant number 864242, https://www.sparcs.info/

kouluttaa www.ril.fi/koulutuskalenteri Kansainväliset tapahtumat www.rilevents.fi Sopimustekniikka rakennusalalla YSE 1998 22.-23.9.2021, Helsinki / Webinaari 9.-10.11.2021, Helsinki / Webinaari Yhteistyössä RKL ja RIL Betonityönjohtajien päivityskoulutus 7.-8.9.2021, Espoo / Webinaari Yhteistyössä BY, RKL ja RIL ATL Meet 2021 8.-9.9.2021, Turku. Yhteistyössä ATL ja RIL

Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori 16.9.2021 (jatkopäivä 14.10.2021), Helsinki / Webinaari 18.11.2021 (jatkopäivä 16.12.2021), Helsinki / Webinaari Yhteistyössä RKL ja RIL Pääsuunnittelijakoulutus 21 Koulutus alkaa 21.-22.9.2021, Helsinki / Webinaari Yhteistyössä RIL, SAFA, ATL, RIA ja RKL Pätevyyskoulutus tavanomaisissa pää­ suunnittelijatehtävissä toimiville UUTUUS! Koulutus alkaa 21.-22.9.2021 Yhteistyössä RIL, SAFA, ATL, RIA ja RKL Työpäällikön pätevyyskoulutus Koulutus alkaa 21.-23.9.2021, Helsinki Yhteistyössä RKL ja RIL

43

LAKIKLINIKKA KIRA-SEKTORI OSANA EU:N KESTÄVÄN RAHOITUKSEN LUOKITUSJÄRJESTELMÄÄ EU-taksonomia on oikeudellinen luokitusjärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Kyse on Euroopan koko rahoitusjärjestelmää mullistavasta muutoksesta, jossa yritysten rahoitus ja ilmastotavoitteiden toimeenpano kytketään yhteen. Taksonomia-asetus tuli voimaan 12. heinäkuuta 2020.

Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä – taksonomiassa – valjastetaan ensi kertaa yritysten liiketoiminnan rahoitus vauhdittamaan päästövähennystavoitteiden toimeenpanoa.

Kunnianhimoisena tavoitteena on luoda mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmastomyönteisestä investointikohteesta on kyse.

Jatkossa yrityksiä todennäköisesti velvoitetaan tuottamaan taloudellisen tilinpäätöksen rinnalla eräänlaista ”ympäristökirjanpitoa”, jonka avulla ne kertovat toimintansa vaikutuksia muun muassa ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.

Hankkeen rahoitettavuus ei siis jatkossa riipu pelkästään taloudellisista tunnusluvuista, vaan sijoittajien huomiota halutaan kiinnittää enemmän myös kestävyyteen liittyviin riskeihin. Sen perusteella rahoittajat ja sijoittajat voivat vertailla eri sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia ja vastuullisuutta.

Taksonomiauudistus halutaan voimaan jo vuoden 2022 alusta.

44 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

Ensi vaiheessa se vaikuttaisi yli 500 henkeä työllistäviin pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, ohjaten niihin kohdistuvia sijoituksia pääomamarkkinoilla. Jatkossa taksonomian piiriin halutaan entistä laajemmin muitakin elinkeinoelämän toimijoita.

Samaan aikaan valmistellaan uudistusta, joka velvoittaa pankit ja rahoituslaitokset julkistamaan tietoja lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä. Tällä on heijastusvaikutuksia kaikkiin rahoitusta saaviin yhtiöihin, myös pk-yrityksiin. Tulevaisuudessa yhä useamman pankkirahoitusta hakevan yhtiön on varauduttava vastaamaan lainanantajalle kestävyyttä koskeviin kysymyksiin.

Kiinteistö- ja rakennussektori on etenkin energiatuotannon, liikenteen ja primääristen raaka-aineiden tuotannon (teräs, sementti jne.) ohella noteerattu CO₂-päästöjen näkökulmasta merkittäväksi taksonomian piirissä olevaksi toimialaksi. Sen osalta taksonomiamukaisuuden kriteereissä painottuvat etenkin energiatehokkuus ja vähähiili-

syys. Lisäksi kiertotalous jätteiden määrän vähentämisen, kierrätyksen ja uusiomateriaalien hyödyntämisen parantamisen sekä pitkäaikaiskestävyyden ja elinkaaren pidentämisen näkökulmasta ovat merkittävässä asemassa, luonnon monimuotoisuutta unohtamatta.

YMPÄRISTÖTAVOITTEET JA KRITEERIT POHJANA VAIKUTUSARVIOINNEILLE Taksonomiassa arvioidaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia kuuden eri ympäristötavoitteen näkökulmasta. Nämä ovat: • ilmastonmuutoksen hillintä, • ilmastonmuutokseen sopeutuminen, • vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, • siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen • ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuu• den ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

PEKKA VUORINEN ympäristö- ja energiajohtaja, Rakennusteollisuus RT Kirjoittaja on myös urakoitsijajärjestö FIEC:n edustaja EU-komission Platform on Sustainable Finance -ryhmässä.

Jotta taloudellinen toiminta olisi kestävää, täytyy sen edistää merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta. Lisäksi kyseinen toiminta ei saa haitata mitään muuta edellä mainituista ympäristötavoitteista. Merkittävän haitan välttämisen periaatetta kuvataan termillä ”Do-No-Significant-Harm” (DNSH).

Taksonomia sisältää myös tarkat kriteerit näiden ympäristötavoitteiden edistämisen ja niiden haittaamisen arvioimiseksi. Ensimmäinen ympäristötavoitteiden delegoitu asetus "Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen tekniset arviointikriteerit" julkaistiin 21.4.2021.

Lopullisen päätöksen asetuksesta tekevät jäsenmaat ja Euroopan parlamentti, jonka äänestystä odotetaan kesän 2021 aikana.

Delegoitua asetusta sovellettaisiin vuoden 2022 alusta. Toinen delegoitu asetus neljän muun ympäristötavoitteen yksityiskohtaisemmista teknisistä kriteereistä julkaistaisiin vuoden 2021 lopulla, ja sitä sovellettaisiin vuoden 2023 alusta.

Ympäristötavoitteiden ja niihin liittyvien kriteerien lisäksi taksonomia sisältää yhteiskuntavastuun osalta ns. minimisuojatarkastelun. Se tarkoittaa, että kestävä toiminta ei saa olla esimerkiksi ihmisoikeuksien vastaista. Minimivaatimukset tulevat seuraavista sopimuksista:

OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, Kansainvälisen työjärjestön työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevan julistuksen yksilöidyt kahdeksan keskeistä yleissopimusta sekä kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja.

KRITEERIEN KEHITYS KOMISSION PLATFORM ON SUSTAINABLE FINANCE -RYHMÄSSÄ Ensimmäiseen delegoituun säädökseen sisällytetyt kriteerit laadittiin jo vuonna 2020 taksonomia-asetustyön ohessa, komission teknisen asiantuntijaryhmän toimesta. Työtä neljän muun ympäristötavoitteen kriteerien osalta jatkaa eri sidosryhmistä koottu vajaan 60 asiantuntijan Platform on Sustainable Finance, joka asetettiin taksonomia-asetuksen mukaisesti kaksivuotiskaudelle lokakuussa 2020.

Platform on Sustainable Finance antaa kriteerikehityksen ohella komissiolle myöhemmin neuvoja ensimmäisten käyttöön otettavien teknisten kriteerien päivitystarpeesta, mutta myös niiden käytettävyydestä. Se konsultoi jatkossa komissiota luokitusasetuksen tarkistamisesta sekä muiden kestävyystavoitteiden kattamisesta, mukaan lukien sosiaa-

liset tavoitteet ja toimet, jotka vahingoittavat merkittävästi ympäristöä.

Sen tehtävänä on myös seurata ja raportoida kestäviin investointeihin tähtäävistä pääomavirroista sekä antaa komissiolle laajemmin neuvoja kestävästä rahoituspolitiikasta.

TAKSONOMIAN YRITYSRAPORTOINTIVAATIMUKSET VALMISTELUSSA EU-komissio julkisti toukokuussa konsultaation taksonomia-asetuksen artiklan 8 mukaisista yritysten raportointivaatimuksista. Se velvoittaa yhtiöt raportoimaan, miten ja missä laajuudessa niiden liiketoiminta voidaan katsoa taksonomian mukaiseksi ympäristövaikutuksiltaan. Konsultaatio liittyy raportoitavien ja julkistettavien tietojen laajuuteen, metodologiaan ja esitystapaan.

Etenkin tiedot liikevaihdon ja pääomarakenteen suhteesta mainittuun liiketoimintaan olisi julkaistava.

Se myös helpottaisi sijoittajien arviointia siitä, miten eri yhtiöt sijoittautuvat eri kestävyystavoitteisiin.

45

KOONNUT: Henriikka Hellström

KIRA-KASVUOHJELMA ON ALAN VASTUULLISUUSLUPAUS KAIKKI KIRA-Foorumiin kuuluvat alan järjestöt toteuttavat yhteistyössä ympäristöministeriön ja työja elinkeinoministeriön kanssa KIRA-kasvuohjelman, jossa luodaan alalle oma tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma.

Kasvuohjelman tarkoituksena on synnyttää uutta, merkittävää liiketoimintaa ja vastata vihreän siirtymän, digitaalisen muutoksen ja kestävän infran tuomiin muutoksiin. ”Kestävä kaupungistuminen on mahdollista ainoastaan kiinteistö- ja rakentamisalan voimakkaalla panoksella sekä vähähiilisyyteen että kiertotalouteen”, ohjelmaa koordinoinut Miimu Airaksinen, RILin toimitusjohtaja sanoo.

KIRA-Kasvuohjelmaa rahoittavat muun muassa YM ja TEM. Kasvuohjelman johtoryhmään kuuluu laajasti alan yritysten ja kaupunkien johtoa.

KIRA-KASVUOHJELMAN TAVOITTEET: • • • •

Luoda yhteinen tavoitetila ja tiekartta.

Vahvistaa alan toimijoiden kilpailukykyä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Edistää systeemistä muutosta.

Kohdentaa rahoitusta tavoitteelliselle kehittämiselle.

KIRA-KASVUOHJELMA RAKENTUU MM. VIIDESSÄ TYÖPAJASSA, JOTKA OVAT KAIKILLE AVOIMIA: • • • • •

1. työpajassa huhtikuussa käsiteltiin kiinteistö- ja rakentamisalan tulevaisuuskuvaa.

2. työpajassa toukokuussa pureuduttiin vihreään siirtymään.

3. työpaja on 15.6. − teemana on tuottavuus ja digitalisaatio.

4. työpaja järjestetään 7.9. teemalla arvonluonti läpi elinkaaren.

5. työpajassa 5.10. keskitytään toimeenpanoon ja seurantaan.

ILMOITTAUDU mukaan työpajoihin: www.ril.fi/kira-kasvu LISÄTIEDOT miimu.airaksinen@ril.fi www.kirafoorumi.fi 46 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

Heli Blåfeld

A-Insinöörit

Joakim Kröger

MIKSI KIRA-KASVUOHJELMA ON ALAN KANNALTA TÄRKEÄ?

JYRKI KEINÄNEN

MIKA SOINI

JUSSI AHO

A-Insinöörit, toimitusjohtaja, KIRA-kasvuohjelman johtoryhmän varapuheenjohtaja

maajohtaja NCC Building Finland, KIRA-kasvuohjelman johtoryhmän puheenjohtaja

toimitusjohtaja, Fira Group, RILin puheenjohtaja, KIRA-kasvuohjelman johtoryhmän jäsen

KIRA-alan on vaikuttavuutensa vuoksi muututtava yhteiskunnan uudistumisen näkyväksi kärjeksi.

KIRA-alan tuottavuusongelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan, nyt on sen paikka.

KIRA-alan palveluntuottajilla on mahdollisuus skaalata konseptejaan myös kansainvälisesti.

On muodostettava rakennusalan yhteinen näkemys ja tahtotila siitä, mitä pitää saavuttaa, kun vastataan kestävästi kaupungistumisen, vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

On luotava edellytykset rakennusalan tutkimus- ja kehitystoiminnan merkittävälle kasvattamiselle, jotta pystytään tuottamaan tarvittavia ratkaisuja ja lisäarvoa asiakkaille.

On nostettava rakennusalan tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä aikaansaatava järjestelmällisiä, koko alaa yhdistäviä ja eteenpäin vieviä uudistuksia.

Rakentaminen, ja koko toimiala on murroksessa, jota sanelevat vahvasti hiilineutraalisuus, kiertotalous ja digitalisaatio. Meidän on alalla tärkeä viitoittaa yhdessä tietä tälle muutokselle.

Kasvun kannalta on keskeistä, että alalta löytyy kykyä tuottaa innovatiivisia, laadukkaita palveluita ja ratkaisuja yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin. Asiakaslähtöisyys tekee rakentamisesta myös läpinäkyvämpää, vastuullisuuden ollessa osa hyvää palvelua.

KIRA-alalla on paljon hyviä innovaatioita, ja niitä kehitetään koko ajan lisää. Ne luovat mahdollisuuksia myös kansainväliseen liiketoimintaan.

47

JÄSENEDUT TEKSTI Jenni Ahola

TEEKKARI: HAE RILIN APURAHOJA! Opiskelijat voivat hakea RIL-Säätiön apurahoja niin ulkomailla opiskeluun ja työharjoitteluun kuin kiitettävästi suoritetuista diplomitöistä. Vuoden 2021 toinen apurahojen hakukierros on parhaillaan käynnissä.

RIL-Säätiön myöntämät apurahat kattavat koko rakennusalan eli rakennus- ja kiinteistö-, ympäristö- ja yhdyskunta- sekä talotekniikkasektorin. Apuraha myönnetään pääsääntöisesti RILin jäsenille yksityishenkilöinä kannustusapurahana.

Etusijalla ovat opiskelijoille suunnatut henkilökohtaiset apurahat.

TUKEA ULKOMAILLA OPISKELUUN TAI HARJOITTELUUN Opiskelijat voivat hakea henkilökohtaista apurahaa ulkomailla suoritettavaan opiskeluun tai työharjoitteluun. Apurahaa pitää hakea joko ennen ulkomailla opiskelua tai harjoittelua, tai harjoittelu- tai työjakson aikana.

Ulkomaanapurahaa voidaan myöntää opiskelijalle vain kerran opintojen aikana. Todisteena tapahtuneesta matkasta tulee toimittaa kirjallinen tosite matkasta, kuten

työ- tai opiskelutodistus tai opintosuoritusote vaihdon tuloksista sekä 200-sanainen matkakertomus.

APURAHAA KIITETTÄVÄSTÄ DI-TYÖSTÄ Ulkomailla suoritettavan opiskelutai harjoittelujakson lisäksi RIL-Säätiö myöntää apurahoja myös diplomityönsä kiitettävästi suorittaneille, eli arvosanan 5 työstään saaneille opiskelijoille.

Apurahaa täytyy hakea viimeistään vuoden sisällä DI-tutkinnon suorittamisesta. Hakemuksen yhteydessä täytyy toimittaa erillisellä sähköpostiviestillä opintosuoritustodiste sekä DI-työn tiivistelmä.

Vuoden 2021 toinen apurahakierros on parhaillaan käynnissä!

Niin ulkomaan opiskelua tai harjoittelua kuin kiitettävästi suoritettua DI-työtä koskevien apurahahakemusten viimeinen jättöpäivä on 30.8.2021. Päätökset myönnettävistä apurahoista tehdään lokakuussa 2021 RIL-Säätiön hallituksen kokouksessa.

Kyberturvallisuusjulkaisu RILin tuorein julkaisu on RIL 274-2021 Kyberturvallisuus asuinkiinteistöissä. Perus­ teet-osio on vapaasti kaikkien ladattavissa. Julkaisu sisältää tietoa ja ohjeita kyberturvalli­ suuden vaikutuksista taloyhtiön strategiseen suunnitteluun sekä kyberturvallisuusasioiden huo­ mioimisesta korjaushankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon.

Tutustu julkaisuun: www.ril.fi/kirjakauppa/kyber­ turvallisuus

RIL-Senioreiden juhlakirja julkaistu Kahdeksankymmenen kokeneen ammattilaisen haastatte­ luun ja runsaaseen muuhun lähdemateriaaliin pohjautuva ”Laskutikusta tietomalleihin” -kirja antaa lukijalle hyvän yleis­ kuvan siitä, miten ja mitä kaik­ kea Suomea rakentaneet diplo­ mi-insinöörit ovat saaneet ai­ kaiseksi sekä talon-, sillan- että infrarakentamisen sektoreilla.

Tutustu tarkemmin: www.ril.fi/kirjakauppa/juhlakirja

LISÄTIEDOT JA HAKULOMAKKEET LÖYDÄT OSOITTEESTA www.ril.fi/apuraha 48 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

TEKSTI: Henriikka Hellström

KYBERTURVALLISUUTEEN VARAUDUTTAVA MYÖS ASUINKIINTEISTÖISSÄ RILin tuorein julkaisu keskittyy kyberturvallisuusuhkien kampittamiseen kiinteistöissä. Niiden uhka on yhä todellisempi myös taloyhtiöissä alan digikehityksen myötä.

”MONIMUTKAISUUS on kyberturvallisuuden pahin vihollinen”, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori, Jarno Limnéll sanoo.

Hän pohtii, pysyykö osaaminen teknologian kehityksen vauhdissa, linkittyyhän rakennettuun ympäristöön koko ajan enemmän erilaisia digitaalisia ratkaisuita. ”Mitä monimutkaisempia ratkaisuita tehdään, sitä turvattomampaa tulee, lupaan sen.”

Riskaabeleimmiksi ja kriittisimmiksi kyberuhan paikoiksi Limnéll nimeää energian saannin ja jakelun.

Samaa mieltä on RILin uusimman ohjeen, Kyberturvallisuus asuinkiinteistöissä, päätoimittaja, tekniikan tohtori Eino Rantala. Hän nostaa esimerkiksi julkaisussakin esitetyn case-tapauksen Lappeenrannasta. Siellä verkkohyökkäys katkaisi kahden kiinteistön lämmityksen. ”Ohjeen tärkein tavoite on herättää taloyhtiöiden päättäjät tekemään kyberturvallisuudelle asuinkiinteistöissä toimenpiteitä. Sen tarkoituksena on luoda edellytykset kyberympäristön hahmottamiselle ja hallitsemiselle sekä auttaa tiedostamaan mahdollisia uhkia ja häiriöitä.”

Rantala vertaa koronaepidemiaan varautumista kyberturvallisuuteen varautumiseen. ”Asiantuntijat tiesivät koronan olevan uhka, mutta sitä ei otettu tarpeeksi vakavasti. Sama pätee kyberturvallisuuteen asumisessa, ja kiinteistökannassa ylipäänsä. Tietoisuuden ja teknisen tason nostaminen

on erittäin tärkeää. Prosessista tulee raskas, jos siihen ei kiinnitetä huomiota tarpeeksi ajoissa.”

Limnéll sanoo, että kyberrikollisia kiinnostavat mahdollisimman helpot kohteet. Sellaiset, joissa ei ole huolehdittu turvallisuuteen liittyvistä perusasioista. Usein myös unohtuu, että fyysinen maailma ja digimaailma linkittyvät vahvasti toisiinsa. Räjähdysmäisesti liikkuva data kulkee maa- ja merikaapeleita pitkin.

Kyberturvallisuus asuinkiinteistössä -julkaisussa pureudutaan myös tilanteisiin, jolloin etäohjattava laite tuodaan kiinteistöön. Taloyhtiön ja asukkaiden älyverkot eivät saa olla missään tekemisissä toistensa kanssa riskien minimoiseksi. Muuten käy niin, että kyberhyökkäyksen edessä uhka konkretisoituu sekä asukkaille että taloyhtiölle.

Limnéll vertaa kyberturvallisuuden kulttuurin muutosta turvavöiden käyttöön. Muutos vei aikaa, vaikka pakollisuus vöiden käyttöön oli laissa ja poliisi valvoi sen noudattamista. Jotta muutos syntyy, tarvitaan muutosta jokaisen asukkaan ja kiinteistön omistajan turvallisuusasenteeseen. ”Turvallisuus pitää nähdä positiivisena asiana. Se luo onnellisuutta, kun riskien ennaltaehkäisy luo luottamusta myös omaan asuinympäristöön.”

49

TEKSTI: Jenni Ahola KUVA: A-insinöörit

ALAN NUORI OSAAJA

Marleena Jurvanen Ikä: 32 Koti: Pirkkalassa Valmistunut: Tampereen teknilli­ sestä yliopistosta vuonna 2015

Lue pidempi juttu Marleenasta Raken­ nustekniikka-lehden verkkosivuilta raken­ nustekniikkalehti.fi

Marleena Jurvanen päätyi rakennusalan DI:ksi pitkälti sattumien kautta. Lukion jälkeen häntä kiinnosti ympäristötekniikka, jota hän opiskelikin ensin vuoden Vaasan ammattikorkeakoulussa. ”Vaasassa kunnallistekniikan kurssilla sain paremman kuvan siitä, että rakennustekniikka sisältää ympäristön rakentamista laajemminkin. Silloin kiinnostus rakennustekniikkaa kohtaan heräsi, ja päätin hakea opiskelemaan sitä TTY:lle.”

Opiskeluaikanaan Jurvanen työskenteli useana kesänä TVO:lla, Eurajoella, Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennustekniikan toimistossa. TVO:lta tarjottiin Jurvaselle myös mahdollisuutta diplomityön tekemiseen.

Jurvanen kaipasi kuitenkin uusia tuulia ja päätti kieltäytyä tarjouksesta. Sopiva DI-työn aihe löytyi myöhemmin Jurvasen osallistuttua TTY:llä A-insinöörien toimitusjohtajan Jyrki Keinäsen allianssihankkeita käsittelevälle luennolle. ”Keinänen totesi, että allianssihankkeisiin liittyen on olemassa Suomessa vielä vähän tutkimustietoa.”

50 RAKENNUSTEKNIIKKA 2—2021

Jurvanen lähetteli luennon jälkeen A-insinööreille sinnikkäästi viestejä toiveestaan tehdä heille lopputyönsä – ja lopulta saikin kutsun haastatteluun. Vuonna 2015 valmistuneessa diplomityössä käsiteltiin johtamisen ja organisoinnin periaatteiden kehittämistä rakennusalan allianssihankkeissa.

Nykyään projektipäällikkönä A-insinööreillä työskentelevä Jurvanen on päässyt jatkuvasti hyödyntämään DI-työtään omissa työprojekteissaan. ”Olin mukana mm. Lempäälä-talo hankkeessa, jossa vaikutin siihen, että hanke toteutettiin sovellettuna allianssihankkeena.

Olin myös yhtenä pääkehittäjänä luomassa Posivan, eli ydinjätehuollon asiantuntijayhtiön hankkeisiin sopivaa projektimallia.”

Jurvasen mielestä liikunta on parasta vastapainoa stressaavalle projektityölle. Hän näkee itsensä joukkuepelaajana myös pelikenttien ulkopuolella. ”Projekteissakin oleellista on hyvän yhteishengen luominen ja ihmisten erilaisen osaamisen yhdistäminen parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.”

jäsenyys kannattaa

150 KOULUTUSPÄIVÄÄ VUODESSA

150 JÄSENTAPAHTUMAA VUODESSA

280 JULKAISUA

LEHDET Rakennuslehti, Tekniikka ja

JÄSENTAITOKOULUTUKSET

Talous, Rakennustekniikka

työelämätaitojen kohentamiseen

ALENNUKSET RILin koulutuksista

VASTUU- JA OIKEUSTURVA­

ja julkaisuista sekä RILin neuvottele­

VAKUUTUS JA JURISTIPALVELUT

mista vakuutuksista ja palveluista

kinkkisempiin työuran käänteisiin

vapaa-­ajan matkustamiseen liittyen

VERKOSTOT, joita luot myös

ETUJA sijoittamisen palveluista

RILin VAPAA-AJAN TILAISUUKSISSA,

APU­RAHAT työharjoitteluun

kuten Glögeillä, Golfissa, Perhe­

ulkomailla sekä opinnoissaan

päivässä, Regatassa, Runissa,

erinomaisesti menestyneille

Suunnistuksessa ja Tenniksessä

PALKKASUOSITUKSET teekkareille

VIERUMÄEN MÖKKI edullisesti

ja palkkatilastot kaikille jäsenille

vuokralle

MENTOROINTI eri muodoissaan ja

TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS

NAISVERKOSTO urapolun tueksi

KOKOssa RILin kautta

TIETOISKUT ajankohtaisista aiheista

RIL on puolueeton asiantuntijaorganisaatio.

Jäseniämme ovat rakennetun ympäristön akateemiset – teekkareista tohtoreihin. www.ril.fi

@RILInsinoorit

@RILInsinoorit

@rilinsinoorit

RIL - Finnish Association of Civil Engineers

28-29.9.2021 EDULLISEMPI EARLY BIRD -HINTA TARJOLLA 30.6. SAAKKA!

VIRTUAL SUMMIT

KEYNOTEPUHUJINA mm.

DANIELLE DY BUNCIO Co-founder & CEO, VIATechnik (US)

LORRI ROWLANDSON

Senior Vice President of Strategy and Innovation, BGIS (CAN)

OHJELMA JULKAISTU!

AVIAD ALMAGOR

Division Vice President, Emerging Technologies, Trimble (US)

WDBE.ORG

BRIAN RINGLEY

Construction Technology Manager, Boston Dynamics (US)